13.5.2004

Varsinais-Suomen Agendatoimisto Linnankatu 41, 20100 Turku

puh: (02) 262 3173, fax: (02) 262 3450 s-posti: minna.nummelin@turku.fi

www.vsagendatoimisto.fi

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY –KOULUTUSTILAISUUS

Maapuhdistamoiden rakentaminen

Järjestelmien asentamisen tulee tapahtua huolellisesti ja kohteeseen tehtyä suunnitelmaa noudattaen. Epäselvissä tilanteissa tulee aina olla yhteydessä asiantuntijaan. Rakentamisessa tapahtuneet virheet tulevat tavallisesti nopeasti esiin ja aiheutuneet vahingot sekä korjaustoimenpiteet aiheuttavat aina lisäkustannuksia.

Maapuhdistamoiden toteutuksessa tulee olla erittäin tarkkana, jotta puhdistamoista tulisi hyvin toimivia ja mahdollisimman pitkäikäisiä. Erittäin tärkeää on, että maapuhdistamoon tulevat kiviainekset ovat raekooltaan oikeanlaisia ja putket tarkoitukseen soveltuvia.

Saostussäiliöihin tulevan tuloviemärin peitesyvyyden tulisi olla vähintään 0,5 m ja se tulee asentaa 2 % kaltevuuteen (2 cm/1 m). Tuloputki on tarvittaessa varustettava eristyksellä. Tuloputken vaaka- ja pystysuuntaisiin taitepisteisiin tulee asentaa tarkastusputki, josta viemäri on sen tukkeutuessa helppo huuhtoa auki. Myös, jos perusmuurin sisäpuolella olevan viimeisen puhdistusaukon ja ulkopuolella olevan ensimmäisen puhdistusaukon välinen etäisyys on yli 20 m, tulee viemäri varustaa tarkastusputkella.

Saostussäiliöt sekä tarvittavat kaivot (jako-, kokooma-, pumppu- sekä fosforinpoistokaivot) tulee asentaa ja ankkuroida valmistajan ohjeiden mukaisesti. Joissain saostussäiliö malleissa ei tarvita erillistä jakokaivoa vaan vesi jaetaan saostussäiliön sisällä olevin vedenjakolaittein kahteen putkeen. Jos kohteessa on tarvetta jakaa vesi useampaan putkeen, tulee käyttää perinteistä jakokaivoa. Muista säätää jakokaivon virtaussäätimet valmistajan ohjeiden mukaan.

Kaivanto

Maapuhdistamon kaivannon kaivuun yhteydessä tulisi vielä varmistua pohjaveden pinnan korkeusasemasta (etäisyys kaivannon pohjasta korkeimpaan pohjaveden pintaan: maahanimeyttämössä ≥ 1m ja maasuodattamossa ≥ 0,25 m) ja riittävästä laskusta purkupaikkaan.

Maahanimeyttämön pohjan tulee olla tasainen ja vaakasuora sekä pituus- että leveyssuunnassa. Kaivannon pohjalla ei saa liikkua työkoneilla, jotka aiheuttaisivat pinnan tiivistymistä. Pohjan tasaisuus on tarkistettava vaaituksella. Esimerkiksi imeytyspinnan maa-aineksen ollessa löyhää tai epähomogeenista voi olla tarpeellista, että maahanimeyttämön pohjalle tehdään 3-5 cm:n paksuinen tehostuskerros suodatinhiekasta, salaojasorasta tai hienosta somerosta (esim. 4 –8 mm). Murskatut kiviainekset on pestävä ennen käyttöä.

13.5.2004

Varsinais-Suomen Agendatoimisto Linnankatu 41, 20100 Turku

puh: (02) 262 3173, fax: (02) 262 3450 s-posti: minna.nummelin@turku.fi

www.vsagendatoimisto.fi

Myös maasuodattamon kaivannon pohjan tulee olla leveyssuunnassa täysin tasainen ja vaakasuora. Pohjan pituussuuntainen kaltevuus riippuu puhdistamon käyttötarkoituksesta. Tapauksessa, jossa pyritään yhdistettyyn suodatukseen ja imeytykseen, tulee pohjan olla myös pituussuunnassa vaakasuora. Silloin kenttä on myös hyvä tehdä mahdollisimman leveäksi. Tulee kuitenkin muistaa, että imeytyspinnan leveys ei saa imeytysputkea kohti ylittää kahta metriä. Tapauksessa, jossa halutaan välttää puhdistuneen jäteveden imeytyminen, kaivannon pituussuuntaisen kaltevuuden tulee olla 0,5 %. Jos halutaan tehdä täysin tiivis maasuodattamo, tulee kaivannon pohja ja seinämät tiivistää esimerkiksi polyeteenistä valmistetulla tiivistekalvolla ja pohjan pituussuuntaisena kaltevuutena käytetään 0,5 %.

Kokoomakerros- ja putket

Maasuodattamon kokoomakerros tehdään sepelistä tai somerosta 8-16 mm tai 12-24 mm (esim. ns. kattokiviainesta 8-16 mm). Jos pyritään suodatuksen lisäksi myös jäteveden imeytykseen, tulee kiviaineksen olla pestyä. Silloin myös kokoomaputken alapuolelle laitetaan vähintään 15 cm paksuinen kerros kokoomakerroksen kiviainesta ja kokoomaputki asennetaan 0-0,5 % kaltevuuteen. Jos imeytymistä ei haluta tapahtuvan laitetaan kokoomaputken alapuolelle vain 5 cm paksuinen kerros kiviainesta ja putki asennetaan 0,5 % kaltevuuteen. Kokoomaputki tuetaan oikeaan kaltevuuteen ennen ympäröivän sepelin täyttöä. Kokoomaputkena käytetään sisältä sileää tuplasalaojaputkea. Kokoomaputken päälle tulee vielä vähintään 5 cm kokoomakerroksen kiviainesta. Kokoomaputket päätetään niiden alkupäässä maanpinnalle tuleviin tuuletusputkiin. Kokoomaputkien loppupäät yhdistetään kokoomakaivossa. Kaivosta lähtevän purkupaikkaan johtavan purkuputken kaltevuuden tulee olla vähintään 0,3 %. Purkuputkena voidaan tapauksesta riippuen käyttää myös salaojaputkia.

Kokoomakerroksen päälle voi tarvittaessa laittaa n. 5 cm paksuisen kerroksen hienoa soraa (raekoko esim. 2-8 mm) estämään suodatinhiekan ja kokoomakerroksen maa-ainesten sekoittumista. Väliin ei saa laittaa suodatinkangasta.

Suodatinhiekkakerros

Maasuodattamon suodatinhiekaksi on sopivaa esim. nimellä "betonihiekka, raekoko 0-8 mm" myytävä maalajite. Käytettävä hiekka tulisi olla luonnonhiekkaa. Puhdasta kvartsihiekkaa ei saa käyttää. Jos hiekan toimittaja ei pysty esittämään rakeisuuskäyrää, ei kyseistä hiekkaa saa käyttää maasuodattamossa ennen sen tutkituttamista laboratoriossa.

Ennen hiekan täyttöä merkitään se taso, johon kerroksen yläpinta tulee. Hiekkaa levitetään n. 30 cm paksuudelta, tiivistetään kastelemalla myöhempien painumien välttämiseksi. Sama menettely toistetaan. Hiekkakerroksen kokonaispaksuuden tulee olla vähintään 80 cm. Yläpinta tasoitetaan esim. laudalla ja sen vaakasuoruus tarkistetaan vaaitsemalla. Työkoneilla ei saa liikkua suodatinhiekan päällä.

13.5.2004

Varsinais-Suomen Agendatoimisto Linnankatu 41, 20100 Turku

puh: (02) 262 3173, fax: (02) 262 3450 s-posti: minna.nummelin@turku.fi

www.vsagendatoimisto.fi

Suodatinhiekka kerroksen päälle voidaan tehdä 3-5 cm:n paksuinen siirtymäkerros salaojasorasta tai hienosta 4-8 mm somerosta. Se edistää veden tasaista leviämistä suodatinhiekalle ja estää maa-ainesten sekoittumista. Kerros ei kuitenkaan ole

välttämätön.

Maasuodatinhiekaksi valitaan materiaalia, jonka rakeisuuskäyrä on kokonaan kuvan esittämän alueen A sisäpuolella. Suodatinhiekkakerros on tehtävä oikeanlaisesta materiaalista, jotta voidaan käyttää mitoitusarvoja 50 -60 l m2/vrk. Arvon d10 on aina oltava suurempi kuin 0,1 mm.

Jakokerros ja imeytysputket

Sekä maasuodattamon että maahanimeyttämön ylimpänä kerroksena on jakokerros. Jakokerroksen materiaaliksi sopivat sepeli ja karkeat luonnonsoralajitteet. Ne eivät saa sisältää lainkaan hienoa ainesta. Sepeli on pestävä puhtaaksi kivipölystä. Raekoko saa vaihdella 12-32 mm. Jakokerroksen paksuuden on oltava vähintään 30 cm. Kiviainesta levitetään ensin n. 10 cm:n paksuinen kerros ja siihen asennetaan imeytysputket n. 1,5 m etäisyydelle toisistaan. Putket tuetaan väliaikaisesti oikeaan kaltevuuteen (1 %). Imetysputkina voidaan käyttää eri laitevalmistajien imeytysputkia tai ne voi tehdä itse ulkohalkaisijaltaan 90 tai 110 mm putkista poraamalla niihin 8 mm reikiä suoraan riviin putken pohjaan (kello 6), alasivuille (kello 4-5 ja 7-8) sekä yläpintaan (kello 12) 30-60 cm välein. Imeytysputkien alkupäät eli jakokaivosta lähtevät jakoputket ovat rei'ittämättömiä ja samaa kokoa kuin imeytysputketkin ja ne asennetaan samanaikaisesti imeytysputkien kanssa. Painovoimaisessa järjestelmässä putkien suositeltavin kaltevuus on 1 % eli 10 mm/m ja ne tulee asentaa tasaisesti kaltevaksi (ei saa olla taitekohtia). Putket päätetään kulmayhteen avulla maanpinnalle ulottuviin tuuletusputkiin. Putkien asennuksen jälkeen jatketaan täyttöä ja tiivistetään putket oikeaan asentoonsa, minkä jälkeen väliaikaiset tuet poistetaan. Lopuksi täytetään jakokerroksen yläosa niin, että se ulottuu putkien alkupäässäkin vähintään 5 cm niiden laen yläpuolelle.

13.5.2004

Varsinais-Suomen Agendatoimisto Linnankatu 41, 20100 Turku

puh: (02) 262 3173, fax: (02) 262 3450 s-posti: minna.nummelin@turku.fi

www.vsagendatoimisto.fi

Täyttö

Maahanimeyttämössä jäteveden puhdistuminen on sitä tehokkaampaa mitä lähemmäksi maanpintaa imeytysputket asennetaan. Putket tulee kuitenkin asentaa vähintään 0,5 m syvyyteen. Jakokerroksen päälle on laitettava lämpöeristeet, jotta imeytysputket eivät pääse jäätymään. Parhaita eristeitä ovat vettäläpäisevät ja ilmaa läpi päästävät eristemateriaalit. Jos eristeitä ei käytetä, tulee jakokerroksen päälle levittää suodatinkangas estämään täyttömaan sekoittumisen jakokerroksen kanssa. Myös tuloputki, säiliöt ja kaivot tulisi eristää. Eristeet asennetaan n. 0,2 m tuloputken yläpuolelle. Saostussäiliö ja jakokaivo ovat eniten jäätymiselle alttiit osat, joten ne tulisi eristää erittäin huolellisesti. Kaivon sisäpuoliseksi eristeeksi soveltuvat esim. polystyreenilevyt.

Kaivumassoja voi yleensä käyttää täytemaana. Nyrkinkokoista suuremmat kivet on kuitenkin poistettava. Täytemaan päälle levitetään esim. savea tai multaa ja muotoillaan pinta kumpareeksi, jotta pintavedet eivät pääsisi valumaan suodattimeen. Nurmetus on yleensä käyttökelpoisin viimeistelytapa. Sade- ja sulamisvedet tulee johtaa pois kuormittamasta maapuhdistamoa joko salaojituksen tai niskaojien avulla. Salaojitetut vedet voidaan yhdistää purkuputkeen kokooma- tai näytteenottokaivon jälkeen tai ne voidaan johtaa suoraan ojaan.

Tuuletus

Tuuletusputkien on yletyttävä riittävästi maanpinnan ja talvella myös lumihangen yläpuolelle. Tuuletusputken päähän voi laittaa joko ilmastushatun tai kaksi 90-asteen kulmaa. Viemäri tuuletetaan riittävän ylös katolle, lähelle harjaa (putken tulisi ylettyä harjan yläpuolelle). Alipaineventtiiliä ei saa käyttää.

Erikoisratkaisuja käytettäessä on tutustuttava erityisen tarkasti tehtyihin suunnitelmiin ja rakennusohjeisiin. Oikein asennettujen maapuhdistamoiden käyttöikä on noin 15-20 vuotta. Jos kuitenkin ilmenee, että maapuhdistamo on tukkeutunut, niin puhdistamon maamassat on aiheellista vaihtaa. Maahanimeyttämön ollessa kyseessä puhdistamolle pitää hakea uusi paikka.

Lisätietoa / Lähteet • Pienet jäteveden maapuhdistamot, Ohjeita 1-10 talouden jätevesien maaperäkäsittelystä

(Santala, Vesi- ja ympäristöhallitus, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja B, Helsinki 1990)

• Hajasampo-projektin loppuraportti (Kujala-Räty ja Santala, Suomen ympäristökeskus, julkaisusarja Suomen ympäristö nro 491, Helsinki 2001)

• Suomen ympäristökeskuksen puhdistamotiedosto (www.ymparisto.fi/hajajatevesi) • RT-ohjekortti RT 66 - 10587 • Suomen rakentamismääräyskokoelma, D 1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot