1

Jonnan kesäalkaa keikkabussissa

GramexpressE S I T T Ä V I E N TA I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T TA J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I

2 | 2007

Euroviisujen historiatäynnä supertähtiä | 20

Stefan Wallin toivoojäitä hattuun tekijän-oikeusasioissa | 16

Anna Eriksson soitetuinkotimainen | 9

Ralf Gothóni:”Kesäfestivaalit hieno villitys” | 10

2

A L K U S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

Suomalaisjazz kiertää YhdysvaltojaSuomalaiset jazzyhtyeet Five Corners Quintet ja Ilmiliekki Quartet lähtevät ke-säkuussa Yhdysvaltoihin esiintymään. Tuoreesta otteestaan tunnetut nuorten miesten muodostamat yhtyeet soittavat molemmat Rochesterin kansainvä-lisillä jazzfestivaaleilla. Ilmiliekki Quartet, jossa soittavat esimerkiksi Verne-ri Pohjola ja Tuomo Prättälä, esiintyy myös Washington DC:ssä Ruotsin suurlähetystössä, House of Swedenissä. Tuomas Kallion luotsaaman Five Corners Quintetin toinen Amerikan-esiintyminen tapahtuu New Yorkin mai-neikkaassa Lincoln Centerissä.

Tokiossa ennätyssuuri suomalaistapahtumaNyt jo perinteeksi muotoutunut suomalaisten vientiponnistus Japaniin järjestettiin Tokiossa toukokuun lopussa. Finland Festiin osallistui 26 suomalaista musiikkiyritystä, joiden joukossa oli levy-yhtiöitä, kustanta-jia sekä agentteja. Alan japanilaisille ammattilaisille suunnattu tapahtuma sisälsi myös yhdeksän yhtyeen esiintymiset. Tokiossa soittivat metalliyh-tyeet Finntroll ja Stratovarius sekä rockyhtyeet The Crash ja Von Hertzen Brothers. Kokeellisempaa musiikkia tarjosivat Memnon, Jarmo Saari Solu, Alamaailman Vasarat ja Teemu Mattsson. Tapahtuman tarkoituk-sena on vauhdittaa suomalaisen musiikin vientiä Japaniin.

Suomalaisbändit USA:ssa, Englannissa ja EspanjassaSuomalaisyhtyeet ovat kevään ja alkukesän mittaan urakoineet Los Ange-lesissa, Brightonissa ja Barcelonassa. Huhti–toukokuun vaihteessa kolme suomalaista yhtyettä esiintyi Los Angelesin Musexpo 2007 -tapahtumassa, joka on tunnettu linjastaan valita esiintyjät erityisen tarkkaan. Paikalla esitti-vät parastaan Poko Rekordsin Bitch Alert, Helsinki Music Companyn Deep Insight sekä Fullsteam Recordsin Rubik, joka on kotimaassaan kerännyt runsaasti huomiota keväällä julkaistulla Bad Conscience Patrol -debyyt-tialbumilla. Rubik oli mukana myös Brightonissa Englannissa järjestetyssä The Great Escape -tapahtumassa, jossa lisäksi soittivat Elements Musicin Magenta Skycode ja Eat This Musicin Eternal Erection. Barcelonan elektroniseen musiikkiin painottuvalla Sonar-festivaalilla soittavat kesäkuussa Hot as HEL -klubilla Nicole Willis & The Soul Investigators, Accu, Tuomas Toivonen sekä The Executives -dj-ryhmä.

Deep Insight urakoi Los Angelesissa…

KU

VA: K

IE V

ON

HE

RTZ

EN

Jarmo Saari Solu edusti kokeellista suomalaista Tokiossa.

KU

VA: J

OR

I GR

ÖN

RO

OS

Ilmiliekki Quartet. Vas. Antti Lötjönen, Verneri Pohjola, Tuomo Prättälä ja Olavi Louhivuori.

KU

VA: A

LEK

SI K

OS

KIN

EN

KU

VA: A

LEK

SI K

OS

KIN

EN

… ja Eternal Erection Brightonissa.

3

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010. Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN 0787-6564. Painos 48 000 kpl.

02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira05 Tahtipuikko / Hannu Marttila06 Jonna Tervomaa: Keikkabussi tekee kesän09 Madonna taas vuoden radiotähti10 Ralf Gothóni etsii elämyksiä syvyyssuunnasta 14 Välisoitto15 Soolo / Kauko Röyhkä16 Stefan Wallin: Jäitä hattuun tekijänoikeusasioissa19 Pykäläviidakko / Taina Kämäräinen20 Euroviisujen historia täynnä supertähtiä 21 ESEKin päätöksiä 1.1.–30.4.200723 Yksi 800:sta / Les Lumières24 Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti

Hallituksella valinnan paikkaLauri Kaira

Suuret mediayhtiöt sekä elinkeino-elämän järjestöt ajavat historiallista

hanketta. Ne siirtäisivät tekijänoikeusasiat pois kulttuurista vastaavasta ministeriöstä, teollisuusasioista vastaavaan elinkeinomi-nisteriöön. Hallitusohjelman mukaan asia selvi-tetään. Kuten kulttuuriministeri Stefan Wallin lehdessämme korostaa, mitään ei ole vielä päätetty. Hallitus ottaa asiaan kantaa vasta selvityksen valmistuttua.

Toivottavasti siirtoa ei tule. Se olisi ennenkuulumaton teko. Tekijänoikeuslaki suojaa kulttuurintekijöitä, aivan kuin ympäristölainsäädäntö luontoa. Tekijänoikeusasioita ei voi siirtää pois kulttuurista vastaavasta ministeriöstä, sen enempää kuin ym-päristöasioita omastaan.

Siirtohanketta vastustavat paitsi taiteilijoiden ja toimittajien myös kulttuurialan yrittäjien järjestöt. Joillekin kulttuuriyrittäjien kanta

lienee yllätys. Selitys on kuitenkin yksinkertainen. Heidän yritystoimintaansa on sisältötuotteiden – kuten äänilevyjen ja elokuvien – valmistaminen. Siirtoa ajavat yhtiöt taas ostavat näitä sisältötuotteita esittääkseen niitä yleisölle. Kun siirron ajajat sanovat, että tekijänoikeuslain pitäisi ottaa elin-keinoelämän intressit paremmin huomioon, he tarkoittavat omia intres-sejään: ostajan intressejä. Tekijänoikeuslain tehtävä on kaikkialla maail-

P Ä Ä K I R J O I T U S

massa kuitenkin ihan toinen, eli suojata sisältöjen tekijöitä, esittäjiä ja valmistajia. Tilannetta voisi verrata siihen, että sahateol-lisuus ajaisi metsäasioiden siirtoa pois maa- ja metsätalousministeriöstä, sellaiseen ministeriöön, joka kuuntelisi enemmän puun ostajia kuin met-sänomistajia tai -suojelijoita.

Siirtoa ajavat yritykset uskovat, että uudessa elinkeinoministeriössä niiden sana painaisi enemmän kuin taiteilijoiden ja pienten kulttuu-

riyritysten. Ilmeisesti ne uskovat sitä kautta saavansa toisten työn ja yrit-tämisen tulokset käyttöönsä entistä halvemmalla. Hallitus on merkittävän valinnan edessä: onko tekijänoikeuksien pe-rustehtävänä suojata taiteilijoiden ja kulttuuriyrittäjien mahdollisuutta luo-da ja esittää uusia teoksia vai palvella vain teoksia hyödyntävien yritysten intressejä? Suojaako tekijänoikeus siis kulttuuria vai jotain ihan muuta? Jokainen ymmärtää, että tällä valinnalla on merkittävä vaikutus sii-hen, kuinka kansallinen kulttuurimme voi ja kehittyy. Pian saamme tietää, kumpaa mieltä hallitus on.

• PS.Mobiili-TV:n tekijänoikeuskiistaan näyttäisi syntyvän sopu. Hyvä, että järki voittaa. Koska tekijänoikeuskorvaukset eivät ole iso menoerä perin-teisessä tv-toiminnassa, eivät ne todellisuudessa voi olla ongelma myös-kään mobiili-TV:lle.

Gramexpress | sisältö

Kansi: Jonna Tervomaa Kuva: Ville Juurikkala

Turvataankotekijöiden vai käyttäjien oikeuksia?

Vuoden 2007 maksatus Viikolla 39 (24.9.–28.9.) Gramex lähettää tilityskirjeen niille asiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vai-heessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 44 maksetaan kertyneet korvauk-set taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Tilitys sisältää vuoden 2006 esityskorvaukset sekä mahdolliset tilittämättömät vuosien 2004 ja 2005 korvaukset.

Gramex-numero hukassa? Taiteilija, Gramex-nu-merosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramex-numerosi. Se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään.

Kesäaika Gramexissa 18.6.–17.8.2007 Asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 9.00–15.00.Toimistomme on avoinna kesäaikana ma–to klo 8.00–16.00 ja pe klo 8.00–15.00.

Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Haluamme paran-taa asiakaspalveluamme. Onko sinulla jokin asia, josta haluaisit tietää enemmän, tai haluatko tehdä parannusehdotuksen? Voit lähettää kysymyksesi palvelukortilla tai sähköpostilla tilitys@gramex.fi . Vastaamme kysymyksiisi mahdollisimman pian.

Tilitysinfo

4

A L K U S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

Flow-festivaali muuttaa SuvilahteenHelsingissä järjestetään 17.–19.8. neljättä kertaa Flow-kaupunkifestivaali, joka painottuu urbaaniin musiikkiin. Alun perin VR:n makasiineilla järjestet-ty ja kansainvälisesti laajasti noteerattu tapahtuma on nyt löytänyt uuden kodin Suvilahden entiseltä voimala-alueelta, Helsingin Sörnäisten kupees-ta. Päätapahtumapaikka on voimalan piha-alueella ja iltaklubit järjestetään höyryvoimalan sisällä. Suvilahden voimala valmistui 1909 ja oli käytössä vuoteen 1974. Alueelle kaavaillaan Kaapelitehdasta vastaavaa kulttuurikeskusta. Helsingin juhla-viikkojen osana oleva Flow on tullut kansainvälisesti tunnetuksi esimerkiksi tanssittavasta jazzistaan ja välittömästä tunnelmastaan, mutta festivaalin ohjelmisto sisältää myös indierockia, folkia ja elektronista musiikkia.

Huuliharpulla tohtoriksiLienee ollut ensimmäinen kerta maailmassa, ja ainakin Euroopassa, kun akateeminen jatko-opiskelija suorittaa tohtorin tutkinnon huuliharpun soitossa. Jouko Kyhälän taiteellinen tohtorintutkinto valmistui Sibe-lius-Akatemiassa huhtikuussa. Kyhälän tutkinto muodostui viiden konsertin sarjasta sekä kirjallisesta työstä. Konserttien teemoja olivat ”trad.”, vapaa improvisaatio, soolo-soitto perinnetyylien pohjalta ja sähköiset äänenkäsittelykeinot. Kirjal-lisen työnsä diatonisen huuliharpun uusista mahdollisuuksista hän oli laatinut CD-rom-muotoon. Huuliharpisti ja multi-instrumentalisti Jouko Kyhälä vaikuttaa oman Saalas-yhtyeensä lisäksi huuliharppukvartetti Svängissä sekä yhtyeissä Markku Lepistö & co ja Pekka Lehti & Outo voima. Levytyksiä hänelle on kertynyt kymmenkunta.

Huuliharpputohtori soittimineen.

KU

VA: J

UH

A R

EU

NA

NE

N

KU

VA: S

HA

WN

A E

NYA

RT

CocoRosie esiintyy Suvilahden voimalan Flow-festivaalilla.

Suomalaista elokuvaa CannesissaViisi suomalaista tuotantoyhtiötä yhdisti voimansa ja järjesti toukokuussa tekeillä olevia elokuvia esittelevän promootioviikonlopun Cannesissa yh-dessä Suomen elokuvasäätiön kanssa. Esittelyssä olivat mm. Lordi-elokuva Dark Floors, rockyhtye Hurriganesin tarinan kertova Ganes ja Making Movies, jonka musiikki on Eicca Toppi-sen ja Hanna Pakarisen. Elokuvien musiikintekijöistä esiintyvät Cannesissa Lordi, Hanna Pakari-nen ja Ganes.

RSO:n muusikoita vaihtoon Radion sinfoniaorkesteri on käynnistänyt muu-sikkovaihdon neljän muun eurooppalaisen sinfoniaorkesterin kanssa. SymphoNet-orkes-teriyhteistyön tarkoitus on kehittää muusikoi-den ammattitaitoa ja tarjota uusia näkökulmia. RSO:n kolmas konserttimestari Laura Vikman ja toisen viulun soittaja Maria Puusaari vie-railivat Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin riveissä huhti–toukokuun vaihteessa Heinz Holligerin ja Yannick Nézet-Séguinin joh-tamissa konserteissa. Vastaavasti kaksi Frank-furtin radion sinfoniaorkesterin muusikkoa tulee täydentämään RSO:n soittajistoa kevät-kaudella 2008. ”Kiva kokemus, oli mielenkiintoista vertailla orkesterien työtapoja”, kertoo Laura Vikman. ”Kollegat olivat ystävällisiä ja avoimia ja tun-nelma rento, kansainvälinen. Sieltä ollaan myös innolla tulossa meille päin.” SymphoNet-yhteistyön aloittivat 2004 Bir-minghamin sinfoniaorkesteri, Lyonin kansallis-orkesteri ja Frankfurtin radion sinfoniaorkesteri. Marraskuussa 2005 Radion sinfoniaorkesteri Suomesta ja Puolan radion sinfoniaorkesteri Katowicesta liittyivät mukaan.

Ganes kertoo ystävyydestä ja onnistumisesta.

KU

VA: P

EK

KA

MU

STO

NE

N

Laura Vikman

Maria Puusaari

KU

VA: S

EP

PO

SA

RK

KIN

EN

/Y

LE K

UVA

PALV

ELU

5

T A H T I P U I K K O

Putrosta Putroon; Mårtensonista RytiinHannu Marttila

Kädessäni on pöytäkirja Suomen Gramex ry:n perustavasta koko-uksesta, joka pidettiin toukokuun 12. päivänä 1967 eli täsmälleen

40 vuotta sitten. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Lasse Mårten-son. Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa syyskuussa valittiin uusi hallitus, ja tällöin puheenjohtajaksi tuli Lars Bruun. Hänet oli valittu hallitukseen tekijänoikeuden asiantuntijana. Lisäksi hallitukseen tuli valituksi kolme esittävien taiteilijoiden edustajaa ja kolme äänitteiden tuottajien edustajaa. Bruuninkin jälkeen puheenjohtaja vaihtui lyhy-ehkön ajan sisällä muutaman kerran. Julkaisimme alkuvuonna Heimo Hatakan kirjoittaman Gramexin historiikin: Jotta musiikki soi, Gramexin 40 vuotta 1967–2007 ja suo-malaista musiikkia Mooses Putrosta Samuli Putroon. Tästä mukavalu-kuisesta kirjasesta on luettavissa, että Gramexin toiminnan alkutahdit olivat sisäisesti hieman epävireiset. ”Ihan ensimmäisellä kerralla intro ei mennyt purkkiin, mutta toinen otto tuotti tuloksen. Se ei ollut aivan niin tunteikas kuin ensimmäinen yritys, mutta teknisesti se oli varmempi suoritus.” Vuonna 1969 vuosikokous oli päättänyt yhdis-tyksen purkamisesta ja toiminnan järjestelystä uudelleen.

Gramexin vuosikokouksessa 25.4.2007 hallituksen puheenjohta-jaksi valittiin uudelleen Risto Ryti. Puheenjohtaja on sääntö-

jen mukaan ulkopuolinen tekijänoikeuden asiantuntemusta edustava henkilö. Jäseninä on kolme taiteilijoiden ja kolme tuottajien edustajaa. Tältä osin mikään ei ole muuttunut neljässäkymmenessä vuodessa. Jo vuonna 1980 puheenjohtajaksi tullut Risto Ryti pääsi vielä mais-tamaan ”vanhaa hyvää aikaa”. Puheenjohtajan osalta jatkuvuutta on si-ten ollut – toisin kuin alkuaikoina – tähän päivään saakka. Muutoinkin tuoreimmat vuosikymmenet ovat olleet sisäisesti seesteistä aikaa.

Vanhalla hyvällä ajalla tarkoitettiin Gramexin suhteita musiikin käyttäjiin. Kun alkuaika oli sisäistä turbulenssia, sitä on seurannut

turbulenssi ulospäin. Musiikin käyttäjiä oli ollut vain yksi, Yleisradio. Nyt käyttäjäkuntana on lähes koko yhteiskunta. Asioiden vaikeusaste on moninkertaistunut. Kuten Ryti historiikissa toteaa: ”Tämä ei ole ihan samanlaista kuin halkomotin tai auton myyminen. Vaikeus tulee siitä, että vastassa voi olla globaali toimialan kokoinen ostajakartelli, joka on lyönyt lukkoon strategian, mitä kaikkia asioita he vastustavat. Meillä voi näennäisesti olla neuvottelukumppanina yksittäinen toimi-ja, mutta todellisuudessa vastapäätä istuu koko toimiala.” Se, millä intensiteetillä megaluokan toimijat tänä päivänä reagoi-vat musiikin tekijänoikeusasioihin, on hämmentävää. En tiedä, pitäi-sikö siitä olla jopa imarreltu. Viimeksi vähän aikaa sitten yksi Nokian korkeista johtajista moitti tekijänoikeusjärjestöjä ahneiksi mobiili-televisiota koskevassa keskustelussa. Jotenkin keskusteluun kaipaisi suhteellisuudentajua. Nokian yhden päivän liikevoitto on Gramexin koko vuoden korvauskertymän suuruinen.

Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja.

5

Pintandwefall voitti Äänen ja VimmanNykyään alle 25-vuotiaille suunnatun Ääni ja Vimma -bändikilpailun voitto meni neljän nuoren naisen muodostamalle Pintandwefallille. Yhtye perus-tettiin vasta vuosi sitten, jolloin syntyi myös bändin ensimmäinen kappale, osuvasti nimetty Eka biisi. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen vuosittain jär-jestämän kisan tuomaristoon kuuluivat Children of Bodom -yhtyeen Alexi Laiho, Suosikin päätoimittaja Katja Ståhl, Nosturin apulaisjohtaja Eeka Mäkynen sekä Suomen musiikki -levy-yhtiön Kari Hynninen. Bändikilpai-lussa sijoittui toiseksi Haven ja kolmanneksi Voltage.

KU

VA: M

AR

KO

LA

INE

Kansallisooppera paransi juoksuaan Talouskriisissä kipuillut Suomen Kansallisooppera teki kevätkaudel-la lipunmyyntinsä kaikkien aikojen ennätyksen. Esitysten täyttöaste nousi peräti 91,2 prosenttiin. Myös mennyt vuosi 2006 oli huomatta-vasti edellistä parempi: koko kalenterivuoden 2006 täyttöaste oli 78 prosenttia. Oopperan kevätkausi päättyi murheellisesti henkilökunnan kahden kuukauden lomautukseen. Syyskausi käynnistyy peruskorjatulla pää-näyttämöllä oopperan ja baletin avajaisissa 6. lokakuuta.

KU

VA: K

AR

I HA

KLI

Ooppera avautuu lokakuussa entistä ehompana.

6

”Keikkailu on minulle luontevin olotila.”

7

Jonna viihtyy metsässä ja järven rannalla mutta

hirveänä, ja seuraavana päivänä ei ääntä tullut yhtään. Mieliinpainuvimpia keikkakokemuksia Jonnalla on puolestaan ”häkellyttävän paljon”. Festivaalitelttakeikat ovat hänen lempipaikko-jaan ja erityisesti Ilosaaren teltta pari vuotta sit-ten on jäänyt mieleen: ”Teltassa oli todella hie-no tunnelma, ja lavalla kiersi energia juuri sillä tavalla parhaimmillaan, kuin mitä bändillä voi kiertää”, Jonna muistelee. Huvilateltan keikka puolestaan on jäänyt mieleen siksi, että ”se on niin kaunis paikka, todella kaunista katsoa la-valta”. Myös vuosien takainen ensimmäinen keikka Ilmajoen Art Rock Cafessa ansaitsee Jonnalta erityismaininnan ”hikisestä tunnel-mastaan”.

kaa, eikä tiedä yhtään, millainen siitä tulee. Se on aina vähän jännittävä hetki”, Jonna paljastaa ja täsmentää vielä, että jännittäminen ja pelkää-minen ovat ihan eri asioita. Keikkailun Jonna kokee aloittaneensa vas-ta 1990-luvun lopussa, vaikka hän teki satoja keikkoja lapsitähtenä jo 80-luvulla. ”Kyllä se oli ihan eri hommaa. Eihän se ollut henkilö-kohtaista puuhaa, vaan enemmänkin sellais-ta retkeilyä ja näyttelyesineenä oloa. Pääsin kymmenen vanhana tirkistelemään aikuisten maailmaan, ja siinä oli monta asiaa, jotka ovat jääneet paljon enemmän mieleen kuin ne itse keikat. Ei niitä voi sillä tavalla verrata”, Jonna toteaa, vaikka keksiikin yhden yhteisen tekijän: myös silloin bensa-asemat tulivat tutuiksi.

”Olisi hienoa tehdä visiitti folk-puolelle.”

Jonna Tervomaan uusi levy puhuttaa musiikkimaailmaa, mutta keikalla vasta uudet kappaleet testataan. ”Ideaalitilanne artistin kannalta on se, että ihmiset tulisivat katsomaan keikan ja tulisivat vielä toisenkin kerran.”

TEKSTI: JAANA PIHKALA KUVAT: VILLE JUURIKKALA

Keikkabussi tekee

kesänErilaisia tunnelmiaKeikkailusta puhuttaessa ei artisti voi välttyä kamalinta tai mieliinpainuvinta keikkakoke-musta koskevilta kysymyksiltä. Ensin maini-tuista Jonna nostaa esiin ensimmäisen oman Tavastia-keikkansa. Hän oli sairastellut ja huu-tanut äänensä aiemmilla keikoilla ”kerta kaik-kiaan ihan roalle”. Kotikentällä täydelle salille esiintymisen piti olla yksi unelmien täyttymys ja elämän hienoin hetki. Sitten koko keikka menikin pelonsekaisissa tunnelmissa sitä jän-nittäen, joutuuko lähtemään kesken lavalta. Ei onneksi joutunut, mutta kokemus jäi mieleen

Oikeassa olotilassaUusi levy merkitsee lähes poikkeuksetta aina myös keikkakiertuetta. Jonna kiertää bändinsä – Jussi Jaakonahon, Juha Kuoppalan, Jonne von Hertzenin ja Juho Viljasen – kanssa ah-kerasti kesätapahtumissa ja syksymmällä vielä uudestaan klubeilla. Jonnaa kiertueelle lähtö ei haittaa, päin-vastoin. ”Se on minulle se luontevin olotila. Keikkailun lieveilmiöt, kuten matkustaminen, odottaminen ja olosuhteet ylipäätään, rasitta-vat minua hyvin vähän. Kaikista paras hetki on kuitenkin se, kun yleisö on paikalla, keikka al-

Kesää on vaikea kuvitella ilman loman kruunaavia festivaalikeikkoja. Jokaisel-la meistä on niistä omat muistonsa ja

mielipiteensä, mutta millaisena kesän ja keik-kailun kokevat ne, joille keikkailu on työtä? Laulaja ja lauluntekijä Jonna Tervomaa, joka biografi ansa mukaan ”on istunut busseissa koko ikänsä”, on varmasti oikea henkilö vastaamaan aihetta koskeviin kysymyksiin. Onneksi keikkailu ei vie kesälläkään kaikkea aikaa. Keikkakalenterissa on riittävästi välipäi-viä tehdä sitä, mitä huvittaa. Silloin Jonna käy jonkin verran toisten keikoilla, mutta useimmi-ten hän lähtee kaupungista pois maaseudulle. ”Viihdyn metsässä ja järven rannalla tosi hyvin. Se on oivaa vastapainoa, vaikka kyllä ke-säinen kaupunkikin on Suomessa hyvä. Tavoit-teenani on mennä katsomaan jotain harraste-lijateatteria tai kesäteatteria, nautin sellaisesta tosi paljon mutta en ole käynyt pitkään aikaan”, Jonna kertoo ja lisää, että ystävien kanssa tulee kesäisin vietettyä aikaa tietenkin niin paljon kuin mahdollista. Mutta mikä on se juttu, joka tekee kesän Jonna Tervomaalle? ”Kyllä se on keikkabussi. Olen niin tottu-nut siihen, että kesällä on koko ajan valoisaa ja saa istua keikkabussissa. Keikkabussissa aika on omaa, voi vain katsoa ikkunasta ja olla omissa oloissaan. Se on mahtavaa! Lopulta, kun py-sähdytään, ollaan taas jossain ihmeellisessä pai-kassa. Kotimaan matkailua parhaimmillaan”, kuuluu vastaus leveän hymyn saattelemana.

8

Pieni maa, paljon yleisöäMonivuotisesta keikkailusta huolimatta vie-lä löytyy paikkoja, joissa ei ole tullut käytyä. ”Peltoa on kyntämättä varmasti aika paljonkin. Sehän tässä on riemastuttavaa, että vaikka Suo-mi on pieni maa, uutta yleisöä on tavoittamatta paljon edelleen, ja nimenomaan live-esiin-tymisten kautta”, Jonna toteaa ja jatkaa, että lopullinen kuva musiikista syntyy vasta live-esiintymisen myötä. ”Ideaalitilannehan artistin kannalta on se, että ihmiset tulisivat katsomaan keikan ja tulisivat vielä toisenkin kerran.” Myöskään erikoisemmat esiintymistarjo-ukset eivät pelota. ”Olisi hienoa tehdä jossain vaiheessa akustisempi kuvio ja visiitti folk-puo-lelle. Laittaisin biisit remonttiin ja tekisin niistä sellaisen pelimannihenkisen version”, Jonna vi-sioi ja nyökyttelee ilmaan heitetyille Kaustisel-le ja Haapavesi Folk Music Festivalille. Jonnan mielestä erikoisprojektit raikastavat, joten ehkä näemme hänet tulevaisuudessa Kaustisella. Se ainakin on selvää, että tälle naiselle mikään ei ole mahdotonta.

Uudenlaista levyntekoaJonna Tervomaan viides pitkäsoitto, Parempi loppu, ilmestyi 2.5. Uusi levy vaati tavallista enemmän kyp-syttelyä, ja muutenkin koko levyntekoprosessi

”Sehän tässä on riemastuttavaa, että uutta yleisöä on edelleen tavoittamatta.”

poikkesi aiemmista. Jonna ja hänen tuottaja-kitaristinsa Jussi Jaakonaho eivät olleet miel-täneet itseään aiemmin säveltäjiksi, ja sille ton-tille hyppääminen kävi Jonnan itsensä mukaan ”huomaamatta ja vahingossa”. Lopputuloksena on 11 laulua sisältävä albumi, joihin Jonna on taas kirjoittanut tekstinsä, mutta kymmenessä niistä kuuluu nyt myös Jonnan oman sävelky-nän jälki. Tosin Jonna ei pidä mitenkään merkittä-vänä sitä, kuinka monta kappaletta hän on itse säveltänyt: ”Fakta on se, etten olisi ikinä saanut tätä levyä yksin valmiiksi. Musiikin tekeminen on joka tapauksessa usean ihmisen summa ja se, kuka teki mitä, on välillä aika häilyvä raja.” Hän ei halua korostaa titteleitä mutta on huomannut, että yleisön silmissä niillä on enemmän merkitystä: ”On edelleen ihmisiä, jotka olettavat, etten osallistu musiikin tekoon millään tavalla.” Itse hän on kuitenkin mieltä-nyt itsensä lauluntekijäksi jo kauan. Tyylillisesti levy jatkaa Viivalla ja Halo-le-vyjen näyttämällä suunnalla, vaikka mukaan on tarttunut myös uusia asioita. Jonnalla itsellään oli mielessä varovainen irrottautuminen sel-laisesta amerikkalaisesta traditiosta, jossa hän katsoo musiikillisten juurtensa olevan. Suoma-laiset juuret alkavat puskea läpi, eikä Jonna koe enää tarvetta varoa sitä.•

Jonnan festarikesä 2007Jonna esiintyy tänä kesänä useilla festareilla.

pe 15.6. JyväskyläSataman yö 13.–16.6.Viime vuonna yli 50 000 kävijää kerännyt tapahtuma rantautuu satamaan nyt jo 13. kerran ja esiintyjiä on luvassa yli 30.

la 23.6. JämsäHimos Festival 21.–23.6.Kaikkien aikojen suurin Himos Festival tykittää kolmella lavalla täyslaidallisen kotimaisia alan tekijöitä.

pe 6.7. OuluRotuaari Piknik 4.–7.7.Parasta kesää Rotuaarilla kotimaisten huippuartistien ja bändien voimin. Tapahtuma, jossa ruoasta ja hyvästä seurasta ei ole puutetta.

la 7.7. RovaniemiSimerock 6.–8.7.Jo vuodesta 2002 pohjoisen ylpeys Simerock on jälleen maailman pohjoisin festivaali, eikä Pohjoinen lopu koskaan.

su 8.7. TurkuRuisrock 6.–8.7.Kauniissa Kansanpuistossa kohtaat taas kovimmat kotimaiset artistit kivenkovien ulkomaisten esiintyjien johdolla.

pe 20.7. HämeenlinnaWanaja Festival 20.–21.7.WanajaFestivalia on muokattu palvelemaan entistä paremmin yleisöä. Kahdella lavalla bändejä esiintyy viikonlopun aikana yli 20.

la 21.7. KarkkilaSunset Beach Party 20.–21.7.Jo 18. kertaa järjestettävää festivaalia juhlitaan jälleen kaksipäiväisenä Karkkilassa, Pyhäjärven uimarannalla.

ti 31.7. TampereKukkaisviikot 27.7.–4.8.Kukkaisviikoilla Tampereen Keskustori kukkii ja sykkii koko viikon.

la 4.8. Vantaa Ankkarock 4.–5.8.Suomen festarikesä huipentuu jälleen Ankkarockiin! Vantaan Korsossa nähdään liuta huippubändejä maailmalta, ja totta kai mukana menossa myös kovimmat kotimaiset esiintyjät.

9

Suomalaiset radiokuuntelijat – tai aina-kaan radioiden musiikkipäälliköt – eivät kyllästy Madonnaan.

Madonna oli jälleen kerran soitetuin artisti Suomen kaupallisissa radioissa. Toisella sijal-la oli Robbie Williams ja kolmantena Anna Eriksson. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjär-jestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää tarkat tiedot radiosoitoista voidakseen maksaa korva-ukset oikeille taiteilijoille ja tuottajille.

Anna Eriksson ja Tiktak parhaat kotimaiset

Soitetuimmat esittäjät 2006kaupallisissa radioissa

01. Madonna02. Robbie Williams03. Anna Eriksson04. Bon Jovi05. Tiktak06. Shakira07. Elvis Presley08. Kari Tapio09. Bruce Springsteen10. Neljä Ruusua11. Mamba12. Irina13. Eppu Normaali14. The Rasmus15. J. Karjalainen16. Pink17. Anastacia18. Bryan Adams19. Kelly Clarkson20. Juanes

Madonna oli viime vuoden soitetuin artisti ja Anna Eriksson soitetuin kotimainen kaupallisissa radioissa. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ

Madonna taas vuoden radiotähti Kuten viime Gramexpress kertoi, vuoden 2006 radiohitti oli Hips Don’t Lie, jonka esittää Shakira yhdessä Wyclef Jeanin kanssa. Toise-na oli Madonnan esittämä Sorry ja kolmantena Juanesin esittämä La Camisa Negra. Parhaiten menestynyt kotimainen kappa-le oli Poets of The Fall’in esittämä Carnival of Rust (9.). Se oli myös ainoa kotimainen kappale kymmenen kärjessä.

Näin tutkittiinEdellä kerrotut luvut perustuvat soittotilastoi-hin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaih-don eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallis-ten radioiden vuoden 2006 raportoidut soitto-tapahtumat. Valtakunnallisten, ns. puolivalta-kunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin tilastoon vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla.•

Neljä kotimaista kärkeen Kymmenen kärkeen nousi neljä kotimaista. Se on yksi enemmän kuin edellisvuonna. Kolmantena olleen Anna Erikssonin lisäksi kärjessä olivat Tiktak (5.), Kari Tapio (8.) ja Neljä Ruusua (10.). Lisäksi sijat 11–15 menivät kotimaisille ar-tisteille ja yhtyeille: Mamba (11.), Irina (12.), Eppu Normaali (13.), The Rasmus (14.) ja J. Karjalainen (15.). Soitetuimpia ulkomaisia olivat Madonnan lisäksi Robbie Williams (2.), Bon Jovi (4.) ja Shakira (6.). Edellisvuonna Madonnan kanssa ykkössijasta kisannut Anastacia ei nyt mahtu-nut kymmenen kärkeen.

Shakiralla vuoden radiohittiNämä luvat kuvaavat sitä, paljonko eri artistien kaikkia levyjä soitettiin yhteensä. Jos katsotaan yksittäisiä kappaleita eli etsitään vuoden radio-hittiä, listan järjestys muuttuu.

KU

VAT:

ELV

IS P

RE

SLE

Y/S

ON

Y B

MG

. RO

BB

IE W

ILLI

AM

S/I

DO

LS. T

IKTA

K/J

ER

E H

IETA

LA. K

AR

I TA

PIO

/PO

LAR

AR

TIS

TIT.

MA

DO

NN

A/N

EA

L P

RE

STO

N. A

NN

A E

RIK

SS

ON

/SA

KA

RI M

AJA

NTI

E, U

NIV

ER

SA

L M

US

IC.

Elvis, Robbie Williams, Kari Tapio, Madonna ja Anna Eriksson löytyvät tilaston kärkikymmeniköstä.

10

”Kesäfestivaalit ovat hieno villitys Suomessa.”

11

On kulunut tasan 40 vuotta siitä, kun Ralf Gothóni soitti sensaatiomaisen ensikonserttinsa vuoden debytanttina

Jyväskylän kesässä. ”Siitä en muista juuri mitään”, Gothóni tunnustaa. ”Se oli hyvin vaativa konsertti, sillä edellisenä iltana oli esiintynyt Grigori Soko-lov, joka oli juuri voittanut Tšaikovski-kilpai-lun ja oli minua nuorempi. Sitä paitsi minulla oli erittäin vaikea ohjelma.” Gothóni suoriutui haasteellisesta tehtä-västään erinomaisesti, mutta suoriutuminen ei riittänyt hänelle. Hänellä oli kahdenkym-menen iässä ulottuvillaan ura maailmaa kier-tävänä pianovirtuoosina, pelottomasti piano-kirjallisuuden vaikeimpiin teoksiin tarttuvana lavatähtenä, mutta hän ei tyytynyt siihen. Sen sijaan hän alkoi etsiä kaiken tarkoitusta. Pian ensimmäisten suurten menestysten jälkeen koettu kriisi palautti hänet alkulähteil-le. Saksalainen guru Max Martin Stein opetti hänet löytämään suhteensa ääneen. Sen muka-na tulisi ennen pitkää kaikki muu.

Tekstin ja musiikin ykseysRalf Gothónista tuli suomalaisen lied-herä-tyksen tärkein vaikuttaja. Liediä, runon ja mu-siikin yhteistaidetta, oli kyllä harjoitettu Suo-messa aikaisemminkin, mutta laulukulttuurin

elämyksiä syvyyssuunnasta

laulajakeskeisyys oli hämärtänyt kokonaisuutta. Puhuttiin laulajasta ja säestäjästä, mikä Gothó-nin mielestä oli väärä lähtökohta. Opiskellessaan 1960-luvulla Saksassa Got-hóni tutustui mainioon luonnetenoriin Matti Piipposeen ja aloitti yhteistyön hänen kans-saan. Muusikot harjoittelivat yhdessä suuren määrän lauluja: Schubertia, Wolfia, Britteniä ja Seppo Nummea esimerkiksi. ”Se oli minulle herätys maailmaan, jossa kohtaavat konkreettinen ja abstraktinen; siis teksti ja musiikki; tietoinen ja tiedostamaton eli juuri se asia joka minulla itselläni oli musikaali-sena prosessina tapahtumassa”, Gothóni muis-telee. ”Tajusin millä tavalla alitajunta ruokkii tietoisuutta ja tietoisuus kasvaa ottaakseen vastaan alitajunnan haasteita. Liedissä tämä il-menee vuorovaikutuksena sanallisen tekstin ja musiikin välillä – musiikin, jonka ääniä emme voi selittää sanoilla.” Gothóni näkee tekstin ja musiikin yksey-den kasvavan synteesiksi, joka on enemmän kuin osiensa summa. ”Teksti kohottaa musiikin toiselle informaation tasolle, ja musiikki antaa puolestaan alitajuisuutensa kautta konkreetti-selle tekstin ymmärrykselle uuden ulottuvuu-den. Se on ihan oma maailmansa, ja siksi se on äärimmäisen haastavaa ja inspiroivaa ja ihmi-seen vaikuttavaa ja ihmistä kehittävää.”

Kaikkein läheisin liedsäveltäjä – kenties sä-veltäjä ylimalkaan – hänelle on aina ollut Franz Schubert. ”Schubertin musiikissa pystyy esittäjänä tiedostamaan sen pitkän matkan, mikä meillä on itsemme ja elämän ymmärtämisen parissa. Jokainen säveltäjä antaa erilaisia haasteita, ja Schubertin haaste on syvyyssuuntainen elä-mysmaailma, matka kollektiiviseen alitajun-taan. Tämä kaikki on tällä hetkellä jokseenkin hukassa, koska meitä ohjataan ulkoiseen me-nestymiseen maailmassa.”

Kamarimusiikki, muusikkojen kieliKamarimusiikki on se musiikin laji, jolle Got-hónin sydän sykkii lämpimästi. Pian soivat Suomenkin suvessa jälleen jousikvartetot, pia-notriot ja monet muut orkesteria pienemmälle yhtyeelle sävelletyt teokset. Kamarimusiikin asemasta Suomessa ja maailmalla Gothóni ei

”Kamarimusiikki voi Suomessa ja maailmalla hyvin, koska se on muusikkojen kieli, ja muusikot haluavat keskustella toinen toistensa kanssa”, Ralf Gothóni sanoo.

TEKSTI: ANU KARLSON KUVAT: HEIDI UUTELA

”Miksi taiteen pitäisi muuttua viihteeksi?”

Ralf Gothóni etsii

”Musiikissa alitajunta ruokkii tietoisuutta ja tietoisuus kasvaa ottaakseen vastaan alitajunnan haasteita.”

12

ole erityisen huolestunut. Julkisen tuen niuk-kuus saattaa olla sille onneksikin. ”Kamarimusiikki voi hyvin, koska se on muusikkojen kieli, ja muusikot haluavat keskus-tella toinen toistensa kanssa”, hän perustelee. ”Joka puolella maailmaa on instrumentalistien vetämiä festivaaleja, jotka ovat riippumattomia agenteista ja organisaatioista. Niissä on omat lainalaisuutensa, jotka kamarimusiikki ja sen esittäjät ovat luoneet.” Gothóni huomauttaa, että kamarimusiikin parissa toimii suurenmoisia muusikoita, jotka saattavat olla yleisölle tuntemattomia mutta silti näillä festivaaleilla edustavat musiikin ym-märtämisen ja esittämisen huippua. ”Ajattelen esimerkiksi monia jousikvartet-teja ja niiden kakkosviulisteja ja alttoviulisteja. Sieltä joukosta löytyy ilmiömäisiä taiteilijoita, joita yleisö ei tunne nimeltä. Kvartetin nimi tunnetaan, mutta soittajien nimiä ei. Kuului-suus ei ole siis missään suhteessa siihen, mitä tällaisen ihmisen muusikkous voi olla.”

Taiteen ymmärrys hupeneeSen sijaan Gothónia huolestuttaa Suomen musiikin tulevaisuus. Musiikkikasvatuksen tä-hänastiset hyvät tulokset ovat laskusuunnassa, koska opetus kautta kentän on menettämässä otteensa olennaisesta ja taideaineiden opetus peruskoulussa ja lukiossa on lähes tyystin lop-punut. Vaikutukset ovat jo nyt näkyvissä, pu-

humattakaan tilanteesta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. ”Taidemusiikin yleisön määrä tulee vähene-mään lähivuosina, sillä se sukupolvi, joka on nyt koulussa, ei enää löydä tietään konsertteihin.” Onneksi ne suomalaiset, jotka ovat vielä perillä taidemusiikista, kiertävät festivaaleja ja haluavat kuulla myös mieliteoksensa aina uu-destaan: kamarimusiikkia, orkesterimusiikkia, resitaaleja, mitä tahansa... ”Kesäfestivaalit ovat edelleen hieno villitys Suomessa”, Gothóni iloitsee. ”Toivon että se jatkuu, ja se saattaakin jatkua, koska festivaalit ovat myös sosiaalisia tapaamispaikkoja. Ja kesä on tunnetusti muutenkin se vuodenaika, jolloin suomalainen elää.”

Kiina on eri maataGothóni on harjoittanut käytännön vuoro-puhelua musiikissa myös Aasian ja Afrikan kulttuurien kanssa. 1990-luvun alussa hän oli mukana rakentamassa Kielletyn kaupungin musiikkijuhlia Kiinaan. Valmisteluihin meni viitisen vuotta, ja ensimmäisen kerran juhla järjestettiin vuonna 1996. ”Se onnistui erinomaisesti”, Gothóni ker-too, ”ja toinen juhla järjestettiin heti kahden vuoden kuluttua. Vuonna 2000 piti tehdä vie-lä yksi juhla, mutta siinä vaiheessa kiinalaiset partnerit olivat saaneet jo niin paljon ’oppia’ suurilta länsimaisilta sponsorifirmoilta, että he

alkoivat vaatia jumalattomia summia. Se meni rahaleikiksi sen jälkeen.” Sattui kuitenkin niin onnellisesti, että pai-kan päällä oli kypsynyt uusi festivaalijohtaja. ”Kun me lopetimme, hän aloitti meidän for-maatillamme oman juhlansa. Me veimme sinne vain tietotaidon.” ”Olen muutenkin ollut aika paljon mu-kana tällaisissa asioissa. Huhtikuussa olin jär-jestämässä ja myös osittain tuottamassa vas-taavanlaista juhlaa Kairossa. Teimme siellä suomalais-egyptiläisen musiikkisillan, yhdessä egyptiläisten muusikkojen kanssa. Ja jatkoa seuraa tulevina vuosina.” Vaikka kehittyvät maat ovat vähintään yhtä kärkkäitä omaksumaan meiltä meidän virhei-tämme kuin ansioitamme, Gothónin mukaan voimme aina oppia myös heiltä jotakin. Kii-nassa jo kapasiteetti on valtava, ja kiinalainen mielenlaatu on osoittautunut hyvin vastaanot-tavaiseksi länsimaiselle musiikille. Yksinpä pia-nonsoiton harjoittajia on Kiinassa tällä hetkellä 50 miljoonaa. Gothóni ihailee myös kiinalaisten syvää oman perinteen kunnioitusta. Vaikka länsimai-sen musiikin harrastus kasvaa, maan oma vuo-situhantinen perinne elää voimallisesti uuden rinnalla. ”Kun kiinalainen soittaa 1300-luvun hovi-musiikkia, se on siirtynyt mestari–kisälli-mene-telmällä muuttumattomana vuosisatojen läpi.

”Sukupolvi, joka on nyt koulussa, ei enää löydä tietään konsertteihin.”

13

Muusikon mestaruus on siinä, että hän oppii toistamaan musiikin täsmälleen samanlaisena kuin se on vuosisatojen ajan ollut. Meillähän on länsimaissa ihan päinvastainen ajattelu: se oma persoonallinen pukinsorkka pitää panna joka paikkaan. Tai sitten oma kulttuuri ameri-kanisoidaan.”

Euroviisut: musiikki sivuosassaToukokuussa Gothónin toi Suomeen Sibe-lius-Akatemian kamarimusiikin professuurin jäähyväiskonsertti. Hän on opettanut periodi-luonteisesti akatemialaisille kamarimusiikkia vuodesta 1992, mutta nyt hän jatkaa opetusta ainoastaan Espanjassa, Madridin Instituto de Musica Camera Reina Sofiassa, joka on maa-ilman ensimmäinen pelkästään kamarimusiik-kiin keskittynyt korkeakoulu. Sattui hauskasti, että konsertti Sibelius-Akatemiassa pidettiin samana iltana, jona viiden kilometrin päässä esitettiin ilmeisesti kaikkien aikojen suurin eurovisiospektaakkeli: Helsingin ja Yleisradion isännöimät Euroviisut 2007. ”Jos katsoo näitä euroviisuhommia, niin tuntuu hassulta että siitä käytetään sanaa mu-siikki, koska musiikilla on siinä niin tavattoman vähäinen osuus”, Gothóni hymähtää. ”Lähinnä se on rytmitettyä joukkoaerobiciä, jota ympä-röivät hermostuttavat valot, savut ja enimmäk-seen mauttomat dekoraatiot, jotka hypnoti-soivat ja varastavat ihmisten huomion. Siihen on sitten ympätty jumalaton rytminen meteli, jonka joukossa on hiukan harmoniavaihdoksia ja jonkinlainen melodian tapainen.” ”Ei sitä voi musiikiksi kutsua”, on hänen johtopäätöksensä. ”Samaa mieltä tuntuvat ole-van myös monet rytmimusiikin edustajat.”

Kesällä SuomessaRalf Gothóni on yli 20-vuotisen Saksan perio-din jälkeen asunut viisi vuotta Espanjassa. Hän on tällä hetkellä English Chamber Orchestran pääkapellimestari ja Deutsche Kammerakade-mien päävierailija ja kiertää niin solistina kuin kapellimestarina eri puolilla maailmaa, mutta kesäisin hän haluaa viettää paljon aikaa Suo-messa. ”Kesä on sitä aikaa, jolloin soitetaan ja kier-retään Suomen festivaaleja – ja tietenkin vähän muidenkin maiden”, Gothóni kuvailee. ”Kesäl-lä keskustelen myös kalojen kanssa Saimaalla.” Ralf Gothónia kuullaan tänä kesänä Jo-roisten musiikkipäivillä ja sekä Naantalin että Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla; viimemaini-tuissa sekä pianistina että säveltäjänä. Kuhmos-sa kyseessä on kantaesitys, ja kappaleen hieman hämmentävä nimi on Helmikuun 30. päivä. ”Se on leikkisä kappale, eräänlainen scher-zo jousikvartetille. Siinä on Schubertin kaltaista musiikkia, joka on tietenkin kiellettyä nykyään; eihän sillä tavalla saa säveltää! Toisin sanoen se on samalla tavalla mahdotonta kuin helmikuun

30. päivä. Sitten siinä on kaksi tai oikeastaan kolme trioa: ensin helmikuun 30., sitten hel-mikuun 29. eli karkauspäivä, jossa tonaliteetti murtuu ja mennään kohti atonaalisuutta, ja kolmas trio, helmikuun 28. päivä, on jo täysin atonaalista jytähömpötystä – nykyaikaa toisin sanoen. Sitten soittajat kyllästyvät siihen, teke-vät modulaation ja palaavat tonaalisuuden pa-riin. Ollaan taas 30. päivässä ja Schubertissa.”

Ihminen ei kaipaa hölynpölyäGothóni myöntää, että ihmisen korva on luon-nostaan suuntautunut tonaalisuuteen, mut-ta hän painottaa, että tämä ei ole olennaista. Olennaista on, että ihmisen korva, järki ja tun-ne-elämä suuntautuvat informaatioon. ”Sen mitä otamme vastaan ulkomaailmas-ta pitää sisältää informaatiota eikä hölynpölyä. En usko, että olemme saaneet aivot siksi, että rupeaisimme pitämään mielettömyyttä yhtä oikeana kuin mielekkyyttä. Päinvastoin, koko elämämme tähtää siihen, että opimme ym-märtämään, mitä koko maailmankaikkeus ja elämän uskomattomat salaisuudet ja mysteerit ovat ja millä tavalla ne koskettavat meidän ym-märrystämme.” Gothónia ovat aina kiinnostaneet musii-kin ohella matematiikka, fysiikka ja tähtitie-de. Niiden valossa hän on päätynyt näkemään ihmiskunnan kehittyvänä lajina, joka asuttaa yhtä maailmankaikkeuden nuorimmista aurin-kokunnista. ”Meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten korkeaa kehitystä muualla universumissa on – siellä saattaa olla planeettoja, joilla kulttuu-ri on satoja miljoonia vuosia vanhempaa kuin meidän tunnettu 7000-vuotinen taapertelum-me pikku pallollamme.” Musiikki parhaimmillaan edustaa Gothó-nin näkemyksen mukaan juuri sen kaltaista informaatiomaailmaa, jossa ihmisen tietoinen

”Tuntuu hassulta, että euroviisuista käytetään sanaa musiikki, koska musiikilla on siinä niin tavattoman vähäinen osuus.”

hallinta kohtaa hänen kykyjensä äärirajat: koko sen valtavan kollektiivisen alitajunnan, joka ympäröi kaikkea sitä mitä tunnemme omassa pienessä maailmankuvassamme. Ovi käsittä-mättömien, laajojen mahdollisuuksien maail-maan odottaa vain avatuksi tulemistaan. ”Tässä on se suunta, johon minusta kai-ken taiteen pitäisi mennä, samalla tavalla kuin tiedekin on menossa. Miksi taiteen pitäisi pin-nallistua aina vain viihteellisemmäksi? Miksi tyytyisimme maailmaan, jossa rankan tuotan-toyhteiskunnan jäsenellä ei ole vapaalla olles-saan mitään muuta tekemistä kuin kuluttaa aikaansa?”•

13

Levytyksiä Ralf Gothónipiano:• Franz Schubert: Winterreise. Martti Talvela, basso. BIS-CD-253 (1984)

• Seppo Nummi: Viisi laulusarjaa (Vuoripaimen; Kevätteiltä; Länsilinnan lauluja; Lauluja hyljätyltä seudulta; Syyspäiviä). Margareta Haverinen, sopraano, Matti Juhani Piipponen, tenori, Jorma Hynninen, baritoni. BIS-CD-279 (1985)

• Musorgski: Näyttelykuvia; Janácek: Umpeen kasvaneella polulla; Stravinsky: Osia Tulilinnusta. Ondine ODE 753-2 (1989)

• Einojuhani Rautavaara: Pianokonsertot nrot 1 ja 2. Leipzigin radion sinfoniaorkesteri, joht. Max Pommer; Baijerin radion sinfoniaorkesteri, joht. Jukka-Pekka Saraste. Ondine ODE 757-2 (1991)

• Benjamin Britten: Pianokonsertto op. 13; Soirées musicales op. 9. Helsingborgin sinfoniaorkesteri, joht. Okko Kamu. Ondine ODE 825-2 (1994)

• Franz Schubert: Pianosonaatit nro 15 C-duuri, D. 840, ja nro 4 a-molli, D. 537. Ondine ODE 7972 (1992)

• Johannes Brahms: Die schöne Magelone. Jorma Hynninen, baritoni. Ondine ODE 7552 (1991)

• Heitor Villa-Lobos: Chôros No. 11. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo. Ondine ODE 916-2 (1998)

• Aulis Sallinen: Barabbas Dialogues. Kamariyhtye; Kalle Holmberg, kertoja. CPO 7770772 (2005)

johtaja ja pianosolisti:• Joseph Haydn: Pianokonsertot D-duuri ja f-molli; konsertto kahdelle viululle ja continuolle. Finlandia Sinfonietta. Ondine ODE 7322 (1991)

• Alfred Schnittke: Quasi una sonata; Suite in the Old Style; Concerto grosso No. 6. Tapiola Sinfonietta: BIS-CD-1437 (2006)

• Aulis Sallinen: Introduction and Tango Overture; Chamber Musics III, IV & Virtuosi di Kuhmo. CPO 7771472 (2007)

ˇ

14

V Ä L I S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Vieno Kekkosesta Director cantusTasavallan presidentti myönsi joulukuussa 2006 Director cantus -arvonimen viihdetaiteilija Vieno Kekkoselle. Hakemuksen tehneen Solo ry:n puheen-johtaja Ilkka Lipsanen luovutti kunniakirjan Vieno Kekkoselle yhdistyksen kevätkokouksessa.

Eric Ericsonin kamarikuoro palkittiinTukholmalainen Eric Ericsonin kamarikuoro saa Pohjoismaiden neuvos-ton vuoden 2007 musiikkipalkinnon. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Eric Ericsonin kamarikuorosta on tullut upean taiteellisen ilmai-sunsa ja taiturillisen tekniikkansa ansiosta keskeinen toimija ja esikuva ruotsalaisessa, pohjoismaisessa ja kansainvälisessä kuoromaailmassa. Tänä vuonna musiikkipalkinto myönnetään ensimmäistä kertaa kuo-rolle. Palkintoa tavoitteli kaikkiaan 12 kuoroa kaikista viidestä Pohjois-maasta sekä Färsaarilta ja Grönlannista. Palkinto on suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua eli noin 47 000 euroa, ja se luovutetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Oslossa lokakuun lopussa.

KU

VA: J

AN

-OLA

V W

ED

IN

Eric Ericsonin kamarikuoro.

KU

VA: J

YR

KI H

ÄR

KÖ

NE

N

Muuvi 2006 voittajatSuomen Ääni- ja Kuvatallennetuot-tajien musiikkivideokilpailu MUUVI järjestettiin jo 15. kerran. Kilpailuun sai osallistua vuonna 2006 valmis-tuneilla musiikkivideoilla, joilla joko sävellys, esiintyjä tai tuotantoyhtiö oli suomalaista alkuperää. Osan-ottajia oli peräti 101. Perinteiseen tapaan sai ammattilaistuomariston ohella myös yleisö äänestää oman suosikkinsa. Kultaisen Muuvin sai Magyar Posse videostaan Whirlpool of Terror and Tension (ohjaaja Las Palmas). Hopeinen Muuvi lankesi Montevideon teokselle Come Clean (niin ikään Las Palmas). Poets of the Fall ja sen Stobe Harjun ohjaama video Carnival of Rust sai sekä Pronssisen Muuvin että Yleisö-Muuvin. Tuomariston muodostivat Ans-si Autio, Samuli Knuuti, Laura Närhi, Vera Olsson, Pasi Pauni, Johannes Saukko, Mikko Sauk-konen ja Tommi Kyyrä.

Sibeliustalo sai urutLahden Sibeliustalon uudet urut vihittiin käyttöön toukokuun alussa. Tyylil-tään ranskalais-romanttiset urut on rakentanut ruotsalainen Grönlunds Or-gelbyggeri. Ne tulivat maksamaan kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa. Merkittä-vimmät rahoittajat olivat EU, Suomen Kulttuurirahasto ja Lahden kaupunki, mutta lähes puolet varoista keräsi urkutaiteilija Erkki Krohnin organisoima yhdistys Pro organo pleno. Se sai lahjoituksia sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Uruissa on 52 äänikertaa, mikä tarkoittaa noin 5 000 pilliä, ja kooltaan tämä muhkea soitin on 10 metriä leveä ja 13 m korkea. Yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa uudet urut soivat ensimmäisen ker-ran toukokuun 16. päivänä. Sinfonia Lahti solistinaan Jan Lehtola esitti Kalevi Ahon 8. sinfonian eli urkusinfonian.

KU

VA: J

EN

NI K

IUK

AS

Voittajavideon ohjaajan Las Palmasin taakse kätkeytyvät Lauri Warsta ja Jouni Karttunen.

15

S O O L O

Kiitos, YLEKauko Röyhkä

KU

VA: S

PIN

EFO

RU

M

15

Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

Pari kolme vuotta sitten joku nuori toimittaja YLE X:stä tuli haastattelemaan minua juttusarjaan, jonka aiheena olivat par-

haat suomalaiset rocksanoittajat. Hän kertoi, että hänelle ylemmältä taholta annettujen ohjeiden mukaan kaikkien haastateltavien tuli olla alle 35-vuotiaita. Valitettavasti Suomesta ei löytynyt tarpeeksi monta laadukasta alle 35-vuotiasta sanoittajaa, niin että sarjan kaikki osat olisi saatu täyteen, ja toimittaja sai pomoltaan erikoisluvan kääntyä minun ja parin muun yli nelikymppisen puoleen. Osittain syynä oli myös se, että muutama arvostettu alle 35-vuotias musiikintekijä oli kehunut meitä. Kyseessä ei tietenkään ole ikärasismi, vaan kanavaprofi lointi, jolla YLE X:stä on pyritty tekemään nuorille aikuisille suunnattu radioka-nava. Muistan, että siinä vaiheessa kun itse olin alle 35-vuotias, Reino Helismaa, Toivo Kärki ja muut menneiden vuosikymmenten musii-kintekijät tuntuivat tosi vanhoilta. Halusin kuulla uusien tekijöiden musaa. Tosin aina silloin tällöin halusin kuulla niitä vanhojakin.

Mutta uudet sukupolvet tarvitsevat omat sankarinsa. On ihan ter-vettä, että YLEn viisaat pomot ja heidän Amerikasta oppinsa

saaneet kanavaprofi loijansa pitävät huolta siitä, etteivät vanhat pierut jyllää liikaa heidän nuorille suunnatuilla radioaalloillaan. Nuorille pitää antaa tilaa. Me vanhat, jotka olemme päässeet musiikkiural-lamme näin pitkälle, pärjäämme kyllä vähemmälläkin radiosoitolla. Ja koska muutamat meistä vanhoista ovat niin laadukkaita, niin fi k-sut musiikinkuuntelijat kyllä löytävät meidät radiosoiton vähyydestä huolimatta. Mutta aika usein alle 35-vuotiaatkin ihmiset valittavat sitä, että kaikki radiokanavat soittavat samoja, tylsiä biisejä. Näitä ihmisiä on varmaan niin vähän, etteivät he näy tilastoissa, joten heistä ei tarvitse välittää. Toisaalta YLEn tehtävänä on pitää huolta siitä, että kulttuu-rin tarjonta säilyy Suomessa monipuolisena ja korkealaatuisena.

En tiedä, en osaa sanoa, koska en enää sattuneesta syystä kuun-tele radiota, mutta monet ihmiset valittavat minulle että YLEn

kanavat soittavat samaa kamaa kuin Kiss FM, Energy ja Nova. Nuo mainituthan ovat kaupallisia radiokanavia, joita marginaalimusiikin ystävät eivät kiinnosta. YLElläkin oli vielä hiljattain marginaalisempi YLE Q, mutta se lopetettiin koska sillä oli vain kymmenisen tuhatta kuuntelijaa (ja se kuuluikin vain Helsingin lähiympäristössä). Varmaankin tämä on ajan henki. YLEn täytyy pärjätä kilpailussa. Onneksi YLE soittaa vielä meidän yli 35-vuotiaidenkin musiikkia, ainakin joskus. Kiitos siitä ja kiitos näistä vuosista, YLE.

Kauko Röyhkä on rockmuusikko ja kirjailija.

Sinfonia Lahdelle taas tunnustustaGramophone-musiikkilehti nimesi toukokuun 2007 numerossaan Sinfonia Lahden ja ruotsalaisen klarinetistin Martin Fröstin uuden levyn Päätoi-mittajan valinnaksi (Editor’s Choice). Orkesteria johtaa Osmo Vänskä, ja levy sisältää Carl Nielsenin ja Kalevi Ahon klarinettikonsertot. Lehden kriitikko ylistää Fröstin tulkintaa Nielsenin teoksesta, jota pitää 1900-luvun merkittävimpänä klarinettikonserttona ja jatkaa, että aika näyttää, saako Ahon teknisesti erittäin vaativa konsertto saman aseman 2000-luvulla. Aho on Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjä, mutta klarinettikonserton tilasi häneltä Martin Fröst itse. Fröst tunnetaan ennakkoluulottomana soittimen-sa keinovarojen tutkijana, ja hänelle ovat uusia teoksia säveltäneet myös Krzysztof Penderecki, Sven-David Sandström ja Anders Hillborg.

Professorinimityksiä Sibelius-Akatemiassa Kapellimestari Markus Lehtinen on kutsuttu Sibelius-Akatemian ooppe-rakoulutuksen professorin virkaan, fi losofi an tohtori Vesa Kurkela po-pulaarimusiikin tutkimusprofessorin virkaan ja musiikin tohtori Matti Hyökki kuoronjohdon virkaan. Kaik-ki virat ovat viisivuotisia. Lehtinen on hoitanut oopperakou-lutuksen professorin virkaa vuodes-ta 2004 lähtien. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus oopperatoi-minnasta kotimaassa ja ulkomailla. Kurkela on toiminut vuodesta 2002 populaarimusiikin tutkimus-professorina Sibelius-Akatemiassa sekä tutkimusjohtajana Tampereen yliopistossa. Häntä pidetään Suo-men etevimpänä musiikillisen folk-lorismin spesialistina. Hyökki on kansainvälisesti ar-vostettu kuoronjohtaja ja on johta-nut muun muassa Ylioppilaskunnan Laulajia, Akateemista Laulua sekä Sibelius-Akatemian Kamarikuoroa. Hänellä on myös merkittävät peda-gogiset ansiot erityisesti kuoronjoh-don kouluttajana.

KU

VA: H

EIK

KI T

UU

LI

Nyt professoriksi nimitetty Matti Hyökki on toiminut vuodesta 1982 lähtien kuoron-johdon lehtorina Sibelius-Akatemiassa. Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professorin tulee hoitaa, kehittää ja edistää alansa opetusta koko maassa.

16

”Selvitys tekijänoikeuden siirrosta tulee tehdä puhtaalta pöydältä.”

17

K ysymys tekijänoikeuksista on toden-näköisesti uuden ministerin useim-min kuulema. Vastaus on yleensä ollut

sama: asiaa selvitetään. Kysyn asiaa ministeriltä hieman kärjistäen. Jäävätkö ministeri Stefan Wallin ja Ruotsalai-nen kansanpuolue historiaan niinä, jotka saivat aikaan sen, että tekijänoikeutta ei enää pidetä kulttuurina, vaan yksinomaan kauppa- ja teol-lisuusasiana? ”Jokin lehti kysyi asiaa ennen vaaleja, ja puolueeni on ottanut varauksellisen kannan siir-toon”, Rkp:n puheenjohtaja Wallin määrittelee. ”Lähtisin myös siitä, että hallitusohjelmas-sa luvattu selvitys siirrosta tulee tehdä ikään kuin puhtaalta pöydältä. Asianomaisten tulisi nyt pitää jäitä hatussa, jotta ei synny sotaa eri hallinnonhaarojen välillä.” Tämä selvitys pitää tehdä ”ennakkoluulot-tomasti ja kunnolla, jotta johtopäätökset voi-daan aikanaan tehdä”, Wallin muotoilee. Entä ministerin oma näkemys? ”Oma kan-tani selviää varmasti näiden neljän vuoden ai-kana”, Wallin vastaa. Mutta ei siis vielä, yritän kysyä uudemman kerran. Vastauksena on hymy. Tekijänoikeuskeskustelusta yleensä Stefan Wallin muistuttaa hallitusohjelman tavoitteena olevan parantaa ”tekijänoikeuslainsäädännön ja

Kulttuuriministeri Stefan Wallin:

tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta”. ”Tekijänoikeus vaikuttaa nyt suuren kiin-nostuksen kohteelta. On kuitenkin syytä muis-taa, että se on ollut 25 viime vuotta jatkuvien muutosten alaisena.” Ministeri pitää tekijänoikeuskoulutuksen ja -tiedon lisäämistä hallinnon haasteena. ”Ope-tusministeriössä on jo suunnitelmia tältä osin.”

Kulttuurivienti ja kulttuuriseteliHallituskauden keskeisiksi asioiksi ministe-ri poimii aluksi opintotuen. Hallitusohjelma lupaa korottaa opintorahoja kaikilla koulu-tusasteilla 15 prosenttia. ”Rahantarve on 79 miljoonaa euroa vuodessa, ja se on tavoitteena saada jo ensi vuoden alusta. Jos näin käy, niin opintotuki olisi parempi kuin koskaan.” Kulttuuriviennin edistäminen on myös hallitukselle tärkeä tavoite, Wallin vakuuttaa. ”Tavoite on, että vuonna 2011 kulttuurivienti olisi kasvanut oleelliseksi osaksi vientiä. Tavoi-te on kolminkertaistaa kulttuurivientimme.” ”Kulttuuriyrittämisen ja -viennin edistä-minen ei ole pois muulta kulttuurilta, en voi hyväksyä tällaisia näkemyksiä”, ministeri pai-nottaa. ”Jos panostetaan myös luovan työn yri-tystoimintaan ja kulttuurin näkymiseen, niin se on kaikkien etu. Tämä ei ole joko–tai-ky-

symys, jossa satsataan joko peruskulttuuriin tai kulttuurivientiin. Se on sekä–että; ne tukevat toisiaan.” Hallitusohjelma lupaa kulttuurisetelin. ”Se on eräs tapa edistää arkikulttuurin käyttöä, ja siitä vallitsee aika laaja yksimielisyys. Seteli oli-si saajalle veroton ja työnantajalle vähennyskel-poinen”, kulttuuriministeri määrittelee. ”Se kannustaa ihmisiä käymään konserteis-sa, näyttelyissä ja museoissa. Selvityksiä on jo ka-sassa, toivottavasti voitaisiin edetä mahdollisim-man ripeästi. Esikuviakin on – liikuntaseteli.” Myös tekijänoikeustulon tasausmahdolli-suus eri vuosille on ministerille hallitusohjel-man tärkeitä asioita. ”Sen tarkoitus on luoda ennustettavuutta taiteilijan arkeen.” Opetus-ministeriö ja valtiovarainministeriö valmiste-levat asiaa yhdessä.

Rahaa rahapeleistäHallitusohjelman toteuttaminen vaatii rahaa, ja sitä rouhii kulttuurin puolelle kansalaisten pe-lihalu. Veikkausvoittovaroista rahoitetaan noin puolet valtion taide- ja kulttuurimenoista sekä nuorisotyö ja liikunta lähes kokonaan. ”On tärkeää, että rahapelien yksinoikeus säilyy. Tästä hallitusohjelma on yksimielinen, ja se on luja kanta”, Wallin vakuuttaa. Veik-kausvoittovarojen kasvu näyttää jatkuvan, ja

Uusi kulttuuriministeri Stefan Wallin on ilmeisen pätevä poliitikko. Häneltä ei saa kevyesti provosoimallakaan kantaa tekijänoikeuksien mahdollisesta siirtämisestä omasta ministeriöstä työ- ja elinkeino-ministeriöön.

TEKSTI: HEIKKI JOKINEN KUVAT: LEHTIKUVA OY / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

tekijänoikeusasioissaJäitä hattuun

18

tämä antaa kulttuuriministerin mukaan pohjan toteuttaa uusia hankkeita. Suurin uhka yhteiseksi hyväksi koituvien rahapelivoittojen päänmenoksi tulee Euroopan Unionista, jolle yritysten vapaus on usein suu-rin hyve. Pieni mutta sisukas Suomi kamppailee vastaan. Ulkoministeriössä tehdään parhaillaan lausuntoa Ey:n komission lausuntoon urheilun vedonlyönnin rajoituksista, ministeri kertoo. Kulttuuriministeri Wallin vastaa valtioneu-vostossa kulttuuri-, tekijänoikeus-, liikunta-, nuoriso-, opintotuki- ja kirkollisasioista. Pake-tin päälle lisättiin hallitusneuvotteluissa vielä tasa-arvoasiat. ”Tasa-arvoasiat kuuluvat salkkuuni, ja olen siitä erittäin iloinen ja ylpeä. Huomaan, että minun sukupolveni miehet ovat erittäin tietoi-sia tasa-arvosta omassa perheessään ja yhteis-kunnassa. Minun sukupolveni miehillä on vel-vollisuus vetää ne rajat, joita isiemme sukupolvi ei vetänyt – tai ei edes saanut vetää”, vuonna 1967 syntynyt ministeri sanoo. Wallin korostaa, että perheen ja työelämän yhteensovittamisessa yhteiskunnan tehtävä on luoda valinnanvapautta, jotta jokainen mies ja nainen voi itse valita miten haluaa oman elä-mänsä asiat painottaa.

Kulttuuria ministeriön listallaOpetusministeriössä on vireillä useita kulttuu-rin alan hankkeita, joista osa on mukana myös hallitusohjelmassa. Ainakin seuraavat asiat ovat lähiaikoina esillä.

Luovuusstrategian seurantaHallitus valmistelee kansallisen innovaatio-strategian, ja opetusministeriö pyrkii saamaan siihen myös viime vuonna valmistuneen luo-vuusstrategian näkökulman.

Taiteilijoiden sosiaaliturvaHallitusohjelma haluaa apurahansaajille vuo-den 2009 alusta eläke-, sairausvakuutus-, työ-tapaturma- ja työttömyysturvan. Myös tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa aiotaan parantaa säädöksiä selkiyttämällä.

Suomen KansallisoopperaOopperan peruskorjauksen tuomalle vuokran lisäykselle on asetettu budjetissa katto, ja mi-nisteriö etsii ratkaisuja eläkepulmiin sekä tila-tarpeen ratkaisuihin. Päänäyttämön tekniikan uusimisen 3,2 miljoonan euron kustannukset kuuluvat Oopperan säätiölle.

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuusOpm:llä on voimassa erillinen taiteen ja kult-tuurin saavutettavuusohjelma. Erityishuomio on vammaisyhteisöjen kulttuuritoiminnalla, monikulttuurisuudessa, rasismin vastaisessa työssä ja saamelaiskulttuurissa.

Alueelliset taidetoimikunnatEnsi vuoden alusta nyt lääninhallituksien alai-suudessa työskentelevät taidetoimikuntien työntekijät siirtyvät taiteen keskustoimikunnan alaisuuteen.

Elokuvan tukiElokuvan tuki pyritään nostamaan pohjois-maiselle tasolle. Edistetään myös laillisen, tuottajille turvallisen verkkojakelun syntymis-tä. Suomen elokuva-arkiston tehtäviin lisätään ensi vuoden alusta radio- ja tv-ohjelmien ar-kistointi.

Kulttuurivienti”Luovaa taloutta vahvistetaan ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edis-tämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä”, sanoo hallitusohjelma. Kulttuuriviennillä on oma ke-hittämisohjelma vuosille 2007–2011. Mukana ovat opm, ulkoministeriö, kauppa -ja teolli-suusministeriö, Tekes ja Finnpro. Kulttuurivien-nissä työskenteleville on myös oma valmen-nusohjelma.

TekijänoikeusParhaillaan kerätään lausuntoja tekijänoike-uslain järjestelmän kehittämisestä. Hallitus-ohjelman mukaan selvitetään kysymys teki-jänoikeusasioiden siirtämisestä uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Tekijänoikeuskorvaus-ten verotuskohtelua uudistetaan tulovaihtelu-jen tasaamiseksi. Opm osallistuu aktiivisesti myös EU-tason keskusteluun.

KulttuuriseteliLuvataan hallitusohjelmassa ottaa käyttöön.

Stefan Wallin • Kulttuuri- ja urheiluministeri• 39 vuotta, puoliso ja kaksi lasta• Syntynyt Vaasassa, kotipaikka Turku• Valtiotieteen maisteri• Toiminut vuoden 2007 alusta huhtikuulle ympäristöministerinä• Kansanedustaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja• Työskennellyt aiemmin neljän eri alojen ministerin erityisavustajana sekä ympäristöministeriön valtiosihteerinä.

Apurahansaajille sosiaaliturvaaTuore ministeri viittaa usein linjanvedoissaan hallitusohjelmaan, kuten luonnollista onkin. Onko hänellä jokin omaa sydäntä erityisen lä-hellä oleva asia, jota hän ennen muita haluaa edistää? ”Hallitusohjelma on tärkeä. Se on punnit-tu, eikä mikään lause ole turha”, Wallin aloit-taa, mutta mainitsee kuitenkin taiteilijoiden sosiaaliturvan. ”Jos miettii taiteen ja kulttuurin työnteki-jöiden sosiaaliturvaa, niin se on puuttuva pala kansalaisten tasa-arvon kannalta. Muitakin asi-oita on, mutta tämän voi nostaa esiin. Se onkin tarkoitus saada kuntoon vuoden 2009 alusta.” Hallitusohjelman mukaan ”apurahansaa-jien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen mää-rän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työ-tapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen ja tai-teen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä.” ”Hankkeessa on mukana myös sosiaali- ja terveysministeriö; tässä asiassa tarvitaan yhteis-työtä yli hallinnon rajojen. On korkea aika, että tämä saadaan kuntoon.”•

”Hallitusohjelma on punnittu, eikä mikään lause ole turha.”

Ministeri painottaa myös tekijänoikeuskoulutuksen ja tekijänoikeutta koskevan tiedon merkitystä.

19

Äänitteet MySpacessaEstääkö Gramexin asiakkuus omien äänitteideni laittamisen omalle MySpace-sivulleni?

Ei estä. Gramex ei kerää korvauksia omien äänitteiden käytöstä omilla MySpace-sivuilla tai omilla nettisivuilla. Sinun täytyy hankkia luvat ää-nitteiden laittamiseen MySpace-sivullesi suoraan muilta muusikoilta, jotka äänitteilläsi esiintyvät, sekä tietenkin levy-yhtiöltä. Teosto-asiat on sitten sovittava erikseen myös. Gramex ei peri korvauksia äänitteistä, jotka ovat bändin, muusikon tai äänitteen tuottajan omilla sivuilla tai MySpace- tai vastaavalla itse ylläpidettävällä markkinointisivulla, eikä näytteistä, jotka liittyvät äänit-teiden kauppaan tai jonkin tuotteen mainontaan. Tällöin asiasta sopi-vat muusikot ja äänitteiden tuottajat itse suoraan. Myöskään ladattavia (on demand download) näytteitä Gramex ei lisensoi. Huomaathan, että toisten äänitteitä ei MySpaceen saa laittaa ilman lupaa.

PIIRROS: JOUKO INNANEN

Gramexin lakimies Taina Kämäräinen vastaa

lukijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella

lakipalsta@gramex.fi

Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien

taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole

antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät

välttämättä ole täydellisiä.

P Y K Ä L ÄV I I D A K K O

TilausmusiikkiTeen runsaasti tilaustyönä mu-siikkia mm. mainoksiin ja tv-elo-kuvien taustamusiikiksi. Paljonko saan Gramex-korvauksia?

Et saa yhtään, koska Gramex ei lisensoi tilausmusiikkia eikä myös-kään musiikin käyttöä mainoksissa tai tunnarina. Tilausmusiikilla tarkoitetaan tiet-tyyn tarkoitukseen tilattua musiik-kia, jota ei ole julkaistu muussa yhteydessä. Tilausmusiikkia voi si-ten olla esimerkiksi mainokseen tai tv-elokuvaan säveltäjä-muusikolta tilattu kappale, jota ei ole aiemmin julkaistu. Jos sinulta siis tilataan musiikki esimerkiksi tv-ohjelman tunnusmu-siikiksi tai käytettäväksi mainoksis-sa, sinun tulee sopia korvauksesta suoraan tilaajan kanssa. Vaikka kyseessä ei olisi tilausmusiikki, vaan äänite olisi julkaistu, Gramex ei siinäkään tapauksessa lisensoi

äänitteiden käyttöä tunnusmusiik-kina eikä mainoksissa. Silloinkin korvauksesta on sovittava suoraan käyttäjän kanssa. Tv-elokuvien taustamusiikkia Gramex lisensoi, jos kyseessä ei ole tilausmusiikki.

YouTubeYouTubessa näyttää olevan ilman lupaani video, joka on kuvattu keikaltani. Haluaisin videon pois netistä. Mitä voin tehdä?

YouTube on Internetissä osoitteessa www.youtube.com toimiva palvelu, johon yksityisetkin henkilöt voivat lisätä videoita. Ilman tekijänoike-uksien haltijoiden lupaa tällainen li-sääminen ei kuitenkaan ole laillista. Valitettavasti kaikki eivät kunnioita tekijänoikeuksia, ja palvelusta löy-tyy myös ilman oikeudenhaltijoiden lupaa sinne laitettua materiaalia.

YouTubella on velvollisuus keho-tuksestasi poistaa laiton materiaali palvelusta. Heidän nettisivuiltaan löytyy kohta Copyright Notices, jota klikkaamalla pääset tutkimaan Copyright Infringement Notification -asiakirjaa. Seuraa asiakirjassa an-nettuja ohjeita, niin saat materiaalin poistettua.

Kahvilassa soitetaan vain radiotaKahvilassamme soitetaan pelk-kää radiota. Emme omista cd-soi-tinta emmekä mitään muutakaan musiikkilaitetta. Pitääkö meidän maksaa tekijänoikeuskorvauksia radion soittamisesta, kun radio- ja televisioyhtiöt ovat jo maksa-neet musiikin käytöstä?

Kyllä täytyy. Radio- ja tv-yhtiöt osta-vat vain oikeudet käyttää musiikkia radio- tai tv-lähetyksessä; ne eivät maksa korvauksessaan esimerkiksi kahviloissa tapahtuvasta äänittei-den käytöstä. Tekijänoikeuslaissa puhutaan ää-nitteiden välittömästä ja välillisestä käytöstä. Välitöntä käyttöä on äänit-teiden kuuntelu tai soittaminen itse äänitteeltä, välillistä käyttöä taas on äänitteiden käyttö esimerkiksi radion tai television kautta. Teki-jänoikeuslain mukaan muusikolle ja äänitteen tuottajalle maksetaan kor-vaus silloin, kun äänitettä käytetään välittömästi tai välillisesti radio- tai televisiolähetyksessä tai muussa julkisessa esityksessä. Kun kahvila soittaa tiloissaan ra-diota siten, että musiikki on yleisön kuunneltavissa, tämä on äänitteiden välillistä käyttöä, josta kahvilan kuu-luu suorittaa tekijänoikeuskorvaus Gramexille.

20

Missä kuulit ensimmäisen kerran Cé-line Dionia tai Abbaa? Todennäköi-sesti Euroviisuissa, kuten kymmenet

miljoonat muutkin. Euroviisujen historiaa tarkastellessaan tör-mää useampiin tunnettuihin artisteihin ja bän-deihin kuin ennalta luulisi. Esimerkiksi vuoden 1970 Espanjan edusta-jana oli nuori hurmuri Julio Iglesias. Vaikkei hän kilpailua voittanutkaan, hänestä tuli kesto-tähti. Vuoden 1974 kisat voittanut Abba ei ollut kisojen ainoa tulevaisuuden supernimi. Isoa-Britanniaa edusti tuolloin myös näyttelijänä kunnostautunut Olivia Newton-John.

Céline Dionista Alla PugatšovaanOlivia ei toki ole jäänyt Englannin ainoaksi euroviisukuuluisuudeksi. Sillä on ollut tähtiä edustajanaan kautta aikojen: Cliff Richard, Lulu ja The Shadows. Ja kyllä ne ruotsalaisetkin osaavat: Carola Häggqvist on edustanut kotimaataan jo kol-

mena vuotena. Sijoitus on aina yltänyt top vii-teen ja vuonna 1991 voittoon. Luxemburgia taas ovat edustaneet sellaiset kansainväliset supertähdet kuin Nana Mous-kouri ja Baccara. Céline Dion puolestaan kun-nostautui Sveitsin lipun alla vuonna 1988 voit-taen koko kilpailun. Itäinen naapurimme on tuonut Euroviisuissa esille Alla Pugatšovan sekä kohuyhtye t.A.T.u:n.

Tuttuja suomeksi Euroviisujen arvostus kävi Suomessa välillä alamaissa, ja jopa kisojen tarpeellisuutta on ky-seenalaistettu. Silti moni unohtumaton kappale on tullut juuri Euroviisujen kautta tutuksi meille suoma-laisille. Käännösiskelmänä muistetaan Volare (3. sija vuonna 1958, esittäjä Domenico Modug-no). 50-luvulla se kulki nimellä Taivaan sinessä Olavi Virran esittämänä, ja 70-luvulla sitä dis-kotanssittiin Markku Aron johdolla. Marion ja Kirka tekivät vuoden 1975 kol-

Céline Dion, Julio Iglesias, Olivia Newton-John, Nana Mouskouri, Abba, The Shadows…

Vaikka Euroviisuja pidetään päiväperhojen pikku kisana, on sieltä noussut vuosien saatossa supertähtiä ja ikivihreitä.

TEKSTI: MINNA AUVINEN TILASTOTIEDOT: JARIPEKKA KOIKKALAINEN

supertähtiäEuroviisujen historia täynnä

Hekin olivat mukana: ylhäältä vasemmalta Julio Iglesias, Abba-yhtye ja Olivia Newton-John...

KU

VAT:

JU

LIO

IGLE

SIA

S/S

ON

Y B

MG

. AB

BA

/UN

IVE

RS

AL

MU

SIC

. OLI

VIA

NE

WTO

N J

OH

N/W

WW

.OLI

VIA

NE

WTO

N-J

OH

N.C

OM

.

21

Äänitetuotanto euroa

Alba Music Oy Ismo Eskelisen cd 3 000 Lapin kamariorkesterin Linkola-cd 3 000

Risto-Matti Marinin cd 2 500

Zagros Ensemblen cd 1 500

Dynamic Arts Records Deathbound-yhtyeen cd 500

Eastborder Promotions Oy Snipe Drive -yhtyeen cd 1 000

EMI Finland Oy Ab Mikko Kuustosen cd 3 000 Pentti Hietasen cd 5 000

FinnConcert Oy Suomalaisen pianomusiikin antologia vol.3 1 000

Fröjdö Mikael Sammuls-yhtyeen cd 1 500

Fullsteam Records Rubik-yhtyeen cd 3 000

GBfam Records Finland Oy Day Eleven -yhtyeen cd 2 000

Gebardi-Musiikki T:mi Nat Newborn Big Time -orkesterin cd 1 800

Halvorsen Tero Usko Viitasen nauhoitusten 1960–1979 cd 1 000

Helium Productions T:mi Heikki L:n cd 700

Innanen Mikko Innanen–Kallio-duon cd 800

Johanna Kustannus Oy Jason muuttaa taivaaseen -yhtyeen cd 1 500

Joku Roti Records Osuuskunta Hannibal & Soppa sekä Pahat Viinit -yhtyeen cd 400

Kangas Ville Qwenland-yhtyeen cd 500

Kulttuuriyhdistys Plastiikki 500 kg lihaa -yhtyeen cd 500

Kumpulan musakerho Arvi Kempin ja Kumpulan musakerhon cd 1 000

Lahden kaupunginorkesteri Sibelius-cd 3 500

Maailman musiikin keskus Nefes-yhtyeen cd 800

Meno-Musiikki Oy Rantatie-kvartetin Tulindberg-cd 2 500

Merceedees Tuotanto Ky Underwater Sleeping Society -yhtyeen cd 2 000

MuFarang International Miehen Työ -elokuvan soundtrack-cd 1 500

Musiikkiopisto Juvenalia Kardemimmit-yhtyeen cd 500

Neomusic Oy JL Collective -kokoonpanon cd 500

Lyyra Allstars -kokoonpanon jazz-cd 1 700

Lyyra Allstars -kokoonpanon lastenmusiikki-cd 1 800

Next Big Thing Recordings Pooma-yhtyeen cd 1 000 Regina-yhtyeen cd 800

Ondine Oy Timo Korhosen cd 2 500

Paalanen Antti Antti Paalasen cd 500

Poko Rekords Oy Ville Leinosen cd 4 000

Rähinä Records Oy Elastisen cd 900

Roimamusiikki Mikko Perkoilan lastenlauluja viroksi -cd 500

Salix Ay Henry Theelin levytysten 1942–1952 cd 500

SatnaMusic The Platypus Ensemble & The Proton String Quartet -cd 1 500

Seawolf Studios Oy Alamaailman Vasarat -yhtyeen cd 1 700

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö Pietari Inkinen – Tuomas Ylinen – Valeria Resjan -cd 2 500

Sonic Pump Studios Oy Thunderstone-yhtyeen cd 2 000

SonyBMG Music Entertainment Oy Jani Wickholmin cd 2 000

Spin-Farm Oy Collarbone-yhtyeen cd 2 500 EnsiFerum-yhtyeen cd 3 500

Talvitie Pilvi Tsuumi Sound System -yhtyeen cd 2 500

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

E S E K I N P Ä Ä T Ö K S I Ä 1.1. – 30.4.2007

ESEKin äänitetuenmaksaminen edellyttää, että tukea saaneesta äänitteestä on toimitettu Gramexille ääniteilmoitus.

21

>>>

matta sijaa (Italian Era-kappaletta) tutuksi nimellä Silloin. Katri Hele-nan hiteiksi muodostuivat vuoden 1977 voittaja, Ranskan L’oiseau et l’enfant (Lintu ja lapsi) sekä vuoden 1981 kakkonen, Saksan liittotasa-vallan Johnny Blue. Suomen edustuskappaleista isoiksi hiteiksi ovat meillä nousseet muiden muassa Marionin Tipi-tii (1962), Katri Helenan Katson sineen taivaan (1979), Kirkan Hengaillaan (1984), Sonja Lumpeen Eläköön elämä (1985) sekä Vicki Rostin Sata salamaa (1987). Unohtamatta tietenkään Hard rock Hallelujah’in supermenestystä viime vuonna.

Menestys kappaleissa ja rahassa Osallistuminen ja menestyminen Euroviisuissa on myös kasvattanut monen artistin ja levy-yhtiön kuk-karoa. Vuoden 1976 voittaja, Brot-herhood of Man -yhtyeen esittämä Save your kisses for me myi yli 5 mil-joonaa kappaletta. Domenico Modugnon Vo-lare nousi USA:n ykköseksi ja on edelleen kaikkien aikojen suosi-tuin euroviisulaulu Yhdysvallois-sa. Saman esittäjän vuoden 1959 esitys Piove (Ciao, ciao bambina) oli myös valtava menestys maailmalla. Nämä kaksi Modugnon kappaletta ovat ehkä kaikkien aikojen eniten myydyt euroviisulaulut, lukuisten niistä tehtyjen covereiden suosiol-lisella avustuksella. Yhdysvaltojen listoja valloitti myös vuonna 1996 Gina G Ison-Britannian edustuskappaleella Ooh aah ... just a little bit ja saavutti sillä myös Grammy-ehdokkuuden.

... sekä Céline Dion ja Nana Mouskouri.

KU

VAT:

CÉ

LIN

E D

ION

/SO

NY

BM

G. N

AN

A M

OU

SK

OU

RI/

UN

IVE

RS

AL

MU

SIC

.

Kaikkien aikojen myydyim-miksi euroviisuartisteiksi voi-daan laskea noin 400 miljoonaa levyä myyneen Abban lisäksi Alla Pugatšova ja Nana Mous-kourikin yli 250 miljoonalla myydyllä levyllä. Nämä artistit muistetaan meillä parhaiten Miljoonasta ruususta ja tv-sarjasta Taiteilijan tytär.

Suomi EuroviisuissaSuomi on osallistunut Eurovii-suihin 40 kertaa vuodesta 1961 alkaen. Menestys on ollut jok-seenkin vaisua lukuun ottamat-ta vuoden 2006 huikeaa voittoa. Lordi jää taatusti Euroviisujen historiaan niin esiintymisellään kuin biisilläänkin. Myös Suomen karsinnoista on kappaleita jäänyt elämään. Suomen edustuskappaleiden li-säksi euroviisukarsinnoista ovat hiteiksi nousseet esimerkiksi Kim Lönnholmin esittämä Minä olen muistanut (1989) sekä Riki Sorsan Haaveissa vainko oot mun (1985). Lordin euroviisuvoittokap-paleen sisältämä albumi Aroca-lypse oli viime vuoden myydyin kotimainen albumi. Sitä myy-tiin yli 92 000 kappaletta. Toistaiseksi ei pystytä sa-nomaan, avasiko Lordi portit hevimusiikille myös Eurovii-suihin. Ainakaan vielä tänä vuonna ei raskaampi rock valloittanut Euroviisuja.•

22

Little Margie Productions Dokumentti Esa-Pekka Salosesta 15 000

Oulun musiikkivideofestivaalit Oulun Musiikkivideo- festivaalit 2007 15 000

Panula Toni Huba-yhtyeen musiikkivideo 2 500

Panvision Publishing Oy Hurriganes-yhtyeestä 1976 tehdyn elokuvan dvd-versio 7 000

Plastinka Records Rajattoman promo -dvd 3 500

Provisual Oy Albert Järvinen -dvd 8 000

Tohtori Orff & Herra Dalcroze -dvd 8 000

Quetzalcoatl Production Oy Radiopuhelimet-yhtyeen musiikkivideo 800

Rähinä Records Oy Elastinen musiikkivideo 2 000

Riskifilmi Oy Eero Koivistoinen -dvd 2 500

Salminen Aiju PMMP-yhtyeen musiikkivideo 7 500

Seal on Velvet Oy Sinkkosen musiikkivideo 2 000

SonyBMG Music Entertainment Oy Elviiran musiikkivideo 3 000 Hanna Pakarisen musiikkivideo 2 500

Spin-Farm Oy Viikate-yhtyeen musiikkivideo 5 000

Universal Music Oy Valvomo-yhtyeen musiikkivideo 2 000

Vuoriheimo Marko Signmarkin DVD 6 000

Esiintymistilaisuudet

euroa

Alfabond Oy Ensiferum-yhtyeen Euroopan kiertue 2 000

Antti Sarpila Oy Antti Sarpila Swing Bandin 25-vuotisjuhlakiertue maalisk. -07 2 000

Croatian Composers’ Society Pan Sonicin osall. Zagrebin musiikkifestivaalille 2007 500

Crusell-seura ry Crusell-viikon 2007 konserttisarja 4 000

Eastborder Promotions Oy Lodger-yhtyeen Keski-Euroopan kiertue keväällä 2007 1 500

Etno-Espa-yhdistys Etno-Espa 2007 3 500

Fonal Records Islaja-yhtyeen esiintyminen EUROSONIC 2007 -tapahtumassa 300

Frigg Oy Frigg-yhtyeen USA–Kanada -kiertue keväällä 2007 2 000

Texicalli Records Oy Markus Holkko -kvartetin cd 1 500

Niko Ahvosen & Cortina Jetsin cd 1 700

TUM Records Oy Ilmiliekki-yhtyeen cd 3 000

UMO with Raoul Björkenheim -cd 3 500

Tunerail Records Oy Million Dollar Beggarsin cd 1 000

Twin Tone Oy Hypnomen-yhtyeen cd 800

Uho Production Ltd Oy Morley-yhtyeen cd 1 800

Ukkokiekuu Oy Seminaarinmäen Mieslaulajien cd 3 000

Äänituotantoyhtiö Lehto & Tuppurainen Aki Rissasen cd 400

Ähky Records Ay Julma Henri ja Syrjäytyneet -yhtyeen cd 400

Audiovisuaalinen tuotanto

euroa

Akbazar Oy Tasavallan Presidentti -yhtyeen konserttien taltiointi 4 000

Alppiharjun Elokuva Oy Kitara jolla soitettiin Emma -dokumentin ennakkosuunnittelu 4 000

Bad Habits Oy Private Line -yhtyeen musiikkivideo 3 000

Disco Blanco Recordings Superchrist-yhtyeen musiikkivideo 1 000

EMI Finland Oy Ab Neljä Ruusua -yhtyeen musiikkivideo 500

The 69 Eyes -yhtyeen musiikkivideo 10 000

Tuuliajolla 2006 -dvd 15 000

Film Magica Oy Kevinin musiikkivideo 2 000

Levytaivas-dokumentin valmistelu 4 000

Finnish Metal Events Oy Dokumentti Tuska-festivaalista 6 000

Halvorsen Tero DVD vuoden 1975 Rigoleton tv-versiosta 7 000

Helsinki Heavy Metal Oy Apulanta-yhtyeen musiikkivideo 12 000

Helsinki-filmi Oy Katran musiikkivideo 2 500

Joensuun Popmuusikot ry. Rokumentti-rock -elokuvafestivaali 2007 8 000

Kaivopuiston Grillifilmi Oy Husky Rescue -yhtyeen musiikkivideo 8 000

Funky Amigos ry. Funky Elephant Festival 2007 2 000

Hakala Petri Erik Hokkanen & Lumisudet -kiertue Pohjoismaihin kesäk. 2007 1 200

Hauhon musiikkiyhdistys ry Hauhon musiikkijuhlat 2007 2 000

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry Brandenburgilaiskonserttojen sarja syksyllä 2007 2 000

Konserttimatka Italiaan syyskuussa 2007 2 000

Helsingin Historiapäiväyhdistys Les Lumières -festivaali 2007 1 500

I Walk The Line -yhtye I Walk the Line -yhtyeen kiertue USA:han maaliskuussa 07 1 000

Ilmonen Kristiina Duon A-K Liedes & K. Ilmonen esiintymismatka Portugaliin -07 800

Insomniac Oy Poets of the Fall -yhtyeen Viro– Ruotsi–Venäjä-kiertue 2006 1 500

Järvelä Arto JPP:n Sveitsin kiertue syyskuussa 2007 2 000

Kainuun Jazzkevät Oy Kainuun Jazzkevät 2007 2 000

Kallberg Maari MeNaiset-lauluyhtyeen esiintymismatka Hollantiin toukok. -07 1 000

Kanteleliitto ry Kanteleliiton juhlavuoden konserttisarja 2007 1 500

Kaustisen Kamarimusiikkiyhdistys ry Kaustisen Kamarimusiikki- viikko 2007 2 000

Konserttikeskus ry Koulu- ja päiväkotikonsertit kaudella 2007–2008 50 000

Kuudennen kerroksen orkesterin kannatusyhdistys ry Beethoven-konserttisarjan konsertti 11.2.2007 2 000

Luuppala Markku Chantango-yhtyeen esiintymismatka Berliiniin jouluk. 2007 800

Multian Musiikkiyhdistys ry Urkukonserttisarja 2007 500

Musiikkikilta Pelimannit ry SuntiFolk-festivaali 2007 1 000

Norden Association Pohjoismainen musiikkifestivaali Pietarissa 2007 1 000

Nurmijärven Musiikkipäivät ry Nurmijärven Musiikkipäivät 2007 1 000

Olavin Jazz ry Muumilauluja-yhtyeen konsertit Savonlinnassa 19.–20.11.2006 700

OperaNord Suomalaissolistien osall. oopperaan Kööpenhaminassa 1 700

Pentikäinen Pekka P. Pentikäisen & P. Paappasen Saksan kiertue syysk. 2007 400

Perinnearkku ry Perinnearkku-klubit Helsingissä keväällä 2007 1 000

Pianoaura ry Pianoaura 2007 -festivaali 1 000

Pitskun Kulttuurikirkon kannatusyhdistys Pitskun Kulttuurikirkon Maanantaiklubit syksyllä 2007 3 000

Pohjola Seppo Sodassa ja Rakkaudessa -kamariooppera 2 000

Rahvaanmusiikin kerho ry Rahvaanmusiikin klubi-illat keväällä 2007 800

Rajatsi ry Raahen Rantajatsit 2007 1 000

Raulamo Juha Jo’Buddy & DownHomeKing III:n esiintymismatka USA:han 2007 500

Sepän Soitto ry Sepän Soitto 2007 500

Suomalainen Kamariooppera ry. Suomalaislaulajien osall. oopperaan Isossa-Britanniassa 2 000

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Suomal. yhtyeiden osall./ Nordic Jazz Now -projekti USA:ssa 4 000

Suomen Jazzliitto ry Pepa Päivinen Quartetin kiertue syksyllä 2007 3 000

SUN-trion kiertue syksyllä 2007 2 500

Vapaat äänet -kiertue 2007 3 500

Suomen Lontoon Instituutti Sibelius and Beyond -musiikki- tapahtuma Lontoossa 2007 5 000

Syren Juhani Jussi Syrenin & The Groundbreakersien Euroopan kiertue 2007 800

T:mi Vapaat äänet Mikko Innasen & Innkvisition Euroopan kiertue toukok. 2007 1 200

Taidepotpuri ry Taidepotpuri 2007 Pyhätunturilla 500

Tampere Filharmonia Kiertue Isoon-Britanniaan joulukuussa 2007 7 000

UMO Jazz Orchestra M. A. Numminen Goes Heinrich Heine -konsertti 7.2.2007 800

UMO Jazz Fest 2007 5 000

UMO Jazz Orchestran Kanadan kiertue kesäkuussa 2007 3 500

Winter Niklas Niklas Winter & Jukka Eskolan Japanin kiertue 2007 1 000

22

>>>

23

Julkaisutoiminta

euroa

Työryhmä ”Rytmihäiriöitä – uuden Suomi-jazzin nousu” Rytmihäiriöitä – uuden Suomi-jazzin nousu -teos 2 000

Markkinointi- ja vientituki

euroa

Aito Records Oy ZetaBoon levyn markkinointi Saksassa 1 000

Bluelight Records Waltarin levyn markkinointi 500

Bonnier Amigo Music Finland Oy Sunrise Avenue -yhtyeen levyn markkinointi Pohjoismaihin 2 000

Break A Leg Entertainment Oy The Valkyrians -yhtyeen promomatka Saksaan jouluk. 2006 500

Different Level Sväng-yhtyeen promootio- kiertue Japaniin 2007 3 000

Eastborder Promotions Oy Lodgerin promokeikka New Yorkissa toukok. 2007 2 000

Finnagoran Säätiö Suomalaisen jazzin ja maailmanmusiikin markk. Unkarissa 2007 1 000

Joensuun Popmuusikot ry Ulkom. promoottoreiden kutsuminen Ilosaarirockiin 2007 2 000

Joutseno Astrid Astrid Swanin markkinointi Yhdysvaltoihin 3 000

Kuusisto Jari Saksalaisen managerin vierailu SydänTalviRockissa 2007 200

Music Export Finland Finland Fest -vientitapahtuma Tokiossa 2007 5 000

Suomalaisten showcaset Tokiossa 2007 5 000

Suomalaisten showcaset Torontossa ja Austinissa 2007 3 000

Spin-Farm Oy Moonsorrowin ja Swallow the Sunin promomatka Saksaan 2006 1 000

23

1 Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 1 600:aan esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, kuvatallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Noin puolet anomuksista johtaa myönteiseen päätökseen.

K A H D E K S A S TA S A D A S TA

ESEKin seuraavat anomusajat AV-tuotanto: 15.8. mennessä. Äänitetuotanto: 31.8. mennessä. Markkinointi-vienti: 31.8. mennessä. Esiintymistilaisuudet: 14.9. mennessä. Työskentely: 14.9. mennessä. Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä! Anomuskaavakkeet Internetissä osoitteessa www.esek.fi , postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

Käyttäkää päivitettyjä

kaavakkeita!

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Suomalaisen musiikin vientitapahtuma Moskovassa huhtik. 2007 4 000

Suomen Pietarin Instituutti Pietarin suomalaisen musiikin vuoden 2007 markkinointi 4 000

Talvitie Pilvi Tsuumi Sound System -yhtyeen promopaketti 500

Vapola Pasi Winterborn-yhtyeen promokiertue Eurooppaan 2006 1 000

Welldone Agency & Promotion Oy Diablon Saksan kiertue Tarotin lämppärinä helmik. 2007 3 000

Työskentelytuki

kuukautta

Ali-Mattila Teppo 1Alkula Eva 3Berg Sirpa 1Fagerholm Matti 1Haavisto Varpu 1Häkkinen Aapo 2Hatakka Kari 1Holkko Maarit 1Huhta Mia 2Iljin Veli-Matti 1Jalkanen Kari 1Kämäräinen Timo 2Kantelinen Karoliina 1Karjalainen Jarno 2Karvonen Anna 1Keskinen Heikki 1Kivimäki Petri 1Krogerus Olli 2Lehtinen Tuomas 1Lehtonen Jani 3Lehtoranta Hannu 1Lerche Pauliina 3Lerche Peter 1Logrén Tuomas 3Metsäketo Martti 2Metsäketo Tomi 1Mikkonen Samuli 1Mustonen Elina 1Myllykangas Timo 2Päivinen Pertti 2Pesu Minttu 2Rasta Siiri 1Ritakorpi Juhana 1Saarikorpi Pekka 1Selin Didier 1Talasniemi Johanna 1Tamminiemi Niina 1Vuori Hilkka-Liisa 1

Orkesteri harjoittelee Tenalji von Fersenissä.

KU

VA: J

AR

I SO

INI

Les Lumières: iloa ja informaatiotaLes Lumières on valistuksen ajan kulttuurifestivaali. Festivaalin tukevinta antia on musiikki, mutta soiva tarjonta kytkeytyy aina johonkuhun 1700-luvun historian henkilöön. Tämän vuoden teemana on valistusfi losofi en oppilas Katariina Suuri. Tapahtumapaikkana on Suomenlinna, mutta festi-vaali levittäytyy myös Helsingin historialliseen keskustaan Kauppatorille. ”Kamarimusiikki ja sille ominainen vuorovaikutus ovat aina olleet into-himoni”, kertoo festivaalin perustaja, pianotaitelija Marja Rumpunen. ”Olen tehnyt Sibelius-Akatemian puitteissa erilaisia projekteja, joissa olen soittanut historiallisissa ympäristöissä. Minusta on hyvin inspiroivaa, että miljöö ja musiikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään.” Les Lumières juontaa juurensa 1990-luvulla kukoistaneesta Seinäjoen Eloserenadista. ”Olin monta kertaa mukana tässä Kaija Saariketun joh-tamassa tapahtumassa ja sain siellä toteuttaa monia hulluja ideoitani.” Valistuksen ajan kulttuurifestivaalin syntysanat tuli lausuneeksi Kree-ta-Maria Kentala. Tämä kaustislainen muusikko ja yksi Eloserenadin tulisieluista vetosi ystäväänsä: ”Helsingissä on niin tylsää. Keksi, Marja, meille jotain!” Euroopan suurkaupunkien historialliset kaupunginosat antavat ra-vintoa sielulle, Marja Rumpunen on todennut. ”Esimerkiksi Pariisissa ja Barcelonassa olen nauttinut kulttuuritapahtumista, jotka ovat olleet sekä hauskoja että informatiivisia. Siitä lähti ajatus, että sellaista voisi olla Suomessakin.” Ranskankielinen nimi voi kuulostaa jonkun mielestä hienostelulta. Marja Rumpusella on kuitenkin kielivalinnalleen hyvä peruste: 1700-lu-vulla ranskaa puhuttiin joka paikassa, ja kaikissa maissa tiedetään, että Les Lumières tarkoittaa valistuksen aikaa. ”Valistusajan festivaali on käsitteenäkin sopivasti hassu. Se ei ole tarkoitettu sormi pystyssä opettavaiseksi, vaan vähän vitsikkääksi; niin kuin Aku Ankka, jonka puhekuplassa syttyy lamppu”, Marja Rumpunen havainnollistaa. Taloudellisesti Les Lumières eli ensimmäiset vuotensa epävarmuudes-sa. Nyt Helsingin kaupunki on tehnyt sen kanssa kolmivuotisen sopimuk-sen, jossa tapahtuma liitetään kaupungin festivaalistrategiaan. Turvaa lisää kolmivuotinen sponsorisopimus Björn Wahlroosin kanssa. ESEKin tuki on ollut Les Lumièresille elintärkeä, eikä ainoastaan talou-dellinen vaan myös henkinen tuki. ”Suhtautuminen siellä on ollut koko ajan kannustavaa. ESEKin kaltainen tukirakenne on Suomen kulttuurielä-mälle aivan korvaamaton.” Marja Rumpunen näkee erityisen arvokkaana ESEKin periaatteen, että eri musiikin lajit elävät sovussa keskenään. ”Minusta olisi hauskaa kehit-tää myös uuden tyyppisiä klassisen musiikin levittämisen väyliä nimen-omaan yhteistyössä ESEKin kanssa.”

Anu Karlson

24

Musiikin käyttäjäasiakas

Yrityksen nimi

Y-tunnus

Asiakasnumero

Uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh.

Sähköposti

( ) Laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

G R A M E X I N PA LV E L U K O R T T I

Taiteilija- ja tuottaja-asiakasOlen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

Sukunimi

Syntymäaika

Gramex-numero

Uudet yhteystietoni

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

Sähköposti

Jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.

Gramexmaksaa

postimaksun

Gramex ryTunnus 500509800003 Vastauslähetys

Ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos!

GRAMEX RYPieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki

Toimisto avoinna: ma-pe klo 8.00–16.00Asiakaspalvelu avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00

vaihde puh. (09) 6803 400fax Gramex (09) 6803 4010fax ESEK (09) 6803 4033

etunimi.sukunimi@gramex.fiwww.gramex.fi

Talous, hallinto ja viestintä

Hannu Marttila 6803 4022toimitusjohtaja

Lauri Kaira 6803 4064apulaisjohtaja, tiedotus

Sari Lindström 6803 4021hallintosihteeri

Marja Hakkarainen 6803 4023taloushallinto

Tuija Niemi 6803 4098toimistopalvelut

Tietojärjestelmät

Jorma Härkki 6803 4020apulaisjohtaja

Sami Hiltunen 6803 4032mikrotukihenkilö

Lakiasiat, sähköinen media (Radio, TV, Internet, mobiili ja kopiointi)

Tuomas Talonpoika 6803 4019apulaisjohtaja

GRAMEXIN KOKO HENKILÖKUNTA PALVELEE SINUA

Taina Kämäräinen 6803 4066lakimies

Heidi Wilska-Lehtonen 6803 4013asiakas- ja sopimusneuvottelija

Jaripekka Koikkalainen 6803 4044asiakas- ja sopimuskoordinaattori

Äänitteiden julkinen esittäminen

Leena Pitkänen 6803 4029apulaisjohtaja 040 501 8714

Minna Auvinen 6803 4024yleisötilaisuudet

Heljä Juutilainen 6803 4027asiakasvastaava

Tarja Ylitalo 6803 4014äänitteiden käyttösopimukset, laskutus, perintä

Alue-edustajat

Harri Franssi 040 706 4742Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa

Jarmo Hänninen 040 707 8958Varsinais-Suomi, Satakunta

Jari Luomi 040 543 5570Pääkaupunkiseutu pl. ravintolat

Tapio Nokkala 0400 519 128Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, -Savo

Matti Nummiaro 0400 892 604Etelä-Karjala, Kymi, Etelä-Savo, Häme

Hannu Virkkala 040 500 9938Pohjois-Suomi

Carl-Johan Wolff 0400 609 305Pääkaupunkiseutu, ravintolat

Kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu

Tarja Henriksson 6803 4016asiakaspalvelupäällikkö

Pirjo Peltonen 6803 4018tilityspäällikkö

Riitta Pelli 6803 4015asiakassopimukset, äänitetiedot

Taru Tuovinen 6803 4017asiakassopimukset, äänitetiedot

Ilona Österman 6803 4046kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet

Ulkomainen musiikki, radioraportointi

Kari Niemelä 6803 4011projektipäällikkö, äänitteet ja tilitykset

Pekka Purhonen 6803 4030ulkomainen tilitys

Arttu Rokka 6803 4012radioraportointi

ESEK

Leena Hirvonen 6803 4041pääsihteeri

Ulla Lahdensuo 6803 4042toimistosihteeri

Gramexpress

Anu Karlson 6803 4058toimittaja

Finnish Music QuarterlyAnu Ahola 6803 4048toimittajaanu.ahola@fmq.fi

KesäaikaGramexissa18.6.–17.8.2007

Asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 9.00–15.00.

Toimistomme on avoinna kesäaikana ma–to klo 8.00–16.00 ja pe klo 8.00–15.00.

Ehdotukseni/kysymykseni asiakaspalvelulle (meilillä: tilitys@gramex.fi):