Hämeenlinnan judoseuran jäsenlehti

JUDOUUTISETJÄSENLEHTI HELMIKUU 2007

Puuhaa riittää, lupaa puheenjohtaja, harjoitusaikataulu, Elina nousee huipulle, Ellua kannustamassa Tallinnassa, Sampsa C-junnujen ranking-mestari,

Vanha Parta: judo muuttuu; syksyn vyögraduoinnit ja juniori-cupin tulokset, kevään tapahtumakalenteri, vuoden 2006 parhaat ja Makken tekniikkaa.

Pikkujoulut Palokunnan talolla

Junnucupin tulokset ja kuvia otteluista

Vöiden suorittajia

Judouutiset talvi 07.indd 1 1.2.2007 20:23:07

HÄMEENLINNaN JUDOSEUra ryHaLLITUSPuheenjohtaja Varapuheenjohtaja/ talouspäällikköKaija Paasimaa antti SimolaIdänpääntie 1 D 29 Silapolku 9 B 313210 Hämeenlinna 13500 HämeenlinnaPuh. 050 531 7518 Puh. (03) 618 3023/ 050 340 [email protected] [email protected]

Valmennus- ja koulutuspäällikkö Pr-vastaavaOlli Paasimaa Pekka JussilaIdänpääntie 1 D 29 Vanamontie 1513210 Hämeenlinna 13500 HämeenlinnaPuh. 050 549 4507 Puh. 010 309 [email protected] [email protected]

Jäsentoimikunnan vastaava SihteeriEliisa Kosonen Saara Elväsatrainpolku 6 aulangontie 58 C 13900 Pekola 13220 HämeenlinnaPuh. 050 535 3545 Puh. 0400 861 [email protected] saara.elvas@@motiva.fi

TiedottajaLauri PoropudasSalomaankatu 2313220 HämeenlinnaPuh. 0400 711 [email protected]

VaraJÄSENETJäsensihteeri Nuorten edustajaSari Spelman-Koivusaari Katjusa HörmanNäsiäntie 36 rietoontie 9013500 Hämeenlinna 13720 ParolaPuh. 041 502 9997 Puh. 041 545 [email protected] [email protected]

Hämeenlinnan Judoseuran osoite: c/o Kaija Paasimaa, Idänpääntie 1 D 29, 13210 Hämeenlinna

Hämeenlinnan Judoseuran sali ja toimisto: Paukkulantie [email protected] Fax: (03) 616 9406

www.judoseura.fi


�

Vuosi 2007 on judoseu-rassa alkanut pirteästi. Uudistuneen judoseuran hallituksen toimihenkilöillä on ollut intoa ja halua toi-mia aktiivisina heti vuoden alusta. Innostuneisuus on osaksi johtunut kaupungin ja judoseuran uudesta vuok-rasopimuksesta, joka kattaa nyt koko yläkerran käytön meille judokoille.

Jäsentoimikunnan vastaa-va Eliisa Kososen johdolla on uudistettu kokoustilan si-sustus, judoka Olli Toivonen on kirvesmiehen ammatti-taidollaan nopeasti koonnut uusia kaappeja ja hyllytilaa toimistoon ja salin puolelle. Jäsensihteeri Sari Spelman-Koivusaari on arkirutiinin lisäksi ehtinyt uudistamaan järjestystä ja päivittämään

”lippuja ja lappuja” judosa-lin toimistossa.

Kokoustilassa on nyt mahdollista harjoitusten päättymistä odotellessa vaik-ka keittää kahvit. Kokoustila on meidän yhteinen oleske-lutila judosalilla, pidetään se yhdessä myös hyvässä kun-nossa.

Pirteyttä ja aktiivisuutta tatamilla on lisännyt vuoden alusta valmennus- ja koulu-tuspäällikkö Olli Paasimaan aloittama junioreiden kilpai-luryhmän toiminta. Judon monipuolisuus on judon vahvuus. Kilpaileminen on tärkeä osa kokonaisvaltais-ta judoa. Zemppiä nuorille harjoituksiin ja tietysti myös vähän vanhemmillekin.

Viime vuoden lopulla vuosikokouksessa on hyväk-

Toimeliasta alkanutta vuotta!

sytty toimintasuunnitelma 2007 ja sen suunnitelman to-teuttajina olemme me kaikki judokat. Tulkaa rohkeasti, luovasti ideoimaan ja teke-mään meidän yhteistä omaa seuratoimintaa.

Seura olemme me kaikki ja jokaisen osallistujan pa-nos luo edellytyksiä asioiden ja tapahtumien onnistumi-selle. Kevätkauden tapahtu-makalenterissa on jokaiselle jotakin. Tapahtumakalente-ria on jaossa salilla ja se on esillä ilmoitustaululla ja ju-doseuran kotisivuilla netissä. www.judoseura.fi.

Tässä kohtaa ottakaas kynät esiin ja laittakaahan kalentereihinne varaus: 14.-15.4.2007. Tuolloin on Pu-naportilla kahden päivän kisat ja niiden järjestelyis-sä tarvitaan meitä kaikkia. Tapahtuma on suuri ja sen me teemme taas talkoilla. Uskon, että edellisvuosien tapaan kisaviikonloppu on huippuosoitus yhteistyöky-vystä ja -hengestä meidän upeassa seurassamme.

Kevätkausi päättyy muk-sujen, nappuloiden ja juni-oreiden osalta 25.5. Loima-lahden leirikeskuksessa. Kutsu tapahtumaan jaetaan salilla toukokuussa. Aikui-set päättävät kautensa 9.6. Lepaalla.

Annetaan tatamin tömis-tä!

Kaija Paasimaa


4

Hämeenlinnan Judoseura kevään 2007 harjoituksetPÄIVÄ/aIKa ryHMÄ VETÄJÄTMaaNaNTaI16.45-18.00 JUNIORIT PERUSKURSSI K.P.18.00-19.15 JUNIORIT JATKOKURSSI K.P., O.P., E.P.19.15-20.45 KILPAILIJAT O.P.

TIISTaI16.45-18.00 JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT O.P., L.P.18.00-19.15 � KYU- KATA/ITSEPUOLUSTUS O.P.19 15-20.45 AIKUISET JATKOKURSSI K.O.

KESKIVIIKKO16.45-18.00 JUNIORIT PERUSKURSSI K.P. K.H18.00-19.�0 AIKUISET SINISEN VYÖN KURSSI O.P.19.�0-21.00 AIKUISET PERUSKURSSI J.P.

TOrSTaI16.45-18.00 JUNIORIT JATKOKURSSI P.V.18.00-19.15 JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT O.P., L.P.19.�0-21.00 KILPAILIJAT O.P.

PErJaNTaI17.�0-18.�0 NAPPULAJUDO UUSIEN RYHMÄ K.P., K.H., A.H.18.�0-19.�0 NAPPULAJUDO JATKORYHMÄ K.P., K.H., A.H.19.�0-21.00 VAPAA HARJOITUS Ylin vyö

LaUaNTaI11.00-11.45 MUKSUJUDO UUSIEN RYHMÄ E.K., E.A.11.45-12.�0 MUKSUJUDO JATKORYHMÄ E.K., E.A.14.00-15.�0 KILPAILIJAT O.P.15.�0-16.�0 YLEINEN MATTORANDORI Ylin vyö16.�0-18.00 NAISET KUNTOJUDO K.P., E.K., K.L.

SUNNUNTaI15.�0-17.00 AIKUISET JATKOKURSSI K.O.17.00-18.�0 AIKUISET SINISEN VYÖN KURSSI O.P.18.�0-20.00 AIKUISET PERUSKURSSI J.P.

HarJOITUSTEN VETÄJÄT:O.P. OLLI PAASIMAA, 5 dan puhelin 050 549 4507 seuranK.P. KAIJA PAASIMAA, 2 dan puhelin 050 5�1 7518 dan-kollegioJ.P. JARI PAULMAN, 2 dan puhelin 0440 81� �8�K.O. KAI OINONEN, 1 dan puhelin 050 528 9014P.V. PANU VILLANEN, 1 dan puhelin 050 528 45�4

E.P. ELINA PAULMAN, 1 dan puhelin 040 842 �411A.H. ARI HEIKKINEN, 2 kyu puhelin 050 495 9519L.P. LAURI POROPUDAS, 2 kyu puhelin 0400 711 917K.H. KATJUSA HÖRMAN, 2 kyu puhelin 041 545 �055E.K. ELIISA KOSONEN, 2 kyu puhelin 050 5�5 �545K.L. KIRSI LIUKKONEN, 2 kyu puhelin 050 �74 7065E.A. ELINA AUTERE, � kyu puhelin 040 562 1811


JUDOSEURAN TOIMIKUNNAT

5

SEUraTOIMINTaJäsentoimikuntaEliisa Kosonen, vastaavaKaikki seuran aikuisjäsenet kuuluvatjäsentoimikuntaanJunioritoimikuntaKatjusa Hörman, vastaava

TiedotustoimikuntaLauri PoropudasvastaavaTaloustoimikuntaAntti Simola, vastaava

Passisihteeri (ei hallituksessa)

Veli-Pekka Suontausta

JUDOTOIMINTaValmennustoimikuntaOlli Paasimaa, vastaavaKaija PaasimaaJari PaulmanKai OinonenPanu VillanenEliisa KosonenDan-kollegioOlli Paasimaa, vastaava

Kurssinäytös järjestettiin 14.1.2007 salilla. Mukana oli taas mukava porukka esittämässä judo-aan, oli keltavöisiä junnuja ja aikuisia ja kaikkia muitakin vöitä siniseen asti, toki myös danit Markus Pekkola, Kaija Paasimaa ja Jaakko Keski-Nisula (joka sai taas muuten esittää pahis-ta itsepuolustusosuudessa). Ikähaitarikin oli esittäjissä melkoinen, 10-vuotiaista 6-kymppiseen. Katsokaapa kuvassa toisena oikealla olevaa Eliisa Kososen ja Kirsi Liukkosen esittämää uki-otoshia — loistava valinta yleisönäytösheitoksi ja kuvan mukaan myös hienosti suoritettu. Muu-tenkin naiset ovat nousseet seurassamme yhtä keskeisimpiin asemiin, puheenjohtajana toimii Kaija Paasimaa, hallituksessa on naisenemmistö ja kursseilla he tekevät ja edistyvät hyvin.

Tyttöjen esiinmarssi


6

Elina Paulman nousi huipulle

Elina Paulman, ”Ellu”, jo-ka siirtyy tänä vuonna A-ju-nioreista aikuisiin, on valittu Suomen olympiakomitean huippu-urheiluryhmään ja samalla Suomen judoliiton olympiaehdokkaiden ryh-mään. Olympiakomitean huippu-urheilijoiden ryhmä merkitsee siihen päässeille urheilijoille tukea niin urhei-lussa kuin esimerkiksi opis-kelussa.

Huippu-urheiluryhmässä on neljä judokaan, jotka ovat Paulmanin tavoin siirtymäs-sä tai siirtyneet aikuisten

sarjoihin. Elina Paulman on judoryhmän ainoa nainen. Huippu-urheilijoiden ryh-mään valitaan kahdeksi vuo-deksi kerrallaan maan lupaa-vimpia lajiensa edustajia.

Huippu-urheilijoiden ryhmässä jokaisella pitää olla oma henkilökohtainen valmentaja, joka Elinalla on Olli Paasimaa (5 dan), Hä-meenlinnan Judoseuran val-mennuspäällikkö.

Ellu on valittu myös Ju-doliiton olympiaehdokkai-den ryhmään, joka käsittää 15 judokaa. Ryhmäläiset

osallistuvat tänä keväänä kahteen EM-kisojen näyttö-kisaan — Itävallassa ja Tshe-kissä. Huhtikuisten Serbian EM-kisojen jälkeen ryhmän koostumus päätetään. Ryh-mään kuuluvat saavat talou-dellista tukea muun muassa talvella pidettävään Itävallan valmennusleiriin ja siihen liittyvään turnaukseen.

Olli Paasimaa pitää Eli-nan pääsyä edustusryhmiin loistavana asiana: Elinan vahva kehitys on huomattu valtakunnallisesti ja häneen uskotaan. Mutta edessä on

Elina Paulman korkeimmalla korokkeella Tikkurilassa Finnish Judo Open kisoissa viime mar-raskuussa. Vasemmalla loppuottelussa Ellulle hävinnyt Itävallan Katrin Leitner ja pronssiko-rokkeella Anna-Sofia Vikingsdottir Islannista ja Katre Tekkel Virosta.


7

kovia aikoja, sillä nousu naisten sarjaan on iso muu-tos. Vastaan tulee naisia, jot-ka ovat otelleet maailmankin huipulla jo 10 vuotta, ja sii-nä nuorten sarjoista siirtyvä on tiukoilla.

Vuosi 2006 meni hyvin

Elina Paulman on abitu-rientti, joka suorittaa yli-oppilaskirjoitukset loppuun keväällä 2007. Hänen opis-kelutoiveissaan on liikun-nanohjaajan koulutus Lah-den ammattikorkeakoulussa. Se olisi hyvä valinta urhei-lunkin kannalta.

Vuosi 2006 oli erittäin hyvä Elina Paulmanille. Hän oli kolmas Belgiassa alle 20-vuotiaiden A-turnauk-sessa kevättalvella, samoin kuin Kiovassa toukokuussa. Myöhemmin hän voitti Suo-men mestaruuden A-tytöissä ja oli naisissa kolmas sekä voitti Suomen kovimmassa kansainvälisessä turnaukses-sa, Tikkurilan Finnish Judo Openissa, naisten alle 70 ki-lon sarjan.

Mukaanpääsy huippu-ur-heilu- ja Judoliiton olympia-ryhmiin lisää Elinan moti-vaatiota. Hänestä on kiva, kun eteenpäin meno on huo-mattu. Se helpottaa myös oman seuran taloudellista panosta hänen kisa- ja leiri-matkoihinsa.

Vuoden 2007 Ellun tär-kein tavoite alle 2�-vuotiai-den EM-kisat syksyllä, muu tukee sitä.

Judon Elina aloitti Hä-meenlinnan Judoseuran nappulajudossa 6-vuotiaana. Aktiivisesti hän on kilpail-lut vuodesta 2000. Judo on Elinalle elämäntapa ja hän viihtyykin hyvin oman seu-ransa salilla, missä on hänen mielestään hyvä fiilis.

Elina harjoittelee paljon myös poikien kanssa, vaikka tällä hetkellä hänelle ei löy-dy omalta salilta tarpeeksi kovaa ja motivoitunutta har-joittelukumppania. Onneksi pari aiempaa vuotta kovia kumppaneita riitti, kun hän harjoitteli Markus Pekkolan ja Eveliina Kallioniemen kanssa — noina vuosina El-

lu kehittyi hurjasti. Elinan lempitekniikoita ovat ip-pon-seoinage (käsikieppi) ja kouchi-makikomi.

Elinalle ja Jarille dan-arvo samana päivänä

Elina ja isänsä Jari Paul-man suorittivat mustan vyön samana päivänä joulukuun alussa. Tosin Jari ”vain” korotti mustan vyön asteen toiseen daniin. Yhtäaikainen mustien vöiden suorittami-nen samassa perheessä lie-nee ainutlaatuista Suomessa.

Jari Paulman aloitti judon nuorukaisena Kotkassa syk-syllä 1975. Ruskean vyön hän suoritti 1981 ja kilpaili vuoteen 198� asti. Sen jäl-keen judo muuttui enemmän harrastukseksi. Moskovas-sa opiskellessaan hän har-joitteli venäläisten kanssa, ja sai kokeilla myös samboa — judosta kehitettyä kamp-pailulajia.

Jari Paulman tuli Hä-meenlinnaan 1991 ja ryhtyi

Kehon kieli kertoo kuka voitti ja kuka kärsi tappion.

Jarilla ja Elinalla oli vyökoe samana päivänä, Jari tosin nosti vyöarvonsa toiseksi daniksi.


8

harjoittelemaan taas aktiivisesti, ja vetämään harjoituksia. Täällä Jari on vetänyt lähes kaikkia mahdollisia har-joitusryhmiä. Vuonna 1996 hän suorit-ti mustan vyön (1 dan). Jari on myös kansallisen A-tason judotuomari.

Elina suoritti mustan vyön A-juni-orina vain 19-vuotiaana, naisjudokana huomattavan nuorena. Vyökokeessa Elina esitti kilpailijana poikkeukselli-sesti ensimmäisen danin mustan vyön katan kokonaisuudessaan. Siitä hän saikin kiitosta kokeen hyväksyjiltä.

Kata on judotekniikoiden esitys-kokonaisuus, jonka suppein version esitetään sinisen vyön kokeessa. Kil-pajudokat, joilla on riittävästi kisapis-teitä, esittävät mustan vyön kokeessa yleensä vain käsi-, lonkka ja jalkaheit-tojen katan omien lempitekniikoiden-sa ohessa.

Joitakin hämeenlinnalaisia Finnish Judo Open -katsomossa, kuten Autereen Mikko ja Elina, Elina Paulmanin äiti Ritva Oinonen (joka tosin poistui katsomosta Ellun otteluiden ajaksi) vie-rellään ex-hämeenlinnalainen Eveliina Kallioniemi sekä Kaija Paasimaa. Oikealla etualalla Markku Sarastamo ja hänen taakseen kuvattaessa jäänyt Kyösti Korpiola. Alla Elina valmenta-jansa, seuramme sensei Olla Paasimaan kanssa odottelemassa seuraavaa matsia.


9

Eräänä syyskuun synkeänä, varhain aamulla noin kello 5.20 kokoontui omituinen joukko Hämeenlinnan Judo-seuran judokoita ja muuta tukijoukkoa Hämeenlinnan linja-autoasemalle. Kaikilla oli enemmän tai vähemmän kasseja mukana ja niiden kanssa värjöteltiin sateelta suojassa katoksen alla. Ilma oli kurja ja luvassa oli kovaa myrskyä.

Määränpäänä oli Tallinna ja Judon nuorten EM-kisat. Kisoissa kamppailisi myös Hämeenlinnan judoseuran Elina Paulman. Linja-autoa odotellessa matkanjohtaja Puomiranta kertoi selviyty-misohjeita. Onneksi hän oli varannut meille etukäteen paikat linja-autosta. Judokoi-ta oli sen verran paljon, ettei kaikki Helsinkiin matkan-neet muut turistit mahtuneet mukaan, vaan jäivät onnet-tomina odottelemaan mah-

dollista seuraavaa kyytiä. Matka Helsinkiin sujui

melko uinuvissa merkeissä. Uneliaisuuden lisäksi tun-nelmassa oli hieman aistit-tavissa jännitystä. Kaikkia meitä taisi hieman jännittää Elinan puolesta ja erityises-ti äitiä Ritva Oinosta ja isä Jari Paulmania. Valmentaja ja sensei Olli Paasimaa istui myös vaimonsa kera auton takapenkillä mietteliäänä ja käyden viime hetken pape-reita lävitse.

Satamassa matkanjohtaja Piritta suoritti ammattitai-dolla lähtöselvitykset. Kai-killa oli passitkin mukana, joten selvittiin laivaan ilman suurempia kommelluksia. Laivalla nautittiin maittavaa meriaamiaista aaltojen kei-nuttaessa laivaa tosissaan. Il-matieteenlaitos oli todellakin nyt veikannut sään oikein. Toisten mielestä hieman lii-ankin lujaa ja meri-aamiai-

nen jäi nauttimatta tai sitten siitä ei ainakaan ollut iloa pitkäksi aikaa. Loppumatka jutusteltiin ja kulutettiin ai-kaa. Lopulta Tallinna alkoi häämöttää ja taas kaivettiin passit ja kassit esiin.

Osa säästi ostoskeskuksissa

Tallinnaan päästyämme ju-dokat hajaantuivat, ja mat-kanjohtaja Pirita sai hetken vapaata vastuullisesta teh-tävästään. Osa porukasta lähti heti paikan päälle seu-raamaan EM-kisoja. Elinan matsit olivat vasta seuraava-na päivänä, joten toiset käyt-tivät tilaisuutta hyväkseen käydäkseen tekemässä suu-ria säästöjä Tallinnan edul-lisissa, mutta laadukkaissa ostoskeskuksissa. Allekir-joittaneet ainakin säästivät todella paljon rahaa. Kult-tuurinnälkäisetkin ehtivät

Ellua kannattamassa TallinnassaElinan ja Tainan baderolli ja Oinosen Kai Saku-hallin katsomossa.


10

pistäytyä muutamissa näh-tävyyksissä, joita kulturelli Tallinna upeasti tarjoaa.

Illalla kokoonnuttiin taas yhteen ruokailun merkeissä. Päädyimme tunnelmallisen keskiaikaisen ravintolan ul-koterassille nauttimaan mah-tavan pitopöydän antimista villahuopiin kääriytyneinä. Tunnelmaa lisäsi vielä mo-net ulkolyhdyt ja kynttilät. Päivän tapahtumat oli muka-va kerrata hyvässä seurassa makoisan ruuan ja juoman kera. Illan mittaan vatsat al-koivat täyttyä ja mikäs sen jälkeen mukavampaa kuin siirtyä pehmeään sänkyyn keräämään voimia huomista koitosta varten. Kuten jokai-sessa ryhmässä, niin myös tässä oli mukana kaksi vil-likkoa, jotka kävivät vielä illan päätteeksi pubissa, jol-la ei ollut nimeä eli Nimeta baarissa.

Aamulla aikaisin mat-ka johti Saku suurhallille. Siellä tunnelma alkoi olla

jo todella jännittävä. Asiat olivat juuri niin kuin pitikin, mutta kannustusbanderolli puuttui ja sen mukana tie-tysti villikot. No juuri ennen ratkaisevaa ottelua vihdoin ja viimein villikot saapuivat ja ennen kaikkea se rakkau-della kyhätty banderolli.

Ilmeisesti Paulmanin Elinakin kaiken jännityksen keskellä huomasi banderol-linkin, jossa komeili HYVÄ ELLU jättimäisin kirjaimin, koska hymy kareili hänen muuten niin keskittyneissä kasvoissaan.

Ottelu kihelmöi jännitys-tä ja Hämeenlinnan Judoseu-ra kannusti kasvattiaan äänet käheinä. Valitettavasti matsi päätyi Elinan kannalta huo-nosti — vaikka tulos olisi voinut olla päinvastainenkin — ja otteluun pettynyt Eli-na poistui pukuhuoneeseen. Kaiken kaikkiaan tunnelma oli ainutlaatuinen ja hieno Saku suurhallissa.

Kisojen päätteeksi eh-

dittiin vielä hieman säästää rahaa läheisessä Prismassa ja ostoskeskuksessa, jossa hankittiin paniikinomaisesti viime hetken tuliaisia per-heelle. Laiva ei kuitenkaan odota, joten kotimatkalle oli lähdettävä.

Laivalla taas syötiin sei-sovassa pöydässä, vaikka edellisenä iltana vannottiin, ettei syödä ainakaan viik-koon. Urheilu on kuitenkin sellaista, että nälkähän siinä tulee, jopa penkkiurheilussa.

Matka oli todella mukava ja antoisa. Saimme sopivas-sa suhteessa nauttia sielun ja ruumiin elämyksistä. Judo on hieno laji ja taas koimme olevamme yhtä suurta judo-perhettä.

Matkustaminen on aina mukavaa ja vielä mukavam-paa on tulla omaan kotiin hyvän reissun jälkeen. On-nelliset matkalaiset

Elina ja Taina

Syömingit TallinassaNälästä väsyneinä saavuim-me eräänä sateisena syys-iltana Tallinnan vanhaan kaupunkiin, etsimään jotain mukavaa kievaria, johon pääsisimme ravitsemaan it-seämme, lepäämään ja toi-pumaan matkan rasituksista. Kievari-isännät käännyttivät meidät kuitenkin pois ovel-tansa, liekö joukkomme ollut liian suuri tai hurjan näköi-nen, ettei meitä tahdottu toi-vottaa tervetulleiksi.

Viimein erään kievarin palveluskuntaan kuuluva Holmer sääli meitä sen ver-ran, että tarjosi meille mah-dollisuutta asettua kievarin edustalle ulos ruokailemaan,

Viimein erään kievarin palveluskuntaan kuuluva Holmer sää-li meitä sen verran, että tarjosi meille mahdollisuutta asettua kievarin edustalle ulos ruokailemaan, ja lopultakin Kaija ja Sari pääsivät tutkailemaan ruokalistoja.


11

tarjosipa vielä huovatkin hartioillemme lämmikkeeksi. Kiitollisina otimme tarjouk-sen vastaan ja päätimme pi-tää oikein kunnon syömingit alkupaloineen, pääruokineen ja jälkiruokineen. Pöytiä ja tuoleja siirreltiin että pääsi-simme kaikki kodikkaasti vierekkäin istumaan.

Holmer alkoi kantaa meille kymmenittäin savi-ruukkuja ja -vateja täynnä ruokaa, juomatuopeista ja -pikareista puhumattakaan. Saimme nauttia mm. lanttua, ohraa, hapankaalia, oliivi-puun hedelmiä, suolattuja kurkkuja, sipulihilloa, lei-pää, lihaa, kalaa ja jälkiruu-aksi vielä omenapaistosta. Ruoka oli hyvää, astiat kier-sivät pöydässä ja kaikkea maistettiin.

Toisinaan lämpimät asti-at tosin pysähtyivät joiden-

kin viluisten kylmiä käsiä lämmittämään, ja pöydän toisessa päässä istuvat jou-tuivat hieman korottamaan ääntään saadakseen ruokaa itselleen. Sitä mukaan kun ruukut ja tuopit tyhjentyivät, ystävällinen palveluskunta kantoi uusia pöytään.

Seurueemme alkoi tun-tea itsensä virkistyneeksi ja hyväntuuliseksi, iloinen puheensorina täytti ilman, hauskoja juttuja kerrottiin, naurettiin ja nautittiin. Vaik-ka sää oli viileä, tunnelma oli lämmin.

Pöytäkuntamme koostui sekalaisesta joukosta eri am-matin harjoittajia, lukkarei-ta, kirjureita, lapsenpiikoja, mestareita,

oppipoikia, miehiä, nai-sia ja lapsia, muistaapa jo-ku varmuudella nähneensä parin munkinkin olleen jos-

sain vaiheessa seurassamme. Niin hyvin opimme käyt-täytymää syöminkien vaa-timalla tavalla, että vaikka vatsamme jo olivat liiankin täynnä, tartuimme innolla ja uteliaisuudella jopa syömä-välineruukkuun, jonka joku oli pilanpäiten laittanut kier-tämään.

Kolmen tunnin syömisen jälkeen tunsimme vihdoin itsemme kylläiseksi ja tu-li maksun aika. Hetken oli epäselvää onko kaikilla kel-vollisia maksuvälineitä tar-peeksi, mutta lopulta Holmer oli tyytyväinen saamiensa oravannahkojen määrän ja pääsimme lähtemään. Nu-kahtaneet herätettiin ja kylläisyydestä väsyneenä aloitimme taipaleemme ma-japaikkaa kohti. SSK

Kylmyyttä varten tarjolla oli huopia, ja niitä tarvittiinkin, vasemmalla Elina, sitten huopien alla Matias ja Aleksis sekä Panu ja Kai. Kuvat Juha Kosonen.


12

Sampsa Koivulahti oli C-poikien ykkönen vuonna 2006 eri osakilpailujen me-nestyksen mukaan yhteen-lasketussa pistetaulukossa. Sampsan pisteluku oli 27, jolla hän jakoi ykkössijan helsinkiläisen Henri Simo-sen kanssa.

Ranking-listaa ylläpitää Judokisa-tulospalvelu, joka listaa yhteen vuoden aikana kymmenen kansallista ki-saa ja menestymisen niissä. Sampsa Koivulahti osallistui näistä kymmenestä kisasta kuuteen, kun tasapisteisiin yltänyt Simonen osallistui neljään kisaan. Saatujen pisteiden määrään vaikut-taa myös se, kuinka monta ottelijaa sarjassa on: mitä useampia, sitä enemmän pis-teitä. Toki ranking-listalla ei ole kaikkia maan kansallisia kisoja, vain ne, joiden tulos-palvelun Judokisa hoitaa.

Sampsa Koivulahti on muutenkin menestynyt mah-tavasti kisatatameilla. Hän sai SM-pronssia viime vuon-na B-nuorissa. Sampsalla on nyt takanaan 49 eri kilpailua ja niissä 167 ottelua, joista hän on voittanut 1�1. Ki-soista hän on saavuttanut 2� kultaa, 1� hopea ja 10 prons-sia. Juuri 14-vuotta täyttänyt Sampsa suoritti joulukuussa sinisen vyön.

Omasta kisamenestyk-sessään Sampsa toteaa, että ottelut ovat menneet todella hyvin, mutta ne ovat olleet paljon tasaisempia kuin ti-lastoista voisi päätellä.

- Vastustajat tuntevat jo lempiheittoni polvikiepin ja

osaavat varoa sitä, joten täy-tyy opetella uusia tekniikoi-ta. On hyvä, että Paasimaan Olli perusti Judoseuraan jun-nukisaajille oman ryhmän, jossa on omankokoinen, taitava harjoittelupari. Siel-lä on tavallisia harjoituksia kovempi tempo ja opitaan kilpailutekniikoita.

Tänä vuonna Sampsan tavoitteena on menestyä B-nuorten SM-kisoissa, Samu-rai Cupissa (II-osa Hämeen-linnassa 14.4.) ja tietenkin myös oman seuran Hämeen-linna Shiaissa 15.4. Ottelee-pa hän Ruotsissakin, Sörm-landträffenissä keväällä.

Seuroista Hämeenlinnan Judoseura oli viides

Samaisessa Judokisan ran-king-listauksessa on myös

Sampsa Koivulahti C-junnuissa maan judo-rankingin ykkönen

Juniorijudoka Sampsa Koi-vulahti suoritti joulukuussa sinisen vyön 13-vuotiaana, kansallisista kisoista hänel-lä on 131 otteluvoittoa ja 23 kultamitalia.

Sampsa Koivulahden lempiheitto on jalkakieppi, kuva on otet-tu Sampsan vyökoetilaisuudessa, ukena oli Katjusa Hörman.


1�

oma osio maan judoseurois-ta. Hämeenlinnan Judoseura oli tuolla listalla viidentenä 81 pisteellä.

Ylivoimaisen voiton vei Chikara Helsingistä 295 pisteellä. Toiseksi tuli Van-taan Jukara 176 pisteellä. Ne

ovat paljon suurempia kuin Hämeenlinnan Judoseura, Chikara on lisäksi ehkä ak-tiivisin kilpajudokoiden kas-vattajaseura. Chikaralaisia osallistuu joka kisaan 15-20 ottelijaa, kun Hämeenlinnas-ta ollaan maksimissaan liik-

keellä viidellä junnulla.Muut hämeenlinnalaiset

pisteitä viime vuonna ran-king-listalla saavuttaneet junnukisaajat olivat C-pojis-sa Olli Uimonen (17 pistet-tä) ja Lalli Nuorteva (9).

Sampsa Koivulahden pitää laajentaa tekniikkavalikoimaa, sillä vastustajat tuntevat jo hä-nen polvikieppinsä, yksi uusi heitto voisi olla tai-otoshi eli vartalon pudotus. Uusia tekniikoi-ta Sampsa opettelee juniorijudokoiden uudessa kisatreeniryhmässä. Oikealla olevassa kuvassa nähdään Sampsan kata-guruma, tämäkin kuva on vyökoetilanteesta.

Talvipäivätapahtumasunnuntaina 11.3.2007 Apparalla

Kaikki mukaan:

myös siskot, veljet, isät ja äidit isovanhempiakaan unohtamatta!


14

Judo muuttuu

Entä judogit? Kenelle-kään ei tullut mieleenkään, että kilpailuvaatetus olisi jo-tenkin erilainen kuin harjoit-teluvaate. Niinpä ottelutilan-teessa oli mahdollista ottaa judokin hihasta millainen ote tahansa.

Jokunen vuosi sitten mes-taruustasolla maailmassa oli niin tiukkoja judogin hihoja, että niistä ei yksinkertaisesti saanut kiinni. Tällä tempulla voitettiin monia huippuot-teluja. Asialla olivat myös suomalaiset. Tämä ei enää ole sääntömuutosten jälkeen mahdollista. Hihan suusta on voitava varusteiden tar-kastuksen yhteydessä tunkea ”mittapala” sisään: Otevaraa on oltava!

Sääntömuutokse t on tehty judokoiden ja yleisön parhaaksi. Ensisijaisesti on ajateltu turvallista ja näyt-tävää judoa. Jopa tatamilla

mattotilanteessa äheltämistä on rajoitettu, jotta laji olisi näyttävämpää. Tuloksia on tullut. Vaikka lajia tunte-mattomalle katsojalle otte-lukokemuksen seuraaminen voi olla ikävää, alkeiskurs-sin käynyt katsoja varmasti nauttii näkemästään.

Lajia tuntemattomalla kilpailutilanteen katseluko-kemusta vaikeuttaa selvästi kaksi asiaa: ensin ei tapahdu mitään. Ihmiset valkoisissa vaatteissaan nojaavat toi-siinsa ja potkivat toistensa jalkoja. Sitten on tapahtunut jotain ja toinen julistetaan voittajaksi.

Olisi hyvä, jos ennen ot-telua yleisölle selvitettäisiin otteluiden kulku pääpiirteit-täin jo ennen kilpailun alkua. Näinkin on tehty. Jopa ohjel-malehtisessä havainnollisin piirroskuvin ja tekstein.

Yleisöstä on tullut asian-

Alati soljuva puro muokkaa uomaansa. Tapahtuma on hi-das, mutta luonnonmukainen ja varma. Samoin on kaiken inhimillisen toiminnan kans-sa. Myöskin harrastusten.

Judo on yhäti vahvasti si-doksissa lähtömaahansa Ja-paniin ja sen kulttuuriin. Silti on selvästi havaittavissa eri-laisia virtauksia, tyylisuuntia. Kaikki ne ovat kulttuurisi-donnaisia ja heijastava kysei-sen alueen tapoja, tarpeita ja päämääriä.

Niinpä joissain maissa ju-doharjoittelu on kehittynyt randori-voittoiseksi. Kaikki harjoittelu tähtää vain vas-tustajan voittamiseen. Jois-sain maissa painotetaan kataa ja monipuolista osaamista. Myös henkistä kehitystä ja inhimillistä kasvua yhteisön jäsenenä korostetaan joiden-kin kulttuureiden judomaa-ilmassa kilpailun kustan-nuksella. Kuitenkin judo on ensisijaisesti kamppailulaji.

1960-luvun suomalainen judo eroaa vahvasti tämän päivän kilpailujudosta. Ot-teluasento oli ryhdikkään pysty, eikä minkäänlainen repiminen otteesta irti ollut juurikaan esillä. Mikäli otet-ta ei kilpailutilanteessa saatu aikaiseksi, tuomari pysäytti taistelijat ja käski ottaa kiin-ni judogeista. Vasta tämän jälkeen tuli komento jatkaa ottelua.

Tatamilta astuminen ulos oli tuomittavaa. Tatami päät-tyi ”rotkoon”. Ulkopuolelle ei ollut asiaa. Ottelualueelta ulos ei heitetty. Yleisesti vir-nuiltiin painin harrastajille, joille tuli usein kiire kontata molskilta ulos ilman rangais-tusta.

Markku Sarastamo.


15

tun tevampaa . Ka tso ja t käyttäytyvät (muutamaa poikkeusta lukuun ottamat-ta) herraskaisesti. Suomen Judon alkuaikoina yleisön kannustavat huudot saat-toivat olla raakoja ja täysin lajiin sopimattomia. Alku-vuosina SM-tason kilpai-luissa on kuuluttaja joutunut sanomaan hillitseviä sanoja yleisölle ja muistuttamaan näin judon luonteesta. Tätä ei enää tarvitse tehdä. (Toi-vottavasti).

Kun judo alkoi Suomes-sa, ei ollut mitään tietoa suo-rituksia parantavista aineis-ta. Myöskään lihasmassaa ei kasvatettu hormoneilla. Tällaisia suuntauksia tuli mukaan kaikkeen huippu-urheiluun 1970-luvulla ja sen jälkeen. Myös Suomes-sa. Nyttemmin kenttä liene puhdas moisista itsetuhoi-sista käyttäytymisistä. Miksi kuolla 40-vuotiaana ihmis-rauniona sen vuoksi, että on onnistunut voittamaan

kisoissa lähimmäisensä kiel-letyillä ja epämoraalisilla tempuilla?

Asioita on myös laitettu tärkeysjärjestykseen. Per-hearvot ovat kohdallaan ja opiskelua painotetaan. On toki parempi olla työtön koulutettu heikommin me-nestynyt judoka, kuin raa-jarikko hyvä judoka ilman työllistymismahdollisuutta.

Alkuajan suomalainen ju-do piti sisällään kummallisia persoonia. Siellä oli hypno-tisoijia, käärmeenkesyttäjiä, tulennielijöitä. Judolle an-nettiin kaikki: perheet hajo-sivat, työpaikkoja jätettiin ja judoa harrastettiin henkeen ja vereen. Suuri mystinen aalto imi harrastajat sisäänsä ja verivaloja vannottiin.

Ainakin yksi budoka lähti Espanjan muukalaislegioo-naan. Hakkasi siellä alku-päivinä paikallisen itsepuo-lustusvalmentajan ja heräsi putkassa uutena valmentaja-na. Uusi vielä jatkosopimuk-

sen legioonaan. Oppi espan-jan kielen.

Toinen lähti Ranskan muukalaislegioonaan kieli-kylpyyn. Palveluksessa sai puhua vain ranskaa tai sai raippoja. Oppi kielen. Erä-maan hiekka tuhosi osan miehen näkökyvystä.

Tokion olympialaiset olivat tärkeä käännekohta judon kronologiassa. Japa-nilaiset itkivät isojen eu-rooppalaisten judokoiden te-hoa. Anton Gesing, ”Tokion Tuulimylly” näytti taivaan merkit. Judosta tuli kaikkien laji ja urheilumuoto.

Nyt judo on hyvissä kä-sissä. Se on moraalisesti ja lääketieteellisesti hyväl-lä pohjalla. Liitot ja seurat tarkkailevat tilannetta ja oh-jaavat uusia tulokkaita isäl-lisellä kädellä. Uusia nuoria judokoita ohjataan hellän ryhdikkäästi dojo-käyttäy-tymiseen ja hyviin tapoihin inhimillisen elämän moni-muotoisessa kirjossa.

Puro kovertaa uomaansa, muuttuu joeksi ja levenee. Virtausnopeus vastaavas-ti hiljenee. Jokiuoma kerää tietoa. Kaikki vedet virtaa-vat valtamereen ja kohoavat usvana taivaisiin laskeutu-akseen lämpimänä sateena antamaan uutta eloa.

Vanha PartaMarkku Sarastamo

P.S.Tämä oli judotrilogiani

viimeinen osio. Aiemmat ovat ilmestyneet seuran tiedotuslehden edellisissä numeroissa nimillä ”Judo uinui”ja ”Judo herää”

Vanha Parta, Markku Sarastamo ukemi-hypyssä tammikuun kurssinäytöksessä.


16

Vyökokeilijoita

Yllä ja vasem-malla syksyllä 2006 keltaisen vyön ja alla ja oikealla orans-sin vyön suorit-taneita junio-reita.


17

Keltaisen vyön suorittaneet ai-kuiset.

Yllä syksyllä 2006 oranssin vyön suorittaneita aikuisia.

Vihreän ja sinisen vyön suorittaneet juniorit.


1818

Muutama vyökoekuva syksyltä 2006

Kuka aloittaa...? Lähdös-sä ukemit.

Jari Paulman ja Kai Oi-nonen apugruduoijina seuraavat ukemin tekoa.

Kaija Paasimaa seuraa lähietäisyydeltä, kuinka sidonnat onnistuvat.


1919

Olli Paasimaa kyselee pojilta judosanastoa.

Aikuisten keltaisen vyön suoritta-jia, yllä hyvä horjutus osoto-ga-riin, vieressä tehdään perusheit-to ippon-seoi-nage.


2020

Syksyn 2006 juniori-cupTähän Judouutisten nume-roon on otettu mukaan hie-man useampi kuva syksyn juniori-cupista, sillä sehän on yksi keskeisistä tapahtumista syys- ja kevätkausilla. Juni-ori-cupin merkitys on monel-lakin tapaa tärkeä.

Voisi sanoa, että, kun ol-laan kamppailulajin parissa, kuuluu siihen oleellisena osana myös se kamppailu, eikä kunnollista kamppailu-tilannetta saada muuta kuin kisoissa. Olkoonpa kyseessä vain oman salin sisäinen kisa, niin sen tunnelma osallistu-jan kannalta on aivan toinen kuin vaikkapa randorissa — leikkimielisessäkin kisassa ollaan kuitenkin aina ”veitsi kurkulla” eli ottelu voi olla kerrasta poikki, toisin kuin randorissa, missä aina aloite-taan alusta.

Ja selvää on, että kun otellaan kisatatamilla jul-kisesti, kavereiden ja van-hempien silmien edessä, on kokemus siksikin ainutlaatui-nen. Useimmille juniori-cup on varmasti koko judo-uran ainoa kamppailutilanne, ja siksi se kokemus kannattaa poimia talteen.

Juniori-cupilla on judol-lisessa kasvamisessa myös tärkeä tehtävänsä. Ottelussa ollaan lähellä sitä aitoa tilan-netta, mikä voi arki-elämäs-säkin tulla vastaan, voidaan joutua puolustamaan itseään kaduilla. Ottelussa nähdään, mitä on opittu, mikä toimii ja mikä ei. Mitä pitäisi har-joittelussa tehdä toisin tai paremmin, mitä pitäisi har-joitella enemmän.

Usealle jo osallistuminen juniori-cupiin on melkoinen

kokemus, siinä pitää voittaa itsensä, uskaltaa laittaa it-sensä alttiiksi. Mutta kun ot-telut on oteltu, on tunnelma sanoinkuvaamaton, monesta loistaa tyytyväisyys jo siksi-kin, että osallistui.

ShiseiShisei on yksi judon perus-termejä, se tarkoittaa asen-netta ja asentoa: asento ku-vastaa asennetta ja asenne tekee asennon. Juniori-cu-pissa tulee hyvin näkyviin myös ottelijoiden asenne: onko se hällä väliä sinne päin vai päämäärätahtoinen ja -tietoinen. Asenteeseen ja asentoon vaikuttaa tie-tysti se, mitä haluaa, mutta myös se mitä osaa. Jos on epävarma päämäärästään ja kyvyistään, ei menestymi-

nen ottelussakaan ole sen varmempaa.

Juniori-cup on leikkimie-linen kisa, jolla halutaan tu-tustuttaa junnut otteluiden maailmaan ja ehkäpä sieltä yksi ja toinen löytää kipinän

Yritystä, Aleksis Villanen yrittää tosissaan, Matias Sarusto tai-si onnistua väistössään.

Odottelua ja valmistautumis-ta tuleviin otteluihin, kukin tavallaan.


21

kovempaankin kisaamiseen. Leikkimielisessä kisassa ei tietenkään ole tarpeen tais-tella kuin hengen hädäs-sä, mutta kuten muissakin kamppailulajeissa, on judos-sakin lähtökohtana parhaan-sa tekeminen, maksimaali-nen teho: ottelussa (myös harjoituksissa) judoka pyrkii aina suuntaamaan henkisen ja fyysisen suorituksen mah-dollisimman tehokkaasti tu-loksen suunnassa.

Kamppailutilanteissa

Otteluvoitot eri kierroksilla ippon wazari yuko koka hantei yhteensä

1. kierros 5.10.2006 2� 6 � 1 2 �52. kierros 2.11.2006 24 � � � 0 ��. kierros 7.12.2006 26 � 4 2 2 �7yhteensä 7� 12 10 6 4 105

on varmaankin vaikeinta saada vastustaja sellaiseen asentoon, mistä hänet voisi heittää, useimmiten se heit-to kyllä onnistuisi. Ja tämä vaikeus näkyy erityisen sel-västi juniori-cupissa: kun ensin pitäisi saada vastustaja horjumaan käsiä käyttämäl-lä, jää tämä useimmiten ko-konaan pois. Turhan usein yritetään heittää tukevasti kahdella jalalla seisovaa vas-tustajaa, jolloin luontevana seurauksena pitäisi olla se,

että itse lentää vastustajan vastaheitosta. Mutta näin ei käy kovinkaan usein, sillä vastustaja ei osaa tai ”muis-ta” tehdä tuota vastaheittoa.

Mutta on otteluissa toki nähty hienojakin esityksiä: horjutuksia, kahden teknii-kan yhdistelmiä ja vastaheit-toja.

Syksyn juniori-cupin vii-meisellä kierroksella nähtiin muutamia oikein mukavia heittoja. Alle �8 kilon sar-

Siellä pysyy. Annina Hietanen oli sarjassaan ylivoimainen, sarjan pojista vain Pessi Poropudas pystyi voittamaan hänet, tosin Anninakin voitti Pessin toisella kierroksella. Anninan otteissa on sellaista päättäväisyyttä, että sitä on ilo katsoa.

Kevään juniori-cupin

ensimmäinen kierros otellaan to 8.3.2007

alkaen kello 17, toinen kierros on 12.4.

ja kolmas 3.5.


22

Otteluista täysaikaisia oli yhteensä �2.

Ensimmäisellä kierrok-sella oli mukana 20 poikaa ja viisi tyttöä, toisella kier-roksella poikia oli 17 ja tyt-töjä neljä sekä kolmannel-la kierroksella 19 poikaa ja kolme tyttöä.

Pistetaululla. Junnu-cup on myös hyvä tilaisuus kouluttaa nuo-ria ja vanhempiakin tuleviin seuran suurempiin kisoihin, kuten Hämeenlinna Shiaihin. Kuvassa pistetaulua hoitamassa Lalli Nuorteva ja Olli Uimonen, molemmat kisaajia itsekin. Avuksi he ovat saaneet Sonjan ja Sannan Paasimaan judoperheestä.

Tukka hyvin, kaikki hyvin. Matias Koivusaaren pitkäksi venäh-tänyt tukka oli sidottava ponnarilla, sitojana oma äiti.

jaan koko syksyn hallinnut Anniina Hietanen teki muun muassa cupin viimeisessä ottelussaan oikein kauniin osoto-gaken ja Oskari Hiittu alle �2 kilon sarjassa heit-ti kaksi hienoa ippon-seio-nagea. Anniinasta voidaan lisäksi todeta, että hänellä asenne on kohdallaan, hän käy otteluun tuulispäänä ja päättäväisesti, niinpä hän teki kahdella kierroksella nopeimmat ipponit, neljässä sekunnissa.

Yle i s in he i t toyr i tys tehtiin epäilemättä pitkin syksyä morote-garilla, sillä esimerkiksi cupin kolman-nessa osassa sitä yritettiin noin 50 kertaa. Tosin vain ani harva yritys johti edes jonkinlaiseen kaatoyrityk-seen ja vain pari onnistui kaadossa jotenkuten. Sen si-jaan morote-garin vastaheitto tawara-gaeshi onnistui pal-jon useammin, vaikkakaan ei kertaakaan puhtaan ipponin arvoisesti. Mutta esimerkik-si Roni Nieminen teki sen pari kertaa vastustajalleen peräkkäin wazarin arvoisesti voittaen ottelun siten tawara-gaeshille.

Juniori-cup tilastoa

Syksyn 2006 juniori-cupiin osallistui kilpailijoita 28 eri henkilöä (1. kierros 25, 2. kierros 21 ja �. kierros 22), heistä tyttöjä oli 6 ja poikia 22. Kevein painoi judogi päällä 28 kiloa ja raskain 65,9 kiloa. Ottelijoista nuo-rin oli 10 vuotta ja vanhin 14-vuotias. Alin vyöarvo oli keltainen (5 kyu) ja ylin vih-reä vyö (� kyu).

Kolmella kierroksella oteltiin yhteensä kaikkiaan 105 ottelua, ja niissä nähtiin yhteensä 7� ippon-voittoa.

Nopeimman ipponin teki ensimmäisellä kierroksella Joona Hinkkuri 6 sekunnissa, 2. ja �. kierroksella Anniina Hietala 4 sekunnissa.

Lisää kuvia seuraavalla aukeamalla.


2�

sijoitus yhteis- kierroksilla pisteet alle 32 kg

Saku Inget 1/10 1/10 4/6 26 Tuomo Viitala 2/8 2/8 1/10 26 Oskari Hiittu 4/6 �/7 2/8 21 Santeri Rouhento -/- 4/6 �/7 1� Joona Reinikainen 5/2 6/5 6/5 12 Sara Inget �/6 7/4 -/- 10 Sonja Rouhento -/- 5/5 5/5 10

alle 35 kiloa Julius Suominen 1/10 1/10 2/8 28 Roni Nieminen �/6 2/8 1/10 24 Joona Hinkkuri 2/8 �/6 �/6 20 Tomi Väyrynen 4/6 -/- 4/6 12 Katja Huikkonen 5/5 -/- -/- 5

alle 38 kiloa Anniina Hietala 1/10 1/10 2/8 28 Pessi Poropudas �/7 �/6 1/10 2� Eero Prittinen 2/8 2/8 �/6 22 Aki Jussila 4/6 4/6 4/6 18 Riia Levänen 6/5 5/5 5/5 15 Ville Välkkynen 5/5 -/- -/- 5

alle 45 kiloa Miska Puputti 1/10 1/10 1/10 �0 Aleksis Villanen �/6 2/8 2/8 22 Sami Arnkil 4/6 4/6 4/6 18 Aki Oinonen 2/8 -/- �/6 14 Matias Sarusto -/- �/6 5/5 11 Kalle Saarinen 5/2 -/- -/- 2

yli 55 kiloa Niko Vehmas 1/10 1/10 1/10 �0 Antti Sipilä 2/8 2/8 2/8 24 Lauri Huikkonen �/6 -/- -/- 6 Hilla Lipsanen 4/2 -/- -/- 2

Juniori-cupin tulokset

Sarakkeissa sijoitus, ottelija ja yhteispisteet kolmelta kierrokselta. Sijoitus kierroksilla tar-koittaa monesko oli kullakin ottelukierroksel-la, esimerkiksi Miska oli kaikilla kierroksilla ensimmäinen. Viiva tarkoittaa, että ottelija ei ollut mukana kierrokselle, eikä saanut pisteitä-kään. Ykkössija antaa 10 pistettä, toinen 8, kol-mas 6, neljäs ja viides 5, kuudes ja seitsemäs 4 jne. Kansallisella tasolla kisaavat junnut ei-vät osallistu junnu-cupiin, sillä he ovat saavut-taneet toisiin nähden sen verran ylivoimaisen aseman, etteivät ottelut olisi reiluja muille.

Muutama kuva junnu-cupin yhdestä yleisimmästä heitosta, tawara-gaeshista, joka tehdään vastaheittona paljon yritettyyn morote-gariin.


24

Toimitsijapöydän takana, Ollin apuna tällä kertaa oli Panu Villanen, joka on saatu myös uudeksi vetäjäksi junnujen jatkokurssille.

Yritystä tässäkin. Joona Hinkkuri yrittää pois Julius Suomisen sidonnasta komean sillan kautta.

Aki Jussilan onnistunut heitto, taustalla tilan-netta seuraa kaikilla kierroksilla tuomarina toiminut Jari Paulman.

Pessi Poropudas sai pysyvän sidonnan An-nina Hietasesta vaikka välillä näytti, että An-nina tulee pois. Lähes kaikki Pessin voitot tu-livatkin sidonnoilla.

Vie sinä, minä vikisen, voisi ajatella kuvasta, jossa Julius Suominen vie Roni Niemistä. No, Roni maksoi velan cupin viimeisellä kierrok-sella.

Jalkaheittoja näkee aivan liian vähän junnu-cupissa. Aina joku sentään yrittää, kuvassa Aki Oinosen kosoto-gari.


25

Hämeenlinnan Judoseurantapahtumakalenteri kevät 2007PÄIVÄ TaPaHTUMa KELLO PaIKKatammikuu5.1. pe hallituksen järjestäytymiskokous 18- Piparkakkutalo1�.1. la siivoustalkoot 12- salilla14.1. su kurssinäytös 1�- salilla14.1. su hallituksen kuukausikokous 14- salilla�1.1. ke aikuisten yhteisharjoitus ja jäsenilta 18- salillahelmikuu1.2. to juniorien jatkokurssi-info vanhemmille 16.45-18 salilla 4.2. su jäsenkoulutus 1, judotoiminta 14- salilla7.2. ke juniorien peruskurssi-info vanhemmille 16.45-18 salilla9.2. pe nappulajudoinfo vanhemmille (uusien ryhmä) 17.�0-18.�0 salilla10.2. la muksujudo- info vanhemmille (uusien ryhmä) 11-11.45 salilla11.2. su jäsenkoulutus 1, seuratoiminta 14- salilla12.2. ma hallituksen kuukausikokous 17.�0- salilla12.2. ma Hml-Shiai, kisapalaveri 1 18.�0- salilla14.2. ke aikuisten peruskurssin hallitusinfo 19.�0 salilla17.2. la aikuisten saunailta 16- 25.9. su yhteisharjoitus ja seuran vuosikokous 15.�0- salillamaaliskuu8.�. to junioricup, 1. kierros ja jäsenilta 17- salilla11.�. su talvipäivä-tapahtuma - Apparalla12.�. ma hallituksen kuukausikokous 18- salilla17.�. la siivoustalkoot - salilla26.�. ma Hml-Shiai, kisapalaveri 2 17.�0- salillahuhtikuu4.4. ke aikuisten yhteisharjoitus ja jäsenilta 18- salilla9.4. ma hallituksen kuukausikokous 18- salilla12.4. to junioricup, 2. kierros ja jäsenilta 17.�0- salilla14.-15.4. la-su Finlandia- ja Samurai-Cup 1 8- Punaportilla15.4. su Hml-Shiai 8- Punaportilla21.4. la siivoustalkoot - salilla21.4. la illanvietto kilpailutoimitsijoille - salillatoukokuu�.5. to junioricup, �. kierros ja jäsenilta 17.�0- salilla9.5. ke aikuisten yhteisharjoitus ja jäsenilta 18- salilla14.5. ma hallituksen kuukausikokous 18- salilla19.5. la siivoustalkoot - salilla21.5. ma vyökoe siniset ja vihreät vyöt 17- salilla22.5. ti vyökoe oranssit vyöt 17- salilla2�.5. ke vyökoe keltaiset vyöt (peruskurssit) 17- salilla 25.5. ke nuorten kevätkauden päättäjäiset 18- Loimalahti- - aikuisten jatkokurssi palautekeskustelu - salillakesäkuu9.6. la aikuisten kevätkauden päättäjäiset - Lepaalla

Huom! Muutokset mahdollisia, seuraa liitutaulua, tietoa jaetaan myös harjoitusryhmissä ja nettisivuilla www.judoseura.fi


26

Kisoja mitalit K H Pr yht.Paras E-nuori (9-10 v) Aleksis Villanen 5 1 1 � 5Paras D-nuori (11-12 v) Samu Koivulahti 17 2 2 5 9Paras C-nuori (1�-14 v) Sampsa Koivulahti 12 4 4 � 11-B-pojissa SM-pronssiaparas a-nuori (17-19 v) Elina Paulman (-70 kg) 20 8 2 6 16A-tyttöjen Suomen mestaruus, naisissa SM-pronssi, A-tyttöjen kansainvälisissä kisoissa kolme pronssiamiesten paras Markus Pekkola (-7� kg) 7 2 1 1 4naisten paras Eveliina Kallioniemi (-57 kg) 8 � 0 1 4naisten Pohjoismaiden mestaruus, Suomen mestaruus, kansainvälisen A-turnauksen pronssi.

Jouko ja Sirpa ritan rahaston stipendit Sampsa Koivulahti, Elina Paulman ja Eveliina Kallioniemi.

Vasemmalta seuran kunniapuheenjohtaja Jouko Rita, sitten vuoden judoka Eliisa Kosonen, ak-tiivisin nappaulajudoka Juha Jarho, aktiivisinta muksujudoka Karoliina Hiittua edusti äiti ja oikealla aktiivisin juniorijudoka Oskari Hiittu.

AktiivisinMuksujudoka Karoliina HiittuNappalujudoka Juho JarhoJuniorijudoka Oskari HiittuVuoden judoka Eliisa Kosonen- päävetäjä muksujudon ryhmissä- suoritti 2 kyun (sininen vyö) toukokuussa- jäsentoimikunnan vastuuhenkilö syksystä 2006

Harjoitusten päävetäjät vuonna 2006Olli ja Kaija Paasimaa, Kai Oinonen, Jari Paulman, Markus Pekkola jaEliisa Kosonen

Vuoden toimihenkilö Katjusa HörmanHallituksen jäsen vastaten nuorisotoiminnasta

Vuoden judon ystävä Tarmo Laine

Vuoden 2006 parhaat


27

Vuoden 2006 toimihenkilö, Katjusa Hörman.

Jouko ja Sirpa Ritan rahaston stipendin saajat Eveliina Kallioniemi, Elina Paulman ja Sampsa Koivulahti.

Junnu-cupin alle 32 kilon sarjan mitalistit: vasem-malta pronssi Oskari Hiittu, hopea Tuomo Viitala ja kulta Saku Inget.

Alle 35 kiloa vasemmalta pronssi Joona Hinkkuri, Roni Nieminen ja Julius Suominen.

Alle 38 kiloa Eero Prittinen, Pessi Poropudas ja An-niina Hietala, joka palkittiin myös nopeimmasta ip-ponista — 4 sekuntia kahdella eri kierroksella.

Alle 45 kiloa Sami Arnkil, Aleksis Villanen ja Miska Puputti.


28

Markus Pekkolan tekniikkaaViisi eri lopputulosta samasta alkuasennosta

Lähtökohtana on hyökkäys takaapäin: torin kääntävä käsi on judogin liepeesssä, toinen sukel-taa olkapään yli, josta se tarpeen mukaan puikataan uken kainaloon, kurkulle tai siirretään ol-kapäähän kääntämään ukea. Ukena Jaakko Keski-Nisula.

Käännön jälkeen jalat ovat uken polvitaipeiden alla ja valmiita nostamaan uken jommalle kummalle puo-lelle yli. Tässä on jo valinta halutusta lopputuloksesta ja sen vaatimasta käännöstä tehty, sen näkee jaloista, joista toinen on nostettu uken nivusiin lukitsemaan hä-nen liikkeitään.

1. Kääntö kuzure-kami-shiho-gatameen: tori heittää uken yli, käsi on puikattu uken kainaloon ja tori alkaa kääntyä uken ylle jatkaen käänty-mistä sidontaan. Paino ja kontrolli on pidettävä koko ajan uken päällä, ettei uke pääse karkuun.


29

2. Kääntö kata-gatameen, kun uke yrittää kääntyä edelleen. Liike pysäytetään, käsi (tässä va-sen) nousee uken kaulalle ja hänet käännetään takaisin samalla parantaen käsiotetta ja jatke-taan pyöräyttämistä: uke selälleen, tori hänen viereensä mahalleen, josta tori nousee polvilleen ja tekee tekniikan loppuun.

3. Kääntö kuzure-tate-shiho-gatameen, kun uke jatkaa kääntymistä, alku kuten yllä: jalalla py-säytetään uken kääntymisen jatkaminen, torin käsi menee uken kaulalle ja tarttuu oman toiseen käteen. Tori kääntää uken selälleen kääntyen itse samalla mukana suoraan uken päälle ja ottaa kuzure-tate-shiho-gatame -sidonnan, paino alas, polvet tiukasti tatamiin estämään uken kääntä-misyritykset. Jos uke rimpuilee, polvilla kontrataan, ja jalkaterät voi kääntää uken takapuolen alle tatamiin.


�0

4. Kääntö juji-gatameen: torin on puikannut (tässä) vasemman kätensä uken vasemman käden ympä-ri ja nostanut jalkansa uken nivusiin hallitsemaan tätä, ja pudottaa uken jalkojensa väliin tatamille ”is-tumaan”, ote uken kädestä ei saa irrota. Tori kääntää uken 90 asteen kulmeen ja nostaa toisenkin jalan uken yli, ja loppu onkin sitten kiinni torin osaamisesta: kuinka hän osaa avata uken käden — pähkinä-saksilla, vai muuten.

5. Kääntö kata-ha-jimeen tehdään nostamal-la torin (tässä) vasen jalka uken nivusiin es-tämään kääntymisen pakoon ja oikea käsi vie-dään uken judogin vasempaan liepeeseen noin korvan korkeudelle, vasen käsi syöttää liepeen, uke käännetään kyljelleen ja uken vasemman käden alla ollut torin vasen käsi työnnetään uken niskan taakse suoraksi samalla jaloilla ukea halliten. Kuristus tulee suoristamalla kä-det ja työntämällä lantio eteen.


�1

Vuonna 2005 ilmestyi suomeksi kirja, jossa opetetaan kanjien eli ja-panilaisen kirjoituksen aakkosia. Kovin monta judokalle sopivaa merk-kiä siinä ei ole, mutta antaahan kirja jonkin kä-sityksen kuitenkin siitä, miten japaniksi kirjoite-taan (kirja käsittää vain kanjit, ei katakana- tai hirakata-kirjoitusta).

Ohessa on malliksi kuva siitä, kuinka sana sensei kirjoitetaan.

Kirjan tiedot ovat: ’Opas japanin kirjoitta-miseen’ Monica Braw, Hiroko Kimura, Juhani Lompolo, Orienta-kus-tannus 2005.

Judouutiset ilmestyy taas syyskuussa

JudouutisetHämeenlinnan Judoseuran jäsenlehtiIlmestyy kahdesti vuodessaPainosmäärä 300 kplPainopaikka Offset-KolmioToimitus Lauri PoropudasKannessa Elina Paulman hämmentyneen onnellisena Finnish Judo Openin voitostaTakakannessa on kuvia vuoden 2006 Pikkujouluista

Kanjeja kirjoittamaan


PikkujoulukuviaPari kuvaa pikkujouluis-ta Palokunnantalolta, mis-sä oli taas mukana hienosti porukkaa — noin 200 osal-listui junnujen pikkujoului-hin. Yläkuvassa nähdään vime vuoden ryhmien pääve-täjät: Eliisa Kosonen, Kaija Paasimaa, sensei Olli Paa-simaa, Kai Oinonen, Elina Paulman, joka otti jouluko-rin isänsä Jarin puolesta, ja Markus Pekkola. Keskellä olevissa kuvissa on yleisöä, ja Katjusa Hörman ja Eli-na Paulman leikittämässä. Alinna on viime vuoden pal-kitut: Aleksis Villanen, Samu ja Sampsa Koivulahti, Elina Paulman, Eveliina Kallionie-mi ja Markus Pekkola.


Documents

Hämeenlinnan judoseuran jäsenlehti