Forssan seudun terveydenhuollon ky.

Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman

laatiminen

1.5.2007 – 31.10.2009

ESLH-2006-11606/So-62

LOPPURAPORTIN LIITTEET

9.12.2009 Laakso, Virpi Turunen, Markku Vähätalo, Raija Puro, Markku

LIITTEET Liite 1. ”Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen 2010 – 2015” –

suunnitelma Liite 2. ”Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu” –osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tie-

dottaminen Liite 3. Eroneuvo –illan lehti-ilmoitus Liite 4. Vanhemman neuvo –ryhmän lehti-ilmoitus Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? –esite Liite 6. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (Word-tiedosto) Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri, pdf) Liite 8. TTH:n malli: Määritelmät Liite 9. TTH:n malli: Kartoittamiskysymyksiä Liite 10. TTH:n malli: Neuvottelurunko Liite 11. TTH:n malli: Työyhteisökysely I Liite 12. TTH:n malli: Työyhteisökysely II Liite 13 Näin tuet lasta –esite Liite 14. Kriisityön osahanke: Viranomaisohje Liite 15. Kriisityön osahanke: Viranomaislomake Liite 16. Päätösseminaarin ohjelma Liite 17. Hankkeen esittelydiat ”Laaja oppimäärä” (PowerPoint-tiedosto)

Liite 2. ”Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu” –osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Koulutukset: 16.11.2007 ”Kultahäistä pätkäsuhteisiin” – avioeron merkitys perheenjäsenille.

Therapeia-Säätiö 6.6.2008 Sovittelukäytännön kehittäminen. Väestöliitto 16.12.2008 Luento nuorten aikuisten parisuhteista. tutkija Heli Vaaranen. Lastensuojelun keskus-

liitto. 19.3.2009 Lapsen asema vanhempien erossa ja eron jälkeen.

Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto.

22.8 – 12.12.2008 Eroneuvoilta-vetäjäkoulutus. Lastensuojelun keskusliitto. (HH) 21.11.2008 – 8.5.2009 Vanhemman Neuvo-ryhmä-koulutus. Lastensuojelun Keskusliitto. (JL) Kehittämiskonsultaatiot: Kuusi kertaa, konsultteina psykologit Päivi Mäntylä-Karppinen ja Pirjo Lipiäinen. Tiedottaminen: 23.5.2008 Forssan Seudun Ehkäisevän Mielenterveystyön Suunnitelman Laatiminen – hankkeen esittelytilai-suus. (Virpi Laakso, HH, JL) 27.10.2008 FL:n Lukijoilta-palsta Asiantuntijakirjoitus ”Tukea tarjolla lapsiperheen eroon”. (HH, JL) 29.1.2009 Seutusanomat ”Vanhemmuus ei pääty eroon, vertaisryhmästä oivalluksia eron jälkeiseen aikaan”. (JL)

Liite 3.

Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä Eroneuvo –illan lehti-ilmoitus

POHDITKO EROON LIITTYVIÄ ASIOITA? MITEN ERO VAIKUTT AA OOMMAAAANN JJAA LLAASSTTEENN EELLÄÄMMÄÄÄÄNN?? EROVANHEMMUUS TEEMAILTA Ma 17.11.2008 klo 17.30 – 19.30 Perheneuvolassa, Sortohaankatu 3 Teemaillassa keskustellaan lapsiperheen erosta eri näkökulmista: vanhemmuuden säilyminen parisuhteen päätty essä, lasten menetysten vähentäminen vanhempien e rotessa ja lasten läheisten huoli muuto ksessa. AIHETTA POHTIVAT KANSSANNE PERHENEUVOJAT HANNELE HAKALA JA JAANA LUOMALA TERVETULOA ! Yhteistyössä: FSTKY:n ”Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu” -hanke, Forssan perheneuvola ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo –projekti

Liite 4.

Osahankeraportti

Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä

VANHEMMAN NEUVO

vertaisryhmästä rohkaisua ja oivalluksia eron jälkeiseen vanhemmuuteen Tuntuuko vanhemmuuden jakaminen entisen puolison kanssa haasteelliselta? Millä tavalla erotilanteessa tulee huomioida lapsen tarpeet? Parisuhteesta voi erota, mutta vanhem-muus jatkuu erosta huolimatta. Lapsen ja vanhemman suhde on ainutlaatuinen, eikä siitä voi erota. Vanhemman Neuvo on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille. Ryhmässä keskustellaan mm. eron tuomista muutoksista lapsen ja aikuisen arkeen. Ryh-män tarkoituksena on auttaa vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet sekä tukea eron jälkeistä yh-teistyövanhemmuutta. Ryhmä on maksuton. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa FSTKY:N Perheneuvolan tiloissa, osoite Sortohaankatu 3, Forssa. Ryhmä alkaa helmikuussa 2009 viikolla kuusi. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jaana Luomala FSTKY Perheneuvola puhelin 03-41912448 sähköposti: jaana.luomala@fstky.fi Ilmoittautumisia otetaan jo vastaan. Lisätietoja löydät myös www.eroneuvo.fi

Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? - esite perheasiain sovittelusta

Forssan seudun terveydenhuollon ky. E R O M I E L E S S Ä ? Miten lasten käy ? Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu

tarjoaa neuvotteluapua eron harkinnas-

sa ja erojärjestelyissä.

ERO HAASTAA VANHEMMUUDEN

Eroon liittyy paljon kipeitä ja syviä tunteita, joiden keskellä vanhemmat joutuvat päättämään lasta koskevista asioista. Vanhemmat kantavat aina huolta siitä, mitä ero merkitsee lapselle. Vanhemmat miettivät, mitä lapselle kerrotaan ja miten se tapahtuu. Tarvitaan paljon pohdintaa ja keskustelua lapsen huollosta, tapaamisista ja arkielä-män järjestämisestä silloin, kun on päätet-ty erota. Lapsen turvallisuutta lisää, että hän voi olla varma, että hänellä on eron jälkeen edelleen äiti ja isä. Avainasia lapsen kannalta on eron jälkei-nen pyrkimys yhteistyöhön lapsen asiois-sa; yhteistyövanhemmuus.

MITÄ PERHEASIAIN SOVITTELU ON ?

Perheasiain sovittelua voi käyttää eron eri vaiheissa: Alkuvaiheessa, kun pohditaan lasten asioiden järjestelyä tai silloin, kun sovitut asiat eivät toimi. Perheneuvolan sovittelupalveluja voivat käyttää lapsiperheet. Sovittelukeskustelussa pyritään helpotta-maan avio-/avoerosuunnittelua sekä aikuisten että lasten kannalta. Sovittelija ei ota kantaa, vaan pyrkii autta-maan, että saataisiin aikaan kullekin perheelle parhaiten sopivat ratkaisut. Sovittelukeskustelut ovat luottamuksellisia. Sovittelussa ei laadita eikä vahvisteta sopimuksia.

Perheneuvolan perheasiain sovittelijat:

Perheneuvojat

Hannele Hakala

Jaana Luomala

Ajanvaraus puhelimitse:

03 4191 2448 (toimisto)

perheneuvolan osoite:

Sortohaankatu 3,

30100 Forssa

SOVITTELU ON MAKSUTONTA JA

KÄYNTIAJAN SAA NOPEASTI Lom. 7551/9.2009

Forssan seudun terveydenhuollon ky. Liite 6. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIK TITILANTEISSA 3.3.2009

Määritelmät: 1. Konflikti 2. Kiusaaminen 3. Epäasiallinen kohtelu

Kysymyksiä: 1. Yhteydenottaja 2. Konfliktin luonne 3. Konfliktin kehityshistoria 4. Konfliktin osalliset 5. Muut mahdolliset tahot 6. Tilanteen akuuttisuus 7. Työn taso/työn sujuminen 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset 9. Seuraukset, jos ei ratkaista 10. Selvittelyn esteet 11. Tilanne, jos asia ratkaistu 12. Odotukset TTH:lle 13. Onko ulkopuolisen avun tarvetta

1. TTH:n rooli, tarvitaanko TTH:n väliintuloa

2. Kokonaistilanteen hahmot-taminen

3. TTH:n sisäinen yhteistyö 4. Jatkotyöskentelysuunnitelma 5. Työskentelyn tavoite 6. Ulkopuolisen konsultaatio-

avun käyttö

1. Työskentelyn tavoite 2. Yhteistyötahojen määrittely 3. Aikataulutus 4. Menetelmät • esimiesneuvottelu • neuvottelu konfliktin asianosaisten kanssa • työpaikkakäynti, työyhteisön havainnointi • suositus ulkopuolisesta konsultista • TTH:n toteuttamasta työyhteisötyöstä so-

piminen • työpaikan omasta toiminnasta sopiminen

1. Työjärjestelyt 2. Toimenkuvien tarkistukset 3. Säännölliset palaverit 4. Ylemmän johdon päätökset 5. Tiedonkulun parantaminen 6. Työpisteen siirrot ym.

1. Arviointi 2. Tilannekartoitus 3. Sovittujen toimenpi-

teiden toteutuminen 4. Jatkosuunnitelmat

Työyh-teisötyö

Kyselyt/ haastattelut

Neuvot-telut

Palaute-tilaisuudet

Seurannasta sopiminen

Tiedon keruu ja välittä-minen

Yhteistyö ulkopuolisen konsultin kanssa

Työterveyshuoltoon tulee viite tai viesti ristiriidasta tai konfliktista.

Miten onnistuttiin Mitä opittiin Jatkokehittäminen

Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri)

Liite 8. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIK TITILANTEISSA 5.12.08 1. TUNNISTAMINEN Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työyhteisön tilaa. (Työturvallisuuslaki TTL 8§) Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. (TTL 18§) MÄÄRITELMIÄ

1. Konflikti Työyhteisökonflikti on vastustuksen, erimielisyyden tai yhteensopimattomuuden tila työyhteisössä. (Lähde: Wikipedia) Konflikti edellyttää, että osapuolia on enemmän kuin yksi.

2. Kiusaaminen Henkinen väkivalta eli kiusaaminen on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sor-tamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen ko-kee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan henki-löön. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä (Työterveyslaitos) Kiusaamista ei ole mm. se, jos

o työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asian-omaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta

o toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa, vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta

o työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus o työnantaja ohjaa henkilön työkyvyn tutkimukseen keskusteltuaan ensin asian-

omaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista o työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja työntekijän kanssa on

asiasta keskusteltu (FSTKY:n toimintaohje)

3. Epäasiallinen kohtelu Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheut-tavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. (Työturvalli-suuslaki, 28§) Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai työvelvollisuuksien vastainen teko, laiminlyönti tai käyttäytyminen. Laki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua niiden moninaisuuden vuoksi ja siksi, että ne yleensä ovat tunnistettavissa. Häirintä on esimerkiksi sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä, joka jatkuvana tai säännöllisenä aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. (Työsuojeluhallinto 2005, FSTKY:n toiminta-ohje)

Liite 9. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIK TITILANTEISSA 5.12.08 2. KARTOITTAMINEN 1. Yhteydenottaja Kuka ottaa yhteyttä? Onko oma aloite vai onko pyydetty? Kuka pyytänyt?

Missä ominaisuudessa ottaa yhteyttä? Esimiehenä, luotta-musmiehenä, kiistan osapuolena, ”äänitorvena”

2. Konfliktin luonne Minkälainen konflikti? Mistä ollaan eri mieltä? 3. Konfliktin kehityshistoria Milloin alkoi? Milloin on mennyt paremmin? Mikä antoi nyt sysäyksen tarttua asiaan? 4. Konfliktin osalliset Keitä konflikti koskee?

Missä asemassa ko. henkilöt ovat – esimies, työntekijä, muu?

5. Muut mahdolliset tahot Onko esimies tietoinen konfliktista? Tietävätkö ne, joiden

pitäisi tietää? Lähiesimies, ylempi esimies, työsuojelu, luottamusmies, työterveyshuollon yhdyshenkilö?

6. Tilanteen akuuttisuus Tarvitaanko välitöntä puuttumista asiaan? Tarvitseeko joku päivystysluonteista apua? 7. Työn taso/työn sujuminen/ Miten työtehtävät saadaan hoidettua, vaikuttaako konflikti konfliktin haitta työn sujumiselle niihin?

Millä lailla konflikti haittaa työtä?

8. Tähänastiset ratkaisuyritykset Miten työpaikalla on asiaa ratkottu? Millä menestyksellä? 9. Seuraukset, jos ei ratkaista Seuraukset työnteolle? Seuraukset työntekijöiden hyvinvoinnille? Muut seuraukset (työpisteen vaihdot ym.)? 10. Selvittelyn esteet Mikä estäisi/haittaisi asian selvittämistä? Mitä haittaa asi-

an selvittämisestä olisi? 11. Tilanne, jos asia ratkaistu Miten asiat ovat sitten, kun konflikti on ratkaistu? Mikä

silloin on työpaikalla paremmin/toisin? 12. Odotukset TTH:lle Kuunteleminen (yhteydenottaja halusi vain purkaa sydän-

tään)? Neuvotteluun osallistuminen? Neuvottelun kokoon kutsuminen? Työpaikkakäynti? Muu? 13. Ulkopuolinen apu Toivotaanko työpaikalla ulkopuolista konsulttia?

Liite 10.

Forssan seudun terveydenhuollon ky.

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA 27.2.2009

NEUVOTTELURUNKO

Ennen neuvottelusta sopimista

• Työterveyshuollon on arvioitava, kestääkö asianosaisten terveys neuvotte-lun psyykkisen kuormittavuuden. Neuvottelu ei saa vakavasti vaarantaa osapuolten terveyttä.

Ennen neuvottelua yhteys työpaikkaan

• Tarkistetaan, keitä on tulossa neuvotteluun • Tiedotetaan, että konfliktin osapuolilla on mahdollisuus ottaa neuvotteluun

mukaan tukihenkilö, esim. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työkaveri • Sovitaan, kuka on neuvottelun puheenjohtaja ja kuka tekee muistiinpanot

Ennen neuvottelua, TTH:n oma valmistautuminen

• Sovitaan strategiasta • Tarkistetaan puheenjohtajan ja sihteerin roolit

1. Aloitus • Läsnäolevien ihmisten esittely: nimet, asema työpaikalla (esim. alempi/ylempi

esimies, työntekijä, työsuojeluvaltuutettu), roolit neuvottelussa (pj, siht, ulkopuo-linen asiantuntija jne.)

• Neuvottelun tarkoituksen ilmaiseminen: miksi olemme täällä ja kenen aloitteesta • Muistutus neuvotteluun varatusta ajasta • Periaatteiden kertominen: vain yksi puhuu kerrallaan, kuunnellaan toisia, kunni-

oitetaan toisia, painopiste ratkaisuissa ja eteenpäin pääsemisessä 2. Keskivaihe

• Näkemysten/havaintojen kartoitus • Yhteisten näkemysten rajaaminen ja löytäminen • Toiveiden/tavoitteiden kartoitus • Yhteisten tavoitteiden rajaaminen ja löytäminen • Ratkaisujen etsiminen, ongelman pilkkominen • Ratkaisujen arviointia ja realiteettien esiintuominen

3. Lopetus

• Löydetyistä ratkaisuehdotuksista sopiminen ja niiden kirjaaminen • Ratkaisujen/toimenpiteiden aikataulun sopiminen ja kirjaaminen • Sovitaan, miten tilanteen kehittymistä seurataan • Jatkosta sopiminen: onko tarvetta uudelle neuvottelulle? uuden neuvotteluajan

sopiminen? Mitä tulisi välttää

• Syyllistämistä ja väärintekijöiden etsimistä.

• Tunteisiin vetoamista, tapahtuneen epäoikeudenmukaisuuden ihmettelemis-tä.

• Osapuolten kasvojen menettämistä. PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT Huolehtia selkeästä aloituksesta. Huolehtia, että kaikki saavat puheenvuoron ja heitä kuullaan. Huolehtia aikataulusta; lopetusvaiheeseen on päästävä hyvissä ajoin ennen kuin aika lop-puu. SIHTEERIN TEHTÄVÄT Kirjata ylös sovitut asiat:

- aika ja paikka, läsnäolijat ”titteleineen” - neuvottelun aihe ja kokoonkutsuja/aloitteen tekijä - mahdollisesti jotain keskeistä keskustelun kulusta - sovitut/päätetyt asiat - jatko (ei sovittu jatkoa, sovittiin uusi neuvottelu, sovittiin että hoitaja soittaa

työpaikalle, sovittiin terveystarkastuksista jne.) RATKAISUVAIHTOEHTOJEN POHTIMINEN JA VALINTA (Työterveyslaitoksen kotisivuil-ta)

• Miten aiemmin ongelmaa/konfliktia on pyritty ratkaisemaan? • Millaisia olivat ratkaisuyritysten tulokset? • Jos tilanne ei parantunut, niin miksi? • Millaisia uusia ratkaisuvaihtoehtoja on löydettävissä? • Mitkä ovat ratkaisuvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet? • Auttavatko ne tavoitteiden saavuttamisessa? • Tuovatko ne työrauhan tai helpottavat työn sujumista? • Ovatko ne oikeudenmukaisia kaikille osapuolille ja kaikkien hyväksyttävissä? • Ovatko ratkaisuvaihtoehdot toteutettavissa? • Riittääkö työyhteisön oma päätösvalta? • Mitä esteitä ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamiselle voi tulla ja miten niihin voi varau-

tua etukäteen?

Toimintasuunnitelman ja sopimusten tekeminen

• Miten valittu ratkaisuehdotus toteutetaan: ketkä toimivat, mitä ja milloin tekevät? • Millaisia sopimuksia konfliktin eri osapuolten rooleista, käyttäytymisestä, toimintata-

voista ja yhteisistä pelinsäännöistä on tehtävissä? • Miten toiminnan muutosten vaikutuksia seurataan?

NEUVOTTELUJEN ONGELMAKOHTIA JA NIIDEN RATKAISUJA

1. Kaikki ratkaisemisen kannalta tärkeät ihmiset eivät tule neuvotteluun. RATKAISUJA: Tarkistetaan, voidaanko asiassa silti edetä osittain. Sovitaan uusi neu-vottelu. 2. Puhutaan asioiden vierestä eikä siitä, mistä oikeasti ”mättää”. RATKAISUJA: Puheenjohtaja pitää tauon neuvottelussa ja nostaa keskusteluun, miten tämä neuvottelu on tähän asti sujunut, onko puhuttu oikeista asioista. Puheenjohtaja nos-

taa keskusteluun, onko neuvottelun ilmapiiri turvallinen niin, että osallistujat uskaltavat pu-hua mielessä olevista asioista. Puheenjohtaja ymmärtää, ettei ihmisiä saa pakottaa pu-humaan asioista, jos tilanne ei ole tarpeeksi turvallinen ja panostaa turvallisuuden lisäämi-seen. 3. Keskustelu rönsyilee, puhutaan epäolennaisesta. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth palauttaa teemaan. 4. Tunnekuohut: vihastuminen, riehuminen, itkut RATKAISUJA: Katkaistaan heti. Rauhoitellaan, esim. asianomainen poistuu paikalta het-keksi ja neuvottelu keskeytetään siksi aikaa. 5. Epäasiallinen käytös: herjaaminen, loukkaava hyökkäys, alatyylin nimittely. RATKAISUJA: Katkaistaan heti. 6. Lukkiutuminen, mykkäkoulu. RATKAISUJA: Puhutellaan. 7. Joku poistuu paikalta. RATKAISUJA: Joku toinen, joko työpaikalta tai TTH:sta, menee mukaan. 8. Aihe jumittuu, keskustelu ei etene, ei päästä sopimaan mitään. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth tuo uuden näkökulman asiaan. Sovitaan uusi neuvotte-lu. 9. Yksi puhuu koko ajan ja joku puhuu toisen päälle. RATKAISUJA: Katkaistaan ja huomautetaan. 10. Aikataulu ei pidä. RATKAISUJA: Sovitaan ennakkoon aikataulusta, seurataan kelloa. Sovitaan tarvittaessa uusi neuvottelu.

Liite 11.

Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖYHTEISÖKYSELY I KYSYMYKSET (voit jatkaa tarvittaessa paperin toiselle puolelle vastaustasi)

1. Millainen työilmapiiri on mielestäsi työyksikössänne?

2. Mitä asioita mielestäsi pitäisi kehittää työyksikössänne? 3. Mikäli koet kehitystarpeita työyksikössänne, kerro millä keinoilla tilannetta voisi

mielestäsi kehittää? 4. Mitä asioita olisit itse valmis tekemään työyksikkönne kehittämiseksi? Kiitokset vastauksestasi!

Liite 12. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Työterveyshuolto (pvm) Kujalankatu 3 30100 Forssa p.03-4191 2711 TYÖYHTEISÖKYSELY II

KYSYMYKSET

1) Mitkä seikat näet työyhteisösi vahvuuksina ja hyvinä puolina?

2) Mitkä tekijät koet ongelmallisina, tai miten muuten haluaisit kehittää työyhteisösi toimintaa?

3) Terveisesi tai toiveesi työterveyshuollolle

Kiitos vastauksestasi!

Aika ajoin on hyvä pysähtyä tutkimaan omaa työyhteisöä: missä ollaan, minne ollaan me-nossa? Vastatessasi alla oleviin kysymyksiin 1 – 3 , voit käyttää seuraavia näkökulmia avuksi pohdinnassasi:

- Onko suunta selvillä? Ovatko työn tavoitteet riittävän selkeät ja ollaanko niistä yhtä mieltä?

- Miten työnjako ja työjärjestelyt toteutuvat? Ovatko vastuualueet selkeät ja muo-dostuuko ihmisille mielekkäitä työkokonaisuuksia?

- Sujuuko yhteistyö siellä, missä sitä tarvitaan? - Onko esimiestyö kannustavaa ja tukea antavaa? - Miten työyhteisö tukee esimiestä johtamisessaan? - Annetaanko työstäsi sellaista palautetta, että voit vakuuttua osaamisesi riittävyy-

destä? - Kulkeeko työyhteisöä koskeva tieto yhteisössä joka suuntaan, saadaanko tietoa

riittävästi ja oikeaan aikaan? - Miten ristiriitoihin tai työhön liittyviin ongelmiin suhtaudutaan ja osataanko niitä kä-

sitellä? - Onko arkisessa työn tekemisessä työn iloa ja innostusta?

Liite 13. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Näin tuet lasta, kun perhettä on kohdannut vaikea tapahtuma ____________________ Ole läsnä ja keskustele

- Lapsi tarvitsee läheisyyttä, turvallisuutta ja yhdessäoloa - Kerro selkeää ja todenmukaista tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja

mitä tapahtuu. - Keskustele lapsen kanssa tapahtuneesta, ota huomioon hänen

ikänsä. Puhu selkeästi, ei esim. vertauskuvilla. - Palauta lapsen päivittäiset arkirutiinit mahdollisimman nopeasti.

Rutiinit lisäävät turvallisuutta.

Salli erilaisia tunteita ja reaktioita

- Pelko ja hämmennys kuuluvat lähes aina lasten reaktioihin. Tutut lelut ja tavarat lisäävät turvallisuuden tunnetta.

- Kannusta lasta ilmaisemaan tunteitaan esim. piirtämällä, leikki-

mällä tai musiikin avulla. Tunteita on hyvä tunnistaa ja nimetä yh-dessä. Apuna voi käyttää kirjoja (ks. takasivu).

- Käyttäytyminen voi tilapäisesti muuttua aggressiiviseksi, häiritse-

väksi, taantuvaksi tai vetäytyväksi.

- Lapset kuulevat, näkevät ja ymmärtävät usein paljon enemmän, kuin aikuiset uskovat heidän huomanneen. Kysy, mitä lapsi on kuullut tai nähnyt ja auta erottamaan tosiasiat mielikuvituksesta.

- Jos lapsi ei saa tarpeeksi tietoa, mielikuvitus saa vallan ja lapsi

voi syyllistää itseään. Kerro, että lapsi ei ole aiheuttanut tapahtu-nutta (esim. ajatuksilla tai tottelemattomuudella).

Lapsi voi reagoida viiveellä

- Lapsi ei jaksa surra koko ajan. Lapsen tapa surra voi ihmetyttää. Usein lapsen reagointi ilmenee jopa kuukausien viiveellä tai vasta, kun aikuisen tuska alkaa helpottaa.

- Lapsi voi palata asiaan uudelleen eri ikävaiheissa. Ole valmis pa-

laamaan aiheeseen, kun lapsen ymmärrys ja kysymykset ajan mit-taan muuttuvat

- Traumaattisen tapahtuman jälkeen on luonnollista, että lapsen tai-

dot väliaikaisesti taantuvat ja voi ilmetä esim. levottomuutta, pel-koja, takertuvuutta, unihäiriöitä, kiukkua, palelemista, fyysisiä epämääräisiä kipuja tai muuta poikkeavaa käyttäytymistä.

Lapsen reaktioiden jatkuessa voimakkaana pitempään, on hyvä ottaa yhteyttä esim. lasten- neuvolaan, terveyskeskus- psykologiin, perheneuvolaan, kouluterveyden- tai oppilashuoltoon.

Hae rohkeasti tukea itsellesi, jotta jaksat auttaa lastasi. Auttamistahoja ovat mm. terveyskeskus, seurakunta.

- Myös muut lapselle tutut aikuiset voivat auttaa puhumalla tilan-teesta lapsen kanssa.

- Anna päiväkodin ja koulun henkilökunnalle tietoa lapsen tilantees-ta.

- Tue lasta puhumaan asiasta ystäväpiirissään.

- Lapsen elämässä tulee edelleen olla läsnä myös iloa tuovia asioita.

Lisätietoa: www.traumaterapiakeskus.com/itsehoito.htm Lasten kirjallisuutta (Forssan kirjastossa 2008):

Durant, Alan (2004): Aina ja ikuisesti Franzon, Päivi (2006): Surusaappaat Kaldhol, Marit (1986): Hyvästi Henrik Varley, Susan (1984): Mäyrän jäähyväislahjat Vinje, Kari (2000): Pekka ja kaksi käsinettä Weitze, Monica (1999): Kuinka pikku elefantti parani suuresta surustaan

Aikuiselle avuksi: Erkkilä, J. (2003): Surevan lapsen kanssa Laatinut: Seudullisen kriisityön mallintamisen työryhmä Lom. 7521/2.2009 Esitetilaukset: FSTKY

Liite 14. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISOHJE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON 10.11.2009 Tietojen kokoaja: ”Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen” –hankkeen ”Seudullisen kriisityön mallintaminen” –osahankkeen työryhmä. Vastuutaho: FSTKY:n mielenterveystyön vastuualue. Päivitys: FSTKY:n kriisi- ja traumatyön kehittämisryhmä. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Toimija ja yhteystiedot Rooli Ohjeistus FSTKY: Akuuttiryhmä puh. (03) 4191 3530 Ma-to klo 8.30-15.30, Pe klo 8.30 – 14.00 Muina aikoina (24/7) puhelut siirtyvät automaattisesti osasto 11:lle

Kriisiavun antaminen yksilöille ja perheille. Kriisiavun koor-dinointi, yhteyksien luominen.

1. Seudullinen sopimus akuutti-ryhmän tehtävistä kriisitilanteis-sa 2. FSTKY:n suuronnettomuus-suunnitelma

FSTKY: Forssan sairaalan en-siapupoliklinikka Puh. 4191 3000 FSTKY: terveyskeskuslääkäri-vastaanotot arkisin klo 8 – 15.30 Puh. 41911 FSTKY: terveyskeskuslääkäri-päivystys Ma-pe klo 15.30 – 22, viikon-loppuisin ja arkipyhisin klo 8 – 22. Puh. 4191 2010

1. Kriisin kokeneiden ensikoh-taaminen ja tilannekartoitus, mitä palveluja poti-las/omaiset tarvitsevat

2. Palveluihin ohjaaminen. Ensiapupoliklinikalta /terveyskeskuksesta ote-taan yhteys akuuttiryhmään ja pyydetään käymään polil-la tai ottamaan yhteys poti-laaseen/omaiseen. Lasten-suojeluilmoitusten tekemi-nen tarvittaessa. PAKE-lomakkeen käyttö apuna vammojen dokumentoinnis-sa ja viranomaisyhteistyös-sä.

FSTKY:n mielenterveyspalve-luiden ohjeistus. Seudullinen perheväkivaltaoh-jeistus. Lastensuojelulaki ja siihen liit-tyvät ohjeistukset. FSTKY:n suuronnettomuus-suunnitelma.

FSTKY: Terveyskeskuspsyko-logit, puh. 4191 2750, 4191 2771

Kriisiavun antaminen yksilövas-taanotolla elämänkriiseissä ja onnettomuuksissa. Päivystys-aikoja ei ole.

FSTKY: Perheneuvola Sortohaankatu 3, 30100 Forssa puh. (03) 4191 2448

Lapsiperheiden asioiden jatko-työstäminen, ohi jonon tällä hetkellä perheväkivalta ja lapsi-keskeinen perheasiain sovittelu (erotilanteissa), harkinnanvarai-sesti muut akuutit kriisit.

Koulut ja oppilaitokset: Rehtorit ja johtajaopettajat, kts. LIITE 2.

Vastaa koulussa tapahtuvasta toiminnasta ja kriisiavun järjes-tämisestä

Psykososiaalinen oppilashuolto, kts. LIITE 3.

Kriisiavun piiriin ohjaaminen

FSTKY: A-klinikka Sortohaankatu 3 Ajanvaraus puh. 4191 2410 (aukioloaikoina)

Päihteiden käyttöön liittyvät kriisit ja katkaisuhoidon tarve.

Avokatkaisuhoito-ohjelma ja osasto 11 A:lle katkaisuhoitoon ohjaus.

Yleinen hätänumero puh. 112

Kanta-Hämeen poliisilaitos, Forssan poliisiasema, vaihde 071 8730 121, päivystävä rikos-tutkinta puh. 071 8735 091

Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Forssan päivystävä palomestari puh. 03 621 4830, www.pelastuslaitos.fi

Kanta-Hämeen sosiaalipäivys-tys

tulossa

Sosiaalitoimi: Forssa Forssan kaupungin vaihde 41411, pyydetään sosiaalityön-tekijälle, ma-pe klo 8-16.

Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö

Toimintaa ohjaavat lait ja sään-nökset

Sosiaalitoimi: Virka-ajan ulko-puolella Lastenkoti Kaarisilta, puh. 4141 698

Lastensuojelupäivystys kaikkien viiden Forssan seudun kunnan osalta.

Toimintaa ohjaavat lait ja sään-nökset

Sosiaalitoimi: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh. 41801, pyydetään sosiaalijohta-jalle, toimistosihteerille voi jät-tää soittopyynnön, ma-pe klo 8-16.

Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö

Toimintaa ohjaavat lait ja sään-nökset

Sosiaalitoimi: Jokioinen Jokioisten kunta puh: 03-41821, pyydetään sosiaalijohtajalle, ja sosiaalitoimen sihteerille voi jättää soittopyynnön ma-pe klo 9 - 15

Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö

Toimintaa ohjaavat lait ja sään-nökset

Sosiaalitoimi: Tammela Tammelan kunnan vaihde puh. 41201, pyydetään sosiaalityön-tekijälle tai suorat numerot sostt:lle puh. 4120 301 / 4120 302, ma 8-17, ti-pe 8-16

Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö

Toimintaa ohjaavat lait ja sään-nökset

Sosiaalitoimi: Ypäjä Ypäjän kunnan vaihde 02-7626 500, pyydetään sosiaalityönte-ki- jälle (suora numero 02-7626 5221) ma-ke klo 9-15, to klo 9-17 ja pe klo 9-14.30

Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö

Toimintaa ohjaavat lait ja sään-nökset

Kotihoito: Forssa Tavi-tiimi 4141828, 050-5640041 / 24 h. Myös yksityis-ten tuottamat palvelut tätä kaut-ta.

Akuutit perhetyöntilaukset koti-hoidosta.

Ohjeet ja säännökset.

Kotihoito: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh. 41801, pyydetään vanhustyön-johtajalle, toimistosihteerille voi jättää soittopyynnön, ma-pe klo 8-16.

Kotihoito: Jokioinen

Kotihoidon päällikkö soittopyyn-tö 050 – 5925 869 Kotihoito: Tammela Tammelan kunnan vaihde 41201 pyydetään kotihoidon ohjaajaa / kotihoidon päivystyk-seen tai suorat numerot koti-hoidon ohjaaja: 050 550 2165, kotihoidon päivystys: 050 328 4271. Ohjaaja ma-pe 8-16, päi-vystys ma-su 7-21.

Kotihoito: Ypäjä Vanhus- ja vammaistyön johtaja 050-3779 383 ma-pe klo 8-16 tai Ypäjän kotihoidon päivystys 050-9171 282 päivittäin klo 7-21

Ev.lut. seurakunnat, kts. LIITE 1.

Henkinen ja hengellinen tuki

Työpaikat Työnantaja vastaa työpaikalla tapahtuvasta toiminnasta. Työ-paikka ostaa työterveyspalvelut siltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa sillä on sopimus. Palve-luntarjoaja selviää kysymällä työpaikalta, mistä he ostavat työterveyspalvelut.

Työterveyshuolto FSTKY: toi-misto 4191 2711, puhelu ohja-taan päivystävälle hoitajalle tai ko. työpaikan hoitajalle. Työ-terveyspsykologi puh. 4191 2750

Henkinen ensiapu yksilövas-taanotolla. Traumaattisten työti-lanteiden jälkihoito työpaikalla, valmius työntekijätilanteen mu-kaan. Toipumisen ja terveyden seuranta vastaanotoilla. Jatko-hoitoon ohjaaminen.

Työterveyshuolto: Terveystalo, puh. 030 633 4750

Työterveysasiakkaiden henki-nen ensiapu sekä toipumisen ja terveyden seuranta ja jatkohoi-toon ohjaaminen. Traumaattis-ten työtilanteiden työyhteisölli-nen jälkihoito työpaikalla.

SPR:n Forssan, Jokioisten ja Tammelan osastot

Antaa ensiapua ja aineellista tukea onnettomuuksissa ja muissa erityistilanteissa muu-taman ensimmäisen vuorokau-den aikana.

SPR:n valtakunnallinen psyko-logien valmiusryhmä

Viranomaisten pyynnöstä suun-nittelee, järjestää ja koordinoi psykososiaalista tukea suuron-nettomuus- ja erityistilanteissa. Ryhmä toimii myös konsultoija-na paikallisille toimijoille. Valmi-usryhmän hälyttää Punaisen Ristin keskustoimisto, joka sopii viranomaisten kanssa ryhmän kulloisetkin toimintavaltuudet.

Liite 15. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISLOMAKE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON 16.4.2009 JOS KYSEESSÄ ON SUURONNETTOMUUS, kts. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma ”Suunnitelmat lääkinnällisestä pelastustoimesta suuronnettomuuden varalta” (sähköpostin Yleiset kansiot => Kaikki yleiset kansiot => Valmiussuunnitelmat => Valmiussuunnitelma 200209) Huomioi kaikki asianosaiset. Elämäntilanteesta ja iästä johtuvat erilaiset tarpeet. Asianosainen = kriisiavun tarpeessa mahdollisesti oleva. Asianosainen Kuka ottaa hoitaakseen Toimenpiteet Kriisissä oleva Puoliso Lapsi alle kouluikäinen Lapsi alakouluik. Lapsi yläkouluik. Lapsi nuorisoik. Vainajan omaiset/sukulaiset Puolison omaiset/sukulaiset Lasten omaiset/sukulaiset Silminnäkijät Rikoksentekijä/Aiheuttaja Työkaverit Esimies Naapurit/ystävät Päiväkoti Koulu Poliisi Palo- ja pelastustoimen työntekijät Sairaankuljetus VPK/Vapepa/SPR Muut TIEDOTTAMINEN FSTKY:n SISÄLLÄ FSTKY:n esimiesten tulee tietää, kun poikkeuksellista on tapahtunut. Arvioi, pitääkö ilmoittaa FSTKY:ssä yhtymäjohtaja Markku Purolle tai ylilääkäri Markku Turuselle, muille esimiehille / vastuualuejohtajille? Jos Markku Turuselle tai jollekulle muulle esimiehelle on ilmoitettu, hänen vastuullaan on huolehtia ilmoittamises-ta eteenpäin hallintoketjussa. Arvioitu Ilmoitettu, kenelle ____________________________________________ Ilmoitettava, jos poikkeuksellista tapahtuu työpaikalla/koulussa yms. ja siten koskettaa suurempaa väestö-määrää, kuin yksittäistä ihmistä tai perhettä. Julkiset tapahtumat, julkisella paikalla tapahtuvat poikkeukselli-set tapahtumat. Kuolonuhreja enemmän kuin yksi. Jos tapahtuma on jo ehtinyt mediaan. TIEDOTTAMISVASTUU ULOSPÄIN ON ESIMIEHILLÄ JA TIEDOT TAMISEN TOTEUTTAA ESIMIES. Yksittäisistä tapauksista henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. Esim. jos mediasta soitetaan, vastaat: ”Yh-tymäjohtaja Markku Puro / Ylilääkäri Markku Turunen vastaa median tiedusteluihin. Hänen puhelinnumeron-sa on 4191 4000 / 4191 3550.”

Liite 16. Forssan seudun terveydenhuollon ky.

FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN

SUUNNITELMAN LAATIMINEN

HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI 29.9. klo 12.30 - 16.00

Forssan kaupungintalon valtuustosali

Turuntie 18, 4. krs Tilaisuuden puheenjohtajana toimii ylilääkäri Markku Turunen, FSTKY. 12.30 Avaus

Markku Puro, yhtymäjohtaja, FSTKY 12.45 Mielenterveyden haasteet Suomessa

Jouko Lönnqvist, tutkimusprofessori, Mielenterveys ja päihdepalvelut –osaston johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

13.30 Kahvi 14.00 Mielenterveydenedistämissuunnitelman esittely

Virpi Laakso, psykologi, projektisihteeri, FSTKY 14.20 Paneeli

- puheenjohtaja Markku Turunen - osanottajat: kunnanjohtaja Sinikka Malin, perheneuvoja Hannele

Hakala, koulukuraattori Tytti Hirvonen, työterveyshoitaja Tarja Tuovila, diakoniatyöntekijä Marjatta Virtanen, johtava psykologi Anna-Maria Silfvenius-Pura, ylilääkäri Arto Honkala, psykologi Vir-pi Laakso

15.15 Yhteenveto ja tulevaisuuden visiot

Markku Turunen, FSTKY 15.30 Musiikkiesitys

Viihdekuoro Kehrät 16.00 Seminaarin päätös Ilmoittautumiset: 24.09.2009 mennessä, virpi.laakso@fstky.fi, puh. 03-4191 3679.