HE 310/2014 vp

297500

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, am-matillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja opiskelijavalin-tarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietova-rannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi

laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta. Laissa säädet-täisiin uusista lukiokoulutuksen sekä amma-tillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen li-säkoulutuksen järjestäjille myönnettävän ra-hoituksen perusteista. Lisäksi esityksessä eh-dotetaan muutettavaksi lukiolakia ja amma-tillisesta peruskoulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja opiskelijavalintarekis-teristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tie-tovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuja lakeja.

Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi rahoi-tuksen määräytymisestä todellisen kustan-nuspohjan perusteella ja muutettavaksi lu-kiokoulutukseen sekä ammatilliseen perus-koulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutuk-seen kohdennettava rahoitus valtion talousar-vioon perustuvaksi. Lukiokoulutuksen sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen ja ammatilli-sesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen osalta rahoitus si-sältää kunnan rahoitusosuuden. Talousarvi-oon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan koro-tettavaksi indeksillä.

Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskou-lutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen ra-hoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suori-tus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista, joiden osuudet kokonaisrahoituksesta määriteltäisiin lainsäädännössä. Kunkin rahoitusosuuden pe-rusteina huomioitaisiin erilaisia suoritteita,

kuten opiskelijavuodet, tutkinnot ja tutkinnon osat. Rahoitusosuuksien keskinäiset painoar-vot sekä niissä huomioitavat suoritteet vaih-telisivat eri koulutusmuodoissa. Ammatilli-sen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä rahoi-tuksen myöntämisperusteet olisivat osittain erilaiset oppilaitosmuotoisessa ammatillises-sa peruskoulutuksessa, oppisopimuskoulu-tuksena järjestettävässä ammatillisessa pe-ruskoulutuksessa, oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa sekä oppi-sopimuskoulutuksena järjestettävässä amma-tillisessa lisäkoulutuksessa.

Varainhoitovuodelle myönnettävä rahoitus ei perustuisi varainhoitovuoden suoritteisiin, vaan varainhoitovuotta edeltävinä vuosina to-teutuneisiin suoritteisiin. Koulutuksen järjes-täjälle myönnettävä rahoitus perustuisi kou-lutuksen järjestäjän suoritteiden suhteelliseen osuuteen kaikista huomioitavista suoritteista.

Opiskelijamäärien käyttäminen rahoituksen perusteena korvattaisiin opiskelijavuosilla. Opiskelijavuodella tarkoitettaisiin 365 kalen-teripäivää, joiden aikana opiskelija tai tutkin-non suorittaja otetaan huomioon rahoituksen perusteena. Perusrahoitusosuudessa suorit-teina huomioitaisiin toteutuneet opiskelija-vuodet. Lukiokoulutuksessa huomioitaisiin myös lukiolain 20 §:n 4 momentin mukaiset opinnot ja saavutettavuus. Oppilaitosmuotoi-sessa ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuk-sessa opiskelijavuosissa huomioitaisiin kou-lutusalat ja tutkinnot kertoimilla sekä erityis-opetusta saaneet opiskelijat. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa huomioitaisiin lisäksi il-man perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat.

HE 310/2014 vp

2

Rahoituksen ajallisia myöntämisperusteita tarkistettaisiin siten, että lukiokoulutukseen ja ammatilliseen perustutkintoon voitaisiin myöntää perusrahoitusta enintään kolmen opiskelijavuoden ajan. Jos opiskelija on ai-emmin suorittanut perusasteen jälkeisen tut-kinnon, ammatillisen perustutkinnon perus-rahoitusta voitaisiin kuitenkin myöntää enin-tään kahden opiskelijavuoden ajan. Näihin muutoksiin liittyen lisättäisiin lukiolakiin ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin säännökset opiskelijan oikeudesta il-moittautua poissaolevaksi opiskelijaksi.

Suoritusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin suoritetut tutkinnot, ammatil-lisessa koulutuksessa tutkintojen osat ja am-matilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutukset osat ja lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän suoritukset. Ammatillisessa kou-lutuksessa rahoitusta korotettaisiin lisäksi eri-tyisopetusta saaneiden opiskelijoiden ja vail-la perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden suoritteiden perusteella.

Vaikuttavuusrahoitusosuudessa otettaisiin uutena tuloksellisuuden mittarina käyttöön opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan an-tama työelämäpalaute. Lisäksi oppilaitos-muotoisessa ammatillisessa peruskoulutuk-sessa vaikuttavuusrahoitus sisältäisi myös tu-losmittarin, jossa huomioidaan tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen sekä henkilöstön kel-poisuus ja kehittämistoimenpiteet. Lukiokou-lutuksessa uutena mittarina otettaisiin käyt-töön jatko-opintoihin sijoittuminen.

Talousarviomäärärahoista kuntaosuuksi-neen rahoitetaan rahoitusosuuksien lisäksi seuraavat kokonaisuudet: erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus ammatil-lisessa peruskoulutuksessa, majoitusrahoitus sekä harkinnanvarainen rahoitus lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Nämä vähennetään talousarviomäärärahoista ennen rahoitusosuuksien laskemista. Lisäksi erilli-sellä määrärahalla korvataan arvonlisävero yksityisille koulutuksen järjestäjille.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaisen erityisopetuksen erityisen kou-lutustehtävän perusteella järjestettävän kou-lutuksen rahoitus perustuisi valtioneuvoston asetuksella säädettävään perushintaan. Eri-tyisopetuksen erityisen koulutustehtävän pe-rusteella rahoitettavassa koulutuksessa ei oli-si suorituksiin tai vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusosuutta, vaan rahoitus perustuisi opiskelijavuosien määrään.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus-koulutuksen järjestäjille myönnettäisiin ra-hoitusta myös majoituksen järjestämisestä, joka perustuisi valtioneuvoston asetuksella säädettävään perushintaan.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus-koulutuksen järjestäjille voitaisiin myöntää harkinnanvaraista rahoitusta. Lukiokoulutuk-sessa harkinnanvarainen korotus sisältäisi erillisen rahoituksen lukion erityiseen koulu-tustehtävään.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

—————

HE 310/2014 vp

3

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.............................................................................1

SISÄLLYS..................................................................................................................................3

YLEISPERUSTELUT ................................................................................................................6

1 JOHDANTO .....................................................................................................................6

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma .............................................................6

Valtioneuvoston vahvistama koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ...6

Rakennepoliittinen ohjelma.......................................................................................6

Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelma ......................................................7

2 NYKYTILA......................................................................................................................7

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö...................................................................................................7

Rahoitusjärjestelmän perusperiaatteet .......................................................................7

Rahoitusvastuun jakautuminen valtion ja kuntien kesken.........................................8

Kuntien valtionosuus sekä kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien rahoitus lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa ..........................9

Keskimääräiset yksikköhinnat...................................................................................9

Lukiokoulutuksen rahoitus ......................................................................................10

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan laskenta........................................12

Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus ........................................................13

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus14

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjän rahoituksen määräytyminen ........................................................................................................14

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoituksen erityispiirteet ammatillisessa peruskoulutuksessa .........................................................................15

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen....................................15

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat..........................................................16

Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus............................................................17

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen ........................................................................................................17

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus ............................................................................................................17

Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus............................................................18

Opiskelijoilta kerättävät maksut ammatillisessa koulutuksessa ..............................18

Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnoissa .....................................................................................................19

Rahoituksen laskeminen..........................................................................................19

Koulutuksen järjestäjäkohtaisen rahoituksen maksaminen .....................................20

2.2 Nykytilan arviointi ..........................................................................................................20

Lukiokoulutus..........................................................................................................20

Ammatillinen peruskoulutus ...................................................................................20

Ammatillinen lisäkoulutus ......................................................................................21

3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET ..................................22

3.1 Tavoitteet ........................................................................................................................22

Lukiokoulutus..........................................................................................................22

Ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus .....................................23

HE 310/2014 vp

4

3.2 Keskeiset ehdotukset.......................................................................................................23

Rahoitusjärjestelmän yleiset periaatteet ..................................................................23

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän keskeiset piirteet.......................................24

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän keskeiset piirteet .........................25

Rahoituksen määräytyminen oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ..................................................................................................27

Rahoituksen ajallinen rajaaminen ammatillisessa perustutkinnossa .......................28

Poissa olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuminen.......................................................29

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus ammatillisessa peruskoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa ..............................................29

Rahoituksen määräytyminen oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa .....................................................................................................30

Rahoituksen määräytyminen oppisopimuskoulutuksessa .......................................31

Tiedonkeruu ja siirtymäajat.....................................................................................31

4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET......................................................................................33

4.1 Taloudelliset vaikutukset ................................................................................................33

Vaikutukset valtiontalouteen ja kunnallistalouteen .................................................33

Vaikutukset koulutuksen järjestäjien saamaan rahoitukseen ..................................34

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan............................................................................36

Vaikutukset koulutuksen järjestäjiin .......................................................................37

4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset .........................................................................................39

Vaikutukset lukiokoulutuksessa ..............................................................................39

Ammatillisessa peruskoulutuksessa ........................................................................39

Vaikutukset työmarkkinoihin ...................................................................................40

Vaikutukset väestön koulutustasoon ja opiskelijoihin .............................................40

5 ASIAN VALMISTELU..................................................................................................41

5.1 Valmisteluvaiheet ja –aineisto ........................................................................................41

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen.......................................................................41

6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ.......................................................................42

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT................................................................................44

1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT...........................................................................44

1.1 laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ..................44

1 luku Yleiset säännökset..................................................................................44

2 luku Rahoituksen perusteet ja kunnan omarahoitusosuus..............................46

3 luku Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksen määräytyminen koulu-tuksen järjestäjälle ...................................................................................................56

4 luku Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ja erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoituksen mää-räytyminen...............................................................................................................59

5 luku Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräy-tyminen ................................................................................................................71

6 luku Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen määräytyminen .........................74

7 luku Erityiset valtionavustukset .....................................................................78

8 luku Erinäiset säännökset ...............................................................................78

9 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset ......................................................84

1.2 Lukiolaki .........................................................................................................................87

HE 310/2014 vp

5

1.3 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta..........................................................................89

1.4 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta.........................................................................91

1.5 Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta ..............................91

2 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET .................................................91

3 VOIMAANTULO...........................................................................................................92

4 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS .........................................92

LAKIEHDOTUKSET ..............................................................................................................94

1. Laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta............................................................................................................94

2. Laki lukiolain muuttamisesta ............................................................................116

3. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ...............118

4. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta ...120

5. Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta........................................................................................................121

LIITTEET ...............................................................................................................................122

RINNAKKAISTEKSTIT .......................................................................................................122

2. Laki lukiolain muuttamisesta ............................................................................122

3. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ...............125

4. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta ...128

5. Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta........................................................................................................129

ASETUSLUONNOS ..............................................................................................................130

Valtioneuvoston asetus lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta .....................................................................................130

HE 310/2014 vp

6

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen oh-jelman mukaan lukioiden rahoituspohja uu-distetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alu-eellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Lukiorahoituksen perusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, jo-ka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimis-tulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyt-tämisistä.

Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan koulut-tamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilai-toksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laa-dun parantamisesta. Näyttötutkintokoulutuk-sen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan koulu-tuksen järjestämiseen. Toisen asteen koulu-tuksen rahoitus myönnetään koulutuksen jär-jestäjälle. Valtioneuvoston vahvistama koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Valtioneuvoston vuosille 2011—2016 vah-vistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehit-tämissuunnitelman mukaan lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan ottaen huomi-oon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. Ra-hoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikä-luokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laa-dun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Kontaktiopetuksen säilyessä ensisijaisena ja pääsääntöisenä ope-tusmuotona hyödynnetään etäopetuksen tar-joamat mahdollisuudet opetustarjonnan tur-vaamisessa ja opetuksen monipuolistamises-sa. Rahoitusperusteisiin sisällytetään tulok-sellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulu-tuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten parane-misesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. Rahoi-

tusta uudistettaessa turvataan maahanmuutta-jien mahdollisuus lukiokoulutukseen. Olo-suhdetekijät tulee ottaa huomioon. Rahoitus-perusteiden uudistamisen tulee tukea lukio-koulutuksen laadun ja tuloksellisuuden kehit-tämistä ja kannustaa koulutuksen läpäisyyn.

Kehittämissuunnitelman mukaan ammatil-lisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta tulee kehittää siten, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden ja tukee elin-ikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun to-teuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laa-dulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Ke-hittämissuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan palkitse-maan koulutuksen laadusta ja laadun paran-tamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä pa-remmin koko ikäluokan kouluttamista, kou-lutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista.

Kasvaviin aikuiskoulutustarpeisiin vastaa-minen edellyttää toiminnan tehostamista sekä rahoituksen kannustavuuden lisäämistä. Op-pilaitoksille luodaan taloudellisia kannusti-mia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimin-taan. Rakennepoliittinen ohjelma

Hallitus on sopinut 29 päivänä elokuuta 2013 rakennepoliittisesta ohjelmasta, jonka mukaan lukiokoulutusta kehitetään rahoitusta sekä opetusta tehostamalla niin, että entistä useammat valmistuvat kolmen vuoden tavoi-teajassa.

Rakennepoliittisen ohjelman mukaan aikai-semman osaamisen, työkokemuksen ja kou-lutuksen hyväksilukua lisätään ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29 päivänä marraskuuta 2013 tehdyn päätök-sen mukaan ammatillisen koulutuksen (pe-rus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uu-distetaan siten, että rahoitus perustuu ensisi-jaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatut-

HE 310/2014 vp

7

kinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opis-keluaikaan. Jatkossa keskitytään tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen ja luovu-taan muun koulutuksen julkisesta rahoituk-sesta: lukiokoulutuksen aineopinnoista ja ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon joh-tamattomasta koulutuksesta. 2.asteen koulu-tuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään siten, et-tä vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuk-sen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toi-mintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voi-daan turvata.

Hallitus on 25 päivänä maaliskuuta 2014 päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toi-meenpanosta osana julkisen talouden suunni-telmaa. Toimeenpanopäätöksen mukaan toi-sen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulu-tukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon pe-rustuvaksi vastaavalla tavalla kuin yliopis-toilla ja ammattikorkeakouluilla. Jatkossa ta-lousarvioon otettavaa määrärahaa korotettai-siin kustannustason muutosta vastaavasti in-deksiin perustuen.

Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäes-sä rahoitusta vuodelle 2017. Rahoitusjärjes-telmän ja järjestäjäverkon uudistuksilla toteu-tetaan yhteensä 260 milj. euron julkisen ra-hoituksen vähennys, josta valtionosuuksien vähennyksenä on kehystasossa huomioitu 100,5 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen. Val-tion lisärahoitus lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen puolitetaan vuodesta 2016 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulu-tuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatilli-sen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiske-lijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuo-teen, lopetetaan valtion rahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan joh-tamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Suomen Ilmailuopiston sekä eri-

koisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen rahoi-tus siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulu-tuksen rahoitusta. Pääministeri Alexander Stubbin hallitusoh-jelma

Pääministeri Alexander Stubbin 24.6.2014 hallituksen ohjelman mukaan ohjelma perus-tuu pääministeri Kataisen hallituksen ohjel-maan, rakennepoliittiseen ohjelmaan sekä sen toimeenpanoa ja julkisen talouden so-peuttamista koskeviin linjauksiin. Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011—2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimas-sa. Hallituksen ohjelmassa todetaan, että toi-sen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen rahoitusta ja rakennetta uudiste-taan vuoteen 2017 mennessä. 2 Nykyti la

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Rahoitusjärjestelmän perusperiaatteet

Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskou-lutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen ra-hoitus perustuu laskennalliseen järjestel-mään. Rahoituksen kokonaismäärä perustuu pääosin valtakunnallisista todellisista kustan-nuksista kerättäviin kustannustietoihin. Ra-hoitus perustuu niin sanottuun ylläpitäjämal-liin, jossa rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen koh-dentamisesta.

Lukiokoulutuksen järjestäjät ovat pääosin kuntia. Järjestäjäkunnat poikkeavat kooltaan muutaman tuhannen asukkaan kunnista aina yli puolen miljoonan asukkaan Helsinkiin. Lukiokoulutuksen valtionosuus on porrastet-tu lukiokoulutuksen opiskelijamäärän perus-teella. Lukion ja ammatillisen peruskoulu-tuksen järjestäjille maksettava rahoitus on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Nykyi-nen kuntien valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuoden 2010 alusta lukien. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimas-ta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

HE 310/2014 vp

8

annetun lain (1705/2009), jatkossa rahoitus-lain, mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ammatillinen koulutus on pääosin kuntaa laajempien alueiden työelämän tarpeisiin suunnattua ja monelta osin valtakunnallista. Koulutustarjonnan suuntaamisessa keskeistä on sen vastaavuus elinkeino- ja muun työ-elämän eri toimialojen tarpeisiin. Rahoitus-järjestelmällä pyritään turvaamaan tasapuoli-sesti eri ylläpitomuotojen, kuten kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien toiminnan rahoitus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallin-nonalalla ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus perus-tuu laskennalliseen valtionosuusjärjestel-mään, joka kattaa koulutuksen järjestäjien käyttökustannuksiin myönnettävän lakisää-teisen rahoituksen. Erillisestä investointien rahoitusjärjestelmästä on luovuttu vuoden 2006 alusta lukien.

Lukiokoulutuksen sekä ammatillisen pe-ruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuk-sen rahoituksesta säädetään opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa, sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1766/2009), jäljempänä rahoitusasetus. Ra-hoituslaissa lukiokoulutuksella tarkoitetaan lukiolaissa (629/1998) tarkoitettua lukiokou-lutusta ja maahanmuuttajille ja vieraskielisil-le järjestettävää lukiokoulutukseen valmista-vaa koulutusta. Ammatillisella peruskoulu-tuksella tarkoitetaan ammatillisesta koulu-tuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoi-tettua ammatillista peruskoulutusta, joka joh-taa ammatilliseen perustutkintoon ja maini-tussa laissa tarkoitettuja ammatilliseen pe-ruskoulutukseen valmistavia ja valmentavia koulutuksia sekä ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoi-tettua näyttötutkintona suoritettavaan amma-tilliseen perustutkintoon valmistavaa koulu-tusta. Ammatillisella lisäkoulutuksella puo-lestaan tarkoitetaan ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitettua am-mattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin tut-kintoon johtavaa lisäkoulutusta.

Lukiokoulutuksen järjestäjistä 228 on kun-tia, viisi kuntayhtymiä, 36 yksityisiä ja kah-

deksalla yliopiston normaalikoululla on oi-keus järjestää lukiokoulutusta.

Vuonna 2014 oppilaitosmuotoista ammatil-lista peruskoulutusta järjesti 131 koulutuksen järjestäjää, 11 kuntaa, 35 kuntayhtymää, 84 yksityistä yhteisöä tai säätiötä sekä valtio. Oppilaitosmuotoista ammatillista lisäkoulu-tuksen järjestämislupa oli 173 koulutuksen järjestäjällä, oppisopimusmuotoista ammatil-lista peruskoulutusta järjesti 71 koulutuksen järjestäjää ja oppisopimusmuotoista ammatil-lista lisäkoulutusta 77 koulutuksen järjestä-jää.

Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksik-köhinta vuonna 2014 on 6425,98 euroa opis-kelijaa kohden. Valtionosuusrahoituksen ko-konaismäärä valtion vuoden 2014 talousarvi-ossa on noin 679 miljoonaa euroa, josta val-tionosuus on noin 277 miljoonaa euroa.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus-koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014 on 10 970,06 euroa ja valtion-osuusrahoituksen kokonaismäärä valtion vuoden 2014 talousarviossa on noin 1 663 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus noin 698 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitus osuus noin 965 miljoonaa euroa. Oppisopi-musmuotoisen ammatillisen peruskoulutuk-sen valtionosuusrahoituksen kokonaismäärä valtion vuoden 2014 talousarviossa on noin 96 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitus-osuus noin 24 miljoonaa euroa ja kuntien ra-hoitus osuus noin 56 miljoonaa euroa. Oppi-laitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen valtion rahoituksen valtion vuoden 2014 ta-lousarviossa momentilla 29.30.31 on noin 130 miljoonaa euroa ja 16 miljoonaa momen-tilla 29.30.51 (erikoisoppilaitokset). Oppiso-pimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuk-sen valtion rahoituksen kokonaismäärä valti-on vuoden 2014 talousarviossa on noin 60 miljoonaa euroa. Lisäksi osa ammatilli-sesta koulutuksesta järjestetään yritysrahoit-teisena henkilöstökoulutuksena tai työvoi-mapoliittisena koulutuksena. Rahoitusvastuun jakautuminen valtion ja kuntien kesken

Lukiokoulutusta sekä ammatillista perus-koulutusta rahoittavat valtio ja kunnat yhdes-sä. Rahoitusvastuun jakautumisesta kuntien

HE 310/2014 vp

9

ja valtion välillä säädetään rahoituslain 6 ja 8 §:ssä. Kuntien omarahoitusosuus on 58,11 prosenttia ja valtion rahoitusosuus vastaavas-ti 41,89 prosenttia. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako toteutetaan asukaskohtai-sen kunnan rahoitusosuuteen perustuvan yl-läpitäjämallin mukaisesti. Kunta osallistuu rahoitukseen asukaskohtaisella euromäärällä, joka vuonna 2013 on noin 190 euroa asukas-ta kohti.

Ammatillisen lisäkoulutuksen julkinen ra-hoitus on kokonaisuudessaan valtionrahoitus-ta eikä se sisälly valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon. Kuntien valtionosuus sekä kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien rahoitus lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa perus-koulutuksessa

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- koulutuksen rahoitus myönnetään ja makse-taan ylläpitäjämallin mukaisesti suoraan kou-lutuksen järjestäjälle.

Lukiossa kokonaisrahoituksenmäärä muo-dostuu lukiokoulutusta ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulu-tukseen valmistavaa koulutusta saavien opis-kelijoiden määrän ja opiskelijaa kohti määrä-tyn yksikköhinnan tulona. Lisäksi on säädet-ty, että yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtä-väksi järjestää lukiokoulutusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, myönnetään mai-nittua opetusta varten valtionosuutta 57 pro-senttia opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tu-losta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua koti-kuntaa Suomessa.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoi-tus muodostuu suoritteen määrän (opiskeli-jamäärä, oppisopimusten määrä) ja suorite-kohtaisen yksikköhinnan tulona.

Koulutuksen järjestäjille maksetaan yksik-köhinnan mukainen rahoitus täysimääräisesti lukuun ottamatta kuntia. Kuntien saamasta valtionosuusrahoituksesta vähennetään asu-kaskohtainen kuntaosuus, jolloin vältytään tarpeettomalta ristikkäiseltä maksuliikenteel-tä.

Keskimääräiset yksikköhinnat

Rahoituslain 23 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosit-tain seuraavan varainhoitovuoden rahoituk-sen perusteina käytettävät lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen pe-rusopetuksen keskimääräiset yksikköhinnat. Keskimääräiset yksikköhinnat määrätään sen mukaisesti, mitä kunnan peruspalvelujen val-tionosuudesta annetun lain (1704/2009) 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään. Mainituissa pykälissä säädetään muutoksista, jotka otetaan huomioon keskimääräisiä yk-sikköhintoja laskettaessa. Näitä ovat valtion-osuustehtävien laadun ja laajuuden muutok-set, kustannustason arvioidut muutokset, vahvistamisvuotta edeltävää vuotta edeltä-neen vuoden toteutuneen kustannustason muutoksen ja mainitulle vuodelle tehdyn ar-vion erotus sekä ne tarkistukset, jotka joka neljäs vuosi tehdään valtion ja kuntien väli-sen kustannustenjaon tarkistamiseksi maini-tun lain 58 §:n mukaisesti.

Valtionosuusprosentti säädetään kustannus-tenjaon tarkistuksen yhteydessä varainhoito-vuodelle ja kolmelle sitä seuraavalle vuodel-le. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta an-netun lain muuttamisesta annetun lain (676/2014) 58 §:n mukaan valtionosuuspro-sentti säädetään varainhoitovuosittain. Kus-tannustenjaon tarkistus suoritetaan niinikään vuosittain. Siirtymäsäännöksen mukaan en-simmäinen lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella.

Rahoituslain 23 §:n 2 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö määrää seuraa-van varainhoitovuoden valtionosuuden pe-rusteena käytettävät yksikköhinnat. Säännök-sen mukaan koulutusmuotokohtaiset yksik-köhinnat määrätään siten, että yksikköhinto-jen mukaisesti lasketut rahoituksen perustee-na käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä.

Yksikköhintoja on alennettu määräaikaises-ti vuoteen 2015 siten, että yksikköhintoja on leikattu säästöjen takia ja kustannustason muutosta (indeksikorotus) ei ole huomioitu vuosina 2013 ja 2014.

HE 310/2014 vp

10

Rahoituslain perusteella määriteltävät lu-kiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulu-tuksen yksikköhinnat tarkistetaan joka neljäs vuosi vastaamaan koulutuksen järjestämises-tä aiheutuneita toteutuneita valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

Vuodesta 2016 alkaen tarkistus tehtäisiin vuosittain. Rahoituslain 24 §:n 1 momentissa säädetään lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskennasta valtakunnallisten toteutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Lukiolais-sa tarkoitettuina koulutuksen kustannuksina otetaan huomioon lukiolain 1 §:n 1 momen-tissa ja 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut lukio-koulutuksen sekä maahanmuuttajille ja vie-raskielisille järjestettävästä lukiokoulutuk-seen valmistavasta koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Kustannustiedot kootaan kou-lutuksen järjestäjiltä. Yksikköhintoja lasket-taessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulko-mailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opis-kelijoita.

Rahoituslain 25 §:n 1 momentissa sääde-tään ammatillisen peruskoulutuksen yksik-köhintojen laskennasta valtakunnallisten to-teutuneiden kokonaiskustannusten perusteel-la. Ammatillisen peruskoulutuksen kustan-nuksina huomioidaan kokonaiskustannukset, jotka ovat aiheutuneet koulutuksen järjestäjil-le ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sekä ammatil-lisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritettavan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämisestä. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen kustannuksina huomioidaan se-kä ammatillisena peruskoulutuksena suoritet-tavaan ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus että lain 3 §:n 2 momentissa tarkoi-tetut ammatilliseen peruskoulutukseen val-mistavat ja valmentavat koulutukset sekä 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus.

Yksikköhinnat opiskelijaa kohden laske-taan siten, että toteutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan mainittuna vuonna valtionosuuden myöntämisen perus-teena käytettävien opiskelijoiden yhteismää-rällä, jotka opiskelevat kustannusten lasken-taperusteissa huomioitavissa koulutuksissa. Lukiokoulutuksen yksikköhintoja laskettaes-

sa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opin-tonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 prosenttia. Ammatilli-sen peruskoulutuksen yksikköhinnan lasken-taperusteena puolestaan ei huomioida oppi-sopimuskoulutuksessa olevia opiskelijoita, kuten ei myöskään oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Vuosittainen kustannustason muutos mää-räytyy peruspalveluiden hintaindeksin mu-kaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuri-toimen käyttömenoilla painotettuun kustan-nustason muutokseen.

Seuraavan kerran yksikköhintoja tarkiste-taan toteutuneiden valtakunnallisten kustan-nusten perusteella vuodeksi 2016 siten, että laskennan pohjana käytetään vuoden 2013 toteutuneita kustannustietoja.

Kustannustenjaon tarkistus ei koske perus-tamiskustannuksia, arvonlisäveroa, lasken-nallisia korkoja ja poistoja sekä lainanhoito-kustannuksia. Rahoituslain 31 §:ssä sääde-tään yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävistä kustannuksista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien osalta poistojen huomioimisesta säädetään 25 §:n 2 momen-tissa.

Nykyinen kustannusten jaon tarkistusme-nettely tuli voimaan vuonna 2006 ja sitä so-vellettiin ensimmäisen kerran määrättäessä valtionosuuksia vuodelle 2008. Pohjana oli-vat vuoden 2005 toteutuneet kustannukset. Lukiokoulutuksen rahoitus

Lukiokoulutuksen ohjausjärjestelmä muo-dostuu toimintaa säätelevästä lainsäädännös-tä sekä valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista.

Lukiokoulutuksen yksikköhintojen laske-misesta säädetään rahoituslain 24 §:ssä. Py-kälän 1 momentissa säädetään todellisten kustannusten pohjalta suoritettavasta yksik-köhintojen laskennasta. Pykälän 2 momentin mukaan kunnille ja kuntayhtymille määrättä-viä yksikköhintoja porrastetaan vähäisen opiskelijamäärän mukaisen tunnusluvun pe-rusteella siten kuin valtioneuvoston asetuk-sella säädetään. Yksityisen koulutuksen jär-jestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kun-nan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa

HE 310/2014 vp

11

järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulu-tusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Ulkomailla järjestettä-vän koulutuksen yksikköhinta määrätään por-rastamalla 23 §:n nojalla säädettyä lukiokou-lutuksen keskimääräistä yksikköhintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja opetus- ja kulttuuriministeriö asetuksen no-jalla määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa yksikkö-hintaa 24§:n 2 momentin mukaan.

Rahoitusasetuksen 1 §:ssä on säädetty tar-kemmin lukion yksikköhinnan laskemisesta. Yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayh-tymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän opiskelijoiden kokonaismää-rän perusteella laskettu tunnusluku kerrotaan lukiokoulutuksen keskimääräisellä yksikkö-hinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei ote-ta huomioon niitä opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet lukio-opinnot 18 vuotta täytetty-ään eikä lukiolain yhtä tai useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opiskelijoi-ta. Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lu-kiossa opiskelevien määrä on alle 200, tun-nuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alit-taa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiske-lijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsin-kielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Rahoituslain 24 §:n 3 momentissa on sää-detty lukiokoulutukseen valmistavan koulu-tuksen opiskelijoiden yksikköhinnan mää-räämisestä. Maahanmuuttajille ja vieraskieli-sille järjestettävän lukiokoulutukseen valmis-tavan koulutuksen yksikköhinta määrätään porrastamalla lukiokoulutuksen keskimää-räistä yksikköhintaa. Rahoituksen perusteena olevana suoritteena käytetään opiskelijamää-

riä sekä opiskelijaa kohden määrättyjä yksik-köhintoja.

Pykälän 4 momentissa on säädetty yksik-köhinnan korottamisesta sisäoppilaitoksessa ja siihen sisältyvän majoituksen ja ruokailun piirissä olevien opiskelijoiden osalta. Pykä-län 4 ja 5 momentissa on säädetty koulutuk-sen järjestäjille yhteensä määrättyjen yksik-köhintojen vastaamisesta valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. Pykälän 6 momentis-sa on säädetty sisäoppilaitoksen opiskelijoi-den yksikköhinnan laskemisesta.

Valtioneuvoston asetuksella on säädetty tarkemmin perusteista, joilla lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitetun oppiaineen suorit-taminen muunnetaan opiskelijamääräksi ja otetaan huomioon 18 vuotta täytettyään opin-tonsa aloittaneiden opiskelijoiden määrässä.

Erityisen koulutustehtävän rahoitus on osa lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Ko-rotusten osuus vähentää vastaavalla määrällä muiden lukiokoulutuksen järjestäjien yksik-köhintaa ja valtionosuutta. Erityistehtävään myönnettävän korotuksen määrä vaihtelee järjestäjittäin.

Lukion erityisen koulutustehtävän mää-räämisperuste pohjautuu lukiolain 4 §:ssä säädettyyn järjestämisluvan myöntämiseen. Lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntä-misestä ja sen muuttamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Nykyisiin lukiokoulu-tuksen järjestämislupiin sisältyvät/liittyvät erityistehtävät on pääosin uudistettu vuosina 2003—2004, jolloin ministeriö päätti hake-musten perusteella erityisistä koulutustehtä-vistä ja niihin sisältyvistä oikeuksista poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta.

Vuoden 1998 jälkeen lukiokoulutuksen jär-jestämislupapäätöksiin ei ole sisällytetty oi-keutta yksikköhinnan korotukseen erityisen koulutustehtävän perusteella lukuun ottamat-ta yksittäisiä 2000–luvun alussa myönnettyjä IB tutkintoihin tähtääviä koulutuksia ja yksit-täistä lupaa urheiluun. Erityisiä koulutusteh-täviä on yhteensä 42 koulutuksen järjestäjäl-lä, joista etenkin suurilla kaupungeilla on useita erityistehtäviä. Koulutuksen järjestäjät voivat sijoittaa erityisen koulutustehtävän (IB–opetusta lukuun ottamatta) haluamaansa lukioon. Erityistehtävän piirissä olevia oppi-laitoksia on runsaat 70.

HE 310/2014 vp

12

Harkinnan varaista yksikköhinnan korotus-ta on saanut vuosittain noin 30 koulutuksen järjestäjää. Harkinnan varaisella korotuksella on voitu turvata muun muassa koulutuksen saavutettavuutta. Korotuksen saajat ovat ol-leet pääsääntöisesti pieniä koulutuksen järjes-täjiä, jotka ovat sijainneet harvaan asutuilla alueilla, lukiokoulutusta järjestäviä kansan-opistoja, pieniä yksityisiä ruotsinkielisiä kou-lutuksen järjestäjiä suomenkielisten alueiden sisällä tai sellaisia, joiden todelliset kustan-nukset ovat muista syistä, kuten esimerkiksi opiskelijamäärän nopeasta alenemista johtu-en, olleet selvästi laskennallisia korkeammat.

Perusasteen jälkeistä koulutusta on kehitet-ty siten, että opiskelija voisi entistä parem-min rakentaa oman opintopolkunsa. Jousta-via mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen on pyritty lisäämään. Ra-hoitusjärjestelmä ei ole kannustanut tämän koulutuspoliittisen tavoitteen toteuttamista vaan koulutuksen järjestäjien kustannusten-jako on perustunut keskinäisiin sopimuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhin-nan laskenta

Ammatillisen peruskoulutuksen keskimää-räinen yksikköhinta määrätään rahoituslain 23 §:ssä säädetyllä tavalla. Ammatillisen pe-ruskoulutuksen yksikköhintojen laskennasta koulutusaloittain säädetään rahoituslain 25 §:n 2 momentissa. Laskentaperusteena käytetään kunkin koulutusalan koulutuksesta kaikille ammatillisen peruskoulutuksen jär-jestäjille aiheutuneita valtakunnallisia koko-naiskustannuksia. Yksikköhintojen porrasta-misesta koulutusalan sisällä säädetään rahoi-tusasetuksen 4 §:n 1 momentissa, jossa sää-detään tutkinnoista tai tutkintojen koulutus-ohjelmista, joissa ammatillisen peruskoulu-tuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin muussa saman koulu-tusalan koulutuksessa. Lisäksi yksikköhintoja porrastetaan erityisopetuksen ja koulutuksen tuloksellisuuden perusteella.

Rahoituslain 25 §:n 3 momentissa sääde-tään yksikköhinnan määräämisestä ammatil-

lisesta peruskoulutuksesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa ja valmen-tavissa koulutuksissa. Puheena olevien kou-lutusten yksikköhinnat määrätään porrasta-malla ammatillisen peruskoulutuksen keski-määräistä yksikköhintaa. Näistä koulutuksis-ta aiheutuvat kustannukset eivät sisälly 25 §:n 2 momentin mukaisesti laskettuihin koulutusalakohtaisiin kustannuksiin. Sen si-jaan ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tun lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu muu-na kuin ammatillisena peruskoulutuksena jär-jestettävä kotitalousopetus sisältyy matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kustannuksiin. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoituksen pe-rusteena on ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna lu-vulla 0,7, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmista-van koulutuksen rahoituksen perusteena yk-sikköhinta kerrottuna luvulla 0,84 ja vam-maisille opiskelijoille järjestettävän valmen-tavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoituksen perusteena yksikköhinta kerrot-tuna luvulla 1,18.

Rahoituslain 25 §:n 4 momentissa sääde-tään yksikköhinnan laskemisesta, kun koulu-tuksen järjestäjä järjestää koulutusta kahdella tai useammalla koulutusalalla taikka amma-tillisesta koulutuksesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erilaisia ammatilli-seen peruskoulutukseen valmistavia koulu-tuksia. Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan tällöin painotetusti. Yksikköhin-naksi määrätään eri koulutusaloilla ja tutkin-noissa ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa koulutuksissa opiskelevien opiskelijoiden määrien ja eri koulutusalojen tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmis-tavien koulutusten yksikköhintojen perusteel-la laskettu opiskelijamäärillä painotettu kes-kiarvo.

Lain 25 §:n 5 momentin mukaan yksikkö-hinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat yh-teenlaskettuina vastaavat valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikkö-hintoja porrastetaan lisäksi erityisopetuksen perusteella. Rahoitusasetuksen 4 §:n 4 mo-mentin mukaan kaikkien koulutusalojen sekä

HE 310/2014 vp

13

ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen sekä maahanmuut-tajien ammatilliseen peruskoulutukseen val-mistavan koulutuksen yksikköhintaa korote-taan erityisopetuksessa 47 prosenttia.

Lain 37 §:n 2 momentin mukaan asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiske-lija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta. Etuus ei koske näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista peruskoulutusta.

Yksikköhinnan korottamisesta majoi-tusedun perusteella säädetään rahoitusasetuk-sen 10 §:ssä. Säännöksen 1 momentin mu-kaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskeli-joiden osalta euromäärällä, joka on 15 pro-senttia ammatillisen peruskoulutuksen kes-kimääräisestä yksikköhinnasta. Erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa yksikköhinnan korotus on kuitenkin 63 prosenttia ammatilli-sen peruskoulutuksen keskimääräisestä yk-sikköhinnasta. Sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskeli-joiden osalta korotus on puolestaan 26 pro-senttia.

Rahoituslain 25 §:n 4 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuk-sen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutus-tehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa. Koulutuksen järjestäjien yksikköhintaa on korotettu järjes-tämisluvassa määrätyn erityisen koulutusteh-tävän perusteella (vaikeavammaisten koulu-tus). Lisäksi erityisesti opiskelijamäärältään pienten koulutuksen järjestäjien ja laajalla alueella toimivien ruotsinkielisten koulutuk-sen järjestäjien yksikköhintaa on korotettu niiden taloudellisen tilanteen perusteella. Yk-sikköhinnan korotusperusteena voi myös olla poikkeuksellisen kallis koulutus (kaivosala) tai valtakunnallinen kehittämishanke. Amma-tillisen koulutuksen järjestäjäkentän kokoa-mista on järjestäjäfuusioiden alkuvaiheen kustannusten perusteella tuettu yksikköhin-nan harkinnanvaraisilla korotuksilla. Vuonna 2014 harkinnanvaraisten korotusten osuus on noin 0,7 prosenttia ammatillisen peruskoulu-tuksen yksikköhintarahoituksesta. Harkin-nanvaraista korotusta sai 38 koulutuksen jär-jestäjää.

Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus

Rahoituslain 25 §:n 2 momentin mukaan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinto-ja porrastetaan myös koulutuksen tulokselli-suuden perusteella. Tuloksellisuuteen perus-tuva porrastus määräytyy opiskelijoiden työl-listymisen, jatko-opintoihin siirtymisen, kou-lutuksen keskeyttämisen ja opintojen suori-tusajan (vaikuttavuusmittari) sekä henkilös-tön kelpoisuuden ja kehittämistoimenpiteiden perusteella (henkilöstömittarit). Tulokselli-suuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia 25 §:n 1 momen-tissa tarkoitetuista valtakunnallisista koko-naiskustannuksista. Yksikköhinnan porras-tamisesta toiminnan tuloksellisuuden perus-teella sekä tuloksellisuuden arvioinnissa käy-tettävistä vaikuttavuus- ja henkilöstömitta-reista säädetään rahoitusasetuksen 5—7 §:ssä.

Rahoitusasetuksen 8 §:ssä säädetään tu-losindeksin laskennan ulkopuolelle jäävistä koulutuksen järjestäjistä. Tulosindeksin las-kennan ulkopuolelle jäävät ne ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät, joista tulosin-deksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole saatavissa tai joiden opiskelijamäärä on niin vähäinen, että tulosindeksiä ei voida tilastol-lisesti luotettavalla tavalla laskea. Tulosin-deksiä ei myöskään lasketa koulutuksen jär-jestäjälle, jolle on ammatillisesta koulutuk-sesta annetun lain 9 §:n nojalla määrätty eri-tyinen koulutustehtävä järjestää erityisope-tusta.

Oppisopimuskoulutuksena ammatillista pe-rustutkintoa suorittavat ovat mukana oppilai-tosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen laskennassa. Vaikuttavuus-mittarin (työllistyminen, jatko-opintoihin siirtyminen, koulutuksen keskeyttäminen ja opintojen suoritusaika) laskennassa perus-joukon pohja-aineiston muodostavat koulu-tuksen järjestäjän ammatillista perustutkintoa sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelevat opiskelijat. Perusjoukkoon kuu-luvat oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelevat opis-kelijat. Oppisopimuskoulutuksena järjestet-tävän ammatillisen peruskoulutuksen yksik-köhinta on, kuten jäljempänä on todettu,

HE 310/2014 vp

14

63,13 prosenttia ammatillisen peruskoulutuk-sen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sitä ei porrasteta tuloksellisuuden perusteella. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus

Rahoituslain 25 §:n 6 momentin mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävän am-matillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2014 oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija-kohtainen yksikköhinta on 6 925,78 euroa ja yksityisillä koulutuksen järjestäjillä 7 030,91 euroa. Rahoitusasetuksen 4 §:n 7 momentin mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestet-tävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoi-tukseen sovelletaan erityisopetuksessa oppi-sopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotet-tuna 50 prosentilla.

Lisäksi oppisopimuskoulutuksena järjestet-tävän ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osan yksikköhinta on 63,13 prosenttia amma-tillisen koulutuksen keskimääräisestä yksik-köhinnasta silloin, kun rahoituksen perustee-na oleva oppisopimus tehdään alle 25-vuotiaalle vailla perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa olevalle.

Ammatilliseen perustutkintoon valmista-vassa oppisopimuskoulutuksessa oppisopi-musten järjestäjäkohtaista määrää ei kiintiöi-dä vaan koulutusta saa järjestää kysynnän mukaisesti.

Opiskelijamäärien laskennasta säädetään rahoitusasetuksen 21 §:ssä. Rahoitus myön-netään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien aritmeettisen keskiarvon perusteella. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskou-lutuksen järjestäjän rahoituksen määräytymi-nen

Ammatillisen peruskoulutuksen ohjausjär-jestelmän keskeiset elementit ovat järjestä-mislupamenettelyyn perustuva säätelyjärjes-telmä ja siihen kiinteästi liittyvä rahoitusjär-jestelmä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoi-

tus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan sekä koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärän tu-lon perusteella. Järjestämisluvassa määritel-lään koulutuksen järjestäjän enimmäisopiske-lijamäärä. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta järjestämisluvassa määrätty enimmäisopiskelijamäärä on myös koulutuksen järjestäjien saaman ennakollisen ja lopullisen rahoituksen katto.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskeli-jamäärien laskennasta säädetään rahoituslain 48 §:ssä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa varainhoitovuoden ennakollinen rahoitus las-ketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Rahoituslain 50 §:n mukaan opetus- ja kult-tuuriministeriö tarkistaa myönnetyn rahoi-tuksen varainhoitovuoden painotetun opiske-lijamäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Ammatillisen peruskou-lutuksen varainhoitovuoden rahoitusta myönnetään kuitenkin enintään järjestämis-luvan kokonaisopiskelijamäärän mukaisesti.

Järjestämisluvissa määrättävien enim-mäisopiskelijamäärien ja rahoituksen mää-räämistä varten tehtävän keskihintapäätöksen perusteella valtion talousarvioesityksen mää-rärahatarve voidaan laskea tarkasti ja varmis-taa siten, että momentille varattu määräraha ei käytännössä voi ennakoimattomasti ylit-tyä.

Opiskelijamäärien laskennasta säädetään tarkemmin rahoitusasetuksen 21 §:ssä. Ra-hoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päi-vän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella. Opiskeli-jamäärään lasketaan ammatillisessa perus-koulutuksessa tutkintoa suorittavat opiskeli-jat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatil-liseen perustutkintoon valmistavaa koulutus-ta saavat opiskelijat, ammatillisesta perus-koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua valmistavaa ja valmentavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat.

Rahoitusasetuksen 23 §:ssä säädetään opis-kelijaksi lukemista koskevista rajoituksista. Säännöksen mukaan ammatillisessa koulu-tuksessa opiskelija voidaan lukea opiskeli-

HE 310/2014 vp

15

jaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää. Ammatilli-sesta koulutuksesta annetun asetuksen 23 §:n mukaan opintojen päätoimisuudesta on voi-massa, mitä opintotukilaissa (65/1994) ja sen nojalla säädetään. Opintotukilain 5 a §:n 3 momentin mukaan ammatilliset opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keski-määrin vähintään kolme opintoviikkoa opis-kelukuukautta kohti. Ammatillisen perustut-kinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, joten opintotukilain säännöksen perusteella amma-tillisen perustutkinnon suorittamiseen johta-vat päätoimiset opinnot voivat kestää enin-tään neljä vuotta. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoituksen erityispiirteet ammatillisessa pe-ruskoulutuksessa

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin mukaan opetus- ja kult-tuuriministeriö voi mainitun lain 9 §:n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityi-senä koulutustehtävänä on huolehtia erityis-opetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta se-kä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Ammatillisen peruskoulu-tuksen järjestäjistä kuusi on niin sanottuja erityisoppilaitoksia, jotka järjestävät järjes-tämislupansa puitteissa ainoastaan erityisope-tuksen erityiseen koulutustehtävään perustu-vaa koulutusta. Lisäksi kuudelle muulle kou-lutuksen järjestäjälle on myönnetty rajattu erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä eli koulutuksen järjestämisluvassa on määritelty kokonaisopiskelijamäärään sisältyvä erityis-opetuksen opiskelijamäärä, jonka puitteissa järjestetään erityisopetuksen erityiseen kou-lutustehtävään perustuvaa koulutusta. Vuon-na 2013 erityisopetuksen erityistehtävän pe-rusteella järjestettävään koulutukseen myön-nettiin rahoitusta yhteensä 155 miljoonaa eu-roa.

Rahoituslain 25 §:n 3 momentin nojalla ra-hoitusasetuksen 9 §:ssä säädetään yksikkö-hinnan laskemisesta erityisopetuksen erityi-sen koulutustehtävän perusteella annettavas-sa koulutuksessa. Tällöin ei sovelleta rahoi-tusasetuksen säännöksiä maahanmuuttajille

järjestettävän ammatilliseen peruskoulutuk-seen valmistavan koulutuksen eikä vammai-sille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen yksikköhinnan porrastuksista eikä erityisopetuksen porras-tusprosenttia. Erityisopetuksen erityisen kou-lutustehtävän perusteella järjestettävän kou-lutuksen osalta ei rahoitusasetuksen 8 §:n mukaan sovelleta myöskään tulosrahoitusta koskevia säännöksiä.

Rahoitusasetuksen 9 §:n 2 momentin mu-kaan erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä erityisopetuksessa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31. Asetuksen 9 §:n 3 momentin mukaan erityisoppilaitoksessa järjestettävän vammaisille opiskelijoille järjestettävän val-mentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohja-uksen sekä maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmista-van koulutuksen yksikköhinta on ammatilli-sen peruskoulutuksen keskimääräinen yksik-köhinta kerrottuna luvulla 1,65. Asetuksen 9 §:n 4 momentissa puolestaan säädetään yk-sikköhintojen korottamisesta vaikeasti vam-maisen opiskelijan osalta tai henkilökohtai-sen koulunkäyntiavustajan käyttämisen pe-rusteella. Yksikköhintoja korotetaan näissä tilanteissa euromäärällä, joka saadaan kerto-malla ammatillisen peruskoulutuksen keski-määräinen yksikköhinta vaikeasti vammaisen opiskelijan osalta korotuskertoimella 1,12 ja henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan käyttämisen osalta korotuskertoimella 2,72. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoi-tusta myönnetään ammattitutkintojen ja eri-koisammattitutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkin-toon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuk-sen toteuttamiseen. Lisäkoulutuksen valtion rahoitusta myönnetään myös ilman valmista-vaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritetta-vien ammatillisten perustutkintojen toteutta-miseen. Rahoituslain 10 §:n 1 momentin mu-kaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisä-

HE 310/2014 vp

16

koulutuksen valtionosuusprosentti on omaeh-toisessa koulutuksessa 85,60 prosenttia ja henkilöstökoulutuksessa 47,23 prosenttia.

Rahoituslain 5 §:n mukaan oppilaitosmuo-toisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa ra-hoitus määräytyy koulutuksen järjestäjälle valtionrahoituksen laskemisen perusteeksi vahvistetun opiskelijatyövuosien määrän se-kä opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yk-sikköhinnan perusteella.

Rahoituslain 49 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain kun-kin koulutuksen järjestäjän laskennallisen valtionrahoituksen perusteena käytettävän opiskelijatyövuosimäärän valtion talousarvi-ossa määritellyn enimmäismäärän puitteissa.

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämis-luvissa määritellään kullekin koulutuksen jär-jestäjälle opiskelijatyövuosien vuotuinen vä-himmäismäärä. Vähimmäismäärällä on pyrit-ty lisäämään koulutuksen järjestäjien toimin-nan ennakoitavuutta. Varsinainen toiminnan ohjaus on toteutettu rahoituspäätöksillä.

Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien mää-rät vahvistetaan siten, että pohjana ovat am-matillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaisessa järjestämislu-vassa määrätyt opiskelijatyövuosien määrät. Rahoituksen perusteena olevia opiskelijatyö-vuosia vahvistetaan vuosittain vähintään jär-jestämisluvan mukaiseen vähimmäismäärään saakka. Vuonna 2014 järjestämislupien mu-kainen opiskelijatyövuosien vähimmäismäärä on ollut yhteensä 12 883 opiskelijatyövuotta. Vahvistettavien opiskelijatyövuosien enim-mäismäärä on rajoitettu valtion talousarvios-sa. Opiskelijatyövuosien vahvistamisen läh-tökohtana on vakiintuneesti käytetty varain-hoitovuotta edeltävän kahden vuoden toteu-tuneiden sekä perustietokyselyssä ilmoitettu-jen opiskelijatyövuosien mukaista keskiar-voa. Kahden vuoden keskiarvon käyttäminen on hidastanut koulutuksen järjestäjän rahoi-tuksessa tapahtuvia muutoksia. Suoritteiden vahvistamisen yhteydessä niiden kokonais-määrä on kuitenkin sovitettava valtion talo-usarviossa käytettävissä olevaan rahamää-rään.

Rahoituslain 10 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään valti-onosuuden perusteena olevien opiskelijatyö-vuosien määräytymisestä. Rahoitusasetuksen

30 §:n mukaan yksi opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden.

Näyttötutkintoina ilman valmistavaa koulu-tusta suoritettavat perustutkinnot, ammatti-tutkinnot ja erikoisammattitutkinnot otetaan myös huomioon vahvistettaessa ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena käy-tettävien opiskelijatyövuosien määrää. Sel-lainen näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan kou-lutukseen vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyö-vuodesta. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhin-tojen laskemisesta säädetään rahoituslain 27 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan oppi-laitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat lasketaan rahoituslain 23 §:n 1 momentin mukaisen ammatillisen peruskou-lutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pe-rusteella erikseen omaehtoiseen lisäkoulu-tukseen ja henkilöstökoulutukseen.

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhin-toja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksik-köhintojen porrastamisesta säädetään rahoi-tusasetuksen 11 §:ssä. Pykälän 1 momentissa on määritelty koulutusaloittain ja eräissä ti-lanteissa tutkinnoittain muodostetut hinta-ryhmät ja kullekin hintaryhmälle kerroin. Li-säksi säännöksessä on määritetty kerroin myös muulle kuin näyttötutkintoon valmista-valle koulutukselle. Hintaryhmät perustuvat koulutuksen järjestämiskustannuksissa ole-viin ala- ja tutkintokohtaisiin eroihin.

Koulutusalakohtaiset yksikköhinnat saa-daan, kun keskimääräinen yksikköhinta ker-rotaan rahoitusasetuksessa säädetyllä kunkin koulutusalan hintaryhmäkertoimella.

Rahoitusasetuksen 11 §:n mukaan ammatil-lisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korote-taan niiden opiskelijoiden osalta, joilla anne-taan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalve-luita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

HE 310/2014 vp

17

Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus

Rahoituslain 27 §:n 3 momentin mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintoja porrastetaan myös tuloksellisuuden perus-teella. Tuloksellisuuden osuus on enintään kolme prosenttia koulutuksen järjestäjien yk-sikköhintojen laskennassa käytettävien valti-onosuuksien laskennallisesta perusteesta.

Tuloksellisuuteen perustuva valtionosuu-den määrä määräytyy suoritettujen tutkinto-jen perusteella. Tulosrahoituksen laskennassa otetaan huomioon lisäksi hintaryhmä ja hin-taryhmittäinen tutkinnon suorittamisaste. Porrastus myönnetään niille ammatillisen li-säkoulutuksen järjestäjille, joiden järjestämän valmistavan koulutuksen perusteella tutkin-not on suoritettu.

Tulosrahoitus lasketaan kullekin koulutuk-sen järjestäjälle vahvistettavaan yksikköhin-taan sisältyvänä osana. Tulosrahoitus perus-tuu kahden rahoituksen määräämistä edeltä-vän vuoden aikana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keskiar-voon ja samana ajankohtana toteutuneiden opiskelijatyövuosien keskiarvoon. Tulosra-hoitus lasketaan koulutuksen järjestäjän las-kennallisesta perusteesta.

Tulosrahoituksen määräytymisestä ja jär-jestäjäkohtaisten tulosrahoitusosuuksien enimmäismääristä säädetään tarkemmin ra-hoitusasetuksen 12 §:ssä. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen

Rahoituslain 10 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnetään rahoi-tusta oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustan-nuksia varten euromäärä, joka saadaan, kun mainittua koulutusta saavien opiskelijoiden määrät kerrotaan mainittua koulutusta varten opiskelijaa kohden määrätyillä yksikköhin-noilla.

Rahoituslain 27 §:n 2 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vuosit-tain valtion talousarvion rajoissa oppisopi-muskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat. Yksikköhin-nat määrätään erikseen ammattitutkintoon ja

erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulu-tusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta varten. Oppisopimuskoulutuksessa yksikkö-hintoja ei porrasteta koulutusalakohtaisesti.

Erityisopetuksessa yksikköhinta määräytyy rahoitusasetuksen 13 §:n 5 momentissa sää-detyn mukaisesti tulosrahoituksen laskennal-lisen perusteen mukaista yksikköhintaa 50 prosenttia korottamalla. Oppisopimuskoulu-tuksena järjestettävän ammatillisen lisäkou-lutuksen yksikköhinta vuonna 2014 on ollut ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmis-tavassa koulutuksessa 3 268,70 euroa ja muussa lisäkoulutuksessa 2 360,73 euroa.

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämis-luvassa määrätään oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä. Ammatillisessa lisäkoulu-tuksessa oppisopimusten enimmäismääristä päätetään vuosittain valtion talousarviossa ja järjestäjäkohtaisesti vuosittain ministeriön enimmäismääräpäätöksellä.

Opiskelijamäärien laskennasta säädetään rahoitusasetuksen 21 §:ssä. Rahoitus myön-netään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien keskiarvon pe-rusteella. Oppisopimuskoulutuksena järjes-tettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa rahoitus suoritetaan laskentapäivien keskiar-von mukaisesti, mutta kuitenkin enintään opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisten suoritemäärien puitteissa. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa tulokselli-suuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia valtionosuuden pe-rusteena olevasta laskennallisesta osuudesta. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden perusteella erikseen tutkintotavoitteisessa ja muussa koulutuksessa. Koulutuksen järjestä-jän tulosrahoituksen laskennassa käytetään kahden rahoituksen määräämistä edeltäneen vuoden aikana toteutuneiden opiskelijamää-rien keskiarvoa ja vastaavana ajankohtana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitut-kintojen määrien keskiarvoa sekä koulutuk-

HE 310/2014 vp

18

sen järjestäjän vastaavalla tavalla tutkintojen määrää. Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus

Rahoituslain 10 §:n 3 momentissa sääde-tään ammatillisen erikoisoppilaitoksen rahoi-tuksen perusteista. Ammatillisten erikoisop-pilaitosten rahoitusta myönnetään sellaisille koulutuksen järjestäjille, joilla on oikeus jär-jestää ammatillista lisäkoulutusta aikuiskou-lutuslain 4 §:n 3 momentin mukaisesti pää-asiassa koulutuksen järjestäjän tai sen jä-senyhteisön toiminnan harjoittamiseksi tar-vittavaa ammatillista lisäkoulutusta järjestä-vässä ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa.

Rahoituslain 10 §:n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnetään valti-onosuutta ammatillisen erikoisoppilaitoksen käyttökustannuksia varten euromäärä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle rahoi-tuksen laskemisen perusteeksi vahvistettu opiskelijatyöpäivien määrä kerrotaan opiske-lijatyöpäivää kohden määrätyllä yksikköhin-nalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen pe-rusteena käytettävien opiskelijatyöpäivien määrän vuosittain valtion talousarvion rajois-sa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä opiskelijatyöpäivien lukumäärä perustuu va-kiintuneesti kahden varainhoitovuotta edeltä-vän vuoden tilastointipäivinä ilmoitettujen opiskelijatuntien perusteella. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamat opiskelijatuntitiedot muunnetaan opiskelijatyöpäiviksi jakamalla tunnit 7:llä ja kahdesta vuodesta lasketaan keskiarvo. Valtion talousarviossa on erikseen määritelty Suomen Ilmailuopistolle vuosit-tain myönnettävien opiskelijatyöpäivien enimmäislukumäärä.

Rahoituslain 27 §:n 4 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vuosit-tain ammatillisten erikoisoppilaitosten opis-kelijatyöpäiväkohtaisen yksikköhinnan. Yk-sikköhinta määrätään tarkistamalla edelliselle vuodelle määrättyä yksikköhintaa sovelta-misvuoden arvioituun kustannustasoon.

Yksikköhinnat porrastetaan rahoitusasetuk-sen 14 §:n mukaan kertomalla yksikköhinta erikoisoppilaitoksittain rahoitusasetuksen 11 §:n 1 momentissa säädettyjen koulu-

tusalojen mukaan muodostettujen hintaryh-mien perusteella määräytyvällä luvulla. Ra-hoitusasetuksen 14 §:n 2 momentin mukaan ammatilliset erikoisoppilaitokset sijoitetaan yksikköhintojen laskemista varten edellä tar-koitettuihin koulutusaloittain muodostettui-hin hintaryhmiin erikoisoppilaitoksen pääasi-allisen koulutusalan perusteella. Hintaryh-miin sijoittelua tarkistetaan neljän vuoden välein.

Erikoisoppilaitosten rahoitusta ei kohden-neta erikseen tutkintoon johtavaan tai ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen kuten muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Kaikkea saman koulutuksen järjestäjän kou-lutusta rahoitetaan koulutuksen sisällöstä riippumatta samansuuruisella yksikköhinnal-la. Sen sijaan rahoituksessa huomioidaan erikseen etä- ja lähiopetuksen tunnit.

Rahoitusasetuksen 14 §:n 3 momentin mu-kaan etäopetuksena toteutetun koulutuksen yksikköhinta on koulutusaloittain muodoste-tusta hintaryhmästä riippumatta 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-netun lain 27 §:n 4 momentissa tarkoitetusta ammatillisille erikoisoppilaitoksille vahviste-tusta opiskelijatyöpäiväkohtaisesta keskimää-räisestä yksikköhinnasta.

Etäopetuksena järjestetyn koulutuksen opiskelijatyöpäivien määrästä otetaan valti-onosuuden laskennassa rahoitusasetuksen 14 §:n 4 momentin nojalla huomioon enin-tään 40 prosenttia erikoisoppilaitoksen muu-toin kuin etäopetuksena toteuttamien opiske-lijatyöpäivien määrästä. Edellytyksenä on li-säksi, että koulutus on ohjattua ja perustuu erikoisoppilaitoksen koulutussuunnitelmaan.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus ei ole kustannuksiin perustuvaa, eikä niiden saamaa rahoitusta myöskään tarkisteta va-rainhoitovuoden päättyessä. Opiskelijoilta kerättävät maksut ammatilli-sessa koulutuksessa

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 37 §:n 1 momentin mukaan ammatilli-sessa peruskoulutuksessa opetus on opiskeli-jalle maksutonta. Lain 27 §:n 4 momentin mukaan henkilö voidaan kuitenkin ottaa suo-rittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osa yksityisopiskelijana ja tällöin opiskelijalta

HE 310/2014 vp

19

voidaan periä maksuja. Erityisestä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa luvan periä opiskelijoilta maksuja muissakin tapa-uksissa. Kyseistä säännöstä sovelletaan am-matillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 17 §:n 1 momentin nojalla myös kyseisessä laissa tarkoitettuna näyttötutkintona suoritet-tavaan ammatilliseen perustutkintoon valmis-tavaan koulutukseen.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tun lain 17 §:n 2 momentin mukaan ammatti-tutkintoon ja erikoisammattitutkintoon val-mistavassa koulutuksessa sekä muussa lisä-koulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu. Maksulla kate-taan koulutuksen ja tutkinnon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityi-sen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnoissa

Rahoituslain 32 §:n 1 momentin mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen yksikkö-hintoja korotetaan yksityisen koulutuksen järjestäjän osalta siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksa-mien arvonlisäverojen osuutta yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvon-lisäverottomista kustannuksista mainitussa koulutusmuodossa. Vuosina 2012—2015 ko-rotus on vuoden 2009 kustannustietojen pe-rusteella ammatillisessa koulutuksessa 5,2 prosenttia ja lukiokoulutuksessa 3,71 pro-senttia.

Pykälän 2 momentin säännös mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen kou-lutuksen järjestäjien ylläpitojärjestelyjen yh-teydessä kunnille ja kuntayhtymille palautet-tujen arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvan lisärasituksen kompensoinnin ko-rottamalla yksityisen yhteisön tai säätiön yk-sikköhintaa. Yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän ra-hoituslain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteis-tön ja käyttöomaisuuden osalta siten, että ko-rotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä vastaa enin-tään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtu-vien luovutusten johdosta suoritettavien ar-vonlisäverojen määrää. Säännös käsittää kiinteistön luovuttamisen myymällä tai luo-

vuttamalla käyttöön. Säännöksen tarkoitus on tukea ammattikorkeakoulujen ja ammatilli-sen koulutuksen rakenteellista kehittämistä.

Korotuksia ei oteta huomioon vahvistetta-essa 23 §:n 1 momentin mukaisia keskimää-räisiä yksikköhintoja eikä määrättäessä yk-sikköhintoja mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti. Pykälän 2 momentissa tarkoitet-tua korotusta ei huomioida kunnan rahoitus-osuutta laskettaessa eikä 1 momentissa tar-koitettua prosenttia laskettaessa. Rahoituksen laskeminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettuja käyttökustan-nuksia koskevissa asioissa valtioapuviran-omaisena toimii opetus- ja kulttuuriministe-riö. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimek-siannosta Opetushallituksen Rahoitus-yksikkö vastaa valtionosuusjärjestelmän tie-tojen keruusta ja laskentapalveluista. Las-kennan tietojärjestelmä- ja raportointipalve-lut ostetaan Tampereen yliopiston tietokone-keskukselta. Osa tiedonkeruusta ostetaan Ti-lastokeskukselta.

Kustannusten tarkistamisvuotena lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen pe-rusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan päätösprosessissa Tampereen yliopiston tie-tokonekeskus ministeriön kanssa yhteistyös-sä on laskenut kerätyistä kustannustiedoista valtionosuusperusteen kustannusten summan, laskenut keskimääräiset yksikköhintakustan-nukset ja lisännyt indeksin sekä valtion-osuustehtävien laadun ja laajuuden edellyt-tämät korotukset. Muina kuin kustannusten tarkistamisvuosina edellisen vuoden yksik-köhintaan lasketaan indeksin ja tehtävien laadun ja laajuuden aiheuttamat korotukset, sekä mahdolliset muut vuosikohtaiset muu-tokset, kuten mahdolliset leikkaukset. Keski-hintalaskelmien perusteella ministeriö tekee esityksen valtioneuvoston asetukseksi kes-kimääräisten yksikköhintojen määräämiseksi.

Tilastokeskus kerää kuntien ja kuntayhty-mien lukiokoulutuksen kustannustiedot kun-nilta ja kuntayhtymiltä ja Opetushallitus ke-rää muiden koulutuksen järjestäjien kustan-nustiedot. Opetushallitus kerää ammatillises-ta koulutuksesta sekä suorite- että kustannus-tiedot ja lukiokoulutuksessa kaikkien järjes-

HE 310/2014 vp

20

täjien osalta opiskelijatiedot ja kustannustie-dot yksityisten, valtion ja yliopistojen lukio-koulutuksen osalta.

Tampereen yliopiston tietokonekeskus las-kee järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat. Minis-teriö päättää vuosittain yksikköhinnoista näi-den laskelmien perusteella. Tampereen yli-opiston tietokonekeskus laskee asukaskohtai-sen kunnan omarahoitusosuuden. Tampereen yliopiston tietokonekeskus perustaa rahoituk-seen liittyvät rekisterit ja laatii niitä koskevat raportit ja vie ne internet-palvelimelle. Edellä mainittujen. laskelmien perusteella ministeriö päättää vuosittaisesta rahoituksesta. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen rahoituksen maksaminen

Rahoituslain 50 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää 6 §:ssä tarkoite-tun kunnan valtionosuuden, 7 §:ssä tarkoite-tun kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän koulutuksen rahoituksen sekä 10 §:ssä tarkoi-tetun ammatillisen lisäkoulutuksen valtion-osuuden hakemuksetta kunnalle tai muulle koulutuksen järjestäjälle. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa rahoituksen käyttökustannuksiin koulutuksen järjestäjälle siten kuin kunnan peruspalvelu-jen valtionosuudesta annetun lain 49 §:ssä säädetään. 2.2 Nykytilan arviointi

Lukiokoulutus

Kunnallisten koulutuksen järjestäjien saa-ma korotus, kun opiskelijamäärä on alle 200 opiskelijaa, on turvannut koulutuksen saavu-tettavuutta. Samalla se on kuitenkin ehkäissyt koulutuksen järjestäjäverkon tarkoituksen-mukaista kehittämistä tiheän kuntaverkon ja asukastiheyden alueilla, jossa lukiot ovat pieniä ja sijaitsevat maantieteellisesti lähek-käin. Lukiokoulutuksen järjestäjistä noin kolmasosa on sellaisia, joilla on alle 100 opiskelijaa. Alle 200 opiskelijan koulutuksen järjestäjiä on noin 60 prosenttia kaikista lu-kiokoulutuksen järjestäjistä. Tutkimuksen (VATT 135/2007) mukaan siirryttäessä 100 opiskelijan lukioista 200 opiskelijan lukioi-hin opiskelijakohtaiset kustannukset alenivat

selvästi. Tämän jälkeen muutos hidastui ja yli 400 opiskelijan jälkeen opetuksen järjes-täjän koolla oli enää vain pieni vaikutus kus-tannusten alenemiseen. Näin arvioiden opti-maalinen kustannustehokkuus saavutettaisiin noin 400 opiskelijan jälkeen.

Lukiokoulutuksen rahoitus, ammatillisen koulutuksen rahoituksesta poiketen, ei sisällä investointien rahoitusta poistojen kautta ja lukiokoulutuksen järjestäjä saa rahoitusta vain ns. pieniin hankkeisiin, jotka ovat alle 400 000 euroa. Rahoitusjärjestelmä ei ole yl-läpitäjäneutraali, sillä yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy järjestä-jän sijaintikunnan perusteella.

Lukiokoulutuksen rahoitus on perustunut kahdesti vuodessa toteutettujen laskentapäi-vien opiskelijamääriin. Lukiokoulutus on kurssimuotoista ja opiskelija voi ajallisesti varioida opintojensa etenemistä. Lukion op-pimäärää suorittava opiskelija on voitu las-kea valtionosuuden piiriin enintään neljän vuoden ajan. Lukiokoulutuksen keskeyttämi-nen on ollut suhteellisen vähäistä, mutta opintoajat ovat pidentyneet 2000 –luvulla. Opintoaikojen pidentyminen on lisännyt kus-tannuksia. Rahoitusperusteet eivät ole kan-nustaneet toiminnan tuloksellisuuteen, esi-merkiksi opintojen läpäisyyn kolmessa vuo-dessa ja koulutuksen vaikuttavuuteen, esi-merkiksi jatko-opintoihin hakeutumiseen. Ne eivät ole myöskään kannustaneet järjestäjä-verkon tarkoituksenmukaista alueellista ke-hittämistä. Ammatillinen peruskoulutus

Ammatillisen peruskoulutuksen voimassa olevassa rahoitusjärjestelmässä koulutukseen järjestäjän rahoitus perustuu opiskelijamää-rään ja opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan.

Ammatilliseen peruskoulutukseen sisälty-vän tuloksellisuusrahoituksen osuus on kol-me prosenttia kokonaisrahoituksesta. Kaikki koulutuksen järjestäjät eivät myöskään ole tuloksellisuusrahoituksen piirissä johtuen niiden pienestä opiskelijamäärästä. Nykyi-sessä rahoitusjärjestelmässä 97 prosenttia ra-hoituksesta myönnetään pelkästään opiskeli-jan läsnäolon perusteella suorituksista riip-pumatta. Nykyinen rahoitusjärjestelmä turvaa rahoituksen vakauden ja ennakoitavuuden,

HE 310/2014 vp

21

mutta ei ohjaa ja kannusta riittävän voimak-kaasti toiminnan tehokkuuden ja vaikutta-vuuden parantamiseen eikä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen siten, et-tä tehollinen koulutusaika lyhenisi.

Ammatillisen koulutuksen tutkintoraken-teen kehittämistä koskevat säädös- ja määrä-ysmuutokset tulevat voimaan 1 päivänä elo-kuuta 2015. Uudistusten keskeisenä tavoit-teena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee jous-tavien ja yksilöllisten opintopolkujen raken-tamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa.

Ammatillisen peruskoulutuksen uudistetut opiskelijaksi ottamisen perusteet otettiin käyttöön syksyllä 2013. Opiskelijavalintauu-distusten yhtenä tavoitteena on joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollistami-nen ja koulutuksen keskeyttämisen vähentä-minen. Tavoitteena onkin kehittää joustavia siirtymiä, joiden avulla koulutuspaikan vaih-toa suunnittelevat opiskelijat voisivat siirtyä toiseen koulutukseen vapaille opiskelupai-koille myös kesken lukuvuoden osallistumat-ta uudelleen yhteishakuun.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjes-telmän kehittämisen yhteydessä pidettiin tär-keänä, että ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä mahdollis-tettaisiin tutkinnon suorittaminen vaiheittain tutkinnon osa kerrallaan. Pääsääntönä amma-tillisessa peruskoulutuksessa on edelleen ko-ko tutkinnon keskeytyksetön suorittaminen, mutta joissain tilanteissa tutkinnon suoritta-minen osa kerrallaan voi olla opiskelijan elämäntilanteen vuoksi tarkoituksenmukai-nen ratkaisu. Mahdollisuus suorittaa tutkinto osa kerrallaan ylläpitää opiskelumotivaatiota ja ehkäisee opintojen lopullista keskeytymis-tä. Tutkintojärjestelmän kehittämistä koske-neen hallituksen esityksen (HE 12/2014 vp) mukaan tätä koskevat lainsäädäntömuutokset olisi tarkoitus valmistella rahoituslainsää-dännön uudistamisen yhteydessä.

Myös rahoitusjärjestelmän tulisi osaltaan tukea tutkintorakenteen kehittämiselle, opin-toaikojen lyhentämiselle, aikaisemmin hanki-tun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustami-selle sekä joustavalle opiskelijavalinnalle

asetettuja tavoitteita. Ammatillisen peruskou-lutuksen järjestäjän rahoitus perustuu kaksi kertaa vuodessa suoritettavaan opiskelija-määrien laskentaan ja rahoitusta voidaan myöntää päätoimisten opintojen ajaksi eli ammatillisessa perustutkinnossa enintään neljälle vuodelle. Rahoitus ei näin ollen ota riittävästi huomioon eri aikana vuodesta al-kavaa koulutusta ja opintoaikojen nykyistä suurempaa vaihtelua. Siten rahoitus ei edistä riittävästi opiskelijapaikkojen tehokasta ja joustavaa käyttöä. Järjestelmä ei myöskään riittävästi kannusta koulutuksen järjestäjiä opiskeluaikojen lyhentämiseen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnus-tamisen tai kesäaikana tarjottavien opintojen hyödyntämisen kautta.

Ammatillisen koulutuksen joustavuutta li-sää myös mahdollisuus sisällyttää tutkintoon tutkinnon osia muista perustutkinnoista tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ny-kyinen rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan huomioi tätä ammatillisen koulutuksen me-nettelytapaa, vaan rahoitusta myönnetään ai-na ensisijaisesti suoritettavan tutkinnon kou-lutusalan perusteella.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus-tutkinnon suorittamiseen voidaan voimassa olevien säännösten mukaan myöntää rahoi-tusta enintään neljän vuoden ajaksi, mikä vastaa ammatillisesta peruskoulutuksesta an-netussa laissa säädettyä opintojen enimmäis-suoritusaikaa. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on kuitenkin kolme vuotta ja amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjän tulisikin jär-jestää opinnot siten, että opiskelija voi suorit-taa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajas-sa. On tärkeää, että rahoitusjärjestelmä mah-dollistaa koulutuksen rahoituksen koko opis-keluajalle, mutta toisaalta rahoitusjärjestelmä ei nykyisellään osaltaan luo riittävästi kan-nustetta siihen, että mahdollisimman moni opiskelija voisi suorittaa opintonsa niiden laajuuden mukaisesti kolmessa vuodessa. Ammatillinen lisäkoulutus

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tussa lain tarkoituksena on antaa mahdolli-suus ammattitaidon osoittamiseen sen hank-

HE 310/2014 vp

22

kimistavasta riippumatta sekä edistää tutkin-tojen ja niiden osien suorittamista.

Ammatillinen lisäkoulutus, kuten myös näyttötutkintona suoritettava ammatillinen peruskoulutus tulee lain mukaan organisoida siten, että opiskeluajat olisivat mahdollisim-man lyhyitä, eikä pitkiä työstä poissaoloaiko-ja tarvittaisi. Lain mukaan valmistava koulu-tus ja tutkinnon suorittaminen tulee henkilö-kohtaistaa. Henkilökohtaistamisprosessin yh-teydessä arvioidaan opiskelijan aiemmin op-pima ja laaditaan suunnitelma koulutustar-peesta, valmistavan koulutuksen määrästä ja luonteesta ja tutkintosuorituksista. Näyttötut-kintojen keskeinen lähtökohta on, että tutkin-non suorittaja opiskelee ainoastaan ne tutkin-non perusteiden sisällöt, joita hän ei muuten osaa.

Nykyinen rahoitusmalli ei kaikilta osin tue toimintalainsäädännön tavoitteita. Koulutuk-sen järjestäjälle maksettavan valtionosuuden perustana on opiskelijatyövuosi. Oppilaitos-muotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosi on 190 työpäivää opiskeli-jaa kohden. Lisäksi ammatillisen lisäkoulu-tuksen yksikköhintoja porrastetaan tuloksel-lisuuden perusteella siten, että sen perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme pro-senttia ammatillisen lisäkoulutuksen järjestä-jien yhteenlasketusta valtionosuuden perus-teena olevasta laskennallisesta perusteesta. Tuloksellisuuden mittarina käytetään suori-tettujen tutkintojen lukumäärää suhteessa opiskelijatyövuosiin. Koulutuksen järjestäjän saama valtionosuus määräytyy pääosin opis-keluun käytetyn ajan, ei tuotosten perusteel-la. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei tue am-matillisen aikuiskoulutuksen tavoitteita osaamisen hankkimistavasta riippumattomas-ta tutkinnon tai sen osan suorittamisesta eikä riittävästi kannusta koulutuksen järjestäjää ohjaamaan tutkinnon suorittajaa valmistavan koulutuksen sijaan näyttötutkintoon heti kun se opiskelijan osaamisen kannalta on mah-dollista.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkou-lutuksen opiskelijatyövuosia porrastetaan alakohtaisesti. Opiskelijatyövuosien alakoh-taiset hinnat muodostuvat kertomalla amma-tillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yk-sikköhinta alakohtaisella painokertoimella. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhin-

nat muodostuvat yksikköhintojen perusteisiin oikeuttavista kustannuksista. Koska ammatil-lisella lisäkoulutuksella ei ole ollut omaa, sil-le ominaiseen kustannusrakenteeseen perus-tuvaa, yksikköhintaa, eivät opiskelijatyö-vuosien hinnat ole kaikilta osin heijastaneet toiminnan kustannusrakennetta. 3 Esityksen tavoit teet ja keskeiset

ehdotukset

3.1 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on uudistaa hallituk-sen rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti toisen asteen koulutuksen valti-onosuusperusteita ja toteuttaa vuoteen 2017 kohdistuvat valtiontalouden säästöpäätöksistä johtuvat rahoitukseen kohdistuvat muutokset sekä lisätä rahoitusjärjestelmän ennakoita-vuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Hallituk-sen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpa-nopäätöksen mukaisen rahoituksen kehittä-miseksi rahoitusjärjestelmän uudistus kohdis-tuu kauttaaltaan rahoituksen määräytymispe-rusteisiin.

Lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uu-distamisen tavoitteena on tehostaa koulutus-järjestelmän toimintaa sekä vahvistaa järjes-täjien edellytyksiä vastata nykyistä jousta-vammin opiskelijoiden, työelämän, muun yh-teiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpei-siin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksel-la. Eduskunnan vuosittain päättämä talousar-vio asettaisi toiminnalle määrärahakaton. Rahoitusosuuksille ei olisi etukäteen asetet-tua hintaa, eikä rahoitus seuraisi suoraan to-teutuneita kustannuksia. Rahoituksen lähtö-kohtana on turvata tarkoituksenmukainen ja riittävän ennakoitava rahoitus. Lukiokoulutus

Lukion erityistehtävään kohdennettava ra-hoitus puolitetaan. Valtiontalouden kehyksi-en mukaisesti tämä esitetään tehtävän jo vuodesta 2016 alkaen, jolloin opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituslakia esitetään muutetta-

HE 310/2014 vp

23

vaksi tältä osin erillisessä hallituksen esityk-sessä. Valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suoritta-neilta ja rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjes-täjälle myönnettävä perusrahoitusosuus enin-tään kolmeen vuoteen. Rahoitusjärjestelmä on ylläpitäjäneutraali. Jatkossa valtionosuutta myönnettäisiin koulutuksen järjestäjille pää-osin suorituksien ja vaikuttavuuden perus-teella.

Uudistuksen tavoitteena on koulutuspoliit-tisten tavoitteiden mukaisesti uudistaa lukio-koulutuksen rahoitusta siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulu-tuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lukioverkon rakenteellista kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Alueellisen saavutet-tavuuden osalta tavoitteena on turvata ja vahvistaa harvaan asuttujen ja pinta-alaltaan laajojen alueiden lukiokoulutuksen järjestä-misedellytyksiä sekä turvata koulutuksen jär-jestäminen suomen ja ruotsin kielellä. Tiheän järjestäjäverkon ja asutuksen alueilla on ta-voitteena tukea vahvojen koulutuksen järjes-täjien muodostumista ja siten vahvistaa ope-tustarjonnan monipuolistamista.

Rahoitusjärjestelmä turvaa tarkoituksen-mukaisen ja riittävän vakaan ja ennakoitavan rahoituksen, kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseen ja mahdollis-taa opiskelijoiden tarpeisiin vastaavien kou-lutuspolkujen rakentamisen (esimerkiksi lu-kion ja ammatillisen koulutuksen yhdistämi-nen eli niin sanotut kaksoistutkinnot). Rahoi-tusjärjestelmän tavoitteena on edelleen tun-nistaa erilaiset koulutuksen järjestämismuo-toihin liittyvät erityispiirteet ja mahdollistaa esimerkiksi iltalukioiden ja sisäoppilaitosten toiminta. Aikuisille tarkoitetun koulutuksen ominaispiirteet otettaisiin uudistuksessa huomioon. Rahoitusjärjestelmä tehostaa opiskelijoiden tutkinnon suorittamista ja kannustaa lukiokoulutuksen järjestäjiä tulok-selliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä huolehtimaan entistä tehokkaammin opiskeli-jan opintojen suunnittelusta ja jatko-opintovalmiuksista.

Ammatillinen peruskoulutus ja ammatilli-nen lisäkoulutus

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen läh-tökohtana on turvata tarkoituksenmukainen ja riittävän ennakoitava rahoitus työelämän tarpeisiin vastaavan sekä tutkintotavoitteisen että tutkinnon osien suorittamiseen tähtäävän koulutuksen järjestämiseen eri aloilla. Uudis-tuksen tavoitteena onkin muodostaa rahoitus-järjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus, jonka puitteissa voidaan ottaa huomioon ammatilli-sen koulutuksen eri järjestämis- ja suoritta-mismuotojen erityispiirteet. 3.2 Keskeiset ehdotukset

Rahoitusjärjestelmän yleiset periaatteet

Lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus määräytyisi jat-kossa pääasiassa tutkintojen/tutkinnon osien, lukion oppimäärän sekä opintoprosessin laa-dun ja tehokkuuden perusteella. Rahoitusjär-jestelmää uudistettaisiin siten, että maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta.

Kokonaisrahoitus jakaantuisi rahoitus-osuuksiin ja muuhun rahoitukseen. Lisäksi yksityisille koulutuksen järjestäjille korvat-taisiin vuosittain arvonlisävero toteutuman mukaisesti. Rahoitusosuuksia olisivat perus-rahoitusosuus, suoritusrahoitusosuus ja vai-kuttavuusrahoitusosuus. Näiden osuudet ko-konaisrahoituksesta määriteltäisiin lainsää-dännössä. Kunkin rahoitusosuuden perustei-na huomioitaisiin erilaisia suoritteita, kuten opiskelijavuodet, tutkinnot ja tutkinnon osat, lukion oppimäärä, saavutettavuus, työllisty-minen ja jatko-opintoihin siirtyminen ja opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan an-tama työelämäpalaute sekä opintojen kes-keyttämisen vähentäminen. Rahoitusosuuksi-en keskinäiset painoarvot sekä niissä huomi-oitavat suoritteet vaihtelisivat koulutusmuo-doittain.

Koulutuksen järjestäjille kustakin rahoitus-osuudesta myönnettävä rahoitus vastaisi kou-lutuksen järjestäjän toteuttamien suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien koulutuksen jär-jestäjien suoritteista. Suoritteiden euromää-räinen arvo määräytyisi ja vaihtelisi vuosit-

HE 310/2014 vp

24

tain sen perusteella, mikä on suoritteiden val-takunnallinen kokonaismäärä. Tämä menette-ly pitäisi suorituksista maksettavan rahoituk-sen valtion talousarviossa päätetyn määrära-han puitteissa.

Nykyisin rahoitus perustuu ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta (3 pro-senttia) sekä ammatillisen lisäkoulutuksen ja erikoisoppilaitosten rahoitusta lukuun otta-matta varainhoitovuoden toteutuneisiin opis-kelijamääriin ja suoritteisiin. Esityksessä eh-dotetaan siirryttäväksi malliin, jossa varain-hoitovuodelle myönnettävä rahoitus ei perus-tuisi varainhoitovuoden suoritteisiin, vaan varainhoitovuotta edeltävinä vuosina toteu-tuneisiin suoritteisiin. Tämä mahdollistaisi rahoituksen myöntämisen lopullisena talous-arvioehdolla eikä ennakollisesti myönnettyä rahoitusta tarvitsisi enää tarkistaa toteutunei-den suoritteiden perusteella.

Opiskelijamäärien käyttäminen rahoituksen perusteena korvattaisiin ottamalla käyttöön opiskelijavuoden käsite, jolla tarkoitettaisiin 365 kalenteripäivää, joiden aikana opiskelija tai tutkinnon suorittaja otetaan huomioon ra-hoituksen perusteena. Opiskelijavuoden käsi-te olisi yhtenäinen lukiokoulutuksessa, am-matillisessa peruskoulutuksessa sekä oppiso-pimuskoulutuksessa. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa sen sijaan laskettaisiin nykyisen kaltaisesti vain ne päi-vät, jolloin opiskelija todellisuudessa opiske-lee vähintään 7h / päivä. Opiskelijavuosien laskenta ei olisi sidottu tiettyihin etukäteen määriteltyihin laskentapäiviin, vaan opiskeli-javuoden käsitteen kautta voitaisiin ottaa joustavasti huomioon opiskelijamäärien vaih-telu varainhoitovuoden aikana.

Rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaan lukion sekä ammatillisen peruskou-lutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä opis-keluaikaan perustuva perusrahoitusosuus ra-jataan enintään kolmeen vuoteen.

Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toi-sen asteen koulutukseen kohdennettava valti-on rahoituksen kokonaismäärä kuntarahoi-tusosuuksineen muutetaan talousarvioon pe-rustuvaksi. Jatkossa määrärahaa korotettai-siin vuosittain kustannustason muutosta vas-taavasti indeksiin perustuen.

Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskou-lutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen ra-hoituksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käy-tössä olevaa mallia vastaavat rahoituksen laskentaperusteet, jossa rahoituksen perus-teena huomioitaville suoritteille ei aseteta etukäteen kiinteää hintaa. Tämä malli sovel-tuu nykyistä kiinteää yksikköhintaa parem-min määrärahan talousarvioperusteisuuteen. Malli soveltuu myös rakennepoliittisen oh-jelman tavoitteisiin, jonka mukaan jatkossa rahoituksen tulee perustua ensisijaisesti suo-rituksiin eikä opiskeluaikaan.

Koulutuksen järjestäjä tai muu taho voi osoittaa koulutuksen järjestämiseen rahoitus-ta sen lisäksi, että se saa julkista rahoitusta. Rahoituksen osoittaminen ei vähentäisi tä-män lain mukaista rahoitusta. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kes-keiset piirteet

Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toi-sen asteen koulutukseen kohdennettava valti-on rahoituksen kokonaismäärä muutetaan ta-lousarvioon perustuvaksi kuntarahoi-tusosuuksin.

Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtion-osuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoi-hin ylioppilastutkinnon suorittaneilta ja raja-taan lukion opiskelijasta koulutuksen järjes-täjälle myönnettävä perusrahoitus enintään kolmeen vuoteen. Rahoitusjärjestelmä on yl-läpitäjäneutraali. Jatkossa rahoitusta myön-nettäisiin koulutuksen järjestäjille pääosin suorituksien ja vaikuttavuuden perusteella.

Lukiokoulutuksen järjestäjille myönnettäi-siin perusrahoitusta, suoritusrahoitusta ja vaikuttavuusrahoitusta sekä lisäksi majoitus-rahoitusta, harkinnanvaraista rahoitusta ja yksityisille koulutuksen järjestäjille arvon-lisäverokorvausta lukiolaissa tarkoitetun lu-kiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin arvonlisäveroihin lukuun ottamatta perusta-mishankkeiden arvonlisäveroja. Koulutuksen järjestäjälle myönnettäisiin majoitusrahoitus-ta, jos lukiokoulutuksen järjestäjä järjestää sisäoppilaitostyyppistä koulutusta.

Lukiokoulutuksen järjestäjille voitaisiin myöntää harkinnanvaraista rahoitusta yhtä-

HE 310/2014 vp

25

jaksoisesti enintään 3 vuoden ajaksi. Kolmen vuoden aikaraja olisi sidottu opiskelijan kul-loiseenkin opiskelupaikkaan. Jos opiskelija keskeyttäisi opintonsa ja aloittaisi uudet opinnot, kolmen vuoden aikarajan laskemi-nen aloitettaisiin uudelleen uusien opintojen aloittamisesta lukien.

Harkinnanvaraista rahoitusta voitaisiin myöntää rakenneuudistuksen tukemiseen ja toimeenpanoon sekä koulutuksen järjestäjän toimipisteverkon kehittämiseen ja tehostami-seen. Harkinnanvaraista rahoitusta voitaisiin myöntää koulutuksen järjestäjälle merkittävi-en koulutuspoliittisten tavoitteiden saavutta-miseksi. Harkinnanvaraisen rahoituksen ko-konaismäärä muodostuisi opetus- ja kulttuu-riministeriön tekemien päätösten yhteissum-masta, kuten nykyisinkin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi koulutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista rahoitusta eri-tyisen koulutustehtävän perusteella. Erityi-seen koulutustehtävään myönnettävään har-kinnanvaraiseen rahoitukseen ei kuitenkaan sovellettaisi kolmen vuoden enimmäisaikara-jaa, jota sovellettaisiin muun harkinnanvarai-sen rahoituksen osalta.

Rahoitus myönnettäisiin laskennallisin pe-rustein. Laskettaessa eri rahoitusosuuksia otettaisiin huomioon koulutuksen järjestäjän toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Rahoitusosuuksille ei olisi etukäteen asetet-tua hintaa, eikä rahoitus seuraisi suoraan to-teutuneita kustannuksia. Kunkin rahoitus-osuuden lopullinen hinta muodostuisi vasta sen jälkeen, kun laskennassa olisi käytettä-vissä kaikkien rahoitukseen vaikuttavien määräytymiskriteerien edellyttämät tiedot.

Rahoitus kohdennettaisiin koulutuksen jär-jestäjille seuraavaa vuotta varten kunkin vuoden syksyllä tehtävällä rahoituspäätöksel-lä. Päätöksessä koulutuksen järjestäjät saisi-vat rahoituksen osin yhden vuoden ja osin kolmen vuoden toteumatietojen keskiarvon perusteella. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestel-män keskeiset piirteet

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ra-hoitusjärjestelmässä koulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus määräytyisi koulutuk-sen järjestämismuodoittain (oppilaitosmuo-

toinen ammatillinen peruskoulutus, oppilai-tosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus, op-pisopimuskoulutuksena järjestettävä amma-tillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulu-tuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulu-tus). Kunkin järjestämismuodon talousarvi-ossa päätetty määräraha kuntarahoitusosuuk-sineen jakaantuisi rahoitusosuuksiin, joita ovat perusrahoitusosuus, suoritusrahoi-tusosuus ja vaikuttavuusrahoitusosuus sekä lisäksi oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoitukseen, majoitusrahoituk-seen ja harkinnanvaraiseen rahoitukseen. Yk-sityisten koulutuksen järjestäjien arvon-lisäverokorvaukseen varattaisiin erillinen määräraha. Kullekin rahoitusosuudelle mää-rättäisiin lainsäädännöllä painoarvo. Rahoi-tusosuuksien keskinäiset suhteet voisivat vaihdella järjestämismuodoittain.

Perusrahoitusosuuden tarkoituksena olisi luoda ennakoitavaa perustaa koulutuksen jär-jestämiselle. Perusrahoitus myös osaltaan kannustaisi koko ikäluokan kouluttamiseen turvaamalla rahoitusta myös silloin kuin opiskelija ei eri syistä saisi suoritettua tutkin-non osia tai suorittaisi niitä keskimääräistä hitaammin.

Perusrahoitus määräytyisi laskennallisesti opiskelijavolyymin perusteella, kuten nykyi-nenkin rahoitus. Opiskelijavolyymia kuvaa-vana suoritteena käytettäisiin opiskelijavuot-ta kaikissa koulutuksen järjestämismuodois-sa. Opiskelijavuosi korvaisi nykyisin oppilai-tosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulu-tuksessa sekä oppisopimuskoulutuksessa käytössä olevan kahteen laskentapäivään pe-rustuvan opiskelijamäärän sekä ammatillises-sa lisäkoulutuksessa käytettävän opiskelija-työvuoden.

Suoritusrahoitusosuuden määräytymispe-rusteena käytettäisiin suoritettuja tutkintoja sekä tutkintojen ja valmentavan koulutuksen osia. Suoritusrahoitusosuuden tarkoituksena olisi ohjata ja kannustaa koulutuksen järjestä-jiä tehostamaan opintoprosessejaan ja huo-lehtimaan siitä, että opiskelijat saisivat suori-tettua tutkintoja ja niiden osia koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Varain-hoitovuoden rahoituksen perusteena olevan suoritemäärän määräytymisessä käytettäisiin

HE 310/2014 vp

26

kolmen vuoden keskiarvoa, mikä tasaisi vuo-tuista suoritusten vaihtelua ja lisäisi rahoituk-sen vakautta ja ennakoitavuutta.

Ammatillisessa tutkintojärjestelmässä on tällä hetkellä 374 tutkintoa. Ammatillisissa tutkinnoissa on yhteensä arviolta 3500 eri-laista tutkinnon osaa. Lisäksi tutkinnon osien laajuus ja osaamisen vaativuus vaihtelevat tutkinnon sisällä ja tutkintojen välillä. Jotta tutkinnon osia voitaisiin käyttää rahoituksen perusteena, kullekin tutkinnon osalle on muodostettava painoarvo, joka kuvaa kysei-sen osan painoa suhteessa koko tutkintoon. Muutoin rahoitus määräytyisi samassa suh-teessa kaikille tutkinnon osille riippumatta niiden laajuudesta ja vaativuudesta, mikä voisi ohjata koulutuksen järjestäjiä tarjoa-maan sellaisia tutkinnon osia, joita voidaan tuottaa helposti ja nopeasti sen sijaan, että keskityttäisiin työmarkkinoiden tarvitseman osaamisen kannalta keskeisiin tutkinnon osiin.

Ehdotuksen mukaan oppilaitosmuotoisena peruskoulutuksena järjestettävissä ammatilli-sissa perustutkinnoissa tutkinnon osien pai-noarvona käytettäisiin ammatillisena perus-koulutuksena suoritettavien ammatillisten pe-rustutkintojen osaamispisteisiin perustuvaa laajuutta. Vastaavasti ammatilliseen perus-koulutukseen valmentavassa koulutuksessa koulutuksen osien painoarvon määrittelyssä käytettäisiin koulutuksen osien osaamispis-teisiin perustuvaa laajuutta.

Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppi-sopimuskoulutuksessa tutkinnon osien koulu-tuksen järjestäjälle tuottamaa erilaista kus-tannusvaikutusta tasataan asettamalla tutkin-non osille niiden laajuuteen ja kustannuksiin perustuva painokerroin.

Tämä tarkoittaisi sitä, että ammatillisessa peruskoulutuksessa käytettäisiin eri kertoi-mia tutkinnon osissa oppilaitosmuotoisessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Oppilaitosmuo-toisessa tutkinnon osia painotettaisiin osaa-mispisteillä ja oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon osia painotettaisiin asetuksessa jo-kaiselle tutkinnon osalle erikseen määritettä-västä painokertoimesta, joita olisi kolme eri-laista.

Tutkintoihin ja tutkintojen osiin kohdennet-tavan rahoituksen prosenttiosuudet asetettai-siin siten, että ne ottaisivat huomioon amma-

tillisen perus- ja lisäkoulutuksen erilaiset ta-voitteet ja erityispiirteet. Ammatillisessa pe-rustutkinnossa tutkinnon painoarvon tulisi ol-la sellainen, että se kannustaisi koko tutkin-non suorittamiseen, mikä on ammatillisen pe-ruskoulutuksen ensisijainen tavoite. Tutkin-non osien riittävän suurella rahoitusosuudella mahdollistetaan puolestaan joustavat koulu-tuspolut ja yksilölliset valinnat. Ammatilli-sessa lisäkoulutuksessa koulutuksen järjestä-jän tutkinnosta muodostuma rahoitus muo-dostuisi peruskoulutusta painotetummin tut-kinnon osista.

Perus- ja suoritusrahoituksen määrittämi-sessä otettaisiin huomioon alakohtaiset kus-tannuserot lukuun ottamatta oppisopimus-koulutusta sekä muut kustannuseroja aiheut-tavat tekijät, kuten erityisopiskelijat ja vailla toisen perusopetuksen jälkeistä olevat opis-kelijat. Huomioon otettavat kustannustekijät voisivat vaihdella koulutuksen järjestämis-muodoittain sen mukaan, mitä on kunkin jär-jestämismuodon kannalta tarkoituksenmu-kaisinta ottaa huomioon.

Rahoituksen kokonaistason määräytyminen ei jatkossa perustuisi kustannuspohjaan, mut-ta alakohtaisten kustannuserojen määrittämi-sessä hyödynnettäisiin koulutuksen järjestä-jiltä kerättyä kustannustietoa. Alakohtaisuu-teen perustuvia kertoimia tarkistettaisiin säännöllisin väliajoin toteutuneen kustannus-kehityksen perusteella. Tavoitteena on pi-demmällä aikavälillä kehittää ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen yhtenäiset alakoh-taiset kustannuskertoimet.

Vaikuttavuusrahoitusosuudessa rahoitusta kohdennettaisiin koulutuksen järjestäjien toiminnan ja laadun vaikuttavuuden perus-teella. Tavoitteena olisi kannustaa ja ohjata koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulu-tusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta sekä huolehtimaan koulutuksen työelämävas-taavuudesta ja laadusta. Vaikuttavuusrahoitus varmistaisi osaltaan myös sen, että suorittei-siin perustuva rahoitus ei ohjaisi koulutuksen järjestäjiä toimimaan epätarkoituksenmukai-sesti, esimerkiksi suuntaamaan koulutustar-jontaansa rahoituksen maksimoinnin mukai-sesti työelämän osaamistarpeiden sijasta. Vaikuttavuusrahoitus ja suoriterahoitus muo-dostaisivat näin toisiaan tasapainottavan ko-konaisuuden.

HE 310/2014 vp

27

Vaikuttavuusrahoituksen osuus olisi ny-kyistä ammatillisen peruskoulutuksen ja lisä-koulutuksen tulosrahoitusta suurempi. Oppi-laitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulu-tuksessa vaikuttavuusrahoituksen määräyty-misessä käytettäisiin perustana osittain ny-kyisen tulosrahoituksen vaikuttavuusmittaria, henkilöstön kehittämismittaria ja opettajien kelpoisuus -mittaria, joita kehitettäisiin tar-peen mukaan. Ammatillisessa lisäkoulutuk-sessa nykyinen tutkintoihin perustuva tulok-sellisuusrahoitus sisältyisi jatkossa osaksi suorituksiin perustuvaa rahoitusta. Uutena vaikuttavuusrahoituksen perusteena otettai-siin sekä ammatillisessa perus- että lisäkou-lutuksessa käyttöön opintojen keskeyttämi-sen vähentäminen, opiskelijahyvinvointi-kysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute siinä vaiheessa, kun niitä koskeva palaute-mittaristo on kehitetty ja otettu käyttöön. Rahoituksen määräytyminen oppilaitosmuo-toisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa pe-ruskoulutuksessa perusrahoituksen osuus ko-konaisrahoituksesta olisi 49,9 %, suoritusra-hoituksen 44,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 6 %. Näihin osuuksiin edettäisiin siirtymä-ajan puitteissa siten, että alussa perusrahoi-tuksen osuus olisi suurempi. Vuosittain as-teittain kasvatettaisiin suoritus- ja vaikutta-vuusrahoituksen osuuksia siten, että lopulli-set prosenttiosuudet olisivat käytössä varain-hoitovuoden 2021 rahoituksessa. Usean vuo-den siirtymäaika olisi tarpeen, jotta koulutuk-sen järjestäjät voisivat sopeuttaa toimintaansa uuden rahoitusjärjestelmän vaatimuksia vas-taavaksi ja toisaalta ehdittäisiin luoda asian-mukaiset tiedonkeruujärjestelmät rahoituksen perusteena olevien suoritetietojen keräämi-seksi.

Perusrahoitusosuus perustuisi varainhoito-vuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden opiskelijavuosien lukumäärään. Esimerkiksi varainhoitovuoden 2021 rahoituksen perus-teena käytettäisiin näin ollen vuoden 2019 opiskelijamääriin perustuvia tietoja. Huomi-oitavien opiskelijavuosien ylärajana olisi kui-tenkin nykytilaa vastaavasti järjestämisluvan mukainen enimmäisopiskelijavuosimäärä ky-seisenä varainhoitovuonna. Alakohtaiset kus-

tannuserot otettaisiin huomioon koulutusala- tai tutkintokohtaisilla kertoimilla. Lisäksi ra-hoituksen perusteena huomioitaisiin erityis-opetusta saaneet opiskelijat.

Suorituksiin perustuva rahoitus perustuisi suoritettuihin ammatillisiin perustutkintoihin ja niiden ammatillisiin tutkinnon osiin sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmenta-vassa koulutuksessa suoritettuihin valmenta-van koulutuksen osiin. Alakohtaiset kustan-nuserot otettaisiin huomioon koulutusala- tai tutkintokohtaisilla kertoimilla perusrahoi-tusosuutta vastaavasti.

Tutkinnon osien ja koulutuksen osien pai-noarvo määräytyisi niiden osaamispistelaa-juuden perusteella. Ammatillisten tutkinnon osien painoarvo olisi sama ammatillisena pe-ruskoulutuksena ja näyttötutkintona suoritet-tavissa ammatillisissa perustutkinnoissa, vaikka näyttötutkintona suoritettavissa perus-tutkinnoissa tutkinnon osien laajuutta ei ole-kaan määritelty osaamispisteinä.

Aikaisemmin hankittu osaaminen tunniste-taan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa, mikä lyhentää opiskeluun käytettävää aikaa. Suori-tettujen tutkintojen ja tutkinnon osien paino-arvo olisi korkeampi sellaisten opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät ole suorittaneet aikai-semmin toisen asteen tutkintoa tai korkea-koulututkintoa ja joilla todennäköisesti ei ole yhtä paljon sellaista aikaisemmin hankittua osaamista, joka voitaisiin tunnistaa ja tunnus-taa osaksi suoritettavaa tutkintoa.

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritet-tavan ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto muodostuu 135 osaamispisteen laajuisista ammatillisista tut-kinnon osista, 35 osaamispisteen laajuisista yhteisistä tutkinnon osista ja 10 osaamispis-teen laajuisista vapaasti valittavista tutkinnon osista. Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin voi sisältyä myös ammatillisia tutkinnon osia, jotka tulevat huomioiduiksi suoritteina suoritusrahoitusosuudessa. Yhteisiin tutkin-non osiin kuuluvat tutkinnon osat tulisivat välillisesti huomioiduiksi suoritusrahoi-tusosuuden perusteena ilman toisen asteen koulutusta olevien painokertoimen kautta. Jos opiskelija on jo aiemmin suorittanut toi-sen asteen tutkinnon, hänellä tyypillisesti on tällöin sellaista aikaisemmin hankittua osaa-mista, jonka tunnistamisella ja tunnustami-

HE 310/2014 vp

28

sella yhteisten tutkinnon osien osaamisvaa-timukset tulisivat täytetyksi kokonaan tai osittain. Sen sijaan vailla toisen asteen tut-kintoa olevalla opiskelijalla tunnustettavaa osaamista ei yleensä ole samalla tavoin kuin tutkinnon jo suorittaneella. On perusteltua, että suoritettujen tutkintojen ja ammatillisten tutkinnon osien painoarvo olisi korkeampi vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden kohdalla, jotta varmistetaan riittävä rahoitus myös yhteisten tutkinnon osien järjestämiseen.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-tavan koulutuksen osia ei painotettaisi sen perusteella, onko opiskelija jo aiemmin suo-rittanut toisen asteen tutkinnon. Valmentavan koulutuksen opiskelijaksi voidaan vain pe-rustellusta syystä ottaa tutkinnon jo suoritta-nut hakija, joten valmentavassa koulutukses-sa tällaisten opiskelijoiden määrä on vähäi-nen. Lisäksi valmentavan koulutuksen luon-teen vuoksi aikaisemmin suoritettu tutkinto ei yleensä lähtökohtaisesti lyhennä opiske-luun käytettävää aikaa. Valmentavassa kou-lutuksessa opiskelija valitsee suoritettavak-seen sellaisia koulutuksen osia, joiden osaa-mistavoitteiden mukaista osaamista halutaan vahvistaa, joten aikaisimmin hankitun osaa-misen tunnistaminen ja tunnustaminen on varsin harvinaista.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-tavassa koulutuksessa ei suoritusrahoituksen perusteena huomioitaisi sitä, onko opiskelija suorittanut koko valmentavan koulutuksen, vaan suoritusrahoitus perustuisi koulutuksen osien suorittamiseen. Koulutuksen ensisijai-sena tavoitteena ei ole koko valmentavan koulutuksen suorittaminen, vaan opiskelijan siirtyminen tutkintotavoitteiseen koulutuk-seen, joten koko koulutuksen suorittamista ei ole perusteltua huomioida suoritusrahoituk-sen perusteena.

Ehdotuksen mukaan erityisopetuksesta ai-heutuvat kustannukset huomioitaisiin perus-rahoitusosuudessa sekä suoritusrahoi-tusosuuden osalta suoritetuissa tutkin-nonosissa. Erityisopetuksen huomioiminen perusrahoituksessa olisi perusteltua, koska erityisopetusta saava opiskelija ei välttämättä pysty suoriutumaan opinnoistaan samassa ajassa kuin muut opiskelijat. Erityisopetuk-sen huomioiminen perusrahoituksen lisäksi

kuitenkin myös suoritusrahoitusosuudessa olisi tarpeen, jotta kannustettaisiin koulutuk-sen järjestäjiä erityisopetuksen ja tarvittavien muiden tukitoimien avulla mahdollistamaan myös erityisopiskelijoille tutkinnon suoritta-minen.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa vaikut-tavuuteen perustuva rahoitus määrittyisi osit-tain nykyisen tulosrahoituksen vaikutta-vuusmittarin, henkilöstön kehittämismittarin ja opettajien kelpoisuus -mittarin perusteella. Vaikuttavuusmittarissa huomioitaisiin kui-tenkin se, että jatkossa opintojen läpäisyä käytettäisiin rahoituksen määräytymisperus-teena myös suoritusrahoitusosuudessa sekä erillisessä opintojen keskeyttämisen vähen-tymistä seuraavassa mittarissa. Lisäksi vuon-na 2017 otettaisiin käyttöön opiskelijahyvin-vointikyselyyn perustuva mittari, josta saata-via tietoja käytettäisiin rahoituksen perustee-na ensimmäisen kerran vuonna 2019. Opis-kelijan antamaan työelämäpalautteeseen pe-rustuva mittari otettaisiin käyttöön vuonna 2019 ja siitä saatavia tietoja käytettäisiin ra-hoituksen perusteena ensimmäisen kerran vuonna 2021. Uudessa rahoitusjärjestelmässä tulosrahoituksen piirissä olisivat kaikki kou-lutuksen järjestäjät, kun nykyisessä järjes-telmässä vain 4/5 koulutuksen järjestäjistä saa tulosrahaa. Rahoituksen ajallinen rajaaminen ammatilli-sessa perustutkinnossa

Rakennepoliittisen ohjelman kirjaus, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen tutkinto-tavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen jär-jestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen, toteutet-taisiin siten, että ammatillisen perustutkinnon rahoituksessa opiskelija otettaisiin huomioon perusrahoituksen perusteeksi enintään kol-men opiskelijavuoden ajan. Opiskelijan tut-kinto- ja tutkinnon osasuoritukset voitaisiin kuitenkin lukea suoritusrahoituksen perus-teeksi myös kolmen vuoden jälkeen.

Kolmen vuoden aikaraja ei koskisi amma-tilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta.

Kolmen vuoden aikaraja olisi sidottu opis-kelijan kulloiseenkin opiskelijapaikkaan. Jos opiskelija keskeyttäisi opintonsa ja aloittaisi

HE 310/2014 vp

29

uudet opinnot, kolmen vuoden aikarajan las-keminen aloitettaisiin uudelleen uusien opin-tojen aloittamisesta lukien.

Ehdotuksen mukaan toisen asteen tutkin-non tai korkeakoulututkinnon jo suorittanut opiskelija otettaisiin huomioon perusrahoi-tuksen perusteena enintään kahden vuoden ajan. Vastaavasti suoritukset voitaisiin kui-tenkin lukea suoritusrahoituksen perusteeksi tätä pidemmältä ajalta. Rajauksella kannus-tettaisiin aikaisemmin hankitun osaamisen täysimääräiseen tunnistamiseen ja tunnusta-miseen sekä opiskeluun käytettävän ajan ly-hentämiseen. Poissa olevaksi opiskelijaksi ilmoittautumi-nen

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 31 §:n ja lukiolain 24§:n mukaan opiske-lijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä ai-kaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opintojen suoritusaikaa koskevat säännökset eivät kuitenkaan ammatillisessa peruskoulutuksessa riittävän joustavasti mahdollista työn ja koulutuksen vuorottelua ja sitä tahtotilaa, että eräissä tilanteissa opis-kelija voisi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan ja lukiokoulutuksessa erityisesti vaihto-opiskelua. Säännöksissä ei ole määritelty si-tä, onko opiskelijalla oikeus palata suoritta-maan opintonsa loppuun niiden keskeytymi-sen jälkeen. Säännöksissä ei ole myöskään tarkemmin määritelty, minkälaiset syyt kat-sotaan perustelluiksi syiksi suoritusajan pi-dentämiseen, mikä on ongelmallista opiskeli-joiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Myös ehdotus perusrahoituksen rajaamisesta kolmeen tai kahteen vuoteen edellyttäisi tar-kempia säännöksiä siitä, miten opiskelijan poissaolot huomioidaan perusrahoitukseen oikeuttavassa ajassa.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annet-tuun lakiin ja lukiolakiin ehdotetaankin lisät-täväksi säännös opiskelijan oikeudesta il-moittautua poissa olevaksi opiskelijaksi. Poissaolevaksi ilmoittautuminen ehdotetaan sidottavaksi lukukauden kestoon, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että opiskelija il-moittautuisi poissa olevaksi opiskelijaksi ly-

hyiksi ajanjaksoiksi. Pääsääntönä olisi kui-tenkin edelleen tutkinnon suorittaminen il-man välivuosia, mutta poissa olevaksi ilmoit-tautumisen mahdollisuuden on tarkoitus lisä-tä yksilöllistä joustavuutta tutkinnon suorit-tamisessa. Laeissa ehdotetaan myös tarken-nettavaksi sitä, mitkä syyt katsottaisiin hy-väksyttäviksi syiksi opiskeluajan pidentämi-selle. Hyväksyttäväksi perusteeksi katsottai-siin yliopistolain ja ammattikorkeakoululain tavoin varusmiespalveluksen suorittaminen sekä äitiys- ja vanhempainvapaat sekä en-simmäisenä lukukautena myös oma sairaus tai vaikea elämäntilanne. Näiden hyväksyttä-vien syiden lisäksi opiskelija voisi ilmoittau-tua poissaolevaksi opiskelijaksi kahden luku-kauden ajaksi.

Poissaoloaikana koulutuksen järjestäjä ei voisi ilmoittaa opiskelijaa perusrahoitukseen oikeuttavaksi eikä poissaoloaika kuluttaisi perusrahoitusosuuden perusteena huomioita-vaa aikaa. Rahoituksen perusteena huomioi-taviin opiskelijavuosiin laskettaisiin vain sel-laiset kalenteripäivät, joiden aikana opiskeli-ja on läsnä oleva opiskelija. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus ammatillisessa peruskoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa

Ehdotuksen mukaan ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettujen erityisopetuksen erityisen kou-lutustehtävän saaneiden koulutuksen järjestä-jien rahoitus ei perustuisi perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksiin. Erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävä koulutus on suunnattu vaikeim-min vammaisille opiskelijoille.

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus perustuisi valtioneuvoston asetuksel-la säädettävään perushintaan, jota porrastet-taisiin koulutusalakohtaisilla rahoituskertoi-milla. Rahoituksessa huomioitaisiin nykytilaa vastaavasti myös opiskelijan vaikeavammai-suus sekä koulunkäyntiavustajan käyttämisen tarve. Erityisopetuksen erityisen koulutusteh-tävän erillisrahoituksen puitteissa rahoitettai-siin tutkintotavoitteista koulutusta, ammatil-liseen peruskoulutukseen valmentavaa koulu-

HE 310/2014 vp

30

tusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Rahoituksen määräytyminen oppilaitosmuo-toisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisä-koulutuksessa perusrahoituksen osuus koko-naisrahoituksesta olisi 35 %, suoritusrahoi-tuksen 61 % ja vaikuttavuusrahoituksen 4 %. Ensimmäisinä vuosina perusrahoitusosuuden suhteellinen osuus olisi lopullista suurempi, ja vaikuttavuusrahoitusosuus otettaisiin käyt-töön vasta 2020. Vuosittain asteittain kasva-tettaisiin suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuuksia siten, että lopulliset prosenttiosuu-det olisivat käytössä varainhoitovuoden 2020 rahoituksessa. Siirtymäaika antaisi koulutuk-sen järjestäjille aikaa sopeuttaa toimintaansa uuden rahoitusjärjestelmän vaatimuksia vas-taavaksi. Muun kuin tutkintotavoitteisen kou-lutuksen rahoitus ei sisältyisi enää uuteen ra-hoitusjärjestelmään, joten tästä johtuva rahoi-tus poistuisi koulutuksen järjestäjiltä kuiten-kin jo vuoden 2017 alusta lukien.

Perusrahoitusosuus perustuisi varainhoito-vuotta edeltävää vuotta edeltävien kolmen vuoden toteutuneiden valtionosuusrahoitteis-ten opiskelijavuosien lukumäärän keskiar-voon. Kolmen vuoden keskiarvon käyttämi-nen tasaisi vuosittaisia eroja opiskelijavuosi-en määrässä. Alakohtaiset kustannuserot otettaisiin huomioon koulutusala- tai tutkin-tokohtaisilla kertoimilla. Lisäksi rahoituksen perusteena huomioitaisiin erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden opiskelijavuosien määrä sekä vailla perusasteen jälkeistä tut-kintoa olevien opiskelijoiden opiskelija-vuosien määrä. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien kertoimissa otetaan huomi-oon koulutuspoliittiset tavoitteet kohderyh-män tavoittamiseksi ja koulutuksen järjestä-jille niin sanotusta hakevasta ja tukevasta toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Erityisopetuksen huomioiminen kompensoi ylimääräisiä kustannuksia niiden opiskelijoi-den osalta, joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja opiskelijan vam-man, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Erityisopetusta saava opiskelija ei

myöskään välttämättä pysty suoriutumaan opinnoistaan samassa ajassa kuin muut opis-kelijat.

Edellä kuvatusta pääsäännöstä poiketen opetus- ja kulttuuriministeriö voisi perustel-lusta syystä kohdentaa suoritteita laskennalli-sista perusteita poiketen tai rajoittaa lasken-nan perusteena käytettävien suoritteiden kou-lutuksenjärjestäjäkohtaista määrää. Ministe-riön tulee vahvistaessaan suoritteet turvata ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen ja-kautuminen alueellisesti tasapuolisesti koulu-tustarpeen mukaan.

Suorituksiin perustuva rahoitus perustuisi suoritettuihin ammatti- ja erikoisammattitut-kintoihin ja mainittujen tutkintojen tutkin-nonosiin. Alakohtaiset kustannuserot otettai-siin huomioon koulutusala- tai tutkintokoh-taisilla kertoimilla. Lisäksi rahoituksen pe-rusteena huomioitaisiin erityisopetusta saa-neet opiskelijat tutkinnon osissa sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Eri-tyisopetuksen huomioiminen suoritusrahoi-tusosuudessa olisi perusteltua, jotta kannus-tettaisiin koulutuksen järjestäjiä erityisope-tuksen avulla mahdollistamaan myös erityis-opiskelijoille koko tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen.

Tutkinnon osien painoarvo määräytyisi nii-den laajuuden ja koulutuksen järjestäjälle ai-heutuvien kustannusten perusteella määräy-tyvillä painokertoimilla, joita olisi kolme eri-laista.

Ammatillisessa lisäkoulutuksessa vaikutta-vuuteen perustuva rahoitus määrittyisi opis-kelijahyvinvointikyselyn ja opiskelijan anta-man työelämäpalautteen perusteella. Lisäksi vaikuttavuusrahoituksessa huomioitaisiin se, kuinka suuri osa koulutuksen aloittaneista opiskelijoista saa suoritettua tutkinnon. Vai-kuttavuusrahoitusosuus otettaisiin käyttöön kuitenkin vasta, kun mainittuja seikkoja kos-keva tiedonkeruu ja asiaa koskeva mittaristo olisi otettu käyttöön. Ennen vaikuttavuusra-hoitusosion käyttöönottoa suoritusrahoi-tusosuus olisi vaikuttavuusrahoitusosion ver-ran suurempi. Ensimmäisen kerran vaikutta-vuusrahoitusosio olisi opiskelijapalautteen osalta käytössä määrättäessä rahoitusta va-rainhoitovuodelle 2020.

HE 310/2014 vp

31

Rahoituksen määräytyminen oppisopimus-koulutuksessa

Myös oppisopimuskoulutuksessa rahoitus määräytyisi perusrahoitusosuuden, suoritus-rahoitusosuuden ja vaikuttavuusrahoi-tusosuuden perusteella.

Rahoitus määräytyisi samoin periaattein kuin oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa li-säkoulutuksessa, mutta oppisopimuskoulu-tuksen rahoituksessa ei olisi käytössä ala- tai tutkintokohtaisia kertoimia.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa perusrahoi-tus osuus olisi 35 prosenttia, suoritusrahoi-tusosuus 60 prosenttia ja vaikuttavuusrahoi-tusosuus 5 prosenttia. Oppisopimuskoulutuk-sena järjestettävässä ammatillisessa perus-koulutuksessa perusrahoitus osuus olisi 49,9 prosenttia, suoritusrahoitusosuus 45,1 pro-senttia ja vaikuttavuusrahoitusosuus 5 pro-senttia. Erityisopetuksen palveluja saavien opiskelijoiden määrää painotettaisiin vastaa-valla tavalla kuin oppilaitosmuotoisen lisä-koulutuksen rahoituksessa.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevi-en opiskelijoiden määrää painotettaisiin suo-ritusrahoituksessa sekä tutkinnoissa että tut-kinnon osissa sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä lisäkoulutuksessa myös pe-rusrahoitusosuudessa. Myös oppisopimus-koulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö voisi rahoituspäätöksen yhteydessä perustel-lusta syystä kohdentaa perusrahoitusosuuden suoritteita laskennallisista perusteista poike-ten. Ministeriön tulisi suoritteita vahvistaes-saan turvata oppisopimuskoulutuksen rahoi-tuksen jakautuminen alueellisesti tasapuoli-sesti koulutustarpeen mukaan. Tiedonkeruu ja siirtymäajat

Koulutuksen järjestäjille ja Opetushallituk-selle tulee varata riittävä siirtymäaika uuden rahoitusjärjestelmän edellyttämän tiedonke-ruun järjestämiseksi. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lukio-koulutuksessa opiskelijavuosien määränä käytettäisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden tietoja. Ammatilli-sessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulu-tuksessa opiskelijavuodet määräytyisivät

pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen kolmen kalenterivuoden aikana toteutuneiden opiskelijavuosien kes-kiarvon perusteella.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa pe-ruskoulutuksessa ja lukiokoulutuksessa va-rainhoitovuonna 2017 käytettäisiin lähtökoh-taisesti tietoja vuoden 2015 opiskelijavuosis-ta ja varainhoitovuonna 2018 tietoja vuoden 2016 opiskelijavuosista. Ehdotetun siirtymä-säännöksen mukaan vuoden 2017 rahoitusta määrättäessä vuosien 2015 ja 2016 suorittei-na käytettäisiin kuitenkin Opetushallituksen perustietokyselyn mukaisiin laskentapäiviin perustuvia painotettuja opiskelijamääriä, jot-ka laskennallisesti muutettaisiin opiskelija-vuosiksi, koska toimiva opiskelijavuosien tiedonkeruujärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön vasta vuonna 2017. Ehdotetun siir-tymäsäännöksen mukaan oppisopimuskoulu-tuksessa ja oppilaitosmuotoisessa ammatilli-sessa lisäkoulutuksessa vuosien 2014—2016 suoritteina käytettäisiin Opetushallituksen perustietokyselyn mukaisiin laskentapäiviin perustuvia painotettuja opiskelijamääriä ja opiskelijatyövuosia, jotka laskennallisesti muutettaisiin opiskelijavuosiksi.

Vuodesta 2017 lukien opiskelijavuosien määrät saataisiin koulutuksen järjestäjien opintohallinnon tietojärjestelmistä, joista ne siirrettäisiin Opetushallituksen Oppijan verk-kopalvelukokonaisuuteen todennetun osaa-misen rekisteriin hyödyntäen koulutuksen järjestäjän opintohallintotietojärjestelmään merkittyjä opiskelijoiden aloitus-, keskeyt-tämis-, poissaolo- ja valmistumispäivämääriä lukuun ottamatta oppilaitosmuotoista amma-tillista lisäkoulutusta, jossa läsnäolon sijasta seurataan niitä opiskelupäiviä, jolloin opiske-lua on yli 7h / päivä.

Tutkinnon ja tutkinnon osien lukumääränä käytettäisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän kolmen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuonna 2017 käytettäisiin vuosi-en 2013—2015 tietoja. Suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot ovat saatavilla lukiokoulu-tuksen ja oppilaitosmuotoisten ammatillisten perustutkintojen osalta Tilastokeskuksen ai-neistosta ja oppisopimuskoulutuksen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen osalta puoles-taan Opetushallituksen kustannustiedonke-ruusta. Näitä tietoja voitaisiin käyttää rahoi-

HE 310/2014 vp

32

tuksen perusteena jo vuodesta 2017 lähtien. Vuodesta 2017 alkaen tutkintotiedot kerättäi-siin opetussuunnitelmaperusteisen ammatilli-sen perustutkinnon osalta Opetushallituksen todennetun osaamisen rekisteriin koulutuk-sen järjestäjän opintohallintotietojärjestel-mästä. Näyttötutkintojen osalta tiedot kerät-täisiin AITU-tietokantaan vuodesta 2015 läh-tien, josta tiedot siirrettäisiin Todennetun osaamisen rekisteriin. Lukiokoulutuksen osalta tiedot kerättäisiin ylioppilastutkintore-kisteriin, josta tiedot siirrettäisiin todennetun osaamisen rekisteriin, Ylioppilastutkintolau-takunnan tiedonkeruuta lukion koko oppi-määrän suorittamisesta muutetaan siten, että tiedonkeruu palvelee myös rahoitusjärjestel-mää.

Opetussuunnitelmaperusteisten ammatillis-ten perustutkintojen tutkinnon osista ei tällä hetkellä ole saatavissa tietoja, joita voitaisiin käyttää rahoituksen perusteena. Tiedot tut-kinnon osista on tarkoitus kerätä Opetushalli-tuksen todennetun osaamisen rekisteriin kou-lutuksen järjestäjän opintohallintotietojärjes-telmästä. Tiedot suoritetuista tutkinnon osista kerättäisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017, jolloin niitä voitaisiin käyttää rahoituk-sen perusteena varainhoitovuonna 2019. Va-rainhoitovuosien 2017 ja 2018 rahoituksen perusteena käytettäisiin suoritusrahoi-tusosuudessa ainoastaan tutkintoja oppilai-tosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulu-tuksessa.

Näyttötutkintojen osalta tiedot tutkinnoista ja niiden osista on tarkoitus tuottaa koulutuk-sen järjestäjien opintohallinnon tietojärjes-telmistä ensin Opetushallituksen ylläpitä-mään AITU-tietokantaan, josta ne hyväksyt-tyjen tutkintojen ja tutkinnon osien osalta siirretään todennetun osaamisen rekisteriin.

Koulutuksen järjestäjät ja tutkinnon järjes-täjät toimittavat tiedot AITU-tietokantaan.

Ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa opiskelijavuosia ja tutkintoja painotettaisiin lisäksi erityisopiskelijoiden perusteella. Ny-kyisin kerätään tiedot erityisopiskelijoiden määristä, mutta suoritettujen tutkinnon osien osalta ei ole saatavissa tietoa siitä, mitkä tut-kinnon osat ovat erityisopiskelijoiden suorit-tamia. Erityisopiskelijoita koskeva tiedonke-ruu varainhoitovuosien 2017 ja 2018 rahoi-tuksen perusteena olisi tarkoitus toteuttaa

opiskelijavuosien tiedonkeruuta vastaavasti eli käyttämällä erityisopiskelijoiden määrään perustuvina tietoina Opetushallituksen perus-tietokyselyn mukaisia tietoja, joita käytettäi-siin laskennallisesti myös erityisopiskelijoi-den suorittamien tutkinnon osien määrittämi-sessä siirtymäaikana. Tiedonkeruussa tulisi kuitenkin vuodesta 2017 lähtien pystyä sel-vittämään, onko tutkinnon osa erityisopiske-lijan suorittama. Tiedot erityisopiskelijoista ja heidän suorittamistaan tutkinnoista vuo-desta 2017 alkaen toimitettaisiin koontitieto-na tietosuoja huomioiden koulutuksen järjes-täjän opintohallinnon tietojärjestelmästä Opetushallituksen Oppijan verkkopalveluun.

Ammatillisessa koulutuksessa huomioitai-siin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-vat opiskelijat painottamalla suoritettuja tut-kintoja ja tutkinnon osia, lisäksi ammatilli-sessa lisäkoulutuksessa painotettaisiin opis-kelijavuosia. Vuosien 2013—2016 osalta käytettäisiin Tilastokeskuksen aineistoa, josta muodostettaisiin laskennallisesti ilman pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevien prosent-tiosuudet. Vuodesta 2017 alkaen tieto saatai-siin koulutuksen järjestäjän opintohallinnon tietojärjestelmästä Opetushallituksen Oppijan verkkopalveluun ja todennetun osaamisen rekisteriin.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus-koulutuksen työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista koskevat tiedot tuottaa Tilasto-keskus yhdistelemällä eri koulutussektorei-den opiskelijatietoja ja työssäkäyntitilaston tietoja. Henkilöstömittarien osalta tiedonke-ruu sisällytetään osaksi Oppijan verkkopalve-lukokonaisuutta, kuitenkin vielä vuosina 2015—2016 käytetään nykyistä tiedonkeruu-ta.

Opiskelijahyvinvointikyselyn ja opiskelijan antaman työelämäpalautteen tietojärjestelmä-sovellus kytketään osaksi Oppijan verkko-palvelukokonaisuutta vuodesta 2017 lähtien.

Syrjäisyysluvut saadaan valtiovarainminis-teriön Tilastokeskukselta tilaamasta aineis-tosta.

Lukion aineopintojen kurssien määrä saa-daan vuosina 2015 ja 2016 nykyisestä tie-donkeruusta ja vuodesta 2017 alkaen tiedot on tarkoitus kerätä opintohallinnon tietojär-jestelmästä Opetushallituksen Oppijan verk-kopalveluun.

HE 310/2014 vp

33

Nuorten aikuisten osaamisohjelman opis-kelijoita ei huomioitaisi perusrahoituksessa eikä suoritusrahoituksessa ja ne eriteltäisiin pois suoritteista Opetushallituksen keräämän aineiston mukaisesti silloin, kun ne sisältyvät koulutuksen järjestäjän suoritteisiin (esim. Tilastokeskuksen tutkintotietoihin).

Päällekkäisestä tiedonkeruusta Tilastokes-kuksen kanssa pyritään luopumaan viiden vuoden kuluessa uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönotosta. Jatkossa pyritään siihen, että Tilastokeskus saa Opetushallituksen kerää-män tilastotiedon käyttöönsä sovituilta osin.

Koulutuksen järjestäjien toimittamien tieto-jen ja rahoitustietojen raportointi pyritään keskittämään Vipunen –palveluun.

Kaikki rahoitukseen liittyvät kerättävät tie-dot, jotka siirretään suoraan koulutuksen jär-jestäjien opintohallintojärjestelmistä, kootaan yhteen varainhoitovuotta edeltävän vuoden keväällä ja koulutuksen järjestäjä saa suori-tepäätöksen suoritteista ennen kuin varain-hoitovuoden rahoitus päätetään. Näin pyri-tään varmistamaan, että lähtökohtaisesti ra-hoitus perustuu oikeisiin suoritemääriin. 4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Vaikutukset valtiontalouteen ja kunnallista-louteen

Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toi-sen asteen koulutukseen kohdennettava valti-on rahoituksen kokonaismäärä muutetaan ta-lousarvioon ja siihen liittyvään kuntarahoi-tusosuuteen perustuvaksi. Jatkossa talousar-vioon otettavaa määrärahaa korotettaisiin kustannustason muutosta vastaavasti indek-siin perustuen. Tämä nostaisi myös vuosittain oppisopimuksena toteutetun ammatillisen li-säkoulutuksen rahoitusmäärää, joka ei ole ol-lut sidottu nykyiseen arvioituun kustannusta-son määrän nousuun.

Yksityisten koulutuksen järjestäjien arvon-lisäverokorvaukseen varattaisiin erillinen määräraha. Arvonlisäverokorvaus perustuisi toteutuneeseen arvonlisäveron määrään euro-eurosta –periaatteen mukaan. Määrärahan määrä vaihtelisi jatkossa vuosittain, kun ar-

vonlisäveron määrä tähän asti on tarkistettu vastaamaan toteutunutta tasoa neljän vuoden välein ja kaikki yksityiset koulutuksen järjes-täjät ovat saaneet saman, keskimääräisen ar-vonlisäverokompensaation. Arvonlisävero-korvauksen määräraha erotettaisiin omaksi kokonaisuudeksi talousarviossa ja vuonna 2017 se perustuisi vuoden 2016 arvonlisäve-rokompensaation määrään. Jatkossa valtion talousarvioon ja siihen liittyvään kuntarahoi-tusosuuteen varattaisiin vuosikohtaisesti muuttuva määräraha yksityisten koulutuksen järjestäjien arvonlisäverokorvaukseen.

Ehdotettu rahoitusmalli ohjaa koulutuksen järjestäjiä tehostamaan toimintaansa. Rahoi-tusjärjestelmän sisältämät opiskeluaikojen ra-jaukset ja osaamisen tunnustamisen ja henki-lökohtaistamisen tehostamisen arvioidut vai-kutukset alkavat vuodesta 2017 alkaen. Oppi-laitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulu-tuksessa järjestämislupien enimmäisopiskeli-javuosimäärät asetetaan vuodesta 2017 tasol-le, joka huomioi opintoaikojen lyhentymises-tä johtuvan tehostumisen.

Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtä-vän rahoitus puolitetaan, joka vähentää ko-konaisrahoitusta noin 6 miljoonaa euroa, jos-ta valtionosuutta 1,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 rahoituksen määrä muodos-tuisi vuoden 2016 talousarvion määrärahasta sisältäen kuntarahoitusosuuden muussa kuin ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Talousar-vion määrärahasta irrotetaan ensin arvon-lisäverokompensaatio. Näin saatua määrära-haa korotettaisiin indeksillä ja siitä vähennet-täisiin vuoden 2017 tasolla rakennepoliitti-seen ohjelman rahoitusuudistukseen perustu-en noin 178 miljoonaa euroa ja lisäksi järjes-täjäverkon rakenteelliseen kehittämiseen pe-rustuen noin 69 miljoonaa euroa, yhteensä noin 247 miljoonaa euroa, josta euromääräi-nen valtionosuuden vähennys on noin 93 mil-joonaa euroa ja kuntarahoitusosuuden vähen-nys noin 154 miljoonaa euroa. Säästön koh-distuksen johdosta kuntarahoitusosuus alenee lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa perus-koulutuksessa. Rakennepoliittisen ohjelman säästön kohdistuksen johdosta kuntarahoi-tusosuus alenee lukiokoulutuksessa ja amma-tillisessa peruskoulutuksessa. 29 päivänä marraskuuta 2013 rakennepoliittisen ohjel-man päätöksen liitteen ja kehyspäätöksen

HE 310/2014 vp

34

2015—2018 mukaisesti. Suurin osa rahoituk-sen vähennyksestä kohdistetaan kuntarahoi-tusosuuden vähentämiseen osana kuntien teh-tävien ja velvoitteiden vähentämistä. Ratkai-sut pohjautuvat talouspoliittisen ministeriva-liokunnan ammattikorkeakoulujen rahoitus-osuuslinjaukseen 28.11.2013, jossa sovittiin erillisratkaisun tekemisestä rakennepoliitti-seen ohjelmaan liittyvissä rahoitusosuuksis-sa. Näin ollen asukaskohtainen kuntien oma-rahoitusosuus toisen asteen koulutuksesta vähenee kaikilla Suomen kunnilla.

Rahoituksen vähennys vuodesta 2017 alka-en muodostuu perusrahoituksen enimmäis-ajan rajaamisesta 3 vuoteen lukiokoulutuk-sessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa (arvio noin -56 miljoonaa euroa kokonaisra-hoituksessa), koulutusprosessien ja osaami-sen tunnustamisen tehostamisesta saatavasta opintoaikojen lyhenemisestä (arvio noin -78 miljoonaa euroa kokonaisrahoituksessa), henkilökohtaistamisen tehostamisesta saata-vasta opintoaikojen lyhenemisestä (arvio noin -9 miljoonaa euroa kokonaisrahoituk-sessa), lukion aineopintojen kohderyhmän ra-jaamisesta (arvio noin -2 miljoonaa euroa kokonaisrahoituksesta), muun kuin tutkin-toon johtavan koulutuksen rahoituksesta luo-pumisesta sisältäen erikoisoppilaitosten siir-tymisen osaksi ammatillista lisäkoulutusta (arvio noin -33 miljoonaa euroa kokonaisra-hoituksesta). Nykyisin oppisopimuksena to-teutettavaan ammatilliseen peruskoulutuk-seen saa valtionosuusrahoitusta siinä laajuu-dessa kuin oppisopimuskoulutusta on järjes-tetty. Oppisopimuskoulutuksena toteutetta-vaa ammatillista peruskoulutusta ei ole kou-lutuksen järjestämisluvissa määrällisesti sää-delty. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että valtion talousarviossa oppisopimuskou-lutuksena toteutettavaan ammatilliseen pe-ruskoulutukseen osoitettu määräraha on muuttunut toteutettujen oppisopimuskoulu-tusten määrän mukaan. Vastaisuudessa valti-on talousarviossa osoitettaisiin toimintaan määräraha, joka ei automaattisesti muuttuisi toiminnan laajuuden muuttuessa.

Myöskään lukiokoulutuksessa ei ole mää-rällistä säätelyä. Jatkossa myös lukiokoulu-tuksen määräraha perustuisi valtion talousar-vion määrärahaan.

Määrärahassa otettaisiin huomioon laajuu-den muutos tarvittaessa 5 §:n mukaisesti.

Esitys mahdollistaa valtion ja kuntien toi-sen asteen koulutukseen osoitettavien meno-jen nykyistä paremman ennakoitavuuden ja hillitsee koulutukseen osoitettavien julkisten menojen kasvua. Kuntien asukaskohtainen maksuosuus ei nousisi enää suoraan suhtees-sa toteutuneeseen kustannusten nousuun.

Todennetun osaamisen rekisterin luomises-ta ja ylläpidosta tulee lisäkustannuksia Ope-tushallitukselle samoin kuin kustannustie-donkeruun rakentamisesta osaksi Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta. Todennetun osaamisen rekisterin kehittämisen ja ylläpi-don rahoitukseen osallistuvista muista tahois-ta neuvotellaan parhaillaan. Todennetun osaamisen rekisteri toimisi sähköisenä viran-omaistietovarantona, joka vähentäisi eri hal-linnonalojen päällekkäistä virkatyötä ja hel-pottaisi kansalaisen asiointia. Viranomaiset ja kansalaiset saisivat tarvitsemansa suoritus-tiedot luotettavasti yhdestä rekisteristä. To-dennetun osaamisen rekisteri vähentäisi eril-listen ja päällekkäisten rekisterien ylläpitoa ja vähentäisi siten tietojärjestelmien ylläpito-kustannuksia. Todennetun osaamisen rekiste-rin kehittämisen arvioidut kustannukset vuo-sina 2015—2018 ovat yhteensä 3,74 miljoo-naa, josta opetushallinnon arvioitu osuus 2,3 miljoonaa euroa. Arvioidut ylläpitokulut vuonna 2017 ovat 0,95 miljoonaa euroa ja vuodesta 2018 alkaen 1,15 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämis- ja ylläpitokuluja syntyy kustannustiedonkeruun ja yksittäisten rahoi-tusjärjestelmän edellyttämien erilliskyselyjen rakentamisesta ja ylläpidosta osaksi Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta. Raportoinnissa voidaan hyödyntää Vipunen –raportointityökalua. Vipusen kehittämisen arvioidaan edellyttävän rahoitusta.

Palautejärjestelmän kehittämisestä ja yllä-pidosta tulee lisäkustannuksia Opetushalli-tukselle. Lisäkustannukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä ja ne voidaan kattaa nykyisen valtion talousarvion määrärahan puitteissa. Vaikutukset koulutuksen järjestäjien saa-maan rahoitukseen

Rakennepoliittisen ohjelman mukainen ra-hoitusjärjestelmän uudistaminen vähentäisi

HE 310/2014 vp

35

koulutuksen järjestäjien rahoitusta yhteensä 191 miljoonaa euroa, josta suurin osa vähe-nee (178 miljoonaa euroa) vuodesta 2017 al-kaen. Vähennyksistä kohdistuisi lukiokoulu-tukseen noin 22 miljoonan euron säästöt (si-sältäen vuodesta 2016 alkaen erityistehtävän rahoituksen puolittamisen), oppilaitosmuo-toisen ammatillisen peruskoulutukseen noin 120 miljoonan euron säästöt, oppisopimus-koulutukseen noin 6 miljoonan euron säästöt, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulu-tukseen noin 35 miljoonan euron säästöt (si-sältäen työelämän palvelutehtävän valtion-avustuksen vähentämisen vuodesta 2015 al-kaen) ja nykyisten ammatillisten erikoisoppi-laitosten toimintaan noin 8 miljoonan euron säästöt.

Ehdotetulla rahoitusmallilla on vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen toisen asteen kou-lutuksen järjestäjien välillä. Malli pohjautuu tuloksellisuuteen, jolloin kunkin rahoituskri-teerin mukaisella suoriutumisella on osaltaan vaikutus toisen asteen koulutuksen järjestäjän saaman kokonaisrahoituksen määrään.

Lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään aloittaneiden opiskelijoiden opiskelijavuosi-en kertoimia muutettaisiin nykyisestä, sa-moin niiden kotikunnattomien opiskelijoiden rahoitusta, jotka opiskelevat Suomessa sellai-sen yksityisen koulutuksen järjestäjän koulu-tuksessa, jolla on erityisenä tehtävänä järjes-tää lukiokoulutusta muulla kuin suomen- tai ruotsin kielellä.

Esityksen mukaan rahoitus sellaisesta opis-kelijasta, joka suorittaa samanaikaisesti am-matillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa ja lukiossa ylioppilastutkintoon tähtääviä opintoja, kertyy sekä ammatilliseen perus-koulutukseen tarkoitetuista määrärahoista et-tä lukiokoulutukseen tarkoitetuista määrära-hoista. Voimassa olevan käytännön mukaan kyseisiä opintoja rahoitetaan vain osana tois-ta koulutusmuotoa, pääsääntöisesti osana op-pilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutus-ta, jolloin ammatillisen peruskoulutuksen jär-jestäjä hankkii lukio-opinnot lukiokoulutuk-sen järjestäjältä. Muutoksen vuoksi tehdään määrärahasiirto ammatillisen peruskoulutuk-sen momentilta 29.20.30 lukiokoulutuksen momentille 29.10.30.

Koulutuksen järjestäjäkohtaisia muutoksia pienennetään ottamalla lakiin siirtymäsään-nökset, joiden mukaan perusrahoituksen osuus on aluksi suuri ja pienenee asteittain. Tarkoituksena on kohdistaa rahoitusjärjes-telmän uudistamisesta aiheutuvia koulutuk-sen järjestäjäkohtaisen rahoituksen muutok-sia usealle vuodelle. Siirtymäsäännös ei pois-ta niiden muutosten vaikutuksia, jotka johtu-vat rahoituksen muutoksista eri koulutus-muodoissa. Näitä ovat ammatillisessa lisä-koulutuksessa muusta koulutuksesta luopu-minen, erikoisoppilaitosten siirtäminen osak-si ammatillista lisäkoulutusta, lukion aine-opintojen julkisen rahoituksen rajaaminen niille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa suori-tettuna, sekä rahoitusjärjestelmämuutos, jos-sa yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitus ei määräydy enää sijaintikunnan yk-sikköhinnan mukaan.

Vastaisuudessa koulutuksen järjestäjät sai-sivat rahoituksensa siirtymäajan jälkeen suu-rimmalta osin aikaansaatuihin suoritteisiin ja niiden vaikuttavuuteen perustuen. Rahoitus-perusteen muuttaminen suorituksia ja vaikut-tavuutta korostavaksi jakaa käytettävissä ole-via resursseja koulutuksen järjestäjien kesken uudella tavalla. Uusien rahoituksen määräy-tymisperusteiden myötä rahoitusta kohden-tuisi nykyistä suhteellisesti enemmän koulu-tuksen järjestäjille, joilla koulutuksen läpäisy on tehokasta ja koulutus vaikuttavaa. Rahoi-tusuudistus nostaisi niiden koulutuksen jär-jestäjien rahoitusta, joiden toiminnassa ko-rostuu tutkinnon osien ja tutkintojen suorit-taminen ja koulutuksen vaikuttavuus suhtees-sa opiskelijamäärään. Koelaskelmien mukaan kooltaan suurien koulutuksen järjestäjien ny-kyisen rahoituksen ja uusien rahoitusperus-teiden mukaisen rahoituksen suhteelliset muutokset ovat keskimäärin pienempiä kuin pienempien koulutuksen järjestäjien. Suurilla ja monialaisilla koulutuksen järjestäjillä eri koulutusalojen erot esimerkiksi tutkinnon suorittamisessa tasaantuvat kun taas pie-nemmillä ja yksialaisilla järjestäjillä muutok-set ovat suurempia riippuen muun muassa koulutusalasta, jolla koulutusta tarjotaan.

Valtioneuvoston 3.4.2014 antaman julkisen talouden suunnitelman vuosille 2015—2018 mukaan toisen asteen koulutuksen rahoitus-järjestelmän lisäksi uudistetaan toisen asteen

HE 310/2014 vp

36

koulutuksen järjestäjäverkko. Uudistus tar-koittaa käytännössä sitä, että samaan aikaan kun laki lukiolaissa, ammatillisesta perus-koulutuksesta annetussa laissa ja ammatilli-sesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta tulisi voimaan, myös koulutuksen järjestäjärakenne on uudistettu. Kaikkien lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulu-tuksen järjestämislupien voimassaolo päät-tyisi 31.12.2016. Uudet järjestämisluvat uu-della järjestäjäverkkorakenteella tulisivat voimaan 1.1.2017. Koulutuksen järjestäjära-kenteen uudistamisen myötä koulutuksen jär-jestäjäverkko muotoutuu monilta osin uudel-la tavalla, eikä rahoituksen kohdentumisen arviointi niin ollen ole mahdollista nykyisen järjestäjärakenteen perustalta. Rahoitusjärjes-telmän muuttamisen keskeinen tavoite on oh-jata koulutuksen järjestäjiä nykyistä tuloksel-lisempaan ja tehokkaampaan toimintaan. Koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen arviointi menneen toiminnan perusteella ei kaikilta osin anna oikeaa kuvaa rahoituksen tulevasta jakautumisesta, koska muutokset koulutuksen järjestäjän toiminnassa vaikutta-vat niiden saamaan rahoitukseen. 4.2 Vaikutukset viranomaisten toimin-taan

Toteutuessaan esityksestä seuraa muutok-sia valtionosuusjärjestelmästä huolehtivien toimijoiden tehtäviin. Merkittävimmät muu-tokset liittyvät siihen, että vastaisuudessa ei ole tarvetta laskea vuosittaisia lukion ja am-matillisen koulutuksen keskimääräisiä yksik-köhintoja eikä niitä säädetä valtioneuvoston asetuksella. Vastaavasti ei myöskään lasketa eikä vahvisteta lukiolaissa tarkoitetun koulu-tuksen tai ammatillisen perus- ja lisäkoulu-tuksen järjestäjille yksikköhintoja. Varain-hoitovuodelle ei tehdä enää kaikkia koulu-tuksen järjestäjiä koskevia ennakollisia ja lo-pullisia rahoituspäätöksiä, eikä rahoitusta oi-kaista vuosittain ennakollisesta lopulliseksi näiden perusteella. Koulutuksen järjestäjien tekemät rahoitusoikaisupyynnöt ja niistä joh-tuvat päätökset vähenevät rahoitusjärjestel-män mekanismien yksinkertaistuessa. Vuo-sittaista kustannustenjaon tarkistusta ei enää tehdä. Rahoituksen määräytymiseen liittyvä

laskentaprosessi yksinkertaistuu. Mainittujen laskelmien sijaan rahoitus laskettaisiin ja vahvistettaisiin vuosittain koulutuksen järjes-täjille esityksen 3. luvussa tarkoitettujen pe-rusteiden mukaisesti. Ennen rahoituksen vahvistamista talousarvioehdolla Opetus- ja kulttuuriministeriö tekisi päätöksen suorit-teista, johon koulutuksen järjestäjillä on muutoksenhakumahdollisuus. Rahoituksen vahvistamisen jälkeen muutoksenhakumah-dollisuus on rahoituspäätökseen lukuun ot-tamatta suoritteita. Rahoituksen määräytymi-sen perusteeksi tarvittava tiedonkeruu toteu-tettaisiin sähköisiä järjestelmiä hyväksikäyt-täen, jotka rakennetaan Opetushallitukseen osaksi Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta. Kustannustiedonkeruu jatkuisi supistetussa muodossa koulutusalojen kustannuskehityk-sen seuraamisen ja koulutuspoliittisen mer-kittävyyden takia, vaikka tietoja ei suoraan enää käytettäisi rahoituksen laskemiseksi ja tiedonkeruu sisällytetään Oppijan verkkopal-velukokonaisuuteen. Voidaan arvioida, että uudistus vähentää jonkin verran rahoitusjär-jestelmään liittyvää virkatyötä ja muuntaa tietojärjestelmiin liittyvää virkatyötä eri muo-toon kuin aiemmin.

Rahoitusuudistus muuttaa rahoituksen pe-rusteena käytettävää tietoperustaa ja kerättä-viä tietosisältöjä. Rahoituksen määräytymi-sen perusteeksi tarvittava tiedonkeruu toteu-tetaan sähköisiä järjestelmiä hyväksikäyttäen ja tiedonkeruu tapahtuisi pääosin Opetushal-lituksessa ja osin Tilastokeskuksessa. Säh-köiseen tiedonkeruuseen siirtyminen vähen-tää myös manuaalisia työvaiheita. Tiedon ke-ruusta vastaisi edelleen Opetushallitus.

Nykyistä kustannustiedonkeruuta voidaan supistaa ja se rakennettaisiin sähköisiä järjes-telmiä hyödyntäen vähemmän manuaalista työtä vaativaksi, mikä helpottaa myös Ope-tushallituksen työtä. Uusien Oppijan verkko-palveluun ja todennetun osaamisen rekiste-riin perustuvien järjestelmien käyttöönoton jälkeen työmäärän arvioidaan vähenevän. Tietoa pystytään siirtämään tietojärjestelmien välillä, eikä erillisiä tiedonkeruita tarvita. Tällöin Opetushallituksen ja Tilastokeskuk-sen päällekkäinen tiedonkeruu poistuu.

Nykyinen laskentapäiviin perustuva tie-donkeruu voidaan lakkauttaa, kun jatkossa tiedot saataisiin suoraan koulutuksen järjestä-

HE 310/2014 vp

37

jien opiskelijatietohallintojärjestelmistä. Tä-mä helpottaa myös Opetushallituksen työtä.

Suoritepäätös ja rahoituspäätös tehtäisiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Rahoituk-sen laskeminen Opetushallituksen toimitta-man tietoaineiston pohjalta tehtäisiin opetus- ja kulttuuriministeriössä vastaavalla tavalla kuin ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kuntien peruspalvelujen rahoituksen laskenta.

Näyttötutkinnoissa todistuksen hyväksytys-ti suoritetusta tutkinnosta ja tutkinnon osasta antavat tutkintotoimikunnat. Tutkintotoimi-kuntien hyväksymät tutkinnot ja niiden osat tulevat Opetushallituksen ylläpitämään AI-TU-tietokantaan, josta ne siirretään todenne-tun osaamisen rekisteriin. Tutkintotoimikun-tien asema muuttuu siten, että niiden tekemi-en tutkintoa ja tutkinnon osaa koskevien pää-tösten perusteella tullaan myöntämään yli puolet ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdennettavasta valtionosuudesta. Tutkinto-toimikunnissa tehtävän työn määrä ei oleelli-sesti tule kasvamaan. Lisäksi Opetushallituk-sen ylläpitämä AITU-tietokanta tulee keven-tämään tutkintotoimikuntien työtä suoritusten hyväksymisessä.

Esityksellä ei ole arvioitu olevan ympäris-tö- tai sukupuolivaikutuksia. Vaikutukset koulutuksen järjestäjiin

Uudessa rahoitusjärjestelmässä koulutuk-sen rahoitus ei perustu enää koulutuksen jär-jestäjälle määrättyyn kiinteään yksikköhin-taan. Koulutuksen järjestäjän saaman rahoi-tuksen kokonaismäärä riippuu jatkossa siitä, miten paljon huomioitavia suoritteita kukin koulutuksen järjestäjä sekä muut järjestäjät ovat tuottaneet. Rahoitus perustuu jatkossa aina varainhoitovuotta edeltävien vuosien to-teutuneisiin suoritteisiin, joten koulutuksen järjestäjän rahoituksen lopullinen kokonais-määrä voidaan talousarvion hyväksymiseen liittyvällä eduskuntaehdolla päättää jo va-rainhoitovuotta edeltävänä syksynä.

Nykytilaan verrattuna aikaansaatujen suo-ritteiden eli suoritettujen tutkintojen, lukion oppimäärän sekä tutkintojen ja koulutuksen osien painoarvo rahoitusperusteena lisääntyi-si merkittävästi. Lisäksi ammatillisessa pe-rustutkinnossa rahoitusta perusrahoituksen osalta rajattaisiin nykyisen neljän vuoden si-

jasta enintään kolmeen tai kahteen vuoteen ja lukiokoulutuksessa rahoitusta perusrahoituk-sen osalta rajattaisiin enintään kolmeen vuo-teen. Nämä muutokset kannustaisivat koulu-tuksen järjestäjiä ohjauksellisin keinoin ja muita tukitoimia käyttäen mahdollistamaan sen, että opiskelijoille kertyy suorituksia ja opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon sen laa-juuden mukaisessa ajassa. Lisäksi rahoitus-järjestelmän uudistukset kannustavat aikai-semmin hankitun osaamisen täysimääräiseen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Siirtyminen opiskelijavuoden määritelmään laskentapäiviin perustuvasta opiskelijamääri-en staattisesta laskennasta kannustaisi koulu-tuksen järjestäjiä koulutuspolkujen yksilöllis-tämiseen sekä joustaviin opiskelijavalinnan menettelyihin nykyistä paremmin.

Nykytilaan verrattuna myös vaikuttavuus-rahoituksen osuus kasvaisi ja uusina mitta-reina otettaisiin käyttöön opintojen keskeyt-tämisen vähentäminen, opiskelijahyvinvoin-tikysely ja opiskelijan antama työelämäpa-laute sekä lukiokoulutuksessa myös jatko-opintoihin sijoittuminen. Tämä kannustaisi koulutuksen järjestäjiä työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen järjestämiseen.

Rahoitusjärjestelmä antaa koulutuksen jär-jestäjille jatkossakin oikeuden päättää rahoi-tuksen kohdentamisesta. Se myös kohtelee koulutuksen järjestäjiä yhdenvertaisesti yllä-pitäjämuodosta tai opetuskielestä riippumat-ta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut rahoitusjärjestelmämuutoksesta koulutus-muoto- ja järjestäjäkohtaiset koelaskelmat. Laskelmat perustuvat nykyiseen koulutuksen järjestäjäverkkoon, pääasiassa vuosien 2010—2013 tietoihin. Laskelmissa ei ole otettu huomioon vuodelle 2014 tai sen jälkei-selle ajalle kohdistuvia säästöjä. Ammatilli-sessa lisäkoulutuksessa rahoituksen tasosta on kuitenkin vähennetty tutkintoon johtamat-toman koulutuksen rahoitus, joka vähentää ammatillisen lisäkoulutuksen kokonaisrahoi-tusta laskelmissa noin 25 miljoonaa euroa. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen ra-hoitus on kohdentunut suhteellisesti eri ta-voin eri koulutuksen järjestäjillä. Laskelmat kuvaavat rahoitusjärjestelmämuutoksesta ai-heutuvia muutoksia koulutuksen järjestäjien saamaan rahoitukseen. Laskelmat ovat olleet

HE 310/2014 vp

38

nähtävillä opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla lausunnonantoaikana.

Koelaskelmat osoittavat, että lukiokoulu-tuksen järjestäjistä noin 61 prosentilla rahoi-tus nousee ja vastaavasti 39 prosentilla las-kee. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestä-jistä rahoitus nousee 48 prosentilla ja 52 pro-sentilla laskee. Oppisopimusmuotoisen am-matillisen peruskoulutuksen järjestäjistä ra-hoitus nousee 43 prosentilla ja laskee 57 pro-sentilla. Oppisopimusmuotoisen ammatilli-sen lisäkoulutuksen järjestäjistä rahoitus nou-see 46 prosentilla ja laskee 54 prosentilla. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjistä rahoitus nousee 42 prosentilla ja laskee 58 prosentilla.

Lukiokoulutuksen järjestäjien osalta kes-keisimmät perusteet rahoituksen vähentymi-selle ovat keskimääräistä heikompi opintojen läpäisy kolmessa vuodessa, yhdenmukaiset rahoitusperusteet, jolloin yksityisten koulu-tuksen järjestäjien rahoitus ei ole riippuvai-nen sijaintikunnan saamasta rahoituksesta sekä opiskelijoiden jatko-opintoihin sijoittu-minen. Lisäksi uudessa rahoitusjärjestelmäs-sä ei ole vielä voitu ottaa huomioon harkin-nanvaraista rahoitusta koulutuksen järjestäjä-kohtaisesti. Aineopinnoista on koelaskelmis-sa otettu laskennallisesti huomioon 55 pro-senttia, sillä uudessa rahoitusjärjestelmässä aineopintojen rahoitus ei enää koskisi niitä, joilla on jo ylioppilastutkinto suoritettuna. Koelaskelma-aineisto koskee vuotta 2013, jonka vuoksi laskelmissa ei ole ollut vielä käytettävissä lukioon valmistavan koulutuk-sen lukuja. Ne tulevat olemaan mukana uu-dessa rahoitusjärjestelmässä. Lukion koelas-kelmia arvioitaessa tulee myös huomioida, että koelaskelmissa lukion koko oppimäärän suorittaneiden lukumäärä on laskennallinen, ja sen tietopohjana on käytetty ylioppilastut-kinnon suorittaneiden lukumääriä. Samoin ei ole vielä käytettävissä vaikuttavuusrahoituk-sen opiskelijahyvinvointipalautteen tietoja.

Ammatillisen peruskoulutuksen koelas-kelmissa ei ole otettu huomioon harkinnan-varaisia korotuksia. Ammatillisen lisäkoulu-tuksen ja oppisopimuskoulutuksen suurim-mat varaumat liittyvät tutkinnon osia koske-vaan tiedonkeruuseen ja tutkinnon osiin liit-tyviin kertoimiin. Perustutkinnoissa tutkinto-jen osien sijasta on käytetty suoritettujen tut-

kintojen määrään perustuvia laskennallisia tutkinnon osia /osaamispisteitä.

Laskelmia arvioitaessa tulee myös huomi-oida, että ammatillisen peruskoulutuksen, li-säkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen koelaskelmissa erityisopiskelijoiden lisära-hoitus tutkinnon osien osalta on laskennalli-nen. Laskelmissa on laskettu erityisopiskeli-joiden prosentuaalinen osuus kaikista opiske-lijoista, ja tällä prosenttiosuudella on kerrottu tutkinnon osien lukumäärä. Myös ilman pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisära-hoitus on laskennallinen opiskelijavuosien, tutkintojen ja tutkinnon osien osalta. Vuoden 2012 tutkintotiedoista on laskettu prosentuaa-linen osuus ilman perusasteen tutkintoa ole-ville, ja tällä prosenttiosuudella on määritelty lisärahoituksen perusteena olevat tutkinnot, tutkinnon osat tai opiskelijavuodet.

Kaikissa koulutusmuodoissa koulutuksen järjestäjien yhdistymistilanteissa on suoritteet laskettu yhteen yhdistyneiltä koulutuksen jär-jestäjiltä. Vaikuttavuusrahoituksessa tiedot läpäisyn parantamisen ja opiskelijan hyvin-vointi- ja työelämäpalautteen osalta ovat kai-kissa koulutusmuodoissa laskennallisia pe-rustuen ainoastaan koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärään. Mikäli koelaskelmissa on muokattu aineistoa erityistilanteista johtuen yksittäisen koulutuksen järjestäjän tai koulu-tusalan osalta, on tämä ilmoitettu koelaskel-mien yhteydessä.

Tutkintoon johtamattoman koulutuksen ra-hoituksesta luopuminen vaikuttaa koulutuk-sen järjestäjiin eri tavoin. Osa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjistä on profiloitunut muita enemmän lyhyiden, tutkintoon johta-mattomien koulutusten tarjoamiseen. Toi-mintaan osoitetusta rahoituksesta luopumi-nen osana ammatillisen lisäkoulutuksen val-tionosuuksia kohdentaa menovähennyksiä suhteellisesti eri tavoin koulutuksen järjestä-jien kesken.

Uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönotosta arvioidaan aiheutuvan koulutuksen järjestä-jille aluksi lisätyötä tietojenkeruun sisällön ja keruutavan muuttumisen takia, mutta myö-hemmin vähentävän merkittävästi manuaalis-ta työtä, sillä suurin osa tiedoista siirtyisi jat-kossa suoraan koulutuksen järjestäjän opin-tohallinnon tietojärjestelmistä Opetushalli-

HE 310/2014 vp

39

tuksen tietojärjestelmiin ja erillisistä tiedon-keruista voitaisiin pääosin luopua. 4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Nuorisotakuun toteuttamisen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kaikkien perusas-teen päättävien nuorten siirtyminen toiselle asteelle ja edesauttaa tutkinnon suorittamista. Rahoitusjärjestelmän muutoksessa varmistet-taisiin, että koulutuksen järjestäjät panostavat kaikkien opiskelijoiden tutkinnon suorittami-seen, koska rahoituksen perusteena huomioi-daan opiskeluun käytetyn ajan lisäksi merkit-tävissä määrin myös suoritetut tutkinnot, lu-kion oppimäärä ja tutkinnon osat. Vaikutukset lukiokoulutuksessa

Uudistus mahdollistaa koulutukseen suun-nattujen voimavarojen entistä tehokkaamman hyödyntämisen, siten parantaen myös koulu-tuksen yhteiskunnallista tuloksellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Rahoitusjärjes-telmän uudistaminen tukee koulutuksen jär-jestäjäverkon kehittämistä, jolloin entistä vahvemmat koulutuksenjärjestäjät voivat käyttää resurssinsa nykyistä tehokkaammin koulutukseen. Se turvaa lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden harvaan asutuil-la maan alueilla kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa, samalla kuitenkin tukien järjestä-jäverkon tarkoituksenmukaista kehittämistä alueilla, joissa verkko on tiivis, järjestäjät pieniä ja etäisyydet lyhyitä. Se turvaa myös koulutuksen suomen ja ruotsin kielellä.

Lukiokoulutuksen rahoitusuudistuksella turvataan rahoitus lukiokoulutuksen järjestä-jille ikäluokkien pienentyessä. Rahoitusjär-jestelmä palkitsee tuloksista ja vaikuttavuu-desta, kannustaen muun muassa opintojen lä-päisemiseen säädetyssä kolmessa vuodessa. Suoritusrahoituksen arvioidaan kannustavan koulutuksen järjestäjiä lisäämään opiskelija-ohjausta, kehittämään opetusmenetelmiä, laadukkuutta ja tehokkuutta, mikä edesauttai-si opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa. Se ohjaa aikaisempaa enemmän myös jatko-opintoihin. Uudistus ohjaa myös nykyistä enemmän koulujen koko toiminnan kehittä-mistä opiskelijoiden ohjaukselliset tarpeet ja opiskelijapalautteen huomioon ottavaksi.

Uudistus turvaa opiskelijoiden mahdolli-suuksia saada opintojen etenemisen kannalta riittävän monipuolinen ja oikea-aikainen ope-tustarjonta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjes-telmän uudistuksella tuettaisiin osaltaan mui-den parhaillaan käynnissä olevien ammatilli-sen koulutuksen uudistusten tavoitteiden to-teutumista. Uudessa rahoitusjärjestelmässä huomioitaisiin nykyistä paremmin ammatil-listen tutkintojen osaamisperusteisuus, tut-kinnon osiin perustuva rakenne sekä aikai-semmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, mikä tukisi joustavien ja yk-silöllisten opintopolkujen rakentamista. Esi-tyksellä selkeytettäisiin myös opiskelijan mahdollisuuksia suorittaa ammatillinen pe-rustutkinto tutkinnon osa kerrallaan.

Perusrahoituksen enimmäisajan rajaaminen kolmeen tai kahteen vuoteen kannustaisi koulutuksen järjestäjiä ohjauksellisin keinoin ja muita tukitoimia käyttäen mahdollista-maan sen, että opiskelijat voisivat suorittaa ammatillisen perustutkinnon sen laajuuden mukaisessa ajassa, jolloin opiskelijat voisivat nykyistä nopeammin siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin ilman opintojen tarpeetonta pitkittymistä. Perusrahoituksen rajaaminen perusasteen jälkeisen tutkinnon jo suoritta-neiden opiskelijoiden osalta kahteen vuoteen puolestaan kannustaisi koulutuksen järjestä-jiä varmistamaan, että opiskelijan aikaisem-min hankkima osaaminen tulee täysimääräi-sesti tunnistetuksi ja tunnustetuksi osaksi tut-kintoa.

Siirtyminen opiskelijavuoden määritelmään laskentapäiviin perustuvasta opiskelijamääri-en staattisesta laskennasta joustavoittaisi koulutuspolkujen yksilöllistä kestoa. Se myös mahdollistaisi nykyistä paremmin opintojen aloittamisen joustavasti myös kes-ken lukuvuoden ja esimerkiksi koulutusalan tai oppilaitoksen vaihtamisen ilman uuteen varsinaiseen yhteishakuun osallistumista.

Myös tutkintoihin ja tutkinnon osiin perus-tuvan suoritusrahoitusosuuden käyttöönotto kannustaisi koulutuksen järjestäjiä ohjauksel-lisin keinoin ja muita tukitoimia käyttäen mahdollistamaan sen, että opiskelijat saavat

HE 310/2014 vp

40

suoritetuksi tutkinnon osia ja tutkinnon. Suo-rituksiin perustuva rahoitus kannustaa myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistami-seen ja tunnustamiseen.

Opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute otettaisiin käyttöön uusina vaikuttavuusrahoituksen mittarina. Tämä lisäisi opiskelijoiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen sisäl-lön suunnitteluun.

Suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksien merkittävä kasvattaminen saattaa vaikuttaa opiskelijavalintaan siten, että koulutuksen järjestäjillä ei ole kannustetta valita opiskeli-joiksi sellaisia hakijoita, joiden edellytykset tutkinnon osien tai tutkinnon suorittamiseen he arvioivat muita hakijoita heikommiksi. Koko ikäluokan kouluttaminen ja myös op-pimisvalmiuksiltaan heikompien hakijoiden koulutukseen pääsy pyritään kuitenkin var-mistamaan riittävällä perusrahoitusosuudella sekä sillä, että rahoitusjärjestelmä huomioi riittävästi tukitoimista kuten erityisopetuk-sesta sekä vailla toisen asteen tutkintoa ole-vien opiskelijoiden ohjauksesta koulutuksen järjestäjälle aiheutuvat kustannukset.

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoi-tuksessa ei otettaisi käyttöön suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvia rahoitusosuuksia. Tämä varmistaisi sen, että vaikeimmin vam-maisille opiskelijoille voitaisiin jatkossakin tarjota heidän henkilökohtaisia tavoitteitaan ja valmiuksiaan vastaavaa koulutusta. Vai-keimmin vammaisille suunnatussa koulutuk-sessa ainoana tavoitteena ei ole tutkinnon pe-rusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen, vaan myös opiskelijan henkilökohtaisten tavoittei-den mukainen osaamisen hankkiminen ja kasvattaminen opiskelijan yksilöllisten op-pimisvalmiuksien mukaisesti. Vaikutukset työmarkkinoihin

Valtioneuvosto on, muun muassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015-2018, asettanut tavoitteeksi työllisyysasteen korot-tamisen, työurien pidentämisen ja rakenteel-lisen työttömyyden alentamisen. Rahoituksen perustuminen nykyistä enemmän vaikutta-vuuteen sekä suoritettujen tutkintojen ja tut-

kinnon osien määrään kannustaa koulutuksen järjestäjiä ohjamaan opiskelijaa suorittamaan mahdollisimman nopeasti tutkinto tai tutkin-non osa. Tutkintojen ja tutkintojen osien suo-rittamiseen kannustavassa rahoitusjärjestel-mässä keskimääräiset koulutuspituudet tule-vat lyhentymään. Työmarkkinoille tulevan nuorisoikäluokan osalta se merkitsee työuri-en pidentymistä alkupäästä. Työelämässä toimivien aikuisten osalta muutos merkitsee työstä poissaoloaikojen vähentymistä ja ny-kyistä joustavampia mahdollisuuksia siirtyä työstä työhön. Rahoitusjärjestelmän uudis-tuksella on positiivisia vaikutuksia sekä työl-lisyysasteeseen että työurien kokonaispituu-teen.

Nykytilaan verrattuna uudessa rahoitusjär-jestelmässä painottuvat suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat. Tähän liittyen on kuitenkin tutkinnon perusteiden noudattamisen ja vai-kuttavuusrahoitusosuuden kautta varmistet-tava, että suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat vastaavat laadultaan työelämän ammatti-taitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Lisäk-si vaikuttavuusrahoitusosuuden kasvattami-nen varmistaa osaltaan sitä tavoitetta, että koulutusta suunnataan työelämän kannalta tarkoituksenmukaisille aloille ja ammattei-hin. Vaikutukset väestön koulutustasoon ja opis-kelijoihin

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen jär-jestön OECD:n toteuttaman kansainvälisen aikuistutkimuksen keskeinen tulos Suomen osalta oli, että vaikka aikuisväestön osaami-nen on kansainvälisesti korkealla tasolla, etenkin niillä aikuisilla, joilla ei ole toisen as-teen tutkintoa, on vaikeuksia menestyä nyky-yhteiskunnassa ja -työmarkkinoilla. Muutok-sen myötä tutkinnon ja tutkintojen osien suo-rittaminen tulee yleistymään myös aikuisvä-estön keskuudessa.

Nyt ehdotettavilla muutoksilla edesautetaan tutkintoa suorittamattomien opiskelua.

Jatkossa koulutuksen järjestäjät saisivat suuremman valtionosuuden niistä opiskeli-joista, joilla ei ole perusasteen jälkeistä am-matillista tutkintoa tai ylioppilastutkintoa tai korkeakoulututkintoa.

HE 310/2014 vp

41

Tutkintoon johtamattoman koulutuksen ra-hoituksella on toteutettu esimerkiksi erilaisia sertifikaattikoulutuksia, jotka usein ovat edellytyksenä ammatin harjoittamiseen tie-tyillä aloilla. Osa näiden koulutusten kysyn-nästä siirtynee yksityisrahoitteisesti toteute-tun koulutuksen piiriin. 5 Asian valmiste lu

5.1 Valmisteluvaiheet ja –aineisto

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 23 päi-vänä syyskuuta 2013 ammatillisen koulutuk-sen rahoitusjärjestelmän uudistamista valmis-telleen työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli valmistella rahoitusjärjestelmän uudistamista hallitusohjelman kirjausten, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sekä hallituksen puolivälitarkastelun linjausten pohjalta. Työryhmän tehtävänä oli tehdä eh-dotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjär-jestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista. Työryhmän muistio julkaistiin elokuussa 2014 (Opetus- ja kulttuuriministeriön työ-ryhmämuistioita ja selvityksiä 21:2014).

Lukiokoulutuksen rahoitusuudistusta on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä ja valmistelun tukena on ollut keväällä 2014 ministeriön asettama yhteistyöryhmä.

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuri-ministeriössä ammatillisen koulutuksen ra-hoitusjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitysten sekä lukiokoulutuksen rahoitusuudistuksen valmistelun pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausunnon valtiovarainministeriöltä, oikeus-ministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Kuntaliitolta, koulutuksen järjestäjiltä sekä keskeisiltä järjestöiltä.

Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa ja sivistyspo-liittisessa ministerityöryhmässä. 5.2 Lausunnot ja niiden huomioon otta-minen

Luonnos hallituksen esityksestä lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle ja julkaistiin opetusministeriön verkkosivuilla lokakuussa

2014. Luonnoksesta saatiin asetettuun mää-räaikaan mennessä lausunnot yhteensä 200 lausunnonantajalta. Lausunnoissa ilmaistiin, että suorituksiin ja tuloksellisuuteen perustu-vaa rahoitusjärjestelmää pidettiin perusteltu-na, toisaalta rahoituksen vakauden ja enna-koitavuuden turvaamiseksi toivottiin esitettyä suurempaa perusrahoitusosuutta. Rahoituk-sen ja todellisen kustannuspohjan yhteyden katkaisemista kritisoitiin, mutta indeksikoro-tusta pidettiin hyvänä. Lausunnoissa nähtiin riskinä rahoituksen maksimointi opintojen laadun ja erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kustannuksella. Perusrahoi-tusosuuden rajaamista kolmeen opiskelija-vuoteen kritisoitiin. Koko ikäluokan koulut-tamisen tärkeyttä painotettiin. Osittain kat-sottiin, että edellisvuosien suoritteisiin perus-tuva järjestelmä ei reagoi muutoksiin riittä-vän nopeasti. Kaksoistutkinto-opiskelijoiden asemaan rahoituksessa toivottiin tarkennusta. Vaikuttavuusrahoituksen kriteereitä, erityi-sesti keskeyttämisten vähentämistä, pidettiin osittain epäselvinä ja epätarkoituksenmukai-sina. Tiedonkeruun nähtiin aiheuttavan kus-tannuksia ja hallintoa. Useissa lausunnoissa ehdotettiin säädettäväksi prosenttiosuus, jon-ka verran koulutuksen järjestäjän rahoitus voi vuosittain enintään muuttua. Siirtymäaikoja pidettiin tärkeinä ja niiden todettiin esityk-sessä olevan riittävät.

Lukiokoulutuksen valtionrahoituksen sääs-töt huolettavat lausunnonantajia. Osa lausun-nonantajista piti uudistusta kannatettavana ja koulutuksen tuloksellisuutta vahvistavana. Perusrahoituksen rajaamista kolmeen opiske-lijavuoteen kritisoitiin monista eri syistä. Esi-tyksen katsottiin olevan ristiriidassa koulu-tustakuun tavoitteiden kanssa pitää huolta koko ikäluokasta ja turvata myös heikommin opiskelussaan menetystyvien opiskelu. Kat-sottiin, että rahoituksen kolmevuotisuus ei ota huomioon aikuisopiskelijoiden, vieraskie-listen ja opetuksellista tukea tarvitsevien, kaksoistutkintoa opiskelevien ja erityisen koulutustehtävän opiskelijoiden opintojen erityispiirteitä ja niistä syntyviä kustannuk-sia. Rahoituksen ennakoitavuuden katsottiin heikkenevän, kun rahoitus tulee aikaisempaa pitemmällä viiveellä, eikä perustu kustan-nuspohjaan. Lausunnoissa painotettiin lukio-koulutuksen alueellisen saavutettavuuden

HE 310/2014 vp

42

turvaamista ja opiskelijoiden erilaisuuden huomioimista. Opiskelijan neljän kuukauden enimmäispoissaoloaikaa pidettiin liian lyhy-enä. Pienten kuntien osalta painotettiin ylä-koulun ja lukion tiivistä yhteistyötä erityises-ti opetusresurssien suhteen. Erityistehtävän mukaisen opetuksen rahoituksen turvaamista toivottiin. Vaikuttavuusrahoituksessa kriti-soitiin keskeyttämisen ja opiskelijan hyvin-vointipalautteen soveltumattomuutta rahoi-tuksen määräytymisen perusteeksi esitetyssä muodossaan sekä tuotiin esille jatko-opintoihin sijoittumista koskevia ongelmia. Yksityisten koulutuksen järjestäjien osalta kiinnitettiin huomiota arvonlisäveron korvat-tavuuteen.

Ammatillisen peruskoulutuksen osalta lau-sunnoissa tuotiin esille, että rahoitusjärjes-telmän uudistuessa koulutuksen on edelleen oltava työelämän tarpeiden mukaista. Rahoi-tus- ja erityisopetuksen kertoimien merkitys-tä painotettiin ja niiden riittävää tasoa edelly-tettiin. Aikaisemmin opitun tunnustamisen painottamista esityksessä pidettiin hyvänä. Työelämältä kerättävän palautteen on lausun-tojen mukaan oltava vaikuttavuusrahoituksen yksi osa, kun taas opiskelijoilta kerättävä pa-laute herätti kysymysmerkkejä. Lausun-nonantajia huoletti koulutuksen järjestäjien kyky tehdä koulutukseen tarvittavia inves-tointeja.

Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta rahoi-tusuudistuksen tavoitteita pidettiin hyvinä, mutta edellytettiin, että tehokkuus ei tavoit-teena saa mennä työelämän tarpeiden edelle. Lausunnoissa tuotiin esille tutkintoon johta-mattoman ammatillisen lisäkoulutuksen mer-kitystä ja toivottiin ettei sen rahoitusta lope-teta. Erityisopetusta saaneen opiskelijan mää-rittelyyn ja ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen rahoitukseen toivottiin tarkennusta. Oppisopimuskoulu-tuksen merkitystä osana toisen asteen koulu-tuksen kokonaisuutta korostettiin.

Lausuntojen pohjalta on esityksen pykäliä ja niiden perusteluja monelta kohdin tarken-nettu. Muutoksia on tehty säännöksien ja siir-tymäsäännösten osalta. Annettujen lausunto-jen perusteella tehtyjä muutoksia on käsitelty myös sivistyspoliittisessa ministerityöryh-mässä.

6 Riippuvuus muista es i tyksistä

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta (HE 211/2014 vp), jossa ehdotetaan lisättä-väksi ammatillisesta peruskoulutuksesta an-nettuun lakiin ammatilliseen peruskoulutuk-seen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Ammatilliseen perus-koulutukseen valmentava koulutus olisi uusi koulutuskokonaisuus, johon yhdistettäisiin nykyiset eri kohderyhmille suunnatut amma-tilliseen peruskoulutukseen valmistavat kou-lutukset sekä kotitalousopetus. Uudet val-mentavat koulutuskokonaisuudet otettaisiin esityksessä ehdotetun mukaisesti käyttöön 1 päivänä elokuuta 2015.

Tämän hallituksen esityksen valmistelussa on otettu huomioon parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan uusia valmentavia koulu-tuskokonaisuuksia koskevan hallituksen esi-tyksen mukaiset muutosehdotukset. Uudet valmentavat koulutuskokonaisuudet otettai-siin käyttöön elokuussa 2015, joten vuoden 2017 alussa voimaan tulevaksi ehdotettavaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjär-jestelmään on sisällytetty nämä uudet koulu-tuskokonaisuudet eli ammatilliseen perus-koulutukseen valmentava koulutus sekä työ-hön ja itsenäiseen elämään valmentava kou-lutus. Nykyisin voimassa olevien säännösten mukaiset ammatillisesta koulutuksesta anne-tun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut val-mistavat ja valmentavat koulutukset eli am-matilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajille jär-jestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisille opiskeli-joille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu muuna kuin ammatillisena perus-koulutuksena järjestettävä kotitalousopetus eivät sisälly tämän esityksen mukaiseen ra-hoitusmalliin. Jos eduskunnan käsiteltävänä olevia uusia valmentavia koulutuskokonai-suuksia koskevia lakiesityksiä ei hyväksytä hallituksen esityksen mukaisina, muutokset

HE 310/2014 vp

43

tulee huomioida tämän hallituksen esityksen käsittelyssä.

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys eräiden hallintoasioiden muutoksenha-kusäännösten tarkistamisesta (HE 230/2014 vp), jossa ehdotetaan muutettavaksi lukiolain

34 §:ää ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 44 §:ää. Näitä pykäliä ehdote-taan osittain muutettavaksi myös tässä halli-tuksen esityksessä, mikä tulee ottaa huomi-oon mainittujen hallitusten esitysten käsitte-lyssä.

HE 310/2014 vp

44

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 laki lukiolaissa, ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen rahoituksesta

1 luku Yleiset säännökset

1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin nykyiseen tapaan lain mukaisen rahoituksen myöntämisestä 1 momentissa lueteltujen säädösten mukaiseen koulutuk-seen. Pykälän 1 momentissa säädettävä ra-hoitus kattaisi laeissa säädettyjen toimintojen käyttökustannuksiin ja ammatillisen koulu-tuksen osalta poistoihin myönnettävän rahoi-tuksen ja valtionavustuksen sekä muun rahoi-tuksen Rahoitusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, yksityiselle yhteisölle tai säätiölle ja valtion liikelaitokselle.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kunnan laskennallisesta omarahoitusosuudesta lukio-koulutukseen ja ammatilliseen peruskoulu-tukseen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lain soveltamisalaan kuuluvaksi myös ansio- ja liikennelentäjäkoulutukseen maksettava valtion rahoitus. Ansio- ja liikennelentäjä-koulutusta on rahoitettu osana ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää. Koska jatkossa muu kuin tutkintoon tai tutkinnon osaan johtava koulutus ei ole ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoi-tettua koulutusta on ansio- ja liikennelentäjä-koulutuksen rahoittamisesta säädettävä erik-seen.

2 §. Määritelmät. Pykälässä säädettäisiin rahoituslaissa käytettyjen määritelmien sisäl-tö. Pykälän 1) kohdassa yksityisellä koulu-tuksen järjestäjällä tarkoitetaan rekisteröityä yhteisöä, säätiötä ja valtion liikelaitosta, ei kuitenkaan yliopistolaissa (559/2009) tarkoi-tettua yliopistoa. Yliopistolain (559/2009) 49 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle rahoitusta laissa säädet-tyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talo-usarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Koulutusta koskevaa rahoituslakia ei edel-

leenkään sovellettaisi yliopistojen järjestä-mään koulutukseen.. Voimassa oleva tulkinta säädettäisiin aiempaa selvemmin lakiin. Ai-noastaan kunnan omarahoitusosuudessa huomioitaisiin 4§:n mukaisesti yliopistojen harjoittelukoulut.

Pykälän 2 kohdassa määriteltäisiin amma-tillinen peruskoulutus. Voimassa olevassa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa ei ole nimenomaisesti määritelty ammatillista peruskoulutusta, mutta välillinen määritelmä on lain 25 §:n 1 momentissa. Kyseisen sään-nöksen mukaan ammatillisen peruskoulutuk-sen yksikköhintojen määräytymisessä huo-mioidaan ammatillisen koulutuksen järjestä-jille aiheutuneet ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritetta-van ammatilliseen perustutkintoon valmista-van koulutuksen valtakunnalliset kokonais-kustannukset, jotka jaetaan valtionosuuden myöntämisen perusteena käytettävien edellä tarkoitetussa koulutuksessa olevien opiskeli-joiden yhteismäärällä. Säännöksen mukaan yksikköhintoja laskettaessa ei oteta huomi-oon oppisopimuskoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia eikä kyseistä koulutusta saavia opiskelijoita.

Ehdotetun 2 kohdan mukaan ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitettaisiin ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitettua muuta kuin mainitun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätyn erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjes-tettävää koulutusta. Lisäksi ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitettaisiin ammatilli-sesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen valmistavaa koulutusta sekä näyttötutkintotilaisuuksiin osallistumis-ta.

Määritelmän 2) kohdan mukaista ammatil-lista tutkintotavoitteista peruskoulutusta voi-daan järjestää oppilaitosmuotoisena tai oppi-sopimuskoulutuksena. Ammatilliseen perus-koulutukseen valmentavaa koulutusta ei voi-da järjestäjää oppisopimuskoulutuksena. Lain

HE 310/2014 vp

45

säännöksissä todettaisiin erikseen koskeeko säännös oppilaitosmuotoista ammatillista pe-ruskoulutusta tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista peruskoulutusta.

Ammatillisen peruskoulutuksen määritel-män ulkopuolelle rajautuisi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätyn erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjes-tettävä tutkintotavoitteinen ja valmentava koulutus. Näiltä osin ehdotettu määritelmä poikkeaisi voimassa olevan opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituslain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisesta peruskoulutuk-sesta. Erityisopetuksen erityisen koulutusteh-tävän perusteella järjestettävää koulutusta ei rahoitettaisi perusrahoitusosuuden, suoritus-rahoitusosuuden ja vaikuttavuusrahoituksen kautta, vaan erityisopetuksen erityisen koulu-tustehtävän erillisrahoituksen kautta.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain elokuussa 2015 voimaan tulevan 3 §:n 1 momentin mukaan ammatillinen peruskoulu-tus on mainitun lain 14 §:ssä tarkoitetun kou-lutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mu-kaan suoritettavaa koulutusta, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon. Ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa säädetään erilaisista ammatilli-seen peruskoulutukseen valmistavista ja val-mentavista koulutuksista, jotka eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä (HE 211/2014 vp) ehdotetaan yhdistettäväksi kahdeksi valmentavan koulutuksen kokonai-suudeksi eli ammatilliseen peruskoulutuk-seen valmentavaksi koulutukseksi sekä työ-hön ja itsenäiseen elämään valmentavaksi koulutukseksi. Koulutuksen rahoituslaissa säädetty 2 kohdan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen määritelmä olisi laajempi kuin ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tussa laissa käytetty ammatillisen peruskou-lutuksen määritelmä, sillä määritelmä kattaisi myös ammatillisesta peruskoulutuksesta an-netussa laissa tarkoitetun ammatillisen pe-ruskoulutuksen valmentavan koulutuksen se-kä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suo-ritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen. Ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu työhön ja itsenäiseen elämään valmentava

koulutus järjestetään aina erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella, joten koulutuksen rahoituslain mukainen ammatil-lisen peruskoulutuksen määritelmä ei koskisi tätä valmentavaa koulutusta.

Pykälän 3 kohdassa määriteltäisiin amma-tillinen lisäkoulutus. Voimassa olevassa ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa ei ole nimenomaisesti määritelty ammatillista lisä-koulutusta. Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitettaisiin ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammat-titutkintoon tai erikoisammattitutkintoon taikka näiden tutkintojen osien suorittami-seen valmistavaa koulutusta. Muun kuin näyttötutkintoon tai sen osaan valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoitus päättyy vuoden 2017 alussa. Ammatillista li-säkoulutusta voidaan järjestää oppilaitos-muotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Lain säännöksissä todettaisiin erikseen, jos säännös koskisi vain oppilaitosmuotoista ammatillista lisäkoulutusta tai oppisopimus-koulutuksena järjestettävää ammatillista lisä-koulutusta.

Pykälän 4 kohdan mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla tarkoitettaisiin ammatil-lisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua opiskelijaa. Eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (211/2014 vp) mukaisen uuden 19 a §:n 1 momentin mukaan oppimisvaike-uksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen tai opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuk-sena. Opetuksen antamisesta erityisopetukse-na säädetään voimassa olevan lain 20 §:n 1 momentissa.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi järjestämisluvassa määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityi-senä koulutustehtävänä on huolehtia erityis-opetuksen järjestämisestä. Määritelmän mu-kaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla ei tarkoitettaisi erityisopetuksen erityisen kou-lutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa opiskelevaa opiskelijaa. Eri-tyisopetuksen erityisen koulutustehtävän pe-rusteella järjestettävää koulutusta ei rahoitet-taisi perusrahoitusosuuden, suoritusrahoi-

HE 310/2014 vp

46

tusosuuden ja vaikuttavuusrahoituksen kaut-ta, vaan erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän erillisrahoituksen kautta.

Ehdotetun määritelmän mukaan erityisope-tusta saavalla opiskelijalla tarkoitettaisiin myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netussa laissa tarkoitettuun näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon sekä ammattitutkintoon tai erikoisammatti-tutkintoon valmistavaan koulutukseen osal-listuvaa opiskelijaa, jolle annetaan erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja opiske-lijan vamman, sairauden tai niihin rinnastet-tavan syyn vuoksi. Ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annettuun lakiin ei sisälly amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain voimassa olevaa 20 §:ää ja ehdotettua uutta 19 a §:ää vastaavaa velvoitetta, jonka perus-teella opiskelijan opetus tulee säädettyjen edellytysten täyttyessä järjestää erityisope-tuksena. Edellä mainittu erityisopetusta saa-van opiskelijan määritelmä vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimassa olevan 11 §:n 2 momentin säännös-tä ammatillisen lisäkoulutuksen yhteydessä annettavien erityisten opetus- ja opiskelija-huoltopalveluiden rahoituksesta.

Pykälän 5 kohdan mukaan vailla perusas-teen jälkeistä tutkintoa olevalla tarkoitettai-siin opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, amma-tillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa Suomessa tai ulkomailla.

Pykälän 6 kohdan mukaan opiskelijavuo-della tarkoitettaisiin 365 kalenteripäivää, joi-den aikana opiskelija tai tutkinnon suorittaja otetaan huomioon rahoituksen perusteena. 2 luku Rahoituksen perusteet ja

kunnan omarahoitusosuus

3 §. Myönnettävä rahoitus. Pykälän 1 mo-mentissa säädettäisiin koulutuksen järjestäjil-le myönnettävästä rahoituksesta. Rahoitus muodostuisi valtion talousarviossa päätettä-västä vuosittaisesta määrärahasta ja siihen liittyvästä kunnan omarahoitusosuudesta eri koulutusmuodoissa lukuun ottamatta amma-tillista lisäkoulutusta, jossa rahoitus muodos-tuu kokonaisuudessaan valtion talousarviossa

päätettävästä määrärahasta. Rahoitus olisi yleiskatteellista ja sitä myönnettäisiin las-kennallisin perustein. Koulutuksen järjestäjil-le myönnettävä rahoitus muodostuisi rahoi-tusosuuksista, jotka olisivat perusrahoi-tusosuus, suoritusrahoitusosuus ja vaikutta-vuusrahoitusosuus. Lisäksi koulutuksen jär-jestäjille myönnettäisiin edellisiin rahoitus-osuuksiin kuulumatonta, 19 §:n ja 26—28 §:n mukaista muuta erityistä rahoitusta. Rahoitusosuuksista ja muusta rahoituksesta säädettäisiin tarkemmin koulutusmuotokoh-taisesti luvuissa 3—6.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös suoritusten vahvistamisesta. Ehdotetun sään-nöksen mukaan Opetus- ja kulttuuriministe-riö vahvistaisi koulutuksen järjestäjän rahoi-tuksen perusteena huomioon otettavat suorit-teet. Koulutuksen järjestäjällä olisi muutok-senhakuoikeus huomioon otettavia suoritteita koskevaan päätökseen.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin koulu-tuksen järjestäjille myönnettävien rahoitus-osuuksien laskennasta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut koulutuksen järjestäjän rahoitus-osuudet laskettaisiin siten, että valtion talo-usarviossa kunkin koulutusmuodon rahoitus-osuuksiin varatun määrärahan ja siihen lisät-tävän kuntaosuuden summasta erotetaan kunkin rahoitusosuuden laissa säädetty osuus. Jokainen rahoitusosuus sisältäisi usei-ta eri mittareita. Kullekin mittarille määritel-täisiin koulutuksen rahoitusasetuksessa joko oma osuus rahoitusosuuden kokonaisrahoi-tuksesta tai rahoitusosuuden kunkin mittarin euromäärä perustuisi yhteismitallistettujen suoritteiden määrään suhteessa koko rahoi-tusosuuden yhteismitallistettuihin suorittei-siin (esimerkiksi perusrahoituksen kaikista mittareista muodostuu opiskelijavuosia, jol-loin eri mittareiden suoritteet ovat vertailu-kelpoisia keskenään). Ehdotetun säännöksen mukaan suoritteiden suhteellisten osuuksien laskennassa otettaisiin huomioon, mitä suo-ritteiden laskentaperusteista ja kertoimista säädetään muualla laissa. Laissa säädettäi-siin, mitä suoritteita kunkin rahoitusosuuden perusteena huomioitaisiin. Huomioitavia suo-ritteita olisivat esimerkiksi opiskelijavuodet sekä suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopi-muskoulutuksen perusrahoitusosuuksissa mi-

HE 310/2014 vp

47

nisteriö voisi kohdentaa opiskelijavuosirahoi-tusta myös muilla kuin laskennallisilla perus-teilla.

Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi nykyistä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakia vas-taavalla tavalla kunnan saamasta rahoitukses-ta lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen ja am-matillisen peruskoulutuksen järjestämiseen. Rahoitusjärjestelmän laskennallisten perus-teiden muuttuessa laissa ei kuitenkaan enää käytettäisi määritelmiä kunnan valtionosuus ja sen laskennallinen peruste.

Pykälän 3 momentin perusteella kunnalle myönnettävästä rahoituksesta vähennetään 4 §:ssä tarkoitettu kuntakohtainen omarahoi-tusosuus. Mikäli kunnan omarahoitusosuus on suurempi kuin kunnan saama laskennalli-nen rahoitus, Valtion talous- ja henkilöstö-hallinnon palvelukeskus nettouttaa summan siten kuin kunnan peruspalvelujen valtion-osuudesta annetun lain 49§:ssä säädetään koulutuksen rahoituslain 46§:ään perustuen. Ehdotettu säännös vastaisi sisällöllisesti voi-massa olevaa säännöstä.

Pykälän 4 momentti sisältää informatiivi-sen viittauksen 7 §:n perusteella yksityiselle koulutuksen järjestäjälle myönnettävään ar-vonlisäverokorvaukseen.

Pykälän 5 momentti sisältää informatiivi-sen viittauksen 7 luvussa säädettyihin erityi-siin valtionavustuksiin, joita opetus- ja kult-tuuriministeriö voisi myöntää koulutuksen järjestäjälle.

4 §. Kunnan omarahoitusosuus. Pykälässä säädettäisiin kunnan omarahoitusosuuden laskennasta. Kunnan omarahoitusosuutta so-vellettaisiin lain 1 §:n 2 momentissa säädet-tyjen koulutusten eli lukiolaissa ja ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitetun koulutuksen sekä ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun ammatilliseen perustutkintoon tai tutkin-non osaan valmistavan koulutuksen rahoit-tamiseen.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valtion rahoitukseen perustuvan euromäärän määrit-tämisestä, josta muodostuu pohja kunnan omarahoitusosuuden määrittämiselle. Las-kennan pohjana huomioitaisiin lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion rahoitus ja 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattavan arvon-

lisäveron valtion rahoitus kunnan omarahoi-tusosuuden piirissä olevan koulutuksen osal-ta. Voimassa olevien säännösten mukaan kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa ei oteta huomioon niitä opiskelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai joilla on kotikunta Ahvenan-maalla. Vastaavaa periaatetta noudatettaisiin myös uudessa rahoitusjärjestelmässä. Ehdo-tetun säännöksen mukaan edellä tarkoitettu valtion rahoituksen euromäärä kerrottaisiin luvulla 0,9975, minkä kautta huomioitaisiin laskennallisesti niiden opiskelijoiden osuus, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua koti-kuntaa Suomessa tai joilla on kotikunta Ah-venanmaalla. Kyseessä olisi laskennallinen vähennys, joka perustuisi vuosien 2011—2013 keskiarvoon kotikunnattomista ja ahve-nanmaalaisista opiskelijoista kunnan omara-hoitusosuuden piiriin kuuluvassa koulutuk-sessa. Nykyisin kotikunnattomien ja ahve-nanmaalaisten opiskelijoiden lukumäärätie-dot perustuvat erilliseen tiedonkeruuseen, josta kuitenkin luovuttaisiin ehdotetun rahoi-tusuudistuksen yhteydessä. Kokonaisuuden kannalta laskennallisiin tietoihin siirtymisen vaikutus valtion ja kuntien rahoitukseen ei olisi merkittävä.

Pykälän 1 momentissa tarkoitettuun euro-määrään lisättäisiin lisäksi varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna valtion oppilaitosten ja yliopistojen harjoittelukoulu-jen opiskelijoiden kunnan omarahoitusosuu-den piirissä olevassa koulutuksessa suoritta-mien opiskelijavuosien lukumäärän ja 4 mo-mentissa tarkoitetun opiskelijavuosikohtaisen laskennallisen valtion rahoituksen tulon eu-romäärä. Näitä koulutuksia ei rahoiteta lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun talousarvion määrärahan puitteissa, mutta nämä koulutuk-set ovat kuitenkin 1 §:n 2 momentissa tarkoi-tetun kunnan omarahoitusosuuden piirissä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kunnan omarahoitusosuuden laskennasta. Voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetun lain 8 §:1 momentin mukaan kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökus-tannuksista on 58,11 prosenttia ja lukiokou-lutukseen valmistavan koulutuksen käyttö-kustannuksista 50 prosenttia. Jatkossa rahoi-tus ei perustu enää toteutuneisiin kustannuk-

HE 310/2014 vp

48

siin, joten kunnan omarahoitusosuus määri-teltäisiin valtion rahoituksen pohjalta muut-tamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetun lain nykyisin voimassa olevat edellä mainitut kunnan omarahoitusosuus-prosentit kertoimiksi. Ehdotetun säännöksen mukaan kunnan omarahoitusosuuden kerroin olisi 1,387 lukuun ottamatta lukiokoulutuk-seen valmistavaa koulutusta, jonka kerroin olisi 1. Kunnan omarahoitusosuuteen lisättäi-siin lisäksi 3 momentissa säädetty euromäärä.

Uudessa rahoitusjärjestelmässä voitaisiin laskea kunnan omarahoitusosuus sen jälkeen, kun valtion talousarvion määräraha on selvil-lä. Kokonaisrahoituksen määrä kunnan oma-rahoitusosuuden piiriin kuuluvassa koulutuk-sessa muodostuisi valtion talousarvion mää-rärahasta, johon lisättäisiin 2 momentin mu-kaisesti laskettu kunnan omarahoitusosuus.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin myös kunnan asukaskohtaisesta omarahoitusosuu-desta. Kunnan asukaskohtainen omarahoi-tusosuus saataisiin jakamalla edellä 2 mo-mentissa säädetty kunnan omarahoitusosuus-varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän mukaisella koko maan asukasmäärällä. Kuntakohtainen oma-rahoitusosuus puolestaan muodostuisi kun-nan asukaskohtaisen omarahoitusosuuden ja varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän mukaisen kyseisen kunnan asukasmäärän tulona.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kunnan omarahoitusosuuteen lisättävästä kiinteästä euromäärästä. Lisättävä euromäärä pohjautuu talouspoliittisen ministerivaliokunnan 28 päivänä marraskuuta 2013 tekemään linjauk-seen, jonka perusteella kunnan omarahoi-tusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökus-tannuksiin poistettiin vuoden 2015 alusta lu-kien ja rakennepoliittisen ohjelman toimenpi-teistä tehtiin erillisratkaisu. Ministerivalio-kunnan päätöksen mukaan toisen asteen kou-lutuksen valtionrahoituksen säästöt toteute-taan siten, että valtionosuusprosentin pienen-täminen ei lisää säästöjen vaikutusta koulu-tuksen järjestäjien rahoitukseen. Tämän ta-kaamiseksi säädetään, että toisen asteen kou-lutuksen yksikköhintoihin jatkossa tehtävissä muutoksissa omarahoitusosuus olisi sama kuin nykyisinkin (58,11 %) lukuun ottamatta osana rakennepoliittista ohjelmaa sovittavia

2. asteen koulutusta koskevia toimenpiteitä, joiden käsittelystä tehdään erillisratkaisu. Päätöksen johdosta ehdotetut kertoimet poh-jautuisivat nykyisiin kunnan omarahoi-tusosuusprosentteihin. Euromäärä, joka eh-dotetaan lisättäväksi kunnan omarahoi-tusosuuteen, muodostuu ammattikorkeakou-lujen rahoitusmuutoksesta johtuvasta erästä (290 948 000 euroa), josta vähennetään ra-kennepoliittisen ohjelman erillisratkaisusta johtuva erä (40 600 000 euroa), joka muo-dostuu siitä, että kuntien rahoitusosuus ale-nee normaalia kuntarahoitusosuutta (58,11 %) enemmän (77,93 %), jolloin eu-romääräisesti alennetaan kuntien omarahoi-tusosuutta näiden erotuksen verran (77,93 % - 58,11 %). Hallituksen esitystä tehtäessä ei ole vielä tiedossa vuoden 2017 kustannusta-so, joten euromäärää joudutaan korjaamaan myöhemmin vuoden 2017 tasolle ammatti-korkeakouluista johtuvan erän osalta, joka on vuoden 2015 tasossa. Rakennepoliittisen oh-jelman erillisratkaisun rahoituserä on val-miiksi vuoden 2017 tasolla.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin opiske-lijavuosikohtaisesta laskennallisesta rahoi-tuksesta, jota sovellettaisiin 1 momentissa tarkoitettujen valtion oppilaitosten ja yliopis-tojen harjoittelukoulujen opiskelijoiden val-tion rahoituksen huomioon ottamisessa. Eh-dotettu opiskelijavuosikohtainen laskennalli-nen valtion rahoitus on muodostettu vuoden 2015 yksikköhinnoista kertomalla luvut val-tion rahoitusosuudella (41,89 %). Hallituksen esitystä tehtäessä ei ole vielä tiedossa vuoden 2017 kustannustaso, joten euromäärää joudu-taan korjaamaan myöhemmin vuoden 2017 tasolle.

5 §. Rahoitusindeksi. Pykälässä säädettäi-siin rahoitusindeksistä, jonka kautta talousar-vion määrärahoissa, 4 §:ssä tarkoitetuissa laskennallisissa euromäärissä sekä 6 §:ssä tarkoitetuissa perushinnoissa huomioitaisiin vuosittainen kustannustason nousu.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin talous-arvion määrärahojen, 4 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten euromäärien sekä 6 §:ssä tar-koitettujen perushintojen korottamisesta ra-hoitusindeksin perusteella. Ehdotetun sään-nöksen mukaan lukioiden ja ammatilliseen koulutuksen 3 §:ssä tarkoitettua edeltävänä varainhoitovuonna myönnettyä määrärahaa

HE 310/2014 vp

49

korotettaisiin rahoitusindeksin perusteella. Korotus ei kuitenkaan koskisi kertaluonteisia eriä. Indeksikorotus koskisi myös 4 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja laskennallisia eriä sekä 6 §:ssä tarkoitettuja perushintoja. Mikäli indeksit laskisivat, ei kuitenkaan määrärahaa eikä muita eriä laskettaisi.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetun säännök-sen mukaan edellä mainittuja määrärahoja ja muita eriä korotettaisiin rahoitusindeksin vahvistamisvuotta edeltänyttä vuotta edeltä-neen vuoden indeksien mukaista kustannus-tason nousua vastaavasti. Esimerkiksi va-rainhoitovuonna 2017 kustannustason nou-suna huomioitaisiin vuoden 2013 lopun ja vuoden 2014 lopun pistelukujen erotus. Toi-minnan laajuuden muutos voi johtua esimer-kiksi ikäluokkien määrän muutoksesta, maa-hanmuutosta tai muista opiskelijamäärän kasvuun vaikuttavista seikoista. Muutos voi aiheutua myös asianomaisesta koulutustehtä-vää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viran-omaisen määräyksestä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että rahoitusindeksi muodostuu Tilastokeskuksen julkaiseman ansiotasoindeksin, kuluttajahin-taindeksin, rakennuskustannusindeksin sekä kotimarkkinoiden perushintaindeksin perus-teella. Valtioneuvoston asetuksella säädettäi-siin koulutusmuotokohtaisessa rahoitusin-deksissä käytettävien indeksien painotuksesta ja kustannustason nousun huomioon ottami-sesta tarkemmin.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin rahoi-tusindeksin pisteluvun määräytymisestä. In-deksisarjoissa joulukuun 2010 pisteluku on merkitty luvuksi 100. Ehdotetun säännöksen mukaan rahoitusindeksi määrättäisiin 2 mo-mentissa säädettyjen indeksien perusteella si-ten, että mainittujen indeksien vuoden 2010 joulukuun pisteluvut vastaisivat rahoitusin-deksin pistelukua 100.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin rahoi-tusindeksin vahvistamisessa noudatettavasta menettelystä. Rahoitusindeksin pisteluvun vahvistaisi opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoitusindeksin vahvistaminen olisi teknis-luonteinen asia, koska indeksin määräytyisi muiden Tilastokeskuksen vahvistamien in-deksien pistelukujen perusteella. Ehdotetun säännöksen mukaan opetus- ja kulttuurimi-

nisteriö vahvistaisi rahoitusindeksin pistelu-vun varainhoitovuotta edeltävän vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Käytännön syistä on välttämätöntä, että rahoitusindeksin pisteluku julkistetaan varainhoitovuotta edel-tävän vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tätä edellyttää valtion talousarvion käsittelyn aikataulu.

6 §. Majoituksen ja erityisopetuksen erityi-sen koulutustehtävän perushinnat. Pykälässä säädettäisiin valtuudesta säätää valtioneuvos-ton asetuksella euromääräiset perushinnat, joita käytettäisiin opiskelijoille tarjottavan majoituksen sekä ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulu-tustehtävän perusteella järjestettävän koulu-tuksen rahoituksen määräytymisessä. Ehdote-tun säännöksen 1 kohdan mukaan majoituk-sen perushintaa käytettäisiin lukiolaissa ja ammatillisesta peruskoulutuksessa annetussa laissa tarkoitetun majoituksen rahoitusperus-teena.

Ehdotetun säännöksen 2 kohdan mukaan erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perushintaa käytettäisiin mainitun erityisteh-tävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteena. Kyseis-tä koulutusta ei rahoitettaisi perusrahoi-tusosuuden, suoritusrahoitusosuuden ja vai-kuttavuusrahoituksen kautta, vaan erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän erillisra-hoituksen kautta.

Ehdotetun säännöksen 3 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin myös majoituksen perushinnan ja erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän perushin-nan kertoimista. Kertoimien avulla otettaisiin huomioon majoituksen järjestämisen ja eri-tyisopetuksen järjestämisen kustannuserot.

7 §. Arvonlisäveron korvaaminen yksityisil-le koulutuksen järjestäjille. Pykälän 1 mo-mentin perusteella yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattaisiin niiden koulutus-muotoa koskevassa lainsäädännössä säädet-tyjen tehtävien toteuttamisessa syntyneet ar-vonlisäverolaissa (1501/1993) tarkoitetut ar-vonlisäverot euro-eurosta -periaatteen mu-kaisesti. Rahoitusta arvonlisäveroihin ei myönnettäisi muusta toiminnasta, joka ei ole koulutusmuotoa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettua toimintaa. Jos toiminnassa on

HE 310/2014 vp

50

mahdollisuus hakeutua arvonlisäverovelvol-liseksi, eivät kyseisestä toiminnasta aiheutu-neet arvonlisäverot oikeuta rahoitukseen. Rahoitus on euromääräinen ja perustuu vii-meksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. Sitä varten varattaisiin talousarvi-oon muusta rahoituksesta erillinen määräraha joka ei olisi riippuvainen esityksen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta määrärahasta. Ar-vonlisäverokorvaus sisältäisi myös 4 §:ssä tarkoitetun kuntaosuuden. Yksityisen koulu-tuksen järjestäjän tilinpäätöksen mukaiset to-teutuneet korvattavat arvonlisäveromenot otetaan huomioon kaksi vuotta tilinpäätös-vuotta myöhemmän talousarviovuoden ar-vonlisäverokompensaation mitoitusperustee-na. Kompensaatiosäännökset ja -menettelyt toteutetaan siten, että ne eivät johda kaksin-kertaiseen hyötyyn.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin nykyis-tä vastaavalla tavalla, ettei yksityiselle lukio-koulutuksen järjestäjälle myönnetä rahoitusta perustamishankkeiden arvonlisäveroista, jos valtioneuvoston asetuksessa säädetty perus-tamishankkeen kokonaiskustannuksen alaraja ylittyy.

Valtiovarainministeriön kanssa on tarkoitus neuvotella, jotta jatkossa myös lukiokoulu-tuksen järjestäjät voisivat saada arvonlisäve-rokorvauksen myös perustamishankkeiden arvonlisäverosta. Tarkoituksenmukaista olisi, että yksityiset lukiokoulutuksen järjestäjät saisivat arvonlisäverokorvauksen, koska jat-kossa ei ole mahdollista saada erillisiä valti-onavustuksia perustamishankkeille, jotka poistuvat kuntien peruspalvelujen valtion-osuusuudistuksesta johtuen vuodesta 2015 alkaen.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yksi-tyisen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle myönnettävästä arvonlisäverokorvauksesta. Yksityisen ammatillisen koulutuksen järjes-täjän 1 momentissa tarkoitettua korvausta voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimin-taan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luo-vuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden ar-vonlisäveron osalta siten, että korotus vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen ta-pahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää.

8 §. Rahoituskertoimet. Lain 8 §:ssä säädet-täisiin rahoituskertoimista, joiden avulla otet-taisiin huomioon koulutusalojen ja tutkinto-jen väliset kustannuserot oppilaitosmuotoi-sessa ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuk-sessa. Myös ammatilliseen peruskoulutuk-seen valmentavan koulutuksen suhteellinen painoarvo määriteltäisiin asetuksella säädet-tävillä rahoituskertoimilla. Ammatilliseen pe-ruskoulutukseen valmentavassa koulutukses-sa erityisopetusta saavat opiskelijat huomioi-taisiin rahoituskertoimilla eikä lain 9 §:ssä tarkoitetuilla erityisopetuksen kertoimilla. Rahoituskertoimia ei käytettäisi oppisopi-muskoulutuksena järjestettävässä koulutuk-sessa.

Ehdotetun säännöksen mukaan rahoitusker-toimia tarkistettaisiin vähintään joka neljäs vuosi. Tarvittaessa tarkistuksia voitaisiin tehdä myös useammin. Säännöksen perus-teella säädettäviä rahoituskertoimia käytettäi-siin ensimmäisen kerran myönnettäessä ra-hoitusta varainhoitovuodelle 2017, joten tar-kistusta koskevan sääntelyn perusteella ker-toimia tulisi ensimmäisen kerran tarkistaa viimeistään varainhoitovuodelle 2020 myön-nettävän rahoituksen osalta.

Nykyisin ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään koulutusaloittain. Lisäksi koulutusaloittain määrättyjä yksikkö-hintoja porrastetaan tutkinnoittain tai koulu-tusohjelmittain ja osaamisaloittain valtioneu-voston asetuksella säädettävillä porrastuksil-la. Samoin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yksikköhinta mää-riteltäisiin valtioneuvoston asetuksella sää-dettävillä porrastuksilla. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat puolestaan määritellään siten, että ammatilli-sen peruskoulutuksen keskimääräinen yksik-köhinta kerrotaan koulutusaloittain ja osittain tutkinnoittain muodostettujen valtioneuvos-ton asetuksella säädettyjen hintaryhmien mu-kaan määräytyvällä luvulla.

Ehdotetun säännöksen 2 momentin mukaan koulutusala- ja tutkintokohtaiset rahoitusker-toimet säädettäisiin valtioneuvoston asetuk-sella. Rahoituskertoimet säädettäisiin erik-seen ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaiset rahoituskertoimet vastaisivat tasol-

HE 310/2014 vp

51

taan vuoden 2013 koulutusalakohtaisia yk-sikköhintoja sekä nykyisin voimassa olevia valtioneuvoston asetuksella määriteltyjä ammatillisen peruskoulutuksen porrastuksia ja ammatillisen lisäkoulutuksen hintaryhmiä. Voimassa olevat porrastukset ja hintaryhmät perustuvat vuoden 2009 toteutuneisiin kus-tannuksiin.

9 §. Koulutustasokertoimet, erityisopetuk-sen kertoimet ja tutkinnonosakertoimet. Lain 9 §:ssä säädettäisiin, että vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevan opiskelijan ja tut-kinnon suorittajan suoritteita painotettaisiin koulutustasokertoimilla. Koulutustasoker-toimia käytettäisiin ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa, mutta ei lukiokoulutukses-sa. Kaikkien rahoitusosuuksien suoritteita ei painotettaisi koulutustasokertoimilla, vaan kertoimien käyttämisestä säädettäisiin kunkin ammatillisen koulutuksen järjestämismuodon rahoitusosuuksien laskentaperusteita koske-vien säännösten yhteydessä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että ammatillisessa koulutuksessa erityisopetuk-sesta aiheutuvat kustannukset otettaisiin huomioon painottamalla erityisopetusta saa-van opiskelijan suoritteita erityisopetuksen kertoimilla siten kuin laissa säädetään.

Pykälässä tarkoitettuja erityisopetuksen kertoimia ei käytettäisi ammatilliseen perus-koulutukseen valmentavassa koulutuksessa eikä ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmenta-vassa koulutuksessa erityisopetusta saavat opiskelijat huomioitaisiin lain 8 §:ssä tarkoi-tetuilla rahoituskertoimilla. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjes-tettävää koulutusta puolestaan rahoitettaisiin erityisopetuksen erillisrahoituksen puitteissa, josta säädettäisiin lain 25 ja 26 §:ssä.

Erityisopetuksen kertoimia ei käytettäisi myöskään lukiokoulutuksessa.

Kaikkien rahoitusosuuksien suoritteita ei painotettaisi erityisopetuksen kertoimilla, vaan kertoimien käyttämisestä säädettäisiin kunkin ammatillisen koulutuksen järjestä-mismuodon rahoitusosuuksien laskentaperus-teita koskevien säännösten yhteydessä. Halli-tuksen esityksen liitteenä olevan asetusluon-

noksen mukaiset erityisopetuksen kertoimet vastaisivat suhteellisesti tasoltaan voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus-lainsäädännön mukaisia erityisopetuksen pe-rusteella myönnettäviä yksikköhinnan koro-tuksia.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tutkin-non osien kertoimista. Tutkinnon osia paino-tettaisiin sen perusteella, miten suuren osan koko tutkinnosta kyseinen tutkinnon osa kat-taa. Painokertoimia olisi 3 erilaista ja jokai-nen tutkinnonosa kuuluisi johonkin painoker-roinluokkaan. Painokertoimista ja siitä mihin painokerroinluokkaan tutkinnonosa kuuluu, säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Painokertoimien avulla yhteismi-tallistettaisiin tutkinnon osan erilaisuudesta koulutuksen järjestäjälle aiheutuvia kustan-nuksia.

Koulutustasokertoimista ja erityisopetuk-sen kertoimista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tutkinnonosakertoimista säädet-täisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuk-sella.

10 §. Opiskelijan ottaminen huomioon pe-rusrahoituksen perusteena lukiokoulutukses-sa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kevään 2014 kehysriihessä päätetyn mukai-sesti tutkintotavoitteisen koulutuksen rahoi-tus rajataan kolmeen vuoteen. Kolmen vuo-den suoritusaika vastaa lukion oppimäärää ja ammatillisen perustutkinnon laajuuden (180 osaamispistettä) mukaista suoritusaikaa. Lain 11 §:ssä säädettäisiin siitä, miten pitkään opiskelija voidaan ottaa huomioon lukiokou-lutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen perusrahoituksen perustee-na. Hallituksen esityksen mukaan kehyspää-töksen mukainen kolmen vuoden rajaus koh-dennettaisiin perusrahoitusosuuteen, mutta ei suoritusrahoitusosuuteen eikä vaikuttavuus-rahoitusosuuteen.

Pykälän 1 momentin mukaan ammatillisten perustutkintojen rahoituksessa koulutuksen alkaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva opiskelija otettaisiin huomioon perus-rahoituksen perusteeksi enintään kolmen opiskelijavuoden ajan ja muu opiskelija kui-tenkin enintään kahden opiskelijavuoden ajan. Lukiokoulutuksen rahoituksessa opiske-lija otettaisiin huomioon perusrahoituksen perusteeksi kolmen opiskelijavuoden ajan.

HE 310/2014 vp

52

Säännös ei rajaisi opiskelijan opiskeluoikeut-ta koskevaa aikaa, josta säädetään lukiolain 24 §:n 1 momentissa ja ammatillisesta perus-koulutuksesta annetun lain 31 §:ssä.

Opiskelijavuosien laskentaan sovellettaisiin 15 §:n ja 21 §:n säännöksiä. Opiskelijavuosi-en laskennassa huomioitaisiin kaikki kalente-ripäivät opintojen aloittamispäivästä lukien siihen kalenteripäivään asti, kun opiskelija suorittaa tutkinnon tai valmentavan koulu-tuksen taikka keskeyttää opintonsa. Jos opis-kelija on ilmoittautunut poissa olevaksi opis-kelijaksi jonkin lukukauden ajaksi, pidentäisi tämä sekä opiskelijan opintojen suoritusaikaa että perusrahoituksen perusteena huomioita-vaa aikaa.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin erik-seen sellaisen ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan huomioimisesta pe-rusrahoituksen perusteeksi, joka on jo suorit-tanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tut-kinnon jo aiemmin suorittaneilla opiskelijoil-la on pääsääntöisesti aikaisemmin hankittua osaamista, joka voidaan tunnistaa ja tunnus-taa osaksi suoritettavaa tutkintoa. Aikaisem-min hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tulisikin lyhentää tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa. Ehdotetun säännöksen mukaan muu kuin koulutuksen alkaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija huomioitaisiin perusrahoituksen perusteeksi enintään kahden opiskelijavuo-den ajan.

Opiskelijan katsottaisiin olevan vailla pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa, jos hän on ollut vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa sään-nöksessä tarkoitetun koulutuksen aloittaes-saan. Opiskelija katsottaisiin säännöksessä tarkoitetulla tavalla vailla perusasteen jäl-keistä tutkintoa olevaksi, vaikka hän koulu-tuksen aikana suorittaisikin jonkin muun pe-rusasteen jälkeisen tutkinnon. Ehdotettu säännös on perusteltu, jotta perusrahoituk-seen oikeuttava aika ei muuttuisi kesken tut-kinnon suorittamisen.

Pykälässä säädetyt aikarajat olisivat tutkin-tokohtaisia eikä aikarajoja sovellettaisi lu-kiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-tavaan koulutukseen. Jos opiskelija on kes-keyttänyt aloittamansa opinnot ja aloittaa uu-

den ammatillisen tutkinnon suorittamisen, aikaisempaan tutkintoon käytettyjä opiskeli-javuosia ei huomioitaisi uuden tutkintotavoit-teisen koulutuksen aikarajojen määrittelyssä. Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän vaihtumisesta riippumatta opiskelija voidaan perusrahoituksessa ottaa huomioon yhteensä enintään kolmen opiskelijavuoden ajan.

Pykälässä määritellyt aikarajat koskisivat vain perusrahoitusosuutta. Aikarajojen päät-tymisen jälkeen suoritetut tutkinnot ja tutkin-non osat voitaisiin lukea suoritteiksi suoritus-rahoitusosuudessa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että pykälässä säädettyä ei sovellettaisi lukiolais-sa tarkoitettuun lukiokoulutukseen valmista-vaan koulutukseen eikä ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitet-tuun ammatillisen peruskoulutukseen val-mentavaan koulutukseen. Pykälän 2 momen-tissa olisi lisäksi informatiivinen säännös, jonka mukaan ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tar-koitetun erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävän koulutuk-sen rahoituksen enimmäisajasta säädettäisiin 26 §:ssä.

11 §. Useassa koulutuksessa opiskelevan opiskelijan ottaminen huomioon rahoituksen perusteena. Pykälässä säädettäisiin opiskeli-jan suoritteiden huomioon ottamisesta tilan-teessa, jossa opiskelija opiskelee samanaikai-sesti useassa lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. Pykälän 1 momentin mukaan voimassa olevaa rahoituslain 48 §:n 4 mo-mentin säännöstä vastaavasti opiskelija voi-taisiin lukea rahoituksen perusteeksi saman-aikaisesti vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. Voimassa oleva säännös on kuitenkin jättänyt epäselväksi, missä koulutuksessa opiskelija luetaan rahoi-tuksen perusteeksi. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijan suoritteet huomioitaisiin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija on aloittanut ensimmäisenä. Kun opiskelija on suorittanut loppuun ensin aloittamansa koulutuksen, hä-net voitaisiin tämän jälkeen lukea rahoituk-sen perusteeksi toisessa koulutuksessa, jos hän vielä jatkaa opiskelua tässä koulutukses-sa.

HE 310/2014 vp

53

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin suorit-teiden huomioimisesta, jos opiskelija suorit-taa samanaikaisesti ammatillisesta peruskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitettua am-matillista perustutkintoa ja ylioppilastutkin-non järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettua ylioppilastutkintoa. Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen opiskelija otettaisiin tällöin huomioon amma-tillisessa peruskoulutuksessa 4 luvun mukai-sesti eli opiskelijan suoritteet otettaisiin huomioon oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa normaalisti perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoi-tusosuuksissa. Opiskelijavuosien huomioon ottamiseen sovellettaisiin lain 10 §:n sään-nöksiä. Lukiokoulutuksessa opiskelijan suo-ritteet otettaisiin huomioon perusrahoitukses-sa 16 §:n 6 momentin mukaisesti sekä suori-tus- ja vaikuttavuusrahoituksessa 17 ja 18 §:n mukaisesti.

12 §. Laskentaperusteeksi huomioitavat tutkinnot ja tutkinnon osat ammatillisessa koulutuksessa. Pykälän 1 momentissa säädet-täisiin, että koulutuksen järjestäjän suoritus-rahoitusosuuden perusteena ovat pääsäännön mukaan ne tutkinnot sekä sellaiset tutkin-nonosat, jotka on suoritettu tämän lain mu-kaisesti rahoitettavan ammatillisesta perus-koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen tai ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen järjestäjän antaman valmistavan kou-lutuksen perusteella. Esimerkiksi työvoima-koulutuksena tai maksullisen palvelutoimin-nan tuotoilla rahoitetun ammatillisesta perus-koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen tai ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmis-tavan koulutuksen jälkeen suoritettuja tutkin-toja tai tutkinnon osia ei saisi ilmoittaa suori-tusrahoituksen perusteeksi.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin näyttö-tutkintojen rahoituksesta niissä tilanteissa, joissa tutkintoa ei suoriteta ja rahoiteta osana valmistavaa koulutusta. Voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-netun lain 49 §:n 3 momentin mukaan näyt-tötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistu-matta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta.

Säännös koskee ammattitutkintoa ja erikois-ammattitutkintoja sekä voimassa olevan lain 9 §:n viittaussäännöksen mukaan myös näyt-tötutkintoina suoritettavia ammatillisia perus-tutkintoja. Jatkossakaan osa tutkinnon suorit-tajista ei osallistu valmistavaan koulutukseen vaan koulutuksen järjestäjä voi ohjata tutkin-non suorittajan ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun henkilökohtaistamisen jälkeen suoraan tut-kintotilaisuuteen suorittamaan tutkintoa tai tutkinnon osaa. Tällöin koulutuksen järjestäjä voi ilmoittaa näin suoritetut tutkinnot rahoi-tuksen perusteeksi osana oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen suori-tusrahoitusta. Jos tutkinnon suorittaja ohjau-tuu tutkintotilaisuuteen ilman koulutuksen järjestäjän suorittamaa henkilökohtaistamista ei näin suoritettu tutkinto kerrytä koulutuk-sen järjestäjän suoritusrahoitusta, vaan rahoi-tuksen maksaminen on aina kytköksissä hen-kilökohtaistamisen suorittaneeseen koulutuk-sen järjestäjään.

Pykälän 3 momentin säännös koskisi sel-laisia tilanteita, joissa opiskelija tai tutkinnon suorittaja on suorittanut tutkintoon kuuluvia tutkinnon osia useiden eri koulutuksen järjes-täjien järjestämän ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmistavan kou-lutuksen tai henkilökohtaistamisen perusteel-la. Tällöin tulee määritellä, minkä koulutuk-sen järjestäjän suoritteena huomioidaan koko tutkinnon suorittaminen. Säännös koskisi myös sellaisia tilanteista, jos tutkintoon kuu-luvia tutkinnon osia on rahoitettu eri rahoi-tusmuotojen perusteella tai tutkinnon osia on suoritettu tutkintotilaisuuksissa ilman henki-lökohtaistamista.

Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan tutkinto huomioitaisiin sen koulutuksen jär-jestäjän suoritteena, jonka suoritteena on py-kälän 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla huomioitu opiskelijan tai tutkinnon suoritta-jan ajallisesti viimeiseksi suorittama tutkin-toon kuuluva tutkinnon osa. Ajallisesti vii-meisellä tutkinnon osalla tarkoitettaisiin sitä ajallisesti viimeiseksi suoritettua tutkinnon osaa, jonka perusteella koko tutkinto tulee suoritetuksi eli jonka suorittamisen jälkeen opiskelija tai tutkinnon suorittaja on oikeutet-

HE 310/2014 vp

54

tu saamaan tutkintotodistuksen. Jos tämä ajallisesti viimeiseksi suoritettu tutkinnon osa on rahoitettu muutoin kuin tämän lain perus-teella tai tutkinnon osa on suoritettu suoraan tutkintotilaisuuteen menemällä ilman henki-lökohtaistamista, koko tutkintoa ei oteta ol-lenkaan huomioon rahoituksen perusteena.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetun säännök-sen mukaan 2 momentissa tarkoitetut perus-tutkinnot ja tutkinnon osat otettaisiin huomi-oon osana oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta ja ammattitut-kinnot ja erikoisammattitutkinnot sekä näi-den tutkintojen osat otettaisiin huomioon osana oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisä-koulutuksen rahoitusta. Tämän pääsäännön lisäksi pykälän 4 momentissa säädettäisiin näyttötutkintojen rahoituksesta niissä tilan-teissa, joissa tutkintoa ei suoriteta ja rahoiteta osana valmistavaa koulutusta eikä perustut-kinnosta rahoitusta saavalla koulutuksen jär-jestäjällä ole oppilaitosmuotoisen ammatilli-sen peruskoulutuksen tai ammatti- tai eri-koisammattitutkinnoista rahoitusta saavalla koulutuksen järjestäjällä ole oppilaitosmuo-toisen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestä-mislupaa. Näissä tilanteissa koulutuksen jär-jestäjä voi ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetut perustutkinnot ja tutkinnon osat osaksi oppi-sopimuskoulutuksena järjestettävän perus-koulutuksen suoritusrahoitusta ja 1 momen-tissa tarkoitetut ammatti- ja erikoisammatti-tutkinnot ja tutkinnon osat osaksi oppisopi-muskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuk-sen suoritusrahoitusta.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin suori-tusrahoituksen laskentaperusteista silloin, kun ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osa suoritetaan osana perustutkintoa. Ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain 13 §:n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tun lain 13 §:n mukaan Opetushallitus mää-rää tutkinnon perusteet tutkintorakenteeseen kuuluville ammatillisille perustutkinnoille. Ammatillinen perustutkinto muodostuu tut-kinnon osista, jotka näyttötutkinnoissa ovat ammatillisia ja ammatillisena peruskoulutuk-sena suoritettavissa perustutkinnoissa amma-tillisten tutkinnon osien lisäksi yhteisiä ja va-paasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintojen perusteissa määrätään tutkintojen muodos-tumissäännöt, joissa päätetään tutkinnon

muodostumisesta pakollista ja valinnaisista tutkinnon osista. Ammatillisena peruskoulu-tuksena suoritettavissa perustutkinnoissa voidaan eräissä tilanteissa sisällyttää valin-naisiin ammatillisiin tutkinnon osiin ammat-ti- ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osia tutkinnon perusteissa päätetyn mukaises-ti. Lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkin-tojen tutkinnon osia voidaan sisällyttää va-paasti valittaviin tutkinnon osiin. Myös näyt-tötutkinnoissa tutkinnossa on vähintään yksi pakollinen ja yksi valinnainen tutkinnon osa. Valinnaisiin tutkinnon osiin voi tutkinnon perusteiden mukaan eräissä tapauksissa kuu-lua ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osia, jotka opiskelija voi suorittaa vapaa va-linnaisena, osana ammatillista perustutkintoa. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ammatti- ja erikoisammattitutkinnon osia suoritettavaksi oman koulutustarjontansa puitteissa tai hank-kia ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittamiseen valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuden toiselta koulutuksen jär-jestäjältä. Rahoituksen kannalta kyse on kui-tenkin aina koulutuksen järjestämisestä am-matillisen peruskoulutuksen rahoituksen puitteissa. Momentissa säädettäisiin, että koska ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osa sisällöstään huolimatta kuuluu tällöin osaksi ammatillista perustutkintoa huomioi-taisiin tällainen ammatti- tai erikoisammatti-tutkinnon osa osana oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen tai oppisopi-muskoulutuksen peruskoulutuksen rahoitus-ta. Tutkinnon osan rahoituskertoimena käy-tettäisiin suoritettavan ammatillisen perustut-kinnon mukaista rahoituskerrointa sekä tut-kinnon osan osaamispisteisiin perustuvana laajuutena ammatillisen perustutkinnon tut-kinnon perusteiden muodostumissääntöjen mukaista osaamispistelaajuutta tai oppisopi-muskoulutuksessa kyseiselle perustutkinnon osalle säädettyä tutkinnonosakerrointa.

13 §. Uusien ja yhdistyvien koulutuksen järjestäjien rahoituksen laskeminen. Pykäläs-sä säädettäisiin rahoituksen perusteena huo-mioon otettavista suoritteista myönnettäessä järjestämislupa uudelle koulutuksen järjestä-jälle, jolloin ei voida käyttää kyseisen koulu-tuksen järjestäjän varainhoitovuotta edeltävi-nä vuosina toteutuneita suoritteita. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rahoituksen mää-

HE 310/2014 vp

55

räytymisestä koulutuksen järjestäjän tai jär-jestäjien toiminnassa tapahtuneen uudelleen-järjestelyn yhteydessä. Ehdotetun säännöksen mukaan uuden koulutuksen järjestäjän rahoi-tuksen määräytymisessä käytettäisiin uudel-leenjärjestelyjen kohteena olleen tai olleiden koulutuksen järjestäjien aiempien vuosien to-teutuneita suoritteita. Säännöstä sovellettai-siin silloin, kun uusi koulutuksen järjestämis-lupa on myönnetty koulutuksen järjestäjien yhdistymisen, jakautumisen tai muun vastaa-van toiminnan uudelleenjärjestelyn perusteel-la, eli sellaisen järjestelyn perusteella, jossa on mahdollista käyttää uudelleenjärjestelyn kohteena olleen koulutuksen järjestäjän tai järjestäjien toteutuneita suoritteita. Tällöin esimerkiksi kahden tai useamman koulutuk-sen järjestäjän yhdistyessä uuden koulutuk-sen järjestäjän suoritteina käytettäisiin yhdis-tyneiden järjestäjien yhteenlaskettuja suorit-teita. Pykälän 1 momentin säännöstä sovel-lettaisiin myös silloin, jos uusi järjestämislu-pa on myönnetty koulutuksen järjestäjän oi-keushenkilöä koskevan muutoksen vuoksi, esimerkiksi säätiömuotoisen järjestäjän muuttuessa osakeyhtiöksi.

Uuden oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjän luvan mukainen opiskelijavuosien määrä saattaa poiketa uu-delleenjärjestelyn kohteena olleen järjestäjän tai järjestäjien aiempien järjestämislupien opiskelijavuosien määrästä. Pykälän 1 mo-menttiin ehdotetaan myös säännöstä, jonka mukaan huomioon otettavien suoritteiden määrää tarkistettaisiin uuden järjestämislu-van mukaista opiskelijavuosimäärän suhteel-lista muutosta vastaavasti. Muutos otettaisiin huomioon kuitenkin vain silloin, jos opiskeli-javuosien määrä poikkeaa yli 10 prosenttia uuden järjestämisluvan voimaan tuloa edel-tävänä vuonna voimassa olleen järjestämis-luvan tai voimassa olleiden järjestämislupien yhteenlasketusta opiskelijavuosien määrästä. Muussa kuin ammatillisessa peruskoulutuk-sessa ei opiskelijavuosien enimmäismäärää määrätä järjestämisluvassa. Tällöin toteutu-neita suoritteita verrattaisiin uuden koulutuk-sen järjestäjän arvioituun toteutuvaan opiske-lijavuosien määrään.

Uusi järjestämislupa voidaan myöntää myös sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jo-ka ei ole aikaisemmin järjestänyt kyseistä

koulutusta. Tällöin rahoituksen määräyty-misperusteeksi ei ole käytettävissä aiempien vuosien toteutuneita suoritteita. Pykälän 2 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan muun kuin 1 momentissa tarkoitetun uuden koulutuksen järjestäjän rahoituksen määräy-tymisessä suoritteina käytettäisiin toteutunei-den suoritemäärien sijasta laskennallisia suo-ritemääriä, jotka perustuvat varainhoitovuo-den arvioituun opiskelijavuosimäärään. Op-pilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulu-tuksen järjestäjän kohdalla arvio tulisi perus-taa järjestämisluvan mukaiseen opiskelija-vuosien määrään huomioiden toiminnan käynnistymiseen liittyvä vuosittainen opiske-lijavolyymin kasvu. Ehdotetun säännöksen mukaan laskennallisia suoritteita käytettäisiin siihen asti, kunnes rahoituksen määräytymis-perusteena olevan varainhoitovuoden toteu-tuneita suoritteita voitaisiin käyttää siten kuin laissa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin laskennallisten suoritteiden määrittämisestä ja tarkistamises-ta.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin asetuk-senantovaltuutussäännöksestä, jonka mukaan yhdistyvien koulutuksen järjestäjien koulu-tusmuotoa koskevien yhteenlaskettujen suo-ritteiden korottamisesta voitaisiin säätää val-tioneuvoston asetuksella. Korottamismahdol-lisuuden tavoitteena on kannustaa koulutuk-sen järjestäjiä tarkoituksenmukaiseen toimin-tojen yhdistämiseen.

Pykälän 4 momentin mukaan pykälässä säädettyä sovellettaisiin myös, jos koulutuk-sen järjestäjälle myönnetään uusi ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjes-tettävää koulutusta rahoitetaan lain 26 §:ssä säädetyn erillisrahoituksen kautta, joka pe-rustuu varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneiden opiskelija-vuosien määrään. Erityisopetuksen erityisteh-tävä voidaan myöntää erityisoppilaitokselle, jolloin järjestämisluvan mukaista koulutusta rahoitetaan yksinomaan erityisopetuksen eril-lisrahoituksen puitteissa. Erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä voidaan myöntää myös rajattuna, jolloin järjestämisluvassa määritellään kyseisen koulutustehtävän mu-

HE 310/2014 vp

56

kainen opiskelijavuosien määrä. Tällöin py-kälässä säädettyjä periaatteita sovellettaisiin tämän opiskelijavuosimäärän osalta. 3 luku Lukiolaissa tarkoitetun koulu-

tuksen rahoituksen määräy-tyminen koulutuksen järjestä-jälle

14 §. Rahoitusosuudet. Pykälässä säädettäi-siin rahoituksen jakautumisesta rahoitus-osuuksien kesken. Valtion talousarviossa päätetään vuosittain määräraha lukiokoulu-tukselle, josta vähennettäisiin ensiksi jäljem-pänä 19 §:ssä säädetty rahoitus. Rahoitus-osuudet jakautuisivat perusrahoituksen, suo-ritusrahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen kesken. Ehdotetun 1 momentin mukaan pe-rusrahoituksen osuus olisi 49,9 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus olisi 46,1 prosent-tia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus olisi 4 prosenttia rahoitusosuuksien rahoituksesta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asetuk-senantovaltuudesta. Valtioneuvoston asetuk-sella olisi tarkoitus säätää suoritusrahoi-tusosuuden ja vaikuttavuusrahoitusosuuden jakamisesta pienempiin osuuksiin, jotka myönnettäisiin eri suoritteiden perusteella.

15 §. Rahoituksen perusteena olevan opis-kelijavuosien laskenta. Pykälän 1 momentis-sa säädettäisiin opiskelijavuoden laskemises-ta, jota käytetään koulutuksen järjestäjäkoh-taisen rahoituksen laskennassa. Opiskelija-vuosi muodostuisi 365 päivästä, jona opiske-lija on koulutuksessa läsnä olevana sisältäen loma-ajat (opiskelijapäivä). Opiskelijakohtai-set opiskelijapäivät laskettaisiin todellisen läsnäolon perusteella. Esimerkiksi jos opis-kelija on aloittanut opinnot 1.9. ja keskeyttä-nyt opintonsa samana vuonna 30.9. kertyisi koulutuksen järjestäjälle opiskelijasta 30 opiskelijapäivää. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiset opiskelijapäivät laskettai-siin yhteen ja jaettaisiin luvulla 365. Tästä muodostuisi koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskelijavuosien määrä. Opiskelijavuosien laskennassa otettaisiin huomioon kalenteri-päivät opintojen aloitusajankohdasta siihen saakka, kunnes opiskelija on suorittanut tut-kinnon tai katsotaan eronneeksi. Laskennassa ei kuitenkaan otettaisi huomioon sitä aikaa,

kun opiskelija on ilmoittautunut poissaole-vaksi.

16 §. Perusrahoitus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin perusrahoituksesta ja sen myön-tämisen perusteista. Perusrahoitusta myön-nettäisiin toteutuneiden lukiokoulutuksen opiskelijavuosien sekä lukion valmistavan koulutuksen opiskelijavuosien perusteella sekä suoritettujen opintojen perusteella (suo-ritteet). Opintoihin laskettaisiin myös 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut opinnot. Opiskeli-javuosiin laskettaisiin lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa kertyneet opis-kelijavuodet. Lukiokoulutuksen opiskelija-vuosien perusteella myönnettävää perusra-hoitusta korotettaisiin saavutettavuuden pe-rusteella. Ulkomailla järjestettävässä lukio-koulutuksessa rahoitusta myönnettäisiin vain niiden opiskelijoiden osalta, joilla on koti-kunta Suomessa.

Suoritteet laskettaisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden toteutu-neiden suoritteiden perusteella.

Toteutuneiden opiskelijavuosien lasken-nassa otettaisiin huomioon eri kertoimilla lu-kiokoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden ikä sekä Suomessa opiskelevien kotikuntaa vailla olevien opiskelijoiden suorittamat opiskelijavuodet. Säännöstä sovellettaisiin sekä lukiokoulutuksen opiskelijavuosien että lukion valmistavan koulutuksen opiskelija-vuosia laskettaessa. Valtioneuvoston asetuk-sella on tarkoitus säätää, että lukiokoulutuk-sen opiskelijavuosia laskettaessa opintonsa alle 18 vuotta täyttäneet huomioidaan ker-toimella 1 ja vähintään 18 vuotta täyttäneinä aloittaneet opiskelijat otettaisiin huomioon kertoimella 0,58.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin sisäop-pilaitoksessa opiskelevien opiskelijoiden suoritteiden kertoimesta, joka vastaisi alle 18 vuotta täyttäneiden kerrointa.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin koulu-tuksen järjestäjälle myönnettävästä saavutet-tavuuskorotuksesta. Koulutuksen järjestäjä voisi saada edellytyksien täyttyessä saavutet-tavuuskorotusta.

Koulutuksen järjestäjä voisi saada saavutet-tavuuskorotusta, jos kunnan alueella järjes-tettävän koulutuksen kaikkien koulutuksen järjestäjien yhteenlaskettu alle 18-vuotiaana aloittaneiden opiskelijavuosimäärä on alle

HE 310/2014 vp

57

200 suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuk-sessa. Alle 18-vuotiaana aloittaneisiin luet-taisiin mukaan sisäoppilaitoksen opiskelijat iästä riippumatta. Opiskelijamäärä lasketaan erikseen suomen- ja ruotsinkielisestä koulu-tuksesta. Koulutuksen järjestäjän järjestäjä saisi syrjäisyyden perusteella korotettua saa-vutettavuuskorotusta, jos koulutusta järjeste-tään kunnassa, jonka kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 26 §:n mukai-nen syrjäisyysluku on suurempi kuin 1,2. Mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää koulu-tusta useamman kuin yhden kunnan alueella, laskettaisiin mahdollinen saavutettavuusko-rotus kuntakohtaisesti toimipistekohtaisten opiskelijavuosimäärien perusteella. Valtio-neuvoston asetuksella on tarkoitus säätää saavutettavuuskorotuksen laskennasta.

Pykälän 6 momentin perusteella lukiokou-lutuksen järjestäjälle myönnettäisiin rahoitus-ta lukiolain 20 §:n 4 momentissa tarkoitettu-jen opintojen suorittamisen perusteella, mi-käli ylioppilastutkintoa vailla oleva opiskelija on suorittanut opinnot. Nämä suoritteet las-kettaisiin yhteen ja muutettaisiin valtioneu-voston asetuksella säädettävällä kertoimella opiskelijavuosiksi. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitettua amma-tillista perustutkintoa ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettua ylioppilastutkintoa, opiskelijan suorittamat lukio- opinnot muunnetaan opis-kelijavuosimääräksi kertoimella.

Aiemmin toisessa koulutuksessa suoritettu-ja opintoja, joka hyväksi luetaan opiskelijan suorituksiin, ei voitaisi laskea mukaan ilmoi-tettavien opintojen määrään, kuten ei ny-kyisinkään. Valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoitus säätää, että suoritettujen opinnot muutettaisiin opiskelijavuosiksi kertoimella 0,09, joka vastaa nykyistä rahoitustasoa, jos-sa yhden opinnon rahoitus on yksi viidestois-taosa 18-vuotiaana aloittaneiden rahoitukses-ta.

Pykälän 6 momentin mukaan lukiokoulu-tukseen valmistavan koulutuksen opiskelija-vuosia korotetaan kertoimella. Valtioneuvos-ton asetuksella on tarkoitus säätää, että lu-kiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijavuosia korotettaisiin kertoimella 2,75. Lukiokoulukseen valmistavaan koulu-

tuksen rahoitus tulee kokonaisuudessaan pe-rusrahoituksesta, jolloin kerroin on laskettu huomioimaan koulutuksen kokonaisrahoituk-sen. Rahoitustasoa on korotettu nykyisestä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoituksesta, jotta rahoitus mahdollistaisi opiskeluryhmien pienentämisen ja varmistai-si paremmat opiskelijan tarvitsemat tukitoi-met.

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin pykälässä tarkoitetuista rahoitus-perusteiden laskennasta ja keskinäisestä ja-kautumisesta sekä laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevis-ta kriteereistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään kertoimista, saavutettavuuskoro-tuksesta ja kielellisestä saavutettavuuskoro-tuksesta.

Rahoituksen laskennalla tarkoitettaisiin ra-hoituksen perusteena käytettävien suorittei-den koulutuksen järjestäjäkohtaista laskentaa.

Rahoitusperusteiden keskinäisellä jakau-tumisella tarkoitettaisiin valtion talousarvios-sa päätetyn määrärahan jakautumisesta rahoi-tusosuuksien sisällä olevien rahoitusperustei-den kesken. Esimerkiksi suoritusrahoituksen osalta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella, että suoritusrahoitusosuudelle varattu määräraha jaetaan lukiokoulutuksessa ylioppilastutkintojen sekä lukion oppimäärän kesken siten, että kummallekin rahoituspe-rusteelle varattaisiin rahoitusta 50 prosenttia rahoitusosuudelle varatusta kokonaismäärä-rahasta.

Rahoituksen laskentakriteereillä tarkoitet-taisiin niitä laskennassa käytettäviä kriteerejä joiden perusteella suoritteet otetaan lasken-nassa huomioon. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjän syrjäisyyden perusteella saamaa saavutettavuuskorotusta.

Kertoimella tarkoitettaisiin lukua, jolla suoritteita painotetaan. Esimerkiksi 18 vuotta täyttäneiden suoritteet huomioitaisiin kertoi-mella opiskelijavuosien laskennassa kertoi-mella 0,58.

17 §. Suoritusrahoitus. Pykälässä säädettäi-siin lukiokoulutuksen järjestäjille myönnet-tävästä suoritusrahoituksesta. Suoritusrahoi-tusta myönnettäisiin suoritteiden, eli suoritet-tujen ylioppilastutkintojen sekä opiskelijan suorittaman lukiolain 7 §:ssä säädetyn lukion oppimäärän perusteella. Lukion koko oppi-

HE 310/2014 vp

58

määrän suorittaneeksi katsottaisiin opiskelija, joka on suorittanut hyväksyttävästi lukion opetussuunnitelmaan sisältyvien oppiainei-den valtakunnalliset oppimäärät ja saanut sii-tä lukion päättötodistuksen. Vastaavalla ta-voin laskettaisiin ylioppilastutkinnon järjes-tämisestä annetun lain (672/2005) 17 §:ssä tarkoitettujen ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavien Reifeprüfung-tutkinnon sekä In-ternational Baccalaureate -tutkinnon (IB-tutkinto) suoritteet. IB-tutkinnon ohella osa sen suoritusrahoituksesta määräytyisi IB -tutkintoon johtavista opinnoista (Pre-International Baccalaureate opetussuunnitel-man mukaisista high lever ja standard level opinnoista myönnettävä todistus). Sen sijaan Reifeprüfung-tutkinto on yksi kokonaisuus, eikä sitä voi irrottaa sitä edeltävistä opintoja, jonka vuoksi näiden opintojen suoritusrahoi-tus määräytyisi yksinomaan Reifeprüfung-tutkinnon perusteella. Suomalaista ylioppi-lastutkintoa vastaavien suoritteiden laskemi-sesta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Ulkomailla järjestettävässä lukiokoulutukses-sa rahoitusta myönnettäisiin vain niiden opiskelijoiden osalta, joilla on kotikunta Suomessa.

Suoritteet laskettaisiin kolmen vuoden aritmeettisen keskiarvon perusteella. Arit-meettinen keskiarvo saataisiin laskemalla va-rainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden ja sitä edeltäneiden kahden vuoden keskiarvon perusteella.

Suoritusrahoitusta laskettaessa otettaisiin huomioon eri kertoimella alle 18 -vuotiaina ja 18 -vuotiaina lukio-opinnot aloittaneiden opiskelijoiden suoritteet sekä sellaisten Suo-messa opiskelevien opiskelijoiden suoritteet, joilla ei ole kotikuntalaissa (201/1994) tar-koitettua kotikuntaa Suomessa ja joilta voi-daan periä maksuja lukiolain 28 §:n 4 mo-mentin perusteella. Sisäoppilaitosten opiske-lijat huomioitaisiin alle 18-vuotta täyttänei-den kertoimella riippumatta opiskelijan iästä. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti am-matillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä anne-tussa laissa (672/2005) tarkoitettua ylioppi-lastutkintoa, opiskelijat huomioidaan alle 18-vuotta täyttäneiden kertoimella riippumatta opiskelijan iästä. Suoritteita laskettaessa ote-

taan huomioon eri kertoimella alle 18-vuotiaina ja 18-vuotta täyttäneenä lukio-opinnot aloittaneiden opiskelijoiden suorit-teet. Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoite-tussa lukio-opetuksessa Suomessa olevien opiskelijoiden, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, suoritteet huomioidaan 18-vuotta täyttäneiden kertoi-mella riippumatta opiskelijan iästä.

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin pykälässä tarkoitetuista rahoitus-perusteiden laskennasta ja keskinäisestä ja-kautumisesta sekä laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevis-ta kriteereistä.

18 §. Vaikuttavuusrahoitus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin vaikuttavuusrahoi-tuksen myöntämisestä koulutuksen järjestä-jille. Vaikuttavuusrahoitusta myönnettäisiin koulutuksen järjestäjälle opiskelijoiden jatko-opintoihin sijoittumisen, lukio-opintojen kes-keyttämisen vähentymisen ja opiskelijahy-vinvointikyselyn pisteytyksen perusteella. Ulkomailla järjestettävässä lukiokoulutukses-sa rahoitusta myönnettäisiin vain niiden opiskelijoiden osalta, joilla on kotikunta Suomessa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, miltä ajalta vaikuttavuusrahoituksen lasken-nassa käytettävät suoritteet otettaisiin huomi-oon. Jatko-opintoihin sijoittumista koskevat suoritteet laskettaisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana toteutuneiden suoritteiden aritmeetti-sen keskiarvon perusteella. Ulkomaille jatko-opintoihin sijoittuneiden tietoja ei saada vi-ranomaisrekistereistä. Tämän vuoksi valtion-apuviranomainen kerää tietoja erilliskyselyllä koulutuksen järjestäjiltä. Opiskelijahyvin-vointikyselyn pisteytys laskettaisiin varain-hoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuo-den perusteella. Lukio-opintojen keskeyttä-misen vähentämisen muutos laskettaisiin va-rainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden ja varainhoitovuot-ta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden tieto-jen perusteella.

Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitetus-sa lukio-opetuksessa Suomessa olevien opis-kelijoiden, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoi-tettua kotikuntaa Suomessa, suoritteet huo-mioidaan 18-vuotta täyttäneiden kertoimella

HE 310/2014 vp

59

riippumatta opiskelijan iästä. Valtioneuvos-ton asetuksella säädettäisiin tarkemmin pykä-lässä tarkoitetuista rahoitusperusteiden las-kennasta ja keskinäisestä jakautumisesta sekä laskennallisin perustein myönnettävän rahoi-tuksen perusteena olevista kriteereistä. Ope-tus- ja kulttuuriministeriön asetuksella on tarkoitus säätää lukiokoulutuksen rahoitus-osuuden laskennassa huomioon otettavista valtakunnallisen opiskelijahyvinvointi-kyselyn väittämistä ja pisteytyksestä.

19 §. Lukiokoulutuksen järjestäjille myön-nettävä erityinen rahoitus. Pykälän 1 mo-mentin perusteella opetus- ja kulttuuriminis-teriö myöntäisi majoitusrahoitusta lukiokou-lutuksen järjestäjälle, jonka koulutuksen jär-jestämismuotona olisi järjestää koulutusta si-säoppilaitosmuotoisena. Ehdotuksen mukaan lukion majoitusrahoitus laskettaisiin siten, et-tä 6 §:ssä tarkoitettu perushinta kerrottuna luvulla 1,73 kerrotaan majoitusta saavien opiskelijoista kertyvällä opiskelijavuosien määrällä. Majoituksen saavilla opiskelijoilla tarkoitetaan niitä, jotka saavat maksuttoman majoituksen ja päivittäiset maksuttomat ate-riat lukiolain 28 §:n mukaisesti.

Pykälän 2 momentin perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää lukiokou-lutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista rahoi-tusta. Harkinnanvaraiseen rahoitukseen va-rattaisiin valtion talousarviossa päätettävästä määrärahasta enintään 0,5 prosenttia, joka vastaa nykyisin harkinnanvaraisena korotuk-sena jaettavaa noin 3,5 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraista rahoitusta voitaisiin myöntää koulutuksen järjestäjää kohti yhtä-jaksoisesti enintään kolmen vuoden ajan. Tarkoituksena ei ole, että harkinnanvaraises-ta rahoituksesta tulisi koulutuksen järjestäjäl-le pysyvä lisärahoituksen muoto, jolla rahoi-tettaisiin koulutustehtävän hoitoon liittyviä kustannuksia. Tarkoituksena on siten estää rahoituksen päällekkäisyyttä. Harkinnanva-raista rahoitusta voitaisiin myöntää aluksi koulutuksen järjestäjille ensisijaisesti raken-neuudistuksesta ja järjestäjäverkon rakenteel-lisesta kehittämisestä sekä muusta rakenteel-lisesta kehittämisestä aiheutuviin lisäkustan-nuksiin. Harkinnanvaraisen rahoituksen tar-koituksena olisi tasata koulutuksen järjestä-jälle aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia. Näitä voisivat olla esimerkiksi organisaa-

tiomuutoksista ja tilapäisistä opiskelijamää-rän muutoksista aiheutuvat lisäkustannukset sekä toimintaedellytyksien asteittainen so-peuttaminen. Harkinnanvaraista rahoitusta voitaisiin myöntää koulutuksen järjestäjälle merkittävien sivistyspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Harkinnanvaraisen rahoi-tuksen kokonaismäärä muodostuisi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemien päätösten yh-teissummasta, kuten nykyisinkin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää koulutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista rahoitusta erityisen koulutustehtävän perus-teella. Erityisen koulutustehtävän harkinnan-varaiseen rahoitukseen varattaisiin enintään 0,95 prosenttia valtion talousarviosta päätet-tävästä määrärahasta. Erityiseen koulutusteh-tävään myönnettävään harkinnanvaraiseen rahoitukseen ei kuitenkaan sovellettaisi kol-men vuoden aikarajaa, jota sovellettaisiin muun harkinnanvaraisen rahoituksen osalta. 4 luku Oppilaitosmuotoisen ammatil-

lisen peruskoulutuksen ja eri-tyisopetuksen erityisen koulu-tustehtävän perusteella järjes-tettävän koulutuksen rahoi-tuksen määräytyminen

20 §. Rahoitusosuudet. Lain 20 §:ssä sää-dettäisiin talousarvion määrärahan jakautu-misesta 3 §:n 1 momentissa säädettyjen ra-hoitusosuuksien eli perusrahoitusosuuden, suoritusrahoitusosuuden ja vaikuttavuusra-hoitusosuuden kesken oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin eristä, jotka vähennettäisiin talousarviossa päätetys-tä oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus-koulutuksen määrärahasta ennen sen jaka-mista rahoitusosuuksiin. Ehdotetun säännök-sen mukaan talousarviossa päätetystä määrä-rahasta vähennettäisiin 26 §:ssä tarkoitettu erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoi-tus, 27 §:ssä tarkoitettu harkinnanvarainen rahoitus, 28 §:ssä tarkoitettu majoitusrahoitus sekä 54 §:ssä tarkoitettu saamatta jäänyt ra-hoitus. Erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävä koulutus ra-hoitettaisiin erityisopetuksen erityisen koulu-tustehtävän perushintaan perustuvan erillis-

HE 310/2014 vp

60

rahoituksen kautta ja majoituksen järjestämi-nen rahoitettaisiin majoituksen perushintaan perustuvan erillisrahoituksen kautta.

Vähennettävien erien jälkeen jäljelle jäävä määräraha jaettaisiin ehdotuksen mukaan si-ten, että perusrahoitusosuus olisi 49,9 pro-senttia, suoritusrahoitusosuus 44,1 prosenttia ja vaikuttavuusrahoitusosuus kuusi prosent-tia. Säädettyjä prosentteja sovellettaisiin vuo-sia 2017—2020 koskevat siirtymäsäännökset huomioiden täysimääräisesti ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2021 myönnettä-vään rahoitukseen.

Ehdotetun säännöksen mukaan talousarvi-ossa päätetystä määrärahasta vähennettäisiin myös 54 §:ssä tarkoitettu saamatta jäänyt ra-hoitus. Tällä tarkoitettaisiin sellaisia rahoi-tuseriä, jotka maksetaan takautuvasti, jos oi-kaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn mää-räajan päättymisen jälkeen on ilmennyt uusia rahoituksen määrään vaikuttavia tietoja, jotka eivät ole olleet koulutuksen järjestäjän tie-dossa. Saamatta jääneen rahoituksen maksa-minen voi perustua myös oikaisuvaatimuk-seen tai valitukseen annetussa päätöksessä myönnettyyn rahoitukseen. Suhteellisessa ra-hoitusjärjestelmässä yhden koulutuksen jär-jestäjän rahoituksen määrän kasvattaminen puuttuneiden suoritteiden perusteella tarkoit-taisi sitä, että muille järjestäjille on kyseisenä varainhoitovuonna maksettu liikaa rahoitusta. Takautuvasti maksettavat rahoituserät otet-taisiin kuitenkin ehdotuksen mukaisesti huomioon seuraavan mahdollisen varainhoi-tovuoden rahoitusta myönnettäessä, koska varainhoitovuodelle jo myönnettyä kaikkien koulutuksen järjestäjien rahoitusta ei ole pe-rusteltua enää muuttaa jonkin koulutuksen järjestäjän saamatta jääneen rahoituksen vuoksi.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asetuk-senantovaltuudesta. Valtioneuvoston asetuk-sella olisi tarkoitus säätää suoritusrahoi-tusosuuden ja vaikuttavuusrahoitusosuuden jakautumisesta pienempiin osuuksiin, jotka myönnettäisiin eri suoritteiden perusteella. Asetukseen ehdotetun säännöksen mukaisesti suoritusrahoitusosuudesta myönnettäisiin 40 prosenttia tutkintojen perusteella ja 60 pro-senttia tutkinnon osien ja valmentavan koulu-tuksen osien perusteella. Näin ollen rahoitus-osuuksiin perustuvasta kokonaisrahoituksesta

myönnettäisiin 20 prosenttia tutkintojen pe-rusteella ja 24,1 prosenttia tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien perusteella. Vaikuttavuusrahoitusosuudesta myönnettäi-siin 8/12 tulosmittarin perusteella, 1/12 opis-kelijahyvinvointikyselyn perusteella, 1/12 opiskelijan antaman työelämäpalautteen pe-rusteella sekä 2/12 opintojen keskeyttämisen vähentymisen perusteella. Myös näitä säädet-tyjä prosentteja sovellettaisiin vuosia 2017—2020 koskevat siirtymäsäännökset huomioi-den täysimääräisesti ensimmäisen kerran va-rainhoitovuodelle 2021 myönnettävään ra-hoitukseen.

21 §. Rahoituksen perusteena käytettävien opiskelijavuosien laskenta. Lain 2 §:n 6 koh-dassa olevan opiskelijavuoden määritelmän mukaan yksi opiskelijavuosi muodostuisi 365 kalenteripäivästä, joiden aikana opiskelija tai tutkinnon suorittaja otetaan huomioon rahoi-tuksen perusteena. Lain 21 §:ssä säädettäisiin tarkemmin opiskelijavuosien laskennasta op-pilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskou-lutuksessa.

Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelija-vuosien laskennassa huomioitaisiin kaikki kalenteripäivät opintojen aloittamispäivästä lukien siihen kalenteripäivään asti, kun opis-kelija suorittaa tutkinnon tai valmentavan koulutuksen taikka katsotaan eronneeksi. Opiskelijavuosiin kuuluvan ajan laskenta aloitettaisiin opintojen aloituspäivästä lukien ja vastaavasti opiskelijavuosiin kuuluvan ajan laskenta päättyisi tutkinnon suorittamis-päivään tai eroamispäivään. Opiskelijavuo-siin kuuluvaksi ajaksi laskettaisiin kaikki täl-le aikavälille sijoittuvat kalenteripäivät mu-kaan lukien pyhäpäivät, loma-ajat ja mahdol-liset muut esimerkiksi sairauspoissaoloista johtuvat keskeytykset opinnoissa. Opiskeli-javuoteen kuuluvaksi laskettaisiin mukaan sekä opintojen aloitus- että tutkinnon suorit-tamispäivä, mutta ei sitä päivää, josta lukien opiskelija katsotaan eronneeksi.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain voimassa olevan 31 §:n 2 momentin mukaan opiskelija katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole suorittanut opintojaan kyseisen pykälän 1 momentissa määritellyssä ajassa. Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laa-juudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajas-

HE 310/2014 vp

61

sa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Maini-tun säännöksen 2 momentin toisen virkkeen mukaan eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. Kyseisiä opintojen suoritusaikaa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi edus-kunnan käsiteltävänä olevassa uusia valmen-tavia koulutuskokonaisuuksia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 211/2014 vp) si-ten, että ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa säädettäi-siin tutkintotavoitteisen koulutuksen suori-tusajasta, 2 momentissa ammatilliseen perus-koulutukseen valmentavan koulutuksen suo-ritusajasta, 3 momentissa työhön ja itsenäi-seen elämään valmentavan koulutuksen suo-ritusajasta ja voimassa olevan pykälän 2 momentti siirrettäisiin uuden pykälän 4 mo-mentiksi.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tun lain 11 §:n 8 kohdan viittaussäännöksen mukaan kyseisessä laissa tarkoitettuun koulu-tukseen sovelletaan ammatillisesta peruskou-lutuksesta annetun lain 31 §:n 2 momentin toisen virkkeen säännöksiä siitä, milloin opiskelija voidaan katsoa eronneeksi. Laissa säädettyjen tilanteiden lisäksi opiskelija kat-sottaisiin eronneeksi myös silloin, jos hän it-se on ilmoittanut koulutuksen järjestäjälle keskeyttävänsä opintonsa ja eroavansa oppi-laitoksesta.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annet-tuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissa-olevaksi opiskelijaksi. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelija voisi ilmoittautua poissa olevaksi opiskelijaksi lukukaudeksi kerral-laan. Koulutuksen rahoituslain ehdotetun 21 §:n 1 momentissa säädettäisiin myös pois-sa olevaksi ilmoittautumisen huomioimisesta opiskelijavuosien laskennassa. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijavuosien las-kennassa ei otettaisi huomioon kalenteripäi-viä niiden lukukausien ajalta, kun opiskelija on ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tun lain 31 b §:n mukaisesti ilmoittautunut poissa olevaksi opiskelijaksi.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tussa laissa tarkoitetussa näyttötutkintona

suoritettavaan perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa ei olisi mahdollisuutta ilmoit-tautua poissa olevaksi opiskelijaksi. Käytän-nössä näyttötutkintona suoritettavaan amma-tilliseen perustutkintoon valmistavassa kou-lutuksessa saattaa kuitenkin olla pidempiä jaksoja, joiden aikana opiskelija ei osallistu valmistavaan koulutukseen. Ehdotetun sään-nöksen mukaan opiskelijavuosien laskennas-sa ei tällöin huomioitaisi kalenteripäiviä sel-laisen yhtäjaksoisesti vähintään 45 kalenteri-päivää kestävän jakson ajalta, jonka aikana opiskelija ei ole osallistunut tutkintoon tai tutkinnon osaan valmistavaan koulutukseen tai näyttötutkintotilaisuuteen. Jos opiskelijan opinnoissa olisi tällainen vähintään 45 päivää kestävä tauko, opiskelijavuosien laskennassa huomioitavien kalenteripäivien laskenta päät-tyisi siihen päivään, jolloin opiskelija viimei-sen kerran ennen taukoa on osallistunut tut-kintoon tai tutkinnon osaan valmistavaan koulutukseen tai näyttötutkintotilaisuuteen. Opiskelijavuosien laskennassa huomioitavien kalenteripäivien laskenta jatkuisi taas siitä kalenteripäivästä, jolloin opiskelija tauon jäl-keen ensimmäisen kerran osallistuu osallis-tunut tutkintoon tai tutkinnon osaan valmis-tavaan koulutukseen tai näyttötutkintotilai-suuteen.

22 §. Perusrahoitus. Lain 22 §:ssä säädet-täisiin perusrahoitusosuuden laskentaperus-teista oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Perusrahoitusosuudessa suoritteina otettaisiin huomioon varainhoito-vuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden toteutuneet opiskelijavuodet, joita painotet-taisiin rahoituskertoimilla sekä erityisopetus-ta saaneiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien osalta erityisopetuksen ker-toimilla. Huomioon otettavien suoritteiden määrä olisi kuitenkin sidoksissa järjestämis-luvan mukaiseen opiskelijavuosien enim-mäismäärään.

Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäi-siin perusrahoitusosuuden perusteena huomi-oitavien suoritteiden kokonaismäärän laske-misesta. Ehdotetun säännöksen mukaan huomioon otettavien opiskelijavuosien koko-naismäärä saataisiin laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut suoritemäärät. Käy-tännössä suoritteina huomioitavien opiskeli-javuosien kokonaismäärä laskettaisiin siten,

HE 310/2014 vp

62

että pykälän 2 momentin perusteella määri-teltäisiin rahoituskertoimilla painotettujen opiskelijavuosien suoritemäärä, johon lisät-täisiin 3 momentissa tarkoitettu erityisopetus-ta saaneiden opiskelijoiden suorittamien eri-tyisopetuksen kertoimella painotettujen opis-kelijavuosien suoritemäärä. Pykälän 2 ja 3 momenttien perusteella laskettuja suorite-määriä voitaisiin kuitenkin vähentää 5 mo-mentissa säädetyllä tavalla, jos painottamat-tomien opiskelijavuosien määrä on ylittänyt varainhoitovuonna voimassa olevan järjes-tämisluvan mukaisen opiskelijavuosien enimmäismäärän.

Ehdotetun 2 momentin mukaan suoritteina otettaisiin huomioon varainhoitovuotta edel-tävää vuotta edeltäneen vuoden toteutuneet opiskelijavuodet, joita painotettaisiin lain 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoituskertoimilla. Opiskelijavuosina otettaisiin huomioon sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelija-vuodet että ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijavuodet. Opiskelijavuosia painotettaisiin lain 8 §:ssä tarkoitetuilla koulutusalojen, tutkintojen ja valmentavan koulutuksen väliset kustannus-erot huomioivilla rahoituskertoimilla. Ehdo-tetut rahoituskertoimet on esitetty hallituksen esityksen liitteenä olevassa asetusluonnok-sessa.

Ehdotetun 3 momentin mukaan perusrahoi-tusosuuden laskentaperusteena huomioitai-siin myös ammatillista perustutkintoa suorit-tavien erityisopetusta saaneiden opiskelijoi-den suorittamat opiskelijavuodet, joita paino-tettaisiin 9 §:ssä tarkoitetulla erityisopetuk-sen kertoimella. Pykälän 3 momentissa sää-dettyä ei sovellettaisi ammatilliseen perus-koulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Valmentavaa koulutusta suorittaville erityis-opetusta saaneille opiskelijoille ehdotetaan määriteltäväksi erillinen valmentavan koulu-tuksen rahoituskerroin, joten erityisopetus valmentavassa koulutuksessa huomioitaisiin jo 2 momentissa tarkoitetussa suoritemääräs-sä.

Opiskelijan opetusta ei kaikissa tilanteissa anneta erityisopetuksena koko tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisen ajal-ta, sillä tarve erityisopetuksen antamiseen voi ilmetä tai erityisopetuksen tarve päättyä kes-ken opintojen suorittamisen.

Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin sii-tä, milloin opiskelijavuosi katsottaisiin eri-tyisopetusta saaneen opiskelijan suorittamak-si. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelija-vuosi katsottaisiin erityisopiskelijan suorit-tamaksi niiden kalenteripäivien ajalta, kun opiskelijalle ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tar-koitettu henkilökohtainen opetuksen järjes-tämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on voimassa. Myös nykyisin henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitel-man laadinta ja voimassaolo on erityisope-tuksen rahoituksen saamisen ehtona. Pykälän 4 momentin säännöstä sovellettaisiin sekä tutkintotavoitteiseen koulutukseen että am-matilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annet-tuun lakiin ei sisälly säännöksiä henkilökoh-taisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinnasta. Koulutuksen ra-hoituslain 2 §:n 4 kohdan määritelmän mu-kaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla tarkoitettaisiin ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitettuun näyttö-tutkintona suoritettavaan ammatilliseen pe-rustutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvaa opiskelijaa, jolle annetaan erityi-siä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rin-nastettavan syyn vuoksi. Ehdotetun säännök-sen mukaan opiskelijavuosi katsottaisiin näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvan opiskelijan osalta erityisopetusta saavan opiskelijan suorittamaksi niiden ka-lenteripäivien ajalta, kun koulutuksen järjes-täjä on kohdentanut opiskelijaan näitä erityi-siä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja. Opiskelijavuosi katsottaisin erityisopetusta saavan opiskelijan suorittamaksi niiden ka-lenteripäivien väliseltä ajalta, kun opiskelijal-la on oikeus saada mainittuja palveluja. Kou-lutuksen järjestämisluvassa määritellään kou-lutuksen järjestäjän opiskelijavuosien koko-naismäärä. Lisäksi järjestämisluvassa voi-daan määrätä opiskelijavuosikiintiöitä esi-merkiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin perusteella määrätyn erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän järjestämiselle. Voimassa olevan

HE 310/2014 vp

63

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-netun lain mukaan varainhoitovuoden rahoi-tus lasketaan keskimääräisen opiskelijamää-rän mukaan. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus lasketaan kuitenkin enintään järjes-tämisluvan kokonaisopiskelijamäärän mukai-sesti.

Pykälän 5 momentissa olisikin säännös, jonka mukaan perusrahoitusosuuden suorit-teina huomioon otettavien opiskelijavuosien määrä olisi edelleen sidoksissa koulutuksen järjestämisluvan mukaiseen opiskelijavuosi-en kokonaismäärään. Ehdotetun säännöksen mukaan suoritteina otettaisiin huomioon enintään varainhoitovuonna voimassa olevan järjestämisluvan mukainen opiskelija-vuosimäärä, josta on vähennetty ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän mukainen opiske-lijavuosimäärä. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestetyt opis-kelijavuodet vähennettäisiin, koska erityis-opetuksen erityistä koulutustehtävää ei rahoi-teta perusrahoitusosuuden puitteissa.

Koulutuksen järjestämisluvissa määriteltyä opiskelijavuosien määrää ei ole painotettu rahoituskertoimilla, joten järjestämisluvan kokonaismäärää tulee verrata painottamatto-miin toteutuneisiin opiskelijavuosiin. Jos täs-sä vertailussa toteutuneet opiskelijavuodet ylittävät järjestämisluvan mukaisen opiskeli-javuosien kokonaismäärän, vähennettäisiin huomioon otettavien suoritteiden eli rahoi-tuskertoimilla ja erityisopetuksen kertoimilla painotettujen toteutuneiden opiskelijavuosien määrää samassa suhteessa kuin painottamat-tomat opiskelijavuodet ylittävät järjestämis-luvan mukaisen opiskelijavuosimäärän. Näin ylityksen perusteella tehtävä vähennys koh-dentuisi yhtäläisesti kaikille suoritteille. Jos koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijavuosien kokonaismäärä olisi esi-merkiksi 2 000 opiskelijavuotta, mutta toteu-tuneita opiskelijavuosia olisi 2 100, tulisi koulutuksen järjestäjän rahoituskertoimilla ja erityisopetuksen kertoimilla painotettuja opiskelijavuosia vähentää ylitystä vastaavalla osuudella eli viidellä prosentilla.

Varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltä-vän vuoden toteutuneiden opiskelijavuosien määrän ja varainhoitovuonna voimassa ole-

van järjestämisluvan mukaisen opiskelija-vuosien kokonaismäärän välinen erotus voi aiheutua myös järjestämisluvan opiskelija-määrän muutoksista näiden kahden vuoden välillä. Jos järjestämisluvan mukaista opiske-lijavuosien kokonaismäärää on nostettu, va-rainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneiden opiskelijavuosien mää-rä on todennäköisesti pienempi kuin järjes-tämisluvan mukainen opiskelijavuoden ko-konaismäärä. Tämä johtaisi siihen, että va-rainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneiden opiskelijavuosien mää-rän perusteella myönnettävän perusrahoituk-sen taso ei vastaisi varainhoitovuoden todel-lista opiskelijavolyymia. Perusrahoituksen taso korjautuisi kuitenkin tällöin parin vuo-den kuluessa vastaamaan uuden järjestämis-luvan mukaista opiskelijavolyymia. Siirty-mäkauden aikana koulutuksen järjestäjälle voitaisiin tarvittaessa myöntää harkinnanva-raista rahoitusta opiskelijavolyymin kasvun vuoksi.

Jos järjestämisluvan mukaista opiskelija-vuosien kokonaismäärää on laskettu, varain-hoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuo-den toteutuneiden opiskelijavuosien määrä on todennäköisesti suurempi kuin järjestä-misluvan mukainen opiskelijavuoden koko-naismäärä. Tämä johtaisi siihen, että varain-hoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuo-den toteutuneiden opiskelijavuosien määrän perusteella myönnettävän perusrahoituksen taso olisi korkeampi kuin varainhoitovuoden todellinen opiskelijavolyymi. Rahoituksen taso korjautuisi tällöin parin vuoden kuluessa vastaamaan uuden järjestämisluvan mukaista opiskelijavolyymia.

23 §. Suoritusrahoitus. Lain 23 §:ssä sää-dettäisiin suoritusrahoitusosuuden laskenta-perusteista oppilaitosmuotoisessa ammatilli-sessa peruskoulutuksessa. Suoritusrahoi-tusosuudessa suoritteina huomioitaisiin suo-ritetut tutkinnot sekä suoritetut ammatilliset tutkinnon osat ja ammatilliseen peruskoulu-tukseen valmentavan koulutuksen osat.

Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäi-siin suoritusrahoitusosuuden perusteena huomioitavien tutkintojen kokonaismäärän laskemisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan suoritusrahoitusosuudessa huomioon otetta-vien tutkintojen kokonaismäärä saataisiin

HE 310/2014 vp

64

laskemalla yhteen 2 ja 4 momenteissa tarkoi-tetut suoritemäärät. Käytännössä suoritteina huomioitavien tutkintojen kokonaismäärä laskettaisiin siten, että pykälän 2 momentin perusteella määriteltäisiin rahoituskertoimilla painotettujen tutkintojen suoritemäärä, johon lisättäisiin 4 momentissa tarkoitettu vailla pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskeli-joiden suorittamien koulutustasokertoimella painotettujen tutkintojen suoritemäärä.

Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäi-siin myös suoritusrahoitusosuuden perustee-na huomioitavien tutkintojen osien ja koulu-tuksen osien kokonaismäärän laskemisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan suoritusrahoi-tusosuudessa huomioon otettavien tutkinnon ja koulutuksen osien kokonaismäärä saatai-siin laskemalla yhteen 2—4 momentissa tar-koitetut suoritemäärät. Käytännössä suorit-teina huomioitavien tutkinnon ja koulutuksen osien kokonaismäärä laskettaisiin siten, että pykälän 2 momentin perusteella määriteltäi-siin rahoituskertoimilla painotettujen tutkin-non ja koulutuksen osien suoritemäärä, johon lisättäisiin 3 momentissa tarkoitettu erityis-opetusta saaneiden opiskelijoiden suorittami-en erityisopetuksen kertoimella painotettujen tutkinnon osien suoritemäärä sekä 4 momen-tissa tarkoitettu vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden suorittamien koulutustasokertoimella painotettujen tutkin-non osien suoritemäärä.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös, miltä ajalta huomioon otettavia suoritteita tarkastellaan. Ehdotetun säännöksen mukaan suoritteina huomioitaisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana toteutuneiden suoritteiden keskiarvo. Näin ollen esimerkiksi varainhoitovuoden 2021 rahoituksen perusteena käytettäisiin vuosina 2017—2019 suoritettuja tutkintoja sekä tutkinnon ja koulutuksen osia. Kolmen vuoden keskiarvon käyttäminen tasaisi vuo-sittaisia eroja suoritettujen tutkintojen sekä tutkinnon ja koulutuksen osien määrässä.

Ehdotetun 2 momentin mukaan suoritteina otettaisiin huomioon suoritetut tutkinnot sekä suoritetut ammatilliset tutkinnon osat ja am-matilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen osat, joita painotettaisiin 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoituskertoimilla.

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritet-tavan ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto muodostuu 135 osaamispisteen laajuisista ammatillisista tut-kinnon osista, 35 osaamispisteen laajuisista yhteisistä tutkinnon osista ja 10 osaamispis-teen laajuisista vapaasti valittavista tutkinnon osista. Näyttötutkintona suoritettavat amma-tilliset perustutkinnot muodostuvat vain am-matillisista tutkinnon osista. Näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat vastaavat pääosin ammatilli-sena peruskoulutuksena suoritettavan amma-tillisen perustutkinnon ammatillisia tutkinnon osia.

Suoritusrahoitusosuuden perusteena huo-mioitaisiin ainoastaan ammatilliset tutkinnon osat. Ammatillisen perustutkinnon muodos-tumisesta säädetään valtioneuvoston asetuk-sella (801/2014). Ammatillisten tutkinnon osien osuus voi tutkinnossa vaihdella opiske-lijan yksilöllisten valintojen perusteella. Ase-tuksen mukaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin voi sisältyä ammatillisia tutkinnon osia, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perus-tuvia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja taikka työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia. Edellä mainituista vapaasti valittavista tutkinnon osista suoritusrahoituksen perus-teeksi voitaisiin lukea ammatilliset tutkinnon osat, jotka voivat olla tutkinnon osia amma-tillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnos-ta tai erikoisammattitutkinnosta. Suoritusra-hoituksen perusteeksi voitaisiin lukea myös paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perus-tuvat tutkinnon osat, jotka luonteeltaan vas-taavat ammatillisia tutkinnon osia.

Ammatillisen perustutkinnon muodostumi-sesta annetun valtioneuvoston asetuksen mu-kaan Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä, että enintään 15 osaamispistettä ammatillisista tutkinnon osista osoitetaan va-paasti valittaviin tutkinnon osiin. Jos opiske-lija käyttää tätä yksilöllistä valinnanmahdol-lisuutta suorittaen vapaasti valittavina opin-toina esimerkiksi yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, vähentää se ammatilliseen pe-rustutkintoon sisältyvien ammatillisten tut-kinnon osien laajuutta. Erilaiset tutkinnon

HE 310/2014 vp

65

muodostumisvaihtoehdot huomioiden amma-tillisten tutkinnon osien määrä ammatillisessa perustutkinnossa voi olla 120—145 osaamis-pistettä eli 66—81 prosenttia tutkinnon ko-konaislaajuudesta.

Ehdotetun 2 momentin mukaan tutkintoja sekä tutkinnon ja koulutuksen osia painotet-taisiin lain 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoitusker-toimilla. Näin otettaisiin huomioon koulu-tusalan, tutkintojen ja valmentavan koulutuk-sen väliset kustannuserot. Painotuksessa käy-tettäisiin samoja rahoituskertoimia kuin pe-rusrahoitusosuuden suoritteina huomioitavien opiskelijavuosien painottamisessa.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin erityis-opetusta saaneiden opiskelijoiden huomioi-misesta suoritusrahoitusosuuden perusteena. Ehdotetun säännöksen mukaan suoritteina otettaisiin huomioon erityisopetusta saanei-den opiskelijoiden suorittamat ammatilliset tutkinnon osat, joita painotettaisiin erityis-opetuksen painokertoimella. Pykälän 3 mo-mentissa säädettyä ei sovellettaisi ammatilli-seen peruskoulutukseen valmentavassa kou-lutuksessa. Valmentavaa koulutusta suoritta-ville erityisopetusta saaneille opiskelijoille ehdotetaan määriteltäväksi erillinen valmen-tavan koulutuksen rahoituskerroin, joten eri-tyisopetus valmentavassa koulutuksessa huomioitaisiin jo 2 momentissa tarkoitetussa suoritemäärässä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin myös siitä, milloin tutkinnon osa katsottaisiin eri-tyisopetusta saaneen opiskelijan suorittamak-si. Ehdotetun säännöksen mukaan tutkinnon osa katsottaisiin erityisopetusta saaneen opiskelijan suorittamaksi, jos opiskelijalle laadittu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on voimassa tutkinnon osan suorittamispäivänä. Tutkinnon osaa ei katsottaisi erityisopetusta saaneen opiskelijan suorittamaksi, jos henkilökohtainen opetuk-sen järjestämistä koskeva suunnitelma ei ole voimassa tutkinnon osan suorittamispäivänä, vaikka kyseinen suunnitelma olisi ollut voi-massa aiemmin kyseisten opintojen aikana.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annet-tuun lakiin ei sisälly säännöksiä henkilökoh-taisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinnasta. Lain 2 §:n 4 koh-

dan määritelmän mukaan erityisopetusta saa-valla tarkoitettaisiin ammatillisesta aikuis-koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvaa opiskelijaa, jolle annetaan erityi-siä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rin-nastettavan syyn vuoksi. Ehdotetun säännök-sen mukaan tutkinnon osa katsottaisiin näyt-tötutkintona suoritettavassa ammatillisessa perustutkinnossa erityisopetusta saavan opis-kelijan suorittamaksi, jos koulutuksen järjes-täjä on kohdentanut opiskelijaan näitä erityi-siä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tut-kinnon osan suorittamispäivänä. Käytännössä säännöksessä tarkoitettaisiin kohdentamisella sitä, että erityisopetusta saavalla opiskelijalla olisi oikeus saada mainittuja palveluja tut-kinnon osan suorittamispäivänä.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevan opiske-lijan suorittamien tutkintojen sekä ammatilli-sen tutkinnon osien huomioimisesta suoritus-rahoitusosuuden perusteena. Ehdotetun sään-nöksen mukaan suoritteina huomioitaisiin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden suorittamat tutkinnot sekä hei-dän suorittamansa ammatilliset tutkinnon osat. Tutkintoja sekä tutkinnon ia painotettai-siin lain 10 §:ssä tarkoitetulla koulutus-tasokertoimella.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin myös siitä, milloin tutkinto tai tutkinnon osa kat-sottaisiin vailla perusasteen jälkeistä tutkin-toa olevan opiskelijan suorittamaksi. Ehdote-tun säännöksen mukaan tutkinto tai tutkinnon osa katsottaisiin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevan opiskelijan suorittamaksi, jos opiskelija on ollut koulutuksen aloittaes-saan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin myös siitä, milloin näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon suorittaja katso-taan vailla toisen asteen tutkintoa olevaksi, jos hän osallistuu tutkintotilaisuuteen ilman valmistavaa koulutusta. Tällaisessa tilantees-sa ei määrittelyssä voida käyttää edellä mai-nittua säännöstä, koska tutkinnon suorittaja ei säännöksessä tarkoitetulla tavalla aloita kou-lutusta. Ehdotetun säännöksen mukaan am-matillinen perustutkinto tai tutkinnon osa

HE 310/2014 vp

66

katsottaisiin vailla perusasteen jälkeistä tut-kintoa olevan suorittamaksi silloin, kun tut-kinnon suorittaja on tutkintotilaisuuteen osal-listuessaan vailla perusasteen jälkeistä tutkin-toa.

Pykälän 5 momenttiin ehdotetun säännök-sen mukaan tutkintojen ja koulutuksen osat otettaisiin huomioon niiden laajuuden perus-teella. Laajuutena käytettäisiin ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitet-tujen tutkintojen perusteiden ja koulutuksen perusteiden mukaisia osaamispisteitä. Tut-kinnon osien ja koulutuksen osien osaamis-pisteet määritellään Opetushallituksen laati-missa tutkintojen perusteissa ja valmentavan koulutuksen perusteissa. Näyttötutkintona suoritettavien ammatillisten perustutkintojen perusteissa tutkinnon osien laajuutta ei kui-tenkaan määritellä osaamispisteinä. Ehdote-tun säännöksen mukaan näyttötutkintona suoritettavissa ammatillisissa perustutkin-noissa tutkinnon osien laajuutena käytettäi-siin ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tussa laissa tarkoitettujen tutkinnon perustei-den mukaisia vastaavan ammatillisen tutkin-non osan osaamispisteitä. Ehdotettu säännös olisi tarpeen, jotta tutkinnon osat voitaisiin ottaa yhteismitallisesti huomioon suoritusra-hoitusosuuden perusteena sekä ammatillises-sa peruskoulutuksessa että näyttötutkintona suoritettavissa perustutkinnoissa.

24 §. Vaikuttavuusrahoitus. Voimassa ole-van opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentin mukaan yk-sikköhintoja porrastetaan koulutuksen tulok-sellisuuden perusteella. Tuloksellisuuteen pe-rustuva porrastus määräytyy opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen, koulutuksen keskeyttämisen ja opintojen suo-ritusajan sekä henkilöstön kelpoisuuden ja kehittämistoimenpiteiden perusteella. Ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n mukaan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhin-taa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosmittaria. Opiskelijoiden työl-listymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Henkilöstön kelpoi-suutta mitataan opettajien kelpoisuusmittaril-

la ja kehittämistoimenpiteitä henkilöstön ke-hittämismittarilla.

Lain 24 §:ssä säädettäisiin oppilaitosmuo-toisen ammatillisen peruskoulutuksen vaikut-tavuusrahoitusosuuden laskentaperusteista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan vaikuttavuusrahoitusosuuden suorit-teina huomioitaisiin tulosmittari, opiskelija-hyvinvointikysely, opiskelijan antama työ-elämäpalaute sekä opintojen keskeyttämisen vähentäminen. Vaikuttavuusrahoituksen suo-ritteiden määräytymisperusteina käytettäisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneita tietoja kunkin mitattavan asian osalta. Pykälän 1 momentissa säädettäi-siin myös, että vaikuttavuusrahoitusosuuden perusteena käytettäisiin ammatillista perus-tutkintoa suorittavia opiskelijoita koskevia tietoja. Vaikuttavuusrahoituksessa ei siis otettaisi huomioon ammatilliseen peruskou-lutukseen valmentavan koulutuksen opiskeli-joita.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukainen tulosmittari vastaisi osittain nykyistä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentissa säädettyä tulokselli-suusrahoituksen indeksiä. Tulosmittari perus-tuisi nykytilaa vastaavasti tutkinnon suoritta-neiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen sekä henkilöstön kelpoisuuteen ja kehittämistoimenpiteisiin. Nykytilaan ver-rattuna ehdotetussa uudessa tulosmittarissa vähennettäisiin koulutuksen läpäisyn paino-arvoa, koska tutkinnon suorittaminen otettai-siin huomioon jo suoritusrahoitusosuudessa ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämistä mitattaisiin uudella käyttöön otettavalla mit-tarilla.

Voimassa olevan asetuksen 8 §:n mukaan tulosindeksi lasketaan kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille lukuun otta-matta niitä järjestäjiä, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole saatavis-sa tai joiden opiskelijamäärä on niin vähäi-nen, että tulosindeksiä ei voida tilastollisesti luotettavalla tavalla laskea. Asetuksen 5 §:n 3 momentin mukaan yksikköhinnan porrastus tuloksellisuuden perusteella tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa muka-na olevista koulutuksen järjestäjistä. Jatkossa tulosindeksi laskettaisiin kuitenkin kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille.

HE 310/2014 vp

67

Nykytilaa vastaavasti tulosindeksiä ei kui-tenkaan laskettaisi ammatillisesta peruskou-lutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetuille erityisopetuksen erityisen kou-lutustehtävän saaneille koulutuksen järjestä-jille.

Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukainen opiskelijahyvinvointikysely olisi valtakun-nallinen vuosittain tehtävä opiskelijoille suunnattu kysely, jossa kysyttäisiin opiskeli-joiden mielipidettä koulutuksen tavoitteiden toteutumista ja heidän hyvinvoinnistaan. Eh-dotetun 3 momentin mukaan opetus- ja kult-tuuriministeriön asetuksella säädettäisiin opiskelijahyvinvointikyselyn väittämistä ja pisteytyksestä.

Valtakunnallisten opiskelijahyvinvointi-kyselyn väittämät liittyisivät erityisesti am-matilliselle koulutukselle asetettuihin tavoit-teisiin sekä opiskelijoiden hyvinvointiin. Koulutuksen tavoitteista on säädetty amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 5 §:ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 2 §:ssä. Opiskelijan hyvinvoin-nista on säädetty oppilas- ja opiskelijahuolto-laissa (1287/2013), jossa asetetaan muun muassa tavoitteita oppilaitosyhteisön ja opis-keluympäristön hyvinvoinnille, terveellisyy-delle ja turvallisuudelle, yhteisöllisyydelle, osallistumiselle sekä kodin ja koulutuksen järjestäjän väliselle yhteistyölle. Oppilas- ja opiskeluhuoltolakia ei sovelleta ammatilli-sesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun koulutukseen, mutta kyseisessä laissa säädettyjä yleisluonteisia tavoitteita voitaisiin kuitenkin soveltuvin osin käyttää opiskelijahyvinvointikyselyn väittämien poh-jana.

Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan vaikuttavuusrahoituksen suoritteina käytet-täisiin opiskelijan antamaa työelämäpalautet-ta.

Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukainen läpäisyindeksi perustuisi koulutuksen lä-päisyn vuosittaiseen kasvuun, eli siihen, mi-ten koulutuksen järjestäjä on toiminnallaan onnistunut parantamaan koulutuksen läpäisyä ja ehkäisemään koulutuksen keskeyttämistä. Läpäisymittarin käyttöönoton tavoitteena on kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentä-mään koulutuksen keskeyttämistä. Keskeyt-tämisen ehkäisyssä voitaisiin hyödyntää esi-

merkiksi opiskelijan yksilöllisiä valinnan mahdollisuuksia, joustavia koulutuspolkuja, kuten mahdollisuutta suorittaa tutkinto osa kerrallaan sekä joustavia siirtymiä valmenta-van koulutuksen ja tutkintotavoitteisen kou-lutuksen välillä taikka tutkintotavoitteisen koulutuksen sisällä koulutusalalta toiselle.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetun valtuutus-säännöksen mukaan valtioneuvoston asetuk-sella säädettäisiin tarkemmin vaikuttavuusra-hoitusosuuden laskennassa käytettävistä mit-tareista ja tulosindeksin laskennasta.

25 §. Erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän rahoituskertoimet ja korotuskertoi-met. Lain 23 §:ssä säädettäisiin ammatillises-ta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen eri-tyisen koulutustehtävän perusteella järjestet-tävän koulutuksen rahoituskertoimista ja ko-rotuskertoimista. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävää koulutusta ei rahoitettaisi perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksiin perustuvan rahoituksen puitteissa. Erityisopetuksen eri-tyisen koulutustehtävän perusteella voidaan järjestää tutkintotavoitteista ammatillista pe-ruskoulutusta, ammatilliseen peruskoulutuk-seen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.

Voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston ase-tuksen 9 §:n 2 momentin mukaan erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa koulu-tusaloittain euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä maahanmuutta-jille järjestettävän ammatilliseen peruskoulu-tukseen valmistavan koulutuksen rahoituk-seen puolestaan sovelletaan ammatillisen pe-ruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 1,65.

Ehdotetun 1 momentin mukaan koulu-tusalojen, tutkintojen ja valmentavan koulu-tuksen väliset kustannuserot otettaisiin huo-mioon painottamalla toteutuneita opiskelija-vuosia erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän rahoituskertoimilla. Hallituksen esi-

HE 310/2014 vp

68

tyksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaiset erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän rahoituskertoimet vastaisivat lain 8 §:n perusteella säädettäviä rahoituskertoi-mia kuitenkin siten, että erityisopetuksen eri-tyisen koulutustehtävän rahoituskertoimissa huomioitaisiin nykytasoa vastaavasti voimas-sa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n 2 ja 3 momenteissa säädetyt korotukset. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoituskertoimet määriteltäisiin myös am-matilliseen peruskoulutukseen valmentavalle koulutukselle sekä työhön ja itsenäiseen elä-mään valmentavalle koulutukselle.

Voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston ase-tuksen 9 §:n 4 momentissa säädetään lisäksi erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa myönnettävistä muista korotuksista. Voimas-sa olevan säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjälle kyseisen säännöksen 2 ja 3 mo-mentin mukaan laskettua yksikköhintaa koro-tetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun am-matillisen koulutuksen keskimääräinen yk-sikköhinta kerrotaan luvulla 1,12. Jos koulu-tuksen järjestäminen edellyttää, että opiskeli-jalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavus-taja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opis-kelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saa-daan, kun mainittu keskimääräinen yksikkö-hinta kerrotaan luvulla 2,72.

Ehdotetun 2 momentin mukaan voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n 4 momentissa tarkoitetut korotukset otettaisiin huomioon painottamalla toteutu-neita opiskelijavuosia korotuskertoimilla. Korotuskertoimista säädettäisiin valtioneu-voston asetuksella. Asetukseen ehdotetun säännöksen mukaan korotuksia myönnettäi-siin opiskelijan vaikeavammaisuuden perus-teella sekä sillä perusteella, että koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Hal-lituksen esityksen liitteenä olevan asetus-luonnoksen mukaiset korotuskertoimet vas-taisivat tasoltaan nykyisiä asetuksen 9 §:n 4 momentin mukaisia kertoimia.

Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin myös siitä, miltä ajalta opiskelijavuosi kat-sottaisiin korotukseen oikeutetun opiskelijan suorittamaksi. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijavuosi katsottaisiin korotukseen oi-keutetun opiskelijan suorittamaksi niiden ka-lenteripäivien väliseltä ajalta, kun korotuksen peruste on voimassa. Opiskelijavuoteen kuu-luvaksi laskettaisiin mukaan sekä korotuksen perusteen alkamis- että päättymispäivä.

Ehdotetun 3 momentin mukaan erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus-kertoimista ja korotuskertoimista säädettäi-siin valtioneuvoston asetuksella.

26 §. Erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävän koulutuk-sen rahoituksen laskentaperusteet. Lain 26 §:ssä säädettäisiin erityisopetuksen erityi-sen koulutustehtävän rahoituksen laskentape-rusteista. Erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävää koulutusta rahoitettaisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneiden opis-kelijavuosien perusteella.

Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäi-siin huomioon otettavien opiskelijavuosien kokonaismäärän laskemisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan huomioon otettavien opiskelijavuosien kokonaismäärä saataisiin laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoi-tetut suoritemäärät. Käytännössä suoritteina huomioitavien opiskelijavuosien kokonais-määrä laskettaisiin siten, että pykälän 2 mo-mentin perusteella määriteltäisiin erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus-kertoimilla painotettujen opiskelijavuosien suoritemäärä, johon lisättäisiin 3 momentissa tarkoitetut 25 §:n 2 momentissa tarkoitettui-hin korotuksiin oikeutettujen opiskelijoiden suorittamat korotuskertoimilla painotetut opiskelijavuodet. Pykälän 2 ja 3 momenttien perusteella laskettuja suoritemääriä voitaisiin kuitenkin vähentää 4 momentissa säädetyllä tavalla, jos painottamattomien opiskelija-vuosien määrä on ylittänyt varainhoitovuon-na voimassa olevan järjestämisluvan mukai-sen erityisopetuksen erityisen koulutustehtä-vän perusteella järjestettävän koulutuksen opiskelijavuosien enimmäismäärän.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän tutkintotavoitteisen

HE 310/2014 vp

69

koulutuksen rahoituksen enimmäisajasta. Eri-tyisopetuksen erityisen koulutustehtävän pe-rusteella järjestettävään koulutukseen ei so-vellettaisi 10 §:n säännöksiä opiskelijan huomioimisesta perusrahoituksen perusteena, koska erityisopetusta rahoitetaan erillisrahoi-tuksen puitteissa. Ehdotetun säännöksen mu-kaan ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija otettaisiin huomioon rahoituksen perusteeksi enintään neljän opiskelijavuoden ajan. Neljän opiskelijavuoden täytyttyä opis-kelijan suoritteita ei voitaisi enää lukea rahoi-tuksen perusteeksi. Ammatillisesta peruskou-lutuksesta annetun lain 31 §:n 1 momentin mukaan ammatillinen perustutkinto tulee suorittaa enintään yhtä vuotta tutkinnon laa-juudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajas-sa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Neljän vuoden aikaraja vastaisi ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetussa laissa säädettyä pidentämätöntä tutkinnon suoritusaikaa.

Ehdotetun 2 momentin mukaan suoritteina otettaisiin huomioon varainhoitovuotta edel-tävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneet opiskelijavuodet, joita on painotettu lain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus-kertoimilla. Suoritteiden huomioimisen ajan-kohta vastaisi oppilaitosmuotoisen ammatil-lisen peruskoulutuksen perusrahoitusosuuden laskentaperusteena käytettyä suoritteiden huomioinnin ajankohtaa. Opiskelijavuosien laskentaan sovellettaisiin lain 21 §:n sään-nöksiä. Erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävään tutkinto-tavoitteiseen koulutukseen ei sovellettaisi lain 11 §:n mukaisia huomioon otettavien opiskelijavuosien määrää koskevia rajoituk-sia. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtä-vän perusteella järjestettävässä koulutuksessa olevan opiskelijan suorittamat opiskelijavuo-det voitaisiin lukea rahoituksen perusteeksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 31 §:ssä säädetyn opintojen suoritusajan aikana.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, miten lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettui-hin korotuksiin oikeutettujen opiskelijoiden suorittamat opiskelijavuodet otettaisiin huo-mioon erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävän koulutuk-

sen rahoituksessa. Ehdotetun säännöksen mukaan suoritteina huomioitaisiin näihin ko-rotuksiin oikeutettujen opiskelijoiden suorit-tamat opiskelijavuodet, joita painotettaisiin valtioneuvoston asetuksella säädettävillä ko-rotuskertoimilla.

Suoritteina huomioitaisiin kuitenkin enin-tään varainhoitovuonna voimassa olevan jär-jestämisluvan mukainen erityisopetuksen eri-tyisen koulutustehtävän mukainen opiskeli-javuosien kokonaismäärä. Niin sanotuilla eri-tyisoppilaitoksilla tämä opiskelijavuosimäärä vastaa järjestämisluvan mukaista kokonais-opiskelijavuosimäärää. Muilla erityisopetuk-sen erityisen koulutustehtävän saaneilla oppi-laitoksilla on järjestämisluvassa määritelty erikseen kiintiö erityistehtävän mukaisen eri-tyisopetuksen järjestämiseksi.

Jos varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuotena toteutuneet rahoitusker-toimilla painottamattomat opiskelijavuodet ylittävät varainhoitovuonna voimassa olevan järjestämisluvan mukaisen erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjes-tettävän koulutuksen opiskelijavuosien ko-konaismäärän, noudatettaisiin rahoituksen perusteena huomioon otettavien opiskelija-vuosien vähentämisessä vastaavia periaatteita kuin oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, joista säädetään lain 22 §:n 5 momentissa. Ehdotetun 4 momentin säännöksen mukaan 26 §:n 2 momentin mu-kaisia erityisopetuksen erityisen koulutusteh-tävän rahoituskertoimilla painotettujen suo-ritteiden määrää vähennettäisiin tällöin sa-massa suhteessa kuin rahoituskertoimilla painottamattomat opiskelijavuodet ylittävät järjestämisluvan mukaisen opiskelija-vuosimäärän. Vastaavasti vähennettäisiin 26 §:n 3 momentin mukaisia korotuskertoi-milla painotettujen opiskelijavuosien määrää.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoituksen mää-räytymisestä. Ehdotetun säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnettäisiin ra-hoitusta euromäärä, joka saataisiin kertomal-la lain 6 §:ssä tarkoitettu erityisopetuksen eri-tyisen koulutustehtävän perushinta 4 momen-

HE 310/2014 vp

70

tissa tarkoitettujen suoritteiden eli huomioon otettavien opiskelijavuosien määrällä.

27 §. Harkinnanvarainen rahoitus. Lain 27 §:ssä säädettäisiin harkinnanvaraisesta ra-hoituksesta. Ehdotetun säännöksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskou-lutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista rahoi-tusta koulutuksen järjestäjälle määrätyn eri-tyisen koulutustehtävän perusteella tai muus-ta erityisestä syystä. Ehdotettu säännös vas-taisi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 4 momentin voimassa olevaa säännöstä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa vastaavilla perusteilla.

28 §. Majoitusrahoitus. Voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-netun lain 25 §:n 4 momentin mukaan koulu-tuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan opiskelijoille annettavan majoitusedun perus-teella. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 37 §:n 3 momentin mukaan asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamas-sa opiskelija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta. Laissa ei kuitenkaan säädetä, missä tilanteissa koulutuksen järjestäjä on velvollinen tarjoamaan opiskelijalle tämän majoitusedun, vaan majoitusedun tarjoami-nen on koulutuksen järjestäjän päätettävissä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimassa olevassa 10 §:ssä säädetään erisuuruisista majoitusedun perusteella myönnettävistä ko-rotuksista. Pykälän 1 momentissa säädetään yksikköhinnan korottamisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 37 §:n 3 momentissa tarkoitetun majoitusedun perus-teella. Pykälän 2 momentissa säädetään yk-sikköhinnan korottamisesta erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjes-tettävässä koulutuksessa opiskelevan opiske-lijan majoitusedun perusteella. Ammatillises-ta peruskoulutuksesta annetun lain 38 §:n 2 momentin mukaan erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa opiskelijalle voidaan antaa täysihoito oppilasasuntolassa tai muussa ma-joituksessa.

Pykälän 3 momentissa puolestaan sääde-tään yksikköhinnan korottamisesta sisäoppi-laitosmuotoiseen koulutukseen kuuluvan ma-

joituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoi-den osalta. Ammatillisesta peruskoulutukses-ta annetun lain 37 §:n 2 momentin mukaan sisäoppilaitosmuotoisesti järjestetyssä koulu-tuksessa opiskelijalla on oikeus päivittäisen maksuttoman aterian lisäksi myös muuhun maksuttomaan ruokailuun.

Koulutuksen rahoituslain 28 §:ssä ehdote-taan säädettäväksi majoitusrahoituksesta. Ehdotetun säännöksen 1 momentin mukaan majoitusrahoitusta myönnettäisiin ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain 37 §:n 2 momentissa tarkoitetun sisäoppilaitosmuo-toisen koulutuksen majoitusedun perusteella, saman pykälän 3 momentissa tarkoitetun ma-joitusedun perusteella sekä mainitun lain 38 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen majoitusedun pe-rusteella. Majoitusrahoitusta myönnettäisiin siis samojen toimintojen järjestämiseen, joi-den perusteella voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin majoi-tusrahoituksen laskennan perusteena huomi-oon otettavista suoritteista. Ehdotetun sään-nöksen mukaan majoitusrahoituksen suorit-teina otettaisiin huomioon varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna pykälän1 momentissa tarkoitettuja etuja saaneiden opiskelijoiden suorittamat opiskelijavuodet. Opiskelijavuosi katsottaisiin mainittuja etuja saaneen opiskelijan suorittamaksi niiden ka-lenteripäivien väliseltä ajalta, kun opiskelijal-la on oikeus saada mainittua etua. Opiskeli-javuosien laskennassa huomioitaviksi päivik-si katsottaisiin kaikki kalenteripäivät etuuden saamisoikeuden alkamispäivästä lukien etuu-den päättymispäivään saakka. Opiskelijavuo-teen kuuluvaksi laskettaisiin mukaan sekä etuuden alkamis- että päättymispäivä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin koulu-tuksen järjestäjälle myönnettävän euromää-räisen majoitusrahoituksen laskemisesta. Eh-dotetun säännöksen mukaan koulutuksen jär-jestäjälle myönnettäisiin majoitusrahoitukse-na euromäärä, joka saataisiin kertomalla val-tioneuvoston asetuksella säädettävä majoi-tuksen perushinta 28 §:n 1 momentin kussa-kin kohdassa tarkoitettuja etuja saaneiden

HE 310/2014 vp

71

opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määrällä ja kyseisen edun majoituskertoimel-la, josta säädettäisiin valtioneuvoston asetuk-sella. Näin lasketut euromäärät laskettaisiin vielä yhteen, jolloin saataisiin koulutuksen järjestäjälle myönnettävän majoitusedun ko-konaiseuromäärä. 5 luku Oppilaitosmuotoisen ammatil-

lisen lisäkoulutuksen rahoi-tuksen määräytyminen

29 §. Rahoitusosuudet. Pykälässä säädettäi-siin talousarvion määrärahan jakautumisesta ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuuk-sien eli perusrahoitusosuuden, suoritusrahoi-tusosuuden ja vaikuttavuusrahoitusosuuden välillä. Valtion talousarviossa päätetään vuo-sittain oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdennettava määräraha. Määräraha jaettaisiin pykälässä säädetyllä ta-valla rahoitusosuuksiin. Ehdotuksen mukaan perusrahoitusosuus olisi 35 prosenttia, suori-tusrahoitusosuus 61 prosenttia ja vaikutta-vuusrahoitusosuus 4 prosenttia. Lakiin ehdo-tetaan myös siirtymäsäännöksiä, jotka koski-sivat rahoitusosuuksien jakautumista varain-hoitovuosina 2017—2019. Näitä prosentteja sovellettaisiin vuosia 2017—2019 koskevat siirtymäsäännökset huomioiden ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2020 myönnettä-vään rahoitukseen.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asetuk-senantovaltuudesta. Valtioneuvoston asetuk-sella on tarkoitus säätää oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen suoritusrahoi-tusosuuden jakautumisesta. Tarkoituksena on, että suoritusrahoitusosuuteen vaikuttavat sekä suoritetut tutkinnot että suoritetut tut-kinnon osat. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa edetään tutkinnon osa kerral-laan ja osalla opiskelijoista tavoitteena ei ole koko tutkinto vaan tutkinnon osa tai osia. Tämän takia on perusteltua, että pääosa suo-ritusrahoituksesta kohdennetaan koulutuksen järjestäjille tutkinnon osien perusteella. Kou-lutuksen järjestäjälle valmistavan koulutuk-sen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset katettaisiin suoritusrahoituksen osalta tutkin-non osa kerrallaan. Jos opiskelija suorittaa koko tutkinnon, saa koulutuksen järjestäjä si-tä koskevan kokonaisrahoituksen jo tutkin-

non osista. Lisäksi koulutuksen järjestäjä sai-si rahoitusta koko tutkinnon suorittamisesta, vaikka koulutuksen järjestämisestä aiheutu-vat kustannukset on katettu jo tutkinnon osi-en perusteella. Tutkinnon osien lisäksi suori-tukseen perustuvaa rahoitusta on kuitenkin tarkoituksenmukaista myöntää myös tutkin-noista, jotta riittävä kannuste koko tutkinnon suorittamiseen olisi olemassa. Tutkinnon pe-rusteella jaettu maksuosuus olisi kuitenkin selvästi tutkinnon osien perusteella makset-tavaa osuutta pienempi.

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin myös vaikuttavuusrahoitusosuuden jakautu-misesta. Vaikuttavuusrahoitusosuudessa huomioitaisiin opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute sekä se, kuinka suuri osa koulutuksen aloittaneista opiskelijoista suorittaa tutkinnon.

30 §. Opiskelijavuosien laskenta. Pykälässä säädettäisiin opiskelijavuoden laskemisesta ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Nykyisin ammatillisen lisäkoulutuksen suoritteena on käytetty opiskelijatyövuotta, joka on 190 vä-hintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Rahoitusjärjestelmän uu-distamisen yhteydessä kaikissa ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoissa ehdote-taan kuitenkin otettavaksi käyttöön opiskeli-javuoden käsite, joka korvaisi ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet rahoi-tuksen perusteena olevana suoritteena.

Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksi opiskelijavuosi muodostuu 365 kalenteripäi-västä, joina opiskelija on osallistunut näyttö-tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai tut-kintotilaisuuksiin. Opiskelijavuosi on rahoi-tuksen määrittämisessä käytettävä laskennal-linen suure. Käytännössä opiskelijavuosi ei voi karttua yksittäisen opiskelijan opinnoilla tai näyttöön osallistumisella, vaan kyseessä on rahoituksen perusteeksi määritelty suure, joka kuvaa koulutuksen järjestäjän ammatil-liseen lisäkoulutukseen osoittamaa työmää-rää.

Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta järjestetään ympäri vuoden opintojen alka-minen ja päättyminen eivät ole sidottu oppi-laitosten lukukausiin, vaan opinnot voivat al-kaa ja päättyä joustavasti milloin tahansa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorite-taan tavallisesti työn ohessa ja tutkinto voi-

HE 310/2014 vp

72

daan suorittaa myös tutkinnon osittain, jol-loin tutkinnon osien suorittamisen väliin voi jäädä taukoja. Näiden taukojen aikana opis-kelija ei opiskele vaan käy työssä ja palaa taas myöhemmin opintojen pariin. Näiden taukojen aikana kuluvia kalenteripäivä ei huomioida osana opiskelijavuotta.

Tämän vuoksi opiskelijavuosi koostuu niis-tä kalenteripäivistä, joina opiskelija osallis-tuu ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osaan valmistavaan koulutukseen seitsemän tunnin ajan tai osallistuu opiskelu- tai näyttösuunnitelman laatimiseen tai näyttö-tutkintotilaisuuteen. Seitsemän tunnin sääntö vastaa voimassa olevassa opetus- ja kulttuu-ritoimen rahoitusasetuksessa olevaa säännös-tä. Valmistavaan koulutukseen osallistumi-nen tarkoittaisi henkilökohtaisen opiskeluoh-jelman mukaan tapahtuvaa opiskelua, joka voisi koostua lähiopetuksesta, etäopetuksesta ja työssä oppimisesta. Myös henkilökohtai-sen opiskeluohjelman päivittäminen, tutkin-non osien suorittaminen, ohjaus, neuvonta, arviointi ja palaute olisivat osa opiskelija-vuotta.

31 §. Perusrahoitus. Pykälässä säädettäi-siin perusrahoitusosuuden laskentaperusteista oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisä-koulutuksessa.

Ehdotetun 1 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi seuraavan va-rainhoitovuoden perusrahoitusosuuden perus-teena käytettävien suoritteiden määrän. Pää-säännön mukaan suoritteina huomioitaisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltä-neen kolmen vuoden toteutuneet opiskelija-vuodet. Kolmen vuoden keskiarvon käyttä-minen tasaisi vuosittaisia eroja opiskelija-vuosien määrässä.

Pykälän 2 momentin mukaan opiskelija-vuosia painotettaisiin 9 §:ssä säädetyllä ker-toimella niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuolto-palveluja opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotuk-sen tarkoituksena on kompensoida erityisten opetus- tai oppilashuoltopalvelujen järjestä-misestä syntyviä ylimääräisiä kustannuksia. Opiskelijavuosi katsottaisiin erityisopetusta saaneen opiskelijan suorittamaksi niiden 30 §:ssä tarkoitettujen kalenteripäivien ajalta, joiden aikana koulutuksen järjestäjä on koh-

dentanut opiskelijaan 31 §:ssä tarkoitettuja palveluja.

Pykälän 3 momentin mukaan vailla perus-asteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoi-den opiskelijavuosia painotettaisiin 10 §:ssä säädetyllä koulutustasokertoimella. Koulu-tustasokertoimen tarkoituksena on ohjata koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan kohde-ryhmää koskevaa ohjaus- ja neuvontapalve-luita väestön koulutustason nostamista kos-kevien tavoitteiden mukaisesti sekä katta-maan ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuvia kuluja. Opiskelijan katsottaisiin olevan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva silloin, jos hänellä ei ole suoritettua tutkintoa koulu-tuksen alkaessa.

Pykälän 4 momentissa säädetään, että opis-kelijavuosia painotettaisiin koulutusalan ja tutkintojen kustannuseroihin perustuvilla 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoituskertoimilla.

Suoritteiden vuosittainen lukumäärä määri-teltäisiin edellä kuvatuilla kertoimilla paino-tettujen suoritteiden yhteenlaskettuna määrä-nä.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että vaikka laskennallisuus on perusrahoi-tusosuuden määräytymisen pääsääntö, voisi opetus- ja kulttuuriministeriö perustellusta syystä vahvistaa suoritteita myös laskennalli-sista perusteita poiketen. Poikkeamismahdol-lisuus voisi olla tarpeen esimerkiksi äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa, jolloin rahoi-tusta olisi kohdennettava tietyille aloille tai alueille laskennallisista säännöksistä poike-ten. Näissä tilanteissa ministeriö voisi päättää esimerkiksi koulutuksen järjestäjän suorittei-den lisäämisestä. Ministeriö voisi myös ra-joittaa laskennan perusteena käytettävien suoritteiden koulutuksenjärjestäjäkohtaista määrää. Rajoittamisen tarkoituksena olisi hil-litä yksittäisten koulutuksen järjestäjien suo-ritteiden hallitsematonta kasvua. Ministeriön tulisi vahvistaessaan suoritteet turvata amma-tillisen lisäkoulutuksen rahoituksen jakautu-minen alueellisesti tasapuolisesti koulutus-tarpeen mukaan.

32 §. Suoritusrahoitus. Pykälässä säädettäi-siin suoritusrahoitusosuuden laskentaperus-teista oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Ehdotetun 1 momentin säännöksen mukaan suoritusrahoitusosuudes-sa suoritteina huomioitaisiin varainhoitovuot-

HE 310/2014 vp

73

ta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suoritettujen tutkintojen sekä tutkinnon osien lukumäärän keskiarvo. Kol-men vuoden keskiarvon käyttäminen tasaisi vuosittaisia eroja suoritettujen tutkintojen se-kä tutkinnon osien määrässä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että tutkinnon osia painotettaisiin 9 §:ssä sääde-tyllä kertoimella niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- tai oppi-lashuoltopalveluja opiskelijan vamman, sai-rauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotuksen tarkoituksena on kompensoida erityisten opetus- tai oppilashuoltopalvelujen järjestämisestä syntyviä ylimääräisiä kustan-nuksia. Kompensointi tutkinnon osissa on pe-rustelua, sillä suurin osa suoritusrahoitukses-ta koostuu tutkinnon osien perusteella mak-settavasta rahoituksesta. Kaikki erityisopis-kelijat eivät myöskään suorita tai pysty suo-rittamaan koko tutkintoa. Tutkinnon osiin kohdentuva kompensaatio korvaa todellisia erityisopiskelusta syntyviä kustannuksia. Tutkinnon osa katsottaisiin erityisopetusta saaneen opiskelijan suorittamaksi silloin, jos opiskelija on saanut tutkintoa edeltävän val-mistavan koulutuksen aikana erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevi-en opiskelijoiden tutkinnon osia painotettai-siin 10 §:ssä säädetyllä koulutustasokertoi-mella. Koulutustasokertoimen tarkoituksena on ohjata koulutuksen järjestäjiä toteutta-maan kohderyhmää koskevia ohjaus- ja neu-vontapalveluita väestön koulutustason nos-tamista koskevien tavoitteiden mukaisesti se-kä kattamaan ohjauksesta ja neuvonnasta ai-heutuvia kuluja. Tutkinnon osiin ja tutkintoi-hin perustuvia suoritteita painotetaan koulu-tustasokertoimella, jos opiskelija on koulu-tuksen alkaessa ollut vailla perusasteen jäl-keistä tutkintoa.

Jos tutkinnon suorittaja osallistuu tutkinto-tilaisuuteen ilman valmistavaa koulutusta, tutkinto tai tutkinnon osa katsotaan vailla pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevan suoritta-maksi silloin, kun tutkinnon suorittaja on tut-kintotilaisuuteen osallistuessaan vailla perus-asteen jälkeistä tutkintoa.

Suoritettavien tutkinnon osien väliset erot puolestaan otettaisiin huomioon 34 §:ssä säädetyllä tutkinnonosakertoimella.

Tutkintoja painotettaisiin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden suo-ritusten perusteella määräytyvien opiskelija-vuosien osalta 10 §:ssä säädetyllä koulutus-tasokertoimella. Sen sijaan erityisopiskelua ei otettaisi huomioon tutkintojen perusteella maksettavaa rahoitusta määrättäessä, vaan erityisopiskelu tulisi huomioitavaksi osana perusrahoitusta ja tutkinnon osia. Näin siksi, että rahoituksen määräytymiseen vaikuttavat kaikki suoritetut tutkinnon osat, joista eri-tyisopiskelijan tutkinto koostuu. Koska eri-tyisopiskelua painotetaan kaikissa tutkinnon osissa, ei sitä tarvitse ottaa enää erikseen huomioon koko tutkinnon suorittamisessa. Koko tutkinnon suorittamisen perusteella maksettavaan rahoitukseen ei sisälly enää tutkinnonosasuoritusten ja perusrahoituksen lisäksi sellaisia lisäkustannuksia, joita olisi perustelua kompensoida erillisellä kertoimel-la.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin siitä, että tutkintoja ja tutkinnon osia painotetaan oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisä-koulutuksessa koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvillä 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoituskertoimilla. Rahoituskertoimet olisi-vat samat kuin perusrahoitusosuuden määrit-telyssä ja ne perustuvat koulutusalan ja tut-kintojen kustannuseroihin.

Suoritteiden vuosittainen lukumäärä määri-teltäisiin vastaavalla tavalla kuin perusrahoi-tusosuudessa edellä kuvatuilla kertoimilla painotettujen suoritteiden yhteenlaskettuna määränä.

33 §. Vaikuttavuusrahoitus. Pykälässä sää-dettäisiin vaikuttavuusrahoitusosuuden mää-räytymisperusteista oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Vaikutta-vuusrahoitusosuuden määräytymisperusteina käytettäisiin opiskelijahyvinvointikyselyä, opiskelijan antamaa työelämäpalautetta sekä sitä, kuinka suuri osa koulutuksen aloittaneis-ta suorittaa tutkinnon. Vaikuttavuusrahoituk-sen tarkoituksena on kiinnittää koulutuksen järjestäjien huomiota valmistavan koulutuk-sen ja tutkintotilaisuuksien laatuun. Vaikut-tavuusrahoitusosio on tarkoitus ottaa käyt-töön vasta siirtymäajan jälkeen vuonna 2020. Vaikuttavuusrahoitusosuudessa huomioon otettavat suoritteet muodostuisivat varainhoi-tovuotta edeltävää vuotta edeltäneen kalente-

HE 310/2014 vp

74

rivuoden aikana kerätyn opiskelijahyvinvoin-tikyselyn ja opiskelijan antaman työelämäpa-lautteen perusteella. Vaikuttavuusrahoi-tusosuuden laskennassa käytettävistä mitta-reista ja vaikuttavuusrahoitusosuuden lasken-tavasta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvos-ton asetuksella. 6 luku Oppisopimuskoulutuksen ra-

hoituksen määräytyminen

34 §. Oppisopimuskoulutuksena järjestet-tävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoi-tusosuudet. Pykälässä säädettäisiin talousar-vion määrärahan jakautumisesta oppisopi-muskoulutuksen peruskoulutuksen rahoitus-osuuksien eli perusrahoitusosuuden, suoritus-rahoitusosuuden ja vaikuttavuusrahoi-tusosuuden välillä. Valtion talousarviossa päätetään vuosittain oppisopimuskoulutukse-na järjestettävään ammatilliseen peruskoulu-tukseen kohdennettava määräraha. Määrära-ha jaettaisiin pykälässä säädetyllä tavalla ra-hoitusosuuksiin. Ehdotuksen mukaan perus-rahoitusosuus olisi 49,9 prosenttia, suoritus-rahoitusosuus 45,1 prosenttia ja vaikutta-vuusrahoitusosuus 5 prosenttia. Lakiin ehdo-tetaan myös siirtymäsäännöksiä, jotka koski-sivat rahoitusosuuksien jakautumista varain-hoitovuosina 2017—2019. Näitä prosentteja sovellettaisiin vuosia 2017—2019 koskevat siirtymäsäännökset huomioiden ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2020 myönnettä-vään rahoitukseen.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asetuk-senantovaltuudesta. Valtioneuvoston asetuk-sella on tarkoitus säätää oppisopimuskoulu-tuksena järjestettävän ammatillisen perus-koulutuksen suoritusrahoitusosuuden jakau-tumisesta. Tarkoituksena on, että suoritusra-hoitusosuuteen vaikuttavat sekä suoritetut tutkinnot että suoritetut tutkinnon osat. Näyt-tötutkintoon valmistavassa koulutuksessa edetään tutkinnon osa kerrallaan ja osalla opiskelijoista tavoitteena ei ole koko tutkinto vaan tutkinnon osa tai osia. Tämän takia on perusteltua, että suurempi osa suoritusrahoi-tuksesta kohdennetaan koulutuksen järjestä-jille tutkinnon osien perusteella. Koulutuksen järjestäjälle valmistavan koulutuksen järjes-tämisestä aiheutuvat kustannukset katettaisiin suoritusrahoituksen osalta tutkinnon osa ker-

rallaan. Jos opiskelija suorittaa koko tutkin-non, saa koulutuksen järjestäjä sitä koskevan kokonaisrahoituksen jo tutkinnon osista. Li-säksi koulutuksen järjestäjä saisi rahoitusta koko tutkinnon suorittamisesta, vaikka kou-lutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustan-nukset on katettu jo tutkinnon osien perus-teella. Tutkinnon osien lisäksi suoritukseen perustuvaa rahoitusta on kuitenkin tarkoituk-senmukaista myöntää myös tutkinnoista, jot-ta riittävä kannuste koko tutkinnon suoritta-miseen olisi olemassa.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vaikuttavuus-rahoitusosuudessa huomioitaisiin opiskelija-hyvinvointikysely ja opiskelijan antama työ-elämäpalaute sekä se, kuinka suuri koulutuk-sen aloittaneista suorittaa tutkinnon.

35 §. Oppisopimuskoulutuksena järjestet-tävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus-osuudet. Pykälässä säädettäisiin talousarvion määrärahan jakautumisesta oppisopimuskou-lutuksen lisäkoulutuksen rahoitusosuuksien eli perusrahoitusosuuden, suoritusrahoi-tusosuuden ja vaikuttavuusrahoitusosuuden välillä. Valtion talousarviossa päätetään vuo-sittain oppisopimuskoulutuksena järjestettä-vään ammatilliseen lisäkoulutukseen koh-dennettava määräraha. Kuten peruskoulutuk-sessa, myös lisäkoulutuksessa määrärahasta vähennettäisiin ensin 7 §:ssä tarkoitettu yksi-tyisille koulutuksen järjestäjille maksettava arvonlisäveron korvaukseen käytettävä ra-hamäärä. Tämän jälkeen jäljelle jäävä määrä-raha jaettaisiin pykälässä säädetyllä tavalla rahoitusosuuksiin. Ehdotuksen mukaan pe-rusrahoitusosuus olisi 35 prosenttia, suoritus-rahoitusosuus 60 prosenttia ja vaikuttavuus-rahoitusosuus 5 prosenttia. Lakiin ehdotetaan myös siirtymäsäännöksiä, jotka koskisivat rahoitusosuuksien jakautumista varainhoito-vuosina 2017—2019. Näitä prosentteja so-vellettaisiin vuosia 2017—2019 koskevat siirtymäsäännökset huomioiden ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2020 myönnettä-vään rahoitukseen.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asetuk-senantovaltuudesta. Valtioneuvoston asetuk-sella on tarkoitus säätää oppisopimuskoulu-tuksena järjestettävän ammatillisen lisäkou-lutuksen suoritusrahoitusosuuden jakautumi-sesta. Suoritusrahoitusosuuteen vaikuttavat

HE 310/2014 vp

75

sekä suoritetut tutkinnot että suoritetut tut-kinnon osat. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa edetään tutkinnon osa kerral-laan ja osalla opiskelijoista tavoitteena ei ole koko tutkinto vaan tutkinnon osa tai osia. Tämän takia on perusteltua, että pääosa suo-ritusrahoituksesta kohdennetaan koulutuksen järjestäjille tutkinnon osien perusteella. Kou-lutuksen järjestäjälle valmistavan koulutuk-sen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset katettaisiin suoritusrahoituksen osalta tutkin-non osa kerrallaan. Jos opiskelija suorittaa koko tutkinnon, saa koulutuksen järjestäjä si-tä koskevan kokonaisrahoituksen jo tutkin-non osista. Lisäksi koulutuksen järjestäjä sai-si rahoitusta koko tutkinnon suorittamisesta, vaikka koulutuksen järjestämisestä aiheutu-vat kustannukset on katettu jo tutkinnon osi-en perusteella. Tutkinnon osien lisäksi suori-tukseen perustuvaa rahoitusta on kuitenkin tarkoituksenmukaista myöntää myös tutkin-noista, jotta riittävä kannuste koko tutkinnon suorittamiseen olisi olemassa. Tutkinnon pe-rusteella jaettu maksuosuus olisi kuitenkin selvästi tutkinnon osien perusteella makset-tavaa osuutta pienempi.

Vaikuttavuusrahoitusosuudessa huomioi-taisiin oppisopimuskoulutuksen peruskoulu-tusta vastaavasti opiskelijahyvinvointikysely, opiskelijan antama työelämäpalaute sekä tut-kinnon suorittaminen.

36 §. Opiskelijavuosien laskenta oppisopi-muskoulutuksessa. Pykälässä säädettäisiin opiskelijatyövuoden laskemisesta oppisopi-muskoulutuksessa. Myös oppisopimuskoulu-tuksessa siirryttäisiin opiskelijavuosiin rahoi-tuksen perusteena olevana suoritteena.

Myös oppisopimuskoulutuksessa yksi opiskelijavuosi muodostuu 365 kalenteripäi-västä.

Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikai-seen työsopimukseen. Koulutusta järjestetään työsopimusten alkamis- ja päättymisajankoh-tien mukaisesti ympäri vuoden, eikä opinto-jen alkaminen ja päättyminen ole sidottu op-pilaitosten lukukausiin. Oppisopimuskoulu-tuksen aikana opiskelijatyövuoden osana tu-levat pääsäännön mukaan huomioiduksi kaikki kalenteripäivät oppisopimuksen alka-mis- ja päättymispäivän välillä. Opiskelija-vuoteen sisältyviin kalenteripäiviin laskettai-siin mukaan myös opiskelijan työsopimuksen

mukaiset loma-ajat, viikonloput tai muut säännölliset vapaapäivät, pyhäpäivät sekä opiskelijan satunnaiset esimerkiksi sairaudes-ta johtuvat poissaolot.

Oppisopimuksen päättyessä joko opintojen keskeytymisen tai tutkinnon suorittamisen vuoksi myös opiskelijavuoden laskenta päät-tyy.

Myös oppisopimuskoulutuksessa tutkinto voidaan suorittaa tutkinnon osittain, jolloin tutkinnon osien suorittamisen väliin voi jäädä taukoja. Näiden taukojen aikana opiskelija ei opiskele eikä näiden taukojen aikana kuluvia kalenteripäivä ei huomioida osana opiskeli-javuotta.

Opiskelijavuosien laskennassa ei myöskään huomioitaisi niitä kalenteripäivä, jolloin opiskelijan osallistumien oppisopimuksensa mukaiseen koulutukseen on yhdenjaksoisesti keskeytynyt vähintään 45 kalenteripäivän ajan sairauden, työsopimuslain 4 luvussa tar-koitetun perhevapaan, asevelvollisuuden tai muun vastaavaan seikan vuoksi.

37 §. Perusrahoitus. Pykälässä säädettäi-siin perusrahoitusosuuden laskentaperusteista oppisopimuskoulutuksessa. Rahoitus lasket-taisin pykälän 4 momentissa säädettyä poik-keusta lukuun ottamatta samoin perustein se-kä oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä perus- että lisäkoulutuksessa. Kumpaakin varten tehtäisiin kuitenkin erillinen rahoitus-päätös.

Ehdotetun 1 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi seuraavan va-rainhoitovuoden perusrahoitusosuuden perus-teena käytettävien suoritteiden määrän. Pää-säännön mukaan suoritteina huomioitaisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltä-neen kolmen vuoden toteutuneet opiskelija-vuodet. Kolmen vuoden keskiarvon käyttä-minen tasaisi vuosittaisia eroja opiskelija-vuosien määrässä.

Pykälän 2 momentin mukaan opiskelija-vuosia painotettaisiin 9 §:ssä säädetyllä ker-toimella niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuolto-palveluja opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotuk-sen tarkoituksena on kompensoida erityisten opetus- tai oppilashuoltopalvelujen järjestä-misestä syntyviä ylimääräisiä kustannuksia. Opiskelijavuosia painotettaisiin näyttötutkin-

HE 310/2014 vp

76

toon valmistavassa koulutuksessa erityisope-tusta saaneen opiskelijan osalta niiden 38 §:ssä tarkoitettujen kalenteripäivien ajalta, joiden aikana opiskelija on saanut 39 §:ssä tarkoitettuja palveluja. Oppisopimuskoulu-tuksena järjestettävässä tutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa erityis-opetusta saaneiden opiskelijoiden perusteella määräytyviä suoritteita painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kertoimella niiden kalenteripäivien ajalta, kun opiskelijalle laadittu ammatillises-ta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on voimassa.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevi-en opiskelijoiden perusteella määräytyviä opiskelijavuosia painotettaisiin oppisopimus-koulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa 10 §:ssä säädetyllä koulu-tustasokertoimella. Koulutustasokertoimen tarkoituksena on ohjata koulutuksen järjestä-jiä toteuttamaan kohderyhmää koskevaa oh-jaus- ja neuvontapalveluita väestön koulutus-tason nostamista koskevien tavoitteiden mu-kaisesti sekä kattamaan ohjauksesta ja neu-vonnasta aiheutuvia kuluja. Opiskelijan kat-sottaisiin olevan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva silloin, jos hänellä ei ole suo-ritettua tutkintoa oppisopimusta allekirjoitet-taessa.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että vaikka laskennallisuus on perusrahoi-tusosuuden määräytymisen pääsääntö, voisi opetus- ja kulttuuriministeriö perustellusta syystä vahvistaa suoritteita myös laskennalli-sista perusteita poiketen. Poikkeamismahdol-lisuus voisi olla tarpeen esimerkiksi äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa, jolloin rahoi-tusta olisi kohdennettava tietyille aloille tai alueille laskennallisista säännöksistä poike-ten. Näissä tilanteissa ministeriö voisi päättää esimerkiksi koulutuksen järjestäjän suorittei-den lisäämisestä. Ministeriö voisi myös ra-joittaa laskennan perusteena käytettävien suoritteiden koulutuksenjärjestäjäkohtaista määrää. Rajoittamisen tarkoituksena olisi hil-litä yksittäisten koulutuksen järjestäjien suo-ritteiden hallitsematonta kasvua. Ministeriön tulisi vahvistaessaan suoritteet turvata amma-tillisen lisäkoulutuksen rahoituksen jakautu-

minen alueellisesti tasapuolisesti koulutus-tarpeen mukaan.

38 §. Suoritusrahoitusosuuden laskentape-rusteet oppisopimuskoulutuksena järjestettä-vässä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Pykälässä säädettäisiin suoritusrahoitusosuu-den laskentaperusteista oppisopimuskoulu-tuksena suoritettavassa ammatillisessa perus-koulutuksessa. Ehdotetun 1 momentin sään-nöksen mukaan suoritusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suoritettujen tutkintojen sekä tutkin-non osien lukumäärän keskiarvo. Kolmen vuoden keskiarvon käyttäminen tasaisi vuo-sittaisia eroja suoritettujen tutkintojen sekä tutkinnon osien määrässä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tutkin-non osien painottamisesta. Säännöksen mu-kaan tutkinnon osia painotettaisiin 9 §:ssä säädetyllä kertoimella niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotuksen tarkoituksena on kom-pensoida erityisten opetus- tai oppilashuolto-palvelujen järjestämisestä syntyviä ylimää-räisiä kustannuksia. Kompensointi tutkinnon osissa on perustelua, sillä suurin osa suoritus-rahoituksesta koostuu tutkinnon osien perus-teella maksettavasta rahoituksesta. Kaikki erityisopiskelijat eivät myöskään suorita tai pysty suorittamaan koko tutkintoa. Tutkin-non osiin kohdentuva kompensaatio korvaa todellisia erityisopiskelusta syntyviä kustan-nuksia. Tutkinnon osa katsottaisiin erityis-opetusta saaneen opiskelijan suorittamaksi silloin, jos opiskelija on saanut tutkintoa edeltävän valmistavan koulutuksen aikana erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja tai silloin, jos opiskelijalle laadittu ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on voimassa tutkinnon suorittamispäivänä.

Suoritettavien tutkinnon osien väliset erot puolestaan otettaisiin huomioon 34 §:ssä säädetyllä tutkinnonosakertoimella.

Suoritteiden vuosittainen lukumäärä määri-teltäisiin vastaavalla tavalla kuin perusrahoi-tusosuudessa edellä kuvatuilla kertoimilla

HE 310/2014 vp

77

painotettujen suoritteiden yhteenlaskettuna määränä.

39 §. Suoritusrahoitusosuuden laskentape-rusteet oppisopimuskoulutuksena järjestettä-vässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Py-kälässä säädettäisiin suoritusrahoitusosuuden laskentaperusteista oppisopimuskoulutuksena suoritettavassa ammatillisessa lisäkoulutuk-sessa. Ehdotetun 1 momentin säännöksen mukaan suoritusrahoitusosuudessa suorittei-na huomioitaisiin varainhoitovuotta edeltä-vää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden ai-kana suoritettujen tutkintojen sekä tutkinnon osien lukumäärän keskiarvo. Kolmen vuoden keskiarvon käyttäminen tasaisi vuosittaisia eroja suoritettujen tutkintojen sekä tutkinnon osien määrässä.

Pykälän 2 momentin mukaan tutkinnon osia painotettaisiin 9 §:ssä säädetyllä kertoi-mella niiden opiskelijoiden osalta, joille an-netaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopal-veluja opiskelijan vamman, sairauden tai nii-hin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotuksen tarkoituksena on kompensoida erityisten ope-tus- tai oppilashuoltopalvelujen järjestämi-sestä syntyviä ylimääräisiä kustannuksia. Kompensointi tutkinnon osissa on perustelua, sillä suurin osa suoritusrahoituksesta koostuu tutkinnon osien perusteella maksettavasta ra-hoituksesta. Kaikki erityisopiskelijat eivät myöskään suorita tai pysty suorittamaan ko-ko tutkintoa. Tutkinnon osiin kohdentuva kompensaatio korvaa todellisia erityisopiske-lusta syntyviä kustannuksia. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa tutkinnon osa katsottaisiin erityisopetusta saaneen opiskelijan suoritta-maksi silloin, jos opiskelija on saanut tutkin-toa edeltävän valmistavan koulutuksen aika-na erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalve-luja.

Sen sijaan erityisopiskelua ei otettaisi huomioon tutkintojen perusteella maksetta-vaa rahoitusta määrättäessä, vaan erityisopis-kelu tulisi huomioitavaksi osana perusrahoi-tusta ja tutkinnon osia. Näin siksi, että rahoi-tuksen määräytymiseen vaikuttavat kaikki suoritetut tutkinnon osat, joista erityisopiske-lijan tutkinto koostuu. Koska erityisopiskelua painotetaan kaikissa tutkinnon osissa, ei sitä tarvitse ottaa enää erikseen huomioon koko tutkinnon suorittamisessa. Koko tutkinnon suorittamisen perusteella maksettavaan ra-

hoitukseen ei sisälly enää tutkinnonosasuori-tusten ja perusrahoituksen lisäksi sellaisia li-säkustannuksia, joita olisi perustelua kom-pensoida erillisellä kertoimella.

Suoritettavien tutkinnon osien väliset erot puolestaan otettaisiin huomioon 34 §:ssä säädetyllä tutkinnonosakertoimella.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevi-en opiskelijoiden tutkintoja ja tutkinnon osia painotettaisiin 10 §:ssä säädetyllä koulutus-tasokertoimella. Koulutustasokertoimen tar-koituksena on ohjata koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan kohderyhmää koskevaa ohjaus- ja neuvontapalveluita väestön koulutustason nostamista koskevien tavoitteiden mukaisesti sekä kattamaan ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuvia kuluja. Opiskelijan katsotaan ole-van vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-va silloin, kun hän ei ole suorittanut perusas-teen jälkeistä tutkintoa ennen oppisopimuk-sen tekemistä.

Oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta lisä-koulutuksesta poiketen oppisopimuskoulu-tuksessa suoritusrahoitusosuuden suoritteita ei painottaisi koulutusalan tai tutkinnon mu-kaan määräytyvillä rahoituskertoimilla. Suo-ritteiden vuosittainen lukumäärä määriteltäi-siin vastaavalla tavalla kuin perusrahoi-tusosuudessa edellä kuvatuilla kertoimilla painotettujen suoritteiden yhteenlaskettuna määränä.

40 §. Vaikuttavuusrahoitus. Pykälässä sää-dettäisiin vaikuttavuusrahoitusosuuden mää-räytymisperusteista. Vaikuttavuusrahoi-tusosuuden määräytymisperusteina käytettäi-siin opiskelijahyvinvointikyselyä, opiskelijan antamaa työelämäpalautetta sekä sitä, kuinka suuri osa koulutuksen aloittaneista opiskeli-joista suorittaa tutkinnon. Vaikuttavuusrahoi-tuksen tarkoituksena on kiinnittää koulutuk-sen järjestäjien huomiota valmistavan koulu-tuksen ja tutkintotilaisuuksien laatuun. Vai-kuttavuusrahoitusosio on tarkoitus ottaa käyt-töön vasta siirtymäajan jälkeen vuonna 2020. Vaikuttavuusrahoitusosuudessa huomioon otettavat suoritteet muodostuisivat varainhoi-tovuotta edeltävää vuotta edeltäneen kalente-rivuoden aikana kerätyn opiskelijahyvinvoin-tikyselyn ja opiskelijan antaman työelämäpa-lautteen perusteella. Vaikuttavuusrahoi-tusosuuden laskennassa käytettävistä mitta-reista ja vaikuttavuusrahoitusosuuden lasken-

HE 310/2014 vp

78

tavasta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvos-ton asetuksella. 7 luku Erityiset valtionavustukset

41 §. Valtionavustukset. Pykälässä säädet-täisiin mahdollisuudesta myöntää edellä 1 §:ssä tarkoitettujen koulutuksen ja toimin-nan järjestäjälle valtionavustusta kehittämis-tä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä var-ten, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityis-tehtäviä varten tai koulutuspoliittisten tavoit-teiden toteuttamiseksi. Rahoitusta ei kaksin-kertaisen rahoituksen välttämisen periaatteen mukaisesti voitaisi myöntää sellaiseen hank-keeseen tai toimintaan, jonka perusteella koulutuksen järjestäjälle esimerkiksi myön-netään 19 §:ssä tai 27 §:ssä tarkoitettua har-kinnanvaraista rahoitusta.

42 §. Saamenkieliseen ja saamen kielen koulutukseen myönnettävä valtionavustus se-kä eräät muut valtionavustukset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin saamenkieliseen ja saamen kielen koulukseen myönnettävän val-tionavustuksesta siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädet-täväksi, että lukiolain mukaisen toiminnan järjestäjälle myönnettäisiin valtionavustusta lukiokoulutuksen täydentävään vieraskielis-ten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksen-sa tukemiseen valtion talousarviossa tarkoi-tukseen osoitetun määrärahan puitteissa.

Pykälän 3 momentin perusteella valtion-avustusta voitaisiin myöntää myös kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa ra-jakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheu-tuviin kustannuksiin. Valtionavustuksista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston ase-tuksella.

Pykälä vastaisi voimassa olevaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain säännöstä. Luki-on ja ammatillisen koulutuksen pykälän mu-kaisista avustuksista säätäminen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain sijasta koulutuk-sen rahoituslaissa ei aiheuta tarvetta sisällöl-lisesti muuttaa valtioneuvoston asetusta saa-menkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavus-

tuksen perusteista (1769/2009) tai opetusmi-nisteriön asetusta vieraskielisten sekä saa-menkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtion-avustuksen perusteista (1777/2009).

43 §. Valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen. Pykälässä säädettäisiin, että sellaisilla näyttötutkintoja järjestäville, jotka eivät saa koulutukseen ja tutkintoihin valti-onosuutta olisi mahdollisuus saada valtion-avustusta tutkintojen järjestämiseen niissä ta-pauksissa, jossa tutkintoon osallistutaan il-man valmistavaa koulutusta. Säännöksen tar-koituksena on pitää tutkintomaksut myös näissä tilanteissa kohtuullisina. Sellaiset tut-kintojen järjestäjät, joilla on koulutuksen jär-jestämislupa, saisivat rahoituksen näyttötut-kintojen järjestämiseen osana tässä laissa säädettyä suoritusrahoitusta. Valtionavustuk-sesta voitaisiin säätää tarkemmin valtioneu-voston asetuksella. Pykälä vastaisi sisällöl-tään voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituslain 46 §:ää.

44 §. Valtionavustuslain soveltaminen. Py-kälän mukaan valtionavustuslain säännöksiä sovellettaisiin myönnettäviin valtionavustuk-siin, jos laissa ei toisin säädettäisi. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä. 8 luku Erinäiset säännökset

45 §. Valtion rahoitus ansio- ja liikenne-lentäjäkoulutukseen. Pykälässä säädettäisiin valtion rahoituksesta ansio- ja liikennelentä-jän ammattiin valmistavaan koulutukseen. Liikennelentäjäkoulutus ei ole tutkintojärjes-telmän mukaista koulutusta vaan sitä on ra-hoitettu muuna kuin tutkintotavoitteisena ammatillisena lisäkoulutuksena ammatillisten erikoisoppilaitosten talousarviomomentilta. Valtion talousarviossa erikoisoppilaitosten momentilla on ollut erikseen varattu enim-mäiskiintiö Suomen Ilmailuopistolle myön-nettäville opiskelijatyöpäiville. Vuodelle 2014 Suomen Ilmailuopistolle on myönnetty 10 423 opiskelijatyöpäivää ja yhteensä 6 354 505 euroa. Suomen Ilmailuopisto on toiminut ammatillisena erikoisoppilaitokse-na, ja sen kuten muidenkin erikoisoppilaitos-ten, sen rahoitus on ollut laskennallinen, eikä

HE 310/2014 vp

79

se kata kaikkia koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Tutkintoon joh-tamattoman koulutuksen rahoituksen lakates-sa lentäjäkoulutuksen rahoittaminen ei enää jatkossa ole mahdollista nykyisten rahoitus-perusteiden nojalla. Valtiontalouden kehys-päätöksen mukaan Suomen Ilmailuopiston rahoitus kuitenkin turvataan osana ammatilli-sen lisäkoulutuksen rahoitusta.

Koska ammatillisen lisäkoulutuksen rahoi-tuksen suoritteina ovat jatkossa tutkinnot ja tutkinnon osat, ei lentäjäkoulutus sovellu ra-hoitettavaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusperiaatteilla. Tämän vuoksi pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että ansio- ja lii-kennelentäjän ammattiin valmistavaa koulu-tusta ei jatkossa rahoitettaisi perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksiin perustuvalla rahoituksella, vaan sen rahoitus turvataan omalla opiskelijavuotta kohden määrätyllä hinnalla. Valtioneuvoston asetuksella säädet-täisiin opiskelijavuosikohtaisen hinnan eu-romääräinen suuruus. Opiskelijavuoden hin-taa korotettaisiin ammatillisen koulutuksen indeksillä noudattaen lain 6 §:ssä ja sen no-jalla säädettyjä menettelyitä. Opiskelijavuo-den hintaa korotettaisiin siis samassa suh-teessa kuin ammatillisen koulutuksen talous-arviossa päätettyä rahoitusta. Hinnasta sää-dettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nyky-tilaa vastaavalla tavalla rahoitus ei olisi kus-tannuksiin perustuvaa vaan laskennallista, mutta vuosittaisten suoritteiden määrän vaih-telu heijastuisi rahoituksen määrään. Rahoi-tuksen suoritteina huomioitaisiin opiskelija-vuodet, joiden rahoituksen perusteeksi tuleva määrä määräytyisi varainhoitovuotta edeltä-vää vuotta edeltävän kolmen vuoden kes-kiarvon perusteella. Opiskelijavuosi lasket-taisiin samoin perustein kuin ammatillisessa lisäkoulutuksessa, mutta opiskelijavuoteen laskettaisiin kaikki kalenteripäivät, jona opiskelija on osallistunut koulutukseen. Val-tion talousarviossa määrättäisiin ansio- ja lii-kennelentäjäkoulutukseen vuosittain myön-nettävien opiskelijavuosien enimmäismäärä.

46 §. Rahoituksen maksaminen. Valtion-osuuksien maksatus on tarkoitus hoitaa kes-kitetysti valtion talous- ja henkilöstöhallin-non palvelukeskuksesta. Tästä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta an-

netun lain 49 §:ssä. Ehdotettu säännös vastai-si voimassa olevaa säännöstä.

47 §. Maksatuksen keskeyttäminen. Pykä-lässä säädettäisiin valtionapuviranomaisen oikeudesta määrätä tämän lain mukaan myönnettävän rahoituksen tai avustuksen maksatus keskeytettäväksi. Maksatuksen keskeyttämistä koskevat säännökset ovat tar-peellisia, koska rahoitus perustuu monilta osin tosiasiallisen toiminnan määriin ja koska toiminnan järjestäjinä on myös monia yksi-tyisiä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toiminnan edellytykset voivat olosuhteiden myötä muuttua ja joiden toiminta saattaa esimerkik-si taloudellisten syiden takia loppua koko-naan. Esimerkiksi erityinen koulutustehtävä on osa pykälässä tarkoitettua rahoituksen pe-rusteena olevaa toimintaa. Mikäli koulutuk-sen järjestäjä lopettaisi erityisen koulutusteh-tävän, voitaisiin rahoituksen maksatus kes-keyttää. Koulutuksen järjestäjällä ei olisi oi-keutta saada rahoitusta rahoituksen perustee-na olevan toiminnan lopettamisen jälkeen. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä.

48 §. Oikaisuerän maksamatta ja perimättä jättäminen. Pykälän mukaan koulutuksen jär-jestäjäkohtaista alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun päätökseen pe-rustuvaa oikaisuerää ei makseta eikä peritä takaisin. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä eräitä teknisiä korjauksia lukuun ottamatta.

49 §. Valtionapuviranomainen. Pykälässä säädettäisiin toimivallan jakautumisesta eri valtionapuviranomaisten kesken. Toimival-taisia viranomaisia olisivat joko opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirasto tai Opetushallitus.

Pykälän 1 momentin mukaan aluehallinto-virasto olisi saamenkieliseen ja saamen kie-len opetukseen myönnettäviä valtionavustuk-sia koskevissa asioissa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asiois-ta, joissa Opetushallitus toimisi valtionapuvi-ranomaisena. Näitä olisivat muun muassa opetuksen toiminnalliseen kehittämiseen myönnettävät valtionavustukset sekä 42 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa.

Pykälän 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö olisi muissa asioissa val-tionapuviranomainen laissa tarkoitetuissa

HE 310/2014 vp

80

asioissa. Tarkempia säännöksiä toimivallan jaosta voitaisiin antaa valtioneuvoston ase-tuksella.

50 §. Tietojen toimittaminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituslain asianomaista säännöstä vastaavasti rahoituksen määräämiseksi tarvit-tavien tietojen toimittamisesta. Lisäksi mo-mentissa säädettäisiin myös kustannustieto-jen toimittamisesta, vaikka niitä ei esitetyn lain mukaan välittömästi käytetäkään rahoi-tuksen perusteen määrittämisessä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tutkin-totoimikuntien ja näyttötutkinnon järjestäjien velvollisuudesta toimittaa valtionapuviran-omaiselle rahoituksen määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin koulu-tuksen järjestäjän velvollisuudesta toimittaa rahoituksen perusteena käytettävät suoritteet valtionapuviranomaiselle laissa säädetyssä ajassa. Valtioneuvoston asetuksella säädettäi-siin tarkemmin tietojen toimittamista koske-vasta ajankohdasta.

Tarkempia säännöksiä tietojen toimittami-sesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuk-sella.

51 §. Tietojen tarkastus. Pykälä vastaa voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n säännöksiä tietojen tarkastuksesta.

52 §. Neuvottelumenettely. Pykälässä sää-dettäisiin neuvottelumenettelystä eräissä ti-lanteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö neu-vottelisi Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa seu-raavan varainhoitovuoden talousarvioon lais-sa tarkoitettua rahoitusta varten otettavasta määrärahasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelisi Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa myös rahoituksen määräämistä ja vahvista-mista varten tarvittavien tietojen toimittami-sesta.

53 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin mukaan valtionavustusta koskevaan päätök-seen saisi hakea muutosta siten kuin valtion-avustuslaissa säädetään. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain 60 §:n 4 momentin säännöstä.

Pykälän 2 momentin mukaan muuhun kuin valtionavustusta koskevaan päätökseen saisi vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa

(434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimusme-nettelystä säädetään hallintolain 7 a luvussa. Ehdotettu säännös vastaisi osittain voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetun lain 60 §:n 1 momentin sään-nöstä. Oikaisuvaatimus osoitettaisiin nykyti-laa vastaavasti päätöksen tehneelle valtion-apuviranomaiselle. Ehdotettu uusi säännös ei kuitenkaan sisältäisi poikkeusta hallintolain mukaisesta oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajasta, joten oikaisuvaatimuksen teke-misen määräaika ehdotetaan lyhennettäväksi kolmesta kuukaudesta hallintolain mukaiseen 30 päivään.

Voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 60 §:n 1 momentin mukaan oikaisua saa vaatia kaikkiin kyseisen lain nojalla tehtyihin muihin kuin valtioavus-tuspäätöksiin. Oikaisuvaatimus soveltuukin hyvin asiaryhmiin, joissa rutiininomaisesti ratkaistaan paljon samankaltaisia asioita ja päätösten perustelut saattavat olla niukat. Ta-kaisinperintää koskevat päätökset sen sijaan perustuvat jo hallintomenettelyn ensivaihees-sa laajaan ja perusteelliseen selvitykseen ja päätökset perustellaan yksityiskohtaisesti. Muutoksenhakuvaiheessa onkin tällöin pää-sääntöisesti kyse erimielisyydestä laintulkin-nassa, jolloin oikaisuvaatimus ei tuo lisäar-voa asian käsittelyyn, vaan voi tarpeettomasti hidastaa asian saattamista tuomioistuimen arvioitavaksi. Pykälän 2 momentissa ehdote-taankin säädettäväksi, että oikaisua ei saisi vaatia lain 55 §:ssä tarkoitettuun rahoituksen takaisinperintää koskevaan päätökseen.

Pykälän 2 momentin mukaan oikaisua ei saisi vaatia myöskään rahoituksen myöntä-misestä koskevaan päätökseen siltä osin, kuin se koskee huomioon otettavia suoritemääriä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi ra-hoituksen perusteena huomioitavat suorite-määrät rahoituspäätöksestä erillisellä päätök-sellä, johon koulutuksen järjestäjä voi hakea erikseen muutosta. Rahoituksen myöntämi-sestä koskevassa päätöksessä käytetään ai-empaan suoritteiden vahvistamispäätökseen perustuvia suoritemääriä, joten suoritemääriä koskeva valituskielto rahoituspäätöksen yh-teydessä on perusteltu.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muu-toksenhausta hallinto-oikeuteen ja korkeim-paan hallinto-oikeuteen. Ehdotetun säännök-

HE 310/2014 vp

81

sen mukaan pykälän 2 momentissa tarkoitet-tuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätök-seen sekä 55 §:ssä tarkoitettuun rahoituksen takaisinperintää koskevaan päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Voimassa olevan ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 60 §:n 2 momentin mukaan oikaisuvaa-timuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa säädetään. Voimassa ole-van hallintolainkäyttölain 7 §:n mukaan mi-nisteriön päätöksestä saa valittaa korkeim-paan hallinto-oikeuteen. Eduskunnan käsitel-tävänä on kuitenkin hallituksen esitys edus-kunnalle eräiden hallintoasioiden muutok-senhakusäännösten muuttamisesta (HE 230/2014 vp), jossa hallintolainkäyttölain 7 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ministeriön päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla korkeimman hallinto-oikeuden sijasta hallinto-oikeuteen. Pykälän 3 mo-menttiin ehdotettu säännös vastaisikin hallin-tolainkäyttölakiin ehdotettua uutta yleissään-nöstä hallinto-oikeudesta ensimmäisenä muutoksenhakuasteena ministeriöiden pää-töksiin.

Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallin-toasioiden muutoksenhakusäännösten muut-tamista koskevassa hallituksen esityksessä on myös ehdotettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen osoitettavien valitusten valituslu-pajärjestelmän laajentamista. Pykälän 3 mo-mentissa ehdotetaankin säädettäväksi, että muuhun kuin rahoituksen takaisinperintää koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Vali-tuslupa ei koskisi rahoituksen takaisinperin-tää koskevan hallinto-oikeuden päätöksen muutoksenhakuoikeutta, vaan näihin päätök-siin voitaisiin aina hakea muutosta korkeim-malta hallinto-oikeudelta hallintolainkäyttö-lain mukaisesti.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin rahoi-tuksen myöntämisestä koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Hallintolainkäyttölain 31 §:n mu-kaan päätöstä, johon saa hakea muutosta va-littamalla, ei saa panna täytäntöön ennen

kuin se on saanut lainvoiman. Hallintolain-käyttölain mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään. Ra-hoituksen myöntämistä koskeva päätös voi olla vailla lainvoimaa sen vuoksi, että suori-temääriä koskevaan oikaisuvaatimukseen an-netusta päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Rahoituksen myöntämistä koske-va päätös voi olla vailla lainvoimaa myös sen vuoksi, että myönnetyn rahoituksen maksa-tushetkellä oikaisuvaatimuksen perusteella annetun päätöksen valitusaika ei ole kulunut umpeen tai päätöksestä on valitettu. Olisi kuitenkin rahoitusta saavan koulutuksen jär-jestäjän edun vastaista, että rahoituspäätöstä ei voitaisi panna täytäntöön eli rahoitusta maksaa, jos päätös on vielä vailla lainvoi-maa. Ehdotettu säännös päätöksen täytän-töönpanosta lainvoimaa vailla olevana koski-si vain rahoituksen myöntämistä koskevia päätöksiä, mutta ei rahoituksen takaisinperin-tää koskevia päätöksiä.

54 §. Saamatta jääneen rahoituksen suorit-taminen. Pykälässä säädettäisiin saamatta jääneen rahoituksen suorittamisvelvollisuu-desta. Ehdotetun 1 momentin säännöksen mukaan olisi saamatta jäänyt rahoitus suori-tettava, jos viiden vuoden kuluessa oi-kaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn mää-räajan päättymisestä ilmenee rahoituksen määrään vaikuttavia tietoja, jotka eivät ole olleet koulutuksen järjestäjän tiedossa. Pykä-lä vastaisi sisällöltään voimassa olevan ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin säännöstä. Säännöstä ei sovellettaisi sellaisessa tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjä havaitsee sellaisen vir-heen rahoituksen määräytymisperusteiksi il-moittamissaan tiedoissa, jonka koulutuksen järjestäjä on tiennyt tai jonka sen olisi pitänyt tietää, ei rahoitusta tulisi korjata koulutuksen järjestäjän eduksi.

Saamatta jäänyt rahoitus todettaisiin otta-malla huomioon aiemmin puuttuneet rahoi-tuksen määräytymisperusteena käytettävät tiedot ja laskemalla rahoitus uudelleen kysei-sen varainhoitovuoden osalta. Muutoin saa-matta jääneen etuuden suorittamisessa nou-datettaisiin hallintolain 50 §:n säännöksiä asiavirheen korjaamisesta, jonka mukaan päätöstä voidaan korjata asianosaisen vahin-

HE 310/2014 vp

82

goksi vain asianosaisen suostumuksella, jos virhe ei ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Suhteellisessa rahoitusjärjes-telmässä yhden koulutuksen järjestäjän rahoi-tuksen määrän kasvattaminen puuttuneiden suoritteiden perusteella tarkoittaa yleensä si-tä, että muille järjestäjille on kyseisenä va-rainhoitovuonna maksettu liikaa rahoitusta. Muille koulutuksen järjestäjille myönnettyä rahoitusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti perit-täisi takaisin, jos yhdelle koulutuksen järjes-täjälle myönnettyä rahoitusta korjattaisiin tämän pykälän mukaisesti.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetun säännök-sen mukaan saamatta jäänyt rahoitus otettai-siin huomioon seuraavan mahdollisen va-rainhoitovuoden rahoitusta myönnettäessä. Seuraava mahdollinen varainhoitovuosi olisi se vuosi, jota koskevia rahoituspäätöksiä ei ole vielä tehty. Edellisinä varainhoitovuosina saamatta jäänyt tämän pykälän nojalla suori-tettava rahoitus vähennettäisiin kyseisen va-rainhoitovuoden rahoituksesta ennen rahoi-tuksen jakamista perus-, suoritus- ja vaikut-tavuusrahoitusosuuksiin.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin saa-matta jääneen rahoituksen suoritusvelvolli-suuden päättymisestä. Ehdotetun säännöksen mukaan saamatta jäänyttä rahoitusta ei suori-tettaisi, jos 1 momentissa tarkoitetut tiedot ilmenisivät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymises-tä, jolle myönnettävää rahoitusta tiedot kos-kevat. Esimerkiksi vuodelle 2017 myönnet-tyä rahoitusta voitaisiin korjata uusien vuo-den 2022 loppuun mennessä ilmenevien tie-tojen perusteella. Tiedon ilmenemisellä tar-koitetaan sitä ajanhetkeä, kun tieto on tullut valtionapuviranomaisen tietoon tai sen olisi pitänyt olla valtionapuviranomaisen tiedossa. Ehdotettu säännös merkitsisi poikkeusta hal-lintolain 52 §:n säännökseen, jonka mukaan aloite tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 63 §:n säännöstä. Voimassa olevaan säännökseen verrattuna säännöksen sanamuotoa tarkennettaisiin kui-tenkin siten, että suoritusvelvollisuuden päät-tymistä koskevan määräajan laskeminen si-dottaisiin sen varainhoitovuoden loppuun,

jolle myönnettyä rahoitusta tiedot koskevat eikä sen varainhoitovuoden päättymiseen, jona etuus olisi tullut suorittaa.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetun säännök-sen mukaan saamatta jäänyt rahoitus otettai-siin huomioon seuraavan mahdollisen va-rainhoitovuoden rahoitusta myönnettäessä. Seuraava mahdollinen varainhoitovuosi olisi se vuosi, jota koskevia rahoituspäätöksiä ei ole vielä tehty. Edellisinä varainhoitovuosina saamatta jäänyt tämän pykälän nojalla suori-tettava rahoitus vähennettäisiin kyseisen va-rainhoitovuoden rahoituksesta ennen rahoi-tuksen jakamista perus-, suoritus- ja vaikut-tavuusrahoitusosuuksiin. Ehdotettua säännös-tä sovellettaisiin lain 54 §:ssä tarkoitettujen tilanteiden lisäksi rahoituspäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen tai valituksen perusteella myönnettävään saamatta jääneeseen rahoi-tukseen. Suhteellisessa rahoitusjärjestelmässä yhden koulutuksen järjestäjän rahoituksen määrän kasvattaminen tarkoittaisi sitä, että muille järjestäjille on kyseisenä varainhoito-vuonna maksettu liikaa rahoitusta. Takautu-vasti maksettavat rahoituserät otettaisiin kui-tenkin ehdotuksen mukaisesti huomioon seu-raavan mahdollisen varainhoitovuoden rahoi-tusta myönnettäessä, koska varainhoitovuo-delle jo myönnettyä kaikkien koulutuksen järjestäjien rahoitusta ei ole perusteltua enää muuttaa jonkin koulutuksen järjestäjän saa-matta jääneen rahoituksen korjaamiseksi.

55 §. Rahoituksen takaisinperintä. Pykäläs-sä säädettäisiin perusteettomasti myönnetyn rahoituksen takaisinperinnästä. Ehdotetun säännöksen mukaan valtionapuviranomaisen olisi määrättävä liikaa maksettu rahoitus ta-kaisin perittäväksi, jos koulutuksen järjestä-jälle olisi myönnetty perusteettomasti kysei-sen lain nojalla rahoitusta. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevan opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 62 §:n 1 momentin säännöstä perusteettoman edun palauttamisesta.

Hallintolain 50 §:ssä säädetään päätöksessä olevan asiavirheen korjaamisesta. Kyseisen säännöksen mukaan viranomainen voi pois-taa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen muun muassa silloin, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelli-seen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Hallintolain mukaan päätök-

HE 310/2014 vp

83

sen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätök-sen korjaamiseen. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheu-tunut asianosaisen omasta menettelystä. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö voisi siis korjata myönnettyä rahoitusta koulutuksen järjestä-jän vahingoksi ja periä liikaa maksetun rahoi-tuksen takaisin, jos koulutuksen järjestäjä on antanut puutteellisia tai virheellisiä tietoja, joiden perusteella rahoitusta on myönnetty. Kirjoitus- ja laskuvirheen korjaamisesta sää-detään hallintolain 51 §:ssä. Kyseisen sään-nöksen mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuut-tomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Rahoituk-sen laskennassa tapahtuvat mahdolliset las-kuvirheet voitaisiin siis korjata hallintolain 51 §:n nojalla myös asianosaisen vahingoksi ilman suostumusta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ta-kaisinperinnän kohtuullistamisesta. Ehdote-tun säännöksen mukaan takaisinperinnästä voitaisiin luopua kokonaan tai osittain, jos takaisinperittävä määrä on vähäinen taikka jos takaisinperintää tai 56 §:ssä tarkoitetun koron perimistä olisi pidettävä kohtuuttoma-na. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetun lain 62 §:n 2 momentin sään-nöstä, mutta säännöksen sanamuotoa tarken-nettaisiin siten, että kohtuullistaminen voisi koskea takaisinperittävää määrää kokonaan tai osittain.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ta-kaisinperintäpäätöksen tekemisen määräajas-ta. Ehdotetun säännöksen mukaan valtion-apuviranomaisen olisi tehtävä päätös ta-kaisinperinnästä viimeistään viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymises-tä, jolle myönnettyä rahoitusta takaisinperin-tä koskee. Esimerkiksi vuodelle 2017 myön-nettyä rahoitusta koskeva takaisinperintäpää-tös tulisi tehdä vuoden 2022 loppuun men-nessä. Määräaika koskisi valtionapuviran-omaisen tekemää takaisinperintäpäätöstä. Jos valtionapuviranomainen on tehnyt päätöksen pykälässä säädetyssä määräajassa, mutta

muutoksenhaun vuoksi päätös takaisinperin-nästä tulee lainvoimaiseksi vasta määräajan päättymisen jälkeen, liikaa maksettu rahoitus voidaan periä takaisin muutoksenhakuasteen lainvoimaisen päätöksen perusteella.

Pykälän 3 momenttiin ehdotettu säännös merkitsisi poikkeusta hallintolain 52 §:n säännökseen, jonka mukaan aloite tai vaati-mus virheen korjaamiseksi on esitettävä vii-den vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Ehdotettu säännös vastaisi sisällöltään voi-massa olevan opetus- ja kulttuuritoimen ra-hoituksesta annetun lain 63 §:n säännöstä. Voimassa olevaan säännökseen verrattuna säännöksen sanamuotoa tarkennettaisiin kui-tenkin siten, että takaisinperintäpäätöksen te-kemistä koskevan määräajan laskeminen si-dottaisiin sen varainhoitovuoden loppuun, jolle myönnettyä rahoitusta takaisinperintä koskee eikä sen varainhoitovuoden päättymi-seen, jona takaisinperittävä etuus on suoritet-tu.

56 §. Korko, viivästyskorko ja kuittaus. Ko-ronmaksuvelvollisuus alkaisi palauttamis- tai takaisinperintätilanteissa siitä päivästä, jona rahoitus tai sen osa on maksettu koulutuksen järjestäjälle. Korkoa olisi maksettava siihen päivään saakka, jona rahoitus maksetaan ta-kaisin ja enintään rahoituksen takaisinmak-samiselle opetus- ja kulttuuriministeriön määräämään eräpäivään. Pykälän mukaan koulutuksen järjestäjän tulisi maksaa viiväs-tyskorkoa silloin, kun koulutuksen järjestäjä ei ole täyttänyt takaisinmaksuvelvollisuut-taan viimeistään opetus- ja kulttuuriministe-riön asettamassa määräajassa. Säännös vastaa osin yliopistolain 56 ja 57 §:n säännöstä.

57 §. Kunnan peruspalvelujen valtionosuu-desta annetun lain eräiden säännösten sovel-taminen. Pykälässä säädettäisiin miltä osin tässä laissa säädettäviin toimintoihin sovel-lettaisiin kunnan peruspalvelujen valtion-osuudesta annetun lain säännöksiä. Voimassa olevaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusla-kia vastaavasti pykälässä viitattaisiin kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain uusien ja laajentuvien valtionosuustehtä-vien valtionosuudesta annettuun säännök-seen, säännökseen kunnan asukasmäärän määräytymisestä, joka on tarpeellinen määri-tettäessä kunnan asukaskohtaista mak-suosuutta sekä syrjäisyyskerrointa, sekä

HE 310/2014 vp

84

säännöstä aluehallintoviraston toimivallasta uhkasakon asettamiseen tilanteessa, jossa kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättä-nyt noudattamatta laissa tai lain nojalla sää-detyn tai määrätyn velvoitteen. Kunnan pe-ruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain säännöksiä valtionosuuden ja rahoituksen myöntämisestä kuntajakoa muutettaessa ja säännöstä valtionosuuksien ja rahoituksen määräytymisestä kunnan alueen jakamista-pauksissa ei enää sovellettaisi tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen, sillä rahoituksen määräytymisestä uusien koulutuksen järjestä-jien syntyessä ja vanhojen yhdistyessä sääde-tään tässä laissa erikseen. 9 luku Voimaantulo- ja siirtymä-

säännökset

58 §. Voimaantulo. Pykälän 1 momentti si-sältäisi säännöksen lain voimaantulosta. Py-kälän 2 momentin mukaan lakia sovellettai-siin ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2017 myönnettävään rahoitukseen.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin lain 5 §:ssä tarkoitettujen indeksitarkistusten käyttöönotosta. Ehdotetun säännöksen mu-kaan indeksikorotusta sovellettaisiin ensim-mäisen kerran päätettäessä lain 3 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettua valtion talousarvion määrärahaa varainhoitovuodelle 2017. Vas-taavasti indeksikorotus tehtäisiin varainhoi-tovuoden 2017 rahoituksessa käytettäviin 6 §:ssä tarkoitettuihin majoituksen perushin-taan ja erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perushintaan. Indeksikorotuksena huomioitaisiin 5 §:n säännösten mukaisesti ensimmäinen indeksitarkistus vastaisi vuo-den 2014 kustannustason nousua.

Pykälän 3 momentin mukaan lain 4 §:n 3 ja 4 momenteissa tarkoitettuja laskennallisiin eriin indeksikorotusta sovellettaisiin ensim-mäisen kerran varainhoitovuodelle 2018. Ky-seiset laskennalliset erät on laissa määritelty tai tarkoitus määritellä vuoden 2017 tasossa, joten kyseisiin eriin ei tehtäisi indeksikoro-tusta vielä varainhoitovuodelle 2017.

Säännöksen 4 momentin mukaan lain 10 §:ää ei sovellettaisi opiskelijaan, joka on aloittanut tutkinnon suorittamisen ennen lain voimaan tuloa. Lain 10 §:ssä säädetään aika-

rajoista, joiden puitteissa opiskelija voidaan huomioida perusrahoituksen perusteeksi. Näitä aikarajoja ei sovellettaisi tutkinnon suorittamisen ennen lain voimaan tuloa aloit-taisiin opiskelijoihin, koska ei ole perustel-tua, että tällaisia rajoituksia sovellettaisiin ta-kautuvasti. Rajoitusten soveltaminen takau-tuvasti edellyttäisi merkittävää hallinnollista työmäärää, koska jokaisen yksittäisen opis-kelijan kohdalta tulisi tällöin määritellä, mo-nenko vuoden ajan hänet voitaisiin vielä huomioida rahoituksen perusteeksi.

Ehdotetun 5 momentin mukaan lain 50 §:n 2 momenttia sovellettaisiin jo 1 päivästä tou-kokuuta 2015.

59 §. Opiskelijavuosien ja lukion oppimää-rän laskentaa koskevat siirtymäsäännökset lukiokoulutuksessa. Pykälässä säädetään vuo-sina 2017 ja 2018 ja 2020 rahoituksessa käy-tettävän opiskelijavuosien sekä lukion oppi-määrän laskennassa käytettävää vuotta ja painokerrointa.

60 §. Lukiokoulutuksen harkinnanvaraista rahoitusta ja rahoitusosuuksia koskevat siir-tymäsäännökset. Pykälän 1 momentissa sää-dettäisiin vuosille 2017—2021 harkinnanva-raisen rahoituksen suuremmasta osuudesta. Pykälän 2—4 momentissa säädetään rahoi-tuksen jakautumisesta rahoitusosuuksiin vuo-sina 2017—2019.

61 §. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusosuuksia koskevat siirtymäsäännökset. Lain 62 §:ssä olisi rahoi-tusosuuksien jakautumista oppilaitosmuotoi-sessa ammatillisessa peruskoulutuksessa koskeva siirtymäsäännös. Säännöksessä eh-dotettaisiin, että uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönoton ensimmäisinä vuosina perusra-hoituksen osuus olisi suurempi ja suoritusra-hoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen osuuk-sia nostettaisiin vähitellen siten, että lain 20 §:ssä säädetty rahoitusosuuksien jakautu-minen olisi täysimääräisesti käytössä ensim-mäisen kerran myönnettäessä rahoitusta va-rainhoitovuodelle 2021. Ehdotetun säännök-sen mukaan vuonna 2017 perusrahoitusosuus olisi 86 prosenttia, suoritusrahoitusosuus 10 prosenttia ja vaikuttavuusrahoitusosuus neljä prosenttia. Varainhoitovuonna 2018 perusra-hoitusosuus olisi 81 prosenttia, suoritusrahoi-tusosuus 15 prosenttia ja vaikuttavuusrahoi-tusosuus neljä prosenttia. Varainhoitovuonna

HE 310/2014 vp

85

2019 perusrahoitusosuus olisi 71 prosenttia, suoritusrahoitusosuus 25 prosenttia ja vaikut-tavuusrahoitusosuus neljä prosenttia. Varain-hoitovuonna 2020 perusrahoitusosuus olisi 59 prosenttia ja suoritusrahoitusosuus 35 prosenttia. Vaikuttavuusrahoituksen osuus olisi vuonna 2020 lain 19 §:n 1 momentin mukainen eli kuusi prosenttia.

62 §. Opiskelijavuosien laskenta varainhoi-tovuosina 2017 ja 2018 oppilaitosmuotoises-sa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lain 61 §:ssä olisi siirtymäsäännös, joka koskisi opiskelijavuosien laskentaa oppilaitosmuo-toisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa myönnettäessä rahoitusta varainhoitovuosille 2017 ja 2018. Siirtymäsäännös olisi tarpeen, koska lain säännösten mukaan varainhoito-vuosina 2017 ja 2018 rahoituksen perusteena käytettäisiin vuosien 2015 ja 2016 toteutu-neita opiskelijavuosia koskevia tietoja. Näiltä vuosilta ei kuitenkaan ole vielä saatavissa tie-toja uuden lain mukaisista opiskelijavuosista, joten opiskelijavuodet korvattaisiin lasken-nallisesti käyttämällä voimassa olevan rahoi-tusjärjestelmän mukaan kerättyjä opiskelija-määrätietoja.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetulla säännök-sellä poikettaisiin lain 21 ja 22 §:ssä sääde-tystä opiskelijavuosien laskennasta. Ehdote-tun säännöksen 1 momentin mukaan myön-nettäessä rahoitusta varainhoitovuosille 2017 ja 2018 käytettäisiin 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuna opiskelijavuosien määränä kes-kimääräistä opiskelijamäärää. Myös 22 §:n 3 ja 4 momenteissa tarkoitettuna erityisopetus-ta saaneiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määränä käytettäisiin eri-tyisopetusta saaneiden opiskelijoiden keski-määräistä määrää. Lain 22 §:n 3 momentin mukaan suoritteina huomioidaan ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain mu-kaista ammatillista perustutkintoa suorittavi-en erityisopiskelijoiden suorittamat opiskeli-javuodet ja mainitun pykälän 4 momentissa säädetään siitä, milloin opiskelijavuosi katso-taan erityisopetusta saavan opiskelijan suorit-tamaksi. Voimassa olevan rahoitusjärjestel-män mukaan tiedot erityisopetusta saaneista opiskelijoista kerätään laskentapäivien tilan-teen mukaisesti, joten ehdotettu siirtymä-säännös huomioiden lain 22 §:n 4 momentin mukaista erityisopetusta saavan opiskelijan

määritelmää ei voitaisi soveltaa myönnettä-essä rahoitusta varainhoitovuosille 2017 ja 2018.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetulla säännök-sellä poikettaisiin lain 26 §:ssä säädetystä opiskelijavuosien laskennasta erityisopetuk-sen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa. Ehdotetun säännöksen mukaan myönnettäessä rahoitus-ta varainhoitovuosille 2017 ja 2018 käytettäi-siin 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuna opis-kelijavuosien määränä keskimääräistä opis-kelijamäärää. Vastaavasti 26 §:n 2 momen-tissa tarkoitettuihin korotuksiin oikeutettujen opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määränä käytettäisiin lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisiin vas-taaviin korotuksiin oikeutettujen opiskelijoi-den keskimääräistä määrää. Voimassa olevan rahoitusjärjestelmän mukaan tiedot erityis-opetusta saaneista opiskelijoista sekä mainit-tuihin korotuksiin oikeutetuista opiskelijoista kerätään laskentapäivien tilanteen mukaises-ti, joten ehdotettu siirtymäsäännös huomioi-den lain 25 §:n 2 momentin mukaista koro-tuksiin oikeutetun opiskelijan määritelmää ei voitaisi soveltaa myönnettäessä rahoitusta varainhoitovuosille 2017 ja 2018.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetulla säännök-sellä poikettaisiin lain 28 §:ssä säädetystä opiskelijavuosien laskennasta majoitusrahoi-tuksen myöntämisessä. Ehdotetun säännök-sen mukaan myönnettäessä rahoitusta va-rainhoitovuosille 2017 ja 2018 käytettäisiin 28 §:ssä tarkoitettuja etuja saaneiden opiske-lijoiden suorittamien opiskelijavuosien mää-ränä lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisiin vastaaviin etuihin oi-keutettujen opiskelijoiden keskimääräistä määrää. Voimassa olevan rahoitusjärjestel-män mukaan tiedot majoitusedun saaneista opiskelijoista kerätään laskentapäivien tilan-teen mukaisesti, joten ehdotettu siirtymä-säännös huomioiden lain 28 §:n 2 momentin mukaista korotuksiin oikeutetun opiskelijan määritelmää ei voitaisi soveltaa myönnettä-essä rahoitusta varainhoitovuosille 2017 ja 2018.

Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin sii-tä, mitä siirtymäsäännöksen 1—3 momentis-sa tarkoitettaisiin keskimääräisellä opiskeli-jamäärällä. Ehdotetun säännöksen mukaan

HE 310/2014 vp

86

keskimääräisellä opiskelijamäärällä tarkoitet-taisiin rahoituksen perusteena huomioitavan vuoden tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärän painotettua keskiar-voa, jossa tammikuun opiskelijamäärää pai-notettaisiin luvulla 7/12 ja syyskuun opiskeli-jamäärää luvulla 5/12. Keskimääräisen opis-kelijamäärän laskentaa koskeva säännös vas-taisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituksesta annetun lain mukaista keskimääräisen opiskelijamäärän laskentaa koskevaa sääntelyä.

Lain 22 §:n 4 momentin mukaan toteutu-neita opiskelijavuosimääriä verrattaisiin jär-jestämisluvan mukaiseen opiskelijavuosien määrään ja lain 26 §:n 4 momentin mukaan järjestämisluvan mukaiseen erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjes-tettävän koulutuksen opiskelijavuosien mää-rään. Myönnettäessä rahoitusta varainhoito-vuosille 2017 ja 2018 vertailussa käytettäi-siin kyseisten varainhoitovuosien järjestämis-lupia, joissa on määritelty enimmäisopiskeli-jamäärät sekä vuosina 2015 ja 2016 toteutu-neita keskimääräisiä opiskelijamääriä. Kes-kimääräiset opiskelijamäärät ja järjestämis-lupien mukaiset opiskelijavuodet eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, joten järjestämislupien mukaiset opiskelija-vuosimäärät ehdotetaan muutettavaksi vertai-lukelpoisiksi keskimääräisten opiskelija-vuosien kanssa kertoimen avulla. Pykälän 5 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan lain 22 §:n 4 momentissa ja 26 §:n 4 momen-tissa tarkoitetut järjestämislupien mukaiset opiskelijavuosien määrät muunnettaisiin kes-kimääräisiksi opiskelijamääriksi kertomalla opiskelijavuosien määrä luvulla 1,074. Käy-tettävä kerroin on määritelty siten, että kol-meen täyteen 365 kalenteripäivän laajuiseen opiskelijavuoteen sisältyvät 1 095 kalenteri-päivää on jaettu ammatillisen perustutkinnon tyypilliseen kestoon sisältyvillä kalenteripäi-villä. Ammatillisen perustutkinnon tyypilli-seksi kestoksi on arvioitu kolmen vuoden pi-tuinen aikajakso alkaen elokuun puolivälistä ja päättyen toukokuun loppuun, jolloin kysei-seen aikaväliin sisältyisi yhteensä 1 020 ka-lenteripäivää.

63 §. Tutkinnon ja valmentavan koulutuk-sen osien huomioiminen varainhoitovuosina 2019 ja 2020 oppilaitosmuotoisessa ammatil-

lisessa peruskoulutuksessa. Lakiin ehdote-taan siirtymäsäännöstä, jossa säädettäisiin tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien huomioimisesta oppilaitosmuotoisen amma-tillisen peruskoulutuksen laskentaperusteena varainhoitovuosille 2019 ja 2020 myönnettä-vässä rahoituksessa. Ehdotetun säännöksen mukaan myönnettäessä rahoitusta varainhoi-tovuodelle 2019 suoritteina huomioitaisiin vuonna 2017 suoritetut tutkinnon ja koulu-tuksen osat. Myönnettäessä rahoitusta va-rainhoitovuodelle 2020 suoritteina huomioi-taisiin vuonna 2017 ja 2018 suoritettujen tut-kinnon ja koulutuksen osien vuosittainen keskiarvo.

Ehdotetulla siirtymäsäännöksellä poikettai-siin 23 §:n 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan suoritusrahoituksen laskentaperus-teina olevina suoritteina huomioitaisiin va-rainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana toteutuneiden suorit-teiden keskiarvo. Ehdotettu siirtymäsäännös on tarpeen, koska varainhoitovuoden 2019 suoritteina käytettäisiin muutoin vuosien 2015—2017 toteutuneita suoritteita ja va-rainhoitovuoden 2020 suoritteina vuosien 2016—2018 toteutuneita suoritteita. Vuosien 2015—2016 osalta ei kuitenkaan ole käytet-tävissä luotettavia tietoja suoritetuista tutkin-non osista ja valmentavan koulutuksen osista.

64 §. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien huomioiminen oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lain 23 §:n 4 momentin mukaan suoritteina otet-taisiin huomioon koulutuksen alkaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opis-kelijoiden suorittamat tutkinnot ja sekä am-matillisen tutkinnot osat. Tällä hetkellä saa-tavissa ei kuitenkaan ole luotettavia tietoja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suorittamista tutkinnoista ja tutkinnon osista. Sen sijaan vuosina 2013—2016 suoritettujen tutkintojen osalta käytettävissä on Tilasto-keskuksen aineisto, josta voidaan laskennal-lisesti määritellä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuudet kaikista kyseisenä vuonna tutkinnon suorittaneista.

Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan käytettäessä rahoituksen määräytymisperus-teena vuosina 2013—2016 suoritettuja tut-kintoja koulutustasokertoimella painotettai-

HE 310/2014 vp

87

siin vailla toisen asteen tutkintoa olevien suo-rittamien tutkintojen määrän sijasta sitä tut-kintojen määrää, joka vastaa kyseisenä vuon-na tutkinnon suorittaneiden vailla perusas-teen jälkeistä tutkintoa olevien suhteellista osuutta kaikista kyseisenä vuonna tutkinnon suorittaneista. Esimerkiksi käytettäessä ra-hoituksen perusteena vuonna 2013 suoritettu-ja tutkintoja, laskettaisiin lain 23 §:n 4 mo-mentissa tarkoitetut suoritteet siirtymäsään-nöksen perusteella siten, että vuonna 2013 suoritettujen kaikkien tutkintojen määrä ker-rottaisiin kyseisenä vuonna tutkinnon suorit-taneiden vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteellisella osuudella kaikista tut-kinnon suorittaneista. Näin saatua suorittei-den määrää painotettaisiin koulutasokertoi-mella.

Lain 23 §:n 1 momentin mukaan suorittei-na otettaisiin huomioon varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana toteutuneiden suoritteiden keskiarvo. Näin ollen myönnettäessä rahoitusta varain-hoitovuosille 2017 ja 2018 käytettäisiin kaikkien huomioon otettavien vuosien suori-temäärän laskennassa edellä kuvattua siirty-mäsäännöstä. Sen sijaan esimerkiksi varain-hoitovuoden 2019 rahoituksen myöntämises-sä, jossa käytetään vuosina 2015—2017 to-teutuneita suoritteita, käytettäisiin siirtymä-säännöstä vain vuosien 2015 ja 2016 toteutu-neiden suoritteiden laskennassa ja vuoden 2017 suoritteisiin sovellettaisiin lain 23 §:n 4 momentin säännöstä. Näin ollen siirtymä-säännöksen voimassa olo päättyisi käytän-nössä varainhoitovuoden 2021 rahoituksessa.

Tutkintojen osat otettaisiin siirtymäsään-nösten perusteella huomioon rahoituksen pe-rusteena varainhoitovuodesta 2019 lukien. Tällöin käytettävissä olisivat lain 23 §:n 4 momentissa tarkoitetut tiedot koulutuksen aloittaessaan vailla perusasteen jälkeistä tut-kintoa olevien suorittamista tutkinnon osista, joten 64 §:n siirtymäsäännös ei koskisi tut-kinnon osia.

65 §. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoi-tusosuuksia koskevat siirtymäsäännökset. Pykälässä säädettäisiin rahoitusosuuksien ja-kautumista koskevista siirtymäsäännöksistä oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisä-koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuk-

sessa. Vaikuttavuusrahoitusosuus otettaisiin käyttöön vasta vuonna 2020. Vuonna 2017 perusrahoitusosuus olisi 65 prosenttia ja suo-ritusrahoitusosuus 35 prosenttia. Varainhoi-tovuonna 2018 perusrahoitusosuus olisi 55 prosenttia ja suoritusrahoitusosuus 45 pro-senttia. Varainhoitovuonna 2019 perusrahoi-tusosuus olisi 45 prosenttia ja suoritusrahoi-tusosuus 55 prosenttia. Vaikuttavuusrahoi-tuksen osuus olisi vuonna 2020 täysimääräi-nen eli neljä prosenttia.

66 §. Perusrahoitusosuuden määrittely ammatillisessa lisäkoulutuksessa varainhoi-tovuosina 2017—2019. Pykälässä säädettäi-siin varahoitovuosien 2017—2019 perusra-hoitusosuuden määrittelystä.

67 §. Suoritusrahoitusosuuden määrittely ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppiso-pimuskoulutuksessa varainhoitovuosina 2017—2019. Pykälässä säädettäisiin varain-hoitovuosien 2017—2019 suoritusrahoi-tusosuuden määrittelystä.

68 §. Oppisopimuskoulutuksen peruskoulu-tuksen rahoitusosuuksia koskevat siirtymä-säännökset. Pykälässä säädettäisiin rahoitus-osuuksien jakautumista koskevista siirtymä-säännöksistä oppisopimuskoulutuksessa. Vaikuttavuusrahoitusosuus otettaisiin käyt-töön vasta vuonna 2020. Vuonna 2017 perus-rahoitusosuus olisi 70 prosenttia ja suoritus-rahoitusosuus 30 prosenttia. Varainhoito-vuonna 2018 perusrahoitusosuus olisi 60 prosenttia ja suoritusrahoitusosuus 40 pro-senttia. Varainhoitovuonna 2019 perusrahoi-tusosuus olisi 55 prosenttia ja suoritusrahoi-tusosuus 45 prosenttia.

69 §. Perusrahoitusosuuden määrittely op-pisopimuskoulutuksessa varainhoitovuosina 2017—2019. Pykälässä säädettäisiin varain-hoitovuosien 2017—2019 perusrahoi-tusosuuden määrittelystä. 1.2 Lukiolaki

24 §. Opiskeluaika. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poissaolevaksi ilmoittautumises-ta. Ehdotetun 3 momentin mukaan opiskelija voisi ilmoittautua poissa olevaksi opiskeli-jaksi lukukaudeksi kerrallaan. Ilmoitus olisi tehtävä koulutuksen järjestäjän määräämällä tavalla ennen lukukauden alkamista. Opiske-lija voisi opiskelupaikan vastaanottamisen

HE 310/2014 vp

88

jälkeen ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittau-tua poissa olevaksi vain painavista syistä, joi-ta olisivat asevelvollisuuslain, siviilipalvelus-lain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluk-sesta annetun lain mukaisen palvelun suorit-taminen, äitiys-, isyys- tai vanhempainva-paan pitäminen tai oma sairaus taikka oma sairaus tai muu oma vaikea elämäntilanne. Oma sairaus tai muu vaikea elämäntilanne vastaisivat opintotukilain mukaisia hyväksyt-täviä syitä, joiden perusteella opintotuen maksamista voidaan jatkaa opintojen hitaasta edistymisestä huolimatta.

Ehdotettu säännös poikkeaisi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain vastaavista sään-nöksistä siten, ettei opiskelijan tarvitsisi erik-seen ilmoittautua läsnä olevaksi opiskelijak-si. Tarkoituksena on vähentää ilmoittautu-mismenettelystä koulutuksen järjestäjälle ai-heutuvaa hallinnollista taakkaa. Ilmoittautu-mista koskeva säännös on tarpeen koulutuk-sen järjestäjäkohtaisen rahoituksen laskemi-seksi. Koulutuksen järjestäjä päättäisi ilmoit-tamiseen liittyvästä menettelystä sekä siitä, voiko poissaoloilmoitusta muuttaa kesken lukukauden.

Lain 24 §:n 1 momentin mukaan lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään yhtä vuot-ta tutkinnon laajuudeksi määriteltyä aikaa pi-demmässä ajassa eli neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetun säännök-sen mukaan tutkinnon suorittamisaikaan ei laskettaisi sellaista lukukautta, jonka aikana opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta an-netun lain mukaisen palvelun suorittamiseksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi edus-kunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esi-tyksen (HE 243/2014 vp) mukaisia yliopisto-lakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotet-tavia säännöksiä. Tutkinnon suorittamisai-kaan ei laskettaisi myöskään sellaista luku-kautta, jolloin opiskelija on ensimmäisenä lukuvuotena ilmoittautunut poissa olevaksi 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetun syyn eli oman sairauden tai vaikean elämätilanteen vuoksi. Mainitut syyt on jo nykyisin pääsään-

töisesti katsottu hyväksyttäviksi syiksi opin-tojen suoritusajan pidentämiseksi.

Laissa ei kuitenkaan ole ollut asiaa koske-vaa nimenomaista säännöstä, joten koulutuk-sen järjestäjän on tullut tehdä päätös opiske-luajan pidentämisestä lain 24 §:n 1 momen-tissa tarkoitetun säännöksen perusteella. Säännöksen lisääminen lakiin on tärkeää opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja oi-keusturvan varmistamiseksi.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan myös säännöstä, jonka mukaan tutkinnon suoritta-misaikaan ei laskettaisi muuta enintään kah-den lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. Ehdotetun säännöksen perusteella opiskelija voisi siis näin halutessaan ilmoit-tautua poissa olevaksi kahden lukukauden ajaksi perusteltua syytä ilmoittamatta. Nämä kaksi lukukautta voisivat olla yksittäisiä tai peräkkäisiä lukukausia. Ehdotettu säännös vastaisi eduskunnan käsiteltävänä olevan hal-lituksen esityksen mukaisia yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotettuja sään-nöksiä. Mahdollisuus poissa olevaksi ilmoit-tautumiseen olisi uusi käytäntö lukiokoulu-tuksessa.

25 §. Opiskelijan velvollisuudet. Lakiin eh-dotetaan lisättäväksi uusi 25 §, jossa säädet-täisiin opiskelupaikan vastaanottamisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijaksi hyväksytyn tulisi määräaikaan mennessä il-moittaa koulutuksen järjestäjälle opiskelu-paikan vastaanottamisesta. Opiskelijaksi hy-väksytty menettäisi opiskelupaikkansa, jollei hän tekisi ilmoitusta määräajassa.

28 §. Opintososiaaliset edut. Voimassa olevassa 28 §:n 1 momentissa viitataan vir-heellisesti 20 §:n 3 momenttiin. Momentissa tulisi viitata 20 §:n 4 momenttiin. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus.

34 §. Muutoksenhaku. Voimassa olevan pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan pää-tökseen haetaan muutosta aluehallintoviras-tolta, jos päätös koskee opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, että myös opiskelijan poissa olevaksi ilmoittautumista koskeviin koulutuksen järjestäjän päätöksiin voitaisiin hakea muutosta aluehallintovirastolta.

HE 310/2014 vp

89

35 §. Rahoitus. Lain 1 momentissa käytetty lakiviittaus muutettaisiin viittaukseksi lukio-laissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta an-netussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen rahoituksesta annettuun lakiin. 1.3 Laki ammatillisesta peruskoulutuk-

sesta

27 c §. Opiskelupaikan vastaanottaminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 27 c §, jossa säädettäisiin opiskelupaikan vastaanot-tamisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijaksi hyväksytyn tulisi määräaikaan mennessä ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Opiskeli-jaksi hyväksytty menettäisi opiskelupaikkan-sa, jollei hän tekisi ilmoitusta määräajassa.

Laissa ei ole aiemmin ollut opiskelijaa vel-voittavaa säännöstä, jonka mukaan hänen tu-lisi ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottami-sesta koulutuksen järjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusope-tuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyistä annetun valtioneuvoston asetuksen (294/2014) 6 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö päättää asetuksessa tar-koitettujen hakujen aikatauluista. Vakiintu-neen käytännön mukaisesti ministeriö on päättänyt myös siitä ajankohdasta, johon mennessä opiskelijan tulee ilmoittaa koulu-tuksen järjestäjälle opiskelupaikan vastaanot-tamisesta. Tästä määräajasta on kerrottu opiskelijalle lähetettävässä hyväksymisilmoi-tuksessa.

Opiskelijaksi valittujen on tullut jo ny-kyisinkin ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle opiskelupaikan vastaanottamisesta, joten eh-dotettu säännös ei muuttaisi nykyistä käytän-töä tämän ilmoittamisvelvollisuuden osalta. Nykyinen oikeustila on kuitenkin epäselvä sen suhteen, jos hän ei ilmoita opiskelupai-kan vastaanottamisesta määräajan päättymi-seen mennessä. Säännöksen lisääminen la-kiin onkin tarpeen menettelyn selkeyttämi-seksi sekä valittujen että varasijalla olevien hakijoiden oikeusturvan varmistamiseksi. Jos opiskelijaksi valittu ei olisi ilmoittanut opis-kelupaikan vastaan ottamisesta määräajassa, koulutuksen järjestäjän tulisi tarjota opiske-lupaikkaa varasijalla oleville hakijoille. Mää-

räajan päättymisen jälkeen opiskelupaikan vastaanottamisesta ilmoittavaa hakijaa ei voi-taisi ottaa opiskelijaksi ennen kuin vapautu-nutta opiskelupaikkaa on tarjottu varasijalla oleville hakijoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi jatkos-sakin päättää yhteisiä hakuja koskevan vuo-sittaisen päätöksen yhteydessä määräajasta, johon mennessä opiskelijan tulee ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle opiskelupaikan vas-taanottamisesta. Opiskelijavalintaa suorite-taan yhteisten hakumenettelyiden lisäksi myös lisä- ja erillishauilla, joiden aikatauluis-ta päättää koulutuksen järjestäjä. Näiden ha-kujen yhteydessä koulutuksen järjestäjän tu-lisi erikseen määritellä ja ilmoittaa opiskeli-jalle määräaika, johon mennessä hänen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta.

31 a §. Lukukaudet. Lakiin ehdotetaan li-sättäväksi uusi 31 a §, jossa säädettäisiin lu-kukausien määritelmästä. Ehdotetun sään-nöksen mukaan syyslukukausi alkaisi 1 päi-vänä elokuuta ja päättyisi 31 päivänä joulu-kuuta. Kevätlukukausi puolestaan alkaisi 1 päivänä tammikuuta ja päättyisi 31 päivänä heinäkuuta. Lukukausia koskevan säännök-sen lisääminen on tarpeellista, koska opiske-lijan oikeus ilmoittautua poissaolevaksi eh-dotetaan sidottavaksi lukukausien kestoon. Ehdotetut lukukausien kestot vastaisivat kor-keakoulujen läsnä ja poissa olevaksi ilmoit-tautumisessa käytettyjä lukukausien kestoja.

31 b §. Poissa olevaksi ilmoittautuminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jossa säädettäisiin opiskelijan oikeudesta ilmoit-tautua poissaolevaksi opiskelijaksi. Ehdotettu säännös poikkeaisi yliopistolain ja ammatti-korkeakoululain vastaavista säännöksistä si-ten, ettei opiskelijan tarvitsisi erikseen il-moittautua läsnä olevaksi opiskelijaksi. Tar-koituksena on vähentää ilmoittautumismenet-telystä koulutuksen järjestäjälle aiheutuvan hallinnollisen työn määrää. Koulutuksen jär-jestäjä päättäisi ilmoittamiseen liittyvästä menettelystä sekä siitä, voiko poissaoloilmoi-tusta muuttaa kesken lukukauden.

Ehdotetun 1 momentin mukaan opiskelija voisi ilmoittautua poissa olevaksi opiskeli-jaksi lukukaudeksi kerrallaan. Ilmoitus olisi tehtävä koulutuksen järjestäjän määräämällä tavalla ennen lukukauden alkamista. Opiske-lija voisi opiskelupaikan vastaanottamisen

HE 310/2014 vp

90

jälkeen ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittau-tua poissa olevaksi vain painavista syistä, joi-ta olisivat asevelvollisuuslain, siviilipalvelus-lain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluk-sesta annetun lain mukaisen palvelun suorit-taminen, äitiys-, isyys- tai vanhempainva-paan pitäminen taikka oma sairaus tai muu oma vaikea elämäntilanne. Oma sairaus tai muu vaikea elämäntilanne vastaisivat opinto-tukilain mukaisia hyväksyttäviä syitä, joiden perusteella opintotuen maksamista voidaan jatkaa opintojen hitaasta edistymisestä huo-limatta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, miten poissaolevaksi ilmoittautuminen pi-dentäisi 31 §:ssä säädettyä opintojen suori-tusaikaa. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä (HE 211/2014 vp) ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetun lain 31 §:ssä. Mai-nitussa hallituksen esityksessä ehdotetun mukaisesti ammatillinen perustutkinto tulisi suorittaa enintään yhtä vuotta tutkinnon laa-juudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajas-sa eli neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Hallituksen esityksessä ehdote-taan lisättäväksi lain 31 §:ään säännökset myös ammatilliseen peruskoulutukseen val-mentavan koulutuksen sekä työhön ja itse-näiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittamisajasta. Ehdotettujen uusien sään-nösten mukaan ammatilliseen peruskoulutuk-seen valmentava koulutus tulisi suorittaa yh-dessä vuodessa, jollei opiskelijalle sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnettäisi suoritusaikaan pidennystä. Työhön ja itsenäi-seen elämään valmentava koulutus puoles-taan tulisi suorittaa kolmessa vuodessa.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetun säännök-sen mukaan tutkinnon tai valmentavan kou-lutuksen suorittamisaikaan ei laskettaisi sel-laista lukukautta, jonka aikana opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi asevelvolli-suuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaa-ehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mu-kaisen palvelun suorittamiseksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi eduskunnan käsi-teltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 243/2014 vp) mukaisia yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotettavia sään-

nöksiä. Tutkinnon tai valmentavan koulutuk-sen suorittamisaikaan ei laskettaisi myöskään sellaista lukukautta, jolloin opiskelija on en-simmäisenä lukuvuotena ilmoittautunut pois-sa olevaksi 1 momentin 3 kohdassa tarkoite-tun syyn eli oman sairauden tai vaikean elä-mätilanteen vuoksi. Mainitut syyt on jo ny-kyisin pääsääntöisesti katsottu hyväksyttä-viksi syiksi opintojen suoritusajan pidentämi-seksi. Laissa ei kuitenkaan ole ollut asiaa koskevaa nimenomaista säännöstä, joten koulutuksen järjestäjän on tullut tehdä päätös opiskeluajan pidentämisestä lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun säännöksen perus-teella. Säännöksen lisääminen lakiin on tär-keää opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusturvan varmistamiseksi.

Laissa ei määriteltäisi, miten pitkään mai-nitun hyväksyttävän olosuhteen eli asevelvol-lisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten va-paaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisen taikka äiti-ys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka oman sairauden tai vaikean elämäntilanteen tulisi kestää lukukauden aikana, joten lähtö-kohtaisesti mainittujen olosuhteiden lyhytai-kainenkin kesto oikeuttaisi hyväksyttävään poissaolevaksi ilmoittautumiseen. Poissaole-vaksi ilmoittautuminen olisi opiskelijan pää-tettävissä. Opiskelija voisi esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana halu-tessaan jatkaa opintojaan ilman poissaole-vaksi ilmoittautumista.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan myös säännöstä, jonka mukaan tutkinnon suoritta-misaikaan ei laskettaisi muuta enintään kah-den lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. Ehdotetun säännöksen perusteella opiskelija voisi siis näin halutessaan ilmoit-tautua poissa olevaksi kahden lukukauden ajaksi perusteltua syytä ilmoittamatta. Nämä kaksi lukukautta voisivat olla yksittäisiä tai peräkkäisiä lukukausia. Ehdotettu säännös vastaisi eduskunnan käsiteltävänä olevan hal-lituksen esityksen mukaisia yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotettuja sään-nöksiä. Mahdollisuus poissa olevaksi ilmoit-tautumiseen olisi uusi käytäntö ammatillises-sa peruskoulutuksessa. Ehdotetulla muutok-sella pyrittäisiin mahdollistamaan koulutuk-

HE 310/2014 vp

91

sen ja työelämän vuorottelu ja tutkinnon suo-rittaminen tutkinnon osa kerrallaan.

Uudessa 31 b §:ssä säädetty oikeus ilmoit-tautua poissa olevaksi opiskelijaksi pidentäisi lain 31 §:ssä säädettyä tutkinnon tai valmen-tavan koulutuksen suorittamisaikaa. Asevel-vollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisen taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämi-sen perusteella suoritusajan pidentämistä ei olisi ajallisesti rajattu. Muiden syiden vuoksi opiskeluaikaa voitaisiin pidentää yhteensä enintään kahden lukukauden ajan. Tällöin poissaolevaksi ilmoittautuminen ei kuiten-kaan pidentäisi valmentavan koulutuksen suoritusaikaa, koska valmentavassa koulu-tuksessa ei ole perusteltua mahdollistaa opis-keluajan pidentämistä työelämän vuorottelun ja tutkinnon suorittamisen perusteella.

Jos opiskelija esimerkiksi on ilmoittautunut poissaolevaksi varusmiespalveluksen suorit-tamisen vuoksi kahden lukukauden ajaksi ja tämän lisäksi vielä muutoin kahden lukukau-den ajaksi, pidentyisi 31 §:n 1 momentissa säädetty tutkinnon suoritusaika neljästä vuo-desta kuuteen vuoteen. Jos opiskelija ilmoit-tautuu poissa olevaksi syyslukukauden ajak-si, suoritusaika pidentyisi viidellä kuukaudel-la. Jos opiskelija ilmoittautuu poissa olevaksi kevätlukukauden ajaksi, suoritusaika piden-tyisi vastaavasti seitsemällä kuukaudella. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjä voisi vielä pidentää suoritusaikaa 31 §:n 1 momen-tin mukaisesti perustellusta syystä.

44 §. Muutoksenhaku. Voimassa olevan pykälän 3 momentin 4 kohdan mukaan pää-tökseen haetaan oikaisua aluehallintovirastol-ta, jos päätös koskee 31 §:ssä säädettyä opis-keluaikaa tai opiskelijan katsomista eron-neeksi. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, että myös uuden 31 b §:n mukaisiin opiskelijan poissa olevaksi ilmoittautumista koskeviin koulutuksen järjestäjän päätöksiin voitaisiin hakea oikaisua aluehallintovirastolta.

46 §. Rahoitus. Lain 1 momentissa käytetty lakiviittaus muutettaisiin viittaukseksi lukio-laissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta an-netussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen rahoituksesta annettuun lakiin.

1.4 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuk-sesta

18 §. Rahoitus. Jatkossa ammatillisen ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa säädettyä koulutusta rahoitetaan siten kuin lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen ra-hoituksesta annetussa laissa säädetään. Pykä-län 1 momentin viittaus opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituslakiin ehdotetaan muutetta-vaksi koskemaan uutta rahoituslakia. 1.5 Laki opiskelijavalintarekisteristä,

korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkin-torekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta

7 §. Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä. Lain voimassa olevaa 7 §:n säännöstä ehdo-tetaan muutettavaksi siten, että ylioppilastut-kintorekisteriä pidettäisiin ja käytettäisiin lu-kiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksen laskemista varten.

9 §. Tietojen luovuttaminen. Lain voimassa olevaa 9 §:n säännöstä ehdotetaan muutetta-vaksi siten, että ylioppilasrekisteristä voitai-siin luovuttaa valtionapuviranomaiselle ra-hoituksen määräämistä varten tarvittavat tie-dot. 2 Tarkemmat säännökset ja mää-

räykset

Lakiehdotuksen 2—6 luvuissa säädetään valtion rahoituksen määräytymisperusteista. Säännöksen 2 luvussa tarkoitetun rahoitusin-deksin laskemisesta ja kustannustason nou-sun huomioon ottamisesta sekä majoitusra-hoituksen määräytymisestä sekä 3—6 luvuis-sa tarkoitettujen rahoitusperusteiden lasken-nasta ja keskinäisestä jakautumisesta ehdote-taan säädettäväksi tarkemmin valtioneuvos-ton asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevis-ta laskentakriteereistä säädettäisiin valtio-neuvoston asetuksella, kuitenkin siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella

HE 310/2014 vp

92

säädettäisiin opiskelijahyvinvointikyselyn väittämistä ja pisteytyksestä. 3 Voimaantulo

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Laki lukiolain muuttamisesta ja laki amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lukiolain 24 §:n 3 ja 4 momentin säännöksiä ja amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 31 b §:n poissa olevaksi ilmoittautumista koskevia säännöksiä ei kuitenkaan sovellet-taisi opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet tut-kinnon tai valmentavan koulutuksen suorit-tamisen ennen lain voimaan tuloa. On perus-teltua, että opiskelijoiden opiskeluaikaa kos-kevat säännökset määräytyisivät niiden sään-nösten perusteella, jotka ovat olleet voimassa opiskelijan aloittaessa tutkinnon tai valmen-tavan koulutuksen suorittamisen. 4 Suhde perustus laki in ja säätä-

misjärjestys

Esityksen mukaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden määräytymisperusteita uudistettaisiin. Valti-onosuusjärjestelmästä ehdotetaan poistetta-viksi nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat lukiokoulutuksen ja ammatil-lisen koulutuksen laskennallisia kustannuk-sia.

Esitys turvaa koulutuksen järjestäjien ra-hoituksen kohtuullisuuden, vakauden ja en-nakoitavuuden sekä lisää rahoitusjärjestel-män läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.

Eduskunnan käsiteltävänä oleva ammatti-korkeakoulujen rahoitusuudistus toteutetaan siirtämällä rahoitus kokonaan valtion vastat-tavaksi. Kuntien rahoitusosuuden poistami-sesta johtuva kuntien ja valtion välinen rahoi-tussuhde säilytettäisiin lisäämällä kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden määrää toi-sella asteella.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjär-jestelmällä toteutetaan osaltaan perustuslain 16 §:n 2 momentissa julkiselle vallalle asetet-tuja velvoitteita turvata sivistykselliset oi-keudet. Julkisen vallan on turvattava, sen

mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jo-kaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kyky-jensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyt-tävää perustetta asettaa eri asemaan esimer-kiksi iän, alkuperän tai kielen perusteella. Pe-rustuslain 123 §:n 2 momentin mukaan valti-on ja kuntien järjestämän muun opetuksen perusteista samoin kuin oikeudesta järjestää vastaavaa opetusta yksityisissä oppilaitoksis-sa säädetään lailla.

Lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulu-tuksen ylläpitäminen ei ole kunnalle tai yksi-tyiselle yhteisölle lailla säädetty velvollisuus, vaan vapaaehtoinen tehtävä, joka perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään koulutuksen järjestämislupaan. Kunnilla on lakisääteinen rahoitusvelvollisuus lukiokou-lutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoi-tuksessa.

Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti arvioinut valtionosuuslainsäädäntöä perustus-lain 121 §:ssä säädetyn kunnallisen itsehal-linnon samoin kuin sosiaalisten ja sivistyk-sellisten perusoikeuksien turvaamisen näkö-kulmasta (PeVL 34/2013 vp, PeVL 12/2011 vp, PeVL 29/2009 vp). Kunnille annettavista tehtävistä säädetään perustuslain 121 §:n 2 momentin mukaan lailla. Perustuslakivalio-kunta on vakiintuneessa käytännössään ko-rostanut, että tehtävistä säädettäessä on huo-lehdittava rahoitusperiaatteen mukaisesti kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriu-tua velvoitteistaan (PeVL 34/2013 vp, s. 2/I, PeVL 30/2013 vp, s. 5/II, PeVL 12/2011 vp, s. 2/II, PeVL 41/2010 vp, s. 5/II). Rahoitus-periaate sisältyy myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 9 (2) artiklaan. Sen mukaan paikallisviranomaisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoittei-siin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muissa laeissa. Valtionosuusjärjestelmällä katetaan kuntien peruspalveluiden aiheutta-mia kustannuksia ja toteutetaan siten valtion ja kuntien välistä rahoitusperiaatetta.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 16/2014 vp) katsonut, että valtion-osuusjärjestelmällä on keskeinen merkitys perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuu-den, 16 §:n 2 momentissa ja 19 §:n 3 mo-mentissa julkiselle vallalle asetettujen vel-

HE 310/2014 vp

93

voitteiden ja perustuslain 121 §:ssä säädetyn kunnallisen itsehallinnon kannalta. Valiokun-ta on katsonut, että lainsäätäjällä on varsin laaja harkintamarginaali säädettäessä leikka-uksia valtionosuusjärjestelmään silloinkin, kun ne vaikuttavat merkittävästi yksittäisten kuntien valtionosuuksiin. Valiokunta on pi-tänyt kuitenkin erityisesti sosiaalisten ja si-vistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta tärkeänä, että valtionosuuksia me-nettävien kuntien taloudellista sopeutumista lievennetään riittävän pitkällä ja objektiivisin perustein määräytyvällä siirtymäajalla tai muilla järjestelyillä. Uudistuksen täytäntöön-panolla ei saa vaarantaa alueellista yhdenver-taisuutta tai kuntien perustuslain mukaisten velvoitteiden toteuttamista. Sillä ei saa myöskään heikentää kuntien toimintaedelly-tyksiä tavalla, joka vaarantaisi kuntien mah-dollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja siten myös omasta hallinnostaan (PeVL 50/2005 vp, s. 2/I, PeVL 42/1998 vp, s. 2/I).

Kuntien tehtävät jaetaan lakisääteisiin teh-täviin sekä kunnan itsehallintonsa perusteella ottamiin tehtäviin (yleinen toimiala). Kunnal-le voidaan antaa tehtäviä vain lailla säätämäl-lä, ei lakia alemmanasteisilla säädöksillä. Lailla säätämisen vaatimus koskee myös jonkin laissa jo säädetyn tehtävän olennaista laajentamista. Toisaalta lailla säätämisen vaatimus ei estä sitä, että lailla delegoidaan tarkemmat tehtävien toimeenpanoa koskevat säännökset annettavaksi asetuksen tasolla. Tällöin lain valtuutussäännöksessä on rajat-

tava täsmällisesti ja tarkasti ne asiat, joista voidaan säätää asetuksella.

Vaikka lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksessa käytettäviä valti-onosuusperusteita muutetaan, ehdotetussa sääntelyssä ei puututtaisi koulutuksen järjes-tämisen laajuuteen eikä myöskään lisättäisi kuntien rahoitusvastuuta. Kunnan omarahoi-tusosuuden perusteista säädetään laissa. Kou-lutuksen järjestäjien kustannusten kasvu ote-taan vuosittain huomioon toiminnan kulujen kehitystä kuvaavalla indeksillä. Vuotuinen kustannusten seuranta mahdollistaa rahoitus-periaatteen mukaisesti vuosittaisen arvioin-nin kunnan taloudellisesta kantokyvystä. Esi-tykseen sisältyvät kuntiin kohdistuvan valti-onapuviranomaisen valvontaoikeudet eivät laajene suhteessa voimassa olevaan lainsää-däntöön eikä se näin kavenna kuntien itse-määräämisoikeutta. Esitykseen sisältyy valti-on ja kuntien välinen neuvotteluvelvoite, jo-ka koskee niin rahoituksen määräytymistä kuin siihen liittyvää tiedonkeruuta.

Edellä olevan perusteella katsotaan, että la-kiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Koska lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen keskeisiä valtionosuuden mää-räytymisperusteita muutetaan, tulisi säätä-misjärjestyksestä saada eduskunnan perustus-lakivaliokunnan lausunto.

Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-tukset:

HE 310/2014 vp

94

Lakiehdotukset

1.

Laki

lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala

Tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayh-tymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle myönnettävästä rahoituksesta sellaista tehtävää varten, josta säädetään:

1) lukiolaissa (629/1998); 2) ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-

tussa laissa (630/1998); 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-

tussa laissa (631/1998). Tässä laissa säädetään lisäksi kunnan las-

kennallisesta omarahoitusosuudesta 1 mo-mentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetun koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun ammatilliseen perustutkintoon tai tutkin-non osaan valmistavan koulutuksen rahoituk-seen (kunnan omarahoitusosuus) sekä ansio- ja liikennelentäjäkoulutuksesta maksettavasta rahoituksesta.

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan: 1) yksityisellä koulutuksen järjestäjällä re-

kisteröityä yhteisöä, säätiötä ja valtion liike-laitosta, ei kuitenkaan yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettua yliopistoa;

2) ammatillisella peruskoulutuksella am-matillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista peruskoulu-tusta ja valmentavaa koulutusta, ei kuiten-kaan mainitun lain 20 §:n 2 momentissa tar-koitetun erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävää koulutusta, sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netussa laissa tarkoitettua näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen valmistavaa koulutusta sekä näyttötutkintotilaisuuksiin osallistumista;

3) ammatillisella lisäkoulutuksella amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoon tai erikois-ammattitutkintoon taikka näiden tutkintojen osien suorittamiseen valmistavaa koulutusta sekä näyttötutkintotilaisuuksiin osallistumis-ta;

4) erityisopetusta saavalla opiskelijalla ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 19 a §:n 1 momentissa tarkoitettua opis-kelijaa, ei kuitenkaan mainitun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen eri-tyisen koulutustehtävän perusteella järjestet-tävässä koulutuksessa opiskelevaa opiskeli-jaa, sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun näyttötutkin-toon valmistavaan koulutukseen osallistuvaa opiskelijaa, jolle annetaan erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi;

5) vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevalla opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa,

HE 310/2014 vp

95

ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkin-toa Suomessa tai ulkomailla;

6) opiskelijavuodella 365:tä kalenteripäi-vää, joiden aikana opiskelija tai tutkinnon suorittaja otetaan huomioon rahoituksen pe-rusteena.

2 luku

Rahoituksen yleiset määräytymisperusteet ja kunnan omarahoitusosuus

3 §

Myönnettävä rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ha-kemuksetta järjestämisluvan saaneille koulu-tuksen järjestäjille 1 §:ssä tarkoitettujen teh-tävien toteuttamiseksi valtion talousarviossa päätettävän määrärahan ja siihen liittyvän 4 §:ssä tarkoitetun kunnan omarahoitusosuu-den rajoissa laskennallisin perustein rahoitus-ta, joka muodostuu perusrahoituksesta, suori-tusrahoituksesta ja vaikuttavuusrahoituksesta (rahoitusosuudet) sekä muusta 19 ja 26—28 §:ssä säädettävästä rahoituksesta siten, kuin jäljempänä 3—6 luvuissa säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa kou-lutuksen järjestäjän rahoituksen perusteena huomioon otettavat suoritteet.

Koulutuksen järjestäjälle myönnettävä ra-hoitus 1 momentissa tarkoitetuista rahoitus-osuuksista perustuu koulutuksen järjestäjän huomioon otettavien suoritteiden suhteelli-siin osuuksiin kaikkien koulutuksen järjestä-jien suoritteista. Suoritteiden suhteellisten osuuksien laskennassa otetaan huomioon, mitä suoritteiden laskentaperusteista ja ker-toimista säädetään. Ammatillisen lisäkoulu-tuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestet-tävän ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen perusrahoitusta voidaan kuitenkin kohdentaa laskennallisesta perusteesta poiketen sen mu-kaan kuin 31 ja 37 §:ssä tarkemmin sääde-tään. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa koulutuksen järjestäjän rahoituksen perustee-na huomioon otettavat suoritteet.

Kunnalle myönnettävästä rahoituksesta vä-hennetään 4 §:ssä tarkoitettu kuntakohtainen omarahoitusosuus.

Yksityisille koulutuksen järjestäjille myön-netään lisäksi arvonlisäverokorvaus 7 §:n mukaisesti.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää koulutuksen järjestäjälle valtion-avustusta siten kuin jäljempänä 7 luvussa säädetään.

4 §

Kunnan omarahoitusosuus

Lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua kun-nan omarahoitusosuutta laskettaessa 3 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu lukiolaissa ja ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netussa laissa tarkoitetun ammatilliseen pe-rustutkintoon tai tutkinnon osaan valmistavan koulutuksen valtion rahoitus kerrotaan luvul-la 0,9975. Saatuun euromäärään lisätään va-rainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna valtion oppilaitosten ja yliopistojen harjoittelukoulujen opiskelijoiden edellä mainituissa koulutuksissa suorittamien opis-kelijavuosien lukumäärän ja 4 momentissa tarkoitetun opiskelijavuosikohtaisen lasken-nallisen valtion rahoituksen tulon euromäärä.

Kunnan omarahoitusosuus saadaan, kun 1 momentissa tarkoitettu euromäärä kerrotaan luvulla 1 lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen osalta ja luvulla 1,387 muun koulutuksen osalta ja näin saatuun summaan lisätään 3 momentissa tarkoitettu euromäärä. Kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus saadaan jakamalla edellä tässä momentissa tarkoitettu euromäärä varainhoitovuotta edel-tävää vuotta edeltävän vuoden viimeisen päi-vän mukaisella koko maan asukasmäärällä. Kuntakohtainen omarahoitusosuus muodos-tuu kunnan asukaskohtaisen omarahoi-tusosuuden ja varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän mukaisen kyseisen kunnan asukasmäärän tu-lona.

Kunnan omarahoitusosuuteen lisätään vuo-sittain euromäärä, joka muodostuu 290 948 000 eurosta vuoden 2015 tasossa, josta vähennetään 40 600 000 euroa vuoden 2017 tasossa.

HE 310/2014 vp

96

Opiskelijavuosikohtainen laskennallinen valtion rahoitus vuoden 2015 tasossa on lu-kiokoulutuksessa 2515,30 euroa, oppilaitos-muotoisessa ammatillisessa peruskoulutuk-sessa 4516,76 euroa ja oppisopimusmuotoi-sessa ammatillisessa peruskoulutuksessa 2851,43 euroa.

5 §

Kustannustason muutoksen huomioon otta-minen

Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua edeltävänä varainhoitovuonna myönnettyä määrärahaa, 4 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja lasken-nallisia eriä sekä 6 §:n perushintoja korote-taan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta tässä pykälässä tarkoitetun rahoitusindeksin 4 momentissa tarkoitettua vahvistamisvuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden kustan-nustason nousua vastaavasti. Määrärahassa otetaan myös huomioon toiminnan laajuuden muutos.

Rahoitusindeksi muodostuu ansiotasoin-deksistä, kuluttajahintaindeksistä, rakennus-kustannusindeksistä sekä kotimarkkinoiden perushintaindeksistä. Rahoitusindeksissä käytettävien indeksien painotuksesta sekä kustannustason nousun huomioimisesta sää-detään tarkemmin valtioneuvoston asetuksel-la.

Rahoitusindeksi määrätään 2 momentissa säädettyjen indeksien perusteella siten, että indeksien vuoden 2010 joulukuun pisteluvut vastaavat pistelukua 100.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa va-rainhoitovuoden rahoitusindeksin pisteluvun varainhoitovuotta edeltävän vuoden maalis-kuun loppuun mennessä.

6 §

Majoituksen ja erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perushinnat ja kertoimet

Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1) lukiolain 28 §:n 3 momentissa ja amma-

tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 37 ja 38 §:ssä säädetyn majoituksen perushin-nasta;

2) viimeksi mainitun lain 20 §:n 2 momen-tissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen perushinnasta; sekä

3) edellä 1 ja 2 kohdissa tarkoitettujen pe-rushintojen kertoimista.

7 §

Arvonlisäveron korvaaminen yksityisille kou-lutuksen järjestäjille

Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle kor-vataan edellä 1 §:ssä säädettyjen tehtävien to-teuttamiseen liittyvien arvonlisäverolaissa (1501/1993) tarkoitettujen arvonlisäverojen osuus. Korvaus perustuu viimeksi toteutunei-siin, varainhoitovuotta edeltävän vuoden huhtikuun loppuun mennessä vahvistettuihin tilinpäätöstietoihin ja sitä varten varataan valtion talousarvioon erillinen määräraha ja siihen liittyvä 4 §:ssä tarkoitettu kuntien ra-hoitusosuus.

Lukiokoulutuksen järjestäjälle ei kuiten-kaan korvata opetus- ja kulttuuritoimen ra-hoituksesta annetun lain (1705/2009) 36 §:n 1 momentin tarkoittamien perustamishank-keiden arvonlisäveroja.

Yksityisen ammatillisen koulutuksen jär-jestäjän 1 momentissa tarkoitettua korvausta voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimin-taan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luo-vuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden ar-vonlisäveron osalta siten, että korotus vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen ta-pahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää.

8 §

Rahoituskertoimet

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen koulutusalojen ja tutkintojen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen val-mentavan koulutuksen väliset kustannuserot otetaan huomioon painottamalla rahoitus-osuuksien perusteena käytettäviä suoritteita rahoituskertoimilla siten kuin tässä laissa säädetään. Rahoituskertoimia tarkistetaan vähintään joka neljäs vuosi.

HE 310/2014 vp

97

Rahoituskertoimista säädetään valtioneu-voston asetuksella.

9 §

Koulutustasokertoimet, erityisopetuksen ker-toimet ja tutkinnonosakertoimet

Ammatillisessa koulutuksessa vailla perus-asteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoi-den ja tutkinnon suorittajien suoritteita pai-notetaan koulutustasokertoimilla siten kuin tässä laissa säädetään.

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden suo-ritteita painotetaan kertoimilla siten kuin täs-sä laissa säädetään.

Tutkinnon osia painotetaan ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuk-sessa niiden laajuuden perusteella määräyty-villä tutkinnonosakertoimilla siten kuin tässä laissa säädetään.

Koulutustasokertoimista ja erityisopetuk-sen kertoimista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tutkinnon osan laajuuden perus-teella määräytyvistä tutkinnonosakertoimista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön ase-tuksella.

10 §

Opiskelijan ottaminen huomioon perusrahoi-tuksen perusteena lukiokoulutuksessa ja am-

matillisessa peruskoulutuksessa

Ammatillisten perustutkintojen rahoituk-sessa koulutuksen alkaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva opiskelija otetaan huomioon perusrahoituksen perusteeksi enin-tään kolmen opiskelijavuoden ajan ja muu opiskelija kuitenkin enintään kahden opiske-lijavuoden ajan. Lukiokoulutuksen rahoituk-sessa opiskelija otetaan huomioon perusra-hoituksen perusteeksi kolmen opiskelijavuo-den ajan.

Tässä pykälässä säädettyä ei sovelleta lu-kiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen eikä ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin perusteella järjestettävään erityis-

opetuksen erityisen koulutustehtävän perus-teella järjestettävän koulutuksen rahoituksen enimmäisajasta säädetään 26 §:ssä.

11 §

Useassa koulutuksessa opiskelevan opiskeli-jan ottaminen huomioon rahoituksen perus-

teena

Kun opiskelija opiskelee samanaikaisesti useassa tämän lain soveltamisalaan kuulu-vassa koulutuksessa, opiskelijan suoritteet voidaan lukea rahoituksen perusteeksi vain siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija on aloittanut ensimmäisenä.

Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä anne-tussa laissa (672/2005) tarkoitettua ylioppi-lastutkintoa, edellä 1 momentissa säädetystä poiketen opiskelijan suoritteet otetaan huo-mioon ammatillisessa peruskoulutuksessa 4 luvun mukaisesti sekä lukiokoulutuksessa pe-rusrahoituksessa 16 §:n 6 momentin mukai-sesti ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksessa 17 ja 18 §:n mukaisesti.

12 §

Laskentaperusteeksi huomioon otettavat tut-kinnot ja tutkinnon osat ammatillisessa kou-

lutuksessa

Suoritusrahoitusosuudessa koulutuksen jär-jestäjän suoritteina huomioidaan ne tutkinnot ja tutkinnon osat, jotka on suoritettu tämän lain mukaisesti rahoitetun koulutuksen perus-teella.

Koulutuksen järjestäjän suoritteina huomi-oidaan myös ne tutkinnot ja tutkinnon osat, jotka on suoritettu ilman valmistavaa koulu-tusta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netun lain 4 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän suorittaman mainitun lain 8 a §:ssä säädetyn henkilökohtaistamisen pe-rusteella.

Tutkinto huomioidaan sen koulutuksen jär-jestäjän suoritteena, jonka suoritteena on 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla huomi-oitu opiskelijan tai tutkinnon suorittajan ajal-

HE 310/2014 vp

98

lisesti viimeiseksi suorittama tutkintoon kuu-luva tutkinnon osa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut perustut-kinnot ja tutkinnon osat otetaan huomioon osana oppilaitosmuotoisen ammatillisen pe-ruskoulutuksen rahoitusta ja ammattitutkin-not ja erikoisammattitutkinnot ja näiden tut-kintojen osat otetaan huomioon osana oppi-laitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta. Jos koulutuksen järjestäjällä ei ole ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua lupaa oppilaitosmuo-toisen ammatillisen peruskoulutuksen järjes-tämiseen, otetaan edellä tarkoitetut perustut-kinnot ja tutkinnon osat huomioon oppisopi-muskoulutuksena järjestettävän peruskoulu-tuksen rahoituksessa. Jos koulutuksen järjes-täjällä ei ole ammatillisesta aikuiskoulutuk-sesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua lupaa oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulu-tuksen järjestämiseen, otetaan edellä tarkoite-tut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja tutkinnon osat huomioon oppisopimuskoulu-tuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoi-tuksessa.

Jos ammattitutkinnon tai erikoisammatti-tutkinnon osa suoritetaan ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetun lain 13 §:n tai am-matillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 13 §:n nojalla määrättyjen tutkinnon perus-teiden mukaisesti osana ammatillista perus-tutkintoa, huomioidaan tällainen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osa osana oppilai-tosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuk-sen rahoitusta.

13 §

Uusien ja yhdistyvien koulutuksen järjestäji-en rahoituksen laskeminen

Jos uusi koulutuksen järjestämislupa on myönnetty koulutuksen järjestäjien yhdisty-misen, jakautumisen tai muun vastaavan toi-minnan uudelleenjärjestelyn taikka koulutuk-sen järjestäjän oikeushenkilöä koskevan muutoksen vuoksi, uuden koulutuksen järjes-täjän rahoituksen määräytymisessä käytetään jäljempänä 3—6 luvuissa tarkoitettuina suo-ritteina edellä tarkoitettujen uudelleenjärjes-telyjen kohteena olleiden koulutuksen järjes-

täjien toteutuneita suoritteita. Jos uuden kou-lutuksen järjestäjän järjestämisluvassa mää-rätty tai, mikäli järjestämisluvassa ei ole määrätty opiskelijavuosimäärää, arvioitu opiskelijavuosimäärä poikkeaa yli 10 pro-senttia järjestämisluvan voimaan tuloa edel-tävänä vuonna voimassa olleen järjestämis-luvan tai voimassa olleiden järjestämislupien yhteenlasketusta tai, mikäli järjestämisluvas-sa ei ole määrätty opiskelijamäärää, järjestä-mislupien nojalla järjestetystä toteutuneesta opiskelijavuosimäärästä, huomioon otettavi-en suoritteiden määrää tarkistetaan uuden koulutuksen järjestäjän järjestämisluvan mu-kaista tai arvioitua opiskelijavuosimäärän suhteellista muutosta vastaavasti.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun uuden koulutuksen järjestäjän rahoituksen määräy-tymisessä suoritteina käytetään toteutuneiden suoritemäärien sijasta laskennallisia suorite-määriä, jotka perustuvat varainhoitovuoden arvioituun opiskelijavuosimäärään. Lasken-nallisia suoritteita käytetään siihen asti, kun-nes varainhoitovuoden toteutuneita suorittei-ta voidaan käyttää siten kuin jäljempänä 3—6 luvuissa säädetään. Valtioneuvoston ase-tuksella voidaan säätää tarkemmin laskennal-listen suoritteiden määrittämisestä ja tarkis-tamisesta.

Yhdistyvien koulutuksen järjestäjien 1 momentissa tarkoitettujen yhteenlaskettujen suoritteiden korottamisesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Edellä tässä pykälässä säädettyä sovelle-taan myös, jos koulutuksen järjestäjälle myönnetään uusi ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisopetuksen erityinen koulu-tustehtävä.

3 luku

Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen ra-hoituksen määräytyminen koulutuksen

järjestäjälle

14 §

Rahoitusosuudet

Edellä 3 §:ssä 1 momentissa tarkoitetuista lukiokoulutuksen määrärahoista vähennetään

HE 310/2014 vp

99

jäljempänä 19 §:ssä tarkoitettu rahoitus sekä 54 §:ssä tarkoitettu saamatta jäänyt rahoitus. Jäljellejäävä määräraha jaetaan rahoitus-osuuksien kesken seuraavasti:

1) perusrahoitusosuus 49,9 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 46,1 prosenttia; ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus neljä prosent-

tia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-

kemmin suoritusrahoitusosuuden ja vaikutta-vuusrahoitusosuuden jakautumisesta.

15 §

Rahoituksen perusteena olevien opiskelija-vuosien laskenta

Opiskelijavuosien laskennassa otetaan huomioon kalenteripäivät opintojen aloitta-mispäivästä lukien siihen kalenteripäivään asti, kun opiskelija suorittaa tutkinnon taikka katsotaan eronneeksi. Opiskelijavuosien las-kennassa ei kuitenkaan oteta huomioon ka-lenteripäiviä niiden lukukausien ajalta, kun opiskelija on lukiolain 24 §:n mukaisesti il-moittautunut poissa olevaksi opiskelijaksi.

16 §

Perusrahoitus

Koulutuksen järjestäjälle myönnetään pe-rusrahoitusta lukiokoulutuksen sekä lukio-koulutukseen valmistavan koulutuksen opis-kelijavuosien sekä suoritettujen lukiolain 20 §:n 4 momentissa tarkoitettujen opintojen perusteella sekä suoritettujen 11§:n 2 mo-mentissa tarkoitettujen lukio-opintojen perus-teella. Lukiokoulutuksen opiskelijavuosien perusteella myönnettävää rahoitusta voidaan korottaa saavutettavuuden perusteella. Ul-komailla järjestettävässä lukio-opetuksessa olevista opiskelijoista myönnetään rahoitusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla on koti-kuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa.

Perusrahoituksessa huomioon otettavat suoritteet muodostuvat varainhoitovuotta

edeltävää vuotta edeltäneen vuoden perus-teella.

Opiskelijavuosia laskettaessa otetaan huo-mioon eri kertoimilla alle 18-vuotiaina ja 18 vuotta täyttäneenä lukio-opinnot aloittanei-den opiskelijoiden suoritteet. Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitetussa lukio-opetuksessa Suomessa olevien opiskelijoi-den, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, suorittamat opiskelija-vuodet otetaan huomioon 18 vuotta täyttä-neiden kertoimilla riippumatta opiskelijan iästä.

Sisäoppilaitosten opiskelijat otetaan huo-mioon alle 18 vuotta täyttäneiden kertoimilla riippumatta opiskelijan iästä.

Koulutuksen järjestäjä saa saavutettavuus-korotusta Suomessa järjestettävästä lukio-koulutuksesta, jos kunnan alueella järjestet-tävän koulutuksen kaikkien koulutuksen jär-jestäjien yhteenlaskettu alle 18 vuotta täyttä-neenä aloittaneiden opiskelijoiden opiskeli-javuosimäärä on alle 200 suomen- tai ruot-sinkielisessä koulutuksessa. Koulutuksen jär-jestäjä saa syrjäisyyden perusteella korotettua saavutettavuuskorotusta, jos koulutusta jär-jestetään kunnassa, jonka kunnan peruspalve-lujen valtionosuudesta annetun lain 26 §:n mukainen syrjäisyysluku on suurempi kuin 1,2. Mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää koulutusta useamman kuin yhden kunnan alueella, lasketaan mahdollinen saavutetta-vuuskorotus kuntakohtaisesti toimipistekoh-taisten opiskelijavuosimäärien perusteella.

Ylioppilastutkintoa vailla olevan opiskeli-jan lukiolain 20 §:n 4 momentissa tarkoitettu-jen opintojen yhteen laskettu määrä muunne-taan opiskelijavuosimääräksi kertoimella. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatil-lisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettua ylioppilastutkintoa, opiske-lijan suorittamat lukio-opinnot muunnetaan opiskelijavuosimääräksi kertoimella.

Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuk-sen opiskelijavuosia korotetaan kertoimella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-kemmin perusrahoituksen rahoitusperustei-den kertoimista, laskennasta, keskinäisestä jakautumisesta ja laskentakriteereistä.

HE 310/2014 vp

100

17 §

Suoritusrahoitus

Koulutuksen järjestäjälle myönnetään suo-ritusrahoitusta suoritettujen ylioppilastutkin-tojen sekä lukiolain 7 §:ssä säädetyn lukion oppimäärän suoritusmäärien perusteella tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 §:ssä tarkoitettujen eräiden ylioppi-lastutkintoa tasoltaan vastaavien tutkintojen sekä opintojen perusteella. Ulkomailla järjes-tettävässä lukio-opetuksessa olevista opiske-lijoista myönnetään rahoitusta niiden opiske-lijoiden osalta, joilla on kotikuntalaissa tar-koitettu kotikunta Suomessa.

Suoritusrahoituksessa huomioon otettavat suoritteet muodostuvat varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana toteutuneiden suoritteiden aritmeetti-sen keskiarvon perusteella.

Edellä 1 momentissa säädettyä suoritusra-hoitusta laskettaessa otetaan huomioon eri kertoimilla alle 18 -vuotiaina ja 18 vuotta täyttäneenä lukio-opinnot aloittaneiden opis-kelijoiden suoritteet. Sisäoppilaitosten opis-kelijat otetaan huomioon alle 18 vuotta täyt-täneiden kertoimilla riippumatta opiskelijan iästä. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä anne-tussa laissa tarkoitettua ylioppilastutkintoa, opiskelijat otetaan huomioon 18 vuotta täyt-täneiden kertoimilla riippumatta opiskelijan iästä. Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoi-tetussa lukio-opetuksessa Suomessa olevien opiskelijoiden, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, suoritteet otetaan huomioon 18 vuotta täyttäneiden ker-toimilla riippumatta opiskelijan iästä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-kemmin suoritusrahoituksen rahoitusperus-teiden kertoimista, laskennasta, keskinäisestä jakautumisesta ja laskentakriteereistä.

18 §

Vaikuttavuusrahoitus

Koulutuksen järjestäjälle myönnetään vai-kuttavuusrahoitusta lukiolain 7 §:ssä sääde-

tyn lukion oppimäärää opiskelevien opiskeli-joiden jatko-opintoihin sijoittumisen, lukio-opintojen keskeyttämisen vähentymisen ja opiskelijahyvinvointikyselyn pisteytyksen perusteella. Ulkomailla järjestettävässä lukio-opetuksessa olevista opiskelijoista myönne-tään rahoitusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa.

Vaikuttavuusrahoituksessa huomioon otet-tavat suoritteet muodostuvat jatko-opintoihin sijoittumisesta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana toteutuneiden suoritteiden aritmeettisen kes-kiarvon perusteella sekä opiskelijahyvinvoin-tikyselyn pisteytyksestä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden perusteel-la.

Edellä 1 momentissa säädettyä vaikutta-vuusrahoitusta laskettaessa otetaan huomioon eri kertoimilla sellaisten Suomessa opiskele-vien opiskelijoiden suoritteet, joilla ei ole ko-tikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomes-sa ja joilta voidaan periä maksuja lukiolain 28 §:n 4 momentin perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-kemmin vaikuttavuusrahoituksen rahoituspe-rusteiden laskennasta, keskinäisestä jakautu-misesta ja laskentakriteereistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään valtakunnallisen opiskelijahyvinvointi-kyselyn väittämistä ja pisteytyksestä.

19 §

Lukiokoulutuksen järjestäjille myönnettävä erityinen rahoitus

Lukiokoulutuksen järjestäjälle, jonka kou-lutuksen järjestämismuotona on järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, myönnetään majoitusrahoituksena majoituksen saavien opiskelijoiden osalta euromäärä, joka saa-daan, kun 6 §:n mukainen majoituksen pe-rushinta kerrotaan mainitussa pykälässä tar-koitetulla majoituskertoimella ja majoitusta saavien opiskelijoiden opiskelijavuosien määrällä. Majoituksen saavilla opiskelijoilla tarkoitetaan niitä, jotka saavat maksuttoman majoituksen ja päivittäiset maksuttomat ate-riat lukiolain 28 §:n mukaisesti. Opiskelija-vuosi katsotaan mainittuja etuja saaneen

HE 310/2014 vp

101

opiskelijan suorittamaksi niiden kalenteripäi-vien väliseltä ajalta, kun opiskelijalla on oi-keus saada mainittua etua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättä-mällään tavalla myöntää lukiokoulutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista rahoitusta yh-täjaksoisesti enintään kolmen vuoden ajan lukuun ottamatta erityisen koulutustehtävän harkinnanvaraista rahoitusta. Harkinnanva-raista rahoitusta voidaan myöntää järjestäjä-verkon rakenteellista kehittämistä ja muuta toiminnan kehittämistä, kokeilua ja toimin-nan käynnistämistä varten sekä muihin kou-lutuspoliittisesti merkittäviin hankkeisiin tai tavoitteisiin. Harkinnanvaraiselle rahoituk-selle varataan enintään 0,5 prosenttia 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuista määrärahoista. Eri-tyisen koulutustehtävän harkinnanvaraiselle rahoitukselle varataan enintään 0,95 prosent-tia.

4 luku

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus-koulutuksen ja erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettä-vän koulutuksen rahoituksen määräyty-

minen

20 §

Rahoitusosuudet

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskou-lutuksen määrärahasta vähennetään 26 §:ssä tarkoitettu erityisopetuksen erityisen koulu-tustehtävän rahoitus, 27 §:ssä tarkoitettu har-kinnanvarainen rahoitus, 28 §:ssä tarkoitettu majoitusrahoitus sekä 54 §:ssä tarkoitettu saamatta jäänyt rahoitus. Vähennettävien eri-en jälkeen jäljelle jäävä määräraha jaetaan rahoitusosuuksien kesken seuraavasti:

1) perusrahoitusosuus 49,9 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 44,1 prosenttia; ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus kuusi pro-

senttia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-

kemmin suoritusrahoitusosuuden ja vaikutta-vuusrahoitusosuuden jakautumisesta.

21 §

Rahoituksen perusteena käytettävien opiske-lijavuosien laskenta

Opiskelijavuosien laskennassa otetaan huomioon kalenteripäivät opintojen aloitta-mispäivästä lukien siihen kalenteripäivään asti, kun opiskelija suorittaa tutkinnon tai valmentavan koulutuksen taikka katsotaan eronneeksi. Opiskelijavuosien laskennassa ei kuitenkaan oteta huomioon kalenteripäiviä niiden lukukausien ajalta, kun opiskelija on ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 31 b §:n mukaisesti ilmoittautunut poissa olevaksi opiskelijaksi eikä kalenteripäiviä sellaisen yhtäjaksoisesti vähintään 45 kalen-teripäivää kestävän jakson ajalta, jonka aika-na ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tussa laissa tarkoitettua ammatillista perus-tutkintoa suorittava opiskelija ei ole osallis-tunut tutkintoon tai tutkinnon osaan valmis-tavaan koulutukseen tai näyttötutkintotilai-suuteen.

22 §

Perusrahoitus

Perusrahoitusosuudessa huomioon otettavi-en opiskelijavuosien kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoi-tetut suoritemäärät.

Suoritteina otetaan huomioon varainhoito-vuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneet opiskelijavuodet, joita painote-taan 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoituskertoimilla.

Suoritteina otetaan huomioon ammatillista perustutkintoa suorittavien erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna suoritta-mat opiskelijavuodet, joita painotetaan 9 §:ssä tarkoitetulla erityisopetuksen kertoi-mella.

Opiskelijavuosi katsotaan erityisopetusta saaneen opiskelijan suorittamaksi niiden ka-lenteripäivien ajalta, kun opiskelijalle laadit-tu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö-kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on voimassa tai kun koulutuksen järjestäjä on ammatillisesta aikuiskoulutuk-

HE 310/2014 vp

102

sesta annetussa laissa tarkoitetussa koulutuk-sessa kohdentanut opiskelijaan erityisiä ope-tus- tai opiskelijahuoltopalveluja.

Jos koulutuksen järjestäjän 2 momentissa tarkoitetut rahoituskertoimilla painottamat-tomat opiskelijavuodet ylittävät varainhoito-vuonna voimassa olevan järjestämisluvan mukaisen opiskelijavuosien määrän, josta on vähennetty ammatillisesta peruskoulutukses-ta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoite-tun erityisopetuksen erityisen koulutustehtä-vän mukainen opiskelijavuosien määrä, vä-hennetään 2 ja 3 momentissa tarkoitettua opiskelijavuosien määrää samassa suhteessa kuin rahoituskertoimilla painottamattomat opiskelijavuodet ylittävät järjestämisluvan mukaisen opiskelijavuosien määrän.

23 §

Suoritusrahoitus

Suoritusrahoitusosuudessa huomioon otet-tavien tutkintojen kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 4 momentissa tarkoi-tetut suoritemäärät. Suoritusrahoitusosuudes-sa huomioon otettavien tutkinnon ja koulu-tuksen osien kokonaismäärä saadaan laske-malla yhteen 2—4 momentissa tarkoitetut suoritemäärät. Suoritteina otetaan huomioon varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltänei-den kolmen vuoden aikana toteutuneiden suoritteiden keskiarvo.

Suoritteina otetaan huomioon suoritetut tutkinnot sekä suoritetut ammatilliset tutkin-non osat ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen osat, joita painote-taan 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoituskertoimilla.

Suoritteina otetaan huomioon erityisope-tusta saaneiden opiskelijoiden suorittamat ammatilliset tutkinnon osat, joita painotetaan 9 §:ssä tarkoitetulla erityisopetuksen kertoi-mella. Tutkinnon osa katsotaan erityisopetus-ta saaneen opiskelijan suorittamaksi, jos opiskelijalle laadittu ammatillisesta perus-koulutuksesta annetun lain 20 §:n 1 momen-tissa tarkoitettu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on voi-massa tai jos ammatillisesta aikuiskoulutuk-sesta annetussa laissa tarkoitetussa koulutuk-sessa koulutuksen järjestäjä on kohdentanut opiskelijaan erityisiä opetus- tai opiskelija-

huoltopalveluja tutkinnon osan suorittamis-päivänä.

Suoritteina otetaan huomioon koulutuksen alkaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden suorittamat tutkinnot sekä ammatilliset tutkinnon osat, joita paino-tetaan 9 §:ssä tarkoitetulla koulutustasoker-toimella. Jos tutkinnon suorittaja osallistuu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun tutkintotilaisuuteen ilman valmistavaa koulutusta, tutkinto tai tutkinnon osa katsotaan vailla perusasteen jälkeistä tut-kintoa olevan suorittamaksi silloin, kun tut-kinnon suorittaja on tutkintotilaisuuteen osal-listuessaan vailla perusasteen jälkeistä tutkin-toa.

Tutkinnon ja koulutuksen osat otetaan huomioon niiden laajuuden perusteella. Laa-juutena käytetään ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetussa laissa tarkoitettujen tut-kintojen perusteiden ja koulutuksen perustei-den mukaisia osaamispisteitä. Näyttötutkin-tona suoritettavissa ammatillisissa perustut-kinnoissa tutkinnon osien laajuutena käyte-tään edellä mainittujen tutkinnon perusteiden mukaisia vastaavan tutkinnon osan osaamis-pisteitä.

24 §

Vaikuttavuusrahoitus

Vaikuttavuusrahoitusosuuden perusteena käytetään ammatillista perustutkintoa suorit-tavia opiskelijoita koskevia tietoja. Suorittei-na otetaan huomioon varainhoitovuotta edel-tävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneiden tietojen mukainen:

1) tulosmittari, joka perustuu tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen sekä henkilöstön kel-poisuuteen ja kehittämistoimenpiteisiin;

2) valtakunnallinen opiskelijahyvinvointi-kysely, joka perustuu väittämiin koulutuksen tavoitteiden toteutumisesta ja opiskelijoiden hyvinvoinnista;

3) opiskelijan antama työelämäpalaute; 4) opintojen keskeyttämisen vähentäminen,

joka perustuu koulutuksen läpäisyn vuosittai-seen kasvuun.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-kemmin 1 momentissa tarkoitettujen suorit-

HE 310/2014 vp

103

teiden laskennasta ja käytettävistä mittareis-ta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään opiskelijahyvinvointikyselyn väit-tämistä ja pisteytyksestä.

25 §

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoituskertoimet ja korotuskertoimet

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityis-opetuksen erityisen koulutustehtävän perus-teella järjestettävän koulutuksen koulutusalo-jen, tutkintojen ja valmentavan koulutuksen väliset kustannuserot otetaan huomioon pai-nottamalla toteutuneita opiskelijavuosia eri-tyisopetuksen erityisen koulutustehtävän ra-hoituskertoimilla.

Koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat muut kustannuserot otetaan huomioon pai-nottamalla toteutuneita opiskelijavuosia ko-rotuskertoimilla. Opiskelijavuosi katsotaan edellä mainittuun korotukseen oikeutetun opiskelijan suorittamaksi niiden kalenteripäi-vien väliseltä ajalta, kun korotuksen peruste on voimassa.

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoituskertoimista ja korotuskertoimista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

26 §

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoi-

tuksen laskentaperusteet

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityis-opetuksen erityisen koulutustehtävän perus-teella järjestettävän koulutuksen rahoitukses-sa huomioon otettavien opiskelijavuosien kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut suoritemäärät. Ammatillista perustutkintoa suorittava opis-kelija otetaan huomioon rahoituksen perus-teeksi enintään neljän opiskelijavuoden ajan.

Suoritteina otetaan huomioon varainhoito-vuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden to-teutuneet opiskelijavuodet, joita painotetaan 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla erityisope-

tuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus-kertoimilla.

Suoritteina otetaan huomioon 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin korotuksiin oi-keutettujen opiskelijoiden suorittamat opis-kelijavuodet, joita painotetaan mainitun py-kälän 3 momentissa tarkoitetuilla korotusker-toimilla.

Jos koulutuksen järjestäjän 2 momentissa tarkoitetut rahoituskertoimilla painottamat-tomat opiskelijavuodet ylittävät varainhoito-vuonna voimassa olevan järjestämisluvan mukaisen erityisopetuksen erityisen koulu-tustehtävän perusteella järjestettävän koulu-tuksen opiskelijavuosien määrän, vähenne-tään 2 ja 3 momentissa tarkoitettua opiskeli-javuosien määrää samassa suhteessa kuin ra-hoituskertoimilla painottamattomat opiskeli-javuodet ylittävät järjestämisluvan mukaisen opiskelijavuosien määrän.

Tässä pykälässä tarkoitetun koulutuksen järjestäjälle myönnetään rahoitusta euromää-rä, joka saadaan kertomalla 6 §:ssä tarkoitet-tu erityisopetuksen erityisen koulutustehtä-vän perushinta 1 momentissa tarkoitettujen suoritteiden määrällä.

27 §

Harkinnanvarainen rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskou-lutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista rahoi-tusta koulutuksen järjestäjälle määrätyn eri-tyisen koulutustehtävän perusteella tai muus-ta erityisestä syystä.

28 §

Majoitusrahoitus

Koulutuksen järjestäjälle myönnetään ma-joitusrahoitusta seuraavien toimintojen jär-jestämisen perusteella:

1) ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tun lain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu sisä-oppilaitosmuotoisen koulutuksen majoi-tusetu;

2) mainitun lain 37 §:n 3 momentissa tar-koitettu majoitusetu; ja

HE 310/2014 vp

104

3) mainitun lain 38 §:n 2 momentissa tar-koitettu erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän perusteella järjestettävän koulutuk-sen majoitusetu.

Majoitusrahoituksen laskennassa suorittei-na otetaan huomioon varainhoitovuotta edel-tävää vuotta edeltävänä vuonna 1 momentis-sa tarkoitettuja etuja saaneiden opiskelijoiden suorittamat opiskelijavuodet. Opiskelijavuosi katsotaan mainittuja etuja saaneen opiskeli-jan suorittamaksi niiden kalenteripäivien vä-liseltä ajalta, kun opiskelijalla on oikeus saa-da mainittua etua.

Koulutuksen järjestäjälle myönnetään ma-joitusrahoituksena euromäärä, joka saadaan kertomalla 6 §:ssä tarkoitettu majoituksen perushinta 1 momentin kussakin kohdassa tarkoitettuja etuja saaneiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määrällä ja majoituskertoimella sekä laskemalla yhteen näin saadut euromäärät.

5 luku

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkou-lutuksen rahoituksen määräytyminen

29 §

Rahoitusosuudet

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu oppi-laitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen määräraha jaetaan rahoitusosuuksien kesken seuraavasti:

1) perusrahoitusosuus 35 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 61 prosenttia; ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 4 prosenttia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-

kemmin suoritusrahoitusosuuden ja vaikutta-vuusrahoitusosuuden jakautumisesta.

30 §

Opiskelijavuosien laskenta

Opiskelijavuoden laskennassa otetaan huomioon kaikki ne kalenteripäivät, joina opiskelija osallistuu ammatti- tai erikoisam-mattitutkintoon tai tutkinnon osaan valmista-vaan koulutukseen vähintään seitsemän tun-nin ajan tai osallistuu opiskeluohjelman tai

näyttösuunnitelman laatimiseen tai näyttötut-kintotilaisuuteen.

31 §

Perusrahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain varainhoitovuoden perusrahoi-tusosuuden perusteena käytettävien suorittei-den määrän varahoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana toteutuneiden opiskelijavuosien keskiarvon perusteella.

Erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden perusteella määräytyviä suoritteita painote-taan 9 §:ssä säädetyllä kertoimella niiden ka-lenteripäivien ajalta, joiden aikana opiskelija on saanut koulutuksen järjestäjältä 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja palveluja.

Suoritteita painotetaan 9 §:ssä säädetyllä koulutustasokertoimella, jos opiskelija on koulutuksen alkaessa vailla perusasteen jäl-keistä tutkintoa.

Opiskelijavuosia painotetaan lisäksi koulu-tusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvillä 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoituskertoimilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi perustel-lusta syystä poiketa 1-4 momentissa sääde-tystä lisäämällä tai rajoittamalla koulutuksen järjestäjän laskennan perusteena käytettävien suoritteiden määrää. Ministeriön tulee vah-vistaessaan suoritteet turvata ammatillisen li-säkoulutuksen rahoituksen jakautuminen alu-eellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen mu-kaan.

32 §

Suoritusrahoitus

Suoritusrahoitusosuutta laskettaessa va-rainhoitovuoden suoritteina otetaan huomi-oon varahoitovuotta edeltävää vuotta edeltä-neiden kolmen kalenterivuoden aikana suori-tettujen ammattitutkintojen ja erikoisammat-titutkintojen lukumäärän keskiarvo sekä näi-den tutkintojen tutkinnon osien lukumäärän keskiarvo.

Erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden tutkinnon osiin perustuvien suoritteiden mää-rä painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kertoimella,

HE 310/2014 vp

105

jos opiskelija on saanut tutkintoa edeltävän valmistavan koulutuksen aikana 2 §:n 4 koh-dassa tarkoitettuja palveluja.

Tutkinnon osiin perustuvia suoritteita pai-notetaan myös 9 §:ssä säädetyillä tutkin-nonosakertoimilla.

Tutkinnon osiin ja tutkintoihin perustuvia suoritteita painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kou-lutustasokertoimella, jos opiskelija on koulu-tuksen alkaessa ollut vailla perusasteen jäl-keistä tutkintoa.

Jos tutkinnon suorittaja osallistuu tutkinto-tilaisuuteen ilman valmistavaa koulutusta, tutkinto tai tutkinnon osa katsotaan vailla pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevan suoritta-maksi silloin, kun tutkinnon suorittaja on tut-kintotilaisuuteen osallistuessaan vailla perus-asteen jälkeistä tutkintoa.

Tutkinnon osia ja tutkintoja painotetaan li-säksi koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvillä 8 §:ssä tarkoitetuilla rahoitus-kertoimilla.

33 §

Vaikuttavuusrahoitus

Vaikuttavuusrahoitusosuuden määräyty-misperusteina käytetään opiskelijahyvinvoin-tikyselyä, palautetta koulutuksen työelämä-vastaavuudesta sekä sitä, kuinka moni koulu-tuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon. Vaikuttavuusrahoitusosuudessa huomioon otettavat suoritteet muodostuvat varainhoito-vuotta edeltävää vuotta edeltäneen kalenteri-vuoden aikana kerätyn palautteen perusteella. Vaikuttavuusrahoitusosuuden laskennassa käytettävistä mittareista ja vaikuttavuusrahoi-tusosuuden laskentatavasta säädetään tar-kemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 luku

Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen määräytyminen

34 §

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus-

osuudet

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu oppi-sopimuskoulutuksena järjestettävän ammatil-lisen peruskoulutuksen määräraha jaetaan ra-hoitusosuuksien kesken seuraavasti:

1) perusrahoitusosuus 49,9 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 45,1 prosenttia; ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 5 prosenttia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-

kemmin suoritusrahoitusosuuden ja vaikutta-vuusrahoitusosuuden jakautumisesta.

35 §

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuu-

det

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu oppi-sopimuskoulutuksena järjestettävän ammatil-lisen lisäkoulutuksen määräraha jaetaan ra-hoitusosuuksien kesken seuraavasti:

1) perusrahoitusosuus 35 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 60 prosenttia; ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 5 prosenttia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-

kemmin suoritusrahoitusosuuden ja vaikutta-vuusrahoitusosuuden jakautumisesta.

36 §

Opiskelijavuosien laskenta oppisopimuskou-lutuksessa

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijavuo-den laskennassa otetaan huomioon kalenteri-päivät siltä ajanjaksolta, kun opiskelijan op-pisopimus on voimassa.

Opiskelijavuosien laskennassa ei oteta huomioon niitä kalenteripäivä, jolloin opis-kelijan osallistuminen oppisopimuksensa mukaiseen koulutukseen on yhdenjaksoisesti

HE 310/2014 vp

106

keskeytynyt vähintään 45 kalenteripäivän ajan sairauden, työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa tarkoitetun perhevapaan, asevelvolli-suuden tai muun vastaavaan seikan vuoksi.

37 §

Perusrahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain seuraavan varainhoitovuoden pe-rusrahoitusosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määrän varainhoitovuotta edel-tävää vuotta edeltäneen kolmen kalenteri-vuoden aikana toteutuneiden opiskelijavuosi-en keskiarvon perusteella.

Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuk-sessa erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden perusteella määräytyviä suoritteita painote-taan 9 §:ssä säädetyllä kertoimella niiden 36 §:ssä tarkoitettujen kalenteripäivien ajalta, joiden aikana opiskelija on saanut koulutuk-sen järjestäjältä 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja palveluja. Oppisopimuskoulutuksena järjes-tettävässä tutkintoon johtavassa ammatilli-sessa peruskoulutuksessa erityisopetusta saa-neiden opiskelijoiden perusteella määräyty-viä suoritteita painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kertoimella niiden kalenteripäivien ajalta, kun opiskelijalle laadittu ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettu henkilökohtainen ope-tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on voimassa.

Lisäksi ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijavuosiin perustuvia suoritteita pai-notetaan 9 §:ssä säädetyllä koulutustasoker-toimella, jos opiskelija on oppisopimusta al-lekirjoitettaessa ollut vailla perusasteen jäl-keistä tutkintoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi perustel-lusta syystä poiketa 1—3 momentissa sääde-tystä lisäämällä tai rajoittamalla koulutuksen järjestäjän laskennan perusteena käytettävien suoritteiden määrää. Ministeriön tulee vah-vistaessaan suoritteet turvata ammatillisen li-säkoulutuksen rahoituksen jakautuminen alu-eellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen mu-kaan.

38 §

Suoritusrahoitusosuuden laskentaperusteet oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä

ammatillisessa peruskoulutuksessa

Suoritusrahoitusosuutta laskettaessa va-rainhoitovuoden suoritteina otetaan huomi-oon varahoitovuotta edeltävää vuotta edeltä-neen kolmen kalenterivuoden aikana suoritet-tujen ammatillisten perustutkintojen luku-määrän keskiarvo sekä näiden tutkinnon osi-en lukumäärän keskiarvo.

Erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden tutkinnon osiin perustuvien suoritteiden mää-rä painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kertoimella, jos opiskelija on saanut tutkinnon osaa edel-tävän valmistavan koulutuksen aikana 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja palveluja tai jos opis-kelijalle laadittu ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilökohtainen opetuksen jär-jestämistä koskeva suunnitelma on voimassa tutkinnon osan suorittamispäivänä.

Tutkinnon osiin perustuvia suoritteita pai-notetaan myös 9 §:ssä säädetyillä tutkin-nonosakertoimilla.

Tutkinnon osiin ja tutkintoihin perustuvia suoritteita painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kou-lutustasokertoimella, jos opiskelija on ennen oppisopimuksen tekemistä ollut vailla perus-asteen jälkeistä tutkintoa.

39 §

Suoritusrahoitusosuuden laskentaperusteet oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä

ammatillisessa lisäkoulutuksessa

Suoritusrahoitusosuutta laskettaessa va-rainhoitovuoden suoritteina otetaan huomi-oon varahoitovuotta edeltävää vuotta edeltä-neiden kolmen kalenterivuoden aikana suori-tettujen ammatti- ja erikoisammattitutkinto-jen lukumäärän keskiarvo sekä näiden tut-kinnon osien lukumäärän keskiarvo.

Erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden tutkinnon osiin perustuvien suoritteiden mää-rä painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kertoimella, jos opiskelija on saanut tutkintoa edeltävän valmistavan koulutuksen aikana 2 §:n 4 koh-dassa tarkoitettuja palveluja.

HE 310/2014 vp

107

Tutkinnon osiin perustuvia suoritteita pai-notetaan myös 9 §:ssä säädetyillä tutkin-nonosakertoimilla.

Tutkinnon osiin ja tutkintoihin perustuvia suoritteita painotetaan 9 §:ssä säädetyllä kou-lutustasokertoimella, jos opiskelija on ennen oppisopimuksen tekemistä ollut vailla perus-asteen jälkeistä tutkintoa.

40 §

Vaikuttavuusrahoitus

Vaikuttavuusrahoitusosuuden määräyty-misperusteina käytetään opiskelijahyvinvoin-tikyselyä, opiskelijan työelämäpalautetta ja sitä, kuinka moni koulutuksen aloittaneista suorittaa tutkinnon sekä tutkinnon suoritta-neiden työllistymistä. Vaikuttavuusrahoi-tusosuudessa huomioon otettavat suoritteet muodostuvat varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen kalenterivuoden aikana ke-rätyn palautteen perusteella. Vaikuttavuusra-hoitusosuuden laskennassa käytettävistä mit-tareista ja vaikuttavuusrahoitusosuuden las-kentatavasta säädetään tarkemmin valtioneu-voston asetuksella.

7 luku

Erityiset valtionavustukset

41 §

Valtionavustukset

Edellä 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan kehittämistä, kokeilua ja toimin-nan käynnistämistä varten, toimintaan liitty-viä tarpeellisia erityistehtäviä varten tai kou-lutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan myöntää valtionavustusta valtion ta-lousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrä-rahan rajoissa.

42 §

Saamenkieliseen ja saamen kielen koulutuk-seen myönnettävä valtionavustus sekä eräät

muut valtionavustukset

Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulu-tuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta lukiossa ja ammatillisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtionavustukset yhteenlaskettuina vastaa-vat mainittuun opetukseen tarvittavan ope-tushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia.

Lukiolain mukaisen toiminnan järjestäjälle myönnetään valtionavustusta lukiokoulutuk-sen täydentävään vieraskielisten oppilaiden äidinkielen, suomi tai ruotsi toisena kielenä ja heidän muun opetuksensa tukemiseen sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilai-den äidinkielen opetuksen järjestämiseen val-tion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan puitteissa.

Valtionavustusta myönnetään kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa raja-kuntien yhteistoimintaan perustuvasta suo-malaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutu-viin kustannuksiin.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen val-tionavustusten määräytymisperusteista sääde-tään tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeri-ön asetuksella.

43 §

Valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämi-

seen

Sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa ammatil-lisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen näyttö-tutkintojen järjestämisestä, mutta joka ei saa tutkintojen järjestämiseen valtionosuutta, voidaan myöntää valtionavustusta ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttö-tutkintojen järjestämiseen. Valtionavustuk-

HE 310/2014 vp

108

sesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

44 §

Valtionavustuslain soveltaminen

Tämän lain nojalla myönnettäviin valtion-avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.

8 luku

Erinäiset säännökset

45 §

Valtion rahoitus ansio- ja liikennelentäjäkou-lutukseen

Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen lakien perus-teella toteutettavaan ansio- ja liikennelentä-jän ammattiin valmistavaan koulutukseen myönnetään valtion rahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle rahoituksen laskemisen perusteeksi vahvis-tettu opiskelijavuosien määrä kerrotaan opis-kelijavuotta kohden määrätyllä hinnalla. Opiskelijavuodet määräytyvät varainhoito-vuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen kolmen kalenterivuoden aikana toteutuneiden opiske-lijavuosien keskiarvon perusteella. Opiskeli-javuoden laskennassa otetaan huomioon kaikki ne kalenteripäivät, joina opiskelija osallistuu ansio- tai liikennelentäjän ammat-tiin valmistavaan koulutukseen.

Opiskelijavuosikohtaisesta hinnasta sääde-tään valtioneuvoston asetuksella. Rahoituk-sen perusteena olevaa hintaa korotetaan in-deksillä noudattaen 5 §:ssä ja sen nojalla säädettyjä menettelyjä.

46 §

Rahoituksen maksaminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon pal-velukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun rahoituksen koulutuksen järjestäjälle siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudes-ta annetun lain (1704/2009) 49 §:ssä sääde-tään. Valtionavustus maksetaan koulutuksen

järjestäjälle kalenterivuoden loppuun men-nessä.

47 §

Maksatuksen keskeytys

Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:

1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen perusteena olevaa toi-mintaa, tai rahoituksen saaja olennaisessa määrin toimii vastoin asianomaista toimintaa koskevia lakeja tai asetuksia taikka niiden nojalla annettuja määräyksiä;

2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; tai

3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksatuksen keskeyttämistä.

48 §

Suorituksen maksamatta ja perimättä jättä-minen

Koulutuksen järjestäjäkohtaista alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun päätökseen perustuvaa suoritusta ei makseta eikä peritä takaisin.

49 §

Valtionapuviranomainen

Aluehallintovirasto on valtionapuviran-omainen 42 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa.

Opetushallitus on valtionapuviranomainen: 1) koulutuksen toiminnallista kehittämistä

koskevissa asioissa; 2) 42 §:n 2 ja 3 momentissa ja 43 §:ssä tar-

koitettuja valtionavustuksia koskevissa asi-oissa.

Valtionapuviranomainen muissa tässä lais-sa tarkoitetuissa asioissa on opetus- ja kult-tuuriministeriö.

Toimivallan jaosta valtionapuviranomais-ten välillä voidaan antaa tarkempia säännök-siä valtioneuvoston asetuksella.

HE 310/2014 vp

109

50 §

Tietojen toimittaminen

Koulutuksen järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tai sen määräämäl-le viranomaiselle tässä laissa tarkoitetun ra-hoituksen määräämiseksi tarvittavat talous-arvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätök-seen ja toimintakertomukseen perustuvat tie-dot sekä muut rahoituksen määräämiseksi ja kustannustason seuraamiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-tun lain 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintotoimi-kuntien ja näyttötutkinnon järjestäjien tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle koulutuk-sen järjestäjän rahoituksen määräämistä var-ten tarvittavat tiedot suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista.

Tarkempia säännöksiä toimitettavista tie-doista voidaan antaa valtioneuvoston asetuk-sella.

51 §

Tietojen tarkastus

Valtionapuviranomainen päättää 1 momen-tissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden to-teamiseksi suoritettavista rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkas-tuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa tarkastuksen Opetushallituksen tehtä-väksi. Valtionapuviranomainen voi antaa tar-kastuksen myös ulkopuolisen tilintarkastajan tehtäväksi. Tilintarkastajan tulee olla jul-kishallinnon ja -talouden tilintarkastajista an-netussa laissa (467/1999) tai tilintarkastus-laissa (459/2007) tarkoitettu hyväksytty tilin-tarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintar-kastajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys koulutuksen rahoitusjärjestelmään. Tilintar-kastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja.

Rahoituksen saajan on korvauksetta annet-tava tarkastajalle kaikki tarkastuksen kannal-ta välttämättömät tiedot ja selvitykset, asia-kirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muu-toinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkasta-jalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyt-tämässä laajuudessa rahoituksen saajan hal-linnassa tai käytössä oleviin rahoitettavassa toiminnassa käytettäviin tiloihin ja muille alueille. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorit-taa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Tarkastajalla on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkas-taminen sitä edellyttää. Aineiston hal-tuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadit-tava pöytäkirja. Siinä on mainittava hal-tuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa.

Valtionapuviranomaisella ja Opetushalli-tuksella on oikeus saada tarkastusta varten poliisi- ja ulosottoviranomaisilta tarpeellista virka-apua.

Ulkopuolinen asiantuntija voi valtionapuvi-ranomaisen päätöksestä avustaa tarkastukses-sa.

Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuo-liseen asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), viran-omaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää.

Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuo-liseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeu-dellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

52 §

Neuvottelumenettely

Ennen kuin opetus- ja kulttuuriministeriö tekee ehdotuksen seuraavan varainhoitovuo-den talousarvioon tässä laissa tarkoitettua ra-hoitusta varten otettavasta määrärahasta, sen on neuvoteltava Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön on myös neuvoteltava Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa rahoituksen määräytymiseksi ja kustannusta-son seuraamiseksi tarpeellisten tietojen toi-mittamisesta.

HE 310/2014 vp

110

53 §

Muutoksenhaku

Valtionavustusta koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin valtionavustuslais-sa säädetään.

Muuhun kuin edellä 1 momentissa tarkoi-tettuun päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisua ei kuitenkaan saa vaatia 55 §:ssä tarkoitettuun rahoituksen takaisinperintää koskevaan pää-tökseen eikä rahoituksen myöntämisestä kos-kevaan päätökseen siltä osin, kuin se koskee huomioon otettavia suoritemääriä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun oi-kaisuvaatimukseen annettuun päätökseen se-kä 55 §:ssä tarkoitettuun rahoituksen ta-kaisinperintää koskevaan päätökseen saa ha-kea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muuhun kuin rahoituksen ta-kaisinperintää koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta va-littamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Rahoituksen myöntämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

54 §

Saamatta jääneen rahoituksen suorittaminen

Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle sääde-tyn määräajan päättymisen jälkeen ilmenee rahoituksen määrään vaikuttavia tietoja, jotka eivät ole olleet koulutuksen järjestäjän tie-dossa, on saamatta jäänyt rahoitus suoritetta-va.

Saamatta jäänyttä rahoitusta ei suoriteta, jos 1 momentissa tarkoitetut tiedot ilmenevät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jolle myönnettävää rahoitusta tiedot koskevat.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu saamatta jäänyt rahoitus taikka oikaisuvaatimukseen tai valitukseen annetussa päätöksessä myön-netty saamatta jäänyt rahoitus otetaan huo-

mioon seuraavan mahdollisen varainhoito-vuoden rahoitusta myönnettäessä.

55 §

Rahoituksen takaisinperintä

Jos koulutuksen järjestäjä on saanut perus-teettomasti tämän lain nojalla myönnettyä rahoitusta, valtionapuviranomaisen on mää-rättävä liikaa maksettu rahoitus takaisin pe-rittäväksi.

Takaisinperinnästä voidaan luopua koko-naan tai osittain, jos takaisinperittävä määrä on vähäinen taikka jos takaisinperintää tai 56 §:ssä tarkoitetun koron perimistä on pidet-tävä kohtuuttomana.

Valtionapuviranomaisen on tehtävä päätös takaisinperinnästä viimeistään viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymises-tä, jolle myönnettyä rahoitusta takaisinperin-tä koskee.

56 §

Korko, viivästyskorko ja kuittaus

Koulutuksen järjestäjän on maksettava ta-kaisin perittävälle määrälle rahoituksen mak-supäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 mo-mentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään valtionapuviranomaisen asetta-mana eräpäivänä, sille on maksettava vuo-tuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssa tar-koitetun korkokannan mukaan.

Takaisin perittävä määrä korkoineen voi-daan periä siten, että se vähennetään koulu-tuksen järjestäjälle myöhemmin maksettavas-ta tämän lain mukaisesta rahoituksesta.

57 §

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain eräiden säännösten soveltami-

nen

Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so-velletaan lisäksi seuraavia kunnan peruspal-velujen valtionosuudesta annetun lain sään-nöksiä:

HE 310/2014 vp

111

1) 55 §:n 2 momentin säännöstä uusista ja laajenevista valtionosuustehtävistä;

2) 61 §:n 2 momentin säännöstä kunnan asukasmäärän määräytymisestä;

3) 63 b §:n säännöstä aluehallintoviraston toimivallasta uhkasakon asettamiseen.

———

9 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

58 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2017 myönnettävään lu-kiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen rahoitukseen.

Lain 5 §:n mukaista indeksikorotusta so-velletaan ensimmäisen kerran 3 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettuun määrärahaan ja 6 §:ssä tarkoitettuihin perushintoihin varainhoito-vuodelle 2017 sekä 4 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin eriin varainhoi-tovuodelle 2018.

Lain 10 §:ää ei sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut tutkinnon suorittamisen ennen tämän lain voimaantuloa.

Lain 50 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päi-västä toukokuuta 2015.

59 §

Opiskelijavuosien ja lukion oppimäärän las-kentaa koskevat siirtymäsäännökset lukio-

koulutuksessa

Poiketen siitä, mitä säädetään 16 §:n 1 momentissa, varainhoitovuoden 2017 rahoi-tusta laskettaessa opiskelijavuosien sijasta käytetään vuoden 2015 tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärän pai-notettua keskiarvoa, siten, että tammikuun opiskelijamäärää painotetaan luvulla 7 ja

syyskuun opiskelijamäärää painotetaan lu-vulla 5.

Poiketen siitä, mitä säädetään 16 §:n 1 momentissa, varainhoitovuoden 2018 rahoi-tusta laskettaessa opiskelijavuosien sijasta käytetään vuoden 2016 tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärän pai-notettua keskiarvoa, siten, että tammikuun opiskelijamäärää painotetaan luvulla 7 ja syyskuun opiskelijamäärää painotetaan lu-vulla 5.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan 19 §:n 1 momentissa säädetyn opiskelijavuoden laskentaan.

Poiketen siitä, mitä säädetään 11 §:n 1 momentissa opiskelijavuosien kolmen vuo-den rajausta, ei sovelleta vuosien 2017—2018 rahoitusta laskettaessa. Rahoitusta las-kettaessa opiskelija otetaan huomioon enin-tään neljän opiskelijavuoden ajan.

Poiketen siitä, mitä säädetään 17 §:n 2 momentissa suoritusrahoituksessa huomioon otettavien suoritteiden muodostumisesta, vuonna 2020 lukion oppimäärän laskennassa käytetään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kahden vuoden aikana toteutu-neita suoritteita.

60 §

Lukiokoulutuksen harkinnanvaraista rahoi-tusta ja rahoitusosuuksia koskevat siirtymä-

säännökset

Poiketen siitä, mitä 19 §:n 2 momentissa säädetään harkinnanvaraisesta rahoituksesta, vuosina 2017—2021 harkinnanvaraiselle ra-hoitukselle varataan enintään 0,8 prosenttia.

Poiketen siitä, mitä 14 §:ssä säädetään ra-hoituksen jakautumisesta rahoitusosuuksiin, varainhoitovuonna 2017 perusrahoitus on 80 prosenttia, suoritusrahoitus 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoitus on 0 prosenttia rahoi-tusosuuksien kokonaisrahoituksesta. Varain-hoitovuonna 2018 perusrahoitus on 70 pro-senttia, suoritusrahoitus 30 prosenttia ja vai-kuttavuusrahoitus on 0 prosenttia rahoitus-osuuksien kokonaisrahoituksesta. Varainhoi-tovuonna 2019 perusrahoitus on 60 prosent-tia, suoritusrahoitus 40 prosenttia ja vaikutta-

HE 310/2014 vp

112

vuusrahoitus on 0 prosenttia rahoitusosuuksi-en kokonaisrahoituksesta.

61 §

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskou-lutuksen rahoitusosuuksia koskevat siirtymä-

säännökset

Poiketen siitä, mitä säädetään 20 §:n 1 momentissa, varainhoitovuonna 2017 perus-rahoitusosuus on 86 prosenttia, suoritusrahoi-tusosuus 10 prosenttia ja vaikuttavuusrahoi-tusosuus neljä prosenttia. Varainhoitovuonna 2018 perusrahoitusosuus on 81 prosenttia, suoritusrahoitusosuus 15 prosenttia ja vaikut-tavuusrahoitusosuus neljä prosenttia. Varain-hoitovuonna 2019 perusrahoitusosuus on 71 prosenttia, suoritusrahoitusosuus 25 prosent-tia ja vaikuttavuusrahoitusosuus neljä pro-senttia. Varainhoitovuonna 2020 perusrahoi-tusosuus on 59 prosenttia ja suoritusrahoi-tusosuus 35 prosenttia.

62 §

Opiskelijavuosien laskenta varainhoitovuosi-na 2017 ja 2018 oppilaitosmuotoisessa am-

matillisessa peruskoulutuksessa

Poiketen siitä, mitä 21 ja 22 §:ssä sääde-tään, myönnettäessä rahoitusta varainhoito-vuosille 2017 ja 2018 käytetään 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuna opiskelijavuosien määränä keskimääräistä opiskelijamäärää ja 22 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuna eri-tyisopetusta saaneiden opiskelijoiden suorit-tamien opiskelijavuosien määränä erityisope-tusta saaneiden opiskelijoiden keskimääräistä määrää.

Poiketen siitä, mitä 21 ja 26 §:ssä sääde-tään, myönnettäessä rahoitusta varainhoito-vuosille 2017 ja 2018 käytetään 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuna opiskelijavuosien määränä keskimääräistä opiskelijamäärää. Viimeksi mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettuihin korotuksiin oikeutettujen opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määränä käytetään tämän lain voimaan tul-lessa voimassa olleiden säännösten mukaisiin vastaaviin korotuksiin oikeutettujen opiskeli-joiden keskimääräistä määrää.

Poiketen siitä, mitä 21 ja 28 §:ssä sääde-tään, myönnettäessä rahoitusta varainhoito-vuosille 2017 ja 2018 käytetään 28 §:ssä tar-koitettuja etuja saaneiden opiskelijoiden suo-rittamien opiskelijavuosien määränä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisiin vastaaviin etuihin oi-keutettujen opiskelijoiden keskimääräistä määrää.

Edellä tässä pykälässä keskimääräisellä opiskelijamäärällä tarkoitetaan rahoituksen perusteena huomioitavan vuoden tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelija-määrän painotettua keskiarvoa, jossa tammi-kuun opiskelijamäärää painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun opiskelijamäärää luvulla 5/12.

Lain 22 §:n 4 momentissa ja 26 §:n 4 mo-mentissa tarkoitetut järjestämislupien mukai-set opiskelijavuosimäärät muunnetaan kes-kimääräisiksi opiskelijamääriksi kertomalla opiskelijavuosien määrä luvulla 1,074 myön-nettäessä rahoitusta varainhoitovuosille 2017 ja 2018.

63 §

Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien huomioiminen varainhoitovuosina 2019 ja 2020 oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa

peruskoulutuksessa

Poiketen siitä, mitä 23 §:ssä säädetään suo-ritteiden huomioon ottamisesta varainhoito-vuotta edeltävää vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana toteutuneiden suoritteiden keskiarvon mukaisesti, myönnettäessä rahoi-tusta varainhoitovuodelle 2019 suoritteina otetaan huomioon vuonna 2017 suoritetut tutkinnon ja koulutuksen osat. Myönnettäes-sä rahoitusta varainhoitovuodelle 2020 suo-ritteina otetaan huomioon vuonna 2017 ja 2018 suoritettujen tutkinnon ja koulutuksen osien keskiarvo.

HE 310/2014 vp

113

64 §

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien huomioiminen oppilaitosmuotoisessa amma-

tillisessa peruskoulutuksessa

Poiketen siitä, mitä 23 §:n 4 momentissa säädetään, käytettäessä rahoituksen määräy-tymisperusteena vuosina 2013—2016 suori-tettuja tutkintoja koulutustasokertoimella painotetaan sitä tutkintojen määrää, joka vas-taa kyseisenä vuonna tutkinnon suorittanei-den vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-vien suhteellista osuutta kaikista tutkinnon suorittaneista.

65 §

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuuk-sia koskevat siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä säädetään 29 §:n 1 momentissa ja 37 §:n 1 momentissa, oppilai-tosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän am-matillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuudet ovat varainhoitovuonna 2017:

1) perusrahoitusosuus 65 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 35 prosenttia ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 0 prosenttia. Poiketen siitä, mitä säädetään 29 §:n 1

momentissa ja 37 §:n 1 momentissa, oppilai-tosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän am-matillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuudet ovat varainhoitovuonna 2018:

1) perusrahoitusosuus 55 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 45 prosenttia ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 0 prosenttia. Poiketen siitä, mitä säädetään 29 §:n 1

momentissa ja 37 §:n 1 momentissa, oppilai-tosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän am-matillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuudet ovat varainhoitovuonna 2019:

1) perusrahoitusosuus 45 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 55 prosenttia ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 0 prosenttia.

66 §

Perusrahoitusosuuden määrittely ammatilli-sessa lisäkoulutuksessa varainhoitovuosina

2017—2019

Poiketen siitä, mitä 31 §:ssä säädetään, myönnettäessä rahoitusta varainhoitovuodel-le 2017 käytetään 31 §:n 1 momentissa tar-koitettujen opiskelijavuosien määrää lasket-taessa vuosien 2014 ja 2015 toteutuneiden kustannustietokyselyssä ilmoitettujen tutkin-toon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuk-sen hintaryhmittäin koottujen opiskelijatyö-vuosien keskiarvoa. Järjestäjäkohtainen va-rainhoitovuoden 2017 lähtökohdaksi otettava opiskelijatyövuosien määrä voi olla enintään 10 prosenttia tai 10 opiskelijatyövuotta suu-rempi kuin vuoden 2016 rahoituksen perus-teeksi vahvistettu opiskelijatyövuosimäärä. Näin saatu järjestäjäkohtainen opiskelijatyö-vuosimäärä muutetaan opiskelijavuosiksi kertomalla ensin luvulla 190 ja jakamalla sen jälkeen saatu tulo luvulla 365.

Poiketen siitä, mitä 31 §:n 2 ja 31 §:n 3 momentissa momenteissa säädetään, myön-nettäessä rahoitusta varainhoitovuodelle 2017 käytetään 31 §:n 2 momentissa tarkoi-tettuna erityisopetusta saaneiden opiskelijoi-den suorittamien opiskelijavuosien määränä erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden kes-kimääräistä määrää vuosina 2014 ja 2015 ja 31 §:n 3 momentissa tarkoitettuna vailla pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määränä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määrää yhden vuoden ajalta. Valtioneuvos-ton asetuksella säädetään tarkemmin varain-hoitovuoden 2017 rahoituksen perusteena käyttävien vailla perusasteen jälkeistä tutkin-toa olevien määrän laskenta-ajanjaksosta.

Poiketen siitä, mitä 31 §:ssä säädetään, myönnettäessä rahoitusta varainhoitovuodel-le 2018 käytetään 31 §:n 1 momentissa tar-koitettujen opiskelijavuosien määrää lasket-taessa 1 momentin perusteella vuodelle 2017 määrättyjen opiskelijavuosien ja vuonna 2016 toteutuneiden opiskelijavuosien kes-kiarvoa.

Poiketen siitä, mitä 31 §:n 2 ja 31 §:n 3 momentissa momenteissa säädetään, myön-nettäessä rahoitusta varainhoitovuodelle 2018 käytetään 31 §:n 2 momentissa tarkoi-

HE 310/2014 vp

114

tettuna erityisopetusta saaneiden opiskelijoi-den suorittamien opiskelijavuosien määränä erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden mää-rää vuonna 2016 ja 31 §:n 3 momentissa tar-koitettuna vailla perusasteen jälkeistä tutkin-toa olevien määränä vailla perusasteen jäl-keistä tutkintoa olevien määrää vuonna 2016.

Poiketen siitä, mitä 31 §:ssä säädetään, myönnettäessä rahoitusta varainhoitovuodel-le 2019 käytetään 31 §:n 1 momentissa tar-koitettuna opiskelijavuosina vuosina 2016 ja 2017 toteutuneiden opiskelijavuosien kes-kiarvoa.

67 §

Suoritusrahoitusosuuden määrittely ammatil-lisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskou-lutuksessa varainhoitovuosina 2017—2019

Poiketen siitä, mitä 32 §:n 1 momentissa, 38 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa säädetään, varainhoitovuoden 2017 suoritus-rahoitusosuutta laskettaessa otetaan huomi-oon yhden vuoden aikana suoritettujen tut-kintojen lukumäärä ja tutkinnon osien luku-määrä. Valtioneuvoston asetuksella sääde-tään tarkemmin varainhoitovuoden 2017 ra-hoituksen perusteena käyttävien suoritemää-rien laskenta-ajanjaksosta.

Poiketen siitä, mitä 32 §:n 1 momentissa, 38 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa säädetään, varainhoitovuoden 2018 suoritus-rahoitusosuutta laskettaessa otetaan huomi-oon kahden vuoden aikana suoritettujen tut-kintojen lukumäärän keskiarvo ja tutkinnon osien lukumäärän keskiarvo. Valtioneuvos-ton asetuksella säädetään tarkemmin varain-hoitovuoden 2018 rahoituksen perusteena käyttävien suoritemäärien laskenta-ajanjaksosta.

Poiketen siitä, mitä 32, 38 ja 39 §:ssä sää-detään, varainhoitovuoden 2019 suoritusra-hoitusosuutta laskettaessa otetaan huomioon varainhoitovuosien 2016 ja 2017 aikana suo-ritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvo ja tutkinnon osien lukumäärän keskiarvo.

68 §

Oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksen rahoitusosuuksia koskevat siirtymäsäännök-

set

Poiketen siitä, mitä säädetään 36 §:n 1 momentissa, oppisopimuskoulutuksena jär-jestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusosuudet ovat varainhoitovuonna 2017:

1) perusrahoitusosuus 70 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 30 prosenttia ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 0 prosenttia. Poiketen siitä, mitä säädetään 36 §:n 1

momentissa, oppisopimuskoulutuksena jär-jestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusosuudet ovat varainhoitovuonna 2018:

1) perusrahoitusosuus 60 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 40 prosenttia ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 0 prosenttia. Poiketen siitä, mitä säädetään 36 §:n 1

momentissa, oppisopimuskoulutuksena jär-jestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusosuudet ovat varainhoitovuonna 2019:

1) perusrahoitusosuus 55 prosenttia; 2) suoritusrahoitusosuus 45 prosenttia ja 3) vaikuttavuusrahoitusosuus 0 prosenttia.

69 §

Perusrahoitusosuuden määrittely oppisopi-muskoulutuksessa varainhoitovuosina

2017—2019

Poiketen siitä, mitä 37 §:n 1 momentissa säädetään, myönnettäessä rahoitusta varain-hoitovuodelle 2017 käytetään 37 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettuna opiskelijavuosien määränä vuosien 2014 ja 2015 keskimääräis-ten tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen opiskelijamäärien keskiarvoa ja 37 §:n 2 momentissa tarkoitettuna erityisope-tusta saaneiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määränä erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden keskimääräistä määrää vuosina 2014 ja 2015 ja 37 §:n 3 momentissa tarkoitettuna vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määränä vailla pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määrää

HE 310/2014 vp

115

yhden vuoden ajalta. Valtioneuvoston ase-tuksella säädetään tarkemmin varainhoito-vuoden 2017 rahoituksen perusteena käyttä-vien vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määrän laskenta-ajanjaksosta.

Poiketen siitä, mitä 37 §:n 1 momentissa säädetään, varainhoitovuoden 2018 perusra-hoitusosuuden määrittelyssä otetaan huomi-oon 1 momentin perusteella vuodelle 2017 määrättyjen opiskelijavuosien ja vuonna 2016 toteutuneiden opiskelijavuosien kes-kiarvo ja 37 §:n 2 momentissa tarkoitettuna erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden suo-rittamien opiskelijavuosien määränä erityis-opetusta saaneiden opiskelijoiden määrä

vuonna 2016 ja 37 §:n 3 momentissa tarkoi-tettuna vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määränä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määrä vuonna 2016.

Poiketen siitä, mitä 37 §:n 1 momentissa säädetään, vuoden 2019 perusrahoitusosuu-den määrittelyssä huomioidaan 37 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettuina opiskelijavuosina vuosina 2016 ja 2017 toteutuneiden opiskeli-javuosien keskiarvo.

Edellä tässä pykälässä keskimääräisellä opiskelijamäärällä tarkoitetaan rahoituksen perusteena huomioitavan vuoden tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelija-määrän keskiarvoa.

—————

HE 310/2014 vp

116

2.

Laki

lukiolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lukiolain (629/1998) 28 §:n 1 momentti, 34 §:n 2 momentin 4 kohta ja 35 §, sel-

laisina kuin niistä on 34 §:n 2 momentin 4 kohta laissa 1445/2009, sekä lisätään 24 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä 25 §:ään uusi 4 momentti, sellaisina kuin niistä

on 24 § osittain laissa 1044/2013 ja 25 § osittain laissa 1268/2013, seuraavasti:

24 §

Opiskeluaika

— — — — — — — — — — — — — — Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi

opiskelijaksi lukukaudeksi kerrallaan. Ilmoi-tus on tehtävä koulutuksen järjestäjän mää-räämällä tavalla ennen lukukauden alkamista. Opiskelija voi opiskelupaikan vastaanottami-sen jälkeen ensimmäisenä lukuvuonna il-moittautua poissa olevaksi kuitenkin vain, jos hän:

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaal-la; tai

3) on oman sairauden tai vaikean elämänti-lanteen vuoksikykenemätön aloittamaan opintojaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tutkin-non suorittamisaikaan ei lasketa sellaista lu-kukautta, jonka aikana opiskelija on ilmoit-tautunut poissa olevaksi asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen pal-velun suorittamiseksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämiseksi tai 1 momen-tin 3 kohdassa tarkoitetun syyn vuoksi. Tut-kinnon suorittamisaikaan ei lasketa myös-kään muuta enintään kahden lukukauden pi-tuista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

25 §

Opiskelijan velvollisuudet

— — — — — — — — — — — — — — Opiskelijaksi hyväksytyn tulee määräai-

kaan mennessä ilmoittaa koulutuksen järjes-täjälle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkan-sa.

28 §

Opintososiaaliset edut

Opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä 20 §:n 4 momentissa tarkoitetulta opiskelijal-ta sekä 18 §:ssä tarkoitetusta ylioppilastut-kinnosta ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuis-ta kokeista voidaan kuitenkin periä maksuja. — — — — — — — — — — — — — —

34 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — — Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-

tään, päätökseen haetaan muutosta valitta-malla aluehallintovirastolta siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös kos-kee: — — — — — — — — — — — — — —

HE 310/2014 vp

117

4) lukion suoritusajan pidentämistä ja opis-kelijan katsomista eronneeksi lukiosta taikka poissa olevaksi ilmoittautumista. — — — — — — — — — — — — —

35 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään rahoitusta siten kuin lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen ra-hoituksesta annetussa laissa ( /2015) sääde-tään ja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa valtionavustus-ta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-

tuksesta annetussa laissa (1705/2009) sääde-tään. Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointihankkeisiin siten kuin valti-onavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valti-onapuviranomaisena investointihankkeissa on aluehallintovirasto.

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

20 . Lain 24 §:n 3 ja 4 momentteja ei sovelleta

opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet tutkin-non koulutuksen suorittamisen ennen tämän lain voimaantuloa. Ennen tämän lain voi-maan tuloa opintonsa aloittaneisiin opiskeli-joihin sovelletaan tämän lain voimaan tulles-sa voimassa olleita opintojen suoritusaikaa koskevia säännöksiä.

—————

HE 310/2014 vp

118

3.

Laki

ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 44 §:n 3 momentin 4

kohta ja 46 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 44 §:n 3 momentin 4 kohta laissa 951/2011 ja 46 §:n 1 momentti laissa 1072/2005, sekä

lisätään lakiin uusi 27 c, 31 a ja 31 b § seuraavasti:

27 c §

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelijaksi hyväksytyn tulee määräai-kaan mennessä ilmoittaa koulutuksen järjes-täjälle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkan-sa.

31 a §

Lukukaudet

Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätluku-kausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

31 b §

Poissa olevaksi ilmoittautuminen

Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi opiskelijaksi lukukaudeksi kerrallaan. Ilmoi-tus on tehtävä koulutuksen järjestäjän mää-räämällä tavalla ennen lukukauden alkamista. Opiskelija voi opiskelupaikan vastaanottami-sen jälkeen ensimmäisenä lukuvuonna il-moittautua poissa olevaksi kuitenkin vain, jos hän:

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaal-la; tai

3) on oman sairauden tai vaikean elämänti-lanteen vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.

Edellä 31 §:ssä tarkoitettuun tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisaikaan ei lasketa sellaista lukukautta, jonka aikana opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta an-netun lain mukaisen palvelun suorittamiseksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämiseksi tai 1 momentin 3 kohdassa tar-koitetun syyn vuoksi. Tutkinnon suorittamis-aikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

44 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — — Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovi-

rastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee: — — — — — — — — — — — — — —

HE 310/2014 vp

119

4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi taikka 31 b §:ssä tarkoitettua poissa olevaksi ilmoit-tautumista; sekä — — — — — — — — — — — — — —

46 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään rahoitusta käyttökustannuksiin siten kuin laissa lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa

tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta (____/2015) säädetään.

— — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä

kuuta 20 . Lain 31 b §:ää ei sovelleta opiskelijoihin,

jotka ovat aloittaneet tutkinnon tai valmenta-van koulutuksen suorittamisen ennen tämän lain voimaan tuloa. Ennen tämän lain voi-maantuloa opintonsa aloittaneisiin opiskeli-joihin sovelletaan tämän lain voimaan tulles-sa voimassa olleita opintojen suoritusaikaa koskevia säännöksiä.

—————

HE 310/2014 vp

120

4.

Laki

ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n 1 momentti, sellaisena

kuin se on laissa 1013/2005 seuraavasti:

18 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen ja il-man valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen rahoituksesta on voimassa, mitä lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulu-

tuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetussa lais-sa ( /2015) säädetään. — — — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

20 . —————

HE 310/2014 vp

121

5.

Laki

opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppi-lastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja

ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 7 §:n 1 momentti ja lisätään 9 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

7 §

Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä

Ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoi-hin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säi-lyttämistä sekä ylioppilastutkinnon toimi-vuuden seurantaa ja lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksen laskemista varten. — — — — — — — — — — — — — —

9 §

Tietojen luovuttaminen

— — — — — — — — — — — — — Edellä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut lu-

kiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen rahoituksesta annetussa laissa tarkoi-tetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot luovutetaan mainitussa laissa tarkoite-tulle valtionapuviranomaiselle. Tietoja voi-daan luovuttaa myös konekielisinä tai tekni-sen käyttöyhteyden avulla.

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

20 .

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Pääministeri

ALEXANDER STUBB

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

HE 310/2014 vp

122

Liitteet Rinnakkaistekstit

2.

Laki

lukiolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lukiolain (629/1998) 28 §:n 1 momentti, 34 §:n 2 momentin 4 kohta ja 35 §, sel-

laisina kuin niistä on 34 §:n 2 momentin 4 kohta laissa 1445/2009, sekä, lisätään 24 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä 25 §:ään uusi 4 momentti, sellaisina kuin niistä

on 24 § osittain laissa 1044/2013 ja 25 § osittain laissa 1268/2013, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus

(uusi)

24 §

Opiskeluaika

— — — — — — — — — — — — — — Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi

opiskelijaksi lukukaudeksi kerrallaan. Ilmoi-tus on tehtävä koulutuksen järjestäjän mää-räämällä tavalla ennen lukukauden alkamis-ta. Opiskelija voi opiskelupaikan vastaanot-tamisen jälkeen ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi kuitenkin vain, jos hän:

4) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

5) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaal-la; tai

6) on oman sairauden tai vaikean elämän-tilanteen vuoksikykenemätön aloittamaan opintojaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tutkin-non suorittamisaikaan ei lasketa sellaista lu-kukautta, jonka aikana opiskelija on ilmoit-tautunut poissa olevaksi asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen pal-velun suorittamiseksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämiseksi tai 1 momen-tin 3 kohdassa tarkoitetun syyn vuoksi. Tut-kinnon suorittamisaikaan ei lasketa myös-

HE 310/2014 vp Voimassa oleva laki Ehdotus

123

kään muuta enintään kahden lukukauden pi-tuista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

(uusi)

25 §

Opiskelijan velvollisuudet

— — — — — — — — — — — — — — Opiskelijaksi hyväksytyn tulee määräai-

kaan mennessä ilmoittaa koulutuksen järjes-täjälle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkan-sa.

28 §

Opintososiaaliset edut

Opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä 20 §:n 3 momentissa tarkoitetulta opiskelijal-ta sekä 18 §:ssä tarkoitetusta ylioppilastutkin-nosta ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista kokeista voidaan kuitenkin periä maksuja. — — — — — — — — — — — — — —

28 §

Opintososiaaliset edut

Opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä 20 §:n 4 momentissa tarkoitetulta opiskelijal-ta sekä 18 §:ssä tarkoitetusta ylioppilastut-kinnosta ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuis-ta kokeista voidaan kuitenkin periä maksuja. — — — — — — — — — — — — — —

34 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — — Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-

tään, päätökseen haetaan muutosta valittamal-la aluehallintovirastolta siten kuin hallinto-lainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee: — — — — — — — — — — — — — —

4) lukion suoritusajan pidentämistä ja opis-kelijan katsomista eronneeksi lukiosta. — — — — — — — — — — — — — —

34 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — — Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-

tään, päätökseen haetaan muutosta valitta-malla aluehallintovirastolta siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös kos-kee: — — — — — — — — — — — — — —

4) lukion suoritusajan pidentämistä ja opis-kelijan katsomista eronneeksi lukiosta taikka poissa olevaksi ilmoittautumista. — — — — — — — — — — — — — —

35 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään rahoitusta käyttökustannuksiin valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa valtionavustusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

35 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään rahoitusta siten kuin lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen ra-

HE 310/2014 vp Voimassa oleva laki Ehdotus

124

annetussa laissa säädetään (1705/2009). Val-tionavustusta voidaan myöntää myös inves-tointihankkeisiin siten kuin valtionavustus-laissa (688/2001) säädetään. Valtionapuvi-ranomaisena investointihankkeissa on alue-hallintovirasto.

hoituksesta annetussa laissa ( /2015) sääde-tään ja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa valtionavus-tusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Valtionavustusta voidaan myön-tää myös investointihankkeisiin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena investointihank-keissa on aluehallintovirasto.

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

20 . Lain 24 §:n 3 ja 4 momentteja ei sovelleta

opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet tutkin-non suorittamisen ennen tämän lain voimaan tuloa. Ennen tämän lain voimaantuloa opin-tonsa aloittaneisiin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita opintojen suoritusaikaa koskevia säännöksiä.

—————

HE 310/2014 vp

125

3.

Laki

ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 44 §:n 3 momentin 4

kohta ja 46 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 44 §:n 3 momentin 4 kohta laissa 951/2011 ja 46 §:n 1 momentti laissa 1072/2005, sekä

lisätään lakiin uusi 27 c, 31 a ja 31 b § seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus

(uusi)

27 c §

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelijaksi hyväksytyn tulee määräai-kaan mennessä ilmoittaa koulutuksen järjes-täjälle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkan-sa.

(uusi)

31 a §

Lukukaudet

Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätluku-kausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

(uusi)

31 b §

Poissa olevaksi ilmoittautuminen

Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi opiskelijaksi lukukaudeksi kerrallaan. Ilmoi-tus on tehtävä koulutuksen järjestäjän mää-räämällä tavalla ennen lukukauden alkamis-ta. Opiskelija voi opiskelupaikan vastaanot-tamisen jälkeen ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi kuitenkin vain, jos hän:

7) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007)

HE 310/2014 vp Voimassa oleva laki Ehdotus

126

tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

8) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaal-la; tai

9) on oman sairauden tai vaikean elämän-tilanteen vuoksikykenemätön aloittamaan opintojaan.

Edellä 31 §:ssä tarkoitettuun tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisaikaan ei lasketa sellaista lukukautta, jonka aikana opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta an-netun lain mukaisen palvelun suorittamiseksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämiseksi tai 1 momentin 3 kohdassa tar-koitetun syyn vuoksi. Tutkinnon suorittamis-aikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

44 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — — Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovi-

rastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee: — — — — — — — — — — — — — —

4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi; sekä — — — — — — — — — — — — — —

44 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — — Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovi-

rastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee: — — — — — — — — — — — — — —

4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi taikka 31 b §:ssä tarkoitettua poissa olevaksi ilmoit-tautumista; sekä — — — — — — — — — — — — — —

46 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään rahoitusta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta annetussa laissa (635/1998) sääde-tään. — — — — — — — — — — — — — —

46 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään rahoitusta käyttökustannuksiin siten kuin laissa lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta (____/2015) säädetään. — — — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-

HE 310/2014 vp Voimassa oleva laki Ehdotus

127

ta 20 . Lain 31 a ja 31 b §:ää ei sovelleta opiskeli-

joihin, jotka ovat aloittaneet tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisen en-nen tämän lain voimaantuloa. Ennen tämän lain voimaan tuloa opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain voi-maan tullessa voimassa olleita opintojen suoritusaikaa koskevia säännöksiä.

—————

HE 310/2014 vp

128

4.

Laki

ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n 1 momentti, sellaisena

kuin se on laissa 1013/2005 seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus

18 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen käyt-tökustannusten ja ilman valmistavaa koulu-tusta suoritettavien näyttötutkintojen kustan-nusten rahoituksesta on voimassa, mitä ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetus-sa laissa (635/1998) säädetään. — — — — — — — — — — — — — —

18 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen ja il-man valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen rahoituksesta on voimassa, mitä lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoi-tetun koulutuksen rahoituksesta annetussa laissa ( /2015) säädetään. — — — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-

ta 20 . —————

HE 310/2014 vp

129

5.

Laki

opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppi-lastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja

ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 7 §:n 1 momentti ja lisätään 9 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

7 §

Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä

Ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käy-tetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suo-ritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttä-mistä sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten. — — — — — — — — — — — — — —

7 §

Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä

Ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoi-hin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säi-lyttämistä sekä ylioppilastutkinnon toimi-vuuden seurantaa ja lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksen laskemista varten. — — — — — — — — — — — — — —

(uusi)

9 §

Tietojen luovuttaminen

Edellä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut lu-kiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitetun lukio-laissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen rahoituksesta annetussa laissa tarkoi-tetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot luovutetaan mainitussa laissa tarkoite-tulle valtionapuviranomaiselle. Tietoja voi-daan luovuttaa myös konekielisinä tai tekni-sen käyttöyhteyden avulla.

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

20 .

HE 310/2014 vp

130

Asetusluonnos

Valtioneuvoston asetus

lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-

sesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu-tuksen rahoituksesta annetun lain (____/2015) nojalla:

1 §

Kustannustason määräytyminen

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain ( /2015) 5 §:ssä tarkoitetulle rahoitukselle kus-tannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindek-sissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia, rakennuskustannusindeksissä pai-noarvo on 0 prosenttia ja kotimarkkinoiden perushintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia.

2 §

Majoituksen ja erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perushinnat

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu majoituksen perushinta on 1 670 euroa.

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perushinta on 17 300 euroa.

3 §

Yhdistyvien koulutuksen järjestäjien suorit-teiden korotus

Yhdistyvien koulutuksen järjestäjien kou-lutusmuotokohtaisia yhteenlaskettuja suorit-teita korotetaan kertoimella 1,03 kahden vuoden ajan.

4 §

Lukiokoulutuksen perusrahoituksen laskemi-nen

Suoritettuja opiskelijavuosia laskettaessa alle 18-vuotiaana aloittaneiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määrä huomi-oidaan kertoimella 1 ja 18 vuotta täyttäneenä aloittaneiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määrä kertoimella 0,58.

Suoritetut opinnot muutetaan opiskelija-vuosiksi kertoimella 0,09.

Koulutuksen järjestäjän 1 momentissa tar-koitettujen opiskelijavuosien määrää korote-taan saavutettavuuden perusteella kertoimel-la, joka saadaan kun 7—9 momentin tulot summataan yhteen ja saatu summa kerrotaan 10 momentissa säädetyllä painokertoimella, jos koulutuksen järjestäjän syrjäisyysluku on suurempi kuin 1,2.

Mikäli koulutuksen järjestäjän sijaintikun-ta on kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettu kaksikielinen kunta ja sen syrjäisyysluku on nolla, saa koulutuksen järjestäjä saavutetta-vuuskorotusta erikseen suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä opiskelijoista, mikäli kysei-sen kieliryhmän alle 18-vuotiaana aloittaneita opiskelijoita on koko sijaintikunnassa alle

HE 310/2014 vp

131

200 huomioiden kaikkien koulutuksen järjes-täjien kyseisen kieliryhmän opiskelijat.

Vastaavasti kielilain 5 §:ssä tarkoitetun yk-sikielisen kunnan alueella toimiva koulutuk-sen järjestäjä saa saavutettavuuskorotusta erikseen suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä opiskelijoista, mikäli sijaintikunnassa järjes-tetään opetusta sekä suomen että ruotsin kie-lellä ja kyseisen kielen alle 18-vuotiaana aloittaneita opiskelijoita on koko sijaintikun-nassa alle 200 huomioiden kaikkien koulu-tuksen järjestäjien kyseisen kieliryhmän opiskelijat.

Vastaavasti koulutuksen järjestäjä saa saa-vutettavuuskorotusta alueellisten olosuhtei-den perusteella, jos koulutuksen järjestäjän sijaintikunnassa on alle 18-vuotiaana aloitta-neita opiskelijoita yhteensä alle 200.

Jos opiskelijavuosimäärä on alle 200, las-ketaan painokerroin vähentämällä luvusta 200 lukiokoulutuksen painotettu alle 18-vuotiaana aloittaneiden opiskelijoiden opis-kelijavuosimäärä ja erotus kerrotaan luvulla 0,008.

Jos opiskelijavuosimäärä on alle 60, laske-taan 5 momentin lisäksi painokerroin vähen-tämällä luvusta 60 lukiokoulutuksen paino-tettu alle 18-vuotiaana aloittaneiden opiskeli-joiden opiskelijavuosimäärä ja erotus kerro-taan luvulla 0,043.

Jos opiskelijavuosimäärä on alle 20 ja kou-lutuksen järjestäjän syrjäisyysluku on yli 1,8, lasketaan 5 ja 6 momentin lisäksi painoker-roin vähentämällä luvusta 20 lukiokoulutuk-sen painotettu alle 18-vuotiaana aloittaneiden opiskelijoiden opiskelijavuosimäärä ja erotus kerrotaan luvulla 0,21. Jos opiskelija-vuosimäärä on alle 10, lasketaan opiskelija-vuosimäärä 10 opiskelijavuoden perusteella.

Syrjäisyysluvun perusteella painokertoimet ovat seuraavat:

1) jos syrjäisyysluku on yli 1,9 on paino-kerroin 1,9;

2) jos syrjäisyysluku on 1,55—1,89 on pai-nokerroin 1,5; tai

3) jos syrjäisyysluku on 1,2—1,54 on pai-nokerroin 1,15;

Koulutuksen järjestäjän erityisen koulutus-tehtävän opiskelijoista muodostuvaa opiske-lijavuosien määrää laskettaessa otetaan huo-mioon todelliset erityisen tehtävän opiskeli-javuodet, kuitenkin enintään koulutuksen jär-

jestämisluvan mukaisesti. Koulutuksen jär-jestämisluvassa määrätty opiskelijamäärä vastaa opiskelijavuosien enimmäismäärää.

Koulutuksen järjestäjän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijavuosia korotetaan painokertoimella 2,75.

5 §

Lukiokoulutuksen suoritusrahoituksen laske-minen

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 14 §:ssä säädetty suoritusrahoituksen osuus jakautuu seuraavasti:

1) suoritettujen ylioppilastutkintojen määrä on 50 prosenttia; ja

2) suoritettujen lukiolain 7 §:ssä säädetyn lukion oppimäärä on 50 prosenttia.

Suoritusrahoitusosuudessa huomioon otet-tavien tutkintojen kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen 3 momentissa tarkoitetut tutkinnot.

Suoritettujen ylioppilastutkintojen määriä laskettaessa alle 18-vuotiaana ja 18 vuotta täyttäneenä aloittaneiden opiskelijoiden suo-rittamien ylioppilastutkintojen kerroin on 1,00 ja lukiolain 7 §:ssä säädetyn lukion op-pimäärän suorittaneiden määriä laskettaessa 18 vuotta täyttäneenä aloittaneiden opiskeli-joiden suorittamien lukion oppimäärien ker-roin on 0,58 ja alle 18-vuotiaana aloittanei-den 1.

6 §

Lukiokoulutuksen vaikuttavuusrahoituksen laskeminen

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 14 §:ssä säädetty vaikuttavuusrahoituksen osuus jakautuu seuraavasti:

1) ylioppilastutkinnon suorittaneiden opis-kelijoiden jatko-opintoihin sijoittuminen Suomessa kolmen kuluessa valmistumisesta on 37,5 prosenttia;

HE 310/2014 vp

132

2) opiskelija hyvinvointipalautteen osuus on 25 prosenttia; ja

3) lukio-opintojen keskeyttämisen vähen-tämisen osuus on 37,5 prosenttia.

Vaikuttavuusrahoitusosuudessa huomioon otettavien opiskelijoiden jatko-opintoihin si-joittumisen kokonaismäärä saadaan laske-malla yhteen 2 momentissa tarkoitettu määrä. Opiskelijahyvinvointikyselyssä lasketaan yh-teen vastausten tuottamien pisteiden määrä.

Vaikuttavuusrahoitusta laskettaessa otetaan huomioon ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden jatko-opintoihin sijoittuminen kolmen vuoden kuluessa ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Jatko-opintoihin sijoittuneil-la tarkoitetaan korkeakoulussa tai ammatilli-sessa koulutuksessa opiskelevia sekä korkea-koulututkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittaneita.

Lukio-opintojen keskeyttämisen vähenty-misessä otetaan huomioon koulutuksen jär-jestäjäkohtainen muutos. Ajankohtaa, johon muutosta verrataan, säädetään valtioneuvos-ton asetuksella. Myönnettävä rahoitus suh-teutetaan koulutuksen järjestäjän opiskelija-vuosimäärään.

Valtakunnallinen opiskelijahyvinvointi-kysely sisältää väittämiä lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelijoiden hyvinvoinnista.

7 §

Majoituskertoimet lukiokoulutuksessa

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu majoituskerroin on lukio-lain 28 §:n 2 momentissa tarkoitetussa sisä-oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 1,73.

8 §

Rahoitusosuuksien jakautuminen oppilaitos-muotoisessa ammatillisessa peruskoulutuk-

sessa

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-

tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta suoritusrahoitusosuudesta myönnetään 200/441 tutkintojen perusteella ja 241/441 tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien perusteella. Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta anne-tun lain 20 §:n 1 momentin 3 kohdassa tar-koitetusta vaikuttavuusrahoitusosuudesta 8/12 myönnetään 24 §:n 1 momentin 1 koh-dassa tarkoitetun tulosmittarin perusteella, 1/12 mainitun momentin 2 kohdassa tarkoite-tun opiskelijahyvinvointikyselyn perusteella, 1/12 mainitun momentin 3 kohdassa tarkoite-tun opiskelijan antaman työelämäpalautteen perusteella ja 2/12 mainitun momentin 4 kohdassa tarkoitetun opintojen keskeyttämi-sen vähentämisen perusteella.

9 §

Rahoituskertoimet oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa

Koulutusalojen ja tutkintojen rahoitusker-toimet ovat seuraavat:

1) humanistinen ja kasvatusala 1,41; 2) kulttuuriala 1,51, kuitenkin musiikkialan

perustutkinto 2,12; 3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja

hallinnon ala 1; 4) luonnontieteiden ala 1,06; 5) tekniikan ja liikenteen ala 1,42, kuiten-

kin: a) elintarvikealan perustutkinnon meije-

rialan osaamisala 1,91; b) merenkulun perustutkinto 1,77; c) logistiikan perustutkinnon kuljetuspalve-

lujen osaamisalan autonkuljettajakoulutuk-sessa 1,91 ja linja-autonkuljettajan sekä yh-distelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa 2,41;

d) lentokoneenasennuksen perustutkinto 2,2; ja

e) rakennusalan perustutkinnon maanra-kennuskoneenkuljetuksen osaamisala 2,41;

6) luonnonvara- ja ympäristöala 1,89, kui-tenkin:

a) metsäalan perustutkinnon metsäkoneen-kuljetuksen osaamisala 3,59;

HE 310/2014 vp

133

b) muu kuin a kohdassa tarkoitettu metsä-alan perustutkinto 2,64; ja

c) hevostalouden perustutkinto 2,36; sekä 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kuiten-

kin liikunnan ohjauksen perustutkinto 1,23; sekä

8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1,42. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-

tavan koulutuksen rahoituskerroin on 1,35, kuitenkin ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 19 a §:n 1 momentissa tarkoite-tussa erityisopetuksessa 2,1.

10 §

Erityisopetuksen kertoimet oppilaitosmuotoi-sessa ammatillisessa peruskoulutuksessa

Erityisopetusta saaneen opiskelijan suorit-taman opiskelijavuoden kerroin on 0,85.

Erityisopetusta saaneen opiskelijan suorit-taman tutkinnon osan kerroin on 0,85.

11 §

Koulutustasokertoimet oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman tutkinnon koulu-tustasokerroin on 0,9.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman tutkinnon osan koulutustasokerroin on 0,7.

12 §

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoituskertoimet

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa tarkoi-tetun erityisopetuksen erityisen koulutusteh-tävän perusteella järjestettävässä koulutuk-sessa koulutusalojen ja tutkintojen rahoitus-kertoimet ovat seuraavat:

1) humanistinen ja kasvatusala 1,32; 2) kulttuuriala 1,4, kuitenkin musiikkialan

perustutkinto 1,64; 3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja

hallinnon ala 1; 4) luonnontieteiden ala 1,04;

5) tekniikan ja liikenteen ala 1,32, kuiten-kin:

a) elintarvikealan perustutkinnon meije-rialan osaamisala 1,53;

b) merenkulun perustutkinto 1,47; c) logistiikan perustutkinnon kuljetuspalve-

lujen osaamisalan autonkuljettajakoulutuk-sessa 1,53 ja linja-autonkuljettajan sekä yh-distelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa 1,73;

d) lentokoneenasennuksen perustutkinto 1,64; ja

e) rakennusalan perustutkinnon maanra-kennuskoneenkuljetuksen osaamisala 1,73;

6) luonnonvara- ja ympäristöala 1,69; a) metsäalan perustutkinnon metsäkoneen-

kuljetuksen osaamisala 2,35; b) muu kuin a kohdassa tarkoitettu metsä-

alan perustutkinto 1,99; ja c) hevostalouden perustutkinto 1,88; sekä 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,18,

kuitenkin liikunnan ohjauksen perustutkinto 1,46; sekä

8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1,32. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-

tavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus-kerroin on 1,35.

13 §

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän korotuskertoimet

Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden suo-rittamien opiskelijavuosien korotuskerroin on 0,72. Jos koulutuksen järjestäminen edellyt-tää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, näiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien korotusker-roin on 1,75.

14 §

Majoituskertoimet ammatillisessa koulutuk-sessa

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain

HE 310/2014 vp

134

28 §:ssä tarkoitetut majoituskertoimet ovat seuraavat:

1) ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tun lain 37 §:n 2 momentissa tarkoitetun si-säoppilaitosmuotoisen koulutuksen majoi-tusedun kerroin 1,73;

2) mainitun lain 37 §:n 3 momentissa tar-koitetun majoitusedun kerroin 1; ja

3) mainitun lain 38 §:n 2 momentissa tar-koitetun erityisopetuksen erityisen koulutus-tehtävän majoitusedun kerroin 4,2.

15 §

Rahoitusosuuksien jakautuminen oppilaitos-muotoisessa ammatillisessa lisäkoulutukses-

sa

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 29 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta suoritusrahoitusosuudesta jaetaan 26 prosent-tia tutkintojen perusteella ja 74 prosenttia tutkinnon osien perusteella.

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 29 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta vaikuttavuusrahoitusosuudesta jaetaan 37,5 prosenttia 35 §:ssä tarkoitetun opiskelijapa-lautteen ja 37,5 prosenttia työelämäpalaut-teen perusteella sekä 25 prosenttia sillä pe-rusteella, kuinka moni koulutuksen aloitta-neista on suorittanut tutkinnon.

16 §

Rahoituskertoimet oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa tarkoi-tetun erityisopetuksen erityisen koulutusteh-tävän perusteella järjestettävässä koulutuk-sessa koulutusalojen ja tutkintojen rahoitus-kertoimet ovat seuraavat:

1) humanistinen ja kasvatusala 1,32; 2) kulttuuriala 1,4, kuitenkin musiikkialan

perustutkinto 1,64;

3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1;

4) luonnontieteiden ala 1,04; 5) tekniikan ja liikenteen ala 1,32, kuiten-

kin: a) elintarvikealan perustutkinnon meije-

rialan osaamisala 1,53; b) merenkulun perustutkinto 1,47; c) logistiikan perustutkinnon kuljetuspalve-

lujen osaamisalan autonkuljettajakoulutuk-sessa 1,53 ja linja-autonkuljettajan sekä yh-distelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa 1,73;

d) lentokoneenasennuksen perustutkinto 1,64; ja

e) rakennusalan perustutkinnon maanra-kennuskoneenkuljetuksen osaamisala 1,73;

6) luonnonvara- ja ympäristöala 1,69; a) metsäalan perustutkinnon metsäkoneen-

kuljetuksen osaamisala 2,35; b) muu kuin a kohdassa tarkoitettu metsä-

alan perustutkinto 1,99; ja c) hevostalouden perustutkinto 1,88; sekä 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,18,

kuitenkin liikunnan ohjauksen perustutkinto 1,46; sekä

8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1,32. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-

tavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus-kerroin on 1,35.

17 §

Erityisopetuksen kertoimet oppilaitosmuotoi-sessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa

Erityisopetusta saaneen opiskelijan suorit-taman opiskelijavuoden kerroin on 0,7.

Erityisopetusta saaneen opiskelijan suorit-taman tutkinnonosan kerroin on 0,7.

18 §

Koulutustasokertoimet oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman tutkinnon koulu-tustasokerroin on 0,95.

HE 310/2014 vp

135

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman tutkinnon osan koulutustasokerroin on 0,95.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman opiskelijavuoden koulutustasokerroin on 0,95.

19 §

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus-

osuuksien jakautuminen

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta suoritusrahoitusosuudesta jaetaan 200/451 tutkintojen perusteella ja 251/451 tutkinnon osien perusteella.

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta vaikuttavuusrahoitusosuudesta jaetaan 3/10 43 §:ssä tarkoitetun opiskelijapalautteen ja 3/10 työelämäpalautteen perusteella, 2/10 sil-lä perusteella, kuinka moni koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon sekä 2/10 tutkinnon suorittaneiden työllistymises-tä.

20 §

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuuk-

sien jakautuminen

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 37 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta

suoritusrahoitusosuudesta jaetaan 1/4 tutkin-tojen perusteella ja 3/4 tutkinnon osien perus-teella.

Lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tun koulutuksen rahoituksesta annetun lain 37 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta vaikuttavuusrahoitusosuudesta jaetaan 3/10 43 §:ssä tarkoitetun opiskelijapalautteen ja 3/10 työelämäpalautteen perusteella, 2/10 sil-lä perusteella, kuinka moni koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon sekä 2/10 tutkinnon suorittaneiden työllistymises-tä.

21 §

Koulutustasokertoimet oppisopimuskoulutuk-sessa

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman tutkinnon koulu-tustasokerroin on 0,95.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman tutkinnon osan koulutustasokerroin on 0,95.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ole-van opiskelijan suorittaman opiskelijavuoden koulutustasokerroin on 0,95.

22 §

Opiskelijavuoden hinta ansio- ja liikennelen-täjän ammattiin valmistavassa koulutuksessa

Suomen Ilmailuopistolle ansio- ja liikenne-lentäjän ammattiin valmistavan koulutukseen myönnettävän valtion rahoituksen opiskelija-vuosikohtainen hinta on x.

23 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam-mikuuta 2017.

Asetuksen 3 §:ää sovelletaan, jos koulutuk-sen järjestämislupaa koskeva hakemus on tullut vireille tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

HE 310/2014 vp

136

24 §

Lukiokoulutusta koskevat siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä säädetään asetuksen 4 §:n 12 momentissa lukiokoulutuksen val-mistavan koulutuksen painokertoimesta, pai-nokertoimet ovat:

1) vuonna 2017 painokerroin on 1,7; 2) vuonna 2018 painokerroin on 1,95; ja 3) vuonna 2019 painokerroin on 2,3. Poiketen siitä, mitä säädetään 4 §:n 2 mo-

mentissa säädetystä suoritettujen opintojen kertoimesta, vuonna 2017 kerroin on 0,05, vuonna 2018 kerroin on 0,06 ja vuonna 2019 kerroin on 0,07.

Poiketen siitä, mitä säädetään asetuksen 5 §:n 1 momentissa rahoitusosuuden jakau-tumisesta varainhoitovuonna 2017—2019 suoritusrahoitusosuudesta myönnetään 100 prosenttia ylioppilastutkintojen perus-teella ja 0 prosenttia lukion oppimäärän pe-rusteella.

Poiketen siitä, mitä säädetään asetuksen 4 §:n 7 momentissa painokertoimesta, paino-kertoimet ovat:

1) vuonna 2017 painokerroin on 0,005; 2) vuonna 2018 painokerroin on 0,006; ja 3) vuonna 2019 painokerroin on 0,007. Poiketen siitä, mitä säädetään asetuksen

4 §:n 8 momentissa painokertoimesta, paino-kertoimet ovat:

1) vuonna 2017 painokerroin on 0,025; 2) vuonna 2018 painokerroin on 0,027; ja 3) vuonna 2019 painokerroin on 0,034. Poiketen siitä, mitä säädetään asetuksen

4 §:n 9 momentissa painokertoimesta, paino-kertoimet ovat:

1) vuonna 2017 painokerroin on 0,12; 2) vuonna 2018 painokerroin on 0,13; ja 3) vuonna 2019 painokerroin on 0,17.

25 §

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskou-lutuksen rahoitusosuuksien jakautumista

koskevat siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 8 §:n 1 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2017 ja 2018 suoritusrahoitusosuus myönnetään ainoastaan tutkintojen perusteella. Varainhoitovuonna 2019 suoritusrahoitusosuudesta myönnetään 60 prosenttia tutkintojen perusteella ja 40 prosenttia tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien perusteella. Varainhoito-vuonna 2020 suoritusrahoitusosuudesta myönnetään 3/7 tutkintojen perusteella ja 4/7 tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien perusteella.

Poiketen siitä, mitä 8 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2017—2019 perusrahoitusosuus myönnetään ainoastaan tulosmittarin perusteella.

26 §

Ansio- ja liikennelentäjäkoulutusta koskeva siirtymäsäännös

Tämän asetuksen x §:ssä säädetty rahamää-rä vastaa sitä koulutuksen rahoituslaissa ( /2015) tarkoitettua rahoitusindeksin pistelu-kua, jonka mukaan vuoden 2017 tammikuus-sa Suomen Ilmailuopistolle maksettavan val-tion rahoituksen suuruus on laskettu.