R - Itella Posti Oyj

sanomatHeinäveden

5.4.2011

Kevät

Yhteistyötäolisi petrattava

sivu 6 - 7

Kohta entistäehompana

sivu 5

Heinäveden Sydänyhdistyksensihteeri Paavo Juuti kehottaaihmisiä liikkumaan, osallistumaanja harrastamaan ikään katsomatta.

Hännät heiluvatheinäkuussa

sivu 10

Pilkkiminen on heinäveteläisellePaavo Juutille mieluinen harras-tus. Urheilukalastajien Mustalam-pi on tosin tänä talvena antanutkitsaanlaisesti lohikalaa. Liekösyynä paksu lumipeite ja talvenkovat pakkaset; tilanne saattaakyllä kevään edetessä vielä kor-jaantua, Paavo arvelee.

- Ahvenpilkille suunnistan sittenmyöhemmin kun keli sattuu koh-dalleen ja muilta harrastuksiltaennätän.

- Täällä on kyllä virkistävää naut-tia keväisestä auringonpaistees-

ta, vaikka kalaa ei tulisikaan, kuntokohenee reikiä kairatessa ja liikun-ta on terveellistä sydämelle, Paa-vo muistuttaa.

Sydänkerhon aktiivinen toimin-ta pitääkin Paavon Kaarinansakanssa kiireisenä. Viikon ohjel-maan kuuluu mm. vesijumppaa,Paavon ja Kaarinan vetämät seni-oritanssiharjoitukset Heinävedel-lä ja Kangaslammilla, tietokone-kurssille osallistumista, kerhopäi-vää, sydänkerhon retkiä ym.

-Monipuoliset harrastuksetpitävät virkeänä, Paavo tuumaa.

Kuva©: Pekka Utriainen

Vinkit

Kevätmieli tuleepilkillä!

Positiivisuus vie asioita eteenpäin!Pääkirjoitus

Ripari on yhteinen juttu!

DIGIKUVAT VALOKUVIKSI!CD:ltä . muistikortilta . USB-muistilta

10-koonDIGIKUVATalk.

/ Kappale

0,12€10x13cm ja10x15cm,

matta tai kiiltävä.Käsittelymaksu alk. 1,95 €

Elämäsi parhaat kuvat

Radio ja Kuva KyKermantie 6, 79700 Heinävesi

Puh. 0400 271 735

www.radiojakuva.fi

Rippikoulun eli riparin aikanahaetaan käsityksiä hyvän elämänperusteista, elämän tarkoituksesta,uskosta ja Jumalasta. Yhdessä ol-laan, lauletaan, pelataan, syödään,rukoillaan, nukutaan, uidaan, ki-saillaan, askarrellaan, vietetäänhartaushetki, lätkitään hyttysiä,luetaan Markuksen evankeliumijne. Rippikoulun kuvaamiseen eikuulu oppilas, opettaja ja oppitun-tien rykelmä. Tämän päivän rippi-koulu on reilun puolen vuodenpituiden matka, jonka rippikoulu-nuoret, isoset ja ohjaajat kulkevatyhdessä. Se on ajanvaraus kysy-mysten tekemiselle, elämän ih-mettelylle, epäilysten ilmaisemi-selle sekä yhdessä ymmärtämisel-le.

Yhteisen jutun riparista tekeeyhdessä toimiminen ja keskustelu,jossa jokainen on saa olla tasa-arvoinen. Puhumisen, kuuntele-misen ja kysymisen kautta ym-märrämme asioita, jotka saavatuusia piirteitä, muuttuvat tai vah-vistuvat. Ilmapiiri, jossa nuoripohtii, mihin ja kehen kristittyuskoo, värittää hänen käsitystäänkristinuskon sisällöstä. Tämä tuoohjaajien ammattitaidon ja asen-teen tärkeälle painopisteelle. Vas-taaminen on erilaista, jos kysymyson ”Oliko Jeesus Jumalan Poika?”tai ”Kuka Jeesus mielestäsi oli?”.Yhdessä voidaan myös käsitellä

vastauksia, jotka luetaan Raama-tusta edellä mainittuun kysymyk-seen.

Rippikoulun pitkät juuret ulot-tuvat Jeesuksen antamaan kaste-käskyyn. Rippikoulu meidän seu-rakunnassamme alkoi adventtinaseurakunnan toimintaan tutustu-misjaksolla, jolloin nuoret kerää-vät osallistumismerkinnät ripari-passiin. Kesällä eletään yhdessäseitsemän vuorokauden rippileiri

isosten, nuorisotyönohjaajan japapin kanssa. Konfirmaatiopäiväon juhlapäivä. Konfirmoitu seura-kunnan jäsen voi käydä itsenäisestiehtoollisella, toimia kummina,saada kirkollisen avioliittoonvih-kimisen ja 16-vuotiaana äänestääseurakuntavaaleissa.

Anne-Maria Issakainennuorisotyönohjaaja

Rippikoululaisia kesällä 2010 Säynämössä.

Muuttajille infoaHeinävedelle muuttavat saavatjatkossa ns. muuttajapaketin. Sesisältää kunnan palvelutiedotteen,evankelis-luterilaisen seurakun-nan esitteen, yritysluettelon, mat-kailuesitteen, Soisalo-opiston jaValamon kansanopiston kurssioh-jelmat sekä tervetulotarjouksiamonilta paikallisilta yrityksiltä.

Muuttajapaketti lähetetään ker-ran kuussa edellisen kuukaudenaikana kuntaan muuttaneille. En-simmäiset tervetulotoivotuksetlähtivät kuntaan tulleille nyt maa-

liskuussa. Paketteja postitettiinkahdeksan. Kunta hoitaa posti-tukset, ja tiedot muuttaneista sesaa Etelä-Savon maistraatin kaut-ta.

Heinävedelle muuttaneiden jakunnasta lähteneiden eli tulo- jalähtömuuton suhde on pitkään ol-lut käytännössä plusmiinusnolla.Viime vuonna Heinävedellemuutti 116 ihmistä. Aleneva kun-nan väkiluku johtuu syntyvyyttäsuuremmasta kuolleisuusluvusta.

Tässä lehdessä keskiaukeamalla esiteltyElinkeinopoliittinen mittaristo -kysely onantanut sysäyksen kunnan ja yrittäjien väli-sen yhteistyön kehittämiselle ja tiivistämi-selle.

Heinäveden Yrittäjät ry:n hallituksen jaHeinäveden kunnan johtoryhmän tapaami-set aloitettiin vuoden 2010 lopulla. Tapaa-misia on tänä vuonna ollut jo kaksi kertaa.Seuraava tapaaminen on sovittu huhtikuus-sa.

Tapaamisissa on saatu ja annettu oikeaatietoa puolin ja toisin. Mielestäni positiivi-sessa hengessä asioita läpikäymällä ja kes-

kustelemalla on jo saatu tuloksia aikaan.Yrittäjäpuolella on uskoa Heinäveden tu-

levaisuuteen. Yhtenä esimerkkinä, paikalli-sen rautakaupan varastopalon jälkeen, yrit-täjä alkoi välittömästi rakentamaan uutta jakehittämään liiketoimintaa. Paikkakunnalleon tullut myös muutamia uusia yrityksiä.Yrittäjille on vielä paljon mahdollisuuksiaHeinävedellä, esimerkiksi matkailun oheis-palvelujen tuottajina. Kesällä toisen kerranjärjestettävä Kanavasoutu-tapahtuma onoiva esimerkki Heinäveden reitin hyödyntä-misestä.

Tulevan kesän alkuun suunniteltu kesän

avaustapahtuma osaltaan tiivistää Heinäve-den kunnan ja yrittäjien yhteistyötä.

Toivon nuorten osallistuvan Heinäve-den 4H-yhdistyksen järjestämälle Ajo-kortti-työelämään kurssille toukokuussa,saamaan valmiuksia mm. kesätyöpaikanhakuun. Nuoret voivat halutessaan perus-taa myös 4H-Yrityksiä. Paikallisia yrittäjiäon lupautunut toimimaan tukihenkilöinä.

Ei anneta auringon laskea riitojen päälle!

Juha Pelkonenpäätoimittaja

Yrittäjän asialla!

Tytti Jäppisen kirjoittama ja sävel-tämä kirkkonäytelmä Tien sinnete tiedätte saa ensi-iltansa palmu-sunnuntaina eli 17.4. klo 19.Heinäveden kirkossa. Näytelmäperustuu suoraan Johanneksenevankeliumiin ja nimenomaanpääsiäisen ajan murheellisiin jamyös iloisiin tapahtumiin. Mur-heellisiin siksi, että Jeesus joutuikärsimään valtavia tuskia ristillä jailoisiin siksi, että Jeesus kärsimyk-sillään pelasti meidät kaikki. Meolemme saaneet syntimme an-teeksi. Jumala jaksaa antaa anteek-si ja armahtaa. Tämän tiedostami-sesta ihminen saa voiman antaaanteeksi lähimmäisilleen. Mutta

missä kulkee tie hänen luokseen?Tätä tietä seurakunnan näytelmä-ryhmä on osoittamassa näytelmänkeinoin.

Näytelmän ohjaa Tuomo Sal-mela ja näyttelijöinä ovat AnteroHoffren, Helge Itkonen, AnnikkiKarppinen, Olavi Karppinen,Riitta Kasanen, Heli Laurikainen,Johanna Laurikainen, Mika Lau-rikainen, Sara Laurikainen, EijaLeskinen ja Anja Suomalainen.Mukana on myös kirkkokuorokanttori Pertti Tahkosen johdolla.

Muut esitykset ovat ke 20.4. klo19 ja la 23.4. klo 16. Kaikki esi-tykset ovat Heinäveden kirkossa.Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu 5 €.

Tien sinne te tiedätte

Päivi tekee päivätyötä psykiatrianerikoissairaanhoitajana kunnanmielenterveysneuvolassa, jostahän sai vakituisen paikan 2004.Neuvola oli hänelle tuttu entuu-destaan, ja työsarkaa oli karttunutmyös kunnan kotisairaanhoidostaja Leväniemen toimintakeskuk-sesta.

- Halusin kuitenkin opiskella

lisää, mutta suuntaus mietitytti.Kun kirjaston poistomyynnistälöysin kirjan ratkaisukeskeisestäpsykoterapiasta, totesin, että tästähaluan tietää lisää.

Päivi opiskeli työn ohessa kolmevuotta. Koulutukset järjestettiinKuopiossa ja Helsingissä.

- Edestakaisin matkustaminenPetrumalta oli rankkaa, mutta iha-naa. En vaihtaisi pois päivääkään.

Ratkaisukeskeinen psykoterapiaon lyhytterapiaa, jossa jumiutu-neet asiat voivat aueta jopa ensim-mäisessä tapaamisessa. Terapiassaei märehditä vanhoja, vaan mie-titään tämän päivän ongelmia janiitä hyviä asioita, jotka ovat aut-taneet tähän saakka.

- Ratkaistava kysymys voi esi-merkiksi olla: mitä vaihtoehtoja30-vuotiaalla on jatkaa eteenpäin.Tai joku voi miettiä, haluaako hänasua Heinävedellä. Ratkaisut läh-tevät ihmisestä itsestään, minuntehtävänäni on auttaa eteenpäin ja

kunnioittaa asiakkaan tapaa ajatel-la.

Onnellisuuspuolta opiskellutPäivi miettii, miksi aina pitäisiryömiä pohjamutia myöten. Jottaelämä kantaisi helpommin eteen-päin, päiviin pitää mahtua keveyt-tä.

Yksityisen luo matalampi kynnys

Jatkokoulutus on antanut eväitäarjen työhön, mutta Päivi sanoohaaveilleensa omasta yrityksestä jopitkään. Nyt yritys on olemassa.

- Levittelen siipiäni ja katson,miten ne kantavat. Aluksi otanasiakkaita vastaan kolmena iltanaja yhtenä päivänä kuukaudessa.Silloin minulla on kunnan työstäjoko vapaa- tai palkaton päivä,Päivi mainitsee.

Heinäveteläiset alkoivat ottaayhteyttä pian sen jälkeen, kun pe-rusturvalautakunta oli hyväksynytsivutoimiluvan.

- Mielenterveysneuvolaan ha-keutumisessa on ehkä isompi kyn-nys kuin yksityisen terapeutin luotulemisessa. Minulla on lisäksietuna, että olen muuttanutHeinävedelle muualta enkä tunnetäkäläisten ihmisten ja sukujen vä-lisiä historioita, Päivi miettii.

Yrityksen toiminnan pääsuuntaon kuitenkin Joensuussa. Siellä onmyös saman koulutuksen käyneitäkollegoita, joiden kanssa olisimahdollisuus tehdä työtä kimpas-sa ja saada samalla itselle työnoh-jausta.

Päivin terapiamuodot ovat yk-silö- ja pariterapia. Hän antaamyös työnohjausta ja suunnitteleelisäävänsä koulutuksen yritystoi-mintaan jossakin vaiheessa.

Eikä kouluttautuminenkaantähän taida jäädä.

- Kahden vuoden kuluttua voi-sin lähteä jatkamaan. Silloin edes-sä olisi vaativa erityistason psyko-terapiakoulutus.

- Saako rouvalle olla kahvia? Sarikysyy asiakkaaltaan, joka odotteleehiusvärin vaikuttamista. Uu-denuutukainen erikoiskeitin kie-hauttaa kupillisen hetkessä.

- Tämä on osa palvelua, Sarikuittaa kyselyyn, saako kampaa-mosta aina kahvia.

Asiakas paljastaa toisenkin pal-velun, johon hän ei ole ennen tör-männyt. Jos hiuksiin valittava väriemmityttää, Sari tekee alahiuksiinpienen testin ennen varsinaistakampaajalle tuloa.

Muutoin Sari tekee tavallisiaparturi-kampaajan töitä, joihinkuuluvat myös ripsien ja kulmienvärjäykset. Viimeksi mainittujakysytään varsin paljon.

Monelle on tuttua takavuosiltahakeutua kampaajalle viimeistäänsilloin, kun kaksihaaraiset latvattakkuavat hiusharjassa.

- Kaksihaaraisia ei enää oikeas-taan ole, koska hiuksissa käytet-tävät aineet ovat muuttuneet pal-jon. Sen sijaan päänahan sairaudetovat lisääntyneet.

Syy sairauksiin on selvä: hiuksiapestään liian usein, jopa kahdestipäivässä.

- Toki osa ihmisistä joutuu pe-semään hiuksiaan usein ammat-tinsa takia, mutta muutoin riittäisipesu kaksi kertaa viikossa. Ja lastenhiukset voi pestä pelkällä hoitoai-neella, Sari vinkkaa.

Jos hiuspohjassa on ongelmia,kampaajalta saa neuvoja ja koti-hoitotuotteita. Jos nekään eivätriitä, on paras piipahtaa näyt-tämässä päänahkaansa lääkärillä.

Jutustelu työn suolaKun Sari päätti avata kampaamonKarviossa, hän teki tiloista itsensä

näköisen. Työpaikan ilmeeseen jatoimivuuteen hän on edelleen tyy-tyväinen.

Sarin edeltäjä oli tehnytpääsääntöisesti kolmipäiväistäviikkoa ja pidempiä päiviä. Saripäätti olla paikalla maanantaistaperjantaihin, yhdeksästä viiteen.

- Ajattelin, että riittääköhäntöitä viideksi päiväksi. Hyvin onriittänyt, ja lauantaillekin olisi ky-syntää, mutta viikonloput olenpäättänyt pitää vapaina pientenlasten ja oman jaksamisen takia.

Sarin asiakkaat tulevat laajaltaalueelta, myös Leppävirran jaTuusniemen puolelta.

- Mökkiläiset työllistävät hyvinkeväästä syksyyn; asuvathan mo-

net täällä puolet vuodesta.Sari käy myös kampaamassa ja

parturoimassa sekä Johannesko-dissa että Leväniemen toiminta-keskuksessa. Välillä palvelua kai-paavat myös kotonaan asuvat,huonosti liikkuvat ihmiset, joidenluokse Sari ajaltaa.

Puolessatoista vuodessa Sari onoppinut tuntemaan suurimmanosan asiakkaistaan. Reippaankampaajan luona juttu kulkee.

- Täällä on naurettu, itketty japarannettu maailmaa. Asiakkai-den kanssa rupattelu on tämäntyön suola!

Sarin asiakkaat tulevat tutuiksimyös harjoittelijoille, joista en-simmäinen on aloittanut pestinsä

nyt huhtikuussa ja viipyy tou-kokuun loppuun.

- Kesäksi olen palkannut työn-tekijän, alaa opiskelevan nuorennaisen, jotta saisin pidettyä hie-man lomaa. Yleensä harjoittelijatja kesätyöntekijät ovat näpsäköitätöissään, ja työhän opettaa ja antaaitsevarmuutta.

Ruusuja ja risujaSari muutti miehen perässä Suo-nenjoelta Heinävedelle vuonna2005. Perheeseen syntyi kaksi lastaennen kuin Sari ryhtyi yrittäjäksi.Karviota hän kehuu erinomaisenkeskeisenä paikkana tehdä töitä.Lisäksi monet palvelut ovat lähel-lä.

Mutta muualta muuttaneella onmyös kritiikkiä annettavanaan.

- Terveyskeskus ei ole toiminutniin kuin pitäisi, ja Kelan aukiolo-ajat ovat liian suppeat. Heinäve-dellä on paljon ikäihmisiä, eivätkäkaikki ole tottuneet hakemaanpalveluja netin kautta. Minustasuunta, johon täällä on menty, onhuolestuttava.

Erikois- ja päivittäistavaraliik-keitä Heinävedellä on Sarin mie-lestä riittävästi. Kiitoksen saa myöslasten päivähoito: reipas yrittäjäjättää lapsensa iloisin ja turvallisinmielin hoitopaikkaan kirkon-kylään.

Työmatkaa Paitomäestä Karvi-oon kertyy 80 kilometriä päivässä.Tielaitokselle yrittäjä jakaa sekäruusuja että risuja: ruusut siitä, ettätie on ollut tänä talvena hiemanparemmassa kunnossa – risut siitä,että tie on varsin kapea ja muuta-massa mutkassa kallistukset ovatväärään ja vaaralliseen suuntaan.

Sari Eloranta mietti,perustaisiko kam-paamon Karvioon vaikirkonkylälle, jonnetyömatka olisi huo-mattavasti lyhyempi.Puolentoista vuodenkokemuksen jälkeenhän ei vaihtaisi Karvi-osta pois.

Sari Eloranta tykästyi Karvioon

Sari Eloranta eivoinut aavistaa-kaan, miten mie-luinen paikkaomasta kampaa-mosta Karviossatulisi.

Elämän keveyttä lisäävien asioiden ei tarvitse olla suuria. Päivilleitselleen iloa tuottaa jo rakkaiden petäjien koskettaminen.

Lempityöpaikka

Yrittäjäksipienin askelin

Päivi Tiippanan unel-mana oli oma yritys.Tavoitteena oli aloit-taa tämän vuoden lopussa, mutta hän”varasti” ja perustiviime marraskuussatoiminimen Terapia-palvelu Huoleton.

Kuva: Kari Vartiainen

Ritvasten tytär oli voittanut vuo-rokauden kylpyläloman yli vuosisitten. Lomalla oli tarkoitus viet-tää Elinan syntymäpäiviä yhdessääidin ja velipojan kanssa.Veli eipäässyt lähtemään, joten Hannu-isä lähti tuuraamaan poikaansa.Miniloma ajoittui joulukuun lo-pulle.

Loma jäi puoleen, kun Heinäve-deltä tuli puhelu, että kaupan va-rasto palaa. Hannun kiiruhtaessapaikalle pahin oli jo tapahtunut,eikä mitään ollut tehtävissä.

- Tiedotusvälineissä uutisoitiinvaarasta, jonka varastossa olevatkaasupullot ja ilotulitteet voisivataiheuttaa. Niitä siellä ei ollut,kauppias huomauttaa. Virheelli-sistä uutisoinneista ei kuitenkaanollut suurempaa haittaa.

Varastossa sen sijaan oli kausita-varaa: peruskyllästeitä, viemäri-putkien osia, kompostikäymälöitä,lastulevyä, muovia…

- Ehkä palo ei olisi ollut niinraivoisa, jos halli olisi ollut umpi-nainen, jolloin happea olisi ollutvähemmän. Mutta tavara olisi jokatapauksessa ollut kelvotonta,Hannu miettii.

Koko rautakaupan varaston ar-vosta tuhoutui kolmasosa. Tontiltalähti 20-30 tonnia jätettä.

Palo sai alkunsa latauksessa ol-leesta trukista. Hetken aikaa Han-nu ehti jo epäillä, oliko palo tahal-laan sytytetty, mutta valvontaka-merat eivät osoittaneet varastonlähettyvillä minkäänlaista ylimää-räistä liikettä.

Varaston lisäksi 60 neliötä olipurettava vesivahinkojen takia.Tavaroiden siirto vei kaksi päivää,

mutta takaisin niitä ei saatu vieläkahdessa viikossakaan.

Vakuutukset olivat kunnossa, javakuutusyhtiön edustaja oli pai-kalla kuvaamassa jo ennen kaup-piaan tuloa. Nopeita korvauksiaedisti, että inventaario oli ehdittytehdä 97-prosenttisesti.

- Tavaralistoja oli 120 sivua, jasieltä poimittiin kaikki, mikä olituhoutunut. Asiat vakuutusyhtiönkanssa hoituivat nopeasti.

Hannu kiittää myös palomiehiämuun rakennuksen pelastamises-ta. Lisäksi VPK toimi ripeästi aut-taessaan siirtämään tuhoutumis-vaarassa olleita tavaroita välivaras-toon.

Kauppias kertoo, ettei hän me-nettänyt onnettomuuden takiayöuniaan, koska lopulta kyse olirautakaupan työkalusta, varastos-ta. Mutta tietyn jäljen tapaus jätti.

- Kyllä nyt katson tarkemmin,että kaikki asiat ovat kunnossa.

Kohtalon ivaa on, että silloinkun kauppiaspariskunta on lähte-nyt kotoa pois vaikkapa sukuloi-maan, usein on tapahtunut jotain.Kertaalleen rakennukseen onmurtauduttu ja kerran poksahtivesiputki. Vesivahingon Hannuhuomasi onneksi suht ajoissa.- Nyt ei ole lomia suunnitteilla…

Uusi varasto toiveissatoukokuulleMutta uuden varaston rakentami-nen on alkanut. Pohjan kaivami-nen alkoi maaliskuussa.

- Maita ei onneksi tarvinnutjuurikaan vaihtaa, mutta pohjiapitää vahvistaa niin, että ne kes-

tävät ajaa raskaalla kalustolla,Hannu kertoo.

Entinen matala osa yhdistyytäyskorkeaksi varastoksi. Uudesta244 neliön varastosta tulee osittainkaksikerroksinen ja kokonaanlämmitettävä tila. Lisäksi varastontaakse tulee aidattu piha niille tar-vikkeille, joita voi säilyttää ulkona.

Paikalliset urakoitsijat hoitavatkaikki rakennustyöt. Valmiit hal-lielementit tulevat Hämeestä. Uu-den varaston pitäisi olla valmistoukokuussa, kun rautakaupanvarsinainen sesonki alkaa.

Koska palossa tuhoutui pääasi-assa kausitavaraa, ei se ole vaikut-tanut myyntiin niin pahoin verrat-tuna siihen, jos varasto olisi pala-nut kesällä.

- Raskaan tavaran olemme ainatoimittaneet tilausperiaatteella.Eniten kysyttyjä tuotteita vartensaimme välivarastoksi rekan perä-vaunun myymälän pihalle.

Rautakaupan uuden varastorakennuksen on määrä valmistua toukokuussa, pohjatyöt ovat johyvässä vauhdissa.

Työkalu paloi, uusi nouseeRunsas kolme kuu-kautta sitten Heinä-veden Rauta ja Värintakavarasto tuhoutuitulipalossa maan ta-salle. Vaikka lopultakyse oli rautakaupantyökalusta, onnetto-muus opetti kauppi-as Hannu Ritvasenkatsomaan tarkem-min ympärilleen.

Joulukuinen tulipalo tuhosi rautakaupan takavaraston totaa-lisesti. Onneksi vakuutukset olivat kunnossa, ja paikallinenvakuutusyhtiö toimi ripeästi.

4H-nuorisotyö edistää nuortentyöelämävalmiuksia ja yrittäjyyttätarjoamalla nuorille koulutuksia jatyöllistämällä nuoria erilaisiin työ-palvelutehtäviin. 4H on kunnonkumppani yrittäjille -kampanjallahalutaan lisätä 4H:n ja yrittäjienvälistä yhteistyötä paikallisesti,maakunnallisesti ja valtakunnalli-sesti. Suomen 4H-liiton hallituk-sen puheenjohtaja Raimo Luomaja toimitusjohtaja Seppo Hassinenovat laatineet erillisen kirjelmänyrittäjäjärjestöille, jolla haastetaan

myös paikallisia yrittäjiä.Heinäveden 4H-yhdistys järjes-

tää yhteistyössä Heinäveden ylä-koulun kanssa 9 lk:n oppilailleAjokortti työelämään -kurssin(8h) 5.-6.5.2011.

Kurssin tavoitteena on antaanuorille perustiedot työelämästä jatietoa mitä työnantajat odottavatnuorilta työntekijöiltä.

Kurssiin sisältyy tietoa työnha-usta, työelämän pelisäännöistä jaasiakaspalveluun liittyvistä asioistasekä työnantajan puheenvuoro pai-kalliselta yrittäjältä tai muulta nuo-ria työllistävältä taholta. Hyväksy-tysti suoritetun loppukokeen jäl-keen nuori saa Ajokortti työelä-mään -kortin ja todistuksen osoi-tuksena taidoistaan.

Juha Intke, koulutuspäällikköSuur-Savon 4H-piiri

Elinkeinopolitiikan mittaristo onkysely, jonka Suomen Yrittäjät lä-hettää yrittäjäyhdistyksien halli-tuksille säännöllisin väliajoin. Vii-meksi kysely toteutettiin vuonna2008 ja näkemyksiä pyydetään jäl-leen tänä vuonna.

Kyselyä pidetään erityisen tär-keänä, koska paikallisyhdistystenhallitukset vastaavat yrittäjäjärjes-tössä kuntayhteistyön käytännöntoteutuksesta. Mittariston tavoit-teena on, että yhteistyötä yrittäjienja kunnan välillä tiivistetään. Mit-taristo osoittaa, kuinka monistaasiaryhmistä elinkeinopolitiikkamuodostuu, ja missä yrittäjät näke-vät suurimmat kehittämisen koh-teet.

Asteikolla 0-100 pistettä parhaatkunnat saivat yli 80 pistettä, kunhuonoimmat jäivät alle 20:n.Heinävesi sai 33 pistettä.

Elinkeinopolitiikka eiole ajantasallaHeinäveteläisissä vastauksissa kun-nan ja yrittäjien välinen yhteistyöon keskiarvoisesti hieman plussanpuolella. Yrittäjät kritisoivat kui-tenkin sitä, ettei elinkeinopolitii-kan tavoitteita mietitä yhdessä eikäkunnassa ole ajan tasalla olevaaelinkeino-ohjelmaa.

Päätöksenteon yrityslähtöisyyssaa niinikään risuja. Kunnan pää-töksenteko yrittäjien toiminnankannalta ei vastaajien mielestä oleennustettavaa, pitkäjänteistä eikäriittävän nopeaa. Valtuusto, hallitusja lautakunnat eivät juurikaan edis-tä yrittäjyyden kehittymistä.

Kunnan elinkeinotoimen voima-varoja ei pidetä riittävinä, ja elin-keinotoimen hoitaminen kaipaisiammattimaisuutta. Kunta ei myös-kään tiedota riittävästi päätöksistäja suunnitelmista, jotka koskevatyrittäjiä.

Kiitoksia ei edellisten lisäksi he-ru seudulliselle työllekään. Vastaa-jien mielestä seudullinen yhteistyöei ole riittävän yrittäjälähtöistä eikäyrittäjiä oteta mukaan suunnitte-

luun ja toteutukseen.Ainoat selvät pluspisteet kunta

saa osiossa, jossa kysytään koulu-tuksesta. Oppilaitosten ja yritystenvälillä koetaan olevan riittävästi yh-teistyötä, ja oppilaitokset kannus-tavat yrittäjyyteen. Vastauksissa nä-kyvät Heinäveden lukion yrit-täjyyskurssien positiivisetvaikutukset.

Julkiset palvelut kunta on järjes-tänyt keskimäärin hyvin, muttakunta ei välttämättä tarjoa yrittäjil-le tasavertaista mahdollisuuttatuottaa palveluita. Kunta ei myös-kään tarjoa paikallisille yrittäjillemahdollisuutta osallistua kaikkiinkunnan järjestämiin tarjouskilpai-luihin, mitä viime aikoina onkinkritisoitu.

Kyselyyn vastanneet kokevatedelleen, ettei kunnan hankintapo-litiikka tue yritysten kasvua, eikähankintaosaaminen ole riittävällätasolla.

Kaavoitus saa pieniä risuja, sa-moin tulovero- ja kiinteistövero-prosenttien taso. Yritysten tontti-ja tilatarpeista huolehtimisesta vas-taajilla ei ole huomautettavaa.

Kaikkein suurimman miinuksensaa seudullinen kehittämisyhtiö.Sen toiminnan ei koeta olevan yrit-täjälähtöistä, eikä sen toimintaajuurikaan edes tunneta.

Elinkeinopoliittinen ohjelma tarpeenSuurimmalla osalla kunnissa teh-tävistä päätöksistä on joko suoriatai epäsuoria vaikutuksia yritystentoimintaedellytyksiin. Toimitila- jakaavoitusratkaisujen vaikutukseton helppo ymmärtää. Epäsuorastivoi vaikuttaa esimerkiksi se, kuinkakunta on järjestänyt lasten päivä-hoitopalvelut tai kuinka terveys-keskus toimii. Kunnan palvelujentoimivuus tai toimimattomuus voinäin vaikuttaa yrityksiin, kun nehakevat työntekijöitä.

Suomen Yrittäjien tuoreessa ta-voiteohjelmassa painotetaan muunmuassa kunnan päätöksenteon

avoimuutta ja tasapuolisuutta.Kunnissa tulee myös olla valtuus-tokauden (4 vuotta) pituinen elin-keinopoliittinen ohjelma, jonkakunta ja yrittäjäyhdistys rakentavatyhdessä.

Koska kunnat eivät enää pystytuottamaan kaikki palvelujaan itse,ei Heinävesikään, yritysten merki-tys kasvaa. Kuntien verotuloistayhä suurempi osa karttuukin yksi-tyiseltä sektorilta.

Jos kunnassa on aktiivinen elin-keinopolitiikka, se mahdollistaamenestyvää yritystoimintaa, lisääverotuloja, vahvistaa kunnan omaataloutta ja luo pysyviä työpaikkoja.Samalla kunnan imago saa positii-vista vahvistusta.

Yhteiskunnan muuttuessa pienetyritykset ovat entistä ratkaisevam-massa asemassa, kun katsotaankuntataloutta ja työllisyyttä. Kokomaata arvioiden yksityisen sektorintyövoimasta jo yli 60 prosenttiatyöskentelee pienissä ja keskisuu-rissa yrityksissä.

Suomen Yrittäjät onkin laatinuttyökirjan elinkeinopoliittisten oh-jelmien laatimiseen. Työkirja ei olevalmis malli, vaan tuki ja keskuste-lun herättäjä.

Kirjanen johdattaa miettimäänelinkeinopolitiikan kannalta oleel-lisimpia kysymyksiä. Päättäjien tu-lisi miettiä esimerkiksi, onko kun-nan päätöksenteko yrittäjien kan-nalta pitkäjänteistä, mutta toisaaltariittävän nopeaa.

Tärkeää on myös, että päätöstenvaikutuksia mietitään etukäteen.Yksi kysymys voisi kuulua: onkopäätöksillä vaikutuksia yritystenväliseen kilpailuun? Tai: mitenpäätökset vaikuttavat paikallistenyritysten investointitarpeisiin ja -mahdollisuuksiin?

Työkirja antaa tiivistä perustie-toa muun muassa hankintalaista.Vaikka laki määrää rajat, jolloinhankinnat on kilpailutettava, ostoton mahdollista pilkkoa pienempiinkokonaisuuksiin. Näin pienilläkinyrityksillä on mahdollisuus pärjätätarjouskilpailuissa.

64H on kunnon kumppaniyrittäjille -kampanja 2011

Heinäveden kunnanstrategiassa on ase-tettu tavoitteeksi,että kunta arvostaaja kehittää yrittäjyyt-tä. Yrittäjien näke-myksiä mittaavanKuntien elinkeinopo-litiikan mittaristonmukaan kunnalla onkosolti tekemistä,sillä hyvät arvosanatovat kiven takana.

Kunnan elinkeinotoiminta

kaipaa puhtiaYrittäjien tyytymättömyys paistaa läpi kyselystä

7

Yritystoimintaa lukuinaHeinävedellä2009:• toimipaikkoja 277, henkilöstöä 713,liikevaihto 81,8 milj. euroa

2008:• toimipaikkoja 288, henkilöstöä 833,liikevaihto 107,6 milj. euroa

1999:• toimipaikkoja 238, henkilöstöä 726,liikevaihto 70,8 milj. euroa

Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessäpaikassa sijaitseva ja yhdellä toimialalla toimiva yksikkö,esimerkiksi myymälä tai tehdas.Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät.

Lähde: Tilastokeskus

Yritysten työpaikat korvaamattomiaPirkanmaalla tutkittiin pk-yritysten taloudellista merkitystävuonna 2008. Yritysten todettiin selkeästi muodostavankuntien taloudellisen selkärangan, joka ei taitu taantumanaikanakaan.

Kuntien verotuloista keskimäärin 38 prosenttia kertyi yri-tyksistä, parhaimmillaan verokertymä oli jopa yli 50 prosent-tia. Eli Pk-sektori tuottaa pääosan kuntien verotuloista, joillakustannetaan valtionosuuksien tukemana kuntien julkisetpalvelut.

Yritykset ovat pääasiassa paikkakuntasidonnaisia ja pysy-viä. Ne työllistävät lähialueen asukkaita ja tuottavat yhtei-söveronsa sijaintikuntaansa. Perhe- ja yleensä pienyrityksetpyrkivät huonoinakin aikoina pitämään kiinni ammattitaitoi-sesta työvoimastaan ja pitävät siten parhaiten yllä työllisyy-den tasapainoa.

Kaikista alueen työpaikoista pk-yritysten osuus oli keski-määrin 45 prosenttia. Maaseutukunnissa osuus oli keskiarvoareippaasti suurempi.

Tutkimuksessa todetaan, että kuntapäättäjien tulisi tiedos-taa pk-yritysten voimakas merkitys alueella. Yksityisen sek-torin työpaikat tuottavat varat julkisen sektorin eli kuntientyöpaikkojen ylläpitämiselle. Yksityisen sektorin työpaikkojenmerkitystä luonnehditaankin korvaamattomaksi.

ä

Tanja ja Jarmo Rönkä tapasivatUkrainassa Jarmon ollessa siellätöissä. He ehtivät viettää yhteis-eloa yli kuusi vuotta, kun työpes-ti loppui ja Jarmo halusi palataSuomeen.

- Minulla oli kaksi vaihtoeh-toa: joko jäädä sinne yksin tailähteä Suomeen mukaan. On-neksi vaihtoehtoja ei oikeasti ol-lut; mies vei mennessään, Tanjahymyilee.

Usein sanotaan, että toiseenmaahan muutto voi olla kulttuu-rishokki. Tanja allekirjoittaaväitteen.

- Asuimme Kiovassa, jossa olivilkas elämä, varsinkin iltaisin.Kun muutimme Kuopioon jalähdimme illalla ulos, siellä eiollut ketään! Mutta kaikkeentottuu, luontojaan.

Muutossa Heinävedelle ei ol-lut enää mitään kummallista, jaTanja on tykännyt asua pienessämaalaispitäjässä. Suomalaistaelämää on nyt takana viitisenvuotta, ja kielikin sujuu jo varsinmainiosti.

- Kiovassa monille oli vaikeauskoa, että muutan Suomeen.Mutta kotini on siellä, missä onperheeni, suku on sitten erik-seen, Tanja sanoo.

Savon murre viehättääMonet K-Market Kerman asi-akkaat ovat huomanneet iloisen

kauppiasrouvan, Tanja kyseleekassalla avuliaasti, ovatko asiak-kaat löytäneet etsimänsä sekäauttaa reippaasti ostoskassienpakkaamisessa ja toivottaa koh-teliaasti asiakkaille hyvänpäivänjatkot.

- Kun ihmiset tervehtivät jatulevat juttelemaan, he katsovatsilmiin. Se on minulle erittäintärkeää. Lisäksi asiakkailla onhuumorintajua, mikä on muka-vaa.

Tanjan iloisuus kumpuaa pait-si luonteesta myös asiakkaista.

- Kun aamulla ovesta käveleesisään aurinkoinen asiakas, se pi-ristää heti. Hyvä mieli tarttuutoisesta ihmisestä.

Tanjaa viehättää myös Savonmurre, joka hänen mielestään onkuin laulua.

- Saatan pyytää tuttua asiakas-ta puhumaan murretta, sano-maan vaikka sanan ’iäni’. Se onnii-in kaunis sana, Tanjaa nau-rattaa.

Murteella puhumisessa ontoinenkin puoli.

- Ihmiset ovat vapautuneem-pia, kun puhuvat murretta. Jol-lakin tapaa se poistaa tärkeyden.Itsekin olen yrittänyt, mutta seon vielä tekopuhetta, kun enkunnolla osaa.

Henkilökunta kuinlottovoittoTanja on koulutukseltaan ala-

asteen opettaja. Ukrainassa hänei kuitenkaan toiminut opettaja-na pitkään, koska palkkataso olitodella huono. Toimistosihtee-rinä siellä hankki moninkertai-sen palkan.

Siirtyminen kauppaan töihinJarmon mukana oli luontevaa.

- Täällä työt oli helppo ope-tella, koska henkilökunta auttoiheti. Jos alussa tein jotain väärin,he opastivat hyvin pehmeästi janätisti, kuinka pitää tehdä, Tanjakiittelee.

Kauppiaan rouva käyttääkinsanaa lottovoitto kuvatessaankaupan henkilökuntaa.

- Nuoriso haluaa tehdä työtä,ja vanha ”armeija” osaa kaiken.Helppo on olla kassalla, kuntietää, että kaikki tilaukset jamuut asiat on tehty. Suomessamyyjän työtä arvostetaan, mitäei tapahdu kaikkialla, maailmal-la matkustellut Tanja on nähnyt.

Kauppiaspariskunta tekee vii-sipäiväistä viikkoa, vaikka kaup-pa on auki joka päivä erikoispy-hiä lukuun ottamatta.

- Vapaapäivät ovat todella tär-keät. Ja jos joskus vielä pääsisilomalle…

Vapailla ollessaan pariskuntatykkää käydä kimpassa hölk-käämässä. Tanja on myös otta-nut tuntumaa ratsastukseen. Seon alkanut tuntua hyvältä har-rastukselta, jota hän haluaa jat-kaa.

Hyvät työntekijät ovatkauppiaspariskunta

Tanja ja Jarmo Röngällekultahippusia. Kuvauk-sen aikaan työvuorossa

olivat Arja Immonen(vas.) ja Hillevi Eronen.

Kun K-Market Kermannykyinen kauppiaspa-riskunta oli ensim-mäistä kertaa käymässäHeinävedellä, Jarmo lähtihoitamaan paperiasioita jaTanja katselemaan kirkonkylää.- Vastaan tuli naisia, jotka hymyilivätja tervehtivät, vaikka eivät tunteneetminua, Tanja ihmettelee vieläkin. Iloisuudessa oli jotakin samaa kuinhänen synnyinmaassaan Ukrainassa.

päivänpiristys

Aurinkoinenasiakas on

Tanja toivoo asiakkailtapalautetta, koska se

on avain kaupankehittämiseen.

Outi Heiskanen (s. 1937 Mikke-lissä) on yksi tunnetuimpia taide-graafikkojamme, joka käyttää tai-teilijanimeä Heis. Heiskanen ontoiminut Kuvataideakatemiangrafiikan linjan professorina jaakatemian rehtorina. Hän on Hel-singin yliopiston kunniatohtori jaakateemikon arvo hänelle myön-nettiin vuonna 2004.

Heiskasen teoksissa seikkailevatusein satuhahmot, taruolennot jaeläimet. Eläinhahmot ovat peräi-

sin lapsuudesta, jolloin tyttö oliusein mukana eläinlääkäri-isänsätyömatkoilla.

Heinävedelle Heiskanen tuopaitsi grafiikkaa, myös veistoksiaja muutamia akvarelleja. Näytte-lyssä, jonka nimenä on ’’Kokokirjo’’, on yhteensä noin 140 teos-ta. Näyttelyssä kävijöiden onkinsyytä varata aikaa kirkossa kiertä-miseen.

Entä kuinka ihmeessä OutiHeiskanen innostui tuomaan laa-jan näyttelynsä juuri Heinävedel-le? Kiitos kuuluu kahdelle omalletaiteilijallemme: Varistaipaleessaliki naapureina asuville JaanaLönnroosille ja Riitta Turuselle.

- Tunnen Heiskasen vuosien ta-kaa, sillä hän oli akatemiassa opet-tajanani ja toimin myös hänen as-sistenttinaan. Juttelimme Riitankanssa näyttelytoiminnasta jamietimme, josko kysäisisimmeOutia. Otimme yhteyttä, ja hän-hän innostui, Jaana kertoo.

Heinäveden naiset ovat käyneetkahdesti suunnittelemassa näytte-lyä Outi Heiskasen luona. Teokset

valittiin yhdessä tuumin ja samallapäätettiin näyttelyn nimestä.

Heiskanen itse luonnehtii tule-vaa näyttelyä uskonnollisjohtei-seksi.

- Olen luterilainen kristitty,mutta pohdin mielelläni uskon-nollisia kysymyksiä ja nostan esillevaihtoehtoisia näkemyksiä, taitei-lija kertoo.

Monissa töissä vuosien varrellateemoina ovat olleet myös aviolii-ton mysteerio, ihmisen kehitysvai-heet ja yhteiskunnan muodostu-minen. Heiskanen kuvaa vaikeitaaiheita kansantajuisesti, ja työtovat helposti lähestyttäviä, vaikkane olisivat moniulotteisiakin.

Kysymysmerkki vielä on, saa-puuko taiteilija itse näyttelyn ava-jaisiin tai myöhemmin kesällä.Näyttely avautuu 27. kesäkuuta jajatkuu aina koulujen alkuun saak-ka, 14:nteen elokuuta.

- Vanhoja asiakkaita olen yrittänytautella. Nyt on ollut aika paljonputkien sulatuksia, oikeastaan läpitalven, Pekka kertoilee.

Pitkänlinjan putkimiehellä onhöyrysulatuslaitteet, joille on ollutkysyntää. Pekka ei tiedä, että vas-taavanlaisia laitteita olisi muillalähialueen putkimiehillä.

Pekkaa on edelleen kysytty töi-hin harva se päivä,

Uusien huviloiden rakennus-työmaita olisi lähitienoilla useita,ja hiljaisempana aikana pitäisi jak-saa laskea urakoita ja laatia piirus-tuksia. Kysyntää olisi, ja jätevesi-asiatkin puhuttavat.

- Joka viikko olen lähtenyt jo-honkin suuntaan ja välillä viikon-loppuinakin. Terapiaahan se onkun pääsee kotoa pois…

Maalta tulleilla kysyntääPekan työuran aloitus ei ollut ta-vallinen.

- Helsingin telakalla aloitinvuonna 1965. Kävin armeijan vä-lissä ja jatkoin samassa paikassa.Ensimmäinen työmaa oli venä-

läisten jäänsärkijä KIEW.- Venäläiset olivat tarkimpia

työntarkastajia, joita olen koskaantavannut. He vaativat paljon, jaheillä oli paljon tietoa.

Pekka kuvaa, että työ telakallaoli vaativaa. Työ vaati myös hit-sausosaamista, joten telakka-vuosiin mahtuivat monet alankurssit.

- Ja verrattuna esimerkiksi oma-kotitalojen putkiasennuksiin, lai-vojen putkistoihin liittyi valtavakasa piirustuksia. Työt tehtiin sen-tin tarkkuudella.

Telakalla maalta tulleet miehetolivat kysyttyjä. Tiedettiin, ettämaalla kasvaneet tekevät töitä, ei-vätkä nojaile reelinkeihin.

Jäänmurtajien lisäksi Pekka olirakentamassa muun muassa joedesmennyttä Finnjet-laivaa.Työmailla lentänyt huuli on vielä-kin mielessä: ’’Monta mutkaa kul-kee Itämerellä’’…

Keikkamiehen elämääTelakalta työt siirtyivät pääkau-punkiseudun rakennustyömaille.- Olihan se välillä aikamoista pyö-ritystä. Rakensimme isoja rivitalo-alueita ja saneerasimme postinisoa kiinteistöä keskellä Helsinkiä.Kemppaiset muuttivat Pekan ko-timaisemiin Varistaipaleeseenvuonna 1990.

Heinävedellä Pekan ’’perusre-viiriä’’ on ollut Pohjois-Heinävesi,Tuusniemi ja Leppävirtakin.Edelleenkin soitellaan naapuri-pitäjistä, josko mies tulisi hom-miin.

Eteläisimmät hommat ovat ol-leet Porvoossa ja Helsingissä.

Ammattityöt ammattilaisillePekkaa harmittaa, että kun am-mattimiehet lopettavat, paljon ns.hiljaista tietoa jää siirtymättä nuo-remmalle sukupolvelle. Kemp-

paisten Juha-poika oli isälläänoppisopimuskoulutuksessa, muttayrittäjyys ei poikaa kiinnostanut,eikä oikein putkialakaan. Silti Ju-ha on pyytänyt, ettei isä hävittäisikalustoa.

- Ammattitaitoisista putkimie-

histä alkaa olla pula. Tee-se-itse–miehiä on melkein joka talossa,mutta esimerkiksi putkityöt pitäisijättää ammattilaisille, Pekka pai-nottaa.

Onpa Pekkaa pyydetty opetta-maankin, mutta silloin kun kysyt-tiin, ei ollut aikaa. Nyt alkaisi ollaaikaa, mutta ei voimia.

Pekalla siintelee mielessä kirjanteko, muistiinpanoja on jo yhdenkirjan verran tietokoneella.

- Kirjasta tulisi omaelämäker-rallinen teos putkimiehen elämäs-tä, vanhoista työkaluista ja työta-voista vuodesta 1965 aina 2000-luvulle saakka, Pekka suunnittelee.Sitten, kun on aikaa…

9

Pekka Kemppaisentulevaisuuden suun-nitelma = hengissäpysymisen suunni-telma. Vaikka terve-ys reistailee pahem-man kerran, putki-mies ei malta pysyäpoissa rakennustyö-mailta.

Pekka Kemppaisella takana 45 työvuotta

Ammattimies ei hevillä luovuta

Työmailla ehtii joskus katselemaan ympärilleenkin. Kuvanmänty oli niin paksu, että pakkohan Pekan oli sitä mittailla.

Monelle mutkalle on putkitaipunut myös Heinävedentyövuosien aikana.

Kirkkoon kesäksi todella nimekäs näyttely

Heinäveden kirkossaon runsaan puolen-toista kuukaudenajan katseltavissa eri-koislaatuinen näytte-ly, sillä kesänäyttelys-sä on esillä taide-graafikko OutiHeiskasen töitä vii-deltä vuosikymme-neltä.

Rajattu kuva Outi Heiskasen teoksesta Tulilintu 2001.

Outi Heiskasen koko kirjo

Kuvat: Pekka Kemppaisen arkisto

HHeinäveden Kennelkerholla 30 vuotta täynnäHeinäveden Kennelkerholla 30 vuotta täynnä

Ryhmänäyttelyssä ovat tällä kertaamukana FCI:n ryhmät 1 ja 2. Yk-kösessä arvostellaan lammas- jakarjakoirat, kakkosessa pinserit,snautserit, molossityyppiset jasveitsinpaimenkoirat. Näyttelyssäarvostellaan myös pennut.

- Näissä ryhmissä on perintei-

sesti ollut mukavasti koiria. Lisäksion hyvä, ettei lähiseudulla on näyt-telyitä samaan aikaan, kerhon pu-heenjohtaja Esko Itkonen kertoo.

Viime vuosina yksipäiväiseennäyttelyyn on osallistunut 300-400 koiraa. Eskon toive on, ettänyt määrä nousisi 500-600:aan.

Aiemmista näyttelyistä poike-ten metsästyskoirat eivät ole tälläkertaa mukana. Kyse on käytän-nön järjestelyistä: koirat on mah-dollista sijoittaa neljään kehään,jolloin pärjätään myös neljällä tuo-marilla.

Tuomareiksi tulevat GunnelHolm, Juha Putkonen, Tanya Ahl-man-Stockmari sekä Soile Bister.Näyttelyn parhaan koiran valitseGunnel Holm.

Kennelkerholla on tänä päivänänoin 70 jäsentä. Uusia on tulluttoimintaan mukaan, mistä pu-heenjohtaja on hyvillään. Kak-sipäiväinen näyttely on oma voi-manponnistuksensa, ja talkoolai-sia tarvitaan paikalle 30-40henkeä.

- Onneksi innokkuutta löytyy,Esko tietää.

Näyttely on kerhon tärkeä ja tär-kein tulonlähde. Kun tili on plus-salla, on mahdollista järjestää koe-kauden avajaiset, ajo- ja hirviko-keita, koirakouluja ja muutatoimintaa kysynnän mukaan - sekätietysti tänä vuonna seuran 30-vuotisjuhlat. Juhlan aika on näyt-telyn jälkeen 30. heinäkuuta.

Missä paperit?Kerhon pitkäaikainen ja nykyinenkunniapuheenjohtaja Veijo Marjomuistaa hyvin kerhon perustami-sen 30 vuotta sitten.

- Heinävesi oli Pohjois-Savonja Suur-Savon kennelpiirien rajal-la. Heinäveteläiset kävivät ajoko-keissa varsinkin Pohjois-Savonpuolella.

- Kun Jouko Sallisen koira pär-jäsi kokeissa hyvin, alkoi marma-tus, että mitäs se Suur-Savon koiranäissä kokeissa kulkee. Silloinheräsi ajatus, että eiköhän peruste-ta oma seura, jotta saadaan toimin-ta paikalliseksi.

Perustamisasiakirjassa on päi-väys 29.5.1981.

- Erikoista oli, että muutamatVarkauden toiminnassa mukanaolleet arvelivat, ettei omaa seuraakannata perustaa. Epäiltiin, ettätoiminta loppuu muutamassa vuo-

dessa, Veijo hymähtää.Jouko Sallinen aloitti puheen-

johtajana. Häntä seurasivat VeijoMarjo, Mikko Vänttinen, MaunoRäsänen ja Esko Itkonen. Veijoehti toimia puheenjohtajana pa-riinkin otteeseen.

Oma lukunsa oli seuran rekis-teröiminen ry:ksi. Paperit lähtiväteteenpäin, mutta pitkilleen ei kuu-lunut mitään. Viimein osoittautui,että paperit olivat kadonneet. Uu-den haun jälkeen rekisteröiminensujui supsikkaasti.

Mistä varoja?- Alussa talous oli tiukoilla. Han-kimme varoja lähinnä tekemälläfirmoille metsänraivauksia. Ja ku-ten monessa muussakin yhdistyk-sessä: talkoot olivat muutamien ih-misten varassa, Veijo muistaa.Näyttelytoiminta alkoi varsin pi-an. Alussa mukana oli noin 30koiraa, siis pienen pieni määrä ny-kyiseen verrattuna.

- Ajokoetoiminta oli vireätä1980-luvulla. Parhaina vuosinameillä oli kahdeksan voittajaluo-kan koiraa, ja tuolloinhan avoi-messa luokassa kilpailtiin erikseen.Nyt joukossa on enää muutamia,jotka käyvät kisoissa, Veijo sanoo.

Hirvikokeissa sen sijaan käy

säännöllisesti toistakymmentäkoiraa.

Syyksi ajokoiratoiminnan hilje-nemiseen Veijo näkee ainakinhuonot jäniskannat.

- Ajokoetoiminta saisi olla vilk-kaampaa, mutta minkäs sille mah-taa, jos maastoissa ei ole ajettavaa.Muutoin seuran tulevaisuus näyt-tää mielestäni hyvältä. Näyttelytovat onnistuneet hyvin: koiria onollut paljon, meillä on huippupaik-ka näyttelyiden pitämiseen ja il-mojen herrakin on suosinut.

Kenen koira?Vielä muistuma koetoiminnasta1980-luvun alkupuolelta.Veijo lähti ajokokeisiin Ira-koirallaan, joka tunnetusti oli laa-jahakuinen: se etsi jänistä milloinmitenkin kaukaa.

Kilpailumaasto oli Lammunsa-lossa. Ira laskettiin irti, ja koiralähti oitis Sarvikummun suuntaan.

- Tuomareiden kanssa odotte-limme ja odottelimme, mutta koi-raa ei kuulunut. Kun tutkapantaaei tuolloin vielä ollut, en tiennyt,mistä lähteä koiraa hakemaan.

Tuomareille iski tupakantuska,joten he lähtivät piipahtamaankyläkaupalla. Kun he palasivat,kyydissä oli ajokoira, mutta eisuinkaan Veijon… Tosin Veijo tie-si, kenen ajurista oli kyse.

- En uskaltanut laskea koiraauudelleen ajamaan jänistä radanvarteen, koska pelotti, että koiravoisi jäädä junan alle. Koiranomis-taja ei tietysti tästä päätöksestätykännyt, olihan koira ollut kilpai-lemassa.

Ira löytyi niinikään radan varrel-ta. Koska koetta oli vielä jäljellä,koira pääsi uudelleen ajamaan jä-nistä. Aika kului ja kului, tuli ilta.Erä oli jo loppunut, mutta Irastaei taaskaan ollut tietoa.

Veijo vei tuomarit kisapaikalleja palasi etsimään koiraansa. Iraodotteli sillä paikalla, missä autooli ollut parkissa, sillä se oli oppi-nut hakeutumaan lähtösijoille.Taakse jäi 16 tunnin työpäivä.

Viimeinen silaus.

Heinäveden Kennelkerhon perustamisen aikoi-hin muutamat koiramiehet epäilivät, että kerhontoiminta on nähty muutamassa vuodessa. Nyttakana on jo kolme vuosikymmentä.Juhlavuoden kunniaksi perinteinen koiranäyttelyon anottu ensimmäistä kertaa kaksipäiväiseksi.Moniääninen haukahtelu kuuluu kirkonkylän ur-heilukentältä 9.–10. heinäkuuta.

Kaksipäiväinen

Sää on suosinut Heinäveden koiranäyttelyä joka vuosi, joskin kesällä 2010 oli liiankin lämmin.

juhla-näyttely

11

PUTKI-R. apponen

Vahvalahdentie 3, 79700 HEINÄVESIPuh./fax (017) 561 348, 0400 274 438sähköposti: reijo.happonen@pp1.inet.fi

ARE•LVI-asennukset • Korjaukset • Ilmastointi • HuoltoLÄMPÖ- ja VESIJOHTLÄMPÖ- ja VESIJOHTOOASENNUKSETASENNUKSETLÄMPÖ- ja VESIJOHTOASENNUKSET

5.4.2011

• Kustantaja: Radio ja Kuva Ky• Painosmäärä: 5 600 kpl• Ilmoitushinta: 1,18 €/pmm + alv. 23%, sisältää värit• Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön• Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Päätoimittaja jakustannusvastaava:Juha Pelkonen/Radio ja Kuva KyPuh. 0400 271 735radio.kuva@co.inet.fi

Ulkoasu, taitto,ilmoitusvalmistus,tekninen toteutus:Pekka UtriainenPuh. 0400 475 100pekka.utriainen@pp2.inet.fi

Toimittaja:Anna-Mari TyyriläPuh. 050 533 2994, tyyrila@viestilinja.fi

Tapahtumaan toivotaan runsastaosanottoa heinäveteläisiltä yrit-täjiltä, käsityöläisiltä, yhdistyksiltäja muilta kiinnostuneilta.

Tarkoituksena on esitellä paik-kakunnan omaa osaamista ja pal-veluja paikallisten osaajien voi-min. Tarkoituksena on myös viri-tellä yhteistyötä ja talkoohenkeä

eri toimijoiden kesken. Yhdessätekemisestä hyötyy jokainen, ja seon kaiken lisäksi hauskaa.

Mielestäni vuosia sitten ideoitu”Hankitaan Heinävedeltä” on hy-vä ydinajatus tapahtumalle. Meil-lä on paljon osaamista, jota ei edeskaikilta paikkakunnilta löydy.

Ohjelmaa ja mukavia kokemuk-sia on luvassa kaikenikäisille, olet-pa sitten paikkakuntalainen, kesä-asukas tai satunnainen matkaaja.Tulemalla paikalle olet luomassaomalta osaltasi hyvää mieltä, posi-tiivisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Tapahtumapaikkoina ovat Pik-kulin puisto kirkonkylän keskus-tassa ja keskustan kaupat.

Asiasta tiedotetaan lisää keväänkuluessa.

Enni Leinonen

Mukavaa tiedossa…

Kesän avaustapahtumayhteistyönäHeinäveden Yrittäjätry., Heinäveden kuntaja Heinäveden Lehtijärjestävät yhteistyönäkesän avajaistapahtu-man, jota alustavastion suunniteltu kesä-kuun 10. päiväksi.

Digipainossa koneet vihertää,tekijät ei - painopalvelujaammattitaidolla

TERVETULOA ASIAKKAAKSEMME!

Kermantie 6, HEINÄVESI Puh. 0400 271 735, 0400 713 754sähköposti: digipaino.heinavesi@co.inet.fi www.radiojakuva.fi

• kirjekuoret• käyntikortit• muistilehtiöt• esitteet

• lomakkeet (myös itsejäljentävät)

• vihkotyöt• valokopiot

Xerox® ColorQube 9201ympäristöyställinen värimonitoimitulostinXerox® värimonitoimitulostin käyttää värikasetitonta värivaha-teknologiaa. Lisäksi tekniikka vähentää jätemääriä merkittävästi.

• Laserväritulosteet A3+ koossa

• ketjupankki- siirtolomakkeet viitenumerolla

Järjestöt, yhdistykset,tiekunnat ym. HUOM!

12

KERMA

Palvelemme:ma-la 7-21 ja su 10-21

Kesäaikaan (1.5.-31.8.) palvelemme ma-la 7-22 ja su 10-22

KAUPPIAS HOITAA HOMMANKermantie 1, 79700 Heinävesi, puh. 017 561 235

Hyviä palvelujaKarviosta!