Heinävedellä 30.3.2010

Tehdään porukalla

Ensi kesän uutuutena Heinäve-dellä järjestetään 16.–18.7. Kana-vasoutu Valamosta Säynämöön.Tapahtuma on leppoisa ja kii-reetön retkisoutu kirkkoveneille,pienveneille, kanooteille ja kaja-keille. Tarkoituksena on nauttiakesäisestä luonnosta ja kauniistamaisemista ilman ajanottoa ja läh-tönumeroita. Tärkeintä on liikku-misen ilo, yhdessä oleminen jaluonnosta nauttiminen.

Lisäksi tapahtuman yhteydessäon mahdollista tutustua paikalli-

siin matkailunähtävyyksiin, esi-merkiksi maamme ainoaan munk-kiluostariin Valamoon ja kanavienhistoriaan muun muassa Varistai-paleen kanavamuseossa. Reitinvarrella olevat matkailuyrityksetValamo, Karvio Camping, Viita-lahden leirintäalue, Kermankei-das, Wirran Wietävä ja Säynämönleirikeskus ovat luonnollisesti mu-kana yhteistyössä tapahtumassa.

Lähtöpaikkana toimii Valamonluostarin vierasvenesatama, jostasoutajat ja melojat lähetetään mat-kaan ortodoksisella siunauksella.Kolmipäiväinen soutu etenee ta-saisella 5–6 km/h matkavauhdillapääosin luonnonkaunista Heinä-veden reittiä päättyen Säynä-möön. Päiväosuudet ovat 17–34km ja koko reitille kertyy mittaanoin 80 km.

Perjantaina soudetaan ja melo-taan Valamosta Taivallahden jaVaristaipaleen kanavien kauttaKarvioon. Lauantain soutureittikulkee Karviosta Viitalahden lei-rintäalueen ja kirkonkylän laivasa-taman kautta Kermaan. Sunnun-taina jatketaan Kermasta Viho-

vuonteen, Vääräkosken ja Pilpankanavien kautta Säynämön leiri-keskukseen.

Soutuun voi osallistua kolmenatai kahtena päivänä tai vaikka päi-väetapille. Joustava osallistuminenmahdollistaa lyhyenkin kokeilunsoutamiseen ja melomiseen kana-vien välisillä etapeilla.

Tapahtuman järjestää LionsClub Heinävesi yhdessä paikallis-ten tukijoiden ja yhteistyökump-panien kanssa. Leijonien periaat-teiden mukaisesti soututapahtu-masta mahdollisesti saatavattuotot käytetään hyväntekeväisyy-teen Heinäveden kunnassa erityis-alueena lapset ja nuoret.

Tervetuloa mukaan, aikaisempikokemus soudun massatapahtu-mista ei ole osallistujille vält-tämätöntä, vaan toivotamme Hei-näveden reitin upeille vesilleviihtymään kaikki soudusta ja me-lonnasta kiinnostuneet. Matkaatehdään leppoisaan tahtiin huol-toveneiden huolehtiessa turvalli-suudesta, kannustaa väkeä vesilleLC Heinäveden presidentti RistoKontkanen.

Leppoisaa ja kiireetöntä matkantekoa Heinäveden reitin kauniissa maisemissa on luvassa ensi kesänä.

Heinäveden Kanavasoutukutsuu vesilleHeinävesi on kuuluisa kauniis-ta vesistöistään. Heinävedenreitti – kappale kauneinta Suomea – on yksi maammevaltakunnallisesti suojelluistakulttuuriympäristöistä.Kapeat mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja van-hat kanavat tekevät reitistä ainutlaatuisen. Yli satavuotiasreitti on vuosien saatossa saa-nut osakseen laajaa kansallistaja kansainvälistä ihailua.

Entäs jos rakennetaan porukalla Pääsky-vuoren välittömään läheisyyteen Multnie-meen kaavoitetulle loma-asuntoalueellelomakylä? Alueelle on kaavoitettu neli-senkymmentä loma-asuntoa.

Kun oikein haluamme, niin jo me heinä-veteläiset saamme rakennettua alueelleheti kaksikymmentäviisi loma-asuntoa jo-ko omaan käyttöön tai vuokrattavaksi.Tämä mahdollistaa loma-asuntomes-sujen hakemisen Heinävedelle. Ja kuntämä alkusysäys toteutetaan heinäve-teläisin voimin, kaikki hankinnat Heinäve-deltä suorittaen, niin tämä antaa kaivatunpiristysruiskeen heinäveteläiseen yritys-elämään ja tuo työtä ja hyvinvointia mo-neen talouteen. Alue on Heinävedenkunnan omistama ja kaava alueelle on ol-lut valmiina jo vuodesta 1986.

Meillä Heinävedellä on erinomaisetmahdollisuudet niin talvi- kuin kesämat-

kailuun. Lomakylä antaa mahdollisuudenkehittää ohjelmapalveluja, jotka taas tu-kevat Heinäveden matkailua. Ohjelma-palvelut meiltä puuttuvat tätä nykyä ko-konaan. Kermajärvi ja Heinäveden kosketja kanavat ovat täysin hyödyntämättämatkailullisesti. Moottorikelkkasafarit yh-deltä Suomen parhaista reiteistä puuttu-vat kokonaan. Kalastusmatkailua ei oleollenkaan. Missä vika? Puuttuuko osallis-tujia vai järjestäjiä? Lomakylän yhteyteenrakennettavassa palvelukeskuksessa olisitukikohta ohjelmapalvelujen suorittajilleja alueen vuokrauksesta ja talonmiespal-veluista huolehtiville yrityksille. Alueellerakennettavalle veneiden talvisäilytyspai-kalle on todellinen tarve. Nämä toimin-not työllistävät jo monta yrittäjää. Nyt hi-hat heilumaan!

Juha Pelkonenpäätoimittaja

Risto Kinnunen

Yrittäjyysmessut monarilla 23.4.

Meiltä saat molemmat.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

Kermanrannantie 2Heinävesinordea.fi

Lukiolaisten organisoimat yrit-täjyysmessut lähestyvät. Aiem-masta tiedosta poiketen messutovat yksipäiväiset, ja ne järjes-tetään perjantaina huhtikuun 23.päivänä monitoimitalolla.

Messujen päävastuu on lukiontoisen vuosikurssin Haloo! -ryh-mällä. Ykkösvuosikurssilaistenvastaava yrittäjyysryhmä, Stop,opettelee messujen rakentamistasiinä rinnalla.

Messujen väljänä teemana onhyvinvointi. Monarille on tulossaainakin parikymmentä yritystä,joista valtaosa on paikallisia. Mu-kaan on pyydetty myös yhdistyk-siä ja yhteisöjä esittelemään toi-mintaansa. Joukkoon mahtuu

edelleen, eli kannattaa ilmoittau-tua mukaan tekemään omaa toi-mintaansa tunnetuksi.

Paikalle odotellaan myös par-fymööri Max Perttulaa, joka vii-meksi kävi Heinävedellä joulunalla lanseeraamassa kehittämänsäHeinävesi Spirit 79700 –tuoksun.

Lukion yrittäjyyskasvatus onherättänyt kiinnostusta opettajienkeskuudessa, ja onkin mahdollis-ta, että muiden kuntien yrittäjyys-lukioista tulee väkeä tutustumaanmessuihin. Edelleen mukaan onpyydetty muita oppilaitoksia ker-tomaan erilaisista ammatillisistakouluttautumisvaihtoehdoista.

Messut ovat tällä kertaa sekäinformatiiviset että kaupalliset, eli

yritykset voivat myös myydä tuot-teitaan edellisistä messuista poi-keten. Tärkeintä on kuitenkin esi-tellä sekä oppilaille että kaikillemuille heinäveteläisille millaisiayrityksiä ja yhteisöjä kunnan alu-eella toimii.

Taustalla hallinnoinnista ja saa-tavien varojen hallinnasta huoleh-tii Osuuskunta Käskassara, jossaon mukana muutama opettaja,paikallinen yrittäjäyhdistys ja yrit-täjä Juha Pelkonen. Käskassaramaksaa Haloo!-ryhmän jäsenillekorvauksen messujen järjestämi-sestä, eli nuoret ovat osuuskunnal-la töissä.

Koulun yrityskasvatukseen liittyen joukko Heinäveden lukion kakkos-vuosikurssin opiskelijoita järjestää yrittäjyysmessut huhtikuussa.Viimeksi vastaavanlaiset messut on järjestetty vuonna 2003. (Kuva)

Valamon kansanopiston jalometalli- ja emalointikurssin opiskelijat kävivät välillä seuraamassa, kun Alexander Wikström rakensi keisarikabinetinikkunoita ja oveen tulevaa lyijylasityötä.

Keisarikabinetti on noin 20 hen-gelle tarkoitettu kokoontumistilaravintola Trapesan yhteydessä. Ni-mensä se on saanut Venäjän keisa-reiden muotokuvista, jotka on si-joitettu kabinetin seinille. Muoto-kuvat pelastettiin vanhastaValamosta sen evakuoinnin yhtey-dessä talvisodan aikana.

Kabinetin uudistaminen päättäärakennusta koskeneen remontin.Värimaailman pääsuunnittelu ko-ko rakennuksessa on saman mie-hen käsialaa: Pro Finlandia -mita-lilla palkitun lavastaja Ralf Fors-strömin.

- Rohkeita ja onnistuneita valin-toja, kiittelee kabinetin lyijylasi-ikkunat toteuttanut ikonografiAlexander Wikström. Hän onopettanut ikonimaalausta ja lyijy-lasien tekoa Valamon kansanopis-tossa vuodesta 1999.

Kabinetin lyijylasi-ikkunoidenvärien valinta ei ollut yksioikoinenprosessi. Ikkunoiden suunnittelualkoi jo viime syksynä ja työtä pai-notti, että kyse on liki ikuisuusrat-kaisusta. Pohjana oli, että kabinettisisustettaisiin 1800-luvun lopunuusrenessanssityyliin.

- Visualisoin mielessäni, ettätummien kalusteiden, katon ja sei-nien vastapainoksi ikkunoihin oli-si saatava vaaleita ja viileitä värejä.Näin siksi, ettei värityksen koko-naislämpöarvo nousisi liian suu-reksi, Alexander kertoo.

Hän kaiveli varastoistaan väri-malleja mietinnän pohjaksi ja laatikuudet luonnokset. Työryhmätykästyi yhteen hänen omista suo-sikeistaan.

Nelijakoisissa ikkunaruuduissavuorottelevat viileän vaaleanpu-nainen, vihreä, sininen ja keltai-nen.

- Vaaleanpunainen toimi lähtö-kohtana muille väreille. Se on tek-nisesti mielenkiintoinen väri, kos-ka siinä kirkkaan lasin pintaan onsulatettu ohut kerros vaaleanpu-naista lasia, joka on värjätty sulat-tamalla siihen kultaa. Kyseessä onhyvin arvokas lasi.

Kaikki ikkunoiden värilasit ovatranskalaista käsin puhallettua an-

tiikkilasia. Yllättävää kyllä, tällais-ten lasien toimittajia on Suomessauseampiakin.

Kun värit oli valittu ja lasit tilat-tu, loppu oli tekniikkaa.

- Pidän tästä yli 1000 vuottavanhasta lyijykiskotekniikasta. Seon kunnon käsityötä lasin leikkaa-misineen ja kiskojen tinaamisi-neen, Alexander mainitsee työnsäääreltä.

Kun ikkunat ovat paikoillaan,on mahdollista tarkastella niidensuhdetta valoon.

- Takana oleva lasi on karhea,mikä syö vaikutusta. Ne voisi ehkävaihtaa toisenlaiseen, Alexandermiettii.

Kullattu kaksoiskotkaperimää historiastaYksi kabinetin erikoisuuksistaodottaa vielä tuloaan. Nykyinenvalkea ovi muuttuu puusepän te-kemäksi tammioveksi, jonka ikku-naan Alexander rakentaa lyijylasi-työn.

- Pysymme edelleen keisarilli-sessa aiheessa: ikkunaan syntyytummaa kobolttitaustaa vastenlehtikullalla kullattu kaksoiskotka.

- Oven kuvavalinta on jo etukä-teen aiheuttanut vähän penseyttä.Valamo on nykyään suomalainenluostari, mutta eihän juuriaan voikieltää. Vanha Valamo oli täysinvenäläinen luostari, vaikka olikinSuomen puolella, Alexander pe-rustelee.

Ikonografi tuntee hyvin luosta-rin historian ja keisarien yhteydetluostariin.

- Usein merkittävät henkilöt,kuten hallitsijat, ovat tukeneetluostareita. Vanha Valamo koro-tettiin 1800-luvun puolivälissävaatimattomammasta luostaristakorkeamman luokan luostariksi, jase oli Venäjän luostareiden joukos-sa hyvin arvostettu.

- Tiettävästi kuitenkin ainoas-taan Aleksanteri I vieraili siellä.Hän lahjoitti luostarin johtajalletimanteista ja smaragdeista raken-netun ristin, jota käytetään täälläsuurissa juhlissa.

Aleksanteri II puolestaan lah-joitti kulta- ja hopeaprokadisenjumalanpalveluspuvuston, jota säi-lytetään niinikään nykyisessä Va-lamossa.

- Ehkä viimeinen suora keisaril-linen kontakti vanhaan Valamoonoli Nikolai I:n pojanpoika, joka oliVenäjän armeijan ylipäällikkö,suuriruhtinas Nikolai Nikolaje-vits. Hänen rippi-isänsä asui Vala-mossa, ja hänelle Nikolai raken-nutti oman skiitan, pienen sivu-luostarin.

Ortodoksisen kirkon suhde ny-kyisiin vallanpitäjiin on nimelli-

sempi. Kuitenkin palveluksissarukoillaan aina esivallalle muunmuassa viisautta.

KirvesmiehenerikoisprojektiKabinetin muu työstäminen on ol-lut maanläheisempää. Kirkon-kylän kupeessa asuva kirvesmiesAntti Juvonen, jolle Valamo onvuosien varrella tarjonnut töitä ai-emminkin, on huolehtinut muistamuutostöistä sähköistyksiä lu-kuun ottamatta.

- Seinissä oli karkea rappaus, eli

se piti tasoittaa ja pohjamaalataennen tapetointia. Tapetti olikinhaastava, sillä se on hyvin herkkäpinnaltaan; vihreä väri uhkasi läh-teä juoksentelemaan, Antti kertoo.

Vanhan rakennuksen katto olinotkollaan, joten se vaati oikomis-ta. Haastavaksi Antti luonnehtiimyös katon panelointia.

- Piirustukset olivat valmiina,mutta vähän aikaa meni mittailles-sa, että mitenkäs tämän tekee, An-tia hymyilyttää.

Neljään sektoriin jaettu ja keski-kohtaan kapeneva panelointi ai-heuttaa illuusion, että katto koho-aisi keskeltä korkeammalle. Li-säksi valo taittuu paneeleissa niin,että katto näyttää eri osistaan eri-väriseltä riippuen mistä suunnastakatsoo.

Kabinetissa vain lattia jäi ennal-leen. Suomalaista graniittilattiaavoi luonnehtia ikuiseksi.

- Onhan tämä ollut mielenkiin-toinen ja erilainen työmaa, Anttituumii. Tavallisimmin kirvesmie-hen tapaa rakentamassa omakoti-taloja sekä kesäasuntoja, alustaloppuun saakka.

Esteettisyyttäaskeettisuuden rinnallaAlexanderia siteeraten: joku voiajatella, että kaikki edellä mainittuon rahan haaskausta.

- Ei se sitä ole. Henkisesti ko-hottavaan ympäristöön kannattaasatsata. Luostarithan ovat aina ol-leet kulttuurin vaalijoita niin idäs-sä kuin lännessä.

Alexander kuvaa luostaria maal-lisella termillä ”hengellinen huol-toasema”.

- Vaikka luostarin peruselämäon askeettista, ei se sulje pois sitä,etteikö ulkoisuus voisi olla esteet-tisesti miellyttävää ja kohottavaa.Ihminen elää kuitenkin kaikillaaisteillaan; on hyvä antaa kaikilleparhaita mahdollisia virikkeitä.

Kabinetin viimeisen päälle mie-tityn ulkoasun mahdollisti yksityi-nen rahoittaja.

Keisarikabinetti ei ole pyhitettytila, joten se on kaikkien käytössä.

Trapesan

Tummanvihreät kul-takuvioiset tapetit,käsintehdyt lyijylasi-ikkunat, kolmiulot-teiselta vaikuttavakatto, antiikkikalus-teet. Valamon Trape-san keisarikabinettihenkii tsaarinaikaistauusrenessanssia.

Antti Juvonen lopetteli keisarikabinetin remonttia naulaamalla laipio-listoja paikoilleen.

Alexander luonnehtii lasia eläväksi materiaaliksi, jonka väri ja voimak-kuus muuttuvat jatkuvasti valon, vuodenajan ja taustan mukaan.

Senjan Tallilla on pian ratsastettu 10 vuotta

Harrastuksestatuli

Syksyllä vuonna 2000 Senja jaMatti Eklund olivat kahden vai-heilla, mihin suuntaan lähteä ke-hittämään maatilaa.

- Meillä oli maitotila, mutta EU-säännökset olisivat vaatineet aikapaljon muutoksia. Minä ja tyttä-remme olimme harrastaneet rat-sastusta, ja se kiinnosti edelleen,Senja kertoilee.

Samoihin aikoihin Köntännie-men talli Kermassa lopetti, ja kunMatti kävi vieraalla töissä, perhepäätti muuttaa tuotantosuuntaa.Lehmät vaihtuivat hevosiin ja ai-empi harrastus työksi.

Tienvarteen ilmestyi kyltti: Sen-jan Talli.

Viisi eläintäratsastuskäytössäEklundeilla on yhdeksän omaa he-vosta, joista neljä suomenhevostaon tällä hetkellä ratsastuskäytössäja yksi kantavana. Ratsastaa voimyös ponilla.

Koska raviharrastus on perheellemieluista, talleissa asuu kolme läm-minveristä, joista kaksi varsoo tänävuonna.

- Lisäksi meillä on jatkuvasti vie-raita hevosia täysihoidossa, tällähetkellä niitä on kolme. Hankinniille ruoat, hoidan karsinat ja tar-haan, mutta omistajat hoitavat

eläinten liikuttamisen.Tallit ovat täynnä, ja Senjan mie-

lestä nykyinen määrä riittää. Teke-mistä on yhdelle naiselle ihan tar-peeksi. Puoliso toki auttaa ja sa-moin tyttäret ollessaan kotona.

- Vieraalle työntekijälle olisi kau-siluontoisesti tarvetta, mutta tä-mänkokoisella tallilla vierasta eikannata pitää. Toisaalta alan kou-lunkäyneitä ratsastuksen opettajiaon vähän tarjolla, koska vakituistatyöpaikkaa ei ole mahdollista tarjo-ta.

Aiempina kesinä tilalla on järjes-tetty ratsastusleirejä, joille Senjapalkkasi ulkopuolisen pitämään

tunnit. Hän itse huolehti tuolloinleiriläisten majoituksesta ja muoni-tuksesta.

Viime kesänä Senja luopui leiri-en pitämisestä, eikä niitä ole ohjel-massa tulevanakaan kesänä.

- Kursseja sen sijaan järjestänmielelläni, koska voin pitää niitäitse. Yleensä kurssit ovat olleet kol-men päivän pituisia.

Kursseilla voi painottaa esimer-kiksi koulu- tai esteratsastusta. Pie-nimpien hevostyttöjen keskuudes-sa hoitokurssit ovat olleet suosittu-ja. Niillä totutellaan eläimiin jaopetellaan ratsastuksen alkeita tun-nin verran päivässä.

Senja on oppinut hevosten kou-luttamisen työtä tekemällä.

- Aiemmin ratsastin itsekinenemmän ja kävin joitakin kertojavalmennuksessa, mutta myöhem-min kumpaankaan ei ole riittänytaikaa, vaikka mieli olisi tehnyt kou-luttautua.

Koska Senjan Talli ei ole SuomenRatsastusliiton jäsentalli, tuntienpitäjiltä ei vaadita alan tutkintoa.

Tunteja viitenäpäivänä viikossaSenja pitää ratsastustunteja läpivuoden. Tilalla ratsastetaan keski-määrin viitenä päivänä viikossa.Peruskaudella vain keskiviikkoisin

ja lauantaisin ei ole tunteja.- Tiistaisin meillä käy tyttöjä

hoitamassa hevosia. He harjaavathevoset ja satuloivat ne tunteja var-ten valmiiksi. Itse he ratsastavatsitten toisena päivänä, Senja ker-too.

Ratsastustallin elämä on kuiten-kin kausiluontoista. Kesällä loma-laiset hakevat tekemistä, ja syksyllätalleille ilmaantuu uudesta harras-tuksesta kiinnostuneita.

Talvikausi on hiljaisin. Lisäksitänä talvena monet tunnit oli pe-ruttava kovan pakkasen takia.

Koulua aloittelevatnuorimpiaSenjan Tallin asiakkaat tulevat

kesälomakautta lukuun ottamattaHeinävedeltä. Suurin osa ratsas-tuksenharrastajista asuu kirkon-kylässä, josta tallille on matkaa vainkuutisen kilometriä.

- Nuorimmat ovat 7-8-vuotiaita,mutta keski-ikäisiäkin käy. Poikiahevosen selässä näkee harvoin,Senja mainitsee.

Ratsastusharrastuksen aloitta-miseen ei ole alaikärajaa, mutta allekouluikäisten voi olla hankalaaopetella toimimista hevosen kans-sa.

- Ainakin pitäisi jo ymmärtääoikean ja vasemman ero, Senja täs-mentää.

Joskus tallilla on käynyt ratsasta-jia myös Leväniemen toimintakes-kuksesta. Heillä pitää olla muka-

naan avustaja, joka auttaa hevosenselkään asettautumisessa ja taluttaahevosta ratsastuksen aikana.

- Varsinaisia terapiahevosiameillä ei ole, mutta ratsastaminentekee joka tapauksessa hyvää mie-lelle ja tasapainolle.

Varusteiden puute ei ole este, josratsastamista haluaa ensiksi vainkokeilla. Jokaiselta löytyy kotoakannalliset kengät ja joustavat hou-sut, ja tallilta voi vuokrata kypäränja turvaliivin.

Rämpimistä, mutta mieluisaaHevostilaa on rakennettu vaiheit-tain 10 vuoden aikana. Senja onhyvillään, että puitteet ovat nytkunnossa. Viimeisimpänä valmis-tuivat uudet oppilas- ja satulahuo-neet.

- Koska tallit rakennettiin van-haan navettaan, niin ainahan kor-jaamista on.

Tallit mitoitettiin valmiiksi EU-säädösten mukaiseksi, vaikka pa-kollisia muutokset ovat vasta vuon-na 2014. Esimerkiksi karsinoidenkoko määräytyy kunkin hevosensäkäkorkeuden mukaan ja käytävil-lä sekä oviaukoilla on omat mitta-vaatimuksensa.

- Tallit tarkastetaan kerran vuo-dessa. Minusta se on hyvä asia, kos-

ka on niitäkin yrittäjiä, jotka pitäväteläimiä huonoissa tiloissa, Senjamiettii.

Vaikka oleelliset investoinnit ontehty, tallitoiminnasta saatava tuloei tahdo pysähtyä kohdalle.

- Apulantojen ja kuivikkeidenhinnat ovat kohonneet, ja heinienpaalaamisesta maksamme vieraal-le. Ratsastustuntien hintoja ei kui-tenkaan voi nostaa samassa suh-teessa.

- Kun Matti oli vieraan palveluk-sessa, tätä saattoi harrastaa. Nyttätä työtä voisi kuvailla rämpimi-seksi, Senja huokaa.

Toki yrittäjällä on käynyt mieles-sä, mitä muuta nykyisen työn ohellavoisi tehdä elantonsa eteen, muttayhtälö on vaikea.

- Yksin ei ehdi tehdä muuta jakuten todettua, vierasta ei kannatapalkata. Elämysretkille voisi ollakysyntää, mutta niidenkään järjes-täminen ei onnistu yksin.Senja myöntää, että hevostalliyrit-täminen on raskasta. Mutta päivit-täistä urakkaa keventää, että hänyksinkertaisesti tykkää tehdätyötään.

Kolme alakouluikäistä tyttöä ratsastaa kentällähämärtyvässä illassa. Sakeahko lumisade ei tunnu haittaavan ratsuk-koja. Ympäri vuoden aukiolevalla Senjan Tallillaharrastetaan ratsastustalähes joka päivä.

Vain kova pakkanen estää pitämästä ratsastustunteja, ei esimerkiksilumipyry. Tässä ratsastustunnilla Laura (edessä) ja Vinse sekä EllinooraJasmiinan selässä.

Lempeä suomenhevonen Mertsikuten muutkin suomenhevosetovat olleet Senjan Tallilla senperustamisesta asti. Senja on olluthevosten kanssa tekemisissäpikkutytöstä asti.

Kyltit osoittavat kunkin hevosenkarsinan. Cindy on yksilämminverisistä, joka odottaakolmatta varsaansa.

16-18.7.2010

Piirtämisestä

Kaisan opiskelukaupunki järjestiviime vuonna Siisti Kuopio -kam-panjaan liittyvän logokilpailun.Kaisa sai idean, osallistui ja voitti.

- Idea tuli harjoitustyöstä, jokaoli mainos kaupungille. Värimaa-ilma löytyi luonnosta, ja nuoli ku-vaa kierrättämistä. Logo saattaakylläkin vielä muuttua, sillä ke-hitän sitä opettajani kanssa, Kaisakertoo.

Nelisen vuotta sitten Kaisasuunnitteli etiketin Felix-ket-

supille ja oli yksi kolmesta palki-tusta. Muutaman vuoden takaaon myös palkinto maatalousnäyt-telyn postikorttikilpailusta.

- Kilpailutöitä on sisällä nytkin,Kaisa vihjaisee tuloksia odotellen.

Kilpailukutsut löytyvät yleensäjoko Internetin tai koulun kautta.Joskus idea välähtää silmien edessäoitis, joskus se vaatii haudutteluaja luonnoksia luonnosten perään.

Medianomin on erotuttavaPiirtämisen lahja johti myös hake-maan Pohjois-Savon ammattikor-keakouluun medianomiopiskeli-jaksi. Kaisa oli yksi 22:sta, jotkapääsivät sisään noin 450 hakijanjoukosta kolmipäiväisten pääsy-kokeiden ja ennakkotehtävien pe-rusteella.

Alan valinta ei kuitenkaan ollutyksiselitteinen, sillä myös liikuntaja hoitoala kiinnostivat. Lukionopinto-ohjaaja saa Kaisalta kiitos-ta kiinnostavien vaihtoehtojenkartoittamisesta.

- Ensimmäinen vuosi oli yleistäopiskelua, ja harkitsin jo hakemis-ta muualle, sillä mitään uutta ei

tuntunut tulevan vastaan. Muttatämä toinen vuosi on ollut paljonmielenkiintoisempi, kun pääsim-me opiskelemaan ammattiaineita.

Opinnot ovat sisältäneet muunmuassa yritysgrafiikkaa, julkaisu-suunnittelua, taittoa ja painotuot-teiden laatimista.

- Aiemmin en ollut kovin inno-kas istumaan tietokoneen äärellä,mutta nyt päätteellä saattaavierähtää koko päivä. Erityisestihaluan oppia käyttämään alallatarvittavia ohjelmia kunnolla.

Neljän vuoden opinnot ovat siispian puolivälissä. Ensi syksyksiKaisa haluaisi lähteä vaihtoonBarcelonaan, ennen kuin edessäovat työharjoittelu ja lopputyöntekeminen.

Työmahdollisuudet ovat vielähämärän peitossa, mutta Kaisaajattelee tekevänsä töitä esimer-kiksi mainostoimistossa tai kuvit-tajana.

- Medianomeista on ylitarjon-taa, joten sinun täytyy osata asiasija erottua joukosta. Ehkä etsinaluksi töitä Kuopiosta, sillä olenviihtynyt täällä hyvin. Etelä-Suo-messa tosin olisi enemmän tämäalan töitä tarjolla.

Toisen vuoden media-nomiopiskelija KaisaKokolla ei ole kynnystäosallistua piirustus- jasuunnittelukilpailuihin.Silloin, kun menestystätulee, poikii se yleensävähän opiskelurahaa jakannustaa alalla eteen-päin.

Vapaa-aikoinaanKaisa liikkuu pal-jon, mutta jatkaamyös kuvien teke-mistä. Opiskelura-haa hän hankkiipiirtämällä esimer-kiksi muotokuvia.

Savuton SohvaSakille - Sakki-logollaan Kaisasijoittui kaikilleavoimessa logon-suunnittelukil-pailussa toiseksi.

Siisti Kuopio-logon kehittelyäKaisa jatkaa vieläopettajansakanssa.

Asian nosti esille Juha Pelkonen,joka joulun aikoihin Lapissa hiih-dellessään alkoi miettiä, miksiHeinävedelle ei voisi rakentaa tii-vistä loma-asuntoaluetta Pääsky-vuoren maisemiin. Varsinkin talvi-matkailun elementit olisivat en-tuudestaan valmiina: laskettelu-rinne sekä oivat hiihto- ja moot-torikelkkareitit.

- Tammikuussa asiasta keskus-teltiin yrittäjäyhdistyksen halli-tuksessa ja innostusta oli havaitta-vissa. Otin yhteyttä kunnanjohtajaRiitta A. Tilukseen, joka oli mu-kana seuraavan hallituksen koko-uksessa, Juha kertoo.

Maaliskuun kokouksessa yrit-täjät päättivät lähteä ajamaan asi-aa.

Monien mahdollisuuksien aluePääskyvuorella on voimassa olevaranta-asemakaava, jossa noin 20hehtaarin alueelle on merkittyrunsaat 40 rakennuspaikkaa kuu-teen kortteliin. Tonteilla on ra-kennusoikeutta noin 125 neliönverran.

Alueen rakentaminen vaatisitarkennetun asemapiirroksen sekäkunnallistekniikan vetämisen alu-eelle. Ajatuksena on ollut, ettäkunta rakentaisi infran, jonka kus-tannukset sidottaisiin tonttienhintoihin.

- Mökit voisivat olla hyvinkinerilaisia. Osa voisi olla yksin-omaan vuokramökkejä, osa loma-osakkeita, osa yksityisomistukses-sa ja omassa käytössä tai osinvuokralla olevia loma-asuntoja,Juha miettii. Kaikki vaihtoehdotja uudet ideat ovat tässä vaiheessamahdollisia.

- Alue tarvitsisi totta kai huol-toyhtiön, joka huolehtisi alueenkunnossapidosta, markkinoinnis-ta ja mökkien vuokrauksesta. Yk-sityiset voisivat halutessaan ostaayhtiöltä palveluja.

Kaavaan on merkitty yhteistenpalvelujen alue, eli siihen voisi ra-kentaa huoltorakennuksen, jostakäsin toimisivat myös alueen oh-jelmapalvelut.

Kaava-alueen rantaan pääseeveneillä, mutta satamapalvelut oli-si rakennettava.

- Heinävedellä on puutetta ve-neiden talvisäilytyspaikoista, sel-lainenkin alueella voisi olla. Täälläon myös kaivattu majoitusta ret-keilijöille, uskon, että alueella olisitilaa siihenkin, Juha näkee.

Yrittäjien kaavailuja tukee kun-nanhallituksen viime keväänä hy-

väksymä kirkonkylän ja ympäris-tön ilmeen vetovoimaisuuden pa-rantamissuunnitelma. Matkailunkehittämiseen painottuvassasuunnitelmassa Pääskyvuorestamainitaan, että se on kunnan tal-vimatkailun kehittämiskohde, jakaavoitetulla alueella toimii loma-kylä. Näkymät on ulotettu vuo-teen 2020.

Loma-asuntomessut?Alueen rakentumista saattaisivauhdittaa, jos Heinävesi saisiPääskyvuorelle loma-asuntomes-sut. Kunnanjohtaja ja Juha ovatolleet yhteydessä Suomen Asun-tomessujen toimitusjohtaja PasiHeiskaseen, joka kiinnostui aja-tuksesta.

Loma-asuntomessuja on järjes-tetty lähes vuosittain. Seuraavatmessut ovat Mäntyharjussa ensivuonna. Loma-asuntomessujenkävijämäärä on vaihdellut noin40 000:sta runsaaseen 65 000:een.

Kunnanhallitus käsitteli asiaamaaliskuun 22. päivän kokoukses-saan. Kunnanhallitus päätti kut-sua Pasi Heiskasen tutustumaan

Pääskyvuoren alueeseen ja keskus-telemaan toteuttamismahdolli-suudesta.

Toteutuessaan loma-asuntoalu-een rakentaminen toisi Heinäve-delle pitkäksi aikaa töitä ja toi-meentuloa monille rakennusalanyrittäjälle. Samalla sen on katsottulisäävän kunnan vetovoimaisuuttaja matkailijavirtoja.

Kunnalla on Pääskyvuo-ren kupeessa noin 20 heh-taarin maa-alue, joka kaa-voitettiin 1980-luvulla lo-ma-asuntoalueeksi. Kaavaon edelleen voimassa.Nyt on herännyt idea alu-een toteuttamisesta, jakunnasta on alustavastinäytetty vihreää valoa.

Idea lomakylästä Pääskyvuorelle onherätetty uudestaan henkiin

- Musiikki on aina kuulunutvahvasti elämään, niin eihän sitäosannut lukion jälkeen hakupape-reita postitellessa muuta ratkaisuatehdä kuin hakea musiikkialalle.

Maiju opiskelee kolmatta vuottaJyväskylän yliopiston Musiikinlaitoksella musiikkikasvatusta jaopettajankoulutuslaitoksella luo-kanopettajaksi. Lisäksi hän opis-kelee myös Kuopiossa Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia, yh-tenä opettajanaan mm. toinenheinäveteläinen, urkutaiteilija Jaa-na Ikonen.

Aiemmat musiikkiopinnot ovattuottaneet taskuun jo muusikontutkinnon pianosta ja viulusta Jo-ensuun Konservatoriolta.

Opinnoillaan Maiju koettaavarmistaa, että tulevaisuudessariittää töitä. Pelkkä musiikkiala onriskialtista, mutta kouluissa ope-tettavia lapsia riittää aina, eikä ur-kupenkeille ole nykyisin tungosta.

- Opiskeluista olen tykännytvallan paljon käytännönläheisyy-den vuoksi. Lisäksi porukka onsamanhenkistä, joten laulu raikaakäytävillä ja soitto soi, Maiju iloit-see.

Aktiivista aikaa WienissäParhaillaan Maiju on vaihdossaItävallassa, Wienin opettajakor-keakoulussa. Osana opintojaanhän tekee siellä opetusharjoitteluapaikallisessa koulussa.

- Oppilaat ovat 10-14-vuotiaita,ja heidän joukossaan on paljonmaahanmuuttajia ja erityisoppi-

laita. Heille musiikin tunnit ovatparhaimpia tunteja viikossa; mu-siikki toimii ikään kuin terapeut-tisena välineenä, kun mikään muukoulussa ei enää maita.

Maiju onkin kokenut harjoitte-lunsa paitsi raskaana ja haasteelli-sena, myös silmiä avartavana ja

palkitsevana.Musisointi ei ole unohtunut

Wienissäkään, sillä Maiju pääsikoesoittojen kautta soittamaansinfoniaorkesteriin.

- Lisäksi minulla on täällä muu-tama viuluoppilas. Opetus toimiivaihtoperiaatteella: minä opetan

viulunsoittoa, he minulle saksaa.

Esiintymisistä uutta virtaa- Olen erittäin kiitollinen kaikistasoittomahdollisuuksista, joitaHeinävedellä on vuosien varrellatarjoutunut. Kotikunnan esiinty-misissä on aina oma tunnearvonsa.Erityisellä lämmöllä Maiju muis-taa Varistaipaleen puistokonsert-teja, joissa soittamisesta hän haa-veili jo pikkutyttönä. Viisi vuottasitten haave toteutui ensimmäisenkerran ja viime kesänä hän nousilavalle yhdessä konsertin isän, sel-lotaiteilija Seppo Laamasen kans-sa.

- Niin kotipaikkakunnan kuinmuidenkin esiintymistilaisuuksi-en kautta olen saanut paljon ar-vokkaita kokemuksia ja oppia am-mattilaisilta. Näiden kokemustenja tunnelmien avulla jaksaa yhäuudestaan raahautua nuottipinonkanssa harjoittelemaan, vaikkakuinka väsyttäisi.

Maiju iloitsee, että voi jo nytsijaistaa kanttoreita, ja opiskelijal-lehan viikonlopputyöt sopivat.Kotiseurakunnan lisäksi urkupen-kit ovat tulleet tutuiksi muun mu-assa Varkaudessa ja Jyväskylässä.

Maiju ei voisi kuvitella elämään-sä ilman musiikkia.

- Se on parasta mitä tiedän javahvasti läsnä jokapäiväisessäelämässä. Toisaalta, jotta siitä voinauttia, tarvitaan myös muuta te-kemistä ja hiljaisuutta.

Haastatteluhetkellä Simolla oliarmeijasta jäljellä 111 päivää. Kunpäivät ovat kesällä täynnä, takanaon 12 kuukauden koulutusrupea-ma.

- Hyvin on sujunut, ei ole ollutongelmia. Eikä haittaa, että olenintissä täydet 12 kuukautta – ehkäpelkän kuuden kuukauden jälkeenkaikki asiat eivät olisi olleet hans-kassa.

Aliupseerikoulu on hiljattainpäättynyt, ja Simon takkiin onkiinnitetty alikersantin natsat.Johtajakoulutus on käyty, ja soti-lasvalan jälkeen jääkäreiksi ylen-neiden alokkaiden kouluttaminenjatkuu.

- Kouluttaminen on ollut muka-vaa ja opettavaista. Siinä on huo-mannut, että miten pienet asiat

vaikuttavat siihen, kuka vaikuttaanohevalta ja kuka ei. Välillä olenmiettinyt, että miltähän sitä itsenäytti tuossa vaiheessa…

Suurin osa koulutettavista tekeeasiat niin kuin käsketään. Muttaon Simolle tullut vastaan heitäkin,joita ei oikein miellytä, kun sa-manikäinen kaveri käskyttää.

Kamiinan lämpö arvossaanSimon aselaji on panssarintorjun-ta. - Sen puolen koulutusta onollut niin paljon, että asiat osaavarmasti unissaankin. MuttaAuK:ssa oli yllättävän vähän kou-luttamisharjoituksia, minusta sii-nä olisi kehittämisen paikka.

Hyvänä Simo on kokenut, ettäjohtajana on saanut ideoitaan tuo-tua esille, ja niitä on ollut lupakokeillakin. Alokkaille esimerkik-si opetettiin raskaan singon käyt-töön liittyvät tulikomennot kir-joittamalla ne lappusille, joita lii-mattiin sitten pitkin wc:idenseiniä. Mieleen olivat kuulemmajääneet.

Ensimmäiseen puoleen vuoteenmahtui neljä taistelu- ja kolmeampumaleiriä, joiden pituudetvaihtelivat kolmesta kuuteen päi-vään.

- Yhdellä taisteluleirillä oli pak-kasta -20 asteesta 30:een, eikä siel-lä voinut olla koko aikaa täydessävaatetuksessa, kun ei tiennyt, mitätulee vastaan. Voit vaikka joutuayöllä juoksemaan kolme kilomet-riä eli ensin tulee hiki ja sitten vilu.

Sillä leirillä oppi arvostamaan ka-miinan lämpöä.

Armeijan vaatetusta Simo kiit-telee sukkia ja hanskoja lukuunottamatta. Kotoa tuodut villasukatolivat tänä talvena olleet todellatarpeen.

Kunto heikentynyt?Kontioranta osoittautui hyväksiarmeijankäyntipaikaksi jo sen ta-kia, että Simo pelaa jalkapalloaJoensuun Jipon kakkosjoukkuees-sa. Kaikissa harjoituksissa ei oleollut mahdollista käydä, mutta il-taharjoituksissa kuitenkin sekätärkeimmissä peleissä.

- Tuntuu vain, että kunto onheikentynyt intin aikana, Simo ar-velee. Huolimatta siitä, että vapai-den aikana hän suuntaa sotilasko-din sijaan uimaan, punttisalille taisählyä pelaamaan.

- Kontiorannassa on onneksihyvät mahdollisuudet harrastaakaikenlaista.

Viikonloppuvapaita heltiääkoulutuksen tässä vaiheessa jo pa-remmin. Käytännössä yksi viidestäviikonlopusta on kiinni.

- Peruskoulutuskaudella ensim-mäisestä kahdeksasta viikonlo-pusta viisi oli kiinni, oli vähänhuonoa tuuria. Jos kolmekin viik-koa on kasarmilla yhteen putkeen,niin alkaa sapettaa.

Kun armeija päättyy, Simo ehtiiviettää tutuissa maisemissa muu-taman kuukauden ennen muuttoaJyväskylään. Hän lähtee opiskele-maan rakennustekniikkaa ammat-tikorkeakouluun.

Simo Kinnuselle armeijan käynti oli itsestäänselvyys

Intti ennen inssiopintojaViitalahdesta kotoisin ole-va Simo Kinnunen on hy-villään, että pääsi armei-jaan heti lukion jälkeen.Eikä armeijan jälkeenkääntule pitkää taukoa, silläopiskelupaikka odottaaJyväskylässä.

Simo Kinnunen uskoo, että armeijassa saadusta johtajakoulutuksestaon hyötyä myöhemmin elämässä.

Musiikki on vienyt MaijuKoposen mennessään. Seon läsnä jokapäiväisessäelämässä ja parasta, mitäMaiju tietää.

Maiju Koponen valmistuu luokan- ja musiikinopettajaksi sekä kirkkomuusikoksi

Ei elämää ilman musiikkia

Maiju Wienissä: "Saisinko jotainneuvoja, herra Beethoven?".

Laskettelu ja liikunta toimii vas-tapainona musiikille. KuvassaMaiju laskettelee Alpeilla Inns-bruckissa.

30.3.2010

• Kustantaja: Radio ja Kuva Ky• Painosmäärä: 5 600 kpl• Ilmoitushinta: 1,10 €/pmm + alv. 22%, sisältää värit• Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön• Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Päätoimittaja jakustannusvastaava:Juha Pelkonen/Radio ja Kuva KyPuh. 0400 271 735radio.kuva@co.inet.fi

Ulkoasu, taitto,ilmoitusvalmistus,tekninen toteutus:Pekka UtriainenPuh. 0400 475 100pekka.utriainen@pp2.inet.fi

Toimittaja:Anna-Mari TyyriläPuh. 050 533 2994, tyyrila@viestilinja.fi

Heinäveden sotaveteraanimatrik-kelin työstäminen jatkuu. Tieto-jen kerääjät ovat kulkeneet kylilläpitkin talvea jututtamassa veteraa-nien omaisia ja vanhempia kyläläi-siä, jotka muistavat mistä taloistasotiin on lähdetty.

Kun Heinävedelle tullaan ke-vät- ja kesäreissuille synnyinmai-semiin, kannattaisi katsoa vanhojavalokuva-albumeita, löytyisiköniistä sota-ajan kuvia. Matrikke-liin kaivataan erityisesti veteraani-en ja lottien henkilökuvia.

Edelleen kirjaa varten etsitäänrintamalta lähetettyjä kirjeitä jakortteja sekä siellä kirjoitettujapäiväkirjoja ja piirrettyjä kuvia.Materiaalia on tarkoitus käyttääkirjaan tulevissa artikkeleissa.

Jos tiedätte, että suvussanne onollut sodan käyneitä, eikä teihinole vielä otettu yhteyttä, paikalli-sen tietojen kerääjän yhteystiedotlöytyvät esimerkiksi Martti Tör-höseltä, puh. 0400 462 437.

Sota-ajan tietojahaetaan edelleen