HARKKO- RAKENTEET · Leca® -harkkorakenteet Suunnitteluohje, Eurocode 6 mukainen (EN 1996-1-1) Leca® Lex harkkorakenteet Leca® Term ja Leca® Design -rakenteet Leca® perustukset

HARKKO-RAKENTEET

Leca® -harkkorakenteet Suunnitteluohje, Eurocode 6 mukainen (EN 1996-1-1)

Leca® Lex harkkorakenteet Leca® Term ja Leca® Design -rakenteet

Leca® perustukset jaLeca® ulkoseinät

22.11.2018

2

SISÄLTÖHARKKOTYYPIT, RAUDOITTEET, PALKIT JA TYÖVÄLINEET 31 LECA® HARKOT 5 1.1 HARKKOJEN MUURAUS 52 HARKKOPERUSTUKSET 6 2.1 SUUNNITTELUPERUSTEET 6 2.2 MATALA PERUSMUURI 7 2.3 KELLARILLINEN PERUSTUS 9 2.4 PERUSMUURIN PINNOITUS 11 2.5 PILARIHARKKOPERUSTUS 11 2.6 RADONRATKAISUT LECA® PERUSTUKSISSA 113 RAKENTEIDEN MITOITUS 12 3.1 PALOTEKNINEN MITOITUS 12 3.2 ÄÄNITEKNINEN MITOITUS 14 3.3 AUKOT 14 3.4 MITOITUSMENETELMÄT JA SUUNNITTELU- PERUSTEET 17 3.5 ULKOSEINÄT 19 3.6 VÄLISEINÄT 24 3.7 LIIKUNTASAUMAT 29 3.8 IKKUNOIDEN JA OVIEN KIINNITYS 294 SEINIEN PINNOITUS 30 4.1 ULKOSEINIEN PINNOITUS 30 4.2 SISÄSEINIEN TASOITUS 30

Ulkopuolisena laaduntarkastajana toimii Inspecta Sertifiointi Oy

Leca Finland Oy:llä on standardien ISO 9001 ja 14001 mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Tuote on luokiteltu Sisäilmayhdistys ry:n luokkaan M1, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteesta www.leca.fi

Tuotteella on CE-merkintä, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteestawww.leca.fi

LECA® -HARKKO-RAKENTEETSuunnitteluohje

Päistään pontatut Leca harkot ohutsaumamuurataan tarkoitukseen kehitetyllä webervetonit ML Leca Laastilla. Laastia tarvitaan vain vaakasaumoissa mikä nopeuttaa ja helpottaa muuraustyötä ja vähentää laastimenekkiä.

Tämä suunnitteluohje on tarkoitettu ainoastaan Leca Finland Oy:n Leca®-harkkorakenteiden suunnitteluun. Niistä poikkeavien harkkojen suunnitteluun ei voida käyttää tämän ohjeen käyriä ja taulukoita. Yleisimmin harkot poikkeavat toisistaan mittojen, reikien, lujuuden ja lämmöneristyskyvyn osalta.

3LECA® -HARKKORAKENTEET

HARKKOTYYPITLECA® PERUSHARKOT

LECA® VALUHARKOT 2)

LECA® DESIGN HARKOT 3)

LECA® ERIKOISHARKOT

RUH-200 kulma RUH-250 kulma RUH-300 kulma RUH-340 kulma RUH-380 kulma

Uudet Leca perusharkot

H-75 UH-100 UH-125 UH-150

RUH-200 RUH-250 RUH-300 RUH-340 RUH-380

H-75 UH-100 UH-125 UH-150 Pilariharkko P-240 Pilariharkko P-240 pontattu



H-75 UH-100 UH-125 UH-150




H-75 UH-100 UH-125 UH-150

RUH-200 RUH-250 RUH-300 RUH-340 RUH-380 RUH-200 RUH-250 RUH-300 RUH-340 RUH-380 RUH-420

RUH-420



H-75 UH-100 UH-125 UH-150




H-75 UH-100 UH-125 UH-150


RUH-200 kulma RUH-250 kulma RUH-300 kulma RUH-340 kulma RUH-380 kulma RUH-420 kulma

RUH-420 Kulma



H-75 UH-100 UH-125 UH-150


VALUHARKKO 200VALUHARKKO 150 KULMAVALUHARKKO 150 VALUHARKKO 200 KULMALVH-150 LVH-150 kulma LVH-200 LVH-200 kulma BVH-200

LTH-420 LTH-420-6 MPa LTH-420-6 MPa LTP-420-6 MPa palkki LTH-420-6 MPa sisäkulma 1) ulkokulma 1)

LECA® TERM HARKOT

Katelaatta LL-500 Anturaharkko LA-400

Pilariharkko P-240

LPH-140

LTH-300 kulma

LTH-380 sisäkulma

LTP-380 palkki

LTH-300

LTH-380

LTH-380 ulkokulma

LTH-420

LPH-140 palkki Anturaharkko LA-400 Katelaatta LL-500Katelaatta LL-500

88 VS harkko 88 VS pääty 88 VS puolikasEasyLex L498 x W88 x H300 EasyLex L250 x W88 x H300EasyLexP L498 x W88 x H300

LTH-300 LTH-300 kulma 1)

LECA® EASYLEX HARKOT 2)

1) Lavalla sekä oikea- että vasenkätisiä harkkoja.2) Tarkemmat tiedot esitteissä Leca® valuharkot suunnittelu- ja työohje ja Leca® EasyLex -väliseinaharkot suunnittelu- ja työohje.3) LTH-380 ja LTH-420 harkot saatavilla myös 6 MPa lujuudella. Leca Design kulma- ja palkkiharkot ovat aina 6 MPa.

LTH-380 LTH-380-6 MPa LTH-380-6 MPa LTP-380-6 MPa palkki LTH-380-6 MPa sisäkulma 1) ulkokulma 1)

LTH-300

P46 eristeharkot

498

300100

100

100

195

200100

100

195

300

LTH-300 kulma

P46 eristeharkot

498

380

195

100

150

130

LTH-380

P46 eristeharkot

380

250

195

100

150

LTH-380 ulkokulma

P46 eristeharkot

380290

195

130

160

LTH-380 sisäkulma

P46 eristeharkot

498

380

195

140

140

100

LTP-380 palkki

P46 eristeharkot

498

420

195

100

190

130

LTH-420

P46 eristeharkot

420

195

100

190

290

LTH-420 ulkokulma

P46 eristeharkot

420

195

130

200

330

LTH-420 sisäkulma

P46 eristeharkot

195

498

140

140

140

420

LTP-420 palkki

P46 eristeharkot

240240

195

850 erikoisharkot

P-240

P45 perusharkot

240240

200

130

850 erikoisharkot

P-240 PONTATTU

P45 perusharkot

VALUHARKKO 200

4

RAUDOITTEET, PALKIT JA TYÖVÄLINEET

MuuraussideTikasraudoite

200/280/320

50

ø4

ø4

27

95

TYÖVÄLINEET

LECA® VALMISPALKKI

RAUDOITTEET

Metrimitta Kovametalliteräinen saha Pinnoituslasta

Kuminuija

Laastikauha

VesivaakaLeca® muurauskelkka

140/200

190

L

EasyLex L1500 x W88 x H300

1500

300

88

Leca® EasyLex 88-1500 palkki

1500

300

88


RAUDOITTEET, PALKIT JA TYÖVÄLINEET 1 LECA® HARKOTTämä suunnittelu- ja työohje perustuu standardin EN 1996-1-1 + AC (Eurocode 6) mukaiseen mitoitukseen. Ohjeessa käsi-tellyt muurauskappaleet ovat standardin EN 771-3 mukaisia Leca-harkkoja, jotka kuuluvat kategoriaan I.

Harkkojen pääraaka-aine on Leca-kevyt sora. Sitä valmistetaan paisutta-malla savea korkeassa lämpötilassa, jol-loin siitä muodostuu pinnaltaan varsin tiiviitä, mutta sisältä täysin huokoisia rakeita. Juuri huokoisuus tekee kevyt-sorasta keveän ja lämpöä eristävän.

Leca-harkot valmistetaan maakoste-asta massasta, joka sisältää kevytsora-rakeiden lisäksi sementtiä ja vettä. Hark-kojen tiheyttä, lujuutta yms. ominai-suuksia säädellään halutuiksi lisäämällä harkko massaan mm. hiekkaa.

Leca-harkkojärjestelmän muodos-tavat Leca® Lex -perusharkot, Leca® Term -eriste harkot, Leca® Design -eriste harkot, Leca® Valuharkot ja muut erikoisharkot, joita ovat antura-h a r k ko, Ea s y l ex- vä l i s e i n ä h a r ko t , sekä katelaatta. Matala perustusten perus muurit muurataan yleensä 200–420 mm leveillä harkoilla ja kellarin maanpaineseinät 250–420 mm leveillä perusharkoilla. Kapeampia harkkoja käy-tetään väliseinissä ja kaksinkertaisissa seinärakenteissa. Eristeharkkojen eriste on polyuretaania.

Eristeharkkoja käytetään lämpimien tilojen seinärakenteissa sekä tiilitalojen, puurunkoisten ja tiiliverhottujen talojen sokkeleissa sekä puolilämpimien tilojen seinärakenteissa. Anturaharkkoa käytet-täessä vältetään kokonaan perustuksen muottityöt ja raskaat betonivalut. Järjes-telmän joustavuutta lisäävät vielä palk-kien ja pilareiden tekemiseen tarkoitetut harkot.

Leca-sorarakeiden huokosten sisäl-tämä ilma tekee Leca-harkoista keveitä ja lämpöä eristäviä. Suljetun huokosraken-teen ansiosta Leca-harkot imevät itseensä hyvin vähän vettä ja kuivuvat nopeasti. Mahdollinen kosteuskaan ei vahingoita harkkoja ja ne kestävät hyvin pakkasta. Harkkoja on tarvittaessa helppo työstää.

Leca® Lex -perusharkot sekä Leca® Term ja Leca® Design -harkot on mitoi-tettu muurattavaksi ilman pystysauma-laastia. Harkoissa on pystysuuntaiset pontit ja urat, jotka ohjaavat harkot oikein paikoilleen. Sekä perusharkot että eriste-harkot ovat 498 mm pitkiä.

Keveydestä ja työstettävyydestä huo-limatta Leca-harkoista syntyy kestävä ja luja seinärakenne. Uriin on helppo asen-taa vaakaraudoitus siten, että laasti ympäröi joka puolelta teräksiä suojellen niitä korroosiolta ja varmistaen teräksen ja harkon yhteistoiminnan.

1.1 HARKKOJEN MUURAUSHarkot muurataan erityisesti Leca-har-koille kehitetyllä webervetonit ML Leca® Laastilla. Laastia käytetään yleensä vain harkkojen vaakasaumoissa. Pontatut harkon päät asetetaan vastakkain ilman laastia. Harkot ovat 195 mm korkeita, joten 5 mm saumapaksuudella päästään 200 mm:n korkeus etenemään. Harkko-jen päissä olevat pontit helpottavat hark-kojen muuraamista.

ML Leca® Laastilla voidaan tehdä myös tarvittaessa paksumpia saumoja aina 20 mm saumapaksuuteen saakka. Leca-harkot ovat 498 mm pitkiä, joten leveidenkään harkkojen painot eivät tule liian suuriksi.

Tarkemmat muurausohjeet ovat esit-teessämme Leca® harkkorakenteet, työ-ohje. Leca® valuharkkorakenteista on omat ohjeensa Leca® valuharkkoraken-teet Suunnittelu- ja työohje, jotka löyty-vät osoitteesta www.leca.fi.

Leca-harkkojen muut olennaiset omi-naisuudet on esitetty tuotekohtaisissa suoritustasoilmoituksissa, jotka löytyvätosoitteesta www.leca.fi.

Taulukko 1. Leca-harkkojen tekniset ominaisuudet.

LECA®-PERUSHARKOJEN TEKNISET OMINAISUUDETKuivatiheys

• Kevytsorabetoni 700 *) kg/m3

Ulkoseinät• Vesipitoisuus 4 %• Lämmönjohtavuus, täydet saumat 0,25 W/mK• Lämmönjohtavuus, rakosaumat 0,21 W/mK

Kellarin seinät• Vesipitoisuus 7 %• Lämmönjohtavuus, rakosaumat 0,22 W/mK

Perusmuurit• Vesipitoisuus 10 %• Lämmönjohtavuus, rakosaumat 0,24 W/mK

Ominaislämpökapasiteetti: Kevytrunkoainebetoniharkot Tiheysalue 600–1000 kg/m3, ca

1000 J/kg/K

Lämpöpitenemiskerroin, at 6x10-6/K

*) Tuotekohtainen tiheys ilmoitettu tuotteen suoritustasoilmoituksessa.

Taulukko 2. Leca® Term ja Leca® Design -harkkojen tekniset ominaisuudet.

LECA® TERM- JA LECA® DESIGN -HARKKOJEN TEKNISET OMINAISUUDETKuivatiheys

• Kevytsorabetoni • LTH-300/380/420 850 *) kg/m3

• LTH-380/420 6 MPa 950 *) kg/m3

• Polyuretaani LTH-harkoissa 37 kg/m3

Seinärakenteen U-arvo• LTH-300 -harkkoseinä 0,23 1) W/m2K• LTH-380 -harkkoseinä 0,15 2) W/m2K• LTH-420 -harkkoseinä 0,12 3) W/m2K

*) tuotekohtainen tiheys ilmoitettu tuotteen suoritustasoilmoituksessa1) Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,25 W/m2K 2) Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa.

Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,16 W/m2K 3) Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa.

Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,13 W/m2K

6

2.1 SUUNNITTELUPERUSTEETPerustustamistavan valintaan vaikuttavat eniten rakennuspohjan laatu, rakennuk-sen muoto ja käyttötarkoitus, käytettävät rakenteet sekä rakennuspaikan sijainti ja korkeussuhteet. Suunnittelun ehdoton lähtökohta on perustusten moitteeton ja luotettava toiminta niin lujuuden kuin lämmön- ja kosteudeneristyksen suhteen.

Toimintatavaltaan ja rakenteeltaan eri-laiset Leca-harkkoperustustyypit on esi-tetty kuvassa 2. Samassa rakennuksessa voidaan käyttää rinnan myös eri perus-tustyyppejä. Tilanteet tulee kuitenkin tar-kastella tapauskohtaisesti suunnittelijan ohjeen mukaisesti.

Perustusten tehtävänä on siirtää raken-nuksen aiheuttamat kuormitukset maa-pohjalle. Merkittävin pientalon perustus-ten suunnittelussa huomioitava tekijä on perustusten painuminen. Painumien perusteella määritettyjen sallittujen kuor-mien lisäksi tulee eräissä tapauksissa tar-kistaa, että varmuus maapohjan murtumi-sen suhteen on riittävä. Maapohjan mur-tuminen on mahdollista lähinnä hiekka-pohjilla silloin, kun perustamissyvyys on pieni rakentamisen aikana tai pysyvästi, esimerkiksi kantavaa alapohjaa käytettä-essä. Sallittuja painuma-arvoja on annettu mm. pohjarakennusohjeessa (RIL 121).

Perustusrakenteiden on estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuvien pinta vesien tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin. Kosteuden haittavaikutukset estetään huolehtimalla rakennus pohjan kuivatuksesta salaojituksella ja rakenta-malla tarvittavat veden- ja kosteudene-ristykset. Jotta sade- ja sulamisvedet eivät patoutuisi seinää vasten, maan pinta muo-toillaan rakennuksesta poispäin viettä-väksi 3 metrin matkalla vähintään 150 mm (kts. kuva 3). Jottei maaperästä nouse kos-teutta lattiarakenteisiin, alapohjan alle asennetaan vähintään 300 mm veden kapillaarisen nousun katkaiseva kerros esim. kapillaarisen nousun katkaisevasta kevyt sorasta KAP 4-20 mm. Perusmuuria, sokkeli palkkia tai kellarin seinää vasten asennetaan vähintään 200 mm kerros hyvin läpäisevää soraa. Leca® Geosäkki toimii seinän vieressä samalla salaojasora-kerroksena ja lisälämmöneristeenä.

2 HARKKOPERUSTUKSET

Puurakenteet erotetaan aina perustuk-sista kosteuseristeellä. Aluspuu ja perus-tusten välinen sauma tiivistetään myös ilmavuotoja vastaan. Eristeenä ja tiivis-teenä voidaan käyttää esimerkiksi kumi-bitumikaistaa, umpisolumuovinauhaa tai polyuretaanivaahtoa.

Vaikka veden kapillaarinen nousu-korkeus Leca-harkossa on pieni, myös tiili-rakenteet kosteuseristetään perustuk-sista. Kun tiilimuurauksen alle asetetaan eristekaista, se toimii samalla vaakasuun-

taisena liikuntasaumana ja sen avulla voi-daan johtaa kuorimuurin taakse mahdol-lisesti päässyt vesi ulos.

Perustusten korkeusaseman valintaan, routasuojaukseen, maa-ainesten valin-taan, salaojien sijoitukseen ja muihin perustuksiin liittyviin kysymyksiin löytyy tämän ohjeen lisäksi tietoa mm. Weber Oppaasta ja esitteestä Leca® perustus. Työ-ohjeita perustusten rakentamiseen löytyy esitteestä Leca® harkkorakenteet, Työohje sekä videoista, jotka löytyvät osoitteesta www.leca.fi.

Kuva 2. Yleisimmät Leca-harkkoperustukset.

Maanvarainen Kellarillinen Ryömintätilainen

Paalutettu Pilariperustus

Ryömintätilainen Maanvarainen PaalutettuKellarillinen Pilariperustus

Kuva 3. Rakennuksen ympäristön maanpinnan muotoilu.




2.2 MATALA PERUSMUURIPientalojen yleisin perustamistapa on matala perusmuuri. Siihen kohdistuvat kuormitukset riippuvat siitä, onko ala-pohja maanvarainen vai kantava. Ala-pohja on edullisinta rakentaa maanvarai-sena silloin, kun rakennuspaikan korkeus-erot ovat pienet. Korkeuserot kasvattavat tarvittavia täyttömääriä. Jos korkeuserot ovat yli 0,5 m, tulee usein varmemmaksi ja edullisemmaksi tehdä tuuletettu kantava alapohja (tällaista alapohjaa kutsutaan usein ryömintätilaiseksi). Kun alapohja on maanvarainen, perustuksia rasittaa vain seinärakenteilta tulevat kuormat, mutta rakennuspohjan kokonaiskuor-mitusta kasvattaa täytön paino. Kanta-vaa alapohjaa käytettäessä perustuksille tulevat kuormat ovat suurempia, mutta rakennuspohjan kokonaiskuormitus on pienempi.

2.2.1 Matalaperustuksen korkeusMaanpäällisen perustuksen korkeudeksi ja lattiapinnan sekä maanpinnan väli-seksi korkeuseroksi suositellaan vähin-tään 0,5 m.

Routivalla maapohjalla suositellaan vähimmäisperustussyvyydeksi 0,6 m lopullisen maanpinnan tasosta. Kohtuul-linen perusmuurin korkeus lisää myös perustuksen pituussuuntaista jäykkyyttä. Routimattomilla, kovilla pohjilla perus-muuri voi olla myös matalampi.

Edellä mainittujen suunnittelunäkö-kohtien takia tavanomaisen matalaperus-tuksen korkeus on anturan lisäksi 5 harkko-kerrosta (kuva 4). Tällöin tasaisella raken-nuspaikalla ulkoseinien perusmuuri kai-vetaan noin 0,3 m poistettavan 0,2–0,3 m humuskerroksen alapuolelle. Sisäseinien perusmuurien anturat voidaan jättää ulko-perusmuurin anturoita ylemmäs. Maanva-raista alapohjaa käytettäessä sisäpuolinen täyttö on yleensä noin 0,6 m.

2.2.2 RoutasuojausRoutasuojaus on Suomessa tarpeen routa-vaurioiden välttämiseksi. Routasuojauksella estetään tai rajoitetaan roudan rakennuk-selle tai rakenteelle aiheutuvia vaurioita tai vahinkoja. Nämä voivat johtua siirtymistä, voimavaikutuksista tai suojattavan raken-nemateriaalin ominaisuuksien muutok-sista. Rakenteiden routasuojauksen pää-keinoja ovat routaeristäminen, routimatto-man maa-aineksen käyttö ja perustaminen roudattomaan syvyyteen.

Roudan syvyyteen vaikuttavia tekijöitä:• Maalaji (lämmönjohtavuus, lämpökapa-

siteetti, vesipitoisuus, routivuus)• Ilmasto (pakkasmäärä, vuoden keskiläm-

pötila, lumikerroksen paksuus)• Maan pintakasvillisuus ja topografia• Pohjavedenpinnan syvyys• Rakennus tai rakenne ja sen perustus

Kevytsora on yksi yleisimmistä Suomessa

käytetyistä routasuojausmateriaaleista. Pohjavedessä esiintyvät suolat, emäkset tai hapot eivät vaikuta haitallisesti kevyt-soraan. Kevytsoratuotteen tiheys on noin 200–450 kg/m3. Keskimääräinen tiheys on noin 280 kg/m3. Suljetun huokosra-kenteen ansiosta noin 40–50 % muodos-tuneiden kevytsorarakeiden tilavuudesta on ilmaa, joten kevytsora on myös kevyt materiaali.

Kevytsora vastaa kantavuusominai-suuksiltaan kitkamaata, lähinnä hienoa hiekkaa, kitkakulman ollessa 33–37° raken-teen tiiviydestä riippuen. Rakennusten alapohjiin suositellaan käytettäväksi kapil-laarikatkokevytsoraa, jonka kapillaarinen nousukorkeus on normaalia kevytsoraakin pienempi.

Routivalla maapohjalla on maanvaraiset perustukset ja muut roudan aiheuttamille liikkeille alttiit rakenteet perustettava:

– Roudattomaan syvyyteen tulevasta maanpinnasta mitattuna eli routimatto-maan perustussyvyyteen tai

– Routasuojattava tapaukseen soveltu-valla routasuojausmateriaalilla.

Pysyviä rakenteita ei saa rakentaa jää-tyneen maan varaan. Maapohjan jääty-minen rakenteiden alla rakennustyön aikana on estettävä työnaikaisella routa-suojauksella tai jäätynyt pohja on sula-tettava luotettavalla tavalla ja tiivistet-tävä sulana ennen perustusten rakenta-mista. Routasuojauksen suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon alapohjan ja kellarirakenteiden routa-suojaustarve ja lämmöneristys.

Pakkasmäärä on merkittävin tekijä pysy-vän routasuojauksen mitoituksessa. Kyl-mien rakenteiden ja työnaikaisen routasuo-jauksen suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon myös rakentamispaik-kakunnan vuoden keskilämpötila.

Kuva 4. Matalaperustuksen perustamissyvyys ja perustuksen korkeus.

alkuperäinenmaanpinta

8

Routasuojauksen suunnittelun ja mitoituksen pääkohdat ovat seuraavat:

– Valitaan perustustapa sekä perus-tussyvyys tai perustussyvyysvaihtoeh-dot ottaen huomioon rakennuspohjan ominaisuudet sekä rakennustyyppi. Rou-timattomalla maapohjalla on yleensä mahdollista perustaa matalaan ilman routasuojausta. Rakennuspohjan routi-mattomuus tulee tällöin varmistaa myös pitkällä aikavälillä. Routimattomallakin maapohjalla routaeristyksen käyttö on suositeltavaa perustusympäristön lämpö-teknisen toiminnan kannalta ja salaojien sulana pitämiseksi.

– Mitoitetaan alapohjan lämmöne-ristys ottaen huomioon rakentamismää-räykset, ohjeet, perustustapa, tilan viih-tyvyys ja terveydellisyysvaatimukset sekä lämmitysenergiakustannukset. Element-tivalmisteisissa alapohjissa on yleensä tietty vakioeristys.

– Valitaan lopullinen perustussyvyys eri perustussyvyysvaihtoehtojen teknis-taloudellisten tarkastelujen perusteella. Mikäli perustussyvyyttä voidaan maa-pohjan ja perustustavan puolesta vaih-della, selvitetään, mikä perustussyvyyden tulisi olla, jotta rakennuksen alapohjan läpi tuleva lämpö olisi riittävä estämään perustusten alla olevan maan haitalli-sen routimisen. Toisin sanoen, selvitetään

mikä tulisi perustussyvyyden olla, jotta routasuojausta ei tarvittaisi. Tämän jäl-keen selvitetään routasuojauksen tarve roudatonta perustussyvyyttä pienem-millä perustussyvyyksillä.

– Jos perustussyvyys ei ole maapoh-jan ja/tai perustustavan takia valittavissa ja tämä ”pakollinen” perustussyvyys on pienempi kuin roudaton perustussyvyys, mitoitetaan routasuojaus (routaeristys) ”pakolliselle” perustussyvyydelle

– Routasuojauksen riittävyys tulee tar-kistaa rakentamisen aikana niiden tilojen osalta, jotka on suunniteltu lämpimiksi, mutta ovat rakentamisen aikana (talvella) kylmiä tai puolilämpimiä.

Tarkempi routasuojauksen suunnittelu on esitetty RIL 261-2013 Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet -julkaisussa.

2.2.3 Perusmuurin lämmöneristysRakenteen moitteettoman lämpötekni-sen toiminnan ja routaeristyksen mitoi-tuksen takia perusmuurin U-arvon tulisi olla riittävä. Kun lattialaatta on perus-muurin yläpintaa ylempänä, (yleistä puuelementtitaloissa), pysyy lattian reunan lämpötila yleensä riittävänä ilman eristeharkkoja. Sokkelin sisäpuolinen lisäeristys parantaa Leca-harkkorakentei-sen sokkelin lämmöneristävyyttä ja toimi-vuutta vielä entisestään.

Seinärakenteen edellyttämän tuki-pinnan mukaan ylimpänä voidaan käyt-tää joko umpiharkkoja, eristeharkkoja tai palkkiharkkoja. Kun lattialaatta on perus-muurin yläpinnan tasalla, ylimmät hark-kokerrokset muurataan kylmäsillan vält-tämiseksi Leca-eristeharkoista tai asen-netaan sokkelin sisäpuolelle lisäeristys.

2.2.4 Perusmuurin raudoitusMatala perusmuuri raudoitetaan ylim-mässä saumassa ja sokkelihalkaisun ala-puolella 8 mm:n harjaterästangoilla. Myös antura raudoitetaan koko talon ympäri jatkuvalla raudoituksella rakenne-suunnitelmien mukaan. Radonkatkon ylä-puoliseen saumaan laitetaan tarvittaessa 8 mm harjaterästangot. Koska harkkojen raudoitusten suojaetäisyyksiä määritel-täessä käytetään standardin EN 1996-1-1 Eurocode 6 Muurattujen rakenteiden suunnittelu mukaisia ohjeita, tulee ympä-ristöluokassa MX4 (suolarasitetut koh-teet esim. meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) käyttää tavallisen suojaa-mattoman teräksen sijasta joko ruostu-matonta tai sinkittyä terästä.


2.3 KELLARILLINEN PERUSTUSAukottoman kellariseinän kantavuus pys-tykuormille on yleensä riittävä pienta-loissa. Rinneratkaisuissa alarinteen puo-lella on usein suuriakin aukkoja, jolloin mitoituksessa tarkistetaan aukkojen pie-lien puristuskestävyys.

Kellarin seinissä käytetään vaaka-raudoitusta, jolloin maanpaine siirtyy pystytukina toimiville poikittaisille väli- ja ulkoseinille. Kun betonirakenteinen väli-pohja kuormittaa kellarin seinää, myös ylä- ja alareunaan syntyy tuenta ja osa kuormista siirtyy pystysuunnassa. Jos tuki-seiniä ei ole riittävästi, pystytukina voidaan käyttää myös teräs- tai betonipilareita tai harkoista muurattuja pilastereita.

Seinän ulko- ja sisäpinnoissa suositel-laan käytettäväksi samanlaista koko raken-teen ympäri jatkuvaa raudoitusta.

Teräkset jatketaan limittämällä ne ank-kurointipituuden verran, joka on 8 mm:n harjaterästangoilla vähintään 700 mm. Kuva 5 esittää oikeaa nurkan raudoitusta. Sisäpinnan raudoitusta suositellaan jat-kettavaksi tukien kohdalla ja ulkopinnan raudoitusta keskellä aukkoja.

2.3.1. Maanpaineseinien mitoitus Kellarin seinän vierusta täytetään karkealla soralla, joka ei roudi ja joka läpäisee hyvin vettä tai geosäkeillä (kevytsora geotekstii-listä valmistetussa säkissä). Mitoituksessa voidaan tällöin yleensä käyttää kitkamaalle annettuja maanpaineen arvoja. Vaaka-raudoitetuissa seinissä maanpaineen odo-tetaan jakautuvan tasaisesti. Kuvassa 6 on esitetty murtorajatilamitoituksessa käytet-täviä maanpainekuormia erilaisilla täytön korkeuksilla, kun seinässä on 0,4 m syvä sokkelihalkaisu maanpinnan alapuolella.

Pintakuormaksi on oletettu 2,5 kN/m2, joka vastaa esimerkiksi keveiden ajoneuvo-jen kuormaa. Betonivälipohjan kuormaksi on oletettu vähintään 10 kN/m. Osoit-teesta www.leca.fi löytyvällä Leca-raken-teiden laskentaohjelmalla voidaan tarkas-tella maanpaineseinien kapasiteetteja eri-laisilla pinta- ja välipohjan kuormilla.

Maanpaineseinät tukeutuvat poikittai-siin ulko- ja väliseiniin, jotka mitoitetaan jäykistävinä seininä. Tarvittaessa tuentaan voidaan käyttää teräs- tai betonipilareita.

Kellarin seinät mitoitetaan maanpai-neelle standardin EN 1997-1 mukaan. Rau-doituksena käytetään kahta Ø 8 mm:n harjaterästä jokaisessa tai joka toisessa

saumassa. Yleensä pystysaumoissa ei tar-vita laastia, mutta korkeilla maanpaineilla tuentaväliä voidaan pidentää, kun muu-rauksessa käytetään laastia myös pysty-saumoissa.

Seinien tuentatarve voidaan arvioida kuvien 7–11 avulla. Kuvissa on esitetty kel-larin seinien enimmäistukiväli eri paksui-sille harkoille. Kuvissa esitetyt seinän levey-den ja korkeuden suhteet ovat laskettu käyttäen kahdelta sivuilta tuetun rakenteen rakennemallia olettaen, että pystysuoran kuorman osuus on 10 kN/m.

RUH 250

2 3 5 l (m)0

0,5

2,5

3

h(m)

4 6 7

1

1,5

2

9 8

T8-K400 T8-K200 T8-K200 pystysaumalaastilla

Kuva 5. Nurkan raudoitus.

700 mm

Kuva 6. Kellarin seinän mitoitus ja maan-paineen laskenta-arvo.

p

H

400

p p

q=2,5 kN/m

p =6,5H1 p =0,5q2

L

2

2

1

10 kN/m

Kuvissa 7–11 on esitetty maanpaine seinän enimmäistukiväli Leca® perusharkoille. Teräs A500 HW.

p

H

40

0

p p

q=2,5 kN/m

p =6,5H1 p =0,5q2

L

2

2

1

10 kN/m

MAANPAINE (KITKAMAA, MURTOTILA)H (m) p (kN/m2)

3,0 11,82,4 10,01,8 8,11,2 6,4

RUH-250

RUH 340

2 3 5 l (m)0

0,5

2,5

3

h(m)

4 6 7

1

1,5

2

9 8


RUH 380

2 3 5 l (m)0

0,5

2,5

3

h(m)

4 6 7

1

1,5

2

9 8


RUH 420

2 3 5 l (m)0

0,5

2,5

3

h(m)

4 6 7

1

1,5

2

9 8


RUH-340

RUH-380

RUH-420

2 3 5 l (m)0

0,5

2,5

3

h(m)

4 6 7

1

1,5

2

9 8

RUH 300 T8-K400 T8-K200 T8-K200 pystysaumalaastilla

Kuva 7. Seinän paksuus 250 mm.





RUH-300

10

2.3.2 LämmöneristävyysKellarin käyttötarkoitus määrittää vaadit-tavan lämmöneristävyyden. Yleensä ne suunnitellaan asuintilojen vaatimusten mukaan. Maanpinnan alapuolella voidaan ottaa huomioon maan lämmönvastus.

Leca-harkot muurataan rakosaumoin eikä laastia yleensä käytetä pystysaumoissa.

1.7.2012 voimaan tulleiden rakenta-mismääräysten mukaan kellarin seinän maata vasten olevalta osalta vaaditaan U-arvoa 0,16 W/m2K. Ulkoilmaa vasten olevalla seinän osalla vaatimustaso on 0,17 W/m2K.

Koska kellarin seinän lämmöneristä-vyyttä arvioitaessa joudutaan tarkastele-maan useaa eri vyöhykettä, vaatimuksena voidaan pitää riittävää keskimääräistä lämmöneristyskykyä. Kellarin seinien riittävä lämmöneristyskyky saavutetaan

käyttämällä joustavasti perusharkkoja ja eristeharkkoja. Ulkopuolinen lisälämmö-neristys tulee tarpeelliseksi etenkin kor-keilla täyttökerroksilla.

Kellarillisessa harkkoperustuksessa eristeharkkoja käytetään maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa ja noin kaksi harkkokerrosta maanpinnan alapuolella. Maanpaineseinät rakennetaan aina eris-teettömistä perusharkoista ja ulkopin-nassa käytetään tarvittaessa lisäeristystä.

Oheisissa kuvissa on esitetty kella-rin seinän keskimääräiset U-arvot ulko-puolisen täyttökorkeuden vaihdellessa. Kuvat perustuvat oletukseen, että huone-korkeus on 2,5 m ja eristeharkkoja käyte-tään kaksi harkkokerrosta maanpinnan alapuolella. Lisäksi rakenteen ulkopuolella tulee olla kunnollinen salaojitus, jotta maaperä on kuiva.

Leca® Design -harkot sekä 380 mm ja 420 mm leveät perusharkotKeskimääräisen täyttökorkeuden (=ulko-puolisen maanpinnan ja lattian yläpinnan välinen ero) ollessa pieni ei välttämättä tarvita ulkopuolista lisäeristettä, jotta sei-närakenteelle saavutetaan U-arvo 0,16 W/m2K. Normaalisti maanpaineseinissä jou-dutaan käyttämään ulkopuolista lisäeris-tystä tai kompensoimaan lämmöneristys-kyky muilla rakenteilla.

Leca® Term + perusharkotLeca® Term -harkoista voidaan rakentaa puolilämpimien tilojen kellarin seiniä. Perusharkkojen ulkopuolella tulee aina käyttää ulkopuolista lisäeristettä tai kom-pensoida lämmöneristyskyky muilla raken-teilla. Lämmöneristysmääräysten edel-lyttämä vaatimustaso puolilämpimille tiloille, U = 0,24 W/m2 K saavutetaan käyt-tämällä ulkopuolella EPS tai XPS eristettä tai Leca-soraa esimerkiksi geosäkeissä.

Kuva 12. Leca-perusharkoista ja -eristeharkoista muuratun kellarinseinän keskimääräinen lämmönläpäisykerroin täyttökorkeuden vaihdellessa.

H

h=

300...5

00

~2500

Leca-harkotRUH-300

Lecaterm-harkot LTH-300

H

h=

300...5

00

~2500

Leca-harkotRUH-380

Leca Design-harkot

H

h=

300...5

00

~2500

Leca-harkotRUH-420

Leca Design-harkot

Täyttökorkeus H

LTH-300

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

U-a

rvo

w/(

Mk

)

0,50 1,00 2,502,001,50

1

23

4

5

1. KS 200 mm

2. EPS/XPS 50 mm =0,035

3.

�

EPS/XPS 100 mm =0,035

4. EPS/XPS 200 mm =0,035

5. EPS/XPS 300 mm =0,035

�

�

�

LTH-300 LTH-380 LTH-420

Täyttökorkeus H

LTH-380

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

U-a

rvo

w/(

Mk

)

0,50 1,00 2,502,001,50

1

2

3

45

1. KS 200 mm

2. EPS/XPS 50 mm =0,035

3.

�

EPS/XPS 100 mm =0,035

4. EPS/XPS 200 mm =0,035

5. EPS/XPS 300 mm =0,035

�

�

�

Täyttökorkeus H

LTH-420

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

U-a

rvo

w/(

Mk

)

0,50 1,00 2,502,001,50

1, 2

3

45

1. KS 200 mm

2. EPS/XPS 50 mm =0,035

3.

�

EPS/XPS 100 mm =0,035

4. EPS/XPS 200 mm =0,035

5. EPS/XPS 300 mm =0,035

�

�

�

U-arvo W/m2K U-arvo W/m2K U-arvo W/m2K

1. Kevytsora 200 mm 2. EPS/XPS 50 mm l =0,0353. EPS/XPS 100 mm l =0,0354. EPS/XPS 200 mm l =0,0355. EPS/XPS 300 mm l =0,035




2.4 PERUSMUURIN PINNOITUSSekä matalaperusteinen että kellarillinen perusmuuri, tulee pinnoittaa sekä maan-pinnan alapuolisilta, että yläpuolisilta osiltaan webervetonit 137 Oikaisulaas-tilla tai webervetonit 410 Ohutrappaus-laastilla. Perustuksen näkyvissä olevalle osuudelle voidaan tehdä rouhepinnoitus. Sokkeliin värillinen rappaus voidaan tehdä silikonihartsipohjaisilla weber Silcopin-noite+:lla ja weber Silcomaalilla.

Kellarillisissa perustuksissa tulee käyt-tää ulkopuolista kosteudeneristystä. Tarvit-taessa kosteudeneristys asennetaan myös matalaperusteiseen sokkeliin. Ennen ulko-puolista kosteudeneristystä harkkopinta tulee pinnoittaa 137 Oikaisulaastilla tai 410 Ohutrappauslaastilla. Vedeneristys voidaan tehdä kumibitumikermeillä tai perusmuu-rilevyillä.

2.5 PILARIHARKKOPERUSTUSPilariharkkoja P 240 ja P 240 Pontattu on edullista käyttää keveiden rakennusten, kuten kesähuviloiden ja autokatosten perustuspilareiden tekemiseen. Routivalla maapohjalla pilarit perustetaan yleensä roudattomaan syvyyteen. Pilarin, jonka ydin on valettu betonista C25/30 (K30) tai webervetonit S 30 Sementtilaastilla pys-tysuoran kestävyyden mitoitusarvoja on esitetty taulukossa 4. Pilarit raudoitetaan keskelle sijoitettavalla harjaterästangolla. Pilariharkon reiän tilavuus on 2,65 dm3 eli betonia tarvitaan n. 5,5 kg/harkko.

Pilariharkkoperustuksen pystysuoran kestävyyden mitoitusarvot on laskettu ulokkeena toimivalle pilariharkkoperus-tukselle. Harkko-osan leveys on redusoitu

betonin ja harkon puristuslujuuksien suh-teella. Viruman vaikutusta on otettu huo-mioon 2-kertaluvun taipuma-arvoja lisää-vänä tekijänä.

2.6 RADONRATKAISUT LECA® PERUSTUKSISSALeca-perustukset tulee tiivistää siten, että radonpitoisen ilman pääsy sisätiloi-hin estetään. Halkeilematon betonilaatta on yleensä riittävän tiivis radonkaasuille, joten huomiota tulee kiinnittää etenkin liitoskohtien ja läpivientien tiivistämi-seen. Tiivistäminen suoritetaan mieluiten kumibitumikermikaistalla liitteen detal-jien, RT 81-11099 ohjekortin ja Leca kivi-talo tiivistysohjeen osoittamalla tavalla.

Taulukko 3. Leca-harkkoseinien U-arvot.

HARKKOTYYPPI HARKON LEVEYS

MAAN PÄÄLLÄ

MAANPINNAN ALLA0…1 m 0…2 m

Perusharkko RUH-250 250 0,74 0,56 0,33RUH-300 300 0,63 0,50 0,31RUH-340 340 0,55 0,45 0,29RUH-380 380 0,50 0,41 0,28RUH-420 420 0,46 0,38 0,27

Eristeharkko LTH-300 300 0,231) - -LTH-380 380 0,152) - -LTH-420 420 0,123) - -

1) Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaaka-saumalla rakenteen U-arvo on 0,25 W/m2 K



Tiivistämisen lisäksi radonsuunnitte-lussa varaudutaan tuuletusjärjestelmään. Rakennusvaiheessa rakennuspohjaan asennetaan tarvittaessa imukanavisto ja poistokanava vesikatolle. Poistopuhallin kytketään toimintaan tarvittaessa.

Radonalueilla matala perusmuuri tulee riittävän ilmatiiviyden saavuttamiseksi pinnoittaa sokkelin molemmin puolin. Radonalueilla kellarillisen perustuksen ulkopuolisena kosteuden eristyksenä suo-sitellaan käytettäväksi kumibitumi kermiä, jolloin seinästä saadaan samalla riittävän tiivis radonkaasuille. Käytettäessä kellarin seinissä kosteus- tai radoneristeenä kumi-bitumikermiä tulee rakenteen kosteustek-nisen toiminnan varmistamiseksi asentaa lisäeristys kermin ulkopuolelle.

Lisää tietoa radonteknisestä suun-nittelusta, ohjeita rakennusten maan-vastaisten rakenteiden tiivistämiseen ja rakennuspohjan tuuletusjärjestelmän suunnitteluun annetaan RT-ohjekortissa RT 81-11099.

Kuva 13. Perusmuuri on suositeltavaa pinnoittaa maanpinnan alapuolisilta ja yläpuolisilta osiltaan.

Taulukko 4. Pilariharkkoperustuksen pystysuoran kestävyyden mitoitusarvot(8 mm:n teräksellä) NRd , kN.

e0 =0 e0 =60

PILARIN KORKEUS (mm)

BETONILUOKKA C25/30 BETONILUOKKA C30/37

e0= 0 e0 = 60 mm e0= 0 e0 = 60 mm1 000 115 23 128 231 200 106 22 117 221 400 97 20 105 211 600 87 19 93 191 800 76 18 81 182 000 66 17 68 172 200 56 16 57 162 400 47 15 49 152 600 39 14 40 142 800 33 13 33 133 000 28 12 28 12

12

3.1 PALOTEKNINEN MITOITUSKevytsoraharkot ovat A1 -luokan (tarvik-keet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon) palamattomia rakennustarvikkeita, joten niitä voidaan käyttää suojaverhouksiin ja P1-luokan rakennusten rakenteisiin. Palon-kestävyyttä arvostellaan palonkestoajalla.

Leca-seinien palomitoitus voidaan tehdä taulukon 5 mukaan.

Ulkoseinien palonkestävyysluokka määräytyy yleensä sisäkuoren palon-kestä vyysluokan perusteella. Kun molem-mat rakoseinän seinäpuoliskot ovat kan-tavia, niillä on suunnilleen sama kuorma ja seinäpuoliskot ovat suunnilleen yhtä paksut, rakoseinän palonkestävyys mää-ritetään samanarvoisen yksinkertaisen seinän palonkestävyytenä, jonka paksuus on molempien seinäpuoliskojen paksuuk-sien summa, edellyttäen, että raossa ei ole palavaa materiaalia. Muut rakoseinä-tyyppitarkastelut on esitetty standardissa EN 1996-1-2 kohdassa 4.1.2. Ulkoseinää jäy-kistävän väliseinän paloluokan tulee nor-maalisti olla vähintään yhtä hyvä kuin on ulkoseinälle asetettu paloluokkavaatimus.

Muurattujen pilareiden tulee täyttää eri palonkestävyysluokissa taulukossa 6 esi-tetty pienintä sivumittaa koskeva vaatimus.

Jäykistävän seinän paloluokan tulee olla vähintään yhtä hyvä, kuin on jäykistettä-välle seinärakenteelle asetettu paloluokka-vaatimus. Umpinaisilla harkkokappaleilla saavutetaan parempi REI-paloluokka kuin vastaavan paksuisilla reiällisillä kappa-leilla. Taulukkojen 5 ja 6 arvot saavutetaan Leca-harkkoseinien normaalilla 0–2 mm pystysaumaleveydellä ilman pystysauma-laastia ja tasoittamista. Suosittelemme kuitenkin laastittomin pysty saumoin ohutsaumamuuratuissa Leca-harkkosei-nissä ainakin toispuolista tasoittamista ulkonäkö, ilmatiiviys- ja ääneneristävyys-syistä. Muuratuille seinille, joissa on käy-tetty mittatarkkoja muurauskappaleita muurattuna laasti ttomilla pystysaumoilla, joiden raon leveys on yli 2 mm, mutta alle 5 mm, voidaan käyttää taulukkomitoitusta edellyttäen, että ainakin yhdellä puolella on käytetty vähintään 1 mm paksuista rap-pauskerrosta.

Tällaisissa tapauksissa käytetään palon -kestävyyttä, joka on annettu ilman pin-

noitetta oleville seinille. Seinille, joiden pystysaumojen raon leveys on enintään 2 mm, ei vaadita lisäpinnoitetta käytettä-essä taulukkoarvoja (EN 1996-1-2), jotka on annettu ilman pinnoitetta oleville seinille. Muuratuille seinille, joissa on käytetty pon-tattuja muurauskappaleita muurattuna laastittomilla pystysaumoilla, joiden raon leveys on alle 5 mm, voidaan käyttää tau-lukkoarvoja, jotka on annettu ilman pin-noitetta oleville seinille.

Leveät seinät voidaan toteuttaa käyt-tämällä vierekkäin kahta toisiinsa sidot-tua harkkoa tai asentamalla kappaleet niin että seinän paksuudeksi muodostuu kappaleen pituus.

Liitokset ja saumatAla-, väli- tai yläpohjan tulee toimia seinän ala- ja yläpäässä vaakasuuntaisena tukena, ellei seinän stabiiliutta normaalioloissa varmisteta muilla tavoin kuten esimerkiksi tukipilarein tai erikoissitein.

Seinissä olevat saumat, liikuntasaumat mukaan lukien, tai seinän ja muun paloa erottavan rakenneosan väliset saumat tulee suunnitella ja rakentaa siten, että seinalle asetetut palonkestävyysvaatimuk-set saavutetaan.

Kun liikuntasaumoissa vaaditaan paloeristäviä kerroksia, niiden tulee koostua mineraalipohjaisista materiaa-leista, joiden sulamispiste on vähintään +1000°C. Kaikkien saumojen tulee olla tii-viitä niin, että seinän liike ei vaikuta hei-kentävästi palonkestävyyteen. Jos käy-tetään muita materiaaleja, tulee kokein osoittaa, että ne täyttävät kriteerit E ja I (ks. EN 1366: osa 4).

Muurattujen, ei kantavien seinien väliset liitokset tehdään standardin EN 1996-2 tai muiden soveltuvien ohjeiden mukaisesti.

Muurattujen kantavien seinien väliset lii-tokset tehdään standardin EN 1996-1-1 tai muiden soveltuvien ohjeiden mukaisesti.

Palomuurien liitokset raudoitettuun

3 RAKENTEIDEN MITOITUSTaulukko 5. Normaali- ja kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoivien seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa.

SEINÄSSÄ KÄYTETTY HARKKO

OSASTOIVA KANTAMATON

SEINÄ

KANTAVA SEINÄOSASTOIVA

SEINÄOSASTON

SISÄINEN SEINÄ *)

H-75 EI 60 - -UH-100 EI 120 REI 60 R 30UH-125 EI 180 REI 90 R 60UH-150 EI 240 REI 120 R 90RUH-200 EI 240 REI 240 R 120RUH-250 EI 240 REI 240 R 180RUH-300 - 420 EI 240 REI 240 R 240LTH-300 EI 120 REI 60 -LTH-380 / LTH-420 EI 180 REI 90 -

*) Seinän pituus vähintään 1 m.Harkko RUH-250 täyttää iskunkestävyysvaatimuksen REI-M 60 ja EI-M 60 ja harkot RUH-300 ja RUH-340 täyttävät iskunkestävyysvaatimuksen REI-M 120 ja EI-M 120. Harkot RUH-380 ja RUH-420 täyttävät iskunkestävyysvaatimuksen REI-M 180 ja EI-M 180.

Taulukko 6. Kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten alle 1 m pituisten seinien minimipituus eri palonkestävyysluokissa.

SEINÄN PAKSUUS (mm) R30 R60 R90 R120 R180 R240

150 600 800 1000 - -200 290 490 600 1000 - -240 240 300 490 600 1000 -290 200 240 300 365 490 1000


tai raudoittamattomaan betoniin ja muu-rattuihin rakenteisiin, kun liitokselta edel-lytetään mekaanista iskunkestävyyttä (ts. liitokset, joilta edellytetään standar-din EN 1363-2 mukaista mekaanisen iskun kestävyyttä), tehdään täysinäisin laasti tai betonisaumoin tai niissä käytetään asian-mukaisesti suojattuja mekaanisia liittimiä.

Kiinnikkeet, putket ja kaapelitEi-kantavissa seinissä pystysuorien roilo-jen ja syvennysten kohdalla jätetään jäl-jelle vähintään 2/3 vaaditusta seinän minimipaksuudesta, kuitenkin vähintään 60 mm mukaan lukien kiinteästi liittyvät palosuojapinnoitteet kuten rappaus.

Vaakasuorien ja vinojen roilojen ja syvennysten kohdalla jätetään jäljelle vähintään 5/6 vaaditusta seinän minimi-paksuudesta, kuitenkin vähintään 60 mm mukaan lukien kiinteästi liittyvät palo-suojapinnoitteet kuten rappaus. Vaaka-suoria ja vinoja roiloja ja syvennyksiä ei sijoiteta seinän korkeuden keskimmäi-selle kolmannekselle. Ei-kantavassa sei-nässä yksittäisten roilojen ja syvennysten leveys on enintään kaksi kertaa vaadittu seinän minimipaksuus mukaan lukien kiinteästi liittyvät palosuojapinnoitteet kuten rappaus.

Ei-kantavien seinien, joissa roilot ja syvennykset eivät täytä em. kohtien ehtoja, palonkestävyys määritetään stan-dardin EN 1364 mukaisin kokein.

Yksittäiset kaapelit voivat mennä seinän läpi rei’issä, jotka on tukittu laas-tilla. Lisaksi palamattomat putket aina 100 mm läpimittaan saakka voivat mennä seinän läpi rei’issä, jotka on putken ympä-riltä täytetty palamattomalla materiaa-lilla, kunhan putkien kautta läpimenevä lämpö ei estä lämpötilavaatimusten E ja I toteutumista eikä laajeneminen vaikuta haitallisesti palonkestävyyteen.

Muita materiaaleja kuin laastia voi-daan käyttää edellyttäen, että ne ovat EN-standardien mukaisia.

Palavasta materiaalista tehdyt kaapeli- tai putkiryhmät, tai yksittäiset kaapelit rei’issä, joita ei ole tukittu laastilla, voivat mennä seinän läpi vain, jos joko läpivien-tien tiivistysmenetelmä on todettu stan-dardin EN 1366 osan 3 mukaisin testein tai kun noudatetaan riittävään kokemuk-seen perustuvia ohjeita.

Roilojen ja syvennysten ei tule hei-kentää seinän stabiiliutta. Roiloja ja syvennyksiä ei tehdä ylityspalkkeihin tai muihin vastaaviin seinässä oleviin kanta-viin rakenneosiin eikä niitä sallita raudoi-tetussa muuratussa rakenteessa ilman rakennesuunnittelijan erityistä lupaa. Rakoseinissä roiloja ja syvennyksiä kos-kevia sääntöjä sovelletaan kumpaankin seinäpuoliskoon erikseen. Pysty- ja vaaka-suorien tai vinojen roilojen ja syvennys-ten sallitut mitat on esitetty taulukoissa 7 ja 8.

Taulukko 7. Muuriin ilman laskelmia tehtävien vaakasuorien tai vinojen roilojen sallitut mitat.

SEINÄN PAKSUUS, mm

SUURIN SYVYYS, mmPITUUS ≥ 500 mm

85-115 0116-175 30176-225 30226-300 30yli 300 30

HUOM. 1. Raudoitettuihin rakenteisiin sekä kuorma-

keskittymien (esimerkiksi palkkien tukipin-nat) alapuolelle tehtävien roilojen vaikutus seinän kantokykyyn on tarkistettava.

2. Roiloa tehtäessä esiin tulevan aukon mitta lasketaan mukaan roilon suurim-paan syvyyteen.

3. Seiniin voidaan tehdä sähköasennus-rasioille ja LVI-asennuksia varten syven-nyksiä, joiden korkeus x leveys on kor-keintaan 120 mm x 300 mm.

4. Roilon tai syvennyksen pään ja aukon välinen vaakasuora etäisyys on vähintään 500 mm.

5. Minkä tahansa viereisten tietyn pituisten roilojen tai syvennyksen vaakasuora etäi-syys toisistaan riippumatta siitä ovatko ne seinän samalla puolella vai vastakkaisilla puolilla on vähintään kaksi kertaa pitem-män roilon tai syvennyksen pituus.

6. Seinissä, joiden paksuus on yli 175 mm, sallitaan roilon syvyyttä lisättävän 10 mm, jos roilo tehdään koneellisesti tarkasti vaaditun syvyisenä. Jos käyte-tään koneellista jyrsintää, voidaan vähin-tään 225 mm levyisen seinän vastakkai-sille puolille tehdä enintään 10 mm syvät roilot.

7. Roilon tai syvennyksen leveys on enin-tään puolet jäljelle jäävän seinäosan pak-suudesta.

14

3.2 ÄÄNITEKNINEN MITOITUSRakenteiden akustiset ominaisuudet tulee suunnitella Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä (796/2017) mukaisesti. Asetuksessa säädetään rakennusten ääneneristyksestä, melun- ja tärinäntor-junnasta ja ääniolosuhteista sekä raken-nusten piha- ja oleskelualueiden ja oles-keluun käytettävien parvekkeiden melun-torjunnasta ja ääniolosuhteista. Asetusta sovelletaan rakennuksiin, joissa on asuntoja, majoitus- tai potilas-

huoneita, taikka opetus-, kokous-, ruo-kailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toi-mistotiloja. Asetusta sovelletaan uuden rakennuk-sen rakentamiseen, rakennuksen kor-jaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukai-sessa rakentamisen suunnittelussa, lupa-menettelyssä ja valvonnassa. Asetuksessa on määritetty vaatimukset uuden raken-nuksen ääneneristykselle -esim. pienin sallittu äänitasoeroluku DnT,w on 55 dB.

Tilaaja voi asettaa muitakin äänitekni-siä vaatimuksia. Leca-harkkoseinäraken-teiden Rw -arvot on esitetty taulukossa 9.

Taulukko 9. Leca® -hark koseinien ilma-ääneneristysluvut Rw (dB). Molemmilla pinnoilla esim. oikaisulaasti n. 5 mm.

HARKKORAKENNE Rw (dB)

UH-150 40RUH-200 44RUH-250 46RUH-300 48LTH-300 43

Leca® Design -harkkorakenteiden (LTH-380 ja LTH-420) ilmaäänen eris tävyys arvo (Rw-arvo) on 49,7 dB (Rw + C 47 dB ja Rw + Ctr 42 dB).

Rakenteita suunniteltaessa tulee myös huomioida etteivät käytetyt liittymärat-kaisut ja liittyvät rakenteet merkittävästi huononna seinän ääneneristävyyttä.

Rakennuksen ulkoseinämateriaalilta vaadittava ääneneristävyys määräytyy koko rakennusvaipalta vaadittavan kes-kimääräisen ääneneristävyyden perus-teella. Yleisimmin ulkovaipan ääneneris-tävyyden laskennassa käytetään Ympäris-töministeriön julkaisemaa Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittami-nen -opasta.

Vaadittava äänitasoero ΔL annetaan kaavoituksen tai rakennusluvan myöntä-misen yhteydessä. Vaaditun äänitasoeron perusteella lasketaan oppaan kaavoilla mikä tulee olla ulkoseinärakenteelta vaa-dittu Rw + Ctr-arvo.

Rakenteen tiiviydellä on merkittävä vaikutus ääneneristävyyteen. Ääntä eris-tävä Leca-harkkoseinä tiivistetään tasoit-tamalla seinäpinnat esim. webervetonit 137 Oikaisulaastilla. Ääneneristävyyttä voidaan tarvittaessa kasvattaa hieman rappauskerrosta paksuntamalla. Seinän ja liittyvien rakenteiden väliset saumat tii-vistetään ilmavirtaukset estävällä, tiiviillä ja joustavalla materiaalilla, esim. elasti-sella kitillä.

3.3. AUKOT

3.3.1 Aukkojen vaikutus seinän kantavuuteen Aukkojen vaikutus muodostuu yleensä määrääväksi seinän kantokykyä tarkas-tettaessa. Mitoituksessa tarkastetaan paikallinen puristuskestävyys palkin tukipinnalle ja seinän puristuskestä-vyys keskikorkeudelle kertyvälle lasken-takuormalle kuvan 14 mukaisesti. Nur-jahduspituutena käytetään yleensä seinän korkeutta H.

Taulukko 8. Muuriin ilman laskelmia tehtävien pystysuorien roilojen ja syvennysten sallitut mitat.

SEINÄN PINTAAN TEHTÄVÄT ROILOT

SEINÄN SISÄÄN TEHTÄVÄT ROILOT

SEINÄN PAKSUUS

mm

SUURIN SYVYYS

mm

SUURIN LEVEYS

mm

JÄLJELLE JÄÄVÄN SEINÄN VÄHIMMÄISPAKSUUS

mm

SUURIN LEVEYS

mm85 30 100 55 300115 30 125 75 300175 30 150 115 300225 30 175 150 300

≥ 300 30 200 200 300

HUOM.1. Raudoitettuihin rakenteisiin sekä kuormakeskittymien (esimerkiksi palkkien tukipinnat)

alapuolelle tehtävien sekä vaakakuormalle ristiinkantavina mitoitettuihin seiniin tehtävien roilojen vaikutus seinän kantokykyyn on tarkistettava.

2. Väliarvot eri seinäpaksuuksille interpoloidaan.3. Syvennyksen tai roilon enimmäissyvyys sisältää syvennystä tai roiloa tehtäessä esiin

tulevan aukon syvyyden.4. Seiniin voidaan tehdä sähköasennusrasioille ja LVI-asennuksia varten syvennyksiä, joiden

korkeus x leveys on korkeintaan 300 mm x 120 mm.5. Pystysuorien roilojen, jotka eivät ulotu välipohjan yläpuolelle yli kolmannesta

kerroskorkeudesta, syvyys voi olla enintään 80 mm ja leveys enintään 120 mm, jos seinän paksuus on vähintään 225 mm.

6. Viereisten roilojen tai roilon ja syvennyksen tai aukon välinen vaakasuora etäisyys on vähintään 225 mm.

7. Minkä tahansa viereisten roilojen, riippumatta siitä ovatko ne seinän samalla puolella vai vastakkaisilla puolilla, tai roilon ja aukon välinen vaakasuora etäisyys on vähintään kaksi kertaa leveämmän roilon leveys.

8. Pystysuorien roilojen ja syvennysten yhteenlaskettu leveys on enintään 0,13 kertaa seinän pituus.

Kuva 14. Aukollisen seinän mitoitus


3.3.2 Aukkojen ylitys Leca® Design palkkiharkoilla

PalkkiharkotLeca® Design järjestelmään kuulu-vat kylmäsillattomat palkkiharkot, joiden kouruun valetaan teräsbetoni-palkki. Palkkiharkkojen raudoituksena käytetään A 500 HW harjateräksiä (min. Ø 10 mm). Käytettäessä irtonai-sia harjateräksiä palkin raudoitteena on huolehdittava vähintään 15 mm:n peite kerroksesta

Palkit valetaan betonilla C25/30 (K 30-2) tai lujuusluokitetulla webervetonit S 30 Sementtilaastilla. Palkki harkon kouruihin tarvitaan betonia n. 19,3 kg/harkko.

Vähimmäistukileveys harkoilla on 250 mm. Käytettäessä pienempää tuki-pintaa palkkien alla, paikallinen puristus -kestävyys tuella on tarkistettava.

Palkki suunnitellaan ja rakennetaan oheisten kuvien mukaisesti.

Kuva 17. Aukonylitys ja väliaikainen tuenta Leca® Design -palkkiharkolla.

Kuva 18. Leca® Design -palkkien poikkileikkaukset.

40 70 30100/140 140

195

Poikkileikkaus A

Poikkileikkaus C

Poikkileikkaus E

Leca Design- palkkien poikkileikkaukset

Poikkileikkaus B

Poikkileikkaus D

Poikkileikkaus F

395

595

Kuva 16. Palkkiharkko LTP-380.

LPH-140

LTH-300 kulma

LTH-380 sisäkulma

LTP-380 palkki

LTH-300

LTH-380

LTH-380 ulkokulma

LTH-420

Aukkojen yläpuolinen palkki valitaan palkin laskenta kuorman ja aukon vapaan leveyden mukaan taulukon 10 mukaisesti. Käytettäessä kahta palkki harkkokerrosta päällekkäin tulee laastia käyttää molem-pien harkko kuorien koko leveydellä.

Jäykistävien poikittaisten seinien vai-kutus voidaan ottaa huomioon rakenteen nurjahduspituuden pienen nyksenä.

16

3.3.3 Aukkojen ylitys LPH-140 palkki-harkoilla, mm. Leca® Term LTH-300 rakenteet

Palkki suunnitellaan ja rakennetaan oheisten kuvien mukaisesti.

Ulko- ja sisäkuoren palkkiharkot toi-mitetaan tilaajalle irrallisina. Työmaalla harkkojen väliin kiinnitetään esim. eriste-levystä sahattava 20 mm levyinen eriste tai väliin pursotetaan vähän paisuvaa polyuretaania.

Aukkojen yläpuolinen palkki valitaan palkin laskentakuorman ja aukon vapaan leveyden mukaan. Käytettäessä kahta palkkiharkkokerrosta päällekkäin tulee laastia käyttää molempien harkkokuorien koko leveydellä.

Aukkojen yläpuolisen palkin valintaan käytetään taulukon 10 arvoja.

3.3.4 Muita ylitystapojaLeveiden aukkojen ylitykseen voidaan käyt-tää erilaisia muototeräsprofiileja, joiden koko ja tyyppi valitaan käytettävän harkon, jännemitan ja kuorman perusteella. Auk-kojen yläpuolelle voidaan myös tehdä eri-laisia betonipalkkeja, jotka mitoitetaan betonirakenteiden ohjeiden mukaan. Palkit ulotetaan aukon sivuille pielen puristuskestävyyttä vastaavasti, kuitenkin vähintään 250 mm.

Kuva 19. Palkkiharkko LPH-140.

PalkkiharkotLeca® Term LTH-300 -järjestelmään kuulu-vat palkkiharkot, joiden kouruun valetaan teräsbetonipalkki. Palkkiharkkojen rau-doituksena käytetään A 500 HW harja-teräksiä (min Ø 10 mm).

Palkit valetaan betonilla C25/30 (K30-2) tai lujuusluokitetulla webervetonit S 30 Sementtilaastilla. Palkkiharkon kouruun tarvitaan betonia n. 9,6 kg/harkko.

Vähimmäistukileveys harkoilla on 250 mm. Käytettäessä pienempää tuki-pintaa palkkien alla, paikallinen puristus-kestävyys tuella on tarkistettava. Käytet-täessä irtonaisia harjateräksiä palkin rau-doitteena on huolehdittava vähintään 15 mm:n peite kerroksesta.

498

140

195

LPH-140

Kuva 20. LPH-140 -palkkien poikkileikkaukset

35 70 3520

140

195

Poikkileikkaus A

Poikkileikkaus C

Poikkileikkaus E

Lecaterm LPH-140- palkkien poikkileikkaukset

Poikkileikkaus B

Poikkileikkaus D

Poikkileikkaus F

395

595

35 70 3520

140

195

Poikkileikkaus A

Poikkileikkaus C

Poikkileikkaus E

Lecaterm LPH-140- palkkien poikkileikkaukset

Poikkileikkaus B

Poikkileikkaus D

Poikkileikkaus F

395

595

Taulukko 10. Leca® Design LTP-380 ja LTP-420 -harkkopalkkien sekä LPH-140 -harkkopalkkien tasaisen kuorman kuormituskestävyys pRd (kN/m). Huom. pEd:tä laskettaessa, on palkin oma paino otettava huomioon (käytettävä standardin EN 1990 mukaisia kuormitusosavarmuuskertoimia).

Betoni: C25/30 (K 30-2), esim. webervetonit S 30 Sementtilaasti Teräkset: A500HWTukipinta: ≥ 250 mm

AUKON VAPAA

LEVEYS (m)

PALKIN KORKEUS: 1 HARKKOKERROS PALKIN KORKEUS: 2 HARKKOKERROSTA PALKIN KORKEUS: 3 HARKKOKERROSTA

RAUDOITUS/KOURU RAUDOITUS/KOURU RAUDOITUS/KOURU

POIKKILEIKKAUS Avähintään (1+1) Ø 10

POIKKILEIKKAUS Bvähintään (2+2) Ø 10

POIKKILEIKKAUS Cvähintään (1+1) Ø 10

POIKKILEIKKAUS Dvähintään (2+2) Ø 10

POIKKILEIKKAUS Evähintään (1+1) Ø 10

POIKKILEIKKAUS Fvähintään (2+2) Ø 10

0,9 12,1 19,2 32,0 72,5 37,0 72,51,2 9,2 13,8 21,7 46,9 25,7 58,01,5 6,9 10,7 15,4 31,6 18,9 48,31,8 4,4 8,8 11,5 23,8 14,4 37,82,1 3,0 7,4 8,9 18,5 11,4 27,82,4 2,2 6,4 7,1 14,2 9,2 21,32,7 1,6 4,6 5,8 11,2 7,6 16,83 1,3 3,4 1,8 9,1 6,4 13,6

3,3 1,0 2,5 1,5 5,1 5,5 11,23,6 0,8 2,0 1,2 3,9 4,7 9,4


3.4 MITOITUSMENETELMÄT JA SUUNNITTELUPERUSTEET

3.4.1 Yleiset mitoitusperusteetTässä ohjeessa on esitetty Eurocode 6:n mukainen mitoitustapa, jossa rakenteet mitoitetaan rajatilamenettelyllä.

Rajatilamenetelmän rajatilat ovat murtorajatila ja käyttörajatila. Murto-rajatilassa osoitetaan, että laskenta-lujuuksien avulla laskettu rakenteen tai poikkileikkauksen kestävyys on vähintään laskentakuormista määritetyn rasituksen suuruinen. Käyttörajatilassa tarkistetaan, että ominaislujuuksien ja ominaiskuor-mien mukaan lasketut rakenteen halkea-mat ja muodonmuutokset ovat hyväksyt-tävissä rajoissa.

Laskelmat ovat tehty Leca Finland Oy:n materiaaleilla ja arvoja ei tule soveltaa muihin kevytsoraharkkorakenteisiin.

Tämä ohje on yksinkertaistettu tapa mitoittaa Leca-rakenteet Eurocode 6:n, sen kansallisten liitteiden, RakMk B6:n ja RYL 2010:n mukaisesti. Laskentakuormat voi-daan määrittää EN 1990 ja EN 1991 standar-deista tai julkaisussa RIL 201-1 2008, suun-nitteluperusteet ja rakenteiden kuormat annettujen ohjeiden avulla. Kuorman osa-varmuusluvut tulee määrittää standardin EN 1990 mukaisesti.

Rakennuksen runko ja siihen kuuluvat muuratut rakenteet suunnitellaan siten, että saavutetaan riittävä kokonaisvaka-vuus. Harkkorunkoisissa rakennuksissa kantavia pystyrakenteita ovat muurattujen ulkoseinien sisäkuoret sekä tarvittaessa myös kantavat väliseinät ja pilarit. Jäykistä-vinä rakenteina käytetään levyinä toimivia väli- ja yläpohjia sekä poikittaisia väliseiniä.

Käytettävät Leca-harkot täyttävät eurooppalaisen harmonisoidun standardin EN 771-3 vaatimukset ja muuraus- ja ohut-saumamuurauslaastit standardin EN 998-2 vaatimukset ja tuotteilla on voimassaoleva CE-merkintä.

Rakenteet mitoitetaan pääosin pitkä-aikaista vetorasitusta kestämättöminä. Muuratun rakenteen vetolujuutta käyte-tään hyväksi vain mitoitettaessa raken-netta tuuli- ja kaidekuormille.

Myös työn aikaisesta rakenteiden vaka-vuudesta on huolehdittava ja mahdolli-nen tuulen aiheuttama seinien kaatumi-nen on estettävä käyttämällä tarvittaessa vinotukia.

3.4.2 Laskentaperusteet

Pääasiassa pystykuormitetut seinät Seinän kestävyyttä laskettaessa on otettu huomioon muurin puristuslujuuden lisäksi kuorman epäkeskisyys ja rakenteen hoikkuus. Tarkastelu on tehty seinän ylä- ja alapäässä ja korkeussuunnassa seinän puolivälissä.

Muuratun seinän hoikkuusluku saa-daan jakamalla tehollinen korkeus tehol-lisella paksuudella. Taulukoissa esitetyt pystysuoran kestävyyden mitoitusarvot on laskettu nivelellistä rakennemallia käyttäen. Nivelellisessä mallissa seinän tehollinen korkeus on sen vapaa korkeus ja tukipinnalle voidaan tällöin olettaa tasainen jännitysjakautuma, jolloin kuor-man vaikutuspiste on tukipinnan kes-kellä. Tarkemmilla mitoitusmenetelmillä seinän ylä- ja alapään liitosten momentti voidaan laskea ja kiinnitysaste ottaa huo-mioon myös tehollisen korkeuden pienen-nyskertoimessa. Tehollista korkeutta voi-daan myös tarvittaessa pienentää käyttä-mällä sivutukina jäykistäviä seiniä. Seinän tehollista paksuutta kasvattavat mahdol-liset pilasterit. Eristeharkon ulkokuoren jäykistävä vaikutus voidaan ottaa huo-mioon tehollisessa paksuudessa, mikäli molemmat harkkokuoret on sidottu muu-raussitein.

Eurocode 6:ssa käytetty laskentaepä-keskisyys muodostuu seinän ylä- ja ala-päiden momenttien aiheuttamasta epä-keskisyydestä, mahdollisen vaakakuor-man aiheuttamasta epäkeskisyydestä ja rakennustyön epätarkkuuden huomioon ottavasta alkuepäkeskisyydestä. Viruman aiheuttamaa epäkeskisyyttä ei oteta huo-mioon, kun hoikkuusluku on enintään 27. Hoikilla Leca-harkkoseinärakenteilla seinän puolivälissä tehtävä tarkastelu on mitoituksen kannalta määräävä.

Vaakakuormitetut seinätKun seinään kohdistuu sen tasoa vastaan kohtisuora vaakakuorma, seinä mitoite-taan siten, etteivät rakennetta rasitta-van taivutusmomentin mitoitusarvo ylitä seinän momenttikestävyyden mitoitus-arvoa. Kuvissa 27–30 on laskettu ulko-seinien enimmäismittoja laskentatuuli-kuormalle 0,8 kN/m2. Eristeharkkoseinissä tuulikuorma on jaettu kuorille niiden jäykkyyksien suhteessa. Seinien tuenta

on kuvissa oletettu vapaaksi. Jatkuvilla rakenteilla tukimomentit voidaan tarvit-taessa ottaa huomioon, jolloin enimmäis-mitat kasvavat. Pystykuorman taivutus-lujuutta lisäävää vaikutusta ei myös-kään ole otettu kuvien 27–30 enimmäis-mitoissa huomioon.

Kolmelta tai neljältä sivulta tuetussa seinässä taivutusmomenttien jakaantu-minen pysty ja vaakasuuntaan voidaan laskea myötöviivateorian perusteella. Mitoituskuormasta aiheutuvan tuki-reaktion seinän reunassa voidaan olet-taa olevan tasaisesti jakautunut. Tuki-ehdoissa ja jatkuvuudessa otetaan huo-mioon mahdollisten liikuntasaumojen ja kapillaarikatkojen vaikutus.

Leikkausvoiman kuormittamat seinät Jäykistäviä seiniä kuormittaa vaakakuor-mien aiheuttama seinän tason suun-tainen leikkausvoima ja yleensä myös samanaikainen pystykuorma, pienimmil-lään oma paino. Suunnittelussa tarkiste-taan, ettei leikkausvoiman mitoitusarvo ylitä leikkaus kestävyyden mitoitusarvoa. Leikkauskestävyydessä otetaan huomioon seinän puristettu pituus, joka lasketaan olettamalla jännitysten jakaantuminen lineaariseksi. Leikkausjännitysten voi-daan katsoa jakautuvan tasaisesti seinän puristetulle osalle. Puristusjännitys ote-taan huomioon leikkaus lujuutta kasvatta-vana tekijänä ja mitoitusarvona käytetään rakenneosan puristetun osan keskimää-räistä jännitystä. Kun väli- tai yläpohjat voi-daan olettaa jäykiksi levyiksi, vaakavoimat jaetaan jäykistäville seinille niiden kim-moisten jäykkyyksien suhteessa. Jos jäykis-tävien seinien sijainti tai vaakakuorma on epäsymmetrinen, väännön vaikutus tulee ottaa huomioon. Jäykistävien seinien laip-poina toimivat risteävät seinät voidaan ottaa huomioon, jos niiden välinen liitos mitoitetaan vaikuttavalle pystysuoralle leikkausvoimalle. Leikkausjännitysten voi-daan katsoa jakautuvan tasaisesti seinän puristetulle osalle.

18

3.4.3 Tarkempi Eurocode 6 mitoitusHaluttaessa Leca-seinien mitoitus voi-daan tehdä tarkemmin noudattaen seu-raavia standardeja:

1. Kuormien laskenta: standardit EN 1990 ja EN 1991

2. Mitoituksen alkuarvot: materiaalistandardit SFS-EN 771-3

3. Mitoitus:• EN 1996-1-1: Eurocode 6: Muurattu-

jen rakenteiden suunnittelu – Osa 1-1: Raudoitettuja ja raudoittamattomia muurattuja rakenteita koskevat yleiset saannot

• EN 1996-1-2: Eurocode 6: Muurattujen rakenteiden suunnittelun perusteet. Osa 1-2: Rakenteellinen palo mitoitus

• EN 1996-2: Eurocode 6: Muurattu-jen rakenteiden suunnittelu – Osa 2: Muurattujen rakenteiden suunnittelu, materiaalien valinta ja työnsuoritus

• Em. standardien kansalliset liitteet, ladattavissa ympäristöministeriön ja www.eurocodes.fi -nettisivuilta.

3.4.4 MateriaaliominaisuudetMuurin lujuuteen vaikuttavat harkko-jen sekä laastin lujuusluokat ja limitys-tapa, sauman paksuus ja etenkin työn suoritus. Luonteensa vuoksi muuratulla rakenteella on erilaiset lujuusominaisuu-det eri suuntiin.

Laskentalujuudet saadaan jakamalla ominaisarvot materiaalin osavarmuuslu-vulla. Leca-harkot ovat kategorian I muu-rauskappaleita ja käytettävät laastit stan-dardoituja ominaisuuslaasteja, jolloin mur-torajatilamitoituksessa käytettävä muura-tun rakenteen osavarmuusluku on 1,8.

3.4.5 Rakenneanalyysi

YleistäMuurattujen rakenteiden mitoitus perus-tuu laskentamalliin, joka voidaan laatia rakennusosittain edellyttäen, että raken-teen kokonaisuuden ja eri rakenneosien keskinainen toiminta ja liitokset on suun-niteltu hyväksyttävästi. Laskentamallin avulla saadaan kaikille seinille pysty- ja vaakakuormien aiheuttamat normaalivoi-mat, leikkausvoimat ja taivutusmomentit sekä mahdolliset vääntömomentit.

Kantavat rakenteet mitoitetaan murto- ja käyttörajatiloissa käyttäen laskennan tuloksena saatavia voima suureita. Tavan-omaisille raudoittamattomille muuratuille rakenteille, jotka täyttävät murto ra ja tilan vaatimukset, ei tarvitse yleensä tehdä hal-keama- ja taipuma rajati latarkastelua.

Pystykuormitetut seinätPystykuormitettua seinää mitoitettaessa otetaan huomioon:• seinään kohdistuvat välittömät pysty-

suorat kuormat• seinän taipumisesta aiheutuvat toisen

kertaluvun vaikutukset• epäkeskisyydet, jotka lasketaan seinien

tuentatilanteen perusteella• epäkeskisyydet, jotka aiheutuvat

rakenteen mittapoikkeamista sekä yksittäisissä rakennusosissa olevista materiaalin eroista.

Muuratut seinät ja pilarit mitoitetaan puristukselle homogeenisina ja vetoa kestämattöminä. Kantavien muurattu-jen seinärakenteiden pystykuormitukset eivät yleensä ole keskeisiä, koska esim. väli- ja yläpohjat toimivat pystyrakentei-den kanssa kehärakenteen tavoin. Tällöin

pystyrakenteisiin syntyy taivutusta, joka laskennallisesti voidaan tulkita epäkeski-syydeksi. Puristetun rakenteen kantavuu-teen vaikuttaa kuormien epäkeskisyys ja rakenteen hoikkuus. Muuratun seinän pystysuoran kestävyy-den mitoitusarvo riippuu hoikkuuslu-vusta, joka saadaan jakamalla tehollinen korkeus tehollisella paksuudella. Tehol-lista korkeutta pienentää sivutukena toimivat seinät ja ylä- ja alapään kiinni-tysaste. Yksinkertaistetussa mitoitus-menetelmässä seinien päihin oletetaan nivel, jolloin pienennyskerroin on 1,0. Tarkempi pienennyskertoimen laskenta on esitetty standardissa EN 1996-1-1 koh-dassa 5.5.1.2. Seinän tehollista paksuutta kasvattavat mahdolliset pilasterit ja eristeharkko seinillä toisen kuoren jäykis-tävä vaikutus, mikäli kuoret on sidottu toisiinsa muuraus siteillä. Kun seinän pää asiallisena kuormana on pystysuora kuorma, seinän hoikkuusluku rajoitetaan arvoon 27.

Eurocodessa ei ole hoikkuusrajaa ei-kantaville seinille (myös paloseinät). Ei-kantavat seinät tulee mitoittaa palo-luokkavaatimuksien perusteella sekä mm. kaatumista vastaan, jolloin huomi-oidaan paine-erot ja mahdolliset viiva-kuormat. Eurocodessa on lukuarvoja yli- ja ali paineelle sekä viivakuormille (RIL 201-1-2008).

Taulukossa 11. Leca-rakenteiden lujuusominaisuudet.

PERUSHARKOT UMPINAISET

PERUSHARKOT REIÄLLISET

ERISTE HARKOT ERISTE HARKOT 6 MPa

Muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuus, MN/m2 3 2,7 4 6

Muurin puristuslujuuden ominaisarvo, MN/m2 2,1 1,9 2,7 3,7

Muurin ominaisleikkauslujuuden perusarvot, kun leikkaus-tasoa vastaan kohtisuora puristusjännitys on nolla fvk0

0,18 0,18 0,24 0,24


3.4.6 Epäkeskisyyden laskentaMuuratun seinän pystykuorman kestä-vyyttä laskettaessa otetaan huomioon muurin puristuslujuuden lisäksi kuor-man epäkeskisyys ja rakenteen hoikkuus. Tarkastelu tehdään seinän ylä- ja ala-päässä ja korkeussuunnassa seinän puo-livälissä. Hoikilla rakenteilla seinän puoli-välissä tehtävä tarkastelu on mitoituksen kannalta määräävä.

Laskentaepäkeskisyys muodostuu seinän ylä- ja alapäiden momenttien aiheuttamasta epäkeskisyydestä, mah-dollisen vaakakuorman aiheuttamasta epäkeskisyydestä ja rakennustyön epä-tarkkuuden huomioon ottavasta alkuepä-keskisyydestä. Viruman aiheuttamaa epä-keskisyyttä ei oteta huomioon, kun hoik-kuusluku on enintään 27.

Kuorman NEd epäkeskisyys e lasketaan kunkin tarkasteltavan seinänosan ylä-päässä. Epäkeskisyys e lasketaan yläpuo-lisista kerroksista tarkasteltavaan seinän osaan kohdistuvan kuorman NEdu epä-keskisyyden, sekä välipohjalta tulevan kuorman NEdf epäkeskisyyden resultant-tina. Yleensä kuorma NEdu on keskeistä, jolloin e saadaan kuvan 21 kaavoilla.

Kuvan 21 vasemman puoleisessa tapauksessa e = 0, kun laatta tukeutuu koko seinän poikkipinta-alalle. Kuvan 21 oikean puoleisessa tapauksessa e = 0, kun laatta jatkuu yhtenäisenä seinän yli tai kun molemmilta seinään tukeutu-vilta laatoilta tulee seinalle yhtä paljon kuormaa.

NEdu NEdu

NEdu + NEdf NEdf1 + N NEdf2 + Edu

e e

a

t t

aa

NEdfNEdf2 NEdf1

e = (t - a) x NEdf / (2 x (NEdu + NEdf)) e = (t - a) x (NEdf2 - NEdf1 ) / (2 x (NEdf1 + NEdf2 + NEdu))

3.5 ULKOSEINÄT

3.5.1 Ulkoseinien mitoittaminenKantavien rakenteiden mitoituksessa eriste harkkojen eristeen ja muuraus-siteiden ei oleteta siirtävän kuormia. Tuuli kuormat kuitenkin siirtyvät kuo-relta toiselle eristeen välittäminä. Leca® Design ja Leca® Term -harkoissa molem-mat kuoret voidaan mitoittaa kantavina.

Nämä ohjeet on laadittu osavarmuus menetelmillä. Taulukoissa ja mitoitus-käyrissä ilmoitettuja kestävyyksiä on ver-rattava kuormitusnormien mukaisilla var-muuskertoimilla kerrottuihin laskenta-kuormiin.

Leca-ulkoseinärakenteen minimi-paksuus määräytyy seinältä vaaditun puristus- ja vaakakuormakestävyyksien, sekä sille asetettujen palonkesto- sekä lämmön- ja ääneneristävyysvaatimusten perusteella. Aukkojen ylityspalkit valitaan kuormituksen perusteella taulukoista tai mitoitetaan ne Eurocoden standardien mukaisesti. Suurten pistekuormien osalta tarkistetaan myös paikallisen puristus-kestävyyden riittävyys.

3.5.2 MitoitusperusteetEristeharkoissa liittymismitta sauman keskeltä sauman keskelle on 5M (500 mm). Korkeussuunnassa moduuli jako on 2M (200 mm).

Harkkoseinien suunnittelussa tulee huomioida harkoille sopivat pystymitat. Tyypillisesti ikkunoiden ja ovien ylä reunat

pyritään suunnittelemaan samaan tasoon. Tällöin ovien liittymismitta (2100 mm tai 2300 mm) huomioiden maanvaraisen lattian pinta tulee sijoittaa harkon puoli-väliin. Välipohjarakenne vaikuttaa paljon sekä välipohjan kokonaispaksuuteen että yläpuolisten huoneiden korkeusmittoihin.

Kuvassa 22 on esimerkki mitoista kun välipohjana on käytetty 200 mm:n ontelo-laattaa ja lattialämmitys sijaitsee eris-teellä ontelolaatasta irrotetussa pinta-betonilaatassa tai lattiatasoitteessa. Vapaan huonekorkeuden on pientaloissa oltava vähintään 2,4 m. Leca-seinän kor-keudeksi suositellaan kuitenkin 2,5 m, joka sopii paremmin harkkojen pystysuuntai-seen mitoitukseen, kun aukkojen asetta-mat vaatimukset otetaan huomioon.

3.5.3 SeinärakenteetLeca® Design -harkkoja käytetään lämpi-mien tilojen maanpäällisiin seinäraken-teisiin. Leca® Term -harkkoja käytetään tyypillisesti puolilämpimiin seiniin ja perustusten rakenteisiin.

3.5.3.1 Leca® eristeharkotLeca-eristeharkot ovat lujaa kiviraken-netta, joka imee heikosti vettä ja kuivuu nopeasti. Harkot ovat perusharkkoja lujempaa materiaalia, mutta huokoisten Leca-sorarakeiden ansiosta myös helposti työstettäviä. Kuten muutkin harkot myös Leca-eristeharkot kestävät hyvin pohjois-ten olosuhteidemme pakkasrasitusta. Harkkojen keveydestä ja hyvästä työs-

Kuva 21. Ohjeen laskelmissa esitetyn epäkeskisyyden e laskenta.

20

tettävyydestä huolimatta Leca-eriste-harkoista syntyy luja ja kestävä seinä-rakenne, joka on helppo pinnoittaa.

Leca-eristeharkot ovat polyuretaani-eristeisiä harkkoja. Harkkojen pituus on 498 mm ja korkeus 195 mm. Eristeharkko-jen päissä on pontit ja urat, jotka helpot-tavat muuraamista ja ohjaavat harkot tar-kasti paikalleen. 300 mm leveissä LTH-300 harkoissa on paksuimmillaan 100 mm polyuretaanieriste 100 mm harkkokuorien välissä. Leca® Design -harkoissa (LTH-380, LTH-420) on 130 mm sisäkuori ja 100 mm ulkokuori. Leca® Design 380 -harkoissa polyuretaanieristettä on paksuimmillaan 150 mm ja Leca® Design 420 -harkoissa 190 mm.

Leca-eristeharkot muurataan ilman pystysaumalaastia järjestelmään kehi-tetyllä webervetonit ML Leca® Laastilla (talviolosuhteissa webervetonit ML Leca® P Pakkaslaastilla). Muuraussauman pak-suus on vain n. 5 mm.

Järjestelmään kuuluvat tikasraudoit-teet, joita on helppo käsitellä ja joilla saa-daan hyvä tartunta laastiin. Leca-eriste-harkoissa oleviin mataliin uriin on helppo asentaa tikasraudoitteet siten, että laasti ympäröi teräksiä joka puolelta. Näin var-mistetaan teräksen ja harkon yhteis-toiminta.

Leca-eristeharkkokonseptiin kuulu-vat myös muuraussiteet ja muuraus-kelkka sekä talolle kestävän ja ajattoman julkisivun mahdollistava Weberin laaja rappaustuote valikoima.

28

40

41

5

LTH-380

21

00

38

0

26

65

22

85

VÄH. 10 mm

20

08

0

15

30

LAASTI-SAUMA

IKKUNAPELTI

LTP-380

RUH-380

UH-100

LTH-380

Kuva 22. Esimerkki pystysuuntaisesta mitoituksesta Leca® Design tai Leca® Term -seinälle.


3.5.3.2 ModuulimitoitusLeca-harkot ja Leca-eristeharkot ovat helppoja työstää ja katkaista, joten raken-nukset on mahdollista suunnitella ilman moduulimitoituksen rajoituksia.

Materiaalimenekin optimoimiseksi voidaan kuitenkin käyttää 5M-moduuli-jakoa niin, että moduulilinjat ovat ulko-seinien sisäpinnassa. Tällöin nurkkahar-kot muurataan harkkokerroksittain joko rakennuksen pituus- tai leveyssuuntaan.

Pystysuuntaisessa mitoituksessa on otettava huomioon, että ikkuna- ja ovikarmien standardikorkeudet ovat n x M (100 mm) -10 mm. Leca-harkkojen ja Leca-eristeharkkojen sauman paksuu-den ollessa 5 mm tulee aukon korkeudeksi n x 2M + 5 mm. Näin ollen asennus varaksi jää 15 mm. On suositeltavaa hankkia 10–20 mm standardikorkeutta matalam-mat karmit, jolloin asennusvaraa jää riit-tävästi, tai huomioida asia muuraustyön edetessä.

Ikkunoiden joka sivulle suositellaan 15 mm asennus- ja tiivistysvaraa joka tulee huomioida ikkunoita hankittaessa tai muuraustyön edetessä..

Leca-eristeharkkojärjestelmiä ei ole sidottu vain puolen harkon limitykseen. Puolenkiven limitystä tarvitaan ainoas-taan erityistapauksissa ulkonäkösyistä. Rakenteellisista syistä johtuen, tulee pääl-lekkäisten harkkokerrosten limityksen olla kuitenkin vähintään 100 mm.

Sama vaatimus koskee myös yksit-täisiä, päällekkäisissä harkkokerroksissa olevia harkkoja.

3.5.3.3 Vähimmäisraudoitus

Leca-perusharkoissa käytettävä raudoitus:Perusharkot, leveys 75–150 mm: 1 Ø 8 k 800Perusharkot, leveys 200–420 mm: 2 Ø 8 k 800

Leca-eristeharkkoseinissä käytetään vähintään seuraavaa kutistumisrau-doitusta: 2 Ø 8 k 600 harjaterästä tai mustasta teräksestä valmistettua tikas-raudoitetta Bi40 sisäkuoressa ja ruostu-matonta tikasraudoitetta BI37R ulom-maisessa harkkokuoressa.

Lisäksi raudoitteet asennetaan aukkojen ala- ja yläpuolisiin harkko-saumoihin sekä ylimpään ja alimpaan saumaan. Aukkojen ala- ja yläpuoliset teräkset tulee ulottaa vähintään jat-kospituuden verran aukkojen ulkopuo-lelle. Rakennuksen jäykistämiseksi ulko-

seinien nurkissa raudoitus jatketaan poikittaisille seinille. Jatkospituus tikas-raudoitteille on 400 mm ja 8 mm harja-teräksille 700 mm.

Koska harkkojen raudoitusten suoja-etäisyyksiä määriteltäessä käytetään standardin EN 1996-1-1 Eurocode 6 Muu-rattujen rakenteiden suunnittelu mukai-sia ohjeita, tulee ympäristöluokassa MX4 (suolarasitetut kohteet esim. meren ran-nalla tai suolattujen teiden varsilla) käyt-tää tavallisen suojaamattoman teräksen sijasta aina joko ruostumatonta tai sin-kittyä terästä.

Kuva 23. Leca® Design -harkon käyttäminen 5M moduulijaossa

22

3.5.3.4 RengaspalkitRengaspalkki toimii kiinnitysalustana puurakenteille ja sitoo rakenteita. Puiset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan Leca® Design -harkkoseinän palkkihark-koihin (LTP-380, LTP-420) valetuille rengas-palkeille. Kun seinä tehdään Leca® Term LTH-300 -harkoista, puiset ala-, väli- ja ylä-pohjarakenteet tuetaan LPH-140 palkki-harkkoihin valetuille rengaspalkeille. LPH-140 palkkiharkkojen keskelle asennetaan 20 mm levyinen eriste tai harkkojen väliin pursotetaan polyuretaania. Palkkihark-kojen kumpaankin valu-uraan asenne-taan vähintään 1 Ø 10 harjateräs. Rengas-terästyksissä suositellaan käytettäväksi Ø 10 mm:n harjaterästankoja. Betonira-kenteiset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan rengaspalkkirakenteelle. Ainoas-taan kevyesti kuormitetut ontelolaatat voidaan tukea suoraan eristeharkoille suunnittelijan ohjeen mukaan.

3.5.3.5 Muuraussiteet Leca® eristeharkkoseinissäLeca-eristeharkkoseinissä asennetaan aina muuraussiteet ylimmän harkkokerroksen alapuoliseen saumaan. Jos rakennuksessa on välipohja, muuraussiteitä asennetaan myös välipohjan kummallekin puolelle. Siteitä asennetaan saumaan 1 kpl harkkoa kohti eli k 498 mm.

Kaikkien ovi- ja ikkuna-aukkojen pieliin asennetaan muuraussiteitä 1 kpl joka sau-maan eli k 200. Lisäksi muuraus siteiden käyttöä suositellaan yli 3,5 m korkeissa seinissä 4 kpl/m2.

3.5.3.6 LämmöneristävyysLeca-eristeharkkoseinät muurataan rako-saumoin ja pinnoitetaan molemmin puolin. Koska laastia ei laiteta lämmö-neristeen kohdalle, syntyy siihen ilma-rako. Vaakasuuntaiseen saumaan voi-daan asentaa vähän paisuvaa polyure-taania. Polyuretaani asennetaan kah-tena palkona laastin levittämisen jälkeen. Eristeellä vaakasaumassa parannetaan rakenteen lämmöneristävyyttä ja var-mistetaan myös työvirheiden sattuessa rakenteen toimivuus.

Polyuretaanisaumavaahtoa tulee käyt-tää varovasti, koska liiallinen saumavaah-don määrä tai liian paisuvan saumavaah-don käyttö saattaa nostaa vasta muu-rattua harkkoa ja estää siten laastin ja harkon välisen tartunnan.

Leca® Design 420 -harkoista (LTH-420) voidaan rakentaa todellisen passiivita-lon tai matalaenergiatalon seinärakenne, koska seinän U-arvo käytettäessä polyure-taania vaakasaumassa on vain 0,12 W/m2K. Rakenteen U-arvo ilman polyuretaanivaah-dotusta on 0,13 W/m2K.

Perinteisen Leca® Design (LTH-380) -seinärakenteen U-arvo on 0,15 W/m2K, kun käytetään polyuretaania vaakasau-massa. Rakenteen U-arvo ilman polyure-taanivaahdotusta on 0,16 W/m2K.

Tiukentuneiden, 1.7.2012 voimaan astuneiden energiamääräysten johdosta Leca® Term -harkkoseiniä (LTH-300) käy-tetään pääsääntöisesti puolilämpimissä rakennuksissa ja perustusrakenteissa. LTH-300 seinärakenteen U-arvo on 0,23 W/m2K, kun käytetään polyuretaania vaakasaumassa. Rakenteen U-arvo ilman polyuretaanivaahdotusta on 0,25 W/m2K.

Polyuretaanivaahtoa tulee käyttää vaakasaumoissa aukkojen pielissä. Tällöin estetään mahdolliset karmin takaa tule-vat ilmavirtaukset seinärakenteeseen. Polyuretaanisaumavaahdon pursotus tulee suorittaa vasta täysin kovettunee-seen rakenteeseen. Polyuretaanisauma-vaahtoa on syytä käyttää pystysaumoissa, jos eristeiden väli jää liian suureksi tai rakentamisaikataulun ja kosteusolosuh-teiden takia muuten vaaditaan. Polyure-taanivaahtoa käytettäessä tulee käyttää vähän paisuvia pistoolivaahtoja.

Ilmanpitävien rakenteiden ja liitos-ten suunnittelua käsitellään Leca Fin-land Oy:n laatimassa ohjeessa, Leca® kivi talon Tiivistys ohjeet. Ohjeen ja dwg-detalji kuvat voi ladata internet-sivuiltamme www.leca.fi

Harjateräs

Kuva 24. LTP-380 tai LTP-420 palkkiharkoista tehty rengaspalkki Leca® Design seinässä.

Kuva 25. LPH-140 palkkiharkoista tehty rengaspalkki Leca® Term LTH-300 -seinässä.

Kuva 26. Muuraussiteet ja tikasraudoitteet Leca® Design -harkoissa.


3.5.4 Ulkoseinien mitoitus tuulikuormilleKun ulkoseinään kohdistuu vain sen tasoa vastaan kohtisuora vaakakuorma kuten tuulikuorma, seinä mitoitetaan siten, etteivät rakennetta rasittavan taivu-tusmomentin mitoitusarvo ylitä seinän momenttikestävyyden mitoitusarvoa.

Kuvissa 27–30 on esitetty vaakakuor-mitettujen kutistumaraudoitettujen Leca-harkkoseinien enimmäistukivälejä laskentatuulikuorman ollessa 0,8 kN/m2 (1,6 x 0,5 kN/m2). Seinien enimmäismitat muille qwd-arvoille saadaan muuntamalla kuvissa 27–30 esitetyt seinän pituus- ja korkeusmitat kertoimella k:

k = √(0,80 kN/m2/qwd) (2)

jossa

qwd on muu tarkistettava tuulen-paineen laskentakuorma.

3.5.5 Ulkoseinärakenteiden pysty-suoran kestävyyden mitoitusarvotTaulukoissa 12–14 esitetyt pystysuoran kestävyyden mitoitusarvot on laskettu nivelellistä rakennemallia käyttäen. Nive-lellisessä mallissa seinän tehollinen kor-keus on sen vapaa korkeus ja tukipinnalle voidaan tällöin olettaa tasainen jänni-tysjakautuma, jolloin kuorman vaikutus-piste on tukipinnan keskellä. Tarkemmilla mitoitusmenetelmillä seinän ylä- ja ala-pään liitosten momentti voidaan laskea ja kiinnitysaste ottaa huomioon myös tehol-lisen korkeuden pienennyskertoimessa.

Tehollista korkeutta voidaan myös tar-vittaessa pienentää käyttämällä sivutu-kina jäykistäviä seiniä EN 1996-1-1 kappa-leen 5.5.1.2 mukaisesti. Seinän tehollista paksuutta kasvattavat mahdolliset pilas-terit. Eristeharkon ulkokuoren jäykistävä vaikutus voidaan ottaa huomioon tehol-lisessa paksuudessa, mikäli molemmat harkkokuoret on sidottu muuraussitein.

Tarvittaessa eristeharkkoseinillä myös ulkokuori voi olla kantava.

Ei suositella yli 8 metrin seinäkorkeuksia ilman erillistarkastelua. Liikuntasaumavaa-timuksesta johtuen, ei suositella yli 12 m seinän leveyksiä ilman erillistarkastelua.

Kuva 30. LTH-380/LTH-420/LTH-300 Koskee myös LTH-380-6 MPa sekä LTH-420-6 MPa harkkoja.

Kuva 28. RUH-300, RUH-340


Sei

nän

kork

eus

h [m

]

Seinän pituus l [m]

10

9

8

7

6

5

4

3

2101987654 112

RUH-200

RUH-200

RUH-250

RUH-250

Sei

nän

kork

eus

h [m

]


9

8

7

6

5

4

3

2

11108765432 91

LTH-300

LTH-300

LTH-380/LTH-420

LTH-300/LTH-420

10

12

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 15,0 17,0 19,0

h(m

)

l (m)

RUH-200/RUH-250/RUH-300

RUH-200

RUH-200

RUH-250

RUH-250

RUH-300

RUH-300

Ei suositella yli 8 metrin seinäkorkeuksia ilman erillistarkastelua.

Liikuntasaumavaa�muksesta johtuen, ei suositella yli 12 m seinän leveyksiä ilman erillistarkastelua.

Sei

nän

kork

eus

h [m

]


12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

412111019876 132

RUH-340

RUH-340

RUH-300

RUH-300


Sei

nän

kork

eus

h [m

]


14

13

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

412111019876 132

RUH-420RUH-380

RUH-420

RUH-380

24

3.6 VÄLISEINÄT

3.6.1 Väliseinien mitoittaminenKantavissa väliseinissä varmistetaan seinän pystykuormien mitoituskestävyy-den ja suurten pistekuormien kohdalla myös paikallisen puristuskestävyyden riittävyys.

Jäykistävien väliseinien mitoitus nou-dattaa kantavien väliseinien mitoitusta, mutta lisäksi tarkistetaan seinän leikkaus-kestävyyden riittävyys. Jäykistävän seinän palonkestävyyden tulee olla vähintään yhtä hyvä kuin on jäykistettävälle seinalle asetettu palonkestoluokkavaatimus.

Ei-kantavan väliseinän aukkojen ylitys-palkit mitoitetaan paikan päällä tehtyinä.

Taulukko 12. LTH-380 ja LTH-420

hefNRd ,e=0 NRd ,e=0,1t NRd ,e=0,2t

2400 115 (130) 93 (111) 52 (74)2500 110 (126) 88 (107) 49 (70)2600 105 (122) 84 (103) 45 (66)2700 100 (118) 79 (99) 41 (62)2800 96 (114) 75 (95) 38 (59)2900 91 (110) 71 (91) 34 (55)3000 87 (105) 66 (87) 31 (52)3100 82 (101) 62 (83) 28 (48)3200 78 (97) 58 (79) 26 (45)3300 73 (93) 54 (75) 23 (42)3400 69 (89) 51 (71) 21 (39)3500 65 (85) 47 (67) 18 (36)3600 61 (81) 44 (64) 16 (33)3800 54 (73) 37 (57) 13 (28)4000 47 (66) 32 (50) 10 (23)

Taulukko 13. LTH-300


2400 62 (89) 47 (76) 21 (50)2500 58 (85) 43 (72) 19 (47)2600 54 (81) 40 (68) 16 (44)2700 50 (77) 36 (65) 14 (41)2800 46 (74) 33 (61) 12 (38)2900 42 (70) 29 (58) 10 (35)3000 38 (66) 26 (54) 9 (32)3100 35 (63) 24 (51) 7 (29)3200 32 (59) 21 (48) 6 (27)3300 29 (56) 19 (44) 5 (24)3400 26 (53) 17 (41) 4 (22)3500 23 (50) 15 (39) 3 (20)3600 21 (46) 13 (36) 3 (18)3800 17 (41) 10 (31) 2 (14)4000 13 (35) 7 (26) 1 (12)

Suluissa oleva arvo, kun eristeharkon ulkokuoren jäykistävä vaikutus on otettu huomioon tehollisessa paksuudessa. Tällöin molemmat harkkokuoret on sidottu muuraussitein toisiinsa.

3.6.2 PystykuormakestävyysMurtorajatilassa muuratun seinän pysty-suoran kuorman mitoitusarvo NEd tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin seinän pystysuoran kestävyyden mitoitusarvon NRd. Täytyy siis olla NEd ≤ NRd .

Murtorajatilassa seinän yläpäähän kohdistuvan pystysuoran kuorman mitoi-tusarvo NEd = NEdf +NEdu tulee olla pie-nempi kuin on seinän pystysuoran kestä-vyyden mitoitusarvo NRd.

Taulukoissa 12–14 on esitetty Leca-harkkoseinien pystysuoran kestävyyden mitoitusarvoja NRd, kN/m, kun seinään ei kohdistu samanaikaista vaakakuormaa. Taulukossa hef = h on seinän vapaa korkeus ja e on seinän yläpään pysty-suoran kuorman mitoitusarvon NEd epäkeskisyys.

Taulukko 12b. LTH-380-6 MPa ja LTH-420-6 MPa


2400 162 (184) 131 (157) 74 (104)2500 155 (178) 125 (151) 69 (99)2600 148 (172) 119 (145) 63 (93)2700 142 (167) 112 (140) 58 (88)2800 135 (161) 106 (134) 53 (83)2900 129 (155) 100 (128) 49 (78)3000 122 (149) 94 (122) 44 (73)3100 116 (143) 88 (117) 40 (68)3200 110 (137) 82 (111) 36 (64)3300 104 (131) 77 (106) 33 (59)3400 98 (126) 72 (100) 29 (55)3500 92 (120) 67 (95) 26 (51)3600 86 (114) 62 (90) 23 (47)3800 764 (1043) 53 (80) 18 (40)4000 66 (93) 45 (71) 14 (33)

Taulukoissa 12–14 on esitetty Leca-harkkoseinien pystysuoran kestävyyden mitoitusarvoja NRd, kN/m, kun seinään ei kohdistu samanaikaista vaakakuormaa. Taulukossa hef = h on seinän vapaa korkeus ja e on seinän yläpään pystysuoran kuorman mitoitusarvon NEd epäkeskisyys.


Taulukko 14a. UH-100 Laastisauma g=100 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t2400 45 34 172500 41 30 152600 38 27 132700 34 24 112800 - - -2900 - - -3000 - - -3100 - - -3200 - - -3300 - - -3400 - - -3500 - - -3600 - - -3800 - - -4000 - - -

Taulukko 14d. RUH-200 Laastisauma g=140 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t

2400 119 103 692500 117 100 672600 115 98 652700 113 96 632800 111 94 602900 109 92 583000 106 90 563100 104 87 543200 102 85 523300 100 83 503400 97 80 473500 95 78 453600 92 76 433800 88 71 394000 83 66 35

Taulukko 14g. RUH-340 Laastisauma g=230 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t

2400 224 197 1432500 223 196 1422600 221 195 1412700 220 193 1392800 219 192 1382900 217 190 1363000 216 189 1353100 215 187 1333200 213 186 1313300 212 184 1293400 210 182 1283500 208 181 1263600 207 179 1243800 203 175 1204000 199 172 116

Taulukko 14b. UH-125 Laastisauma g=125 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t

2400 79 64 352500 76 61 322600 72 57 302700 69 54 272800 65 51 242900 62 47 223000 58 44 203100 55 41 183200 42 38 163300 49 36 143400 - - -3500 - - -3600 - - -3800 - - -4000 - - -

Taulukko 14e. RUH-250 Laastisauma g=190 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t

2400 171 149 1052500 169 147 1032600 167 145 1012700 165 143 992800 163 141 962900 161 139 943000 159 137 923100 157 135 903200 155 132 883300 153 130 853400 151 128 833500 148 125 813600 146 123 783800 141 118 744000 136 113 69

Taulukko 14h. RUH-380 Laastisauma g=250 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t

2400 248 219 1602500 247 218 1592600 246 217 1582700 245 215 1572800 244 214 1552900 242 213 1543000 241 212 1533100 240 210 1513200 238 209 1503300 237 207 1483400 236 206 1463500 234 204 1453600 233 203 1433800 230 200 1404000 226 196 136

Taulukko 14c. UH-150 Laastisauma g=150 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t

2400 112 93 572500 108 90 542600 105 87 512700 102 83 482800 98 80 452900 95 76 423000 91 73 393100 88 69 363200 84 66 333300 81 63 313400 77 60 293500 74 56 263600 70 53 243800 64 47 204000 57 42 17

Taulukko 14f. RUH-300 Laastisauma g=200 mmhef e=0 e=0,1t e=0,2t

2400 192 168 1212500 191 167 1202600 189 165 1182700 188 164 1162800 186 162 1152900 185 161 1133000 183 159 1113100 181 157 1093200 180 156 1083300 178 154 1063400 176 152 1043500 174 150 1023600 173 148 1003800 169 144 964000 165 140 92

Taulukko 14i. RUH-420 Laastisauma g=260 mm

hef e=0 e=0,1t e=0,2t2400 264 233 1722500 263 232 1712600 262 231 1702700 261 230 1692800 260 229 1682900 259 228 1663000 258 227 1653100 257 226 1643200 256 225 1633300 254 224 1613400 253 222 1603500 252 221 1583600 251 220 1573800 248 217 1544000 245 214 151

Taulukoissa 14a-14i on esitetty Leca-harkkoseinien pystysuoran kestävyyden mitoitusarvoja NRd, kN/m, kun seinään ei kohdistu samanaikaista vaakakuormaa. Taulukossa hef = h on seinän vapaa korkeus ja e on seinän yläpään pystysuoran kuorman mitoitusarvon NEd epäkeskisyys.

26

3.6.3 Paikallinen puristuskestävyysKun seinää kuormittaa paikallinen pysty-kuorma esimerkiksi palkkirakenteiden tuella, tarkistetaan, ettei paikallinen voima ylitä seinän paikallisen puristus-kestävyyden mitoitusarvoa. Paikallista kestävyyttä laskettaessa voidaan käyt-tää korotettua puristuslujuuden arvoa. Korotus kerroin riippuu kuormituspinnan

Kuva 31. Pystysuoran paikallisen puristuskestävyyden mitoitusarvo NRdc. Kuormitusalan pituus = c ja etäisyys seinän päästä = a1.

NRdc

hc

60°60°

hc

c a1c

NRdc

Taulukko 15. Leca-harkkoseinien pystysuoran kuorman paikallisen kestävyyden mitoitusarvot NRdc.

cmm

a1mm

Korotus-kerroin

UH-100 UH-125 UH-150 RUH-200fd NRdc kN fd NRdc kN fd NRdc kN fd NRdc kN

50 0 1,25 1,15 7 1,15 9 1,15 11 0,79 1050 100 1,27 1,15 7 1,15 9 1,15 11 0,79 1050 300 1,30 1,15 8 1,15 9 1,15 11 0,79 1050 500 1,33 1,15 8 1,15 10 1,15 12 0,79 1150 900 1,40 1,15 8 1,15 10 1,15 12 0,79 1150 1500 1,50 1,15 9 1,15 11 1,15 13 0,79 12

100 0 1,25 1,15 14 1,15 18 1,15 22 0,79 20100 100 1,27 1,15 15 1,15 18 1,15 22 0,79 20100 300 1,30 1,15 15 1,15 19 1,15 23 0,79 21100 500 1,33 1,15 15 1,15 19 1,15 23 0,79 21100 900 1,40 1,15 16 1,15 20 1,15 24 0,79 22100 1500 1,50 1,15 17 1,15 22 1,15 26 0,79 24150 0 1,25 1,15 22 1,15 27 1,15 32 0,79 30150 100 1,27 1,15 22 1,15 27 1,15 33 0,79 30150 300 1,30 1,15 23 1,15 28 1,15 34 0,79 31150 500 1,33 1,15 23 1,15 29 1,15 35 0,79 32150 900 1,40 1,15 24 1,15 30 1,15 36 0,79 33150 1500 1,50 1,15 26 1,15 32 1,15 39 0,79 36200 0 1,25 1,15 29 1,15 36 1,15 43 0,79 40200 100 1,27 1,15 29 1,15 37 1,15 44 0,79 40200 300 1,30 1,15 30 1,15 38 1,15 45 0,79 41200 500 1,33 1,15 31 1,15 38 1,15 46 0,79 42200 900 1,40 1,15 32 1,15 40 1,15 48 0,79 44200 1500 1,50 1,15 35 1,15 43 1,15 52 0,79 47

etäisyydestä seinän päästä, kuormitus-alasta ja kuorman alapuolisen seinän kor-keudesta. Korotuskerroin on enintään 1,5.

Taulukkoon 15 on laskettu Leca-hark-koseinien pystysuoran kuorman paikalli-sia kestävyyden mitoitusarvoja NRdc , kun seinän korkeus kuorman vaikutustason alla hc on 2,0…3,0 m. Rakenteen pysty-suoran kuorman paikallisen kestävyyden

mitoitusarvo NRdc tulee olla suurempi tai yhtä suuri kuin seinää paikallisesti kuormittavan pystysuoran paikallisen kuorman mitoitusarvo NEdc. Paikallinen puristus kestävyys tulee tarkistaa esimer-kiksi kun käytetään tässä ohjeessa suosi-teltua pienempää tukipintaa aukkopalkin pään alla, sekä suurten pistekuormien, kuten kattopalkkien kohdalla.


3.6.4 Jäykistävän seinän leikkauskestävyysPientaloissa rakennuksen rungon jäy-kistämiseen riittävät yleensä normaalit rakenneratkaisut ilman erityistoimen-piteitä. Ulkoseinien raudoitus jatketaan nurkissa poikittaisille seinille ja yleensä jäykistävät väliseinät sidotaan ulkosei-niin jokaiseen saumaan asennettavalla siteellä.

Mikäli välipohjat voidaan olettaa jäy-kiksi levyiksi, vaakavoimat jaetaan jäykis-täville seinille niiden jäykkyyksien suh-teessa.

Jos jäykistävien seinien sijainti on epä-symmetrinen tai vaakavoima on epäsym-metrinen rakenteen jäykkyyspainopisteen suhteen, tulee rakennesysteemin kiertymi-sen vaikutus ottaa huomioon tarkastelta-essa yksittäisiä seiniä.

Vaakakuormien aiheuttamien leikkaus-jännitysten katsotaan jakautuvan tasai-sesti seinän puristetulle osalle.

Seinän puristetun osan pituus lasketaan olettamalla puristusjännitysten jakauma lineaariseksi.

Leikkauskestävyyden tarkastelu tehdään jäykistävässä suunnassa käyttäen minimi-pystykuormaa. Leikkauskestävyys tarkas-tetaan seinän ylä- ja alareunoissa. Seinän leikkauskestävyyden mitoitusarvo saadaan seinän leikkauslujuuden mitoitusarvon, puristetun osan pituuden ja seinän pak-suuden tulona.

Taulukko 16. Seinän leikkauskestä vyy den mitoitusarvon VRd määrittäminen

a, UH-150 pystysaumalaastilla.

NEdkN/m fvko fvd

VRdkN/m

0 0,18 0,10 15,010 0,18 0,11 17,220 0,18 0,13 19,430 0,18 0,14 21,740 0,18 0,16 23,950 0,18 0,17 26,160 0,18 0,19 28,370 0,18 0,20 30,680 0,18 0,22 32,890 0,18 0,23 35,0100 0,18 0,25 37,2

c, LTH-300 ilman pystysaumalaastia.

NEdkN/m fvko fvd

VRdkN/m

0 0,24 0,07 13,310 0,24 0,08 15,620 0,24 0,09 17,830 0,24 0,10 20,040 0,24 0,11 22,250 0,24 0,12 24,460 0,24 0,13 26,770 0,24 0,14 28,980 0,24 0,16 31,190 0,24 0,17 33,3100 0,24 0,18 35,6

Rakennuksen runkoa jäykistäviä seiniä kuormittaa vaakakuormien aiheuttama seinän tason suuntainen leikkausvoima ja yleensä myös samanaikainen pystykuorma. Jäykistävien seinien laippoina toimivat ris-teävät seinät voidaan ottaa huomioon, jos niiden välinen liitos mitoitetaan vai-kuttavalle pystysuoralle leikkausvoimalle. Suunnittelussa tarkistetaan, ettei leikkaus-

voiman mitoitusarvo ylitä seinän leikkaus-kestävyyttä. Leikkauskestävyydessä otetaan huomioon seinän puristettu pituus, joka lasketaan olettamalla jännitysten jakaan-tuminen lineaariseksi. Puristusjännitys ote-taan huomioon leikkauslujuutta kasvatta-vana tekijänä ja mitoitusarvona käytetään rakenneosan puristetun osan keskimää-räistä jännitystä.

b, RUH-200 pystysaumalaastilla.

NEdkN/m fvko fvd

VRdkN/m

0 0,18 0,10 20,010 0,18 0,11 22,220 0,18 0,12 24,430 0,18 0,13 26,740 0,18 0,14 28,950 0,18 0,16 31,160 0,18 0,17 33,370 0,18 0,18 35,680 0,18 0,19 37,890 0,18 0,20 40,0100 0,18 0,21 42,2

d, LTH-380 ja LTH-420 ilman pystysauma laastia.

NEdkN/m fvko fvd

VRdkN/m

0 0,24 0,07 15,3

10 0,24 0,08 17,6

20 0,24 0,09 19,8

30 0,24 0,10 22,0

40 0,24 0,11 24,2

50 0,24 0,11 26,4

60 0,24 0,12 28,7

70 0,24 0,13 30,9

80 0,24 0,14 33,1

90 0,24 0,15 35,3

100 0,24 0,16 37,6

28

3.6.5 Seinien korkeuden ja pituuden raja-arvot suhteessa paksuuteen käyttörajatilassaEurocoden (standardi EN 1996-1-1) opasta-vassa Liitteessä F on annettu ohjeita sei-nien käyttörajatilamitoitukseen. Seinälle ei tarvitse tehdä käyttörajatilatarkastelua, jos se täyttää em. standardin liitteessä F esitetyt ehdot. Liitteessä esitetyt kuvaa-jat rajoittavat seinän kokoa tuentatavasta riippuen. Kuvassa 32 on esitetty kolmelta

tai neljältä sivulta tuettujen seinien kor-keuden ja pituuden raja-arvoja suhteessa seinän paksuuteen. Tarvittaessa kanta-mattomat väliseinät mitoitetaan murto-tilassa tilojen käyttötarkoituksen mukai-sille vaakakuormille.

Seinien ollessa tuettu ylhäältä, mutta ei sivuilta, rajoitetaan korkeus h arvoon 30 t. Kuva 32 on voimassa seinille tai rako-seinän puoliskoille, joiden paksuus on vähintään 100 mm.

Kuva 32. Leca-harkkoväliseinien korkeuden ja pituuden raja-arvoja suhteessa seinän paksuuteen käyttörajatilassa.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

h/t

60,0

70,0

80,0

0,0 20,0 40,0 60,0 l/t

80,0 100,0 120,0

90,0

140,0

l

h

l

h

l

h

Neljätä sivulta tuettujen seinien raja-arvot korkeuden ja pituuden suhteelle paksuuteen.

Ala- ja yläreunasta sekä yhdeltä pystysivulta tuettujen seinien raja-arvot korkeuden ja pituuden suhteelle paksuuteen.

Sivuilta ja alareunasta tuettujen seinien raja-arvot korkeuden ja pituuden suhteelle paksuuteen.

Kuormituksen perusteella määritet-tyjen enimmäismittojen lisäksi on huo-mioitava seinien liikuntasaumojen tarve. Kantamattomien seinien minimipaksuu-den määräävät yleensä palonkestävyys ja ääneneristävyysvaatimukset, jotka on käsitelty omissa kappaleissaan.


3.7 LIIKUNTASAUMATLeca-harkkoseiniin on tehtävä kutistumis- ja lämpöliikkeiden vuoksi pysty suuntaisia liikuntasaumoja 10...15 metrin välein raken-nuksen ja seinän muodoista riippuen. Perusperiaate on, että mitä korkeampi ja yhtenäisempi seinä on sitä pidempi voi lii-kuntasaumaväli olla. Liikunta saumat pyri-tään sijoittamaan sellaisiin kohtiin, jossa seinän erisuuntaiset liikkeet estyvät.

Liikuntasauma suositellaan tehtäväksi• vähintään joka toiseen nurkkaan,• kun seinä on tuettu eri korkeudelta,• erkkereiden ja julkisivujen syvennysten

kohdalle.

Kylmät rakenteet, siipimuurit tms. on erotettava lämpimistä rakenneosista liikunta saumalla.

Koko rakenteen katkaisevat liikuntasau-mat sijoitetaan tukiseinän, asuntojen väli-

3.8 IKKUNOIDEN JA OVIEN KIINNITYSIkkunoiden vaakakarmit kiinnitetään Leca-harkkoseinään esimerkiksi piirros-ten 35 ja 37 mukaisesti.

Pienten ikkunoiden pystysuuntaiset karmit voidaan kiinnittää polyuretaani-saumavaahdolla.

Suuremmat ikkunat kiinnitetään esimerkiksi kuvien 36 ja 38 esittämällä tavalla tai ikkunanvalmistajan omilla kiinnitysapuvälineillä. Harkkojen päistä otetaan riittävästi polyuretaania pois, jotta apukarmi mahtuu näin tehtyyn uraan. Suuret ikkunat voivat vaatia apu-karmin myös alaosaan. Tarpeen määrit-tää suunnittelija. Apukarmi kiinnitetään uraan polyuretaanisaumavaahdolla.

Tavanomaiset ovet kiinnitetään ikku-noiden tapaan. Raskaiden erikois ovien kuormat otetaan huomioon seinä-rakenteen suunnittelussa.

Kuva 35. Pystyleikkaus ikkunan liittymisestä Leca® Design -seinään.

MUURAUSSITEET- k 600 yläreunassa- k 200 sivureunoissa

LECA® DESIGN - PALKKIHARKKO

TIIVISTYS:- Polyuretaani- saumavaahdolla 2/3 karmin syyvyydestä. - Ulkopuoliseen osaan mineraalivilla.

IKKUNA-PELTI

Kuva 33. Liikuntasaumojen sijoitus.

Illbruck TP600paisuva nauha

Laastitonrako

weberkaksikerrosrappaus

weberkaksikerrosrappaus

Elastinensaumamassa

~15 mm

15-20 mm

12

-15

mm

Pohjanauha

Laastiton rako

Kuva 34. Liikuntasaumojen tiivistys.

Kuva 38. Vaakaleikkaus ikkunan liittymisestä Leca® Term LTH-300 -seinään.

PUU 50 x 50 TAI 75 x 50- ympärille polyuretaani saumavaahto

MUURAUSSIDE

Kuva 37. Pystyleikkaus ikkunan liittymisestä Leca® Term LTH-300 -seinään.

MUURAUSSITEET- k 600 yläreunassa- k 200 sivureunoissa

LPH-140 PALKKIHARKOT

TIIVISTYS:- Polyuretaani- saumavaahdolla 2/3 karmin syyvyydestä. - Ulkopuoliseen osaan mineraalivilla.

Kuva 36. Vaakaleikkaus ikkunan liittymisestä Leca® Design -seinään.

PUU 50 x 100- ympärille polyuretaani saumavaahto

MUURAUSSIDE

IKKUNA-PELTI

sen seinän tms. kohdalle. Rivi taloissa huo-neistojen välisen seinän kohdalla ulkoseinä on suositeltavaa katkaista myös äänen sivutiesiirtymän estämiseksi. Muualle sijoi-tettavat liikuntasaumat tehdään vain ulko-kuoreen.

Liikuntasaumassa ei saa olla läpimene-vää raudoitusta. Rakenteen läpi menevä sauma on tiivistettävä sisäpuolelta ilma-vuotoja ja ulkopuolelta kosteutta vastaan.

30

Lasikuituverkon käyttöä oikaisulaasti-kerroksessa suositellaan myös silloin, kun kiireisen aikataulun takia rakenteilla ole mahdollisuutta kuivua ja kutistua ennen tasoitusta.

Harkkoseinät tulee aina tasoittaa alas laskettujen kattojen kohdalta ja kiintoka-lusteiden takaa sekä erilaisten paneloin-tien takaa esim. saunassa. Tasoituksella saadaan rakenteelle riittävä ilmatiiviys ja varmistetaan rakenteen kosteustekninen toimivuus.

Pintatasoitus (kuivat tilat)Kuivat tilat tasoitetaan webervetonit L Pohja- ja/tai LR+ Pintatasoitteella. Pinta voidaan maalata, tapetoida tai kuvioida halutulla tavalla.

Pintatasoitus (kosteat tilat)Kosteat tilat tasoitetaan webervetonit V+ Hienotasoitteella ennen maalausta.

Märät tilatMärät tilat tasoitetaan webervetonit MT Märkätilatasoitteella ennen vedeneris-tystä ja laatoitusta. Vedeneristys tehdään weberSafe Vedeneristysjärjestelmä -työ-ohje 8-70 mukaan.

Tarkemmat ohjeet rappaus- ja tasoite-työn toteutuksesta löytyy Weber Oppaasta tai osoitteesta www.FI.weber.

4 SEINIEN PINNOITUS

Kuva 39. Harkkoseinän kaksikerrosrappaus.Kuva 40. Kuivan tilan seinä.

4.2 SISÄSEINIEN TASOITUSSisäpuoliset seinät oikaistaan 410 Ohutrap-pauslaastilla tai 137 Oikaisulaastilla. weber Lasikuituverkkoa käytetään betonivalujen ja harkkojen rajakohdissa, ylityspalkkien koh-dalla, aukkojen kulmissa ja muissa kohdissa missä saattaa esiintyä rakenteen kuivumi-sesta liikkumista ja siitä seuraavaa halkei-lua. Aukkojen kulmissa verkko asennetaan 45-asteen kulmassa aukkoon nähden.

4.1 ULKOSEINIEN PINNOITUSLeca® talon ulkoseinät pinnoitetaan ulko-puolelta Weber VarmaRappauksella, jol-loin harkkopinnat oikaistaan weberve-tonit 440 Kuiturappauslaastilla kahteen kertaan. Pinnoittaminen tehdään weber-vetonit VarmaPohjusteella ja VarmaPin-noitteella. VarmaPinnoite pitää julkisivun pinnan kuivana, mikä vähentää merkittä-västi levä- ja homekasvustoa. VarmaRap-pauksella saadaan laadukas ja pysyvästi kaunis lopputulos. Lopullinen pinta voi olla ruiskutettu tai hierretty.

Rakenteen paremman kuivumisen takia suositellaan vähintään ensimmäisen rap-pauskerroksen tekemistä 440 Kuiturap-pauslaastilla harkkoseinään ennen talven tuloa. Jos rappaustyö tehdään kokonaan valmiiksi ennen ensimmäistä lämmitys-kautta, on suositeltavaa käyttää pohja-rappauskerroksessa vahvistuksena weber Lasikuituverkkoa. Verkko painetaan ensim-mäisen märkään 440 Kuiturapauslaasti-kerrokseen rappaustyön yhteydessä.

VarmaRappauksen vaihtoehtona Leca talon ulkoseinät pinnoitetaan Weberin kaksikerrosrappauksella, jolloin seinät oikaistaan kahteen kertaan webervetonit 410 Ohutrappauslaastilla ja pinnoitetaan weber Silcomaalilla ja Silcopinnoite+:lla.


Internetsivuiltamme, www.leca.fi ja www.FI.weber, löytyvät mallisuunnitelmat ovat A4-kokoisia ja jokaisesta mallista on saatavissa dwg- ja pdf-tiedostot selailua varten. Graphisoft ArchiCAD -ohjelmaan on myös saatavilla Leca-harkko sovellus. Sovellus sisältää GDL objektit ja rakennetyypit. Suunnitelmat ovat ohjeellisia ja niiden soveltamisesta rakennuskohteeseen vastaa rakennesuunnittelija. Suunnitelmat on tallennettu aineistopankkiin, jossa niitä voidaan selailla ja josta niitä voidaan tarvittaessa tallentaa myöhempää jatkosuunnittelua varten. Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten suunnittelua käsitellään ohjeessamme Leca® Kivitalojen Tiivistysoh-jeet. Ohje ja siihen liittyvät dwg- ja pdf-muodossa olevat mallisuunnitelmat löytyvät internet sivuiltamme.

DETALJIT

32

LECA® PERUSHARKOT SFS-EN 771-3 KATEGORIA 1.Tuote Mitat, mm

lev.x pit.xkork.kpl / m2 kg/kpl/(n.) kpl/lava Laastimenekki

kg/harkko(n.)

ERIKOISHARKOTLeca® anturaharkko LA-400 400x590x190 1,8/m 28,6 36 1)

Leca® harkko LPH-140 palkki 140x498x195 2/m 6,7 84 1,0 2)

Leca® katelaatta LL-500 500x250x60 8 5,5 96Leca® Pilariharkko P-240 240x240x195 5/m 6,3 120 0,5 3)

Leca® Pilariharkko P-240 Pontattu 240x240x200 5/m 8,0 120 3)

Leca® Lex harkko H-75 75x498x195 10 5,3 182 0,5

PERUSHARKOT, PONTILLISETLeca® Lex harkko UH-100 100x498x195 10 7,0 140 1,5Leca® Lex harkko UH-125 125x498x195 10 8,7 112 1,5Leca® Lex harkko UH-150 150x498x195 10 10,5 98 1,5Leca® Lex harkko RUH-200 200x498x195 10 12,0 80 2,5Leca® Lex harkko RUH-200 kulma 200x498x195 5/m 14,0 60 2,5Leca® Lex harkko RUH-250 250x498x195 10 15,2 64 2,5Leca® Lex harkko RUH-250 kulma 250x498x195 5/m 16,1 48 2,5Leca® Lex harkko RUH-300 300x498x195 10 17,1 56 2,5Leca® Lex harkko RUH-300 kulma 300x498x195 5/m 17,9 36 3,0Leca® Lex harkko RUH-340 340x498x195 10 19,7 48 2,5Leca® Lex harkko RUH-340 kulma 340x498x195 5/m 20,8 36 3,0Leca® Lex harkko RUH-380 380x498x195 10 21,6 48 2,5Leca® Lex harkko RUH-380 kulma 380x498x195 5/m 22,4 36 3,5Leca® Lex harkko RUH-420 420x498x195 10 23,2 42 2,5Leca® Lex harkko RUH-420 kulma 420x498x195 5/m 24,0 36 3,5

VÄLISEINÄHARKOT, PONTILLISETLeca® EasyLex 88 VS harkko 66 kpl(Lava sisältää 66 Väliseinäharkkoa) 88x498x300 6,7 lavalla

9,85 m2 735 kg/lava 66 *) 0,25

Leca® EasyLex 88 VS harkko (Väliseinäharkko) 88x498x300 6,7 11,0 0,22-0,3

Leca® EasyLex 88 VS pääty (Väliseinä päätyharkko) 88x498x300 3,33/m 11,0 0,22-0,3

Leca® EasyLex 88 VS puolikas(Väliseinä puolikasharkko) 88x250x300 5,5 0,1-0,15

VALUHARKOTLeca® valuharkko LVH-150 150x498x200 10 13,7 84 4)

Leca® valuharkko LVH-150 kulma 150x398x200 5/m 11,2 48Leca® valuharkko LVH-200 200x498x200 10 16,1 70 5)

Leca® valuharkko LVH-200 kulma 200x448x200 5/m 14,6 60Leca® betonivaluharkko BVH-200 250x498x200 10 17,1 56 5)

Leca® perusharkot, Leca® Term harkot ja Leca® Design harkot muurataan webervetonit ML Leca® Laastilla, talviolosuhteissa ML Leca® P Pakkaslaastilla.Leca® EasyLex 88 VS-harkot ohutsaumamuurataan webervetonit OL 15 Ohutsaumalaastilla, talviolosuhteissa OL 15 P Pakkasohutsaumalaastilla. 1) Lisäksi LA-400 harkon kourun valuun webervetonit S 30 Sementtilaastia tai vastaavaa n. 12,5 kg/harkko 2) Lisäksi LPH-140 harkon kourun valuun webervetonit S 30 Sementtilaastia tai vastaavaa n. 9,6 kg/harkko 3) Lisäksi P-240 harkon reiän valuun webervetonit S 30 Sementtilaastia tai vastaavaa n. 5,5 kg/harkko 4) Lisäksi LVH-150 harkon betonointiin betonia n. 6,6 l/harkko5) Lisäksi LVH-200 ja BVH-200 harkon betonointiin betonia n. 10,1 l/harkko

LECA® HARKOT


Tuote Mitat, mm lev.x pit.xkork. kg/kpl/(n.)

VALMISPALKKILeca® EasyLex 88-1500 palkki 88x1500x300 30

LECA® ERISTEHARKOT SFS-EN 771-3 KATEGORIA 1.Tuote Mitat, mm

lev.x pit.xkork.kpl / m2 kg/kpl/(n.) kpl/lava Laastimenekki

kg/harkko(n.)

Leca® Term harkko LTH-300 300x498x195 10 18,1 64 2,0Leca® Term harkko LTH-300 kulma 300x200x195 5/m 7,4 32 0,7Leca® Design harkko LTH-380 380x498x195 10 20,9 48 2,5Leca® Design harkko LTH-380-6 MPa 380x498x195 10 23,3 48 2,5Leca® Design harkko LTH-380-6 MPa sisäkulma 380x290x195 5/m 13,8 32 1,1Leca® Design harkkoLTH-380-6 MPa ulkokulma 380x250x195 5/m 10,6 32 0,9Leca® Design harkko LTP-380-6 MPa palkki 380x498x195 2/m 19,4 48 1,5 7)

Leca® Design harkko LTH-420 420x498x195 10 21,0 48 2,5Leca® Design harkko LTH-420-6 MPa 420x498x195 10 23,4 48 2,5Leca® Design harkkoLTH-420-6 MPa sisäkulma 420x330x195 5/m 16,0 24 1,3Leca® Design harkko LTH-420-6 MPa ulkokulma 420x290x195 5/m 12,2 32 0,9Leca® Design harkko LTP-420-6 MPa palkki 420x498x195 2/m 19,6 48 1,5 7)

Eristeharkkojen normaali harkkolaatu 4/850 (4 MN/m2 puristuslujuus, tiheys 850 kg/m3), 6MPa -merkinnällä olevien harkkojen harkkolaatu 6/950 (6 MN/m2 puristuslujuus, tiheys 950 kg/m3).

Leca® perusharkot, Leca® Term harkot ja Leca® Design harkot muurataan webervetonit ML Leca® Laastilla, talviolosuhteissa ML Leca® P Pakkaslaastilla.Leca® EasyLex 88 VS-harkot ohutsaumamuurataan webervetonit OL 15 Ohutsaumalaastilla, talviolosuhteissa OL 15 P Pakkasohutsaumalaastilla.

7) Lisäksi LTP-380 ja LTP-420 harkkojen kourujen valuun webervetonit S 30 Sementtilaastia tai vastaavaa n. 19,3 kg/harkko

LECA® HARKOT

34

MUUT LECA® TUOTTEETTuote Pakkasukoko

MUUT LECA® HARKKOTUOTTEET

Leca® EasyLex 2500 profiiliLeca® EasyLex harkoista muurattavan seinän lähtölista ja sidonta jo olemassa olevaan seinään. Profiilin leveys 75 mm, pituus 2500 mm. 1 Profiili sisältää 4 muuraussidettä.

1 profiili (sisältää 4 muuraussidettä)Pienin tilausmäärä 10 profiilin nippu

(sisältää 40 muuraussidettä)

Leca® EasyLex langanohjainLeca® EasyLex harkoista muurattavan seinän korkeusaseman ja suoruuden seuraaminen. Langanohjain asennetaan liikkuvaksi EasyLex 2500 profiiliin ja linjalanka kiinnitetään langanohjaimeen.

1 kplPienin tilausmäärä 10 kpl paketti

Leca® Term LTH-300 Muurausside 50 kpl/pkt

Leca® Design LTH-380 Muurausside 50 kpl/pkt

Leca® Design LTH-420 Muurausside 50 kpl/pkt

Tikasrauta BI 37 rst-teräsLTH-300, LTH-380 ja LTH-420 rakenteisiin 10 kpl x 4000 mm

Tikasrauta BI 40LTH-300, LTH-380 ja LTH-420 rakenteisiin 10 kpl x 4000 mm

Leca® Anturamuotti 600x5000x250(leveys x pituus x korkeus) mm 1 kpl

Leca® Pilarimuotti 600x600x200(leveys x pituus x korkeus) mm 1 kpl

MUURAUSKELKAT LAASTIN LEVITYKSEEN

Ohutsaumakelkka 85/88Leca® EasyLex 88 VS-harkkojen ohutsaumamuuraukseen 1 kpl

Leca® kelkka UH-125 1 kpl

Leca® kelkka UH-150 1 kpl

Leca® kelkka RUH-200 1 kpl

Leca® Design -kelkka 200-420 SKelkka suljettavissa ja leveys säädettävissä. Soveltuu RUH-200…RUH-420 ja LTH-300 -harkkojen muuraukseen.

1 kpl

Leca® Design -kelkka 380-420 SKelkka suljettavissa ja leveys säädettävissä. Soveltuu LTH-380 ja LTH-420 harkkojen muuraukseen.

1 kpl

Kelkan lisäosa SLisäosa suljettavaan ja säädettävään Leca-kelkkaan 200-420 S. Lisäosan myötä kelkka soveltuu RUH-200...RUH-420, LTH-300, LTH-380 ja LTH-420 -harkkojen muuraukseen.

1 kpl

Leca® Anturamuotti 600x5000x250 Leca® Pilarimuotti 600x600x200


Leca Finland OyPL 70 (Strömberginkuja 2)00381 HelsinkiPuhelin 010 44 22 00Telekopio 010 44 22 295www.leca.fiwww.FI.weber

Tilaukset ja toimituksia koskevat kysymyksetAsiakaspalvelukeskusJälleenmyyjät, puhelin 010 44 22 11Rakennusliikkeet ja urakoitsijat, puhelin 010 44 22 313Tuoteneuvonta 010 44 22 [email protected] ja rakennustarvikeliikkeet

Documents

HARKKO- RAKENTEET · Leca® -harkkorakenteet Suunnitteluohje, Eurocode 6 mukainen (EN 1996-1-1) Leca® Lex harkkorakenteet Leca® Term ja Leca® Design -rakenteet Leca® perustukset