Helsingin seudunkiinalaiset ja intialaisetosaajat

Maija Merimaa & Taina KiviniemiHelsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudunkiinalaiset ja intialaisetosaajat

Maija Merimaa & Taina KiviniemiHelsingin kaupungin tietokeskus

3

Sisällys Johdanto 5

Tutkimuksen toteutus 7

Uudenmaan kiinalainen ja intialainen väestö 9

Muuttoliike Kiinasta ja Intiasta 14

Päätyminen Helsingin seudulle 16

Opiskelu Suomessa 22

Työelämä 29

Kiinalaiset ja intialaiset osaajat palveluiden käyttäjinä 38

Arki Helsingin seudulla 45

Tulevaisuuden suunnitelmat 49

Yhteenveto: kiinalaisten ja intialaisten osaajien erot ja yhtäläisyydet 53

Lähteet 58

Liite 1. Yritysesimerkki 1: Kiinalainen vyöhyketerapiahieronta 60

Liite 2. Yritysesimerkki 2: Intialainen IT–yritys 62

Liite 3. Haastattelurunko 64

4

5

Johdanto Korkeakouluopiskelijoiden ja asiantuntijoiden, eli niin sanottujen osaa-jien, maahanmuutto Helsingin seudulle on ilmiönä sekä tuore että tois-taiseksi varsin pieni. Talouden globalisaation myötä alueiden osaavas-ta työvoimasta käymä kilpailu on kuitenkin kiristynyt, ja osaajia pyri-tään houkuttelemaan myös Suomeen enenevissä määrin. Käydyn keskustelun määrään nähden osaavaa maahanmuuttoa käsittelevää tutkimusta on tehty Suomessa toistaiseksi vain niukasti. Tämä raportti täydentää suomalaista osaavasta maahanmuutosta käy-tyä keskustelua Helsingin seudulle muuttaneiden intialaisten ja kiina-laisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksillä. Raportissa kar-toitetaan maahanmuuton motiiveja, osaajien kokemuksia opiskeluista, työskentelystä ja elämisestä Helsingin seudulla sekä heidän tulevai-suuden suunnitelmiaan. Varsinaisen raportin liitteenä on lisäksi kaksi esimerkinomaista kuvausta kiinalaisesta ja intialaisesta yritystoimin-nasta Helsingin seudulla. Ulkomaalaisista osaajista tehdyissä tutkimuksissa on käsitelty joko kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita (Ally 2002, Kinnunen 2003, Nieme-lä 2008) tai korkeakoulutuetettuja työelämässä olevia asiantuntijoita (Forsander & al. 2004, Raunio 2005). Aiemmista tutkimuksista poike-ten tässä selvityksessä kohderyhmän valinnan perusteena on ollut osaajien kansalaisuus opiskelija/työntekijäjaottelun sijasta. Pelkkiin opiskelijoihin tai pelkkiin asiantuntijoihin keskittyminen ei olisi soveltunut tähän tutkimukseen, sillä kiinalaisten ja intialaisten osaajien polku opiskeluista työelämään on nostettu keskeiseksi tarkastelun koh-teeksi. Aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että suomalaista korkea-koulututkintoja pidetään korkeatasoisina, kun taas suomalaiset työ-markkinat tarjoamat koetaan ulkomaalaisille osaajille vaikeiksi (For-sander & al. 2004, Niemelä 2008). Lähestymällä sekä opiskelijoita että asiantuntijoita selvitys pyrkii luomaan käsitystä opiskelukaupunki Hel-singin ja työpaikkakaupunki Helsingin yhtäläisyyksistä, eroista, heikko-uksista ja vahvuuksista sekä tämän osaajien mahdollisuuksien näkö-kulmasta kahden, mutta fyysisesti yhden, kaupungin keskeisistä kehit-tämisen paikoista.

6

Toinen merkittävä ero aiempiin tutkimuksiin onkin selvityksen aluera-jaus: siinä missä aiemmat tutkimukset lähestytään osaavaa maahan-muuttoa koko Suomen tasolla, on tämän raportin keskeisenä pyrki-myksenä Helsingin erityispiirteiden tunnistaminen osaavan maahan-muuton näkökulmasta. Aluerajausta puoltaa kaupunkiseutujen koros-tunut asema globaalitalouden osaamis- ja työpaikkakeskittyminä. Kiina ja Intia puolestaan ovat maailman mittakaavassa suurimpia osaavan maahanmuuton lähtömaita, joten ne tarjoavat hyvän potenti-aalin osaavien maahanmuuttajien houkutteluun tulevaisuudessa. Li-säksi viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet osaavien maahan-muuttajien luomien verkostojen keskeistä roolia alueiden välisten ta-loudellisten suhteiden solmimisessa (ks. Saxenian 2005). Siten osaa-jien houkuttelu nousevista talouksista voi osoittautua keskeiseksi myö-hempien taloudellisten suhteiden kannalta. Raportti on tehty Helsingin kaupungin tietokeskuksessa ja se on syn-tynyt Uudenmaanliiton koordinoiman EU-projektin ”Basaar – Baltic Sea and the Asian Agenda” liitännäisenä. Projekti kartoittaa Itämeren alu-een yhteyksiä Kiinaan ja Intiaan sekä pohtii keinoja yhteyksien vahvis-tamiseksi. Projektin kolmesta teemasta yksi on tässä raportissa käsi-telty opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen maahanmuutto. Tämä raportti on tarkoitettu kaikille osaavan maahanmuuton parissa työskenteleville. Se pyrkii auttamaan osaavan maahanmuuton edelly-tysten ymmärtämisessä sekä hahmottamaan Helsingin seudun kes-keisiä heikkouksia ja vahvuuksia kilpailussa globaalista työvoimasta. Raportin ovat kirjoittaneet Helsingin kaupungin tietokeskuksen projekti-tutkijat Maija Merimaa ja Taina Kiviniemi.

7

Tutkimuksen toteutus Tutkimus perustuu kiinalaisten ja intialaisten korkeakoulutettujen maa-hanmuuttajien vapaamuotoisiin teemahaastatteluihin. Viidestätoista haastattelusta kahdeksan oli 2–4 hengen ryhmähaastatteluja ja seit-semän yksilöhaastatteluja (suuntaa-antava englanninkielinen haastat-telurunko ks. liite 3). Kaiken kaikkiaan haastateltavia oli 29, joista 15 oli intialaisia (14 miestä ja yksi nainen) ja 14 kiinalaisia (9 miestä ja 5 naista). Laadullista aineistoa kehystää katsaus Uudenmaan kiinalaista ja intialaista väestöä kuvaaviin tilastoihin. Alkuperäinen aineisto kerättiin elo-syyskuussa 2009, jolloin Helsingin kaupungin tietokeskuksen tiloissa järjestettiin kolmetoista 1,5–2,5 tun-nin mittaista haastattelua. Haastatteluissa oli läsnä kaksi tutkijaa, Maija Merimaa ja Taina Kiviniemi, jotka olivat myös rekrytoineet haastatelta-vat kiinalaisten ja intialaisten sähköpostilistojen, TKK:n kansainvälisten asioiden sihteerin sekä lumipallomenetelmän kautta. Haastatteluilla oli tarkoitus tavoittaa sekä opiskelujen että asiantuntija-tehtävien perässä maahan muuttaneita, mutta elo-syyskuussa kerätty aineisto painottui vahvasti opiskelijoina Suomeen muuttaneisiin. Tilan-netta korjattiin haastattelemalla joulukuussa 2009 kahta työnperässä Suomeen muuttanutta intialaista IT-alan asiantuntijaa. Tehdyt kaksi lisähaastattelua olivat runsaan tunnin mittaisia ja Maija Merimaa teki ne haastateltavien työpaikalla. Tutkimuksen metodiksi valittiin ryhmähaastattelut, sillä ne mahdollista-vat usean henkilön haastattelemisen lyhyessä ajassa. Lisäksi vapaa-muotoisten teemahaastattelujen toivottiin tuovan esiin kiinalaisten ja intialaisten oma kokemus, ja ryhmässä puhumisen otaksuttiin kirvotta-van haastateltavien kesken keskustelua heille keskeisistä Helsingissä elämiseen liittyvistä asioista. Ylipäänsä ryhmäkeskustelujen vertais-kommentoinnin ajateltiin syventävän haastateltavien asioihin esittämiä näkökulmia. Kansalaisuuteen perustuvalla ryhmäjaolla taattiin kiinalaisten ja intia-laisten tasapuolinen kohtelu, sillä sekaryhmissä vilkkaampaan keskus-telukulttuurin tottuneet ja englannin paremmin hallitsevat intialaiset oli-sivat saattaneet dominoida hiljaisempia kiinalaisia. Lisäksi erikseen haastatteleminen mahdollisti intialaisten ja kiinalaisten vertailun jälkikä-teen.

8

Lopulta tehdyistä viidestätoista haastattelusta ryhmähaastatteluja oli vain kahdeksan. Myöhemmin tehtyjen lisähaastattelujen ohella yhtä in-tialaista haastateltiin aikatauluongelmien takia yksinään, minkä lisäksi neljälle kiinalaiselle järjestettiin yksilöhaastattelu heidän omasta pyyn-nöstään. Yksilöhaastattelua oli pyytänyt myös viides kiinalainen, jonka haastattelu kuitenkin peruuntui. Pyynnöt yksilöhaastatteluista ilmentävät ryhmähaastattelujen keskeis-tä puutetta: haastatteluissa haastateltavat konstruoivat omaa elämän-tarinaansa ja esittävät itseään. Haastatteluihin osallistujat ovat usein jossain määrin ”menestyneitä”, sillä vaikeimmassa asemassa olevat haluavat vain harvoin puhua tuntemattomille haastattelijoille tilantees-taan. Asiaa korostaa entisestään haastatteluissa tyypillinen pyrkimys esittämää itsensä positiivisessa valossa, korostaa hyviä asioita ja kät-keytyä eräänlaisen ”onnellisuusmuurin” taakse. Ryhmähaastattelu, jossa on paikalla vertaishenkilöitä, saattaa korostaa entisestään tarvet-ta kertoa oman elämänsä menestystarinaa. Käytännössä yksilöhaastatteluja pyytäneet kiinalaiset kritisoivat voi-makkaasti ryhmähaastatteluja tapana tutkia kiinalaisten kokemuksia. Heidän mukaansa kiinalaisessa kulttuurissa pyrkimys kasvojen säilyt-tämiseen on korostunut ja asioiden kritisoiminen saatetaan tulkita mer-kiksi puhujan omasta epäonnistumisesta. Siten haastattelujen tulkin-nassa on täytynyt noudattaa erityistä varovaisuutta kulttuurieroista joh-tuvien väärinkäsitysten välttämiseksi. Keskustelujen rajat tulivat konkreettisesti esiin esimerkiksi siinä, ettei kotimaan olojen vaikusta päätökseen muuttaa maasta sivuttu käytän-nössä lainkaan. Kritiikki kotimaata kohtaan tuli esiin korkeintaan rivien välissä, suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistettujen kehujen kautta. Si-ten tutkimus ei tarjoa vastauksia ulkomaille muuttaneiden kiinalaisten suhteesta kiinalaiseen poliittiseen järjestelmään taikka hyväosaisten intialaisten näkemyksiin maansa räikeästä eriarvoisuudesta. Ylipäänsä haastatteluaineistoista saattaa piirtyä turhan positiivinen ku-va Helsingin seudulla asuvien kiinalaisten ja intialaisten kokemuksista. Tämän lisäksi Uudenmaan kiinalainen ja intialainen väestöä käsittävät yhteensä noin 4 500 henkilöä, ja vaikka kaikki heistä eivät suinkaan ole niin sanottuja osaajia, on 29 henkilöä silti vain pieni näyte. Siten tu-losten yleistettävyyteen pitää suhtautua kvalitatiivisiin aineistoihin yleensäkin kohdistetulla varauksella. Tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettäviä, eivätkä ne siihen edes pyri. Sen sijaan ne näyttävät 29 in-tialaisen ja kiinalaisen kokemuksen Helsingistä sellaisena kuin he ovat sen haastattelutilanteen puitteissa halunneet kertoa.

9

Uudenmaan kiinalainen ja intialainen väestö Vuonna 2008 Uudellamaalla asui noin 2 500 Kiinan ja 2 000 Intian kansalaista, joista suurin osa oli muuttanut seudulle 2000-luvun aika-na. Vaikka luvut eivät sinänsä ole kovin suuria, ovat kiinalaiset neljän-neksi ja intialaiset kuudenneksi suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä Uudellamaalla. Muut suuremmat ryhmät ovat joko lähialueilta (Viro, Venäjä, Ruotsi) tai pakolaisia (Somalia). Kuvio 1. Kiinan ja Intian kansalaiset Uudellamaalla 2000–2008

Lähde: Tilastokeskus Kiinalaisella väestöllä on Suomessa pidempi historia kuin intialaisella, mikä näkyy kiinalaisten intialaisia tasaisempana ikäjakaumana. Kiina-laisessa väestössä 20–44-vuotiaat ovat yliedustettuina ja muut ikä-ryhmät aliedustettuina verrattuna koko väestöön. Intialaisten kohdalla puolestaan selkeästi suurimpia ovat 25–34-vuotiaiden ikäryhmät, vaik-ka myös 35–39-vuotiaat ja 0–4-vuotiaat ovat selvästi ja 20–24-vuotiaat niukasti yliedustettuina koko väestöön verrattuna.

2000 2002 2004 2006 20080

500

1 000

1 500

2 000

2 500

Lukumäärä

Kiinan kansalaisia

Intian kansalaisia

10

Kuvio 2. Uudenmaan kiinalaisen, intialaisen ja koko väestön ikärakenne 2008

Lähde: Tilastokeskus

Kiinnostava ilmiö on alle viisivuotiaiden lasten huomattava osuus Uudenmaan intialaisessa väestöstä. Tätä selittänee paitsi intialaisen aikusväestön ikärakenne myös intialaisen muuttoliikkeen erityispiirteet. Ensinnäkin, ulkomaille opiskelemaan ja töihin suuntaavaat intialaiset ovat enimmäkseen miehiä, joita on myös Uudenmaan intialaisista 63 %.1

Toisaalta, järjestetyt avioliitot ovat Intiassa yleisiä, ja ulkomaille muuttaneet miehet tuovat usein joitain vuosia myöhemmin mukanaan intialaisen vaimonsa. Piikkiä lasten osuudessa ei kuitenkaan ole havaittavissa enää seuraavassa ikäryhmässä. Tämä saattaa johtua siitä, että etenkin koulutetut intialaiset pyrkivät tavallisesti muuttaman takaisin Intiaan ennen lasten koulunkäynnin alkua. (ks. Martikainen & Gola 2008).

Tilastoista ei ilmene, kuinka suuri osa kiinalaisista ja intialaisista on ns. osaavia maahanmuuttajia eli opiskelijoita tai korkeakoulutettuja asian-tuntijoita. Suuntaa osaajien osuudesta antavat opiskelijatilastot, joiden mukaan joka toinen Suomessa asuva kiinalainen ja joka kymmenes in-tialainen on kolmannen asteen opiskelija. Yhteensä 17 % Suomen kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoita on kiinalaisia, mikä tekee heistä suurimman kansainvälisten opiskelijoiden ryhmän. Intialaisten osuus kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on 2 %.

1 Kiinalaisten jakauma on tasaisempi: Uudenmaan kiinalaisista 52 % on naisia, 48 % miehiä

0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-Ikäryhmät

0

5

10

15

20

25

30%

Koko väestö Intia Kiina

11

Kuvio 3. Kolmannen asteen opiskelijoiden osuus Suomen kiinalaisesta ja intialaisesta sekä koko väestöstä vuonna 2006

Lähde: OECD, Tilastokeskus Kiinalaisten kohdalla opiskelijoiden korkea osuus väestöstä tarkoittaa, että mitä ilmeisimmin lähes kaikki 20–29-vuotiaat kiinalaiset ovat kir-joilla suomalaisessa oppilaitoksessa. Nämä ikäryhmät edustavat yh-teensä runsasta kolmannesta kiinalaisista, joten opiskeljoita lienee jonkun verran myös 15–19-vuotiaissa (suoraan lukiosta ulkomaille opiskelemaan siirtyneitä) sekä yli 30-vuotiaissa. Intialaisten kohdalla tilanne on toinen: 20–29-vuotiaat edustavat yhteensä yli kolmannesta Suomen intialaisista, mikä on selvästi opiskelijoiden väestöosuutta korkeampi. Ero kiinalaisten ja intialaisten välillä on siten huomattava. Olisi hätiköityä tehdä tilastoista suoria johtopäätöksiä osaajien osuuk-sista Uudenmaan kiinalaisessa ja intialaisessa väestössä, sillä kiina-laisten ja intialaisten mahdollisuudet muuttaa ulkomaille opintojen jäl-keen poikkevat toisistaan merkittävästi. Kiinalaisten asiantuntijoiden mahdollisuudet hakeutua koulutuksen jälkeen ulkomaille ovat rajalliset, joten kiinalaiset osaajat suuntavat ulkomaille pääsääntöisesti opiskeli-joina (Salmela 2008, 18). Sen sijaan englanniksi opiskeleville intialai-sille insinööreille on luontevaa lähteä opintojen jälkeen usemmaksi vuodeksi töihin ulkomaille (Nousjoki 2006). Huolimatta siitä, että joka toinen kiinalainen ja joka kymmenes intialai-nen Suomessa on opiskelija, eivät kiinalaisten ja intialaisten opiskeli-joiden määrät silti ole kovin korkeita: vuonna 2006 Suomessa opiskeli 1 677 kiinalaista, joista 53 % opiskeli ammattikorkeakoulussa ja 47 % yliopistossa. Intialaisia opiskelijoita puolestaan oli vielä vuonna 2006 alle 200. Heidän jakautumisestaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-opiskelijoihin ei ole saatavilla tarkempaa tietoa.

Kiinalaiset

Intialaiset

Koko väestö

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 %

12

Kuvio 4. Kiinalaiset ja intialaiset kolmannen asteen opiskelijat Suomessa vuosina 2003–2006

Lähde: OECD Ammattikorkeakoulu/yliopisto -jaottelun lisäksi on mahdollista tarkas-tella opiskelijoiden jakautumista pääkaupunkiseudun yliopistoihin. To-sin tältä osin ei ole saatavilla maakohtaisia tilastoja, vaan tarkastelus-sa on tyydyttävä maanosatason tarkasteluun. Toisaalta, kiinalaisten ja intialaisten yhteenlaskettu osuus Suomen aasialaisista opiskelijoista on 60 %, joten tilastojen voi olettaa kuvaavan melko hyvin pääkaupun-kiseudun kiinalaista ja intialaista opiskelijaväestöä. Runsas puolet pääkaupunkiseudun yliopistojen aasialaisista opiskeli-joista opiskelee Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa. Seu-raavaksi eniten aasialaisia on Helsingin Yliopistossa, jonka jälkeen suosituimmiksi nousevat kauppakorkeakoulut, joiden yhteenlaskettu osuus aasialaisista opiskelijoista on 13 %. Yliopistojen näkökulmasta katsottuna eniten aasialaisia on TKK:lla ja Taik:issa, joissa heitä on 3 % opiskelijoista. Aasialaisten osuus opiskelijoista on Hankenissa 2 % ja muissa yliopistoissa prosentti. Teatterikorkeakoulussa ei vuon-na 2007 opiskellut yhtään aasialaista.

2003 2004 2005 20060

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800Lukumäärä

Intia Kiina

13

Kuvio 5. Aasialaisten opiskelijoiden jakautuminen pääkaupunki-seudun yliopistoihin 2007 (N = 896)

Lähde: Opetusministeriö Kota-tietokanta

Teknillinen korkeakoulu, 52,2 %

Helsingin yliopisto,26,6 %

Helsingin kauppa-korkeakoulu,6,7 %

Svenska handelshögskolan, 6,6 %

Taideteollinen korkeakoulu,5,6 %

Sibelius-Akatemia, 1,8 %

Kuvataideakatemia,0,5 %

14

Muuttoliike Kiinasta ja Intiasta

“It has been said that one out of three Indians wants to leave the country. It means that out of 1200 maybe 400 wants to leave the country. But I don’t say that to all of them, we can’t say that Finland is the best place to come and live.” (Intialainen mies)

”So in general studying abroad, studying in a developed country was a plus for us. So like in my case came because of an exchange program. And that opportunity was a reward for good students. So it was that way. So you have this precious opportunity, because you have been studying well, so of course I would take it. To study in any developed country, foreign place was considered a very good opportunity for our future, for our career.“ (Kiinalai-nen mies) Sadattuhannet kiinalaiset ja intialaiset suuntaavat vuosittain ulkomaille opiskelemaan. Opiskelijavirrat molemmista valtioista ovat paitsi huo-mattavia myös kasvussa: etenkin kiinalaisten muuttoliike on lisääntynyt nopeasti maan poliittisen avautumisen ja keskiluokan kasvun myötä (Salmela 2008). Intia puolestaan on entinen siirtomaavalta, jonka ylin eliitti on jo pitkään suosinut opiskelua ulkomailla. Maan taloudellisen kasvun myötä ulkomaille hakeutuu koko ajan yhä runsaammin myös koulutusta arvostavaa keskiluokkaa (Saxenian 2005). Ulkomaille suuntautuvia opiskelijavirtojen laajuutta selittää paitsi mai-den koko niin myös kova kilpailu halutuista opiskelupaikoista koti-maassa. Mikäli huippuyliopiston ovet eivät avaudu, kiinalainen tai intia-lainen opiskelija joutuu usein tyytymään paikkaan huomattavasti vä-hemmän arvostetussa oppilaitoksessa. Toisaalta molemmissa maissa arvostetaan ulkomailla hankittuja tutkintoja, mikä puolestaan kannus-taa hakeutumaan ulkomaille opintojen pariin. Tosin kokonaiskuva ei ole näin yksioikoinen, vaan myös halu nähdä maailmaa oli etenkin useille intialaisille haastatelluille olennainen syy ulkomaille hakeutumi-seen.

“So when we enter a university is very competitive very hard it is not like in Finland. If you choose to set the first option to Tshinghua University the second must be down, down, down, otherwise you lose a chance and basi-cally it is a one chance opportunity.” (Kiinalainen mies)

“I personally love traveling. So my idea was.. I already spent 5 years in the US, I was already getting bored. And I wanted to travel around Europe. And Nokia seemed to have the plans as me at that point and said would I be interested to move to Finland. And as I already had connections, I knew about Finland, so it was a great opportunity to live in Finland, to experience the culture, making new friend, meeting new people.” (Intialainen mies)

15

Puolet Suomessa asuvista kiinalaisista on opiskelijoita ja kiinalaiset ovat suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmän niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Suosituimmat kohdemaat Yhdysvallat ja Japa-ni houkuttelevat vuosittain jopa lähes satatuhatta kiinalaista opiskeli-jaa, jotka useimmiten pyrkivät hankkimaan työkokemusta uudessa ko-timaassaan ennen mahdollista paluutaan. Opiskelijoihin verrattuna suoraan asiantuntijatehtäviä varten ulkomaille muuttaneita kiinalaisia on vielä vähän, ja opiskelu onkin yksi harvoista kiinalaisille tarjoutuvis-ta luontevista mahdollisuuksista muuttaa ulkomaille (Salmela 2008). Intialaisten opiskelijoidenselvästi suosituin kohde on Yhdysvallat. Seu-raavina tulevat muut englanninkieliset maat: Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada. Kieli määrittää valintaa ja suosituimmassakin ei-englanninkielisessä maassa Saksassa opiskelee vain alle 4 000 in-tialaista. Opiskelijat ovat kuitenkin vain osa korkeakoulutettujen intia-laisten muuttoliikkeestä, sillä koulunsa englanniksi käyneiden insinöö-rien hakeutuminen töihin ulkomaille on melko tavallista. Ulkomaille lähtöä edesauttaa intialaisten yritysten puolen vuosisadan mittainen historia kansainvälisinä toimijoina, mikä paitsi tarjoaa luontevia työ-paikkoja, on myös totuttanut intialaiset tilapäiseen työskentelyyn ulko-mailla.

16

Päätyminen Helsingin seudulle Haastatteluihin osallistui yhteensä 29 kiinalaista ja intialaista opiskeli-jaa ja korkeakoulutettua työntekijää. Heistä 23 oli saapunut Suomeen opiskelijoina, kolme avioliiton kautta ja kolme töiden takia. Avioliiton kautta saapuneet olivat suomalaisen miehen kanssa naimisiin mennyt kiinalainen nainen, Suomesta opiskelupaikan saanutta vaimoaan seu-rannut kiinalainen mies sekä Suomessa asuvan intialaisen miehen kanssa naimisiin mennyt intialainen nainen. Kaikki kolme töiden perässä Suomeen muuttanutta haastateltavaa oli-vat intialaisia: heistä kaksi työskenteli kansainvälisesti toimivassa in-tialaisessa yrityksessä ja yksi oli rekrytoitu Yhdysvalloissa asuessaan töihin Nokialle. Intialaiset insinöörit hakeutuvat usein opintojensa jäl-keen töihin ulkomaille, ja työn perässä Suomeen muuttaneet intialaiset olivat aineistossa luultavasti aliedustettuina. Kiinalaisten osalta lähinnä opiskelijoina Suomeen muuttaneista koos-tuva otos lienee edustavampi, sillä opiskelu on toistaiseksi korkeakou-lutettujen kiinalaisten pääasiallinen väylä ulkomaille. Kiinalaiset haas-tateltavat myös kyseenalaistivat jyrkästi ajatuksen korkeakoulutettujen kotimaassaan opiskelleiden kiinalaisten asiantuntijoiden työperäisestä maahanmuutosta Helsinkiin. Suomessa asuvista kiinalaisista 55 % ja intialaisista 73 % asuu Uudel-lamaalla. Osuudet ovat selkeästi korkeampia kuin Uudenmaan osuus kiinalaisten (47 %) tai intialaisten (67 %) maahanmuutosta 2000-luvulla. Suinkaan kaikki haastatelluista eivät myöskään olleet muutta-neet suoraan pääkaupunkiseudulle vaan etenkin kiinalaiset haastelta-vat olivat usein saapuneet Helsinkiin jonkin muun suomalaisen paikka-kunnan kautta. Seuraavassa luvussa tarkastellaan ensin haastateltu-jen syitä saapua Suomeen yleensä, minkä jälkeen käsitellään Helsin-gin seudun vetovoimaa erityisesti. Maineen houkutusta ja sattuman kauppaa

“The first layer students always think of going to US or UK. But maybe second and third layer, they have other choice. So I was trying to think of US and UK. But then I got this.” (Kiinlainen nainen)

“I have not joined this research group because it’s a Finnish research group. I have joined this research group because it's a good research group.” (Intialainen mies)

17

Ulkomaille muuttaminen oli ollut lähes kaikille haastateltaville itses-täänselvyys. Sen sijaan saapuminen juuri Suomeen oli ollut osittain yleensä sattumaa, ja Helsingin – taikka Suomen – merkitys päätöksen-teossa oli ollut melko vähäinen. Keskeisiä vetovoimatekijöitä olivat ol-leet kiinnostavat opiskeluohjelmat, Nokian maine, yliopistojen väliset opiskelijavaihtosopimukset sekä houkuttelevat työpaikat tunnetuissa yrityksissä. Intialaisilla ja kiinalaisilla eri tekijät painottuivat hieman eri tavoin. Kaikilla haastatelluilla intialaisilla oli ollut Suomeen saapuessaan vä-hintään kandidaatintutkinto eikä yksikään heistä ollut opiskellut suoma-laisessa ammattikorkeakoulussa. Intialaiset opiskelijat olivat tulleet Suomeen täydentämään osaamistaan haluamallaan saralla joko mais-teri- tai tohtoritasolla, ja työntekijät puolestaan olivat tarttuneet kiinnos-taviin työtarjouksiin tuntemistaan yrityksistä. Lähes kaikki haastatellut intialaiset olivat perehtyneet yliopistojen kurssitarjontaan taikka toi-menkuvaansa yrityksessä etukäteen sekä verranneet sitä muihin ul-komailla tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Ainoa selkeä poikkeus oli in-tialaisen miehensä mukana Suomeen saapunut vaimo, joka ei ennen häitään ollut edes kuullut Suomesta.

“When I started looking for place where I could do my masters, US first of course. I didn’t look at any places in UK or Australia, ’cause they don’t do much mobile stuff. I don’t know any big companies that I know from there. So there was Nokia and Ericsson. So I applied to the US, Stockholm and here. I got accepted to a lot of places and then I did a kind of SWOT-analysis. Then I realized maybe the risk is highest here, but then maybe the benefits are al-so quite high. And since Nokia is with very close collaboration with the uni-versity, maybe it’s a nice place to work and research might be of very good quality, very high quality. That’s how I came to know Helsinki University of Technology.” (Intialainen mies)

“I didn’t know anything. Then when I got married, I immediately got to know that my husband is in Finland. I got all my maps to check where is Fin-land. And it was on the top of the world. And then I said, what the hell, where do you live. And then he said it is close to Germany. And then I thought that maybe it is next to Germany. “ (Intialainen nainen) Nuorimmat kiinalaiset olivat saapuneet Suomeen suoraan lukion jäl-keen, toiset olivat tulleet vasta vaihto-opiskelijoina ja osa kandidaatin-tutkinnon jälkeen. Suoraan lukiosta taikka vaihto-ohjelman kautta Suomeen tulleet kiinalaiset olivat yleensä opiskelleet ensin ammatti-korkeakoulussa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ammattikorkeakou-lututkintoa ei kuitenkaan pidetty riittävänä, vaan useimmat joko jatkoi-vat tai suunnittelevat jatkavansa opintojaan maisteritasolla. Nokian maineen ohella keskeisinä syinä opiskelupaikan valintaan mainittiin esimerkiksi vaihto-ohjelmat ja suomalaisista oppilaitoksista saadut no-

18

peat ja selkeät englanninkieliset vastaukset. Oppilaitoksiin perehtymi-nen ei ollut yhtä huolellista kuin intialaisilla eikä lopputulos vastannut aina odotuksia.

“I came as an exchange student. That was the first year of the exchange program between Mikkeli polytechnic and my university in Beijing. I stayed two years in Mikkeli, I finalized my studies there and then realized that we mean different things by the word polytechnic. My university is called the Beijing University of Polytechnic, and polytechnic means industrial. And here polytechnic means like a lower level compared to the university. When I rea-lized this I was a little bit pissed off.” (Kiinalainen mies)

Ratkaisevia seikkoja Nokian maine, kiinnostavat opinto-ohjelmat sekä helppo tiedonsaanti niin englanninkielisten Internet-sivujen kuin ripeästi reagoivien yh-dyshenkilöiden kautta nostivat Suomen mahdollisten opiskelupaikko-jen joukkoon. Useimmilla oli ollut myös muita vaihtoehtoja, ja ratkaise-via tekijöitä olivat tyypillisemmin opintojen ilmaisuus, tuttujen suosituk-set, Suomen maine turvallisena ja tasa-arvoisena skandinaavisena yh-teiskuntana tai eksoottisuuden houkutus. Lisäksi yliopistojen ranking-listoja käytettiin jonkun verran opetuksen laadun takeena.

“Actually I got a friend; she studies mathematics here, so she introduced me to come here to study. She says this is a quite good place to study and the education quality is quite high. So I think okay I can come here and it’s still free of charge. So I just come here. I think it is quite okay.” (Kiinalainen nainen)

“And the political aspect is so attractive—maybe to people from India, the fact that Finland is socialistic type of country, lot of people would actually agree with that world view. I mean equality and stuff.” (Intialainen nainen) Monet haastateltavat olivat kohdanneet kummastelua tutuiltaan, jotka ihmettelivät miksi nämä halusivat muuttaa kylmään ja sosiaalisesti haastavaan maahan, jossa ei asu heidän tuttujaan ja josta kukaan ei edes tiedä mitään. Haastateltavia itseään oli kuitenkin huolettanut enemmän kieli, sillä yliopistojen englanninkielisistä opinto-ohjelmista huolimatta Suomi ei ole englanninkielinen maa. Heidän intonsa opis-kella suomea ei ollut kovin suuri, mutta kielitaidottomuuden pelättiin aiheuttavan ongelmia yhteiskuntaan integroitumisessa, sosiaalisten ympyröiden luomisessa sekä opintojen jälkeisten työpaikkojen löytä-misessä.

“And this feeling of, feeling safe of coming here, not because of personal security, but because of the career security and also the, other problem is the language. For everybody the first thing is that if I go to Finland, I have to

19

learn the subject and also to learn the new language to get a job. What if I go to US or UK or Australia.” (Intialainen mies)

Helsingin vahvuudet Suoraan pääkaupunkiseudulle saapuneet haastateltavat eivät pää-sääntöisesti olleet valinneet asuinpaikkakuntaansa sen enempää kuin maatakaan, vaan olivat tehneet muuttopäätöksensä opintojen, töiden tai tutkimusryhmän perusteella. Uudenmaan suurta osuutta muuttoliik-keestä selittäneekin keskeisesti pääkaupunkiseudulla olevin opiskelu-paikkojen määrä sekä kansainvälisten yritysten ja niiden tarjoamien työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Nimenomaisesti pääkaupunkiseudulle muuttamista oli puoltanut opis-kelupaikkojen määrän ohella Teknillisen korkeakoulun muita suoma-laisia teknillisiä oppilaitoksia parempi maine sekä sen korkeampi sijoi-tus yliopistojen ranking-listoilla. Elinympäristökin oli vaikuttanut joiden-kin päätöksiin: haastattelujen perusteella ulkomaille muuttamista suunnittelevien korkeakoulutettujen aasialaisten näkökulmasta suu-rempi kaupunki näyttäytyi yleensä – ainakin pohjoismaisten kaupunki-en mittakaavasta puhuttaessa – pienempää houkuttelevampana.

“So I had to first to look at Nokia and then look from the CV’s of CO’s where they studied. Fortunately, all of them they are from HUT. And I didn’t know Tampere university of Technology long after I applied. I knew there was one Helsinki University of Technology and that was that.” (Intialainen mies)

“I found Helsinki is the capital and it’s the biggest city and maybe the temperature is higher. So that’s why I chose here. Cause I don’t like too much cold. So I chose TKK and come here to study for three years.” (Kiina-lainen nainen) Osa haastatelluista kiinalaisista ja intialaisista oli kuitenkin saapunut Helsingin seudulle jonkin muun suomalaisen paikkakunnan kautta. Tyypillisempää tämä oli kiinalaisille, joista varsin moni oli opiskellut aluksi ammattikorkeakoulussa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Intia-laisista enemmistö oli asunut vain Helsingin seudulla, mutta myös muutamalla heistä oli kokemusta opiskelusta yliopistossa tai työsken-telystä yrityksessä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Syinä muuttoon pääkaupunkiseudulle mainittiin tyypillisimmin Helsin-gin seudun muuta Suomea parempina pidetyt työmarkkinat sekä TKK:n englanninkieliset maisteriohjelmat. Lisäksi haastateltavat kertoi-vat kokeneensa muut suomalaiset kaupungit pidemmän päälle liian

20

pieniksi. Pääkaupunkina Helsingin ajateltiin tarjoavan enemmän mah-dollisuuksia sekä ammatillisesti että vapaa-ajan kannalta, minkä lisäksi kansainvälisemmän ilmapiirin ansiosta sopeutuminen Helsinkiin miel-lettiin helpommaksi kuin muualle Suomeen.

“Yes there was - - I think I took one entrance exam in Beijing before I came. But that one was easy, it wasn't very difficult. Then I went to Jyväskylä and I lived there for one year. Then I was like it is too small city for me, I need to go somewhere else. So then I came to Helsinki” (Kiinalainen nainen)

Brändin rakentaminen

“It might be, of course the experience will be very useful, but the brand names. Because in India everything boils down to where are you from, where have you done you masters and PhD. If you say you come from US, then people say ok, it must be something good. I don’t know how people will react, when they see I’m coming from Finland. But the thing is that the presence of Nokia, people know ok, it’s the country where Nokia comes from. It might be.” (Intialainen mies) Haastateltavien mukaan brändit ovat erittäin tärkeitä sekä Kiinassa et-tä Intiassa. Brändit – samaten kuin yliopistojen rankinglistat - toimivat molemmissa maissa eräänlaisena laadun takeena sekä yliopis-toa/työpaikkaa etsivälle hakijalle että työntekijää etsivälle yritykselle. Tähän liittyykin haasteltavien mielestä Suomen suurin heikkous: kän-nykkäteknologiapiirien ulkopuolella Suomea ei kuitenkaan juuri tunneta eikä suomalaisiin yliopistoihin ei liity minkäänlaisia mielikuvia. Mieliku-vien puute on konkreettinen ongelma, sillä Suomessa suoritetun tut-kinnon hyödyt näyttäydy selkeinä sen enempää opiskelijoille, heidän perheilleen kuin työnantajillekaan. Intialaisten haastateltavien mukaan tilanne on kuitenkin kohentumas-sa, sillä varakas keskiluokka matkustelee mielellään ja viime aikoina Suomi on haastateltavien mukaan noussut joissain piireissä suosituksi ”eksoottiseksi” kohteeksi. Muutenkin lehtijutut, matkailumainonta, tele-visiodokumentit ja musiikki nähtiin hyvinä keinoina levittää tietoisuutta Suomesta sekä herättää kiinnostusta maata kohtaan. Puskaradio kul-jettaa myös viestejä – sekä positiivisia että negatiivisia.

They are trying their best, cause in the last years Finnair has started fly-ing to India. At least my parents tell that, also I think that the president of Fin-land has been to India twice. Since she has been there, prime minister has been there for once, and the ex-president has been there once. So there is at least some in initiative.” (Intialainen mies) Haastateltavien mukaan tunnettuuden lisääminen ei yksinään riitä, vaan lisäksi Suomen tulisi kohdentaa markkinointia siten, että se ta-

21

voittaisi mahdollisimman tasokkaita opiskelijoita. Keinoina tähän ehdo-tettiin stipendien jakamista lahjakkaille opiskelijoille, vaihto- ja harjoitte-luohjelmien lisäämistä sekä suomalaisten yliopistojen markkinointikier-tueiden järjestämistä korkeatasoisissa intialaisissa ja kiinalaisissa yli-opistoissa. Taulukko 1. Suomeen saapuminen

Syitä tulla Suomeen Ei vedä Suomeen Vetovoimaisuuden vahvistaminen

Kiinnostava opinto-ohjelma/tutkimusryhmä

Tuntematon maa, ei herätä mielikuvia, siten "riski"

Yliopistojen markkinoin-tikiertueet

Ilmainen koulutus Outo kieli Tietoisuuden lisääminen Suomesta (matkailu, media)

Tunnetun yrityksen maine (esim. Nokia, Kone)

Vaikeat työmarkkinat ja epävarmuus työllistymises-tä

Lisää vaihto- ja harjoitteluohjelmia

Suomessa tarjottu mielenkiintoinen työtilai-suus

Ei kansainvälinen, kiinalainen ja intialainen yhteisö pieniä

Stipendijärjestelmä lahjakkaille opiskelijoille

Tietoa oppilaitoksista saatavilla hyvin englannik-si

Kylmä, pimeä ja kaukana kaikesta

Houkutteleva ja turvalli-nen yhteiskunta

Tuttujen suositukset Opiskelijavaihtosopimuk-set

Yliopistojen rankingit Eksoottisuuden houkutus

22

Opiskelu Suomessa Haastateltavien kokemukset opiskelusta Suomessa kattoivat sekä ammattikorkeakoulutason että perus – ja jatkotutkinto-opiskelun yli-opistolla. Useimmat haastateltavista olivat kirjoilla TKK:lla, minkä li-säksi haastatteluihin osallistui myös kauppa- ja biotieteiden ja ammat-tikorkeakoulujen opiskelijoita. Sen sijaan haastattelupyynnöt eivät ta-voittaneet yhteiskuntatieteilijöitä, humanisteja tai taideopiskelijoita. Haastateltavien ensimmäinen suomalainen oppilaitos ei ollut välttä-mättä sijainnut pääkaupunkiseudulla vaan etenkin kiinalaiset olivat tyypillisesti aloittaneet opintonsa ammattikorkeakoulussa pääkaupun-kiseudun ulkopuolella. Siten oheinen luku ei keskity opiskeluun pää-kaupunkiseudulla vaan kuvaa haastateltavien opiskelukokemuksia eri puolilla Suomea.

Opiskelu Haastateltavien mukaan opiskelu Suomessa poikkeaa merkittävästi opiskelusta kotimaassa. Suurimpia eroja ovat vähäisempi kilpailu opis-kelijoiden kesken sekä opiskelun itsenäisyys. Opiskelijoille annettu suuri vapaus ja vastuu miellyttivät haasteltavia, jotka olivat pääpiirteis-sään erittäin tyytyväisiä suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suuri vapaus oli myös suuri haaste. Opintojen alkuvaiheessa valmii-seen lukujärjestykseen tottuneet haastateltavat olisivat kaivanneet hieman enemmän tukea kurssien valinnassa sekä niiden työläyden ar-vioinnissa. Nyt saatu opastus oli ollut melko niukkaa ja usein ensim-mäinen lukukausi olikin mennyt pikemminkin opiskelujärjestelmän kuin oppiaineen opiskeluun.

“There is very good system if exercises and that. I would say the system emphasizes student work, the student has to be independent and to work very hard here. The system we are used to is very structured and rigid and we are given lot information and input from the professors. It’s like spoon-feeding, literally. Here, if you want something you are free, you are compe-tent, you can search wherever and whatever you want. I mean, here, it is good ‘cause it makes you very self-sufficient. I mean it might be very hard if you start the education at the BA level, but if you already know the basics in your subject I think is a good way of educating people. I like that system.” (Intialainen mies)

“Here you have to plan it for yourself .You can adjust your plan according to your personal things. And you have to be in charge that is an important skill to learn. Everyone has to be in charge of their own life. Back in China we

23

were just told what to do. I think this is one of the reasons why we have this shock, because no-one tells us what to do now. We don’t know what to do, because we were not trained to think ourselves.” (Kiinalainen mies) Suomalaisen opiskelujärjestelmän parhaana piirteenä pidettiin itsenäi-sen ajattelun korostamista mekaanisen suorittamisen sijaan. Toinen kehuttu asia oli mahdollisuus muokata oma opintokokonaisuus oman kiinnostuksen ja omien tavoitteiden mukaiseksi. Tämä oli haastatelta-vien mukaan yllättävää, harvinaislaatuista ja erittäin positiivista. Myös JOO-opintojärjestelmä oli haasteltaville tuttu, ja insinööriopiskelijat oli-vat erityisen kiinnostuneita hyödyntämään sitä opiskellakseen kauppa-tieteitä. Itsenäisyys oli kuitenkin välillä hieman liiallistakin: vapaus valita omat kurssinsa yhdistettynä yliopiston luokattomuuteen teki opiskelusta melko yksinäistä. Kurssista toiseen vaihtuviin opiskelutovereihin tutus-tuminen koettiin vaikeaksi, ja kotimaan luokkamaisessa opiskelussa nähtiin myös puolensa.

“I find a huge difference between Finnish university and Chinese univer-sity, because we have some kind of class in every university so that makes it very easy to know each other, because we attend the same courses togeth-er, and we have some traveling things or doing, arrange some parties to-gether, and so that we have strong relationships within small groups. And from these small groups we can connect the other groups. In Finland we find the freedom, but actually you need to connect people yourself.“ (Kiinalainen nainen) Englanninkielisten kurssien oletettua suppeampi tarjonta lisäsi yksinäi-syyden tunnetta, sillä ulkomaalaiset opiskelijat joutuivat suorittamaan useat kurssit tenttimällä. Erityisen pettyneitä haastateltavat olivat sii-hen, ettei edes kaikkia pakollisia kursseja järjestetty englanniksi. Kirja-tenttien suorittaminen oli myös vastoin opiskelijoiden käsitystä laaduk-kaasta opetuksesta. Pidempään Suomessa olleet olivat kuitenkin sitä mieltä, että tilanne oli kohentumassa ja opetusta oli tarjolla englanniksi aiempaa enemmän. Tosin englanninkielisessä opetuksessa oli puutteensa: kurssimateriaa-lit olivat englanniksi vähäisempiä kuin suomeksi, minkä ohella luen-noitsijoiden tottumattomuus luennoida englanniksi heijastui yhä luento-jen tasoon. Näitä seikkoja pidettiin kuitenkin kansainvälistyvän opetuk-sen lapsentauteina ja tilanteen uskottiin kohentuvan ajan myötä.

“I couldn’t compete with the Finnish students, cause when I registered on some course, all other students are Finnish students and they can listen the lectures. For me, I ask the teacher what should I do to pass this Finnish speaking course, it’s just read that book. For some courses I have to read

24

even 2–3 books: for one semester I had to read more than ten books, but I couldn’t, I was so stressed.” (Kiinalainen mies)

“And then one more thing I noticed. The English course which we are

taking the same are being in Finnish language. And if you compare the course material the Finnish material is quite more informative than the Eng-lish material. I don’t blame for that, it’s the native language, but I think it will take some time to change to the English language.” (Intialainen mies)

Varsinainen opetus ei saanut osakseen samanlaista kehua kuin opis-kelu kokonaisuutena. Suomalaiset luennot koettiin ajantasaisista tie-tosisällöistä huolimatta hieman tylsiksi ja keskustelukulttuurin vähäi-syys yliopistoissa hämmensi etenkin intialaisia opiskelijoita. Silti, vaik-ka opetus ei siten aina vastannut odotuksia, opintoja pidettiin yleisesti korkeatasoisina, ja osa eroista laitettiin kulttuurin piikkiin:

“Maybe the lectures are a bit boring because it’s not that active as we have in India. But here the slides are very good, and in Finland, what I have learned, it’s not really what you mug up, read through, but it’s what you write. You just have to understand from that point of view.” (Intialainen mies)

Opiskelun puitteet

“I have heard from my European colleagues that only in Finland you don’t have to queue to the computer center to have access to the internet, where you could actually enter 24hour, you can access the internet and also the lab resources, maybe not the cold lab resources that you have in the uni-versity, but we can use computer and be connected to internet and study any time we want. And there is no limitation in that”. (Intialainen mies)

Opiskelun puitteita pidettiin Suomessa erinomaisina. Yliopistojen va-rustetasoa pidettiin korkeana, minkä lisäksi Suomessa opiskelijoilla on haastateltavien kokemuksen mukaan toimiva terveydenhuolto, HOAS järjestää kohtuuhintaista asumista, opiskelijaruokalat ovat edullisia ja opiskelijoille myönnetään alennuksia liikennevälineissä ja kulttuurita-pahtumissa. Tämän lisäksi opiskelijat kiittivät henkilökunnan avuliaisuutta: henkilö-kuntaa oli helppo lähestyä, ja erittäin hyvänä asiana pidettiin erityisesti kansainvälisiin asioihin keskittyvää opintokoordinaattoria. Yleisesti ot-taen haastateltavat kokivat saavansa hyvin vastauksia kysymyksiinsä, minkä lisäksi joustavassa suomalaisessa opintosysteemissä asiat oli-vat lähestulkoon aina neuvoteltavissa. Yliopiston tiedotus ei sen sijaan saanut kehuja: tiedotteet uusista kursseista ja hallinnollisista asioista saapuivat yleensä suomenkielisis-sä sähköposteissa. Suomeksi tiedottaminen ei tavoita ulkomaalaisia

25

opiskelijoita, ja tietokatkokset aiheuttavat käytännön ongelmien ohella myös ulkopuolisuuden tunnetta.

“For example TKK is now emerged business with Aalto university and we do feel that foreigners - not only Chinese but also Indian and French and some other countries - we get little involved. First the news are published all in Finnish and second it’s a there is little such open event or activities for all the staff. Now I am staff in TKK but I know little about this.” (Kiinalainen mies)

Opiskelijapalveluita merkittävämmäksi teemaksi nousivat kuitenkin mahdollisuudet yhdistää opiskelu ja työssäkäynti. Tämä tarjosi haasta-teltavien mukaan hyviä mahdollisuuksia työkokemuksen kartuttami-seen sekä helpotti siirtymää työmarkkinoille. Lisäksi yliopiston käytän-töä palkata opiskelijoita osa-aikaisiksi työntekijöiksi tutkimusprojektei-hin pidettiin yleisesti varsin toimivana.

“One good thing here in Finland is the close link between university and industry. This is very good I cannot imagine this in China even today. Here it is commonplace for you to see students work and study at the same time. I think it is perfect for senior year students and this is virtually impossible in China.“ (Kiinalainen mies)

Some of them even get like lab works or something to support their

study. Like say they study bioinformatics or computer science or something like that. It’s quite easy for them to get some kind of project to do or get in the lab. It’s good. (Kiinalainen mies) Haastateltavat kokivat opintojensa vastaavan hyvin työelämän vaati-muksiin, ja etenkin ammattikorkeakoulujen tarjoamia täsmätutkintoja pidettiin työllistymisen kannalta hyvinä. Työllistymistä edesauttoi myös yliopiston läheinen yhteistyö yritysten kanssa: yhteisten tutkimuspro-jektien samoin kuin mahdollisuuksien tehdä opinnäytetöitä yrityksille koettiin avaavan opiskelijoille ovia työelämään. Tosin muutama haas-tateltava koki yritysten käyttävän opiskelijoita hyväkseen maksamalla opinnäytetöistä kohtuuttoman pienen palkkion.

Kiinnostavat alat

“Currently business, engineering, medical. These are the ever popular fields of studies in India. Anybody who is not doing that is considered a fail-ure, unfortunately. And these are the people who go abroad to get their MA and PhD.” (Intialainen mies) Tyypillisimmin ulkomaiseen oppiin hakeutuvat Kiinasta ja Intiasta insi-nöörit, kauppatieteilijät sekä lääkärit. Suomen erityisenä vahvuutena opiskelijoiden houkuttelussa nähtiin paitsi Suomen maine mobiilitekno-logian maana niin myös Skandinavian maine ympäristöteknologiaan

26

panostavana alueena sekä Aalto-yliopiston tarjoama harvinaislaatui-nen yhdistelmä teknologiaa, taloutta ja taidetta.

“When the economy growth slows down this kind of green technology, green economy will become mainstream. I think we are at that point already. I have background in environmental management, all my university class mates; they are now into business of environmental management. I mean from what I heard, the government is really providing funding for developed technology for corporations, which advanced countries like Finland have.” (Kiinalainen mies)

“Maybe what Finland could do different, I don’t think that lot of people

do. Finland has a great design background. I mean HSE, HUT and TAIK are all coming together. This is a very unique combination, which is not offered anywhere else. This might be very attractive to new group of students. Be-cause not many places in the world offer technology degree with a design fo-cus and those kind of combinations. So I think that is definitely good to attract students.” (Intialainen mies)

Suomi tarjoaa siten hyvät puitteet insinööritieteiden opiskeluun. Sen sijaan kauppatieteiden opetustarjonnassa olisi haastateltavien mukaan kehitettävää. Ensinnäkin, haasteltavien mukaan Kauppakorkeakoulu ei tällä hetkellä tarjoa mielekästä englanninkielistä JOO-opiskelijoille so-veltuvaa sivuainekokonaisuutta. Sivuaineopintojen lisäksi myös eng-lanninkielisten maisteriohjelmien tarjontaa Helsingissä pidettiin varsin suppeana.

“In Helsinki if you are a business student and you want to continue there is probably only two choices: HSE and the other one is Hanken.(…). But in Sweden there are more choices they have a one year master, they have two year master and they have more universities as well, I don't know why. “ (Kii-nalainen nainen) Lääkäreille puolestaan Suomi tarjosi haastateltavien mukaan korkea-laatuista koulutusta sekä erinomaisen tutkimusyhteisön. Lääkäreiden kielitaitovaatimusten takia Suomen koettiin kuitenkin soveltuvan lähin-nä tutkimukseen suuntautuneille lääketieteen opiskelijoille, kun taas lääkäreiksi aikovien kannattaa haastateltavien mielestä hakeutua mie-luummin englanninkielisiin maihin.

“I know and Indian doctor who came here, who actually studied here. He had to clear the language test which he did. And then he had to clear the two exams in Finnish, and he has tried several times and the reason he has fail-ing is that he has been trying to answer in Finnish. He is permitted to use the Finnish dictionary, but still he can’t give the proper diagnosis in Finnish, so he is failing. Like I’ve seen these medical professionals going in huge num-bers to US and UK but not to Finland.” (Intialainen mies)

27

Jatko-opinnot Suomessa

“In international standards Finnish PhDs are considered to be very good qualities, so there is no doubt on the quality. Nobody can question it and it has got good parts. It has got bad parts. So good part is PhD life is compa-ratively smooth. Bad part is it takes more time.” (Intialainen mies) Useampi haastateltava suoritti Suomessa tohtoriopintoja. Heistä osa oli saapunut Suomeen nimenomaisesti tohtoriopintoja varten, jolloin heidän Suomeen tulonsa taustalla oli yleensä henkilökohtainen kon-takti suomalaiseen professoriin, tutkijaan tai tutkimusryhmään. Osa puolestaan oli päätynyt jatkamaan opintojaan Suomessa. Haastateltavat olivat yksimielisiä suomalaisten tohtoriopintojen korke-asta tasosta. Akateemiselle uralle pyrkivät pitivät tätä hyvänä asiana, sillä väitöskirjaa varten julkaistut kansainväliset artikkelit luovat tutkijal-le nimeä kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Opintojen vaativuudella oli myös kääntöpuolensa: tohtoriopinnot muista syistä – kuten korkeam-man tutkinnon mahdollistamien työmahdollisuuksien takia – suorittavat kokivat suomalaisen järjestelmän liian hitaaksi. Tohtoriopiskelijoiden palkkaus aiheutti keskustelua. Osa piti palkkaus-taan täysin riittävänä ja muihin maihin verrattuna jopa melko korkeana. Toiset puolestaan kokivat jatko-opiskelijoiden olevan alipalkattuja, minkä ohella ulkomaalaiset jatko-opiskelijat joutuvat elämään kaksin-kertaisessa epävarmuudessa heidän oleskelulupansa ollessa riippu-vainen apurahan saamisesta. Myös, mikäli professorin ideoima tutki-mushanke ei saanut rahoitusta, saatettiin ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden hanketta varten tekemä työ nähdä pahimmillaan opiske-lijoiden hyväksikäyttämisenä.

”It shifts, the grants are not that small as well there is the Sitra grant, Si-

tra is actually much better than others it is more than the salary, I don't know the professors salaries but the initial researcher salary is much better than other countries in the world, just lower than Norway perhaps even it is true for post doc. Opinions will differ from academic field to the industry.” (Intialai-nen mies)

“PhD students need more security. Their visa might depend on a grant,

and if a student doesn’t get a grant he might not be able to continue. Some professors help and hire, some exploit immigrant PhD students.” (Intialainen mies) Pääsääntöisesti jatko-opiskelijat pitivät tilannettaan ammatillisesti tyy-dyttävänä: tutkimusprojektit olivat kiinnostavia, tutkimuksen teon re-surssit hyvät ja yliopistojen kansainväliset verkostot laajat. Sen sijaan

28

henkilökohtaiselle elämälle jatko-opinnoilla oli vain vähän annattavaa: työpäivät venyivät tohtoriopiskelijoilla pitkiksi ja useilla oli vain vähän kontakteja yhteiskuntaan yliopiston ulkopuolella. Yliopistoa ei pidetty järin sosiaalisena työympäristönä ja kontaktit kollegoihin rajoittuivat usein työasioihin.

“I try to communicate with Finnish people, but unfortunately when I was

doing my master I didn’t go to that much part. Now I don't have time and al-so no one invite us. It’s totally separated from this university union, so no one take care of us. So we can just communicate with our colleague or some-thing, but you know everyone is to do research by themselves. We try to make like a coffee break, but no one came there.” (Kiinalainen mies) Taulukko 2. Opiskelu Suomessa

Vahvuudet Heikkoudet Opiskelu on joustavaa ja opiskelija voi vaikuttaa omaan opintokokonaisuuteensa

Ammattikorkeakoulu/yliopisto -jako ulkomaalaisille epäselvä

Painotus itsenäisessä tekemisessä arvosanakilpailun sijasta

Englanninkielinen opetus alkutekijöissä ja kurssitarjonta englanniksi niukkaa

Kurssisisällöt ovat korkeatasoiset ja vaatimustaso korkea

Luennot kuivahkoja ja professorien englanninkielentaidoissa puutteita

Yliopistojen varustetaso on korkea (tietokoneluokat, laboratoriot, kirjastot)

Keskustelukulttuuri yliopistolla vähäistä

Opiskelu ja työssäkäynti on mahdollista yhdistää

Opinto-ohjausta liian vähän

Yliopistojen yritysyhteistyö avaa työmah-dollisuuksia

Opiskelut vievät kauan

Parhaat alat: mobiili - ja ympäristötekno-logia

Opiskelijayhteisö hajanainen ja opiskelu yksinäistä

Aalto-yliopisto harvinainen ja kiinnostava kokonaisuus

Kauppatieteissä niukasti englanninkielisiä opintokokonaisuuksia

Tohtoriopintoihin saatavilla rahoitusta Tohtoriopintojen panos-hyötysuhde yliopiston ulkopuolelle suuntautuville vähäinen

Tohtoriopinnot korkeatasoiset, kv-julkaisut myöhemmälle uralle tärkeitä

29

Työelämä

“Working, or career, for Chinese is very important. I consider it very im-portant in my life, maybe one of the most important things in my life. That’s why we study so hard, because we want to have a good career.” (Kiinalainen mies) Haastateltavien tyypillisin motiivi ulkomaille muuttamiseen oli ollut omien uramahdollisuuksien parantaminen arvostettua kansainvälistä kokemusta hankkimalla. Suomessa opiskelua pidettiin silti riskinä, sillä suomalaisia yliopistoja – ammattikorkeakouluista puhumattakaan – ei tunneta Kiinassa tai Intiassa, eikä niistä hankittu tutkintotodistus siten riitä erottamaan hakijaa satojen muiden halukkaiden joukosta. Pelkän tutkinnon painoarvoa haluttiin kasvattaa hankkimalla työkoke-musta ja haastatteluissa jopa esitettiin kotimaahan ilman työkokemus-ta palaavien olevan huonommassa asemassa kuin niiden, jotka eivät olleet lähteneet lainkaan. Erityisen hyödyllistä haastateltavien mukaan oli työkokemus kansainvälisesti tunnetuissa yrityksissä kuten Nokialla, Koneella, Wärstilässä tai jonkun muun kansainvälisen yrityksen Hel-singin konttorissa. Pääasia ei silti ollut työnantajan brändi vaan työko-kemus itsesssään.

“There is no job security, to get a job is a bit difficult after the study. It is very hard, but I think it is a very good thing - - if you have studied abroad and if you don’t have experience in that country, it is even harder for them to go to their home country and to get a job over there. Because they’ll treat them as they would not be good enough to find a job there. So that is really a bad thing.“ (Intialainen mies)

“When we go back, it is more important what work experience you have had. Because I think none of the schools are very well recognized in China. In my opinion TKK is better university in compared to UCLA: but everyone knows UCLA. Very few people know TKK.” (Kiinalainen mies) Siirtymä opiskeluista työmarkkinoille koettiin Suomessa oleskelun puollonkaulaksi: Suomen työmarkkinat ovat pienet ja suomen kielen taitojen merkitys korostuu työnhaussa. Helsingissä mahdollisuudet työnhakuun koettiin pääsääntöisesti paremmiksi kuin muualla Suo-messa, vaikkakin IT-alan työpaikkoja oli haastateltavien mukaan tarjol-la myös Tampereella ja Oulussa. Käytännössä työllistyminen oli osoittautunut vaikeaksi ja lähes kaikilla haastateltavilla oli tuttuja, jotka olivat joko palanneet kotiin tai muutta-neet muualle parempien työmahdollisuuksien perässä. Myös osa

30

haastateltavista kertoi harkitsevansa muuttoa joko englanninkieliseen maahan tai kansainvälisempään kaupunkiin työmarkkinoiden takia.

“If you want to work for Nokia or so, it’s a nice place. But if you are com-ing just for education and you want to work abroad, I think Finland is not a best place. It is easier in UK, because job opportunities in Finland are quite limited. That’s a known fact. And if you want to maximize your job opportuni-ties, then it’s not the best place. Maybe UK or any bigger economy is better.” (Intialainen mies) Työmarkkinat

“Before graduating from university I thought this is like a fairy-tale coun-try. (..) But when I came out from the university, it is not so easy, so straight line.” (Intialainen mies) Helsingin työmarkkinat – vaikkakin haastateltavien mielestä parhaat Suomessa joitain eritysaloja lukuun ottamatta – eivät keränneet haas-tatteluissa kehuja. Niitä moitittiin pienuudesta ja vaihtoehtojen vähäi-syydestä, ja IT-alaa lukuun ottamatta työllistymistä pidettiin haastava-na. Käytännössä muiden kuin teknillisen alan osaajien työllistyminen suomalaisiin yrityksiin nähtiin lähes mahdottomaksi. Suomalaista oleskelulupakäytäntöä pidettiin osaajien kannalta hanka-lana, sillä työhön sidottu lupa pakottaa ulkomaalaiset osaajat ottamaan vastaan käytännössä minkä tahansa omaa alaa edes jotenkin sivua-van työn. Osa haastateltavista piti työnsä vaatimustasoa aivan liian matalana, mutta epätyydyttävästä työpaikasta mielekkäämpään vaih-taminen koettiin lähes mahdottomaksi. Pääsyylliseksi työmarkkinoilla kohdattuihin vaikeuksiin miellettiin kielitaidon puute, mikä vaikeutti paitsi työnhakua niin myös työtehtävistä selviytymistä.

“Ok, Nokia is a separate case, but even in many big companies, or big in Finland, UPM and so, even there if you want to apply for a job, they are mul-tinational English speaking companies, I think language is still a barrier. For-get about these small companies. Most of the people I know they are only working in small companies. I mean, the language is still a barrier, for finding a job, even a white collar job and even in big companies, which are so called multi-nationals.” (Intialainen mies)

“But for me the language is a lot of trouble for my work, because you know this building area you have to contact with all kind of people especially at the building site. The people there almost cannot speak English. In fact I think I can almost independently take care of the whole design project, but the problem is I cannot speak or write Finnish. If at the construction site they ask something and write email, I know what I should do, I can write in English but I cannot reply their email. That is a problem. “ (Kiinalainen nainen)

31

Yliopistojen ja kansainvälisten suuryritysten koettiin tarjoavan parhaat työmahdollisuudet ulkomaalaisille osaajille. Englanti on vakiinnuttanut niissä asemansa työkielenä, eikä kielitaidon ei koettu näiden osalta painavan sen enempää rekrytoinnissa kuin työtehtävien määrittelyssä. Sen sijaan suomen markkinoille keskittyneitä suuriakin yrityksiä pidet-tiin suomen kielen ja kulttuurin tuntemuksessa olevien puutteiden takia ulkomaalaisille haasteellisina työpaikkoina.

“Just go through the net, this is the most they offer some international

positions or at least the job description is in English, but it’s very difficult I think it’s if they are they must get a lot of applicants and then they went through the selection so they will choose the one who can speak decent Fin-nish, even that most people are saying that the business language is Eng-lish.” (Kiinalainen nainen) Toisaalta nuorten suomalaisten englanninkielentaitoja pidettiin erin-omaisina ja pienten start-up -yritysten arveltiin soveltuvan kielipolitii-kan, työkulttuurinsa ja mahdollisesti kansainvälisen orientaationsa puolesta ulkomaisille työntekijöille. Ongelma start-up:eissa oli infor-maation kulku, sillä ulkomaalaisilta haastateltavilta puuttuivat strat-up:eihin työllistymisen edellyttämät kontaktit.

”The start -ups, they are the only other places, the start ups originated from young, under the age of 40, they are quite ok, with speaking English, but these jobs are also very recommendation based: you know someone, who knows someone.. It’s almost impossible, because they never broadcast their… It’s like as soon as it opens, they ask their friends and… “ (Intialainen mies) Työllistymistä osa-aikaiseksi työntekijäksi yliopiston tutkimusprojektei-hin pidettiin opiskelijoille melko helppona ja TKK:n järjestämien toimi-vina pidettyjen rekrytointimessujen koettiin myös auttavan työnhaussa. Sen sijaan Internetin suomenkieliset työnhakusivustot sulkivat ulko-maalaiset hakijat useimpien työnhakuprosessien ulkopuolelle. Yli-päänsä haastateltavat kokivat olevansa työnhaussa selvästi suomalai-sia heikommassa asemassa ja pitivät parhaana työllistymiskeinonaan työnhakuilmoitusten sijasta suoria yhteydenottoja yrityksiin. Työvoimatoimiston tarjoaman avun haastateltavat kokivat vähäiseksi ja sen ulkomaalaisille suunnatuissa palveluissa nähtiin runsaasti kehit-tämisen varaa. Käytännön kehittämisehdotuksena haastateltavat esit-tivät korkeakoulutetuille ulkomaalaisille suunnattua konsultointipalve-lua, jossa kerrottaisiin suomalaisten työmarkkinoiden toiminnasta, opastettaisiin suomalaisessa työlainsäädännössä ja palkkatasossa ja kerrottaisiin esimerkiksi ammattiyhdistysten merkityksestä.

32

“Employment office, I think if you are educated, you are a white collar worker, employment agencies are useless. I have experienced twice there, but just to get the unemployment money. But otherwise they are useless, waste of time. They are good for those who just want driver or cleaner or that kind of thing.” (Intialainen mies)

Suomalainen työkulttuuri Interviewer: What do you think of the working culture in Finland, is there something really striking in it? Indian 1: It is really relaxed. Indian 2: It is extremely cool. Indian 1: I laugh when my Finnish friends say that it is so stressful. You should really work in US or India or China. Indian 2: It is extremely cool. And some absolutely do no work. Indian 1: It is not about that they would not work, but they don’t know what stress is. Näkemykset suomalaisesta työelämästä olivat huomattavasti positiivi-sempia kuin työmarkkinoista. Haastateltavat arvostivat kovasti suoma-laisen työkulttuurin itsenäisyyttä: työnantajien koettiin luottavan työnte-kijöihinsä ja antavan näille hoidettavaksi haasteellisia, omaa aloiteky-kyä vaativia työtehtäviä. Kehuja sai myös suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia, mitä tosin pidettiin pikemminkin länsimaisena kuin suomalaisena erityispiirteenä. Haastateltavien joukossa oli myös kaksi intialaisen IT-alan konsulttiyri-tyksen työntekijää. Heidän kosketuksensa suomalaiseen työkulttuuriin oli välillinen, sillä he tekivät töitä intialaiselle työantajalle, jolla oli asiak-kaina suomalaisia yrityksiä. Konsulttien mukaan suomalaisille oli mu-kava tehdä töitä, sillä asioista sovittiin suoraan, sopimuksista pidettiin kiinni ja töiden saattoi luottaa valmistuvan ajallaan. Yrityksen esimie-hen mukaan Helsingin toimistoon oli erittäin helppo rekrytoida osaavia työntekijöitä, sillä mahdollisuus tehdä itsenäistä ja haastavaa projektia suurelle yritykselle on intialaiselle insinöörille houkutteleva.

“Finnish are following the global flat structure, the way it is going these days in industry and everywhere. So it’s basically from US and I could see the clear similarities. (…) So people don’t want to create unnecessary hie-rarchy among the people. So the respect is equal and things flow naturally, and that’s I think that’s the global model these days. (..) So I feel it is really nice I never felt frankly to be treated impolite, because in heart people do care for you and I could feel that.“ (Intialainen mies)

“I’d say that it is very surprising for some of our managers that how direct the customers can be. Not in many places of the world such direct communi-

33

cation is appreciated, but once they understand it they really appreciate it, cause it is the best way of doing business from the business point of view. There is nothing hidden, it is very purely to the point. You provide this, you get this.” (Intialainen mies) Haastateltavien korviin kantautuneiden kuulopuheiden perusteella ul-komaalaisten työntekijöiden reilu kohtelu ei ole kaikissa maissa itses-täänselvyys. Kilpailussa korkeakoulutetusta työvoimasta suomalaisten työmarkkinoiden vahvuudeksi koettiinkin työntekijöiden tasapuolinen kohtelu sukupuolesta tai kansalaisuudesta riippumatta. Käytännössä kiinalaiset naiset jopa kokivat mahdollisuutensa Suomessa joissain suhteissa paremmiksi kuin miehiä suosivassa kotimaassaan.

“Then the good thing about Finnish companies is that they are very fair. I never felt I’m a foreigner in Nokia. I actually don’t know about the other com-panies, but Nokia is very fair, I never felt like a foreigner there. And they promote or not promote you mostly based on your performance. That I think is quite strange and very good. I’ve heard stories from other countries where minority people are treated like minority people. But here I haven’t had that feeling. That is something I appreciate pretty much in this society.” (Kiinalai-nen mies)

“I think for girls in general, Finland is quite fair, because if a girl is study-

ing engineering and she wants to find a job in China it is very difficult, be-cause we have a lot of boys already. The company will consider that you are not suitable for this position, because you will be missed for half a year, so they prefer boys over girls. So I think in Finland, I don’t feel the same thing because they consider boys and girls are in the same situation, so I think it is quite good”. (Kiinalainen nainen) Kaikki eivät kuitenkaan olleet yksimielisiä ulkomaalaisten tasa-arvoisesta asemasta. Tyypillisin ongelma oli kuvausten perusteella kielitaidottoman työntekijän sulkeminen työyhteisön ulkopuolelle. Li-säksi muutama haasteltava valitti ulkomaalaisiin kohdistuvasta syrjin-nästä, heidän ylentämisensä esteenä olevasta lasikatosta ja ulkomaa-laisille maksettavista pienemmistä palkoista. Toisaalta rasismisyytök-set myös leimattiin haastatteluissa ulkomaalaisten keinoksi peitellä omia puutteitaan.

“Or like when you are a small fish in a big pond, like in Nokia, you don’t even understand there is some kind of difference between and Indian work-ing in Finland and a Finnish person working in Nokia. That’s what I felt. (…) But now where I’m working, it’s a small company. It’s not really good for fo-reigners to work in a small company, the reason is that It’ll take a lot of time, what I say of my own experience, for a Finn to build some sort of a trust with foreign people.” (Intialainen mies)

“I think it is a matter of fact that foreigners get less, because we have no real information on the salaries. Chinese, especially students, when they get

34

a job in Finland they are quite happy. So they forget asking for salary.” (Kii-nalainen mies) Kummallisinta suomalaisessa työkulttuurissa oli haastateltavien mu-kaan työnteon rauhallinen tahti. Kilpailu työntekijöiden kesken on huomattavasti vähäisempää kuin haastateltavien kotimaissa, ylitöitä ei juurikaan tehdä ja toimistot hiljenevät työajan loppuessa viideltä. Li-säksi mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta oli sekä kiina-laisille että intialaisille ennenkuulumaton.

“Sometimes, like last Friday my boss told me hey you need to stay for another two hours to finish this. They if I am In Finland if am really having something else I can all the time say, no I am going home, my kids are wait-ing or I have some other appointments. In Finland you can all the time say no but in China most of the time for this kind of a thing you'd better say yes I'm willing to stay.” (Kiinalainen nainen) Vaikka sähköpostivastausten viipyminen koettiin joskus epäkohteli-aaksi, pidettiin rauhallista työtahtia pääsääntöisesti positiivisena asia-na. Leppoisuutta ei yhdistetty laiskuuteen vaan suomalaisia pidettiin ahkerina ja luotettavina työntekijöinä, eikä kotimaan kilpailuhenkeä ikävöinyt kukaan. Silti osa haastateltavista kertoi suoriutuvansa anne-tuista työtehtävistä varsin nopeasti ja turhautuvansa odotteluun sekä asioiden hitaaseen etenemiseen suomalaisilla työpaikoilla.

“People are very hard-working, very honest, extremely honest people,

the word carries a lot of weight. If someone says something, that is final. You don’t have to worry that word wouldn’t be honored. I have experienced it many times, both personally and professionally that word of mouth is as good as a contract. And that way I think we can vouch the Finnish way of work be-ing probably the best I have seen.” (Intialainen mies) Kiinalaisessa ja intialaisessa työkulttuurissa työntekijän oletetaan jat-kuvasti todistelevan omaa pätevyyttään. Haastateltavien mukaan Suomessa tällaista oletusta ei ole, vaan sovittujen työtehtävien hoita-minen riittää. Tämän koettiin vähentävän paitsi stressiä myös työmoti-vaatiota. Ylipäänsä Helsingin työelämän koettiin tarjoavan vain niukasti mahdollisuuksia kaikkein urasuuntautuneimmille yksilöille.

“For me I think, working here in Finland is quite easy. It is actually very

easy. You are given a certain scope and you are not expected to do more than that. Just do you job well, and that’s ok and even if you don’t do your job well, sometimes it’s ok too. I found it quite strange in the beginning. In our culture I think everyone is expected to be really excellent in what you do.” (Kiinalainen mies)

35

Palkat ja verotus

“My views are obviously controversial and that is one of the reasons why I quit my job. (…) It seems that especially relatively large companies, every-body is making the same money. Your entire team is making the same amount of money, no matter what they actually do for the project, which feels unfair. So that is the part I don’t really agree with the Finnish system, sala-ries. Or compensation, it is the word I’m looking for. So I don’t agree.” (Intia-lainen mies) Palkkataso ja verotus herättivät runsaasti keskustelua haastatteluissa. Osa haastateltavista piti suomalaista palkkatasoa korkeakoulutettujen osalta liian matalana ja verotusta liian korkeana. Toisten mielestä ve-rotus oli sinänsä perusteltua suhteessa palveluihin, mutta he kyseen-alaistivat maassa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten asiantunti-joiden korkean verotason oikeutuksen. Osalle puolestaan sosiaalisesti suhteellisen tasa-arvoinen pohjoismaa edusti yhteiskunnallista ideaa-lia, ja he kokivat elämänlaadun, sosiaaliturvan ja toimivien julkisten palveluiden kompensoivan pienempää henkilökohtaista tulotasoa.

“You talked about taxation. (...) For example lot of the social security payments short-term immigrants are going to make, they are not going to use them. So is there a way that they pay less. There are also lots of features in the system which they are making use of. Like the good transportation, health care. They might need it. But most of the time for young people in their late 20’s early 30’s, they don’t use those services.” (Intialainen mies)

“But then there are a lot of benefits, when you are paying taxes. Like I’m

paying taxes and my wife is getting an unemployment benefit. If she then gets Finnish classes or some kind what the unemployment office suggests then she gets some money. If I have a child, they will also give some benefits to the child. So for me it’s a very good system, cause in India also the taxes are high, but you don’t see the return at least on usual basis.” (Intialainen mies) Haastateltujen oma asema vaikutti vastauksiin siten, että tutkimus-orientoituneet haasteltavat olivat tulotasoonsa yleisesti ottaen yritys-henkisiä tyytyväisempiä. Tämä saattoi johtua osittain siitä, että erot tu-lotasossa ovat yrityspuolella merkittävämpiä, minkä ohella osa jopa piti jatko-opiskelijoiden tulotasoa kansainvälisesti verrattuna korkeana. Toisaalta kysymys palkkatasosta ja verotuksesta oli myös selvästi ideologinen: suhdetta palkkatasoon määritti pitkälti henkilön suhtautu-minen yksilön ja yhteiskunnan väliseen vastuunjakoon.

“To highly skilled white collar like engineers or some managers I think that Finland might not be so attractive to them. I believe that US will be better choice, because they can get almost the same level of salary in China and with low cost of living in China.” (Kiinalainen mies)

36

“I also had a clear idea in my mind I will not go to US. I will got US for

business purpose, but I don’t want to live in US, to work there. The reason is that I don’t like the US policies what they do outside. I’m not a communist because I believe in God, but I’m a socialist. I don’t like communist system, but I have always liked equality ” (Intialainen mies)

Yrittäjyys

“You might want to be able to start your own company, to start your own firm when you go back. You want to be independent then, looking you life 10–15 years abroad, you go back you really want to live, be independent, start your own company. So I can’t go back to India and say I had facilities, I was free, I had cool nice summers and bad winters and all that. I should have some money saved, I could start my own store, or my own engineering com-pany.“ (Intialainen mies) Pienyrittäjyys on maahanmuuttajaväestössä koulutustasosta riippu-matta yleensä kantaväestöä korkeampaa ja erityisen yleistä yrittäjyys on aasialaisen väestön keskuudessa (Zhou 2007). Haastattelujen pe-rusteella oman yrityksen perustaminen oli tyypillinen haave myös Hel-singissä asuville korkeakoulutetuille kiinalaisille ja intialaisille. Käytän-nössä haastatteluihin osallistuneista kaksi oli tähän mennessä perus-tanut oman yrityksen. Haastateltavien yrityshenkisyydestä huolimatta monet kokivat yrittä-jäksi ryhtymisen vaikeaksi. Syy tähän olivat oleskelulupakäytännöt: määräaikaiset oleskeluluvat ovat sidottuja opiskelu- tai työpaikkaan, joten yrittäjäksi ryhtymistä ennen pysyvän oleskeluluvan saamista pi-dettiin varsin suurena riskinä. Haastateltavien mukaan pysyvän oles-keluluvan odottelussa hukataan sitoumuksista vapaa elämävaihe, jol-loin yrittäjäksi ryhtymisen riskit olisivat henkilökohtaisen elämän kan-nalta pienimmät ja into työskennellä suurin.

“I think the system is so, that it is very easy to come to Finland. I don’t

think there are many examples where the student visas are rejected. But the problem in this system is to stay. In order for us to stay you need to have a business, so forget about you own business. If you run your business, and you fail you have to leave. So it is actually quite a scary factor for entrepre-neurs. The penalty is that you have to leave the country, you don’t want to risk that.“ (Kiinalainen mies ) Toinen yrittäjäksi ryhtymistä hankaloittava asia oli suomalaisten kon-taktien puute: yrityksen perustamista Suomessa ilman valmista kon-taktiverkostoa pidettiin erittäin vaikeana. Ne haastateltavat, joilla oli oma yritys, kertoivatkin ensimmäisten asiakaskontaktiensa syntyneen heidän entisen työpaikkansa kautta. Sinänsä ulkomaalaisuuden ei it-

37

sessään koettu olevan este yrittäjyydelle Suomessa, vaikkakin jotkut asiakkaat tiedustelivat suomalaisten työntekijöiden lukumäärää yrityk-sessä ja etenkin yrityksen markkinointi edellytti suomalaisen työvoi-man palkkaamista.

“Now that the reason that the company is running is that I have a part-ner, a Finnish guy who is a dropout from TKK. But if I don’t have a Finnish partner, I’ve seen many Indians starting a company here and failing to get contract and you know, projects and this.“ (Intialainen mies) Vaikka ulkomaalaisiin yrityksiin suhtauduttiin haastatetavien mielestä suopeasti, pidettiin suomalaisen toimintaympäristön ymmärtämistä silti Suomessa toimimisen edellytyksenä. Niinpä suomalainen yrityskump-pani parantaa haastateltavien mukaan merkittävästi yrityksen onnis-tumismahdollisuuksia. Suomalaisen yrityskumppanin koettiin auttavan niin kontaktien luomisessa, byrokratian hoitamisessa kuin sopivan markkinaraon hahmottamisessa. Sopivien yrityskumppaneiden löytä-minen koettiin kuitenkin vaikeaksi ja haastateltavat kaipasivat lisää mahdollisuuksia verkostoitua nimenomaan Aasia-yhteistyöstä kiinnos-tuneiden yrittäjähenkisten suomalaisten kanssa. Taulukko 3. Työelämä Helsingissä

Vahvuudet Heikkoudet IT-alalle työllistyminen suhteellisen helppoa

Ei-tekniselle alalle työllistyminen vaikeaa (kieli)

Yliopiston tutkimusprojektit tarjoavat osa-aikaisia työpaikkoja opiskelijoille

Työmarkkinat ovat kielitaidottomille pienet, mahdollisuudet vaihtaa työpaik-kaa vähäiset

TKK:n rekrytointimessut toimiva rekry-tointikanava

Työnhaku englanniksi vaikeaa

Miellyttävä työkulttuuri: rauhallinen työtahti, itsenäiset työtehtävät ja matala hierarkia

Kohdennettuja työmarkkinapalveluita korkeakoulutetuille maahanmuuttajille ei ole

Työtehtävät Suomessa haasteellisia Oleskelulupakäytännöt hankaloittavat yrittäjäksi ryhtymistä

Suomalaiset ahkeria ja luotettavia työtovereita

Osaajien palkkataso on matala eikä työpanos näy palkkauksessa

Työelämä ei syrji naisia ja maahanmuut-tajia

Työtahdin hitaus turhauttavaa

Tutkijoiden palkat eurooppalaisittain kilpailukykyiset

38

Kiinalaiset ja intialaiset osaajat palveluiden käyttäjinä

“I think for workers.. I don’t know for sure but maybe you can encourage them to join the labor union here and such things so they can provide help, because you know the labor union is totally different in China than in Finland, In China it’s just an organization nobody cares about, because that’s like a government organization, it works for the government not for the workers or something like that, but here it is really different. You should tell them the dif-ference about labor unions and then encourage them to join.” (Kiinalainen mies) Muuttaessaan Suomeen maahanmuuttajasta tulee suomalaisten pal-veluiden käyttäjä ja jokaisella maahanmuuttajalla on väistämättä ko-kemusta vähintäänkin maahanmuuttoviraston oleskelupien myöntämi-seen liittyvistä palveluista. Suomalaisen yhteiskunnan palveluiden käyttäminen ei silti ollut aina yksinkertaista, sillä eri yhteiskunnissa on erilaiset palvelurakenteet eikä Suomeen saapuvilla maahanmuuttajilla ole mitään käsitystä siitä, mikä KELA on tai miten terveyspalvelut Suomessa toimivat.

Tiedonsaanti palveluista

“The thing is that after you know there is KELA, it is very easy to get KE-LA. The point is if you don’t know. Someone has to tell you that KELA exists and it exists for foreigners, that these are the scenarios you apply for it.” (In-tialainen mies) Huonoiten suomalaisissa palveluissa toimii haastateltavien mukaan tiedotus ja he kokivat olevansa melko omillaan palvelujärjestelmän toimintaa selvittäessään. Helsingin kaupungin ylläpitämä Infopankki oli useimmille haastateltaville nimenä tuttu, mutta käytännössä he olivat käyttäneet sitä vain vähän, eivätkä he edes kokeneet korkeakoulutet-tujen maahanmuuttajien lukeutuvan palvelun kohderyhmään. Selkeän suomalaisen informaatiokanavan puutetta korvasivat maa-hanmuuttajien omat verkostot. Kiinalaiset kertoivat turvautuvansa tie-donhaussa ensisijaisesti kiinalaisten maahanmuuttajien ylläpitämään China Forumiin ja intialaiset puolestaan sanoivat etsivänsä tietoa Suomeen muuttamisesta maahanmuuttajien ylläpitämän Finland Fo-rumin kautta. Palvelujärjestelmää itsessään haastateltavat pitivät sen sijaan melko toimivana. Kiinaan ja Intiaan verrattuna byrokratia on Suomessa vä-

39

häistä ja asiantuntevat virkailijat ovat avuliaita ja helposti tavoitettavis-sa. Sääntöjen tiukka noudattaminen tosin teki joidenkin mukaan järjes-telmästä paitsi tasapuolisen niin myös hieman jäyhän. Ulkomaalaisten iloksi lähes kaikista julkisista Internet-sivuista on eng-lanninkielinen versio, mutta englanniksi jaettu informaatio on silti suo-menkielistä suppeampaa. Google Translate olikin monelle tuttu apuri, mutta sekään ei yleensä riittänyt kotiin lähetettyjen suomenkielisten asiakirjojen tulkitsemiseen. Erityisen haastavaa puutteelliset käännök-set tekivät muutenkin monimutkaisena pidetyn KELA:n kanssa asioi-misesta.

“They say that KELA is not easy, there is a lot information, a lot forms you have to deal with, but basically it takes a really long time to understand for what you need. I think basically Finland has a very good social system and healthcare system.” (Kiinalainen nainen) Asettautumispalvelut

“I think within every company there is HR. the HR takes care of the so-cial security, going to KELA, post office, help opening bank accounts credit cards, everything, they look kindergartens for kids. And also before coming they plan everything. If employers come from India, they’ll give house for couple of months, after that they’ll help in finding their own apartment. So that way it is very easy.” (Intialainen nainen) Haastateltujen kertomukset Suomeen saapuessaan saamastaan tues-ta vaihtelivat suuresti. Parhaassa asemassa olivat suoraan töihin saa-puneet maahanmuuttajat, joiden työpaikka oli huolehtinut kaikesta aina oleskelulupin järjestämisestä asunnon etsimiseen. Kansainvälisesti toimivat yritykset – niin suomalainen Nokia kuin myös haastateltu intia-lainen yritys – olivat tottuneita ulkomaalaisten työntekijöiden vastaan-ottoon ja olivat kehittäneet tätä varten omat käytäntönsä. Perustutkinto-opiskelijoiden asettautumista helpottamassa oli yleensä tutor. Kokemukset tutor-palveluista olivat kuitenkin varsin kirjavia: toi-sille tutor oli näyttänyt kaiken pankkitilin avaamisesta uunin käyttöön, minkä lisäksi tutor oli myös näyttänyt kaupunkia ja järjestänyt sosiaa-lista toimintaa. Toiset taas kertoivat tavanneensa tutorinsa lyhyesti ker-taalleen, minkä jälkeen tutorista muistutti vain kännykkänumero.

“When I first came to school, I had a tutor. She showed us how to open a bank account, and she also took me to the student housing agency to check what I should be careful with in the apartment, because in China we don't usually use that kind of stow. If they didn't tell me, I probably I wouldn't know how to take care of that kind of a thing, because we don't use that in most of the Asian countries.” (Kiinalainen nainen)

40

Tutoreihin ja yritysten asettautumispalveluihin perustuvan järjestelmän ongelmana pidettiin sen mielivaltaisuutta sekä kattavuuden puutetta. Paisti että asettautumispalveluiden laatu vaihtelee huomattavasti, jää osa saapujista kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Selkein tällainen ryhmä olivat jatko-opiskelijat, joiden oletettiin huolehtivan itse kaikesta ja vain ilmestyvän sovittuun aikaan yliopistolle. Aukkojen paikkaami-seksi haastateltavat ehdottivat maahanmuuttajille jaettavia esitteitä se-kä infotilaisuuksien järjestämistä.

“I’d like to say something. When somebody moves to Finland, if they are from Somalia or any other country, I think they are given some sort of an orientation, ok. When the skilled immigrants migrate to Finland they work full time and then they are not given the kind of orientation to live in Finland. To actually.. you know, the orientation should be .. they should learn the lan-guage, they should learn the culture and the way their bank accounts.. They should have this kind of interaction with Finland.” (Intialainen mies) Kielikurssit

“I think it is basic courtesy. I feel very helpless, that I don’t even know the basic words to ask someone at the grocery store that does this have this in-gredient etc. And I have to resort to my standard that do you speak English. So I think it is personally frustrating that I haven’t bothered to spend more time learning the language. Otherwise, I think that in 5 years I haven’t really needed thee language. Frankly speaking.” (Intialainen mies) Haastateltavista vain harvan suomen kielen taidot ulottuvat alkeita pi-demmälle. Suomen kielen tarpeellisuus keskustelutti haastateltavia: työnhaku englanniksi oli vaikeaa, mutta opiskelu ja työnteko itsessään luonnistuivat hyvin englanniksi. Lisäksi suomalaisten englanninkielen taitoja pidettiin varsin hyvinä, ja uutisia pystyi seuraaman Internetistä englanniksi. Siten varsinaista tarvetta oppia kieltä ei ollut. Kielitaidottomuus oli pikemminkin arjen epämukavuus kuin konkreetti-nen haitta. Televisiosta ei voinut seurata suomenkielisiä ohjelmia, työ-tovereiden kanssa ei voinut keskustella päivän sanomalehdestä eikä kaupassa voinut aina olla varma mitä oli ostamassa. Käytännössä kie-litaidottomuus heijastui ulkopuolisuuden tunteena: kieltä osaamattomi-en maahanmuuttajien oli vaikea tuntea oloaan kotoisaksi Suomessa. Ulkomaalaisten tutkintoihin sisältyy suomen kielen opintoja, joten lä-hes kaikki haastateltavat olivat osallistuneet oppilaitoksensa järjestä-mille suomen kielen kursseille. Heidän motivaationsa opiskella kieltä vaihteli kuitenkin suuresti, minkä lisäksi kursseja pidettiin yleisesti liian hitaina ja teoreettisina. Nokian kerran viikossa työntekijöilleen tarjoama suomenkielen opetus oli haastateltavien mielestä lähinnä ajanhukkaa.

41

Työvoimatoimiston työttömille maahanmuuttajille tarjoama suomenkie-len opetus sai sen sijaan runsaasti kehuja. Haastateltavat toivoivatkin, että vastaavaa intensiivistä opetusta järjestettäisiin työaikojen ulkopuo-lelle, siten ettei työssäkäynti olisi este kurssille osallistumiselle. Tällä hetkellä haastateltavien mukaan kurssitarjonta työaikojen ulkopuolella on liian suppeaa ja yksityisopetus puolestaan aivan liian kallista.

“In my case, my wife is the official translator. I mean that is something I was going to talk about anyway, the Finnish, the targeting of Finnish courses is exclusively for either people who have come as refugees or who are un-employed. So Nokia for example offered us Finnish courses. There was like once per week one hour. That just is not enough. I mean my wife had to bas-ically do 5-days a week, almost 4–5 hours day for a year just to be somewhat fluent in Finnish. So once week.” (Intialainen mies) Hyvinvointi – ja terveydenhuoltopalvelut

“I think for a living standard, Finland and other northern European coun-tries like Sweden, they are like paradise because you have very good social welfare system and from that point of view Finland is much better viewed by Chinese students than US or UK or something, maybe only Canada can share the same reputation.” (Kiinalainen mies)

“I know personally one Indian family went to India just because of this

kind of issue. The wife was having some kind of thing with her stomach. She was having huge pain, she couldn’t even move. So they said they could op-erate after three months. So for three months she has to take pain killers and stay here. So they decided to back just because of this. And then she got operated there and then they decided not to go back to Finland because this is really something that affects the security feeling.” (Intialainen mies)

Suomella – sikäli kuin siitä tiedetään yhtään mitään – on Intiassa ja Kiinassa maine pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana, jossa on hy-vä sosiaaliturva ja toimiva terveydenhuolto. Houkuttelevaa yhteiskun-tamallia pidettiin Skandinavian keskeisenä vahvuutena kilpailussa osaavasta työvoimasta, sillä osalle osaajista miellyttävä yhteiskunta on suurta palkkapussia tärkeämpi. Odotukset pitäisi kuitenkin pystyä lunastamaan. Siten on huomattavaa, etteivät suomalaiset hyvinvointipalvelut – terveydenhuolto erityisesti – vakuuttaneet kaikkia haasteltavia. Vaikka kokemukset opiskelijoiden terveydenhuollosta olivat pääsääntöisesti hyviä, olivat haastateltavat kuulleet paljon tarinoita julkisen puolen jonoista. Tämä huolestutti etenkin intialaisia, jotka olivat tottuneet kotimaassaan käyttämään yksi-tyisiä lääkäreitä.

42

Terveydenhuollon kritiikki ei koskenut äitiyspalveluja, joita perheelliset haastateltavat – niin miehet kuin naiset – kuvasivat lähes täydellisiksi. Synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden henkilökunta sai haastateltavilta kehuja huomaavaisuudestaan ja huolenpidostaan. Pienistä kieliongel-mista huolimatta äideistä oli huolehdittu Suomessa erinomaisesti aina raskauden alkuvaiheesta sen loppuun.

”I think health system is in a way perfect, there’s most of the health care systems, they take mothers and kids and pregnant women, and otherwise.. every now and then we have visited, and always very good. But the thing is that most doctors speak Finnish language and hospitals. Now they are al-ready speaking English, But couple of years ago there was this problem.“ (In-tialainen nainen)

Tarha- ja koulupalvelut

“Raising a kid here is much easier than in China. But I’m little bit worried about the kids education. I’m the first generation of immigration. We hear a lot stories from US where parents speak Chinese and kids speak English. And I don’t speak Finnish, what if my child would speak Finnish. And I don’t want my children to not to have the ability to speak Chinese, to lose the touch with the Chinese society, because it’s a growing economy, even the foreigners want to learn Chinese, so I want my children to be able to survive in that as well” (Kiinalainen mies) Haastateltavat pitivät Suomea turvallisena maana, jossa on poikkeuk-sellisen pitkät äitiyslomat ja toimivat lastenhoitopalvelut. Myös suoma-laisten koulujen hyvä maine oli haastateltaville tuttu. Lasten kasvatta-miseen Suomessa suhtauduttiin silti varauksella, sillä haastateltavia huolestutti mahdollisten lasten vieraantuminen vanhempiensa kielestä ja kulttuurista, sekä pelko siitä, etteivät he itse pystyisi kommunikoi-maan Suomessa kasvaneiden lastensa kanssa. Haastateltavat halusivat tyypillisimmin palata kotimaahan ennen lasten kouluikää, sillä Suomessa koulunkäynti paitsi alkaa myöhään on myös luonteeltaan vähemmän kilpailuhenkistä kuin Kiinassa tai Intiassa. Si-ten Suomessa koulunkäynnin aloittaneen lapsen mahdollisuudet so-peutua myöhemmin kiinalaiseen tai intialaiseen järjestelmään epäilytti-vät monia.

“Yes, one is in a Finnish and the other one goes to an English speaking daycare. We moved the older to English kinder garden, cause we have plans of moving back to India in some time. So we thought it would be better for her education to continue from that. (…) So the education system here is very good, but there are very few English speaking schools in Helsinki, and there is plenty of very there is a huge competition in getting to those. So maybe.. I’m a bit worried.” (Intialainen nainen)

43

Vanhemmat eivät myöskään halunneet sitoutua pysymään Suomessa koko lasten koulunkäyntiaikaa. Siten lasten koulunkäynti-iän lähesty-essä he suosivat voimakkaasti englanninkielisiä tarhoja ja kouluja, jot-ta maan vaihtaminen myöhemmin olisi edes jotakuinkin mahdollista. Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajanpalvelut ovat tuskin verrattavissa terveydenhuollon tai las-ten koulujen kaltaisiin peruspalveluihin, eikä niillä ole myöskään sa-manlaista yhteiskuntaan integroivaa tehtävää kuin asettautumispalve-luilla ja maahanmuuttajien kielikursseilla. Vapaa-ajanpalvelut ovat silti keskeisiä arkielämän viihtyvyyden ja yleisen yhteiskuntaan kuulumisen kannalta. Helsinki ei ole suuren suuri metropoli ja aasialaisten megapolisten asukkaista kaupunki vaikutti jopa hieman pieneltä ja pikkuisen tylsältä. Samalla Helsinki on kuitenkin kovaa vauhtia kansainvälistyvä pääkau-punki, jonka tapahtumatarjonta huomioi myös ulkomaalaista väestöä. Suomessa ei myöskään dubata elokuvia ja kirjaston englanninkielinen valikoima on Helsingissä melko laaja. Sen sijaan mahdollisuuksia har-rastaa englanniksi pidettiin hieman suppeina ja esimerkiksi englannin-kielisen ratsastuksenopettajan löytäminen oli ollut haasteellista. Vaikka kansainvälinen sosiaalisen toiminnan puute oli vahva teema haastatteluissa, eivät haasteltavat maininneet oma-aloitteisesti sen enempää Jolly Dragonia kuin kulttuurikeskus Caisaakaan. Sen sijaan kiinalaisen uuden vuoden järjestelyjä kehuttiin ja uuden vuoden juhlal-lisuuksilla sanottiin olevan keskeinen merkitys Helsingin kiinalaiselle yhteisölle. Myös intialaiset osoittavat haastatteluissa kaipaavansa mahdollisuuksia viettää omia juhliaan omien perinteidensä mukaisesti. Tämä koettiin Helsingissä kutienkin vaikeaksi: juhlien järjestäminen in-tialaisessa mittakaavassa tulisi aivan liian kalliiksi, minkä lisäksi Hel-singistä puuttuu juhlallisuuksiin soveltuvia tiloja.

“For if they are looking for a Buddhist temple, I’ve heard they have one in Sipoo, but in Helsinki they don’t have anything. And then we would like to have in Helsinki, cause there are many Indians who are, so they want to worship some Indian god, so we want to build something here, where we can visit in the weekends or for example naming ceremonies. Like you have bapt-ism and that kind of things after the baby is born, but we have nothing.” (In-tialainen nainen)

44

Taulukko 4. Suomalainen palvelujärjestelmä kiinalaisten ja intialaisten näkökulmasta

Vahvuudet Heikkoudet Palvelut yleensä

Hyvinvointivaltio Suomen keskeinen vetovoimatekijä

Palveluista vaikea saada tietoa

Asiointi on helppoa: byrokratia vähäistä, virkailijat asiantuntevia ja tavoitettavissa

Palveluissa englanniksi puutteita

Asettautumis-palvelut

Yritykset huolehtivat asettautumisesta hyvin

Asettautumispalvelut vastaanottajan (yrityksen/yliopiston) vastuulla, ei yhtenäistä käytäntöä, taso vaihte-lee.

Oppilaitosten tutor-järjestelmä parhaimmil-laan erinomainen

Jatko-opiskelijat jäävät asettautu-mispalvelujen ulkopuolelle

Kielikurssit

Työvoimatoimiston kurssit tehokkaita

Intensiivisiä kielikursseja ei tarjota työaikojen ulkopuolella Kielenopetus liian teoreettista

Terveydenhuolto

Äitiyspalvelut erinomaiset Julkisella puolen jonot pitkiä Toimiva opiskelijatervey-denhuolto

Epäluottamus terveydenhuoltoon voi olla syy muuttaa pois

Lasten palvelut Laadukas opetus ja päivähoito

Niukasti paikkoja englanninkielises-sä opetuksessa

Koulu alkaa kansainvälisesti verrattuna myöhään

Vapaa-ajan palvelut

Helsinki tarjoaa riittävästi tekemistä

Englanninkielisiä harrastusryhmiä on niukasti

Kiinalainen uusi vuosi on tärkeä

Intialaisille seremonioille ei ole sopivaa tilaa

45

Arki Helsingin seudulla

”Helsinki in the summer time was great and I think Helsinki would be a really ideal place to be for a longer time. It is very relaxing and people are re-ally nice. No matter when ever I need help if I ask somebody, they are all the time are willing to help me.“ (Kiinalainen nainen) Haastateltavien puheessa piirtyi kuva Helsingistä kansainvälistymisen-sä alkutaipaleella olevasta kohtuullisen kokoisesta, mutta muuhun Eu-rooppaan nähden hieman syrjäisestä kaupungista. Elämänrytmiä ku-vattiin leppoisaksi, ilmaa puhtaaksi ja infrastruktuuria toimivaksi. Kai-ken kaikkiaan arjen puitteet nähtiin erinomaisina, vaikka matkailun kannalta kaupunkia kritisoitiinkin syrjäiseksi. Kaupungin asukkaita pidettiin ystävällisinä ja englanninkielentaitoisina, mutta hieman varautuneina ja sosiaalisten verkostojen luominen koet-tiin hankalaksi. Oheisessa luvussa perehdyn tarkemmin haastateltavi-en kommentteihin elämänlaadusta ja sosiaalisista suhteista – eli arjes-ta – Helsingin seudulla.

Ilmapiiri ja elämänlaatu Indian 1: For me it was, I like countryside. I like to be in calm and quiet. I like that aspect in Finland, it is very quiet and peaceful and… I don’t need to worry about anything in this country really. I mean, everything is taken care of. If it snows, someone comes and clears the snow. Indian 2: I don’t know anything better than the morning clean Indian 1: I’ve never lived like this, you open the tap, you get hot water all the times, water never goes off. Indian 2: It could last for five minutes in Vaasa. I have experienced that (laughter). Just five minutes. So that is very ok. Indian 1: You can walk out of your house, go to a place at midnight, or two a clock in the morning Indian 3: It’s safe. In India, at least for women it’s not safe. Helsinki tarjoaa haastateltavien mukaan varsin mukavat puitteet arjel-le. Infrastruktuuri toimii, liikennevälineet kulkevat ajallaan ja kadut pi-detään puhtaina. Asuntojen lämmitykseen voi luottaa ja hanasta tulee aina vettä, joka on vieläpä juomakelpoista. Helsinkiä pidettiin myös erittäin turvallisena ja naisten kannalta miellyttävänä kaupunkina. Toisaalta kaupungin rytmi on hidas myös muualla kuin työelämässä. Kaduilla on väljää, liikenneruuhkat ovat pieniä eivätkä ihmiset vaikuta kiireisiltä. Aasialaisten metropolien hektiseen tahtiin tottuneet haasta-

46

teltavat kokivat Helsingin ilmapiirin pääsääntöisesti hyvin rentouttavak-si. Suomen keskeisinä vahvuuksina pidettiinkin puhdasta elinympäris-töä ja mahdollisuutta rauhalliseen elämään.

“I think the biggest difference is that it’s much more crowded in China. It’s quite peaceful here and some people think it’s a little bit boring, but I think it’s okay for me, I enjoy this kind of peacefulness.” (Kiinalainen nainen) Rauhallisuudessa on kuitenkin myös kääntöpuolensa ja osa haastatel-tavista kaipasi eloisampaa ilmapiiriä ja ikävöi ihmisvilinää. Helsinkiin oltiin kuitenkin kohtuullisen tyytyväisiä, mutta muita suomalaisia kau-punkeja pidettiin lähes yksimielisesti liian pieninä ja hiljaisina, sekä nii-den ulkomaalaisväestöä liian vähäisenä.

“Tampere is a beautiful place and it is very nice, but for hard work and friends Helsinki is better, and there is a lot of things to see, we can work.. Tampere has very few choices. But it is good being in a metropolitan city.“ (Intialainen nainen) Sosiaalinen elämä Helsingissä

“There were lot of other foreigners and they were integrating very well with the Finns. We are all foreigners, why can’t we integrate, why we are the only ones who find it so difficult. So that was even more depressing. If it was only Finns and Chinese, and we couldn’t integrate it would feel a bit easier.” (Kiinalainen mies)

“I like it a lot here, only the darkness in winter, and it’s like the social life, it’s a bit boring when I didn’t know too many Indian friends. Here I found that Finnish people are a bit shy, even in the lab they don’t talk much, so it... how would I say... my eating habits: I don’t drink, I’m a vegetarian and so it also sometimes becomes it is not that easy. I do go out with my friends and all but it is... I can’t go that often... So the interaction with Finnish people has been very slow.“ (Intialainen mies) Helppo sosiaalinen elämä ei ollut Helsingille sujuvan arjen kaltainen vahvuus. Helsingin ulkomaalaisväestö on vielä varsin pieni, ja suoma-laisten avarakatseisuudesta ja hyvästä englanninkielen taidosta huoli-matta suomalaisiin tutustumista pidettiin – osittain kulttuurieroista joh-tuen - varsin vaikeana. Sekä opiskelu- että työyhteisöt tarjoavat vain vähän mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden solmimiseen Helsingissä: yliopistolla ei ole luokkayhteisöä, työkavereita nähdään harvoin vapaa-ajalla eikä puo-lisoita kutsuta työpaikan juhliin. Sosiaalisia suhteita solmiakseen haas-tateltavat olivat hakeutuneet harrastus- ja järjestötoimintaan, liittyneet

47

kansainväliseen kirkkoon sekä pyrkineet sopeutumaan suomalaisiin tapoihin.

“If there is some official functions, some events social event from em-ployer side, the company side. In India it’s more like, if there is some annual occasion or something, everyone of your family is invited. I’m a bit surprised.. Because it gives an opportunity to meet your colleagues family and t is a bit difficult here in that sense.” (Intialainen mies)

“Because I‘m not able to make friends at class, what I have done is that I have tried to improve my social network through other things. Like I go to parties, I go to saunas. Before I came to Finland I never drank beer, alcohol , anything. I started doing that, I started smoking cigarettes. It’s a very good ice-breaker actually. I mean you offer someone a cigarette and then you start a conversation, it is really silly, I admit, but it helps.“ (Intialainen mies) Ulkomaalaisväestön vähäisyyden yleensä ja kiinalais- sekä intialaisvä-estön pienuuden erityisesti koettiin vaikeuttavan sosiaalisten verkosto-jen luomista. Toisaalta asian kääntöpuolena haastateltavat kokivat ul-komaalaistaustansa herättävän suomalaisissa positiivista kiinnostusta. Kaikki eivät myöskään olleet lähteneet ulkomaille viettääkseen aikaa maanmiestensä seurassa, ja tästä näkökulmasta Helsinki saattoi jopa näyttäytyä perinteisesti kansainvälisempiä kaupunkeja monikulttuuri-sempana ympäristönä.

“What is true, we get truly international experience. Like in my course we were six guys and we were six guys from six different countries, I mean the communication language was English, so it was like totally international. We get to know different people from different countries, it is totally international. And if we are in US it is bound to be that on your course, there will be more than 10–12 students from India. So it gets like a group of Indian students.” (Intialainen mies) Ulkopuolinen elämä

“I have my local Chinese friends and during the weekend what we can do is playing cards, shopping and watching movies. If I want something excit-ing then I have to go with my Finnish colleagues. They have the resources and they know where to go.” (Kiinalainen mies) Suurin ongelma Helsinkiin asettautumisessa oli haastateltavien koke-ma ulkopuolisuus. Haastateltavat eivät ymmärtäneet kieltä eikä heillä ollut kovinkaan paljon kontakteja suomalaisiin. Ulkopuolisuuden tun-netta lisäsi myös ainoan englanninkielisen sanomalehden ilmestymi-nen vain kerran viikossa. Kun edes sanomalehteä ei voi lukea paperil-ta päivittäin, jää ympäröivä yhteiskunta varsin etäiseksi.

48

“But not knowing Finnish language as such has reduced our.. It has re-duced. I really have less connection in normal Finnish society. All the con-nection I have is via my work place. I really do not have any Finnish connec-tion in the normal society.“ (Intialainen mies)

“And in the Christmas we see the local people are enjoying with their families we have to stay outside and stay alone. There is big frustration, depression.” (Kiinalainen mies) Kontaktit suomalaisiin tai niiden puute värittivät lähes kaikkien haasta-teltavien näkemyksiä. Suomalaisiin suhteita solmineet kokivat Helsin-gin muita mielenkiintoisemmaksi ja näkivät sen tarjoamat mahdollisuu-det muita suurempina. Sen sijaan kansainväliseen kuplaan jääneille Helsinki näyttäytyi pienenä kaupunkina, joka tarjoaa kyllä hyvät puit-teet rauhalliselle elämälle, mutta vain niukasti muita mahdollisuuksia. Taulukko 5. Elämä Suomessa Vahvuudet Heikkoudet Toimiva infrastruktuuri Pieni kaupunki, ei ”metropolielämää” Turvallinen Syrjäinen, huonot matkustusyhteydet

Eurooppaan Puhdas luonto Kiinalainen/intialainen yhteisö pieni Suomalaiset ystävällisiä ja kiinnostuneita ulkomaalaisista

Kielitaidottomuuden tuoma ulkopuolisuus

Rauhallinen elämänrytmi Vaikeus luoda sosiaalisia verkostoja

49

Tulevaisuuden suunnitelmat

“This is what I am already. 10 years of my life I have been in here. This is my advantage compared to other people, this relationship between China and Finland. And I see some good examples, in the past already. People liv-ing here for many years, and their businesses are around Finnish Chinese trade or other kind of ideas between these two countries. So probably I will spend rest of my life doing this kind of things, related business.” (Kiinalainen mies) Haastateltavat olivat olleet Suomessa 1–15 vuotta. Useimmat olivat saapuessaan suunnitelleet suorittavansa opintonsa, työskentelevänsä niiden jälkeen pari vuotta, ja palaavansa sitten kotiin. Käytännössä tu-levaisuuden suunnitelmat tasapainoilivat uran, perheen ja omien elä-miseen liittyvien toiveiden välillä eivätkä suunnitelmat yleisesti ottaen olleet kovin tarkkoja taikka selkeään aikatauluun ankkuroituja. Tyypillisin suunnitelma oli muuttaa takaisin kotimaahan, kunhan työko-kemusta on kertynyt riittävästi tai kun lapset saavuttavat kouluiän. To-sin käytännössä ”riittävä työkokemus” oli osoittautunut varsin liukuvak-si käsitteeksi, mutta lasten koulunkäynnistä pidettiin melko tiukasti kiinni. Jonnekin muualle muuttamista pidettiin myös mahdollisena vaih-toehtona, mutta se oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta B-suunnitelma.

“Well, if the preference is moving, I mean if it is decided that I have to leave Finland, my first preference is India. I don’t want to be in any other countries. I mean it is not just for other reasons, but I think.. I mean then I am already senior, so in senior position I would like to be in a country where I know the basic things. So otherwise it needs some time to understand the bureaucratic system and all these things.“ (Intialainen mies) Pääsääntöisesti haastateltavien asumista Helsingissä määritti suhtau-tuminen kaupunkiin välivaiheena. Harvalla oli kuitenkaan kiire pois, ja moni kertoi oleskelunsa Helsingissä venähtäneen puolivahingossa huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa pidemmäksi. Erityisesti tänne jäämistä edisti haastateltavien tyytyväisyys työtilanteeseen sekä oman elämän vaivihkainen rakentuminen Helsinkiin.

“First I was thinking probably six years. After I graduate if I am lucky, I get a job I work two years then I go back to China and I am happy to be with my friends or my parents, but now it seems that it is much longer than that I think. I am not saying I am staying here forever, because I consider myself still young so I mean there are lots of possibilities, but now I am pretty happy about my life, nowadays I don't have any plans to move to any other coun-try.” (Kiinalainen nainen)

50

Siinä missä hyvä työtilanne houkutteli jäämään, huono työtilanne oli keskeinen motiivi lähtemiselle. Työmahdollisuudet motivoivat etenkin suunnitelmia muuttamisesta johonkin kolmanteen paikkaan, sillä mah-dollisuutensa Helsingissä vähäisiksi kokevat haastateltavat arvioivat elämän olevan helpompaa Helsinkiä suuremmassa, kansainvälisem-mässä ja mieluiten englanninkielisessä kaupungissa.

”Because one of the most important reasons is that I don't know Finnish

language, it is very difficult to live here if you don't know the local language. So I’ll probably move back or some English spoken country.“ (Kiinalainen mies)

“The attraction in Stockholm. First of all, it is the diversity. The cosmopo-litan Stockholm itself. And Stockholm again, it has such a great legacy of academic things, science and physics and math.” (Intialainen mies) Erityisen kärkkäitä muuttamaan työmahdollisuuksien perässä olivat haastatellut intialaisen yrityksen työntekijät. Uran edistäminen yrityk-sessä oli heille keskeinen tavoite, ja tämä tavoite oli myös tuonut hei-dät alunperin Helsinkiin. Kuten Helsinkiin saapuessaan heidän tule-vaisuuden suunnitelmiaan määrittivät edelleen enemmän tarjoutuvat työtilaisuudet kuin yksityiselämän preferenssit.

“I’d very much like to be here for various reasons, but it is how the com-

pany goes, how there are opportunities for me. How my career goes. So I wouldn’t decide based on country, the thing that decides where I’m going to be in the next 5 years is my career.“ (Intialainen mies) Myös osa suomalaisissa yrityksissä työskentelevistä työtilanteeseensa tyytyväisistä haastateltavista harkitsi palaavansa kotiin, sillä voimak-kaan talouskasvun koettiin tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia kor-keakoulutetulle työvoimalle sekä Kiinassa että Intiassa. Siten Suomen pienten työmarkkinoiden houkutus oli kotimaan mahdollisuuksiin ver-rattuna vähäinen.

“To be honest staying in Finland is not as attractive as it was. Chinese economy has grown very fast. At least in Beijing, the pay is almost at the same level comparing to Finland if you work for international companies. And staying home with your family, your friends, in comparison to staying in Fin-land is not…why not going back, and if you find a good job.” (Kiinalainen mies) Työmahdollisuuksien ohella myös perhe houkutteli etenkin intialaisia palaamaan kotimaahansa. Haastateltuja intialaisia miehiä arvelutti heidän puolisoidensa sopeutuminen Suomeen, minkä lisäksi moni heistä katsoi velvollisuudekseen palata Intiaan huolehtimaan van-hemmistaan näiden ikääntyessä.

51

“My wife is working in Deutsche bank as a manager, now international department. She’s got a permanent job, It’s really unfair in my part I think to ask her to leave the job and come down here, because.. I also don’t know af-ter my PhD it may so happen, that I have to move out from this place, be-cause of no availability of proper jobs and things like that. So I really cannot, I mean what she is having, I cannot ask her to come down here.” (Intialainen mies) Kiinalaisten perheyhteisö ei näyttäytynyt yhtä tiukkana eikä vanhem-mista huolehtimista yleensä pidetty syynä palata kotimaahan. Varsin nuorina Suomeen saapuneet kiinalaiset olivat myös pääsääntöisesti saapuessaan naimattomia. Koska Kiinassa ei ole samanlaista järjes-tettyjen avioliittojen perinnettä kuin Intiassa, kiinalaiset haastateltavat arvelivat sopivan puolison löytyessä olevansa varsin halukkaita jää-mään Helsinkiin.

“I’d love to stay in Finland. I even want to marry here, a Finnish girl, and I want to raise my child here, cause I feel free. I wish my child can also grow in this kind of free environment, and also to grasp what s/he want to learn.” (Kiinalainen mies). Paluu kotimaahan myös arvelutti haastateltavia. Sekä Kiina että Intia ovat valtavia maita, joihin palaaminen ei välttämättä tarkoita paluuta lähellekään kotikaupunkia. Etenkin intialaisille paluu Intiaan saattaisi tarkoittaa muuttoa alueelle, jossa syödään vieraita ruokia, palvotaan vieraita jumalia ja puhutaan vierasta kieltä.

“And then India is a big country, you might live in city X, but it is still far from your home. Then you think if it is still worth to go back. Like I might just as well stay back in Finland. I mean for me it is a really tricky question.” (In-tialainen mies) Lisäksi haastateltavat olivat Suomessa asuessaan tottuneet tietynlai-seen elämänlaatuun ja -rytmiin. Suomalaisten käytäntöjen muodostut-tua standardiksi kaikkia ei enää houkuttanut ajatus elämästä koti-maassa. Etenkin kilpailuhenkinen ja hierarkkinen työelämä tuntui luo-taantyöntävältä ja moni ilmoitti suosivansa kotiin palatessaan länsi-maisia työnantajia.

“Maybe I am not used to working in China anymore, it would be easier to just work here, the work is not so busy and we don’t have to consider so much study things. It is more transparent here.” (Kiinalainen nainen)

“I don’t have any long term plans here. But going back is actually more difficult than going. Going back to India is more difficult than going out. You might have different expectations to work, that’s one thing, you might have different expectations.. There is a different quality of life experienced here, so we want to have the same kind of thing there.” (Intialainen mies)

52

Haastatteluissa myös kyseenalaistettiin tulevan sijainnin mielekkyyden pohtiminen. Haastateltavat korostivat luoneensa Suomessa runsaasti kontakteja, joiden säilyminen ei nykyisenä Internet-aikana ollut heidän mielestään riippuvaista heidän fyysisestä sijainnistaan. Vuodet Suo-messa olivat heille paitsi osa niin heidän elämähistoriaansa kuin myös ammatillista pääomaansa.

“Personally I feel it doesn’t matter where I’ll be in five years from now, I will always have connections to Finland, now that I have lived here for five years. It could be personal connections, friends, it could be business connec-tions definitely, because I’ve done business in Finland. If I knew that some-thing had to be done, and I know that person to do this is in Finland, I mean I’d just call up that person. I think that once these connections have been es-tablished they don’t just go away.” (Intialainen mies) Taulukko 6. Vetotekijät Suomeen, kotimaahan ja muualle

Suomeen Kotimaahan Muualle Kotiutunut Suomeen, elämä nykyään täällä

Kasvavan talouden luomat työmahdollisuudet

Elämä voisi olla helpom-paa kansainvälisemmässä ympäristössä

Miellyttävä työkulttuuri Perhe kotimaassa Tarjoutuvat työtilaisuudet

Paluu kotimaahan arveluttaa Puolison sopeutuminen Suomeen voi olla vaikeaa

Halu nähdä maailmaa

Suomalainen puoliso Halu kasvattaa lapset omaan kulttuuriin

Parempi palkkataso

Suomessa olevat verkostot ja niiden luomat mahdollisuudet

53

Yhteenveto: kiinalaisten ja intialaisten osaajien erot ja yhtäläisyydet Kiina ja Intia ovat maailman suurimpia osaavan maahanmuuton läh-tömaita. Molemmissa maissa muuttoliikettä motivoi ankara kilpailu hy-vistä opiskelu- ja työpaikoista. Suomeen korkeakoulutetut kiinalaiset saapuvat lähes ainoastaan opintojen myötä, kun taas intialaisia IT-asiantuntijoita rekrytoidaan suoraan Suomessa toimiviin intialaisiin tai muihin kansainvälisiin yrityksiin. Kiinnostavat työtehtävät houkuttelivat IT-insinöörejä Suomeen, mutta haastatteluissa painottuivat lähinnä opiskelijoina Suomeen saapuneiden muuttamisen motiivit. Huippuyliopistojen ulkopuolelle jääneille opinnot ulkomailla ovat erittäin varteenotettava vaihtoehto, sillä tutkinto ulkomaisesta yliopistosta on työmarkkinoilla kotimaisen kakkosluokan yliopiston tutkintoa arvoste-tumpi. Näin ajattelevat etenkin insinöörit, lääkärit ja kauppatieteilijät, joiden näkökulmasta Helsingin erityisiä vetonauloja ovat mobiili- ja ympäristöteknologian opinto-ohjelmat sekä Aalto-yliopisto. Sopivat opinto-ohjelmat ja Nokian maine olivat herättäneet haastelta-vien kiinnostuksen Suomeen mahdollisena opiskelumaana. Lopulli-sessa ratkaisussa merkittäviksi tekijöiksi nousivat opiskelun maksut-tomuus, tuttujen suositukset, vaihto-opinto-ohjelmat, oppilaitosten hy-vät englanninkieliset Internet-sivut sekä tiedusteluihin saadut nopeat vastaukset. Suomen – tai Helsingin – vaikutus lopulliseen valintaa oli vähäinen, vaikkakin haastateltavat pitivät suomalaista hyvinvointiyh-teiskuntaa erittäin houkuttelevana ja etenkin kiinalaiset naiset korosti-vat turvallisen maan maineen merkitystä päätöksenteossaan. Osa haastatelluista oli saapunut Helsingin seudulle suoraan, osa jon-kin toisen suomalaisen paikkakunnan kautta. Koska Suomesta ei en-nen tänne saapumista ylipäänsä tiedetty juuri mitään, oli ensimmäistä asuinpaikkakuntaa määrittänyt lähinnä oppilaitoksen tai työpaikan si-jainti. Helsingin vahvuuksina muihin suomalaisiin paikkakuntiin verrat-tuna nousivat esiin TKK:n muita teknillisiä yliopistoja parempi tunnet-tuus sekä kaupungin suurempi koko. Lisäksi siirtymä opiskeluista työ-elämään oli osoittautunut haastateltaville usein vaikeaksi, ja keskeinen syy Helsingin seudulle hakeutumiseen olivat muuta Suomea parem-miksi arvioidut työmarkkinat. Kiinalaisten ja intialaisten tarinat Suomeen saapumisesta poikkesivat hieman toisistaan. Ensinnäkin kaikki haastatellut intialaiset olivat suo-

54

rittaneet vähintään kandidaatintutkinnon ennen Suomeen saapumis-taan. Intialaiset olivat siten hieman vanhempia ja kokeneempia kuin kiinalaiset, joista enemmistö oli aloittanut opintonsa ammattikorkea-koulussa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Intialaiset olivat myös pun-ninneet tarkemmin Suomen ja muiden vaihtoehtojen välillä: vertailleet opinto-ohjelmia taikka perehtyneet toimenkuvaansa. Kiinalaisille sa-tunnaiset tekijät – opiskelijavaihtosopimus, nopea vastaus tiedusteluun oppilaitoksesta taikka tuttujen suositukset – olivat olleet opinto-ohjelmien tarkkaa vertailua merkittävämpiä. Intialaiset tiesivät yleensä paremmin mihin olivat tulossa kuin kiinalai-set, joille lopullinen oppilaitos saattoi olla yllätys. Ero oli havaittavissa myös yrityshaastatteluissa ja kuvastaa yhteiskuntien eroja: Intiasta on jo pitkään suunnattu ulkomaille opiskelemaan ja intialaiset yritykset ovat operoineet kansainvälisesti yli puolivuosisataa. Kiinan avautumi-nen on sen sijaan alkanut vasta viime aikoina ja kansainvälinen kenttä on kiinalaisille vielä melko vieras. Edes maasta lähteminen ei ole Kii-nassa itsestäänselvyys, vaan osalle haastateltavista mahdollisuus läh-teä ylipäänsä mihinkään oli ollut ainutlaatuinen tilaisuus, jota ei haluttu hukata turhaan empimiseen. Suomalaiseen opiskelu- ja työkulttuuriin totuttelu oli vienyt haasteltavil-ta aikansa. Molemmissa maissa sekä opiskelu että työnteko on kilpai-luhenkistä ja mekaanisista tehtävistä koostuva työmäärä valtava. Suo-rituskeskeisistä kulttuureista saapuneita haasteltavia miellytti Suomes-sa opiskelun ja työnteon itsenäisyys: opiskelijan tärkein tehtävä oli op-pia ajattelemaan itse eivätkä esimiehet sanelleet työtehtäviä yksityis-kohtia myöten. Suomalaisen työnteon rauhaisa, ajattelulle tilaa jättävä tahti yhdistettynä suomalaisten ahkeruuteen ja sopimusten luotetta-vuuteen oli kaiken kaikkiaan haastateltavista erittäin miellyttävä. Sopeutuminen oli kuitenkin ollut haasteellista. Etenkin opintojen alussa haastateltavat olisivat kaivanneet enemmän opastusta, jottei ensim-mäinen lukukausi tai -vuosi valusi hukkaan opiskelujärjestelmää opis-kellessa. Työmarkkinoille siirtyessään suomea taitamattomat työnhaki-jat arvioivat asemansa heikoksi, joten tukea kaivattiin paitsi opintojen suunnitteluun niin myös työnhakuun. Lisäksi työelämässä pätevyyten-sä jatkuvaan todistelemiseen tottuneet kiinalaiset ja intialaiset puoles-taan kokivat hieman epäreiluna suomalaisen järjestelmän, jossa työ-panoksen vaikutus palkkaan on lopulta varsin vähäinen. Pääpiirteissään työelämää Suomessa pidettiin silti huomattavasti miel-lyttävämpänä kuin kotimaassa. Mukavan työkulttuurin ohella myös suomalainen yhteiskunta hyvinvointipalveluineen ja toimivine infra-

55

struktuureineen koettiin erittäin miellyttäväksi ja elämänlaatua Suo-messa pidettiin varsin korkeana. Silti - hyvinvointiyhteiskunnan houkut-televuudesta huolimatta – osa haastateltavista piti verotusta tilapäises-ti maassa asuville ja yhteiskunnan palveluita vain vähän käyttäville ul-komaalaisille asiantuntijoille liian korkeana. Toisten mielestä verotus ei ollut ongelma, vaan yhteiskunnan miellyttävyys ja tasa-arvoisuus kom-pensoivat pienempää palkkatasoa. Selkeä ongelma haastateltaville oli ulkopuolisuuden kokemus. Vaikka rasismia ilmoitti kokeneensa vain harva, ei suomalaiseen yhteiskun-taan ollut haastateltavien mukaan kovin helppo integroitua. Suurim-maksi esteeksi nousi kieli, joka sulki kielitaidottomat pois suuresta osasta työmarkkinoita, hankaloitti ystävyyssuhteiden solmimista ja vä-hensi tiedonsaannin mahdollisuuksia. Helsingissä ei ilmesty päivittäis-tä englanninkielistä sanomalehteä ja vaikka uutiset on saatavilla Inter-netistä, ne ovat – muiden englanninkielisten sivujen tapaan – sisällöl-tään suomenkielisiä sivuja suppeampia. Ulkopuolisuutta lisäsi suomalaisen kulttuurin sisäänpäinlämpiävyys. Suomalaisia pidettiin ystävällisinä ja avulaina, mutta heihin oli haastel-tavien mukaan vaikea tutustua. Yliopistolla ei ole luokkayhteisöjä eikä kollegoita tavata työaikojen ulkopuolella. Intialaisille suomalaisten hil-jainen ja varautunut kulttuuri oli vieras, minkä ohella absolutismi ja ve-getarismi hankaloittivat sosiaaliseen elämään osallistumista. Muutama heistä kertoikin ruvenneensa suomessa käyttämään alkoholia, tupa-koimaan ja syömään lihaa. Kiinalaisille varautuneisuus oli tuttua omas-ta kotimaastaan, mutta sekä suomalaisten että kiinalaisten ollessa ar-koja tekemään aloitteita, oli tutustuminen erittäin vaikeaa. Puutteelli-nen englanninkielentaito ja sosiaalinen varautuneisuus johtivat siihen, että kiinalaiset olivat intialaisia selkeämmin yksinäisiä. Vähäiset kontaktit suomalaisiin vaikeuttivat yhteiskunnassa toimimista ja esimerkiksi vapaa-ajanviettomahdollisuudet ilman suomalaista seu-raa näyttäytyivät melko vähäisinä. Lisäksi - vaikka suomalaisen byro-kratian kanssa asioimista pidettiin Kiinaan tai Intiaan verrattuna varsin jouhevana - tiedonsaanti esimerkiksi KELA-etuuksista tai ammattilii-toista oli ilman suomalaisia kontakteja vaikeaa. Viranomaisilta saapu-vat suomenkieliset asiakirjat myös hämmensivät haastateltavia, jotka joutuivat turvautumaan viestien tulkinnassa Google Translateen tai naapureiden apuun. Palveluiden sujuvuuteen oltiin pääasiallisesti tyytyväisiä, mutta niiden tarjonnassa oli haastateltavien mukaan puutteita: suomen kielen inten-siivikursseja ei järjestetä työaikojen ulkopuolella, englanninkielisten

56

tarha- ja koulupaikkojen tarjonta on niukkaa eikä korkeakoulutetuille ulkomaalaisille tarjota kohdennettua työhaun konsultointipalvelua. Yk-sityislääkäreillä kotimaassaan asioivat intialaiset olivat myös huolis-saan suomalaiseen terveydenhuollon jonoista, ja jotkut jopa kertoivat maamiestensä palanneen nopeamman hoidon perässä Intiaan. Useimmat haastateltavat suunnittelivat palaavansa kotimaahan jossain vaiheessa. Kotimaahan houkuttelivat etenkin kasvavan talouden kor-keakoulutetulle työvoimalle tarjoamat mahdollisuudet, jotka vaikuttivat Helsingin suppeisiin työmarkkinoihin verrattuna hyvin laajoilta. Lisäksi perhesyyt vetivät intialaisia takaisin kotimaahan: puoliso ei välttämättä löytänyt töitä Helsingistä, ikääntyvät vanhemmat alkoivat tarvita apua tai lapset haluttiin intialaiseen koulujärjestelmään. Kiinalaisille perhe ei ollut yhtä suuri motiivi, vaan päinvastoin, moni heistä sanoi olevansa jäävänsä mielellään ulkomaille, jos vain löytävät täältä puolison. Toisaalta sopeutuminen kotimaan hektisempään ja hierarkkisempaan työilmapiiriin sekä toimimattoman infrastruktuurin keskelle arvelutti Suomeen vaivihkaa kotiutuneita haastateltavia ja moni olikin jäänyt Suomeen pidemmäksi aikaa kuin oli alkujaan aikonut. Silti valinta siitä missä asua oli pääsääntöisesti Suomen tai kotimaan välillä, sillä – vaikka jotkut olivat valmiita muuttamaan uramahdollisuuksien perässä minne vain - etenkin hieman vanhemmat haastateltavat olivat halutto-mia aloittamaan elämäänsä jälleen uudestaan vieraassa ympäristössä. Useampi haastateltava halusi ratkaista tilanteensa kahden maan asukkaana perustamalla oman yrityksen, jonka toiminta perustuisi osaamisen välittämiseen kotimaan ja Suomen välillä. Näin heille jäisi jalansija molempiin maihin eikä heidän tarvitsisi kotimaassaan totutella uudestaan hierarkkiseen yrityskulttuuriin. Yrityksen perustaminen Suomeen koettiin kuitenkin haastavaksi, sillä oleskelulupapolitiikka teki yrityksen perustamisesta ulkomaalaisille lähes mahdotonta. Perusta-mista hankaloittivat myös vähäiset mahdollisuudet tavata potentiaalisia suomalaisia yhteistyökumppaneita. Haastateltavien arviot päätöksestään tulla juuri Suomeen olivat hie-man ristiriitaisia. He olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä elämäänsä Hel-singissä, mutta kokivat jatkonsa kannalta ongelmaksi Suomi-brändin puutteen: Suomea ei tunneta sen enempää Kiinassa kuin Intiassa. Mo-lemmissa maissa kilpailu työpaikoista on erittäin kovaa ja laadukkaas-ta opetuksesta huolimatta tuntemattoman maan tuntemattomasta yli-opistosta hankitulla tutkintotodistuksella on vain vähän painoarvoa ko-timaan työmarkkinoilla.

57

Siten opiskelukaupunki Helsingin vahvuuksia ovat laadukkaat opinnot kiinnostavilla insinööritieteiden aloilla, mutta heikkoutena on tutkinnon vähäiseksi arvioitu painoarvo. Työpaikkakaupunki Helsinki puolestaan tarjoaa miellyttävän työympäristön ja parhaassa tapauksessa mahdol-lisuuden työllistyä haasteellisiin projekteihin nimekkäissä kansainväli-sissä yrityksissä. Kahden kaupungin saumakohta voi kuitenkin olla oleskelun kompas-tuskivi: Helsingin työmarkkinat ovat pienet ja suomenkieliset eivätkä välttämättä tarjoa riittäviä mahdollisuuksia saadun opin hyödyntämisel-le taikka kilpailuhenkisissä kotimaissa arvostetun kansainvälisen työ-kokemuksen keräämiselle. Kansainvälisiin suurkaupunkeihin verrattu-na Helsinki tarjoaa vain vähän tilaisuuksia jyrkän nousujohteiseen uraan, mutta vähintään yhtään runsaasti mahdollisuuksia hyvään elä-mään.

“I’d say it all depends on expectations. If they want to have excellent ca-reer, work in a big company, maybe it’s not the place. But if they want bal-ance between work.. it’s an excellent life. If they want to have free life, if they like nature, they like adventures, it’s a good place.” (Intialainen mies)

58

Lähteet Ally, Kulsoom (2002). Making a New Life. A Study on Foreign Degree Students in the University of Helsinki. Forsander, Annika & Raunio, Mika & Salmenhaara, Perttu & He-lander, Mika (2004). Sykettä ja suvaitsevaisuutta. Globaalin osaami-sen kansalliset rajat. Helsinki: Edita. Kinnunen, Taina (2003). ”If I Can Find a Good Job After Graduation, I May Stay.” Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen. Helsinki: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO: Oc-casionla Paper 2b/2003. Martikainen, Tuomas & Gola, Lalita (2007). Intian niemimaalta muut-taneiden nasiten käsityksiä perheestä ja sukupuolirooleista. Teokses-sa: Martikainen, Tuomas & Tiilikainen, Marja (toim.) Maahanmuuttaja-naiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisu-sarja D 46/2007, 88-104. Niemelä, Anna (2008). Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yli-opistoissa. Helsinki: Suomen ylioppilaskuntien liitto. Nousjoki, Josetta (2006). IT-alan Intia. Helsinki: Sitra. OECD: Online Education Database. Tarkistettu 31.3.2010 http://www.oecd.org/document/54/0,3343,en_2649_39263238_38082166_1_1_1_37455,00.html Opetusministeriö KOTA-tietokanta. tarkistettu 31.3.2010. https://kotaplus.csc.fi/online Raunio, Mika (2005). Aivovuodosta aivokiertoon. Huippuosaajat ta-louden voimavarana. Helsinki: Elinkeinoelämän Valtuuskunta. Salmela, Simo (2008). Chinese student mobility to Finland and the students’ transnational social reality. Case Study On Chinese degree students and their future plans at the University of Tampere and Jyväskylä. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos.

59

Saxenian, Annalee (2005) The New Argonauts. Regional Advantage in a Global Economy. Cambridge: Harvard University Press. Tilastoskeskus: Väestötilastot. Tarkistettu 31.3.2010. http://tilastokeskus.fi/til/vrm.html Zhou, Min (2007) Revisiting Ethnic entrepreneurship. In Portes, Ale-jandro & DeWind, Josh (ed.) Rethinking migration. New theoretical and empirical perspectives. New York: Berghahn Books. 219-253.

60

Liite 1. Yritysesimerkki 1: Kiinalainen vyöhyketerapiahieronta Helsingin ensimmäinen perinteistä kiinalaista vyöhyketerapiahierontaa tarjoava salonki avasi ovensa maaliskuussa 2009. Franchising-periaatteella toimiva ketju on alallaan Kiinan suurin ja Euroopan valloi-tuksen vastikään aloittaneella yrityksellä on toimipisteitä myös Sak-sassa. Helsingin salongin toimitusjohtaja on Suomessa opiskellut kiinalainen mies, joka muutaman vuoden Suomessa työskenneltyään päätti ryhtyä yrittäjäksi. Franchising-ajatuksesta kiinnostunut mies matkusti Kiinaan sopivaa liikeideaa etsimään ja tapasi siellä monen muun yrityspomon ohella myös hierontaketjun johtajan. Miesten välille syntyi luottamus, ja kun Invest in Finland sekä Greater Helsinki Promotion ilmoittivat tukevansa yritystä, päätti kiinalainen mies tuoda hierontaketjun Suomeen. Ylipäänsä yrityksen viidennen Euroopan salongin perustamista juuri Helsinkiin määrittivät pikemmin-kin liikesuhteet kuin seikkaperäiset markkina-analyysit.

“We need good, trusty people. It’s not that you start a company manager here and know nothing about the culture and the language. Then this is very stupid for this kind of business. I have already built my own relationships. Re-lationships are very important for the Chinese businessmen.”

Yrityksen alkuvaiheessa Helsingin salongin johtaja oli runsaasti yhtey-dessä sekä Invest in Finlandiin että Greater Helsinki Promotioniin, joi-den apua tarvittiin erityisesti byrokratian hoitamisessa, liiketoiminnalle sopivien tilojen etsimisessä sekä yrityksen tunnetuksi tekemisessä. Viimeksi mainitussa keskeinen apu oli yhteydenotto Helsinki Times:iin, joka päätyikin tekemään vastaperustetusta yrityksestä jutun lehteen. Kaiken kaikkiaan toimitusjohtaja oli erittäin tyytyväinen Invest in Fin-landin ja Greater Helsinki Promotionin toimintaan.

“And I can either ask from Invest in Finland the question or I can write email to Greater Helsinki Promotion. And normally we open the emails each other, so all of us will know how is my situation and they can talk and we can arrange one more meeting very quickly. Very effective.” Palvelujen tuominen kulttuurista toiseen ei ole mutkatonta. Erityisen vaativaa tämä on, kun kyseessä on hieronnan kaltainen varsin intiimi palvelu, jossa pienten väärinymmärrysten merkitys voi olla suuri. Eri-tyisesti asiaa vaikeuttaa hierojan ja hierottavan välisen yhteisen kielen

61

puuttuminen, minkä lisäksi toimitusjohtaja kertoi aasialaiseen hieron-taan liittyvien seksipalvelumielleyhtymien haitanneen toiminnan alku-vaiheita. Kielen ja assosiaatioiden ohella myös hieronnan kulttuurinen asema Suomessa erilainen kuin Kiinassa, missä hierontaa pidetään lääketie-teellisenä hoitomuotona. Palvelun perustamisessa Suomeen piti siten paitsi huomioida asiakkaiden kohteliaaseen kohteluun liittyviä kulttuu-rieroja myös pitäytyä markkinoimasta palvelua lääketieteellisenä hoi-tona.

“In China , if the people are a little bit elder we try to help them. That shows that I respect you. But here you should always be careful to help the older people. They have the respect that they can do on their own. In Ger-many, when we opened 80% of our customers were more than 75 years. And we had high stairs. Elder people, they are moving very slowly and care-fully. Then our massagers help them. In the beginning they refused, they started to be a little bit angry. But later on they realized that we respect them and help them. This is the different culture and we are following it.”

Käytännössä yrityksen suurin ongelma on ollut asiakasrajapinnassa toimiminen, sillä liiketapaamisia hierontasalongeissa järjestävien liike-miesten sijasta Euroopan toimipisteissä palvellaan lähinnä iäkkääm-mänpuoleisia naisia. Nämä puolestaan toivoisivat saavansa palvelua äidinkielellään, mutta kiinalaiset hierojat eivät osaa Suomea, eikä yri-tyksen taloudellinen tilannen mahdollista niukkojen henkilöresurssien käyttämistä kielenopetteluun.

“But the next year we must find time to send them to the school to learn

some more. But as I said, first we need to survive in the market. After that we can start doing something more. If you calculate that going to school and paying the study fee, then we have an empty place here. We cannot at this moment find from the Finnish market a single technical massager. And then we cannot do the business. This is also a problem we are facing.“ Alkuvaikeuksista huolimatta yritys ylitti tavoitteensa ensimmäisenä toimintavuotenaan. Parhaillaan hierontaketju suunnittelee laajentavan-sa toimintaansa joko toisiin Pohjoismaihin tai muihin suomalaisiin kau-punkeihin.

62

Liite 2. Yritysesimerkki 2: Intialainen IT–yritys

“And one of the most important reasons why we are here is that this re-gion is a hub for innovation, and that is the reason why we want to be asso-ciated with this region.”

Toinen tarkasteltu yritys on intialainen IT-alan konsulttiyritys, jonka toiminta perustuu IT-alan palveluiden tarjoamiseen muille yrityksille. Yritys on toiminut kansainvälisesti jo vuosikymmeniä ja sillä on nyky-ään toimipisteitä useimmissa länsimaissa. Firman 1990-luvun lopulla perustettu Helsingin toimipiste on osa yrityksen Skandinavian yksik-köä, jonka pääkonttori sijaitsee alueen kansainvälisimmäksi mielletys-sä kaupungissa eli Tukholmassa. Suomen yksikön johtaja sai siirron Helsinkiin vasta muutaman vuosi sitten, eikä hän siten tiedä, millaisia palveluita firma sai ja olisi kaivan-nut asettuessaan Helsinkiin eikä hänelle myöskään ole käsitystä pe-rustamisvaiheessa mahdollisesti Invest in Finlandin ja Greater Helsinki Promotionin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Johtaja osaa kuitenkin kertoa perustamisen taustoista, jotka hänen mukaansa olivat samat kuin muuallakin. Käytännössä hän tarkoittaa tällä sitä, ettei Suomen sisäisillä markkinoilla ei ollut päätöksentekoon juuri mitään vaikutusta, vaan yritystä kiinnostavat asiakkaat ovat kan-sainvälisiä, omalla alallaan merkittävässä asemassa olevia innovatiivi-seen tuotekehitykseen panostavia yrityksiä. Helsingissä sijaitsevien yritysten ohella intialainen firma oli myös kiin-nostunut yhteistyömahdollisuuksista yliopistojen kanssa. Toistaiseksi yliopistoyhteistyö oli kuitenkin ollut melko vähäistä ja sen laajentami-nen oli yrityksen keskeisiä tavoitteita lähitulevaisuudessa.

“We have our own research cells. And at the same time the universities really give that kind of a perspective of what is happening in the future, what is the new thing which should be looked up to. So the universities are the there key elements that we have in our picture.” Yrityksen toimintaa leimaa työntekijöiden suuri vaihtuvuus toimipisteis-sä. Yrityksessä työskenteleville 30–40-vuotiaille insinööreille on sel-vää, että heidän tulee jossain välissä lähteä ulkomaankomennukselle ja useimmat heistä päätyvät myös asumaan työuransa aikana use-ammassa eri maassa.

63

Helsingin yksikön esimies piti työvoiman rekrytoimista Helsinkiin help-pona, sillä hänen mukaansa Pohjoismailla on maine innovatiivisena alueena, jossa insinööreillä on hyvät mahdollisuudet päästä palvele-maan maailmanluokan yrityksiä haastavissa projekteissa. Pohjois-maista työkulttuuria arvostetaan yrityksen sisällä kovasti, sillä pohjois-maiset yritykset pitävät kiinni tehdyistä sopimuksista sekä antavat kon-sulttien työskennellä itsenäisesti aidosti vaativien projektien parissa. Työvoiman jatkuva vaihtuminen aiheuttaa myös ylimääräistä työtä ja yritys on kehittänyt omat käytäntönsä työvoiman asettautumisen hoi-tamiseksi: toimistoon on palkattu suomalaista henkilökuntaa, jonka tehtävänä on etsiä asuntoja, järjestää lapsille tarha- ja koulupaikkoja sekä huolehtia maahanmuuttoon liittyvästä byrokratiasta. Yrityksen omat käytännöt kattavat myös kulttuuriin perehdyttämisen ja ne ovat osoittautuneet käytännössä varsin toimiviksi. Ainoa yrityksen kaupun-gille kohdistama toive oli oleskelulupien järjestämisen yksinkertaista-minen yhden luukun periaatetta soveltamalla.

”But since we as a company have experienced these business chal-lenges in other places, we come with our assets and questionnaires which help our personnel to think in the same lines. So that is on the business side. Then on the personal side, we orient the consultants towards the cultural as-pects of Finland, what would they like to do, family values. Very simple things. Like what time would you have lunch, what time dinner, what time breakfast.”

Yritysvastuu ja kestävä kehitys ovat firman omistaville säätiöille tärkei-tä. Siten yrityksen kiinnostus yliopistoyhteistyössä ulottuu ohella myös erilaisiin ympäristöteknologisiin ratkaisuihin. Mobiiliteknologian lisäksi yritystä kiinnostaakin Pohjoismaissa erityisesti alueen tietotaito ja in-novaatiotoiminta kestävän kehityksen kysymyksissä.

64

Liite 3. Haastattelurunko Lämmittely: What is your current occupation? When did you arrive in Finland? Had you lived abroad somewhere else before? Do you speak Finnish? Do you have family in Finland?

Osa 1. Suomeen saapuminen What brought you to Finland? Work/studies/something else? How did you hear of this job/study program? What did you expect from coming to Finland? What did you know about Finland before? Was there something that made you hesitate moving to Finland?

Osa 2. Opiskelu, työt ja elämä Suomessa Work/studies in Finland Has you work/studies corresponded to your expectations? What do you think are the main differences between the work-ing/studying culture at your home country and in Finland? Is there enough information for immigrants about the Finnish working culture/study system? How have you found information? What do you think of your career prospects? Services and bureaucracy in Finland How did you find the process of immigrating to Finland? While in Finland, how has the administration been? How do you find information on Finnish administration and services? What Finnish services (example health care, employment services, school services, housing services. language courses) have you used? What do you think of Finnish services? Living in Finland What do you think are the main differences between living in Finland and your home country? What aspects of Finland you like and what you don’t?

65

What things do you miss from home? If you have family in Finland, how do they like being here? Spare time and social life in Finland How do you spend your spare time? What does your social network consist of? How do you find Finnish people? What do you think of the social atmosphere at your work/study place? Osa 3. Tulevaisuuden suunnitelmat What do you think now of your decision to come to Finland? Has it cor-responded to your expectations? Where do you think you will be after 5-10 years? What will be your oc-cupation? What are the important things for you when you think of your future? If you will move away from Finland, do you think you will continue coo-perating with Finnish companies or colleagues? What should Finland take into account if it wants to increase exchange with your country in future?