Upload
phungnga
View
216
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2017
Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori
Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut
Raportti
1/2018
Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2017
Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori
21.3.2018
Mittausaineisto ja tulokset:
Suvi Pöyhönen, KVVY Tutkimus Oy
Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky
Jari Lagerroos, Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut
Raportointi:
Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut
Sisällysluettelo
Johdanto ........................................................................................................................................................... 9
1 Tiivistelmä mittaustuloksista ................................................................................................................ 10
1.1 Mittaustulokset .............................................................................................................................. 10
1.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt .............................................................. 10
1.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt ......................................................................... 10
1.2 Rikkidioksidi SO2 ........................................................................................................................... 10
1.2.1 Harjavalta ............................................................................................................................... 10
1.2.2 Pori .......................................................................................................................................... 11
1.3 Hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5 .............................................................. 11
1.3.1 Harjavalta ............................................................................................................................... 11
1.3.2 Pori Paanakedonkatu ........................................................................................................... 11
1.3.3 Jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille uudet kalibrointikertoimet 2018 ................. 11
1.4 Metallianalyysit .............................................................................................................................. 11
1.4.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala .............................................................................................. 11
1.5 Typpidioksidi NO2.......................................................................................................................... 11
1.5.1 Pori Paanakedonkatu ........................................................................................................... 11
1.6 Otsoni O3 ........................................................................................................................................ 12
1.6.1 Pori Paanakedonkatu ........................................................................................................... 12
1.7 Ilmanlaatuindeksi .......................................................................................................................... 12
1.7.1 Harjavalta Kaleva .................................................................................................................. 12
1.7.2 Harjavalta Pirkkala ................................................................................................................ 12
1.7.3 Pori Paanakedonkatu ........................................................................................................... 12
2 Ilmanlaatu 2017 ja ilmanlaadun arviointi ........................................................................................... 12
3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ........................................................................................................... 12
3.1 Raja-arvot ....................................................................................................................................... 12
3.2 Tavoitearvot ................................................................................................................................... 13
3.3 Ohjearvot ........................................................................................................................................ 13
3.4 Kynnysarvot ................................................................................................................................... 13
3.5 Kasvillisuutta varten ...................................................................................................................... 14
4 Terveysvaikutuksia ............................................................................................................................... 14
5 Mittausverkko ja – järjestelmä............................................................................................................. 14
6 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ........................................................................................................... 18
7 Ilmanlaatuindeksi .................................................................................................................................. 18
8 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen ............................................................................................ 19
9 Harjavallan tulokset .............................................................................................................................. 20
9.1 Ilmanlaatuindeksit ......................................................................................................................... 20
9.2 Kalevan sääaseman tulokset ...................................................................................................... 22
9.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset ................................................................... 24
9.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset .............................................................. 26
9.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin.................................................................. 28
9.6 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet ......................................................................................... 29
10 Porin tulokset ..................................................................................................................................... 31
10.1 Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu ........................................................................................... 32
10.2 Keskustan sääaseman tulokset .................................................................................................. 33
10.3 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset ............................................................................. 35
10.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin ...................................................................................... 40
10.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset ......................................................................................... 41
11 Laitosten päästötiedot ...................................................................................................................... 43
11.1 Harjavalta ....................................................................................................................................... 43
11.2 Pori .................................................................................................................................................. 45
12 Liikenteen osuus päästöistä ............................................................................................................ 47
12.1 Harjavalta ....................................................................................................................................... 47
12.2 Pori .................................................................................................................................................. 47
13 Vinkkejä asukkaille ........................................................................................................................... 47
LIITTEET 1-6
Sanasto
AOT40 = AOT40-otsonialtistusindeksillä kuvataan otsonin kuormitusta, joka lasketaan 80 μg/m3 ylittävien ot-
sonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m3 erotuksen kumulatiivisena summana määrätyltä ajanjaksolta laskettuna
päivittäisistä tuntiarvoista. Summa kertyy vuosittain 1.5.-31.7. välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioi-
daan klo 9.00 ja 21.00 välillä mitatut tuntipitoisuudet.
Hengitettävät hiukkaset (PM10) = Alle 10 mikrometrin (1 mikrometri = 1/1000 mm) kokoiset hiukkaset. Kul-
keutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen liikenteen levittämästä katupölystä
sekä pienpoltosta syntyneistä hiukkasista.
Ohjearvo = Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Kansalliset ohjearvot ovat pääosin
terveysperusteisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille.
Otsoni (O3) = Ei esiinny suoraan päästöissä vaan muodostuu auringon valon reagoidessa ilmansaasteiden
kanssa. Otsonin syntyminen on monimutkainen tapahtumaketju. Käytännössä otsonia on vähemmän kaupun-
kien keskustoissa ja enemmän maaseuduilla.
Pienhiukkaset (PM2.5) = Alle 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana syvem-
mälle hengitystiehyihin. Peräisin lähinnä liikenteen pakokaasuista, puun pienpoltosta sekä katupölystä. Myös
kaukokulkeumat nostavat pitoisuuksia (mm. metsäpalot).
Raja-arvo = Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne perustuvat EU –direktiiveihin. Ilmansuojeluviran-
omaisten on pyrittävä estämään niiden ylittyminen käytettävissä olevin keinoin.
Rikkidioksidi (SO2) = Hapan kaasu, joka on haitallinen ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Peräisin rik-
kipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista.
Suhteellinen kosteus (RH) = Ilmaisee kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä
lämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyryä.
Tavoitearvo = Tavoitearvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaan
alitettava määräajassa, ja jolla pyritään vähentämään haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.
Tiedotuskynnys = Tiedotuskynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jonka ylittyessä lyhytai-
kainenkin altistuminen voi vaarantaa ilman epäpuhtauksille herkkien väestöryhmien terveyttä. Tiedotuskynnys
on annettu otsonille.
Typen oksidit (NOx) = Typen ja hapen muodostamat kaasumaiset yhdisteet typpidioksidi (NO2) ja typpimo-
noksidi (NO). Typen oksideja syntyy pääasiassa palamisessa, ja ne aiheuttavat happamoitumista, rehevöity-
mistä, korroosiota ja terveydellisiä ongelmia sekä osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen.
Typpidioksidi (NO2) = Kaasu, joka aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja luontoon päästessään rehevöitymistä
ja happamoitumista. Päästöistä 2/3 on peräisin energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista, loppu 1/3 lii-
kenteestä. Vaikka liikenteen päästöt ovat pienempiä, niiden vaikutukset ovat haitallisempia ihmisille, koska
päästöt tapahtuvat suoraan hengitysilman tasolla.
Varoituskynnys = Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa
väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näin
korkeat pitoisuudet ovat erittäin harvinaisia.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto
9
Johdanto Ilmansuojelun tarkoituksena on varmistaa ihmisen terveydelle ja luonnon hyvinvoinnille välttämätön puhdas
ilma. Suomessa on kaikkiaan noin 100 pysyväisluonteista ilmanlaadun mittausasemaa 30 mittausverkon alai-
suudessa noin 60 kunnan alueella.
Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut mittaa sopimusperusteisesti yhteistyössä Harjavallan ja Rauman
kaupunkien sekä alueen suurteollisuuden ja energiatuotantolaitosten kanssa ilmanlaatua. Teollisuuden part-
nerit ovat Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos,
Huntsman P&A Finland Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, Suomen
Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy sekä PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos. Harjavalta-
Pori-Rauma verkossa mittausasemia on yhteensä kahdeksan, joista viisi mittaa ilman epäpuhtauksia ja kolme
vallitsevaa säätä. Mittaustulokset ohjataan Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluille ja edelleen tunneittain
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle.
Pori-Harjavalta -sopimus on voimassa toistaiseksi ja sopimuksen yksityiskohdista sovitaan vuosittain sopija-
puolten yhteisellä päätöksellä. Rauman sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Käytännössä
tämä tarkoittaa Rauman Hallikadun mittaustulosten käsittelyä Porissa sekä tulosten välittämistä Ilmatieteen
laitoksen ilmanlaatusivustolle. Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö laatii Rauman mittaustuloksista
vuosiraportin. Porin ja Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksista laaditaan kalenterivuosittain raportti, joka hy-
väksytetään Harjavalta-Pori –ilmanlaatutyöryhmässä.
Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmän jäsenet vuonna 2017
Minna Eerola Aurubis Finland Oy
Hanna-Leena Heikkilä, pj. Boliden Harjavalta Oy
Katri Nyberg Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos
Reijo Roininen, varapj. Harjavallan kaupunki
Katriina Heikkilä Huntsman P&A Finland Oy, 19.3.2018 alkaen Venator P&A Finland Oy
Jari Hämäläinen Norilsk Nickel Harjavalta Oy
Ari Savola Pori Energia Oy
Porin Prosessivoima Oy
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut-STEP Oy
Jari Lagerroos Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut
Riikka Jokiainen Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut
Jari Grönvall PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos
Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus
Elinor Slotte Varsinais-Suomen ELY-keskus
10
1 Tiivistelmä mittaustuloksista
1.1 Mittaustulokset Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja
Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylit-
tyivät hengitettävien hiukkasten PM10 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla maaliskuussa. Vuoden mit-
tausjaksosta vähintään 75 % tuloksista pitää olla hyväksyttyjä, eli validoituja. Tämä ehto täyttyi kaikissa mit-
tauksissa.
Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aro-
maattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvot
laskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvot ylittyivät nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla.
1.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt
Harjavallassa prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Harjaval-
lassa teolliset päästöt 2017 olivat rikkidioksidia 3102 t, typen oksideja 275 t, hiukkasia 14 t sekä hiilidioksidia
94 104 t. Päästölähteet on laskettu Boliden Harjavalta Oy:n, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n sekä
Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n päästöistä. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Harjavallan liikenteen ai-
heuttamiksi päästöiksi 2016 typen oksidien osalta 40 t, hiukkasten 1,3 t sekä hiilidioksidin osalta 13 922 t.
1.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt
Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömää-
rät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt
2017 olivat rikkidioksidia 715 t, typen oksideja 605 t, hiukkasia 20 t sekä hiilidioksidia 803 611 t. Tärkeimmät
päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, Boliden Harjavalta Oy, Huntsman P&A Finland Oy, Pori Ener-
gia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Vuonna 2017 Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomatta-
vasti keskimääräistä pienemmät Huntsman P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla tammikuun lopussa
tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Porin
liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 2016 typen oksidien osalta 408 t, hiukkasten 13 t sekä hiilidioksidin osalta
137 288 t.
1.2 Rikkidioksidi SO2
1.2.1 Harjavalta
Vuoden 2017 suurin rikkidioksidin 99 % tuntiarvo mitattiin Kalevan asemalla maaliskuussa ollen 102 g/m3,
joka oli 41 % tuntiohjearvosta 250 g/m3. Pirkkalan asemalla mitattiin maaliskuussa suurin 99 % tuntiarvo 48
g/m3, joka oli 19 % tuntiohjearvosta 250 g/m3. Ohjearvoissa toiseksi suurin vrk-arvo saa olla enintään 80
µg/m3. Se ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla. Korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo, 34 µg/m3, mitattiin
Kalevan asemalla maaliskuussa. Arvo on 43 % vuorokausiohjearvosta.
Rikkidioksidipitoisuuksien talvikauden 1.10–31.3. kriittinen taso on 20 g/m3. Sekä Kalevassa, että Pirkkalassa
kriittiset tasot olivat 3 g/m3. Suurimmaksi vuorokausikeskiarvoksi on säädetty 125 g/m3, joka oli Kalevassa
heinäkuussa 39 g/m3 ja Pirkkalassa helmi- ja elokuussa 17 g/m3. Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuo-
dessa on 3 kpl.
Rikkidioksidin raja-arvo on 350 g/m3 tuntikeskiarvona. Enimmillään se oli 2.6.2017 Kalevassa, 248 g/m3.
Pirkkalassa vuoden suurin tuntikeskiarvo oli 10.7.2017, 109 g/m3. Ylityksiä ei siten ollut yhtään, korkein sallittu
ylitysten määrä on 24 kpl kalenterivuodessa. Rikkidioksidin varoituskynnys 500 µg/m3 mitattuna kolmen perät-
täisen tunnin aikana ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla.
11
1.2.2 Pori
Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset Paanakedonkadun ja Pastuskerin mit-
tausasemilla. Vuoden 2017 suurin 99 %:n tuntiarvo 9 g/m3 mitattiin Paanakedonkadulla marraskuussa. Pitoi-
suus oli 4 % tuntiohjearvosta 250 g/m3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson
aikana.
1.3 Hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5
1.3.1 Harjavalta
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 70 g/m3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa. Raja-arvon
lukuarvo 50 g/m3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa vuonna 2017. (Edelliset ylitykset olivat vuonna 2015,
Kalevassa 7 kpl). Raja-arvo kalenterivuodessa on 40 µg/m3. Kalevassa se oli 10 µg/m3 ja Pirkkalassa 8 µg/m3.
Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m3. Kalevassa kalenterivuoden keskiarvo oli 6 µg/m3.
1.3.2 Pori Paanakedonkatu
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 70 g/m3 ylittyi maaliskuussa ollen 80 g/m3. Vuonna 2016 yli-
tyksiä ei ollut, vuonna 2015 oli 2 kpl, maaliskuussa ja joulukuussa. Raja-arvon lukuarvo 50 g/m3 ylittyi Paa-
nakedonkadulla seitsemänä (7) vuorokautena. Siten varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitys-
vuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Vuosiraja-arvo on 40 µg/m3, Paanakedonkadulla kalenterivuo-
den keskiarvo oli 13 µg/m3.
Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m3. Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvo
oli 6 µg/m3.
1.3.3 Jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille uudet kalibrointikertoimet 2018
Euroopan Yhteisön CAFÉ-direktiivin (2008/50/EY) määrittää mm. hiukkasmittausten vertailumenetelmän, mikä
perustuu hiukkasmassan gravimetriseen määritykseen. Jäsenmaa voi käyttää muuta menetelmää vertailume-
netelmän sijasta, mikäli se voi osoittaa, että tulokset ovat yhteneviä vertailumenetelmän antamien tulosten
kanssa. Tällaisella menetelmällä saatuja tuloksia on tarvittaessa korjattava, jotta saataisiin vertailumenetelmää
käyttämällä saatavia tuloksia vastaavat tulokset.
Ilmatieteen laitos teki Kuopiossa vuosina 2014-2015 vertailumittaukset PM10 –ja PM2.5-hiukkasanalysaatto-
reille. Vertailussa oli mukana 9 eri analysaattoria. Vertailun loppuraportti julkaistiin viime vuoden alussa. Ra-
portin tuloksena oli, että jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille määritettiin kalibrointikertoimet sekä PM2.5-
että PM10-mittauksille. Nämä kertoimet otetaan käyttöön koko Suomessa 1.1.2018 alkaen. Porin ja Harjaval-
lan osalta kertoimien käyttöönoton myötä hiukkaspitoisuudet tulevat alenemaan 6-30 % analysaattorista riip-
puen vuoden 2017 tasoon verrattuna.
1.4 Metallianalyysit
1.4.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala
Metallinäytteet analysoitiin mittausasemilla viikoittain kerätyistä vuorokausinäytteistä KVVY Tutkimus Oy:n la-
boratoriossa Tampereella. Valtioneuvoston asetuksen (113/2017) mukaiset tavoitearvot ovat arseenille (As) 6
ng/m3, kadmiumille (Cd) 5 ng/m3 ja nikkelille (Ni) 20 ng/m3 vuosikeskiarvoina laskettuna. Vuosikeskiarvot Ka-
levassa olivat As 6 ng/m3, Cd 1 ng/m3 ja Ni 77 ng/m3 ja Pirkkalassa As 6 ng/m3, Cd 1 ng/m3 ja Ni 9 ng/m3.
Näytteiden tavoitearvot ylittyivät siten nikkelin osalta Kalevan mittausasemalla.
1.5 Typpidioksidi NO2
1.5.1 Pori Paanakedonkatu
Typpidioksidipitoisuuksien suurin 99 % tuntipitoisuus oli tammikuussa, jolloin tuntiarvo 85 g/m3 oli 57 % oh-
jearvosta. Suurin vrk-pitoisuus mitattiin niin ikään tammikuussa ollen 51 g/m3. Tämä vrk-arvo oli 73 % ohjear-
vosta. Korkein mitattu tuntiarvo esiintyi helmikuussa ollen 100 µg/m3, kun terveyshaittojen ehkäisemiseksi an-
12
nettu raja-arvo on 200 µg/m3 (ylityksiä sallitaan 18 kpl vuodessa). Typpidioksidille annettu raja-arvo kalenteri-
vuodessa on 40 g/m3, Paanakedonkadun mittausasemalla kalenterivuoden keskiarvo oli 13 g/m3. Typpidi-
oksidin varoituskynnys 400 g/m3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt.
1.6 Otsoni O3
1.6.1 Pori Paanakedonkatu
Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on asetettu tavoitearvo 120 g/m3, joka saa ylittyä enintään
25 vuorokautena kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tapahtuu 8 tunnin
liukuvaan keskiarvoon. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 μg/m3 ylityksiä ei ollut yhtään kappa-
letta. Suurin 8-tunnin keskiarvopitoisuus mitattiin toukokuussa 111 μg/m3, joka oli 93 % tavoitearvosta.
Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu pitkän tähtäimen tavoitearvo, joka on 6 000 g/m3 lasket-
tuna viiden vuoden keskiarvona 80 g/m3 ylittävien tuntiarvojen summana. Paanakedonkadun mittausase-
malla vuosien 2013-2017 keskiarvo 80 g/m3 ylittävien tuntiarvojen summana laskettuna oli 1 495 g/m3.
1.7 Ilmanlaatuindeksi
1.7.1 Harjavalta Kaleva
Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Kalevassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-
jaksolla vuonna 2017 oli hyvä 41 %, tyydyttävä 47 %, välttävä 11 %, huono 1 % sekä erittäin huono 0 %.
1.7.2 Harjavalta Pirkkala
Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Pirkkalassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-
jaksolla vuonna 2017 oli hyvä 71 %, tyydyttävä 27 %, välttävä 2 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %.
1.7.3 Pori Paanakedonkatu
Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-
jaksolla vuonna 2017 oli hyvä 5 %, tyydyttävä 34 %, välttävä 42 %, huono 15 % sekä erittäin huono 4 %.
2 Ilmanlaatu 2017 ja ilmanlaadun arviointi Harjavalta-Pori mittausalueella vallitsee yleensä tyydyttävä ilmanlaatu. Suurimmat kaupunkien keskustoihin
vaikuttavat muutokset tulevat liikenteen päästöistä sekä katupölystä kuivempina ajanjaksoina. Harjavallan il-
manlaatuun vaikuttaa alueella sijaitseva suurteollisuus ja energiantuotanto. Näiden lisäksi talvikuukausina li-
sääntyvä pienpoltto heikentää ilmanlaatua mm. pienhiukkasten kautta.
3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot
3.1 Raja-arvot Muun muassa rikkidioksidille (SO2), typpidioksidille (NO2), hengitettäville hiukkasille (PM10) ja pienhiukkasille
(PM2.5) on säädetty pitoisuuksien raja-arvot sekä sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot ovat aina
ehdottomia epäpuhtaudesta riippumatta.
Taulukko 1. Ilman epäpuhtauksien raja-arvot ja sallittujen ylityksien määrä vuodessa.
Raja-arvot
Yhdiste Aika Raja-arvo
Sallitut ylityk-set
µg/m3 vuodessa
Rikkidioksidi Tunti 350 24
Vuorokausi 125 3
Typpidioksidi Tunti 200 18
Vuosi 40 -
13
Hengitettävät hiukkaset Vuorokausi 50 35
Vuosi 40 -
Pienhiukkaset Vuosi 25 -
3.2 Tavoitearvot Tavoitearvot, joihin tulee pyrkiä kustannustehokkaita keinoja käyttäen, on annettu mm. otsonille (O3), arsee-
nille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni).
Taulukko 2. Otsonin ja raskasmetallien tavoitearvot.
Tavoitearvot Yhdiste Aika Tavoitearvo Voimassa
µg/m3 alkaen
Otsoni 8 h liukuva ka. 120 µg/m3 saa ylittyä 25 krt/vuosi 1.1.2010
kolmen vuoden keskiarvona
Arseeni vuosikeskiarvo 0,006 1.1.2013
Kadmium vuosikeskiarvo 0,005 1.1.2013
Nikkeli vuosikeskiarvo 0,020 1.1.2013
3.3 Ohjearvot Ohjearvot on annettu mm. typpidioksidille (NO2), rikkidioksidille (SO2) ja hengitettäville hiukkasille (PM10). Oh-
jearvot ovat ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineinä. Tavoitteena on ehkäistä ohjearvojen
ylittyminen.
Taulukko 3. Ilman epäpuhtauksien ohjearvot ja tilastolliset määrittelyt.
Ohjearvot Yhdiste Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittely
µg/m3
Rikkidioksidi Tunti 250 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste
Vuorokausi 80 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
Typpidioksidi Tunti 150 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste
Vuorokausi 70 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
Hengitettävät Vuorokausi 70 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
hiukkaset
3.4 Kynnysarvot Kynnysarvot on jaettu tiedotus- ja varoituskynnykseen. Tiedotuskynnys on säädetty otsonille ja varoituskynnys
otsonin lisäksi myös rikkidioksidille ja typpidioksidille.
Taulukko 4. Otsonin tiedotus- ja varoituskynnys sekä rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys.
Kynnysarvot
Yhdiste Aika Tiedotuskyn-nys Varoituskynnys
µg/m3 µg/m3
Otsoni Tunti 180 240
Rikkidioksidi Kolme peräkkäistä - 500
tuntia Typpidioksidi Kolme peräkkäistä - 400
tuntia
14
3.5 Kasvillisuutta varten Kasvillisuuden suojelemiseksi on rikkidioksidille ja typen oksideille asetettu kriittiset rajat sekä tavoitearvo ot-
sonille.
Taulukko 5. Kriittiset rajat kasvillisuuden suojelemiseksi rikkidioksidille ja typen oksideille.
Kriittiset rajat
Yhdiste Aika Kriittinen taso
µg/m3
Rikkidioksidi Vuosi/ 20
Talvikausi
Typen oksidit Vuosi 30
(NO+NO2)
Taulukko 6. Tavoitearvot kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille.
Tavoitearvot Yhdiste Määritetty Tavoitearvo Pitkän tähtäimen
vuodelle 2010 tavoite
Otsoni 80 µg/m3 ylittävien 18000 µg/m3h laskettuna 6000 µg/m3h
tuntiarvojen summa viiden vuoden keskiarvona
Lisätietoja:
Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto
4 Terveysvaikutuksia
Ilmansaasteet voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita tai terveyshaittoja, mm. yskää, nuhaa, hengenahdistusta,
toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja ast-
makohtausten lisääntymistä. Erityisen herkkiä väestöryhmiä ilmansaasteille ovat hengitys- ja sydänsairaat,
pienet lapset sekä vanhukset. Ilmansaasteille altistuminen voi lisätä myös hengitysteiden herkkyyttä mm. pak-
kasilmalle tai siitepölyille.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto
Hengitysliiton www-sivut
5 Mittausverkko ja – järjestelmä Harjavalta-Pori mittausverkkoon kuuluu yhteensä viisi mittausasemaa. Harjavallassa mittausasemat ovat kes-
kustan Kalevassa ja joen pohjoispuolella Pirkkalassa. Molemmilla asemilla mitataan rikkidioksidia, hengitettä-
viä hiukkasia sekä hiukkasten metallipitoisuuksia. Kalevassa mitataan lisäksi pienhiukkasia ja siellä sijaitsee
sääasema.
Porin keskustassa ilman epäpuhtauksia mitataan Paanakedonkadun asemalla ja säätietoja ympäristöviraston
katolla olevalla sääasemalla Valtakadulla. Pastuskerin asema sijaitsee Meri-Porissa ja siellä mitataan rikkidi-
oksidin taustapitoisuuksia sekä säätietoja.
15
Mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista sekä mittaustulosten editoinneista vastaa JPP-Kalibrointi Ky. Har-
javallan osalta mittausjärjestelmä sisältää automaattiset hälytykset, mikäli rikkidioksidipitoisuudet ovat vaa-
rassa ylittyä. Tällöin järjestelmä lähettää tekstiviestin 18 matkapuhelimeen. Toinen tekstiviesti välitetään, kun
pitoisuus on laskenut takaisin alle säädetyn rajan. Lisäksi hiukkasnäytekeräimien järjestelmä lähettää teksti-
viestit ympäristö- ja lupapalveluiden hälytyspuhelimeen aina kun keräykset käynnistyvät ja päättyvät sekä
esim. sähkökatkotilanteessa.
Taulukko 7. Mittausasemat, mitattavat komponentit ja sääasemien paikat. Epäpuhtaus
Mittauspiste PM10 PM2.5 NO2 O3 SO2 PM10:n metallit Sääasema
Harjavalta, Kaleva x x x x x
Harjavalta, Pirkkala x x x
Pori, Paanakedonkatu x x x x x
Pori, Ympäristövirasto x
Pori, Pastuskeri x x
Rauma, Hallikatu x x
Kuva 1. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Harjavalta-Pori-Rauma. Mittausasemilla mittausohjelmana on Envi-das for Windows. Ympäristö- ja lupapalveluiden keskustietokoneilla mittaustulosten keräämiseen, käsittelyyn ja niiden välittämiseen käytetään Enview 2000 –ohjelmaa.
16
Taulukko 8. Porin mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit.
Parametri Paikka Mittaus-
aika Analysaattorin
malli
Rikkidioksidi (SO2) Pastuskeri jatkuva Thermo Electron
43 A
Rikkidioksidi (SO2) Paanakedonkatu jatkuva Thermo Electron
43 A
Typpidioksidi (NO2) Paanakedonkatu jatkuva AC 32M
Otsoni (O3) Paanakedonkatu jatkuva API 400 A
Hengitettävät hiukkaset (PM10) Paanakedonkatu jatkuva MP101M+CPM
Pienhiukkaset (PM2,5) Paanakedonkatu jatkuva MP101M+CPM
Säätiedot, tuulen suunta ja Pastuskeri jatkuva SMA-300
nopeus sekä lämpötila
Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus
Ympäristövirasto jatkuva Vaisala WXT 520 sekä lämpötila, suhteellinen kosteus,
ilmanpaine ja sadanta
Taulukko 9. Harjavallan mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit.
Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin
malli
Rikkidioksidi (SO2) Kaleva jatkuva Thermo Scientific
43i
Hengitettävät hiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 1400 A
Pienhiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 1405
Hiukkaset Kaleva 1 vrk
näyte/viikko Leckel SEQ47/55
PM10-pölyn koostumus Kaleva viikkokeruunäyte TEOM Accu
Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus
Kaleva jatkuva Vaisala WXT 520 sekä lämpötila, suhteellinen kosteus,
ilmanpaine ja sadanta
Rikkidioksidi (SO2) Pirkkala jatkuva Thermo Scientific
43i
Hengitettävät hiukkaset Pirkkala jatkuva TEOM 1400 A
Hiukkaset Pirkkala 1 vrk
näyte/viikko Leckel SEQ47/55
PM10-pölyn koostumus Pirkkala viikkokeruunäyte TEOM Accu
17
Kuva 2. Mittausasemien sijainnit seutukartalla.
Ilmanlaadun valvonnan mittaustulokset saadaan reaaliajassa (laboratorioissa analysoitavia metallipitoisuus-
näytteitä lukuun ottamatta). Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilta tulokset saadaan laajakaistayh-
teydellä minuutin päivitysajalla. Porin Paanakedonkadun, Pastuskerin ja Rauman Hallikadun mittausasemilta
tulokset päivittyvät Porin ympäristöviraston ilmanlaatuvalvonnan tietokoneelle kerran tunnissa mobiiliyhteyden
välityksellä. Tiedot välitetään tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle, mistä ilmanlaatua voi seu-
rata tunnin viiveellä.
Harjavalta-Pori mittausasemilla mitataan erilaisia ilman epäpuhtauksia ennakkoon tehdyn mittaussuunnitel-
man mukaisesti. Porin Paanakedonkadun liikenneperäisten epäpuhtauksien mittausasemalla analysoidaan
typpidioksidia (NO2), rikkidioksidia (SO2), otsonia (O3), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä pienhiukkasia
(PM2.5). Porin keskustan säätietoja mitataan ympäristövirastolla.
Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla analysaattorien määrä on suppeampi, koska mittaustarve on
suunniteltu välittömässä läheisyydessä sijaitsevan suurteollisuuden päästökomponenttien mukaan. Pirkkalan
asemalla mitataan rikkidioksidia (SO2) ja hengitettäviä hiukkasia (PM10). Kalevan asemalla mitataan rikkidiok-
sidin ja hengitettävien hiukkasten lisäksi pienhiukkasia (PM2.5) sekä säätietoja. Molemmilla asemilla kerätään
myös hiukkasnäytteitä, joiden sisältämät metallipitoisuudet tutkitaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tam-
pereella. Mittausasemat esitellään tarkemmin liitteissä 1-6.
18
6 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Ilmanlaatuun vaikuttavat useat tekijät ja ne voidaan karkeasti lajitella ihmisten aiheuttamiin ja luonnollisiin osa-
alueisiin. Ihmisten aiheuttamia ovat mm. liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat epäpuhtaudet.
Luonnollisia vaikuttajia ovat taas sateet, matala- ja korkeapaineet sekä tuulet. Varsinkin kaupunkien keskus-
tojen alueella liikenne aiheuttaa suurimmat ongelmat. Polttomoottoriautojen typen oksidien päästöt sekä katu-
ja rengaspöly ovat erityisen haitallisia, koska epäpuhtaudet sijaitsevat hengityskorkeudella. Energiantuotan-
non ja teollisuuden prosessien päästöt taas kulkeutuvat laajemmalle alueelle päästökorkeuden ollessa huo-
mattavasti suurempi. Nämä päästöt eivät ole kuitenkaan yhtään turvallisempia, mutta niiden vaikutukset ovat
vähemmän välittömiä ihmisten terveyteen.
7 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaadun tiedotuksessa käytetään ilmanlaatuindeksiä, jolla voidaan tiivistää kunkin mittausaseman mittaus-
arvot yhteen havainnollistavaan väriasteikkoon ja laatusanoihin: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin
huono. Mittausasemilla lasketaan tunneittain vertailuluku eli indeksi, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua alu-
eella suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin.
Ilmanlaatuindeksiä laskettaessa muuttujiksi voidaan ottaa mm. rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hen-
gitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5), otsonin (O3) pitoisuudet. Jokaisella epäpuhtaudella on
oma kerroinlukunsa, jota käytetään indeksin laskemiseen. Millään asemalla ei mitata kaikkia edellä mainittuja
yhdisteitä ja siksi ilmanlaatuindeksi lasketaan aina vain osasta yhdisteitä. Tästä syystä eri asemien indeksit
eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Indeksi voidaan myös jättää kokonaan laskematta, mikäli
asemalla mitataan vain yhtä tai kahta yhdistettä kuten esimerkiksi Porin Pastuskerissa.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto
Taulukko 10. Epäpuhtauksien tuntipitoisuutta vastaavat indeksiarvot.
Pitoisuudet mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³)
Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3
Hyvä <20 <40 <20 <10 <60
Tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100
Välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140
Huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180
Erittäin huono >350 >200 >200 >75 >180
Taulukko 11. Indeksiarvojen mahdolliset vaikutukset terveyteen, luontoon ja materiaaleihin.
Indeksiluokitus Terveysvaikutukset Muut vaikutukset
Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä
Tyydyttävä Hyvin
epätodennäköistä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä
Välttävä Epätodennäköistä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia
pitkällä aikavälillä
Huono Mahdollista herkillä
ihmisillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia
pitkällä aikavälillä
Erittäin huono Mahdollista herkillä
väestöryhmillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia
pitkällä aikavälillä
19
8 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen Ilmanlaatu voi heikentyä hetkellisesti mm. katupölyn, mahdollisten laitevikojen tai teollisuuslaitosten häiriöti-
lanteiden vuoksi. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluilla on vastuu varoittaa ja tiedottaa Harjavallan ja
Porin kaupunkien asukkaita ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Kunnan tiedottamisvastuu perus-
tuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017) sekä ympäristönsuojelulakiin (527/2014). Harjavallan
ja Porin kaupungeissa on käytössä tiedotus- ja toimintaohje, joka tehostaa tiedottamista ilman epäpuhtauksien
aiheuttamasta vaarasta.
Rikkidioksidin raja-arvojen lähestyessä tai ylittyessä Harjavallan ilmanlaadun mittausasemat lähettävät auto-
maattisesti hälytystekstiviestin ympäristö- ja lupapalveluille sekä suurteollisuuden edustajille. Ilman epäpuh-
tauksia voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti ympäristöviraston päätteiltä ja raja-arvojen ylittyessä tiedotetaan ja
varoitetaan asukkaita mm. radion ja verkkosivujen välityksellä. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut tie-
dottaa tai varoittaa väestöä rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylit-
tyessä tai lähestyessä. Yleisölle on myös tiedotettava, mikäli PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- tai
nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (113/2017) asetetut tavoitearvot.
Ilmanlaadun heikkenemisestä kertovat tiedotteet ja varoitukset sisältävät tiedot epäpuhtauden laadusta, pitoi-
suudesta, koska ja missä ylitys on tapahtunut, mille alueelle sen vaikutukset ulottuvat, miten tilanteen ennus-
tetaan muuttuvan, riskiryhmä sekä mahdolliset terveysvaikutukset ja neuvoja niiden ehkäisemiseen.
Vuoden 2017 aikana lähetettiin alueellisille tiedotusvälineille kaksi tiedotetta heikentyneen ilmanlaadun joh-
dosta: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 50 µg/m3 ylitykset Porin Paanakedonkadulla
helmi- ja maaliskuussa, jolloin ilmanlaatu oli hetkellisesti erittäin huono. Maaliskuussa laadittiin myös erillinen
tiedote Porin alueen kiinteistönhuoltoyhtiöille, taloyhtiöille sekä Porin kaupungin tekniselle palvelukeskukselle
ja palveluliikelaitokselle koskien hiekotushiekan asianmukaista poistamista kaduilta ja kiinteistöjen piha-alu-
eilta. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelujen internet –sivujen kautta tiedotettiin Porin Paanakedonka-
dulla mitatuista seitsemästä hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 50 µg/m3 ylityksestä.
Varoituskynnys ei ylittynyt yhdenkään mitatun komponentin osalta vuonna 2017.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto
20
9 Harjavallan tulokset
Kuva 3. Harjavallan Pirkkalan ja Kalevan mittausasemien sekä suurteollisuuspuiston sijainnit.
9.1 Ilmanlaatuindeksit
Kuvio 1. Kalevan ilmanlaatuindeksi 2017. Kuviosta on nähtävissä katupölyn aiheuttama ilmanlaadun heikke-neminen maaliskuussa.
0
50
100
150
200
Tunti-i
ndeks
i
Hyvä
Välttävä
Tyydyttävä
Huono
Erittäin huono
75
Ilmanlaatuindeksi Kaleva 2017
21 Taulukko 12. Ilmanlaatuindeksi Kalevan mittausasemalla 2017.
Ilmanlaatuindeksi Kaleva 2017 %
Hyvä 41
Tyydyttävä 47
Välttävä 11
Huono 1
Erittäin huono 0
Yhteensä 100
Kuvio 2. Pirkkalan ilmanlaatuindeksi 2017. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt tasaisena läpi vuoden, pääosin hy-vänä ja tyydyttävänä. Pirkkalan mittausasema on etäämpänä suurteollisuusalueesta kuin Kaleva, minkä vuoksi pitoisuudet ovat matalampia. Sijaintinsa vuoksi myös liikenteen aiheuttamat pitoisuuksien kohoamiset ovat epätodennäköisiä.
Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksi Pirkkalan mittausasemalla 2017.
Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 2017 %
Hyvä 71
Tyydyttävä 27
Välttävä 2
Huono 0
Erittäin huono 0
Yhteensä 100
0
50
100
150
200
Tunti-
indeksi
Hyvä
Välttävä
Tyydyttävä
Huono
Erittäin huono
75
Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 2017
22
9.2 Kalevan sääaseman tulokset
Kuvio 3. Tuulen suunta Kalevan sääasemalla 2017. Pääsääntöisesti tuulet ovat puhaltaneet etelän, idän ja lännen suunnilta.
Kuvio 4. Viikottainen keskilämpötila Kalevan sääasemalla 2017. Vuoden keskilämpötila oli 5,8 °C.
0
10
20
30
40
50
60
70
Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
Etelä
Lounas
Länsi
Luode
Tuulen suuntajakauma Kaleva 2017 [vrk]
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
1 3 5 7 9
11
13
15
17
19
21
23
25
27
29
31
33
35
37
39
41
43
45
47
49
51
Lämpötila viikkokeskiarvo Kaleva 2017 [°C]
Lämpötila
ka.
23
Kuvio 5. Kuukausittainen sademäärä Kalevan mittausasemalla 2017. Koko vuoden sademäärä oli 366 mm.
Kuvio 6. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 2017. Koko vuoden keskiarvo oli 74,8 %.
0
20
40
60
80
100
120
140
Sademäärä Kaleva 2017 [mm]
Sademäärä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1 3 5 7 9 111315171921232527293133353739414345474951
Suhteellinen kosteusprosentti
viikkokeskiarvot Kaleva 2017 [%]
Kosteusprosentti ka.
24
Kuvio 7. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 2017. Koko vuoden keskiarvo oli 1005 hPa.
9.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset
Kuvio 8. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Mittaustulokset ovat ol-leet melko tasaisia läpi vuoden. Ainoastaan maaliskuussa mittaustulos on ollut hieman korkeampi, mikä johtuu kohonneesta katupölypitoisuudesta. Vuorokausiohjearvon tai raja-arvon lukuarvon ylityksiä ei ollut vuoden 2017 aikana.
950
960
970
980
990
1000
1010
1020
1030
1040
1050
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51
Ilmanpaine viikkokeskiarvot Kaleva 2017
[hPa]
Ilmanpaine ka.
0
20
40
60
80
100
Kaleva PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]
2015
2016
2017
Raja-arvo
Ohjearvo
ka.
25
Kuvio 9. Pienhiukkasten (PM2.5) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. PM2.5 -mittaus aloitettiin 1.8.2015 ja siksi vertailuarvot vuodelta 2015 näkyvät vain viideltä kuukaudelta. PM2.5 -pitoisuudet ovat olleet tarkastelu-vuosina pieniä.
Kuvio 10. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Pirkkalan asema sijaitsee sivussa vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, jolloin katupölyä esiintyy vähemmän. PM10 -pitoisuudet ovat olleet pieniä.
0
5
10
15
20
25
30
Kaleva PM2,5 vuorokausiarvot [µg/m3]
2015
2016
2017
Raja-arvo
ka.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Pirkkala PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]
2015
2016
2017
Raja-arvo
Ohjearvo
ka.
26
9.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset
Kuvio 11. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla ovat olleet pieniä.
Kuvio 12. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan asemalla ovat olleet pieniä.
0
20
40
60
80
100
120
140
Kaleva SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]
2015
2016
2017
Raja-arvo
Ohjearvo
ka.
0
20
40
60
80
100
120
140
Pirkkala SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]
2015
2016
2017
Raja-arvo
Ohjearvo
ka.
27
Kuvio 13. Rikkidioksidin tuntiarvot Kalevan mittausasemalla. Vuoden 2017 rikkidioksidin tuntiarvot Kale-vassa ovat olleet, alkuvuotta lukuun ottamatta, samalla tasolla tai pienempiä kuin vuonna 2016.
Kuvio 14. Rikkidioksidin tuntiarvot Pirkkalan mittausasemalta. Pirkkalan rikkidioksidin tuntiarvot ovat tarkas-telujakson ajalla selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot.
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Kaleva SO2 tuntiarvot [µg/m3]
2015
2016
2017
Raja-arvo
Ohjearvo
ka.
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Pirkkala SO2 tuntiarvot [µg/m3]
2015
2016
2017
Raja-arvo
Ohjearvo
ka.
28
9.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin
Harjavallan rikkidioksidipitoisuudet selittyvät suurimmilta osin Boliden Harjavalta Oy:n teollisuusprosessien
päästöistä. Päästöjen näkyminen mittaustuloksissa riippuu myös tuulen suunnasta. Kalevan asemalla länsi-
ja luodetuuli tuo suurimmat pitoisuudet ja Pirkkalan asemalle taas lounaasta puhaltavat ilmavirrat.
Kuvio 15. Kalevan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 2017 tuulen suunnan mukaan. Kale-van asema sijaitsee itä - kaakko –suunnassa suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman.
Kuvio 16. Pirkkalan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 2017 tuulen suunnan mukaan. Pirk-kalan asema sijaitsee koilliseen suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Välimatka päästölähteeseen on myös yli kaksinkertainen Kalevan asemaan verrattuna ja siksi pitoisuudet ovat alhaisem-mat.
0
5
10
15
20
25Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
Etelä
Lounas
Länsi
Luode
Kaleva tuulen suunta ja SO2
pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]
0
5
10
15
20
25Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
Etelä
Lounas
Länsi
Luode
Pirkkala tuulen suunta ja SO2
pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]
29
9.6 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet
Kuva 4. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla on Leckel SEQ 47/50 -hiukkaskeräimet PM10 -me-tallinäytteiden keruuta varten. Laite kerää vuorokausinäytteen kerran viikossa. Näytteet kerätään satunnais-otannalla eri viikonpäivinä. Automaatio hoitaa suodattimien siirron keräyskammiosta analysoitavien suodatti-mien säiliöön. Suodattimet analysoidaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella standardin EN 14902:2006 mukaisesti.
Taulukko 14. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuosina 2007-2017. Vuodesta 2016 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:2014 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/50 –hiukkaskeräimellä. Nikkelipitoisuudet ovat Valtioneuvoston ase-tuksen 113/2017 mukaisten tavoitearvojen yläpuolella ja arseenipitoisuudet tavoitearvojen tasolla. Yksittäiset pitoisuuspiikit nostavat olennaisesti vuosikeskiarvoa.
Kaleva Näytteenotto As Cd Ni
PM10 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]
m3/vrk
Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 20
Mittausten keskiarvot 2017 1 vrk/vko 55,15 6 1 77
Mittausten keskiarvot 2016 1 vrk/vko 55,15 12 2 72
Mittausten keskiarvot 2015 1 vko 19,7 10 2 8
Mittausten keskiarvot 2014 1 vko 19,7 8 2 6
Mittausten keskiarvot 2013 1 vko 19,7 10 3 9
Mittausten keskiarvot 2012 1 vko 19,7 6 2 7
Mittausten keskiarvot 2011 1 vrk/vko 19,7 8 3 13
Mittausten keskiarvot 2010 1 vrk/vko 19,7 15 9 18
Mittausten keskiarvot 2009 1 vrk/vko 19,7 10 3 13
Mittausten keskiarvot 2008 1 vrk/vko 19,7 16 5 16
Mittausten keskiarvot 2007 1 vrk/vko 19,7 8 2 15
30 Taulukko 15. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiar-vot Kalevan mittausasemalla vuonna 2016-2017. Keskiarvo on arvojen summa jaettuna arvojen lukumäärällä, kun taas mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen järjestettyjen arvojen keskimmäisen ar-von.
Kaleva As Cd Ni
PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]
Mittausten mediaanit 2017 2 0 10
Mittausten keskiarvot 2017 6 1 77
Mittausten mediaanit 2016 2 0 17
Mittausten keskiarvot 2016 12 2 72
Taulukko 16. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan
mittausasemalla vuosina 2007-2017. Vuodesta 2016 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:2014 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/50 –hiukkaskeräimellä. Arseenipitoisuudet ovat samalla tasolla kuin Valtioneuvoston asetuksen 113/2017 mukaiset tavoitearvot.
Pirkkala Näytteenotto As Cd Ni
PM10 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]
m3/vrk
Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 20
Mittausten keskiarvot 2017 1 vrk/vko 55,15 6 1 9
Mittausten keskiarvot 2016 1 vrk/vko 55,15 5 1 8
Mittausten keskiarvot 2015 1 vko 19,7 7 1 4
Mittausten keskiarvot 2014 1 vko 19,7 6 1 4
Mittausten keskiarvot 2013 1 vko 19,7 6 2 4
Mittausten keskiarvot 2012 1 vko 19,7 3 1 3
Mittausten keskiarvot 2011 1 vrk/vko 19,7 5 2 8
Mittausten keskiarvot 2010 1 vrk/vko 19,7 4 2 6
Mittausten keskiarvot 2009 1 vrk/vko 19,7 3 1 8
Mittausten keskiarvot 2008 1 vrk/vko 19,7 6 3 5
Mittausten keskiarvot 2007 1 vrk/vko 19,7 4 2 5
Taulukko 17. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiar-
vot Pirkkalan mittausasemalla vuonna 2016-2017.
Pirkkala As Cd Ni
PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]
Mittausten mediaanit 2017 1 0 1
Mittausten keskiarvot 2017 6 1 9
Mittausten mediaanit 2016 2 0 2
Mittausten keskiarvot 2016 5 1 8
31 Taulukko 18. PM10 –hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot
Kalevan mittausasemilla vuonna 2016-2017.
Kaleva Al Cu Fe Pb Zn
PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]
Mittausten keskiarvot 2017 161 99 352 8 23
Mittausten keskiarvot 2016 146 111 404 15 32
Taulukko 19. PM10 –hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna 2016-2017.
Pirkkala Al Cu Fe Pb Zn
PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]
Mittausten keskiarvot 2017 44 15 81 8 19
Mittausten keskiarvot 2016 49 17 80 10 22
10 Porin tulokset
Kuva 5. Porin Ympäristöviraston ja Paanakedonkadun mittausaseman sijainnit kartalla. Porin keskustan sää-asema sijaitsee ympäristövirastolla.
32
10.1 Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu
Kuvio 17. Paanakedonkadun ilmanlaatuindeksi 2017. Diagrammista ilmenevät mm. kevään ja loppusyksyn katupölypiikit.
Taulukko 20. Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkadun mittausasemalla 2017.
Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu 2017 %
Hyvä 5
Tyydyttävä 34
Välttävä 42
Huono 15
Erittäin huono 4
Yhteensä 100
0
50
100
150
200
Tu
nti
-In
deksi
Hyvä
Välttävä
Tyydyttävä
Huono
Erittäin huono
75
Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu 2017
33
10.2 Keskustan sääaseman tulokset
Kuvio 18. Tuulen suunta Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Pääsääntöisesti ilmavirrat ovat puhalta-neet lännestä, etelästä ja idästä. Lukuarvot ovat määriä ja yksikkönä vuorokausi.
Kuvio 19. Viikottainen keskilämpötila Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Vuoden keskilämpötila oli 6,0 °C.
0
10
20
30
40
50
60
Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
Etelä
Lounas
Länsi
Luode
Tuulen suuntajakauma Pori 2017 [vrk]
-10
-5
0
5
10
15
20
1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52
Lämpötila viikkokeskiarvo Pori 2017
[°C]
Lämpötila
ka.
34
Kuvio 20. Kuukausittaiset sademäärät Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Koko vuoden sademäärä oli 496 mm.
Kuvio 21. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Vuoden keskimääräinen kosteusprosentti oli 71%.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Sademäärä Porin keskusta 2017 [mm]
Sademäärä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51
Suhteellinen kosteus viikkokeskiarvot Pori 2017 [%]
Suhteellinen kosteus ka.
35
Kuvio 22. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Vuoden keski-ilmanpaine oli 1006 hPa.
10.3 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset
Huom. Vuodesta 2013 vuoden 2016 lokakuun puoliväliin saakka pitoisuudet on mitattu Mikonkadulla ja loka-
kuun 2016 lopulta alkaen Paanakedonkadulla.
Kuvio 23. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Helmi-maalis-
kuussa pitoisuudet olivat katujen pölyämisen vuoksi selkeästi korkeammat. Raja-arvon lukuarvon ylityksiä oli
yhteensä 7 kpl: helmikuussa 2, maaliskuussa 4 ja lokakuussa 1 kpl. Sallittu lukuarvojen ylitysmäärä on 35 kpl
vuodessa. Vuorokausiohjearvo 70 µg/m3 ylittyi maaliskuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 13 µg/m3 raja-
arvon ollessa 40 µg/m3.
950
960
970
980
990
1000
1010
1020
1030
1040
1050
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51
Ilmanpaine viikkokeskiarvot Pori 2017 [hPa]
Ilmanpaine ka.
0
20
40
60
80
100
Paanakedonkatu PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
Raja-arvo
Ohjearvo
36
Kuvio 24. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Vuoden korkeimmat pitoi-suudet olivat helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 6 µg/m3 raja-arvon ollessa 25 µg/m3.
Kuvio 25. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. SO2 -pitoisuudet ovat Porin keskustan alueella hyvin matalia. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m3 ja ohjearvo 80 µg/m3.
0
5
10
15
20
25
30
Paanakedonkatu PM2,5 vuorokausiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
Raja-arvo
0
2
4
6
8
10
Paanakedonkatu SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
37
Kuvio 26. Rikkidioksidin tuntikeskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikes-kiarvolle on 350 µg/m3 ja ohjearvo 250 µg/m3. Myös tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat huomattavasti mata-lampia kuin mitä raja- ja ohjearvo ovat.
Kuvio 27. Typpidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuviosta erottuvat selkeästi talvikuukausien korkeammat pitoisuudet. Tämä selittyy lähinnä lämmityksessä poltettavan polttoöljyn- ja die-selajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje- tai vuosikeskiarvojen ylityksiä ei mittausjaksolla esiintynyt.
0
5
10
15
20
25
Paanakedonkatu SO2 tuntikeskiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Paanakedonkatu NO2 vuorokausiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
Raja-arvo
Ohjearvo
38
Kuvio 28. Typpidioksidin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Myös tuntiarvoissa erotettavissa tal-vikuukausien korkeammat pitoisuudet johtuen polttoöljyn ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje-, raja- tai kynnysarvojen ylityksiä ei mitattu.
Kuvio 29. Otsonin kahdeksan tunnin keskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonia muodostuu muista ilmansaasteista auringon valon säteilyn seurauksena. Tämän vuoksi otsonipitoisuudet ovat korkeam-mat kesäkuukausina. Kuvioita 27 ja 28 verrattaessa voidaan nähdä, että otsonin ja NO2 välinen suhde on miltei suoraan käänteinen. Tämä johtuu siitä, että typpidioksidin kanssa muodostuu myös typpioksidia (NO), mikä taas poistaa otsonia. Tästä syystä kaupunkien keskustoissa on yleisesti pienemmät otsonipitoisuudet kuin maaseudulla.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
Paanakedonkatu NO2 tuntiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
Raja-arvo
Ohjearvo
0
20
40
60
80
100
120
140
Paanakedonkatu O3 8 tunnin arvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
Tavoitearvo
39
Kuvio 30. Otsonin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuvio on hyvin samankaltainen kuin kah-deksan tunnin arvojen kohdalla.
Kuvio 31. Otsonin AOT40 –altistusindeksit Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonin haitallisuus kasvillisuu-
delle on riippuvainen kasvukauden aikaisista korkeista otsonipitoisuuksista ja niiden kestosta. Niinpä otsonin ta-
voitearvo perustuu altistusaikaan. AOT40 -otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m3 ylittävien otsonin tuntipitoi-
suuksien ja 80 µg/m3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain 1.5.-31.7. välisenä aikana, ja
sitä laskettaessa huomioidaan klo 9.00 ja 21.00 välillä mitatut tuntipitoisuudet. Porin keskustan otsonipitoisuus
viiden vuoden keskiarvona laskettuna on 1 495 µg/m3 h, mikä alittaa selvästi pitkän ajan tavoitearvon 6 000 µg/m3
h kalenterivuodessa.
0
50
100
150
200
250
Paanakedonkatu O3 tuntiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
Tiedotuskynnys
Varoituskynnys
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
2013 2014 2015 2016 2017
Paanakedonkatu O3 AOT40 -indeksivertailu (µg/m3
h)
Tavoitearvo
Keskiarvo
40
10.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin
Kuvio 32. Paanakedonkadun mittausaseman hengitettävien hiukkasten pitoisuusjakauma tuulen suunnan mu-kaan. Koska katualue sijaitsee mittausaseman koillispuolella, katupölyn pitoisuuksia nostavat vaikutukset nä-kyvät etenkin koillisen puoleisilla tuulilla. Myös läheisen teollisuusrakennuksen ajoittain pölyävät purkutyöt vai-kuttivat helmi-maaliskuun hiukkaspitoisuuksiin.
Kuvio 33. Paanakedonkadun mittausaseman typpidioksidin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Tuu-len suunnalla ei ole ollut suurta vaikutusta typpidioksidipitoisuudessa.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
Etelä
Lounas
Länsi
Luode
Paanakedonkatu tuulen suunta ja PM10 pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]
0
5
10
15Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
Etelä
Lounas
Länsi
Luode
Paanakedonkatu tuulen suunta ja NO2 pitoisuudet 2017 [µg/m3]
41
Kuvio 34. Paanakedonkadun mittausaseman otsonin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Otsonipitoi-
suudet ovat olleet hieman korkeammat etelän ja luoteen -välisillä tuulilla.
10.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset
Kuvio 35. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Vuoden 2017 vuorokausiarvot ovat olleet nollatasoa. Asema mittaa rikkidioksidipitoisuuden tausta-arvoa, eikä lähellä ole päästölähteitä. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m3 ja ohjearvo 80 µg/m3.
0
10
20
30
40
50
60Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
Etelä
Lounas
Länsi
Luode
Paanakedonkatu tuulen suunta ja O3 pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]
0
5
10
Pastuskeri SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
42
Kuvio 36. Rikkidioksidin tuntiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat olleet lä-hellä nollaa. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 350 µg/m3 ja ohjearvo 250 µg/m3.
0
5
10
15
Pastuskeri SO2 tuntiarvot [µg/m3]
2013
2014
2015
2016
2017
ka.
43
11 Laitosten päästötiedot
11.1 Harjavalta
Kuvio 37. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppa-kauden eli vuoden 2013 alusta alkaen. Hiilidioksidipäästöjen trendi on loivasti laskeva.
Kuvio 38. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Vuoden 2017 hiukkaspäästöt olivat kymmenen vuoden tarkastelujakson matalimmat.
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaiset
päästöt Harjavalta [t/a]
Boliden Harjavalta Oy
Suomen TeollisuudenEnergiapalvelut - STEP
0
5
10
15
20
25
30
35
Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a]
Boliden Harjavalta Oy
Suomen TeollisuudenEnergiapalvelut - STEP
Norilsk Nickel Harjavalta Oy
44
Kuvio 39. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Rikkidioksidipäästöt olivat edellisten vuosien tasolla.
Kuvio 40. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Typen oksidien päästömäärä kasvoi edellis-vuodesta.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a]
Boliden Harjavalta Oy
Suomen TeollisuuudenEnergiapalvelut -STEP
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a]
Boliden Harjavalta Oy
Suomen TeollisuuudenEnergiapalvelut -STEP
45
11.2 Pori
Vuonna 2017 Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät Huntsman P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla tammikuun lopussa tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta.
Kuvio 41. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 2013 alusta alkaen. PVO-Lämpövoima lopetti Porin Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollisen toiminnan vuonna 2015.
Kuvio 42. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Porissa. Hiukkaspäästöjen määrät ovat vähentyneet merkittä-västi edellisvuosista.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]
Aurubis
Boliden Harjavalta Oy
PVO-Lämpövoima
Pori Energia Oy
PPV Oy
Huntsman P&A Finland Oy
Fortum Power and Heat Oyj
46
Kuvio 43. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Rikkidioksidin päästömäärät ovat selvässä lasku-suunnassa.
Kuvio 44. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Porissa. Typen oksidien päästömäärät ovat myös selkeässä laskusuunnassa.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]
Aurubis
Boliden Harjavalta Oy
PVO-Lämpövoima Oy
Pori Energia Oy
PPV Oy
Huntsman P&A Finland Oy
Fortum Power and Heat Oyj
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]
Aurubis
Boliden Harjavalta Oy
PVO-Lämpövoima Oy
Pori Energia Oy
PPV Oy
Huntsman P&A Finland Oy
Fortum Power and Heat Oyj
47
12 Liikenteen osuus päästöistä
12.1 Harjavalta
Liikenteen päästömäärät Harjavallan mittausalueella olivat 13 922 t hiilidioksidia (CO2), 40 t typen oksideja
(NOX) ja 1,3 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 2016
(viimeisin laskenta).
12.2 Pori
Liikenteen päästömäärät Porin mittausalueella olivat 137 288 t hiilidioksidia (CO2), 408 t typen oksideja (NOX)
ja 13 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 2016 (viimei-
sin laskenta).
13 Vinkkejä asukkaille Ilmanlaatuun kaupunki- ja pientaloalueella vaikuttavat merkittävimmin ajoneuvoliikenteen päästöt, puun pien-
poltto sekä kevään katupöly. Teollisuuden päästöt ovat määrällisesti suuria, mutta niiden vaikutus hengitysil-
maan on huomattavasti vähäisempi, sillä ne vapautuvat korkeammalle ilmaan. Vähentämällä liikenteen ja puun
pienpolton terveydelle haitallisia päästöjä saadaan vähennettyä ilmansaasteille altistumista ja niistä aiheutuvia
terveyshaittoja. Arkipäiväisten valintojen avulla pystyt vaikuttamaan ilmanlaatuun.
Vinkkejä arkipäivän valintoihin:
Kulje työmatka kävellen tai pyörällä aina kun mahdollista.
Suosi julkista liikennettä.
Autoillessa muista noudattaa taloudellista ajotapaa.
Esilämmitä auton moottori kylmällä säällä.
Polta vain kuivaa puuta ja huolehdi riittävästä tuloilman saannista.
Huolehdi säännöllisesti hormien, polttimien ja tulisijojen nuohouksesta.
Poikkeustilanteissa ilmanlaatu voi heiketä huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmansaasteita voi kulkeutua ilmavir-
tojen mukana tai niitä voi kertyä hengitysilmaan katupölyn, liikenteen pakokaasujen, savun tai säätilan vuoksi.
Ilmansaasteille herkkiä ovat erityisesti astmaa tai muita keuhkosairauksia sairastavat ihmiset, pikkulapset sekä
raskaana olevat.
Näin vältät ilmansaasteille altistumista ja hillitset oireita:
Vältä ulkoilua ja voimakasta rasitusta.
Lääkitse oireitasi ja kuljeta mukanasi lääkkeitä hengitystieoireiden varalta.
Vältä kulkemista pölyisillä alueilla.
Vaihda tuloilman suodattimet säännöllisesti sekä asuntoon että autoon.
Ruuhka-aikaan käytä autossa ilmanvaihdon sisäkiertoa.
Sulkemalla ikkunat ja ilmanvaihto väliaikaisesti, voit vähentää savun kulkeutumista asuntoon.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto
Hengitysliiton www-sivut
Polta puuta puhtaasti – vinkit puunpolttajalle. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto ja Ympäristöministeriö.
Taloudellinen ajotapa - älykäs ajotapa. Motiva.
48
LIITE 1
PORI, KESKUSTA
Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: Sääasema (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, sadanta, ilman-
paine ja -kosteus) Näytteenottokorkeus maanpinnasta: 25 m Ympäristö: Kaupungin keskusta
49
LIITE 2
PORI, PASTUSKERI (Taustamittausasema)
Osoite: Vuohiniementie Mittausparametrit:
SO2 ja sääasema (tuulen suunta ja nopeus) Näytteenottokorkeus (maanpinnasta): SO2: 4 m Sääasema: 7 m Ympäristö: Haja-asutusalue Merkitykselliset päästölähteet: Meri-Porin tuotantolaitokset
50
LIITE 3
PORI, PAANAKEDONKATU
Osoite: Paanakedonkatu Mittausparametrit: SO2, NOx, O3, PM2.5 ja PM10 Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: PM2.5 ja PM10: 4 m SO2, NOx ja O3: 2,5 m Ympäristö: Kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Liikenne
51
LIITE 4
HARJAVALTA, PIRKKALA
Osoite: Ollilankatu Mittausparametrit: SO2, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: 4 m Ympäristö: Esikaupunki Merkitykselliset päästölähteet: Suurteollisuuspuisto, asutus
52
LIITE 5
HARJAVALTA, KALEVA
Osoite: Ainonkatu Mittausparametrit: SO2, PM2.5, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet Sääasema Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: SO2, PM2.5, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet:
4 m Sääasema: 6,5 m Ympäristö: Kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Suurteollisuuspuisto, liikenne