KUOKKANENKuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 23. vuosikerta

Keltainen kirjasto s. 3Uusi Alueneuvosto s. 11

Hyvää Ystävänpäivää s. 8

Eliel Saarinen s. 13

www.kuokkala.org

Helmikuu 2009

Hallitus 2009 hallitus@kuokkala.org

Pirjo Jämsen-AhonenKauko JärvinenMarko KauppinenLaila KoivunenGloria LapitanErkki MetsäAarre MäkeläJouko SavolainenPirjo SavolainenEini Tuupainen

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.orgJäsenmaksut 2008: 5€Tili: 104530-180843

Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä.

Pääkirjoitus

Kuokkalan Asukkaat ry

Kuokkanen-lehti

Kuokkasen toimitus:toimitus@kuokkala.org

Kirsti Leskinentoimittajakirsti.leskinen@kuokkala.orgpuh. 040 717 4061

Leskinen Designtaitto ja mainosvalmistusaineisto@kuokkala.orgpuh. 0400-867227

Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jae-taan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyh-distyksen toimialueelle Kuokkalaan.

Levikki 10.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: Erkki Metsä / 050-5857920.

Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä.

Ilmoitusaineisto mainosvalmistukseen viimeistään kuukauden 20. päivä.

Erkki Metsämainosmyynti ja jakeluerkki.metsa@kuokkala.orgpuh. 050 585 7920

www.ku

okka

la.org

2

Seuraava Kuokkanen ilmestyy

maaliskuunensimmäisellä viikolla.

Muutosten supervuosi 2009Vain kuukausi on kulunut uutta vuotta, paljon on ehtinyt kui-tenkin tapahtua. Maailman mahtavimmassa valtiossa presi-dentti vaihtui radikaalilla tavalla. Uudella päämiehellä on tukenaan ennätyksellinen kannatus, mutta häneen kohdistuu myös valtavasti odotuksia. On syytä kysyä: quo vadis, Ame-rica.

Jyväskylän kaupungille vuoden vaihtuminen oli niin ikään historiallinen tapahtuma. Uusi Jyväskylä lukeutuu kiistatta maan suuriin kaupunkeihin. Myös Jyväskylän tuleviin vuo-siin on ladattu suuret odotukset. Vaikka maa on luisumassa vakavaan taantumaan, eliitti vaatii sirkushuvinsa. Kaupun-gin päättäjien tulee nyt entistä tarkemmin harkita, mitkä asi-at kuuluvat kunnan tehtäviin. Näin siitäkin huolimatta, että pelkästään kunnan lakisääteisistä tehtävistä päättäminen on tylsää ja turhauttavaa.

Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantaman Kulttuuri- ja tiedo-tuslehti Kuokkasen 23. vuosikerran ensimmäinen numero on nyt jaossa. Kirsti Leskinen päätti pitkäaikaisen puheenjohta-juutensa asukasyhdistyksessä ja siihen liittyvän päätoimitta-juutensa Kuokkasessa. Parhaat kiitokset Kirstille mittavasta työstä. Hän ja Leskinen Design jatkavat lehden tekoa kuiten-kin entiseen tapaan, vaikka päätoimittajan tehtävä siirtyykin uudelle puheenjohtajalle, allekirjoittaneelle Aarre Mäkelälle. Myös yhdistyksen toiminta jatkuu valitulla uralla.

Uuden puheenjohtajan perhe lukeutuu ensimmäisiin uudis-asukkaisiin Suur-Kuokkalassa ja on asunut Ristikivessä jo lähes 30 vuotta. Lapset kasvoivatkin aikuisiksi melko puut-teellisten palvelujen Kuokkalassa. Samaan aikaan alueel-le muuttaneet perheet muodostivat kuitenkin yhteisön, josta on ollut paljon hyötyä ja tukea vuosien varrella. Kuokkalan Asukkaat ry:n ja Kulttuuri- ja tiedotuslehti Kuokkasen tär-keänä tehtävänä on myös alueen yhteisöllisyyden vahvista-minen.

Hyvää loppuvuotta!Aarre Mäkelä

Kuokkalan Asukkaat ry

Sanakirja

Koppari

Koppari

Vuosikin se vaihtui

Tietäväistä tammikuuta!

VUODET NE VIERIVI ain. Siis va-litkaa tie, joka elämään vie. Niin kuinka lähellä se nuoruus onkaan, mihin hupeni ne kymmenet vuodet siitä välistä. Kuinka se on Kuok-kalakin muuttunut asuntomessu-jen jälkeen ja muuttuu tulevana-kin vuonna, kun kirkon saamme. Toivottavasti siitä tulee yhtä hyvä kuin Jani Jansson seurakunnan ti-laisuudessa lupasi. Jotkut aktiivit tosin valittivat, että kirkkoon tulee liian vähän vessoja, mutta niinhän kirkoissa aina.Voi siinä vaikka Bir-rassa piipahtaa kirkonmeininkien välillä. Toivon mukaan seurakun-taväki voi loppuvuodesta poholaa-sittain todeta, että hyvää yritettiin, mutta priimaa tahtoo pukata.

Vanhaksi sitä itsensä kokee. Tämä tuli elävästi syksyllä mie-leen, kun ensilumilla vedin niin-sanoakseni pyllylleen tuossa Ai-nolanrannassa. Jalkakäytävä oli muutoin hiekoitettu, mutta siinä kasin kohdalla oli hiekoitus jäänyt tekemättä. Tuntui kipiältä, mutta ei se mitään, sellaista sattuu.

Todistajan nimi ylös, jos jotain olisi rikki mennyt. Ei mennyt, van-hat kalsarit hajos, mutta niitä ei ta-lon vakuutus korvaa. Tänä talvena on sattunut onnettomuuksia paljon ja valitettavan usein vanhemmille ihmisille. Valitettavasti siksi, ettei-vät heiltä luut parane yhtä rivakasti kuin nuorilta. En ymmärrä, miksi se koneilla pitää tampata jäiseksi

tuo jalkakäytävä ja jos jotain siihen ajetaan, se on sellaista isoa sepeliä, joka kulkeutuu kengissä sisään ja rikkoo pyörän renkaat.

Ihmetyksen aihe on ollut nämä hiihtoladut. Vaikka maassa ei ole lunta kuin nimeksi, on siellä hyvä sujutella. Ja eikä aikaakaan kovan lumimyrskyn jälkeen, kun latu on auki jo Sippulanniemessäkin. Pois-han ne tietysti sulavat ladut aina välillä, mutta ei siinä montaa het-keä mene, kun ne aukeaa uudes-taan. Ja tässä lähiseudulla puolen-kymmentä huippulatua. Niinpä. Tasan eivät käy onnenlahjat hyvä- ja huonokuntoisellakaan. Vai onko kyse vain kaupungin työntekijöi-den omista tarpeista. Kun vanho-

jen ihmisten kävelyreittien ja jal-kakäytävien hoito on välillä ollut vähän niin ja näin. Ensi myrskyn jälkeen meinataan äijien kans-sa mennä mittaan aika, kumpi on ekaks Sippulanniemen latu ajettu vai hiekka Kuokkalan keskustan jalkakäytävillä.

NÄINÄ MAAILMANLAAJUISEN LA-MAN aikoina olisi hyvä tietää, har-kita, järkeillä ja ymmärtää pysyäk-seen järjissään kaiken lamapuheen keskellä. Pohdiskellakin voisi tä-män maailman menoa aikansa ku-luksi.

Jos pohtimaan ryhdyt, on hyvä tietää, että kysymys on alun perin ollut jyvien seulomisesta akanoista erilleen. Seulomiseen kun tarvittiin pohdin eli seula, jonka avulla jyvät puhdistuivat hetkessä. Kun poh-din jäi välineistön kehittyessä pois käytöstä, pohtiminen jäi älymme seulan asiaksi ja parhaimmassa ta-pauksessa järjen jyväset pohtijan käyttöön.

Järki puolestaan on alun perin tarkoittanut kielessämme `riviä ja jonoa`. Tätä ilmentää tuttu apusa-na järjestään. Järkeily on siis yk-sinkertaisesti asioiden asettamista jonoon eli jonkinlaiseen loogiseen järjestykseen. Järjissään oleminenon pään sisällön järjestyksessä pi-tämistä eli kaikenlaisen sekoilun tai sekoamisen välttämistä.

Harkitseminen on nykyisin järkeilyn sukua, vaikka siihen on aiempina aikoina tarvittu harkki,jonkinlainen hara tai naara, jolla voitiin tehdä monenlaista hyödyl-listä puuhaa: esimerkiksi peru-noiden nostaminen tai talvinuo-tan kuljettaminen jään alla sujui harkin avulla sutjakasti. Nykyisin harkitsemme ajatusten virrasta tai pellosta saalista milloin mitenkin menestyen.

Sitten kun me ajatustemme virrasta onkimamme saaliin ym-päröimme, me sanomme ymmär-tävämme asian. Ymmärtäminenonkin astetta syvällisempää kuin esimerkiksi käsittäminen. Kun käymme pelkästään käsiksi johon-kin, emme ole kohdettamme tyys-tin ympäri käyneet eli ymmärtä-neet.

Tietäminen onkin tavallaan ymmärryksen äiti: pitäähän toki ensin kulkea tie jonkin asian tykö, ennen kuin sen voi tietää, saati sit-ten ymmärtää. Tiede on syvällistä tien kulkemista yhdistämällä eri-

laisten lähteiden viitoittamaa tietä empiiriseen tietoon eli käytännön polkuihin. Tutkija tuntee tutkan,jonka avulla hän hakee vastausta valitsemaansa kysymykseen.

Tietämistä, käsittämistä, ym-märrystä ja harkintaa jokai-nen meistä tarvitsee lamapuheitakuunnellessaan ja etsiessään kei-noja laman torjumiseen. Lama ja pula, lamatila, lamaannus ja maa-ilmanpula tai maailmanlama ovat olleet kielessämme talouselämän käsitteinä käytössä jo 1900-luvun alkupuolelta saakka. Paljon ai-kaisempina aikoina esimerkiksi pelto saattoi olla sateen tai tallomi-sen jäljiltä lamassa tai masentunut ihminen oli lamaantunut tai la-man vallassa. Lamamiilussa puut olivat pitkällään, lamasalvoksessa hirret laitettiin vaakasuorasti, sa-moin riu´ ut lama-aitaan. Maan pinnassa matavaa sumua sanotaan joissakin murteissa lamasumuk-si, kun taas riidat lamaannuttavatyhteistyön tai lakko lamaannuttaaliikenteen.

Kaiken kaikkiaan, hyvät Kuok-kasen lukijat, älkää lamaantuko lamapuheitten pyörityksessä. Har-kitkaa ajatustenne virrasta viisaita ajatuksia, pohdiskelkaa porukalla, käsittäkää, tietäkää ja ymmärtäkää ja pitäkää ajatuksenne oivallisessa järjestyksessä, jonossa ja rivissä eli pysykää järjissänne. Päivän pi-dentyessä Kuokkalan tiet ja kadut kutsuvat liikkumaan yksin ja yh-dessä. Yhdessä kaverin kanssa tie-tä käyden sopii tietoja vaihtaa.

Tietäväistä tammikuuta Kuokka-sen lukijoille toivottaa

Marja-Leena Koppinen

Kuokkalan Asukkaat ry lahjoittaa Kuokkala -kirjoja. Koulukir-jastot saavat omansa. Polttolinja ysin pienkirjasto sai niitä kaksi kappaletta, mistä kirjastovirkailija Tiina Ohra-aho oli tyytyväinen koska kirjoja heiltä on kysytty.

Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti www.kuokkala.org 23. vuosikertaKUOKKANEN

a

Helmikuu 2009

KIRSTI LESKINEN

VUODEN 2009 ALKAJAISIKSI 9.1.klo 9 aamulla avattiin Kuokka-lan koululla koulukirjasto.

Kun kirjaston saamisesta Kuokkalaan tuli vuosia kestänyt ja uskomattoman kivinen urak-ka, niin vähän ennen nykyisen pienkirjaston syntyä Polttolin-ja ysiin, Pohjanlammen kou-lun rehtori Raimo Lapiolahti ryhtyi kulttuurilautakunnassa puuhaamaan koulukirjastojen kehittämistä. Hänen voisi siis sanoa olevan Kuokkalan kou-

lukirjastojen isä. Niinpä Lapio-lahti olikin kutsuttu Kuokkalan koululle juhlallisesti avaamaan koulukirjasto.

Varsin tottuneesti nauhan leikkaaminen häneltä kävikin. Koulukirjastoja on nyt siis kol-me kappaletta: Pohjanlammella, Tikassa ja Kuokkalan koululla. Kuokkalan koulun reh-tori SeppoPulkkinen jakirjaston hoi-dosta vastaa-vat äidinkie-

len opettajat Helena Saaristo jaNiina Kurra olivat onnellisia ja tyytyväisiä lopputulokseen: kel-taiseen kirjastoon.

Kirjaston takaseinän maala-uksen ovat suunnitelleet JuuliImmonen ja Inka-Maria Sirk-ka. Maalaamisesta vastasi koko kuvis-ryhmä. Koulun Ex Lib-

riksiä oli-vat suunni-telleet SaraKoikkalai-nen, MillaM ä e n p ä ä ja Jani Vi-

hersalo. Avausmusiikista vas-tasi kitaralla Orash Schmid jaavajaisnäytelmänä oli AleksisKiven Seitsemää veljestä lu-kevan tyttöseitsikon esittämä kuvaelma. Kyllä, huudahtivat tytöt yhteen ääneen, kun heiltä kysyin, käyvätkö he kirjastossa. Ja heidän mielestään täällä on ”oikeasti hyviä kirjoja”!

Keltainen kirjasto

Mikä on suosikkikirjasi?Saara Leskinen: Pimeän peli, David Almond

Mia Hyödynmaa: Harry Potterit, J. K. Rowling

Venla Jäkälä: Houkutus, Stephanie Meyer

Frida Rajaniemi: Rakkaus on vaarallinen enkeli, Francesca Lia Block

Anna Lahtonen: Tiina-kirjat ja muut Anni Pol- van teokset

Jenna Toivanen: Punainen lumme, Marja-Leena Lempinen

Linda Virtanen: Uhrilampaat, Thomas Harris

7 veljestä: Saara Leskinen, Mia Hyödynmaa, Venla Jäkälä, Frida Rajaniemi, Anna Lahtonen, Jenna Toivainen,Linda Virtanen

Juuli Immonen, Inka-Maria Sirkka ja Milla Mäenpää

Mikäli kodeissa on kierrätyk-seen menossa olevia kirjoja, niitä toivotaan lahjoituksena koulukirjastolle.

Sara KoikkalainenMilla MäenpääJani Vihersalo

Raimo Lapiolahti valmistautuu leikkaamaan nauhan. Oikeal-la opettaja Helena Saaristo.

Opettaja Nina Kurra ottaa vastaan kukan Sinikka Kahilakos-kelta, joka on nykyisin eläkkeellä mutta toimi aikaisemmin uskonnon lehtorina ja koulukirjaston hoitajana Kuokkalan koulussa. Taustalla myhäilee rehtori Seppo Pulkkinen.

Orash Schmid

Kuvat Jaakko Leskinen

Kuokkanen4

Vuoden yksi tärkeimmistä jaksoista on ohitettu. Olen

jouluihmisiä ja nautin erilaises-ta jouluisten asioiden tekemi-sestä ja ennen kaikkea valois-ta. Sain iloita jo toistamiseen porraskäytävää koristaneesta seinänaapurin laittamasta mi-nikuusesta. Viime talvena siinä oli tammikuussa viiden sentin pituiset vaalean vihreät versot. Tuntui kuin todella olisi tullut kesä talven keskelle.

Omaksi joulupuuksi valitsin risuista punotun luomuk-

sen, jonka koristelin hopea-nauhalla, pikkutontuilla ym. jouluisilla koristeilla ja latva-tähdellä. Se oli istutettu vesias-tiaan johon sain katajia maalta. Oksat sain luvan perästä ranta-raitilla tehdyn risusavotan jäl-jiltä. Joulun jälkeen tuo risupuu alkoi työntää vihreää versoa. Risut ovat koivun, lepän, va-delman ja pajun oksia. Olen antanut risupuun olla vielä rii-suttunakin iloa antamassa. Ei se

ole leipää anonut. Vettä lisäilen vanhaan maitohinkkiin silloin tällöin, joten katajatkin ovat innostuneet uutta versoa työn-tämään. Kerroin puhelimessa risupuustani tuttavalleni. Hän kauhistui ajatustakin ottaa moi-nen risukasa joulukotiin. Tuo-mitsi näkemättä koko ”ihanaa” luomustani. Omaan kotinsa saa jokainen laittaa jouluiseksi, tai jättää laittamatta.

Vuosiini sisältyy jos jonkin-laista joulua ja -kuusta. On

ollut käpyistä latvusta ja pientä minikuusta. Latvakuusen kävyt olin yhtenä aattona käsitellyt tapettiliisterillä, estääkseni sie-menten työntymisen ulos kä-pyjen auetessa. Se olikin vasta pauketta, kun ne liisteröidyt kä-vyt aukenivat. Siemenet eivät varisseet, vaan lentelivät ym-päri kotia. Niitä löytyi patterei-den välistä ja kirjahyllystä vie-lä keväälläkin. Risupuusta ei ole varissut mitään roskaavaa. Siinä on nyt tammikuussa isot

lehdet.

Joulukuussa iloitsin kahdesta asiasta: Sofi Oksasen Fin-

landia-palkinnosta, ja HennaVirkkusen ministeriydestä.Olen tottunut, että maakunnas-sa, missä kulloinkin asun, pitää olla pari ministeriä. Mieluum-min, jos mahdollista, naisia. Miesministereitä silti väheksy-mättä.

Uudenvuodenyönä sairastuin flunssaan, joka otti niin

suuren vallan, että piti pysy-tellä viikko vuoteessa. Kerroin tutuille sairastumiseni syyksi nämä monet kuntaliitos ”häät”. Häihin liittyi haikeus pitkäai-kaisimman asuinkuntani yhdis-tymisestä naapurikaupunkiin, ja nimen hautautuessa muistoi-hin.

Katselin ja kuuntelin vanhal-ta videonauhalta 20 vuoden

takaista juhlapuhujaa, joka käs-ki vireän ja elinvoimaisen kun-

nan pysyä itsenäisenä - kosis-keluista huolimatta. Ei kukaan arvannut mitä tulevien vuosi-kymmenien aikana valtion- ja kuntien hallinnoissa tapahtuu. Enhän itsekään olisi uskonut - eikä kukaan tuttavistani – omaa muuttoani maalaiskylästä kau-punkiin jo ennen kuntaliitosta. Maailma muuttuu ja meidän pitää muuttua, yrittäen sopeu-tua yllättäviin ja vaikeisiinkin tilanteisiin.

Muutot ovat kuuluneet elä-määni. Aina olen onnistu-

nut saamaan kauniin asuinym-päristön ja mukavat naapurit. Vanhassa hokemassa sanotaan: ”Ellei koskaan muuta, ei kos-kaan pääse parempaan.”

Vaikka olin onnellinen ranta-asuja vuosikymmenet, en

enää haluaisi asua hetkessä ki-nostuvien teiden takana, jossa joutui jännittämään, onnistuuko sooloilemaan työmatkan ilman ylimääräistä aurausapua. Ker-

rostalossa asuminen on helppoa omakotiasumiseen verrattuna. Joku muu huolehtii porraskäy-tävästä ja piha-alueesta, vähäi-siä yhteisiä taloyhtiön pihatal-koita lukuun ottamatta. Talkoot ovat vapaaehtoista, mukavaa yhdessä oloa ja naapureihin tu-tustumista.

Kaikella on puolensa. Niin maalla kuin kaupungissa on

heitä, jotka haluavat pitää revii-rinsä rajat suljettuina. Toisaalta myös niitä, jotka ovat huoman-neet, että aina ja kaikkialla ih-minen tarvitsee toista ihmistä. Antaessaan apua toiselle, saa tarvitessaan itsekin.

Uudenvuoden ilotulitusta katsellessa omalta parvek-

keeltani mietin, mitä järkeä on syytää rahaa taivaan tuuliin ja samalla tehdä jopa vahinkoa ympäristössä. Kyllä tuota loi-motusta vartin verran katselee, mutta sitten alkaa tympiä. Olen ollut muutamia kertoja katso-

massa uudenvuodenyön ilo-tulitusta suuren järven jäällä, ja kerran kotikirkkoni tornis-sa. Siellä sain kuulosuojaimet kellonsoittajalta, joten meteli ei kuulunut. Tulisin toimeen ilman tuota tulitusta ja räisket-täkin. Ainakin rajoittaisin am-pumisen muutamaan tuntiin, melkein koko yöksi pitkitty-neen mekkalan sijaan. Jatku-koon vuosi 2009 onnellisena.

Rauhaa, rakkautta ja siunausta kaikille Kuokkasen lukijoille,

toivottelee Ainolan mummo.

”Ellei koskaan muuta, ei koskaan pääse parempaan.”

Asiaa Nina MikkoselleME SUOMALAISET USKOMME olevamme tasa-arvoinen yh-teiskunta yhtä vakaasti kuin uskomme elävämme Pohjois-maisessa hyvinvointiyhteis-kunnassa.

Minä en usko meidän ole-van tällä hetkellä kumpaakaan. Sukupuolten välinen palkka ta-sa-arvo ei Suomessa vieläkään totta ja olemme tehokkaasti onnistuneet purkamaan niitä rakenteita, joihin hyvinvointi-yhteiskuntamme on aiemmin perustunut. Tällaisen politiikan seurauksena, nainen saa usein

samasta työstä pienempää palk-kaa kuin mies, suomalaisten vä-liset tuloerot ovat kasvaneet ja jo kerran hävinnyt yhteiskun-nallisen aseman periytyvyys te-kee paluutaan.

Nina Mikkonen on sitä mieltä, että nainen on huono äiti, jos käy töissä eikä jää las-ten kanssa kotiin. Hänellä on mielipiteensä tueksi vankka taloudellinen selkänoja - mie-hensä, ja olematon kyky soli-daariseen ajatteluun. Toisilla ei tätä selkänojaa ole ja heidän on taloudellisista syistä käytävä

töissä. Jotkut jopa pitävät työs-sä käynnistä, lapsia tai ei. Jos, me kaikki ajattelisimme yhtä välinpitämättömästi, voisimme sanoa lopulliset hyvästit sekä tasa-arvolle että hyvinvointiyh-teiskunnalle.

Kehitysmaiden taloudelli-sen nousun on havaittu tehok-kaimmin edistyvän, kun naiset kouluttautuvat ja käyvät töissä. Näin kävi aikoinaan Suomes-sakin, kun sotien jälkeen naiset eivät palanneetkaan kotitöihin, vaan alkoivat käydä kodin ul-kopuolella työssä. Suomessa

päivähoitojärjestelmä syntyi, kun sotien jälkeen oli saatava kaikki työvoima sotakorvauk-sia maksavan maan työmarkki-noiden käyttöön.

Nina Mikkosen arvomaail-maan puolustukseksi tasa-arvoa sekä hyvinvointiyhteiskuntaa tukevan julkisenpalvelun tärke-ydestä uppoaa varmaan parhai-ten raha. Päivähoito mahdollis-taa pienten lasten vanhempien osallistumisen koulutustaan ja tietotaitojaan vastaaviin työteh-täviin. Lisääntynyt työssäkäyn-ti lisää verotuloja ja vähentää

mm. asumis- ja toimeentulotu-kimenoja, koska perheiden tu-lot kasvavat.

Nina Mikkoselle lähettäi-sinkin sellaiset terveiset, että perheet ovat erilaisia ja tilanteet ovat erilaisia, on turha tuomita toisten ratkaisuja. Päivähoito on keskeinen lapsiperheille tar-jottava sosiaalipalvelu, joka on tasa-arvoisesti jokaisen perheen ja lapsen oikeus.

Jokaisella lapsella on oltava oikeus tuettuun varhaiskasva-tukseen. Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan päivähoi-

Kolumni

BAHAIDEN TALVIKOULU OLI tänä vuonna 29.12.2008–2.1.2009 Jyväskylässä Kuok-kalan koululla. Kyseessä on vuosittain järjestettävä maan-

laajuinen talvitapahtuma, joka pidettiin tänä vuonna Jyväsky-lässä. Yksi koulun osallistujis-ta, kuokkalalainen Mikko Ne-valainen, kertoo kuulleensa,

että talvikoulu oli jo neljännen kerran Kuokkalassa. Kaikkiaan bahaiden kouluja on järjestet-ty jo nelisenkymmentä vuotta. ”Pidän itseäni maailmankan-

salaisena ja kuokkalalaisena ja haluan edistää rakentavaa ke-hitystä paikallisestikin ja osal-listun mielelläni talvikouluun”, toteaa Nevalainen koulun tee-masta Minä maailmanlaajuisen sivilisaation rakentajana.

Viimeaikainen kehitys Suo-messa ja maailmalla on tehnyt selväksi, että maapallostamme huolehtiminen ja kestävään kehitykseen pääseminen ei ole

helppo tehtävä. Talvikoulus-sa puhunut saksalaissyntyinen mutta pitkään Savonlinnassa asunut ja suomalaistunut Hart-mut Grossmann uskoo kuiten-kin ihmiskunnan onnistuvan siinä. ”Henkisten periaatteiden avulla ja voimakkaalla yhteen hiileen puhaltamisella on hy-vällä tavalla kauaskantoiset seuraukset”, hän vakuuttaa. Grossmann palasi vaimonsa Ursulan kanssa hiljattain asu-maan Suomeen toimittuaan 20 vuotta Bahai-maailmankes-kuksessa, joka sijaitsee Israelin pohjoisosassa Haifassa Tämän Israelin suurimman satamakau-pungin tunnetuin maamerkki, bahai-terassit, valittiin viime vuonna Unescon maailmanpe-rintöluetteloon.

Talvikoulun aulassa oli koulun ajan esillä näyttely Ba-hai-usko Suomessa 70 vuotta! Näyttely kertoi bahai-uskon

saapumisesta ja juurtumisesta Suomeen. Näyttelyssä oli va-lokuva Suomen ensimmäises-tä bahaista Väinö Rissasesta,joka kirjoitti vuonna 1939:

”Suurin asia, jonka tämä uusi Ilmestys [bahai-usko] tar-joaa maailmalle, on veljellinen rakkaus, ei rakkaus omaa per-hettä kohtaan, ei rakkaus omaa maata kohtaan vaan rakkaus koko maailmaa kohtaan, maail-maa, jota monet toisilleen viha-mieliset uskomukset ja lahkot ja poliittiset ryhmittymät repi-vät riekaleiksi.

70 vuotta Rissasen sanojen jälkeen Suomessa asuu lähes 800 bahaita yli 60 paikkakun-nalla. Suomalaisia bahaita on jo neljässä perättäisessä suku-polvessa. Saavutusta koulun osallistujat juhlivat iltatilaisuu-dessa kakkukahvein.

Kuokkalan talvikouluun saapui eri puolilta Suomea yli

Bahaiden talvikoulu Kuokkalassa

Hartmut Grossmann

Helmikuu 2009

www.kuokkala.org

5

Kuokkalalainen

Kuka olet, mistä tulet?Outimaija Hakala, tulin Jy-väskylään Prahan kautta Rova-niemeltä.

Missä asut?Rauhaniemessä Viherlandian naapurissa.

Perheesi?Perhe on liikkuvainen; paikka-

koordinaatit vaihtelevat usein, mutta Jyväskylään palataan aina välillä.

Mitä opiskelet?Valmistuin kesällä Taiteen Maisteriksi, nyt jatkan taidehis-torian opintoja Jyväskylän yli-opistossa ja aloittelen väitöskir-jaa teatteripukusuunnittelusta.

MONIKKO RY ON perustettu ke-väällä 2008. Sen juuret joh-tuvat Virma-projektista joka päättyi 31.12.2008. Silloin muutamia energisiä, iloisia, aktiivisia, luovia ja koulutet-tuja venäjäkielisiä henkilöitä pitkien keskustelujen ja tapaa-misten jälkeen päättivät perus-taa yhdistyksen, Monikko ry:n. Nämä ihmiset ovat tutustuneet ja ystävystyneet Virman kautta. He ovat olleet mm. vapaaehtoi-sina ohjaajina projektissa ja ha-lusivat auttaa projektia omalla panoksella, osaamisella ja ko-kemuksella. Virmassa he ovat olleet mukana alusta lähtien. He olivat asiakkaiden kanssa erilaisissa tehtävissä musiikin, liikunnan, valokuvauksen sekä muun virkistyksen parissa. In-nokkaat ohjaajat ovat päättä-neet luoda pysyvää toimintaa ja säilyttää verkostoa perustamal-la Monikko yhdistyksen.

Mielekkään elämän verkos-to eri-ikäisten ja erilaisten ih-

Monikko ry - uusi yhdistys

Outimaija Hakalan maalaus ”Koiranleikki”. “Kuvia Prahasta kertoo matkastamme maalauk-sin, veistoksin ja luonnoksin. Teokset ovat usein puistoissa, kahviloissa tai pubeissa synty-neitä päiväkirjamaisia merkkejä ajastamme Prahassa. Toimme tuliaisemme uuteen koti-kaupunkiimme, jossa ne ovat nähtävillä Galleria Utun pikkupuolella 9.1.-30.1. 2009.”

Hanna Rosti

150 osallistujaa. Moni heistä osallistui heti talvikoulun jäl-keen alkaneeseen konferenssiin Lontoossa, joka keräsi kahdek-sasta maasta yli 3200 osallistu-jaa. Suomesta mukana oli sata-kunta.

Seuraava maanlaajuinen bahai-tapahtuma on kesäkoulu, joka järjestetään pääkaupunki-seudulla. Nevalainen on valmis lähtemään sinnekin tapaamaan sekä vanhoja että uusia ystä-viään, vaikka viiden minuutin kävely ei perille pääsemiseen enää riitäkään.

Tapio Nyman

don tavoitteena on tukea päivä-hoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden ta-sapainoista kehitystä. Päivä-hoidossa oppii vastoin Nina Mikkosen väitteitä aivan yhtä sosiaaliseksi ja toisista välittä-väksi kuin kotona ja päivähoito ei todellakaan ole osoitus van-hempien välinpitämättömyy-destä!

Jenny LindborgKukkotarhan asiakas -85v

misten parissa, jossa kontaktit suomalaisten ja maahanmuut-tajien kanssa asuinalueilla on hyvin tärkeä asia. Vielä tär-keämpää on luotujen toimivien kontaktien ylläpitäminen.

Projektit päättyvät joka ta-pauksessa, mutta hyvät käy-tännöt ja uudet ideat kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi jatkossa. Kolmevuotinen Vir-ma-projekti päättyi ja siitä jäi positiivisia jälkiä kaupungin asuinalueiden monikulttuuri-suuden kehittämiseen. Tiivis yhteistyö Virman ja kumppa-neiden kanssa Kuokkalassa, Vaajakoskella, Huhtasuolla ja keskustassa oli jatkosuunnitel-ma uudelle Kohta-hankkeelle, joka oli suunnattu ikääntyville maahanmuuttajille. Valitetta-vasti tuo Kohta-hanke ei saanut myönteistä rahoituspäätöstä RAY:lta.

Monikko ry on tehnyt ehdo-tuksia asuinaluekumppaneille toteuttaa yhdessä suunnitelmia sekä kehittää ja ideoida uutta. Ehdotuksia on jo hyväksytty ja tänä vuonna valmistelemme

sekä toteutamme yhteisiä ta-pahtumia ja tilaisuuksia. Esi-merkiksi Vaajakoskella Kes-ki-Suomen Venäjä- seurojen kanssa suunnitellaan valoku-vanäyttelyä ja kansainvälistä trubaduuri-festivaalia. Kuok-kalan asukkaat ry:n, Ainolan työväenteatteriyhdistyksen ja muiden toimijoiden kanssa par-haillaan suunnitellaan yhteisiä tapahtumia. Martta- yhdistyk-sen, eläkeläisjärjestöjen, Lohi-kosken ja Huhtasuon sosialide-mokraattien kanssa löysimme myös yhteisiä intressejä ja ta-voitteita.

Lähiaikoina tulee lisätietoa Monikko ry:stä niin tapahtu-mien avulla kuin myös suorien kontaktien kautta jäseniimme ja kumppaneihin. Tervetuloa toimintaan!

Tiedustelut Galina Ahtamo (pj), puh. 050 35 88 193 tai säh-köpostitse ahtamo@msn.com

Объединения МониккоИстория объединения

Моникко началась с Вирма-проекта, а точнее с весны 2008 года, когда несколько энергичных жизнерадостных активных творческих образованных русскоязычных энтузиаста после долгих встреч и обсуждений общих важных вопросов, решили создать объединение. Они и познакомились-то все в Вирме, поскольку являлись добровольцами и желали помочь проекту своими знаниями и умениями.

Они работали по различным направлениям проекта с самого начала-музыка, фотографии, спорт, развлекателные мероприятия.. В результате деятельности проекта,особенно в завязывании интересных контактов между имигрантами и финнами разных возрастов и в разных районах, они решили продолжить это направление и развить деятельность по новым увлечениям, сохранив

завязанные контакты, если деятельность проекта закончится.

В и р м а - п р о е к т , просуществовав почти 3 года, на самом деле закончился 31.12.2008, но оставил очень весомый след в истории развития многокультурных связей между стареющими имигрантами и финнами в разных районах города ювяскюля. Было завязаны плодотворные контакты с раионом Куоккала,Вааякоски,Хухтосуо,центральным раионом, которые принесли положительные результаты и уже строились планы на будущее..

Но новый проект для пожилых имигрантов с названием Конта, денежной поддержку не получил..

Объединение Моникко внесло своё предложение о продолжении сотрудничества с компаньонами Вирмы для осуществления задуманного вместе и развитии новых идей в сотрудничесте.

Предложение было принято и уже в этом году готовится ряд совместных мероприятий. Так например, в Вааякоски летом совместно с русско-финскими обществами Средней Финляндии планируется провести фестиваль бардов и фотовыставку. В Куоккала, совместно с объединением жильцов,театром в Айнола и другими обществами, тоже планируются мероприятия. Объединение Март, социал-демократы из Лохикоски и Хухтасуо тоже заинтересованы в совместной работе на благо развития общей цели.

В ближайшее время на совместных мероприятиях вы сможете узнать больше о Моникко и познакомиться поближе с членами этого объединения и их партнерами. Контакты: puh. 050 35 88 193 tai e-mail: ahtamo@msn.com, Галина Ахтамо, председатель объединения.

Mitä harrastat?Lukemista, viimeisin nautinto oli Sofi Oksasen Puhdistus.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?Kouluttaa koira paremmin ja piirtää sarjakuvia.

Mitä pidät Kuokkalasta?Se on muuttunut paljon, kai-paan vähän hiekkateitä ja he-vosia.

Olet työskennellyt ja harras-tanut Ainolan kesäteatteris-sa. Minkälaisia töitä ja kuin-ka kauan?Viulunsoittaja-näytelmä 2000 oli ensimmäiseni Ainolassa. Sen jälkeen olen puuhannut paikassa kaikkialla kahvilasta teatterin lavalle ja sen taakse. Viime vuosina olen lähinnä pu-vustanut näytelmiä.

Sinulla on parastaikaa me-nossa näyttely Galleria Udus-

sa, mistä se kertoo?Prahasta-näyttely Galleria Udussa on kokoelma matkalla Timo Takalan kanssa työstä-miämme teoksia. Ne ovat tu-liaisia kauniista kaupungista, jonka elämästä nautimme pal-jon. Toivon että näyttelyssä kä-vijä saisi kokea mielikuvitus-matkan Prahaan.

KL

Kuokkanen6

UUSI VALTUUSTO ON kokoontu-nut kolme kertaa ja vanha val-tuusto kerran edellisen Kuok-kasen ilmestymisen jälkeen. Maanantaina 1.12 oli päätettä-vänä vuoden 2009 talousarvio, joka on valtuuston jokavuoti-nen tärkein päätösasia. Val-tuusto kävikin pitkän ja laajan keskustelun - kokous kesti 7,10 tuntia klo 16-23.10 – eli toi-nen työpäivä tuli tehtyä oman työn jälkeen! Äänestysten (19 kappaletta) jälkeen hyväk-syimme kaupunginhallituksen talousarvioesityksen, johon tehtiin äänestysten jälkeen kak-si muutosta sivistyspalvelui-den tavoitteisiin: Kannustetaan kuntalaisia aktiiviseen kansa-laisuuteen ja terveisiin elämän-tapoihin sekä Edistetään kodin ja koulun yhteistyötä. Kaupun-ginvaltuusto äänesti kolme ker-taa myös ponsista, joista kaksi hyväksyttiin:

1. Hyväksyessään kaupun-

gin toiminta- ja taloussuun-nitelman vuosille 2009-2013 kaupunginvaltuusto edellyttää, että konserttisali/talohankkeen toiminnallisia vaihtoehtoja ja rahoitusmahdollisuuksia on kuitenkin perusteltua pitkäjän-teisesti selvittää.

2.Hyväksyessään budjetti-esityksen sosiaali- ja terveys-toimen osalta vuodelle 2009 valtuusto panee merkille poik-keuksellisesta käsittelymenet-telystä aiheutuneet puutteet ja valmistautuu tarvittaessa lisäta-lousarvion laadintaan sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunni-telman valmistumisen jälkeen.

Kaupunginhallitus lisäsi kaupunginjohtajan talousarvio-ehdotukseen yhteensä vähän yli 6 miljoonaa euroa pääosin käyttötalouteen. Talousarvioli-säykset kohdistetaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin, muun muassa kotihoidontuen kuntalisään, lasten päivähoito-

palveluihin, vanhus- ja vam-maispalveluihin sekä lapsiper-heiden tilapäiseen kotiapuun. Sivistyksen palvelualueella mm. perusopetuksen, lukioiden ja kouluterveydenhuollon palk-kamenoihin lisättiin määrära-haa. Samoin vahvistettiin laaja investointiohjelma, josta val-taosa eli yli 80% kohdistetaan uuden Jyväskylän kouluihin ja päiväkoteihin sekä terveyspal-veluiden tiloihin. Työllisyys-palveluihin lisätään määrärahaa kolmannen sektorin työllistet-tyjen tukemiseen ja nuorten kesätyöllisyyden edistämiseen sekä liikuntalautakunnan pää-tettäväksi työllistettyjen mää-rän pitämiseksi vuoden 2008 tasolla. Edellisen valtuusto hy-väksyi summamuutoksitta.

Kaupunginvaltuusto hyväk-syi myös vuosien 2009 – 2011 taloussuunnitelman siihen liit-tyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteineen sekä si-

tovuus- ja toimintaohjeineen kaupunginhallituksen ehdotuk-sen mukaisina. Kaupunginval-tuusto oikeuttaa kaupunginhal-lituksen ottamaan vuonna 2009 lyhytaikaista luottoa enintään 100 miljoonan euron määrään saakka.

Lue lisää kokouksen päätök-sistä: http://www3.jkl.fi/paa-tokset/kv/2008/01121600.0/in-dex.htm

Vuoden 2009 talousarvio: http://www.jyvaskyla.fi/instan-cedata/prime_product_julkai-su/jyvaskyla/embeds/26555_talousarvio_2009.pdf

Maanantaina 8.12 kokous-timme 2,20 tuntia. Kokous oli tärkeä siinä mielessä, että valit-simme 12 lautakuntaan luotta-mushenkilöt henkilöt vuosiksi 2009-2012. Vuosina 1993-2004 olen ollut koulutus-/opetuslau-takunnan jäsen ja nyt minut valittiin sivistyslautakuntaan. Lue: http://www3.jkl.fi/paatok-

set/kv/2008/08121800.0/index.htm

Kaikkien lauta- ja johto-kuntien tiedot löydät: http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/lau-takunnat

Vanhan Jyväskylän valtuus-to kokousti ja ”sammutti valot” viimeisen kerran juhlallisissa merkeissä maanantaina 22.12, kokouksen kestäessä vain tun-nin, jonka jälkeen meidät va-lokuvattiin ja lopuksi joimme kakkukahvit seurustelun mer-keissä. Kokouksessa oli kut-suttuna läsnä toistakymmentä menneiden vuosien valtuuston puheenjohtajaa tms. ”veteraa-nipoliitikkoa”. Kokouksen 21

pykälästä 18 oli valtuusto-aloitteita. Aloitteet käsitteli-vät esteettömän rakentamisen valvomista, puhelinpalvelu-jen lisäämistä, vanhusten ko-tihoidon kehittämistä, vanhus-ten laitoshoitoa, juhlapuiston suunnittelun käynnistämistä, kaupunginjohtaja Pekka Ket-tusen erorahan takaisinperi-mistä, kevyen liikenteen reit-tien suunnittelua, konserttisalin toteuttamista, kansalaistoimin-nan avustusten koordinoimista, kuvataidelukion perustamista, päivähoidon ja esiopetuksen siirtämistä sivistystoimeen, työsuhdepolkupyöriä, kesätyö-seteleitä, järjestöjen ja kaupun-

Tiedoksi joulukuun ja tammikuun valtuustoista!

KAUPUNGINHALLITUKSEL-LA ON KUNNAN organisaatios-sa monenlaisia tehtäviä. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki valtuuston käsittelyyn menevät asiat kulkevat kaupun-ginhallituksen kautta. Hallitus laittaa myös valtuuston teke-mät päätökset täytäntöön. Li-säksi kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua esim. antamal-la lausuntoja eri viranomaisille sekä vastaa kunnan hallinnos-ta ja taloudenhoidosta. Tämä tarkoittaa muun muassa hen-kilöstöpolitiikasta vastaamis-ta sekä edustajien valitsemista kuntakonserniin kuuluviin yh-teisöihin sekä niiden toiminnan seuraamista ja ohjeiden anta-mista kuntaa niissä edustavil-

le henkilöille. Näinä aikoina kaupunginhallituksen vastuu taloudenhoidosta edellyttää eri-tyistä paneutumista taloustilan-teeseen ja sen edellyttämiin toi-menpiteisiin.

Yhdistyneen Jyväskylän kaupunginhallitus aloitti toi-mintansa poikkeuksellisesti lä-hes heti vaalien jälkeen. Tämä johtui muun ohella siitä, että kuluvan vuoden budjetti oli syytä valmistella uuden kau-punginhallituksen toimesta. Kaupunginhallitus kokoontuu joka maanantai. Kokoukset ei-vät ole julkisia, mutta esityslis-tat ja pöytäkirjat ovat.

Budjetin valmistelun lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt paljon uuden kunnan syntymi-

seen liittyviä käytännön asioi-ta kuten erilaisia johtosääntöjä sekä henkilöiden valintoja eri luottamustehtäviin.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin myös Kuokkalaa koskettavaa asiaa. Kaupunginhallitus esittää val-tuustolle, että se tekisi Keski-Suomen ympäristökeskukselle hakemuksen luonnonsuojelu-alueen perustamiseksi Pitkäruo-hoon. Kyseessä on siirtolapuu-tarha-alueen vieressä sijaitseva niemi, joka on jo kaavalla suo-jeltu ja jossa tällä hetkellä sijait-see lintutorni. Hankkeella pyri-tään saamaan valtion rahoitusta alueen ennallistamiseen, jolloin se soveltuisi paremmin lintu-jen levähdysalueeksi ja osittain myös laiduntamiseen. Ennallis-taminen tarkoittaisi runsaaksi kasvaneen pensaiston karsimis-ta, mutta polkuverkosto alueel-la säilyisi. Mikäli suunnitelma toteutuu, tulee alueesta varmas-ti entistä parempi lähiluonto-kohde, jossa liikutaan luonnon ehdoilla.

Kaupunginhallitus käsit-telee myös kaikki valtuustoon menevät kaavat. Yksi viime aikoina eniten puhuttaneista lienee Kirkkopuiston kaava, joka sisältää ehdotuksen park-kihallin rakentamiseksi ns. pa-raatiaukion alle sekä erinäisiä suojelumääräyksiä. Hallirat-

kaisulla pyritään paitsi kehit-tämään keskustaa myös vähen-tämään kadunvarsipysäköintiä ja autopaikkojen etsimisestä aiheutuvaa ajelua. Hanke liit-tyy oleellisesti uusien liiketi-lojen rakentamiseen. Varsinai-sen kirkkopuiston ilmettä ei ole tarkoitus kaavalla muuttaa, lukuun ottamatta ehdotusta kioskin laajentamiseksi. Kau-punginhallitus käsitteli kaavaa kokouksessaan 19.1. ja lähetti sen valtuuston käsiteltäväksi. Kokouksessa esitettiin myös kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun sekä hyväksymis-tä ilman parkkihallia tai ilman kioskin laajennusta. Nämä esi-tykset eivät menestyneet. Val-tuustossa asiasta tullaan var-masti vielä käymään vilkas keskustelu.

Marika Visakorpi, kdkaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen vinkkelistä

UUSI KUNTA ON päästänyt en-siparkaisunsa ja siristelee sil-miään maailmalle, joka jänni-tyksestä henkeä pidättäen on odottanut uutta tulokasta. Uusi Jyväskylä ei kauaa ehdi kapa-loissaan levätä, sillä sen on heti sopeuduttava muun maailman kiihtyvään vauhtiin sekä kul-man takaa kurkisteleviin mör-

köihin. Tässä kolmen kunnan uusioperheessä riittää tekemis-tä myös rakennus- ja ympäris-tölautakunnalle, kun aikataulut, taksat ja säännöt on sovitettava kaikille yhteiseen muotoon. Tä-mäkin lautakunta aloitti moni-en muiden lautakuntien tavoin taipaleensa jo ennen kunnan syntymistä varmistaakseen tu-

Ensiaskeleita

Kunnallista politiikkaa

Helmikuu 2009

www.kuokkala.org

7

gin yhteistyötä, energiantuo-tannon päästövaikutuksia sekä erityisnuorisotyöntekijöiden ja korttelipoliisien palkkaamista ja nuorisotilojen aukioloaiko-ja. Valtuusto hyväksyi myös sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2007.

Vanha valtuusto käsitteli vuoden 2008 aikana 10 koko-uksessaan 188 pykälää.: http://www3.jkl.fi/paatos/kv.htm vertailun vuoksi: Uusi valtuus-to ennätti neljässä kokoukses-saan päättää 102 asiasta mar-ras-joulukuussa. http://www3.jkl.fi/paatokset/kv08.htm

Vuoden 2009 ensimmäinen ja samalla kuntaliitosten jäl-keisen suuremman Jyväskylän ensimmäinen kokous oli 12.1. http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2009/12011800.0/index.htm . Kokous kesti ”vain” kaksi tuntia. Suurin osa päätöksistäm-me koski luottamushenkilöiden valintoja erilaisiin luottamus-elimiin. Jokaisessa valtuustossa on yleensä myös kaavapäätök-siä ja nyt oli iso tulevaisuuteen liittyvä Vaajakoski- Jyskän (Varassaari - moottoritie) ase-makaavan muutos- ja laajen-nusehdotus , joka palautettiin yksimielisesti uudelleen val-misteltavaksi.

Uusi uljas Jyväskylä on läh-tenyt liikkeelle monien haastei-den keskellä. Olin mukana kau-punginhallituksen asettamassa toimikunnassa, joka työsti hal-litusohjelman vuosiksi 2009-2012. Ohjelman allekirjoittaa kuusi hallituspöydän ympärillä olevaa ryhmää eli sosialide-mokraatit, kokoomus, keskus-ta, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Ohjelma on myös kohta asetettavan ta-loustoimikunnan ”työkaluna”.

Meitä on nyt 128 016 (aik. 86 527) asukasta. Kaupunkim-me koko pinta-ala on 1466,46 neliökilometriä (aik. 137,47 km²), josta on maata 1171,19 km2 (aik. 105,85 km²) a ve-sistöä 295,27 km2 (aik. 31,62 km²).

Eteenpäin on elävä mieli - sanotaan - ja missä on paljon neuvonantajia siellä hankkeet menestyvät!

Toivotankin niin sinulle kuokkalalainen kuin muillekin jyväskyläläisille menestystä vuodelle 2009!

Juhani Starczewski, kdkaupunginvaltuutettu

lokkaalle elinkelpoiset olot. Rakennus- ja ympäristö-

lautakunnan kokoonpano on nyt selvillä ja mukana on niin Jyväskylän Maalaiskunnan, Korpilahden kuin niin sanotun vanhan Jyväskylänkin edustajia valmiina tekemään töitä viih-tyisän ja toimivan kaupungin puolesta. Haasteita on luvas-sa, sillä uusi rakennusjärjestys on hyväksytty ja rakennus- ja ympäristölautakunnalla on oma tärkeä roolinsa sen omaksumi-sessa ja täytäntöönpanossa.

Toinen rakennus- ja ympä-ristölautakunnan isoista haas-teista on ilmastostrategia, joka on uinunut kohta viisi vuotta ja josta olisi tarkoitus saada uudelle kunnalle kelpo työka-lu. Ilmastostrategiaa on lykät-ty muun muassa odottamaan uutta tulokasta, uutta Jyväsky-lää maailmaan. Ilmastostrate-giassa on tarkoitus tarkastella kaupungin toimia kokonaisval-taisesti ja selkeästi nimetä toi-menpiteitä, joilla muun muassa liikennepäästöjä, sähkönkulu-tusta ja jätteen määrää voidaan vähentää. Nyt on aika antaa tälle strategialle sen kaipaama päivitys ja ojentaa Jyväskyläl-le jotain konkreettista, jolla se voi kamppailla ilmastonmuu-tosta vastaan. Emmehän halua jättää pienokaistamme, uutta Jyväskylää, yksin tämän su-kupolvemme suuren haasteen kanssa.

Rakennus- ja ympäristölau-takunta tekee toki paljon muuta-kin uuden Jyväskylän hyväksi.

Se huolehtii muun muassa siitä, että Jyväskylällä on viihtyisiä lenkkipolkuja, turvallisia leik-kikenttiä, rentouttavia viheralu-eita, että yritykset noudattavat ympäristölupia ja että rakenta-minen sujuu mahdollisimman mutkattomasti. Varsinkin näin lautakunnan alkutaipaleella on myös tärkeää, että siinä työs-kentelevät luottamushenkilöt perehdytetään asioihin. Heillä tulee olla käsitys siitä, minkä-laisissa raameissa lautakunta toimii ja millaisten sääntöjen ja lakien varaan sen päätösten tulee nojata. Mielenkiintoisia keskusteluja, uusia näkökulmia ja avointa päätöksentekoa on toivottavasti luvassa.

Tervetuloa maailmaan uusi Jyväskylä, uusi kunta. Toivot-tavasti et pidä meitä öisin val-veilla.

Tulevaisuus näyttää, kuinka monta pistettä tälle potralle lap-sellemme annetaan ja kasvaako siitä vanhempiensa näköinen vai kapinoiko se kenties van-hempiensa tapoja vastaan.

Paloma Hannonen, vihrympäristölautakunnan pj

Lukuisten yhteydenottojen johdosta, esitän kunnioittaen, että kaupungin asianomaiset viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin Sip-pulanniemen rannanpuoleisen kevyenlii-kenteen väylän valaisemiseksi Kaarikujan

eteläpuolelta Rannantielle.Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie on

suosittu lenkkeilijöiden, kuntoilijoiden ja ennen kaikkea koululaisten käyttämä reitti, josta puuttuu valaistus.

Jyväskylässä 12.1.2009

Kauko Tuupainenkaupunginvaltuutettu (PS)

Kauko Tuupaisen valtuustoaloite

Sippulantien kevyenliikenneväylän valaistus

MAAMME KUNTARAKENNE ON lähivuosina historiansa suurimmissa muutosmyller-ryksissä. Peräti 67 kuntaa lopetti toimintansa vuoden vaihteessa 32:en kuntajako-prosessin seurauksena. Kun-tien lukumäärä on tällä het-kellä 348 ja jatkossa on odotettavissa toinen aalto PARAS-hankkeen toteutta-misessa.

Jyväskylän maalais-kunnan kannalta päättynyt valtuustokausi muodostui historialliseksi. Nykyinen kuntamuoto Jyvässeudul-la siirtyi historiaan vuoden vaihteessa, kun uusi kunta aloitti toimintansa. Asia ei sinänsä ole uusi, kun histo-rian lehdet puhuvat kuntien yhdistämistä suunnitellun jo lähes 100 vuotta. Edellinen

vakava yritys kuntajaotuksen muuttamiseksi oli 15 vuotta sitten.

Olen kuullut usein kysy-myksen, miksi aiemmat yri-tykset ovat epäonnistuneet ja nyt kaikki tapahtui kuitenkin niin nopeasti? Vastaus tähän kysymykseen on vähintään-kin väitöskirjatasoisen tut-kimuksen arvoinen. Mielen-kiintoista olisi nähdä koko prosessi ulkopuolisen, riip-pumattoman tutkijan työn tu-loksena. Siitä varmasti olisi hyötyä myös muille kaupun-kiseudulle, jotka jäivät odot-telemaan omasta mielestään sopivampaa hetkeä ratkaisu-jensa selkeyttämiseksi.

Sanotaan, että suomalai-nen kuntarakenne on muo-toutunut ”hevosvetoisella” aikakaudella. Sanonta poh-

jautuu paljolti aikaan, jolloin maassa, ilmassa ja tietover-koissa kaikenlainen liikenne oli vasta suunnitteilla. Tuol-loin silloisten kuntapalvelu-jen tuli olla saavutettavissa senaikaisilla kulkuneuvoilla. Ikärakenteen voimakas muu-tos lähivuosina tuo paineita järjestellä kuntien palvelu-tuotantoa vastaamaan parem-min kuntalaisten tarpeita. Työvoiman ikärakenteessa näkyy suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymisen kiihty-minen 2010 vuodesta eteen-päin. Tuolloin ensimmäistä kertaa työelämästä eläköi-tyy enemmän väkeä kuin, että ammattitaitoista työvoi-maa olisi tarjolla täyttämään avautuvia työpaikkoja.

Viime kuukausien talou-den taantumauutiset tulevat muuttamaan ennakoitua no-peammin kuntien toimin-taympäristöä ja erityisesti kuntien rahoitusasemaa. En muista luottamusmiesurani ajalta, milloin näin rajuja ja nopeita muutoksia olisi ta-pahtunut elinkeinoelämän toimeliaisuudessa. Yritysten toimintaedellytysten heikke-neminen aiheuttaa verotulo-jen vähenemisen ja kuntien verotulojen kasvu hyytyy ku-luvana vuotena ennusteiden mukaan olemattomiin. On mahdollista, että BKT-luvun lähivuosien myönteinen ke-hitys kääntyy negatiiviseksi. Kunnat tutkailevat kuumei-sesti viime vuoden lopulla epävarmoissa taloudellisissa oloissa valmisteltuja talous-arvioitaan. Palvelujen ja in-vestointien rahoittaminen on keskeisin ongelma ratkaista-vaksi.

Uuden Jyväskylän käyn-nistyminen virallisesti vuo-den alusta tapahtui edellä kuvatussa muuttuvassa toi-mintaympäristössä. Uuden

kunnan hallintoa on jo jär-jestelty varsin pitkälle. Edel-lisen vuoden kuntajakopää-töksen jälkeen on hallinnon ja palvelujenjärjestämisen valmisteluja tehty uutterasti luottamusmies- ja viranhal-tijaorganisaatioissa. Kaupun-gin tämän vuoden talousarvio tulee toteutumaan voimak-kaasti paikallistaloutta elvyt-tävänä runsaiden rakennusin-vestointien ansiosta. Pitkään kaivatut homekoulujen kor-jaukset ja uudisrakennuk-set sekä päiväkotihankkeet käynnistyvät talousarvios-sa osoitettavan rahoituksen kautta. Leveämmät hartiat auttavat nyt kantamaan pa-remmin mittavaksi kasautu-nutta investointiohjelmaa.

Valtion käynnistämä kun-ta- ja palvelurakenneuudis-tus (PARAS-hanke) antoi voimakkaan alkusysäyksen kuntajaotuksen pohdiskelulle maassamme. Entisten kunti-en, Jyväskylän, maalaiskun-nan ja Korpilahden asukkaat ja kuntien kaikki työntekijät sekä viranhaltijat voivat olla hyvillä mielin ylpeitä kaikes-ta siitä työstä, jota nyt toi-mintansa päättäneet kunnat omalta osaltaan ovat vuosien saatossa suomalaista yhteis-kuntaa rakentaneet.

Kaikki inhimillinen pon-nistelu on ollut tarpeen ja kiitoksen arvoista paremman elämän puolesta.

Kun mennyttä aikaa summaa ja suuntaa katseen-sa rohkeasti tulevaisuuteen, niin siirrymme uuteen kun-taan kiitollisin mielin aivan oikeaan aikaan.

Pauli Partanen, kokValtuuston puheenjohtaja Jyväskylän kaupunki

Uuteen kuntaan oikeaan aikaan

Vie

rask

irja

Kuokkanen8

Nuorena leikimme ystävien kanssa.Elämämme oli iloista.Kun kasvoimme ja lähdimme eri suuntiin emme olleet yhdessä pitkään aikaan.Nykyään ilman ystäviä

on niin kuin nukkua ilman tyynyäkuin puu ilman juuriakuin aurinko pilven takana.

Kaipaan ystäviä.Eräänä päivänä tulemme yhteen...

Burma, Mon -kieli

VenäjäYstävä on tärkeä - hän osaa piristää.Ystävä auttaa aina kun tarvitsee apua.

Burundi, Keski-Afrikka, Kirundin kieli

Hyvää ystävänpäivääYstävänpäivää vietetään 14.2. Ystävänpäivätervehdyksiä ovat laatineet �

Jyväskylän Kristillisen opiston maahanmuuttaja-opiskelijat. Kuvat ovat Sivutaskun päiväkodin lasten piirroksista ja askarteluista.

Om man går vilse, kan du ha roligt andå med kompisarna.Hauskasti eksyksissä kavereiden kanssa.

”Minun kaverit on sinun kaverit ja sinun kaverit on minun kaverit. Näin kun yh-des ollaan niin tullaan tuttaviks.” - Kuokkalan Asukkaat ry

Sinisestä purostasaa joki alkunsa,vaan ystävyys alkaa hymystä.

On parempi omistaa sata ystä-vää kuin sata ruplaa.

Helmikuu 2009

www.kuokkala.org

9

Vaimoke Äänekoskella

Circus Uusi MaailmaHuoneteatteri esittää

ENSI-ILTA PE 6.2.2009Kuningatar Elisabetia näytte-levä Siru Kovala kommentoinäytelmää seuraavasti:

-Rikhard III on näytelmä vallasta. Siksi se on aina ajan-kohtainen. Jos jossain on val-tatyhjiö, se täyttyy, sillä val-taa käyttää aina joku. Vallasta myös kiistellään jatkuvasti joko sanan säilällä tai pahim-massa tapauksessa asein. Itse esitän näytelmässä kuningatar Elisabetia. Harjoitusten lähe-tessä ensi-iltaa näen näytelmän ennen kaikkea länsimaisen, yksilökeskeisen maailmanku-van arvosteluna. Minä haluan valtaa, minulle kuuluu arvo tai asema, minä, minä, minä. Se on oikeastaan surullista, koska ja-kamalla kaikille riittäisi enem-män, niin valtaa, ruokaa kuin

vaatteita.Tarja Järvisen ohjaus kertoo, mitä Shakespeare sanoi vallas-ta ja sen käyttämisestä 1480-lu-vun Englannissa.Visuaalinen suunnittelu: Han-nele Enervi-Niemelä, Tiina Ekosaari, Tarja JärvinenValosuunnittelu: Arto Saare-lainenMusiikki ja äänisuunnittelu: Ilari MiikkulainenTuottaja: Anu Lepistö-Pasa-nenNäyttelijät: Siru Kovala, Eeva-Maija Suihkonen, Esko Hut-tunen, Jari Määttä, LauriLaakso, Ari Jäntti, Inka-Ma-ria Sirkka, Vilma Maunonen,Silvia Geijer, Inkeri Kautto,Johanna Törmälä, Asta Hög-lund, Ella Eloranta, PerttuLähdesmäki, Kari Eloran-ta, Joonas Kunnela, Andreas Salmi, Esa Paukku.

Jyväskylän Huoneteatteri ry.Sammonkatu 4(014) 217 945www.huoneteatteri.fi

kejä myöten.Vaimokkeen on Äänekos-

ken teatterille ohjannut Jan-ne Lahtia. Esityskausi jatkuu maaliskuun 1. päivään saak-ka keskiviikkoisin, lauantai-sin ja sunnuntaisin. Sunnun-

taisin kello 14.00 ja muulloin kello 19.00. Painotalo, Mik-ko-sali, Kalevankatu 2. Li-sätietoja löytyy osoitteesta www.aanekoskenteatteri.fi.

Kari Kaijanaho

CIRCUS UUSI MAAILMA onvuonna 2006 perustettu jyväs-kyläläinen nykysirkusryhmä, joka esiintyy Suomessa ja ul-komailla.

Circus Uusi Maailma on opiskelijoiden ja ammattilais-ten yhteenliittymä, jonka ta-voitteena on kehittää esittävän taiteen muotoja uuden sirkuk-sen periaattein - yhdistämällä sirkuksen keinoja ja muita tai-teen lajeja.

Circus Uusi Maailma val-mistaa aikuisille sanattomia esityksiä, joissa lapsetkin viih-tyvät - ikäsuositus on esitys-kohtainen.

Seuraava Maailma esitykset jatkuvat 24.1–15.2. Siltasalilla. Valoassistenttina esityksessä on paljasjalkainen kuokkalalainen Jani Rutanen.

Seuraava Maailma Reittejä mielessä ja ilmassa: Circus Uusi Maailman uusin nykysirkusesitys sai ensi-iltan-sa 22.11.2008, esityksiä vielä helmikuussa 2009: la 7.2., su 8.2., la 14.2., su 15.2.

Esityksessä elävä musiikki, elävä valo, sielukas ilma-akro-batia ja vahva miiminen läsnä-olo muodostuvat kokonaisuu-deksi, joka värisyttää, painaa, hymyilyttää ja kutkuttaa.

Seuraava Maailma on tämän maailman tuolla puolen. Se on mielentila, jota hallitsee estetii-kan ja mystiikan logiikka. Ih-miset toimivat aistimuksien ja sisäisten pakkojen johdattami-na ilman sanoja kommunikoin-tivälineinään musiikki, keho ja ilmassa riippuvat objektit.

Seuraavan Maailman äänet kulkevat rauhallisen viistosti vääjäämätöntä reittiään. Kla-rinetti, theremin, oboe, viulu, harmonikka ja kontrabasso luo-vat kuulaan kokonaissaundin joka hengittää. Vaikutteita on vapaasti assosioitu eri lähteistä, kuten kletzmeristä, dixielandis-ta, koraaleista ja vapaatonaali-suudesta, ja suodatettu niistä Seuraavan Maailman tunnel-maan soveltuva kokonaisuus. Musiikin on säveltänyt teosta varten Pekka Huttunen.

Circus Uusi Maailma on jy-väskyläläinen vuonna 2006 pe-rustettu nykysirkusryhmä, joka on esiintynyt Suomessa, Venä-jällä ja Saksassa.

Kesto noin 60 min, ei väliai-kaa. Soveltuu yli 10-vuotiaille.

www.uusimaailma.orgTiedustelut ohjaaja, tuotta-

ja Seija Hakkarainen, seija-hakkarainen@yahoo.com, puh: 050 - 562 0476.

Vaimokkeen ohjannut jyväskyläläinen Janne Lahtia on yksi Ainolan kesäteatterin vakio-ohjaajista. Ensi kesänä hän ohjaa Ainolaan Rölli ja metsänhenki- näytelmän.

Siru Kovala on näytellyt Ainolan kesäteatterissa isoissa (Täällä pohjan tähden alla) ja pienissä (Penkki) produkti-oissa.

Kuvassa ovat Emmi-Inkeri Rimpilä (Kirsti Leivo) ja Tarmo Pennanen ( Isä Leivo ). Kuva: Tiina Oksanen

Janne Lahtia Ainolan pihassa kesällä 2007 Kotiin päin -näy-telmän ohjaajana.Siru Kovala, Elisabet

Jari Määttä, Rikhard

Kuva: Jarmo Lahtinen

Teatteria ja sirkushuvejaTeatteria ja sirkushuvejaj j

HILJA VALTOSEN VAIMOKE Jor-ma Kairimon dramatisoimanaon hauska näytelmä. Se perus-tuu toki vanhaan viihderomaa-niin ja tunnetaan ennen kaikkea elokuvana, mutta se puraisee myös tänä päivänä ja ilman An-saa ja Taunoakin. Näin todis-taa mm. Maija-Liisa Westman Keskisuomalaisessa.

Mutta miksi lähteä Ääne-koskelle teatteriin? Hyvin yk-sinkertaista. Äänekoskella on hyvä teatteri ja Vaimoketta ei muualla näe. Äänekosken te-atterilla on erityisen vahvat perinteet esitysten visuaalisen ilmeen suunnittelussa. Nytkin ajankuva on kaunis ja ehjä pu-vustusta, kampauksia ja meik-

Kuokkanen10

Hyvä ystäväni ja rivitalonaapu-rini Ristikivestä, Kaisa Elisabet eli Liisa Pekkinen, 73 v, nuk-kui pois jouluaattona 2008.

Tämän runon kirjoitin noin kymmenen vuotta sitten yhtei-sistä puuhistamme tuossa met-sikön laidassa kurpitsoitamme hoidellessa.

Nyt löysin sen ”arkistosta-ni” ja ajattelin että koska niin moni muukin täällä Kuokka-lassa tunsi Liisukan, joka oli aina niin kiva, ystävällinen ja myönteinen monista sai-rauksistaan huolimatta, niin muistellaan hetki häntä tämän vapaamuotoisen runoni muo-dossa. Kirjoitin sen silloin ni-menomaan Liisukasta ja onnel-lisena projektista, joka yhdisti meitä monena kesänä.

Anja Santala-Rosala

Liisa Pekkinen in MemoriamKURPITSAPROJEKTI

Kesällä tulemme ulos asuntokennoistamme.Naapurikin tuntuu läheisemmältä.Meillä on yhteinen kurpitsaprojekti.Istumme kurpitsapenkin luona jajuttelemme niitä näitä,kaikenlaista.Keksimme ruokaohjeita,vaihdamme niitä:kesäkurpitsaa keittoon, paistokseen,salaattiin, pakastimeen…Sitten, kun kurpitsasato on korjattu talteen, tulevat talven lumet.naapuria ei juuri näe.Onneksi tulee joulu!Silloin naapurin taas muistaa…Muistaa viisaan vaimon,joka paljossa kuin minä,mutta viisaampi ja hyvin, hyvin paljon kärsivällisempi.Lahjan oheen toivotus;yritä jaksaa ensi kevääseen,tehdään taas kurpitsaprojekti!

SUNNUNTAINA 1.2. TIKAN seura-kuntakodin messusta aloitetaan vuosittainen yhteisvastuukerä-ys. Yhteisvastuukeräyksellä ke-rätään varoja maailman köyhi-en maiden kehitysyhteistyöhön ja osansa saavat kotimaassa kirkolliset projektit ja diakonia-avustukset.

HistoriaaYhteisvastuukeräys syntyi Suo-messa sotien jälkeisinä vuosina. Itä- ja Pohjois-Suomen vaikea katotilanne synnytti avuntar-peen. Syksyllä 1949 yhteiskun-nassa oli huoli nälkäisistä ja aliravituista lapsista ja oli tarve jokavuotiselle koko kansan pa-rissa tehtävälle keräykselle.

Ensimmäinen Yhteisvastuu-keräys järjestettiin ja keräyksen suojelijaksi kutsuttiin tasaval-lan presidentti J.K. Paasikivi. Alusta alkaen tasavallan presi-dentti on avannut yhteisvastuu-keräyksen radio- ja televisiopu-heellaan.

Toivon luojaYhteisvastuukeräyksellä on autettu monia tahoja ja tuotu

myös näkyville hädänalaisia ihmisiä. Yhteisvastuukeräys pyrkii avaamaan silmiä ja sy-dämiä piilossa olevalle hädäl-le. Keräyksen kautta apua ovat vuosien saatossa saaneet lesket ja nälkäiset, työttömät, asun-nottomat, pakolaiset, ylivel-kaantuneet, aids-orvot, kehitys-vammaiset, mielenterveyden ongelmista kärsivät, omaishoi-tajat, päihdeäidit, vanhukset ja monet muut.

Vuodesta 1963 lähtien apua on kotimaan lisäksi kanavoitu kansainväliseen avustustoimin-taan. Viime vuosina keräys on kanavoitu Kirkon Ulkomaa-navun kautta köyhien maiden kehitysyhteistyöprojekteihin. Avulla rakennetaan näiden maiden esim. sodan runtelemaa infrastruktuuria, terveysasemia, kouluja jne.

Yhteisvastuullareilua kauppaa!Tänä vuonna keräysapu menee Bangladeshiin. Yhteisvastuu on jo nyt työllistänyt viisi kas-siompelijaa Jatrapurin kylässä Luoteis-Bangladeshissa. Kas-

sit tehdään kierrätysmuovista. Voit ostaa kassin tai 100 % rei-lunkaupan puuvillasta tehdyn kennokuosisen naisten t-paidan yhteisvastuukaupasta, www.kotimaakauppa.fi tai tilata niitä diakoniatyöntekijän kautta.

Osallistu yhteis-vastuukeräykseenKeräyslistoja voit hakea dia-konilta Polttolinja 37 päivystys-aikana (ma-ke 9-11) tai muuna sovittuna ajankohtana.

Keskiviikkona 4.2. Kuok-kalan ostoskeskuksessa klo 17.00 alkaen keräävät Kuokka-lan omat papit ja diakonit kerä-yslippaan kanssa.

Torstaina 26.2. Polttolin-ja 37:ssa klo 17.00 lähdemme diakonin johdolla keräyslisto-jen kanssa kohti kuokkalalais-ten ovia.

Lisää tietoa Yhteisvastuuke-räyksestä 2009 saat Kuokkalan diakoniatyöntekijöiltä Kaarina Kaltiainen-Heinolalta puh. 050 549 7034 ja Pekka Niinivirral-ta puh. 050 549 7007 tai osoit-teesta www.yhteisvastuu.fi

Yhteisvastuukeräys alkaa

Kirkko näinä päivinä

24.1.2009

KLAUS HAANTIE ON pitänyt au-tokoulua Torikeskuksessa kym-menen vuotta. Nyt hän toteuttaa vähän haaveensakin ja aloittaa autokouluopetuksen kotiseu-dullaan Kuokkalassa.

Autokoulu kestää pari kuu-kautta. Noin puoli vuotta ennen täysi-ikäisyyttään nuoret tänä päivänä autokouluun saapuvat. Nyt ovat siis vuorossa heinä-, elokuussa -91 syntyneet tytöt ja pojat. Kiinnostus autoiluun on tasoittunut ja rajat hälven-neet tyttöjen ja poikien välillä, sanoo Klaus Haantie.

Monet nuoret saavat au-tokoulun vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan syntymä-päivälahjaksi, täysi-ikäisyyden kunniaksi. Mutta edelleen löy-tyy niitäkin, jotka rahoittavat autokoulunsa itse ja joskus se kestää kun elämä vie. Haan-tie kertoo oppilaastaan, jolla autokoulu keskeytyi kolmeksi vuodeksi, mutta sitten ”elämä

ruvennut kantamaan, jämerä tyyppi, hoitaa maksut sopimuk-sen mukaan”.

Vanhin oppilas Haantien uran aikana oli Kalle, 81 v, joka aloitti autokoulun yhdessä po-janpoikansa kanssa. Kotipihal-la odotti Amerikan rauta ja oli katsottuna morsian, joka autolla olisi pitänyt noutaa. ”Kalle tuli autokouluun ja istui penkkiin”, kertoo Haantie. Lääkärintodis-tus oli hankittu. Lääkäri saman-ikäinen. Kalle kuoli ennen kuin sai ajokortin. Morsiankin oli välillä vaihtunut. Lieneekö La-pin tarinoita? Klaus Haantie on Rovaniemeltä kotoisin.

Tärkeimpiä autokoulun opettajalta vaadittavia taitoja on ihmistuntemus. Pitkäjänteisyyt-tä tarvitaan. Taitoa elää ihmisten mukana. Rauhallinen ote. Par-haassa tapauksessa autokoulun opettaja onnistuu kääntämään asenteita positiiviseen suun-taan. Järkevällä keskustelulla

saavuttaa hyviä tuloksia. Etii-kan kultaisen säännön opetta-minen: Kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Mopo-poikien aktiivinen tulo moottoripyöräkursseille

ilahduttaa opettajaa. Tulossa oleva muutos voisi houkutella nuoria myös kuorma-autokou-lutukseen. Haantie pitää työs-tään autokoulunopettajana. Työ on monipuolista ja yrittä-

jyys palkitsevaa.Vieläköhän arvaisi mennä?

Hankkihan se Paavokin kortin 60 täytettyään…

Kirsti Leskinen

Autoillen

Kuukauden 1. ja 3. tiistai klo 17 alkaa uusi kurssi. Polttolinja 37.

Jaakko Leskinen

Jaakko Leskinen

Kirsti Leskinen

Helmikuu 2009

www.kuokkala.org

11

SYKSYN JA ALKUVUODEN uuti-set perheväkivallasta ovat syn-nyttäneet huolekasta keskuste-lua perheiden ja parisuhteiden ongelmien ratkomisesta. On tär-keätä löytää puhumisen kanava parisuhteen pulmiin. Aikuisten välisestä hoitamattomasta ti-lanteesta kärsivät eniten lapset. Keski-Suomen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuk-

sessa käytiin vuonna 2008 per-hettä ja parisuhdetta koskevaa neuvottelua yli tuhannen hen-kilön kanssa.

Heistä tällä tavalla yhteis-elämästä vastuuta kantavista oli 48 prosenttia miehiä, valtaosa (33 prosenttia) neuvotteluissa käyneistä oli nuoria 30-39 ikä-vuoden välillä olevia, joilla ko-tona on pieniä lapsia. Noin 60 prosentilla kävijöistä oli kotona olevia lapsia.

Esim. vuorovaikutus- tai uskottomuustilannetta tullaan käsittelemään useimmiten yh-dessä. Vastuu tilanteen hoi-tamisesta nähdään yhteisenä. Parisuhteen pulmissa Keski-Suomen seurakuntien perhe-asiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja tarjoaa neuvotte-luapua, jolla pyritään tukemaan pariskuntaa ratkomaan heidän yhteiseen elämäänsä liittyviä kysymyksiä, mitä ne ikinä ovat-kaan. Lukkiutuneen keskustelu-

tilanteen avautuminen mahdol-listaa parhaimmillaan uusien ratkaisujen ja käyttämistapojen toteuttamisen. Neuvottelupro-sessi toteutetaan pariskunnan kanssa ”mittatilausperiaatteel-la”, pyritään puhumaan heitä hyödyttävistä asioista ja löytä-mään heille mahdollisia koh-taamisen tapoja. Myös eroti-lanteessa asioiden kohtaaminen puhumalla on ensiarvoisen tärkeää. Elämä ei pääty eroon. Keskimäärin neuvotteluja on n. neljä tai viisi kertaa, mutta pro-sessin pituus vaihtelee paljon-kin tilanteen mukaan.

Vuorovaikutusongelmat (36 %), erokysymykset (20 %), uskottomuus (13 %) sekä fyysisen tai henkisen väkival-lan synnyttämä tilanne (10 %) muodostivat kärjen Keski-Suo-men seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukseen hakeu-tumisten syistä. Lähisuhdevä-kivallasta kärsivien auttaminen

on useiden vuosien ajan ollut painopisteen Keski-Suomen seurakuntien perheasiain neu-vottelukeskuksen auttamistyös-sä.

Palvelun takana ovat yhdes-sä Keski-Suomen seurakunnat, jotka haluavat tarjota alueel-laan asuville mahdollisuuden saada asiantuntevaa neuvotte-luapua erilaisiin perhetilantei-siin. Toiminta-alueena on lähes koko Keski-Suomi, perheneu-vojat käyvät sovitusti Jämsäs-sä, Keuruulla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella.

TiedotusterveisinKaarina Heiskanen, tiedottaja050 380 0612

Lisätietoja:Juha Muilu Keski-Suomen seurakuntien perheasiain neu-vottelukeskuksen johtaja 0505 5643071juha.muilu@evl.fi

Parisuhteen pulmista kannattaa puhua

LEENA RUOTONEN

KUOKKALAN ALUESEURAKUN-NAN ALUENEUVOSTO aloitteleeuudessa kokoonpanossa toi-mintaansa. Mukaan joukkoon on päässyt kaksi innokasta ja myös muuten yhteiskunnalli-sesti aktiivista toimijaa - Tuuli Gröhn ja Marko Kauppinen.

Tuuli Gröhn on Joensuusta Jyväskylään siirtynyt opiskeli-ja. Hän on ehtinyt elämässään tehdä jo monenmoista. Hän on 22 -vuotias, naimisissa ja opis-kellut fysiikkaa neljä vuotta. Keväällä hän aloittaa väitöskir-jan tekemisen.

Harrastuksia ovat öljyväri-maalaust, pyhäkoulunpito, ul-koilu ja politiikka sekä käsityöt ja pianonsoittoa. Tuuli on lisäk-si seurakunta-aktiivi.

Näin hän kertoo seurakun-nallisesta toiminnastaan:

”Joensuusssa aloitin 8. luo-kalla pyhäkoulun pidon, jota olen täällä jatkanut ensin Kel-tinmäessä ja nyt Kuokkalassa. Joensuussa kävin myös isos-koulutuksen ja toimin isosena."

"Täällä vaikutin viime kau-della nuoriso- ja rippikoulu-työn kehittämistyöryhmässä puheenjohtajana sekä viime ja tällä kaudella kirkkoneuvostos-sa varajäsenenä."

Kuokkalan alueen seura-kunnallisen toiminnan hän ha-luaa ennen muuta keskittyvän nuoriin perheisiin ja muihin

lapsiperheisiin:

LAPSITYÖTÄ"Haluaisin Kuokkalaan kir-kollista toimintaa varsinkin ala- ja yläasteen taitteessa ole-ville nuorille, sekä kehittää py-häkoulu- ja muuta lapsityötä Kuokkalassa. Myös opiskelijat pitäisi ottaa huomioon."

"Vaimon kaa -parisuhdeillat ovat hyvä esimerkki siitä, mitä Kuokkalassa kaivataan."

LISÄÄ ÄÄNES-TYSPAIKKOJAÄänestysprosenttia hän pyrki-si kohottamaan seuraavilla toi-milla:

"Enemmän äänestyspaikko-ja eri kampusalueille. Nyt esim. fyysikot jäävät järven toiselle puolelle, kun Mattilanniemessä

on lähin äänestyspiste.”"Äänestysprosentti jatkaa

laskemistaan, jos lapset ja nuo-ret jäävät pois kirkon piiristä. Siksi katsoisin tulevaisuuteen, ja panostaisin lapsi- ja perhe-työhön."

Marko Kauppinen on maa-seudulla syntynyt ja puolet elä-mästä maalla asunut 33 vuotias. Puolison kanssa hän on asunut yhdessä 13 vuotta.

Marko on ollut alueneu-voston varajäsenenä jo edelli-sellä kaudella. Hän toteaa, että Kuokkalan kirkon rakentami-sen seuraaminen on ollut mie-lenkiintoista.

"Uudessa kirkossamme tu-lee olemaan päivittäin useita tapahtumia. Tapahtumien jär-jesteleminen ajallisesti niin,

että mahdollisimman moni voi-si olla mukana, on ollut myös hyvin kiinnostavaa."

ÄÄNESTYSAKTII-VISUUS NOUSEEMarko on vakuuttunut siitä, että äänestysaktiivisuus Kuok-kalan alueella tulee nousemaan seuraavissa vaaleissa:

"Kuokkalan alueella kir-kon valmistuminen asuinalu-een keskeiselle paikalla tulee vaikuttamaan hieman äänes-tysvilkkauteen. Kun ihmisille kerrotaan, mihin asioihin pää-see vaikuttamaan kun äänestää, niin uskon sen myös lisää ää-nestysvilkkautta."

ALUENEUVOSTON JÄSENET

Uuden alueneuvoston pu-heenjohtaja on Olli Saloheimo. Hänen henkilökohtainen vara-jäsenensä on Jani Rutanen.

Muut jäsenet ovat henki-kökohtaisine varajäsenineen seuraavat: Tuuli Gröhn, (Mar-ja-Leena Hirsilä), ErkkiHyytiälä (Raija Pekkarinen),Marko Kauppinen (Jani Tans-kanen), Ulla Koskinen (EevaHynninen), Eino Mäkinen (Jukka Majuri), Eeva-Lii-sa Reuter (Maria Mutanen)ja Leena Ruotonen (MarkoTuupainen).

Uusi alueneuvosto aloittaa

Tuuli Gröhn. Kuva: Jyväsky-län yliopisto/Petteri Kivimäki

Marko Kauppinen

KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Tikan seurakuntakoti, Toritie 24, puh. 636 455

TOIMINTAA HELMIKUUSSA

Messu su 1.2. klo 10, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Pekka Niinivirta, pyhäkoulu, yhteisvastuukeräys alkaa.Vaimon kaa! –parisuhdeilta su 1.2. klo 17, ”Riitele rakentavasti”, Aila ja Hannu Kraft, iltapala, lastenhoito järj.Yhteisvastuu-lipaskeräys Kuokkalan liikekeskuksessa ke 4.2. klo 17 alkaen.Sanan ja rukouksen ilta to 5.2. klo 18.30, ”Pyhä Henki ja Hengen lahjat, sinua varten”, Kari Valkonen, musiikki Kyösti KytöjokiMessu, Kuokkalan alueseurakunnan aloitusjuhla su 8.2. klo 10, Pekka Mustonen, Antti Toivio, Eija Väisänen, Kaarina Kaltiainen-Heinola, Toivon siivet –orkesteri joht. Niina Sapattinen, lauluryhmä, pyhäkoulu, kirkkokahvit. Messussa aluesrk:n luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tehtävään siunaaminen.Vauvakirkko su 8.2. klo 16, Antti Toivio, Eija Väisänen, Pirjo Kunelius, Anne Savolainen.Messu Kristillisellä opistolla su 15.2. klo 10, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Ulla-Maija Grönholm (Tikassa ei jumalanpalv.).Sanan ja rukouksen ilta to 19.2. klo 18.30, ”Kuinka Jumala johdattaa?”Messu su 22.2. klo 10, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Henna Luomala.Rumpujen rukoushetki ke 25.2. klo 18, Antti Toivio, Sirpa Lampinen, rumpuryhmä

LAPSILLE JA PERHEILLE:Isovanhemman kaa –iltapäivä MA klo 14.30-16 Polttolinja 29, ilm. ja tied. p. 050 4433 572.Puuhapyhäkoulu TI klo 18-19.30 Hauhontie 2C.Avoin päiväkerho KE klo 9.30–11.30, tied. ja ilm. Jenkkakuja 1 p. 050 340 0697.Perhekerho TI klo 9.30–11.30 Tikan srk-koti ja Polttolinja 29.Vauvaperhepesä KE klo 13-14.30 Jenkkakuja 1, PE klo 9.30-11 Polttolinja 37.Lapsiparkki 2-6-v. PE klo 8.30-12 Polttolinja 29, maksu 2 e (sis. välipalan). Ilmoittautumiset edell. keskiv. menn. p. 636 457 tai 050-443 3572 (klo 8-16.30).Iskän kaa! –ilta KE klo 17.45-19.45 Polttolinja 29.Päiväkerhot: Tikan srk-koti p. 636 456 (ma-pe), Polttolinja 29 p. 636 457 (ma, ke-pe), Jenkkakuja 1 p. 050 340 0697 (ma, ke-to), Hauhontie 2 C p. 050 380 0247 (ke, pe aamupv).Lapsityön tied: Tiina Korhonen p. 050 340 9887.Muskarit: tied. Sirpa Poikolainen p. 050 340 9898.VARHAISNUORET:Puuha- ja leikkikerho MA klo 17-18 Polttolinja 29.Toimintakerho MA klo 17.30-19 Polttolinja 37.Kuvaamataidekerho TI klo 17-18 Tikan srk-koti.Kokkikerho TI klo 17-18.30 Polttolinja 37.Kokkikerho KE klo 17-18.30 Polttolinja 37 iltapäiväkerhotila.Sählykerho TO klo 17-18 Tikan koulun sali.3-4-luokkal. Kippola KE klo 14.30-16 Polttolinja 37. 5-6-luokkal. Kuppila TO klo 14.30-16 Polttolinja 37.Kerhoihin ilmoittautuminen ja tied. Henna Luomala p. 050-436 8619.NUORET: Nuortenillat KE klo 19-21 Polttis 37. Tied. Ulla-Maija Grönholm 050-340 9892 tai Marjo Ronkainen 050-549 7014.RYHMÄTOIMINTAA:Avoin raamattupiiri MA klo 19 Polttolinja 37.Kuokkamiehet, miesten avoin keskustelupiiri TI (parilliset viikot) klo 18 Polttolinja 37, tied. Heikki Hannula p. 040 506 7086.Diakonia-lähetyspiiri KE (parilliset viikot) klo 13 Tikan srk-koti.Elämässä eteenpäin –ryhmä KE (parittomat viikot) klo 13 Polttolinja 37.Eläkeläisten kerho TO (parittomat viikot) klo 13 Polttolinja 37.MUSIIKKIRYHMÄT:Kantaattikuoro harj. ke 4.2. ja 18.2. klo 19 Tikan srk-koti.Kanteleryhmä harj. TI klo 17 Tikan srk-koti.Orkesteri Toivon siivet harj. TI klo 19 Tikan srk-koti.Kehittyvät laulajat harj. 16.2. klo 18 Krist. opisto.Käsikelloryhmät: tied. Sirpa Lampinen 050 436 5435.Jubilate Deo, liturg. tanssin ryhmä: harj. TI klo 18 Polttolinja 29.MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen 636 708 ti, ke 9-11.DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, p. 636 458.

Kuokkanen12

KIRSTI LESKINEN

NACH RECHTS, LINKS oder ge-rade aus? Kas siinä pulma. Kartta oli yhtä vaikeaselkoinen kuin kielikin. Silti tässä kiitte-len Pirkko Suomäkeä, Suolah-den Yhteiskoulun saksan maik-kaa, vuolaasti. Hänen oppinsa vähemmän halullisille pitkän matikan lukijoille lukiossa ovat kuitenkin kantaneet hedelmää; repsikka ja kadun miehet ym-märsivät kysymyksiä ja minä sen verran vastauksia että aina löytyi. Englannin hylkääminen ja saksaan siirtyminen kävi en-simmäisen guten tagin jälkeen vaivattomasti kuin entiselle si-lakan syöjälle: minä puhun nyt saksaa.

Lähdetäänkö uutena vuo-tena Wieniin? Keväinen teks-tiviesti Hilkka-sisaren kän-nykkään sai lakonisen mutta pikaisen vastauksen, joo. To-vin kuluttua siskonpoika Ollija kaverinsa Antti halusivatmukaan. Tai ainakin Wieniin. Tiina-ystävä asiaa pohdiskeli vähän pitempään, mutta syk-syllä ilmoittautui joukkueeseen kaverinsa Elisan kanssa.

Internet kävi kuumana. Piti

varata lennot ja hotelli, bongata mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Kaikkea löytyi. Stockmannin Hulluilla päivillä oli myynnissä edullisia lentolippuja. Tampe-reelle aamuhämärissä kiirehti-vät Hilkka ja Olli ja saivat liput koko sakille. Edullinen hotelli melko keskustasta löytyi myös.

Sitten kulttuurilippujen kimppuun. Varaukset internetin kautta onnistuivat vaivattomas-ti. Kysymyksiin tuli nopeasti vastaukset sähköpostitse sekä hotellista että lipputoimistois-ta. Tunne, että asioi oikeiden ihmisten eikä koneen kanssa, helpotti sitä kauhun hetkeä, kun tililtä piti lähettää rahaa tunte-mattomaan kohteeseen.

Hyvin kävi ja kalliiksi tuli. Liput kullankimalteisiin salei-hin toisellekin parvelle olivat arvokkaita, mutta ehdottomasti hintansa väärtejä.

Uudenvuoden aattoilta al-koi Wienin sinfonikkojen soit-taman Beethovenin 9. sinfo-nian parissa Konzerthausissa. Wiener singakademien laulajat jakoivat poistuvalle yleisöl-le lahjaksi 150-vuotisjuhlale-vyään. Sinfonian viimeisessä osassa kuoro lauloi Schillerin

Oodin ilolle, mahtavasti.Nuoria miehiä nälkä vähän

vaivasi, mutta urhoollisesti he ottivat kokemuksen vastaan ja poistuivat konsertin jälkeen Wienin yöhön noin 700 000 muun turistin kanssa. Hotellim-me sijaitsi Praterin huvipuiston vieressä ja yllätykseksemme se oli auki. Rouvasväen uusi vuo-si alkoi siis nuorekkaissa mer-keissä Praterin maailmanpyö-rässä (Riesenrad).

Tämän vuoden ensimmäisen päivän aamuna kiirehdimme Raatihuoneen torille katsomaan isolta screeniltä sitä kuuluisaa, perinteistä uudenvuoden kon-serttia, jonka Wienin filharmo-nikot soittavat Musikvereinissa ja joka televisioidaan maail-manlaajuisesti. Lippuja tähän Strauss-henkiseen konserttiin voi yrittää saada alkuvuodesta muutaman päivän ajan! Olim-me tyytyväisiä, olimme lähel-lä, muutaman korttelin päässä ja meitä oli torin täydeltä. Pik-ku pakkasessa punssi lämmitti mieltä ja kieltä.

Vaikka Lepakko-operetti tuli viime kesänä nähdyksi enem-män kuin muutaman kerran Martin kievarissa ja Jämsässä, niin oli se komeaa kuultavaa Oopperassa Wienissäkin. Eikä vertailussa häviä kum-pikaan produktio!

Freud asui Wienissä lä-hes 50 vuotta asunnossa, jossa nyt on museo. Freud pakeni Wienistä 1938, jol-loin Itävalta liitettiin Natsi-Saksaan. Freudin elämäker-taa aikoinaan lukiessa jäi mieleen mm. kuvaus siitä mi-ten perhettä perustavan miehen tuli voida vuokrata sen kokoi-nen asunto, jossa mahtui asu-maan kasvavan perheen kanssa hamaan elämän loppuun asti. Muutto toiseen asuntoon oli-si ollut ankara arvovaltatappio perheenpäälle.

Kuninkaallinen Wien hou-kuttaa tutustumaan Sissi-keisa-rinnaan, joka osoittautui paitsi yllättävän vähän Romy Schnei-derin näköiseksi, niin vielä vä-hemmän kiltiksi tytöksi. Sissi inhosi hallitsevaa anoppiaan. Keisari Frans Josefin pala-va rakkaus keisarinnaansa ei saanut vastinetta. Anoppi otti lasten kasvatuksen haltuunsa

kruununprinssi Rudolfin syn-nyttyä. Sissi masentui entises-tään, keskittyi itseensä, pitkiin

hiuksiinsa, hoikkaan uumaansa ja alkoi matkustella. Hän kuo-li salamurhaajan puukottamana Genevessä 60-vuotiaana.

Keisarinna Maria Teresi-an kesäkodin, Schönnbrunnin linnan puutarhassa sijaitsee eläintarha, jonka pandoja Olli ja Antti kävivät kuvaamassa. Sacher-kahvilassa nautittu aito sachertorttu ja kuppi kahvia oli jonottamisen arvoinen ko-kemus sekin. Wienin keskus-tassa sijaitsevat taidemuseo ja luonnonhistoriallinen museo tarjoavat enemmän nähtävää kuin ihminen kykenee kerralla vastaanottamaan. Omat valin-tani olivat huoneellinen Pieter Bruegeleitä ja Willendorfin

Venus. Venus on kivikautinen, 25 000 vuotta vanha, Itävallasta löydetty pieni naisfiguuri.

Ei saa tuijottaa ihmisiä! Mutta vähältä piti. Pari ker-taa läheisyyteen sattui vau-vaa rintarepussa kantava nuori nainen. Ravintolassa ja metrossa. Silmäkulmaa alkoi ihmetyttää vauvan liik-kumattomuus, nuoren äidin taputellessa ja silitellessä pienokaistaan. - Kyseessä oli nukke-vauva, jota oikeasti

hoidetaan.Ennen paluulentoa ehdim-

me vielä aamumessuun Hof-burgin linnankappeliin kuun-telemaan paikallista Cantores Minores -kuoroa, Wiener Sän-gerknaben.

Kulttuurikunto koheni joka naisella niin että ylikunnon vaa-ra oli ilmeinen. Arkinen aherrus kotona, pyykkäys ja pölynpyy-hintä, kyllä se siitä tasaantuu.

”Wien, Wien, nur du alleinSollst stets die Stadt meiner Träume sein !

Dort, wo die alten Häuser stehn,Dort, wo die lieblichen Mädchen gehn !

Wien, Wien, nur du alleinSollst stets die Stadt meiner Träume sein!

Dort, wo ich glücklich und selig bin,Ist Wien, ist Wien, mein Wien !

Viisi päivää WienissäKirsti Leskinen

Tiina, Elisa ja Hilkka Oopperassa Lepakon väliajalla

Kirsti Leskinen

Joseph II lahjoitti Prater -puiston kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön vuonna 1766

Olli ja Antti odottelevat uudenvuoden aattoillan konsertin alkua

Kirsti Leskinen

Keisarinna Maria Teresia rakennutti Schönnbrunnin linnan 1740-luvulla

Hilkka Leskinen-Nikander

Sacherkakku on perinteinen wieniläinen suklaaleivos, jossa on kerros aprikoosihilloa sekä suklaakuorrutus. Leivoksen kehitti Franz Sacher vuonna 1832 von Metternichille.

Hilkka Leskinen-Nikander

Schönnbrunnin linnan pihalla toimii edelleen maailman van-hin eläinpuisto, jossa asustele panda.

Olli Nikander

Helmikuu 2009

www.kuokkala.org

13

KIRSTI LESKINEN

ELIEL SAARINEN (1873–1950) voitti vuonna 1908 arkkitehti-kilpailun eduskuntatalon raken-tamisesta. Hänen suunnitelman-sa, jossa kansallisromanttinen Eduskuntatalo rakennettaisiin Tähtitorninmäelle, ei toteutu-nut. Muutamia vuosia myöhem-min hän kehitteli suunnitelmaa englantilaistyyppisten puutar-hakaupunkien rakentamisek-si Helsingin ympäristöön, sinä hän oli useita vuosikymmeniä aikaansa edellä.

Eliel Saarisen suomalaisit-tain tunnetuin työ on Helsingin rautatieasema (1905-1914), sa-moihin aikoihin valmistui Vii-purin rautatieasema ja lahden ja Joensuun kaupungintalot.

Aluksi Saarisella oli opiske-lutovereidensa Herman Gesel-liuksen ja Armas Lindgrenin kanssa yhteinen arkkitehtitoi-misto. He suunnittelivat erä-maa -ateljeen Kirkkonummel-le. Eliel Saarinen on haudattu Hvitträskin puutarhaan.

Kerrotaan että arkkitehtitoi-miston neuvotteluhuoneen tuo-

lit oli varta vasten suunniteltu epämukaviksi, etteivät kokouk-set veny liian pitkiksi!

Saarinen muutti vuonna 1923 Amerikkaan Cranbrookin taideakatemian johtoon ja asui siellä kuolemaansa saakka.

Kuokkalan kartanolla avat-tiin 11.1. näyttely, jossa esitel-lään Eliel Saarisen huonekaluja yhdessä Hanna Korvelan mat-tojen kanssa. Tahallisesta tai tahattomasta epämukavuudesta ei näy häivääkään. Kaikki tuolit ja sohvat ovat istuttavissa. Osa niistä kuuluu kartanon pysyviin kalusteisiin.

Cranbrookin poikakoulun ruokailutyhmän tuoleista löytyy hieno yksityiskohta, metallinen koriste selkänojassa on koulun tunnus. Saarisen Cranbrookis-sa sijaitsevan kotitalon ”dining table” tuoleineen on silmiä hi-velevän kaunis.

Eliel Saarinen kuului niihin arkkitehteihin, jotka suunnit-telivat useisiin rakennuksiinsa myös huonekalut. Ajan kulu-essa on ymmärretty pahoitella mm. Helsingin asemaraken-nuksen ravintolan sisustuksen

hävittämistä korjaustöiden yh-teydessä.

Saarisen huonekalut ovat kokeneet uuden tulemisen Kuo-pion Vehmersalmella sijaitse-van Tetrimäki Furniture- taide-teollisuusyrityksen ryhtyessä niitä alkuperäisten piirustusten mukaan valmistamaan. Näytte-lyn huonekalut ovat sieltä.

Yrityksen perustaja LutzReinhardt kertoi erään kuo-piolaisen lehden nimenneen Tetrimäen ”kauneuden tehtaak-si”. Reinhardt pitää Eliel Saa-rista Suomen huomattavimpana arkkitehtina, jonka ”universaa-

lisuus hakee vertaistaan”. Rein-hardtin mielestä ”koko Suomen kansa on osallistunut näiden pikkutarkkojen viivojen piirtä-miseen.” Samalla kun luodaan kauneutta, toimitaan kestävän kehityksen periaatteella, toteaa Lutz Reinhardt.

Ystävyys ja yhteistyö kuo-piolaisen mattotaiteilija Hanna Korvelan kanssa on tuottanut kalusteita ja mattoja Suomen suurlähetystöihin ja residens-seihin ympäri maailmaa, mm. Lontoo, Peking, Hongkong.

Hanna Korvela Designin matot antavat kalusteille sel-keän taustan. Vaikka lähes sata vuotta on kulunut aikaa tuot-teiden suunnittelun välillä, ka-lusteet ja matot muodostavat luovat yhtenäisen ja tyylikkään kokonaisuuden. Ajattomuus ja levollisuus huokuvat näyttelys-tä.

- Näyttelymatot ovat Hanna Korvela Designin vakiomal-liston mattoja, jotka on valittu kuhunkin kalusteryhmään erik-seen. Näyttelyssä Saarisen val-koisen kalusteryhmän kanssa oleva maton malli on toteutettu mittatilauksena juuri kyseistä kalusteryhmää varten. Karta-non yläkerran matot ovat myös Hanna Korvela Desiginin kä-sialaa. Mattojen villalankojen sävyt ja mallit on suunniteltu kuhunkin tilaan erikseen.

www.hannakorveladesign.fi

Eliel Saarinen Kuokkalan kartanolla

Pieksämäkeläinen pariskun-ta Marjaana ja Juha Valve osallistuivat näyttelyn ava-jaisiin ollessaan kyläreissulla Kuokkalassa. Molemmat oli-vat ihastuksissaan sekä talosta että näyttelystä. Heidän oma 30-luvun kotitalonsa kuuluu suojeltuun asuinalueeseen Pieksämäen Kirkkotiellä.

”Ihania huonekaluja. Joka kappale on kuin taideteos. Niitä pitää koskettaa. Niissä on selkeä muotokieli, mut-ta ei kalsea, suoraa linjaa ja kaaria. Ei makeaa. Veistok-sellisia.” Maalailee Marjaana Valve sanoillaan tunnelmiaan näyttelystä. ”Hienoa että val-mistetaan uudestaan.”

”Ihana talo!”, huokasivat Valveet istahtaessamme ylä-kerran saliin avajaiskahville. Juha Valveen katse kiersi tii-viisti katonrajassa katon vuo-rilautoja tutkistellen. Katon paneelit saivat ansaitsemansa huomion nekin. Onhan oma vanha piharakennus restau-roinnin kohteena parasta ai-kaa.

Kahvilan emännän ystä-vällisesti hakema taululuet-telo kädessä tutkimme vielä hetken kartanon taulukokoel-maa. Ja kukapa malttaisi jät-tää kirjoja selaamatta!

KL

Ihana talo!

”NYT AVATTAVA NÄYTTELY aut-taa meitä muistamaan, että maailmanmainetta saa-neella suomalaisella muotoilulla on ajassa kauas taaksepäin ulottu-vat juuret. Kukin aikan-sa merkittävä suunnit-telija on luonut k a s v u p o h -jaa uusille suunnitteli-joille, uu-sille aja-

tuksille ja uusille muodoille.. Voimansa ja innoituksen-

sa nuoret suunnittelijat ovat saaneet edellisten sukupolvien työstä ja jatkaneet kunniakkaal-

la tavalla suomalaisen muotoilun kansainväli-

sesti arvostettua perinnet-tä, jon-ka juu-ret ovat s y v ä l -

lä suomalaisessa maaperässä, mutta joka rohkeasti haistelee kansainvälisiä tuulia. niiden ennakkoluuloton yhdistäminen luo sitä kuuluisaa suomalaista designia.”

Erkki Pänkäläinen, Kauko Sorjosen säätiön hallituksen puheen-johtaja, näyttelyn avaus-puheessa.

,mainetta saa-

suomalaisellaa on ajassa sepäin ulottu-Kukin aikan-ävä suunnit-uonuth -e--

jsa nuoret suunovat saaneet esukupolvien tjatkaneetkunn

la tavalla suommuotoilun kans

sesti arvpetäkr

Hanna Korvela

Lutz Reinhardt

Marjaana ja Juha Valve

Kuvat Jaakko Leskinen

Kuokkanen14

HKKarjalanpaisti 600 g (6,58/kg)395

Kaalikeitto(4 annosta)

Lue lisää:www.ruokamaailma.fi

500 g karjalanpaistilihaa1 rkl rasvaa1 iso sipuli1,5 l vettä6 maustepippuria1,5 tl suolaa1 pieni keräkaali1–2 rkl siirappia(1 tl kuivattua meiramia)

Ruskista lihat padassa rasvassa. Lisää hienonnettu sipuli ruskis-tamisen lopulla ja anna pehmetä hetki. Lisää kuuma vesi, pippurit ja suola. Hauduta hiljalleen 20 minuuttia. Suikaloi kaali ja lisää keittoon. Hauduta, kunnes liha ja kaali ovat kypsiä. Lisää haudutta-misen aikana siirappi ja tarkista maku.

Pakkaspäivään edullisesti

099

189/kg

299

149

099

099

599189319

169

Kuokkala, palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18

FazerPaahtoleivät285–335 g (3,47–2,96/kg)

Atria Broilerin marinoitu reisikoipin. 1,2 kg

HartwallJaffa appelsiini 2-pack, 3 l (0,73/l)(sis. 2,19 + pantti 0,80)

Danone Vitalinea Maustettu rasvaton jogurtti4 x 125 g (2,98/kg)

Arla IngmanBrazil appelsiini-täysmehu1 l

PiiraskartanoLihapiirakka 4 kpl, 400 g (2,48/kg)

IngmanCreamy herkkujäätelö0,9 l (3,54/l)

HuhtahyvätHuhtasavupalvi400g (4,72/kg)

ValioPolar 15 % tai 5 % 600–700 g (9,98–8,56/kg)

SaarioinenKeitot300 g (5,63/kg)

��������

���������������������������� ������������������������� � ����������� ������������������

���������������������

�� ������ �� ! �"#$��%��$&��'( )��"#$��%�&$&��

��*!��������+ �� ))��������,�))(-������� �����

Eevin ja Aatin lumiukko. Satoi lunta, tuli oikea talvi. Eevi ja Aati saivat kotinsa takapihalle kunnon lumiukon. Kuvan otti Päivi Sallinen.

Voit lähettää toimitukselle kuvan tai kuvia mielenkiintoisista, mukavista, kos-kettavista tai ajankohtaisista asioista. Julkaisemme niitä lukijan kuva -palstal-la. toimitus@kuokkala.org

Lukijan kuva

Helmikuu 2009

www.kuokkala.org

15

Hierontapalvelu Sari HokkanenLehtorannantie 24 1.krs 40520 JyväskyläPuh. 040-8369926

Ompelimo Irina TelegeyMittatilausompelu, korjausompelu ja tekstiiliompelu.Polttolinja 19 E, käynti pihan puolelta. Puh: 044-2847000

Leskinen DesignKotisivut ja mainostoimiston palvelut.Puh. 040 7272874. www.leskinendesign.com

Yhteyksiä...

Yhteyksiä -palstan ilmoituksen hinta 15 € / kerta, 120 € / vuosi. Ilmoitus logon kanssa 25 € / kerta, 200 € / vuosi.

toimitus@kuokkala.org...Arvonlisävero 22% lisätään hintaan.

Kartanolla tapahtuu

su 8.2. klo 15.00 Yankelevich – jousikvartetti, Moskova su 1.3. klo 15.00 Tenorikilpailun palkittu

Konserttisarja kevät 2009

la 28.2. klo 15.00MANNERHEIM - RISTIN RITARIT

Ylipäällikkö palkitsi 191 suomalaista sotilasta nimensä mukaisella ristillä.Luennossa käsitellään muutamaa Mannerheim-ris-tin ritaria sotamiehestä kenraaliin ja käydään läpi ne taistelutapahtumat joiden perusteella heille risti myönnettiin.

Sotahistorian luennot kevät 2009

Puiden kulttuurihistoriasta ja viisaudestala 7.2. klo 15.00 Pertti Pyhtilä: Jyväskylän vanhat puut kertovat

Esitelmät kevät 2009

Jyväskylän kristillisen opiston Ystävänpäivä ter-�vehdys 10.2 klo 11.00

Kenkäesittely (sandaaleista seniorikenkiin) 12.-�13.2 klo 10.00-12.00

Laskiaistanssit 20.2 klo 13.00 tanssittamassa Visa �WirenTerveisin Kotikaaren päiväkeskusLinda & Minnap. 0408312064

Kotikaaren tapahtumia

Avoinna ti-pe klo 10-17 ja la-su klo 12-17.Tiedustelut ja varaukset puh. (014) 338 6811Kuokkalan kartano, Hämeenpohjantie 50www.kuokkalankartano.fi

Toiminnallinen iltapäivä lapsil-le mummin, mummon, mum-mun, papan, vaarin, ukin tai varaisovanhemman kanssa Kuokkalassa alkaa helmikuus-sa maanantaisin klo 14.30 16

os. Polttolinja 29. Kahvimaksu 1 e/kerta.Tiedustelut ja ilmoittautumiset: lastenohjaaja Susanna Jormak-ka p. 050 443 3572.Järj. Kuokkalan alueseurakunta

ISOVANHEMMAN KAA!

Nuorten Kotkien Jumppakerhot maanantaisin Ris-tonmaan päiväkodilla: 5-7-vuotiaat klo 17.30-18.30, 8-10-vuotiaat klo 18.30-19.30. Ilmoittaudu mukaan! Ohjaaja: Maria Järvinen p. 040-5663087

Ota yhteyttä!

VARHAISNUORISOJÄRJESTÖ NUORET KOTKATETSII

Jty:n Nuoret Kotkatp.014-619 952

kati.sainio@jty.fiKauppakatu 30 A40100 JYVÄSKYLÄ

KUOKKALAN ALUEELLE INNOKKAITA KERHO-

OHJAAJIA!

Kati Sainiojärjestöohjaaja

Haaveiletko sinä kerhon ohjaamisesta?

Missä kasvaa Cygnaeuk-sen tammi, entä Seminaarin muistokuusi? Onko Kuokka-

lan puilla historiaa? Se sel-viää Kuokkalan kartanon ke-vään esitelmäsarjan avauksessa Kynttilänpäivän aattona, lau-antaina 7.2. klo 15.00, jolloin maisteri Pertti Pyhtilä alustaaaiheesta: mitä Jyväskylän van-hat puut kertovat.

Pyhtilä on Jyväskylän Kas-vitieteellisen puutarhan ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja.

Sarjan jatkossa, Naistenpäi-vän aattona maaliskuun 7. päi-vänä professori Leena Kirstinä kertoo kirjallisista lempipuutar-hoistaan. Palmusunnuntain tun-nelmiin johdattelee 4.4. puoles-taan dosentti Osmo Pekonen,joka on toimittanut kirjan pui-den kulttuuriperinnöstä ja elä-mänviisaudesta.

Tiedustelut ja varaukset kartanosta puh. (014) 338 6811 tai kartano@kuokkalankartano.fi (ti-pe klo 10-17, la-su klo 12-17)

Kynttilästä kevääseen puiden merkeissä

HannanPuu. Sulkurannan lehmuskujan suuri puu on peräisin Hanna Parviaisen 1ajoilta. Kuva Kuokkala-kir-jasta (2002), kuvannut Jouni Kolunkulma.

Keskiviikkoisin 9.30-11.30, Polttolinja 9 (Kuokka-la Center). Yhteyshenkilöt: Eija Karppola-Back puh. 040-539 0702, eikkuback@suomi24 ja Noora Auvinen puh. 040-5701457, nooraa@luukku.com.

4.2. Ruokareseptit vaihtoon – tuo mukana oma �arkiruoka oivallus

11.2. Ystävänpäivä ajatuksia ja askartelua�18.2. Aiheena MLL ja vieraana Kirsti Tuuri, Kuok-�

kalan yhdistyksen puheenjohtaja25.2. TALVILOMA – ei Messiä. �

Messin perhekahvila

Keskiviikkoisin 10-11.30, Nenäinniemen päiväkoti, Naattiantie 15 Yhteyshenkilö: Anna Kaakinen, puh. 050-587 4878

Nenäinniemen perhekahvila Nenula

Keskiviikkoisin klo 17-19, Yrttisuon perhepuisto, Kek-kolantie 18 Yhteyshenkilö: Jani Nyyssönen, puh. 050-353 2919, IPD.kuokkala@gmail.com, http://ipd.kuokkala.goog-lepages.com/home

Isä-Pappa-Dad

Torstaisin klo 10.00-11.15 HUOM! Uusi kokoontumis-aika, Ristikiven päiväkoti, Valkovuokontie 9 Yhteyshenkilöt: Taru Sironen puh. 040-743 6354 ja Elina Lahtinen puh. 040-516 1525

5.2. Avoin aihe�12.2. Ystävänpäiväpuuhastelua�19.2. Perheet pulkkailemaan�26.2. Hiihtoloma- ei perhekahvilaa�

Ristikiven perhekahvila

Laskiaistapahtuma Ainolassa 24.02.2009. Lapsille luvassa pulkkamäki, musiikkia, makkaraa, lettuja ja paljon toimintaa!Tapahtuma on ilmainen ja kestää klo. 14.00 - 19.00 Lisätiedot: 050-571 3537

Laskiaistapahtuma Ainolassa

Mannerheimin Lastensuoje-luliiton Kuokkalan yhdistyk-sen hallituksen järjestäytymis-kokous pidettiin maanantaina 19.1.2009. Puheenjohtajana jat-kaa toista kautta Kirsti Tuuri, uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kati Salminen, joka on aiemmin toiminut yhdistyksen perhekahvilavastaavana. Sih-teerinä jatkaa Marika Dufva ja rahastonhoitajana Päivi-Sisko Eerola. Uudeksi perhekahvila-vastaavaksi valittiin Johanna Palomäki ja tiedotusvastaavak-si Ella Wickström. Lisäksi hal-litukseen kuuluvat Seija Ala-Ruona varsinaisena jäsenenä ja Mari Räsänen varajäsenenä.

Hyvä Joulumieli -keräysYhdistyksemme oli mukana to-teuttamassa Hyvä Joulumieli -keräystä. Saimme jaettavak-semme 13 kappaletta 70 eu-ron arvoisia ruokalahjakortte-ja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lap-siperheille. Avuntarvitsijoiden kartoittamiseksi teimme yhteis-työtä Kuokkalan neuvolan ja Keski-Suomen Ensi-ja turva-koti yhdistyksen kanssa.

Kuokkalan yhdistys

Kuokkala palvelee: