Hankintailmoituksen Tarvekuvaus - UNA Oy · masti osaksi perusjärjestelmän työpöytää, ... Kustannustietoisuuden lisäämisellä mahdollistettaisiin esimerkiksi pal-jon kustannuksia

UNA OY • Hankintailmoituksen

Liite 2.3 Tarvekuvaus

Kaari Kilpailutus

Asianosaisjulkinen 18.11.2019 1

Hankintailmoituksen

Tarvekuvaus UNA Kaari

LUONNOS 18.11.2019



Kaari Kilpailutus


Sisältö

1 JOHDANTO ............................................................................................................................................... 3

2 KEHITTÄMISTARPEET ............................................................................................................................ 4

2.1 Keskeisimmät kehittämistarpeet sote-asiakkaan näkökulmasta .............................................. 4

2.2 Keskeisimmät kehittämistarpeet ammattilaisen näkökulmasta ............................................... 5

2.3 Keskeisimmät kehittämistarpeet prosessinäkökulmasta ............................................................ 7

2.4 Keskeisimmät kehittämistarpeet tietojärjestelmien kustannusten näkökulmasta .............. 8

2.5 Keskeisimmät kehittämistarpeet tuottavuuden näkökulmasta ................................................ 9

2.6 Uudistuva Sote-tietojärjestelmien ekosysteemi .......................................................................... 10

2.7 Keskeisimmät kehittämistarpeet arkkitehtuurillisesta näkökulmasta ................................... 13

3 UNA KAARI KOKONAISUUS .............................................................................................................. 15

3.1 UNA Kaari kehittämisen tavoitteet .................................................................................................. 15

3.2 UNA arkkitehtuuriperiaatteet ja -linjaukset .................................................................................. 18

3.2.1 Modulaarisuus............................................................................................................................ 21

3.2.2 Yhteentoimivuus........................................................................................................................ 24

3.2.3 Käytettävyys ................................................................................................................................ 27

3.2.4 Vaiheittainen kehittäminen .................................................................................................... 28

3.2.5 Tietosuoja ja -turva ................................................................................................................... 29

4 HANKINNAN OSA-ALUEET ................................................................................................................ 31

4.1 Tuotannonohjauksen osa-alue ......................................................................................................... 33

4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alue ........................................................ 34

4.3 Sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alue ..................................................................................... 36

4.4 Optiona hankittavien liitännäisjärjestelmien osa-alue .............................................................. 37

4.5 Optiona hankittavien käyttö- ja tukipalveluiden osa-alue ....................................................... 38

Taustamuistio: Uudistamistarpeiden ja markkinavuoropuhelun yhteensovittamisen skenaariot

hankinnan osa-aluejaon jäsentämiseksi ........................................................................................ 39



Kaari Kilpailutus


1 JOHDANTO

Tässä dokumentissa, joka on hankekuvauksen liite, kuvataan tarvelähtöisesti sosiaali-

ja terveydenhuollon tahtotila kokonaisuudistamiselle eri näkökulmista. Dokumentissa

tarkastellaan tahtotilaa toiminnan kehittämiselle sote-asiakkaan, ammattilaisen ja

sote-organisaation näkökulmasta sekä kehittämisen mahdollisuuksia ja reunaehtoja

arkkitehtuurin ja kustannusten näkökulmasta. UNA Kaari -hankinnan osa-alueiden si-

sällöt ja vaatimukset sekä toteutusteknologialinjaukset ja vastaavat tarkemman tason

asiat tarkennetaan kilpailullisen neuvottelumenettelyn kuluessa.

Tämän dokumentin luvussa 2 kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden

kehittämistarpeita, jotka on tunnistettu UNA-yhteistyön aiemmissa vaiheissa. Kysei-

sen kappaleen kuvaus kattaa kehittämistarpeet ja tahtotilan laajemmassa mittakaa-

vassa kuin pelkästään UNA Kaari-hankinta.

Dokumentin luvussa 3 kuvataan UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden kehittämisen ta-

voitteet sote- ja ICT-palvelutuotannon sekä arkkitehtuurin näkökulmasta. Arkkiteh-

tuurin osalta kuvataan tämän lisäksi arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset sekä avataan

keskeisiä arkkitehtuurillisia kehittämiskohteita.

Tämän dokumentin luvussa 4 kuvataan kehittämistarpeita jaoteltuna UNA Kaari-han-

kinnan hankintailmoitusvaiheen mukaisiin osa-alueisiin. Kappaleessa kuvataan myös

erityisesti toiminnan näkökulmasta tarpeita hankinnan osa-alueiden yhteentoimivuu-

delle.



Kaari Kilpailutus


2 KEHITTÄMISTARPEET

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kehittämistarpeiden kuvaaminen pe-

rustuu UNA Oy:n ja Asiakkaiden yhteistyössä tuottamiin määrittelyihin, tarvekartoi-

tuksiin tahtotilasta ja visioihin järjestelmäuudistamiseen liittyen. Kehittämistarpeita

toiminnan näkökulmasta on tarkennettu viimeisimmäksi keväällä 2019 toteutetuissa

alueellisissa työpajoissa, joissa kartoitettiin asiakasorganisaatioiden tahtotilaa ja ke-

hittämistarpeita uudistamiselle. Uudistamisen odotukset nykytilan kehittämistarpei-

den kartoituksen perusteella priorisoituvat kolmeen näkökulmaan: sote-asiakas, am-

mattilainen ja organisaatio. Kehittämistarpeiden kuvaukset eivät ole yksiselitteisiä

vaatimuksia hankinnan kohteelle, vaan ne kuvaavat yleisiä näkökulmia ja uudistami-

sen tahtotilaa. Tarkat kehittämistarpeiden pohjalta jäsennetyt vaatimukset määrite-

tään kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana ja kootaan lopulliseen tarjouspyyn-

töön.

2.1 Keskeisimmät kehittämistarpeet sote-asiakkaan näkökulmasta

Palveluja käyttävän sote-asiakkaan näkökulmasta kokonaisuuden tulisi tarjota asia-

kasohjauksen toiminnallisuudet, joilla voitaisiin varmistaa sote-asiakkaan saamien

palveluiden tuottaminen saumattomasti, yhdistäen eri palveluketjujen tapahtumat ja

varmistaen, että sote-asiakkaaksi tulemisen toiminnallisuudet olisivat helppokäyttöi-

siä. Sote-asiakkaan tulisi löytää helposti eri palvelut ja palveluntuottajien tarjoamat

sekä saada ajantasainen tieto oman suunnitelmansa eri palveluiden ja tehtävien tilan-

teista.

Sote-asiakkaan suunnitelmaan pohjautuen tulisi järjestelmistä pystyä tuottamaan

muistutteita ja herätteitä, joilla varmistetaan sote-asiakkaan itsenäisesti hoidettavien

tehtävien suorittaminen oikea-aikaisesti. Herätteiden tulisi muodostua automaatti-

sesti, mutta niitä tulisi voida luoda ammattilaisten toimesta myös manuaalisesti joko

ammattilaiselle itselleen tai sote-asiakkaalle. Väestön ikääntyessä sote-asiakkaan tar-

peiden huomiointi kokonaisuutta kehitettäessä korostuu ja se lisää tarvetta erilaisten

etäpalveluiden ja kotiin vietävien palveluiden mahdollistamiselle.

Asiakaslähtöisyys korostuu kehittämistarpeissa myös ammattilaisen näkökulmasta;

Ammattilaiselle tulisi tarjota työkalut, joilla he voivat tehostaa sote-asiakkaan palve-

luiden toteutusta mm. siten, että ammattilaisella on helposti ja luotettavasti löydettä-

vissä ja käytettävissä sote-asiakkaasta aiemmin kirjatut tiedot, riippumatta siitä kenen



Kaari Kilpailutus


toimesta (ammattilainen, sote-asiakas) ja missä ne on tuotettu. Osana palvelun to-

teuttamisen tietotarpeita ammattilaisen tulisi voida osoittaa valitsemiensa tehtävien

toteuttaminen sote-asiakkaan toimesta, kuten esimerkiksi sähköisten dokumenttien

täyttäminen ja suostumustietojen tarkastaminen etukäteen.

Ammattilaisen oman työn sekä sote-asiakkaan palvelukokemuksen ja palveluproses-

sien kehittämisen tueksi tulisi mahdollistaa asiakaspalautteen muodostaminen, koos-

taminen ja hyödyntäminen. Ammattilaisten tulisi voida dokumentoida ja suunnitella

palveluja yhtä sote-asiakasta laajemmin, kuten esimerkiksi ryhmäkohtaisesti tai per-

hekokonaisuuksittain, joka edellyttäisi asiakkuuksien hallinnan toiminnallisuuksien

kehittämistä.

Organisaation toiminnan tarpeisiin liittyy kyvykkyys kyetä tunnistamaan paljon palve-

luita käyttävät sote-asiakkaat, jotta heidät voitaisiin ohjata kulloisessakin tilanteessa

optimaalisen palvelun piiriin. Palveluiden optimoinnin ja automatisoinnin avulla sote-

asiakkaat voitaisiin ohjata hakemaan oikeaa palvelua tai tunnistetun palvelutarpeen

mukaista ammattilaista/palveluyksikköä. Palveluiden optimointi ja automatisointi aut-

taisi organisaatiota parantamaan asiakaskokemusta, saavuttamaan terveyshyötyjä ja

kustannussäästöjä sekä kohdentamaan resurssit tehokkaasti.

Automatisoinnin ja alueellisen ohjauksen mahdollisuuksia hyödyntäen voitaisiin var-

mistaa myös sote-asiakkaan tulevien palveluiden varaaminen oikeaan palveluyksik-

köön erityisesti tilanteessa, jossa palveluketjun yksittäisiä palveluita toteutetaan eri

organisaatioissa (esimerkiksi sote-asiakkaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perus-

terveydenhuoltoon, varattaisiin kontrolliaika automaattisesti perusterveydenhuollon

yksikköön tai terveydenhuollossa toteutetussa palvelussa todetun sosiaalihuollon

palveluntarpeen perusteella sote-asiakas ohjattaisiin sosiaalihuollon palveluproses-

siin).

2.2 Keskeisimmät kehittämistarpeet ammattilaisen näkökulmasta

Tarkasteltaessa nykytilanteen toiminnallisten hyötyjen kehittämisen tarpeita ammat-

tilaisten näkökulmasta, korostuvat niissä luonnollisesti erilaiset tietojärjestelmien

käyttöön liittyvät seikat, mutta ammattilaiset myös selkeästi kaipaavat oman työnsä

tueksi ja sitä kehittääkseen moderneja ratkaisuja, joissa hyödynnettäisiin automati-

sointia ja useammasta lähteestä hyödynnettäviä tietoja.



Kaari Kilpailutus


Järjestelmien käytettävyyden tulisi tukea ammattilaisen sujuvaa työskentelyä sote-asi-

akkaan palveluiden sujuvan toteuttamisen mahdollistamiseksi siten, että kansallisesti

määriteltyjä palveluita, prosesseja ja asiakirjoja hyödynnettäisiin tehokkaasti. Kertaal-

leen tuotetun tiedon hyödynnettävyyttä tulisi kehittää siten, että järjestelmä koostaisi

määrämuotoisiin kirjaamispohjiin automaattisesti pohjatiedot. Keskeisimpiin uuden

toiminnallisuuden kehittämistarpeisiin asemoituu ammattilaisen konfiguroitavissa

olevan työpöydän kehittäminen. Ammattilaisten käyttöön tulisi kehittää ratkaisu, joka

mahdollistaisi yhden työpöydän hyödyntämisen erilaisten ja eri järjestelmien tietojen

käsittelyyn siten, että myös integroitavat erillisjärjestelmät asemoituisivat saumatto-

masti osaksi perusjärjestelmän työpöytää, sen toiminnallisuuksia ja ammattilaisen tie-

totarpeita sote-asiakkaan eri palveluprosessin vaiheissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työskentelymuodot kehittyvät ajan hengen mukaisesti

monimuotoisemmiksi, mikä luo vaatimuksia kehittämiselle mm. siten, että ammatti-

laisilla tulisi olla eri vaihtoehtoja kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvien, käytettävyydel-

tään kehittyneiden työvälineiden käyttöön saamiseksi, kuten mm. mobiilikäytön laa-

jamittainen tuki. Työn liikkuvuuden lisääntyessä tulisi teknisten ratkaisuiden mahdol-

listaa tiedon saatavuus ja saavutettavuus, jotta ammattilainen voisi luottaa käytettä-

vissä olevaan tietoon. Ammattilaiset tarvitsisivat työskentelyn sujuvoittamiseksi ja te-

hostamiseksi uusia työkaluja, kuten toistuvien tehtävien automatisointi, puheentun-

nistus ja puheohjaus sekä tiedon hyödyntämiseen mm. tiedon louhinnan ja tekoälyn

ratkaisuja.

Kustannusten huomioimiseksi ja kustannusvaikuttavuuden saavuttamiseksi ammatti-

laiset haluavat nähdä palveluita suunnitellessaan ja toteuttaessaan palveluiden kus-

tannustiedot. Kustannustietoisuuden lisäämisellä mahdollistettaisiin esimerkiksi pal-

jon kustannuksia aiheuttavien sote-asiakkaiden ohjaaminen ennaltaehkäisevien pal-

veluiden piiriin.

Kokonaisuuden kehittäminen, kansallisten vaatimusten huomioiminen ja uusien rat-

kaisuiden, työskentelytapojen- ja laitteiden käyttöönotto asettaa tarpeita panostaa

myös ammattilaisten koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Ammattilaisilla tulee

olla mahdollisuus osallistua paitsi järjestelmien käytön koulutuksiin, myös niiden si-

sällön tuottamiseen liittyvien ja vaikuttavien asioiden koulutuksiin.



Kaari Kilpailutus


2.3 Keskeisimmät kehittämistarpeet prosessinäkökulmasta

Keskeinen kehittämisen painopiste on toiminnan ja prosessien muuttaminen nykyi-

sestä ammattilaiskeskeisyydestä kohti asiakaskeskeisyyttä. Kehitettäessä prosesseja

asiakaskeskeisesti, varmistetaan sote-asiakkaan eri palvelutarpeiden läpinäkyvyys or-

ganisaatio- ja sektorirajat ylittävissä suunnitelmissa, huomioiden mm. sosiaalihuollon

eri asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien hallinnan tehostaminen (esim. työikäiset,

lapset ja nuoret, perheet) ja kolmannen sektorin toimijoiden rooli (esim. sivistystoimi

ja moniammatillisten yhteistyöryhmien tarpeet). Prosessiohjauksen näkökulmasta

asiakaskeskeisyyden huomiointi toteutuisi siten, että järjestelmä mahdollistaisi val-

miiksi mallinnettujen prosessien ja palvelupakettien muokattavuuden asiakaskohtai-

sesti eri palvelun toteuttamisen vaiheissa sekä organisaation toimintaprosessien ke-

hittymisen vaatimuksista.

Ammattilaisen työskentelyn näkökulmasta prosessien kehittämisen tuomat hyödyt

päivittäiseen toimintaan konkretisoituisivat eritoten kirjaamistapojen- ja rakenteiden

yhtenäistämisen ja kertaalleen tuotetun tiedon hyödyntämisen myötä sekä laskutus-

aineiston muodostumisen kehittämisessä siten, että minimoitaisiin ammattihenkilöi-

den manuaalisen suoritekirjaamisen tarve. Ammattilaisen työprosessien sujuvoittami-

nen edellyttäisi modernin tuotannonohjauksen hyödyntämisen mahdollisuutta am-

mattihenkilön oman työn ohjaamiseen, mm. personoitavien herätteiden, muistuttei-

den ja tarkistuslistojen avulla.

Personoitavuuden merkitys kasvaa sen myötä, kun järjestelmien kyvykkyys mahdol-

listaa nykyistä kehittyneemmän automatisoidun ja ammattilaisen työprosesseja oh-

jaavan käytön. Kyseinen käyttötapa loisi järjestelmäkehitykselle tarpeen huomioida

asiakaskeskeisen palveluperusteisen tiedonhallinnan edellyttämien konfigurointi- ja

ylläpitotyökalujen käytettävyyden ja helppokäyttöisyyden kehittämisen.

Organisaation näkökulmasta prosessien kehittämisen tulisi tapahtua toiminnan tar-

peiden ohjaamana, ei järjestelmän mahdollisuuksien rajoittamana. Prosessien kehit-

tämiseen tulisi sisällyttää myös johtamisen näkökulma ja tarpeet. Prosessien kehityk-

sessä tulisi huomioida tarve mahdollistaa prosessien analysointi ja seuranta sekä nii-

den tuottamien tulosten hyödyntäminen johtamisen tukena ja toimintaa kehitettä-

essä. Organisaatioiden välisen yhteistyön ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta

prosessien kehittämisessä tulisi huomioida alueellisten yhtenäisten toimintamallien ja

prosessien kehittäminen, jotta varmistettaisiin tiedonkäsittely- ja välitys luotettavasti



Kaari Kilpailutus


eri organisaatioiden välillä ja toisaalta yhdenmukaistettaisiin sote-asiakkaan palvelui-

den sisältöä organisaatiosta riippumatta.

Prosessikehittämisessä tulisi priorisoida eri sektoreille yhteisten ja käyttäjämääriltään

suurien asiakasprosessien mallintaminen sekä kotoa kotiin -palveluprosessin mallin-

taminen. Palveluohjauksen hyödyntäminen edellyttäisi palveluiden paketoinnin mah-

dollistamisen, huomioiden myös pitkäaikaiset ja lopun ikää kestävät palvelutarpeet.

Priorisoimalla ja keskittämällä kehittämispanostukset ydinprosesseihin ja näiden tuki-

ja ohjausprosesseihin, saavutettaisiin merkittävimmät kustannushyödyt. Muita keskei-

siä toimintaprosesseja, joiden kehittämiseen tulisi panostaa ovat mm. ajanvaraustoi-

minnallisuuden kehittäminen siten, että se tukisi myös akuuttitoimintaa (ilman ajan-

varausta tapahtuvaa toimintaa) ja sen prosessiohjausta sekä nykyistä, pääosin manu-

aalista läheteprosessia vastaavan toiminnallisuuden modernisointia ja pääosin auto-

matisointia. Organisaatiotasolla tulisi varmistaa, että integroitavat lisäpalvelut tukisi-

vat, sujuvoittaisivat ja tehostaisivat sote-asiakkaan ja ammattihenkilön prosessien to-

teuttamista sekä tehostaisivat tuotetun tiedon hyödyntämistä esimerkiksi tietovaras-

tointia, ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyä kehittämällä.

2.4 Keskeisimmät kehittämistarpeet tietojärjestelmien kustannusten näkö-

kulmasta

Peilattuna nykyisiin kustannuksiin, organisaatioilla on tavoitteena säilyttää pitkän täh-

täyksen tavoitteena nykyinen kustannus- ja investointitaso, mutta pystyä tuottamaan

nykyistä enemmän tuloksia. Organisaatioille on tärkeää päästä tilanteeseen, jossa ke-

hittämiskustannusten ennustettavuus ja seurannan näkyvyys parantuvat nykyisestä.

Kokonaisuutta kehitettäessä ja uudistettaessa organisaatiot haluavat saavuttaa hyö-

tyjä sekä yhteishankinnalla että monitoimittajamallilla. Kokonaisuutta uudistettaessa

tulisi huomioida nykyisten järjestelmien vaatimat kehittämiskustannukset siirtymä- ja

migraatiovaiheessa ja lopputuloksena täytyisi olla ratkaisu, joka ei lisää osittain pääl-

lekkäisten järjestelmien määrää ja tarvetta.

Investointien kohtuullistamiseksi tulisi organisaatioiden varmistaa, että kokonaisuus

perustuisi pitkäikäisiin ja kehittyviin teknisiin ratkaisuihin sekä hyödyntäisi muualla

tehtyjen vastaavien uudistamisten oppeja.



Kaari Kilpailutus


2.5 Keskeisimmät kehittämistarpeet tuottavuuden näkökulmasta

Palveluja käyttävän sote-asiakkaan näkökulmasta tuottavuuden lisääminen on mah-

dollista saavuttaa esimerkiksi kehittämällä kokonaisuutta niin, että se mahdollistaisi

sote-asiakkaan osallistamisen oman palvelunsa toteutukseen ja sote-asiakkaan itsenä

tuottaman tiedon hyödynnettävyyden palveluja tuotettaessa. Sote-asiakkaan palve-

leminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikealla sektorilla sekä oikeilla resurs-

seilla mahdollistaa kustannussäästöjen saavuttamisen. Kyseisen tavoitteen toteutu-

miseksi kokonaisuuden tulisi tarjota modernit asiakasohjauksen ja asiakkuuksien hal-

linnan ratkaisut sekä tukea erilaisia tiedonvaihdon ja etäpalveluiden toteutusratkai-

suja, joiden avulla voitaisiin minimoida fyysisten palvelukontaktien tarvetta ja kehittää

terveyden ylläpitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä edistäviä palveluita.

Ammattilaisten näkökulmasta tuottavuuden kasvuun liittyy oleellisena toiminnan tar-

peita tukevan kokonaisuuden käyttö. Merkittävimmät hyödyt on tunnistettu saavu-

tettavan hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti kertaalleen tuotettua tietoa

(kertakirjaamisen periaatteen noudattaminen), kehittämällä ja yhtenäistämällä kirjaa-

mistapoja- ja rakenteita sekä automatisoimalla keskeisten ydintoimintojen prosessien

eri vaiheita.

Tuottavuuden kasvun varmistamiseksi tulisi eri ammattiryhmillä olla käytössään kul-

loiseenkin työskentelytilanteeseen ja tiedontarpeeseen sovelias laite ja toiminnalli-

suudet, jotka ovat helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja. Liikkuvan työn mahdollista-

minen edellyttäisi tuottavuuden näkökulmasta kattavaa mobiilitukea sekä tiedon saa-

tavuuden ja saavutettavuuden luotettavuutta.

Palveluntuottajan näkökulmasta tuottavuuden kasvua voitaisiin tehostaa mahdollis-

tamalla laatu- ja vaikuttavuusmittaristojen käyttö eri organisaatiotasoilla. Kyseisten

mittarien käytön myötä eri ammattiryhmät voisivat kehittää, uudistaa ja tehostaa toi-

mintaprosessejaan sekä organisaation johto seurata ja vertailla palveluiden laatua ja

vaikuttavuutta eri muuttujien perusteella. Organisaation sisällä ja eri organisaatioiden

ja sektorien välisessä yhteistyössä sote-asiakkaan kokonaispalvelua toteutettaessa

keskeisin työväline tuottavuuden kasvun saavuttamiseksi olisi yhteinen, eri sektori- ja

organisaatiorajat ylittävä suunnitelma. Suunnitelmaa hyödyntämällä voitaisiin mini-

moida päällekkäisten palveluiden, tehtävien ja tutkimusten suorittaminen eri palvelu-

yksiköissä. Tämän lisäksi saataisiin kattava läpinäkyvyys sote-asiakkaan tilannekuvaan



Kaari Kilpailutus


ja historiatietoihin. Suunnitelman perusteella tulisi mahdollisimman pitkälle automa-

tisoida palvelussa tarvittavat resurssivaraukset.

Sote-asiakkaiden segmentointiin perustuen ammattilaisille tulisi kyetä tarjoamaan ti-

lanteeseen sopivia valmiita suunnitelmapohjia. Suunnitelman tulisi mahdollistaa myös

yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin sekä sote-asiakkaan osallistumi-

nen suunnitelman toteutukseen ja seurantaan. Alueellisen tuotannonohjauksen toi-

minnallisuuksilla puolestaan tulisi mahdollistaa yhtä työskentely-yksikköä tai organi-

saatiota laajemman tilannekuvan ja kuormitustilanteen esittäminen, jonka avulla voi-

taisiin esimerkiksi ennakoida ja ennustaa resurssitarpeita ja näin ollen varmistaa kaik-

kien resurssien korkea hyödynnettävyys. Tuotannonohjauksen toiminnallisuuksilla tu-

lisi pystyä hallitsemaan kaikkien resurssien (esimerkiksi sosiaalihuollon palveluyksikön

kapasiteetin, leikkaussalikapasiteetin, vuodeosastokapasiteetin, kuvantamistoimin-

nan, jne.) kapasiteettien hallinta ja tuotannonohjauksen tulisi myös kattaa tehtävä-

kohtainen työvuorosuunnittelu.

2.6 Uudistuva Sote-tietojärjestelmien ekosysteemi

UNA-yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan siihen, millaisia asetelmia ja liiketoiminta-

mahdollisuuksia sote-tietojärjestelmien kehittämisen ympärille halutaan jatkossa ra-

kentaa, ja sillä on vaikutuksia nykyisiin toimijoiden ja sidosryhmien välisiin suhteisiin

ja järjestelmien kehittämis- ja toimittamiskäytäntöihin sekä laajemmin järjestelmätoi-

mittajien toimintaympäristöön. Tavoitteena on, että uudistuvan Sote-tietojärjestel-

mien ekosysteemin ympärille pystytään rakentamaan toimiva, eläväinen ja kehittyvä

verkosto, jossa ratkaisukokonaisuutta voidaan kehittää ketterästi ja ekosysteemiin

voidaan yhdistää uusia ja vanhoja innovaatioita tarvelähtöisesti.

Ekosysteemillä tässä tarkoitetaan verkostoa, jonka toimijat tekevät yhteistyötä luo-

dakseen ratkaisuja asiakasarvon kasvattamiseksi toisiaan täydentävillä kyvykkyyksillä

ja voimavaroilla (Liiketoimintaekosysteemi on James F. Mooren vuonna 1993 lansee-

raama käsite). Se myös viittaa dynaamiseen yrityskenttään, jossa innovaatiotoimin-

nalle on hyvät puitteet. Tilaajien ja julkisen sektorin rooli ekosysteemeissä nähdään

kehitystä mahdollistavana, ei niinkään niitä kontrolloivana tai hallitsevana.

Avoimuus on keskeinen Sote-tietojärjestelmien ekosysteemin luomisen ja ylläpidon

mahdollistaja, jolloin kehittäjät ja myös mahdolliset uudet toimijat saavat avoimesti

kehitysmahdollisuuksia. Avoimuuden kautta on tavoitteena tarjota nykyistä



Kaari Kilpailutus


helpommin eri toimijoille mahdollisuuksia tuoda omia innovaatioitaan osaksi ratkai-

sukokonaisuutta.

UNA-yhteisön tavoitteina uudistuvalle ekosysteemille on:

• Avoimet ja terveet toimittajamarkkinat, jossa useilla toimittajilla on mahdollisuus

saada ratkaisujaan käyttöön

• Toimittajien kustannustehokas toiminta, josta myös UNA-yhteistyön organisaa-

tiot hyötyvät

• Avoimella arkkitehtuurilla (kuvaukset ja rajapinnat) ja standardeja hyödyntämällä

mahdollistetaan avoin, laaja kehitysyhteistyö

• Modulaarisuus mahdollistaa, että järjestelmäkokonaisuuden osia voidaan kehit-

tää, käyttöönottaa ja tarvittaessa vaihtaa

• Lisätään markkinoilla olevien potentiaalisten toimijoiden joukkoa – pidetään yllä

kilpailua markkinoilla

• Vältetään pitkäaikaisia toimittaja- ja teknologiariippuvuuksia

UNA-arkkitehtuuriin pohjautuen, rakentuvaa ekosysteemiä tullaan ohjaamaan ja

kontrolloimaan UNA-yhteisön toimesta arkkitehtuurillisesti, toteutuksellisesti ja sopi-

muksellisesti hallintamalleilla.

UNA-yhteistyössä toteutettava sote-tietojärjestelmä ekosysteemi on lähtenyt raken-

tumaan UNA Ytimen ja sen keskeisimpien toiminnallisuuksien ja palvelujen kautta,

joilla tuetaan ensivaiheessa asiakkuudenhallintaa, tiedonhallintaa ja mahdollistetaan

tiedon integraatio. Tämä käynnissä oleva ekosysteemityö tulee huomioida ratkaisu-

kokonaisuuden kehittämisessä niin, että UNA Ytimen kautta voidaan tukea sote-toi-

minnan tarpeita tietojen saatavuudesta ja asiakkaan palvelukokonaisuuksien parem-

masta hallinnasta alueellisesti ja eri palveluja läpileikkaavasti.

UNA-ytimen toteutuksen ja hankinnan vaiheistuksessa tuotetaan ensin kyvykkyys

asiakastietojen koostamiseen, edeten siitä kohti suunnitelmien toteuttamisen laajem-

paa hallintaa ja alueellista toiminnanohjausta, ottaen huomioon myös rahoituksen,

valinnan vapauden ja johtamisen näkökulmat.

Uutta sote-toimintaa tukevat UNA Ytimen toiminnallisuudet, kuten asiakkuudenhal-

linta, asiakassuunnitelmien toteuttaminen sekä koordinaatio- ja järjestämistoiminto-

jen toteuttaminen, pyritään toteuttamaan riippumattomina



Kaari Kilpailutus


ohjelmistokokonaisuuksina, joiden toteutus ja tuottajaorganisaatio voidaan vaihtaa

ilman muutoksia muihin sote-tietojärjestelmiin. UNA Ytimeen toteutettavat avoimet

rajapinnat sekä vapaasti käytössä olevat ohjelmointirajapintojen kuvaukset mahdol-

listavat tiedon saatavuuden ja tukevat UNA-ohjelmien tavoittelemaa muutosjousta-

vaa kehitystä. Toiminnoiltaan laajenevan kokonaisuuden on tarkoitus pohjautua mah-

dollisimman laajoihin, yhtenäisiin asiakastietoihin, joita voidaan hyödyntää eri käyttö-

tarkoituksiin rooli- ja käyttökonteksti huomioiden, niin yksilön kuin väestötason tar-

kasteluun.

Kaavio 2.6.1, UNA Ytimen ensimmäisen kehitysvaiheen toiminnallisuuskartta

Sote-tietojärjestelmien ekosysteemin rakentumisessa on huomioitava laajasti UNA-

yhteistyössä tapahtuvan kehittämäisen lisäksi muu alueellinen ja kansallinen kehittä-

minen. Alla olevassa kaaviossa kuvataan UNA:n keskeiset sidosryhmät sekä -kehittä-

minen. Oheiset sidosryhmät ovat keskeisiä myös UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden

kehittämisen kannalta. Tunnistettujen sidosryhmien taholla tapahtuva kehittäminen

sekä arkkitehtuurilliset ratkaisut tulisi pystyä huomioimaan ratkaisukokonaisuuden

kehittämisessä. Päällekkäisyyksiä sidosryhmien toimesta tapahtuvan kehittämisen

kannalta on pyrittävä välttämään.



Kaari Kilpailutus


Kaavio 2.6.2, UNA:n keskeiset sidosryhmät sekä -kehittäminen.

Sidosryhmien ja tulevan kehittämisyhteistyön kuvauksessa keskeisenä haasteena on

tällä hetkellä käynnisteillä olevan sote-uudistuksen huomiointi. Tarvekuvauksen kir-

joitushetkellä ei ole ollut käytettävissä lopullista tietoa tulevan sote-uudistuksen or-

ganisoinnista tai sitä toteuttavista toimijoista niin valtakunnallisesta kuin maakunnal-

lisesta tai alueellisesta näkökulmasta. Tämän hetkisen tiedon valossa on odotetta-

vissa, että sote-uudistus tulee käynnistymään lähivuosina ja mikäli näin tapahtuu, tul-

laan sidosryhmä- ja kehittämiskartta päivittämään vastaamaan kulloinkin voimassa

olevaa tilannetta ja lainsäädäntöä.

2.7 Keskeisimmät kehittämistarpeet arkkitehtuurillisesta näkökulmasta

Nykyiset käytössä olevat terveydenhuollon järjestelmät ovat pitkälti ns. monoliittisia

ratkaisuja, joissa kaikki toiminnan tueksi tarvittava toiminnallisuus on keskitetty yh-

teen tietojärjestelmäkokonaisuuteen. Monoliittinen ratkaisu kytketään tyypillisesti lii-

tännäisjärjestelmiin ja ulkoisiin palveluihin taustalla olevan yhteisen palveluväylän

(Enterprise Service Bus) avulla. Malli tuo erityisen haasteen kehitystyölle, koska kehit-

tämistä täytyy viedä eteenpäin yhtenä suurena kokonaisuutena. Monoliittisen järjes-

telmän skaalautuvuus käyttäjämäärien kasvaessa on usein rajoittunut ja kustannuksil-

taan kallista. Kokonaisuudesta tulee helposti toimittaja- ja teknologiasidonnainen.



Kaari Kilpailutus


UNA-yhteistyössä laaditun kehittämisstrategian mukaisesti on nähty tarpeelliseksi

lähteä rakentamaan hallittua monitoimittajamallia ja modulaarisuutta sekä sitä kautta

kohdennettua kehittämistä sote-tietojärjestelmiin. Tulevaisuuden visiossa modulaari-

sen arkkitehtuurin mukainen tietojärjestelmäkokonaisuus muodostuu moduuleista

(itsenäisistä tietojärjestelmäkomponenteista), joita voidaan kehittää, ottaa käyttöön,

tai korvata yksittäisinä kokonaisuuksina. Moduulit siis toteuttavat ja tarjoavat muiden

moduulien ja ekosysteemin käyttöön tietojärjestelmäpalveluja.

Modulaarisessa arkkitehtuurissa keskeisenä haasteena on koettu olevan kokonaisuu-

den hallinta sekä käyttäjille yhtenäisen käyttäjäkokemuksen takaaminen. Tulevan ke-

hittämisen yhteydessä tulee siis kiinnittää erityisesti huomiota kokonaisuuden hallin-

taan sekä siihen, että käyttäjille tarjotaan käyttöön käyttäjäystävälliset työkalut, jotka

toimivat sujuvasti ilman erillistä sovellusten välillä siirtymistä. Hallittavuuteen liittyviin

haasteisiin kehittämisessä pyritään vastaamaan pitämällä kehitettävät osa-alueet riit-

tävän laajoina kokonaisuuksina. Näin myös sopimuksellisesti voidaan ohjata vastuuta

tietyistä osa-alueista tarkoituksen mukaisella tavalla.



Kaari Kilpailutus


3 UNA KAARI KOKONAISUUS

Tässä luvussa kuvataan UNA Kaari kehittämisen tavoitteet sote- ja ICT-palvelutuotan-

non ja arkkitehtuurin näkökulmasta. Arkkitehtuurin osalta kuvataan tämän lisäksi ark-

kitehtuuriperiaatteet ja linjaukset sekä avataan keskeisiä arkkitehtuurillisia kehittämis-

kohteita.

UNA Kaari hankkeen kehittämisen kohteena on useammasta osa-alueesta muodos-

tuva sosiaali- ja terveydenhuollon kehittymisen ja uudenlaisia toimialarajat ylittäviä

toimintamalleja tukeva modulaarinen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön tuleva

asiakas- ja potilastietojärjestelmä (jatkossa ratkaisukokonaisuus), jota voitaisiin käyt-

tää eri tasoilla myös sairaanhoitopiiritasolla tai sitä laajemmalla alueella. Keskeisenä

tarpeena on rakentaa ja mahdollistaa kullekin alueelle alueellisesti yhtenäinen ja ny-

kyaikainen ratkaisukokonaisuus.

Ratkaisukokonaisuudelta tavoitellaan sitä, että se tukee perusterveydenhuollon, eri-

koissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja näihin liittyvien tukipalveluiden tarpeita sekä

näissä palveluissa toteutettavaa tuotannonohjausta. Ratkaisukokonaisuuden tulisi

muodostua moduuleista, jotka liittyvät toisiinsa avoimien rajapintojen, käyttöliittymä-

liitäntöjen sekä näkymien kautta muodostaen loppukäyttäjän näkökulmasta yhtenäi-

sen ja yhteentoimivan sekä hallittavan kokonaisuuden.

Lisäksi kehittämisen kohteena voi olla ratkaisukokonaisuuteen liittyviä kokonaisuuksia

kuten liitännäis- tai erillisjärjestelmiä.

3.1 UNA Kaari kehittämisen tavoitteet

Kehittämisen tarkoituksena on uudistaa kustannustehokkaasti ja vaiheittain sosiaali-

ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä tukeva ja asiakaskeskeisyyden periaat-

teita noudattava järjestelmäkokonaisuus.

Kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa tarvelähtöinen asiakas- ja potilastietojen

käsittelyn kansallinen yhtenäisyys, sujuva, tehokas, nopea ja häiriötön tietojen syöttö

ja käyttö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta, ensiluokkainen potilasturvalli-

suus ja digitalisoinnin sekä resurssien tehokkaan käytön tukeminen. Tavoitteena on

myös uuden sukupolven tietojärjestelmäratkaisujen käyttöönotto, hyvä laatu, kustan-

nustehokkuus sekä kansallisesti yhtenäiset toimintatavat. Uuden sukupolven



Kaari Kilpailutus


tietojärjestelmäratkaisuilla tarkoitetaan tässä sitä, että tarpeiden ratkaisuun toivotaan

tulevaisuudessa uusia innovatiivisia ratkaisuja perinteiset toimialarajat ylittäen.

Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa sote-asiakkaiden valmiuksia osallistua omien asi-

oidensa hoitamiseen tarjoamalla mahdollisuudet sähköiseen asiointiin, sote-asiak-

kaan omien tietojen tarkasteluun ja tietoturvalliseen kommunikointiin vaikkakaan var-

sinaisia sähköisen asioinnin palveluita ei välttämättä ratkaisukokonaisuudessa toteu-

teta. Näin sote-asiakkaiden on mahdollista kokonaisvaltaisesti seurata, osallistua hoi-

tojen ja palveluiden toteuttamiseen sekä arvioida palveluketjujen sujuvuutta.

Ratkaisukokonaisuuden käyttäjien kannalta on olennaista, että käyttökoulutus on sy-

vällistä ja kohdistettua. Myös tarpeettoman manuaalisen työn poistaminen on tavoit-

teena siten, että käyttäjät voivat keskittyä sote-asiakkaiden palveluiden tuottamiseen.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sekä rakenteisen että ei-rakenteisen da-

tan tukemista, jottei käyttäjien aikaa mene datan syöttämiseen useaan kertaan.

Kehittämisen keskeisiksi tavoitteiksi on toiminnallisten kehittämistarpeiden näkökul-

masta määritelty:

• mahdollistaa vaiheistettu nykyisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuu-

den uudistaminen kattaen terveydenhuollon, sairaanhoidon ja sosiaalihuollon

palvelut eri palvelutasoilla sekä asiakas- ja potilashallinnon toiminnallisuudet

• mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittäminen nykyisestä sii-

loutuneesta, toimintayksikkökohtaisesta mallista kohti horisontaalista, asiakaskes-

keistä palvelutuotantoa, jossa palveluita voidaan toteuttaa tehokkaasti ja saumat-

tomasti myös eri palveluntuottajien toimesta hallinnollisista rajoista huolimatta

• saada käyttöön toimintaa ja palvelua ohjaava vaiheittain kehittyvä ratkaisukoko-

naisuus, joka antaa herätteitä sekä sote-asiakkaalle, ammattilaiselle, palvelu- että

toimintayksikölle, ohjaten palveluprosessin kulkua aktiivisesti, ennakoiden ja hyö-

dyntäen automaatiota

• integroitavien sähköisten asiointiratkaisujen ja kasvokkain tarjottavien palvelujen

nivominen luonteviksi palveluketjuiksi ja -kokonaisuuksiksi

• saada kokonaiskuva sote-asiakkaan palvelutarpeesta ja käytössä olevista palve-

luista sekä myös menneistä ja tulevista palveluista eri sektori- ja organisaatiorajat

ylittävän suunnitelman avulla

• kehittää ratkaisukokonaisuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti siten, että se mah-

dollistaa jatkossa mm. digitalisaation kyvykkyyden kasvattamisen, vaikuttavan tie-

dolla johtamisen, tekoälyn hyödyntämisen ja ammattilaisille uudenlaisen tavan

työskennellä sekä sote-asiakkaille uuden tavan osallistua palveluprosessiin

• mahdollistaa tiedon toisiokäyttö sekä tutkimus- ja opetustoiminnan toteuttami-

nen



Kaari Kilpailutus


• saada haluttava, helppokäyttöinen, käyttäjää ohjaava, saatavilla ja saavutettavissa

oleva järjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen järjestel-

mäkokonaisuuden kehittämisen rinnalla

• huomioida ja mahdollistaa integroitavat sovellukset ja järjestelmät osaksi tulevaa

ratkaisukokonaisuutta ja palveluprosessia kuten esimerkiksi materiaalilogistiikka,

tukipalvelut sekä myös yksityiset ja kolmannen sektorin palvelua tuottavien orga-

nisaatioiden käyttämät järjestelmät sekä sote-asiakkaan käyttämä sähköinen asi-

ointi

• toiminnan ja ratkaisukokonaisuuden ketterä kehittäminen myös jatkokehitysvai-

heissa välttäen laajoja ja käyttäjien toimintaa häiritseviä versiopäivityksiä

• säilyttää kunkin organisaation tietojärjestelmien ylläpidon edellyttämä kustannus-

taso nykyisellään, mutta samaan aikaan kasvattaa investoinnilla saatavaa hyöty-

suhdetta nykyisestä.

Ratkaisukokonaisuuden tulee kaikilta osin noudattaa ja täyttää Suomen lainsäädän-

nön sekä viranomaissuositusten vaatimukset ja mahdollistaa lainsäädännön muutok-

siin vastaaminen muun muassa henkilötietojen käsittelyä, rekisterinpitoa, jäljitettä-

vyyttä, eheyttä ja kielellisiä oikeuksia silmällä pitäen. Kaari Kilpailutuksessa mukana

olevien Tarjoajien vastuulla on huomioida, että mikäli tarjottu ratkaisu sisältää tervey-

denhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevan kansallisen tai EU-tason regulaation

(MDR) alaisia toiminnallisuuksia, tulisi Toimittajan alustavan näkemyksen mukaan vas-

tata tarjoamansa ratkaisun terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevien asetus-

ten ja direktiivien mukaisuudesta. Hankinnan kohteeseen liittyvä ja ratkaisukokonai-

suuden kehittämistä velvoittava lainsäädäntö on esitetty hankintailmoituksen liit-

teessä.

Arkkitehtuurillisesta näkökulmasta kehitettävän ratkaisukokonaisuuden tulisi vastata

toiminnallisten tarpeiden pohjalta uudistuvan, monituottajamalliin perustuvan sote-

toiminnan tarpeita sekä olla luomassa edellytyksiä toteuttaa uudenlaista, modernim-

paa, yhteentoimivampaa ja avoimempaa tietojärjestelmien kehittämistä yhteisessä

sote-tietojärjestelmien ekosysteemissä, jonka kehittämispanostukset ovat kustannuk-

siltaan tarkoituksenmukaisia. Ratkaisukokonaisuus tulisi olla mahdollista koota toi-

minnan muutoksen läpiviennin kannalta mielekkäistä osista ja tarkoituksenmukai-

sessa järjestyksessä. Jokaisen ratkaisukokonaisuuden osan tulisi siis osaltaan kasvat-

taa ammattihenkilöiden ja palvelujärjestelmän kyvykkyyttä asiakaslähtöisyyteen sekä

edistää tiedon hyödyntämistä niin asiakaspalvelussa kuin hallinnossa.

Arkkitehtuurillisena tavoitteena on myös, että kehittämisessä pystyttäisiin tulevaisuu-

dessa hyödyntämään tehokkaammin yleistä ICT-infrastruktuurissa ja tekniikoissa



Kaari Kilpailutus


tapahtuvaa kehitystä ja taata uudelle sote-järjestelmän ekosysteemille jatkuvuutta

pitkälle tulevaisuuteen. Pyrkimyksenä on saattaa kehittämistä avoimeksi, jossa löytyy

mahdollisuuksia aivan uusillekin innovaatioille sekä perinteiset toimialarajat ylittäville

ratkaisuille.

Ratkaisukokonaisuus on luonteeltaan kriittinen ja sen toteutuksessa korostuvat erityi-

sesti korkean saatavuuden tekniset ratkaisut sekä jatkuvuussuunnittelu. Erilaiset pilvi-

pohjaiset palvelut sekä modernit palveluiden tuotantomallit nähdään tällaisen ske-

naarion mahdollistajina markkinaehtoisuuden ja yleisen kilpailun toimiessa ajureina.

Jatkuvasti kehittyvät ratkaisut ja palvelut voidaan ottaa joustavasti käyttöön tarpeiden

muuttuessa. Kasvava trendi on, että perinteiset myös omissa konesaliympäristöissä

ajettavat sovellukset ovat muuttumassa palveluiksi ja niiden elinkaari saattaa jatkua

tulevaisuudessa ainakin osin pilvessä. Entistä enemmän uusia palveluja kehitetään jat-

kuvasti ”pilvi ensin”-periaatteella. UNA Kaari ratkaisukokonaisuus voisi muodostua

erilaisista XaaS-palveluista ja niiden yhdistelmistä. Ratkaisukokonaisuuden kriittinen

luonne huomioiden, ratkaisumallien arvioinnissa tulisi kuitenkin huomioida varautu-

miseen sekä saavutettavuuteen liittyvät näkökulmat. Teknologiaekosysteemin kan-

nalta on tärkeää, että osaamista ja tukea sen kaikille osa-alueille löytyy paikallisesti

päämiehen ja laajan kumppaniverkoston kautta.

3.2 UNA arkkitehtuuriperiaatteet ja -linjaukset

Taustana UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden kehittämiselle ovat vuonna 2016 laajassa

yhteistyössä laaditut tavoitteet sekä kehitysstrategiset ja modulaarisen arkkitehtuurin

linjaukset. Arkkitehtuuriperiaatteiden ja linjausten on tarkoitus varmistaa uudenlaisen

toimintalähtöisen sote-tietojärjestelmäympäristön arkkitehtuurin ja kehitystavan ra-

kentuminen.

UNA-arkkitehtuurissa määriteltyjen arkkitehtuuriperiaatteiden tavoitteena on ohjata

UNA-yhteistyössä toteutettavia ohjelmia, ja linjata pidemmän tähtäimen yhteistä ta-

voitetilaa.



Kaari Kilpailutus


Kaavio 3.2.1, UNA:n arkkitehtuuriperiaatteet.

Näiden UNA-yhteisötasoisten arkkitehtuuriperiaatteiden pohjalta on johdettu UNA

Kaari ratkaisukokonaisuuden kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet:

1. Tietojärjestelmäkokonaisuutta kehitetään organisaatioiden toiminnallisten

tarpeiden mukaisesti

2. Järjestelmäkokonaisuus on muokattavissa ja personoitavissa joustavasti toi-

minnallisuuksien osalta ja käyttöliittymätasolla

3. Kokonaisuutta voidaan kehittää osissa toimittajariippumattomasti

4. Avoimella arkkitehtuurilla (kuvaukset ja rajapinnat) ja standardeja hyödyntä-

mällä mahdollistetaan avoin, laaja kehitysyhteistyö

5. Keskeiset yhteiset tietojärjestelmäratkaisut ja -toiminnallisuudet toteutetaan

yhteen kertaan, välttäen päällekkäistä kehittämistä

6. Modulaarisen arkkitehtuurin hallintamalli ohjaa yhteentoimivuuden ja integ-

raatioiden toteuttamisesta



Kaari Kilpailutus


7. Integraatiomalli perustuu avoimiin standardeihin rajapintoihin, kansallisesti ja

kansainvälisesti tuettuihin integraatiotapoihin

Arkkitehtuuriperiaatteiden pohjalta on johdettu joukko arkkitehtuurilinjauksia, joiden

tehtävänä on ohjata UNA Kaari kehittämisen käytännön toimenpiteitä ja ovat luon-

teeltaan kehittämistä ohjaavia, mutta eivät tässä vaiheessa vielä ehdottomia vaati-

muksia. Arkkitehtuurilinjaukset on pyritty linjaamaan markkinoiden, teknologiakehi-

tyksen ja rajapintavalmiuksien tilanteeseen ja arkkitehtuurilinjauksia päivitetään tar-

peen mukaan noin 2—3 vuoden aikajänteellä:

1. Ratkaisukokonaisuuden kehittäminen ja käyttöönotto voidaan toteuttaa vai-

heittain, toiminnallisten tarpeiden ohjaamana

2. Modulaarisuus ratkaistaan toiminnallisiin kokonaisuuksiin pohjautuen

3. Muokattavilla prosesseilla ja käyttöliittymillä sekä eri laitealustoille turvataan

käytettävyys sosiaali- ja terveydenhuollon moninaisiin tarpeisiin

4. Mukautettavuutta prosessien, ulkoasun tai tietomallin osalta voidaan tehdä

ilman ohjelmistokehitystä, käyttäen toteutukseen kuuluvia mukautustyökaluja

5. Järjestelmäkokonaisuus toteuttaa rooli- ja tehtävätason käyttöliittymät, joissa

käyttäjälle näytetään kaikki (ja vain) tarpeellinen tieto

6. Tilaajilla on oikeus tiedon ja integraatiorajapintojen vapaaseen käyttöön ja ti-

laaja voi luovuttaa oikeuksia 3. osapuolen hyödynnettäväksi

7. Järjestelmäpalvelut on suunniteltu toimimaan itsenäisinä, avoimina ja jousta-

vina palveluina (=moduulit)

8. Selkeästi eroteltavilla moduuleilla vähennetään riippuvuuksia sekä helpote-

taan ylläpidettävyyttä ja järjestelmäkokonaisuuden muunneltavuutta

9. Mahdollistetaan erilaisten kehitystapojen (ostettu, oma kehitys, avoin lähde-

koodi) hyödyntäminen

10. Moduulit käyttävät hyödyksi keskeisiä yhteisiä ratkaisuja ja järjestelmäpalve-

luja

11. Ratkaisukokonaisuuden kaikkien moduulien tulee kyetä hyödyntämään UNA

Ytimen tarjoamia palveluja sekä kansallisesti yhteisiä palveluja



Kaari Kilpailutus


12. UNA Ydin ja sen päälle rakentuvat toiminnallisuudet toimivat UNA Kaari rat-

kaisukokonaisuuden kehittämisen tukena

13. UNA Ydin tukee yhteentoimivuutta ja tarjoaa tarvittavat tiedot ja välineet,

joilla asiakkuustietoja voidaan hyödyntää alueellisesti ja kansallisista palve-

luista

14. Automatisoidulla testiympäristöllä varmistetaan yhteentoimivuus, luotetta-

vuus ja pienennetään muutoksiin liittyviä riskejä

UNA Kaari arkkitehtuuriperiaatteiden ja -linjausten mukaisesti ratkaisukokonaisuutta

pyritään siis kehittämään tarvelähtöisesti keskeisten toiminnallisten kehittämiskohtei-

den mukaisina kokonaisuuksina. Näin pyritään mahdollistamaan vaiheittainen ja jous-

tava kehittäminen sekä toiminnan ja lainsäädännön tarpeisiin mukautuva muutos-

joustavuus. Nykyisestä kehittämistavasta pyritään siirtymään uuteen kehittämisen

malliin, modulaariseen rakentamisen tapaan sekä näitä tukevaan hallintamalliin. Rat-

kaisukokonaisuutta kehitetään vaiheittain markkinoiden innovointikykyä tehokkaasti

hyödyntävässä ekosysteemissä, jossa arkkitehtuurin hallinnan vastuu on UNA-yhtei-

söllä.

Ratkaisukokonaisuuden kehittämisen ohjaamisen näkökulmasta pyrkimyksenä on

päästä kehittämisen tapaan, jossa toteutuvat nykyaikaiset tietojärjestelmäkehityksen

periaatteet: avoimuus, joustavuus, ketterä käyttöliittymien kehittäminen. Toteutetta-

van ratkaisukokonaisuuden tulisi perustua toiminnallisiin määrittelyihin, jossa huomi-

oidaan päällekkäisten järjestelmätoiminnallisuuksien välttäminen.

Seuraavissa luvuissa avataan keskeisiä arkkitehtuuriperiaatteita, joita ovat modulaari-

suus, yhteentoimivuus, käytettävyys, vaiheittainen kehittäminen ja tietoturva.

3.2.1 Modulaarisuus

UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden rakentumisessa tavoitellaan modulaarisuutta, jossa

kehitystyötä voidaan tehdä pienemmissä osissa eri toimittajien toimesta ja mahdolli-

sesti eri teknologioilla.

Avainasemassa ovat palveluiden hyvin määritellyt, vakaat ja avoimet rajapinnat, jolloin

yksi ratkaisukokonaisuuden moduuli voidaan korvata periaatteessa millä tahansa toi-

sella, jos se toteuttaa määriteltyjä rajapintoja, ja sitä voidaan kehittää itsenäisesti. Mo-

dulaarisuuden myötä mahdollisesti saavutettavalla ratkaisukokonaisuuden moduu-

lien eriyttämisellä ja itsenäisyydellä pyritään varmistamaan osa-alueiden kehittäminen



Kaari Kilpailutus


itsenäisinä monoliittisen tai yksittäisten toimittajien ehdoilla tapahtuvan laajan koko-

naisuuden sijasta. Tavoitteena olisi pystyä koostamaan ratkaisukokonaisuuteen par-

haat markkinoiden tarjoamat ratkaisut kuhunkin toiminnalliseen tarpeeseen. UNA-

yhteisön aktiivisella arkkitehtuuriohjauksella yhdessä toimittajien kanssa pyritään var-

mistamaan se, että moduulit tarjoavat kattavat ohjaus- ja tiedonvälitysrajapinnat toi-

mintojen ja tietojen avaamiseksi.

Modulaarisen arkkitehtuurin mukainen ratkaisukokonaisuus muodostuisi siis moduu-

leista, joihin voidaan kohdentaa kehitystä ja joita on mahdollista ottaa käyttöön tai

korvata yksittäisinä kokonaisuuksina. Moduulit toteuttavat ja tarjoavat muiden mo-

duulien ja koko UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden sekä mahdollisesti kehittyvän Sote-

tietojärjestelmien ekosysteemin käyttöön keskitettyjä tietojärjestelmäpalveluja. Tieto-

järjestelmäpalvelulla tarkoitetaan moduulista ulospäin näkyvää toiminnallisuutta.

Moduulien itsenäisyyteen liittyvien tavoitteiden rinnalla nähdään tulevaisuuden kan-

nalta tavoiteltavaksi malli, jossa moduulit voisivat ekosysteemin kehittyessä korvata

tai täydentää toisen moduulin toiminnallisuuksia.

Jotta modulaarisen arkkitehtuurin muodostama kokonaisuus voitaisiin pitää hallitta-

vana eikä sitä pilkota tarpeettomasti liian pieniin osiin, nähdään tarpeelliseksi koota

moduuleja yhteen muodostamaan ratkaisukokonaisuuden osia. Näin myös sopimuk-

sellisesti voitaisiin ohjata vastuuta tietyn osa-alueen toiminnalliset tarpeet täyttävistä

moduuleista toimittajille.

UNA Kaari ratkaisukokonaisuus voisi muodostua:

1. Ratkaisukokonaisuuden osista: Toiminnallisen tarvealueen (karkeasti esimer-

kiksi toimiala) kattava moduuleista muodostunut kokonaisuus

2. Moduuleista: Toiminnallinen ja/tai tekninen modulaarisuus

Toiminnan tarpeita tukevilla ratkaisukokonaisuuden osilla tarkoitetaan tietyn toimin-

nallisen tarvealueen (karkeasti esimerkiksi toimiala) tarpeet täyttävää laajahkoa toi-

minnallisten moduulien muodostamaa kokonaisuutta. Ratkaisukokonaisuuden osilla

tulisi olla käyttäjäkokemukseltaan ja toimintalogiikaltaan mahdollisimman yhtenäinen

kokonaisuus, josta kattavasti vastaa pääsääntöisesti yksi taho. Näitä ratkaisukokonai-

suuden osia olisi kyettävä ottamaan käyttöön kokonaisuutena tai vaiheittain ja toi-

mittamaan yksitellen välttäen osien välisiä tarpeettomia riippuvuuksia.



Kaari Kilpailutus


Toiminnallisella ja/tai teknisellä modulaarisuudella tarkoitetaan tietyn toiminnallisen

tarpeen täyttävää moduulia, joka toimii ratkaisukokonaisuuden osan sisällä tai täysin

itsenäisenä. Sama toiminnallinen moduuli tulisi olla hyödynnettävissä usean ratkaisu-

kokonaisuuden osan sisällä tai erikseen, mikäli se on moduulin toteuttamien toimin-

nallisuuksien näkökulmasta tarpeen. Toiminnallisen moduulin voisi jättää ottamatta

käyttöön, ja ne olisivat yksittäin kehitettävissä ja päivitettävissä. Toiminnallinen mo-

duuli pitäisi olla mahdollista tarvittaessa korvata esimerkiksi toisen toimittajan ratkai-

sulla. Ratkaisukokonaisuuden osien ja toiminnallisten moduulien suhdetta visualisoi-

daan esimerkinomaisesti kaaviossa 3.2.1.1.

Kaavio 3.2.1.1, Ratkaisukokonaisuuden muodostuminen ratkaisukokonaisuuden osista ja toi-

minnallisista moduuleista.

Modulaarisuuden periaatetta voidaan toteuttaa eri tavoin. Yksi vaihtoehto on mikro-

palveluarkkitehtuuri, jossa kokonaisuus muodostuu pienistä erillisinä prosesseina toi-

mivista ja kevyiden pääsääntöisesti yhteydettömien rajapintojen kautta keskenään

kommunikoivista palveluista. Mikropalveluja voidaan tuottaa pienissä ryhmissä yhtä

aikaa, jolloin kehittäminen on nopeampaa ja joustavampaa. Mikropalveluiden yhtey-

dessä puhutaan myös usein DevOps-toimintamallista, jossa kehitys ja tuotanto ovat

läheisessä yhteydessä toisiinsa.

Pyrkimyksenä UNA Kaari kokonaisuudessa on saada aikaan ympäristö, jossa ratkaisu-

kokonaisuuden rakentaminen, testaaminen ja julkaisu voidaan tehdä nopeasti, usein



Kaari Kilpailutus


ja luotettavasti ketterällä kehittämisellä ja infrastruktuuripalveluiden automatisoin-

nilla. DevOpsin tärkeimpiä käytäntöjä ovat jatkuva integraatio (Continous Integration)

ja jatkuva jakelu (Continous Delivery), joiden avulla uusia ominaisuuksia liitetään

osaksi ratkaisukokonaisuutta ja niiden tuotantoon siirtäminen on mahdollisimman

automatisoitu.

3.2.2 Yhteentoimivuus

Ratkaisukokonaisuuden kehittämisen tulisi tukea yhteentoimivuuden toteuttamista

kokonaisvaltaisesti. Yhteentoimivuuden kokonaisuus rakentuu monista eri näkökul-

mista. Yhteentoimivuuden eri näkökulmat ja niiden liittymistä UNA Kaari kehittämi-

seen on havainnollistettu seuraavassa kaaviossa.

Kaavio 3.2.2.1, Yhteentoimivuuden näkökulmat.

UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden kehittämisessä pitää sitoutua sote-tietojär-

jestelmäekosysteemin edellyttämään yhteentoimivuuteen UNA-yhteisön mää-

rittämien periaatteiden mukaisesti.

Rakentuvassa monitoimittajaympäristössä tämä voi tarkoittaa käytännössä si-

toutumista erikseen UNA-yhteisön toimesta määriteltävän tietojärjestelmäpal-

velun tai tietosisällön julkaisemiseen avoimen rajapinnan kautta, vakioidulla

teknologialla ja mahdollisesti yhteisen tietomallin edellyttämällä tavalla.

Ratkaisukokonaisuudessa toteutettavat integraatioiden ja julkaistavien raja-

pintojen tulisi perustua avoimiin standardoituihin rajapintoihin sekä



Kaari Kilpailutus


kansallisesti ja kansainvälisesti tuettuihin integraatiotapoihin, jotka määritel-

lään tarkemmin kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana. UNA-yhteisöllä

sekä sen sidosryhmillä, niin alueellisella kuin kansallisella tasolla, tulisi olla oi-

keus tiedon ja integraatiorajapintojen vapaaseen käyttöön.

Moduulien yhteentoimivuutta UNA Kaari ratkaisukokonaisuudessa pyritään

arvioimaan tarvelähtöisesti asettamalla kunkin moduulin yhteentoimivuusvaa-

timukset tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä,

että toiminnallisille moduuleille mahdollisesti asetettavat yhteentoimivuusvaa-

timukset voisivat olla eri tasoisia:

1. Käyttöliittymätason yhteentoimivuus

a. sovelletaan mikäli vaatimuksena on tiedon reaaliaikainen hyödynnet-

tävyys,

b. tietyn roolin mukainen tietojen kirjoitus, muokkaus tai näyttäminen

2. Prosessitason yhteentoimivuus

a. tiedon käsittelyn viiveen häivyttämiseksi tietoja voidaan prosessoida

taustalla ja ennakoiden

b. moduulit pystyvät käyttämään hyväkseen toistensa toiminnallisuutta

c. tarkoittaa esim. prosessiohjattujen tietojärjestelmäpalvelujen toteutta-

mista monitoimittajamallilla

d. kytkee palvelut asiakasprosesseiksi

3. Sanoma-/tietokenttätason yhteentoimivuus

a. tietoja voidaan prosessoida taustalla, ennakoiden tai eräajoina

b. moduulit pystyvät käyttämään hyväkseen toistensa tietoja

UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden yhteentoimivuuden ja modulaarisuuden ra-

kentumista ja ratkaisumalleja suunniteltaessa tulee huomioida Sote-tietojär-

jestelmien ekosysteemin rooli ja mahdollisuudet kokonaisuudessa. Esimerkiksi

UNA Ydin tulee tarjoamaan tarvittavat tiedot ja välineet, joilla asiakkuustietoja

voidaan hyödyntää alueellisesti ja kansallisista palveluista. Yhteentoimivuuden

toteuttamiseksi tullaan mahdollisesti asettamaan vaatimuksia



Kaari Kilpailutus


ratkaisukokonaisuuden sisäisten palveluiden tietosisältöjen tarjoamisesta

käyttöön UNA Ytimen tietomallia hyödyntäen. Ratkaisukokonaisuuden kaik-

kien moduulien tulisi kyetä hyödyntämään UNA Ytimen tarjoamia palveluja

kuitenkaan muodostamatta UNA Ytimeen tarpeetonta sidonnaisuutta, joka

voisi estää ratkaisukokonaisuuden toiminnan. UNA Ydin on osittain vielä kehi-

tysvaiheessa ja sen kehitystiekartassa saattaa tapahtua muutoksia niin aikatau-

lujen kuin sisältöjenkin osalta.

UNA Ydin ja sen päälle rakentuvat toiminnallisuudet pyritään toteuttamaan

niin, että ne toimisivat UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden kehittämisen tukena.

Tavoitteena on keskeisesti, ettei samoja tietojärjestelmäpalveluja ja integraati-

oita tarvitse toteuttaa moneen kertaan, vaan kerran toteutettu toiminnallisuus

on kerralla kaikkien kyseistä toiminnallisuutta tarvitsevien ratkaisujen käytet-

tävissä.

UNA-yhteistyössä tapahtuvan kehittämisen ja toteutettujen sekä toteutetta-

vien palveluiden lisäksi ratkaisukokonaisuuden rakentumisessa tulee huomi-

oida kansallisten palveluiden mahdollisimman kattava hyödyntäminen. Esi-

merkiksi KANTA-palvelut ja Suomi.fi-palvelut tulisi integroitua loogiseksi

osaksi ratkaisukokonaisuutta eikä päällekkäisiä palveluita jo olemassa olevien

kansallisten palveluiden kanssa saisi olla.

Oma osansa ratkaisukokonaisuuden yhteentoimivuuden muodostumisessa on

UNA-yhteisön käytössä olevilla ja UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden ulkopuo-

lisilla tietojärjestelmäpalveluilla. Seuraavassa kaaviossa on esimerkin omaisesti

kuvattu ratkaisukokonaisuuteen mahdollisesti integroituvia liitännäis- tai eril-

lisjärjestelmiä, jotka osaltaan voisivat hyödyntää ratkaisukokonaisuuden tuot-

tamia palveluita tai tarjota ratkaisukokonaisuuden käyttöön palveluita.



Kaari Kilpailutus


Kuva 3.2.2.1 Esimerkkejä ratkaisukokonaisuuteen liittyvistä integroitavista- tai liitännäispalve-

luista

Ratkaisukokonaisuuden moduuleille asetettavat yhteentoimivuustavoitteet ja vaati-

mukset tarkentuvat kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana.

3.2.3 Käytettävyys

Perinteisen järjestelmäkeskeisen arkkitehtuurin tilalle, UNA-yhteistyössä on rakentu-

nut visio muutoksia tukevasta, avoimen modulaarisen arkkitehtuurin ja vaiheittaisen

kehittämisen mallista, jossa mahdollistuu uusien digitaalisten palvelujen ja tietojen

yhdistäminen sote-kokonaisuuteen.

Käytettävyyden osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri käyttäjäryhmille

tarjotaan mahdollisuus käyttää ratkaisukokonaisuuden tarjoamia palveluita käyttöliit-

tymillä sen sijaan, että rakennettaisiin monimutkaisia integraatioita.

UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden käyttöliittymäarkkitehtuurin tulisi mahdollistaa

muista ratkaisukokonaisuuden osista ja toiminnallisista moduuleista tuotujen erilais-

ten aktiivisten käyttöliittymäkontrollien hyödyntäminen. Tämä voisi tarkoittaa käytän-

nössä esimerkiksi sitä, että tietyn ratkaisukokonaisuuden osan toimesta toteutuvan

toiminnallisen moduulin käyttöliittymä elementtejä voidaan tuoda käytettäväksi toi-

sessa ratkaisukokonaisuuden osassa tai toiminnallisessa moduulissa.



Kaari Kilpailutus


Ratkaisukokonaisuuden tulisi toteuttaa kattavat rooli- ja tehtävätason käyttöliittymät,

joissa käyttäjälle näytetään kaikki, ja vain, tarpeellinen tieto.

Yhtenäinen käyttäjäkokemus kootaan eri moduuleista käyttöliittymäkerroksen mu-

kautettavuudella, käyttöliittymät ja näkymät on mahdollista toteuttaa aina kulloiseen-

kin käyttötarpeeseen sopivaksi.

3.2.4 Vaiheittainen kehittäminen

UNA Kaari ratkaisukokonaisuus edellyttää teknisiltä ratkaisuiltaan joustavaa skaa-

lautuvuutta suorituskyvyn ja kapasiteetin suhteen tarpeiden muuttuessa. Skaalautu-

misen tulisi olla luonteeltaan automatisoitua horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Jous-

tavuudella halutaan myös tavoitella kustannustehokkuutta ilman mittavia alkuinves-

tointeja ratkaisukokonaisuuden tai sen yksittäisen osan kehittämiseen. Tämä tavoite

voisi realisoitua esimerkiksi käyttöön perustuvan hinnoittelumallin avulla.

UNA Kaari ohjelmassa on tunnistettu vanhojen järjestelmien ja uuden teknologian

välinen kuilu haasteelliseksi. Uudet ratkaisut eivät saisi olla alisteisessa asemassa van-

haan nähden, jolloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa muutokset ja tarpeet edellyt-

tävät aina ensin vanhoihin ympäristöihin tehtäviä toimenpiteitä ja hidastavat tai jopa

estävät näin ollen kehitystä. Myös kustannusrakenne saattaa muodostua kestämättö-

mäksi.

Organisaatioilla tulisi olla mahdollisuus edetä tarpeen ja organisaation muutoskyvyk-

kyyden mukaan joko vaiheittaisella uudistamisella tai laajemmalla järjestelmien koko-

naisuudistuksella. Näin ollen tarveperusteisesti tehtävien hankintojen ja käyttöönot-

tojen (isompien tai pienempien) päälle voidaan uutta toiminnallisuutta lisätä erillisillä

tilauksilla. Ratkaisukokonaisuuden modulaarisuuden tulisi siis toteutua siten, että toi-

mintoja voidaan ottaa vaiheittain käyttöön ja tällä tulisi olla myös suora vaikutus rat-

kaisukokonaisuuden kustannuksiin.

Uusissa kehitettävissä toiminnallisuuksissa kehitystyötä pyritään toteuttamaan kette-

rillä menetelmillä, tavoitteena on saada julkaistua ominaisuuksia tiheämmällä aikavä-

lillä kuin perinteisellä laajojen versioiden kehitys- ja käyttöönottomallilla. Järjestel-

mäkokonaisuuden uudistamisessa olisi pyrittävä realistisesti huomioimaan integ-

rointi- ja migraationäkökulma olemassa olevista ratkaisuista hankittaviin seuraavan

sukupolven ratkaisuihin.



Kaari Kilpailutus


3.2.5 Tietosuoja ja -turva

UNA Kaari ratkaisukokonaisuus on kaikilta osin toteutettava siten, että se on kulloin-

kin voimassa olevan lainsäädännön (ks. Liite 4) vaatimusten mukainen, ottaen erityi-

sesti huomioon tietojärjestelmien oletusarvoisen ja sisäänrakennetun tietosuojan.

Lainsäädännön osalta on huomioitava, että EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaati-

mukset täyttyvät. Ratkaisukokonaisuuden kehittämisessä edellytetään erillisiä tieto-

turvallisuuteen ja -suojaan liittyviä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan tiedon

luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus. Tietoturvallisuuden jatkuva kehittäminen ja

seuranta sekä tietoturva- ja tietosuojariskienhallinta on otettava huomioon osana ke-

hittämisen elinkaarta. Riskienhallinnan menettelyistä, ohjeistuksesta ja arvioinnista

sovitaan kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana.

UNA Kaaren arkkitehtuurissa korostuvat modulaarisuus ja sen mahdollistavat integ-

raatiot ja palvelurajapinnat, joten niiden toteutuksen tietoturvallisuuteen tulisi kiinnit-

tää erityistä huomiota. Ratkaisukokonaisuuden tulisi tukea tietoturvallisia vahvasti sa-

lattuja tietoliikenneprotokollia ja sanomien eheys sekä oikeellisuus tulee tarkastaa.

Rajapinnat tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että niissä on varauduttu tunkeutumis-

yrityksiin. Rajapintoihin liittyville palveluille ja tunnuksille rajataan vain tarvittavat oi-

keudet. Ratkaisun käyttöliittymissä käytetään sisäänkirjautumistavassa vahvaa tunnis-

tamista.

Kaikki UNA Kaari ratkaisukokonaisuuteen liittyvät toiminnallisuudet, joilla käsitellään

tietoja, on toteutettava tietosuojavaatimukset huomioon ottaen. Tietoon pääsyn ja

käyttövaltuuksien tulee perustua roolipohjaisiin käyttöoikeuksiin. Rooli vastaa tietyn

toimenkuvan, tietotarpeen, toimivaltuuden (tai muun ryhmittelevän tekijän) mukaisia

käyttövaltuuksia tietoon ja toiminnallisuuksiin. Tunnistetuille eritasoisia suojaustar-

peita omaaville tiedoille tulee määritellä niiden tarpeen mukaiset suojauskontrollit ja

käsitellä niitä suojaustarpeen, turvaluokituksen sekä arkaluonteisuuden edellyttämällä

tavalla huomioiden mm. tietoon pääsy, tiedon salaus, tiedon siirtäminen, käsittelyn

lokittaminen ja tiedon hävittäminen.

Ratkaisukokonaisuuden toteutuksessa tulee huolehtia lokienhallinnasta. Lokitietoa

tulee muodostaa toiminnasta sekä käyttäjien suorittamista tietohauista ja käsittely-

toimenpiteistä. Tämä käsittää myös pääkäyttäjien ja teknisten tukihenkilöiden vian-

selvitystilanteissa tekemät haut ja käsittelyn.



Kaari Kilpailutus


Toteutettavien ratkaisujen on tuotettava lokia moduulien välisestä viestinnästä, ml.

tekniset virhetilanteet. Lokitietojen eheyden varmistamiseksi niiden hallinta voidaan

toteuttaa esimerkiksi keskitetyllä lokienvalvontajärjestelmällä.



Kaari Kilpailutus


4 HANKINNAN OSA-ALUEET

Tässä luvussa kuvataan esimerkinomaisesti hankintailmoitusvaiheen mukainen tar-

peiden jaottelu UNA Kaari -hankinnalle. Jotta UNA Kaari -hankinnalla kyettäisiin vas-

taamaan tässä dokumentissa aiemmin kuvattuihin sosiaali- ja terveydenhuollon ke-

hittämistarpeisiin ja tahtotilaan, tulisi sen vastata esimerkiksi kuvassa 4.1 esitettyjen

palveluiden edellyttämiin tarpeisiin sekä sisältää esimerkiksi kuvassa 4.2. esitettyjä toi-

minnallisuuksia.

Kuva 4.1 Esimerkkejä hankinnan kohteen kattavuudesta palveluiden näkökulmasta



Kaari Kilpailutus


Kuva 4.2 Esimerkkejä hankinnan kohteen kattavuudesta toiminnallisuuksien näkökulmasta

UNA Kaari -hankinnassa ratkaisukokonaisuus on jaettu kolmeen tai useampaan han-

kinnan osa-alueeseen. Hankinnan osa-alueella tarkoitetaan tietyn osa-alueen toimin-

nalliset tarpeet täyttävää kokonaisuutta, jonka sisällä olisi tavoitteena muodostaa

UNA Kaari ratkaisukokonaisuuden osat ja toiminnalliset moduulit kilpailullisen neu-

vottelumenettelyn aikana.

Hankinnan osa-alueita tarkastellessa on huomioitava, että hankinnan osa-alue ei vält-

tämättä ole sama asia kuin lopullinen hankinnan kohteen osa- ja moduulijako. Han-

kinnan osa-alue on siis tarvittaessa mahdollista jakaa kilpailullisen neuvottelumenet-

telyn aikana, ennen lopullisen tarjouspyynnön jättämistä, tuottamaan useampi kuin

yksi ratkaisukokonaisuuden osa tai moduuli.



Kaari Kilpailutus


Hankinnan kohteena ovat hankintailmoituksen luonnosvaiheessa seuraavat hankin-

nan osa-alueet:

1. Tuotannonohjauksen osa-alue

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alue

3. Sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alue

4. (mahdollinen optio) Optiona hankittavien liitännäisjärjestelmien osa-alue

5. (mahdollinen optio) Optiona hankittavien käyttö- ja tukipalveluiden osa-alue

Kaaviossa 4.3 visualisoidaan esimerkinomaisesti, miten hankinnan osa-alueet muo-

dostavat ratkaisukokonaisuuden kilpailullisen neuvottelumenettelyn kuluessa.

Kuva 4.3 Esimerkki ratkaisukokonaisuuden muodostumisesta hankintaprosessissa

Hankinnan osa-alueet kuvataan seuraavissa luvuissa.

4.1 Tuotannonohjauksen osa-alue

Tuotannonohjaukseen katsotaan kuuluvaksi sellaiset toiminnallisuudet, joilla voitai-

siin vastata organisaation sisäiseen, alueelliseen tai ERVA -tasoiseen sosiaali- ja ter-

veydenhuollon palveluiden ohjaukseen ja resurssien optimaaliseen hallintaan. Tuo-

tannonohjauksen tulisi palvella yhtenäisellä tavalla eri osa-alueiden tarpeita.

Tuotannonohjaus voidaan kuvata menettelynä, jolla palveluntuottaja ohjaisi tuotan-

toaan, jotta se pystyisi täyttämään tilattujen palveluiden toteuttamisen vaatimukset

laadusta, määrästä ja toimitusajasta optimiresurssein. Tuotannonohjauksella olisi



Kaari Kilpailutus


keskeinen rooli asiakaslähtöisen toiminnan toteuttamisessa ja se olisi asiakkuuden-

hallinnan edellytys: tuotannonohjauksen toiminnallisuuksien avulla kyettäisiin mm.

tunnistamaan sote-asiakkaan menneet, käynnissä olevat ja tulevat tapahtumat, hallit-

semaan sote-asiakasvirtoja sekä tunnistamaan, mitä resursseja tarvitaan sote-asiak-

kaan palveluiden toteuttamiseen.

Tuotannonohjauksen toiminnallisuuksien avulla voidaan tehostaa sote-palveluntuo-

tantoa eri tasoilla. Tuotannonohjauksen tulisi vastata mm. seuraaviin tarpeisiin:

• palveluiden ja tehtävien ohjaus kulloinenkin resurssitilanne optimoiden,

• palveluprosessin eri vaiheiden tehtävien hallinnan mahdollistaminen siten, että

kulloisenkin vaiheen tehtävien, toteuttaminen varmistetaan ennen siirtymistä

prosessin seuraavaan vaiheeseen,

• sote-asiakkaan kokonaistilanteen huomioinnin ja optimoinnin mahdollistaminen

mm. ajanvarausten riippuvuudet ja rinnakkaisuudet huomioivien säännöstöjen

perusteella,

• rutiininomaisten tehtävien automatisoinnin mahdollistaminen,

• muutos- ja poikkeustilanteiden edellyttämän nopean reagoinnin mahdollistami-

nen palveluiden saatavuutta vaarantamatta,

• palveluntuottajan tuotteistuksen tuki,

• eri hierarkiatasoilla käytettävän ohjauksen mahdollistaminen (organisaatio, alue,

ERVA),

• eri tarpeisiin vastaavien tilannekuvien, herätteiden ja tarkistuslistojen hallinnan

mahdollistaminen.

Tuotannonohjauksen tulisi kyetä tarjoamaan UNA Kaari ratkaisukokonaisuudelle kes-

kitetysti palveluita niiden toiminnallisuuksien toteuttamisen tueksi. Tuotannonoh-

jauksen optimaalinen käyttö ja hyödyntäminen edellyttäisi sen toiminnallisuuksien

asettamien vaatimusten huomiointia muiden osa-alueiden hankinnassa. Tuotannon-

ohjauksen muodostaman kokonaisuuden tarjoamia keskitettyjä palveluita tulisi UNA

Kaari ratkaisukokonaisuuden lisäksi hyödyntämään myös muut UNA-yhteistyössä ke-

hitettävät ratkaisut sekä alueelliset ratkaisut (mm. asiakkaan ajanvarausratkaisu, työ-

vuorojen hallinta ja materiaalivaraston hallinta).

4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alue

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueeseen katsotaan kuuluvaksi

esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toteuttamiseksi tarvitta-

vat:



Kaari Kilpailutus


• suunniteltu ja annettu hoito,

• keskeisten terveystietojen dokumentointi, kuten esimerkiksi lääkehoidon toteut-

taminen, tutkimuspyyntöjen ja tutkimusvastausten käsittely sekä tietojen tiedon

luonteen huomioivat esitystavat (graafit, kartat, käyrät) sekä

• sellaisten sosiaalihuollon palveluiden tarpeet, joiden toiminta ja tietotarpeet ovat

samankaltaisia kuin terveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueen kattavuuden tarpeet muo-

dostuisivat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ns. genee-

risten palveluiden toteuttamiseksi tarvittavista ominaisuuksista. Tällaisia palveluita

olisivat esimerkiksi eri ammattiryhmien toteuttamat vastaanottopalvelut, polikliiniset

palvelut, vuodeosastotoiminnan sekä palveluasumisen ja kotihoidon palvelut. Osa-

alueen tulisi kattaa erikoissairaanhoidon eri erikoisalojen (kuten esimerkiksi suun ter-

veydenhuolto, perinnöllisyyslääketiede, silmätaudit, jne.), perustason terveydenhuol-

lon eri palveluiden (kuten esimerkiksi äitiyshuolto, neuvolatoiminta, kotisairaalatoi-

minta, jne.) ja sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaisten palveluiden tar-

peet siltä osin, kun tarpeisiin ei vastattaisi erillisillä integroitavilla ratkaisuilla tai ne

eivät sisältyisi sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alueeseen. Osa-alueen tulisi kattaa

eri ammattiryhmien tarpeet palveluiden toteutuksessa siten, että sekä tietojen tuot-

taminen että niiden hyödyntäminen tukisivat saumattomasti sote-asiakkaan palvelun

toteutusta ammattiryhmästä riippumatta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueen tulisi kattaa palveluita

käyttävien sote-asiakkaiden palveluiden ohjauksessa, suunnittelussa ja organisoin-

nissa tarvittavien keskeisten toiminnallisuuksien ratkaisut, kuten esimerkiksi:

• asiakkaan perustietojen hallinta,

• suunnitelmien hallinta (esim. asiakas/palvelusuunnitelma),

• läheteprosessin toteutuksen ja konsultaatioiden hallinta,

• palveluiden personoinnin toiminnallisuuksien hallinta,

• asiakkaaksi tulon ja asiakkuuksien hallinta,

• toimintakyvyn arvioinnin hallinta,

• palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnin hallinta,

• hakemusten hallinta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueen tulisi kattaa sote-asiakkai-

den palveluiden toteuttamisessa tarvittavien keskeisten toiminnallisuuksien ratkaisut,

kuten esimerkiksi:

• lääkehoidon, rokotusten ja reseptien hallinta,



Kaari Kilpailutus


• diagnoosien ja hoidon syy -tietojen hallinta,

• toimenpidetietojen hallinta,

• fysiologisten mittausten hallinta,

• eri ammattiryhmien asiakirja- ja päivittäismerkintöjen ja kertomustyyppisten

merkintöjen hallinta,

• riskitietojen hallinta ja

• tutkimuspyyntöjen-, tilausten- ja vastausten hallinta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueen toiminnallisuuksien tulisi

• noudattaa kansallisesti määriteltyjä tietosisällön ja tietorakenteiden vaatimuksia.

• hyödyntää muita hankinnan osa-alueita ja toimia yhteensopivasti niiden kanssa.

• esimerkiksi hallinnoida tietojen tuottamisen ja näyttämisen laajuutta käyttöval-

tuushallinnan perusteella sekä tuottaa määritellyistä toiminnoista tietosuoja- ja

käyttölokitiedot.

Tuotannonohjauksen kokonaisvaltaisen toteutumisen varmistamiseksi olisi tarpeen,

että muiden osa-alueiden toiminnallisuudet hyödyntäisivät tuotannonohjauksen toi-

minnallisuuksia siten, että varmistettaisiin sekä ammattilaisen että sote-asiakkaan nä-

kökulmasta sujuvan palveluperusteisen toiminnan toteutuminen. Osa-alueiden olisi

tarpeen myös tuottaa tuotannonohjauksen hyödynnettäväksi erikseen määriteltäviä

tietoja, jotta tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluprosessin seuraavia vai-

heita suunniteltaessa.

Niissä palveluissa, joissa sote-asiakkaan palveluiden toteuttamisen tarpeisiin vastaa-

minen edellyttäisi vain terveydenhuollon toiminnalle oleellisten toiminnallisuuksien

saatavuuden, tulisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueen tällöin

kattaa vain kyseiset toiminnallisuudet. Mahdollisista sosiaali- ja terveydenhuollon pal-

velutarpeiden osa-alueen sisällön rajauksista sovittaisiin tällöin hankinnan myöhem-

missä vaiheissa. Osa-alueiden tulisi myös kyetä tarjoamaan tarvittavat tiedot hyödyn-

nettäväksi toisen osa-alueen toiminnallisuuksille (esimerkiksi lääkehoidon hallinnan

toiminnallisuuksien ja tietojen tulisi olla käytettävissä ja hyödynnettävissä osana sosi-

aalihuollon erityistarpeiden osa-alueen toiminnallisuuksia).

4.3 Sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alue

Sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alueelle katsotaan kuuluvaksi sosiaalihuollon pal-

velutehtäväluokituksen, lain ja määräysten mukaisten palveluiden toteuttamiseen tar-

vittavat toiminnallisuudet. Sosiaalihuollon erityistarpeisiin voisi sisältyä erityisesti so-

siaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaisten sosiaalihuollon palveluprosessien

toteuttamisessa tarvittavien asiakirjahallinnollisten prosessien tuen



Kaari Kilpailutus


toiminnallisuuksia, siltä osin kuin ne eivät sisälly sosiaali- ja terveydenhuollon palve-

lutarpeiden osa-alueeseen. Tällaisia toiminnallisuuksia olisivat esimerkiksi:

• asianhallinta,

• asiakirjapäätösten hallinta,

• maksatustietojen hallinta,

• toimeentuloselvitysten hallinta.

Sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alueen toiminnallisuuksien tulisi hyödyntää ja

toimia yhteensopivasti muiden osa-alueiden toiminnallisuuksien kanssa. Osa-alueen

toiminallisuuksien tulisi esimerkiksi hallinnoida tietojen tuottamisen ja näyttämisen

laajuutta käyttövaltuushallinnan perusteella sekä tuottaa määritellyistä toiminnoista

tietosuoja- ja käyttölokitiedot.

Tuotannonohjauksen kokonaisvaltaisen toteutumisen varmistamiseksi olisi tarpeen,

että muiden hankinnan osa-alueiden, mukaan lukien sosiaalihuollon erityistarpeiden

osa-alueen, toiminnallisuudet hyödyntäisivät tuotannonohjauksen toiminnallisuuksia

siten, että varmistettaisiin sekä ammattilaisen että sote-asiakkaan näkökulmasta su-

juvan palveluperusteisen toiminnan toteutuminen. Osa-alueiden olisi tarpeen myös

tuottaa tuotannonohjauksen hyödynnettäväksi erikseen määriteltäviä tietoja.

Niissä palveluissa, joissa sote-asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen edellyttäisi

sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollonhuollon palveluita, tulisi sosiaalihuollon

erityistarpeiden osa-alueen toiminnallisuuksien avulla turvata ns. sote-yhteiskäytön

tarpeiden toteutuminen, kulloinkin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Asia-

kasorganisaation järjestelmäkokonaisuuden toteuttamisesta riippuen voitaisiin sosi-

aali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueen toiminnallisuuksia sisällyttää

myös sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alueeseen. Mahdollisista sosiaalihuollon

erityistarpeiden osa-alueen sisällön laajennuksista sovittaisiin tällöin hankinnan myö-

hemmissä vaiheissa. Sosiaalihuollon erityistarpeiden osa-alueen tulisi kyetä myös

hyödyntämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden osa-alueen toiminnal-

lisuuksia (esimerkiksi lääkehoidon hallinnan toiminnallisuuksien ja tietojen käyttämi-

nen ja hyödyntäminen).

4.4 Optiona hankittavien liitännäisjärjestelmien osa-alue

Luku kirjoitetaan auki, mikäli tarvetta erikseen optiona hankittaville liitännäisjärjestel-

mille ilmenee.



Kaari Kilpailutus


4.5 Optiona hankittavien käyttö- ja tukipalveluiden osa-alue

Luku kirjoitetaan auki, mikäli tarvetta erikseen optiona hankittaville käyttö- ja tuki-

palveluille ilmenee.

Documents

Hankintailmoituksen Tarvekuvaus - UNA Oy · masti osaksi perusjärjestelmän työpöytää, ... Kustannustietoisuuden lisäämisellä mahdollistettaisiin esimerkiksi pal-jon kustannuksia