HUOLTOVARMUUSKESKUS HUOLTOVARMUUDEN SKENAARIOT … · Nationalismi Keskittyneet rakenteet (suuryritykset) Teknologia- revoluutio Hajautuneet Kriisit rakenteet (yksilöt) Teknologia-

HUOLTOVARMUUSKESKUS

HUOLTOVARMUUDEN SKENAARIOT 2030

2

Julkaisija: HuoltovarmuuskeskusKuvitus: Pexels, Shutterstock, iStockPhotoTaitto: Up-to-Point OyPainopaikka: HelsinkiJulkaisuvuosi: 2018 ISBN: 978-952-5608-46-5

www.huoltovarmuus.fi

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskun-nan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteis-kunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolus-tuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii Huoltovarmuus-neuvosto sekä pysyvinä yhteistyöeliminä komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja. Nämä yhdessä muodostavat Huoltovarmuusorganisaation.

SISÄLTÖ

OSA 1 Johdanto ................................................................................................................................. 3

OSA 2 Huoltovarmuuden skenaariot 2030 ........................................................... 6 Skenaarioidentiivistelmät ..................................................................................... 7 Skenaario1:Globaalikeskinäisriippuvuus ............................................ 10 Skenaario2:Aseellinenvaltapolitiikka ...................................................... 18 Skenaario3:Blokkiutuminenjahybridivaikuttaminen .............. 26 Skenaario4:Teknologinenmaailmanjärjestys .................................. 34 Skenaario5:Idändominanssi ............................................................................ 42

OSA 3 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat jahuoltovarmuudenyleisetvälttämättömät toimenpiteet ...................................................................................................................... 50 Skenaarioidenvaikutukset .................................................................................... 52 Skenaarioidenedellyttämiä huoltovarmuustoimenpiteitä .............................................................................. 53 Huoltovarmuudenyleisetvälttämättömättoimenpiteet ........ 55 Erityistarkastelut: –Informaatiovaikuttamisenhaasteetkasvavat .................. 56 –”72tuntia”innostaaurbaaniinvarautumiseen .............. 57

OSA4 Skenaarioprosessinjamenetelmänesittely ..................................... 58

OSA 1

JOHDANTO

4

ALKUSANATEpävarmuuden lisääntyessä niin kansainvälisesti kuin lähialueellamme ennakoinnista on tullut tär-keä osa huoltovarmuustyötä. Skenaariotarkastelut ovat hyvä työkalu ennakoinnissa. Ensimmäiset huoltovarmuuden skenaariot julkaistiin vuonna 2013. Ne ulottuivat vuoteen 2025. Nyt käsillä ole-vat skenaariot kattavat ajanjakson 2018 - 2030.

Skenaarioprojekti toteutettiin Huoltovarmuuskes-kuksen, Huoltovarmuusorganisaation ja konsult-titoimisto Capfulin yhteistyönä kesän ja syksyn 2017 kuluessa. Työ kattoi asiantuntijoiden haas-tatteluista kootun haastatteluraportin sekä käsillä olevan varsinaisen skenaariotyön. Tärkeä osa työs-tä olivat neljä työpajaa, jotka kokosivat Huolto-varmuuskeskuksen auditorion ja neuvotteluhuo-neet täyteen skenaarioiden ja huoltovarmuuden asiantuntijoita. Kiitämme kaikkia työhön osallis-tuneita. Ilman teidän panostanne skenaarioiden laatiminen – kaikkine toimialakohtaisine vaikutuk-seen – ei olisi onnistunut.

Työn tuloksena syntyi viisi skenaariota: Globaali keskinäisriippuvuus, Aseellinen valtapolitiikka, Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen, Tekno-loginen maailmanjärjestys ja Idän dominanssi. Näiden kaikkien vaikutuksia huoltovarmuuteen arvioitiin sekä yleisesti että kahdeksassa toimiala-ryhmässä. Tässä raportoidaan skenaariot, niiden yleiset vaikutukset ja menetelmällistä aineistoa.

Merkittävä osa työstä – skenaarioiden toimialakoh-taiset vaikutukset ja varautumissuunnitelmat – raportoidaan HVO Extranetissä, johon Huoltovar-muusorganisaatiossa mukana olevilla on pääsy.

Maailman muutokset tarjoavat uhkia, mutta myös mahdollisuuksia. Normaalisti huoltovarmuustyös-sä varaudumme uhkiin. On kuitenkin syytä muis-taa myös mahdollisuudet, joita nytkin löytyy ske-naarioista. Esimerkkinä voi olla vaikkapa teknolo-gian suomat kehitysmahdollisuudet. Toisaalta uusi teknologia voi syrjäyttää, jos emme pidä huolta koulutuksesta. Idän talouksien kasvu voi tarjota meille mahdollisuuksia vankentaa ase-maamme. Voimme saada rahoitusta infrastruk-tuuri-investointeihin, mutta samalla meidän on pidettävä huolta suvereniteetistamme.

Skenaariot eivät ole tarkkoja ennustuksia tule-vaisuudesta. Todennäköisesti toteutuva tulevai-suus on yhdistelmä eri skenaarioista. Skenaariot tarjoavat kuitenkin apuvälineitä ajattelulle ja huoltovarmuustoimien suunnittelulle erilaisissa tilanteissa.

Vain osaa skenaariotyöstä saadaan hyödynnettyä valmisteltaessa seuraavaa valtioneuvoston huol-tovarmuuspäätöstä ja sen perustelumuistiota. Skenaarioiden suurin hyöty on Huoltovarmuuskes- kukselle ja Huoltovarmuusorganisaatiolle, -sekto-

reille ja pooleille – tulevaisuuden ennakoinnissa ja muuttuviin kehityskulkuihin varautumisessa.

Skenaariot ja niiden myötä tuotettu aineisto muo-dostavat arvokkaan tietovarannon huoltovarmuus-työn suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla toivomme, että tätä työtä voidaan käyttää useiden toimialojen ja toimijoiden jatkuvuuden- ja riskien- hallinnan kehittämisessä.

Raimo Luoma

5

Huoltovarmuudenskenaariot2030-projektion tärkeä osa Huoltovarmuusorganisaation ennakoin-titoiminnan kehittämistä. Skenaarioprojektin ta-voitteena on tuottaa ennakointitietoa valtioneu-voston huoltovarmuuspäätöksen perustaksi sekä Huoltovarmuusorganisaation strategiseen ja ope-ratiiviseen päätöksentekoon. Projektin päämää-ränä on päivittää huoltovarmuuden skenaariot vuodelle 2030 ja luoda pohja skenaariolähtöisel-le ja jatkuvalle toimintaympäristön seurannalle.

Skenaariotyö laadittiin Huoltovarmuusorganisaa-tion ja konsulttitoimisto Capfulin yhteistyönä syk-syn 2017 aikana. Prosessiin osallistui työpajojen ja haastattelujen kautta laaja joukko Huoltovar-muuskeskuksen, sektoreiden ja poolien jäseniä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Tiedonhankinnan, projektiryhmän pohdinnan ja työpajatyöskentelyn pohjalta rakentui viisi erilaista tulevaisuuden ke-hityskulkua eli skenaariota. Skenaariot ovat kuvauk-sia huoltovarmuuden kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön mahdollisista ja vaihtoehtoi- sista tulevaisuuksista vuoteen 2030 mennessä.

Skenaariokuvausten avulla ei pyritä ennustamaan yksiselitteistätulevaisuutta. Tavoitteena on oh-jata ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukai-sesti erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kehitys-kulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ajan-kohtaisia ilmiöitä sekä tehostaa toiminnan suun-

nittelua ja reagointikykyä. Tarkoitus ei ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys-, toivottavuus- tai tärkeysjärjestykseen, vaan tarkastella skenaarioi-den muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudes-sa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdis-telmiä eri skenaarioista.

Jokaisen skenaarion tiivistelmän ja juonen jälkeen kuvataan erikseen huoltovarmuuskriittisten toi-mialojen (energiahuolto, logistiikka, teollisuus, elintarvikehuolto, puolustusteollisuus ja -huolto, finanssiala, sote- ja yhdyskuntapalvelut sekä tie-toyhteiskunta) kehitystä eri skenaarioissa. Lisäksi toimialakohtaisissa työpajoissa tehtiin varautu-missuunnitelmia kunkin skenaarion toteutumisen varalle. Niitä käytetään Huoltovarmuusorganisaa-tion sektoreiden ja poolien sisäisessä varautumis-työssä. Näiden varautumissuunnitelmien ja vält-tämättömien toimenpiteiden pohjalta koostettiin kuitenkin lista yleisistä toimenpide- ja politiikka-suosituksista sekä Huoltovarmuusorganisaation toimintaan liittyvistä kehittämisehdotuksista, jotka on sisällytetty tähän skenaariojulkaisuun.

SKENAARIOIDEN LUKUOHJEET

OSA 2

HUOLTOVARMUUDEN SKENAARIOT 2030

7

SKENAARIOIDEN TIIVISTELMÄT

• Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden, esimerkiksi Kii-nan, talouden heikkoudet.

• Länsimaiset valtiot ja pankit toimivat sijoitusten turvasatamina.

• Konfliktien ja katastrofien kustannukset käyvät kalliiksi ja ajavat valtiot tekemään yhteistyötä.

• Keskinäisriippuvuus ja kansainvälisten instituu-tioiden legitimiteetti vahvistuvat.

• Blockchain luo uusia toimintamalleja ja luot-tamusta.

• EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy ja EU-maiden asema Natossa kasvaa. Suomi liittyy Natoon.

• Globalisaatio on aikaisempaa hitaampaa, va-kaampaa ja säädellympää.

• Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät ja korkeasti koulutettua väestöä muuttaa län-simaihin.

1. GLOBAALIKESKINÄISRIIPPUVUUS

2. ASEELLINEN VALTAPOLITIIKKA

• Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet luovat kuivuut-ta ja ennennäkemättömiä kansojenvaelluksia.

• Protektionistinen ja nationalistinen ajattelu lisääntyy.

• Kulttuuriset yhteentörmäykset toimivat alus-tana laajalle järjestäytyneelle terrorismille.

• Lähi-idän, Pohjois-Korean Itä-Ukrainan konflik-tit kärjistyvät ja kietoutuvat toisiinsa.

• Maailma ajautuu konfliktoituneeseen valtapo-litiikan aikaan.

• Sotilasliittoumat laajentuvat ja voimistuvat. Suomi liittyy Natoon.

• EU jää puolustusliittoumien ja valtioiden int-ressien jalkoihin.

• Avaruusvarustelu, Itämeren alue, arktinen alue ja keskeiset logistiset reitit toimivat valtapoli-tiikan areenoina.

8

3. BLOKKIUTUMINEN JA HYBRIDIVAIKUTTAMINEN

4. TEKNOLOGINEN MAAILMANJÄRJESTYS

5. IDÄN DOMINANSSI

• Globaalien sopimusten voima vähenee popu-lismin aikakaudella.

• Kylmäsota syvenee ja sodan määritelmä hä-märtyy: kriisit liittyvät usein hybridivaikutta-miseen, eivät aseellisiin konflikteihin.

• Maailma blokkiutuu moniulotteisesti ja ker-roksellisesti.

• Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja arvoihin liit-tyvät erot blokkien välillä ovat merkittäviä.

• Luottamus vähenee radikaalisti. Kyberriskit kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan.

• Blokit kehittävät omia sisäisiä internetejään ja järjestelmiään.

• EU keskittyy sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja hybridipuolustusliittouman kehittämiseen.

• Naton uskottavuus kärsii: USA vetäytyy, eikä Nato pysty reagoimaan hybridivaikuttamiseen.

• Globalisaatio on nopeaa, verkostomaista ja markkinaehtoista.

• Robotiikan ja tekoälyn kehitys muuttaa radi-kaalisti toimintamalleja ja työvoiman tarvetta.

• Yhä suurempi osa julkisista instituutioista jää nopean teknologiakehityksen vauhdista.

• Kansallisista ratkaisuista siirrytään ylikansallisiin ja julkisista palveluista yksityisiin.

• Monialaisten teknologiayhtiöiden valta kasvaa ja elinkeinoelämä keskittyy suurille toimijoille.

• Samalla työ ja tuotanto hajaantuvat teknolo-gioiden ja alustatalouden mahdollistamana.

• Globaalit painopisteet keskittyvät teknologia-hubeihin ja kaupunkien rooli suhteessa valtioi-hin kasvaa.

• Alueiden ja ihmisten väliset erot ja polarisaatio lisääntyvät.

• Luonnonresurssien ja harvinaisten raaka-ainei-den arvo kasvaa teknologioiden lisätessä niiden kulutusta.

• Aasian maiden keskiluokka kasvaa. Aasiasta tulee trendien asettamisen veturi.

• Kiina, Venäjä ja islamilaiset valtiot löytävät yh-teisen tahtotilan lännen dominanssin murta-miseksi.

• EU:n yhtenäisyys vähenee ja sen vaikutusvalta madaltuu. Suomi identifioi itsensä puolueet-tomaksi väyläksi idän ja lännen välissä.

• Aasialaiset investoinnit Eurooppaan kasvavat ja mukana on strategisesti merkittäviä kohteita.

• Pohjoisen meritien logistinen merkitys kasvaa.

• Talouden, yritysmaailman ja politiikan paino-piste siirtyy itään ja länsimaiden valtakausi päättyy.

9

SKENAARIOIDEN KITEYTYKSET1 Globaali keskinäisriippuvuus

Globaalit verkostot

ProtektionismiNationalismi

Keskittyneetrakenteet

(kv-instituutiot)

Teknologia- revoluutio

KriisitHajautuneet rakenteet

Teknologia- evoluutio

Rauha

4 Teknologinen maailmanjärjestys

Globaalit verkostot



(suuryritykset)


KriisitHajautuneet rakenteet(yksilöt)


Rauha

2 Aseellinenvaltapolitiikka

Globaalit verkostot


Keskittyneetrakenteet (valtiot)


Kriisit(sodat)

Hajautuneet rakenteet


Rauha

Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

Globaalit verkostot




Kriisit(hybridi)

Hajautuneet rakenteet

(yksilötjayhteisöt)


Rauha

5 Idän dominanssi

Globaalit verkostot


Keskittyneetrakenteet (Idänvaltiot jayritykset)


KriisitHajautuneet rakenteet


Rauha

3

10

SKENAARIO 1GLOBAALI KESKINÄISRIIPPUVUUS

11

SKENAARIO 1

GLOBAALI KESKINÄISRIIPPUVUUS 1/3

Aasian talouskriisi vahvistaa lännen asemaa vakaana turvasatamana

Kansainvälinen sääntely lisääntyy ja laajenee

Hitaampi, vakaampi ja säädellympi länsivetoinenglobalisaatiojatalous

• Talouskehitys hidastuu ikääntymisen, muiden demografisten muutosten sekä tuottavuuden heikon kasvun vuoksi länsimaiden lisäksi myös globaalilla tasolla ja kehittyvissä talouksissa. Valtioiden ja koti-talouksien velkaantuminen jatkuu.

• KiinanjaEtelä-Koreankiinteistömarkkinatylikuumenevat. Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden talousjärjestelmän sekä varjopankkisektorin heikkoudet ja käynnistää pörssikurssien korjausliikkeen.

• Perinteiset teollisuusmaat toipuvat talouskriisistä Aasiaa nopeammin vuoden 2007 talouskriisin jälkeen luotujen vakavaraisuusmekanismien avulla. Länsimaiset pankit ja perinteiset valuutat toimivat sijoitus-ten turvasatamina. Länsi vahvistaa asemaansa.

• 2010-luvun protektionististen toimenpiteiden, sotien ja konfliktien kustannukset käyvät kalliiksi. Kus-tannukset pakottavat valtiot tekemään yhteistyötä tärkeimmissä kansainvälisissä kysymyksissä. Kan-sainvälisteninstituutioiden,kutenYK:nrooli,vahvistuujaglobaalikeskinäisriippuvuuslisääntyy.

• EU:nsisäinenyhteistyöjatoimintakykypalautuu. Euroopan komissio käynnistää vapaakauppaneuvot-telut Australian kanssa tilanteessa, jossa vapaakauppasopimus USA:n kanssa on laitettu jäihin.

• Digitalisaatiokehitysautomatisoityötä ja osa perinteisistä ammateista katoaa. Palvelullistuminen ja alustatalous synnyttävät kuitenkin uutta työtä. Everything-as-a-Service -yhteiskunta laajenee.

• Blockchain-teknologianpäällerakennetutsovelluksetedistävätyksilöidenvälistäsopimistajalisää-vätluottamusta. Yksilöiden välinen vaihdanta helpottuu. Lohkoketjuteknologiaa aletaan hyödyntää nopeasti myös julkisella sektorilla esimerkiksi maarekisterien toteuttamisessa ja infrastruktuuritiedon digitalisoinnissa.

2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

12

• Konfliktitrauhoittuvathiljalleen. Syyriassa ja Itä-Ukrainassa päästään tilanteeseen, jossa aseelliset yhteenotot lopetetaan ja diplomaattinen sovittelu käynnistetään.

• Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät, kun keskiluokka ja vaatimukset elämänlaadusta kasvavat ja talous kipuilee. Sen talouskasvu hidastuu ja valta-asema heikkenee ponnistelujen kääntyessä sisäänpäin.

• Länsimaat toimivat kansainvälisen sopimisen vetureina. Suuri osa valtioista suostuu määriteltyihin normeihin edistääkseen vientiään ja talouttaan. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet lopetetaan sovit-telujen alkaessa.

• EU:nsisäinenyhteistyötiivistyyjaliittovaltiokehitysvahvistuu. Suomi pyrkii vahvistamaan asemaan-sa EU:ssa ja identiteettiään vahvana osana perinteistä länttä.

• Ilmaston lämpenemisen ja pienhiukkaspäästöjen terveydellisten vaikutusten suuret kustannukset tun-nustetaan. Kuivuus, hurrikaanit ja vallanvaihto tuovat myös USA:n mukaan ilmastotalkoisiin. Vahvempi ympäristö-jailmastosopimussolmitaanjatoimenpiteetkäynnistetään.

• EuroopanmaidenasemaNatossavahvistuu.Ruotsi,Itävalta,IrlantijaSuomiliittyvätNatoon. EU- tasoiselle puolustusyhteistyölle ei nähdä tarvetta. Venäjä paheksuu Naton laajentumista, mutta ei ryh-dy toimenpiteisiin.

• VenäjälläPutininneljännenpresidenttikaudenpäättyminenjakyllästyminenkeskitettyynvaltaan johtavat linjanmuutokseen ja maan demokratiakehitykseen. Länsimaat lisäävät taloudellista yhteistyö-tä Venäjän kanssa.

• Kiinan, Intian ja muiden aikaisemmin voimakkaasti kasvaneiden valtioiden talouskasvun merkittävä maltillistuminen ontasoittanutjahidastanutmaailmantaloudenkasvua.

• Talouskasvun hidastuminen yhdessä elinkeinoelämän muutoksen kanssa pakottaa uudistamaan yhteis-kuntamalleja ja sosiaalijärjestelmiä. Suomessa muutokseen reagoidaan muuttamalla sääntelyä, vero-tusta ja koulutusta.

SKENAARIO 1





2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

13

• Globalisaatiokehityksestäontullutaikaisempaahitaampaa,vakaampaajasäädellympää.

• Digitaaliset luottamusalustat ja jakamistalouden transaktiot on tuotu sääntelyn piiriin. Lohkoketjutek-nologiaa hyödynnetään myös vaaleissa ja poliittisessa päätöksenteossa, mikä on lisännyt myös suoraa kansanvaltaa.

• Luonnonresurssienkäyttömahdollisuuksiaonrajoitettu eettisestä, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaläh-töisestä näkökulmasta. Luonnonresursseja olisi periaatteessa saatavilla, mutta niiden käyttäminen on aikaisempaa kalliimpaa, säädellympää ja joidenkin resurssien suhteen jopa kriminalisoitua. Esimerkik-si hiilen käyttö energiantuotannon polttoaineena tai öljyn ja dieselin käyttö liikenteen polttoaineena on useissa maissa kielletty.

• Aasiankorkeastikoulutettuaväestöämuuttaalänsimaihin paremman elintason, puhtaan ilman ja demokraattisen yhteiskuntamallin perässä. Myös Suomi on suosittu maahanmuuttokohde, sillä maata pidetään turvallisena ja vakaana hyvinvointiyhteiskuntana.

• EU:nroolimaailmanpolitiikassaonkasvanut. Se on 2020-luvulla edelleen tiivistänyt poliittisia ja ta-loudellisia suhteitaan Australian, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Britannian kanssa.

• Vapaakauppasopimukset ovat laajentuneet ja länsimainen talousalue on vahva. Yhdysvallat on säi-lyttänyt asemansa poliittisena ja taloudellisena maailmanmahtina. Kiina joutuu kilpailemaan maailman-kaupassa aikaisempaa reilummin maan velkaannuttua ja talouspolitiikan kansainvälisen säätelyn tiu-kennuttua.

• Itä-Afrikan elinolosuhteet ovat parantuneet teknologiakehityksen ja kansainvälisen yhteistyön vaiku-tuksesta (mm. kastelujärjestelmät ja nopean internetin leviäminen). Elinolosuhteiden parantuminen onvakauttanutItä-AfrikanvaltioidenpoliittisiajärjestelmiäjatasoittanutpakolaisvirtojaAfrikas-ta Eurooppaan.

SKENAARIO 1





2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

14

JUONEN KITEYTYS: SKENAARIO 1

GLOBAALI KESKINÄISRIIPPUVUUSSkenaarion liikkeelle

panevat voimat2017 - 2019

Juonenvaiheet:tapahtumatjaeriintressitahojentoimenpiteetSkenaarion loppu- tilanteenkuvaus

2030

Konfliktien, protektionisminja

ilmastonmuutoksen kustannukset tunnistetaan

Kansainvälisten instituutioiden rooli vahvistuu

Digitalisaatiokehitys palvelullistaa

elinkeinorakennetta

Kehittyvienmaiden rahoituskriisi

paljastaa Kiinan talousjärjestelmän

heikkoudet

Globaali keskinäis- riippuvuus

Kansainvälinen sääntely lisääntyy ja ympäristö-jailmasto- politiikkatiukentuu

Blockchain- teknologiat luovat

uusia toimintamalleja yksityisellä ja julkisella

sektorilla

EU:nkilpailukyky vahvistuu ja

liittovaltiokehitys voimistuu

Länsimaiset pankit ja valuutat

sijoitusten turvasatamina

Taloudelliset ja yhteiskunnalliset

ongelmat kääntävät Kiinanfokuksen

sisäänpäin

Globalisaationja maailmantalouden

kehitys on hitaampaa ja vakaampaa

Euroopan maiden asema Natossa

vahvistuu ja Suomi liittyyNatoon

Korkeasti koulutettuaväestöämuuttaaAasiasta

länsimaihin

15

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSETENERGIAHUOLTO LOGISTIIKKA TEOLLISUUS

• Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä Euroopan ulkopuolelle laajentuva päästökauppa ohjaavat energia-alaa kohti uusiutuvia ja päästöttömiä energialähteitä.

• Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto teollisessa mit-takaavassa on usein kannattavaa.

• Uusiutuvan tuotannon myötä säätövoiman tarve kasvaa (maakaasu).

• Öljy- ja kaasumarkkinat toimivat: raakaöljyn, öl-jytuotteiden ja kaasun saatavuus on hyvä.

• Fossiilisten polttoaineiden käyttöä rajoitetaan ja hankaloitetaan voimakkaasti. Kivihiilen käyttö lopetetaan monissa EU-maissa.

• EU:n energiamarkkinat harmonisoituvat ja inte-groituvat.

• Maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien määrä kasvaa. Hintavaikutuksia on vaikea arvioida.

• Suomen energiamarkkinaan tulee uusia euroop-palaisia toimijoita.

• Puubiomassan energiakäyttöä ja ruoan viljelyalaa vievien biopolttoaineiden viljelyä rajoitetaan.

• CHP-tuotanto on vaikeuksissa hintavolatiliteetin kasvaessa. Laitoksia suljetaan, mikä heikentää toi-mitusvarmuutta kylminä ja pimeinä jaksoina.

• Lämmön pientuotanto lisääntyy ja kaukolämmön kilpailukyky heikentyy.

• Globaalit kauppavirrat tiivistyvät ja keskinäisriip-puvuus kasvaa. Logistiikkaverkosto on entistä nopeampi ja toimivampi. Lohkoketjut hajauttavat logistisia virtoja.

• EU panostaa voimakkaasti Euroopan sisäisen lo-gistiikka- ja liikennejärjestelmän kehittämiseen ja harmonisointiin. Harmonisointi ei aina huomi-oi Suomen erityispiirteitä.

• Eurooppalaiset kuljetusyritykset saavat vapaasti operoida eri jäsenmaissa (vrt. kabotaasi).

• Verkostojen toimivuuden vuoksi logistisen kalus-ton korkeaa kotimaista omistuspohjaa ei pidetä kriittisenä.

• Raideliikenteeseen investoidaan ja rautatiet yh-distävät Eurooppaa yhä tiiviimmin ja nopeammin. Helsinki–Tallinna -tunneli yhdistää Suomen rai-deliikenteen Eurooppaan.

• Ympäristö- ja ilmastopolitiikka ohjaa logistiikan ja liikenteen kehitystä entistä voimakkaammin. Itämeren alue on edelläkävijä päästöjen rajoitta-misessa.

• Lentoliikenteen hinta nousee, mutta volyymit kasvavat tästä huolimatta.

• Dieselin käyttö liikenteessä vähenee merkittäväs-ti useammissa Euroopan maissa (sähköistäminen).

• EU:n sisämarkkinat harmonisoituvat edelleen. Kehitys tukee Suomen vientiä Eurooppaan ja lisää eurooppalaista tuontia.

• Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus on melko hyvällä tasolla toimivan globaalin raaka-ainemark-kinan myötä.

• Ympäristö- ja ilmastopolitiikka kuitenkin osaltaan rajoittaa etenkin ympäristölle haitallisten raaka-ai-neiden saatavuutta.

• Päästökaupan ohjausvoima kasvaa ja vaikutukset tuntuvat teollisuudessa kustannusten nousuna. Toisaalta päästökaupan maantieteellinen laajen-tuminen tasoittaa kilpailutilannetta.

• Puupolttoaineiden käyttöä rajoitetaan ja metsä-teollisuuden raaka-aineita on riittävästi.

• Teollisuuden energiatehokkuusvaatimuksista pi-detään kiinni.

• Verkostoituneessa maailmassa logistiikan toimi-vuus korostuu.

• Myös teollisuus palvelullistuu (Everything- as-a-Service).

• Vakaassa maailmantalouden kehityksessä koti-talouksien luottamus ja kulutus kasvavat.

SKENAARIO 1: Globaali keskinäisriippuvuus

16

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSETPUOLUSTUSTEOLLISUUS

JA-HUOLTO

• Kansainvälisten sopimusten vahvistuessa enna-koitavuus ja sotilaallinen huoltovarmuus paranee ja suunnittelusyklit pidentyvät ja systeemi on aikaisempaa stabiilimpi.

• Puolustusteollisuudessa verkostojen merkitys korostuu. Verkostoihin luotetaan, mikä osaltaan madaltaa kansallisten omavaraisuusvaatimusten tasoa.

• Keskinäisriippuvuuksien kasvaessa puolustus-järjestelmien riippuvuudet Suomen ulkopuolel-la oleviin yhteyksiin ja tietojärjestelmiin lisään-tyvät. Mahdolliset häiriöt muualla maailmassa vaikuttavat entistä enemmän myös Suomen ti-lanteeseen.

• Puolustusbudjetit pienentyvät. Suomessa val-miutta ajetaan alas (oma valmius kuitenkin säi-lytetään) ja resursseja kohdennetaan rauhan-omaisiin asioihin.

• Nato mahdollistaa entistä tiiviimmän puolustus-teollisuuden kaupankäynnin lännen ja jäsenmai-den kanssa, mutta heikentää kaupankäyntiä itään. Naton kautta pystytään hoitamaan kalliimmat ja suurimmat puolustusmateriaalihankinnat.

• Tiedustelu kasvaa, jotta varmistetaan luottamus (kasvavan keskinäisriippuvuuden vuoksi).

ELINTARVIKEHUOLTO

• Verkostoituvassa maailmassa alkutuotannon omavaraisuuden ja elintarvikkeiden kotimaisuu-den merkitys hälvenee hiljalleen.

• Tuonti ja vienti lisääntyy. Kansainväliset standar-dit ohjaavat politiikkaa.

• Elintarvikekauppa markkinaehtoistuu. EU:ssa eurooppalaiset harmonisoituneet elintarvikemark-kinat mielletään kotimarkkinoiksi.

• EU:n maatalouspolitiikka nojaa tuottavimpiin alueisiin ja ideologiaan, jossa ”kaikkea ei tarvitse viljellä tai tuottaa kaikkialla”. Maataloustukien määrää vähennetään.

• Suomessa maatilat keskittyvät ja muuttuvat yhä teollisemmiksi kannattavuuden parantamiseksi.

• Elintarvikekaupan markkinaehtoistuminen johtaa ajoittain tarjonnan ja hintojen merkittäviinkin vaihteluihin.

• Ruoantuotannon ilmastovaikutuksia pyritään hillitsemään kansainvälisillä sopimuksilla. Myös elintarvikkeiden analysointia ja jäljitettävyyttä kehitetään kansainvälisen kaupan luotettavuuden parantamiseksi.

SKENAARIO 1: Globaali keskinäisriippuvuus

FINANSSIALA

• Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa Kiinan talous- ja pankkijärjestelmän sekä varjopankki-sektorin heikkoudet.

• Länsimaiset pankit ja perinteiset valuutat toimi-vat sijoitusten turvasatamina.

• Globaali talouskehitys tasapainottuu, vakautuu ja hidastuu maltillisesti.

• Suomen talouskasvu pysyy 0,5 - 2 % välillä (BKT:n kasvu vuodessa).

• EU:n liittovaltiokehitys voimistuu. EU-tasoinen regulaatio ja ohjaus harmonisoivat finanssialaa.

• Blockchain-teknologiaa hyödynnetään finans-sialalla. Lohkoketjujen avulla varmennetut transaktiot parantavat finanssijärjestelmän luotetta-vuutta.

• Markkinoille tulon esteitä madalletaan ja yhtiöi-den on avattava asiakasrajapinnat kolmansien osapuolten käyttöön asiakkaan halutessa.

• Eläkeyhtiöiden sijoitukset ulkomailla lisääntyvät. Kerrannaisvaikutukset lisääntyvät ja monimut-kaistuvat.

17

SOTE JA YHDYSKUNTAPALVELUT

• Kansallisen huoltovarmuustyön vaatimukset rapautuvat, varautumisen ohjattavuus heikkenee.

• EU:ssa sosiaali- ja terveysalaa ja yhdyskuntapal-veluita harmonisoidaan ja markkinoita kehitetään yhä avoimemmiksi ja vapaammiksi. Päätöksen-teko ylikansallisella tasolla korostuu.

• Tieteellinen yhteistyö kasvaa.

• Suomessa väestön ikääntyminen ja laajasta jul-kisesta sektorista kiinni pitäminen yhdistettynä pitkään jatkuneeseen hitaan talouskasvun aikaan aiheuttaa haasteita julkisten palvelujen rahoitta-miseen.

• Julkisten palveluiden tuottaminen on haastavaa ja yksityinen sektori kasvaa. Perusinfrastruktuu-rin korjausvelka kasvaa.

• Terveydenhuolto kansainvälistyy ja muista EU-maista haettavat terveyspalvelut ja hoidot yleistyvät (kotimaan maksettava).

• Suomeen tulee sote-asiakkaita kasvavissa määrin myös ulkomailta. Henkilöstön ja asiakkaiden kieli- ja kulttuuritaustat moninaistuvat.

• Myös osia tuotannosta (esim. laboratoriotutki-mukset) siirretään ulkomaille.

TIETOYHTEISKUNTA(ML.MEDIA)

• EU:ssa ohjataan sekä tietoturvan parantamiseen että datan ja rajapintojen avaamiseen. Esim. asiakasrajapinnat tulee avata kolmansille osa-puolille kilpailun lisäämiseksi ja palvelujen kehittämiseksi.

• EU rajoittaa alueen ulkopuolisten suuryhtiöiden dominanssia kiristämällä kansalaisten datan yk-sinvaltaiseen hyödyntämiseen liittyvää sääntelyä.

• Tietoyhteiskuntaan muodostuu uudenlaisia glo-baaleja ekosysteemejä. Samalla verkkoja ja data-keskuksia päätyy ulkomaiseen omistukseen.

• Lohkoketjuteknologiaa hyödynnetään myös jul-kisella sektorilla toiminnan digitalisoimisessa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Tämä lisää suoraa kansanvaltaa EU:ssa ja Suomessa.

• Sananvapaus vahvistuu suuressa osassa maailman valtioita. Tiedonvälitys ympäri maailmaa on avoin-ta ja julkisen palvelun mediayhtiöt vahvistuvat.

• Demokratia ja sananvapaus ovat Suomen vah-vuuksia.

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSETSKENAARIO 1: Globaali keskinäisriippuvuus

SKENAARIO 2ASEELLINEN VALTAPOLITIIKKA

19

• Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet ja ennätyspitkät kuivuusjaksot heikentävät elinolosuhteita etenkin Itä-Afrikassa ja Lähi-idässä. Tilanne lisää ruokapulaa, työttömyyttä ja levottomuuksia.

• Pakolaisuus lähivaltioihin ja Eurooppaan lisääntyy voimakkaasti. Lähi-idästä tulleiden pakolaisten muut-tovirrat kohdistuvat suurimpiin kaupunkeihin ja Länsi-Eurooppaan, joissa on jo suuria keskittymiä tai hyvä sosiaaliturva. Pakolaisuudenportinvartijoiden, kuten Turkin ja Pohjois-Afrikan maiden rooli kasvaa.

• Valtiotsulkeutuvatedelleennationalistisenjaprotektionistisenajattelunmyötävaikutuksesta. Irti- otot kansainvälisistä sopimuksista yleistyvät ja globalisaatiovastaisuus kasvaa.

• Lähi-idänaseellisetkonfliktitlaajenevat. Syyrian tilanteeseen ei saada ratkaisua. Arabikevään esiin nostamat muutosvaatimukset lisääntyvät ja johtavat yhteenottoihin. Levottomuudet lisääntyvät myös Kurdistanissa, Libyassa ja Jemenissä. Venäjä ja Yhdysvallat ajavat erilaisia intressejä Lähi-idässä.

• Pohjois-KoreankriisinlaajentuminensotilaallisiksitoimiksituoKiinanosaksiYhdysvaltojenjaVenä-jänvastakkainasettelua. Taiwanin kysymys nousee jälleen keskeiseksi poliittiseksi kysymykseksi ja pe-linappulaksi.

• Venäjä käyttää konfliktoitunutta tilannetta hyväkseen ja sotilaalliset toimet käynnistyvät Itä-Ukrai-nassa. Itä-Euroopassa ilmatilan loukkaukset ja sotaharjoitukset ovat yleisiä ja arvaamattomia. EU on kykenemätönreagoimaanVenäjäntoimiin.

• Luottamus EU:n kykyyn toimia uudessa maailmanjärjestyksessä vähenee. Sisäiset ristiriidat lisäänty-vät ja jäsenvaltiot haluavat siirtää päätöksentekovaltaa kansalliselle tasolle. EUpysyykoossa,muttaroolipäätöksenteossaheikentyy.

• Yhdysvallat tuomitsee Venäjän toiminnan ja Nato lisää rooliaan ja läsnäoloaan Euroopassa. Nato- keskustelu nousee 2019 eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi.

SKENAARIO 2

ASEELLINEN VALTAPOLITIIKKA 1/3

Globaalinhallinnanjaympäristönhaasteiden kärjistyminen

Valtasuhteiden muutokset jarajuthäiriöt

Uusjako globaalin, paikallisuuden ja alueellisuuden välillä

2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

20

• Maailmaonajautunutkonfliktoituneeseensotienaikaanjapuolustusbudjetitkasvavat.Valtapolitiikan merkitys korostuu ja alueiden suvereniteettia uhkaavat toimet lisääntyvät. Energian ja kriittisten resurs-sien hallintaa käytetään valtapoliittisina aseina.

• Massiiviset muuttoliikkeet lisäävätkulttuurisiayhteentörmäyksiä,jotkatoimivatalustanalaajallejajärjestäytyneelle terrorismille. Terroristijärjestöt toimivat autoritääristen valtioiden kaltaisesti ja isku-jen lisäksi käyvät alueellisia sotia.

• Autoritääristätoimintaaperustellaandemokratiantoimimattomuudella.Voimakkaasti ylhäältä joh-detut valtiot lisäävät edelleen ylimpien päätöksentekijöiden valtaa. Venäjän presidentinvaaleja 2024 varten lainsäädäntöä muutetaan siten, että poikkeustilassa Putin voi jatkaa presidenttinä.

• Demokraattisen päätöksenteon kannatus sekä yhteinen eurooppalainen arvomaailma ja perusoikeudet rapautuvat, eivätkä ne ohjaa ihmisten toimintaa kuten aiemmin. Niin poliittiset kuin sotilaalliset sepa-ratistiset liikkeet, esimerkiksi Kataloniassa ja Skotlannissa, vahvistuvat.

• Valtiot vahvistavat tai muodostavat uusia, entistä laajempia sotilasliittoutumia. Puolustusyhteisölli-nenliittoutuminenjakaavaltioitaerileireihin. Iso-Britannia ja Ranska toimivat Nato-yhteistyön eurooppalaisina vetureina. EUjääpuolustusliittoumienjayksittäistenvaltioidenintressienjalkoihin.

• SuomijaRuotsiliittyvätNatoon. Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi ja Norja) keskinäinen puolustusyhteis-työ Naton sisällä laajenee. Venäjä reagoi Naton laajentumiseen häiritsemällä maiden välistä kauppaa sekäenergiantoimittamista. Myös Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen lisääntyy merkittävästi. Taloudelliset iskut ovat tuntuvia Suomen kansantaloudelle.

• Itämeren meriliikenne hankaloituu. Suomen vienti ja tuonti vaikeutuu ja merilogistiikka kokee ajoittai-sia merkittäviä hidasteita.





2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 2

21

• Arktisestaalueestasekäavaruusvarustelustaontullutvaltapolitiikankeskeisiäareenoita. Avaruuden valloitus sekä avaruuden kautta tapahtuvan sodankäynnin riskit vaativat uudenlaisia kansainvälisiä turvallisuussopimuksia, joista ei kuitenkaan ongelmitta päästä yksimielisyyteen.

• Myöslogististenkulkureittienmerkitysonkasvanut. Suezin kanava, Malakansalmi, Etelä-Kiinan meri, Tanskan salmet, Jäämeri ja Itämeri ovat kansainvälisten kriisien ja terrorismin kohteita.

• Arktisen alueen ja avaruusvarustelun merkityksen korostuminen onpalauttanutKiinankansainvälisenvaltapolitiikankentälle. Kiina, Venäjä, Yhdysvallat, Tanska ja Norja kilpailevat arktisen alueen logisti-sista reiteistä ja resursseista.

• Turvallisuuspoliittinen tilanne ja kyberriskit ovat vähentäneet valtioiden välistä tiedon jakamista ja yhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistyöhön riittää aikaisempaa vähemmän panoksia.Digitalisaatioke-hitysjauusienteknologioidenkäyttöönottoonhidastunut.

• Puolustusliittoumat toimivat maailmanpolitiikan keskeisinä vallankäyttäjinä. Puolustusliittoumatovatlaajentaneettoimintaansaturvallisuudestatalousyhteistyöhön. Liittoumien jäsenmaat haluavat kui-tenkin pitää tiukasti kiinni omasta kansallisesta päätösvallastaan. Euroopan unionin direktiivit ja har-monisointitoimenpiteet ovat pelkkä muisto vanhoista ajoista.

• Konfliktien lisääntyessä ja kansainvälisen ilmasto- ja energiapolitiikan takkuillessa kasvihuonepäästötovatkasvaneethallitsemattomasti.MaaperänkuivumisenaiheuttamatongelmatlisääntyvätmyösEtelä-Eu-roopassa, mikä on heikentänyt merkittävästi alueen maataloustuotantoa. Ilmastonmuutos lisää muutto-liikettä eteläisimmästä Euroopasta Keski-Eurooppaan.

• Keski-jaPohjois-Euroopassasäänääri-ilmiöt,kutenmyrskytjatulvat,yleistyvätentisestään.





2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 2

22

SKENAARIO 2: Aseellinen valtapolitiikka

JUONEN KITEYTYSSkenaarion liikkeelle

panevat voimat

2017 - 2019


2030

Aseellinen valtapolitiikka

Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet heikentävät elinolo- suhteitaItä-Afrikassa

ja Lähi-idässä

Pakolaisvirrat lähivaltioihinja

Eurooppaan kasvavat

Lähi-idän, Pohjois- Korean Itä-Ukrainan konfliktitkärjistyvätjakietoutuvat toisiinsa

Protektionismi ja kansallismielisyys

vahvistuvat

Kulttuurien yhteentörmäykset

ja terrorismi lisääntyvät

Valtiot sulkeutuvat ja vastak-kainasetteluvoimistuu.Venäjän,USA:njaKiinan

välit kiristyvät

Turvallisuus- poliittinentilanne

heikkenee ja sotilaallisettoimet

laajenevat

Eurooppalainen arvomaailma ja

EU:nsisäinenpäätök-senteko heikentyy

Puolustusliittoumia vahvistetaan ja Suomiliittyy

Natoon

Digitalisaatio- kehitys ja uusien teknologioiden käyttöönotto

hidastuu

Arktisen alueen,logististen kulkureittienja

avaruusvarustelun rooli kasvaa

Puolustus- liittoumistatulee maailmanpolitiikan

keskeisimpiä vallankäyttäjiä

23

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSET

ENERGIAHUOLTO LOGISTIIKKA TEOLLISUUS

• Energian hallintaa käytetään valtapoliittisena painostuskeinona. Suomen riippuvuus tuontienergiasta luo riskejä.

• Riski energiajärjestelmää uhkaaville iskuille kasvaa.

• Polttoaineiden saatavuudessa on ajoittain ongel-mia ja energian hinta nousee.

• Polttoaineiden kuljetuksissa Itämerellä on haas-teita. Meriliikenteen toimivuus polttoainehuol-lolle korostuu.

• EU-tason ohjauksen merkitys pienenee. Ener-gia-alaa ohjataan pääasiassa kansallisen säänte-lyn ja verotuksen avulla.

• Suomen energia-alan ohjauksen keskiössä on omavaraisuuden kasvattaminen ja energian tuon-nin varmistaminen. Venäjä-riippuvuutta pyritään vähentämään voimakkaasti.

• Polttoaineiden hinnat nousevat ja tuotantotukien painopiste siirtyy omavaraisuuden varmistami-seen (puu, biomassa ja turve). Uusiutuvien polt-toaineiden merkitys pienenee.

• Kivihiilen käyttö jatkuu useissa maissa ja olemas-sa olevat voimalaitokset halutaan säilyttää.

• Kuluttajien energiaköyhyys lisääntyy Euroopassa ja Suomessa.

• Merireittien strateginen merkitys kasvaa ja me-rireittejä käytetään geopolitiikan välineinä (esim.: Suez, Malakansalmi, Etelä-Kiinan meri, Tanskan salmet, Jäämeri ja Itämeri).

• Venäjä pyrkii vaikuttamaan merikuljetuksiin ja Suomen liittyessä Natoon merikuljetuksia mene-tetään.

• Itämeren meriliikenne hankaloituu. Suomen me-rilogistiikka kokee merkittäviä hidasteita ja vien-ti ja tuonti vaikeutuvat. Nato-jäsenyys tuo kui-tenkin turvaa Suomen välttämättömille merikul-jetuksille.

• Venäjän ilmatilan käytön voimakas rajoittaminen vaikuttaa olennaisesti lentoyhteyksiin Suomesta.

• Kiina, Venäjä, Yhdysvallat, Tanska ja Norja kilpai-levat arktisen alueen logistisista reiteistä ja re-sursseista. Kiina pyrkii turvaamaan kauppareitit ja -virrat.

• Riski logistista infrastruktuuria uhkaaville iskuille kasvaa.

• Kansainvälisten logistiikkatoimijoiden toiminta-edellytyksiä epäillään ja kuljetusketjuja pyritään saamaan kansalliseen hallintaan.

• Turvatoimien lisääntyminen hidastaa kuljetuksia ja lisää kustannuksia.

• Protektionismin lisääntyessä raaka-aineiden saan-ti, tuonti ja vienti vaikeutuvat.

• Taloudelliset ja poliittiset raja-aidat, kuten tullit ja pakotteet, nostavat useiden teollisuuden raa-ka-aineiden hintoja.

• Alueelliset konfliktit aiheuttavat häiriöitä kriitti-sissä logistisissa reiteissä ja toimituskanavissa, mikä heijastuu maailmanmarkkinoille.

• Kansallisen omavaraisuuden merkitys kasvaa ja kotimaista tuotantoa tuetaan vahvasti.

• Nato-varaukset raaka-aineisiin auttavat Suomen ollessa liittouman jäsen (Naton keskinäinen avun- anto). Ilman Nato-jäsenyyttä sisäisiin resursseihin ja materiaaleihin ei päästä käsiksi.

• Teollisuuden ja elinkeinoelämän varovaisuus lisääntyy ja investoinnit vähenevät.

• Kotitalouksien luottamus ja kulutus vähenevät.


24


JA-HUOLTO

• Valtapolitiikan merkitys korostuu. Alueiden su-vereniteettia uhkaavat toimet lisääntyvät ja aseel-lisen konfliktin todennäköisyys kasvaa myös Suo-men lähialueilla.

• Kriisitilanteessa puolustusvoimien ja puolustus-teollisuuden budjetit kasvavat.

• Kauppasaarrot lisääntyvät ja teollisuuden (muu-kin kuin puolustusteollisuus) markkina-alue ka-penee.

• Riskit puolustusteollisuuden tuotannollisiin häi-riöihin (esim. komponenttien saanti) lisääntyvät.

• Omavaraisuutta pyritään lisäämään kaikilla kriit-tisillä toimialoilla. Yhteiskunnan suunnittelusykli lyhenee.

• Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi ja Norja) keskinäinen puolustus-yhteistyö Naton sisällä laajenee.

• Naton ohella kahdenvälisten puolustusteollisuu-den sopimusten merkitys lisääntyy. Sopimusra-joitteet Norjan kanssa poistuvat.

• Suomen puolustusteollisuuden vienti kohdistuu strategisille kumppaneille ja liittolaisille Nato- markkinoiden avautuessa.

ELINTARVIKEHUOLTO

• Raaka-aineiden saatavuus vaikeutuu. Niiden riit-tävyys, laatu ja turvallisuus aiheuttavat ongelmia. Kotimaista ruuantuotantoa tuetaan vahvasti.

• Tuotantohyödykkeiden (energia, sähkö, vesi) saa-tavuus on epävarmaa ja varastoinnin tarve kasvaa.

• Konfliktoituneessa maailmassa perustarpeiden, kuten elintarvikehuollon, asema korostuu. Tämän myötä myös ei-elintärkeiden hyödykkeiden kaup-pa ja tuotanto vähenee.

• Elintarvikkeiden valikoima supistuu.

• Väestönkasvu yhdistettynä ruoan saatavuuden äkillisiin muutoksiin aiheuttaa heilahtelua hin-noissa. Elintarvikkeiden tarve lisääntyy.

• Maaperän kuivumisen aiheuttamat ongelmat lisääntyvät myös Etelä-Euroopassa, mikä heikentää merkittävästi alueen maataloustuotantoa.

• Sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt ja tulvat vaikeut-tavat maatalouden tuotanto-olosuhteita myös Suomessa.


FINANSSIALA

• Geopoliittiset kriisit, tullipolitiikka, ja valuuttakil-pailu jarruttavat kansainvälistä talouskehitystä ja globaalia verkottumista.

• Globaali velkaantuminen jatkuu ja talouskehitys hidastuu.

• Sisäiset kiistat repivät EU:ta ja unionin toiminta-kyky on heikko. Euroopan unionin direktiivit ja harmonisointitoimenpiteet ovat pelkkä muisto vanhoista ajoista. Kansallisten toimijoiden rooli vahvistuu.

• Pohjoismaisen yhteistyön merkitys talouspolitii-kassa korostuu.

• Keskustelu kansallisista valuutoista korostuu.

• Puolustusliittoumat laajentavat toimintaansa tur-vallisuudesta talousyhteistyöhön. Liittoumien jä-senmaat haluavat kuitenkin pitää tiukasti kiinni omasta kansallisesta päätösvallastaan.

25


• Huoltovarmuuden sotataloudellinen näkökulma korostuu.

• Suuret pakolaisliikkeet luovat paineita hyvinvoin-tiyhteiskunnan rakenteiden ja palveluiden pur-kamiseen (verotuksen alentaminen) ja/tai toimin-nan tehostamiseen.

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden rooli osana koko-naispuolustuksen järjestelmää korostuu.

• Suomen maantieteellinen sijainti ja valtapolitiikan värittämä kaupanteko korostaa riippumattomuut-ta ja omavaraisuutta maamme peruspalveluiden tuotannossa.

• Kriittisten hyödykkeiden saatavuus vaikeutuu (riippuen Naton varautumisesta). Tarvikkeiden, varaosien ja lääkkeiden saatavuus kansainvälisil-tä markkinoilta heikkenee.

• Terveydenhuollossa korostuu priorisointi. Elin-tärkeät ja kiireelliset potilaat hoidetaan ja muiden hoitoa siirretään.


• Turvallisuuspoliittinen tilanne ja kyberriskit ovat vähentäneet valtioiden välistä tiedon jakamista ja yhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistyöhön riittää aikaisempaa vähemmän panoksia.

• Kansallisvaltion rooli korostuu myös mediasek-torilla (julkiset palvelut ja poliittinen ohjaus).

• Digitalisaatiokehitys ja uusien teknologioiden käyttöönotto hidastuu. Tieto ja data siiloutuvat entistä vahvemmin.

• Konfliktoituneessa maailmassa informaatiovai-kuttaminen lisääntyy, mikä haastaa sananvapau-den sekä perinteiset mediayritykset. Moniäänisyys vaarantuu.

• Median resilienssikyvyn merkitys korostuu kan-salaisten hakeutuessa luotettavaksi kokemiensa tietolähteiden äärelle.

• Sananvapaus jää puolustusliittojen ja valtioiden jalkoihin.

• Autoritäärinen arvomaailma vahvistuu liberaa-leissa yhteiskunnissa.

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSETSKENAARIO 2: Aseellinen valtapolitiikka

26

SKENAARIO 3BLOKKIUTUMINEN JA HYBRIDIVAIKUTTAMINEN

27

• Kansallisiin intresseihin perustavan retoriikan laajentuminen heikentää kansainvälistä yhteistyötä. Glo-baalien sopimusten ohjausvoima vähenee.

• Resurssiprotektionismilisääntyy, mikä lisää epävarmuutta energian ja mineraalien saatavuudesta.

• Uudenlainen kylmän sodan aika syvenee. Valtioiden väliset konfliktit liittyvät useimmiten hybridivai-kuttamiseen ja vaikutusvallan kasvattamiseen – ei niinkään maantieteellisiin alueisiin tai aseellisiin selkkauksiin.

• Aluksiosatoimijoistaeihavainnoitaitunnustaheihinkohdistuvaavaikuttamista. Kyberhyökkäykset voivat olla huomaamattomia ja informaatiovaikuttamisen todellisia vaikutuksia saatetaan vähätellä.

• Valtiotherääväthybridivaikuttamisentodellisiinriskeihinrajujenhybriditoimientullessaesiin. Vaa-lituloksiin on pystytty vaikuttamaan ja strategisia alueita tai infrastruktuuria on päätynyt toisten toimijoi-den haltuun. Usein on vaikeaa päätellä, onko vaikuttamisen takana valtio, yritys, organisaatio tai yksittäi-set toimijat.

• Informaatiovaikuttamisen vuoksi ihmistenluottamusinstituutioihinon heikentynyt ja objektiiviset faktat ovat menettäneet merkitystään. Eri viiteryhmät luottavat eri tietolähteisiin ja ääriajattelu vahvis-tuu entisestään.

• Vastakkainasettelu lisääntyy. Länsimaat tuovat esiin Kiinan epäreilua kilpailua: keinotekoisen edullis-ta valuuttaa, yritysvakoilua ja ulkomaisten yhtiöiden toiminnan vaikeuttamista. Valtiotjoutuvatvalit-semaan,mihinpoliittiseenleiriinidentifioivatitsensä.

• Natonuskottavuuskärsii,kun se ei sisäisten ristiriitojen ja uudistumiskyvyttömyyden vuoksi pysty rea-goimaan hybridivaikuttamisen tuomiin ongelmiin. Yhdysvallat vähentää Natoon osoitettavia resursseja.

• EUhaluaanoustahybridipuolustuksellisenyhteistyönedelläkävijäksijakeskittääresurssejaanuu-denlaisen puolustusyhteisön rakentamiseksi.

SKENAARIO 3

BLOKKIUTUMINEN JA HYBRIDIVAIKUTTAMINEN 1/3

Hybridivaikuttamiseenherääminen BlokkiutuminenjaEU:n hybridipuolustusliittouma

Polarisaatiojablokkien väliset erot kasvavat

2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

28

• Maailma blokkiutuu toistensa kanssa kilpaileviin alliansseihin. Blokit perustuvat talousyhteistyöhön, ide-ologiaan, uskontoon tai arvoihin. Blokkien toimijat ovat valtioiden lisäksi yrityksiä ja muita organisaatioita.

• Blokit ovat usein kerroksellisia. Erilaiset ideologiat jakavat Euroopan valtioita erilaisiin blokkeihin. Esi-merkkinä konservatiiviset ja sulkeutuneet valtiot tai liberaalimmat ja ilmastonmuutoksen torjumiseen sitoutuneet valtiot. Suomi identifioi itsensä ensisijaisesti Pohjoismaihin ja Itämeren alueen blokkiin, joka on osa Euroopan unionia, joka puolestaan on osa laajempaa vapaakauppa-aluetta.

• Blokkien välinen kilpailu, avoimuuden madaltuminen, tullit, pakotteet ja vastapakotteet hidastavat maailmantalouttajaglobaaliaverkottumista.

• Kyberriskit kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan. Kriittisiä ICT-järjestelmiä eriytetään kansallisten rajojen ja blokkien rajojen sisälle.

• Sodan määritelmä hämärtyy. Eri toimijat varovat ylittämästä sodan määritelmää pyrkien vahingoitta-maan toista esimerkiksi tukemalla ja agitoimalla kansanryhmiä horjuttamaan omaa valtiotaan.

• EUkeskittyysisämarkkinoidenvahvistamiseenjamoderninpuolustuksenkehittämiseen. Tavoitteena on kyberhyökkäyksiltä ja infrastruktuuriin kohdistuvilta iskuilta suojautuminen ja niihin vastaaminen. EU:nhybridipuolustusliittoumatäydentääheikentynyttäNatoajatoimiiseneurooppalaisenasiviili-puolustuspilarina.

• Suomi,RuotsijaNorjatiivistävätjamodernisoivatpohjoismaista puolustusyhteistyötä.

• Yhteiskuntiakoossapitävätnarratiivithämärtyvät ja lisäävät levottomuutta. Samanmieliset yksilöt löytävät toisensa aikaisempaa helpommin digitaalisista verkostoista ja ylikansallinen heimoutuminen lisääntyy. Blokkeja vahvistavat narratiivit voimistuvat.

• Hybriditerrorismi perustuu yksilöiden tekemiin iskuihin tai vaikeasti havaittavaan vaikuttamiseen ilman ylhäältä tulevaa ohjausta. Islamistisen terrorismin rinnalle nousee vastaterrorismia, poliittista terroris-mia, ekoterrorismia…


2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 3



29

• Blokkiutuminenonlisännytvaltioidenvälisiäeroja. Demokratia on vain tiettyjen blokkien ideaali yhteiskuntamalli. Toiset blokit pitävät autoritääristä hallintoa tai uskonnollisiin oppeihin perustuvaa yhteiskuntajärjestystä parhaana mallina. Informaatiovaikuttaminen ja median monipuolistuminen luo haasteita sananvapaudelle ja demokraattiselle päätöksenteolle.

• Maailmanpolarisoituminenonlisännyttaloudellistaeriarvoisuutta. Osa blokeista perustuu vahvaan ja suureen sisämarkkinaan, osa valtioista on puolestaan jäänyt kokonaan blokkien ulkopuolelle, mikä jarruttaa vientiä ja talouskehitystä. Vaikka blokkien sisäinen kauppa voi kukoistaa, globaalit markkinat kärsivät, mikä hankaloittaa myös Suomen elinkeinoelämää, vientiä ja kansantaloutta.

• Valtioita ja blokkeja jakaa myös suhtautuminen teknologiaan ja yksityisyyteen. Valtiotjablokitjakau-tuvattarkkailuvaltioihinjayksityisyydenturvasatamiin. Toiset yhteiskunnat sallivat henkilödatan voi-makkaan kontrollin sekä kansalaisten ja yritysten tarkkailun turvallisuuden nimissä.

• Eri blokeissa eletään erilaisissa digitodellisuuksissa ja sen myötä erilaisissa arvotodellisuuksissa. Esi-merkiksi Kiinassa kasvojentunnistus yhdistettynä IoT:hen, edistykselliseen analytiikkaan, sosiaaliseen mediaan ja lähes miljardin kansalaisen rekisteriin mahdollistaa täysin uudenlaisen tiedustelun.

• Tietyt alueet ja yhteisöt nojaavat vahvasti kokemusperäiseen tietoon tieteellisen tutkimuksen sijasta. Syynä ovat informaatiovaikuttaminen ja heikentynyt luottamus tietoa kohtaan. Jotkut alueet ja yhteisöt ovat tieteen vieroksumisen sijasta vahvistaneet rooliaan tutkimusperäisen tiedon äänitorvina ja sanan-saattajina.

• Taaksepäin historiaan katsottaessa 2000-luvunalussavallallaolluttaluottamustasuhteessatietoon,valtioihin,yrityksiinjatietojärjestelmiinpidetäännaiivina. Tiedon hallitsemiseksi, ulkopuolisen vai-kuttamisen estämiseksi ja turvallisuuden lisäämiksi blokit ja/tai valtiot kehittävät omia erillisiä sisäisiä järjestelmiään. Esimerkkeinä alueellisesti tai muuten rajoitetut internetit, verkot ja tietojärjestelmät.


2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 3



30

Skenaarion liikkeelle panevat voimat

2017 - 2019Juonenvaiheet:tapahtumatjaeriintressitahojentoimenpiteet

Skenaarion loppu- tilanteenkuvaus

2030

SKENAARIO 3: Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

JUONEN KITEYTYS

Digitaalisuus, IoTjaautomaatio laajenevatnopeasti kaikilla toimialoilla, ihmisten elämässä ja

yhteiskunnissa

Yhteiskuntiakoossa pitävätnarratiivit

hämärtyvät ja vastakkainasettelu

voimistuu

Blokkiutuminen ja hybridi-

vaikuttaminen

Maailma blokkiutuu

toistensa kanssa kilpaileviin

alliansseihin

Valtiotheräävät hybridivaikuttamisen

todellisiin riskeihin rajujen hybriditoimien

tullessa esiin

Natossa on sisäisiä erimielisyyksiä, eikä se pysty reagoimaan hybridivaikuttamisen

ongelmiin

Internetinkautta tapahtuva ylikansal-

linen heimoutuminen jaarvoyhteisöt

lisääntyvät

Hajautunut, yksilöidentekemiin iskuihin perustuva hybriditerrorismi

yleistyy

Blokkien väliset taloudelliset ja

yhteiskunnalliset erot kasvavat

EU:nhybridi- puolustusliittouma pyrkii vastaamaan

uudenlaiseen turvalli-suustilanteeseen

Blokit ja/tai valtiotkehittävätomiaerillisiä internetejään,

järjestelmiään ja verkkojaan

Usko ja halu kansainväliseen yhteistyöhönja

globaaleihin sopimuksiin heikkenevät

Uudenlainen kylmän sodan aika

syveneejavaltiotpyrki-vät vaikutusvaltansa

kasvattamiseen

31



• Resurssiprotektionismi yltyy ja kasvattaa epävar-muutta energian saatavuudesta.

• EU antaa valtioille aikaisempaa enemmän liikku-mavaraa, mutta ohjaa alueellisten energiamark-kinoiden laajentamiseen ja harmonisointiin.

• Suomi on osa Itämeren alueen energiamarkkinaa sekä sähkön ja kaasun siirtoverkkoja yhdessä Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden, Puolan ja Sak-san kanssa.

• Suomi ja Baltia tarvitsevat energiahuollon osalta yhä enemmän Pohjoismaita. Norjan ja Ruotsin energiatuotannolla on määräävä asema, mikä lisää haavoittuvuutta.

• USA:n riippuvuus kaikesta tuontienergiasta vä-henee, mikä tuo Suomelle mahdollisuuksia öljyn ja LNG:n saatavuudessa.

• LNG:n rooli kasvaa ja sen merikuljetukset USA:sta Eurooppaan lisääntyvät.

• Tietoverkkojen toimivuus ja tietoturva korostuvat kaikilla aloilla ja niiden merkitys energiajärjestel-mässä kasvaa kaikissa skenaarioissa, mutta eten-kin skenaariossa 3.

• Blokkien tai allianssien väliset globaalien kaup-pavirtojen esteet tai hidasteet, kuten tullit, lisään-tyvät.

• Blokkien sisällä logistiikkavirrat kulkevat kuitenkin aikaisempaa sujuvammin.

• Blokkiutuminen korostaa kumppanivaltioiden vä-listen sopimusten merkitystä myös logistiikassa.

• Suomi kuuluu Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden, Saksan ja Puolan ”Hansa-allianssiin”.

• Itämeren alueen ja Pohjoismaiden väliset liiken-neyhteydet ja älykkäät logistiikkaratkaisut kehit-tyvät.

• Suomi on voimakkaasti riippuvainen Venäjän kontti- ja roroliikenteestä, joka tässä skenaarios-sa muuttuu Suomelle uhaksi.

• Alustatalous ja digitaalinen verkottuminen yleis-tyvät jakeluliikenteessä, mutta ei rahtirunkolii-kenteessä.

• Kyberhyökkäysten uhka logististen järjestelmien ja lentoliikenteen ohjauksessa lisääntyy.

• Kansainvälisen yhteistyön heikentymisen ja kas-vavan resurssiprotektionismin myötä epävarmuus teollisuuden raaka-aineiden (ml. energian ja mi-neraalien) saatavuudesta lisääntyy.

• EU:n sisämarkkinat ja Euroopan sisällä olevien blokkien sisäiset markkinat vahvistuvat ja yhden-tyvät. Etenkin Itämeren alueen blokin merkitys suomalaiselle teollisuudelle kasvaa.

• Blokkiutuminen rajoittaa osaltaan suomalaisen teollisuuden globaalia vientiä. Blokkien väli-set kaupan esteet ja hidasteet nostavat kustan-nuksia.

• Kauppa- ja tulliliittojen merkitys korostuu, mikä vaikuttaa mm. siihen, mihin kauppa suuntautuu.

• Tilannekuvan hallinta sekä johtamis- ja tuotan-tojärjestelmien toimivuuden varmistaminen nou-sevat keskeiseen rooliin.

• Kyberhyökkäysten ja muun vaikuttamisen keino-jen uhkat kasvavat. Riskeinä ovat mm. taloudel-liseen painostukseen ja yritysostoihin liittyvät keinot.


32


JA-HUOLTO

• Sodan määritelmä hämärtyy ja se kokonaisval- taistuu (sis. poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, informatiiviset jne. keinot).

• Maailma blokkiutuu toistensa kanssa kilpaileviin alliansseihin, minkä vuoksi kriittisistä puo-lustusteollisuuden materiaaleista on ajoittain niukkuutta.

• Pistemäisten häiriöiden suhdetta toisiinsa on vaikea tunnistaa ja niiden tekijää tai tahallisuut-ta on usein vaikeaa saada selville.

• Suomi, Ruotsi ja Norja modernisoivat ja tiivistävät pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Lisäksi yhteis-työtä tehdään tiiviisti Itämeren maiden kanssa.

• Hybridivaikuttamisen myötä puolustus on pääosin immateriaalista.

• EU:n puolustusteollisuuden sisämarkkinat vah-vistuvat ja EU:n oma puolustusvälineteollisuus kasvaa. Tämä edellyttää integroitumista sekä T&K-rahoitusta EU:n ja EDA:n kautta.

• Ranska ja Saksa pyrkivät dominoimaan EU:n puo-lustusteollisuuden sisämarkkinaa.

• EU:n ja USA:n välinen yhteys puolustusteollisuu-dessa heikkenee. UK jää kiinni USA-kytkökseen ja jää sivuun EU:sta.

ELINTARVIKEHUOLTO

• Epävarmuus energian ja mineraalien saatavuu-desta lisääntyy.

• Kansainvälinen elintarvikekauppa vaikeutuu blok-kiutumisen myötä.

• EU:n / blokkien sisäiset markkinat vahvistuvat ja teollisuuden riippuvuus niistä kasvaa.

• Kotimaisuus lisääntyy ja valikoima supistuu. Ku-luttajien nationalistinen ajattelu vahvistuu.

• Valtion kontrolli lisääntyy ja maataloustukien määrää lisätään.

• Suomalaisten pk-yritysten määrä alalla lisääntyy kotimaista tuotantoa tuettaessa.

• Elintarvikealan sääntelyssä korostuu erityisesti ruuantuotannon turvallisuus, jäljitettävyys ja ko-timaisuus.

• Ruokaketjun seurantaan, jakeluun ja tuotannon- ohjaukseen liittyvät kyberuhat kasvavat.

• Elintarviketuotantoon pyritään vaikuttamaan esim. taloudellisen painostuksen ja yritysostojen kaut-ta. Sen laadusta ja luotettavuudesta pyritään tuottamaan epäilyksiä.


FINANSSIALA

• Laajojen kansainvälisten sopimusten ja ratkaisu-jen löytäminen vaikeutuu. Blokkien välinen kil-pailu, avoimuuden madaltuminen, tullit, pakotteet ja vastapakotteet hidastavat maailmantaloutta ja globaalia verkottumista.

• Maailmantalouden kehitys polarisoituu ja kasvu on epätasaisempaa maiden onnistuttua eritasoi-sesti rakenteellisten haasteidensa ratkaisemises-sa ja allianssien luomisessa.

• Osa blokeista perustuu vahvaan ja suureen sisä-markkinaan, osa valtioista on puolestaan jäänyt kokonaan blokkien ulkopuolelle, mikä jarruttaa vientiä ja talouskehitystä.

• Vaikka blokkien sisäinen kauppa voi kukoistaa, globaalit markkinat kärsivät, mikä hankaloittaa myös Suomen elinkeinoelämää, vientiä ja kan-santaloutta.

• Kyberriskit kasvavat myös finanssialalla. Usein on vaikea saada selville, mikä taho on iskujen takana. Myös ”älykäs” finanssiterrorismi lisääntyy (esim. eläkkeiden maksun estäminen).

33


• Yhteiskunta: Terveydenhuolto ja yhteiskuntapal-velut ovat merkittäviä hybridikohteita (vaikutta-miskynnys matala).

• Sähköistyminen ja tietojärjestelmien haavoittu-vuus aiheuttavat häiriöitä palvelutuotantoon, kuten mm. potilastieto- ja kiinteistönhoitojärjes-telmiin.

• Riski järjestelmien kaappaukseen tai tietovaran-tojen korruptoimiseen kasvaa.

• Terveydenhuollon tukipalvelujen, kuten diagnos-tiikan ja laitehuollon, häiriöherkkyys lisääntyy sekä riippuvuus infrastruktuurista korostuu (esim. sähkö ja sairaala-IoT).

• Kansalaisten luottamus peruspalveluihin ja viran-omaisten toimintaan vähenee ja peruspalvelujen toimintavarmuus heikkenee. Tämän myötä myös kriisinsietokyky laskee.

• Informaatiovaikuttaminen muokkaa ihmisten mielipiteitä yhteiskuntaa hajottavalla tavalla. Le-vottomuudet ja terrorismin uhka lisääntyvät.

• Alueellisen ja valtakunnallisen toimintavalmiuden merkitys kasvaa.

• Pohjoiseurooppalainen yhteistyö lisääntyy.

• Vastahybridivaikuttaminen kehittyy.


• Kyberriskit kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan. Kriittisiä ICT-järjestelmiä eriytetään kansallisten rajojen ja blokkien rajojen sisälle. (esim. alueel-lisesti tai muuten rajoitetut internetit, verkot ja tietojärjestelmät).

• Suomalaiseen tietoyhteiskuntaan pyritään vai-kuttamaan hankkimalla esim. maa-alaa viestisol-mun, varaston tai tietojärjestelmään liittyvän palvelinhotellin läheltä.

• Mediayhtiöitä vastaan hyökätään informaatio-ope-raatioilla (ja fyysisin keinoin).

• Informaatiosodankäynti on keskiössä ja enemmän näkyvillä.

• Valeuutiset leviävät helpommin, mikä heikentää ihmisten luottamusta instituutioihin ja esim. vi-ranomaisiin. Eri viiteryhmät luottavat eri tieto-lähteisiin ja ääriajattelu vahvistuu.

• Kielelliset raja-aidat korostuvat kulttuurien ja informaation raja-aitoina. Kriittisiä ICT-järjestelmiä ja median seuraamista rajoitetaan ja eriytetään.

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSETSKENAARIO 3: Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

34

SKENAARIO 4

TEKNOLOGINEN MAAILMANJÄRJESTYS

35

• Teknologiakehityksenjadigitalisaationvauhtikiihtyyentistään. Robotiikan ja tekoälyn kehitys vähen-tää työvoiman tarvetta lähes kaikilla toimialoilla ja työvoiman hinnan merkitys laskee.

• Globaalitteknologiayrityksetvahvistavatasemiaandatanjainformaationomistajina ja yhä suurem-pi osa julkisista instituutioista jää nopean teknologiakehityksen vauhdista. Valtaa siirtyy entistä enem-män kansallisvaltioilta ylikansallisiin verkostoihin. EU:n rooli heikkenee hiljalleen.

• Länsimaisen päätöksenteon ja hallintomallien nähdään jarruttavan uusien teknologioiden hyödyntä-mistä. Elinkeinoelämän ja yhteiskuntarakenteen muutoksessa sääntelyä madalletaan ja rakenteita uudistetaan.

• Lisääntyväverkottuminenjaskaalaedutpakottavatmonetjärjestelmätglobaaleiksi. Entistä suurem-pi osa myös suomalaisesta elinkeinorakenteesta valuu kansainvälisten yritysten omistukseen. Kauppa-, tietoliikenne-, pääoma- ja osaamisvirtojen merkitys kasvaa.

• Elinkeinoelämä kahtiajakautuu: Toimijakenttäkeskittyysuurilletoimijoille,muttasamallaniidentar-joamat digitaaliset alustat ja lähituotannon yleistyminen mahdollistavat verkostomaisten ja hajautet-tujen toimintamallien yleistymisen.

• Globalisaatio- ja teknologiakehitys muuttavat lähes kaikkien alojen (esim. rahoitus, lääketiede, liikku-minen) toimintamalleja ja kilpailukenttää. Kansallisistaratkaisuistasiirrytääntasaisestiylikansallisiinja kaupunkikohtaisiin alueellisiin ratkaisuihin. Julkisia palveluja yksityistetään.

• Myös suomalaisessa yhteiskunnassa heterogeenisyys lisääntyy työn ja palveluiden kulutuksen yksilöl-listyessä. Vastuutoimeentulostajahyvinvoinnistasiirtyyentistäenemmänyhteiskunniltayksilöille.

SKENAARIO 4

TEKNOLOGINEN MAAILMANJÄRJESTYS 1/3

Vanhat rakenteet romahtavat Teknologia tehostaa, puhdistaa ja polarisoi

Uusi kaupunkien ja yritysten globaali teknologiamarkkinatalous

2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

Google Samsung

Tencent

Amazon

36

• Globalisaatioeteneenopeastijamarkkinaehtoisestikansainvälisten suuryritysten ja ylikansallisten ver-kostojen kasvattaessa vaikutusvaltaansa.

• Elinkeinoelämä kahtiajakautuu edelleen: Samalla kun toimintamallit ja teknologiat harmonisoituvat ja suuruuden ekonomia korostuu, lisääntyvät mahdollisuudet omavaraiselle hajautetulle pientuotannol-le (vrt. hajautettu energiantuotanto, 3D-printtaus, hajautettu alkutuotanto).

• Teknologian ja energian varastoinnin kehitys puhdistaa energiantuotantoa, sähköistää liikennettä ja parantaa resurssitehokkuutta. OPEC-maiden valta madaltuu.

• Kaupunkienroolisuhteessavaltioihinkasvaa.Globaalitgeopoliittisetpainopisteetkeskittyvättekno-logiakeskuksiin ympäri maailmaa. Kaupungit kilpailevat keskenään huippuosaavasta työvoimasta ja tuottavasta yritystoiminnasta.

• Maailmantalouden kehitys polarisoituu ja kasvu on epätasaisempaa maiden ja alueiden onnistuttua eritasoisesti yhteiskunnallisten rakenteellisten haasteiden ratkaisemisessa, teknologioiden käyttöön-otossa ja infrastruktuurien uusimisessa.

• Myösihmistenvälisetelintaso-,tulo-jaosaamiserotkasvavat. Suomessa kehittämispanokset keski-tetään suurimpiin kaupunkikeskittymiin kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä kasvavat.

• Ihmisryhmienvälistenerojenlisääntyminenjohtaayhteisenidentiteetinhämärtymiseenjaajoittainsisäisiinlevottomuuksiin. Digi-identiteetti nousee kansallisen identiteetin rinnalle.


2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 4



37

• Monialaistenteknologiajättienvaltasuhteessakansallisvaltioihinon2020-luvullakasvanutvoimak-kaasti. Suuryritysten kansalliset siteet heikentyvät, kun ne levittäytyvät uusilla toimintamalleilla moni- alaisesti ympäri maailman.

• Digitalisaation, automaation ja robotisaation integroituminen kaikkeen mahdollistaa tekoälyn yliver-taisuudenpäätöksenteossasuhteessaihmistenpäättelykykyyn.

• Uudenlaisessakaupunkienjayritystenglobaalissateknologiamarkkinataloudessavaltioidenvälinenkansainvälinensopiminenonmenettänytmerkitystään.

• Suurkaupunkien välille rakennetaan entistä nopeampia uusia teknologioita hyödyntäviä yhteyksiä (vrt. Hyperloop). Globaalia kaupungistumista hallitaan kasvavissa määrin tekoälyn avulla.

• Kiinan rooli maailman tehtaana hiipuu. Energian halpeneminen, bot-shoring ja lähivalmistus tuovat perinteistä tuotantoa takaisin länsimaihin ja Suomeen. Kiinalaiset kaupungit ja yhtiöt ovat kuitenkin pystyneet vahvistumaan siirtymällä halpatuotannosta teknologiakehittäjiksi.

• Teknologiantuottamatpääomatkeskittyvät,vaikkatoimintamallithajautuvat. Globaalisti toimiva asiantuntijaeliitti tuottaa suurimman osan taloudellisesta arvosta, kun mikroyrittäjinä hajautetusti toi-mivat ”task-rabbitit” sopeutuvat uuteen työelämän järjestykseen. Teknologiakehitys ja robotisaatio on lisännyt työttömyyttä, mutta luonut myös uusia työnkuvia. Osa työikäisistä on kuitenkin jäänyt täysin työelämän ulkopuolelle.

• Suomessaalueelliseterotväestönkoulutustaustassajatulotasossaovatkasvaneetmerkittävästi teknologiakehityksen ja työn murroksen myötä. Maaseudun ja kaupunkien erot palveluja asuntotar-jonnassa sekä hyvinvoinnissa ovat lisääntyneet. Uudet työn tekemisen muodot, energian edullisuus ja hajautuneet rakenteet mahdollistavat myös maaseudulla asumisen, mutta elämäntyyli on hyvin erilais-ta verrattuna kaupunkeihin.


2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 4



38

SKENAARIO 4: Teknologinen maailmanjärjestys

JUONEN KITEYTYSSkenaarion liikkeelle

panevat voimat2017 - 2019


2030

Globaalit teknologiayritykset

vahvistavat asemiaan datanjainformaation

omistajina

Markkinaehtoinen globalisaatioja

kaupungistuminen nopeutuvat

Teknologinen maailman-

järjestys

Teknologiakehityksen jadigitalisaation vauhtikiihtyy

eksponentiaalisesti

Mikroyrittäjyys lisääntyy alusta- ja verkostotalouden

kasvaessa

Elinkeinoelämän toimintakenttä

keskittyy,muttatyöjatuotanto hajautuvat

Kansallisista ratkaisuista ja säänte-

lystä siirrytään ylikansallisiin. Julkisia palveluja

yksityistetään

Verkottuminenja skaalaedutpakottavatyritykset ja yhteiskun-

nalliset rakenteet globaaleiksi

Kaupunkien ja yritysten rooli

suhteessavaltioihin kasvaa

Ihmisten ja alueiden välinen polarisaatio

kasvaa

Digitalisaation jarobotisaationinteg- roituminen kaikkeen

mahdollistaa tekoälyn ylivoimaisuuden pää-

töksenteossa

Valtioiden välinen kansainvälinen sopiminenmenettää

merkitystään

Robotiikanja tekoälyn kehitys

vähentäätyövoiman tarvettaläheskaikilla

toimialoilla

39

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSETENERGIAHUOLTO LOGISTIIKKA TEOLLISUUS

• Teknologian ja varastoinnin kehitys lisää huomat-tavasti odotettua nopeammin uusiutuvaa ener-giantuotantoa, sähköistää liikennettä ja parantaa resurssitehokkuutta.

• Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa.

• Pidemmällä aikajänteellä sähkön varastointi pa-rantaa säätökykyä ja lyhyen aikavälin toimitus-varmuutta.

• Sähkön muuntaminen esim. lämmöksi tai kaasuk-si (P2G) yleistyy.

• Kulutuksen ja tuotannon tehokas säätö mahdollistuu kiinteistöjen ja verkkojen älykkyyden myötä.

• Energian hajautettu pientuotanto yleistyy ja mik- roverkkoja rakennetaan.

• Öljy- ja kaasumarkkinat toimivat ja siten raakaöljyn, öljytuotteiden sekä kaasun saatavuus on hyvä.

• Energia-alan valta-asetelmat murtuvat. Riippuvuus öljystä vähenee ja OPEC-maiden valta madaltuu. Öljyn ja LNG:n globaali kysyntä ei enää kasva voi-makkaasti, mikä parantaa osaltaan polttoaineiden saatavuutta.

• Energia-alan normistoa uudistetaan: alalle tulee uusia toimijoita, jotka haastavat energiayhtiöitä tai ottavat niiden asiakasrajapinnan itselleen.

• Energiamarkkina kansainvälistyy ja ulkomaiset omistukset lisääntyvät.

• Tietoliikenteen, automaation ja älykkyyden kehitys vaikuttaa nopeasti logistiikkaan. Älykäs liikenne-järjestelmä toteutuu odotettua nopeammin.

• Uusi logistiikkajärjestelmä perustuu sensoritek-nologiaan, analytiikkaan (smart contract) ja au-tomaatioon.

• Lennokit ja dronet uudistavat ihmisten ja hyö-dykkeiden liikkumista (intermodalismi).

• Teollisen mittakaavan 3D-tulostus sekä verkko-kauppa kasvattavat lähilogistiikan ja solmupistei-den roolia.

• Autonominen liikenne yleistyy henkilöautoissa ja 2030 asteittain myös raskaassa liikenteessä.

• Logistiikan toimijakenttä kansainvälistyy ja uudis-tuu. Tiedonhallinnan merkitys korostuu.

• Kasvukeskusten välille rakennetaan entistä no-peampia uusia teknologioita hyödyntäviä yhte-yksiä.

• Kaupungeissa ja kasvukäytävillä ihmis- ja tavara-virrat liikkuvat saumattomasti. Harvaan asutuille alueille kuljetukset puolestaan hidastuvat ja kal-listuvat.

• Työn murros vähentää työvoiman tarvetta ja kul-jettajia tarvitaan lähinnä erikoiskuljetuksissa. Tällä on vaikutuksia alan arvostukseen ja koulu-tukseen.

• Robotiikan ja tekoälyn kehitys vähentää työvoiman tarvetta lähes kaikilla toimialoilla. Koneiden ja järjestelmien tekemää työtä ohjataan muualta.

• Teollisuuden työnkuvat muuttuvat ja palvelullis-tuminen lisääntyy.

• Entistä suurempi osa elinkeinorakenteesta valuu kansainvälisten yritysten omistukseen.

• Osaaminen keskittyy suuriin kaupunkikeskuksiin.

• 3D-printtaus lisääntyy etenkin teollisessa tuotan-nossa. Myös kokeilut omavaraiseen hajautettuun hyödykkeiden pientuotantoon lisääntyvät.

• Energian halpeneminen, bot-shoring ja lähival-mistus tuovat perinteistä tuotantoa takaisin län-simaihin ja Suomeen.

• Tekoälyä hyödynnetään teollisuudessa. Tekoälyn eettiset kysymykset, esim. vastuisiin liittyen, nou-sevat keskusteluun.

• Tiedonhallinta ja dokumentaatio helpottuvat järjestelmien avoimuuden lisääntyessä. Tämä luo myös uusia haavoittuvuuksia. Häiriöiden hallinta hankaloituu.


40


JA-HUOLTO

• Mahdollisuudet tekoälyn ja koneoppimisen hyö-dyntämiseen kasvavat. Autonomiset järjestelmät lisääntyvät.

• 3D-tulostaminen parantaa puolustusteollisuuden varaosahuoltoa. Työn ja tuotannon hajautuminen kasvattaa sietokykyä (resilienssi).

• Kaiken sähköistymisen ja IoT:n myötä kyberhaa-voittuvuus lisääntyy ja riippuvuus tiedonsiirtoyh-teyksistä kasvaa.

• Relevantti tieto on usein yksityisten toimijoiden hallussa, usein Suomen ulkopuolella.

• Toimintojen ohjelmistopohjaisuus korostaa osaa-misen ja immateriaalioikeuksien merkitystä myös puolustusteollisuudessa. Osaamisen suojaaminen vaikeutuu (reverse engineering).

• Yhteiskunnallisten toimintojen pilkkominen ja yksityistäminen muuttaa myös puolustusteolli-suuden logiikkaa.

• Taloudellinen optimointi heikentää huoltovar-muuden materiaalista ulottuvuutta: varastot pienenevät, ja yritysten taloudellisen optimoinnin ehtoihin on sopeuduttava.

ELINTARVIKEHUOLTO

• Tuotantorakenteet ja arvoketjut kansainvälistyvät entisestään.

• Jakelu keskittyy suuriin, pitkälle automatisoituihin keskuksiin. Alustan ja datan omistavat globaalit suuryritykset (esim. smart farming).

• Kaupunkien valta elintarvikepolitiikassa kasvaa.

• Maataloustuotteiden maailmankauppa vapautuu markkinaehtoisen globalisaation kiihtyessä ja kansainvälisten yritysten lobbaamana.

• Elintarvikehuollon osalta kansainvälinen kilpailu laskee hintatasoa, minkä myötä kannattavuus heikkenee.

• Kilpailun seurauksena kotimainen maataloustuo-tanto laskee ja tuonti lisääntyy.

• Heikon kannattavuuden vuoksi ruokaketjujen (alkupään) toimijoita siirtyy ulkomaisten yritysten haltuun.

• Toisaalta teknologiakehitys muuttaa ruuantuo-tannon rakenteita (esim. ravinnon 3D-tulostami-nen, automatisointi), mikä parantaa pientuotta-jien mahdollisuuksia. Kuluttajien tai pk-yritysten oma tuotanto kasvaa.


FINANSSIALA

• Finanssiala ohjautuu markkinaehtoisesti ja kulut-tajavetoisesti. Markkinoille tulon esteitä madal-letaan.

• Datan avoimuutta vaaditaan kilpailun ja palvelu-kehityksen edistämiseksi.

• Markkinaehtoisuuden korostuessa ja finanssialan rajojen hämärtyessä tiukkojen kansainvälisten sopimusten solmimisesta tulee vaikeampaa. Tä-mä luo haasteita kansainväliseen kauppa- ja fi-nanssipolitiikkaan.

• Julkisen vallan rooli finanssialalla säilyy, mutta kaventuu.

• Finanssialan kaikki sektorit muuttuvat ylikansal-lisiksi. Kansainväliset omistukset ja toimijat myös Suomen finanssialalla lisääntyvät.

• EU ei pysty kunnolla toimimaan, koska toiminta on globaalilla tasolla.

• Uudet toimijat eri aloilta syrjäyttävät perinteisiä finanssiyhtiöitä. Arvoketjut ja jakelukanavat muut-tuvat.

• Varjopankit ja vaihtoehtoiset valuutat (kryptova-luutat) yleistyvät.

• Vaikka internetin laajentuminen ja alustatalous luovat mahdollisuuksia myös köyhimmille, pola-risoituu maailmantalouden kehitys eri alueiden onnistuttua eritasoisesti rakenteellisten haasteiden ratkaisemisessa ja teknologioiden käyttöönotossa.

41


• Vastuu hyvinvoinnista siirtyy entistä enemmän yhteiskunnilta yksilöille.

• Peruspalveluiden tuottaminen on kasvavissa mää-rin yksityisten toimijoiden, kuten vakuutusyhti-öiden hallussa.

• Ulkomaisten toimijoiden osuudet Suomessa kas-vavat.

• Globaalien toimijoiden intressit ja kansallisten siteiden puutos luovat haasteita esim. infrastruk-tuurin kunnossapidolle.

• Maaseudun ja kaupunkien erot hyvinvoinnissa lisääntyvät. Markkinatoimijoita kiinnostavat eri-tyisesti kaupunkikeskukset.

• Ylikansallisilla toimijoilla on data ja valta, ja ne voivat vaikuttaa esimerkiksi tekoälyyn liittyviin algoritmeihin. Tätä kautta päätäntävaltaa luovu-tetaan Suomen ulkopuolelle.

• Robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen tuo uusia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon ja sitä käy-tetään myös ennakoinnin apuvälineenä (esim. häiriöilmoitukset ja seuranta).

• Hankinta ja logistiikka keskittyvät harvoihin toi-mijoihin.

• Terveyttä ja sairauksia hoidetaan tekoälyllä etänä ja itsenäisesti.


• Toimijakenttä keskittyy suurille toimijoille, mutta samalla niiden tarjoamat digitaaliset alustat mah-dollistavat hajautettujen toimintamallien yleisty-misen.

• Teknologiajätit omistavat datan ja informaation ja pystyvät tuottamaan globaaleja ratkaisuja.

• Toimijoiden kirjo kasvaa. Julkisen palvelun me-diayhtiöt heikkenevät.

• Alan rajat hämärtyvät. Ihmiset tuottavat, jakavat ja kuluttavat tietoa digitaalisten alustojen kautta. Teknologia integroi kulttuuri- ja kielieroja

• Media-alan näkökulmasta teknologiayritykset määrittelevät sananvapautta entistä voimak-kaammin.

• Erot ihmisten medialukutaidossa korostuvat.

• Digitalisaation, automaation ja robotisaation in-tegroituminen kaikkeen mahdollistaa tekoälyn ylivertaisuuden päätöksenteossa suhteessa ih-misten päättelykykyyn.

• Teko-/koneäly alkaa tehdä julkaisupäätöksiä.

TOIMIALAKOHTAISET KUVAUKSETSKENAARIO 4: Teknologinen maailmanjärjestys

42

SKENAARIO 5IDÄN DOMINANSSI

43

• Kiinallaonhallussaanmerkittäväosatärkeistäraaka-aineista, joiden arvo kasvaa, kun niiden kulutus lisääntyy rakentamisessa, aurinkopaneeleissa, akuissa sekä muussa elektroniikassa ja teknologiassa (esim. harvinaiset maametallit: lyijy, nikkeli, kadmium, litium, magnesium). Resursseja omistavat valtiot käyttävät etulyöntiasemaansa hyväkseen.

• Yhdysvaltojen käynnistämä deregulaatio kiihdyttää pankkien riskinottoa. Pörssikurssit jatkavat kasvuaan huolimatta velkaantumisesta ja teknologiayhtiöiden miljarditappioista. Pörssikurssien nousulle ei kui-tenkaan ole todellisia perusteita, mikä johtaa Yhdysvalloistalähteväänkiinteistökuplanpuhkeamiseenjapörssikurssienromahdukseen.

• Lännenpalautumistatalouskriisistähidastavatvaltioidenjakotitalouksienvelkaantuminen sekä niiden harjoittaman protektionismin ja populistisen retoriikan laajentuminen.

• Etenkin Kiina ja Intia, mutta myös useat muut Aasian maat, pystyvät palautumaan talouden notkah-duksesta länsimaita nopeammin talousjärjestelmään nopeasti tehtävien korjausten avulla. Kiina kehit-täämaatastrategisestijohdetunyhteiskunnan,Singaporenjärjestelmänmukaisenvalikoidunvirka-mieskunnanjaPiilaaksoninnovaatiokulttuuriinsuuntaan.

• Kiinan suuret luonnonresurssivarat, valtava sisämarkkina, korkeasti koulutetut osaajat ja sosialistinen suunnitelmatalous mahdollistavat vahvan, epäreiluksikin syytetyn, kilpailuaseman kiinalaisille yrityk-sille. Ne saavat edullista rahoitusta ja pääsyn valtaviin datavarantoihin. Kiinalaisten yhtiöiden markki-naosuutta turvataan lukratiivisilla toimialoilla valtion toimesta. Pitkään jatkunut trendi Aasian vahvis-tumisesta voimistuu.

• Kiina,Venäjäjaislamilaisetvaltiotlöytävätyhteisentahtotilanlännendominanssinmurtamiseksi. Perinteistä demokratiaa pidetään toimimattomana, jäykkänä ja jopa vaarallisena yhteiskuntamallina.

SKENAARIO 5

IDÄN DOMINANSSI 1/3

Kiina uudistuu – Länsi kärsii talouden ongelmista ja uudistumiskyvyttömyydestä

Aasiastatrendienasettamisen sekä globaalin talouden ja päätöksenteonveturi

Aasian nousu temppelin harjalle – Kiinan dominanssi Euraasiassa

2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

44

• Aasian keskiluokka kasvaa ja kulutus lisääntyy, mikä tekee Aasiastatrendienasettamisenveturin. Valtaosa kuluttajatuotteista ja b2b-tuotteista kehitetään Aasian markkinoille. Talouden painopiste siirtyy itään.

• VenäjävahvistuuhiljalleenAasian-kaupanjahyvienpoliittistenKiina-suhteidenvetämänä. Kommu-nistinen historia, enemmän tai vähemmän autoritäärinen hallinto sekä Euraasian yhdistävät infrahank-keet yhdistävät maita.

• 2000-luvunmertensilkkitievahvistaaKiinanjaIntianvälistäkauppapoliittistayhteistyötä. Indonesia kasvaa Kiinan ja Intian kauppapolitiikan tukemana, toisaalta myös kilpailu maiden välillä kovenee.

• AasianjaLähi-idänmaathaluavatottaakaikenirtiAfrikanluonnonresursseistajaedullisestatyövoimasta. Omistukset Afrikassa laajenevat nopeasti. Aasian maiden valta monien Afrikan maiden politiikassa kasvaa.

• Itä ottaa aktiivisen otteen kansainvälisessä sopimisessa. Se pyrkii Kiina-vetoisestiedistämäänilmasto-jaympäristöpolitiikkaalisätäkseen kysyntää edistyksellisille kiinalaisille tuotantoteknologioille ja säh-köautoille.

• Euroopassa ikääntyminen, työllisyysasteen madaltuminen, velkaantuminen, talouden hitaus sekä po-pulismi heikentävät yhtenäisyyttä. EU:nvaikutusvaltamadaltuu, kun jäsenvaltiot haluavat siirtää valtaa takaisin itselleen.

• Aasiasta tulevat investoinnit Eurooppaan kasvavat. Mukana on myös strategisesti merkittäviä alueita ja infrastruktuuria. EtenkinItä-Euroopanmaatpitävätkiinalaisiainvestointejaerittäintärkeinätalou-delleen. Lisäksi he kokevat saavansa investoinneista suojaa Venäjän mahdollisille pyrkimyksille laajen-taa vaikutuspiiriään. EU yrittää taistella strategisia investointeja vastaan tiukemmalla sääntelyllä ulko-maisten omistusten varalle. Hankkeet kuitenkin kariutuvat EU:n sisäisiin ristiriitoihin.

• Suomiidentifioiitsensäpuolueettomaksimaaksijaväyläksiidänjalännenvälissä. Tavoitteena on vahvistaa kauppasuhteita Aasian maiden ja Venäjän kanssa kanssa. Suomi vetäytyy Nato-yhteistyöstä ja lyöttäytyy EU:n yhdentymiskehitystä vastustavaan leiriin.


2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 5




45

• Kiinaonpystynytratkaisemaandemografisiahaasteitaan rajuilla linjauksilla liittyen mm. suunnitel-malliseen yhteiskuntaluokkajakoon, eläköitymiseen ja uudenlaisen työn luomiseen.

• Länsimaiden valtakausi maailmanpolitiikassa ja maailmantaloudessa päättyy. Länsimaiset arvot ja de-mokraattinenhallintomallieivätenäätoimikansainvälisen toiminnan perustana.

• Lännen dominanssin murennuttua Kiinan,VenäjänjaIntianyhteisetintressitovatvähentyneet ja valtiot alkavat kilpailla voimakkaasti toisiaan vastaan.

• Monet Aasian valtiot kuten Pakistan, Indonesia ja Intia ovat maallistuneet.Uudenlainenglobalisaatio-kehitys on yhdistelmä markkinataloutta, poliittisen päätöksentekijäeliitin poliittista ohjausta sekä tek-nologiakehitystä.

• MaailmansuurimpienyritystenForbesGlobal2000-listallaaasialaisiayhtiöitäonyli1500(75%) (vrt. n. 600 yhtiötä vuonna 2016). Yritykset ovat markkinaehtoisesti erittäin kilpailukykyisiä, jolloin valtioiden kontrolli ja omistukset yrityksistä vähentyvät.

• Xi Jinpingin aloittama OneBeltOneroad-strategiaonyhdistänytEuraasiantalousmoottoritja Kiinan talousalue ja vaikutusvalta on laajentunut entisestään. Pitkälti kiinalaisrahoituksella on rakennettu mm. erittäin nopea rautatie Kreikan Pireuksen satamasta Itä-Euroopan, Baltian ja Suomen läpi Barentsin- merelle.

• Pohjoisenmeritienlogistinenmerkitysonkasvanut. Venäjä on hallinnoinut liikennettä omilla alueve-sillään, mutta sulien kausien pidentyessä jäänmurtajamaksujen merkitys pienenee ja logistinen liiken-ne pystyy ajoittain ohittamaan Venäjän aluevedet.


2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

SKENAARIO 5




46

Skenaarion liikkeelle panevat voimat

2017 - 2019Juonenvaiheet:tapahtumatjaeriintressitahojentoimenpiteet

Skenaarion loppu- tilanteenkuvaus

2030

SKENAARIO 5: Idän dominanssi

JUONEN KITEYTYS

Yhdysvalloista lähteväpörssikurssienromahdusjakiinteistö-kuplan puhkeaminen ravistelevatlänttä

Kiina, Venäjä ja islamilaisetvaltiotlöy- tävätyhteisentahtotilan

lännen dominanssin murtamiseksi

Idän dominanssi

Aasian maiden strategiset omistukset

Euroopassa ja Afrikassakasvavat

voimakkaasti

Protektionismi, velkaantuminen ja sisäisetpoliittiset

ongelmat heikentävät monia länsimaita

EU:nvaikutus- valta madaltuu ja

jäsenvaltiotsiirtävät valtaa takaisin

itselleen

Perinteistä demokratiaapidetääntoimimattomana, jäykkänä ja jopa

vaarallisena

Länsimaiset arvot ja yhteiskuntamal-lit eivät enää toimi kan-sainvälisen toiminnan

perustana

Kiinalaisrahoitteiset infrahankkeetyhdistä-vät Euraasian – Kiinan

talousalue kasvaa

Talouden ja geopoliittisen

vaikutusvalan painopiste siirtyy itään

Suomi identifioiitsensäpuo-lueettomaksiväyläksi

idän ja lännen välissä

Luonnonresurssien ja harvinaisten raaka- aineiden arvo kasvaa

teknologioiden lisätessä niiden kulutusta

Kiinan ja nousevien Aasian

talouksien kilpailukyky vahvistuu

47



• Energiajärjestelmää ja hintaa ohjaavat kysyntä, tarjonta ja politiikka. Tämän skenaarion tyyliset geopoliittiset painopistemuutokset eivät suoraan vaikuta Suomen energia-alaan tai polttoaineiden saatavuuteen.

• Kiina ottaa energia- ja ilmastopolitiikan veturin aseman lisätäkseen kysyntää kiinalaisille tuotan-to- ja varastointiteknologioille sekä niiden tuot-tamisessa tarvittaville raaka-aineille.

• Kiinasta tulee yhä merkittävämpi voima globaa-leilla energiamarkkinoilla. Sen omistukset öljy-kentistä ja kaivoksista kasvavat globaalisti (esim. Iran).

• Venäjä siirtää maakaasun ja öljyn viennin paino-tuksensa Kiinaan. Venäjän energiainvestoinnit siirtyvät Länsi-Venäjältä Siperiaan. Euroopassa hiili ja LNG korvaavat putkikaasua.

• EU:n heikentyessä sen legitimiteetti energiapo-litiikan vallankäyttäjänä laskee ja päätöksenteko-valtaa siirretään jäsenvaltioille. Kansallinen nä-kökulma korostuu.

• Metsäpohjaisen bioenergian käytön hyväksyttä-vyys lisääntyy.

• Kiina tekee energia-alan investointeja myös Suo-meen, erityisesti biotalouteen.

• Kiinan talousalue laajentuu entisestään, kun Eu-raasian talousalue yhdistyy merkittävien infra-struktuurihankkeiden myötä.

• Kiinan roolin korostuu.

• Euroopan asema kauttakulkuliikenteen solmu-kohtana heikentyy.

• Suomi identifioi itsensä puolueettomaksi maak-si ja logistiseksi väyläksi idän ja lännen välissä. Tämä näkyy erityisesti ilmaliikenteessä.

• Suomi haluaa olla luotettava kumppani ja logistinen transit-väylä myös tietoliikenteen osalta.

• Kansainvälisellä rahoituksella rakennetaan suuria infrastruktuuriprojekteja, kuten nopeita rauta-teitä. Esim. kiinalaisinvestoinneilla Helsinki–Tal-linna tunnelin rakentaminen.

• Pohjoisen meritien vaikutus Suomen logistiikkaan on vielä vähäinen, mutta kansainvälinen liiken-nöinti Jäämerellä lisääntyy tasaisesti.

• Lentoliikenteen merkitys kasvaa turismin sekä arvotavaroiden lentorahdin lisääntyessä.

• Merkittävä osa teollisuuden tuotteista kehitetään palvelemaan Aasian voimakkaasti kasvavaa mark-kinaa.

• Suomi asettautuu kauppapolitiikassa neutraalik-si väyläksi idän ja lännen välillä.

• Investoinnit Aasiasta eurooppalaiseen teollisuu-teen kasvavat.

• Immateriaalioikeuksien hallitseminen korostuu.

• Ulkomaisia investointeja kiinalaisiin yhtiöihin on vaikea tehdä Kiinan tiukan sääntelyn vuoksi.

• Suuret investoinnit biotalouteen lisäävät puuraa-ka-aineen kysyntää ja saatavuudessa on ajoittain haasteita.

• Penetroitumisessa kiinalaisille markkinoille on hidasteita etenkin kaikkein lukratiivisimmilla aloilla.

• Venäjä vahvistuu hiljalleen Aasian kaupan ja hy-vien Kiina-suhteiden vetämänä.

• Suomi pyrkii parantamaan kilpailukykyään glo-baalissa markkinassa uudistamalla sääntelyä ja esimerkiksi työmarkkinalainsäädäntöä.


48


JA-HUOLTO

• Lännen suhteellinen näivettyminen ja idän do-minanssi voi olla uhka tai mahdollisuus (ks. Varsu)

• Suomen asema puolueettomana väylänä tai sil-tana idän ja lännen välissä vahvistuu.

• Puolueettomuus edellyttää Suomen oman kan-sallisen puolustuskyvyn kasvattamista.

• Suomalaisen puolustusteollisuuden sääntelyä muutetaan siten, että se mahdollista kasvavan viennin myös Aasiaan.

• Kiinan läsnäolo ja strategiset investoinnit Euroo-passa (esim. kiinalaisrahoitteinen rautatie Itä- Euroopan halki Välimereltä Barentsinmerelle) lisäävät vakauden ja turvallisuuden tunnetta suh-teessa Venäjään. Esimerkiksi Itämerellä tapahtu-vien venäläisten toimien uhka pienenee.

ELINTARVIKEHUOLTO

• Aasian keskiluokan kasvaessa kotitalouksien elin-tarvikkeiden kulutus lisääntyy voimakkaasti.

• Aasiaan suuntautuu merkittävä osa maailman alkutuotannon tuotteista (esim. liha, vilja, kahvi), mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja ja ajoittain jopa heikentää saatavuutta.

• Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Kiinaan kas-vaa ja maiden välisiä vientilupia lisätään (esim. uudet ruokatuotteet). Suomalaiset elintarvikkeet kilpailevat hinnan sijaan laadulla.

• Vahva vienti tukee kotimaista elintarvikeketjua.

• EU:n merkitys vähenee ja kansallinen päätöksen-teko korostuu. Kansalliset tukitarpeet kasvavat.

• EU:n sisäinen yhteenkuuluvuus heikkenee ja val-tiot tekevät suoraan yhteistyötä idän kanssa.

• Geenimanipuloinnin ja ruoan solutason laborato-riokasvatuksen hyväksyttävyys kasvaa, kun ruoan kysyntä kasvaa.


FINANSSIALA

• Kiinan, Intian ja useiden muiden Aasian maiden aineelliset ja aineettomat resurssit mahdollistavat niiden vahvan talouskasvun jatkumisen.

• Yhdysvaltojen käynnistämä deregulaatio kiihdyt-tää pankkien riskinottoa. Pörssikurssit jatkavat kasvuaan huolimatta velkaantumisesta ja tekno-logiayhtiöiden miljarditappioista. Pörssikurssien nousulle ei kuitenkaan ole todellisia perusteita, mikä johtaa Yhdysvalloista lähtevään kiinteistö-kuplan puhkeamiseen ja pörssikurssien romah-dukseen.

• Etenkin Kiina ja Intia, mutta myös useammat muut Aasian maat, pystyvät palautumaan talou-den notkahduksesta länsimaita nopeammin talousjärjestelmään nopeasti tehtävien korjaus-ten avulla.

• Lännen palautumista talouskriisistä hidastavat valtioiden ja kotitalouksien velkaantuminen.

• Suomen elinkeinoelämän verkostot Aasiaan laa-jenevat ja syvenevät. Taloudellinen riippuvuus Kiinasta ja Venäjästä kasvaa.

49


• Suomen asema idän ja lännen välisenä väylänä korostuu.

• Riippuvuus Kiinasta sekä Kiinan ja Venäjän väli-sestä suhteesta kasvaa.

• Kiinalaistyylinen kokonaisvaltainen terveyden-hoito: jooga, akupunktio ja luontaislääkitys val-taavat alaa.

• Kiinalainen lääketiede osittain länsimaistuu.

• EU:n rapautuessa markkina länteen sulkeutuu, mikä lisää valinnanvapauksia.

• Idän uudet mahdollisuudet avautuvat (esim. hyö-dykkeiden, palveluiden ja investointien saanti).

• EU:n riippuvuus elintärkeistä patenttivapaista lääkkeistä ja niiden raaka-aineista kasvaa.

• Yksityisten sote-palveluiden rooli ja niiden kehit-tämisen merkitys kasvaa. Suomella on mahdol-lisuuksia tarjota sote-palveluita.

• Suomalaiselle ympäristötekniikalle on kysyntää.

• Suomeen tulee kasvavassa määrin täysin uusia kansainvälisiä toimijoita uusilla liiketoimintamal-leilla.

• Julkinen terveydenhuolto kilpailee ja ottaa osan-sa terveysturismista.


• Kiinan aloittama turvallisuudella ja järjestyksellä perusteltu digitaalisen tarkkailuyhteiskunnan malli leviää globaalisti.

• Lähes kaikkea toimintaa seurataan ja optimoidaan automatisoidusti IoT:n, sensoreiden, videoval-vonnan, kasvojentunnistuksen, sormenjälkitun-nisteiden ja edistyksellisen analytiikan avulla.

• Usein on vaikea hahmottaa, mitkä yritykset ovat puhtaasti markkinaehtoisia yhtiöitä ja mitkä taas valtioiden tietotarpeita palvelevia organisaatioita.

• Aasialaiset omistukset lisääntyvät monien Euroo-pan maiden ICT-yhtiöissä ja tietoliikenneinfra-struktuurissa.

• Länsimaista demokraattista hallintomallia haas-tetaan ja valtaa keskitetään yhä harvemmalle toimijalle.

• Alttius pitkäjänteiselle taloudelliselle vaikuttami-selle kasvaa merkittävästi.

• Koulutuksen (ja medialukutaidon) merkitys ko-rostuu dramaattisesti.



OSA 3

SKENAARIOKOHTAISET VARAUTUMISSUUNNITELMAT JA HUOLTOVARMUUDEN YLEISET VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TOIMENPITEET

51

52

SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSETVARAUTUMISSUUNNITELMAT JA VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TOIMENPITEET

Epävarmuustekijät, epäjatkuvuudet

Varautumis- suunnitelmat

1.GLOBAALIKESKINÄISRIIPPUVUUS




5. IDÄN DOMINANSSI









Skenaarioista riippumattomatVarmuudet, jatkuvuudet, pysyvyydet

Skenaarioistariippumattomatvälttämättömättoimenpiteet

53

Skenaario 3 –BLOKKIUTUMINENJA

HYBRIDIVAIKUTTAMINEN

• Allianssien ja blokkien välisten kansainvä-listen sopimusten korostuminen.

• Suomen ulkopuolisten sopimusten aktii-vinen seuranta.

• Panostaminen Itämeren alueen kehityk-seen ja huoltovarmuusyhteistyöhön (Itä-meren allianssi).

• EU:n hybridipuolustusliittouman hyödyn-tämisen mahdollisuudet.

• Datan saatavuuden ja luotettavuuden var-mistaminen.

• Kriittisen infrastruktuurin ja järjestelmien omistusten seuranta.

• Mittavat panostukset kyberturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen vastaamiseen.

SKENAARIOIDEN EDELLYTTÄMIÄ HUOLTOVARMUUSTOIMENPITEITÄ

Skenaario 1 –GLOBAALI

KESKINÄISRIIPPUVUUS

• EU-tasoisten sopimusten ja NATO-yhteis-työn merkityksen korostuminen huolto-varmuustoiminnassa.

• Vahva edunvalvonta, jotta EU:n toiminta-mallien harmonisointi huomioi Suomen huoltovarmuudelliset erityispiirteet

• Suomen yhdistyminen Euroopan keskeisiin liikennekäytäviin (erit. raideliikenne).

• Globaalien ohjausjärjestelmien häiriöihin varautuminen, sillä erittäin keskinäisriip-puvaisessa järjestelmässä pitkät ja moni-mutkaiset arvoketjut ovat haavoittuvai-sempia häiriöille.

• Energian toimitusvarmuuden turvaaminen ja vahvojen sähkön siirtoyhteyksien var-mistaminen uusiutuvan energian osuuden ja tuotannon vaihtelevuuden lisääntyessä.

• Lohkoketjuteknologian yleistymisen seu-ranta ja hyödyntäminen.

Huoltovarmuuden skenaarioita 2030 konkretisoitiin ja niiden vaikutuksia analysoitiin syksyn 2017 aikana Huoltovarmuusorganisaation työpajoissa ja projektiryh-mässä. Luvussa 3 on raportoitu yksityiskohtaisemmin vaikutuksia eri toimialoihin. Alle on koottu keskeisiä huoltovarmuustoimia eri skenaarioissa:

Skenaario 2 –ASEELLINEN

VALTAPOLITIIKKA

• Kahdenvälisten kansainvälisten sopimusten merkityksen korostuminen huoltovarmuus-toiminnassa.

• Toiminta NATO-yhteistyössä erityisesti ark-tisessa ja Itämeren logistiikassa.

• Itämeren alueella tapahtuviin toimituson-gelmiin varautuminen.

• Fyysisten huoltovarmuusreservien kasvat-taminen ja resurssien vaihtoehtoisten tuon-tisuuntien kartoittaminen.

• Huoltovarmuuskriittisen kohteiden fyysisen suojaamisen ja harjoitusten lisääminen.

• Energian tuotantoportfolion monipuolisuu-den säilyttäminen ja kansallisen omavarai-suusasteen nostaminen.

• Terrorismin uhkaan varautuminen.

• Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheut-tamiin massiivisiin muuttoliikkeisiin varus-tautuminen.

54

Skenaario 4–TEKNOLOGINEN

MAAILMANJÄRJESTYS

• Uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollistami-nen (lainsäädännön kehittäminen teknologianeut-raalisti).

• Tiedonhallinnan ja verkostojen toiminnan kokonai-suuden ymmärtämisen korostuminen.

• Tiedon hallinta, säilyttäminen, analytiikka, solmupis-teet, operointi, ohjausjärjestelmät; verkostomaisen ja hajautuneen järjestelmän suojaaminen (vrt. älyk-käät laitteet ja energian hajautettu pientuotanto).

• Julkisen sektorin kaventuminen ja yksityisten toimi-joiden roolin korostuminen.

• Siirtyminen sopimusperustaiseen huoltovarmuuteen.

• Globaalien teknologiayhtiöiden toimintatapojen, omistusten ja huoltovarmuudellisten vaikutusten seuranta.

• Älykkään liikenteen ja logistiikan ekosysteemien tur-vaaminen ja hyödyntäminen huoltovarmuustoimin-nassa.

• Vaihtoehtovaluuttojen vaikutukset finanssijärjestel-män toimintavarmuuteen.

• Kahdenvälisten sopimusten (erit. Aasian maat) merkityksen korostuminen ja EU-tason huol-tovarmuustyön merkityksen väheneminen.

• Kriittisen infrastruktuurin, järjestelmien ja immateriaalisten omistusten turvaaminen ja keskeisen päätäntävallan säilyttäminen Suo-messa.

• Suomen runsaista mineraalivaroista huoleh-timinen; mahdollisuudet kansainvälisten inf-rastruktuuri-investointien lisääntyessä (vrt. pohjoinen meritie, Jäämeren rata, Helsinki-Tal-linna -tunneli).

• Panostukset korkeatasoiseen teknologiakoulu-tukseen sekä T&K-toimintaan.

• Energiaomavaraisuuden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden korostuminen (erityisesti Ve-näjän kaasun toimituksen haasteet niiden suuntautuessa itään).

• Länsimaita koettelevan pankki- ja rahoitus-kriisin vaikutukset finanssijärjestelmän toi-mintavarmuuteen.

Skenaario 5–IDÄN

DOMINANSSI

55

HUOLTOVARMUUDEN YLEISET

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TOIMENPITEET

Huoltovarmuuskriittistenalojenjatkuvuudenhallinta Huoltovarmuusorganisaationtoiminta

1. Kriittistenenergia-,logistiikka-,pääoma-jainformaatiovirtojenturvaaminen: Energian toimitusvarmuus ja tasehallinta, kansal-liset ja kansainväliset raaka-aine-, tavara- ja rahavirrat sekä tie-toliikenneyhteydet ja tiedonsiirtokyky korostuvat.

2. Kansallisen osaamisen tunnistaminen, ylläpitäminen ja kehit-täminenkaikillatoimialoilla: Erityisen tärkeää on teknologia-osaaminen ja kyberturvallisuus.

3. Kriittistentuotantojärjestelmiensekäresurssienkansallinenomistajuusjahallinta: Kriittisen tuotannon osaaminen ja omis-tus mukaan luettuna niihin liittyvät patentit ja muut henkiset oikeudet (IPR) on pidettävä omissa käsissä. Sama pätee strategi-siin maa- ja maaperä-, vesi- ja infrastruktuuriomistuksiin.

4. Monipuoliseenhybridivaikuttamiseenvarautuminen: On huomi-oitava poliittisten, taloudellisten sekä infrastruktuuriin ja informaa-tioon liittyvien keinojen yhdistelmät, tutkittava tiedon luotettavuut-ta sekä analysoitava pistemäisiä häiriöitä ja niiden yhtymäkohtia.

5. Luonnonresurssien niukkuuteen tai saatavuuden heikentymiseen varautuminen:Keinoja ovat mm. kiertotalous, vaihtoehtoiset raaka-aineet, kansainvälisten sopimusten seuranta ja solmiminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten ottaminen huomioon.

Toimialakohtaisten varautumissuunnitelmien ja välttämättömien toimenpiteiden pohjalta koostettiin lista yleisistä, kaikkia toimialoja yhdistävistä toi-menpide- ja politiikkasuosituksista sekä Huoltovarmuusorganisaation toimintaan liittyvistä kehittämisehdotuksista.

Erityisesti toimintaympäristön muutosilmiöihin liittyen skenaarioprojektissa nousi esiin kahdeksankehittämisteemaa. Osa näistä teemoista liittyy vah-vasti huoltovarmuuskriittisten alojen jatkuvuudenhallintaan ja osa suoremmin itse Huoltovarmuusorganisaation toimintaan.

6. Systeemisenajattelunjahuoltovarmuusyhteistyönvahvistami-nentoimialarajojenhämärtyessä: Kansainvälisten ja kansallisten organisaatioiden, julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri toimi-alojen riippuvuus- ja vaikutussuhteet on tunnistettava ja analy-soitava. Digitaalinen varautuminen on tuotava vahvemmin osak-si kaikkia huoltovarmuuskriittisiä toimialoja. Aktiivinen harjoit-telu eri toimialojen kesken (roolit ja vastuut) on ensiarvoista.

7. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteiden ja toimintamallien muutostenseurantajaniihinvastaaminen:Esim. työ ja tuotanto hajautuvat ja toimintakenttä fragmentoituu. Tuotanto reaaliaikaistuu ja varastot pienenevät edelleen. Toimintaympäristöä on seurattava ja muodostettava yhteinen tilanneymmärrys. Huoltovarmuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja varautumisvelvoitteita on päivitettävä ot-taen huomioon uudet toimijat ja ekosysteemit. Joustavuuden ja reagointinopeuden parantaminen (tuotteistaminen, modulaarisuus, kokeilut) tehostaisivat huoltovarmuustoimintaa.

8. Huoltovarmuuden integroiminen ja organisoiminen vahvemmin osaksikansallistapolitiikkaajapäätöksentekoa:Huoltovarmuus tarvitsee kansallisen strategian ja yhteiset suorituskykyvaatimuk-set, vahvoja sopimuksia ja kansainvälistä yhteistyötä.

56

ERITYISTARKASTELU INFORMAATIOVAIKUTTAMISEN HAASTEET KASVAVATInformaatiovaikuttamisen ja asiapohjaisen tiedon-välityksen merkitys nousee keskeiseksi skenaario-kaudella 2018 - 2020. Mediapooli asiantuntijaeli-menä palvelee Huoltovarmuusorganisaatiota näis-sä kysymyksissä, mutta disinformaatioon vastaa-miseen ja median tukemiseen vaaditaan toimia laajalla rintamalla.

Suomalainen sananvapaus on kansainvälisesti huip-puluokkaa. Taustalla on vuosisatoja pitkä journa-listinen traditio. Mediayrityksemme ovat sitoutu-neet Julkisen sanan neuvoston eettisiin periaattei-siin ja vastuulliseen tiedonvälitykseen. Myös korkea koulutus ja hyvä medianlukutaito antavat Suomel-le valmiuksia vastata informaatiovaikuttamisen ajankohtaisiin haasteisiin.

Disinformaatiolla ja informaatiovaikuttamisella on keskeinen osa Itä-Ukrainassa vuonna 2014 alka-neessa sodassa. Valheellisen informaation avulla on viime vuosina hyökätty demokraattista järjes-telmää vastaan myös esimerkiksi Ranskan ja USA:n vaaleissa.

Media-ala käy globaalin digitalisaation myötä läpi toimialan ansaintalogiikan ja yleisön mediankulu-tuksen murrosta. Sen myötä journalistiseen työhön käytetyt resurssit supistuvat. Yhä useampi hankkii tietonsa journalistisen prosessin ulkopuolisesta sosiaalisesta mediasta.

Sosiaalisessa mediassa tehokas informaatiovaikut-taminen on helppoa ja halpaa. Myös mediayhtiöt ovat joutuneet valtiollisten hyökkäysten kohteeksi. Journalistisia prosesseja on häiritty toimittajiin koh-distetuilla, verkossa toteutetuilla ja pahimmillaan vuosiakin jatkuneilla vihakampanjoilla. Tietomur-tojen puolella valtiolliset toimijat ovat sabotoineet useissa maissa mediayhtiöiden toimintaa.

Median toiminnan turvaaminen asettaa uudenlai-sia haasteita huoltovarmuudelle. Yhteiskunnan on kyettävä havaitsemaan journalististen prosessien ulkopuolisten sisältöjen vaikutukset turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Se tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisten ja kansallisten riippuvuus- ja vaiku-tussuhteiden analysointia.

Vastuullinen media turvaa tiedonvälityksen luotet-tavuuden. Huoltovarmuustoiminnan tulee tukea kotimaisen, luotettavan ja riippumattoman tiedon tuotantoa ja jakamista. Uudet haasteet edellyttävät medialta entistä parempaa kykyä tunnistaa infor-maatiovaikuttaminen eri muodoissaan. Samalla tulee pitää huoli median oman tuotannon läpinä-kyvyydestä ja avoimuudesta. Kyberturvallisuudes-sa painopisteen siirtyminen proaktiiviseen varau-tumiseen edellyttää esimerkiksi hakkereiden osaa-mista hyödyntävää harjoitustoimintaa. Myös pääsy kansainvälisiin palveluihin ja tietoresursseihin sekä tietovirtoihin tulee varmistaa.

Mobiili tiedonvälitys ja sosiaalinen media tarjoavat mediayhtiöille ja viranomaisille sanomalehdistön, television ja radion rinnalle uusia tiedonvälityksen mahdollisuuksia. Regulaation kehittämisessä kes-keinen haaste ovat perinteisen median ulkopuolel-la operoivat kansainväliset teknologiajätit.

Kansalaisten pääsy luotettavan tiedon äärelle on turvattava myös kriisitilanteissa. Huoltovarmuuden näkökulmasta luotettava tieto onkin ravintoon, lii-kenteeseen tai energiaan verrattavissa oleva elin-tärkeä hyödyke. Suomalaisten luottamus tiedotus-välineisiin on hyvää tasoa. Vastuullinen, vapaa ja moniääninen media tekee työtään yhä haastavam-missa olosuhteissa. Viime kädessä median huolto-varmuustyön tavoitteena on turvata kotimaisten tiedotusvälineiden toimintaedellytykset ja resiliens-si valeuutisia ja informaatiovaikuttamista vastaan. Samalla varmistetaan, ettei tiedotusvälineiden velvollisuus tehdä sisältöä koskevat ratkaisut itse-näisesti ja tietoon perustuen vaarannu.

Tero Koskinen, Mediapooli

57

ERITYISTARKASTELU

”72 TUNTIA” INNOSTAA URBAANIIN VARAUTUMISEENSuomessa järjestöjen eli kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyö toimii hyvin kansallisella tasolla ja hälytystehtävissä. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota spontaaniin kan-salaistoimintaan. Nämä yhdistyvät 72 tuntia -kon-septissa, jossa keskeisiä kysymyksiä ovat: Pärjäisit-kö omin avuin 72 tuntia? Kuinka arki sujuisi kolme vuorokautta ilman sähköä? Vailla vettä? Tai kau-passa käymistä? Pärjäisitkö portaissa, jos hissiä ei voi käyttää? Mistä saisit apua ja keneen luottaisit?

Konseptisuunniteltiinyhteistyössä72 tuntia -konsepti innostaa ihmiset miettimään omaa ja lähipiirin varautumista arjen häiriöihin ku-ten myrskyihin ja jakeluhäiriöihin. Konsepti suunni-teltiin järjestöjen ja huoltovarmuustoimijoiden yh-teistyönä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen KOVA-toimikunnassa. Omatoiminen varautuminen on tutkitusti tehokkaimpia keinoja lieventää häiriö-tilanteista aiheutuvia haittoja ja menetyksiä.

Koulutus perustanaEnsimmäisenä toimintavuonna 2017 Suomen Pe-lastusalan Keskusjärjestö koulutti 12 kurssinjohta-jaa ja 118 kouluttajaa. Loppuvuonna muut järjestöt kouluttivat kouluttajia 28 lisää. Helsingin yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat saivat Kotitaloudet kriisiherkässä yhteiskunnassa -opintojaksolla pe-rehdytyksen 72 tuntia -prosessidraamaharjoitusten järjestämiseen kouluissa ja esimerkiksi nuorten leireillä.

Kurssinjohtaja saa perehdytyksen päivän mittaisen kouluttajakoulutuksen järjestämiseen. Kouluttaja saa opastusta huoltovarmuuteen ja varautumiseen sekä perehdytyksen 72 tuntia -konseptiin. Koulut-tajat osaavat järjestää 1-2 tunnin mittaisia varau-tumisen pikakoulutuksia. Tavoitteena on saada kaikki kansalaiset tietoisiksi 72 tuntia -konseptista. Asukasillat, talokokoukset, kerhot ja kaupungin-osatapahtumat ovat parhaita ympäristöjä oivalta-valle, herättelevälle ja keskustelevalle varautumis-koulutukselle.

Suomionauttamishaluinen, kriisinkestävä yhteiskunta

Suomalaisista peräti 95 prosenttia on valmiita aut-tamaan naapureitaan ja läheisiään esimerkiksi pit-kän sähkökatkon aikana. Yli 90 prosenttia olisi val-mis auttamaan ja osallistumaan vapaaehtoistehtä-viin pitkäkestoisessa häiriötilanteessa ilmeni SPEKin kyselytutkimuksessa kotitalouksien häiriötilanne-varautumista (Laurikainen, 2016). Lähtökohta on siis lupaava.

KaupunkiympäristöissävarautumishaasteitaMutta olemmeko siltikään valmiita kaikkeen? Ko-titalouksilla on suhteellisen vähän kokemuksia to-dellisista häiriötilanteista, varsinkin kaupunkiym-päristössä. Tulipalon uhkaa lukuun ottamatta tie-toinen varautuminen häiriötilanteisiin on hyvin vähäistä.

On tavoitettava kohderyhmiä, joiden kiinnostus ei ole vielä johtanut turvallisuustekoihin. Kaupunki-laisista naiset ja nuoret nousivat esille ryhminä, joilla oli vähiten kokemusta varautumisesta. Naiset olivat hieman enemmän huolissaan turvallisuudes-ta kuin miehet. Mitkä voimaannuttavat elementit viestinnässä saisivat nämä ryhmät kiinnostumaan omatoimisesta varautumisesta?

Jokainen voi tehdä jotain72 tuntia -ajattelussa keskeistä on arjen häiriötilan-teissa pärjääminen – jokainen voi tehdä jotakin. Kansainvälisissä malleissa 72 tuntia on aikakehys, jossa omatoimisuudella on todettu olevan suuri merkitys auttamispaineen tasaamisessa. Kotivaran kanssa tärkeitä ovat käytännön taitojen ylläpito ja yhteisöllinen toiminta, kuten naapuriapu. 72 tuntia lähtee oman arjen ja asuinympäristön voimavaro-jen tunnistamisesta ja omannäköisten ratkaisujen löytämisestä yhteistyössä vertaisten kesken.

Mia Kunnaskari ja Karim Peltonen, KOVA-toimikunta

OSA 4

SKENAARIOPROSESSIN JA MENETELMÄN ESITTELY

59

SKENAARIOPROSESSIN JA MENETELMÄN ESITTELYProjektinorganisoituminenHuoltovarmuusorganisaation ja konsulttitoimisto Capfulin yhteistyönä toteutettu skenaario-projekti alkoi kesällä 2017 ja jatkui aina helmikuuhun 2018 asti. Työ koostui pääosin Huoltovarmuuskeskuksen ja Capfulin edustajista koostuvan projektiryhmän tapaamisista, huoltovarmuuskriittisille toimialoille tehdyistä haastatteluista sekä laajemmalle joukol-le järjestetyistä työpajoista ja toimialatyöskente-lystä. Prosessiin osallistui työpajojen ja haastatte-lujen kautta laaja joukko Huoltovarmuuskeskuksen, sektoreiden ja poolien jäseniä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.

TiedonhankintaSkenaarioiden rakentamisen pohjana hyödynnettiin useita olemassa olevia kansainvälisiä raportteja (esim. Global Risk Report 2017, National Intelligen-ce Council ’s Global Trends Report) ja kansallisia selvityksiä (esim. Valtioneuvoston puolustusselon-teko 2017, selonteko sisäisestä turvallisuudesta 2016). Näistä selvityksistä haettiin tietoa erityisesti liittyen tulevaisuuden jatkuvuuksiin ja trendeihin sekä eri-laisiin toimintaa uhkaaviin ns. mustiin joutseniin.

Osana skenaarioprojektin tiedonkeruuta konsultit haastattelivat myös 20 alansa johtavaa asiantunti-jaa, jotka tuntevat huoltovarmuustyötä ja joilla on näkemystä huoltovarmuuden toimintaympäristön kehityksestä sekä eri alojen toimintalogiikasta ja tulevaisuudesta. Haastattelut suoritettiin joko kas-votusten tai puhelimitse elokuun ja joulukuun 2017

välisenä aikana. Tästä aineistosta koostettiin myös erillinen haastatteluraportti, johon on tiivistetty haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiä Suomen huoltovarmuuden toimintaympäristöstä, huolto-varmuuskriittisten toimialojen kehitysnäkymistä vuoteen 2030 sekä suomalaisen huoltovarmuus-toiminnan kehittämisestä ja tulevaisuuden muu-tostarpeista.

SkenaariomenetelmäHuoltovarmuuden skenaariot 2030 muodostettiin induktiivisella menetelmällä, jossa lähdettiin liik-keelle keskeisimpien epävarmuustekijöiden tunnis-tamisella. Kullekin epävarmuustekijälle määriteltiin tulevaisuustaulukkoa hyödyntäen mahdollisia ke-hitysvaihtoehtoja, eli analysointiin miten tekijä voisi erilailla kehittyä vuodesta 2018 vuoteen 2030. Skenaarioiden rakentamiseen käytettävän Scenario BuilderTM -työkalun avulla testattiin eri kehitysvaih-toehtojen keskinäistä riippuvuutta ja yhteensopi-vuutta. Scenario BuilderinTM tuottaman analyysin avulla pystyttiin tunnistamaan erilaisia, sisällöltään loogisia ja huoltovarmuustoiminnalle olennaisia skenaarioita.

Skenaariot, niiden kehitysvaiheet ja syy-seuraus-suhteet kuvattiin vuodesta 2018 vuoteen 2030 ulottuvalla aikajänteellä. Työssä otettiin huomioon myös keskeiset trendit ja jatkuvuudet, kuten ilmas-tonmuutos, digitalisaatiokehitys, kaupungistuminen ja eri toimialojen palvelullistuminen, jotka ilmene-vät kaikissa skenaarioissa.

Skenaarioita konkretisoitiin, kommentointiin ja nii-den vaikutuksia analysoitiin useassa työpajassa. Toimialakohtaisissa työpajoissa skenaariot kuvattiin huoltovarmuuskriittisten toimialojen (energiahuol-to, logistiikka, teollisuus, elintarvikehuolto, puolus-tusteollisuus ja -huolto, finanssiala, sote- ja yhdys-kuntapalvelut, sekä tietoyhteiskunta) näkökulmas-ta ja kunkin skenaarion toteutumisen varalle mää-riteltiin toimialakohtaiset varautumissuunnitelmat sekä skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet. Työpajojen tuotosten ja haastatte-luraportin pohjalta tehtiin lopuksi yhteenveto ylei-sistä toimenpide- ja politiikkasuosituksista sekä koko Huoltovarmuusorganisaation toimintaan liit-tyvistä kehittämisehdotuksista.

Skenaarioiden lukuohjeetSkenaariokuvausten avulla ei pyritä ennustamaan yksiselitteistä tulevaisuutta. Tavoitteena on ohjata ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukaisesti erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ajankohtaisia ilmiöitä sekä tehostaa toiminnan suunnittelua ja reagointikykyä. Tarkoitus ei ole valita yhtä skenaa-riota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys-, toivottavuus- tai tärkeysjärjestyk-seen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapah-tumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

Seuraavilla sivuilla on kalvojen muodossa esitelty skenaarioprosessi ja menetelmät.

60

PROJEKTIN ORGANISOITUMINENHUOLTOVARMUUDEN SKENAARIOT 2030

ProjektiryhmäProjektinjohtaja

Jäsenet

Capful

Christian Fjäder

Hannu HernesniemiMika KaijamoNuutti NikulaMikko Vähä-SipiläTiina ÅbergKatja Ahola

Kimmo Kivinen, Nette Lehtinen, Lotta Takala

Aktiivinen viestintä eri viestintäkanavia ja foorumeita käyt-täen projektin aikana sekä lopputulosten viestintä.

• Osallistujat: HVO:n valitut henkilöt, elinkeinoelämän edus-tajia, julkishallinnon toimijoita ja Capful

• Tehtävänä skenaarioiden päivittäminen sekä vaikutusten määrittely

Workshopit • Skenaario-workshopit:

– Osallistujina Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat sekä Huoltovarmuusorganisaation edustajat

– Tehtävänä skenaarioiden rakenteen ja kuvausten kommentointi sekä skenaariotyön johtopäätökset

• HVO:n toimialakohtaiset työpajat:

– Osallistujina poolisihteerit, poolien puheenjohtajat sekä muita HVO:n asiantuntijoita

– Tehtävänä skenaarioiden toimialakohtainen fokusointi ja vaikutusanalyysi

Workshopit

• Olemassa olevien kansallisten ja kansainvälisten selvitysten ja tutkimustiedon hyödyntäminen: referenssiskenaariot, uhkamallit ja muu tulevaisuustieto

• Asiantuntijahaastattelut ja -kuulemiset: tiedonhankinta agendalle nousevista keskeisistä teemoista

• Tiedonhankinnan tavoitteena ennakointiagendan luominen sekä faktan ja näkemysten kerääminen, analyysit ja synteesit

Tiedonhankinta

• Prosessin kokonaisvaltainen konsultointi ja tiedonhankinta

• Capful: menetelmä, fasilitointi ja raportointi

Capful

61

TIEDONHANKINTAASIANTUNTIJAHAASTATTELUT

Henkilö Organisaatio Työnimike

1 Ole Johansson Huoltovarmuusneuvosto Puheenjohtaja

2 Veli-Matti Mattila Elisa Toimitusjohtaja

3 Rauni Haaranen Danske Bank Johtaja, Rahoitushuoltopoolin VPJ

4 Jorma Mäntynen WSP Finland Johtaja, Ent. TTKK:n professori

5 Tuomo Haukkovaara IBM Nordic Vice President, Solutions

6 Mika Anttonen ST1 Hallituksen puheenjohtaja

7 Esa Vakkilainen LUT Professori

8 Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Toimitusjohtaja

9 Heikki Juutinen ETL Väistyvä toimitusjohtaja

10 Timo Leppä Kemianteollisuus ry Toimitusjohtaja

11 Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry Toimitusjohtaja

12 Mika Aaltola Ulkopoliittinen instituutti Ohjelmajohtaja, Globaali turvallisuus

13 Mikko Kosonen Sitra Yliasiamies

14 Martti Setälä Insta Trust Oy Asiakkuus- ja kehitysjohtaja

15 Aaro Toivonen HUS-kuntayhtymä Turvallisuus- ja valmiusjohtaja

16 Markku Mäkijärvi HUS-kuntayhtymä Johtajaylilääkäri

17 Juha Mustonen Hybrid CoE Kansainvälisten suhteiden johtaja

18 Lauri Kivinen Yleisradio Toimitusjohtaja

19 Jyri Kosola Puolustusvoimat Tutkimuspäällikkö

20 Leena Mörttinen Valtiovarainministeriö Ylijohtaja, Rahoitusmarkkinaosasto

62

SKENAARIOPROJEKTIN ETENEMINENKESKEISET TYÖVAIHEET

1:Fokusjatiedonhallinta 2:Muutostekijöidenanalysointi 3:Tulevaisuustaulukko

4:ScenarioBuilder™ 5:Skenaarioidenkonkretisoinnit 6:Skenaarioidenvaikutukset

SkenaariokyselyAsiantuntijahaastattelutReferenssiskenaariotMuut tausta-aineistot



1.GLOBAALIKESKINÄISRIIPPUVUUS




5. IDÄN DOMINANSSI









Skenaarioista riippumattomatVarmuudet, jatkuvuudet, pysyvyydet

Skenaarioistariippumattomatvälttämättömättoimenpiteet

Globalisaatio ja

kansainväliset suhteet

Hitaampi ja turvallisempi globalisaatio

Nopeampi markkinaehtoinen

globalisaatio

Blokkiutuminen ja uusien

allianssien synty

Protektionismi ja

deglobalisaatio

Geopoliittisetpainopisteet

Perinteiset teollisuus- valtioit

Painopiste siirtyy

markkina- ehtoistuvaan

itään

Vahvastiylhäältä johdetut

valtiotottavatjalansijaa

Valtaa siirtyyvaltioiltaylikansallisiin verkostoihin

Turvallisuus- tilanne

Territorioon liittyvät konfliktit

(Hybridi)- vaikuttamiseen

liittyvät konfliktit

Terrorismin kiihtyminen

Konfliktien rauhoittu-

minen

Suomen tapa toimia

kansainvälisessä politiikassa

Puolueeton ja neutraali

Suomi

Euroopan tasolla

liittoutunutSuomi

Eurooppaa laajempi

liittoutuminen ja NATO- jäsenyys

Suojautuva ja kahden

välisiin sopimuksiin tukeutuva

Suomi

Luonnonvarat, resurssit

ja globaalit väestöliikkeet

Voimakas alueellinen

resurssi-niukkuus

Resurssien vaikeutunut saatavuus

Resurssien saatavuuden ja resurssi-

tehokkuuden parantuminen

Ympäristönääri-ilmiöidenlieventyminen

Informaatio,datan avoimuus jatietoturvaglobaalisti

Avointa ja julkista

dataa

Kyrberriskit, suojautuminen

& sulkeutu- minen

Data harvojen käsissä

Post-truth era

Maailman- talous

Positiivinenja tasaisemmin jakaantunut

kasvu

Positiivinen,mutta

polarisoitunut kasvu

Hidastunut talouskehitys

Talouskriisejä ja turbulenssia

Euroopan kehitys

EU:nroolin hidas

heikentyminen

Harmonisointi ja voimakas keskinäis- riippuvuus

Euroopan sisäiset blokit

EU:n rappeutu-

minen

Älykkäät järjestelmät

ja koneet

Digievoluutio – Kone

ihmisen apuna

Digiloikka – Kone ihmisen rinnalla

Digirevoluutio – Kone tekee päätökset

Digistagnaatio

Elinkeino- rakenne jatyö

Perinteinen

Everything- as-a-service

Globalisaation uusi aalto

Robotisaa-tionaika

4A.Teknologinenmaailmanjärjestys+robotisaatio

5B.Idändominanssi+Itätasapainottavanavoimana

5A.Idändominanssi+polarisaatio

3.Blokkiutuminenjahybridivaikuttaminen

2B.Aseellinenvaltapolitiikka+terrorismi

2A.Aseellinenvaltapolitiikka

4B. Teknologinen maailmanjärjestys +korporaatiotjamegakaupungit

1B. Globaali keskinäis- riippuvuus + EU

1A. Globaali keskinäis- riippuvuus + Nato

Globalisaatio ja




globalisaatio


allianssien synty

Protektionismi ja

degloba-lisaatio


Perinteiset teollisuus- valtioit

Painopiste siirtyy


itään



Valtaa siirtyyvaltioiltaylikansallisiin verkostoihin






Konfliktien rauhoittu-

minen

Suomen tapa toimia



Suomi

Euroopan tasolla

liittoutunutSuomi

Eurooppaa laajempi


Suojautuva ja kahden

välisiin sopimuksiin

tukeutuva Suomi




resurssi-niukkuus






Avointa ja julkista

dataa


& sulkeutu- minen


Post-truth era

Maailman- talous


kasvu

Positiivinen,mutta




Euroopan kehitys

EU:nroolin hidas

heikenty-minen



EU:n rappeutu-

minen


ja koneet

Digievoluutio – Kone ihmisen apuna



Digistagnaatio


Perinteinen



Robotisaa-tionaika

• Konfliktitrauhoittuvathiljalleen. Syyriassa ja Itä-Ukrainassa päästään tilanteeseen, jossa aseelliset yhteenotot lopetetaan ja diplomaattinen sovittelu käynnistetään.

• Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät kun keskiluokka ja vaatimukset elämänlaadusta kasvavat ja talous kipuilee. Sen talouskasvu hidastuu ja valta-asema heikkenee ponnistelujen kään-tyessä sisäänpäin.

• Länsimaat toimivat kansainvälisen sopimisen vetureina. Suuri osa valtioista suostuu määriteltyihin normeihin edistääkseen vientiään ja talouttaan. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet lopetetaan sovittelujen alkaessa.

• EU:nsisäinenyhteistyötiivistyyjaliittovaltiokehitysvahvistuu. Suomi pyrkii vahvistamaan ase-maansa EU:ssa ja identiteettiään vahvana osana perinteistä länttä.

• Ilmaston lämpenemisen ja pienhiukkaspäästöjen terveydellisten vaikutusten suuret kustannukset tunnustetaan. Kuivuus, hurrikaanit ja vallanvaihto tuovat myös USA:n mukaan ilmastotalkoisiin. Vahvempiympäristö-jailmastosopimussolmitaanjatoimenpiteetkäynnistetään.

• EuroopanmaidenasemaNatossavahvistuu.Ruotsi,Itävalta,IrlantijaSuomiliittyvätNatoon. EU-tasoiselle puolustusyhteistyölle ei nähdä tarvetta. Venäjä paheksuu Naton laajentumista, mutta ei ryhdy toimenpiteisiin.

• VenäjälläPutininneljännenpresidenttikaudenpäättyminenjakyllästyminenkeskitettyynvaltaan johtavat linjanmuutokseen ja maan demokratiakehitykseen. Länsimaat lisäävät taloudellista yhteis-työtä Venäjän kanssa.

• Kiinan, Intian ja muiden aikaisemmin voimakkaasti kasvaneiden valtioiden talouskasvun merkittävä maltillistuminen ontasoittanutjahidastanutmaailmantaloudenkasvua.

• Talouskasvun hidastuminen yhdessä elinkeinoelämän muutoksen kanssa pakottaa uudistamaan yhteiskunta-malleja ja sosiaalijärjestelmiä. Suomessa muutokseen reagoidaan muuttamalla sään-telyä, verotusta ja koulutusta.

SKENAARIO 1





2018 - 2021 2022 - 2026 2026 - 2030

63

KESKEISET VARMUUDET JA JATKUVUUDETVUOTEEN 2030

Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Teknologian murros ja digitalisaatio Kaupungistuminen Työn muutos

Globalisaation uudet muodot Moninaistuvat elämäntavat ja arvot Eriarvoistuminen Alustatalous ja palvelullistuminen

Uudet demokratian muodot Ikääntyminen ja huoltosuhde Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus

64

KESKEISET MUUTOSTEKIJÄTVUOTEEN 2030

VAIKUTTAVUUSPIENI SUURI

4 5 6 8 10

PIEN

ISU

URI

EPÄV

ARM

UU

S

Epävarmuudet ja epäjatkuvuudet

Trendit ja varmuudet

Informaatio, datan avoimuus ja tietoturva globaalisti

Luonnonvarat, resurssit ja globaalit väestöliikkeet

Geopoliittiset painopisteet

Globalisaatio ja kansainväliset suhteet

TurvallisuustilanneMaailmantalous

Älykkäät järjestelmät ja koneet

Elinkeinorakenne ja työ Euroopan kehitys

Suomen tapa toimia kansainvälisessä politiikassa

Teknologiakehitys ja digitalisaatiokehitys

Ikääntyminen ja huoltosuhteen heikentyminen

Kaupungistuminen

Palvelullistuminen ja alustatalous

Moninaistuvat elämäntavat ja arvot

EriarvoistuminenTyövoiman liikkuvuuden lisääntyminen Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus

65

SCENARIOBUILDER™LOOGISESTI RISTIRIIDATTOMIEN ERILAISTEN SKENAARIOIDEN ETSIMINEN SKENAARIOKARTASTA

4A.Teknologinenmaailmanjärjestys+robotisaatio

5B.Idändominanssi+Itätasapainottavanavoimana

5A.Idändominanssi+polarisaatio

3.Blokkiutuminenjahybridivaikuttaminen

2B.Aseellinenvaltapolitiikka+terrorismi

2A.Aseellinenvaltapolitiikka

4B. Teknologinen maailmanjärjestys +korporaatiotjamegakaupungit

1B. Globaali keskinäis- riippuvuus + EU

1A. Globaali keskinäis- riippuvuus + Nato

66

TULEVAISUUSTAULUKKOSKENAARIO 1: GLOBAALI KESKINÄISRIIPPUVUUS

Globalisaatio ja




globalisaatio


allianssien synty

Protektionismi ja

deglobalisaatio


Perinteiset teollisuus- valtiot

Painopiste siirtyy


itään



Valtaa siirtyy valtioilta

ylikansallisiin verkostoihin






Konfliktien rauhoittuminen

Suomen tapa toimia



Suomi

Euroopan tasolla

liittoutunutSuomi

Eurooppaa laajempi


Suojautuva ja kahdenvälisiin sopimuksiin tukeutuva

Suomi




resurssiniukkuus






Avointa ja julkista

dataa


& sulkeutu- minen


Post-truth era

Maailman- talous


kasvu

Positiivinen,mutta




Euroopan kehitys

EU:nroolin hidas

heikentyminen



EU:n rappeutuminen


ja koneet


ihmisen apuna



Digistagnaatio


Perinteinen



Robotisaationaika

Väreillä merkityt tekijät kuvaavat tässä ja seuraavissa kuvioissa kutakin skenaariota. Tummemmissa väreissä vaikutus on erittäin merkittävä ja vaaleammissa merkittävä.

67

TULEVAISUUSTAULUKKOSKENAARIO 2: ASEELLINEN VALTAPOLITIIKKA

Globalisaatio ja




globalisaatio


allianssien synty

Protektionismi ja

deglobalisaatio



Painopiste siirtyy


itään











Suomen tapa toimia



Suomi

Euroopan tasolla

liittoutunutSuomi

Eurooppaa laajempi



Suomi




resurssiniukkuus






Avointa ja julkista

dataa


& sulkeutu- minen


Post-truth era

Maailman- talous


kasvu

Positiivinen,mutta




Euroopan kehitys

EU:nroolin hidas

heikentyminen



EU:n rappeutuminen


ja koneet


ihmisen apuna



Digistagnaatio


Perinteinen



Robotisaationaika

68

TULEVAISUUSTAULUKKOSKENAARIO 3: BLOKKIUTUMINEN JA HYBRIDIVAIKUTTAMINEN

Globalisaatio ja




globalisaatio


allianssien synty

Protektionismi ja

deglobalisaatio



Painopiste siirtyy


itään











Suomen tapa toimia



Suomi

Euroopan tasolla

liittoutunutSuomi

Eurooppaa laajempi



Suomi




resurssiniukkuus






Avointa ja julkista

dataa


& sulkeutu- minen


Post-truth era

Maailman- talous


kasvu

Positiivinen,mutta




Euroopan kehitys

EU:nroolin hidas

heikentyminen



EU:n rappeutuminen


ja koneet


ihmisen apuna



Digistagnaatio


Perinteinen



Robotisaationaika

69

TULEVAISUUSTAULUKKOSKENAARIO 4: TEKNOLOGINEN MAAILMANJÄRJESTYS

Globalisaatio ja




globalisaatio


allianssien synty

Protektionismi ja

deglobalisaatio



Painopiste siirtyy


itään











Suomen tapa toimia



Suomi

Euroopan tasolla

liittoutunutSuomi

Eurooppaa laajempi



Suomi




resurssiniukkuus






Avointa ja julkista

dataa


& sulkeutu- minen


Post-truth era

Maailman- talous


kasvu

Positiivinen,mutta




Euroopan kehitys

EU:nroolin hidas

heikentyminen



EU:n rappeutuminen


ja koneet


ihmisen apuna



Digistagnaatio


Perinteinen



Robotisaationaika

70

TULEVAISUUSTAULUKKOSKENAARIO 5: IDÄN DOMINANSSI

Globalisaatio ja




globalisaatio


allianssien synty

Protektionismi ja

deglobalisaatio



Painopiste siirtyy


itään











Suomen tapa toimia



Suomi

Euroopan tasolla

liittoutunutSuomi

Eurooppaa laajempi



Suomi




resurssiniukkuus






Avointa ja julkista

dataa


& sulkeutu- minen


Post-truth era

Maailman- talous


kasvu

Positiivinen,mutta




Euroopan kehitys

EU:nroolin hidas

heikentyminen



EU:n rappeutuminen


ja koneet


ihmisen apuna



Digistagnaatio


Perinteinen



Robotisaationaika

Documents

HUOLTOVARMUUSKESKUS HUOLTOVARMUUDEN SKENAARIOT … · Nationalismi Keskittyneet rakenteet (suuryritykset) Teknologia- revoluutio Hajautuneet Kriisit rakenteet (yksilöt) Teknologia-