ISBN 978-951-792-590-7

Copyright © Outi Frisk, Heikki Tulkki, Gunnel Reimbladh-Taube ja Tomi Välimaa© Finn Lectura

Kustantaja Oy Finn Lectura AbRautatieläisenkatu 600520 HELSINKIpuhelin: (09) 74 151 005faksi:(09) 1464 370sähköposti: asiakaspalvelu@finnlectura.fiwww.finnlectura.fi

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).Tätä teosta ei saa valokopioida lainkaan. Myös teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.Lisätietoja antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi

Outi Frisk Heikki tulkki

Gunnel reimbladH-taube tOmi Välimaa

4

Esipuhe

Kuuntele ja opi ruotsia -äänioppikirja johdattaa sinut äänen avulla ruotsin kielen perusteisiin. Opit ja kertaat miellyttävästi ja hauskasti arkipäivän tilanteisiin liitty-vää ruotsin kielen keskeistä sanastoa ja ilmauksia. Mukana on myös katsaus tär-keimpiin kielen rakenteisiin.

Äänioppikirjan metodi perustuu kuulemiesi sanojen ja ilmausten toistamiseen sekä niiden harjoittamiseen kuullunymmärtämisten avulla. Mukana on runsaasti toistoa, jotta sanat ja ilmaukset jäävät helposti mieleen. Äänitteen avulla opit myös tehokkaammin lausumaan ruotsia.

Kuuntele ja opi ruotsia koostuu johdannosta ja 13 kappaleesta, joiden avulla opit selviytymään tavallisista arkipäivän kielenkäyttötilanteista. Kurssin aikana opit ter-vehdyksiä, esittelyjä, keskeisiä matkailuun liittyviä tilanteita sekä kertomaan itses-täsi ja perheestäsi ruotsiksi. Tutustut myös mm. ajanilmauksiin, säähän ja ruo-kasanastoon. Äänite on helppokäyttöinen. Voit halutessasi palata taaksepäin ja kerrata jo aiemmin opiskelemaasi tai keskittyä niihin osioihin, jotka erityisesti kai-paavat harjoittelua. Vaikka materiaali on ensisijaisesti kohdennettu itseopiskeluun, soveltuu se myös ruotsin kielen kursseille oheismateriaaliksi.

Tämän vihkosen tarkoituksena on tukea opiskeluasi. Vihkonen sisältää ääntä-misohjeet sekä kuhunkin kappaleeseen liittyviä keskeisiä sanoja ja ilmauksia. Lisäksi mukana on lyhyt katsaus peruskielioppiasioihin sekä suomi–ruotsi- ja ruotsi–suomi-sanastot.

Mukavia oppimishetkiä toivottavatOuti, Heikki, Gunnel ja Tomi

5

START Alkukappaleessa opit• tunnistamaan joitakin tutunnäköisiä sanoja ruotsiksi• ruotsin kielen ääntämisen• lauseen sävelkulun• aakkostamisen

Kappale 1. Trevligt att träffas!Kappaleessa yksi opit• tervehtimään ja hyvästelemään• persoonapronominit• kysymään kuulumisia• esittelemään itsesi• tutustumaan ihmisiin• numerot 0–20

Kappale 2. Vad heter du?Kappaleessa kaksi opit• olla-verbin preesensmuodon är• kysymään toisen henkilön henkilötietoja• kertomaan itsestäsi ja esittelemään muita ihmisiä• lukusanat 21–99• kertomaan ikäsi ja asuinpaikkasi• keskeiset sukulaisuutta ilmaisevat sanat• omistamista ilmaisevan verbin preesensmuodon har

Kappale 3. Vi studerar svenskaKappaleessa kolme opit• myönteisen ja kielteisen lauseen muodostamisen• kysymyslauseen muodostamisen• eri maiden kielien ja kansallisuuksien nimet• kertomaan perheestäsi, sukulaisistasi ja siviilisäädystäsi

Kappale 4. Vi jobbarKappaleessa neljä opit• kertomaan työstäsi• vastaamaan myönteisesti ja kielteisesti sinulle esitettyihin kysymyksiin• eri ammatteja ilmaisevia sanoja• epämääräiset artikkelit• monikon muodostamisen

Kappale 5. Vi lagar matKappaleessa viisi opit• ruokasanastoa• ilmaisemaan haluamista ja osaamista• omistuspronominien käytön• kertomaan harrastuksistasi• kellonaikoja

Kappale 6. Hur är din dag?Kappaleessa kuusi opit• viikonpäivät, ajanyksiköt

6

• kuukaudet ja vuodenajat • muita keskeisiä ajanilmaisuja• kysymyssanojen käytön kysymyslauseissa

Kappale 7. På restaurangKappaleessa seitsemän opit• varaamaan itsellesi pöydän• tilaamaan ruokaa ja juotavaa• keskeistä ruokasanastoa

Kappale 8. På resaKappaleessa kahdeksan opit• kuukausien ja juhlapäivien nimet sekä muita ajanilmauksia• järjestyslukuja• päivämäärien ilmaisemisen• matkalipun ostamiseen liittyviä ilmauksia• kulkuvälineet

Kappale 9. På hotellKappaleessa yhdeksän opit• varaamaan itsellesi huoneen• lukusanat sadasta ylöspäin• suurien lukujen järjestysluvut• kertomaan asioista menneessä ajassa säännöllisten verbien imperfektin avulla

Kappale 10. Hitta i stanKappaleessa kymmenen opit• kysymään tietä• kaupungilla asioimiseen ja nähtävyyksiin liittyvää sanastoa• ilmaisemaan paikkaa ja suuntaa• asioimaan matkatoimistossa ja postitoimipaikassa

Kappale 11. Shoppa på stanKappaleessa yksitoista opit• demonstratiivipronominit ”tämä”, ”tuo”, ”nämä”, ”nuo”• vaatesanastoa• tekemään ostoksia• värien ilmaisemisen• keskeisiä adjektiiveja• kysymyssanan ”millainen”

Kappale 12. På tal om väderKappaleessa kaksitoista opit• ilmansuunnat • keskustelemaan säästä• verbin perfektimuodon• olemaan kohtelias; konditionaalin

Kappale 13. Slutspurt till framtidenKappaleessa kolmetoista opit• adjektiivien vertailun• tulevan ajan ilmaisemisen; futuurin

7

Ääntämisohjeita

Vokaaliäänteet

Kirjoitetaan Äännetään Esimerkiksi Selite

a [a] lyhyenä glass, pappa

a-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia tai se on painottomassa tavussa

a [a:] pitkänä jag, ta a-kirjainta seuraa yksi konsonantti tai se on painollisessa tavussa

o [u] lyhyenä ost, polis o-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia tai se on painottomassa tavussa

o [u:] pitkänä skola o-kirjainta seuraa yksi konsonantti

o [o] lyhyenä pojke, piano o-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia tai se on painottomassa tavussa

o [o] pitkänä kol o-kirjainta seuraa yksi konsonantti painollisessa tavussa

u [u] lyhyenä buss u-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia

u [u:] pitkänä ruta u-kirjainta seuraa yksi konsonantti

å [o] lyhyenä lång å-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia

å [o] pitkänä tåg, stå å-kirjainta seuraa yksi konsonantti tai se on painollisessa tavussa

e [e] lyhyenä ett, kaffe e-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia tai se on painottomassa tavussa

e [e:] pitkänä sedel, te e-kirjainta seuraa yksi konsonantti tai se on painollisessa tavussa

8

e, ä [ä] lyhyenä herr, färg e- tai ä-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia, joista ensimmäinen on r

e, ä [ä:] pitkänä Per, här e- tai ä-kirjainta seuraa r-konsonantti yksinään

i [i] lyhyenä dill i-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia

i [i:] pitkänä bil i-kirjainta seuraa yksi konsonantti

y [y] lyhyenä tycka, hobby y-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia tai se on painottomassa tavussa

y [y:] pitkänä dyna y-kirjainta seuraa yksi konsonantti

ä [e] lyhyenä häst ä-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia

ä [e:] pitkänä väg ä-kirjainta seuraa yksi konsonantti

ö [ö] lyhyenä mössa ö-kirjainta seuraa kaksi konsonanttia

ö [ö:] pitkänä bröd ö-kirjainta seuraa yksi konsonantti

Huom:Yleissääntönä kannattaa muistaa, että vokaali ääntyy pitkänä, kun sitä seuraa yksi konsonantti ja lyhyenä, kun sitä seuraa useampi konsonantti.O-, E- ja Ä-kirjainten ääntämiseen ei ole yksiselitteistä sääntöä, vaan niiden ään-täminen on opittava joka sanan osalta erikseen.U-kirjain ääntyy ruotsissa suomalaisen u:n ja y:n välimuotona, kun taas O-kirjain ääntyy tavallisimmin suomalaisena u:na.

9

Konsonanttiäänteet

Monet konsonanteista ääntyvät lähellä suomen kielen vastinettaan. Jotkut kon-sonantit ja konsonanttiyhdistelmät ääntyvät kuitenkin kirjoitusasustaan poiketen.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

Kirjoitetaan Äännetään Esimerkiksi Seliteb [b] banan b-kirjain äännetään

pehmeämpänä kuin suomen b-kirjain

c [s] centrum, cigarr, cykel

c-kirjainta seuraa e, i tai y

c [k] camping, cocktail

c-kirjainta seuraa a, o tai k

g [g] gata, gorilla, guld, gå

g-kirjainta seuraa ns. takavokaali (ks. s.10)

g [j] general, gilla, gymnastik, Göteborg

g-kirjainta seuraa ns. etuvokaali (ks. s.10)

k [k] kassa, kopp, kurs, kål

k-kirjainta seuraa ns. takavokaali

k [t∫] kemi, Kina, kyrka, källare, köpa

k-kirjainta seuraa ns. etuvokaali

10

k, p, t [kh], [ph], [th] kopp, papper, te k-, p- ja t-kirjaimet äännetään usein voimakkaampina kuin suomen vastaavat, varsinkin sanan alussa

sk [sk] skalle, skola, skum, skål, skrika, skvaller

sk-kirjainyhdistelmää seuraa ns. takavokaali, v tai r

sk [∫] sked, skinka, skylt, skär, skön

sk-kirjainyhdistelmää seuraa ns. etuvokaali

sh, ch, schsj, stj, skj

[∫] show, chock, schampo,sju, stjärna, skjorta

suomenruotsissa äännetään kaikki muut s- ja c-alkuiset konsonanttiyhdistelmät suhuässänä

tj, kj [t∫] tjugo, kjol suomenruotsissa äännetään kaikki tj- ja kj-alkuiset sanat t:n ja suhuässän yhdistelmänä

Huom.Takavokaalien ryhmään lasketaan kuuluvaksi takavokaalit a, o ja å sekä keski-vokaali u.Etuvokaalit ovat e, i, y, ä ja ö.

Ruotsin kielen intonaatio

Tavallisesti ruotsinkielisessä lauseessa on hieman laskeva äänenpaino eli into-naatio sekä väite- että kysymyslauseissa, aivan kuten suomen kielessäkin.

11

Anna dansar. Anna tanssii. Dansar Anna? Tanssiiko Anna?Var dansar Anna? Missä Anna tanssii?

Jos kysymys jää vaillinaiseksi, niin että kuulijan on tiedettävä, mistä on kysymys, äänenpaino nousee lopussa.

Var? Missä? Hur då? Miten niin?

Lauseen pääsanat painotetaan, vaikka ne olisivat missä osassa lausetta tahansa.

Anna tar tåget till Malmö på måndag. Anna menee junalla Malmöhön maanantaina.

Sanojen painotus on tärkeä opetella, koska se joissain tapauksissa erottaa sanat toisistaan.

perfekt perfekti, verbin aikamuoto perfekt täydellinen

Ruotsin kielen aakkoset

A [a:] matta, jagB [be:] bananC [se:] centrum, campingD [de:] dansE [e:] ett, sedelF [ef] färgG [ge:] gorilla, gäng

H [ho:] hejI [i:] dill, pinaJ [ji:] jaK [ko:] kassa, källareL [el] länkM [em] mammaN [en] näsa, bank

12

O [u:] kopp, kol, ost, rosP [pe:] pojkeQ [ku:] squashR [är] ros, korsS [es] sedel, sjuT [te:] tält, tjugoU [u:] buss, kulV [ve:] vas

W [dubbel ve:] Werner, showX [eks] yxaY [y:] mycket, dynaZ [seta] zebraÅ [o:] åska, ståÄ [ä:] färg, här, väskaÖ [ö:] mössa, bröd

Maita, kansallisuuksia ja kieliä

Maa Kansallisuus (adj.)

Kansallisuus (subst.)

Kieli

Suomi Finland finsk finne, finska, finländare finskaRuotsi Sverige svensk svensk, svenska svenskaNorja Norge norsk norrman, norska norskaTanska Danmark dansk dansk, danska danskaIslanti Island isländsk islänning, isländska isländskaEnglanti England engelsk engelsman, engelska engelskaSaksa Tyskland tysk tysk, tyska tyskaRanska Frankrike fransk fransman, fransyska franskaItalia Italien italiensk italienare, italienska italienskaEspanja Spanien spansk spanjor, spanska /

spanjorskaspanska

Viro Estland estnisk est / estländare, estniska estniska

13

Venäjä Ryssland rysk ryss, ryska ryskaLatvia Lettland lettisk lett, lettiska lettiskaLiettua Litauen litauisk litauer, litauiska litauiskaKroatia Kroatien kroatisk kroat, kroatiska kroatiskaSerbia Serbien serbisk serb, serbiska serbiskaPuola Polen polsk polack, polska polskaTsekki Tjeckien tjeckisk tjeck, tjeckiska tjeckiskaPortugali Portugal portugisisk portugis, portugisiska portugisiskaTurkki Turkiet turkisk turk, turkiska turkiskaKreikka Grekland grekisk grek, grekiska grekiskaUSA USA amerikansk amerikan / amerikanare,

amerikanskaamerikanska

Kiina Kina kinesisk kines, kinesiska kinesiskaJapani Japan japansk japan, japanska japanska

Huom: Kansallisuuksista käytetään a-loppuista muotoa, esim. finska naisesta puhuttaessa.

Pronominit

Persoonapronominit

perusmuoto objektimuoto

jag (minä) mig (minut, minua)du (sinä) dig (sinut, sinua)

14

han (hän; mies) honom (hänet, häntä; miehestä puhuttaessa)hon (hän; nainen) henne (hänet, häntä; naisesta puhuttaessa)vi (me) oss (meidät, meitä)ni (te) er (teidät, teitä)de (he) dem (heidät, heitä)

Ruotsinruotsissa sana he / heidät, heitä on erityisesti vapaassa kielenkäytössä tavallisesti muodossa dom.

Persoonapronominien perusmuotoa käytetään lauseessa tekijänä, aivan kuten suomen kielessäkin. Objektimuotoja käytetään, kun tietty persoonamuoto on teke-misen kohteena. Lisäksi niitä käytetään myös prepositioiden yhteydessä.

Esim. Han älskar dig. Hän (mies) rakastaa sinua.

Pronomini ”se” on ruotsiksi den/det sanan suvusta riippuen. Se-sanan objekti-muoto (sen, sitä) on täsmälleen samannäköinen kuin perusmuotokin eli den/det.

HUOM! Koska ruotsin kielessä verbit eivät taivu persoonamuodoissa, on tekijän oltava aina mukana lauseessa.

Possessiivi- eli omistuspronominit

en-sukuinen ett-sukuinen monikko

min mitt mina minundin ditt dina sinunhans hans hans hänen (miehen)

15

hennes hennes hennes hänen (naisen)dess dess dess senvår vårt våra meidäner ert era teidänderas deras deras heidän

Ruotsin kielen omistuspronomit taipuvat pääsanansa suvun ja luvun mukaan.

Esim. Min mor är ung. Äitini on nuori.Mitt barn är ungt. Lapseni on nuori.Mina kusiner är unga. Serkkuni ovat nuoria.

Sanat hans, hennes, dess ja deras ovat taipumattomia, eli siis samannäköisiä riippumatta siitä, onko omistettava sana en- vai ett-sukuinen tai onko omistetta-via useampi kuin yksi.

Lisäksi ruotsissa on omistusmuoto sin, sitt, sina, jota käytetään viittaamaan saman lauseen tekijän omistamaan asiaan.

Esim. Han kör sin bil. Hän (mies) ajaa (omaa) autoaan.Hon kör sin motorcykel. Hän (nainen) ajaa (omaa) moottoripyöräänsä.

Demonstratiivipronominit

den här / det här tämä de här nämäden där / det där tuo de där nuo

16

Demonstratiivipronomineja käytetään samoin kuin suomen kielessä. Sanoja den här, det här ja de här käytetään itseä lähellä olevista esineistä ja asioista (tämä, nämä). Kauempana oleviin viitataan sanoilla den där, det där ja de där (tuo, nuo). Substantiivista käytetään määräistä muotoa niiden yhteydessä.

Esim. den här apelsinen tämä appelsiinidet där bordet tuo pöytäde här bilarna nämä autotde där stolarna nuo tuolit

Substantiivit

Epämääräinen muoto

Ruotsin kielessä substantiivien, eli henkilöitä, esineitä tai asioita tarkoittavien sanojen eteen laitetaan epämääräinen artikkeli, en tai ett, kun ennestään tunte-maton substantiivi mainitaan ensimmäisen kerran.

Esim. Jag äter en banan varje morgon. Syön (yhden) banaanin joka aamu.Hon äter bara ett äpple till lunch.

Hän (nainen) syö ainoastaan (yhden) omenan lounaaksi.

Aine- ja abstraktisanojen kanssa epämääräistä artikkelia ei yleensä käytetä.

Esim. Han dricker ofta kaffe. Hän (mies) juo usein kahvia.Kärlek hittar man inte lätt. Rakkautta ei ole helppo löytää.

17

Demonstratiivipronomineja käytetään samoin kuin suomen kielessä. Sanoja den här, det här ja de här käytetään itseä lähellä olevista esineistä ja asioista (tämä, nämä). Kauempana oleviin viitataan sanoilla den där, det där ja de där (tuo, nuo). Substantiivista käytetään määräistä muotoa niiden yhteydessä.

Esim. den här apelsinen tämä appelsiinidet där bordet tuo pöytäde här bilarna nämä autotde där stolarna nuo tuolit

Substantiivit

Epämääräinen muoto

Ruotsin kielessä substantiivien, eli henkilöitä, esineitä tai asioita tarkoittavien sanojen eteen laitetaan epämääräinen artikkeli, en tai ett, kun ennestään tunte-maton substantiivi mainitaan ensimmäisen kerran.

Esim. Jag äter en banan varje morgon. Syön (yhden) banaanin joka aamu.Hon äter bara ett äpple till lunch.

Hän (nainen) syö ainoastaan (yhden) omenan lounaaksi.

Aine- ja abstraktisanojen kanssa epämääräistä artikkelia ei yleensä käytetä.

Esim. Han dricker ofta kaffe. Hän (mies) juo usein kahvia.Kärlek hittar man inte lätt. Rakkautta ei ole helppo löytää.

Epämääräinen artikkeli laitetaan ainesanan eteen silloin, kun sanan katsotaan ilmaisevan tietyn mitallisen verran kyseistä ainetta. Esimerkiksi tilattaessa yksi kuppi kahvia voidaan sanoa en kaffe.

Määräinen muoto

Substantiivin määräinen muoto muodostetaan liittämällä artikkeli substantiivin lop-puun, esimerkiksi pojken, barnet. Määräistä muotoa käytetään ennestään tutusta asiasta. Kyseessä voi olla keskustelussa aiemmin mainittu asia tai asia voi olla muuten keskustelutilanteessa keskustelijoiden tuntema tai yleisesti tunnettu.

Esim. Jag köper en stol. Ostan tuolin.Stolen är till min far. Tuoli on isälleni.Stäng dörren! Sulje ovi!Solen skiner. Aurinko paistaa.

Määräistä muotoa voi myös käyttää ainesanoista.

Esim. Kaffet är redan kallt. Kahvi on jo kylmää.

Monikko

Ruotsin kielessä substantiivin monikko voidaan muodostaa yhdeksällä eri tavalla.

1. Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -or en gata (katu) gator (kadut, katuja)

18

2. Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -ar en korg (kori) korgar (korit, koreja) en pojke (poika) pojkar (pojat, poikia) en klänning (mekko) klänningar (mekot, mekkoja)

3. Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -er en kusin (serkku) kusiner (serkut, serkkuja) en katt (kissa) katter (kissat, kissoja)

4. Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -r en ko (lehmä) kor (lehmät, lehmiä) en video (video) videor (videot, videoita)

5. Sana on en-sukuinen ja sen monikko on päätteetön en sekreterare (sihteeri) sekreterare (sihteerit, sihteereitä)

6. Sana on en-sukuinen ja sen monikko on poikkeuksellinen en man (mies) män (miehet, miehiä) en son (jonkun poika) söner (pojat, poikia)

7. Sana on en-sukuinen lainasana ja se saa päätteen -s en fan (fani) fans (fanit, faneja)

8. Sana on ett-sukuinen ja sen monikon pääte on -n ett arbete (työ) arbeten (työt, töitä)

9. Sana on ett-sukuinen ja sen monikko on päätteetön ett barn (lapsi) barn (lapset, lapsia)

19

Adjektiivit

Ruotsin kielessä adjektiivit eli kysymykseen ”millainen” vastaavat sanat taipuvat pääsanansa suvun ja luvun mukaan.

Esim. En ny bil är snabb. Uusi auto on nopea.Ett nytt tåg är snabbt. Uusi juna on nopea.Nya bilar är snabba. Uudet autot ovat nopeita.

Adjektiivi bra (hyvä) on taipumaton eli aina samassa muodossa.

Jos adjektiivi on jonkin määreen, esimerkiksi omistuspronominin min/mitt/mina, tai demonstratiivipronominin den här / det här / de här jälkeen käytetään siitä a-päät-teistä muotoa, joka on samannäköinen kuin adjektiivin monikkomuoto.

Esim. Min nya bil är röd. Uusi autoni on punainen.Det där gamla huset är vackert.

Tuo vanha talo on kaunis.

Jos halutaan vertailla ominaisuuksia adjektiivin perusmuotoa käyttämällä, vastaa suomen kielen sanaa ”kuin” ruotsin kielessä sana som.

Esim. Vi är lika rika som Svenssons. Olemme yhtä rikkaita kuin Svenssonit. Jag är lika gammal som du. Olen yhtä vanha kuin sinä.

20

Komparatiivi

Ruotsin kielessä komparatiivi muodostetaan yleisesti laittamalla adjektiivin perus-muodon perään are-pääte.

Esim. kort (lyhyt) kortare (lyhyempi)lätt (helppo, kevyt) lättare (helpompi, kevyempi)intressant (mielenkiintoinen) intressantare (mielenkiintoisempi)vacker (kaunis) vackrare (kauniimpi)

Lisäksi on olemassa joitakin adjektiiveja, joiden komparatiivimuoto poikkeaa edellä mainitusta pääsäännöstä.

Esim. stor (suuri) större (suurempi)liten (pieni) mindre (pienempi)ung (nuori) yngre (nuorempi)gammal (vanha) äldre (vanhempi)god / bra (hyvä) bättre (parempi)dålig (huono, paha) sämre (huonompi, pahempi)hög (korkea) högre (korkeampi)tung (painava) tyngre (painavampi)låg (matala) lägre (matalampi)lång (pitkä) längre (pitempi)

Komparatiivin yhteydessä suomen kielen "kuin"-sanaa vastaa ruotsin kielen sana än.

Esim. Deras hus är finare än vårt. Heidän talonsa on hienompi kuin meidän.Mats är äldre än Johan. Mats on vanhempi kuin Johan.

21

Superlatiivi

Ruotsin kielessä superlatiivi muodostetaan tavallisesti laittamalla adjektiivin eteen määräinen artikkeli den, det tai de ja adjektiivin perusmuodon perään pääte -aste.

Esim. kort (lyhyt) den/det/de kortaste (lyhin)lätt (helppo, kevyt) den/det/de lättaste (helpoin, kevyin)intressant (mielenkiintoinen) den/det/de intressantaste

(mielenkiintoisin)vacker (kaunis) den/det/de vackraste (kaunein)

Det här är den kortaste vägen. Tämä on lyhin tie.

Samat adjektiivit, joilla on pääsäännöstä poikkeava komparatiivi, ovat myös super-latiivin pääsäännöstä poikkeavia.

stor (suuri) den/det/de största (suurin)liten (pieni) den/det/de minsta (pienin)ung (nuori) den/det/de yngsta (nuorin)gammal (vanha) den/det/de äldsta (vanhin)god / bra (hyvä) den/det/de bästa (paras)dålig (huono, paha) den/det/de sämsta (huonoin, pahin)hög (korkea) den/det/de högsta (korkein)tung (painava) den/det/de tyngsta (painavin)låg (matala) den/det/de lägsta (matalin)lång (pitkä) den/det/de längsta (pisin)

Vårt hus är det största huset i byn. Talomme on kylän suurin (talo).

22

Lukusanat

Perusluvut

0 noll 1 en / ett 2 två 3 tre4 fyra 5 fem 6 sex 7 sju 8 åtta9 nio10 tio 11 elva 12 tolv

13 tretton 14 fjorton15 femton 16 sexton 17 sjutton 18 aderton / arton 19 nitton 20 tjugo21 tjugoen / tjugoett22 tjugotvå23 tjugotre30 trettio40 fyrtio

50 femtio60 sextio70 sjuttio80 åttio90 nittio99 nittionio100 ett hundra101 etthundraett200 två hundra999 niohundranittionio1 000 ett tusen2 000 två tusen

456 789 fyrahundrafemtiosextusen sjuhundraåttionio1 000 000 en miljon5 500 515 fem miljoner femhundratusen femhundrafemton6 000 000 000 000 sex miljarder

Järjestysluvut

1. den/det/de första2. den/det/de andra

3. den/det/de tredje4. den/det/de fjärde

23

5. den/det/de femte6. den/det/de sjätte7. den/det/de sjunde8. den/det/de åttonde9. den/det/de nionde10. den/det/de tionde11. den/det/de elfte12. den/det/de tolfte13. den/det/de trettonde14. den/det/de fjortonde15. den/det/de femtonde16. den/det/de sextonde17. den/det/de sjuttonde18. den/det/de adertonde / artonde19. den/det/de nittonde

20. den/det/de tjugonde21. den/det/de tjugoförsta22. den/det/de tjugoandra23. den/det/de tjugotredje24. den/det/de tjugofjärde30. den/det/de trettionde40. den/det/de fyrtionde50. den/det/de femtionde60. den/det/de sextionde70. den/det/de sjuttionde80. den/det/de åttionde90. den/det/de nittionde99. den/det/de nittionionde100. den/det/de hundrade1000. den/det/de tusende

456 789 den/det/de fyrahundrafemtiosextusen sjuhundraåttionionde1 000 000 den/det/de miljonte5 500 515 den/det/de fem miljoner femhundratusen femhundrafemtonde6 000 000 000 000 den/det/de sex miljarde

Ajan ja paikan määreitä

Kellonajat

Vad är klockan? Mitä kello on?

24

Klockan är tio. Kello on kymmenen.Klockan är halv fem. Kello on puoli viisi.Klockan är kvart i åtta. Kello on varttia vaille kahdeksan.Klockan är fem över halv tolv. Kello on viittä yli puoli kaksitoista.klockan två kello kahdeltaklockan sjutton och fyrtiotvå kello 17.42Vi ses klockan nio. Nähdään yhdeksältä.

Kuten suomessakin on ruotsin kielessä tavallista käyttää kahdentoista tunnin kellotaulua ajan ilmauksissa. Kuulijan oletetaan keskustelutilanteessa ymmär-tävän, onko kyse aamu- vai iltapäiväajasta. Jos on epäselvyyden vaara, voidaan ajanilmaukseen lisätä på morgonen (aamulla), på eftermiddagen (iltapäivällä), på kvällen (illalla) tai på natten (yöllä). Virallisessa kielenkäytössä käytetään tavallisesti 24 tunnin kellotaulua.

Vuorokaudenajat

morgon aamu afton iltaförmiddag aamupäivä kväll iltaeftermiddag iltapäivä natt yö

Kun ilmaistaan, että jotakin tapahtuu jonakin vuorokaudenaikana, käytetään pre-positiota på ja vuorokautta ilmaisevan sanan määräistä muotoa.

Esim. på förmiddagen aamupäivällä

25

Viikonpäivät

måndag maanantaitisdag tiistai onsdag keskiviikko torsdag torstai

fredag perjantai lördag lauantai söndag sunnuntai

Kun kerrotaan, että jotakin tapahtuu jonakin viikonpäivänä, käytetään prepositiota på. Esimerkiksi ”maanantaina” on ruotsiksi på måndag. Kun halutaan ilmaista, että jotakin tapahtuu säännöllisesti kyseisenä viikonpäivänä, ilmaistaan se laittamalla viikonpäivän nimi monikkoon tai laittamalla sana varje (joka) kyseisen viikonpäivän eteen. Jos taas halutaan ilmaista viikonpäivistä, että jotakin tapahtui viime viikon-päivänä, laitetaan viikonpäivän eteen prepositio i ja perään s-kirjain.

Esim. på måndag maanantainapå tisdagar tiistaisinvarje onsdag joka keskiviikkoi torsdags viime torstaina

Kuukaudet

januari tammikuufebruari helmikuumars maaliskuuapril huhtikuumaj toukokuujuni kesäkuu

juli heinäkuuaugusti elokuuseptember syyskuuoktober lokakuunovember marraskuudecember joulukuu

26

Kun halutaan sanoa, että jotakin tapahtuu jossakin kuussa, käytetään prepositiota i ennen kuukauden nimeä.

Esim. i juli heinäkuussa

Vuodenajat

(en) vinter talvi (en) vår kevät (en) sommar kesä (en) höst syksy

Kun kerrotaan jotain tapahtuvan tiettynä vuodenaikana, käytetään prepositiota på ja vuodenaikaa tarkoittavan sanan määräistä muotoa. Jos taas halutaan ilmaista ”tänä keväänä”, käytetään prepositiota i ja vuodenaikasanan epämääräistä muo-toa ilman artikkelia.

Esim. på våren keväällä, keväisini vår tänä keväänä

Juhlapyhiä

jul joulu julafton jouluaatto juldag joulupäivä annandag jul tapaninpäivä påsk pääsiäinen långfredag pitkäperjantai

27

påskafton pääsiäisaatto påskdag pääsiäispäivä annandag påsk toinen pääsiäispäivä midsommar juhannus första maj / valborg vappu valborgsmässoafton vapunaatto nyårsafton uudenvuodenaatto nyårsdag uudenvuodenpäivä mors dag äitienpäivä fars dag isänpäivä självständighetsdag itsenäisyyspäivä nationaldag kansallispäivä

Ajanmääreitä

en sekund sekuntien minut minuuttien timme tunti en dag päiväen vecka viikkoen månad kuukausiett år vuosii dag / idag tänääni morgon huomennai morse tänä aamuna

i morgon bitti (aikaisin) huomisaamunai övermorgon ylihuomenna i går / igår eileni förrgår toissapäivänäför tre dagar sedan kolme päivää

sittenpå veckoslutet / viikonloppuna

i helgenalltid aina

28

ofta useinibland joskusnågonsin joskus, koskaansällan harvoinaldrig ei koskaan nu nytsnart pian, lähiaikoinanyligen viime aikoinaredan jo

sedan sittensenare myöhemmin igen jälleen, taasännu vieläinte än ei vielänästa ensi, seuraavaförra viimenär kun, koska

Paikanmääreitä

här tässä, täällädär tuolla, siellädärborta tuolla kauempananära lähellä långt borta kaukana(inne) i sisälläovanför yläpuolellaöver yllänedanför alapuolellaunder alla

framför edessäbakom takanamellan välissä i mitten keskelläbredvid vieressätill vänster om vasemmalla jostakintill höger om oikealla jostakinmittemot vastapäätäi slutet av jonkin päässä

29

Ilmansuunnat

norr / nord pohjoinensöder / syd etelä

väster / väst länsiöster / ost itä

Ilmansuunnista yksinään puhuttaessa käytetään yleensä muotoja norr, söder, väster ja öster. Lyhyempiä muotoja nord, syd, väst ja ost käytetään lähinnä sanayhdistelmissä.

Esim. Kalle bor i söder. Kalle asuu etelässä.Det är kallt i Nordfinland. Pohjois-Suomessa on kylmä.

Väli-ilmansuunnat muodostetaan ruotsin kielessä käyttämällä niitä kahta pääil-mansuuntasanaa, joiden välissä kyseinen väli-ilmansuunta sijaitsee. Näiden pääilmansuuntien lyhyemmät muodot yhdistämällä saadaan vastaava väli-ilman-suunta. Ensin otetaan joko sana nord tai syd, jonka jälkeen laitetaan joko sana väst tai ost.

nordost koillinensydost kaakko

sydväst lounas nordväst luode

Jos halutaan ilmaista, että jokin paikka sijaitsee johonkin suuntaan jostakin toi-sesta, käytetään prepositiota om ilmansuunnan yhteydessä.

Esim. Göteborg ligger norr om Köpenhamn.

Göteborg on Kööpenhaminan pohjoispuolella.

Åbo ligger sydväst om Tammerfors.

Turku on Tampereesta lounaaseen.

30

Mikäli halutaan viitata johonkin alueeseen tai paikkaan ilmansuunnan avulla, käy-tetään seuraavanlaisia ilmauksia

Kuopio ligger i östra Finland. Kuopio on Itä-Suomessa.Åbo ligger i sydvästra Finland. Turku on Lounais-Suomessa.

Kysymyssanoja

vad mikä, mitähur miten, kuinka, millainen (r.sv)hurdan millainen (f.sv.)var missävart mihin

varifrån mistävem kukanär milloin, koskavarför miksivilken tai vilket mikä näistä, kumpi

Verbit

Suurimmalla osalla verbejä niiden perusmuoto päättyy tunnukseen -a.

Esim. tala puhuafylla täyttääköpa ostaasova nukkuadricka juoda

Lisäksi on lyhyitä, yksitavuisia verbejä, joiden perusmuodossa ei ole päätettä -a.

31

Esim. bo asuagå mennä

Ruotsin kielen verbit eivät taivu persoonamuodoissa, kuten esimerkiksi suomen kie-len verbit. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että tekijä on lauseessa mainittuna.

Preesens

Preesens viittaa aikamuotona tällä hetkellä / nykyajassa tapahtuvaan tekemiseen tai toimintaan. Ruotsin kielen verbien preesensmuotojen pääte on melkein aina -r, joka liitetään verbin perusmuodon perään.

Esim. Jag talar engelska. Puhun englantia.Anne bor nära mig. Anne asuu lähellä minua.

Osalla verbejä perusmuodon tunnus -a muuttuu perusmuodon r-päätteen edellä e:ksi. Monet näistä ovat epäsäännöllisiä verbejä, joiden taivutusmuodot eri aika-muodoissa löydät sivuilla 94–97 olevasta epäsäännöllisten verbien luettelosta.

Esim. Bo fyller tolv i morgon. Bo täyttää huomenna 12 (vuotta).Han dricker gärna öl. Hän juo mielellään olutta.

Preesensin kieltomuoto saadaan sijoittamalla sana inte mahdollisimman lähelle preesensmuotoista verbiä, tämän jälkeen.

Esim. Jag studerar inte ryska. En opiskele venäjää.

32

Preesensin kysymyslause muodostetaan vaihtamalla preesensmuotoisen verbin ja lauseen tekijän paikka vastaavaan myönteiseen lauseeseen verrattuna.

Esim. Talar du engelska? Puhutko englantia?

Mahdollinen kysymyssana tulee kysymyslauseen alkuun.

Esim. Var bor du? Missä asut?

Imperfekti

Imperfekti ilmaisee menneessä ajassa tapahtunutta tekemistä tai toimintaa. Suurin osa ruotsin kielen verbeistä päättyy imperfektissä kirjaimiin -de, jotka lai-tetaan suoraan perusmuodon perään.

Esim. Vi talade mycket. Me puhuimme paljon.Outi studerade flitigt. Outi opiskeli ahkerasti.

Osalla verbejä putoaa kuitenkin perusmuodon pääte -a pois de-päätteen edeltä.

Esim. Inge fyllde år igår. Inge täytti eilen vuosia.

Joidenkin perusmuodon a-päätteen pudottavien verbien imperfektin pääte on -te ääntämisen helpottamiseksi.

Esim. Han köpte en ny bil förra veckan. Hän osti uuden auton viime viikolla.

33

Useilla lyhyillä verbeillä imperfektin pääte on -dde.

Esim. Vi bodde i Tammerfors flera år. Asuimme Tampereella useita vuosia.

Epäsäännöllisten verbien imperfektimuodot on opeteltava erikseen. Epäsäännöl-lisiä verbejä on lueteltu sivuilla 94–97 olevassa verbiluettelossa.

Esim. Jonatan drack mycket vin på festen.

Jonatan joi paljon viiniä juhlissa.

Imperfektin kieltomuoto saadaan laittamalla sana inte mahdollisimman lähelle imperfektimuotoista verbiä, tämän jälkeen.

Esim. Heikki studerade inte mycket. Heikki ei opiskellut paljoa.

Imperfektin kysymyslause muodostetaan vaihtamalla imperfektimuotoisen verbin ja lauseen tekijän paikka vastaavaan myönteiseen lauseeseen verrattuna.

Esim. Studerade hon engelska? Opiskeliko hän englantia?

Mahdollinen kysymyssana tulee kysymyslauseen alkuun.

Esim. Var bodde Pelle tidigare? Missä Pelle asui aiemmin?

34

Perfekti

Ruotsin perfekti muodostetaan käyttämällä apuverbiä har ja pääverbin kolmatta, ns. supiini-muotoa. Perfektiä käytetään ruotsin kielessä samalla tavoin kuin suo-men kielen perfektiäkin. Pääverbin supiinimuoto päättyy melkein aina t-kirjaimeen. Useimmilla perusmuodossa a-päätteisillä verbeillä supiinimuoto saadaan liittä-mällä supiinin tunnus -t perusmuodon perään.

tala (puhua) talat (puhunut) vänta (odottaa) väntat (odottanut)

Esim. Han har ofta talat om det. Hän on usein puhunut siitä.Jag har väntat länge. Olen odottanut kauan.

On myös verbejä, joilla supiinimuodon t-päätteen edeltä perusmuodon a-pääte putoaa pois.

ringa (soittaa) ringt (täyttänyt) köpa (ostaa) köpt (ostanut)

Esim. Han har ringt mig många gånger idag.

Hän on soittanut minulle monta kertaa tänään.

De har köpt ett nytt hus. He ovat ostaneet uuden talon.

Lyhyillä verbeillä supiinin pääte on tavallisesti -tt.

bo (asua) bott (asunut)

Esim. Linda har bott här länge. Linda on asunut täällä kauan.

35

Epäsäännöllisten verbien supiinimuodot on opeteltava ulkoa. Tavallisimpien epä-säännöllisten verbien supiinimuodot löydät sivuilla 94–97 olevasta luettelosta. Suurimmalle osalle epäsäännöllisiä verbejä on yhteistä, että supiinimuoto päät-tyy -it, mutta usein verbin supiinimuoto näyttää muutenkin hieman erilaiselta kuin sen perusmuoto.

sova (nukkua) sovit (nukkunut) dricka (juoda) druckit (juonut)

Esim. Jag har sovit gott hela veckan. Olen nukkunut hyvin koko viikon. Han har druckit mycket. Hän on juonut paljon.

Perfektin kieltomuoto muodostetaan laittamalla kieltosana inte mahdollisimman lähelle apuverbiä har, tämän jälkeen.

Esim. Jag har inte väntat länge. En ole odottanut kauan.

Perfektin kysymyslause muodostetaan vaihtamalla apuverbin har sekä lauseen teki-jän paikka keskenään myönteiseen perfektilauseeseen verrattuna.

Esim. Har Olle varit tyst idag? Onko Olle ollut hiljainen tänään?

Mahdollinen kysymyssana tulee kysymyslauseen alkuun.

Esim. Var har du studerat? Missä olet opiskellut?

36

Futuuri

Ruotsin kielessä on erityinen tulevaisuuteen viittaava aikamuoto eli futuuri. Se muo-dostetaan käyttämällä apuverbiä ska, ja pääverbin perusmuotoa.

Esim. Jag ska åka till Sverige i morgon. Matkustan Ruotsiin huomenna.

Virallisessa, kirjoitetussa kielenkäytössä on apuverbi ska tavallisesti muodossa skall.

Apuverbin ska sijasta voidaan ruotsin kielen futuuri ilmaista myös käyttämällä rakennetta kommer att.

Esim. Jag kommer att åka till Sverige i morgon.

Matkustan / Aion matkustaa Ruotsiin huomenna.

Futuurin kieltomuoto muodostetaan lisäämällä sana inte mahdollisimman lähelle sanaa ska, tämän jälkeen. Kommer att -rakenteessa sana inte tulee sanojen kommer ja att väliin.

Esim. Jag ska inte åka till Sverige i morgon.

En matkusta Ruotsiin huomenna.

Jag kommer inte att åka till Sverige i morgon.

En matkusta / aio matkustaa Ruotsiin huomenna.

Futuurin kysymyslause muodostetaan vaihtamalla apuverbin ska ja tekijän paikka vastaavaan myönteiseen lauseeseen verrattuna. Muodostettaessa kysymyksiä kommer att -rakennetta käyttäen vaihtavat lauseen tekijä ja sana kommer paikkaa vastaavaan myönteiseen lauseeseen verrattuna.

37

Esim. Ska du resa till Sverige i morgon?

Matkustatko Ruotsiin huomenna?

Kommer du att åka till Sverige i morgon?

Matkustatko / Aiotko matkustaa Ruotsiin huomenna?

Mahdollinen kysymyssana tulee kysymyslausetta muodostettaessa lauseen alkuun.

Esim. Vart ska du åka i morgon? Mihin matkustat huomenna?Vart kommer du att åka i morgon?

Mihin matkustat / aiot matkustaa huomenna?

Konditionaali

Ruotsin kielessä konditionaali muodostetaan käyttämällä sanaa skulle + pääver-bin perusmuotoa.

Esim. Jag skulle resa till Borås. Matkustaisin Boråsiin.

Konditionaalin kieltomuoto saadaan sijoittamalla sana inte mahdollisimman pian sanan skulle jälkeen.

Esim. Jag skulle inte resa till Borås. En matkustaisi Boråsiin.

Konditionaalin kysymysmuoto saadaan vaihtamalla sanan skulle ja lauseen teki-jän paikka vastaavaan myönteiseen lauseeseen verrattuna.

Esim. Skulle du resa till Borås? Matkustaisitko Boråsiin?

38

Skulle + pääverbin perusmuoto -rakennetta käytetään lähes aina suomen kielen konditionaalin vastineena. Poikkeuksena ovat ”jos”- eli om-lauseet. Niissä käyte-tään suomen kielen konditionaalin vastineena tavallisesti imperfektimuotoa.

Esim. Om det regnade, skulle jag stanna hemma.

Jos sataisi, pysyisin kotona.

Käännetty sanajärjestys

Jos ruotsin kielen tavallinen lause alkaa ajan, paikan, tavan, syyn, seurauksen tai muulla määreellä, kääntyy sanajärjestys, eli tekemistä ilmaiseva verbi tulee ennen tekijää. Lauseen alkuun sijoitetaan tällöin asia, jota halutaan lauseessa korostaa.

Esim. Här bor jag. Täällä minä asun.Ofta drack han för mycket. Usein hän joi liikaa.Tyvärr har han inte talat med oss.

Valitettavasti hän ei ole puhunut kanssamme.

Kysymyksiin vastaaminen myöntävästi ja kieltävästi

Omistamista koskeviin kysymyksiin voidaan ruotsin kielessä vastata lyhyesti seu-raavalla tavalla:

Esim. Har du en hund? Onko sinulla koiraa? Ja, det har jag. Kyllä, minulla on (se).Nej, det har jag inte. Ei, minulla ei ole (sitä).

39

Vastaavasti olemista koskeviin kysymyksiin voidaan vastata seuraavasti:

Esim. Är ni trötta? Oletteko väsyneitä?Ja, det är vi. Kyllä, me olemme.Nej, det är vi inte. Ei, emme ole.

Jos kysymyslauseessa on apuverbi, esimerkiksi kan (voida, osata) tai vill (haluta), toistetaan se vastauksessa.

Esim. Kan du göra det? Voitko tehdä sen?Ja, det kan jag. Kyllä voin.Vill du komma med? Haluatko tulla mukaan?Nej, det vill jag inte. En halua.

Muiden verbien yhteydessä ei vastauksessa toisteta kysymyksen verbiä, vaan se korvataan sanalla gör.

Esim. Tycker du om barn? Pidätkö lapsista?Ja, det gör jag. Kyllä pidän. Nej, det gör jag inte. En pidä.

Talar du tyska? Puhutko saksaa?Ja, det gör jag. Kyllä puhun.Nej, det gör jag inte. En puhu.

40

Samalla tavalla voidaan vastata menneessä ajassa:

Esim. Hade du tidigare en hund? Oliko sinulla aiemmin koira?Ja, det hade jag. Kyllä oli.

Fick du sova länge i morse? Saitko nukkua myöhään tänä aamuna?Nej, det fick jag inte. En saanut.

Useimpien verbien osalta ei vastauksessa toisteta kysymyksen verbiä, vaan avuksi otetaan tehdä-verbin mennyt aikamuoto gjorde.

Esim. Drack Lisa för mycket i kväll? Joiko Lisa liikaa tänä iltana?Ja, det gjorde hon. Kyllä hän joi.Nej, det gjorde hon inte. Ei hän juonut.

Muodollinen subjekti det

Ruotsin kielessä täytyy lauseessa aina ilmaista tekijä. Jos varsinaista tekijää ei ole, käytetään muodollista subjektia det. Muodollista subjektia det käytetään ruotsin kielessä tavallisimmin ilmaisemaan aikaa, säätä ja olosuhteita sekä väli-matkaa.

Esim. Det snöar. Sataa lunta.Det är kallt här. Täällä on kylmä.Det är mycket tyst. On hyvin hiljaista.Det är 90 mil från Stockholm till Luleå.

Tukholmasta Luulajaan on 90 peninkulmaa.

41

Yleisiä fraaseja

Kappale 1. Trevligt att träffas!Hei! Hej!Moi! Tjänare!Päivää. God dag.Kuinka voit? Hur mår du?Voin hyvin. Jag mår bra.Anteeksi! Förlåt! Anteeksi. (Kun etukäteen pahoitellaan aiheutuvaa vaivaa.)

Ursäkta.

En ymmärrä. Jag förstår inte.Osaan vähän ruotsia. Jag kan lite svenska.Hauska tutustua. Trevligt att träffas.Kiitos samoin. Tack detsamma.Voi hyvin! Ha det bra!Hei hei! (hyvästellessä) Hej då!Minä rakastan sinua. Jag älskar dig.

Kappale 2. Vad heter du?Nimeni on Pelle. Jag heter Pelle.Mikä sinun nimesi on? Vad heter du?Missä asut? Var bor du?Asun Tukholmassa. Jag bor i Stockholm.Mistä olet kotoisin? Var kommer du ifrån?Olen Suomesta. Jag kommer från Finland.Kuinka vanha olet? Hur gammal är du?

42

Olen 52-vuotias. Jag är 52 år gammal.Tämä on vaimoni. Det här är min fru.Onko sinulla veli? Har du en bror?Kyllä, minulla on veli. Ja, jag har en bror.

Kappale 3. Vi studerar svenskaPuhun suomea. Jag talar finska.Me opiskelemme ruotsia. Vi studerar svenska.Me emme opiskele englantia. Vi studerar inte engelska.Puhutko ruotsia? Talar du svenska?Mikä on sisaresi nimi? Vad heter din syster?Oletko naimisissa? Är du gift?Kyllä, olen naimisissa. Ja, jag är gift.Ei, asun avoliitossa. Nej, jag är sambo.Tapailetko ketään? Är du tillsammans med någon?Onko sinulla lapsia? Har du barn?Minulla on viisi lasta. Jag har fem barn.Olen yksinhuoltaja. Jag är ensamstående förälder.

Kappale 4. Vi jobbarMitä teet työksesi? Vad arbetar du med?Olen insinööri. Jag är ingenjör.Missä työskentelet? Var jobbar du?Työskentelen pankissa. Jag arbetar på en bank.Pidätkö työstäsi? Tycker du om ditt arbete?Kyllä pidän. Ja, det gör jag. En pidä. Nej, det gör jag inte.

43

Kappale 5. Vi lagar matMitä haluat syödä lounaaksi? Vad vill du äta till lunch?Haluan perunoita ja makkaraa. Jag vill ha potatis och korv.Osaatko tehdä ruokaa? Kan du laga mat?Kyllä osaan. Ja, det kan jag.En osaa. Nej, det kan jag inte.Mitä teet vapaa-ajallasi? Vad gör du på fritiden?Pidän lenkkeilystä. Jag tycker om att jogga.Minulla on tapana lukea. Jag brukar läsa.Käyn usein kuntosalilla. Jag går ofta till gymmet.Harrastukseni on lukeminen. Min hobby är att läsa.Mitä kello on? Vad är klockan?Kello on viittä yli puoli kaksitoista. Klockan är fem över halv tolv.Milloin ravintola avataan? När öppnar restaurangen?Milloin kahvila sulkeutuu? När stänger kaféet?Nähdään yhdeksältä. Vi ses klockan nio.

Kappale 6. Hur är din dag?Olen kotona ensi perjantaina. Jag är hemma nästa fredag.Nähdään maanantaina! Vi ses på måndag!Oletko kotona ensi viikonloppuna? Är du hemma nästa veckoslut?Olin maalla viime sunnuntaina. Jag var på landet i söndags.Hyvää viikonloppua! Trevligt veckoslut!Mitä teet illalla? Vad gör du i kväll?Missä te asutte? Var bor ni?Kenestä sinä pidät? Vem tycker du om?Mihin menet huomenna? Vart går du i morgon?Koska matkustat Ruotsiin? När reser du till Sverige?

44

Mistä maasta sinä pidät? Vilket land tycker du om? Miksi pidät golfista? Varför tycker du om golf?

Kappale 7. På restaurangOnko lähistöllä ravintolaa? Finns det en restaurang i närheten?Mistä voin saada jotain syötävää? Var kan jag få något att äta? Onko vapaita pöytiä? Finns det lediga bord? Voinko saada pöydän kolmelle? Kan jag få ett bord för tre?Haluan varata pöydän kahdelle. Jag vill reservera ett bord för två.Voinko saada ruokalistan? Kan jag få menyn?Voinko saada laskun? Kan jag få notan/räkningen?Saanko maksaa? Får jag betala?Haluan maksaa luottokortilla. Jag vill betala med (kredit)kort.Missä on WC? Var är toaletten?Saanko toisen kupin samaan hintaan? Kan jag få påtår?

Kappale 8. På resaMistä voin ostaa lipun? Var kan jag köpa biljett?Lipunmyynti on sisäänkäynnin luona. Biljettluckan ligger vid ingången.Mitä maksaa menolippu? Hur mycket kostar en enkel biljett?Yksi meno-paluulippu, kiitos? En tur- och retur, tack?Voinko saada opiskelijalipun? Kan jag få en studentbiljett?Opiskelija-alennus on 20 prosenttia. Studentrabatten är 20 procent.Aikuinen ja kaksi lasta, kiitos. En vuxen och två barn, tack.Ensimmäinen vai toinen luokka? Första eller andra klass?Mihin aikaan juna Göteborgiin lähtee? När avgår tåget till Göteborg? Miltä raiteelta? Vilken plattform?Miten kautta matka kestää? Hur lång tid tar resan?

45

Meneekö tämä bussi Jönköpingiin? Går den här bussen till Jönköping?Me menemme lentokoneella. Vi åker med flyg.Te menette jalkaisin. Ni går till fots.Hän menee moottoripyörällä. Hon kör motorcykel.

Kappale 9. På hotellOnko teillä vapaita huoneita? Har ni lediga rum?Haluan yhden / kahden hengen huoneen.

Jag vill ha ett enkelrum / ett dubbelrum.

Kolmeksi yöksi. För tre nätter.Kuinka paljon yksi yö maksaa? Hur mycket kostar det per natt?Sisältyykö aamiainen hintaan? Ingår frukost?Mihin aikaan aamiainen tarjoillaan? Vilken tid serveras frukosten?Missä aamiainen tarjoillaan? Var serveras frukosten?Mihin aikaan saan huoneen? När kan jag få rummet?Huone on valmiina klo 2. Rummet är klart klockan 2.Mihin aikaan huone pitää luovuttaa? När måste jag checka ut?Huoneen luovutusaika on kello 12. Utcheckningen är klockan 12.

Kappale 10. Hitta i stanAnteeksi, voitko auttaa minua? Ursäkta, kan du hjälpa mig?En löydä (tietä). Jag hittar inte.Missä olen? Var är jag? Voitko näyttää tämän paikan kartalta? Kan du visa den här platsen på

kartan?Missä on poliisiasema? Var ligger polisstationen?Se on hyvin lähellä / melko kaukana. Det är jättenära / ganska långt borta.Ylitä katu. Gå över gatan.

46

Käänny oikeaan/vasempaan seuraavasta kulmasta.

Gå till höger/vänster vid nästa hörn.

Kävele kolme korttelia. Gå tre kvarter.Kuinka pääsen satamaan? Hur kommer jag till hamnen? Voisinko saada kartan? Kan jag få en karta? Missä voin vaihtaa rahaa? Var kan jag växla pengar? Missä voin yöpyä? Var kan jag övernatta? Mitä tapahtumia kaupungissa on? Vad händer i staden?Haluaisin lähettää tämän postikortin Suomeen.

Jag skulle vilja skicka det här vykortet till Finland.

Paljonko maksaa postimerkki Suomeen?

Hur mycket kostar ett frimärke till Finland?

Kappale 11. Shoppa på stanVoitko auttaa minua? Kan du hjälpa mig?Haluan tämän. Jag vill ha den här.Mitä se maksaa? Hur mycket kostar den?Voinko saada alennusta? Kan jag få rabatt?Voinko sovittaa tätä? Får jag prova den här? Missä on sovitushuone? Var är provrummet?Onko teillä pienempää/suurempaa kokoa?

Har ni en mindre/större storlek?

Ovatko nämä hameet alennuksessa? Är de här kjolarna på rea?Onko tätä paitapuseroa sinisenä? Finns den här blusen i blått?

Kappale 12. På tal om väderSää on lämmin ja aurinko paistaa. Vädret är varmt och solen skiner. Sää on kylmä, sateinen ja tuulinen. Vädret är kallt, regnigt och blåsigt.

47

Sataa lunta/vettä. Det snöar/regnar. Sataa ja ukkostaa. Det regnar och åskar. On 22 astetta lämmintä. Det är 22 grader. On 15 astetta pakkasta. Det är 15 minusgrader. Voisitko auttaa minua? Skulle du kunna hjälpa mig?Voisitko avata oven? Skulle du kunna öppna dörren?Haluaisin ostaa nämä. Jag skulle vilja köpa de här.Haluaisin kupin kahvia. Jag skulle vilja ha en kopp kaffe.

Kappale 13. Slutspurt till framtidenTänään on kylmempää kuin eilen. Det är kallare i dag än i går. Ruotsi on suurempi kuin Suomi. Sverige är större än Finland. Svenssonit ovat kaupungin rikkain perhe.

Svenssons är den rikaste familjen i staden.

Olen yhtä vanha kuin sinä. Jag är lika gammal som du. Kalle matkustaa Ruotsiin ensi viikolla. Kalle ska åka till Sverige nästa vecka. Jatkatko ruotsin opiskelua ensi vuonna? Ska du fortsätta att studera svenska

nästa år?

48

Suomi–ruotsi-sanasto

Huom!1. * -merkityt verbit ovat epäsäännöllisesti taipuvia verbejä, joiden taivutusmuodot löydät tämän vihkosen lopussa olevasta luettelosta2. Verbeistä on tavallisesti annettu kolme muotoa: perusmuoto, imperfekti ja supiini, esim. ajatella tänka, tänkte, tänkt Joistakin verbeistä on kuitenkin annettu neljä muotoa; tällöin muodot ovat järjestyksessä perusmuoto, preesens, imperfekti, supiini, esim. ajaa köra, kör, körde, kört3. sanastossa on käytetty seuraavia lyhenteitä f.sv. = suomenruotsia r.sv. = riikin- eli ruotsinruotsia prep. = prepositio puhekiel. = puhekieltä rel.pron. = relatiivipronomini

aamiainen frukost, -en, -araamu morgon, -en, morgnaraamupäivä förmiddag, -en, -araavistus aning, -en, -arahkera flitig, -t, -aahven abborre, -n, abborraraika tid, -en, -eraikainen tidig, -t, -aaikuinen vuxen, vuxet, vuxnaaina alltid

ainakin åtminstoneainakin, joka i alla fall

tapauksessaaivan alldelesajaa köra, kör, körde, körtajatella tänka, tänkte, tänktalapuolella nedanföralas neralennus rabatt, -en, -eralennusmyynti rea, -n, reor

A

49

alhaalla nerealkaa börja, började, börjatalku (en) börjanalkuruoka förrätt, -en, -eralla underalus fartyg, -et, - / skepp, -et, -alushousut underbyxor / kalsonger (miesten)alusvaatteet underkläderammattikorkeakoulu yrkeshögskola, -n, yrkeshögskolorananas ananas, -en, - / -erankerias ål, -en, -arankka anka, -n, ankoranoppi svär/mor, -morn / -modern, -mödrarantaa ge*, gav, givitantaa, sallia låta*, lät, låtitanteeksi förlåtanteeksi ursäktaA-olut starköl, -enapina apa, -n, aporappelsiini apelsin, -en, -erappi svär/far, -farn / -fadern, -fäder

aprikoosi aprikos, -en, -erapteekki apotek, -et, -asiakas kund, -en, -eraste grad, -en, -erasua bo, -dde, -ttaurinko sol, -en, -araurinkoinen solig, -t, -aauto bil, -en, -arautolautta färja, -n, färjorauttaa hjälpa, hjälpte, hjälptavain nyckel, -n, nycklaravata öppna, öppnade, öppnatavioitua gifta sig, gifte sig, gift sigaviomies make, -n, makaravoin öppen, öppet, öppnaavokado avocado, -n, -ravoliitossa sambo, -n, -r

eläväavulias hjälpsam, -t, -maavustaja assistent, -en, -erbaari bar, -en, -erbanaani banan, -en, -erbeige beigechatata chatta, chattade, chattat

B

C

50

cocktail cocktail, -en, -ar / cocktailsdelfiini delfin, -en, -eredelleen, eteenpäin vidareedelleen, yhä fortfarandeedes ensedessä framförehdottomasti absolutehkä kanskeehtiä hinna*, hann, hunnitei nej / inte (lauseen sisällä)ei enää inte längreei koskaan aldrigei mikään, ei yhtään, ingen, inget, inga

ei kukaanei mitään ingentingei vielä inte äneilen i går (f.sv.) / igår (r.sv.)eipä kestä för all delelokuvat, bio, -n / biograf,

elokuvateatteri -en, -ereläin djur, -et, -eläintarha djurpark, -en, -ereläkeläinen pensionär, -en, -erenemmän mer, mera

enimmäkseen mestadelsennen kuin innan eno mor/bror, -brorn / -brodern, -bröderensi nästaensin förstensisijainen främst, -, aepätavallinen ovanlig, -t, -aeri, erilainen olik, -t, -aerityinen speciell, -t, -aeronnut från/skild, -skilt, -skilda (f.sv.) / skild, skilt, skilda (r.sv.)esimerkiksi till exempelesimerkki exempel, exemplet, -esite broschyr, -en, -ereteen frametelä söder, -netelä-, eteläinen syd- / södraetsiä leta, letade, letatfani fan, -, -sfarkut jeansfenkoli fänkål, -en, (-ar)filé filé, -n, -ergolf golf, -engraavi- grava/d, -t, -degreippi grapefrukt, -en, -ergrillattu grilla/d, -t, -de

DE

F

G

51

halpa billig, -t, -ahaluta vilja*, vill, ville, velathame kjol, -en, -arhampurilainen hamburgare, -n, -hapan sur, -t, -aharjoitus övning, -en, -arharmaa grå, grått, grå(a)harvoin sällanhattu hatt, -en, -arhaudutettu brässera/d, -t, -dehauki gädda, -n, gäddorhauska rolig, -t, -ahautausmaa kyrkogård, -en, -arhedelmä frukt, -en, -erhelppo lätt, -, -ahelppo, enkel, -t, enkla

yksinkertainenhenkilökunta personal, -en, -erhereillä vaken, vaket, vaknaherkkusieni champinjon, -en, -erherne ärta, -n, ärtorherra herr, -en, -arherätä vakna, vaknade, vaknathevonen häst, -en, -arhidas långsam, -t, -mahieno fin, -t, -a

hiihtää åka, åkte, åkt skidorhiljaa, hiljainen tyst, -, -ahinta pris, -et, -erhirvi älg, -en, -arhissi hiss, -en, -arhiukset, hår, -et, -

karvapeitehotelli hotell, -et, -housut byxorhuippu- jätte- / kanon-huivi halsduk, -en, -arhummeri hummer, -n, humrarhuolestua oroa sig, oroade sig, oroat sighuolestunut orolig, -t, -ahuomenna i morgonhuono dålig, -t, -ahuutaa skrika*, skrek, skrikithypätä hoppa, hoppade, hoppathyvä god, gott, godahyvä, hyvin brahyvännäköinen snygg, -t, -ahölkätä jogga, joggade, joggatihana härlig, -t, -aiho skinn, -et

H

I

52

ikkuna fönster, fönstret, -ikään kuin som omilma väder, vädretilmainen gratisilmoittaa meddela, meddelade, meddelatiloinen glad, glatt, gladailta kväll, -en, -ariltapäivä eftermiddag, -en, -arinsinööri ingenjör, -en, -erisoisä, isän isä far/far, -farn / -fadern, -fäderisoisä, äidin isä mor/far, -farn / -fadern, -fäderisoäiti, isän äiti far/mor, -morn / -modern, -mödrarisoäiti, äidin äiti mor/mor, -morn / -modern, -mödraristuutua sätta* sig, satte sig, satt sigisä far, fadern, fäder / pappa, -n, papporisäpuoli styv/far, -farn / -fadern, -fäderitkeä gråta*, grät, gråtititse självitse asiassa faktisktitä öster, -n

itä-, itäinen ost-, östra jalka fot, -en, fötterjalkaisin till fotsjalkapallo fotboll, -enjatkaa fort/sätta*, -satte, -sattjauheliha köttfärs, -enjo redanjohtaja chef, -en, -erjohonkin (prep.) tilljoka (relat. pron.) somjoka, jokainen varjejoku någon, något, någrajollekin (prep.) förjopa till och med / ävenjoskus iblandjostakin (prep.) (i)frånjotain någon, något, någrajournalisti journalist, -en, -erjugurtti yoghurt, -enjuhlia festa, festade, festatjuna tåg, -et, -juoda dricka*, drack, druckitjuosta springa*, sprang, sprungitjuuri justjuusto ost, -en, -arjälkeen (prep.) efter

J

53

jälkiruoka efterrätt, -en, -er / dessert, -en, -erjälleen igenjännittävä spännandejännä häftig, -t, -ajättää lämna, lämnade, lämnatjää is, -en, -arjääkiekko ishockey, -njäätelö glass, -en, -arkaakko sydostkaakkois- sydost- / sydöstra kaali kål, -enkahden hengen dubbelrum, -met, -

huonekahvi kaffe, -tkahvila cafeteria, -n, cafeterior / kafé, -et, -erkaikin mokomin för all delkaivata sakna, saknade, saknatkaksonen tvilling, -en, -arkala fisk, -en, -arkalastaa fiska, fiskade, fiskatkalkkuna kalkon, -en, -erkallis dyr, -t, -akana höna, -n, hönor (f.sv.) / kyckling, -en, -ar (r.sv.)

kananmuna ägg, -et, -kannattaa löna sig, lönade sig, lönat sigkansa, ihmiset folk, -et, -kanssa (prep.) medkapea smal, -t, -akarhu björn, -en, -arkarpalo tranbär, -et, -kartta karta, -n, kartorkassa kassa, -n, kassorkastike sås, -en, -erkasvis- vegetarisk, -t, -akatkarapu räka, -n, räkorkatsoa titta, tittade, tittatkatu gata, -n, gatorkauan längekauhea hemsk, -t, -akaukana långt bortakaulakoru halsband, -et, -kaulaliina halsduk, -en, -arkaunis vacker, -t, vackrakaupanmyyjä butiksbiträde, -t, -nkauppa affär, -en, -erkaupungintalo stadshus, -et, -kaupunki stad, -en, städerkaveri kompis, -en, -arkehittynyt mogen, moget, mognakeitetty kokt, -, a

K

54

keitto soppa, -n, sopporkeksi kex, -et, -kellari källare, -n, -kello klocka, -n, klockorkeltainen gul, -t, -akemia kemi, -nkenkä sko, -n, -rkenraali general, -en, -erkerros våning, -en, -ar / trappa, -n, trappor (r.sv.)kerta gång, -en, -erkeskellä i mitten keskusta centrum, -et, centrakeskustella diskutera, diskuterade, diskuteratkestää (ajasta) dröja, dröjde, dröjtkesä sommar, -(e)n, somrarkesäkurpitsa squash, -en, (-ar)kesämökki sommarstuga, -n, sommarstugor (f.sv.) / land, -et (r.sv.)ketsuppi ketchup, -enkevät vår, -en, -arkiiltävä glansig, -t, -akiitos tackkinkku skinka, -n, skinkorkioski kiosk, -en, -er

kirjasto bibliotek, -et, -kirjattu rekommendera/d, -t, -dekirje brev, -et, -kirjekuori kuvert, -et, -kirjoittaa skriva*, skrev, skrivitkirkas klar, -t, -akirkko kyrka, -n, kyrkorkirkua skrika*, skrek, skrikitkirsikka körsbär, -et, -kirves yxa, -n, yxorkitara gitarr, -en, -erkiva kulkivennäisvesi mineral/vatten, -vattnetkohti, kohden per

(prep.)koillinen nordostkoillis- nordost- / nordöstrakoira hund, -en, -arkokki kock, -en, -arkoko storlek, -en, -arkokonainen hel, -t, -akonsultti konsult, -en, -erkonttoristi kontorist, -en, -erkori korg, -en, -arkorjata laga, lagade, lagatkoripallo basketboll, -enkorkea hög, -t, -a

55

kortteli kvarter, -et, -kortti kort, -et, -korvakoru örhänge, -t, -nkoska eftersom / när koskaan någonsinkoskea jtkn gälla, gällde, gälltkosmetologi kosmetolog, -en, -erkoti hem, -met, -kotiin hemkoti-isä hemmapappa, -n, hemmapapporkotikalja svagdricka, -nkotirouva hemmafru, -n, -arkotona hemmakoulu skola, -n, skolorkova hård, hårt, hårda / tuff, -t, -a (puhekiel.)kruunu krona, -n, kronorkuha gös, -en, -arkuin än / somkuitenkin dock / ändåkuiva torr, -t, -akuka vemkukin erikseen var för sigkukka blomma, -n, blommorkukkakaali blomkål, -enkulho skål, -en, -ar

kulkea åka, åkte, åkt(kulkuvälineellä)

kulma hörn, -et, -kulta guld, -etkumpi vilken, vilket, vilkakun när / dåkunnes tillskunnollinen ordentlig, -t, -akunto (esineestä) skick, -et, -kuntosali gym, -metkuolla dö*, dog, döttkuorma-auto lastbil, -en, -arkuppi kopp, -en, -arkurkku gurka, -n, gurkorkurpitsa pumpa, -n, pumporkurssi kurs, -en, -erkustannus kostnad, -en, -erkuten (så)somkutsua kalla, kallade, kallatkuukausi månad, -en, -erkuulla höra, hör, hörde, hörtkuulostaa låta*, lät, låtitkuulua höras, hörs, hördes, hörtskuuma het, -t, -akuunnella lyssna, lyssnade, lyssnat

56

kuviollinen mönstra/d, -t, -dekyllä jakylmä kall, -t, -akyltti skylt, -en, -arkypsä genomstekt, -, -a / mogen, moget, mognakännykkä mobil, -en, -erkäsi hand, -en, händerkäsilaukku handväska, -n, handväskorkäsine handske, -n, handskarkävellä gå*, gick, gåttkäydä jsskn besöka, besökte, besöktkäyttäytyä sköta sig, skötte sig, skött sigkäytävä korridor, -en, -erköyhä fattig, -t, -alaatikko ask, -en, -arlahja present, -en, -erlaittaa, ställa, ställde, ställt

asettaalaituri plattform, -en, -arlaiva skepp, -et, - / båt, -en, -arlaji sort, -en, -erlakka hjortron, -et, -lampaanliha lamm, -etlanttu kålrot, -en, kålrötterlappu lapp, -en, -ar

lapsenlapsi barnbarn, -et, -lapsi barn, -et, -lasi glas, -et, -lasketella åka, åkte, åkt slalomlasku nota, -n, notor / räkning, -en, -arlaukku väska, -n, väskorlaulaa sjunga*, sjöng, sjungitlehmä ko, -n, -rleijona lejon, -et, -leikkaus klippning, -en, -arleikkeleet pålägg, -etleikki lek, -en, -arleikkipuisto lekpark, -en, -erleikkiä leka, lekte, lektleipä bröd, -etleirintä-alue campingplats, -en, -er / camping, -en, -ar (r.sv.)leivos bakelse, -n, -rleninki klänning, -en, -arlenkkarit träningsskorlenkkeillä jogga, joggade, joggatlenkki länk, -en, -arlenkkimakkara länkkorv, -en, -ar (f.sv.) / falukorv, -en, -ar (r.sv.)

L

57

lentoemäntä flygvärdinna, -n, flygvärdinnorlentokone flygplan, -et, -lentää flyga*, flög, flugitleski (nainen) änka, -n, änkorleskimies änkling, -en, -ar (f.sv.) / änkeman, -nen, änkemän (r.sv.)leveä bred, brett, bredaliha kött, -etlihaliemi buljong, -enlihapata köttgryta, -n, köttgrytorlikainen smutsig, -t, -alinja-auto buss, -en, -arlinna slott, -et, -lippalakki keps, -en, -arlippu (esim. biljett, -en, -er

matka-, pääsy-)lippuautomaatti biljettautomat, -en, -erlippuluukku biljettlucka, -n, biljettluckorlisää till / merliukas hal, -t, -alohi lax, -en, -arloistaa skina*, sken, skinitlopettaa sluta, slutade, slutat

loppu slut, -et, -lounainen sydvästlounais- sydväst- / sydvästralounas lunch, -en, -erluistella åka, åkte, åkt skridskorlukea läsa, läste, lästlumi snö, -nluode nordvästluokka klass, -en, -erluona (prep.) hosluoteis- nordväst- / nordvästraluoto skär, -et, -luottokortti kreditkort, -et, -luovuttaa checka ut,

hotellihuone checkade ut, checkat ut

lusikka sked, -en, -arluumu plommon, -et, -lyhyt kort, -, -aläheisyys närhet, -enlähellä näralähettää skicka, skickade, skickatlähiaikoina snartlähteä avgå*, avgick, avgått

(kulkuneuvosta)

58

lämmin varm, -t, -alämminruoka varmrätt, -en, -erlänsi väster, -n länsi-, läntinen väst- / västraläpikuultava genomskinlig, -t, -alääkäri läkare, -n, -löytää hitta, hittade, hittatmaa land, -et, ländermaailma värld, -en, -armaalata måla, målade, målatmaanviljelijä bonde, -n, böndermaaseutu land, -etmaata, sijaita ligga*, låg, legatmahdollinen möjlig, -t, -amahdoton omöjlig, -t, -amaito mjölk, -enmajoittua ta* in på, tog in på, tagit in påmakea söt, -t, -amakkara korv, -en, -armakrilli makrill, -en, -ar/-ermaksa lever, -nmaksaa kosta, kostade,

(hinnasta) kostatmandariini mandarin, -en, -ermansikka jordgubbe, -n, jordgubbarmarinoitu marinera/d, -t, -de

marja bär, -et, -marmelaadi marmelad, -en, -ermatala låg, -t, -amatkailutoimisto turistbyrå, -n, -ermatkalaukku kappsäck, -en, -armatkatoimisto resebyrå, -n, -ermatkustaa resa, reste, restmatto matta, -n, mattormauste krydda, -n, kryddormekko klänning, -en, -armelkein nästanmelko ganska / rättmennä åka, åkte, åkt / gå*, gick, gåttmenolippu enkelbiljett, -en, -ermeno-paluu tur- och returmeri hav, -et, - / sjö, -n, -armerkitys mening, -en, -armerisairas sjösjuk, -t, -amerkki märke, -t, -nmetro metro, -n (f.sv.) / tunnelbana, -n, tunnelbanor (r.sv.)metsämansikka smultron, -et, -metsästää jaga, jagade, jagatmielellään gärnamielenkiintoinen intressant, -, -amielentila humör, -et, -

M

59

miellyttävä trevlig, -t -amies, aviomies man, -nen, mänmihin vartmiksi varförmikä (joukosta) vilken, vilket, vilkamikä vadmilloin närminuutti minut, -en, -ermissä varmistä varifrånmiten / kuinka hurmitä vadmolemmat båda, bådemonta mångamoottoripyörä motorcykel, -n, motorcyklarmuffini muffins, -en, -muhennettu stuva/d, -t, -demuikku mujka, -n, mujkor (f.sv.) / siklöja, -n, siklöjormuistaa komma* ihåg, kom ihåg, kommit ihågmukava skön, -t, -amunakoiso aubergine, -n, -rmunkki munk, -en, -armuseo musé/um, -et, -ermusiikki musik, -en

musta svart, -, -amustekala bläckfisk, -en, -armustikka blåbär, -et, -muu annan, annat, andramuuten annarsmuuttaa flytta, flyttade, flyttatmyssy mössa, -n, mössormyyjä expedit, -en, -ermyyntiedustaja försäljare, -n, -myöhemmin senaremyös ocksåmärkä blöt, -t, -a / våt, -t, -anahka skinn, -etnaimisissa gift, -, -anainen dam, -en, -er / kvinna, -n, kvinnornakkimakkara knackkorv, -en, -ar (f.sv.) / prinskorv, -en, -ar (r.sv)nappi knapp, -en, -arnaudanliha nötkött, -etneiti fröken, -, fröknarnenäliina näsduk, -en, -arniin sånopea snabb, -t, -anopeasti fortnukkua sova*, sov, sovitnumero nummer, numret, -

N

60

nuori ung, -t, -anuori (henkilö) ungdom, -en, -arnykyään numeranyt nunähdä se*, såg, settnähtävyys sevärdhet, -en, -ernäkyä synas, syns, syntes, syntsnälkäinen hungrig, -t, -anäyttelijä skådespelare, -n, -näyttely utställning, -en, -arnäyttää visa, visade, visatodottaa vänta, väntade, väntatohjelma program, -met, -ohut tunn, -t, -aoikealla jstkn till höger omoikeastaan egentligen / riktigtoikein rättoikeustiede juridik, -enolla vara*, är, var, varitolla huolissaan oroa sig, oroade sig, oroat sigolla jllkn ha*, hade, haftolla jnkn niminen heta*, hette, hetatolla jsskn, finnas*, finns,

olla olemassa fanns, funnitsolla tapana bruka, brukade, brukat

ollenkaan allsolut öl, -etoma egen, eget, egnaomena äpple, -t, -nomenapiirakka äppelpaj, -en, -eromistaa ha*, hade, haftongelma problem, -et, -onnellinen lycklig, -t, -aooppera opera, -n, operoropettaa lära, lär, lärde, lärtopettaja lärare, -n, -opettajatar fröken, -, fröknaropiskelija student, -en, -eropiskella studera, studerade, studeratoppia lära sig, lär sig, lärde sig, lärt sigoranssi orangeosasto avdelning, -en, -arosata kunna*, kan, kunde, kunnatosoite adress, -en, -erostaa köpa, köpte, köptosteri ostron, -et, -ottaa ta*, tog, tagitovi dörr, -en, -arpaha dålig, -t, -apaikallaan stilla

O

P

61

paikka plats, -en, -er / ställe, -t, -npainava tung, -t, -apaistaa skina*, sken, skinitpaistettu stekt, -, -apaita (miehen) skjorta, -n, skjortorpaitapusero blus, -en, -arpakata packa, packade, packatpaketti paket, -et, -pakettiauto paketbil, -en, -ar (f.sv.) / skåpbil, -en, -ar (r.sv)paksu tjock, -t, -apaljon mycketpalomies brandman, -nen, brandmänpalsternakka palsternacka, -n, palsternackorpankki bank, -en, -erpannukakku pannkaka, -n, pannkakorpaperi papper, pappret, -pappi präst, -en, -erpaprika paprika, -n, paprikorpapu böna, -n, bönorpari par, -et, -parisuhde partnerskap, -et, -parsa sparris, -en, -arparsakaali broccoli, -n

parturi-kampaaja frisör, -en, -erpasta pasta, -npatsas staty, -n, -erpehmeä mjuk, -t, -apelata spela, spelade, spelatpeli spel, -et, -perhe familj, -en, -erperille framperillä frammepersikka persika, -n, persikorpersilja persilja, -nperuna potatis, -en, -arpian snartpiano piano, -t, -npidättyä, pysytellä hålla* sig, höll sig, hållit sigpieni liten, litet, småpihvi biff, -en, -arpiimä surmjölk, -en (f.sv.)piiras, piirakka paj, -en, -erpikavuoro expressbuss, -en, -ar (f.sv.) / direktbuss, -en, -ar (r.sv.)pikkutakki kavaj, -en, -erpilvi moln, -et, -enpilvinen molnig, -t, -a

62

pimeys mörker, mörkret, -pimeä mörk, -t, -apinaatti spenat, -enpinta yta, -n, ytorpiparjuuri pepparrot, -enpippuri peppar, -npitkin längspitkä lång, -t, -apitää huolta ta* hand om, tog hand om, tagit hand om / sköta, skötte, sköttpitää jstkn tycka, tyckte, tyckt om / gilla, gillade, gillatpiukka tajt, -, -apohjoinen nord, -en pohjois-, norr- / norra

pohjoinenpoika pojke, -n, pojkarpoika(-lapsi) son, -en, sönerpoikaystävä pojkvän, -nen, -nerpois bortpoissa bortapojantytär sondotter, -n, sondöttrarpokeri poker, -npoliisi polis, -en, -erpolkupyörä cykel, -n, cyklarpolttaa röka, rökte, rökt

tupakkaa

porkkana morot, -en, morötterporo ren, -en, -arporonliha renkött, -etportaat trappa, -n, trapporposti postkontor, -et, -postikortti vykort, -et, -postilaatikko brevlåda, -n, brevlådorpostimerkki frimärke, -t, -npostinumero post/nummer, -numret, -potilas patient, -en, -erpresidentti president, -en, -erprinssi prins, -en, -arpubi pub, -en, -arpuhdas ren, -t, -apuhe tal, -et, -puhua prata, pratade, pratat / tala, talade, talatpuisto park, -en, -erpulla bulle, -n, bullarpunainen röd, rött, rödapunajuuri rödbeta, -n, rödbetorpunakaali rödkål, -et, -punakampela rödspätta, -n, rödspättorpuolesta för

(jnkn, prep.)puoli halv

63

puolikypsä mediumpuolukka lingon, -et, -purjehtia segla, seglade, seglatpurkki burk, -en, -arpusero tröja, -n, -orpuu träd, -et, -puutarha trädgård, -en, -arpyhäpäivä helg, -en, -erpysyttäytyä hålla* sig, höll sig, hållit sigpysyä stanna, stannade, stannatpyöreä rund, runt, rundapyöräillä cykla, cyklade, cyklatpäinvastoin tvärtompäivä dag, -en, -ar pääkallo skalle, -n, skallarpäällikkö chef, -en, -erpäällystakki (herr-)rock, -en, -ar (miehen) / (kvinno-)kappa, -n, kappor (naisen)päällä (prep.) påpääruoka huvudrätt, -en, -erpäärynä päron, -et, -päässä (jnkn) i slutet avpöytä bord, -et, -raaka rå, -tt, -a

radio radio, -n, -rrahat pengarrahanvaihtotoimisto växlingskontor, -et, -raitiovaunu spårvagn, -en, -arrakas, rakastunut kär, -t, -arakastaa älska, älskade, älskatrannerengas armband, -et, -ranskalaiset pommes frites

perunatrapu kräfta, -n, kräftorrasia ask, -en, -arraskaana gravid, -aratsastaa rida*, red, riditravintola restaurang, -en, -errehellinen ärlig, -t, -areitti tur, -en, -errekisteröidä registrera, registrerade, registreratrekka långtradare, -n, -repiä riva* upp, rev upp, rivit upprevitty upp/riven, -rivet, -rivnariisi ris, -etR

64

riittävä nogrikas rik, -t, -arinta bröst, -et, -risotto risotto, -nristeys korsning, -en, -arrouva fru, -n, -arruma ful, -t, -aruohosipuli gräslök, -enruoka mat, -enruokalaji rätt, -en, -erruokalista meny, -n, -erruokaöljy matolja, -nruskea brun, -t, -aruusu ros, -en, -orruusukaali brysselkål, -en ruutu ruta, -n, rutorsaada få*, fick, fåttsaapas stövel, -n, stövlarsaapua anlända, anlände, anläntsade regn, -etsairaala sjukhus, -et, -sairaanhoitaja sjukskötare, -n, - (mies) / sjuksköterska, -n, sjuksköterskor (nainen)sairas sjuk, -t, -asalaatinkastike dressing, -en, -ar

salaatti sallad, -en, -ersalibandy innebandy, -nsalonki salong, -en, -ersama detsammasamalla, samtidigt

samanaikaisestisanoa säga*, sa(de), sagtsataa regna, regnade, regnatsataa lunta snöa, snöade, snöatsataa rakeita hagla, haglade, haglatsatama hamn, -en, -arsatanen hundralapp, -en, -arsateenvarjo paraply, -et, -nsateinen regnig, -t, -asauvakävely stavgång, -ensavusilakka böckling, -en, -arsavustettu rökt, -, -aseistä stå*, stod, ståttseksikäs sexig, -t, -asekunti sekund, -en, -erselitys förklaring, -en, -arselja(nmarja) fläderbär, -et, -selkä rygg, -en, -arselkäreppu ryggsäck, -en, -arselvä klar, -t, -aselleri selleri, -n / -t

S

65

serkku kusin, -en, -erseteli sedel, -n, sedlarsetä far/bror, -brorn / -brodern, -bröderseurata följa, följde, följtshampoo schampo, -tshokki chock, -en, -ershow show, -(e)n, -ersianliha svinkött, -et (f.sv.) / fläsk, -et (r.sv.) sieni svamp, -en, -arsihteeri sekreterare, -n, -siika sik, -en, -arsiis alltsåsiivooja lokalvårdare, -n, - / städare, -n, - (mies), städerska, -n, städerskor (nainen)siivota städa, städade, städatsika gris, -en, -arsikaari cigarr, -en, -ersilakka strömming, -en, -arsilli sill, -en, -arsilloin tällöin då och dåsimpukka mussla, -n, musslorsinappi senap, -ensininen blå, -tt, blå(a)sinkku singel, -n, singlar

sipuli lök, -en, -arsisar syster, -n, systrarsisarpuoli halvsyster, -n, halvsystrarsisarus syskon, -et, -sisällä (prep.) (inne) isisältyä ingå*, ingick, ingåttsisään (prep.) in (i)sitruuna citron, -en, -ersitten sedanskandinaavinen skandinavisk, -t, -asoija soja, -nsokeri socker, sockretsolmio slips, -en, -arsopia passa, passade, passatsormus ring, -en, -arsovittaa prova, provade, provatsovitushuone provrum, -met, -squash squash, -en, (-ar)sukeltaa dyka*, dök/dykte, dyktsukka socka, -n, sockorsuklaa choklad, -en, -ersuksi skida, -n, skidorsukunimi efternamn, -et, -

66

sulkea stänga, stängde, stängtsumu dimma, -nsumuinen dimmig, -t, -asuola salt, -etsuora rak, -t, -asuoraan direktsuositella rekommendera, rekommenderade, rekommenderatsurffailla surfa, surfade, surfatsurullinen ledsen, ledset, ledsnasusi varg, -en, -arsuunnitella planera, planerade, planeratsuunnitelma plan, -en, -ersuuren suuri enorm, -t, -asuuri stor, stort, storasyksy höst, -en, -arsyntymäpäivä födelsedag, -en, -arsyödä äta*, åt, ätitsääli synd, -ensäätila väder, vädretsöpö söt, -t, -asöpöläinen snygging, -en, -artaas igentabletti tablett, -en, -ertaide konst, -en, -taitava duktig, -t, -a

taivas himmel, himmel(e)n / himlen, himlartakaisin tillbakatakana (prep.) bakomtaksi taxi, -n, taxibilartalvi vinter, -n, vintrartalvijalkine känga, -n, kängor (miehen)tanssia dansa, dansade, dansattanssipaikka dansställe, -t, -ntapa sätt, -et, -tapahtua hända, hände, hänttapailla, tavata träffas, träffades,

toisensa träffatstapaus fall, -et, -tarjoilija servitör, -en, -er (mies) / servitris, -en, -er (nainen)tarjoilla servera, serverade, serverattarkalleen exakttarkastaa kolla, kollade, kollattarkoitus mening, -en, -artarpeeksi nogtarvita behöva, behövde, behövttavallisesti vanligen

T

67

tavaratalo varuhus, -et, -tavata möta, mötte, mötttavata (henkilö) träffa, träffade, träffatteatteri teater, -n, teatrartee te, -(e)ttehdas fabrik, -en, -ertehdä göra*, gör, gjorde, gjorttehdä ostoksia handla, handlade, handlat / shoppa, shoppade, shoppattehdä töitä jobba, jobbade, jobbat (puhekiel.)tehdä vaikutus imponera, imponerade, imponeratteknikko tekniker, -n, -televisio tv, -n, televisionerteltta tält, -et, -terassi terass, -en, -erterve frisk, -t, -atervetullut, välkommen,

tervetuloa välkommet, välkomnatiedosto datatietokone dator, -n, -ertietää, tuntea känna till, kände till, känt tilltietää veta*, vet, visste, vetat

tilaisuus chans, -en, -ertilanne läge, -t, -ntilli dill, -entiukka tajt, -, -atodella verkligentoimisto kontor, -et, -toimitusjohtaja vd, -n, -er toissapäivä förrgår, -ntoki vissttomaatti tomat, -en, -ertonnikala tonfisk, -en, -artori torg, -et, -tortilla tortilla, -n, -stosi sann, sant, sannatosi- jätte- / kanon-tosihyvä jättebrat-paita t-shirt, -en, -stulla komma*, kom, kommittulla jkskn bli*, blev, blivittumma mörk, -t, -atuntea känna, kände, känttuntea (olonsa/ känna sig, kände

itsensä) sig, känt sigtunti timme, -n, timmartuntua jltkn kännas, känns, kändes, käntstuoli stol, -en, -ar

68

tuolla därbortatuomiokirkko domkyrka, -n, domkyrkortuoremehu juice, -n, -r / jos, -en, -erturska torsk, -en, -artuskin knappt tuuli vind, -en, -artuulinen blåsig, -t, -atuulla, puhaltaa blåsa, blåste, blåsttyhjä tom, -t, tommatyrnimarja havtornsbär, -et, -tyttärenpoika dotterson, -en, dottersönertyttö flicka, -n, flickortyttöystävä flickvän, -nen, -nertytär dotter, -n, döttrartyyli stil, -en, -artyylikäs stilig, -t, -atyyny dyna, -n, dynor / kudde, -n, kuddartyyppi typ, -en, -ertyö arbete, -t, -ntyöläs tuff, -t, -a (puhekiel.)työ(paikka) jobb, -et, - (puhekiel.)työskennellä arbeta, arbetade, arbetattyötön arbetslös

tähti stjärna, -n, stjärnortänne hittänään i dag (f.sv.) / idag (r.sv.)tärkein främst, -, främstatässä härtäti, isän sisar faster, -n, fastrartäti, äidin sisar moster, -n, mostrartäysi full, -t, -atäytekakku fyllkaka, -n, fyllkakor (f.sv.) / tårta, -n, tårtor (r.sv.)täytetty fyll/d, -t, -datäyttää fylla, fyllde, fyllttäällä, tässä häruida simma, simmade, simmat / bada, badade, badatukkonen åska, -nukkostaa åska, åskade, åskatulkotarjoilu terrass, -en, -er (f.sv.) / uteservering, -en, -ar (r.sv.)uloskäynti utgång, -en, -arupea lyxig, -t, -a / underbar, -t, auppokeitetty pochera/d, -t, -deuseampi fler, flerauseimmiten oftast

U

69

usein oftauskoa tro, -dde, -ttuunissa paistettu baka/d, -t, -deuusi ny, nytt, nyavaahto skum, -met, -vaalea ljus, -t, -avaaleanpunainen ljus/röd, -rött, -röda (f.sv.) / rosa (r.sv.)vaatimus krav, -et, -vaatteet klädervadelma hallon, -et, -vaihtaa växla, växlade, växlatvaihteleva växlandevaihtoehto alternativ, -et, -vaikea svår, -t, -a / hård, hårt, hårdavaikka fastvaikuttaa verka, verkade, verkatvaimo hustru, -n, -r / fru, -n, -arvain baravalita välja*, valde, valtvalkoinen vit, vitt, vitavalkosipuli vitlök, -en, -arvalmis färdig, -t, -a / klar, -t, -a

valmistaa laga, lagade, lagat(ruokaa)

valmius färdighet, -en, -ervalo ljus, -et, -valoisa ljus, -t, -avalokuva foto, -t, -nvaltava väldig, -t, -avanha gammal, -t, gamlavanhempi förälder, -n, föräldrarvanilja vanilj, -envapaa ledig, -t, -avapaa-aika fritid, -envarata reservera, reserverade, reserveratvarmaankin nog / välvarmasti säkert / visstvarmuus säkerhet, -en, -ervartti kvart, -en, (-ar)vasemmalla till vänster om

jstknvastaanotto reception, -en, -ervastapäätä mittemotvatkattu vispa/d, -t, -dewc toalett, -en, -erveitsi kniv, -en, -arveli bror, -n / brodern, bröder

V

70

velipuoli halv/bror, -brorn / -brodern, -brödervene båt, -en, -arverinen blodig, -t, -avesi vatten, vattnetvideo video, -n, -rvierailla besöka, besökte, besöktvieressä bredvidvihainen arg, -t, -avihannes grönsak, -en, -ervihdoin äntligenvihreä grön, -t, -aviihtyä trivas, trivs, trivdes, trivtsviikko vecka, -n, veckorviikonloppu veckoslut, -et, - (f.sv.) / helg, -en, -er (r.sv.)viikuna fikon, -et, -viileä kylig, -t, -aviime förraviimeaikoina nyligenviina brännvin, -etviini vin, -etviinietikka vinäger, -nviinilista vinlista, -n, vinlistorviinimarja vinbär, -et, -viinirypäle vindruva, -n, vindruvorvillapaita (ylle)tröja, -n, -or

violetti lilavirvoitusjuoma läskedryck, -envispattu vispa/d, -t, -devoi smör, -etvoida (kyetä) kunna*, kan, kunde, kunnatvoida må, -dde, -tt

(voinnista)voileipä smörgås, -en, -ar / macka, -n, mackor (r.sv)voimistelu gymnastik, -envuosi år, -et, -vyö bälte, -t, -n / skärp, -et, -vähän litevähän yli dryg, -t, -avähät välittää strunta, struntade, struntatvälissä (prep.) mellanvälittää jstkn bry sig, brydde sig, brytt sigväri färg, -en, -erväsynyt trött, -, -ayhden hengen enkelrum, -met, -

huoneyhdessä ihop / tillsammansyhteensä sammanlagt yhteinen gemensam, -t, -ma

Y

71

yhtä likayksin ensam, -t, -mayksin asuva ensamståendeyli, yllä (prep.) överylihuomenna i övermorgonyliopisto universitet, -et, -yläpuolella (prep.) ovanför ylös uppymmärtää förstå*, förstod, förståttympäri, ympärillä (runt) om

(prep.)yrittää försöka, försökte, försökt

ystävä vän, -nen, -neryö natt, -en, nätteryöpaita nattlinne, -t, -nyöpuku pyjamas, -en, -yöpyä över/natta, -nattade, -nattatäiti mamma, -n, mammor / mor, modern, mödraräitipuoli styv/mor, -morn / -modern, -mödraräyriäinen skaldjur, -et, -äänekäs hög/ljudd, -ljutt, -ljudda öljy olja, -n, oljor

Ä

Ö

72

Ruotsi–suomi-sanasto

Huom!1. * -merkityt verbit ovat epäsäännöllisesti taipuvia verbejä, joiden taivutusmuodot löydät tämän vihkosen lopussa olevasta luettelosta2. Verbeistä on tavallisesti annettu kolme muotoa: perusmuoto, imperfekti ja supiini, esim. arbeta, arbetade, arbetat työskennellä Joistakin verbeistä on kuitenkin annettu neljä muotoa; tällöin muodot ovat järjestyksessä perusmuoto, preesens, imperfekti, supiini, esim. höra, hör, hörde, hört kuulla3. sanastossa on käytetty seuraavia lyhenteitä f.sv. = suomenruotsia r.sv. = riikin- eli ruotsinruotsia prep. = prepositio puhekiel. = puhekieltä rel.pron. = relatiivipronomini

abborre, -n, abborrar ahvenabsolut ehdottomastiadjö hyvästiadress, -en, -er osoite affär, -en, -er kauppaaldrig ei koskaan alldeles aivan alls ollenkaanalltid aina

alltså siisalternativ, -et, - vaihtoehtoananas, -en, -/-er ananasaning, -en, -ar aavistusanlända, anlände, saapua

anläntannan, annat, andra muuannars muutenapa, -n, apor apina

A

73

B

apotek, -et, - apteekkiarbeta, arbetade, työskennellä

arbetatarbete, -t, -n työarbetslös työtönarg, -t, -a vihainenarmband, -et, - rannerengas ask, -en, -ar laatikko, rasiaassistent, -en, -er avustajaaubergine, -n, -r munakoisoavdelning, -en, -ar osastoavgå*, avgick, avgått lähteä (kulkuneuvosta)bada, badade, badat kylpeä, uidabaka/d, -t, -de uunissa paistettu, leivottubakelse, -n, -r leivosbakom takana bakverk, -et leivonnainenbank, -en, -er pankkibara vainbarn, -et, - lapsibarnbarn, -et, - lapsenlapsibasketboll, -en koripallobehöva, behövde, tarvita

behövtbesöka, besökte, vierailla, käydä

besökt jsskn

bibliotek, -et, - kirjastobiff, -en, -ar pihvibil, -en, -ar autobiljett, -en, -er (matka)lippubiljettautomat, -en, -er lippuautomaattibiljettlucka, -n, lippuluukku

biljettluckorbillig, -t, -a halpabio, -n elokuvat(eatteri)björn, -en, -ar karhubli*, blev, blivit tulla jksknblodig, -t, -a verinenblomkål, -en kukkakaaliblomma, -n, blommor kukkablus, -en, -ar paitapuseroblå, -tt, blå(a) sininenblåbär, -et, - mustikkablåsa, blåste, blåst tuulla, puhaltaablåsig, -t, -a tuulinenbläckfisk, -en, -ar mustekalablöt, -t, -a märkäbo, -dde, -tt asuabonde, -n, bönder maanviljelijäbord, -et, - pöytäborta poissabrand/man, -mannen, palomies

-mänbred, brett, breda leveä

74

bredvid vieressä brev, -et, - kirje brevlåda, -n, brevlådor postilaatikko broccoli, -n parsakaalibror, -n / brodern, veli

bröderbroschyr, -en, -er esitebruka, brukade, brukat olla tapanabrun, -t, -a ruskeabry sig, brydde sig, välittää jstkn

brytt sigbrysselkål, -en ruusukaalibrännvin, -et viinabrässera/d, -t, -de haudutettubröd, -et leipäbröst, -et, - rintabuljong, -en lihaliemibulle, -n, bullar pullaburk, -en, -ar purkkibuss, -en, -ar linja-autobutiksbiträde, -t, -n kaupanmyyjäbyxor housutbåda / både molemmatbåt, -en, -ar laiva, venebälte, -t, -n vyöbär, -et, - marjabäst, -, -a parasbättre parempi

böckling, -en, -ar savusilakkaböna, -n, bönor papubörja, började, börjat alkaabörjan alkucafeteria, -n, cafeterior kahvilacamping, -en, -ar leirintä-alue (r.sv.)campingplats, -en, -er leirintä-alue (f.sv.)centrum, -et, centra keskustachampinjon, -en, -er herkkusienichans, -en, -er tilaisuuschecka ut, checkade ut, luovuttaa

checkat ut hotellihuonechef, -en, -er johtaja, päällikköchock, -en, -er shokkichoklad, -en, -er suklaachokladtårta, -n, suklaakakku

chokladtårtorcigarr, -en, -er sikaaricitron, -en, -er sitruunacykel, -n, cyklar polkupyöräcykla, cyklade, cyklat pyöräillädag, -en, -ar päivädags (on) aikadam, -en, -er nainendansa, dansade, dansat tanssia

C

D

75

dansställe, -t, -n tanssipaikkadata tiedostodator, -n, -er tietokonedessert, -en, -er jälkiruokadetsamma samadill, -en tillidimma, -n sumudimmig, -t, -a sumuinendirekt suoraandiskutera, diskuterade, keskustella

diskuteratdjur, -et, - eläindjurpark, -en, -er eläintarhadock kuitenkindomkyrka, -n, tuomiokirkko

domkyrkordotter, -n, döttrar tytärdotter/son, -sonen, tyttärenpoika

-sönerdressing, -en, -ar salaatinkastikedricka*, drack, druckit juodadryg, -t, -a vähän yli, reiludröja, dröjde, dröjt kestää (ajasta)dubbelrum, -met, - kahden hengen huoneduktig, -t, -a taitavadyka*, dök/dykte, dykt sukeltaadyna, -n, dynor tyyny

dyr, -t, -a kallisdå kun, koskadå och då silloin tällöindålig, -t, -a paha, huonodär tuolladö*, dog, dött kuolladörr, -en, -ar oviefter jälkeen, jnkn ajan päästäeftermiddag, -en, -ar iltapäiväefternamn, -et, - sukunimiefterrätt, -en, -er jälkiruokaeftersom koskaegen, eget, egna omaegentligen oikeastaanenkel, -t, enkla helppo, yksinkertainenenkelbiljett, -en, -er menolippuenkelrum, -met, - yhden hengen huoneenorm, -t, -a suuren suuriens edesensam, -t, -ma yksinensamstående yksin asuvaexakt tarkalleenexempel, exemplet, - esimerkkiexpedit, -en, -er myyjäexpressbuss, -en, -ar pikavuoro (f.sv.)

E

76

fabrik, -en, -er tehdasfaktiskt itse asiassafall, -et, - tapausfalukorv, -en, -ar lenkkimakkara (r.sv.)familj, -en, -er perhefar, fadern, fäder isäfar/bror, -brorn / setä

-brodern, -bröderfar/far, -farn / isoisä, isän isä

-fadern, -fäderfar/mor, -morn / isoäiti, isän äiti

-modern, -mödrarfartyg, -et, - alusfast vaikkafaster, -n, fastrar täti, isän sisarfattig, -t, -a köyhäfesta, festade, festat juhliafikon, -et, - viikunafin, -t, -a hienofinnas*, finns, fanns, olla jsskn, olla

funnits olemassafisk, -en, -ar kalafiska, fiskade, fiskat kalastaafler, flera useampiflicka, -n, flickor tyttöflickvän, -nen, -ner tyttöystäväflitig, -t, -a ahkera

fluga, -n, flugor kärpänenflundra, -n, flundror kampelaflyga*, flög, flugit lentääflygplan, -et, - lentokoneflygvärdinna, -n, lentoemäntä

flygvärdinnorflytta, flyttade, flyttat muuttaafläderbär, -et, - selja(nmarja)fläsk, -et läski (f.sv.) / sianliha (r.sv.)foajé, -n, -er eteisaulafolk, -et, - kansa, ihmisetfort nopeastifortfarande edelleen, yhäfort/sätta*,-satte, -satt jatkaafot, -en, fötter jalkafotboll, -en jalkapallofoto, -t, -n valokuvafram eteen, perilleframför edessä framme perilläfriidrotta, friidrottade, harrastaa

friidrottat yleisurheiluafrimärke, -t, -n postimerkkifrisk, -t, -a tervefrisör, -en, -er parturi- kampaajafritid, -en vapaa-aika

F

77

fru, -n, -ar rouva, vaimofrukost, -en, -ar aamiainenfrukt, -en, -er hedelmäfrån (prep.) jstknfrån/skild, -skilt, eronnut (f.sv.)

-skildafrämst, -, -a tärkein, ensisijainenfröken, -, fröknar neiti, naispuolinen opettajaful, -t, -a rumafull, -t, -a täysifylla, fyllde, fyllt täyttääfyll/d, -t, -da täytettyfyllkaka, -n, fyllkakor täytekakku (f.sv.)få*, fick, fått saadafänkål, -en, (-ar) fenkolifärdig, -t, -a valmisfärdighet, -en, -er valmiusfärg, -en, -er värifärja, -n, färjor autolauttafödelsedag, -en, -ar syntymäpäiväfölja, följde, följt seuratafönster, fönstret, - ikkunaför (prep.) jnkn puolesta, jllknför all del kaikin mokomin, eipä kestä

för ... skull jnkn vuoksiförklaring, -en, -ar selitysförlåt anteeksiförmiddag, -en, -ar aamupäiväförra viimeförrgår, -n toissapäiväförrätt, -en, -er alkuruokaför/stå*, -stod, -stått ymmärtääförsäljare, -n, - myyntiedustajaförsöka, försökte, yrittää

försöktförälder, -n, föräldrar vanhempigammal, -t, gamla vanhaganska melkogata, -n, gator katuge*, gav, givit antaagemensam, -t, -ma yhteinengeneral, -en, -er kenraaligenomskinlig, -t, -a läpikuultavagenomstekt, -, -a kypsägift, -, -a naimisissagifta sig, gifte sig, avioitua

gift siggilla, gillade, gillat pitää jstkngitarr, -en, -er kitaraglad, glatt, glada iloinenglansig, -t, -a kiiltäväglas, -et, - lasi

G

78

glass, -en, -ar jäätelögod, gott, goda hyvägrad, -en, -er astegrapefrukt, -en, -er greippigratis ilmainengrava/d, -t, -de graavi-gravid, -a raskaanagrilla/d, -t, -de grillattugris, -en, -ar sikagrå, grått, grå(a) harmaagråta*, grät, gråtit itkeägräslök, -en ruohosipuligrön, -t, -a vihreägrönsak, -en, -er vihannesgul, -t, -a keltainenguld, -et kultagurka, -n, gurkor kurkkugym, -met kuntosaligymnastik, -en voimistelugå*, gick, gått mennä, kävellägång, -en, -er kertagädda, -n, gäddor haukigälla, gällde, gällt koskea jtkngäng, -et, - jengigärna mielelläängöra*, gör, gjorde, tehdä

gjortgös, -en, -ar kuha

ha*, hade, haft olla jllkn, omistaahagla, haglade, sataa rakeita

haglathal, -t, -a liukashallon, -et, - vadelmahalsband, -et, - kaulakoru halsduk, -en, -ar huivi, kaulaliinahalv puolihalv/bror, -brorn / velipuoli

-brodern, -bröderhalvsyster, -n, sisarpuoli

halvsystrarhamburgare, -n, - hampurilainenhamn, -en, -ar satamahand, -en, händer käsihandla, handlade, tehdä ostoksia

handlathandske, -n, käsine

handskarhandväska, -n, käsilaukku

handväskorhatt, -en, -ar hattuhav, -et, - merihavtornsbär, -et, - tyrnimarjahel, -t, -a kokonainenhelg, -en, -er pyhä, viikonloppu (r.sv.)

H

79

hem kotiinhem, -met, - kotihemma kotonahemsk, -t, -a kauheahet, -t, -a kuumaheta*, hette, hetat olla jnkn niminenhimmel, himmel(e)n / taivas

himlen, himlarhinna*, hann, hunnit ehtiähit tännehitta, hittade, hittat löytäähjortron, -et, - lakkahjälpa