Helmikuu 2007 Terveyden ja kunnon puolesta ulkona leikittiin, hän sanoo. Mutta nykyisin tarvitaan paljon enemmän liikunnan harrastamista kuin ennen, koska päivittäiseen elämään

Vähäisen liikunnan kustannukset koostu-vat suorista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista sekä epäsuorista, lähinnä työn tuottavuuden heikkenemisestä aiheu-tuneista kuluista. Laskelma kustannuksista perustuu liikkumattomien määrän ja liik-kumattomuuteen liittyvien terveysvaarojen kustannusten arviointiin.

UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mu-kaan suomalaisista työikäisistä noin 40 % liikkuu vähemmän kuin suositellaan. Tästä aiheutuu vuosittain noin 200 miljoonan eu-ron kulut, joita kerryttävät sydän- ja veri-suonitaudit, kakkostyypin diabetes, demen-tia ja lonkkamurtumat.

”Miljoona liian vähän liik-kuvaa työikäistä aiheuttaa siis kaksi miljoonaa yli-määräistä poissaolopäivää vuodessa.”

Fyysinen passivisuus lisää sairauspoissaolo-ja noin kaksi päivää vuodessa. Miljoona liian vähän liikkuvaa työikäistä aiheuttaa siis kak-si miljoonaa ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa. Palkkakustannuksiksi muutettuna tämä vastaa noin 400 miljoonan euron kus-tannuksia vuodessa. Kilpailukykyä voidaan siis tehostaa myös terveyttä parantamalla – ei vain irtisanomalla henkilökuntaa.

Mikael F

Fyysinen passivisuusmaksaa satoja

miljoonia euroja vuosittain

Ter

veyd

en ja

kun

non

puol

esta

Helmikuu2007

Tuomo Jantunen (sit.)liikuntaneuvos, toiminnanjohtaja

www.jantunen.fi

Mikael Fogelholm,ravitsemustieteiden dosenttiUKK-instituutin johtaja

www. mikaelfogelholm.fi

TERVEYTTÄ JA KUNTOA PÄÄTÖKSIIN EDUSKUNNASSA

sivu 3Terveyden huippuasiantuntija

eduskuntaan

ladun avaaja

Eduskuntaan kunnon tekijä,

sivu 2

1,5 miljoonaa suoma-laista (TNS Gallup 11/2006) ei voi olla väärässä. Sauvakävelys-sä on sitä jotain, jolle on ollut sosiaalista ja fysiologista tilausta. Kiitos jo aikaisemmin koettujen vähälumisten talvien ja urheilijoi-den kesäharjoittelun, paimenien ja vaeltajien sekä rohkeiden ja kek-seliäiden kuntoliikun-nan puolestapuhujien, sauvakävelystä on tullut yleisesti hyväksytty liikuntamuoto. Suk-seton kävelijä ei enää herätä edes kummas-tusta. Vastaantulijoiden hymytkin johtuvat vain arvostuksesta, tunnus-tuksesta ja lajin tiedos-tetusta tehokkuudesta. Mikä parasta, se tuntuu sopivan kaikille.

Tahkomaisen ennakkoluulottomuuden innoitustaVuonna 1988 Olympiastadioninkupeessa paljastettiin Lauri ”Tah-ko” Pihkalan patsas. Tahkon kun-niaksi oli tarkoitus järjestää hiih-tokulkue, mutta lumettomuus muutti suunnitelmia. Kulkue kyllä hiihti alkuperäisen suunnitelman mukaan Maunulan Majalta Olym-piastadionille, mutta ilman suksia. Sauvakävely oli syntynyt.

1,5 miljoonaa

suomalaista ei voi olla väärässä.Alku aina hankalaaSauvakävelyä kehiteltiin ja mark-kinoitiin läpi 1990-luvun. Vaikka se oli mainio ratkaisu Etelä-Suomen vähälumisten talvien liikuntaongel-miin, läpimurto sai vielä odottaa itseään. Lajin kehittymistä nykyisiin

mittoihinsa oli edistämässä eten-kin Suomen Latu ja sen toimin-nanjohtaja Tuomo Jantunen sekä urheiluopistot, jotka aktiivisesti alkoivat hyödyntää sauvakävelyä kilpaurheilijoiden harjoittelussa ja yritysten tyky-toiminnassa.

Tuotekehittelyn kautta menestykseenLiian pitkät suksisauvat muo-dostuivat yhdeksi esteeksi lajin yleistymiselle, mutta onneksi väli-nevalmistaja Exel aloitti aktiivisen tuotekehittelyn, jonka tulokse-na suksisauvoista tuli paremmin käteen sopivia sekä lyhyempiä, ja sompakin sai uuden muodon. Teräksinen piikki ratkaisi kulumis-ongelman kovilla kävelyalustoilla. Väline oli syntynyt ja laji sai uuden mahdollisuutensa.

”Sukseton kävelijä ei enää herätä edes kummastusta.”

Suksettomasta Suksettomasta hiihdosta tuli hiihdosta tuli koko kansan lajikoko kansan laji

”Parasta sairauksien hoitoa on niiden ennaltaehkäisy. Terveysliikunta tarjoaa kaikille mahdollisuuden ylläpitää omaa terveyttään ja kuntoaan.”

To

imit

us:

��C

ocoS

tyle

I

Pääto

imit

taja

t:

Tuom

o Ja

ntun

en ja

Mik

ael F

ogel

holm

I

Ulk

oasu

& t

ait

to:

hink

u.co

m

I K

uvat:

A

nter

o A

alto

nen,

Vei

jo H

ämäl

äine

n, T

uom

o Ja

ntun

en, S

tudi

o H

eikk

i Tuu

li, SL

:n a

rkis

to, K

uvat

tuje

n om

at a

rkis

tot

I P

ain

op

aik

ka:

Leht

i-Yht

ymä

I L

evik

ki: 5

30.0

00 k

pl

“Ulkona liikkuminen talvisessa maisemassa rentouttaa, virkistää ja edistää terveyttä.”

Vihrea _tabloid_PAINOVALMIS.indd1 1Vihrea _tabloid_PAINOVALMIS.indd1 1 6.2.2007 14:30:016.2.2007 14:30:01

Eduskuntaan kunnon tekijä,

Tuomo Jantusen ura Suomen Ladun johtajana on pitkä - 30 vuotta. Liikun-

taneuvoksen titteli ei ole turhasta tullut, sillä hän on kehitellyt ja toteuttanut

ällistyttävän paljon myös todeksi muuttuneita liikuntaideoita. Nyt hän pyrkii

eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä sitoutumattomana vihreiden ehdokkaana.

ladun avaaja

Jaakko Paavela, 67, Viestintäneuvos, varatuomari

Susanna Suutarla, 39, Varhaiskasvattaja

• Terveysliikuntaan panostaminen on sijoittamista tulevaisuuteen niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.

• Paino sairauksien ennaltaehkäisyyn jo ennen kuin hoitopaikkoja tarvitaan

• Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus kuntoilla ja liikkua lähellä kotiaan, turvallisesti ja helposti. Edullisimmin tämä mahdollisuus taataan rakentamal-la ulkoilureittejä, latuja ja polkuja sekä kevyenliikenteenväyliä.

• Ilmastonmuutos ja energiakysymykset huomioon kaikessa päätöksenteossa.

• Jokamiehenoikeuksien säilyttäminen ja metsien saattaminen virkistyskäyt-töön tärkeää

• Ulkoilun ja liikunnan roolia päivähoi-dossa, kouluissa ja vanhusten hoidossa tulisi merkittävästi lisätä.

• Valtion ja kuntien panostusta siir-rettävä nykyistä enemmän kunto- ja terveysliikunnan suuntaan.

• Huippu-urheilukin kansalle tärkeää, mutta se pärjää hyvin liiketoimintana ja sponsorien tuella.

TUOMON TEEMOJA JA TAVOITTEITA

www.jantunen.fi

HELSINGISTÄ:

Tuomo Jantunen, 59 v.• Suomen Ladun

toiminnanjohtaja

• Liikuntaneuvos

• Liikuntatieteiden,

humanististentieteiden

ja liikuntakasvatuksen

kandidaatti

• Reservin majuri

• Latu & Polku -lehden

päätoimittaja

• Terveysliikunnan

ja ulkoilun puolesta

puhuja, sauvakävelyn

edistäjä

• Vuoden Kuntouttaja

2000, Kuntoutussäätiö

Toiminut vuosien ajan mm:Uudenmaan Virkistys-alueyhdistyksen valtuus-tossa ja hallituksessa

Suomen Retkeilymajajär-jestön hallituksessa

Tahko Pihkala –seuran hallituksessa

UK-kansallispuiston neu-vottelukunnassa

Suomalaisen Ryhtiliik-keen hallituksessa

Kansainvälisten tapahtu-mien johtajana

Konferenssien ja semi-naarien pääsihteerinä

Ohjaajana hiihdossa, sau-vakävelyssä, melonnassa, vaelluksilla jne

”Tulen tekemään kaikkeni, että ihmisiä kannustetaan liikku-maan ja heille tarjo-taan siihen helppo ja turvallinen mahdolli-suus lähellä kotia”

Järjestöstä eduskuntaan?Suomen Latu on sen verran suuri kansalaisjärjestö – 74.000 jäsentä ja 9 miljoonan liikevaihto – että sen johtaminen on toki ollut paljon muutakin uusien ideoiden kehittelyä ja niiden toteuttamis-ta: - Olen johtanut toimintaa ja tiedottamista, vastannut rahoi-tuksen hankkimisesta ja luonut yhteysverkostoja. Kai sitä voisi sanoa vaikkapa yrittäjähengeksi, hän naurahtaa.

Eläkkeelle lähdön kynnyksellä Jantunen haluaisi siirtää osaami-sensa suurempiin ympyröihin:- Moni on siirtynyt eduskunnasta jonkin järjestön johtajaksi, mutta itse haluaisin uida vastavirtaan.

Kuntoliikunta terveyden perustaErään totuuden pitäisi olla itses-tään selvä, mutta silti Tuomo Jan-tunen haluaa korostaa sitä varsin voimakkaasti: - Omasta tervey-destä huolehtiminen on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia.

Sitä voi hoitaa liikkumalla riittä-västi ympäri vuoden. Meille latu-laisille on tärkeää myös toisten liikuttaminen. Esimerkiksi Palohei-nän sauvakävelyilloissa on ohjaaji-en johdolla sauvonut 10 vuoden aikana 78.000 sauvakävelijää.

Vaikka Suomen kansa on nyt ter-veempi kuin koskaan ennen, ter-veysmenot kasvavat silti tasaises-ti. - Terveysmenojen kasvua voi hillitä parhaiten sillä, että kaikki kansalaiset pitävät huolta fyysi-sestä kunnostaan.

Vaihtoehtoja on paljon. Tärkeätä on kuntoliikunnan säännöllisyys, Jantunen sanoo.

Huomio lapsiin ja nuoriinHuolissaan Jantunen on varsinkin lasten ja nuorten koko ajan yhä vähäisemmästä liikunnan harras-tamisesta. Liikalihavuus uhkaa nuoria siinä kuin vanhempaakin väestöä.

- Kovin harvoin enää näkee ul-kona leikkiviä ja liikkuvia lapsia. Entisajan pihamaaliikunnan ovat korvanneet mm. erilaiset tieto-konepelit.

Jantunen ymmärtää varsin hyvin, että nykypäivän nuoria ei voi enää pakottaa vaikkapa hiihtä-mään tai juoksemaan hikilenkkejä. Joukkuepelit vetävät puoleensa. Hänen mielestään on myös hyvä, että syntyy muotiharrastuksia, joista hyvä esimerkki on vaikkapa skeittaus.

- Onhan se liikunnallisesti pal-jon vaativampaa kuin kymmenen tikkua, jota minun lapsuudessa-ni ulkona leikittiin, hän sanoo. Mutta nykyisin tarvitaan paljon enemmän liikunnan harrastamista kuin ennen, koska päivittäiseen elämään mahtuu vain vähän arki-liikuntaa.

Koulujen liikuntatunnit on supis-tettu minimiin. Jantunen pitääkin tärkeänä, että liikunnan opettajat ovat sekä taidollisesti että innos-tajina huippuluokkaa. Vähintään yhtä tärkeää on se, että lapset perivät vanhemmiltaan ja isovan-hemmiltaan myönteisen asenteen liikuntaan.

”Omasta terveydestä huolehtiminen on jokaisen ihmisen tärkein asia.”

Turvallisen liikkumisen puolesta- Jos minut valitaan eduskuntaan, tulen tekemään kaikkeni, että ih-misiä kannustetaan liikkumaan ja heille tarjotaan siihen helppo ja turvallinen mahdollisuus lähellä kotia, Jantunen sanoo.

Viime vuosina Jantunen on taitta-nut julkisuudessa paljon peistä ns. jokamiehenoikeuksien puolesta, johon pitää jatkossakin kuulua lupa liikkua, marjastaa ja leiriytyä metsissä.

- Ongelma on sitten erikseen, haluttaako ihmisiä enää liikkua metsissä niin kuin ennen. Siinäkin tarvitaan opastusta ja ohjaajia. Pa-rasta metsäliikunnan edistämistä on monipuolisten, hyvin merkit-tyjen ulkoilureittien rakentaminen ja ylläpito. Ongelmia tuo myös te-hometsähoito, jonka jäljiltä luonto on useita vuosia vaikeakulkuista. Jantunen ehdottaakin, että pitäisi kehittää sellaisia metsätyökoneita, jotka niputtavat hakkuutähteet. Sitten ne olisi helppo käyttää vaikka pellettien raaka-aineena.

Ilmastonmuutos vaatii tekojaJuuri ulkoliikunta ja sen kaikin-puolinen edistäminen on ollut Tuomo Jantusen sydämenasia hal-ki vuosikymmenien. Siksipä koko ajan todemmaksi käyvä ilmaston-muutos saa hänet huolestuneeksi. Eikä vain siksi, että sillä on omat haittansa myös luonnossa liikkujil-le. - Eduskunnassa ei pidä vain pu-hua, vaan siellä on ilmastonmuu-tos otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, hän sanoo.

Antero Raevuori

Lähiliikkuja liikkuu arjessaArki-, hyöty- ja luontoliikunnan kannatta-jana Susanna Suutarla karttaa autoilua ja ammentaa hyvää oloa työmatkapyöräilystä.

- Ekologisestakin näkökulmasta hyötylii-kuntaa tarvittaisiin enemmän. Kun elämä on kiireistä, on vaihdettu autoihin ja seura-ukset näkyvät kun katsoo ulos. Sataa vettä vaikka on talvi.

- Liikunnan määrä on vähentynyt; toimis-tossa työskennellessä ei tule luonnostaan liikuttua ja käytettyä omaa kehoa. Kiireen takia liikuntaharrastuksille jää vähemmän aikaa, Susanna pohtii.

Susanna uskoo, että liikunta on hyvinvoin-nin perusta ja kansanterveyteen olennai-sesti vaikuttava tekijä. - Vaikka ihmiset eivät tietoisesti ajattelisi liikunnan terveysvaiku-tuksia, se kuitenkin yhdistetään hyvinvoin-tiin, onnellisuuteen ja hyvään mieleen.

Uransa Susanna on tehnyt Luonnossa kotona -päiväkotien parissa. On tärkeää opetella liikkumaan jo lapsena, ja luonto tarjoaa siihen mainion ympäristön. - Luon-nossa lapset oppivat käyttämään kehoaan monipuolisesti, mikä puolestaan vaikuttaa älylliseen oppimiseen ja kehittymiseen.

Päiväkodit ja -hoitopaikat muuraavat pe-ruskiveä liikkumiseen liitetyille arvoille ja asenteille.

Tuomo Jantusen tukiryhmässä mukana ole-van Susannan mielestä Tuomo on liikunnan ja kansanterveyden käytännön asiantuntija. He ovat yhtä mieltä, että terveyteen on vaikutettava jo ennen kuin tarvitaan uusia sairaaloita ja hoitopaikkoja. Hän luonnehtii Tuomoa pitkäjänteiseksi tekijäksi, joka vie ideat käytäntöön asti.

Maarit J

Kuntoliikuntaan tarvitaan käytännön tekoja- On masentavaa nähdä tutkimustuloksia suomalaisten liikkumisesta. Kunto ja kan-santerveys horjahtelevat, joten terveyslii-kunnan merkityksestä on puhuttava, Jaak-

ko Paavela sanoo.

Hän on huolissaan siitä, ettei julkinen valta ole sisäistänyt kuntoliikunnan merkitys-tä. - Nuorten lihomisesta ja kakkostyypin diabeteksen yleistymisestä ollaan huoles-tuneita, mutta käytännön ohjelmia niihin vaikuttamiseksi ei ole laadittu. - Jos liikkuu nuorena, liikkuu vanhana.

Paavelan mielestä tulisikin satsata erityises-ti nuoriin. - Eikö tuntikehyksiä voida muut-taa niin, että nuoret liikkuisivat enemmän jo koulussa? Kehitetään uusia lajeja, jotka kilpailevat nuorten kiinnostuksesta.

Paavela korostaa, että liikkuminen ei vaadi kovia kustannuksia. Edullisinta on lähteä ulos kävelemään. Hän on itse hyvä esi-merkki: 5 km kävely kuuluu päiväohjel-maan. Myös monet tutut ovat huomanneet liikunnan positiiviset vaikutukset työssä jaksamiseen.

Kävelyn lisäksi Paavela hiihtää ja purjehtii, ja luonto on hänelle kuin suuri liikuntasa-li. Paavela muistuttaa, että liikunta ei yksin riitä vaan myös muilla elintavoilla on mer-kitystä terveyden ylläpidossa. - Jos ei syö hyvin, ei yksinkertaisesti jaksa liikkua.

Paavela näkee Tuomo Jantusen yhteistyöky-kyisenä terveyden ja kuntoliikunnan puo-lestapuhujana. Hän toivoo Tuomon vaikut-tavan eduskunnassa urheiluun ja liikuntaan varattujen tukien painottamista enemmän nuoriso- ja terveysliikuntaan. Asialla olisi kansantaloudellisiakin seurauksia.

Maarit J


”Terveen elämän tulisi olla kansalaismahdollisuus.”Sympaattinen terveysvaikuttaja on myös tuttu televisioesiintyjä. Hän osaa kertoa selvällä suo-men kiellä, kuinka rasvahapot vaikuttavat suon-ten kalkkeutumiseen, kuinka valmistaudutaan maratonille tai ehkäistään painon nousua.

Fogelholmin perhe on tottunut siihen, että isä kirjoittaa, esiintyy ja puuhailee monenlaista ko-tosalla. Mikael liikkuu paljon – rasteilla, Keravan naisvoimistelijoiden miesryhmässä, sauvakäve-lyllä, koiran kanssa lenkillä. Hän kuuntelee klas-sista musiikkia ja soittaa pianoa.

Koko perhe, vaimo Leila, 16-vuotias Sonja ja 19-vuotias Markus ovat kaikki monipuolisia lii-kunnan ja taiteen harrastajia.

Mikael on joutunut selittämään monelle, miksi kaiken ohella tähtää nyt eduskuntaan. Tytär sa-noo, että kaikki johtuu isän lähestyvästä viiden-kympin villityksestä.

Mies itse sanoo, että haluaa päästä vaikutta-maan suoraan eikä vain median kautta ja asian-tuntijaryhmissä.

Lihomisen ja sairastumisen syyt tunnetaan. Jos oppisimme elämään järkevästi, säästäisimme ratkaisevasti kalliita lääke- ja hoitokustannuksia. Terveyden edistämiseen ohjatut rahat tuottavat hyvin. Mutta tärkeintä on tietysti se, että terve-ys on osa elämänlaatua, johon kaikilla suomalai-silla pitäisi olla mahdollisuus.

Suomalainen väestö harmaantuu ja kansalaiset lihovat jo nuorena. Kakkostyypin diabetes ja muut elintapasairaudet kuormittavat jo nyt ter-veydenhuoltoa.

Siksi päätöksenteossa tarvitaan laaja-alaista ter-veyden ja hyvinvoinnin osaamista – sairauksien ja lääketieteen tuntemus ei riitä. Lähivuosina tehdään tärkeitä ratkaisuja.

Tukea ja tekojaJokainen valitsee omat elämäntapansa – mutta kaikille terveyden toteuttaminen ei ole yhtä helppoa. Väestöryhmien terveyserojen kaventa-minen onkin Mikaelin keskeisiä tavoitteita.

- Tarvitaan houkuttelevia liikuntapuistoja, kutsu-via pyöräteitä ja aktivoivia koulujen pihoja, jotta terveellinen eläminen on luontevaa. Niistä rat-kaisut tehdään, kun päätetään ympäristöpolitii-kasta, verotuksesta, liikennejärjestelyistä.

- Kansanterveys- ja kuntalaki velvoittavat mää-rittelemään, millä keinoilla eri sektorit voivat huolehtia asukkaiden terveydestä. Sen pitää nä-kyä kunnan strategiassa.

Nuorten arkeen vaikutetaan koulussa ja kodis-sa. Mikael sijoittaisi kouluun nykyistä enemmän hauskoja asioita, kuten liikuntaa ja taidetta.

Työikäisten hyvinvointia on tuettava työaikalaeis-ta, verotuksesta ja perhepolitiikasta päätettäessä.

Hän haluaisi aktivoida ikääntyviä hyvissä ajoin erilaisilla virikkeillä, jotta hoidon tarve siirtyisi mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen.

Terveyden edistämiseen voidaan panostaa tinki-mättä perinteisistä terveys- ja sosiaalipalveluista:

- Hyvinvointiyhteiskunnan kuuluu sekä tarjota ihmiselle mahdollisuudet hyvään elämään että antaa apua silloin, kun terveys tai talous pettää.

Liikkuminen tavaksi, ei pakkomielteeksiLiikunta ja luonto kuuluvat hyvän elämän ainek-siin, joita Mikael on valmis tarjoamaan jokaiselle.

Luonnossa liikkuminen inspiroi, suunnistusta rakastava ehdokas listaa.

Liikunta vaikuttaa painoon, verenpaineeseen ja kolesteroliin ja ehkäisee diabetesta ja sepelval-timotautia. Liikunta lisää lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja toimintakykyä ja ehkäisee selkä- ja nivelsairauksia.

Miksi sitten liikumme liian vähän, vaikka tiedäm-me hyödyt? Olemmeko vähän yksinkertaisia?

Emme me sen tyhmempiä ole kuin edelliset sukupolvet, mutta nyky-yhteiskunta on muut-tanut tottumuksemme epäterveiksi. Monet vempaimet helpottavat elämäämme emmekä tule käyttäneeksi omia lihaksiamme niin paljon, että saisimme kaiken meille tuputetun ravinnon kulutettua.

”Terveysvalistus ei riitä: ne, jotka tietoa kipeimmin tarvit-sevat, eivät lähetä kysymyksiä terveyspalstoille.”

Mikael muistuttaa, että kuitenkin lähes 70 pro-senttia suomalaisista aikuisista liikkuu viikoittai-sen minimimäärän.

Terveyden ylläpitohan edellyttää puolen tunnin reippailua joka päivä ja sen voi suorittaa joko kerralla tai pienempinä erinä. Se ei kuitenkaan vielä riitä pudottamaan liikakiloja.

Mikael ottaa huomioon ihmisten arkiset edelly-tykset ja antaa yksilölle valinnanvapauden:

Elämäntavoista ei pidä tehdä pakkomiellettä. Liikunta ei ole onnellisuuden ehto, mielenilo ja ihmissuhteet ovat.

Marjatta Karvinen

Mikael Fogelholm, s. 1959• UKK-instituutin johtaja

• Elintarviketieteiden

tohtori, ravitsemustie-

teen dosentti

• toiminut yliopisto-opet-

tajana ja täydennyskou-

lutuksen kehitysjohtajana

• julkaissut satakunta

tieteellistä tutkimus-

artikkelia, kirjaa ja muuta

julkaisua

• Terveysliikunnan neuvot-

telukunnan jäsen

• Liikuntapoliittisen

jaoston jäsen

• Koululiikunnan neuvotte-

lukunnan jäsen

• Terveyden edistämisen

keskuksen hallituksen

puheenjohtaja

• Vihreän liiton puolue-

valtuuskunnan jäsen

• Pyöräilyvuosi 2007 ohjaus-

ryhmän puheenjohtaja

• Vuoden jäsen 2000,

Agronomiliitto ry

• Vuoden porkkana 2003,

Kotimaiset Kasvikset ry

• Keravan kaupungin

hopeinen ansiomerkki

2003

• Terveyden gloria 2004,

Gloria-lehti

• Vuoden keravalainen

liikkuja 2005

• Vuoden suunnistushenkilö

2006

Terveyden huippuasiantuntija

”Meidän on kehitettävä keinoja, jotta mahdol-lisimman moni välttää sairastumisen. Nykyisellä tahdilla terveydenhuollon voimavarat käyvät vähiin.”

”Lihavuutta ja ilmaston-muutosta torjutaan vain työskentelemällä rohkeasti ja sitkeästi. Kumpaakaan ei ratkaista kertaheitolla.”

eduskuntaanMikael Fogelholm paneutuu yhtä lailla tieteen tekemiseen kuin

tavisten elämäntapaneuvontaan. Monien verkostojen jäsenenä hän

on käsittelemässä erilaisia yhteiskunnan, talouden ja hyvinvoinnin

kiemuroita.

UKK-instituutin johtaja elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm

on perehtynyt ravitsemukseen ja liikuntaan ja julkaissut ison joukon

alan tutkimuksia. Hän on myös opettanut yliopistossa ja ollut kehittä-

mässä täydennyskoulutusta. Hän seuraa yhteiskunnallista muutosta ja

ymmärtää terveysmenojen kasvun taloudelliset seuraukset.

• Terveys näkökulmaksi kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon

• Tasa-arvoisesti terveyttä jokaiselle koulutuksesta, asemasta ja asuinpaikasta riippumatta

• Vanhusten toimintakyvyn säilyt- tämiseen lisää voimavaroja

• Perheitä ja kouluja tuettava, jotta lasten ja nuorten hyvinvointi paranee

• Vireä vapaaehtoistyö ja yhtei- söllisyys kunniaan

• Korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksella varmistetaan kilpailukykyä

• Tiivis yhdyskuntarakenne ja toimivat kevyen liikenteen järjestelyt edistävät terveyttä ja hillitsevät ilmastonmuutosta

Mikaelin teemoja ja tavoitteita

www.mikaelfogelholm.fi

UUDELTAMAALTA:Tarja Schneider-Lehto, coach

Mikael tekee kuten puhuu- Ehdokas on erittäin hyvässä kunnossa oleva keski-ikäinen mies, analysoi coach Tarja Schneider-Lehto kansanedusta-jaehdokas Mikael Fogelholmia.

Tarja toimii Keravan Naisvoimistelijoissa monen muun lisäksi miesryhmän val-mentajana. Mikael Fogelholm on tämän valtakunnallisestikin tunnetuksi tulleen joukon jäsen. Tarja Schneider-Lehdon mielestä miesryhmä on lajinsa eräänlai-nen lippulaiva. - Nämä miehet ovat hyvin hauskoja, innostuneita ja osaavia. He ovat kehittyneet paljon vuosien varrella. Vaih-tuvuus ryhmässä on vähäinen, enemmän on tulijoita kuin lähtijöitä, hän kuvailee. - Mikael on esikuva muille; hän tekee kuten puhuu – ja suurella sydämellä. Mi-kael on innostunut ja innostaa muutkin mukaan.

Schneider-Lehto hakeutuu mielellään Mikaelin luennoille, jossa ajatukset esi-tetään ymmärrettävästi ja jalat maassa -asenteella. - Mikael sopii eduskuntatyö-hön erinomaisesti. Siellä hän pääsee to-teuttamaan näkemyksiään ja saa varmasti paljon aikaan.

Schneider-Lehto on siinä onnellisessa asemassa, että hän voi liikkua työkseen ja myös harrastuksena. - Voimisteluryh-mien ohjaaminen on elämäntyöni.

Päivisin hän opettaa liikuntaa Keravalla, käväisee Sipoossa ohjaamassa Ingmanin tehtaiden kunnostaan huolehtivaa hen-kilöstöä ja saapuu iltaisin valmentamaan keravalaisia naisvoimistelijaryhmiä. Per-hekin vie oman tärkeän aikansa.

- Ensi kesänä suuntaamme esiintymismat-kalle Itävaltaan. Ne ovat riemullisia reissu-ja, joita odotamme aina suurella innolla.

Sari Pesu, sairaanhoitaja

Vahvaa asiantunte-musta tarvitaanPeijaksen sairaalassa Vantaalla työsken-televä keravalainen sairaanhoitaja Sari Pesu liittyi Mikael Fogelholmin tukitii-miin heti, kun tämä ryhtyi harkitsemaan ehdokkuuttaan. Kahden tytön äiti Sari oli lapsena ahkera yleisurheilija. - Piirin tasolla taisin kisailla sekä joissakin isom-missa kisoissa, hän muistelee.

- Tunnustan, että hyötyliikunta on nyt jäänyt vähiin. Uin satunnaisesti ja ulkoi-len koiran kanssa lähiseudun maastoissa lähes päivittäin. Sipoon metsät alkavat omalta tontilta.

- Keravalla on kaikkialle lyhyt matka ja täällä voi harrastaa melkein mitä vain paitsi mäkihyppyä, Pesu kertoo.

Hän kertoo aloittaneensa kolme vuot-ta sitten ratsastuksen. Lähimmät tallit ovat kivenheiton päässä kotoa. - Kehon hallintaa, keskittymiskykyä ja tarkkaavai-suutta vaativa ratsastus on miellyttävä laji, josta saan nautintoa. Seuraan useita lajeja – jopa jalkapalloa – mutta itse ha-luaisin harrastaa tanssia.

Mikä tukemassasi Mikaelissa kiehtoo?

- Vahva asiantuntemus. Hän ajattelee kriittisesti ja perehtyy asioihin. Hänen näkemyksensä perustuvat tutkittuun tie-toon eivätkä ole mitään ”mutua”. Mikael on myös ahkera ja yhteistyökykyinen, lu-ettelee Pesu.

- Ja mikä parasta: hänellä on vihreät ar-vot. Tiedän, ettei ääneni mene hukkaan.


- Poikkeuskelistä puheen ollen, nyt alkaa Vihreiden ympäristöoh-jelmilla olla Suomessakin paljon kannattajia. Jo 1980-luvulla puol-simme vahvasti käsitystä, että merkittävin ympäristöongelma tulee olemaan ilmastonmuutos. Silloin varoitus sivuutettiin vai-eten, vaikka kehityksen hälyttävä suunta oli selvästi nähtävissä.

Osmo Soininvaara on puhunut ja kirjoittanut paljon ilmastonmuu-toksen aiheuttamasta ongelma-vyyhdistä, johon sitoutuu esimer-kiksi energiapolitiikan suunta.

Terveysliikunta järjestykseenOsmo Soininvaara ja Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen tapaavat pienessä punai-sessa tuvassa keskellä Helsinkiä. Neljän edustajakauden jälkeen Eduskunnan jättävän Soininvaa-ran ja Eduskuntaan vihreiden lis-toilta pyrkivän Tuomo Jantusen

keskustelun teemoja ei tarvitse etsiä. Molempia yhdistää innoitus ja huoli kansalaisten terveyslii-kunnan tilasta. Tuomo Jantunen on hoitanut tätä sarkaa Ladun toiminnanjohtajana 30 vuotta. Pe-ruspalveluministerinä toimiessaan terveysliikunta oli vahvasti muka-na Soininvaaran ohjelmassa.

- Asia jäi pahasti kesken ja kysy-mys on yhä järjestämättä. Koko terveysliikunnan vastuu pitäisi keskittää sosiaali- ja terveysminis-teriöön. Kun ryhdyimme järjeste-lemään asiaa, urheilumäärärahoja kontrolloiva Opetusministeriö katsoi sen tunkeutumiseksi hei-dän reviirilleen. Terveysliikunnassa on kuitenkin kyse ihan eri asiasta, ja se pitäisi saada tarmokkaasti ja pikaisesti järjestykseen.

”Nyt tarvitaan lähiliikunta-muotojen kehittämistä.”

Valistusta tarvitaanOsmo Soininvaara painottaa, että jokainen terveyspalvelujen kanssa tekemissä oleva ottaa asian hyvin vakavasti. Samoin terveysviran-omaiset, joilla ei ole kuitenkaan keinoja kokonaisuuden järjestä-miseksi. Vastuu terveysliikunnan edistämisestä on hajautunut liian monelle sektorille. Tavoitteellinen kokonaisvaltainen vastuullinen ohjelma puuttuu kokonaan.

- Ilmeisesti toimivin tie on tiedot-taminen ja valistaminen. Asen-teissa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. On hauska nähdä, että uudenvuoden lupausten kärkeen on noussut liikunta ja terveelli-nen ruokavalio, kun aiemmin yk-kösenä oli viinan juonnin vähen-täminen, myhäili Soininvaara.

Tuomo Jantunen yhtyy Soininvaa-ran käsitykseen terveysliikunnasta ja liikunnan mahdollisuuksista ja on huolissaan valistavan informaa-tion vaatimattomasta roolista.

- Helsingissä en ole varsinais-ta valistus- tai liikuntaopastusta juuri nähnyt. Välillä tuntuu, että Suomen Ladun odotetaan hoita-van asia. Toimimme kuitenkin ää-rimmäisen niukkojen resurssien varassa, ja yhteiskunnan tuki on todella vaatimaton.

Kävely luontevaa kaupungissaOsmo Soininvaaran mukaan kaupunkisuunnittelulla on kyllä roolinsa myös terveysliikunnan alueella. Lähinnä kysymykseen tu-levat silloin kävelyväylät, pyörätiet, puistot, luistinradat ja vastaavat suuren yleisön luontevaan liikun-taan tarkoitetut ratkaisut.

- Kävely on edelleen ykkössuosik-ki terveysliikunnan tutkimuksissa. Itse asiassa se on täysin luonteva liikuntamuoto juuri kaupunkilai-selle. Kävellään töihin, asioimaan, viettämään iltaa ja esimerkiksi Helsingissä kuljeskellaan pitkät matkat merta aistimassa. Päivit-täin syntyy merkittävä liikunta-kuorma ilman, että on suoritta-misen pakkoa.

Soininvaara ja Jantunen painot-tavat, että liikunnan ja terveiden elämäntapojen kohentamiseen

suuntautuvien satsausten pitää eh-dottomasti kasvaa. Kysymyksessä on todella suuri haaste, joka kos-kee merkittävästi koko terveyden-huollon tulevaisuutta.

Elämää eduskunnan jälkeenEduskunnan jälkeen Osmo Soi-ninvaaraa odottaa entistä kiih-keämpi kirjoitustahti. Pitkälle toistakymmentä kirjaa julkaisseen Soininvaaran seuraava teos on jo valmis ja seuraava tekeillä. Yh-teiskuntakriittiset edelläkävijän teemat ovat edelleen ominta Soi-ninvaaraa. Nyt kun arkipolitiikka jää vähemmälle, sanan säilää on teroitettu entisestään.

Yksi suuri rakkaus on kuitenkin ylitse muiden. Se on tämä pyörä. Sen selässä liikkuen Soininvaara on elänyt henkisten nautintojen ja fyysisen tuskan hurjia vuoris-toratoja, niin kuin ihan konkreet-tisesti alppiteillä tapahtuu. Tästä asiasta Osmo Soininvaara lähet-tää Suomen kansalle kannustavia terveisiä: - Tehkää päätös nyt heti. Lähtekää pyörämatkalle. Nautti-kaa siitä mitä näette ja koette. Sa-malla kuntonne nousee kohisten. Ajatelkaa pelkästään tämän kun-toilumuodon ihanaa kulinaarista nautintoa. Voitte syödä mitä vaan ja kuinka paljon tahansa, mutta paino vain laskee, mieli kevenee ja mikä parasta, halvemmalla ette voi matkustaa.

Vihreän aatteen suuri mies pu-keutuu vihreään kypärään ja su-keltaa pyörällään tammikuun ve-sisateeseen. Ainakin hän elää niin kuin opettaa.

Heikki Parkkonen

Osmo Soininvaara saapuu paikalle kapearenkaisella ita-lialaisella kilpapyörällään ja pahoittelee pyörän epäsiistiä kuntoa. Tammikuisen Helsingin kuraiset kadut ovat tahranneet Bianchin hienon rungon nope-asti. Yli 30 vuotta eri puolilla Eurooppa pyöräillyt Soininvaa-ra on sisäistänyt pyöräilyn es-teettisenkin puolen. Suomessa ei tälle asialle kuitenkaan juuri nyt voida mitään.

Hyötykävelyllä kovaan kuntoon kaupungissa

Hoitojonojen purku ja rikkonaiset viestitVuoden alussa mm. Yleisradio uutisoi esitykseni, että seuraavan hallituksen on sitouduttava en-naltaehkäisevään terveyspolitiikkaan erillisellä politiikkaohjelmalla, jolla on kunnon poliittinen ohjaus ja merkittävät voimavarat. Ohjelmassa tulee huomioida mm. liikkumisen edistäminen kaavoituksella, liikuntapalveluilla ja valistuksella. Terveellinen ruoka on tehtävä houkuttelevam-maksi verouudistuksella, neuvonnalla ja pakka-usmerkinnöillä. Lisäksi on ymmärrettävä, että yhteisöllisyyden edistäminen on osa terveyspo-litiikkaa. Yksinäisyys laskee elämän laatua ja suo-ranaisesti sairastuttaa. Yksinäisyyttä vastaan on kehitettävä kansalaisjärjestöjen kanssa palveluita ja mm. uusia asumismuotoja.

Esitykseni sai monenlaista palautetta. Terveyden ja terveysliikunnan ammattilaiset kiittivät. Heino-lan kunnan liikuntatoimenjohtaja kertoi, kuinka kunta on jo julistautunut terveysliikuntakunnaksi, jossa kaikessa päätöksenteossa otetaan huomi-oon se, miten se edistää ihmisten liikkumista ja terveyttä. Eräs työterveyslääkäri soitti ja kertoi, kuinka hänellä on tapana ohjata asiakas lähes kä-destä pitäen hyväksi tietämälleen kuntosalille tai jumpparyhmään. Tuttu kyläyhdistysaktiivi Lapista soitti ja kertoi, että metsästysseurasta löytynyt innostunut vertaisohjaaja vetää nykyisin sauva-kävelyä kaksi kertaa viikossa ja nyt Martat ovat tulleet mukaan.

Ehkä tärkein positiivinen viesti tuli kuitenkin neuvolasta, jossa oli huomattu esitykseni neu-volan ja kouluterveydenhuollon vahvistamisesta niin, että lasten ruoka- ja liikuntatottumuksiin voidaan puuttua kunnolla tarjoamalla lasten ke-hitykseen sopivaa erityisliikuntaa ja ravitsemus-neuvontaa riittävän ajoissa.

Kokeiluissa on saatu hyviä tuloksia koko per-heen tottumusten muutoksista, kun mukaan on otettu myös vanhemmat. Kaikki eivät olleet yhtä innostuneita. Eräskin kirjoitti vihaisen sähköpos-tin, jossa hän kutsui minua terveysterroristiksi ja katsoi, että jo nyt häntä syyllistetään ylipainosta töissä ja vapaa-ajalla. Toinen nimimerkillä “hoi-toni ansainnut” kirjoittanut taas haukkui minua vanhusten hoitotarpeen väheksyjäksi, koska olin vaatinut lisärahaa “Voimaa vanhuuteen” -pro-jektille, jolla ikäihmisiä on onnistuttu kuntout-tamaan kuntosaliharjoittelulla takaisin kotiin ja estämään monen riskirajoilla olevan joutuminen laitoshoitoon.

Positiivinen palaute on tietysti mukavaa ja kan-nustavaa, mutta negatiivinen on sikäli vielä tär-keämpää, että oppii ensi kerralla viestimään paremmin. Kun tarkoittaa, että meidän on teh-tävä elämäntapamuutokset helpommiksi, haus-kemmiksi ja houkuttelevimmiksi, ei tietenkään samalla tarkoita, että tällä hetkellä ylipainoiset ihmiset olisivat millään muotoa muita huonom-pia ihmisiä. Liikumme kuitenkin erittäin aroilla ja ihonalle menevillä tunnevyöhykkeillä ja siksi mei-dän liikuntauskovaisten pitää aina vain opetella viestimään paremmin.

Vihreiden terveydenedistämisohjelmassa pu-hutaankin viisaasti siitä, kuinka terveyden edis-täminen on mahdollisuus, ei pakko. Yhtä vakava viestikatkos syntyy, jos jo sairastunut pelkää, että hänen hoitamisensa vaarantuu, kun vaaditaan ve-rorahojen käytön painotukseen muutosta kohti ennaltaehkäisevää työtä. On opittava päättäväi-sesti ja kohteliaasti näyttämään, kuinka todelli-suudessa hoito vaarantuu, jos näin ei tehdä. Mit-kään verorahat eivät riitä kunnon hoitoon, jos länsimaat jatkavat lihomistaan ja turhaa ainaista istumistaan. Maailman terveysjärjestöt on mm. aikuisiän diabeteksen osalta jo vakavasti varoit-tanut uhkaavasta rahoituskriisistä. On siis myös jo sairastuneiden etu, että ennaltaehkäisy ote-taan tosissaan.

Jos nimimerkki “hoitoni ansainnut” sattuu tämän lukemaan, niin toivon, että tällä kertaa viestini kulkee ehjänä perille. Tietenkin sairastunut on hoitonsa ansainnut, mutta hoitojonoja tulee pie-nentää molemmista päistä. Siis myös siten, että ennaltaehkäisemällä estetään koko jonoon pää-tyminen.

Tuija Brax, Kansanedustaja, Vihreä liitto

Osmo Soininvaara

”Liikunnan ja tervei-den elämäntapojen kohentamisen puolesta satsausten pitää ehdot-tomasti kasvaa.”

”Asenteissa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. On hauska nähdä, että uuden-vuoden lupausten kärkeen on noussut liikunta ja terveel-linen ruokavalio, kun aiemmin ykkösenä oli viinan juonnin vähentäminen, myhäili Soininvaara”.Tuomo Jantunen yhtyy Soininvaaran käsitykseen terveysliikunnasta ja liikunnan mahdollisuuksista ja on huolissaan valistavan informaation vaatimattomasta roolista.

KUVA: Joonas Brandt


Tarja Cronberg, Vihreän liiton puheenjohtaja:

Terveisiä pohjoismaiden hyvinvointi-valiokunnasta!Ilmastomuutoksen edessä joudumme miet-timään, miten tulevaisuudessa liikutaan, lämmitetään taloja ja tuotetaan energiaa. Globalisaation luodessa turbulenssia työ-elämään joudumme miettimään perustulon kaltaisia uusia keinoja tuoda vakautta ja turvallisuutta ihmisten arkeen.

Istumatyön lisääntyessä, ihmisten painon noustessa ja autoistumisen edetessä mei-dän on keksittävä uusia tapoja edistää ter-veitä elämäntapoja.

Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivalio-kunta, jonka pj olen, on ollut hyvä tarkkai-luasema katsoa, miten eri tavoin pohjois-maat reagoivat elämäntapojen muutoksen synnyttämään haasteeseen.

Suomi ei tällä kertaa saa mallimaan titteliä. Meillä terveyden edistäminen painottuu edelleen vaikuttamiseen ja informaatio-oh-jaukseen. Kunnianhimoista ennaltaehkäisyn politiikkaa harjoittaa esimerkiksi Norja, jossa ymmärretään toiminnan laaja-alaisuus sekä saavutusten taloudelliset vaikutukset koko yhteiskunnalle.

Suomen eduskunta kaipaa kipeästi ihmi-siä, joilla on viisautta ymmärtää terveyden merkitys ihmisille ja koko yhteiskunnalle.

Vihreä ympäristö vaikuttaaTerveyden ylläpitoon tarvitaan säännöllistä lii-kuntaa ja rentouttavaa ympäristöä. Ulkoilun terveysvaikutuksista osa tulee vihreässä ympä-ristössä olemisen ja toimimisen, osa fyysisen liikkumisen seurauksena. Vihreällä ympäristöllä on elvyttäviä vaikutuksia, jotka rentouttavat ja uusivat psyykkisiä voimavarojamme. Vihreän ympäristön ansioista muistimme paranee ja luo-vuutemme lisääntyy.

Turvallista ulkoilua lähelläVirkistysmahdollisuuksien tarjoaminen on tär-keä osa tervettä ja viihtyisää asuinympäristöä. Tutkimuksissa on havaittu ainakin välillinen yh-teys ulkoilumahdollisuuksien laadulla ja asukkai-den hyvinvoinnilla. Erityisen tärkeitä lähivirkis-tysalueeet ovat ikääntyneille, lapsille ja heidän perheilleen, jotka viettävät päivittäin paljon ai-kaa asuinympäristössään. Lähivirkistysalueiden tärkeitä ominaisuuksia ovatkin hyvä saavutetta-vuus, tasainen ja hoidettu reitistö, lepopaikat ja leikkipaikat.

Ulkoilutottumukset omaksutaan jo pienenäEri-ikäisten lasten kyvyt ja taidot liikkua lähi-luonnossa lisääntyvät iän mukana. Tärkeää onkin tarjota heille kasvua edistäviä haasteita luonnos-sa liikkumiseen, sillä ulkoilutavat omaksutaan jo lapsuudessa. Lähiluonnon tarjoamat ja hyvin saavutettavat ulkoilumahdollisuudet nuoria kiin-nostavien lajien parissa voisivat auttaa myös ul-koilua harrastamattomia nuoria löytämään itsel-leen sopivan ulkoiluharrastuksen.

Tarkkailukäyttö huomioon kaavoituksessaMaailmalta rantautuu suomalaisten ulkoiluun uusia ilmiöitä, kuten lintujen, kalojen ja kai-kenlaisten eläinten katseluharrastus. Luonnon tarkkailumahdollisuuksien tarjoaminen kaupun-kiluonnossa on periaatteessa varsin helppoa,

sillä monet lintu- ja eläinlajit ovat jo hyvin so-peutuneita kaupunkiympäristöihin. Olennaista on viheralueiden yhdistäminen ja riittävien elin-ympäristöjen tarjoaminen eläimistölle ja linnus-tolle. Ulkoilumahdollisuuksien tarjoaminen on huomioitava jo kaavoitusvaiheessa. Vanhojenkin alueiden täydennysrakentamisen yhteydessä oli-si muistettava myös asukkaiden ulkoilumahdolli-suuksien turvaaminen ja parantaminen.

Lähiliikuntapaikat ovat satsauksia hyvinvointiinKaupunkien ja kuntien tavoitteena on pitää hyvätuloiset veronmaksajat kunnassa ja houku-tella uusia. On mielenkiintoista, kuinka tonttien määrä ja hinta tuntuvat olevan ainoita kriteere-jä, joilla uusia asukkaita houkutellaan. Kuitenkin useissa tutkimuksissa viihtyisän asuinympäristön kriteereiksi ovat nousseet lähellä sijaitsevat vi-heralueet, puistot ja ulkoilualueet.

”On vaikeaa tänä päivänä järjestää elämä niin, että toteuttaisi arki- ja hyötyliikunnan ihannetta.”

Nykyisen tiedon pohjalta on olennaista varau-tua lähivuosikymmenien tärkeimpiin yhteiskun-taamme koskeviin muutoksiin, kuten väestön ikääntymiseen ja painoindeksin kohoamiseen. Lähitulevaisuudessa tarvitaankin varmasti kaik-kia keinoja siihen, että kansalaiset saadaan kuntotalkoisiin, joilla voitaisiin vähentää saira-uskuluja tai ainakin hillitä niiden kasvua. Samalla parannettaisiin ihmisten hyvinvointia ja elämän laatua. Lähivirkistysalueiden hyvä saavutettavuus ja houkuttelevuus on varsin miellyttävä tapa pa-nostaa veromarkkoja hyvinvointiin.

Yhdessä liikkuminen motivoiMirja ja Ismo Mussaari, Helsinki

Mirja ja Ismo Mussaari ovat tot-tuneet jo lapsena olemaan ulkoilmassa ja luonnossa, telttailemaan ja retkeilemään. Nyt eläkeikään tullessaan, he ovat löytä-neet rakkaan harrastuksensa uudelleen, entistä elinvoimaisempana. Liikkumiseen houkuttelevat kodin läheltä löytyvät loista-vat liikuntamaastot ja jo viiden vuoden ajan toistuneet hiihtoretket ahkioita perässä vetäen Lapissa

- Keväinen ahkiovaellus on ykkösharrastuk-semme, Ismo kertoo.

Pyörällä kesät talvet

Mussaaret vannovat ekologisen työmatka-liikkumisen nimeen. Ismo pyöräilee töihin kesät talvet, säässä kuin säässä. Eläkkeelle jäänyt Mirjakin kulki aiemmin työmatkat pyörällä.

- Työmatkan ollessa vain 5 km, matkan tait-tamiseen pyörällä menee yhtä kauan aikaa kuin julkisilla liikennevälineillä. Samalla sääs-tyy rahaa ja päivän liikunta-annoskin tulee suoritettua.

Toisaalta:

- Kyllä siihen tarvitaan tiettyä hulluutta, että pyöräilee töihin ympärivuoden, Ismo nauraa.

Yhdessä ja lähellä

Yhdessä liikkuminen ja ulkoileminen on Mussaarien innostuksen salaisuus. He myöntävät, että aina ei tulisi lähdettyä sau-vakävelylenkille, jollei toinen lähtisi mukaan.

- Monille muillekin ystävän tai kumppanin kanssa liikkuminen saattaisi olla se esteet ylittävä kimmoke, he pohtivat.

Mussaaria ovat todellisia lähiliikkujiksi. He retkeilevät ja marjastavat Nuuksiossa, hiih-tävät Hakunilassa, sauvovat Paloheinässä. Liikunta ja ulkoilu on Mussaarille ennen kaikkea terveyden ylläpitoa

- Elämä on kivaa ja etenkin elämä yhdessä on mukavaa. Siksi sitä haluaa voida parem-min ja panostaa terveyden säilymiseen hy-vänä mahdollisimman pitkään.

Ulkoiluun puolestaan houkuttelevat Suo-men ainutlaatuiset vuodenajat. He kannus-tavatkin käyttämään enemmän hyväksi eri vuodennaikojen erilaisia harrastusmahdol-lisuuksia.

Idearikas toteuttajaTuomo Jantusen he ovat oppineet tunte-maan sauvakävelyilloissa. Mussaaret arvos-tavat Tuomossa etenkin sitä, että hän elää kuten opettaa.

- Hän on hyvin idearikas ja terhakas omi-en ja muiden ajatusten toteuttaja, Mirja ja Ismo kehuvat.

He uskovat, että Tuomosta on esikuvaksi suurempiinkin puitteisiin, joka pystyy erot-tumaan eduskunnassa muista ja nostamaan terveysliikunnan todelliseksi puheenaiheeksi.

Maarit J

Laihduttamisesta painonhallintaanSuomalaisista aikuisista noin 20 % on liha-via ja lisäksi 30–40 % liikapainoisia. Lihavuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain muuta-man sadan miljoonan euron kustannukset.

Laihduttamisen pitäisi johtaa painonhal-lintaan, kyseessä ei koskaan ole lyhytai-kainen kuuri. Hyvä laihdutusruokavalio on sellainen, jota voi jatkaa vaikka koko lop-puelämänsä. Yhteensä vähintään puoli kiloa päivässä hedelmiä, vihanneksia ja marjoja on painonhallintaruokavalion ydin. Lihasta, kalasta ja maidosta saadaan proteiinia, joka uusimpien tutkimusten mukaan auttaa nä-län tunteen säätelyssä.

Liikunnan lisääminen noin tunnilla päivässä auttaa painonhallinnassa. Useimmille täl-lainen on liikaa. Onneksi jo puolen tunnin päivittäinen kävely vähentää lihavuuteen liittyviä terveysvaaroja. Itse asiassa liikunta on liikapainoisen terveydelle jopa tärkeäm-pää kuin normaalipainoiselle.

Mikael F

Lähivirkistysalueet ovat kaupunkilaiselle tärkeä hyvinvoinnin lähde

Olemme tottuneet

liikkumaan yhdessä.

Tuija Sievänen, ulkoilututkija

Suomalaisten mahdollisuudet liikkua ja virkis-tyä vihreässä ympäristössä ovat hyvät moniin muihin maihin verrattuna. Hyviin ulkoilumah-dollisuuksiin kuuluvat turvalliset kulkureitit ko-toa ulkoilualueelle, ulkoilureitit, lepopaikat ja harrastamista tukevat palvelut. Tässä suhteessa maassamme on vielä paljon kehitettävää. On tärkeää, että vihreää ympäristöä löytyy läheltä tulevaisuudessakin.

”Lapsi on luonnostaan liik-kuja. Aiheutamme vahinkoa, jos jotenkin estämme häntä liikkumasta”


Turvallinen valinta kotisi märkätilaksi

PARMA KYLPYHUONEETMurrontie 4, PL 95, 30101 Forssa

puhelin (03) 41271, faksi (03) 4127523sähköposti [email protected]

www.parmarine.fi

ULKOILUPÄIVÄ MALMILLA 3.3. klo 13.00 Laidunpuistossa, Malmin ala-asteen kentälläTervetuloa oppimaan ja kokeilemaan: lumikenkäilyä, talvisauvakävelyä, hiihtotekniikkaa... Nuotio palaa, mehuatarjoillaan ja suksiakin voidellaan!

Järj. erityisopettaja, kaup.valt. Sirkku Ingervon (vihr.) ja toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen (sit.vihr.) tukiryhmät.

www.sirkkuingervo.fi www.jantunen.fi

persoonallisuus ja pukeutuminenshoppailu ja ilo

tyyli ja minäbrandi ja stailaus

pukijapalvelut ja järjestelyt

Maarit Jantunen . 040 583 0939 . [email protected] . Helsinki

MEKANIIKAN SOPIMUSVALMISTUSTAwww.meconet.net

MAANRAKENNUSALAN AMMATTILAINEN

RAKENNUSTEINI OYwww.rakennusteini.fi • puh. (09) 870 1788

KOKO PERHEEN ULKOILUTAPAHTUMA VIIKISSÄ

Tervetuloa ulkoilemaan - sukset mukaan!

Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ja Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen (sit.vihr.) opastavat ulkoilun saloihin

Alueella nuotio, jossa tarjolla pientä purtavaa ja kuumaa mehua!

Sunnuntaina 25.2. klo 14.00 Viikin Gardenian alueella

Sisäkatto- ja seinäjärjestelmä - luo uutta ilmettä ilmavilla ja keveillä ratkaisuilla!

• Materiaalitakuu 10 vuotta• Ympäristöystävällinen: - pieni materiaalimassa - 100% kierrätettävissä - ei liuotinaineita• Turvallinen• Hygieeninen - terveyttä vaaliva• Taloudellinen

Oy Fibar-Group Ltd. / Barrisol Finland

puh. 0207 749 [email protected], www.barrisol.fi

• Jerisjärvellä, Muoniossa • Kiilopäällä, Ivalon Saariselällä Soita ja kysy lisää: 040 583 0939 / Maarit

LOMA-OSAKKEITA

Hinku tuli Helsinkiin.

Hyvillä ideoilla.

www.hinku.com

M a i n o s t o i m i s t o


Vaellus sopii useimmille Anja Rönnberg kuuluu kerhoon, jonka ohjel-massa on eritasoisia vaelluksia. Kenties parhai-ten voivat uudet tulokkaat testata kuntoaan kerhon viikonloppuretkillä. - Meillä yritetään yleensä laittaa uusi tulokas samaan telttaan kokeneemman vaeltajan kanssa, jolta voi oppia yhtä jos toistakin, Anja toteaa ja lisää: - Hel-pommalle vaellukselle voi toki lähteä myös huonompikuntoinen.

Vaeltajan kunnioitettava luontoa Vahvan fyysisen kunnon lisäksi Lapin lumivael-luksille halajavalla pitää olla myös pitkä pinna ja hyvä huumorintaju. Kun luonto temppui-lee - mitä se tekee useinkin, on sen temput pakko hyväksyä ja oltava valmis sopeutumaan, jos suunnitelmat muuttuvat. - Urputtaa ei saa, sillä samassa liemessä ovat kaikki silloin kun odottamatta puhkeaa paha myrsky tai pakkas-ta onkin kolmisenkymmentä astetta, vaikka paljon vähemmän lupailtiin. Pitää vain alistua, Anja toteaa.

Hyvässä muistissa on edelleen joidenkin vuo-sien takainen vaellus Kittilän alueella, missä oli silloin lunta poromiesten mittausten mukaan 170 senttiä. - Kymmenen kilometrin päähän piti päästä, mutta matkaa pystyimme teke-mään vain kolmisen kilometriä eikä lumi kan-tanut vaan upotti.

Kaivoimme lumeen niin syvän kuopan, että siellä pystyi seisomaan, laitoimme katoksi suk-set ja louevaatteen ja vaatteen päälle lunta ja peitimme oviaukon rinkalla. Siellähän oli sitten jopa plusasteita.

Huolellisuutta varustevalintojen kanssa Varusteiden kanssa on oltava huolellinen en-nen Lapin lumivaelluksia. Lämpöä pitävä tal-viteltta on tuiki tarpeellinen, samoin tietysti saappaat, jotta varpaat eivät jäädy, samoin vaatetus yleensäkin. - Vaihtovaatteet on aina muistettava, jotta yöksi saa kuivaa ylle. Makuu-pussin on oltava hyvä ja lämmin ja nykyäänhän saa normaalien retkipatjojen lisäksi myös pak-suja untuvapatjoja, Anja sanoo.

Kaikki on sinänsä tärkeää, kun varusteista pu-hutaan, niin myös vaikkapa peltilaatikon sisällä petrolilla toimiva optimuskeitin. - Se on niin turvallinen, että sillä voi keittää teltassakin. Se kehittää lämpöäkin telttaan jopa 40 astet-ta. Siinä alkaa tulla hiki jo, vaikka ei mihinkään liikkuisikaan, Anja naurahtaa.

Pitkät vuodet Anja käytti vaelluksilla samoja suksia, kunnes niiden reunat ja suomut olivat niin kuluneet, että oli pakko hankkia uudet. - Suosittelen vaeltajille hyviä suomusuksia, mieluummin ehkä 70 millin levyisiä, jotta niil-lä voi tarvittaessa liikkua myös umpihangessa, Anja sanoo.

Aina uusi vaellus mielessä Vaeltaminen on Anja Rönnbergillä henki ja elämä: - On se meikäläisellä siinä määriin hulluuteen mennyt, että kun reissun jälkeen kuivattelee kotona vaatteita ja telttaa ja ma-kuupussia, niin alkaa jo miettiä, että minnekäs seuraavaksi...

Antero Raevuori

Anja RönnbergTalviset vaellukset ovat aina suuri elämys niin ko-keneille kuin myös kokemattomille Lapin kävijöille. Anja Rönnberg, 69, on tehnyt kymmeniä vaativia lumivaelluksia ja tietää, että jos kuntopohja ei pidä, siitä ei hyvä seuraa.

- Nöyrä elämyksien hakija

www.vuokattitalot.fi

Antero TenoGsm 050-346 6664,

[email protected]

Sinun alueesiVuokatti-myyjä

if.tolatittakouv.www

atioV !ajhalisämäle

-ittenuliapliK .emmalliuvis

Tuija Brax

Helsinki

- puhdasta asiaa -KansanedustajaLakivaliokunnan puheenjohtaja ja SLU:n varapj.Terveysliikuntatoimikunnan pj. -01Perheliikuntaverkoston pj.Eduskunnan terveydenedistämistoimikunnan varapj.


Kohti kevyen liikenteen hallitsemia taajamia

Henkilöliikennetutkimuksen mukaan vuonna 1998 kävellen ja pyörällä tehtiin 82 % kaikista matkoista, joiden pituus oli alle 1 km. Vuonna 2004 sama osuus oli 78 %. 1-3 km matkoista autolla ajettiin vuonna 1998 48 %. Kuusi vuotta myöhemmin 50 %.

Kävelemisen ja pyöräilyn väheneminen ei johdu vain matkojen pidentymisestä. Jopa kaikkein ly-himmillä työ- ja asiointimatkoilla käytämme nykyi-sin yhä useammin autoa. Tämä on ongelma sekä terveyden että ilmastonmuutoksen kannalta.

Taajamia on entistä paremmin suunniteltava kä-velijöiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Tutkimusten mukaan kevyttä liikennettä suosivat keskustat koetaan myös miellyttävämmiksi ja niistä ollaan yhteisesti ylpeitä. Kävelyä ja oleilua suosivassa kaupunkimiljöössä myös sosiaalinen kanssakäy-minen paranee.

Mikael F

Lähde kävelemäänKävely on suomalaisten suosituin liikuntahar-rastus. Kävelemään lähteminen on helppoa ja lajin tapaturmariskit ovat pienet. Reipas kävely kehittää kestävyyskuntoa ja se sopii erityisen hyvin liikuntaa aiemmin vähän harrastaneiden aloituslajiksi. www.kavely.fi

Sauvakävely on popSauvakävelyä harrastaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Laji on suosittu, koska se on helppo, edullinen ja tehokas liikuntamuoto. Se myös soveltuu kaikenikäisille ja -kokoisille. Sauvakävely on myös turvallista: sauvat tuke-vat ja vähentävät niveliin kohdistuvaa rasitusta. www.nordicwalking.com

Ympäristöystävällinen pyöräily Pyöräily on terveysliikuntaa parhaimmillaan. Maamme melko tasaiset, mutta sopivasti kum-puilevat pinnanmuodot soveltuvat hyvin pyö-räilyyn, joka on ympäristöystävällistä, edullista, monipuolista ja tehokasta liikuntaa. Vinkkejä pyöräilykohteiksi www.luontoon.fi .

Hiihto on jokanaisen ja -miehen lajiMaastohiihto on monipuolinen liikuntamuoto, jossa vauhti ja teho on helppo säätää itselleen sopiviksi. Näin hapensaanti ja -kulutus pysyvät tasapainossa ja hiihtäjälle jää aikaa nauttia ym-pärillä olevasta luonnosta. Hiihto sopii kaikille – myös ylipainoisille, nivelvammoista kärsiville ja iäkkäille. www.hiihtonetti.fi

Pulahda avantoonAvantouintia harrastaa säännöllisesti noin 120 000 suomalaista. Vaikka avantouinnin ter-veysvaikutuksia on tutkittu vain vähän, tiede-tään, että kehon suurista lämpötilavaihteluista johtuen stressihormonin eritys lisääntyy. Tär-keintä kuitenkin on se hyvän olon tunne, min-kä avannossa käymisestä saa.

Vauhdin hurmaa retkiluistellenRetkiluistelu on vertaansa vailla oleva tapa liik-kua luonnonjäillä ja nauttia maamme vesistöjen tarjoamista retkielämyksistä talvella. Vauhdin hurman takaavat pitkäteräiset retkiluistimet, jotka voi kiinnittää tukeviin vaelluskenkiin, te-lemark-monoihin tai luisteluhiihtojalkineisiin. www.skrinnari.fi .

Lumikenkäillen kuntoilua ja elämyksiäLumikenkäily on luontoystävällinen keino liikkua maastossa ja huomattavasti tavallista kävelyä tehokkaampaa. Vaihteleva maasto ja sauvojen käyttö lisäävät energian kulutusta ja syke nousee. Sydän- ja verenkiertoelimis-tön kunto sekä hapenottokyky paranevat. http://snowshoe.sporttisaitti.com.

Melonta sopii koko perheelleMelonta on yksi nopeimmin kasvavista lii-kuntalajeista ja se sopii koko perheelle. Ret-kimelonta on rauhoittavaa ja rentouttavaa luontoliikuntaa, jossa pääsee lähelle luontoa. Se kehittää koko ruumiin kuntoa: melontaliike lähtee aina jaloista asti. Laji vahvistaa käsi- ja selkälihaksia sekä hartioita.

Suunnista seikkailuunSuunnistus on liikunnan ja järjen yhteispeliin perustuvaa seikkailua, joka sopii kaiken ikäi-sille ja kuntoisille. Suunnistus metsämaastos-sa ei ole sen vaativampaa kuin nähtävyyksien etsiminen kartan avulla lomamatkalla: eroja on vain karttojen symboleissa. www.ssl.fi .

Uidessa unohtuvat maalliset murheetUinti on kaikille sopivaa, kestävyyttä lisäävää terveys- ja kuntoliikuntaa. Hengitys, rytmi ja kehon liikkeet lisäävät hapenottokykyä ja kohottavat kuntoa. Uinti kiinteyttää lihaksia rasittamatta niveliä, koska vesi kannattaa ih-mistä. Kokeile myös järvijumppaa tai -hölkkää. www.vesiliikunta.com.

Ulkoilu- ja terveysliikuntaa voi harjoittaa monin eri tavoin. Suosituimpien ulkoilulajien TOP10:stä jokainen voi löytää itselleen sopivan ja mieluisan lajin. Listan on koonnut alan asiantuntija-järjestö Suomen Latu ry.

22%Vuonna 2004 alle kilometrin matkoista 22% tehtiin autolla.

Kuusi vuotta sitten vastaava luku oli 18%.

Sauvakävelyä harrastaa noin

1,5 miljoonaa suomalaista

Luontomatkailu yhdistää luonnon havainnoinnin ja liikunnanPekka Borg, 68, fi l.tri

Pekka Borg on ympäristön- ja lunnonsuoje-lun sekä luontomatkailun asiantuntija.

- Luontomatkailussa elämykset saadaan omakoh-taisesti luonnosta. Itse liitän siihen myös oman kehon käyttämisen. Eli edetään kävellen, vaeltaen, soutaen, meloen tai hiihtäen, Borg kertoo.

- Kun liikutaan luonnossa, siihen pitäisi aina si-sältyä luonnon havainnointia, luonnon arvosta-mista ja fyysistä liikuntaa, hän täsmentää.

Jokamiehenoikeuksien säilyminen

Ympäristön- ja luonnon suojelijana Borg on huolissaan jokamiehenoikeuksista ja niiden voi-makkaasta kaventumisesta viime vuosina. Teho-metsänhoidon johdosta yksityismetsien avohak-kuut, auraukset ja istutukset ovat lisääntyneet. Näin käsitellyissä metsissä ei pysty kulkemaan vuosikymmeniin. Ne ovat poistuneet jokamie-henoikeuksien piiristä, tavallisen luontomatkai-lijan ulottumattomiin. Tähän voitaisiin Borgin mielestä vaikuttaa eduskunnan kautta poista-malla tehometsätalouden tukemiseen tarkoite-tut valtion tuet.

- Eduskunnan tulisi muutoinkin vähentää bud-jetin kautta luonnon tuhoamiseen käytettyjä varoja. Ruotsissa tällaisista valtion tuista on jo luovuttu. Meillä se vain jatkuu.

Luonnon ja liikunnan yhdistäjä

Borg jakaa Tuomo Jantusen kanssa samoja arvo-ja ja aateita monellakin tasolla. Hän uskoo, että Tuomo olisi eduskunnassa omaa luokkaansa pu-humaan niin jokamiehenoikeuksien kuin luonto-matkailun puolesta.

- Eduskuntaan tarvitaan henkilö, joka on liikku-nut eri puolilla maata ja tietää, mitä jokamiehe-noikeuksien kaventuminen käytännössä merkit-see.

- Tuomolla on mahdollisuudet ajaa samanaikai-sesti sekä luonto- ja ympäristökysymyksiä että liikunnan kysymyksiä. Se erottaa hänet myöntei-sellä tavalla monista muista ehdokkaista.

Maarit J

LAJITTOP10


Documents

Helmikuu 2007 Terveyden ja kunnon puolesta ulkona leikittiin, hän sanoo. Mutta nykyisin tarvitaan paljon enemmän liikunnan harrastamista kuin ennen, koska päivittäiseen elämään