1

GramexpressE S I T T Ä V I E N TA I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T TA J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I

1 | 2007

Shakiralla vuoden radiohitti | 13

Puolueet lupasivat tukensataiteilijoille | 14

40-vuotiasGramex juhliiSinfoniset fantasiat venyttivät taiteen rajoja Adressi

Tekijänoikeuslainsäädännön valmistelu tulee säilyttää

opetusministeriössä

Me allekirjoittaneet olemme erittäin huolestuneita suurten mediayhtiöiden käynnistämästä hankkeesta siirtää tekijänoikeuslain valmistelu pois kulttuuri-ministerin hallintosektorilta. Tekijänoikeuslaki antaa suojaa tekijöille ja luo puitteet kulttuurin tekemiselle. Sen takia tekijänoikeuslainsäädäntö tulee nykyisen käytännön mukaisesti jatkossakin valmistella opetusministeriössä kulttuuriministerin hallinnonalalla.

Muusikko, jätätkö korvausrahasi Saksaan | 19

Kulttuuri oneduskunnassa naisten juttu | 6

PIIR

RO

S: J

OU

KO

INN

AN

EN

2

A L K U S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

Emmoja jaettiin taas Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien ÄKT ry:n Emma-gaala järjestettiin maaliskuun 10. päivänä Helsingin Kulttuuritalossa. Emma-palkinnot viime vuoden kiinnostavimmille ja menestyneimmille esiintyjille, äänitteille ja tuottajille jaettiin nyt 21. kerran.

• Naissolisti: Emma Salokoski• Miessolisti: Vesa-Matti Loiri• Vuoden yhtye: Lordi• Yhtyetulokas: Sunrise Avenue• Pop-albumi: ”Leskiäidin tyttäret” PMMP• Rock-albumi: ”Approach” von Hertzen Brothers• Vuoden albumi: ”Leskiäidin tyttäret” PMMP• Metallialbumi: ”Uudet kymmenen käskyä” Stam1na • Iskelmäalbumi: ”Sydänsärkyä” Simo Silmu• Debyyttialbumi: ”Salaisuuksia, joita yksinäiset huutaa unissaan” Jippu• Urban/electronica-albumi: Don Johnson Big Band• Vienti-Emma: Lordi• Vuoden biisi: ”Hard Rock Hallelujah” Lordi• Vuoden myydyin albumi: ”The Arockalypse” Lordi• Vuoden e-Emma: Lordi ”Hard Rock Hallelujah” • Vuoden tuottaja: Jori Sjöroos • Vuoden lastenlevy: ”Paukkumaissi” Paukkumaissi• Jazz-Emma: Oddarrang ”Music Illustrated”• Etno-Emma: ”Halituli” Turkka ja Paalanen• Vuoden kotimainen DVD: ”Kesäaine” Apulanta• Klassisen musiikin Emma: Jukka Tiensuu: ”Minds and Moods”. Tampere Filharmonia / Susanna Mälkki, Juhani Lagerspetz, piano.• Erikois-Emma: J. Karjalainen; Matti ja Teppo Ruohonen• Kultainen Emma: Otto Donner

Televisioyhtiöt pyrkivät etulyöntiasemaanEduskunta hyväksyi joulun alla hal-lituksen mobiili-tv-esityksen muut-tamattomana. Tätä edelsi kova keskustelu, koska tv-yhtiöt ajoi-vat esitykseen historiallista muu-tosta. Ne vaativat lakipykälää, joka antaisi automaattisena kylkiäisenä samanaikaiset esitysoikeudet kai-kissa muissa verkoissa yhtiölle, joka ostaa esitysoikeudet tavalliseen tv-verkkoon. Tämä malli olisi toimiluvallisen suuren yhtiön kannalta näppärä. Se betonoisi niiden aseman uusissa verkoissa niin vahvaksi, ettei niihin juuri muilla olisi asiaa. Isot toimilu-valliset tv-yhtiöt saisivat niihin ka-navakaupalla maksutonta sisältöä – mutta kaikki uudet yrittäjät ostaisi-vat omansa tavalliseen tapaan. Ja kun uudet yrittäjät myisivät mainon-taa, ne joutuisivat siinäkin hintakil-pailuun verkossa maksutta pyörivi-en kanavien mainosten kanssa. Eduskunta ei taipunut tv-yhtiöi-den toiveiden edessä. TV-yhtiöillä on kuitenkin tilaisuus ajaa ajatus-taan edelleen vaalien jälkeen, edus-kunnan edellyttämässä laajapohjai-sessa tekijänoikeusvalmistelussa.

Hanna Pakarinen euroviisuihinLordin viimevuotisen voiton ansios-ta Suomi isännöi tämänvuotiset Eu-rovision laulukilpailut toukokuun 12. päivänä. Helmikuun lopulla pidetys-sä karsintafi naalissa valittiin Suomen oma edustaja tähän kisaan. Valituksi tuli Hanna Pakarinen kappaleella Leave me alone, jonka tekijät ovat Martti Vuorinen ja Miikka Hut-tunen sekä Hanna Pakarinen itse. Valinnan teki yleisö puhelin- ja teks-tiviestiäänestyksellä. Ääniä annettiin yhteensä yli 250 000, ja Pakarinen sai niistä 44 %.

KU

VA: S

ON

Y B

MG

Von Hertzen Brothers palkittiin albumistaan Approach.

Lordi kahmi kolme palkintoa, Vuoden biisistä Vienti-Emmaan.

KU

VAT:

EM

MA

SA

LOK

OS

KI/

CAT

A P

OR

TIN

. VE

SA

-MAT

TI L

OIR

I/LE

HTI

KU

VA, M

AR

KK

U U

LAN

DE

R. J

IPP

U/S

AM

ULI

KA

RA

LA. S

UN

RIS

E A

VE

NU

E/R

ALF

STR

ATH

MA

NN

. LO

RD

I/S

ON

Y B

MG

. VO

N H

ER

TZE

N B

RO

THE

RS

/MAT

TI P

YY

KK

Ö.

Vuoden solistit olivat Emma Salokoski ja Vesa-Matti Loiri. Jippu julkaisi Vuoden debyyttialbumin.

Sunrise Avenue oli vuoden yhtyetulokas.

2

3

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010. Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN 0787-6564. Painos 48 000 kpl.

02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira05 Rytinää / Risto Ryti06 Kulttuuri on eduskunnassa naisten juttu08 Sinfoninen fantasia. Tapiola Sinfoniettan erikoiskonsertti Gramexin juhlakiertueella13 Shakiralla vuoden radiohitti14 Taiteilijat vastustavat tekijänoikeusasioiden siirtoa 16 Välisoitto17 Soolo / Ilari Angervo18 40 vuotta, 40 levyä. Näitä Gramexin henkilökunta kuuntelee19 Saksan korvaukset menettää, ellei niitä hae ajoissa 20 Pykäläviidakko / Taina Kämäräinen 21 ESEKin päätöksiä 1.11.–31.12.200623 Yksi 800:sta / Helsingin kaupunginorkesteri kävi Espanjassa24 Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti

Kiitos musiikin tekemisestä ja tukemisesta!Lauri Kaira

Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten muusikko saattoi kuolla köyhyydessä,

samalla kun hänen levynsä soivat kaikkial-la. Eläköityneen laulajatähden kohtalo oli kova. Näin oli silloin, kun muusikot ja tuot-tajat eivät saaneet ropoakaan levynsä soitta-misesta radiossa tai yleisötiloissa.

Tilanne muuttui Suomessa 1960-luvun alussa. Silloin eduskunta antoi muusikoille ja levytuottajille samantapai-set oikeudet työnsä tuloksiin kuin säveltäjillä ja sanoittajilla oli ollut jo pitkään.

Näitä uusia oikeuksia hallinnoimaan perustettiin tekijänoikeusjär-jestö Gramex. Sen tehtävänä oli kerätä korvauksia ensin radiolta ja

90-luvulta alkaen myös tausta- tai tanssimusiikkia soittavilta yrityksiltä. Alussa saattoi olla hankalaakin. Uudesta korvauksesta ei tiedetty, ja moni yrittäjä kuuli siitä ensi kertaa Gramexin edustajalta. Tänään on toisin. Laki ja 40-vuotias Gramex tunnetaan. Yrittäjät tietävät ja hyväksyvät sen, että kun käyttää toisen työn tulosta, siitä mak-setaan tälle korvaus. Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä.

Gramex toimii linkkinä 28 000:n musiikkia käyttävän yrityksen ja yhteisön sekä 40 000 kotimaisen taiteilijan ja tuottajan välillä. Sen

P Ä Ä K I R J O I T U S

kautta virtaa vuosittain noin 10 mil-joonaa euroa kotimaiselle musiikille. Tämä raha on muusikoille ja tuottajille elintärkeää.

Gramex on palveleva linkki, joka ei olisi mitään ilman korvauksia maksavia ja niitä saavia asiakkaitaan. Siksi tärkeintä näin juhlavuotena on esittää sydämellinen kiitos 68 000 asiak-kaallemme, sekä musiikin tekemisestä että sen tukemisesta!

• Käytä ääntäsi Eduskunta päättää musiikin ystäville tärkeistä asioista. Olipa äänen käyt-tö ammattisi tai ei, käytä ääntäsi eduskuntavaaleissa. Kannattaa myös pirauttaa tutulle ja varmistaa, että hän tekee saman.

• Enemmistö puolueista pitäisi tekijänoikeudet opetusministeriössäMediayhtiöiden käynnistämä kampanja tekijänoikeusasioiden siirtämi-seksi kauppa- ja teollisuusministeriöön ei saa puolueiden tukea. Ainakin SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Kristillisde-mokraatit ovat ilmoittaneet vastustavansa siirtoa. Siirtohanke haudattaneen hiljaisuudessa. Eiväthän siirron ajajat millään kehtaa ehdottaa, että puolueet kääntäisivät takkinsa heti vaalien jälkeen.

Gramexpress | sisältö

Kansi: Tapiola Sinfonietta Kuva: Heikki Tuuli

Gramexin juhlavuosi – 40 vuotta musiikin hyväksi.

Taiteilija, onko Gramex-numerosi hukassa? Gramex-numerosi löydät helposti lehtemme osoi-tekentästä. Nimesi edessä oleva nollalla alkava nu-merosarja on henkilökohtainen taiteilijan Gramex-numerosi, joka kannattaa laittaa muistiin vaikkapa kännykkään. Äänitteen tuottajan kannattaa aina tar-kistaa tuottajanumeronsa asiakaspalvelustamme.

Äänitetiedot Käsittelemme parhaillaan vuoden 2006 radiosoittoja seuraavaa tilitystämme varten. Mikäli epäilet, onko tuottaja ilmoittanut kaikki ää-nitteesi Gramexille, tässä vaiheessa olisi hyvä tar-kistaa asia. Voit pyytää meiltä listan uristasi, jotka meille on ilmoitettu. Voimme lähettää listan postit-se tai sähköpostilla. Myös äänitteiden tuottajien on mahdollista pyytää äänitelista tarkastettavaksi.

Vuoden 2007 verotustiedot Vuoden 2007 ve-roprosentit tulivat voimaan 1.2.2007. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutulo-prosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosen-tin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajal-ta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, kou-lulainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti ve-rovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaak-sesi oikean verotuksen.

Tilitysinfo

4

Suomalaisten satsaus YhdysvaltoihinSuomalaisyhtyeet suuntaavat suu-rella rytinällä Yhdysvaltoihin maa-liskuun aikana. Varsinaisella Finnish Moosic Tourilla ovat mukana rock-ryhmä Disco Ensemble, animaati-oistaan kuuluisa Lodger, Kimmo Pohjosen vetämä KTU sekä suo-malaisen marginaalirockin suurnimi 22-Pistepirkko. Yhtyeet soittavat 7.3.–14.3. väli-senä aikana Los Angelesissa, New Yorkissa, Austinin South By South-west -tapahtumassa sekä Torontos-sa, Kanadassa. Torontossa 8.3. ja 9.3. esiintyvät myös The Latebirds, Sister Flo, Rubik, Lapko ja Callisto. Niiden lisäksi Austinin musiikkialan ammattilaisille suunnatussa tapah-tumassa lavalle nousevat I Walk the Line, Irina Björklund, The Crash ja Astrid Swan. Fullsteam Recordsin ärhäkät yhtyeet Lapko, Callisto ja Rubik esiintyvät myös New Yorkin Sin-éssä 11.3.

Gramex-raati MikseriinSuomalaiset musiikin huiput arvioivat musiikkia suositulla nettisivustolla, jolle suurelle yleisölle tuntemattomat yhtyeet lähettävät töitään. Gramex toteuttaa yhteistyössä Mikseri.netin kanssa GramexRaadin. Raatiin kuuluvat Irina, Asko Kallonen, Ale Kuoppala, Timo Kämäräi-nen, Mariko, Lauri Porra, Pekka Ruuska, Jaakko Salovaara, Eicca Toppinen ja Olavi Uusivirta. Mikseri.net on etenkin nuorten suosima nettisivu, jolle yhtyeet voivat lä-hettää äänitteitään. Sen kautta yleisö voi tutustua yhtyeisiin, joiden musiik-kia ei muuten laillisia reittejä saa. Mikseri.net tavoittaa viikoittain noin 100 000 ihmistä. Sivustolla on yli 80 000 kappaletta yli 18 000 artistilta. Kappaleita kuunnellaan kuukaudessa useita miljoonia kertoja. Monet Mikserissä soivista yhtyeistä ovat sellaisia, joita ei vielä ole kau-pallisessa mielessä löydetty. Mikseristä pinnalle ponnahtaneita artisteja ovat mm. @junkmail, Uniklubi, Chorale, Steen1, Stam1na, Verjnu-armu, Stella ja Valvomo. GramexRaati käynnistyi vuoden alussa osana Gramexin 40-vuotisjuhla-vuotta.

PIIR

RO

S: J

OU

KO

INN

AN

EN

A L K U S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

Lovex listalle Saksassa, Lordi JapanissaSuomen edustajaksi Euroviisuihin pyrkinyt glam rock -yhtye Lovex nousi Saksan singlelistan sijalle 22 tammikuun alussa Suomessakin listoilla pit-kään pysyneellä kappaleella Guardian Angel. Yhtyeen levy-yhtiö EMI Fin-land neuvotteli rockareille sopimuksen saksalaisen GUN Recordsin kanssa vuoden 2006 lopulla. Euroviisut vuonna 2006 voittanut Lordi valloittaa nyt myös muita mantereita, kun yhtyeen albumi The Arockalypse julkaistiin Ja-panissa. Levy nousi julkaisuviikollaan albumilistan sijalle 13.

The Crash solmi sopimuksenYhdysvaltoihinTurkulainen poprock-yhtye The Crash on solminut levysopimuk-sen perinteikkään amerikkalaisen Rykodiscin kanssa. Sopimus kat-taa yhtyeen tuoreimman, Suomen Musiikin julkaiseman Pony Ride -al-bumin sekä kolme seuraavaa levyä ja koskee Yhdysvaltoja, Kanadaa, Isoa-Britanniaa ja Irlantia. Pony Ride ilmestyy Pohjois-Amerikassa keväällä. The Crashilla on sopimus myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, jossa sen levy-yhtiö on Rubber Re-cords. Rykodiscin omistaa Warner.

Esittävien taiteilijoiden hallitusohjelmatavoitteetSuomen Muusikkojen Liitto, Suomen Näyttelijäliitto sekä Teatteri- ja Me-diatyöntekijät julkistivat helmikuussa tavoitteensa kulttuurimyönteiseksi hallitusohjelmaksi. Taiteilijat vaativat kulttuurin rahoituksen nostamista 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten jo hallituksen taide- ja tai-teilijapoliittinen ohjelma vuodelta 2003 linjasi. Taiteilijajärjestöt tekevät useita konkreettisia ehdotuksia taiteilijoiden taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Julkisen rahoituksen saajille vaaditaan tiukempaa valvontaa, jotta he noudattavat lakia ja työ-ehtosopimuksia. Apurahan saajien sosiaaliturva halutaan ratkaistavaksi tekemättä heistä pakkoyrittäjiä. Lisäksi taiteilijat kiinnittävät huomiota tekijänoikeuksien turvaamiseen ja tähdentävät tekijänoikeusasioiden hallinnon pysyttämistä opetusmi-nisteriössä.

Kulttuuriseteli edistäisi työhyvinvointia Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Suomen Teatteriliitto, Suomen Museoliitto ja Finland Festivals vetoavat tulevan hallituksen muodostajiin, jotta nämä nostaisivat hallitusohjelmaan kulttuurisetelin verotuskohtelun. Kulttuuri-järjestöt tilasivat opetusministeriön tuella syksyllä 2004 selvityksen kult-tuurisetelin käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Kulttuuriseteli olisi liikuntasetelin kaltainen työsuhde-etu, jonka turvin työntekijällä olisi mahdollisuus nauttia edullisesti erilaisista kulttuuripal-veluista. Kulttuurisetelin todettiin soveltuvan hyvin työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisen välineeksi. Se hyödyttäisi myös kulttuu-rin tuottajia: raportin arvion mukaan kulttuurilaitosten lipunmyynti kasvai-si parissa vuodessa nettomääräisesti 2–3 prosenttia. Raportti esittää, että kulttuuriseteliä verotettaisiin samoin kuin liikunta-seteliä, joka on tietyin edellytyksin saajalleen verovapaa etu. Käytännös-sä tämä tarkoittaisi sitä, että hallituksen tulisi tehdä esitys tuloverolain muuttamisesta.

Lovex nousi Saksassa.

4

KU

VA: P

ETR

I KO

VALA

INE

N

KU

VA: T

HE

CR

AS

CH

.CO

M

22-Pistepirkko rytisi Yhdysvaltoihin.

The Crash – tässä Cannesin maisemissa.

KU

VA: M

AR

JATT

A O

JALA

5

R Y T I N Ä Ä

Taidetta vai taloutta?Risto Ryti

Eduskuntavaalien yhdeksi teemaksi on noussut kysymys siitä, tulisiko tekijänoikeusasiat siir-

tää kulttuuriministeriltä kauppa- ja teollisuusmi-nisterille. Ministeriön muutos olisi suurin ja merkittävin kulttuuripoliittinen linjaus itsenäisen Suomen his-toriassa. Siihen nähden on hämmentävää, kuinka mata-lalla profi ililla poliittiset päättäjät ovat asiaa hoidel-leet. Suomalaisen omaleimaisen kulttuurin ja taide-elämän näkökulmasta nousee pelko puseroon: onko kaikki todellakin kaupan?

Tekijänoikeudellisen järjestelmän perusta on kulttuurinen. Ne arvot, joihin kulttuuriset

ratkaisut perustuvat, poikkeavat ratkaisevasti elin-keinotoimintaan kuuluvista arvoista. Konkreet-tisesti se näkyy siinä, että suomalaisen kännykän kuorien tekeminen voidaan siirtää Kiinaan, mutta suomalaisen kulttuurin tekemistä ei. Tosiasiallisesti kyse on siitä, irtautuuko viral-linen Suomi eurooppalaisesta taidekäsityksestä ja monipuoliseen ja moniarvoiseen kulttuurielämään tähtäävästä kulttuuripolitiikasta. Taidetta ei tehdä yritystoiminnan arvoilla ja edellytyksillä. Niistä lähtökohdista putoaisivat pois ensimmäiseksi taide-elämän tärkeimmät osa-alueet eli kaikki se, mikä kyseenalaistaa ja poikkeaa valtavirrasta.

Kysymys on niin merkittävästä kansalliseen kulttuuriin liittyvästä asiasta, että kulttuurivä-

en tulee vaatia avointa keskustelua ja avoimia vas-tauksia päätöksentekijöiltä. Ilmoitus siitä, että im-materiaalioikeudet tulisi saada saman ministeriön alaisuuteen, ei ole vastaus eikä selitys mihinkään. Muutoksen ajajilta odotetaan yleensä peruste-luja. Mitä etuja ministeriönvaihdos toisi taide- ja kulttuurielämälle? Vastauksia, kiitos.

Risto Ryti on Gramex ry:n hallituksen puheenjohtaja.

5

Sunrise Avenue vahvassa nousukiidossaSunrise Avenuesta on vauhdilla kasvamassa uusi suomalainen vienti-menestyjä. Reipasta rockia soittavan bändin Fairytale Gone Bad nousi singlelistan kolmoseksi sekä Saksassa että Itävallassa julkaisuviikol-laan. Edellisen kerran suomalaista musiikkia on nähty niin korkealla Saksan singlelistalla, kun HIMin Funeral of Hearts oli samalla sijalla vuonna 2003. Ruotsissa Sunrise Avenue pokkasi singlestään kultalevyt. Albumi On the Way to Wonderland nousi julkaisuviikollaan Itävallan listan si-jalle 8. Suomessa levy julkaistiin jo kesän kynnyksellä, ja albumia on ehditty myydä yli 30 000 kappaletta, eli platinarajan yli. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Sunrise Avenue on kiinnitetty Bonnier Amigol-le, mutta jo ennen ensimmäisen albuminsa julkaisua bändi sai muuta maailmaa koskevan sopimuksen Saksan EMIn kanssa. Seuraavaksi albumi julkaistaan muiden muassa Etelä-Afrikassa, Zimbabwessa, Sambiassa, Mosambikissa, Namibiassa, Botswanas-sa, Swazimaassa ja Lesothossa.

Isokoski ja HKO palkittiin MIDEMissäSoile Isokosken ja Leif Segersta-min johtaman Helsingin kaupunginor-kesterin Sibelius-äänite voitti MIDEM Classical Award 2007 -palkinnon ”Vo-

cal recitals” -sarjassa. Levyllä on Jean Sibeliuksen sävelruno Luonnotar sekä 18 muuta edustavaa laulua. Laulut on Luonnotarta lukuun ottamat-ta sävelletty alun perin pianolle, mutta säveltäjä laati itse useimpiin niis-tä myös orkesterisovitukset. Muut sovitukset ovat Jussi Jalaksen, Ernest Pingoud’n, Ivar Hellmanin ja Nils-Eric Fougstedtin. MIDEM-palkinnot jaettiin tammikuussa Cannesissa. Palkittavat levyt va-litsee vuosittain raati, joka koostuu maailman merkittävimpien äänilevyleh-tien ja klassisen musiikin radioasemien toimittajista.

Sallisen Kuningas vuoden levyksiYLE Kulttuurin musiikkitoimittajat va-litsivat Vuoden 2006 levyksi tallenteen Aulis Sallisen oopperasta Kuningas lähtee Ranskaan. Levyllä laulavat Tom-mi Hakala, Jyrki Korhonen, Riikka Rantanen, Lilli Paasikivi, Mari Palo, Laura Nykänen, Jyrki Anttila,

Herman Wallén ja Santeri Kinnunen sekä Suomen fi lharmoninen kuoro ja Tapiolan kamarikuoro. Helsingin kaupunginorkesteria johtaa Okko Kamu. Ondinen tuottama äänite on ollut myös kansainvälinen arvostelumenes-tys. Se pääsi kuukauden parhaiden äänitteiden listoille brittiläisissä Gra-mophone- ja BBC Music Magazine sekä Opera-lehdessä.

KU

VA: R

ALF

STR

ATH

MA

NN

6

Kulttuuri on eduskunnassa

Heti aluksi pitää muistuttaa, etteivät eduskunnan kaikki miehet ole kiinnos-tuneita vain maanpuolustuksesta tai lii-

kenne-, teknologia- ja energia-asioista. Eivätkä kaikki naiset vain perhepolitiikasta, sosiaaliasioista ja kulttuurista. Silti kovat asiat tuntuvat olevan enemmän miesten ja kulttuurin kaltaiset pehmeämmät asiat naisten käsissä.

Missä miehet luuraavat?”Asiat ovat osittain siten, miltä ne näyttävät”, pohtii sivistysvaliokunnassa vaikuttava Vihrei-den Kirsi Ojansuu. Irina Krohnin lähdettyä hän, Anni Sinnemäki ja Rosa Meriläinen ovat Vihreiden näkyvimmät kultuurinaiset.

Kysyimme kulttuuriasioissa profi loituneilta naiskansanedustajilta, missä miehet oikein luuraavat ja millaisia kulttuurisotia on odotettavissa vaalien jälkeen.

TEKSTI: LAURI KAIRA PIIRROS: JOUKO INNANEN

naisten juttu

”Kulttuurin kautta suomalainen identiteetti vahvistuu.”

Myös Kokoomuksen Raija Vahasalon mukaan kuva voi hyvinkin pitää paikkansa. Hänelle itselleen kulttuuri on tärkeää. ”Se on suomalaisia yhdistävä tekijä, kulttuurin kautta suomalainen identiteetti vahvistuu.” Ojansuun mielestä pitäisi kysyä miehiltä, mikseivät he halua profi loitua kulttuuriasioissa. ”Onko niin, että ollakseen omasta mielestään uskottava miespoliitikon on erikoistuttava puo-lustus-, talous- tai liikenneasioihin?” ”Naiset ovat aina ymmärtäneet yhteiskun-nan tasapainoisen kehittämisen kannalta olen-naisimmat asiat”, kuittaa Keskustan kulttuuri-ryhmää vetävä Aila Paloniemi. ”Näyttää siltä, että tässäkin eduskunnassa juuri naiset eri puolueista ovat nostaneet kult-tuurin ja taiteen sekä luovuuden edellytysten

GRA0701 s01-24.indd 6GRA0701 s01-24.indd 6 5.3.2007 09:40:285.3.2007 09:40:28

7

”Eri alojen arvostuksessa näkyy edelleen perinteinen jako miesten ja naisten töihin, kovaan ja pehmoon.”

KU

VAT:

KIR

SI O

JAN

SU

U/H

EIK

KI T

UU

LI. A

ILA

PA

LON

IEM

I/JO

RM

A L

EH

TIN

EN

. MIN

NA

SIR

NÖ

/RA

IJA

SIL

LAN

PÄ

Ä. S

ÄD

E T

AH

VAN

AIN

EN

/AR

TO P

IIRO

INE

N. R

AIJ

A V

AH

AS

ALO

/STU

DIO

JA

RI K

ES

TI. E

DU

SK

UN

TATA

LO/L

EH

TIK

UVA

, TO

R W

EN

NS

TRÖ

M.

parantamisen avainasioiksi. Se on varmaan tunneäly kun naisissa jyllää”, naurahtaa Palo-niemi.

Naiset vastuussaKulttuuriasiat ovat muodollisestikin naisten käsissä. Kulttuuriministerinä on ollut pää-sääntöisesti naisia, kuten nyt Keskustan Tanja Saarela. Sama pätee puolueisiin. Vaikka Erkki Pul-liaisen ja Mikko Alatalon kaltaiset miehet voivat antaa tärkeää taustatukea, naiset ovat vastuupaikoilla. Esimerkiksi Kokoomuksen kulttuurival-tuuskuntaa vetää kokoomusryhmän varapu-heenjohtaja Suvi Lindén, puoluetta lähellä olevaa Kansallista Kulttuuriliittoa johtaa Mar-ja Tiura ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja-na toimii Kaarina Dromberg. Vasemmistoliiton aktiivisin kulttuurikan-sanedustaja on ollut myös Teatteri- ja media-työntekijöiden liiton puheenjohtajana toimiva Minna Sirnö. Demarien kulttuuriasiat ovat enimmäkseen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan Säde Tahvanaisen sekä toisen sivistysvaliokuntalai-sen Minna Lintosen käsissä.

Naisten työ halpaa?Minna Sirnö muistuttaa, että naisten hommak-si mieltämisessä on riskinsä. ”Eri alojen arvostuksessa näkyy edelleen perinteinen jako miesten ja naisten töihin, ko-vaan ja pehmoon. Tehdas on kovaa, hoiva ja huolto pehmeää.” Vaikka pehmoista tykätään, siihen liittyy Sirnön mukaan naisvaltaisten alojen suden-kuoppa. ”Kova saa korvausta, pehmoa olete-taan tuotettavan ilmankin. Tädithän tekevät töitä pelkästä kutsumuksesta.”•

”Uskon, että netti-tv-asiat tulevat ensi kauden agendalle eduskunnassa”, arvioi Raija Vahasalo. ”Lisäksi käydään kamppailua siitä, minkä hal-linnon alalle tekijänoikeudet kuuluvat”. Kokoomuksen Vahasalo tukee puolueensa kantaa, että tekijänoikeusasiat pysyvät opetus-ministeriössä. Samalla linjalla ovat myös muut haastateltavat, vaikkei kaikilla puolueilla vielä kantaa asiassa olekaan.

Tekijänoikeusasiat vaikeita

Ojansuun mukaan monet kokevat tekijänoikeus-asiat hankaliksi. ”Tekijänoikeudet ovat vaikea asia siksikin, ettei niissä voi miellyttää kaikkia osapuolia – on valittava puolensa.” ”Toivoisinkin, että nyt ehdokkailta kysytään, mitä osapuolta he ovat valmiita tiukassa paikas-sa puolustamaan”, Ojansuu sanoo. Ojansuu ennakoi ongelmia kulttuurin valtion-rahoituksen puolella. ”Nykyinen rahoitus perustuu paljolti veikka-usvoittorahoihin. Niiden säilyvyydestä ei voi olla varma, sillä Veikkaus Oy:n monopoliasema on vaakalaudalla.” ”Kulttuurin ja taiteen rahoitus on nostettava vähintään 0,4 prosenttiin bruttokansantuottees-ta”, linjaa Sirnö.

Eläkkeet ja sosiaaliturva

Säde Tahvanaisen mukaan ensi kauden haas-teisiin kuuluvat uuden teknologian mukanaan

tuomat rajanveto-ongelmat tekijänoikeusmak-sujen suhteen. ”Luovan työn tekijöiden, taiteilijoiden, on jat-kossakin saatava oikeudenmukainen korvaus työstään. Tästä on huolehdittava muuttuvassa maailmassa – myös mobiilipalvelujen ja muiden uusien medioiden yleistyttyä”, toteaa Paloniemi. Sirnön mukaan silpputyö ja nälkä eivät luo taidetta. ”Siksi reilujen työn teettämisen peli-sääntöjen sekä oikeuden työstä saatavaan oi-keudenmukaiseen korvaukseen on pädettävä myös taiteen ja kulttuurin ammattilaisiin.” ”Seuraavaksi on saatava taiteilijoiden ja apu-rahansaajien eläkeasiat ja sosiaaliturva-asiat kuntoon”, sanoo Tahvanainen.

Kulttuuri kaikkien ulottuville

Paloniemi korostaa, että taide on jokaisen pe-rusoikeus. ”Tämän tavoitteen siirtäminen käy-täntöön, kaikenikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien ihmisten ulottuville, on suuri haaste seu-raavallakin kaudella.” Samaa korostaa myös Sirnö. ”Jokaisella on oltava oikeus tehdä, kokea ja kuluttaa kulttuuria ja taidetta – myös niillä, joilla ei ole varaa itse maksaa pääsy- tai osallistumismaksuja.” ”Jokamiehen oikeus kuluttaa ja tuottaa kult-tuuria on kirjattu jopa YK:n ihmisoikeussopimuk-seen – jonka myös Suomi on allekirjoittanut.”

Uusi eduskunta joutuu pohtimaan muun muassa mobiilimedioita, tekijänoikeushallintoa, taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvaa sekä kulttuurirahoitusta.

7

Kulttuurintekijöitä ovat tällä vaalikaudella puolustaneet mm. Vihreiden Kirsi Ojansuu, Keskustan Aila Paloniemi, Vasemmistoliiton Minna Sirnö, Sosialidemokraattien Säde Tahvanainen ja Kokoomuksen Raija Vahasalo.

Tulevan kauden haasteet

8

”Ei tällaista ole koskaan aikaisemmin missään saatu kokea.”

Karvalakkiorkesteri vai hatusta soittajia? Takarivissä Tapiola Sinfoniettan muusikot Sami Koskela (lyömäsoittimet), Mikko Kujanpää (basso) ja Antti Rislakki (lyömäsoittimet, vaikka piteleekin käyrätorvea) sekä multi-instrumentalisti Johanna Juhola. Edessä Kirmo Lintinen, Anna-Mari Kähärä ja Pekka Kuusisto.

...ja Henna Kaikula meni vaikka solmuun.

Karoliina Heiskanen steppasi...

9

Tapiola Sinfonietta oli vuonna 2002 valmistanut yhdessä harmonikkavelho Kimmo Pohjosen kanssa erikoisen

esityksen nimeltä Kalmukkisinfonia. Siitä asti orkesterissa on kytenyt halu löytää vielä jota-kin uutta sinfonisen ohjelmiston ulkopuolelta: arkisesti sanottuna cross-overia, kauniimmin sanottuna monitaiteellista ilmaisua. Tähän saumaan osui ESEKin erityistuen haettavaksi julistaminen syksyllä 2003. Määrä-aikaan eli seuraavan huhtikuun loppuun men-nessä ESEK sai 80 hakemusta. Niistä Tapiola Sinfoniettan suunnitelma herätti tuen jakajissa eniten luottamusta ja voitti 100 000 euroa.

Musiikkia ja sirkustaUusi sirkus oli hyvässä nousussa. Sen asema oli tunnustettu taidehallinnossa, ja sen koulutus houkutteli nuoria kykyjä ja valmisti heistä est-radeille kansainvälisestikin kilpailukykyisiä ar-tisteja. Samaan aikaan myös muusikkopiireissä oli ilmennyt uteliaisuutta ja rohkeutta genrera-jojen rikkomiseen, ja tässäkin tiennäyttäjinä toi-

mivat muusikkokunnan parhaat voimat. Näistä lähtökohdista ponnisti Tapiola Sinfoniettan suunnitelma. ”Orkesterin silloinen intendentti Satu Angervo oli keskustellut Pekka Kuusiston ja Anna-Mari Kähärän kanssa, kertoo säveltäjä-kapellimestari Kirmo Lintinen. ”Sitten hän soitti minulle ja kysyi, saisiko minun nimeni myös panna hakemukseen.” Lintisen käsialaa on suurin osa Sinfonisten fantasioiden viides-tätoista erillisestä musiikkinumerosta. ”Meillähän on Pekan ja Annan kanssa ollut ennenkin yhteisiä projekteja, jopa trioesiinty-misiä, ja olemme tietyllä tavalla sukulaissielu-ja”, Lintinen kuvailee ydinryhmän keskinäistä vuorovaikutusta.

Uranuurtajan vastuuVastuu painoi, sillä varsin monet olivat anoneet tätä rahaa, ja se oli ESEKiltä ensimmäinen näin suuri panostus yhteen kohteeseen. ”Se tulisi olemaan ennakkotapaus, kun mietitään kannattaako tällaista jatkaa”, Lintinen arvelee.

Tapiola Sinfonietta yhteistyökumppaneineen venytti taiteen rajoja Sinfonisilla fantasioillaan. Esitys toteutettiin ESEKin erityistuella, ja Gramexin 40-vuotisjuhlaa vietettiin konserttikiertueen matkassa.

TEKSTI: ANU KARLSON KUVAT/ESITYS: HEIKKI TUULI KUVAT/JUHLAT: SAARA VUORJOKI

Gramexilla 40-vuotisjuhlia ympäri SuomeaGramex juhli 40-vuotista taivaltaan kiertueella. SF-kon-sertteihin ja vastaanotoille kutsuttiin korvauksenmaksa-jia, vaikuttajia ja taiteilijoita niin pääkaupunkiseudulla, Kajaanissa, Kuopiossa, Tampereella kuin Lahdessa. Ihmisten tapaamisen lisäksi juhlavuoden antia ovat toimittaja Heimo Hatakan kirjoittama historiikki ”Jotta musiikki soi” ja sen liitteenä oleva levy ”1967 – Liki- ja ikivihreitä Gramexin perustamisvuodelta”. Nuoremman väen ja musiikin harrastajien iloksi Gra-mex toteutti suositulle musiikkisivustolle www.mikseri.net GramexRaadin. Se antaa kehittämisideoita sivuilla julkaistuille kappaleille. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös Gramex-palkinnon jakaminen.

Sinfoninenfantasia

Tajunnanvirtaa ja maagista realismia

Gramexin juhlassa viihtyivät muiden muassa Johan ”Mosse” Vikstedt, Kim ja Maija Kuusi, Esa Nieminen, TEMEn toiminnanjohtaja Raimo Söder ja Gramex-historiikin tehnyt Heimo Hatakka, Erik Lindström puolisoineen sekä Vieno Kekkonen-Sauri.

10

”Mutta minusta tuntuu, että kyllä tästä hyvää viihdettä saatiin.” Musiikin, sirkuksen, akrobatian ja muun estraditaiteen yhdistelmästä muodostui visu-alisoitu konsertti, jonka toivottiin selittävän itse itsensä. Siksi juontajan tai muun kertoja-hahmon ajatuksesta luovuttiin. ”Kun kokonaisuus koostuu monesta pala-sesta, vasta muutamat viimeiset päivät ennen esitystä ratkaisevat, sopivatko palaset yhteen”, myöntää Kirmo Lintinen. ”Tässä on kuitenkin semmoista tajunnanvirtaa ja maagista realismia ja taikuutta, ettei ollut syytä käyttää mitään narratiivisia sitkoaineita. Ihan niin kuin musii-killa on oma logiikan tasonsa, niin on tälläkin esityksellä.” Harjoitusprosessin kuluessa Lintinen va-kuuttui siitä, että Tapiola Sinfonietta on paitsi nuori myös asenteiltaan nuorekas. ”Tässä esi-tyksessä oli nähtävissä aikamoista heittäytymis-tä, ja äärimmäisen hyvä sekakuorokin löytyi tästä orkesterista.”

Kiertue mutkistiAlkuperäisen suunnitelman mukaan teoksen piti valmistua ensi-iltaan lokakuussa 2005, mutta matkaan tuli mutkia. Kun työryhmään kuuluu 50–60 henkeä ja kun erityisavustuksen ehtona oli kotisalin esitysten lisäksi kiertueen aikaansaaminen, 100 000 euroa oli budjetista enää vähemmän kuin puolet. ”Se aiheutti Espoon päässä uudenlaisia rahoituskuvioita, mikä hidasti produktion al-kuunpääsyä”, Lintinen kuvailee. ”Paitsi että jouduttiin hankkimaan rahaa, tuotanto työllis-ti myös täksi ajaksi kokonaan yhden henkilön Sinfoniettan toimistosta. Ajanhukasta puo-lestaan seurasi, että hankkeeseen sitoutuneet henkilöt eivät enää voineet pitää aikoja kalen-terissaan varattuina, ja niin koko projekti siirtyi runsaalla vuodella.” ”Mutta koska tämä on ollut niin pitkällinen työrupeama, se on jättänyt jälkensä kaikkeen muuhunkin tekemiseemme. Mikäänhän ei är-sytä niin kuin kesken jäänyt työ. Ehkä tämä taas poikii uusia poikkitaiteellisia projekteja.”

”Pitkällinen työrupeama on jättänyt jälkensä kaikkeen muuhunkin tekemiseemme.”

Johanna Juholan Steinway on kutistunut.

Tuula ja Arto Alaspää, Kaarina Dromberg, Marja Marttila, Suomen Säveltäjien Mikko Heiniö ja Annu Mikkonen, Leif ja Elisabeth Lindblad, Kari Tapio sekä Gugi ja Christine Kokljuschkin nauttivat esityksestä.

Juhlavastaanotolla olivat mm. Teoston Katri Sipilä puolisoineen, Kalevi Hemilä, Arthur Fuhrmannsekä Fredi Siitonen ja Georg Dolivo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jyri Häkämiehen kanssa keskustelivat kansanedustajat Hanna-Leena Hemming, Paula Risikko ja Verkkouutisten päätoimittaja Ilkka Ahtokivi.

11

Soittoa, taikuutta, tekniikkaaTapiola-salin näyttämö on pimeä ja katsomo vielä pimeämpi. Teatterisavu käy nenään – vai onko se vain psykologinen kikka? Orkesteri is-tuu paikoillaan, mutta sen edessä on muuta vä-keä tungokseen asti: balettityttöjä, taikuripoi-kia, kummallisia soittimia ja muita tarvikkeita. Katosta roikkuu kolme pyöreää valkokangasta, joille heijastetaan vaihtuvia, värikkäitä kuvia. Pekka Kuusisto nousee konserttimestarin paikaltaan ja alkaa viritellä. Kokeilusta ja tapai-lusta kehittyy villi, pelimannihenkinen intro, joka johdattaa paikalle akrobaatin, Henna Kaikulan. Muitta mutkitta tämä ballerina-asuinen tyttö astuu orkesterin eteen ja alkaa kapellimestaroida. Soiva tulos muistuttaa uus-klassista balettimusiikkia, vaikkapa Stravinskya, mutta se antaa kohta jo tilaa Kuusiston toiselle soolonumerolle. Johanna Juhola säestää le-lupianolla ja näyttää Tenavien Amadeukselta. Ballerina tanssii, joku kuuluu viheltävän. Or-kesterin muusikot nousevat seisaalleen ja huo-juvat tahdissa.

Seuraavassa numerossa orkesterin riveistä nousee tangoa tanssiva pari, sitten How Many Sisters joikuu, ja harmonikkakvartetti säestää steppaavaa Karoliina Heiskasta. Orkesteri soittaa hidasta, hypnoottista musiikkia, jonka aikana pyrotekniikka panee parastaan. Viulisti-en jouset hohtavat soittajien päiden yläpuolella kuin isot silmäneulat. On taikuuksien aika. Puikot ja pallot len-televät, ihmiset leijuvat ja venyvät. Taikuri Tatu Tyni on tämän kaiken takana; paitsi että jonglööri Jay Gilligan lennättää palloja. Timo Holopaisen viulu hajoaa sananmukaisesti al-kutekijöihinsä. (Mutta ei se tainnut olla oikea stradivarius – sirkusviulu vain.) Kun Pekka Kuusisto huomaa unohtaneensa Lintisen Esp-lanaden partituurin tunnetun taiteilijaravinto-lan toilettiin, Leif Segerstam pelastaa hänet pulasta johtamalla teoksen videoitse. Ohjelman päätteeksi orkesteri jättää soit-timensa ja järjestäytyy näyttämön etualalle suureksi kuoroksi. Lintisen säveltämä kansan-runokimppu Hala hippan soi vallan mainiosti.

”Ideoita, energiaa ja aloitteellisuutta orkesterissa on valtavasti.”

Tangosta pitävät cornisti Tero Toivonen ja huilisti Heljä Räty.

Kutsuvieraina olivat myös Hannele Markkula,John Storgårds, Minna Lindgren, Harri Ojala, Paulina Ahokas, Sanna Tyyri-Pohjonen ja Kimmo Pohjonen, Risto Uimonen sekä SF-konsertin taikuri Tatu Tyni ja steppitaiteilija Karoliina Heiskanen.

Viidessä kaupungissa olleissa juhlissa nähtiin mm. tenori Topi Lehtipuu, kansanedustaja Sirpa Paatero, kansanedustaja Jouko Skinnari puolisonsa Tertta Saarikon kanssa, Jörgen Victorzon ja Raija Pelli sekä kansanedustaja Minna Sirnö ja Elokuvasäätiön Irina Krohn yhdessä Frida-tyttären kanssa.

12

Samalla tapiolalainen orkesteri osoittaa aitoa kotiseutuhenkeä: Tapiolan Kuorollahan oli tapana jo ammoisina aikoina sopivalla hetkellä tarttua soittimiin ja muuttua orkesteriksi. Nyt Tapiola Sinfonietta tekee saman toisin päin.

Eheys ilahdutti, erilaisuus innostiKonserttimestari Jukka Rantamäki kertoo, että muusikot olivat poikkeuksetta innolla mu-kana Sinfoniset fantasiat -projektissa. Tuntumaa monitaiteiseen ilmaisuun oli saatu jo Kalmukki-sinfoniasta, mutta silloin projektissa oli mukana vain noin puolet orkesterin sointivahvuudesta. Sinfonisia fantasioita tehtiin pitkään ja har-taasti, mutta kokonaisuutena orkesteri koki sen itsekin ensimmäisen kerran vasta kenraalihar-joituksessa. ”Tuntui hyvältä nähdä se eheys, ja miten tiivis paketti se oli. Yleisö näytti myös tykkää-

vän ja nauttivan toisaalta monipuolisuudesta, mutta ennen kaikkea erilaisuudesta. Ei sellaista ole koskaan aikaisemmin missään saatu kokea. Ja tämä oli ihan sama reaktio niin Tapiolassa kuin kiertueellakin.” ”Ehkä se vähän meni pitkäksi, mutta kaik-ki osat tuntuivat niin perustelluilta. Oli vaikea ajatella että mitään olisi voinut jättää pois.” Entä mitä tästä opimme – saiko Tapiola Sinfonietta eväitä myös vastaisuuden varalle? ”Käteen ei ehkä jäänyt mitään suoranai-sesti muualla sovellettavaa, mutta jäi tunne siitä, että ideoita ja energiaa ja aloitteellisuutta orkesterissa on valtavasti. Sen esille saamisen tulevaisuudessakin voisi nähdä miellyttävänä haasteena”, summaa Jukka Rantamäki. Kokonaistaideteoksen oli ohjannut Milko Lehto, ja se esitettiin Espoon lisäksi Kajaanis-sa, Kuopiossa, Tampereella ja Lahdessa.•

Sinfonisia fantasioita Ohjaus: Milko Lehto Tapiola Sinfonietta. Pekka Kuusisto viulu, orkesterinjohto, sävellys, clavio-la. Anna-Mari Kähärä laulu, sävellys, claviola. How Many Sisters (Anna-Mari Kähärä, Pirjo Aittomäki, Mervi Hiltunen) laulu. Kirmo Lintinen piano, orkesterinjohto, sävellys, claviola. Johanna Juhola harmonikka, lelupiano, claviola. Tatu Tyni taikanumerot. Karoliina Heiskanen klovneria, steppaus. Jay Gilligan jongleeraus. Henna Kaikula notkeusakrobatia.

”Kyllä tästä hyvää viihdettä saatiin.”

Pekka Kuusisto improvisoi ilman hattua.

Kuopiossa paikalla olivat mm. Tatu Tyni ja Gramexin Tuomas Talonpoika ja Tampereella Jukka Mänty-Sorvari, Johanna Debreczeni ja Sinfonisten fantasioiden säveltäjä/kapellimestari/viulisti Pekka Kuusisto.

Gramexin toimitusjohtajan Hannu Marttilan puhetta kuuntelivat mm. Gramexin Leena Pitkänen, Esa Saarinen, Pipsa Pallasvesa, Raimo Pitkänen, kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä puolisoineen, Outi Heiskanen, kansanedustaja Eero Lankia puolisoineen sekä Maisa ja Ilkka Kuusisto.

13

Shakiran yhdessä Wyclef Jeanin kanssa esittämä Hips Don’t Lie oli viime vuoden soitetuin kappale kaupallisissa radioissa.

Poets of The Fallin Carnival of Rust oli soite-tuin kotimainen. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjär-jestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää tarkat tiedot radiosoitoista voidakseen maksaa kor-vaukset oikeille taiteilijoille ja tuottajille. Kun kaikkien radiokanavien soitot laske-taan yhteen, Hips Don’t Lie soi yhteensä 6 117 kertaa. Listan kakkonen ja kolmonen, Madon-nan esittämä Sorry ja Juanesin esittämä La Ca-misa Negra, soivat molemmat yli 5 000 kertaa. Parhaiten menestynyt kotimainen kappa-le oli Poets of The Fallin esittämä Carnival of Rust (9.). Se oli myös ainoa kotimainen kappale kymmenen kärjessä. Euroviisuvoittaja Lordin Hard Rock Halle-lujah oli sijalla 16. ja samalla vuoden soitetuin hevibiisi.

Radioilla on erojaKun verrataan suuria valtakunnallisia ja puo-livaltakunnallisia radioita paikallisradioihin, nähdään tiettyjä eroja. Suurten radioiden eni-ten soittama kappale oli La Camisa Negra, ja Hips Don’t Lie oli niissä kakkosena. Suurissa radioissa kärkisijoilla oli myös enemmän kotimaista. Kymmenen kärkeen sijoittui viisi kotimaista eli Sunrise Avenuen esittämä Fairytale Gone Bad, Tiktakin esittämät Samantekevää ja Paha sana sekä euroviisuvoitta-ja Lordin Hard Rock Hallelujah. Paikallisradioiden soittolistoilla kotimaista ei löydy kymmenen kärjestä lainkaan. Tämä ei välttämättä osoita, että pienet soit-taisivat suuria vähemmän kotimaista. Suurilla

Shakiran yhdessä Wyclef Jeanin kanssa esittämä Hips Don’t Lie oli viime vuoden soitetuin radiohitti ja Lordin Hard Rock Hallelujah vuoden soitetuin hevibiisi.

TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ

Soitetuimmat 2006Soitetuimmat kappaleet kaupallisissa radioissa

Kappale ja esittäjä

01. Hips Don’t Lie – Shakira feat. Wyclef Jean02. Sorry – Madonna03. La Camisa Negra – Juanes04. Because of You – Kelly Clarkson 05. Hung Up Madonna 06. Advertising Space – Robbie Williams07. That’s the Way My Heart Goes – Marie Serneholt08. Wisemen – James Blunt 09. Carnival of Rust – Poets Of The Fall10. Breakaway – Kelly Clarkson 11. Samantekevää���Tiktak 12. Fairytale Gone Bad – Sunrise Avenue 13. Wicked Soul – Kubb14. Me ei kuolla koskaan – Olavi Uusivirta 15. Road – Don Johnson Big Band16. Hard Rock Hallelujah – Lordi17. Kymmenen kirosanaa – Irina 18. Stupid Girls – Pink19. Who Knew – Pink20. A Dios Le Pido – Juanes

radiohitti

Lordin Hard Rock Hallelujah oli vuoden 2006 soitetuin hevibiisi

kotimainen musiikki saattaa painottua tiettyihin kärkihitteihin, kun pienillä kirjo on laajempi. Miten tutkittiin?Nämä luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2006 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallis-ten, ns. puolivaltakunnallisten ja ketjuradioi-den soitot laskettiin tilastoon vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla.•

Shakiralla vuoden

Madonnan (vas.) Sorry soi toiseksi eniten ja Juanesin (oik. ylh.) La Camisa Negra kolmanneksi eniten. TikTak (kesk.) sai suurissa radiossa kaksi kappalettaan kymmenen soitetuimman joukkoon. Lordin (oik.) Hard Rock oli vuoden soitetuin hevibiisi.

KU

VAT:

SH

AK

IRA

/SO

NY

BM

G. M

AD

ON

NA

/STE

VE

N K

LEIN

. TIK

TAK

/JE

RE

HIE

TALA

. JU

AN

ES

/MA

UR

ICIO

VA

LEZ

. LO

RD

I/S

ON

Y B

MG

.

13

Shakira.

14

Taiteilijat ja kulttuurialan yrittäjät ovat järkyttyneitä suurten mediayhtiöiden käynnistämästä hankkeesta siirtää teki-

jänoikeusasiat kauppa- ja teollisuusministeri-öön, pois opetusministeriöstä. Kulttuuriväen mielestä tekijänoikeusasi-oiden täytyy pysyä eurooppalaisen käytännön mukaisesti kulttuuriasioita hoitavassa ministe-riössä. Taiteilijat veivät tammikuussa asiasta adres-sin eduskuntaan ja avasivat aiheesta nettisivun www.kulttuurinpuolesta.fi .

Kenen etu?Siirtoa ajavat suuret mediayritykset ja elinkeino-elämän järjestöt. Ne tahtoisivat tekijänoikeusasi-at pois kulttuuriasioita hoitavasta ministeriöstä. Teollisuus jätti asiaa koskevan adressin mar-raskuussa. Sen allekirjoittajina ovat mm. Sano-

Muiden muassa Einojuhani Rautavaara, Esa-Pekka Salonen, Aki Kaurismäki, Vesa-Matti Loiri, Pirkko Saisio ja Eicca Toppinen vetoavat noin 150 taiteilijan adressilla, että tekijänoikeusasiat säilyisivät kulttuurista vastaavassa opetusministeriössä.

TEKSTI: LAURI KAIRA

ma WSOY ja MTV Oy, Nokia, Elisa, TeliaSo-nera Finland sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Sanomalehtien Liitto, Aikakauslehtien Liitto, Suomen Radioiden Liitto, Suomen Kaapelitelevisioliitto ja Viestin-nän Keskusliitto. Taiteilijat ymmärtävät, että siirron ajajilla on itsekkäät tavoitteet. ”Hankkeen tavoitteena on heikentää te-kijöiden ja kulttuuriyrittäjien oikeuksia, jotta hanketta ajavat yhtiöt saisivat toisten työn tu-lokset käyttöönsä entistä halvemmalla”, netti-sivuilla sanotaan. Taiteilijat pelkäävät, että kauppa- ja teol-lisuusministeriössä (KTM) suuryritysten etu painaisi enemmän kuin kulttuuriväen ja kult-tuuriyrittäjien etu. ”Tekijänoikeuslaki suojaa kulttuurintekijöi-tä. Tekijänoikeusasioiden kuuluu pysyä kulttuu-

”Hanketta ajavat yhtiöt tahtovat toisten työn ja yrittämisen tulokset entistä halvemmalla”

Taiteilijat vastustavat tekijänoikeusasioiden siirtoa

���������������� ��� ��������� | Kalevi Aho, säveltäjä | Eija-Liisa Ahtila, kuvataiteilija, ohjaaja | Claes Andersson, kirjailija | Aleksi Bardy, elokuvatuottaja | Irina Björklund, näyttelijä, laulaja, lauluntekijä | Kristiina Drews, suomentaja | Riko Eklundh, puheenjohtaja, näyttelijä | Arto Halonen, elokuvaohjaaja, tuottaja | Neil Hardwick, käsikirjoittaja-ohjaaja | Mikko Heiniö, säveltäjä, professori | Kari Heiskanen, näyttelijä | Patrick Henriksen, näyttelijä | Jarkko Hentula, elokuvatuottaja | Pedro Hietanen, tuottaja, muusikko | Laila Hirvisaari, kirjailija | Yvonne Hoffman, författare | Pirjo Honkasalo, elokuvaohjaaja | Timo Humaloja, tuottaja, ohjaaja | Maarit Hurmerinta, muusikko | Sami Hurmerinta, muusikko | Heikki Huttu-Hiltunen, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja | Riina Hyytiä, TaT, elokuvaohjaaja ja -tuottaja | Arto Häilä, suomentaja | Pirkko Hämäläinen, näyttelijä | Klaus Härö, elokuvaohjaaja | Tove Idström, käsikirjoittaja | Olli Jalonen, taiteilijaprofessori, kirjailija | Petri Jokiranta, elokuvatuottaja | Taavi Kassila, elokuvaohjaaja, kirjailija | Atro Kahiluoto, teatteriohjaaja | Jaana Kapari, suomentaja | Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja | Helka-Maria Kinnunen, näyttelijä-lausuja | Sakari Kirjavainen, elokuvaohjaaja | Tuula Kojo, suomentaja | Ere Kokkonen, elokuvaohjaaja | Marjut Komulainen, näyttelijä-elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja | Kaisa Korhonen, teatteriohjaaja, taiteilijaprofessori | Olli Kortekangas, säveltäjä | Arto Koskinen, elokuvaohjaaja | Anna Krogerus, näytelmäkirjailija, dramaturgi | Malla Kuuranne-Autelo, puheenjohtaja, lausuntataiteilija | Marjo Kuusela, tanssitaiteen professori, koreografi | Janne Kuusi, elokuvaohjaaja | Pekka Kuusisto, muusikko | Atro Lahtela, käsikirjoittaja, ohjaaja | Sari Lakso, tanssitaiteilija | Kari Levola, puheenjohtaja, kirjailija | Magnus Lindberg, säveltäjä | Tommi Lindell, muusikko | Juhani Lindholm, suomentaja | Åke Lindman, elokuvaohjaaja | Ilkka Lipsanen, musiikkineuvos | Vesa-Matti Loiri, näyttelijä | Aku Louhimies, elokuvaohjaaja | Jarkko Martikainen, muusikko | Juho Milonoff, näyttelijä | Pekka Milonoff, teatterinjohtaja | Martti Mäkelä, näyttelijä-lausuja | Taru Mäkelä, elokuvaohjaaja | Lasse Naukkarinen, taiteilijaprofessori, elokuvaohjaaja | Raimo O Niemi, elokuvaohjaaja | Kai Nieminen, suomentaja | Sinikka Nopola, kirjailija | Markus Nordenstreng, laulaja, lauluntekijä, radiotoimittaja | Outi Nyytäjä, käsikirjoittaja | Elena Näsänen, puheenjohtaja, videotaiteilija | Claes Olsson, elokuvaohjaaja, tuottaja | Arto Paasilinna, kirjailija | Jorma Panula, akateemikko | Sirkku Peltola, näytelmäkirjailija, ohjaaja | Marianne Peltomaa, författare | Jukka Perko, jazzmuusikko | Veli-Matti Puumala, säveltäjä, professori | Sampo Pyhälä, lavastaja | Lasse Pöysti, näyttelijä | Einojuhani Rautavaara, säveltäjä, professori | Petr Rehor kuvataiteilija, puheenjohtaja | Kristiina Rikman, suomentaja | Markus Rissanen, kuvataiteilija | Eila Roine, näyttelijä | Juha Rosma, ohjaaja | Kaija Saariaho, säveltäjä, taiteilijaprofessori | Lasse Saarinen, elokuvatuottaja | Tero Saarinen, koreografi , tanssitaiteilija | Pirkko Saisio, kirjailija | Aulis Sallinen, säveltäjä, professori | Sari Salmela, pukusuunnittelija | Esa-Pekka Salonen, säveltäjä, ylikapellimestari | Markus Selin, elokuvatuottaja | Seela Sella, näyttelijä | Jukka-Pekka Siili, elokuvatuottaja | Oili Suominen,

Ensimmäisten allekirjoittajien joukossa ovat näyttelijä Vesa-Matti Loiri, säveltäjät Kaija Saariaho ja Einojuhani Rautavaara, muusikko Eicca Toppinen, kapellimestari-säveltäjä Esa-Pekka Salonen, kirjailija Pirkko Saisio ja elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki.

KUVAT: VESA-MATTI LOIRI/WARNER MUSIC. KAIJA SAARIAHO JA EINOJUHANI RAUTAVAARA/MAARIT KYTÖHARJU, FIMIC. EICCA TOPPINEN/RALF STRATHMANN.

15

Taiteilijat ja kulttuuriyrittäjät vastustavat mediayhtiöiden hanketta siirtää tekijänoikeusasiat kauppa- ja teollisuusministeriöön.

suomentaja | Ilkka Juhani Takalo-Eskola, kuvataiteilija | Kari Tapio, iskelmälaulaja | Marjatta Tapiola, taidemaalari | Pamela Tola, näyttelijä | Eicca Toppinen, säveltäjä, muusikko | Juhani Tuominen, professori, kuvataiteilija | Jani Uhlenius, puheenjohtaja, säveltäjä | Juha Uusitalo, oopperalaulaja | Paula Vesala, muusikko, musiikinopiskelija | Anna-Maija Viitanen, suomentaja | Kari Väänänen, näyttelijä | Thomas Wulff, författare, ordförande | Kirsi Ylijoki, näyttelijä. ��������� | Liisa Helminen, elokuvaohjaaja | Jonne von Hertzen, soittaja | Jussi Jaakonaho, muusikko, säveltäjä, tuottaja | Ville Jankeri, ohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvataiteen maisteri MA | Timo Kiiskinen, laulaja lauluntekijä | Kikka Laitinen, säveltaiteilija | Pekka Lehti, muusikko, säveltäjä & musiikkituottaja | Torsti Lehtinen, kirjailija | Toni Nygård, biisintekijä-tuottaja | Roope Palomäki, musapoika | Arto Tamminen, säveltäjä, sanoittaja, muusikko | Anne Taskinen / Heinäsirkka, muusikko-toimittaja, puheenjohtaja. ��������� | Kalle Chydenius, säveltäjä, ohjaaja | Janne Haavisto, säveltäjä-muusikko-tuottaja | Esa Kaartamo | Tiina Pelkonen, toimittaja | Matti Pitsinki, muusikko, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja | Maria Ruotsala, elokuvaohjaaja | Jouko Seppälä, toimitusjohtaja, elokuvaaja | Olli Soinio, elokuvaohjaaja | Ville Suhonen, ohjaaja-käsikirjoittaja | Virpi Suutari, ohjaaja | Tommi Viksten, muusikko. ��������� | Zoe Burtsow-Huelvan, naamioitsija TV-1 / muusikko | Tero Jartti, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä | Kaija Juurikkala, elokuvaohjaaja | Mervi Junkkonen, dokumenttiohjaaja | Ona Kamu, muusikko, näyttelijä | Dome Karukoski, elokuvaohjaaja | Anna-Maija Kokkonen, elokuvatuottaja | Reeta-Leena Korhola, muusikko-laulaja, Sibelius-Akatemian opiskelija | Anu Kuivalainen, elokuvaohjaaja | Jarmo Lampela, elokuvaohjaaja, elokuva- ja tv-ohjauksen professori | Pauliina Lerche, muusikko, taiteellinen johtaja | Meri Nenonen, näyttelijä, free lance | Joanna Ovaska, muusikko/lehtori | Tapio Piirainen, elokuvaohjaaja | Pera Pirkola, tuottaja | Niklas Varisto, muusikko | Johanna Vuoksenmaa, elokuvaohjaaja.

riasioista vastaavassa ministeriössä, siinä mis-sä ympäristöasioiden ympäristöministeriössä.”

Mistä idea?Siirtoa ajavat yhtiöt perustelevat ajatustaan sil-lä, että tekijänoikeudet koskevat nykyisin kult-tuuriväen lisäksi myös elinkeinotoimintaa. Taiteilijoiden adressissa tämä perustelu kuitenkin torjutaan sillä, ettei KTM:ssä valmis-tella juuri muutakaan elinkeinolainsäädäntöä. ”Tosiasiassa KTM:ssä valmistellaan vain hyvin pieni osa elinkeinotoimintaan ja yrittä-jyyteen liittyvästä lainsäädännöstä. Pääosin ne valmistellaan muissa ministeriöissä, lähellä ky-seessä olevia toimialoja”, todetaan adressissa.

Tarvitaan ministeriöiden yhteistyötäTaiteilijoiden ja kulttuuriyrittäjien mukaan KTM:n panosta tarvitaan ministeriön omalla

KUVAT: ESA-PEKKA SALONEN/HEIKKI TUULI. PIRKKO SAISIO/LAURA MALMIVAARA. AKI KAURISMÄKI/MARJA-LEENA HUKKANEN.

Kysyimme, mitä eduskuntapuolueet ajattele-vat asiasta. Pari ei ehtinyt vaalikiireiden takia vastata. Niiden osalta kerromme, mitä ne vas-tasivat samassa asiassa Journalisti-lehdelle. Vastaukset saatiin kirjallisina. Niistä näkee, että osa torjuu KTM-siirron selkeästi ja osa jättää oven sille enemmän tai vähemmän raol-leen.

Kysymys: Pitääkö tekijänoikeusasiat siirtää kulttuurista vastaavasta opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön, kuten eräät elinkeinoelämän järjestöt vaativat?

Keskusta: ”Keskusta korostaa vaaliohjel-massaan tekijänoikeusasioiden kehittämistä niin, että edistetään luovan talouden kasvua ja turvataan samalla sisällöntuottajien oikeu-det. Keskustan päätöksentekoelimet eivät ole ottaneet muuta kantaa asiaan. Hallinnollisia uudistuksia tulee tehdä politiikkalinjausten mukaisesti, ei päinvastoin.”

Jarmo Korhonen, puoluesihteeri

Kokoomus: ”Tekijänoikeusasiat tulee säilyttää opetusministeriössä. Työllä on aina hintansa, ja työntekijöiden perustelluista tekijänoikeuk-sista on huolehdittava.”

Taru Tujunen, puoluesihteeri

Kristillisdemokraatit: ”Tekijänoikeusasiat sopivat parhaiten kulttuurista vastaavan ope-tusministeriön hoidettaviksi.”

Päivi Räsänen, puheenjohtaja

RKP: ”Tekijänoikeuslait suojaavat taiteilijoiden oikeutta päättää teoksiensa käyttämisestä, ei-vät yritystoimintaa. Vaikka tekijänoikeuksiin usein liittyy elinkeinotoimintaa, pelkästään siksi siirto ei ole tarpeen.”

Puolueen vastaus Journalistissa

SDP: ”Tekijänoikeuksien kehittäminen on tär-keä kysymys. Näiden asioiden hallinnointi on järjestettävä siten, että oikeuksien haltijoiden oikeutta teoksiinsa kyetään parhaalla mahdol-lisella tavalla edistämään. Siksi tekijänoikeus-asiat on jatkossakin säilytettävä opetusminis-teriössä.”

Maarit Feldt-Ranta, puoluesihteeri

Vasemmistoliitto: ”Tekijänoikeusasiat on hyvä säilyttää kulttuuri- ja sivistysasioista vastaavan ministeriön alaisuudessa. Tekijänoikeuksia ei pidä nähdä pelkkänä kauppatavarana.”

Martti Korhonen, puheenjohtaja

Vihreät: ”Vihreä eduskuntaryhmä on käsitel-lyt asiaa hiljattain. Suuri enemmistö kannattaa tekijänoikeusasioiden säilyttämistä opetusmi-nisteriön vastuulla. Olisi suotavaa, että OPM samalla perehtyisi nykyistä paremmin varsi-naisen oman asiantuntemuksensa ulkopuo-lisiin teollisiin tekijänoikeuksiin liittyviin kysy-myksiin.”

Heidi Hautala, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

15

vahvuusalueella, kuten alan elinkeinotoimin-nan edistämisessä. ”Siinä tarvitaan monen ministeriön yhteis-työtä – eikä KTM:n resurssien hajottamista alueille, jotka ovat perinteisesti muiden mi-nisteriöiden hoidossa ja koskettavat pääasiassa muuta kuin elinkeinotoimintaa.” Onkin kuvaavaa, että siirtoa vastustavat taiteilijajärjestöjen rinnalla merkittävimmät kulttuuriyrittäjäjärjestöt Ääni- ja kuvatallenne-tuottajat ÄKT sekä Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK. Noin sadan viidenkymmenen nimen adres-sissa ovat mukana Suomen eturivin kulttuuri-vaikuttajat.•

Taiteilijoiden Internet-sivun osoite: www.kulttuurinpuolesta.fi

Puolueidenenemmistö

torjuu siirron

GRA0701 s01-24.indd 15GRA0701 s01-24.indd 15 2.3.2007 16:05:272.3.2007 16:05:27

16

V Ä L I S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

ESEKin asiantuntijajaostotESEKin johtokunta on valinnut al-kaneelle kaksivuotiskaudelle asian-tuntijajaostot. Jaostot tekevät kukin toimialansa mukaan esitykset tuen myöntämisestä eri esittävän sävel-taiteen hankkeisiin. Lopulliset pää-tökset tekee ESEKin johtokunta.

ÄänitetuotantojaostoKevyen musiikin ryhmäArto Alaspää (pj.), Paavo Bäckman, Kari Hakanen, Pekka Lehti, Eeva Koivusalo, Ilkka Mattila, Aija Puurtinen, Pekka Ruuska, Hannu Sormunen, Janne Halmkrona (tuottajien edustajien varajäsen).

Vakavan musiikin ryhmäArto Alaspää (pj.), Laura von Boehm, Laura Heikinheimo, Jukka Isopuro, Erkki Palola, Ilkka Ylönen.

Esiintymistilaisuuksien jaostoAhti Vänttinen (pj.), Hanna Juutilainen, Tapio Korjus, Raila Kulokari, Valtteri Malmivirta, Risto Nieminen, Pekka Nissilä, Riku Pääkkönen, Aarne Toivonen.

KuorojaostoKari Ala-Pöllänen (pj.), Pekka Kostiainen, Juha Kuivanen, Seppo Murto, Timo Nuoranne, Marjukka Riihimäki.

ESEKin / LUSESin av-jaostoESEKin nimeämät jäsenetTommi Kyyrä, Pekka Nissilä (pj.), Jukka Takalo.

LUSESin nimeämät jäsenet Kai Amberla, Aarno Cronvall, Jutta Jaakkola.

Markkinointi- ja vientituen jaostoEpe Helenius (pj.), Minna Huuskonen, Tommi Kyyrä, Jouni Nieminen, Kari Pössi, Riku Pääkkönen, Eicca Toppinen.

Työskentelytuen jaostoAhti Vänttinen (pj.), Riitta Lampela, Kirmo Lintinen, Juhani Merimaa, Emma Salokoski.

ESEKiltä yli 2 miljoonaa euroa esittävälle taiteelleEsittävän säveltaiteen edistämiskeskus myönsi vuoden 2006 aikana tu-kea erilaisille esittävän säveltaiteen hankkeille yhteensä hieman yli 2 mil-joonaa euroa. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 33 %. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2006 runsaat 1 500 kpl. Myöntei-sen päätöksen sai 874 anomusta. Äänitetukea myönnettiin 284 uudelle kotimaiselle cd:lle, yhteensä 470 000 euroa. Tästä monikansallisten yhtiöiden osuus oli noin 25 %, muiden ÄKT:n jäsenyhtiöiden n. 15 %. Muiden tuottajien ja omakustan-teiden osuus oli 60 %. Vähän yli puolet tuotantotuesta ohjautui pop/rockille, vajaat 18 pro-senttia taidemusiikille ja iskelmä/viihde/laulelmamusiikin osuus oli kym-menisen prosenttia. Jazz sai 7,5 %, kansanmusiikki 5,7 % ja hengellinen musiikki 2,5 %. Lastenmusiikkilevyihin myönnetyn tuen osuus oli hieman alle prosentin ja mainittujen ulkopuolelle jäävien lajien 3,0 %. Esiintymistilaisuuksiin ESEK myönsi 529 186 euroa. Tällä summalla tuettiin 303 erilaista elävän musiikin hanketta. Näistä noin puolet toteu-tettiin kotimaassa, puolet ulkomailla. Kevyen ja vakavan musiikin kesken tuki jakautui niin ikään suunnilleen samansuuruisiin osiin. Audiovisuaalisen musiikkituotannon tuki 617 250 euroa oli LUSESin ja ESEKin yhteistä rahaa. Av-tukea myönnettiin 91 musiikkivideolle ja 15 dvd-tuotannolle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantoja koskevia tuki-päätöksiä tehtiin 24 kpl. Tuetut tuotannot olivat pääasiassa kevyen mu-siikin alalta. Tavanomaista laajemmille hankkeille myönnettiin vielä neljä 50 000 euron erityistukea. Uusina tukimuotoina tulivat viime syksystä alkaen haettaviksi mark-kinointi- ja vientituki sekä henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitettu työskentelytuki. Markkinointi- ja vientitukea jaettiin 200 540 euroa 45 erilaiselle musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle, jotka yhtä lu-kuun ottamatta edustivat kevyttä musiikkia. Työskentelytuen määrä tänä ensimmäisenä puolivuotiskautena oli 160 619 euroa. Sitä myönnettiin 94 henkilölle, joista noin 80 % edusti kevyen musiikin tekijöitä. Työskentely-tukijakso vaihteli 1 ja 3 kuukauden välillä.

Vapaavuori johtaa säveltaidetoimikuntaaValtioneuvosto on nimennyt val-tion taidetoimikuntien sekä taiteen keskustoimikunnan jäsenet tänä vuonna alkaneelle kolmivuotiskau-delle. Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana jatkaa taiteellinen johtaja Hannu Saha. Sen sijaan säveltaidetoimikunta sai uuden pu-heenjohtajan musiikin tohtori Pek-ka Vapaavuoresta. Taiteen keskustoimikunta on opetusministeriön alainen taiteiden asiantuntijaelin, joka jakaa vuosit-tain mm. valtionpalkintoja. Toimi-kunta nimittää taiteilijaprofessorit sekä tekee esitykset taiteen alan akateemikon arvonimen myöntä-miseksi, taiteilijaeläkkeiden myön-tämiseksi ja kulttuuritapahtumien tueksi. Taiteen keskustoimikunnan muodostavat valtion taidetoimi-kuntien puheenjohtajat sekä kuusi muuta jäsentä.

Oopperan kulissien takaaHallinto voi hapuilla, mutta kulissien takana tehdään työtä järkähtämättä. Suomen Kansallisooppera on kuin kaupunki kaupungissa: laula-jien ja tanssijoiden lisäksi se työl-listää lukuisia muita ammattilaisia, joukossa lähes kaksisataa teknistä työntekijää. Työpajoilla vaalitaan ar-vokkaita käsityön perinteitä, mutta luodaan myös uusia. Lahden ammattikorkeakoulun muotoilu-instituutin opiskelijat ovat valmistaneet valokuvanäyttelyn oop-peran työpajojen ja teknisten ryhmi-en ammattilaisista. Näyttelyn yli 40 kuvaa nostavat esiin oopperalaisten ammattitehtävien ja käsityön kirjon sekä paljastavat, miten käytännössä rakennetaan oopperan lumo. Valokuvanäyttely on avoinna päälämpiössä oopperatalon auki-oloaikoina vuoden loppuun asti.

Fimic sai uuden johtajanSuomalaisen musiikin tiedotuskes-kuksen uutena toiminnanjohtajana on maaliskuun alussa aloittanut Tuula Yrjö-Koskinen. Hän siir-tyi Fimiciin Suomen Washingtonin suurlähetystön kulttuurineuvoksen tehtävistä. Suomessa hänet muis-tetaan parhaiten yleisönkoulutuk-sen pioneerina. Hän toi maahan brittiläisen taidekasvatusohjelman periaatteet ja sovelsi niitä Suomen Kansallisoopperassa, minkä jäl-keen ne ovat tulleet laajalti käyttöön myös sinfoniaorkestereissa. Fimicin edellinen toiminnanjohta-ja Kai Amberla siirtyi tammikuussa johtamaan Finland Festivalsia Tuo-mo Tirkkosen siirryttyä eläkkeelle.

KU

VA: P

EK

KA

ELO

MA

A

ESEKille johtokunta 2007–2008Gramexin hallitus on valinnut Esittä-vän säveltaiteen edistämiskeskuk-selle johtokunnan alkaneeksi kak-sivuotiskaudeksi. Puheenjohtajana jatkaa Hannu Saha. Varapuheen-johtajaksi valittiin Juhani Merimaa ja jäseniksi Arto Alaspää (varalla Kari Helenius), Kai Amberla, Min-na Lindgren, Annamaija Saarela ja Ahti Vänttinen (varalla Jouni Nieminen).

KU

VA: K

ATI V

ÄLI

MÄ

KI

Maalaamossa rakentuu oopperan lumo.

KU

VA: A

NN

A N

ISS

INE

N

17

S O O L O

Kamarimusiikin puolestaIlari Angervo

KU

VA: S

TEFA

N B

RE

ME

RUuden Helsinki-kvartetin jäsenenä olen saanut kokea kohta

neljännesvuosisadan ajan kamarimusiikin iloja kotimaassa ja myös tärkeimmissä eurooppalaissa konserttisaleissa. Jo usei-ta vuosia olemme kantaneet huolta tämän jalon musiikinlajin esiintymistilaisuuksien dramaattisesta vähenemisestä niin Suo-messa kuin maailmallakin. Koin yhdessä kollegojeni kanssa tarpeelliseksi tehdä asialle jotain kotikaupungissamme Helsingissä. Syntyi kvartettimu-siikkiin erikoistunut sarja ”Jousikvartetit Ritarihuoneella”.

Yrityksemme on ollut luoda sarja, joka esiintyjien korkean ta-son, ohjelmiston määrätietoisen suunnittelun ja säännöllisin

välein tapahtuvien konserttien avulla täyttäisi osaltaan kamari-musiikin konserttien tyhjiötä pääkaupunkiseudulla. Upeat nuo-ret kotimaiset ryhmät Kamus, Meta4 ja Tempera ovat yhdessä UHK:n kanssa olleet jopa talkoovoimin rakentamassa tätä sar-jaa, ja nyt kolmen vuoden jälkeen voi jo sanoa, että yrityksemme on kannattanut. Yleisö on löytänyt konsertteihin, ”kanta-asiak-kaita” on löytynyt, ulkomaiset artistit haluavat tulla esiintymään sarjaan, ja uskoakseni myös esiintyjillä on ollut hauskaa histo-riallisesti arvokkaassa miljöössä, kiitollisen yleisön edessä.

Kamarimusiikki ei varmasti koskaan tule olemaan suurten massojen musiikkia. Koen silti tärkeäksi myös pieni-

muotoisten taidelajien olemassaolon. Jousikvartetot ovat suu-renmoinen osa musiikillista perintöämme uusinta musiikkia unohtamatta. Arvostan monipuolista musiikin harrastamista, ja ammattilaisena toivon itse voivani toimia niin laajasti mu-siikin kentällä kuin vain suinkin mahdollista. Työni Radion sinfoniniaorkesterissa on suurenmoinen, mutta orkesteri kai-paa panostani erityisesti soittajana. RSO:ssa meillä on hyvin toimiva organisaatio ja orkesterin oma valtuuskunta, asiat on siellä hyvin hoidettu. Kamarimusiikissa eivät suuret rahat liiku, agentit ovat vähemmän kiinnostuneita siitä, eikä levyjä ei myydä suuria määriä. Juuri siksi meidän muusikoiden on itse tehtävä työtä kamarimusiikin asian edistämiseksi kesäsesongin ulkopuolella. Seppo Kimanen on Kuhmon juhlillaan näyttänyt, että kovalla työllä päästään hyviin lopputuloksiin! Kunpa eri musiikin lajien edustajat alkaisivat pikkuhiljaa hyväksyä toisensa ja nurkkakun-taisen kyräilyn asemesta puhaltaisimme yhteen hiileen: suoma-laisen musiikkielämän hyvinvoinnin edistämiseen.

Ilari Angervo on Uuden Helsinki-kvartetin alttoviulisti ja Radion sinfoniaorkesterin sooloaltisti. Hän vastaa Jousikvartetit Ritarihuoneella -sarjan taiteellisesta suunnittelusta.

17

Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

Luovia hintaratkaisuja Treeballilta ja UltrasportiltaTreeball- ja Ultrasport-yhtyeet ovat tuoneet oman näkemyksensä levyjen hintakeskusteluun. Ultrasport julkaisi False Start City -albuminsa tammi-kuun alussa siten, että ensimmäisen tuhannen kappaleen painoksen koh-dalla kuluttaja saa itse päättää, kuinka paljon albumista maksaa. Pohjana oli kuitenkin levykaupoissa yhden euron hinta. Treeball sen sijaan julkaisi loppuvuodesta 2006 uuden I Dream of Eclec-tic Sheep -levynsä ilmaisina Internet-latauksina. Levyn voi ladata yhtyeen sivuilta osoitteessa www.treeball.com. Syyksi Treeballin nokkamies Nick Triani toteaa, että yhtyeeltä oli ilmestynyt vuoden 2006 aikana jo yksi ko-kopitkä levy normaalien kanavien kautta, joten se ei halunnut julkaista tois-ta maksullista cd:tä samana vuonna.

Platinaa AbballaLauluyhtye Rajattoman ja Sinfonia Lahden levy Rajaton sings ABBA with Lahti Symphony Orchestra on ylittänyt platinalevyyn oikeuttavan 30 000 kappaleen myyntirajan. Monissa konserteissa hioutunut ABBA-ohjelmisto levytettiin viime keväänä Jaakko Kuusiston joh-dolla ja Leri Leskisen tuottamana lähes sadan taiteilijan voimin. Rajaton on palkittu aiemmin pla-tinalla levystään Joulu ja Sinfonia Lahti Timo Koivusalon Sibelius-elokuvan soundtrack-levystään.

KU

VA: J

AN

LÖ

NN

BE

RG

Lauluyhtye Rajaton sekä kapellimestari Jaakko Kuusisto ja tuottaja Leri Leskinen(edessä 2. ja 3. vasemmalta).

Treeball antaa ilmaisia latauksia.

KU

VA: K

NIP

I

Uusia avauksia Helsingin juhlaviikoiltaHelsingin juhlaviikot tarjoaa ensi kesänä lisää suurelle yleisölle suun-nattuja ilmais- ja ulkoilmatapahtu-mia. Varaslähtö otetaan jo Eurovii-sujen aattona, jolloin Espan puisto muuntuu veistospuistoksi ja täyttyy espanjalaisen Manolo Valdésin veistostytöistä. Helsingin kaupunki vauhdittaa Helsingin juhlaviikkojen toimintaa 500 000 euron kannustinrahalla. Juhlaviikot käyttää saamansa avus-tuksen uusiin avauksiin ja kehitys-hankkeisiin, joilla lisätään festivaalin vetovoimaa myös kansainvälisesti. Uusi teatteri ja sirkus ovat runsaasti esillä, ja ilmaistarjonta lisääntyy. ”Juhlaviikkojen pitkän aikavälin tavoitteena on ponnistaa Itämeren alueen johtavaksi taidefestivaalik-si”, maalaa festivaalin tulevaisuu-dennäkymiä toiminnanjohtaja Risto Nieminen. Helsingin juhlaviikot järjestetään tänä vuonna 17.8.–2.9. Ohjelmis-to julkistetaan ja lipunmyynti alkaa huhtikuussa.

18

• Abba / Gold (1992)• Alban Berg Quartett / Schubert: Streichquartett d-Moll ”Der Tod und das Mädchen” (1985)• Bruce Springsteen / Born to Run (1975)• Children Of Bodom / Are You Dead Yet? (2005)• Depeche Mode / Violator (1990)• Eros Ramazzotti / Eros (1997)• Hassisen Kone / Täältä tullaan Venäjä (1980)• Hellacopters / High Visibility (2000)• HIM / Love Metal (2003)• Hurriganes / Roadrunner (1974)• Iron Maiden / The Number of the Beast (1982)• Jari Sillanpää /Jari Sillanpää (1996)• Juice Leskinen Slam / Viidestoista yö (Tauko III) (1979)• Katri Helena / Sydämeni laulut (2003)• Keane / Hopes and Fears (2004)• Kirka / Surun pyyhit silmistäni (1988)• Lauri Tähkä & Elonkerjuu / Maailma on renki (2006)• Leevi & The Leavings / Keskiviikko – 40 ensimmäistä hittiä (1997)• Maija Vilkkumaa / Ei (2003)• Marion Rung / Shalom (1972)• Martti Talvela / Joulun tähtihetkiä (2001)• Nick Cave / Nocturama (2003)• Nightwish / Once (2004)• Pink Floyd / The Wall (1979)• Päät / Bali (1987)• Queen / Greatest Hits (1981)• Rainbow / Rising (1976)• Rauli Badding Somerjoki / Täss’ on Rauli moi! (1999)• Roxette / Joyride (1991)• Rush / Grace Under Pressure (1984)• Simon & Garfunkel / Bridge over Troubled Water (1970)• Stevie Wonder / Original Musiquarium 1 (1982)• Tanita Tikaram / Ancient Heart (1988)• The Beatles / Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band (1967)• The Doors / The Best of (2000)• Toots Thielemans / The Brazil Project (1992)• Tuomari Nurmio & Köyhien Ystävät / Kohdusta hautaan (1979)• Vesa-Matti Loiri / Eino Leino (1978)• Wigwam / Nuclear Nightclub (1975)• Yö / Kuolematon (2005)

vuottalevyä

”Kuuntelen yleen-säkin enemmän klas-sista musiikkia, ja Martti Talvela on yksi suosikeistani.

Tämä joululevy on ollut minulla jo c-kasettina, ja kun se ilmestyi cd:nä, ryntäsin heti ostamaan sen. Tämä on meidän joulunvietossa se kaikkein tärkein levy: ilman Martti Talvelan joululauluja meille ei kerta kaikkiaan tule joulua! Talvelan joululaulujen soidessa tulee se oikea joulutunnelma. Suosittelen tätä kaikille, jotka kaipaavat perinteistä suomalaista joulu-tunnelmaa rauhoittamaan tätä nykyjouluhäs-säkkää.”•

”Rushin tuotannos-ta minun on vaikea nimetä yhtä erityis-tä levyä. Päädyin tähän, koska Rush onnistui aivan uu-den tyylin omaksut-tuaan loistavasti yhdistämään oman osaamisensa ja uusiutumiskykynsä. Rush oli soittanut yhdessä yli 15 vuotta, kun se vaihtoi tyyliä radikaalisti. Täytyy edel-leen hämmästellä sitä, kuinka bändi pystyi silti heti tekemään näin hienon levyn. Suosittelen tätä levyä kärsivällisille ihmisille. Musiikki ei varmastikaan aukene ihan helposti, mutta kun se sitten tapahtuu, huomaa että aika ei ole men-nyt hukkaan.”•

”Teos herättää minussa valtavan voimakkaita tunteita. Musiikki vuoroin ravistelee, vuoroin rauhoittaa. Ostin tämän levytyksen välittömäs-ti sen jälkeen kun ensimmäisen kerran kuulin sen ensimmäiset tahdit englantilaisessa tv-sar-jassa Ylikomisario Morse, joka esitettiin Suomes-sa joskus 90-luvulla. Se puhutteli heti ja se oli pakko saada. Pidin Morsen henkilöhahmosta kovasti; hän oli ärtyisä älykkö, rakasti viskiä ja klassista musiikkia. Kuuntelen pääosin klassista, jazzia ja etnis-tä, mutta myös jonkin verran kevyttä. Tätä le-vyä en pysty kovin usein kuuntelemaan, koska musiikki on niin haastavaa ja tunteita nostatta-vaa. Sitä tunnemyrskyä ei aina jaksa käydä läpi. Mutta jos joutuisin valitsemaan autiolle saarelle mukaan vain yhden levyn, se olisi tämä. Tässä teoksessa on kaikki.”•

40Gramexin juhlavuoden kunniaksi Gramexpress selvitti, minkälaista musiikkia Gramexin sisällä kuunnellaan. Yhteiseltä listalta poimimme viisi esimerkkiä.

HAASTATTELUT: MINNA AUVINEN KUVAT: SAARA VUORJOKI LISTA: KARI NIEMELÄ

18

Pyysimme kaikilta Gramexissa

työskenteleviltä suosikkilistaa viidestä

kaikkien aikojen parhaasta kotimaisesta

ja yhtä monesta ulkomaisesta levystä.

Toimitus laati näistä listan ”40 kärjessä”,

jossa kotimaiset ja ulkomaiset levyt on

yhdistetty tasaväkiseksi katsaukseksi.

Näitä Gramexin

henkilökunta kuuntelee:

Jari Luomijulkisen esittämisen osasto

Rush: Grace Under Pressure(1984)

Riitta Pellitilitysvalmistelija, tilitysosasto

Martti Talvela: Joulun tähtihetkiä(2001)

Heidi Wilska-Lehtonenasiakas- ja sopimus-neuvottelija, sähköinen media

Alban Berg -kvartetti. Schubert: Jousikvartettod-molli op. 14 (”Tyttö ja kuolema”)(1985)

19

”Levyllä on me-lodisia kappalei-ta, jotka on so-vitettu raskaiksi. Ne ovat yhdis-telmä iskelmää, hienoa melodiaa

ja rockahtavampaa taustaa. Valinta oli vaikea; klassiselta puolelta se olisi osunut Sibeliuk-sen viulukonserttoon. Yön levyä soitan ehkä kerran kuussa ihan kunnolla kuunnellen, en pelkkänä automu-siikkina. Kuolematon-levyllä kaikki kappaleet ovat hyviä; ei tarvitse hyppiä kappaleiden yli. Yksi suosikeistani on ’Pettävällä jäällä’ raikkaan kakkossolistin, Annika Eklundin ansiosta. Yön historian huiput eivät kuitenkaan löydy tältä levyltä. ’Joutsenlaulu’ on koko suomalaisen poprockin upeimpia biisejä, samoin ’Rakkaus on lumivalkoinen’ joka lukeutuu enemmän iskelmän puolelle. Kun Yön tuotantoon perehtyy enemmän, pitkäl-tä ajanjaksolta löytyy paljon helmiä. Laatu on pysynyt korkeana.”•

”Olen aina pitä-nyt Nick Cavea hyvänä artistina. Näin hänet en-simmäisen ker-ran soolokeikalla Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 2004. Harvoin löytyy niin vahvaa tulkintaa. Tämä johti siihen, että hankin itselleni Nocturaman, joka oli juuri silloin ajankohtainen. Levy on tunnelmaltaan hieno. Kriitikot väittävät sitä välityöksi, mutta minulle se on ensimmäinen Cave-levy ja siksi merkityksel-linen. Caven musiikin tietty maanisuus juu-ri rauhoittaa minua jollain tavalla. Tykkään artisteista, joilla on vahva preesens ja jotka pystyvät luomaan sellaisen tunnelman. Kaivan levyn esiin, kun on rauhaton olo.”•

Hannu Marttilatoimitusjohtaja

Yö: Kuolematon(2005)

Pekka Purhonenjärjestöjen välinen tilitys, tilitysosasto

Nick Cave:Nocturama(2003)

”Jos taiteilija on saanut musiikkialan tuloja Saksasta, Gramexin kautta voi saada myös tekijänoikeuskor-

vauksia,” kertoo Gramexin asiakaspalvelupääl-likkö Tarja Henriksson. Rahoja ei kuitenkaan saa automaattisesti, vaan niitä pitää hakea. Korvaukset menettää, ellei asiaa hoida ajallaan. Korvausoikeus on Saksassa voimassa vain yhden vuoden. Hake-mattomat rahat jaetaan niiden saksalaisten ja ulkomaisten muusikoiden kesken, jotka jätti-vät hakemuksen. Hakulomakkeen liitteineen tulee olla Gra-mexissa viimeistään 15.6. Henrikssonin mukaan suomalainen voi saada Saksasta suurempia korvauksia kuin Suo-mesta. ”Koska Saksa on suuri maa, tekijänoi-keuskorvaukset voivat olla varsin tuntuvia.”

Ilman radiosoittoakin Mistä siis tietää, kannattaako Saksan rahoja ha-kea? Ainakin silloin kannattaa laittaa anomus si-sään, jos on saanut Saksasta musiikkialan tuloja. Systeemi on Saksassa toinen kuin Suomes-sa. Korvauksia saa pitkälti sen mukaan, mil-

Suomalainen muusikko voi menettää isot rahat, kun jättää hakematta Saksan tekijänoikeuskorvauksensa.

TEKSTI: LAURI KAIRA PIIRROS: JOUKO INNANEN

laisia musiikkialan tuloja Saksasta sai. Esitys-korvauksia voi saada, vaikkei levy soisi radiossa lainkaan. Tilitysosuus lasketaan niiden tulojen mu-kaan, joita henkilö on esittävän taiteilijan ominaisuudessa saanut esiintymisistä Saksassa äänitteillä tai kuvatallenteilla (solistina tai or-kesteri-/studiomuusikkona) sekä saksalaisilla radio- ja televisioasemilla, ja radiosoitoista.

Paperit 15.6. mennessä Saksan hakemukseen voidaan ilmoittaa vuoden aikana maksetut korvaukset. Esimerkiksi vuo-den 2006 tilityksessä otetaan huomioon vuo-den 2005 jälkimmäisen puoliskon rojaltit sekä vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon rojaltit, jotka on maksettu vuoden 2006 kuluessa. Mikäli julkaisu ei tapahdu samana vuonna kuin valmistaminen, hyväksytään julkaisuvuo-den tilityksessä myös aikaisemmin valmistus-vuonna suoritetut maksut. Korvauksia haetaan erityisellä GVL-lomak-keella, jonka saa Gramexista. Hakemuksen pitää olla liitteineen Gramexissa 15.6. mennessä. Li-sätietoja Tarja Henrikssonilta (09) 6803 4016.•

Saksan korvaukset menettää, ellei niitä hae ajoissa

Lahjoitatko korvauksesi saksalaisille?

Ei ole saksalaisten vika, jos heille jää enemmän, kun ulkomaalaiset muusikot eivät hae korvauksiaan.

20

Radion kuuntelu työpisteelläPomo sanoi, että en enää saa Gramex-korvausten takia kuunnella radiota työpisteelläni. Radion olen itse tuonut kotoa. Pitääkö oman radion kuuntelusta työpaikalla maksaa Gramex-korvauksia?

Ei tarvitse maksaa Gramex-korvausta, jos radio on vain omaa kuunte-luasi varten, eikä työnantaja ole järjestänyt sinulle radiota. Mikäli työnantaja tarjoaisi soittolähteen, tapauksen ratkaisu saattaisi olla erilainen. Tekijänoikeusneuvosto on antanut samantyyppistä asiaa koskevan ratkaisun, TN 2001:13. Tässä tapauksessa työnantaja oli hankkinut työntekijöilleen kuulosuojaimet, jotka oli varustettu radioil-la. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että kyseessä oli tekijänoikeuslain tarkoittama julkinen esittäminen. Esittävillä taiteilijoilla ja äänitteen tuottajilla on oikeus korvaukseen, kun heidän äänitteitään esitetään julkisesti. Julkiseksi esittämiseksi katsotaan myös se, että äänitteitä esitetään ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. Suurehkoksi suljetuksi piiriksi on Suomessa vakiintunut 25 henkeä. Esimerkiksi 25 hengen tai suuremmilla työpaikoilla työntekijöille tapahtuva esittäminen on tällaista julkista esittämistä. Näillä työpaikoilla, jos työnantaja hankkii työntekijöille työpisteisiin radiot, työnantaja on velvollinen myös huo-lehtimaan julkisen esittämisen korvauksista. Alle 25 hengen työpai-koilta Gramex ei ole perinyt julkisen esittämisen korvauksia, vaikka työnantaja hankkisikin musiikkilaitteet henkilökunnalle. Työpaikan työ-, virkistys- ja kokoustiloissa käytettävästä musiikista Gramexin julkisen esittämisen korvaus on 25–100 hengen työpaikoilla 139,86 euroa/vuosi.

PIIRROS: JOUKO INNANEN

Gramexin lakimies Taina Kämäräinen vastaa

lukijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella

lakipalsta@gramex.fi

Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien

taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole

antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät

välttämättä ole täydellisiä.

P Y K Ä L ÄV I I D A K K O

Suullinenkin sopimus sitooÄänitimme levyn kaverin kotistu-diossa ja sovimme, että korva-uksena tästä hän olisi äänitteen tuottaja ja saisi kaikki tulot, jos levyä joskus myydään. Nyt levy-ämme on alettu soittaa radiossa, ja yksi ”oikea” levy-yhtiö on kiin-nostunut julkaisemaan sen ns. isolla rahalla. Mitään paperia ei ikinä tehty kaverin kanssa, jon-ka kotistudiossa levy äänitettiin. Joudummeko vaikeuksiin, jos lemppaamme kaverin?

Suomessa suullinenkin sopimus on sitova. Kaverinne kanssa tekemänne sopimus sitoo siis teitä. Syyllistytte

Kirjastosta lainattavat äänitteetEsiinnyn useilla äänitteillä, ja niitä näyttää olevan vaikka kuinka pal-jon kirjastossa lainattavana. Saa-ko niistä Gramex-korvauksia?

Gramex ei hallinnoi äänitteiden lai-naamista ollenkaan. Gramex-kor-vauksia kirjastolainaamisesta et siis saa. Äänitteen lainaamisesta et esit-tävänä taiteilijana muutoinkaan ole lain perusteella oikeutettu korva-ukseen, koska lainausoikeus on rauennut silloin kun “äänitekappale on saatettu oikeudenhaltijan suos-tumuksella yleisön saataville myy-mällä tai vastaavalla tavalla”. Eli kun kirjasto on laillisesti äänitteen osta-nut, se myös saa sitä lainata ilman korvausvelvollisuutta sinulle. Taiteen keskustoimikunta myön-tää kuitenkin vuosittain säveltai-teen kirjastoapurahoja ja -avustuk-sia luovaan työhön. Myöntämisen edellytyksenä esittäville taiteilijoille on, että heidän musiikkiaan on tallennettu äänitteelle. Apurahan muodossa voit saada pienen kom-pensaation lainausten sinulle ehkä aiheuttamasta haitasta. Huomioi kuitenkin, että apuraha on harkin-nanvarainen ja se myönnetään ai-noastaan luovaan työhön. Sitä ei saa sillä perusteella, että olet joskus muinoin esiintynyt äänitteellä, jota on lainattu kirjastosta. Tekijät eli säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat ovat oikeutettuja korva-ukseen lainaamisesta, mutta tämä-kään ei koske tutkimusta tai ope-tusta palvelevia kirjastoja. Tämän vuoden alusta on tullut voimaan säännös, jonka perusteella korvaus yleisestä kirjastosta lainaamisesta suoritetaan lukuisia yleisistä kirjas-toista lainattujen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä eli

sopimusrikkomukseen, mikäli sovit-te levyn julkaisusta toisen levy-yhtiön kanssa ilman kaverinne suostumus-ta. Toinen asia on, voitaisiinko sopi-muksenne ehdot katsoa kohtuutto-miksi, jolloin sitä voidaan sovitella ja jopa katsoa pätemättömäksi. Tärkeät asiat kannattaa aina sopia kirjallisesti. Ajan kuluessa osapuolten muistikuvat siitä, mitä on sovittu, voivat muuttua, ja muu-tenkin on hyvä olla paperilla kunkin osapuolen oikeudet ja velvollisuu-det. Muutoin asioiden näyttäminen toteen esimerkiksi oikeudessa on vaikeaa.

21

Äänitetuotanto

euroa

Ahoniemi Aleksi Korma-yhtyeen cd 1 000

AllStar Music Oy Ltd Marjo Leinonen ja Viranomaiset -yhtyeen cd 1 500

Bluelight Records Esa Kuloniemi ”The Legend of Bicycle Bronson” -cd 2 500

Bonnier Amigo Music Finland Oy Hausmyllyn cd 1 500

Campanella-kuoron tuki ry Campanella-kuoron cd 2 000

Disco Blanco Recordings Superchrist-yhtyeen cd 1 000

Dominante ry Dominanten cd 1 000

Dunkel Manuel Manuel Dunkelin cd 2 300

Dynamic Arts Records Scorngrain-yhtyeen cd 1 000

Edel Records Finland Oy Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty -yhtyeen cd 1 500

Paula Koivuniemen cd 3 000

EMI Finland Oy Ab Kalle Aholan cd 2 000 Sakari Kuosmasen cd 2 500

Five Spot Oy Dalindèo-yhtyeen cd 3 500

Fullsteam Records Damn Seagulls -yhtyeen cd 3 000 No Shame -yhtyeen cd 3 000

Gunilla Hansson Nilla Hanssonin cd 2 000

Haavisto Varpu Varpu Haaviston, Markus Malmgrenin ja Eero Palviaisen cd 500

Hautaniemi Terhi Terhi Hautaniemen ja Timo Alakotilan cd 1 000

Heinonen Arja Blatentsaine-yhtyeen cd 700

Johanna Kustannus Oy Tuomari Nurmion & Kongontien Orkesterin tango-cd 3 000

Kalevan Nuorten Liitto ”Pokkana Polkkaa” -cd (tupla-cd) 2 000

Kampin Komppi Oy Jarno Kukkonen Trion cd 1 700

King Foo Entertainment Ltd Oy Tarot-yhtyeen cd 4 500

Kiviniemi Kalevi Kalevi Kiviniemen Jehan Alain -cd 1 000

Komsi Anu Anu Komsin cd 1 500

Kujanpää Antti Kvalda-yhtyeen cd 1 000

Kustannusosakeyhtiö Visio Oy Näky-yhtyeen cd 1 300

Levy-Yhtiö Oy The Voltas -yhtyeen cd 2 000

M.dulor Matti Johannes Koivun cd 1 200

MM-Music/Marja Mattlar Marja Mattlarin cd 1 500

Monsp Records Notkea Rotta -yhtyeen cd 1 000 Pyhimyksen cd 800

Ndjai Badu Badundjai-yhtyeen cd 800

Neverland Music Oy Muusa-yhtyeen cd 2 000

Ondine Oy Gabriel Suovasen ja Helsingin kaup.orkesterin cd 3 000

Karita Mattilan cd 2 000

Tampereen kaupungin- orkesterin Kaipainen-cd 4 000

Onttonen Esa Gnomus-yhtyeen cd 700

Petals ry Anssi Karttusen, Erkki Raution ja T.-V. Valveen cd 1 000

Pilfi nk Records Erkki Räsäsen cd 700

Polyteknikkojen Kuoro Polyteknikkojen Kuoron cd 1 000

Roimamusiikki Mikko Perkoila & Kennel -cd 1 500

Sahi Virpi Inehmo-yhtyeen cd 1 000

Sakara-tuotanto Ay Rytmihäiriö-yhtyeen cd 1 000

Salix Ay Arvi Tikkalan 100-vuotisjuhlalevy 500

Seawolf Studios Oy The Grammers-yhtyeen cd 1 000

ESEKin äänitetuenmaksaminen edellyttää, että tukea saaneesta äänitteestä on toimitettu Gramexille ääniteilmoitus.

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

E S E K I N P Ä Ä T Ö K S I Ä 1.11. – 31.12.2006

21

>>>

käytännössä tekijänoikeusjärjes-tön välityksellä. Vielä ei ole sel-villä, mikä tai mitkä järjestöt tätä käyttöä tulevat hallinnoimaan. Äänitteen tuottajille ei ole ole-massa minkäänlaisia kompen-saatiojärjestelmiä kirjastolainaa-misen hyvittämiseksi.

Linnunäänet äänitteellä Yhtiöni tuottaa linnunääniä, joita julkaistaan CD:llä. Saa-vatko linnut gramexeja?

Lintuja ei katsota esittäviksi tai-teilijoiksi, eivätkä linnut siten saa Gramex-korvauksia. Linnunää-niä sisältävät äänitteenne saavat kuitenkin tekijänoikeussuojaa, vaikka niille ei olisi tallennettu teoksia eli vaikkapa sävellyksiä. Äänitteen tuottajana yhtiönne on siis oikeutettu Gramex-korvauk-siin. Gramexissa on jo rekisteröity-nä linnunääniä sisältäviä äänit-teitä. Suoja määräytyy linnunää-niäänitteellä samalla tavoin kuin musiikkiäänitteellä. Äänitteen tuottajan suojaa saa se, joka on maksanut kulut äänitteen valmistamisesta. Koska äänitteel-lä ei ole varsinaisia muusikoita, koko Gramex-korvaus tilitetään tuottajalle.

SonyBMG Music Entertainment Oy Carmen Gray -yhtyeen cd 2 000 Agnesin cd 2 500 Samuli Edelmannin cd 3 500

Spin-Farm Oy April-yhtyeen cd 2 000 Swallow the Sun -yhtyeen cd 3 000 Viikate-yhtyeen cd 2 500

Studio57 Oy Winterborn-yhtyeen cd 1 800

Suomen Lähetysseura ry Arja Simojoen cd 2 000

Texicalli Records Oy Huba-yhtyeen cd 1 500 Q-continuum -yhtyeen cd 3 500

Töölö Brass ry Töölö Brassin ja Jouko Harjanteen cd 2 000

Universal Music Oy Jani & Jetsetters -yhtyeen cd 2 000

Ähky Records avoin yhtiö Kasperi Laineen cd 1 000

Ääniyhtiö Perfect Sound Oy Daddy Giljoteen -yhtyeen cd 1 200

Audiovisuaalinen tuotanto

euroa

7th Heaven Productions Oy The Crash-yhtyeen musiikkivideo 13 000

AllStar Music Oy Ltd Hectorin juhlavuoden dvd (tupla) 5 000

Alppiharjun Elokuva Oy Dokumentti ”Laulu on Pop!” 20 000

Art Films production AFP Oy Dokumentti Jorma Kääriäisestä ja Agents-yhtyeestä 20 000

Bad Taste Ltd Käsikirjoitus ja enn.suunnittelu/ elokuva J. Hynnisestä 4 000

Bravo United Maija Vilkkumaan musiikkivideo 6 000

Zen Café -yhtyeen musiikkivideo 6 000

EMI Finland Oy Ab Hanna Marshin musiikkivideo 2 000

Kalle Aholan musiikkivideo 4 000

Lapinlahden Lintujen musiikkivideo 1 000

Lintuja ei katsota esittäviksi taiteilijoiksi, mutta linnunlaululevyn tuottajalla on normaalit tuottajan oikeudet.

22

Lovex-yhtyeen musiikkivideo 1 000

Neljä Ruusua -yhtyeen musiikkivideo 3 000

Ruoska-yhtyeen musiikkivideo 2 000

Eppu Normaali Oy Tv-sarja ”Kosketuksessa” ja ”Merkkipaalut” 30 000

Frey Jessi Velcra-yhtyeen musiikkivideo 4 000

Good Son Records Oy Häntä-yhtyeen musiikkivideo 2 000

HMC – Helsinki Music Company Oy Antti Tuiskun musiikkivideo 1 500

Deep Insight -yhtyeen musiikkivideo 6 000

Insomniac Oy Poets of the Fall -yhtyeen musiikkivideo 12 000

Johanna Kustannus Oy Kotiteollisuus-yhtyeen musiikkivideo 4 000

King Foo Entertainment Oy Tarot-yhtyeen musiikkivideo 3 000

Latikka Miisa Käsikirjoitus dokumenttielokuvaan Helsingin musiikkitalon synnystä 1 000

Mediagents Oy Dokumentti Maarit ja Sami Hurmerinnasta 2 000

Provisual Oy dvd (tupla) Negative-yhtyeestä 15 000

SatnaMusic Dokumentti Platypus Ensemblen vaiheista 2003–2005 2 500

SonyBMG Music Entertainmet Oy Agnesin musiikkivideo 3 000 Katri Ylanderin musiikkivideo 4 000 Lordin musiikkivideo 10 000 PMMP-yhtyeen musiikkivideo 4 000

Tahdonvoima Osuuskunta Radiopuhelimet-yhtyeen konsertin taltiointi 2 500

Tuotantoyhtiö 03 Dokumentti ”Sketches of North” 7 000

Työyhteenliittymä Mae As – Sinfonia Finlandia Jean Sibelius: Pelléas and Mélisande -dvd 5 000

Universal Music Oy Saran musiikkivideo 2 000

Visio Records Pentti Rasinkankaan lastenmusiikki-dvd 10 000

WLF Music Oy Ves Rain -yhtyeen musiikkivideo 2 000

Esiintymistilaisuudet

euroa

Akbazar Oy Tasavallan Presidentti -yhtyeen kiertue syksyllä 2006 1 000

Angervo Ilari Jousikvartetit Ritarihuoneella -sarja 2006–2007 4 000

Arifulla Güliz Egyptian Finnish Cultural Bridge -konserttisarja Kairossa 2007 1 500

Australia Northern Europe Liaisons Iiro Rantalan esiint.matka Aasiaan ja Australiaan 2007 1 000

Avanti! ry Talvifestivaali 2007 3 500

Blues Live! ry. Blues Live! 2006 1 000

Combat Rock Industry I Walk The Line -yhtyeen Japanin kiertue tammikuussa 2007 2 000

Different Level Sväng-yhtyeen esiintymismatka Itävaltaan talvella 2007 1 000

Vilddas-yhtyeen kiertue helmikuussa 2007 1 500

Fat Lady Oy Fork-yhtyeen kiertue marraskuussa 2006 1 000

folkBALTICA Suomalaisten osall. folkBALTICA 2007 -festivaalille 4 000

Fonal Records Islaja-yhtyeen esiintymismatka Englantiin jouluk. 2006 500

Frost Suomalaisten osall. joulukonserttisarjaan 2006 500

Green Song Music Akustinen baari -klubi-illlat syksyllä 2006 900

Hedlund Linda Emäsalon musiikkijuhlat 2007 500

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry Konsertti Helsingin Vanhan Musiikin Viikolla 8.10.2006 1 500

Helsingin kaupunginorkesteri Konserttikiertue Espanjaan marraskuussa 2006 6 000

Hetan Musiikkipäivät ry Hetan Musiikkipäivät 2007 4 000

Hille-Taskila Sid K.P. Sid Hillen sävellyskonsertti 19.10.2006 500

J. Karppanen ky A. Tikanmäen Orkesterin & Trio Töykeiden konsertti Porissa 3 000

Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus Jouhiorkesteri-yhtyeen kiertue helmikuussa 2007 1 500

Kouon Frouva -yhtyeen kiertue huhtikuussa 2007 1 500

Polka Chicks -yhtyeen kiertue maaliskuussa 2007 1 500

Suden Aika -yhtyeen kiertue tammikuussa 2007 2 000

Kapsäkki osuuskunta Viivi ja Wagner -kärsämysoperetin esitykset lokak. 2006 1 500

Karisma Music Ky Talvipotpuri Kaupunkifestivaali 2006 1 500

Kemin Taideyhdistys ry. Liisa Pohjolan konsertti Kemissä 12.11.2006 300

Koistinen Ritva Esiintymismatka Torontoon tammikuussa 2007 500

Korvat Auki! ry Korvat Auki! -konsertti Musica novassa 2007 1 000

Kuubalaisen Musiikin ja Tanssin Ystävät ry Pais Tropical -konserttisarja 2007 3 000

Kuudennen kerroksen orkesteri Beethoven juurineen -konsertit 7.5. ja 29.7.2006 2 000

Lahden kaupunginorkesteri Konserttikiertue Saksaan ja Itävaltaan helmi–maalisk. 2007 6 000

LuostoClassic ry LuostoClassic 2007 5 000

Maailman musiikin keskus Etnosoi!-festivaali 2006 2 000

Maailmantanssi ry Maailmantango-festivaali 2007 1 000

Merceedees Tuotanto Ky Bloodpit-yhtyeen Saksa–Italia -kiertue marrask. 2006 3 000

Musica nova Helsinki/ Helsinki-viikon säätiö Musica nova Helsinki 2007 5 000

Musiikkikilta Pelimannit ry Pelimanniklubi-illat keväällä 2007 1 000

Nauvon kamarimusiikin tukiyhdistys ry Nauvon Kamarimusiikki- päivät 2007 2 000

Ojala Tuomas Tuomas Ojalan & Co:n kiertue kesäkuussa 2007 1 500

Ooppera Skaala ry Kirmo Lintisen Fitness-kevyt- oopperan tuottaminen 2007 6 000

Ooppera Verso ry Viulunsoittaja katolla -musikaalin tuottaminen 2006 3 000

Padilla Minna The Helsinki Koto Ensemblen esiintymismatka Japaniin 2006 1 500

Petzi Töpseli-klubi-illat keväällä 2007 500

Pikkarainen Hannu Hannu Pikkaraisen & Original Folk Boysien konsertit 2007 1 500

Rahvaanmusiikin kerho Rahvaanmusiikin kerhon illat syksyllä 2006 500

Rajala Merja Riimiklubi-laulelma- runoiltasarja 2006–2007 1 000

Rauha Trio Avoin yhtiö Soul Kitchen- ja Rauha Trio -klubit marras–jouluk. 2006 600

Rihto Jorma Viitasaari Winterjazz 2007 1 200

Rockadillo Production Oy A. Tikanmäen Orkesterin & Trio Töykeiden konsertti Helsingissä 2 500

Sääksmäki Soi! ry Sääksmäki Soi! -musiikkipäivät 2007 1 000

Salminen Tommi Tigerbombs-yhtyeen kiertue Keski-Eurooppaan 2006 800

Sari Kaasinen Oy Sari Kaasinen & Otawan kiertue keväällä 2007 2 000

Simons Jan Ojajärvi–Simons–Ounaskari -trion kiertue 2006 1 000

Somethin’ Else ry Somethin’ Else -klubi-illat keväällä 2007 800

Sprucefi eld Oy Ltd Ben Granfelt Bandin Saksan kiertue marrask. 2006 800

Suihkonen Mika Barokkiyhtye Battalian kiertueet helmi–maaliskuussa 2007 800

Suomalainen Kamariooppera ry. Haydnin L’ Isola disabitata -oopperan tuottaminen 2007 5 000

Suomen Jazzliitto ry Husband-yhtyeen kiertue toukokuussa 2007 3 000

Leivonen lumimyrskyssä plays the music of Toivo Kärki -kiertue 3 000

Suomen Kansanmusiikkiliitto ry JuuriJuhla – Rotfest 2007 2 000

Samuelin Poloneesi 2007 Rovaniemellä 2 500

Suomen Kevyen Musiikin Museon kannatusyhdistys ry Pomus.net -sivuston kehittäminen 9 000

Suomen Pietarin Instituutti Muzyka Suomi 2007 – suomalaisen musiikin vuosi Pietarissa 5 000

Suomen Taideyhdistys ry Jazzkonserttisarja Boogie Woogie -näyttelyn yhteydessä 1 000

Suomussalmen Musiikkiopiston Tuki ry Suomussalmen Musiikkijuhlat 2007 2 000

Tanssiteatteri Rollon kannatus ry ”Reiska rokkaa” -esitykset Saksassa 2007 500

Tapiola Sinfonietta Konserttikiertue Saksaan marraskuussa 2006 4 000

The Brasilian International Contemporary Jazz Festival Suomalaisten osall. festivaalille 2007 5 000

Truba ry 10-v.-juhlakonserttisarja 2007 2 000

Viihde & Vuorovaikutus Oy Pepe Willbergin 40-vuotis- juhlakonserttikiertue 2006 4 000

>>>

22

23

Welldone Agency & Promotion Oy Sara-yhtyeen kiertue syksyllä 2006 1 200

Wentus Blues Band Wentus Blues Bandin 20-vuotis- juhlakonsertit syyskuussa 2006 1 000

Zagros Ensemblen kannattajayhdistys ry Kamarimusiikkikonsertit vuonna 2007 3 000

Markkinointi- ja vientituki

euroa

Bare Bone Business Oy Migra Girls -yhtyeen cd:n markkinointi 500

Fiasco Records T:mi Osallistuminen eurooppalaisten jazzlevymerkkien kokoelmalle 800

Frigg Oy Osallistuminen Womexiin 2006 740

IMU-Inkoon musiikki Ay Kanteleäänitteiden markkinointi- ja vientihanke 1 000

Insomniac Oy Poets of the Fall -yhtyeen levy markkinointi Saksassa 7 000

Koetinkivi Oy Entwine-yhtyeen Saksan promootio marraskuussa 2006 2 000

Merceedees Tuotanto Ky Bloodpit-yhtyeen levyn markkinointi Keski-Euroopassa 4 000

Music Export Finland Suomalaisshowcaset Midemissä 2007 5 000

Suomen osallistuminen Midem 2007 -messuille 5 000

Musica nova Helsinki/Helsinki-viikon säätiö Suomal. muusikoiden ja musiikin esittely 2007 festivaalilla 1 500

Putkimusic T:mi Tube Factory -yhtyeen showcase New Yorkissa 2007 1 000

Savolainen Jarmo Jarmo Savolainen Trion levyn markkinointi 1 000

Spin-Farm Oy Children Of Bodom -yhtyeen markkinointi USA:ssa 2006 aikana 6 000

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Arctic Paradise LIVE -tapahtuma huhtik. 2007 6 000

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry Äänitealan yhteinen levyale -kampanja 2007 40 000

Emma-gaala 2007 4 000

www.latauslista.fi -sivusto 17 000

Svengali Productions Ilmiliekki Quartetin showcase New Yorkissa lokak. 2006 1 500

UMO Jazz Orchestra Showcase New Yorkissa tammikuussa 2007 7 000

Työskentelytuki

kuukautta

Auvinen Jami 1Djupsjöbacka Tomas 3Fredriksson Jussi 1Gribajcevic Anna 2Haarala Aki 1Halonen Janne 1Harjanne Kati 2 Hedlund Linda 1 Hille-Taskila Sid K.P. 2Holopainen Johanna 1Hukkinen Ville 2 Hurmerinta Janna 1 Ikkelä Petri 2Jones Emyr 1Jylli Jukka 1 Karppanen Aki 1 Kilpeläinen Atte 3 Laitinen Kikka 1 Liimatta Tommi 1 Louhivuori Kalevi 2 Marja-aho Janne 2 Maronier Ramón 1 Merilahti Rocka 1 Meurman Antti 1 Murto Janne 2 Nenonen Kari 1 Nyman Tom 1 Ojala Henry 1 Paukkunen Katri 1 Pelkonen Pia 1 Pensola Minna 3 Pikkarainen Hannu 1Pöyhönen Petri 1 Rantalainen Tuija 1 Salokoski Lauri 1 Savela Eero 1 Tikkanen Antti 3 Tuomi Janne 2 Ursin Eeppi 1 Vesala Martti 1 Viljamaa Milla 2 von Hertzen Magnus 1 Westergård Jami 1

23

Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 1 600:aan esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, kuvatallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Noin puolet anomuksista johtaa myönteiseen päätökseen.

1

ESEKin seuraavat anomusajat AV-tuotanto: 15.4. mennessä. Kuoromatkat: 15.4. mennessä. Äänitetuotanto: 30.4. mennessä. Markkinointi ja vienti: 30.4. mennessä. Esiintymistilaisuudet: 15.5. mennessä. Työskentely: 15.5. mennessä. Anomuskaavakkeet Internetissä osoitteessa www.esek.fi , postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

Käyttäkää päivitettyjä

kaavakkeita!

K A H D E K S A S TA S A D A S TA

Helsingin kaupunginorkesteri kävi EspanjassaHelsingin kaupunginorkesteri on nimensä mukaisesti ennen kaikkea helsinkiläisten orkesteri. On kuitenkin sekä orkesterin henkiselle hy-vinvoinnille että taiteelliselle kehitykselle tärkeää päästä silloin tällöin esiintymään vieraalla maaperällä. HKO:n matkustusperinne juontaa aina Pariisin maailmannäyttelyn vuodesta 1900, jolloin itse Jean Sibelius oli matkalla mukana. Orkesterin ulkomaanmatkoista on suoraa hyötyä myös Helsingin kau-pungille, vakuuttaa intendentti Elina Siltanen. ”Kun puhutaan veronmaksajien rahasta, niin kyllä Helsingin kaupungin kannalta on merkittävää, että orkesteri vierailee tärkeissä konserttipai-koissa. Etenkin Euroopan matkoilla mukanamme kulkee aina kaupungin johtoa omine neuvotteluineen ja vieraineen. Lisäksi voi olla tiedotustoi-miston, matkailutoimiston ja elinkeinoelämän edustajia, riippuen vähän mitä muuta bisnestä siinä ympärillä kulkee ja millaisia sidosryhmätilai-suuksia voimme järjestää konserttien yhteydessä. Tämä on myös yksi tärkeä peruste, jolla toteutettavat matkat valitaan esiintymiskutsujen suuresta joukosta.” Rahoituspuoli painaa valintaperusteena yhä vähemmän, sillä HKO:n kasvava maine näkyy myös tarjousten avokätisyydessä. ”Nykyään on aika yleistä, että vastaanottava taho maksaa lentomatkat, hotellihuo-neet, kaikki bussikuljetukset ja muut järjestelyt kohdemaassa”, Siltanen kertoo. ”Kaupungin maksettavaksi jäävät tällöin muusikoiden päivära-hat, ehkä instrumenttien kuljetus, välillä kapellimestarin palkkio.” Koska Finlandia-talon kitsas akustiikka ei juuri auta orkesteria soin-tikulttuurinsa kehittämisessä, Helsingin kaupunki pyrkii valitsemaan or-kesterinsa vierailuille myös parhaat mahdolliset konserttisalit. ”Saleilla on suuri merkitys”, Elina Siltanen myöntää. ”Viimeksi kun olimme Kanarian saarten musiikkijuhlilla, meillä oli kaksi konserttia kah-dessa eri salissa eli neljä konserttia yhteensä. Mutta meillä oli aikaa kunnon harjoituksiin, joten saimme hyvän tuntuman saleihin. Orkesteri soikin sitten todella hienosti.” Matkustamisesta on siis hyötyä sekä orkesterille että Helsingin kau-pungille. Mutta rajansa kaikella. ”Pääasiassa me olemme helsinkiläisten orkesteri ja soitamme täällä 80 konserttia vuodessa”, Siltanen muistut-taa. ”Ja silloin kun olemme itse matkalla, helsinkiläiset saavat nauttia hienoista vierailukonserteista.” Elina Siltanen painottaa, että HKO anoo ESEKin avustusta vain vahvoin perustein – läheskään kaikille matkoille avustusta ei edes anota. ESEKin osuus matkan menoista on tyypillisesti noin kymmenen prosenttia. ”Katsomme, että avustus tulee ensinnäkin tarpeeseen ja toiseksi, että se tulee todella merkittävään hankkeeseen. Hyvin harkiten ja suurella kunnioituksella me lähestymme ESEKiä näissä asioissa.”

Anu Karlson

”Helsingin kaupunginorkesterin ulkomaanmatkoista hyötyvät sekä orkesteri itse että Helsingin kaupunki”, vakuuttaa intendentti Elina Siltanen.

KU

VA: H

EIK

KI T

UU

LI

24

Musiikin käyttäjäasiakas

Yrityksen nimi

Y-tunnus

Asiakasnumero

Uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh.

Sähköposti

( ) Laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

G R A M E X I N PA LV E L U K O R T T I

Taiteilija- ja tuottaja-asiakasOlen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

Sukunimi

Syntymäaika

Gramex-numero

Uudet yhteystietoni

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

Sähköposti

Jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.

( ) Lopettakaa tämän lehden lähettäminen, kiitos.

Gramexmaksaa

postimaksun

Gramex ryTunnus 500509800003 Vastauslähetys

Ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos!

Jotta musiikki soi huomennakin

GRAMEX RYPieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki

Toimisto avoinna: ma-pe 8.00–16.00Asiakaspalvelu avoinna: ma-pe 9.00–15.00

vaihde puh. (09) 6803 400fax Gramex (09) 6803 4010fax ESEK (09) 6803 4033

etunimi.sukunimi@gramex.fi www.gramex.fi

Talous, hallinto ja viestintä

Hannu Marttila 6803 4022toimitusjohtaja

Lauri Kaira 6803 4064apulaisjohtaja, tiedotus

Sari Lindström 6803 4021hallintosihteeri

Marja Hakkarainen 6803 4023taloushallinto

Tuija Niemi 6803 4098toimistopalvelut

Tietojärjestelmät

Jorma Härkki 6803 4020apulaisjohtaja

Sami Hiltunen 6803 4032mikrotukihenkilö

Lakiasiat, sähköinen media (Radio, TV, Internet, mobiili ja kopiointi)

Tuomas Talonpoika 6803 4019apulaisjohtaja

GRAMEXIN KOKO HENKILÖKUNTA PALVELEE SINUA

Taina Kämäräinen 6803 4066lakimies

Heidi Wilska-Lehtonen 6803 4013asiakas- ja sopimusneuvottelija

Jaripekka Koikkalainen 6803 4044asiakas- ja sopimuskoordinaattori

Äänitteiden julkinen esittäminen

Leena Pitkänen 6803 4029apulaisjohtaja 040 501 8714

Minna Auvinen 6803 4024yleisötilaisuudet

Heljä Juutilainen 6803 4027asiakasvastaava

Tarja Ylitalo 6803 4014äänitteiden käyttösopimukset, laskutus, perintä

Alue-edustajat

Harri Franssi 040 706 4742Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa

Jarmo Hänninen 040 707 8958Varsinais-Suomi, Satakunta

Jari Luomi 040 543 5570Pääkaupunkiseutu, Länsi-Uusimaa

Tapio Nokkala 0400 519 128Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala

Matti Nummiaro 0400 892 604Etelä-Karjala, Kymi, Etelä-Savo, Häme

Hannu Virkkala 040 500 9938Pohjois-Suomi

Carl-Johan Wolff 0400 609 305Pääkaupunkiseutu, Itä-Uusimaa

Kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu

Tarja Henriksson 6803 4016asiakaspalvelupäällikkö

Pirjo Peltonen 6803 4018tilityspäällikkö

Riitta Pelli 6803 4015asiakassopimukset, äänitetiedot

Taru Tuovinen 6803 4017asiakassopimukset, äänitetiedot

Ilona Österman 6803 4046kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet

Ulkomainen musiikki, radioraportointi

Kari Niemelä 6803 4011projektipäällikkö, äänitteet ja tilitykset

Pekka Purhonen 6803 4030ulkomainen tilitys

Arttu Rokka 6803 4012radioraportointi

ESEK

Leena Hirvonen 6803 4041pääsihteeri

Ulla Lahdensuo 6803 4042toimistosihteeri

Gramexpress

Anu Karlson 6803 4058toimittaja

Finnish Music QuarterlyAnu Ahola 6803 4048toimittajaanu.ahola@fmq.fi

Käytä ääntäsi,jotta musiikki soi huomennakin.

Eduskuntavaalit 18.3.2007