52
Kampaamo- ja pesulahinnoissa huimat erot Tutustu virolaisiin juustoihin Vuokrahuoneisto – vaihtoehto hotellille www.balticguide.ee H Hinta suomalaisissa myyntipisteissä inta suomalaisissa myyntipisteissä 1,70€ (sis.alv.) 1,70€ (sis.alv.) Eläintarha, Lentosatama ja ulkomuseo Tallinnan kylpylät ja liikuntapaikat TALVEN TALVEN PERHEKOHTEET PERHEKOHTEET 20 HELMIKUU 2013

The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa. Lehden monipuolinen, joka kuukausi vaihtuva sisältö kattaa kulttuuritapahtumat, ravintolat, myymälät, hotellit, kauneus- ja terveyspalvelut, kaupunkien kartat, uutiset ja paljon muuta. Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa jokaisen kuukauden alussa.

Citation preview

Page 1: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Kampaamo- ja pesulahinnoissa huimat erot

Tutustu virolaisiin juustoihin

Vuokrahuoneisto – vaihtoehto hotellille

w

ww

.ba

ltic

gu

ide

.ee

HHin

ta s

uo

ma

lais

issa

my

yn

tip

iste

issä

inta

su

om

ala

isis

sa m

yy

nti

pis

teis

sä 1

,70

€ (s

is.a

lv.)

1,7

0€

(sis

.alv

.)

Eläintarha, Lentosatama ja ulkomuseo

Tallinnan kylpylät ja liikuntapaikat

TALVEN TALVEN PERHEKOHTEETPERHEKOHTEET

20

HE

LM

IKU

U 2

01

3

Page 2: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

BUSSIT LÄHTEVÄT MATKUSTAJASATAMAN A- JA D-TERMINAALISTA.

SATAMA ROCCA AL MARE

SATAMAROCCA AL MARE

9:4511:1512:4514:1516:15

9:5011:2012:5014:2016:20

10:1011:4013:1014:4016:40

10:3012:0013:3015:3016:50

10:4012:1013:4015:4017:00

10:5012:2013:5015:5017:10

10.5512:2513:5515:5517:15

A terminal(Viking, Eckerö)

D terminal(Tallink) Rocca al Mare

D terminal(Tallink)

A terminal(Viking, Eckerö)Rocca al Mare

Kristiine kauppakeskus

www.roccaalmare.ee

Page 3: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Huom

io! Kyseessä on alkoholi. Alkoholi saattaa vahingoittaa Teidän terveyttänne.

SIKUPILLI PrismaTallinnTartu mnt 87

ROCCA AL MARE PrismaTallinnPaldiski mnt 102

KRISTIINE PrismaTallinnEndla 45

MUSTAMÄE PrismaTallinnA.H. Tammsaare 116

LASNAMÄE PrismaTallinnMustakivi tee 17

NARVAPrismaNarvaKangelaste 29

SÕBRAPrismaTartuSõbra 58

KAIKISTA OSTOKSISTA MYÖS BONUSTA

PRISMAT OVAT AUKI JOKA PÄIVÄ 8.00-23.00HINNAT OVAT VOIMASSA 31.1.-6.3.2013

ANNELINNAPrismaTartuNõlvaku 2

COCA-COLA 6-PACK 1,98 l (1.21/l)

2.39 + pantti 6 x 0.08

Koskenkorva SALMIAKKILIKÖÖRI  32 % 500 ml (14.78/l)

7.39

Torres San Valentin Garnacha espanjalainen maantieteellisesti merkitty PÖYTÄVIINI 14 % 750 ml (7.32/l)

5.49

Kalev Estonia Teater KONVEHTI-VALIKOIMA 185 g (17.24/kg)

3.19 normaalihinta 3.79

Fazer Geisha KONVEHTIRASIA 150 g (12.33/kg)

1.85 normaalihinta 1.95

Fazer Geisha Dark KONVEHTIRASIA 150 g (11.93/kg)

1.79 normaalihinta 1.99

Kalev Kalevipoeg MAITOSUKLAA manteli 300 g (8.63/kg)

259

normaalihinta 2.99

Page 4: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

eckeroline.fi

Iloisin matka Tallinnaan tehdään uudella m/s Finlandialla

N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm.)

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

TORSTAISIN PUB TELAKASSA TRUBADUURIKEIKALLA

Artistit lavalla klo 16.15-16.45 ja 17.00-17.30

7.2. Saara Aalto

14.2. Laura Voutilainen

21.2. Koop Arponen

28.2. Sami Saari

REITTIMATKAT

25Päivälähdöt alk.

€/hlösuunta

Yölähdöillä Tallinnasta hytti pakollinen alk. 30 €/hytti. Henkilöauto max. korkeus 1,9 m ja pituus 5 m. Hinnat voimassa 27.3.2013 asti.

Henkilöauto alk.

25 €suunta

Vietä matka uudenlaisissa teema- ravintoloissa, tee edullisia ostoksia ja nauti elävästä musiikista. Uusi laivamme vie perille 2,5 tunnissa.

Kaksi lähtöä päivässä Helsingistä. Huomaa uusi aamulähtöaika klo 9.15.

PÄIVÄRISTEILYT TALLINNAAN S-ETUKORTILLA

Ilman S-Etukorttia hinta aikuiset alk. 29 €/hlö. Hinnat voimassa 27.3.2013 asti.

25Aikuiset alk.

€hlö 14

Lapset 6-17 v. alk.

€hlö 19

Ilta- ja yölähdöt alk.

€/hlösuunta

Viru keskus

Postitalo

MER

E PS

T

NARVA MNT

PÄRNU MNT

Rotermannikeskus

Edullinen ostoskeskus vanhankaupungin laidalla.

Puh. +372 6 141 000

su 8.30–20.00.

28 euroa18 euroa

10 euroa

40 euroa45 euroa35 euroa

25 euroa25 euroa

45 euroa45 euroa

30 euroa35 euroa

9.90 EUR

puh. +372 6 141 171

Page 5: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

SHOPSHOPSHOPSHOP

19,13€ norm. 25,55€

17,60€ norm. 22,00€

16,00€ norm. 20,00€

27,68€ norm. 34,60€

Guinot-kasvohoito LIFTOSOME

Kiinteyttävä, sileyttävä ja hehkua antava hoito

37.00€norm. 54.00€

15.00€norm. 20.00€

35.00€norm. 45.00€

25.00€norm. 30.00€

Kestävägeelilakka-manikyyri

Geelikynsienasennus

Ripsienasennus

Tarjoukset ovat voimassa niin kauan kuin tuotetta riittää

TIGIBed Head Urban Anti+Dotes Recovery

TIGIBed Head Urban Anti+Dotes Resurrection

-25%

-20%

UUTUUSKÉRASTASE

Initialiste -ensimmäinen seerumi, joka kasvattaa hiukset

terveemmiksi ja vahvemmiksi.

48,90€

MACADAMIA Natural Oil Rejuvenating shampoo

MACADAMIANatural Oil Moisturizing hoitoaine

MACADAMIA

Flawless Set

SALONSALONSALONThaya-hoidot

-50%valikoima tuotteita

Foorum Keskus (Viru keskusta vastassa)Narva katu 5 | 6640550 | [email protected]

Ma–La 10.00 - 20.00Su 10.00 - 19.00

Page 6: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Vain muutaman askeleen pääs-sä Vanhastakaupungista löydät Solariksen - Tallinnan uusimman ja ainutlaatuisimman viihde-, ostos- ja kulttuurikeskuksen.Solariksessa on:• Valikoima vapaa-ajan- ja lifestyleliikkeitä jokaiseen makuun: Apple, Dolce Vita, Weplay, Hemtex, Naughty Beauty jne.• Ravintolamaailma, jossa muun muassa Tallinnan parhaan näköalan omaava Komeet. • Kaupungin innovatiivisin ruokakauppa, jossa on suurin viinivalikoima Virossa.• Solaris Kino — uudenaikainen 3D multiplex-elokuvateatteri, jossa on 7 valkokangasta. • Cinema Artis — klassikkoelokuvia ja 2 valkokangasta.• Nokia Konserttitalo – Viron parhaiten varustettu konserttisali. 1830 istumapaikkaa.Elämä täällä on kaunista!

Estonia pst 9, Tallinn

www.solaris.ee

Page 7: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 7pääkirjoitus

Suomenlahden pikatie

V iime vuoden lopulliset tilastot eivät ole vielä val-mistuneet, mutta saatavilla olevat tiedot kertovat Suomen ja Viron välisen matkailun kasvusta.

Suuret numerot herättävät tavallisesti sekaannusta ja yli seitsemän miljoonaa laivamatkaa onkin joskus ymmärretty väärin. Selvennyksen vuoksi korostan, että luku tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna noin kolmea ja puolta miljoonaa edestakaista matkaa. Suomalaisten osuus lukemasta on noin kaksi kolmasosaa.

Virolaisten ja suomalaisten matkustaminen on kärjis-tetysti sanottuna kovin erilaista. Suomalaiset matkustavat vapaa-ajan viettoon Viroon ja virolaiset töihin Suomeen. Ryhmät kohtaavat toisensa useimmiten samaan aikaan, kun perjantaina Viroon tulevat ja sunnuntaina Suomeen purjehtivat laivat täyttyvät ääriään myöten.

Laivayhtiöiden haaste on ollut jo pitkään yhdistää molempien ryhmien tarpeet. Toisille kun sopivat karaoke, tanssi ja ostokset, niin toisille taas lepääminen ja matka-ajan kuluttaminen töitä tehden.

Suomenlahti onkin muodostunut pikatieksi, jossa liik-kuu niin rahtia kuin juhlakansaa, on liikemiehiä ja siivoojia. Tänä vuonna kapasiteetti kasvaa ja varmasti tarpeeseen, sillä Viron lehdistössä on lähes joka päivä artikkeleita Suomeen muutosta.

Liikennettä on myös toiseen suuntaan. Suomalaiset ostavat yhä enemmän asuntoja Virosta. Sitä helpottaa myös juuri voimaan tullut kotitalousvähennyksen laajen-tuminen muissa ETA-maissa tehtäviin töihin.

Mikko Savikko, päätoimittaja

sisältöerikoissivut: perhematkailu

kulttuuri

tietoa matkailijalle

26–27 Talvista tekemistä Tallinnassa, majoitusta vuokrahuoneistoissa 32–33 Eläintarhan talvi, laskiainen ulkomuseossa 39 Merimuseon Lentosatama

10 Simple Session12 Talvijazz, Tapion matkassa

Kuressaareen -kirja 17 Virolaiset arkkitehdit Siiri Vallner

ja Indrek Peil

42–50 MITÄ, MISSÄ, MILLOIN: kartat, tapahtumat ja palvelut

ravintolat22–23 Olde Hansa,

Tallinnan sushiravintoloita 24–25 Ravintolauutiset, virolainen

keittiö, Manun illallinen

kauneus30 Tallinnan day spat, kampaamo-

palvelut hintavertailussa, kuukau-den luontaistuotteena hunaja

38–39HISTORIAOtepään, Viljandin ja Rakveren synty

matkaviihdettä45 ViroVisa, ristikko, Pentti pakinoi

ajankohtaista10 Top 5, suomalainen Virossa15 Näistä puhutaan, Hüttünen,

Samu opettaa viroa34 Matka-messujen antia, Susiradio

Tallinnassa 37 20 vuotta ja kaksi kuvaa

ostokset18 Hintavertailussa pesulapalvelut,

Solaris-kauppakeskus 21 Virolaisten juustojen testi,

Kuukauden löytönä Peipsin suolakurkut

luonto41 Vuoden eläin – susi

Päätoimittaja: Mikko Savikko

Toimituspäällikkö: Mikko Virta Toimittajat: Jukka Arponen, Antti Sarasmo,

Timo Huttunen, Reetta Sahlman, Arja Korhonen

Ulkoasu: Andres Rõhu, Eve Jaansoo

Valokuvaaja: Andrei Chertkov

Piirrokset: Rein Lauks, Hannu Lukkarinen

Yhteydet: Põhja pst. 25, 10415 Tallinna

Toimitus: e-mail: [email protected]

puh. +372 6 117 760

Ilmoitusmarkkinointi: [email protected]

Markkinointijohtaja: Elisa Ritsing,

puh. +372 5336 4151

Toimitusjohtaja: Kirli Lembinen

Vuositilaus (12 numeroa) 31.60 euroa. Puh. +372

6 117 760, E-mail: [email protected]

Tilaus Internetissä www.balticguide.ee

Kansikuva: Andrei Chertkov

Mallit: Olga Senna,

Vanessa Senna

Tyyli& meikkaus: Aljona Shmeljova

Meikkaus: Kristi Petolai

Vaatteet: Liia Vaar

(liiavaar.com)

Vastuu virheistä. Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahin-goista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnal lisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta joh-tuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattu-neesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun mää-rän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta

julkaisemispäivästä.

Vuonna 1993■ 13. toukokuuta Viro hyväksyttiin

Euroopan neuvoston jäseneksi.■ 8. joulukuuta hyväksyttiin Viroon

uusi verolaki, jolloin tuloveroksi määrättiin 26 prosenttia.

■ 14. joulukuuta Viron parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan viron kieli on maan ainoa virallinen kieli.

■ Ulkomaalaisia majoittuneita Virossa oli vuoden aikana 282 000, mikä oli 75 prosenttia maksullisesti majoit-tuneista. (Vuonna 2011 määrä oli 1 807 919.)

■ 17. marraskuuta presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto muuttivat vastavalmistuneeseen Mäntyniemeen.

■ 30. marraskuuta Helsingin uusi oopperatalo vihittiin käyttöön.

■ Vuoden lopussa Suomen albumi-listan ykkösenä oli Neljä Ruusua levyllään Pop-uskonto.

■ Kiinteistövero otettiin käyttöön Suomessa.

20

Page 8: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013
Page 9: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

QUALITY OUTLET STORE

Tallinnan kiinnostavimmat

kampanjahinnat!

Kaikki

GANT vaatteet

49 €

Kaikki

TOMMY HILFIGER

vaatteet

19,90 € –

49 €

Kaikki

GANT kengät ja saappaat

69 €

%%

%

%%

%

Kaikki

BRUNO MAGLI

kengät

119 € –

169 €

Ostos-karnevaalit

Tule tarkistamaanjuomien parhaimmat kampanjatarjoukset!

Page 10: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 310 ajankohtaista

TEKSTI MIKKO VIRTA,

KUVA KUVA JAANUS REE / RED BULL PHOTOFILES

13. kertaa järjestettävä Simple Session on kasvanut paikallises-ta tapahtumasta maailmanluokan temppuspektaakkeliksi. ”Viime vuonna Simple Sessionin suora nettilähetys teki kaikkien aikojen ennätyksen, kun sitä seurasi kah-den päivän aikana lähes miljoona katsojaa”, kertoo Simple Sessionin tiedottaja Liina Ristoja tapahtu-man suosiosta.

Vuosien varrella Sessionin radoilla on nähty toinen toistaan kuuluisampia BMX- ja skeittitai-tureita. Ja mukana on totta kai myös suomalaisväriä. Viime vuon-na koko tapahtuman parhaasta

skeittitempusta palkittiin Jaakko Ojanen. BMX-finaalin voiton vei kanadalainen Drew Bezanson, jo kolmatta kertaa. Mies on kisoissa mukana myös tänä vuonna. Skeit-tiskaban voitti Austen Seaholm USA:sta.

Liina Ristojan mukaan Tallin-nan tapahtumasta on muotoutu-nut alan huippujen vuosittainen kokoontumispaikka. ”Oikea ener-gia, ajankohta ja paikka”, ynnää Ristoja tapahtuman menestysre-septiä. Tällä kertaa Tallinnan ram-peilla taituroivat muun muassa amerikkalaiset huippunimet Ryan Nyquist (BMX) ja Greg Lutzka (rullalauta).

Ennen kisoja on pari päivää varattu harjoittelulle. Lauantaina

16.3. on vuorossa karsinnat ja sun-nuntaina 17.3. finaalit, joissa jyvät erotetaan akanoista. Naisille on pyhitetty oma sarja, Sister Session. 18.3. skeittipuisto on avoinna kai-kille halukkaille.

Kisojen kommentaattoreina toi-mivat legendaarinen skeittari Dave ”Double D” Duncan, Zack ”Cat-fish” Yankush ja Darryl Nau.

Iltaisin Tallinnan klubeilla jär-jestetään teemaan sopivia bileitä ja muuta ohjelmaa. Kahden päivän lippuja voi ostaa Ticketpron netti-myymälästä 25 eurolla. ■

TEKSTI MIKKO SAVIKKO

YLE Uutisten Baltian avustaja, freelance-toimittaja Risto Vuo-rinen on asunut Etelä-Virossa pitkälle toistakymmentä vuotta. Viime vuodet Vuorinen on asu-nut Tarton korkeimmassa talossa, Tigutornissa.

Vuorinen on toimittanut lähin-nä Yleisradion radiokanaville lyhyitä uutis- ja ajankohtaisohjel-

mia. Niiden ohessa hän on teh-nyt lukuisia tv-dokumentteja ja reportaaseja Suomessa leipänsä ansaitsevista työläisistä, Kaakkois-Viron setukaiskansasta sekä Viron köyhistä.

Mitä olet oppinut Virossa näiden vuosien aikana?”Olen muun muassa oppinut ole-maan nöyrä erityisesti maaseu-dulla kotimaataan rakentavien virolaisten parissa unohtamatta

kuitenkaan oikeuttani sanoa mie-lipidettäni asuinmaahani liittyvis-sä kysymyksissä.

Räiskyvin virolainen opettajani on ollut presidentti Lennart Meri, joka pänttäsi päähäni vuonna 1992, että Viron nimi on suomeksi Viro eikä Eesti. ”Suomalaisiin iskostet-tiin neuvostoaikana, että Viro olisi Neuvosto-Eesti, mutta itsenäinen Viro on Viro”, luennoi Meri, kun käytin haastattelussani viimeistä kertaa sanaa Eesti.”

Mitä haluaisit muuttaa?”Toivoisin, että virolaisilla olisi enemmän sosiaalista pääomaa eli tosiasioihin eikä haihatteluihin pohjaavaa uskoa kykyihinsä sekä luottamusta edustajiinsa, naa-pureihinsa ja eri kieltä puhuviin. Oman edun tavoittelu on koros-tunutta, mikä on osittain ymmär-rettävää reilu 20 vuotta sitten itsenäistyneessä maassa, jossa heikompiosaisia pidetään monesti syypäinä omaan asemaansa.” ■

01 ROCK CAFEN TÄRPIT Tallinnan Tavastia eli Rock Cafe tarjoaa helmi-maaliskuussa musiikkielä-myksiä kantrista metalliin. 23. helmikuuta rockkahvilan lavalla raikuvat Johnny Cashin ikivihreät kappaleet virolaisartistien esittäminä. Kuukauden kovin paukku on suomimetallin legendan Stonen keikka 27.2. Maaliskuun suurempia nimiä ovat 24.3. Example ja 27.3. Sabaton.

02 TOUREST-MATKAMESSUTViron suurin matkailutapahtuma Tourest järjestetään 15.–17. helmikuuta Eesti Näitused -messukeskuksessa Tallinnassa. Messuilla on tarjolla moni-puolinen valikoima virolaisia ja eksoottisempiakin matkakohteita. Paikan päällä on hyviä messutarjouksia.

03 SUOSITUIN HIIHTOMARATON Legendaarinen Tarton hiihtomaraton järjestetään jo 42. kertaa Etelä-Virossa. Urakka alkaa 17.2. kello 9 Otepäältä ja kulkee 63 kilometrin reitin Elvaan. Lapset pääsevät ladulle omassa tapahtumassaan 16.2. Tarton Tähtveren urheilupuistossa.

04 TALVESSA SOI BLUES Pärnussa jammaillaan 21.–24.2. bluesin rytmeissä. The Blue Icicle -blues-festivaalin ohjelmaan kuuluu konserttien lisäksi työtupia, joissa jokainen voi kokeilla juurimusiikin soittoa mestarin opastuksella.

05 PITKIÄ LIUKUJA Laskiaista (12.2.) vietetään Virossakin pulkkamäessä koko perheen voimin. Tallinnan suosituin pulkkamäki löytyy Laulukentältä. Perinteinen laskiais-rieha järjestetään Ulkomuseossa 10. ja 12. helmikuuta. Pärnussa hyvät vauhdit pulkalla saa Munamäellä ja Tartossa Tähtveren urheilupuistossa.

TOP 5 Viron tapahtumat

Legendaariset Legendaariset skeitti- ja BMX-skabatskeitti- ja BMX-skabat

Suomalainen VirossaSuomalainen Virossa

Saku Suurhallissa nähdään 16.–17. maaliskuuta henkeäsalpaavaa meininkiä.

Simple Session tuo maailman parhaat skeittarit ja BMX-pyöräilijät Tallinnaan.

Mistä löytää?Simple Session, 16.–17. maaliskuuta, Saku Suurhalli, Tallinna.Ku

va: K

aare

l Mik

kin

2020

Page 11: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013
Page 12: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 312

TEKSTI MIKKO VIRTA,

KUVAT JAZZKAAR

Lahjakas laulajatar Iris Oja esitte-lee UMA-orkesterin kanssa uutta Peidus pool -levyään 20.2. Viljan-dissa, 22.2. Tartossa yliopiston his-

toriamuseossa ja 23.2. Tallinnassa, Kumun auditoriossa.

Suomessa usein esiintymisla-voilla nähty virolainen Kadi Vija esiintyy ensimmäistä kertaa kvar-tettinsa kanssa Tallinnassa. Laula-jatar esiintyy Sibelius Akatemian muusikoista koostuvan orkesterin-sa kanssa 2.3. Kumun auditoriossa ja 3.3. Viljandissa.

Valter Ojakäärun 90-vuo-tissyntymäpäivää juhlitaan 10.3. Kumun auditoriossa. Virolaisen jazzin isäksi kutsutun Ojakäärun kunniaksi lavalle nousevat laulaja Liisi Koikson ja saksofonisti Raivo Tafenau yhtyeineen. Konsertti jär-jestetään 9.3. myös Viljandissa.

Konserttisarjan päättää espan-jalais-ranskalainen duo Antonio Placer & Jean-Marie Machado, joka esiintyy 24.3. Tallinnassa ja 25.3. Viljandissa. Pianisti Machado ja laulaja Placer esittelevät uutta Republicalma-levyään. Luvassa on

temperamenttisia rytmejä, chan-sonia ja huimia laulusuorituksia.

Lippuja konsertteihin voi ostaa Piletilevin nettimyymälästä. ■

tapahtumat

Merimuseossa ennätysvuosi26.12. Merimuseossa kävi vuoden 2012 aikana peräti 324 000 ihmistä. Kiitos kuusi kertaa normaalia suuremmasta vierailijamäärästä kuuluu Lentosatamalle, joka avattiin keväällä. Lentosatamassa kävi ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana 265 000 ihmistä.

Neljännes virolaisista ei ole tottunut euroon27.12. Euro on ollut Virossa käytössä kaksi vuotta. Siitä huolimatta neljän-nes virolaisista ei ole vielä tottunut eurohintoihin. Eniten vaikeuksia on ollut iäkkäämmillä ja maalla asuvilla ihmisillä. Asiantilaa selvitti Swedbank.

Hinnat nousivat vuonna 201228.12. Kuluttajahintaindeksi nousi vuonna 2012 keskimäärin 3,9 prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Indeksiä nostivat eniten muun muassa kallistuneet sähkö, polttoai-ne ja ruoka.

Tallinnan Ahhaa suljetaan keväällä29.12. Tallinnan Vapaudenaukiolla sijaitseva Ahhaa-tiedekeskus sul-jetaan huhtikuussa, koska nykyiset tilat eivät vastaa tiedekeskuksen vaatimuksia.

Tuhansia venäläisturisteja Tallinnassa30.12. Kymmeniätuhansia venä-läisturisteja vietti vuodenvaihteen Tallinnassa. Lomailevia venäläisiä riitti runsaasti myös Tarttoon ja Pärnuun.

Vuosi vaihtui räiskyen31.12. Uudenvuodenaattona räiskyivät ilotulitukset eri puolilla Viroa. Monin paikoin ilotulitteet aiheuttivat myös vaaratilanteita, kun raketteja lähetettiin ihmisten keskellä.

Ilmainen joukkoliikenne alkoi Tallinnassa1.1. Tallinnalaiset saavat vuoden alusta matkustaa Tallinnan busseilla, ratikoilla ja johdinautoilla ilmaiseksi. Käyttöön otettiin myös sähköinen matkalippu Yhteiskortti, jota on näytettävä korttilukijalle matkan alkaessa. Paperilippuja voi ostaa vain kuljettajalta 1,60 eurolla.

Viron kuukausi

Kirja:Tapio Mäkeläinen: Tapion matkassa Kuressaareen.Solnessi Arhitektuurikirjastus, 2013

Mistä löytää?Talvijazz, 1.2.–25.3., Tallinna, Viljandi ja Tartto.

Talvijazzin konserteissa esitellään uusia levyä Virosta ja kauempaakin.

Kaikki Saarenmaan pääkaupungista

Jazzilla kohti kevättä

Viro-konkari Tapio Mäkeläisen uusin kirja Tapion matkassa Kuressaareen on perinpohjainen opas kaikille Saarenmaan pääkaupungista kiinnostuneille.

Tapio jakaa Viro-tietämystään sarjan toisessa kirjassa.

Iris Oja ja UMA-yhtye esittelevät uutta Peidus pool -levyä 23.2. Tallinnassa.

Laulaja ja säveltäjä Antonio Placer.

■ Tähtikitaristi TallinnassaFuusiojazzin taitajana tunnettu Lee Ritenour esiintyy 21. helmikuuta Nokian konserttitalossa. Yli 40 pit-käsoittoa julkaissut muusikko esittää Tallinnan konsertissa vanhojen hittien lisäksi uudempaa tuotantoa. Kitaristin kanssa lavalla nähdään bassovirtuoosi Melvin Davis, koske-tinsoittaja Jesse Milliner ja rumpali Sonny Emory. Lippuja konserttiin myy Ticketpro.

■ Hyistä kyytiäAvantouinnin mestaruuskilpai-lut järjestetään 2. maaliskuuta Piritajoen jahtisatamassa. Ohjelmaan kuuluu muun muassa 25 metrin rintauinti, 50 metrin vapaauinti ja 450 metrin kestävyysuinti. Kisoissa nähdään perinteisesti myös suomalaisväriä. Katsojatkin pääsevät halutessaan kastau-tumaan avantoon.

Kuva

: Tiit

Mõt

us

TEKSTI TIMO HUTTUNEN, KUVA TOOMAS DETTENBORN

Kirjassa kerrotaan Kures-saaren historiasta ja esi-tellään tärkeimmät kau-pungin historiaan sekä kulttuuriin vaikuttaneet henkilöt.

Mäkeläinen esittelee yksityiskohtaisesti Kures-saaren kaupunginosat, nähtävyydet, kadut, histo-rialliset rakennukset, torit, kirkot ja muistomerkit.

Kokonaan nelivärisessä kir-jassa on hyvät kartat kaupungin

eri osista. Toomas Tuulen hienot valokuvat elävöittävät oivallisesti tekstiä.

Mäkeläinen ei ole unohtanut myöskään Saarenmaan tunne-tuimpia symboleita, kuten Saarenmaan vals-sia sekä saarenmaalais-ta olutta ja makkaraa.■

Page 13: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Alkoholipood

Tähe

lepa

nu, t

egem

ist o

n al

koho

liga!

Page 14: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013
Page 15: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 15ajankohtaistaKu

va: E

rik M

orna

Raa

dio2

Näistä puhutaan

■ Kas kellelgi oleks eli olisko kellään?

■ Jyrkkä mopo on järsk pisimopeed. Järsku taas yhtäkkiä.

■ Ilus lugu on kaunis tarina, musiikki-kappale tai esimerkiksi teatteriesitys.

■ Eikö tervis, hea olo, massaaz ja mulli-vann nappaa? Mull on kupla ja vann kylpy.

Kieli poskessa Samu opettaa Sinulle Viroa on sivu Facebookissa. Sen

taustalla on Sopranon viestintätoimiston toimitusjohtaja Samuel Sorainen. Tässä muutamia Samun löytöjä kielimaailmasta:

■ VIROLAISBÄNDI PALKITTIIN EUROOPAN TULOKKAANAEwert and The Two Dragons palkittiin Eurosonic-tapahtumassa Hollannissa tammikuussa. Yhtye sai kymmenelle merkittävälle tulo-kasartistille annettavan European Boarder Breaker Award -palkinnon. Presidentti Toomas Hendrik Ilves lähetti bändille onnittelut video-tervehdyksen välityksellä.

Ewert and The Two Dragons keikkaili viime vuonna 17 eri maassa ja yli sadalla lavalla. Suomessa bändi nähtiin kesällä muun muassa Provinssirockissa.

■ KOTITALOUSVÄHENNYS MYÖS VIROSSATämän vuoden alusta kotitalousvähennyksen voi tehdä myös silloin, kun työ on tehty toisessa ETA-valtiossa. Suomalaisen veronmaksajan Virossa olevan asunnon työt ja palvelut voidaan vähentää verotuk-sessa samoin ehdoin kuin ne olisi tehty Suomessa.

Vuoden 2013 alusta voimaan tullutta muutosta sovelletaan taan-nehtivasti siten, että verovelvollinen voi saada toisessa ETA-alueen valtiossa suoritetusta työstä vähennyksen jo 1.1.2007 lukien muiden edellytysten täyttyessä, kerrotaan Verohallinnon sivuilla.

Vähennyksen voi tehdä esimerkiksi asunnon remontoinnin, hoivatyön ja siivouksen kuluista. Vuonna 2013 voi vähentää 15 prosenttia maksetuista palkoista sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Verovelvollisen maksimivähennys on 2 000 euroa eli pariskunnalla yhteensä 4 000 euroa. Omavastuu on 100 euroa.

■ ILMAINEN JOUKKOLIIKENNE PUHUTTAAVuoden alusta lähtien ovat tallinnalaiset voineet matkustaa joukko-liikenteessä ilmaiseksi. Uudistuksen myötä otettiin käyttöön myös matkakortit, joita on vilautettava lukulaitteelle kulkuvälineeseen mentäessä.

Uudistus on kuitenkin herättänyt paljon kritiikkiä. Uudet mat-kakortit loppuivat vuoden alussa nopeasti ja niiden näyttämistä pidetään hankalana. Mediassa on myös käyty keskustelua siitä, mihin korttien avulla saatua tietoa käytetään. Monien kritisoijien mielestä kyseessä on vain Keskerakond-puolueen vaalikikka, joka tulee lopulta kaupunkilaisille hyvin kalliiksi.

HÜTTÜNEN

Suomessa taksilla ajo on helppoa ja turvallista. Hinnoittelu on sel-keää ja taksat ovat säädetty viran-omaisten toimesta. Halpaahan taksilla ajo ei Suomessa ole, mutta asiakasta ei ainakaan petetä eikä kukaan peri moninkertaista hintaa verrattuna toisiin takseihin.

Tallinnassa on toisin. Muuta-ma vuosi sitten monissa takseissa oli mittari, jonka sai nappia pai-namalla pyörimään supernopeu-della. Nykyään asiakkaan tasku-jen tyhjentäminen tapahtuu täysin ”laillisesti”.

Tallinnan halvimpien taksien lähtömaksu on noin kahdesta kol-meen euroa ja kilometritaksa nel-jästäkymmenestä sentistä euroon. Mutta kaupungista löytyy myös huomattavasti tyyriimpiä kyytejä.

Kaikkein kalleimmat hinnat ovat takseilla, joiden kyljessä lukee Tallinn Takso. Niitä ei pidä sekoit-taa Tallink Taksoihin tai Tallinna

Taksoihin. Tallinn Takson kilo-metritaksa voi olla 3,5 euroa. Hinta on lähes kymmenkertainen edulli-simpiin kyyteihin verrattuna!

Oikean auton valinta voi olla matkailijalle vaikeaa, koska monen yhtiön taksit ovat saman näköisiä. Keltainen väri, samankaltainen nimi ja logo hämäävät.

Toiminta on kuitenkin täysin laillista, koska Tallinnan taksit voi-vat hinnoitella palvelunsa vapaas-ti. Onkin tärkeää tarkistaa ennen autoon sisään astumista lähtö-maksu ja kilometrihinta taksin takaikkunassa olevasta hinnastos-ta. Näin välttää ikävät yllätykset. Kallis kyyti kun on maksettava, jos sellaisen on erehtynyt ottamaan.

Aina kannattaa valita jonkun tunnetun ja hyvämaineisen tak-siyhtiön auto.

Pyydettäessä on kuljettajan annettava kuitti ajosta. Jos sitä ei pyynnöstä huolimatta saa tai tak-

samittari on rikki, ei matkaa tar-vitse maksaa.

Kalliit taksit vaanivat matkai-lijoita asiakkaikseen tavallisesti siellä missä turistit liikkuvatkin eli matkustajasatamien liepeillä ja Tallinnan keskustassa Viru-kadun kukkakioskien läheisyydessä.

Tallinnan taksiongelma on ollut tiedossa jo yli kaksikymmentä vuot-ta. Jostain syystä asiaa ei kuitenkaan ole saatu kuntoon. Vaikka nykyään suurin osa kaupungin taksiyhtiöis-tä ja kuljettajista toimii rehellisesti, mahtuu sekaan liian paljon helpon rahan saalistajia. He pilaavat koko ammattikunnan maineen.

Viranomaisten kannattaisi vakavasti miettiä keinoja poistaa liikenteestä ylihinnoitellut taksit. Koko maan maine on vaarassa. Myös matkailutulot ovat uhattuna. Itsensä petetyksi tuntema matkai-lija kun ei enää tule uudestaan.

HÜTTÜNEN

Kopiotaksi tulee kalliiksi

Page 16: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

TALLINNAN PARHAAT TAPAAMISPAIKAT! TERVETULOA! KATSO RAVINTOLOIDEN SIJAINNIT TALLINNAN KARTALTA, SIVU 47.

AVOINNA SU-TO 11-23, PE-LA 11-24

FOORUM KESKUS, Hobujaama 10, TallinnaLähellä satamaa. Puh. +372 6 829 010SOLARIS KESKUS, Estonia pst. 9, TallinnaKansallisoopperaa vastapäätä. Puh. +372 6 285 999

TERVEELLINENMAUKASNOPEA

TULE JA TUTUSTU MYÖS HELSINGIN VAPIANOON!

& PIZZA

alk.

4,90 €

PASTA

TALLINN HELSINKI STOCKHOLM LONDON WIEN AMSTERDAM BERLIN HAMBURG NEW YORK

49

Musketööriravintola Le Chateau tuo Ranskan keittiötaiteen Tallinnaan!

jjjjjjjjjj

jjjjjjjjjj

Tällä ilmoituksella ruokailun yhteydessä

MUSKETÖÖRIEN SNAPSI

ILMAISEKSI!

Tunnelmallinen kellariravintola Le Chateau kutsuu makumatkalle 1600-luvun Ranskaan. Tervetuloa kokemaan Aurinkokuningas Ludvig XIV:n hovikeittiön ruokaperinteitä!

Lai 19, Vanhakaupunki, T Avoinna ma–to 12–2 Puh. +372 6 650 928E-mail: restoran@chate www.chateau.ee

jjjjjjjjjjjjj

jjjjjjjjjjjjj

Viru väljak. 2, alli a u . 2 r la a al a, k l Virua va a ää ä.

www.steakhouse.ee I [email protected]

Nyt N

a iaka k rtilla

-10% k k la ku ta.

www.troika.ee

VENÄLÄINENRAVINTOLAVENÄLÄINENRAVINTOLA

Page 17: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 17kulttuuri

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV,

KAIDO HAAGEN, KAVAKAVA

Siiri Vallner ja Indrek Peil ovat jo nelikymppisiä mutta tuovat mieleen boheemin opiskelijaparin. Indrek pyyhältää Kavakavan toimistolle vähän myöhässä ja haroo hiuksen-sa ojennukseen kymmenpiikkisellä. Tyttömäinen Siiri kietoo ruskean villatakin tiukemmin ympärilleen ja hymyilee ujosti.

Vallner ja Peil eivät totises-ti pröystäile – ja samaa voi sanoa huonekalutehdas Standardin enti-sissä tiloissa sijaitsevasta toimis-tosta. Kodikasta, vähän sekaista, ei mitään ylimääräistä, paitsi ehkä eteisen lattiassa törröttävät pultit.

Arkkitehdit ovat usein vähän sisäänpäin kääntynyttä ja varovai-sesti itseään ilmaisevaa porukkaa. ”Tälle alalle eivät satu hölppäsuiset kansanmiehet”, Siiri Vallner vah-vistaa asian.

Mutta menestyneinä arkkiteh-teina Vallner ja Peil ovat uskalta-neet ottaa tiukastikin kantaa jul-kiseen rakentamiseen. Silti heidän omin tapansa vaikuttaa on esittää vaihtoehtoinen visio.

Siiri Vallnerin mielestä tilaa-jakaan ei aina tiedä mitä haluaa, mutta oppii haluamaan oikeita asi-oita, kun hänelle esitetään uusia näkökulmia. Näissä kahdessa on paljon myös kansanvalistajaa.

Kaupunki kehittyköön luonnonmukaisestiVanhankaupungin ja meren väliin puristuneesta Kalamajan asuin-alueesta on tullut Siiri Vallnerille rakasta seutua. Siellä on sekä koti että toimisto. Hän on huolissaan alueen tulevaisuudesta, sillä uusi asemakaava toisi rantaan muun muassa vilkasliikenteisen auto-väylän.

Kalamajaa voi pitää malliesi-merkkinä kaupunkisuunnittelun pulmista. Aika on ajanut kymme-nen vuotta sitten tehdyn kaavan ohi.

”Nyt päättäjät eivät pysty peräy-tymään lupauksistaan, vaikka kaik-ki ymmärtävät, että kaupunki laa-jenee juuri merenrantaan ja se on tulevaa ydinkeskustaa”, sanoo Indrek Peil.

Siiri Vallner pitää jäykkyyttä kaavoituksen pahimpana ongel-mana. Pieni piiri tekee lopullisen päätöksen, esittää sen julkisesti ainoana mahdollisena ja törmää sitten kansalaismielipiteeseen.

Vallner kannattaa luonnollis-ta, vaiheittaista kehitystä. Sen hän tajusi asuessaan pari vuotta New Yorkissa. Metropoli tuntui verti-kaaleista mittasuhteistaan huoli-matta inhimilliseltä.

”Kaupunki itsessään on tär-keämpi kuin ylisuunniteltu ympä-ristö, joka on seurausta liiasta kontrollista.”

Indrekiä häiritsee myös kiin-teistökehittäjien kaksinaamaisuus. Siitä hyvä esimerkki on neuvosto-aikainen Sakala-keskuksen purku. Alkuun luvatun kulttuurikeskuksen tilalle nousi ostoskeskus Solaris.

”Kaksikerroksinen parkkihalli oli tärkeämpää kuin aiemman säi-lyttäminen”, Peil tuhahtaa.

Ei kertakäyttö-arkkitehtuurilleParin yhteinen arkkitehtitoimis-to Head Arhitektid syntyi 2000-luvun alussa, ja Siiri perusti nel-jän naisen porukassa pian toisen, Kavakavan. Kumpikin tekee mie-lellään yhteistyötä muiden arkki-tehtien kanssa.

Molemmat ovat osallistuneet ahkerasti kilpailuihin ja suunnitel-

leet pääasiassa julkisia rakennuk-sia. Niistä on ropissut palkintoja ja kehuja. Marraskuussa avattiin Narvan collegen paljon huomiota saanut uusi rakennus.

”Julkiset kohteet ovat haasta-vampia, ja tuntuu jotenkin eet-tisemmältä suunnitella monille käyttäjille kuin toteuttaa yhden ihmisen utopiaa”, Siiri miettii.

Omista töistään Vallner kuiten-kin arvostaa pienimuotoisimpia, esimerkiksi Rakveren rappuja ja Kalarannan Laituri-projektia. Nii-hin ei suunnitteluvaiheessa ehdi kyllästyä. Parhaillaan työn alla ole-vaa Tallinnan Kulttuurikattilaa on väännetty jo seitsemän vuotta.

”Pääsisi siitä Kattilasta jo eroon”, huokaa Peil jatkoksi.

Tinkimättömyydestään tun-nettu pari ei hevin taivu kompro-misseihin ja käyttää suunnitteluun paljon aikaa. Lähtökohtina ovat tilan taju ja idea, jonka toimivuus testataan pienoismalleilla. Yhtä tärkeää on kokonaisuus, johon rakennus tulee.

Yhdysvalloissa Siiri Vallner oppi myös sen, mitä ei halua tehdä. Säihkyvä kertakäyttöarkkitehtuuri lakkasi kiinnostamasta. Hän jakaa-kin arkkitehtuurin kaupalliseen, samoja ideoita toistavaan ja toi-saalta kokeilevaan, aikaa kestä-vään.■

Hyvän arkkitehtuurin asianajajatSiiri Vallner ja Indrek Peil tykkäävät näperrellä pienoismalleja ja luoda ajassa kestävää rakennustaidetta.

Siiri Vallnerin mielestä arkkitehtuuri on oma kielensä, jota ei tarvitse ”kääntää” täydellisesti.

Sodassa tuhoutunut pörssitalo näkyy muotojälkenä Narvan kollegen uuden rakennuksen julkisivussa. (Siiri Vallner, Indrek Peil, Katrin Koov)

Raput Rakveren Vallimäelle Siiri suunnitteli matemaatikkoveljensä kanssa. Raput kasvavat matemaattisen kaavan mukaisesti ylhäällä valtaviksi

askelmiksi. (Heidi Urb, Siiri Vallner, Taavi Vallner)

Siiri Vallnerin ja Indrek Peilin tunnetuimpia yhteisiä töitä ovat muun muassa Miehitysten museo Tallinnassa, Lasnamäen urheiluhalli, lastentarha Lotte Tartossa, yksityiskoti Paldiskissa sekä ulkomuseon

opastuskeskus Rocca al Maressa.

Page 18: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 318 ostokset

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Puvut ja hameet puhtaaksi, präs-sit kohdilleen, solmiot siisteiksi – pesula on monessa tapauksessa ainoa vaihtoehto. Suomessa joutuu usein miettimään, kannattaako kallis pesulakeikka vai joutaako vaate jo kierrätykseen. Tallinnan hinnoilla voi surutta hoitaa iäkkäämmänkin vaat-teen kuntoon. Pesulan jäljiltä vanha puku tai ruttuiseksi kaapissa painu-nut hame on usein uuden veroinen.

Pesulapalvelujen hintaero oli isompi kuin missään aiemmas-sa The Baltic Guiden vastaavas-

sa vertailussa. Hinnat olivat myös erittäin vertailukelpoisia, sillä sekä Helsingin että Tallinnan hinnat ovat SOL:in pesulahintoja. Satun-naisesti valitun kymmenen pesun yhteishinnan perusteella hintataso on Tallinnassa 70 prosenttia edul-lisempi kuin Helsingissä.

Taulukkon hintoihin sisältyy normaali tahranpoisto, kemialli-nen pesu, emulsiopesu tai vesipesu sekä viimeistely. ■

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Solaris sijaitsee Tallinnan uudem-man keskustan puolella, vastapää-tä Estonia teatteria. Rakennuksen toisesta päädystä löytyy Nokian konserttisali, jossa esitetään muun muassa musikaaleja ja järjestetään isompia konsertteja. Kulttuuri- ja viihdetarjontaa edustavat lisäksi suuri kirjakauppa Apollo sekä use-amman salin elokuvakeskus Solaris Kino.

Keskus ei ole jättimäinen, joten sinne ei eksy, mutta valikoimaa pii-saa ja vähän kaikkea sieltä löytyy. Suhteellisen paljon liiketilaa on ravintoloilla ja kahviloilla. Valta-

osa niistä palvelee toisessa kerrok-sessa, josta löytyy muun muassa mukavat koko perheen ravintolat

Lido ja Vapiano, Hesburger sekä Sushi House. Myös Solaris Kino on samassa kerroksessa.

Katutaso on kauppakerros, jossa pienehköjä putiikkeja on run-saasti Sony-puodista Ticketpron myyntipisteeseen. Väliin mahtuu kymmeniä myymälöitä, joissa kau-pitellaan vaatteita, kenkiä, elektro-niikkaa, koruja, pelejä, kosmetiik-kaa ja apteekkikin löytyy.

Alhaalla kellarikerroksessa pai-nopiste on kodintavaroilla ja ter-veystuotteilla. Perinteisten kahvi-laherkkujen lisäksi voi esimerkiksi maistella jäädytettyä jugurttia Yo-baarissa. Sisustuksesta innostunei-ta Armas Kodu -kauppa ilahdut-taa hinnoillaankin ja eläinystäville tuliaiset löytyvät Pet Centeristä. Suuren ruokakaupan viinivalikoi-

ma on hyvässä maineessa ja vähän erikoisempia herkkuja saa Selver Gurmeesta.

Ylemmissä kerroksissa on pää-asiassa elokuvasaleja, mutta löytyy sieltä myös kauneushoitola Marbel ja Kahvila Komeet, josta avautuvat mukavat näköalat kaupungin yli.

Maksullista parkkitilaa on koh-tuullisesti rakennuksen alla. Sisään ajetaan Sakala-kadun puolelta. Nor-maali parkkimaksu on 2,80 euroa/tunti tai 14 euroa/vuorokausi. ■

Pesuloiden hintaero hirvittää

Kompakti kauppa- ja viihdekeskus

Tallinnassa pesulapalvelu maksaa vain kolmanneksen Helsingin hinnoista.

Solaris ei ole Tallinnan suurin liikekeskus, mutta tarjonnaltaan monipuolisin se voi olla.

Tallinnassa pesulapalveluiden hintataso on jopa 70 prosenttia edullisempi kuin Helsingissä.

Pesulahintoja:Vaate SOL Helsinki SOL Tallinna

Housut 15,10 euroa 5,80 euroa

Farkut 9,90 euroa 4,40 euroa

Paita alk. 5,30 euroa 3,30 euroa

Hame alk. 15,10 euroa 4,40 euroa

Pikkutakki/jakku 19,20 euroa 5,50 euroa

Puku 34,20 euroa 10,20 euroa

Asuste/solmio 9,90 euroa 2,20 euroa

Neule 9,90 euroa 3,30 euroa

Päälystakki alk. 25,50 euroa 6,30 euroa

Untuvatakki alk. 34,50 euroa 10,10 euroa

Yhteensä 178,60 euroa 55,50 euroa

Mistä löytää?SOL-pesulat Tallinnassa: Paldiski mnt. 102, Rocca al Mare ja Maakri 23, keskikaupunki Karttakoodi B3.

Mistä löytää?Solariksen käyntiosoite on Estonia pst. 9. Karttakoodi Vanhakaupunki J3.

Page 19: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Laaja valikoimaParas laatuAmmattitaitoinen palveluTallinnan Endla 12:n liikkeestä silmälasit pikatyönä!Kanta-asiakkaille aina edullisimmat hinnat ja erikoistarjoukset. TALLINNAPärnu mnt. 10 (Draamateatteria vastapäätä)puh. +372 627 0110E-mail: [email protected] 12puh. +372 662 1150E-mail: [email protected] mnt 102 (Rocca al Maren liikekeskuksen 1. kerroksessa) puh. +372 665 9105E-mail: [email protected] TARTTOTuru 2, Tasku liikekeskuspuh. +372 7333 938E-mail: [email protected] 75, Lõunakeskus liikekeskuspuh. +372 7315 638E-mail: [email protected]

Silmälasit! Piilolinssit! Aurinkolasit!

PÄRNURüütli 39puh +372 445 1900E-mail: [email protected] liikekeskus Papiniidu 8/10Puh +372 445 5979E-mail [email protected] RAKVEREPõhjakeskus, Tõrremäepuh. +372 326 0500E-mail: [email protected]

www.eagle-vision.ee

HIUSALANSUURMYYMÄLÄ

Minikreppi-Minikreppi-raudat raudat

16.-16.-alk.alk.39.9090

Avoinna ma–pe 9-19 , la 11–17 , su 11–15Kauppakeskus Rotermann, Rotermanni 8, Tallinna Puh. +372 6 022 424

Tuotteiden hinnat huomattavasti Tuotteiden hinnat huomattavasti edullisempia kuin Suomessa!

Tuotteiden hinnat huomattavasti edullisempia kuin Suomessa!

SokosHotelViru

Vanh

akau

punk

i AhtriAhtri

Mere pst

RotermanniRoseni

PaadiHobujaam

aA. Laikm

aaKuunari

satamaPaljon erilaisia tarjouspakkauksia!Paljon erilaisia tarjouspakkauksia!

750 ml +750 ml

tarjoushinta

33

77

tt

Erilaiset tuotepaketitErilaiset tuotepaketit

SATAPROSENTTISESTI SILKINPEHMEÄ IHO!

kasvot alkaen 35 eurbikini 99 eur

sääret 195—225 eur

kasvot alkaen 65 eur

Silkyway Viru keskuksen 4. kerros, sisäänpääsy kadulta, ovikoodi 106

PIGMENTTILÄISKIEN POISTO

Hammashoitola Panacea

Ajanvaraus (pakollinen):[email protected]

LASEREPILAATIO

RF- ELI RADIOFREKVENSSILIFTING

ULTRAÄÄNI-RASVAIMU: Cavitation 95 eur

Radiesse, Restylane, Surgiderm, alkaen 235 eurTÄYTEAINEINJEKTIOT:

(DCD-puudutuksen kanssa)

(keraaminen kruunu 250 eur)

Tarjoamme asiakkaillemme

Kaikki Emporio Armani jaGiorgio Armani -kehykset ja aurinkolasit -50%

ESSILOR VARILUX COMFORT NEW EDITIONkaksi linssiä yhden hinnalla!Silmälääkärin tai optometristin vastaanotto joka päivä

PEREOPTIKA JA SÄÄSTUOPTIKA – WW-Passaaz Aia 3/Vana Viru 10, Tallinna (puh.+372 661 6007, gsm +372 56 820 045)

VIIMSI SPA OPTIKA – Randvere tee 11, Haabneeme, Tallinna (puh. +372 601 1570, gsm +372 56880957)

STOCK OPTIKA - Tartu mnt 18, Tallinna (puh. +372 662 0240, gsm +372 56 820 044)Stockmannia vastapäätä.

PLUSS-MIINUS OPTIKA – Narva mnt. 11D, Tallinna (puh. +372 626 1336) gsm +372 56 820 043 (Sampo-talon pihan kautta)

Silmälääkärit – Galina Beloussova ja Juta Jask. Palvelu suomeksi ja englanniksi.

www.optiline.ee

Super, Super, Super Moniteholinssit

JUHLAVAATTEITA KAIKEN IKÄISILLE JA KOKOISILLE

Page 20: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Avoinna su–to 12–01, pe–la 11–03. Viru 18, Vanhakaupunki, Tallinna.

Tanssilattia. Suomen TV.Suomalaista musiikkia.

Avoinna joka päivä 10–01

MAASEUDUN TUNNELMAATAL L INNASSA

HELMIKUUNTARJOUKSET

Talukõrts, V i ru 18 (3.krs) , Tal l innaPuh. +372 6 418 387, www.talukorts.ee

Stadi TallinnassaSuomalainen karaoke. 10EUR

Pippuripihvi

Wieninleike

8 50EUR

M

M

M

M

MM

M

M M

Ruuan ostajalle 0,5 l A.Le Coq

-olut ilmaiseksi.

pub-ravintola

Avoinna: joka päivä 8-19. Keittiö avattu kello 8:sta.Ostoskeskus Sadamarket I kerros, 100 m A ja B -terminaalista.

Sadama 6/8, Tallinna, puh. + 372 661 4605, [email protected],www.seitsemerd.ee

Ensimmäinen paikka mereltä tullessa javiimeinen sinne lähtiessä.

+ 4 cl JägermeisterTähelepanu, tegemist on alkoholiga, alkohol võib kahjustada Teie tervist.

Suomalaisten suosikkiPippuripihvi, sisäfilee

Elävää musiikkia joka päivä klo 12—15

Casa do BrazilRAVINTOLA & GRILLI

Toom

puiestee

Kaarli

EndlaLuise

Ahtri

Narva mntVANHA-

KAUPUNKI

SATAMA

Pärnu m

nt

Liivala

ia

Mere pst

lirli

Erikoistarjouksen saamiseksi kertokaa tunnus: Baltic Guide

16€

Parhaimmat ja ainutlaatuisimmat laavakivigrilliruuat Tallinnassa.

Vain 400 m Tallinnan suurimmasta, Kristiine

kauppakeskuksestaAvoinna:

Ma-Su 12:00-22:00

laavakivellä kypsennetyn picanje-naudanlihapihvin,

Kun tilaat

saat ilmaisen pienen (0,3 l) oluen tai lasillisen talon viiniä.

avintola asa o rasil, n la 2 , Tallinna Puh: +372 666 4807

HUOM!

KAUKAASIALAINEN RAVINTOLA

Aia

Uus

Valli

9.90EUR

UUSITTU RUOKALISTA!

Vanhankaupungin tunnetuingrilliravintola

Neljän ruokalajin buffetsisältää keiton, salaattipöydän, pääruoan ja jälkiruoan.

Page 21: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 21

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Neuvostoajan perintönä tarjolla olevat yleisimmät juustot vastaa-vat suomalaisia edam- ja muru-kolojuustoja. Ne merkitsevät siis mietoja makuja. Nimenä on usein Eesti Juust tai Atleet. Rah-kasta kotonakin valmistettava sõir

muistuttaa tuoreena suomalaisia munajuustoja ja se voidaan maus-taa myös kuminalla.

”Eksoottinen” juusto virolai-sessa perusvalikoimassa on ollut pitkään suitsujuust eli savustet-tu sulatejuusto. Käytännössä siis jostain syystä sulatettavaksi jou-tuneiden juustojen sekoituksesta

on syntynyt parhaimmillaan lep-päsavulla kruunattu tuote. Sulate-juustoilla voi maustaa kastikkeita ja keittoja. Tunnetuin sulatejuus-to on Merevaik, jota nykyään on monin tavoin maustettuna.

Ruuanvalmistuksessa juustoja on käytetty paneroituina ja pais-tettuina. Kapakoissa juustopalojen viereen on kaadettu pippuri- ja suolakeot, johon paloja voidaan dipata.

The Baltic Guide etsi hieman erilaisempia virolaisjuustoja. Kaik-kia niitä löytyy lähestulkoon jokai-sesta ruokakaupasta. Pienempien tuottajien juustoja löytyy lisäksi Sadama Turulta.

Emme etsineet testissä parasta juustoa, vaan tarkoitus oli luon-nehtia virolaisia juustoja ja samal-la kehottaa tutustumaan niihin. Parhaaksi valittiin kuitenkin hyvin kypsynyt Kuninga Gouda. Kyseis-tä juustoa löytyy kolmea erilaista, testissä oli niistä voimakkain. ■

ostokset

Tallinnassa ennätyksellisen paljon turisteja2.1. Tuoreiden tilastojen mukaan Tallinnan matkailuyrityksissä yöpyi viime vuonna 1,5 miljoonaa turistia. Ulkomaalaisista matkailijoista 40 prosenttia oli suomalaisia ja 13 prosenttia venäläisiä.

The Guardian suositteli Viroa lomakohteeksi3.1. Brittilehti The Guardian suo-sitteli artikkelissaan 20 of the best bargain holidays in Europe 2013 luontoretkeä Viroon vaihtoehtona kaupunki- ja rantalomille. Viron luontoa hehkutettiin artikkelissa yhtenä Euroopan hienoimmista.

Tallinnalaisia yli 420 0004.1. Joulukuussa Tallinnan väkiluku kasvoi 1 248 ihmisen verran ja on nyt yli 420 000. Moni kaupunkilainen rekisteröityi Tallinnan asukkaaksi saadakseen oikeuden ilmaiseen joukkoliikenteeseen.

Vuoden ihmiseksi valittiin Lentosataman Urmas Dresen5.1. Postimees-lehti valitsi vuoden ihmiseksi Viron merimuseon johta-jan Urmas Dresenin, jonka johdolla avattiin viime keväänä Lentosatama.

Matsalusta sähköinen retkiopas6.1. Viron kuuluisin kansallispuisto täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta, minkä kunniaksi julkaistaan sähköinen retkiopas. Oppaassa ker-rotaan Matsalun luonnosta kuvan, äänen ja videon keinoin.

Kymmenessä minuutissa viinakauppaan7.1. Tuoreen tutkimuksen mukaan 90 prosenttia virolaisista ehtii alkoholiliikkeeseen kymmenessä minuutissa. Viidenneksellä virolaisis-ta lähin alkoholia myyvä liike sijait-see asuin- tai naapurirakennuksessa.

Ewert and The Two Dragons palkittiin8.1. Virolaisbändi valittiin kymmenen parhaan tulokasyhtyeen joukkoon Euroopassa. Palkinto ojennettiin Eurosonic-gaalassa Hollannissa.

Viron kuukausiVirolainen maatalous on vakaasti ja varmasti tuottanut juustoja jo pitkään.

Juustotarjottimelle virolaista

Testatut juustot ja testiryhmän arviot

”Eksoottinen” juusto virolaisessa perusvalikoi-massa on ollut pitkään suitsujuust eli savustettu sulatejuusto.

Virolaisista juustoista saa monipuolisen tarjottimen.

KUUKAUDEN LÖYTÖ

PARAS

TEKSTI TIMO HUTTUNEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Peipsi Kurk Hapukurk -niminen suolakurkku on venäläistyylisesti maustettu suolakurkku. Peipsijär-ven ranta-alueita pidetään Virossa parhaina kurkun ja sipulin kasva-tuspaikkoina.

Maku on lievästi valkosipulinen, mutta myös viinimarjanlehdet ja tilli antavat pikantin lisänsä. Tätä kurkkua ei pidä sekoittaa Suomessa myytäviin maustekurkkuihin.

Kurkut on pakattu muoviseen 500 gramman purkkiin. Avaa-mattomassa purkissa ne säilyvät

hyvin, koska ovat omassa mauste-liemessään. Sopivan kovat kurkku on helppo leikata viipaleiksi.

Näitä kurkkuja kannattaa mais-taa hunajan ja smetanan kanssa.

Tallinnan Sikupillin Prismassa Peipsi Kurk -purkki maksaa 3,09 euroa. ■

Perinteinen suolakurkku on herkku

Nimi Breti Brie Saida juust Nopri Talujuust Nopri Sõir Kuninga Gouda Kadaka juust Saku suitsujuust Farmi Marta

Kuvaus Valkohomejuusto Luomu-kotijuusto Kotijuusto Rahka-munajuusto 8 kk kypsynyt Savugouda Puolikova savustettu Yrttimaustettu

ValmistajaLuke Farmimeierei Saidafarm Nopri Talumeierei Nopri Talumeierei Võru Juust Saaremaa

PiimatööstusEsko Talu MAAG Piimatööstus

ArvioMiellyttävän ja

pehmeän makuinenErittäin mieto Hyvä perusjuusto Kuminan maku jakaa

arviotVahvan makuinen Luonnollinen savun

makuVähäinen savun maku Maustettu hyvä

perusjuusto

Page 22: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

NÄKÖALARAVINTOLA

WWW.TELETORN.EE

WWW.FACEBOOK.COM/RESTORAN/TELETORN

Varaukset: +372 58150020E-mail: [email protected], www.teletorn.ee

Avoinna: keskiviikosta maanantaihin 11-23, tiistaisin 18-23

PYSÄKÖINTI:Televisiotornin

pysäköintialueella on 5 paikkaa turisti-

busseille ja 60 paikkaa henkilöautoille.

Televisiotornisijaitsee 10 min.

päässä keskustasta ja 4 min. päässä Piritanhuvivenesatamasta.

Kloostrimetsa tee 58A,Tallinna

KULKUYHTEYDET:Televisiotornin luokse

pääsee kaupunkiliikenteen linja-autoilla nro 34A, 38 ja 49 (pysäkki Teletorn) sekä City Tourin turistibusseilla.

Pääsy myös liikunta-esteisille.

BRASSERIE & RAVINTOLATELETORN

NOUSE TAIVAISIIN!

Erityisesti Sinulle tällä kupongillaalennus15%

Viini, musta viina,tšatša, hatsapurit,saslikit, hinkalit ja

paljon muuta

Puh. 742 2828Rüütli 18, Tallinna

[email protected]

Aidot maut suoraan Georgiasta!Aidot maut suoraan Georgiasta!Avoinna: Ma-Ke 12-23 To-La 12-01 Su 12-23

Liivalaia 27/Kentmanni 21, TallinnaPuh. (+372) 6 467 505

LIIVALAIA

LIIV

ALA

IA

Kentmanni

Lennuki

Lemb

itu

KaukaRävala pst

A. Lauteri

Kaupm

ehe

Stockmann

Reval Hotel Olümpia

Mustamäe tee 39,Tallinna

Puh. (+372) 6 727 212

1

1

2

Liivalaia 2Puh. (+37

KentKentKe

1

K

Päivänpizza

5€

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3ravintolat22

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Tallinna ylpeilee keskiaikaisilla perinteillään, Hansakaupunkitaus-tallaan ja upealla Vanhallakaupun-gillaan. Turisteille on kuitenkin tar-jolla kovin vähän keskiaikaisuutta, vaikka se monia varmasti kiin-nostaisi. Ravintola Olde Hansa on paikka, jossa keskiaika tulee iholle ja sitä voi maistella kaikessa rau-hassa. Saman katon alla on myös keskiaikakauppa Krambude, josta voi ostaa ajan hengen mukaisia tuotteita. Tarjolla on muun muas-sa astioita, vaatteita, mausteita ja kuuluisia makeita manteleita.

Olde Hansassa keskiaikaa ei edusta pelkästään rakennuksen menneisyys. Teemaravintolan ruo-kalistaa ja puitteita on kehitetty yhdessä historioitsijoiden kanssa mahdollisimman hyvin aikakaut-

ta vastaaviksi. Se, että valaistus on hoidettu kynttilöillä, on vain yksi esimerkki perusteellisuudesta, jolla asiaan on paneuduttu. Tarjoilijoi-den vaatetus, ruokien raaka-aineet, musiikki, astiat, sisustus ja kaik-ki muu mahdollinen noudattelee

samaa linjaa. Jopa keskiaikainen WC löytyy talosta.

Paikka on ehdottomasti yksi Tallinnan parhaista perheravinto-loista. Kouluikäisille, joita historia vähänkin kiinnostaa, löytyy ravin-tolasta yksityiskohtia, joista riittää kavereille kerrottavaa kotonakin. Ruokalista on monipuolinen ja esimerkiksi kasvisvaihtoehto on varmasti kaupungin maukkaim-masta päästä.

Alkuruuat maksavat parista eurosta kymppiin, normaalit pää-ruuat 15–30 euroa ja jälkkärit reilun vitosen. Erikoisuudet, kuten aito kaviaari ja karhu, ovat omassa hinta-luokassaan. Mainittu Viiden maun kasvisruoan hinta oli 15,20 euroa.■

Keskiaikaa vatsan täydeltäRavintola Olde Hansa tarjoaa maistuvien ruokien ohessa

elämysmatkan vanhan kauppiaan talon vieraille.

keskiaika

Rikkaan kauppiaan vanha talo sijaitsee aivan Raatihuoneen vieressä.

Harkitut yksityiskohdat luovat puitteet keskiaikaelämykselle. Maistuvaa ja näyttävää kasvisruokaa.

Mistä löytää?

Ravintola Olde Hansa sijaitsee keskellä Tallinnan vanhaakaupunkia Raatihuoneen naapurissa osoit-teessa Vana turg 1. Karttakoodi Vanhakaupunki H2.

Page 23: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 ravintolat 23

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Sushi ei ole Virossa uusi juttu. Tallinnaan sushiravintoloita alkoi tulla 2000-luvun alussa, mutta jo aikaisemminkin jokunen japani-lainen ravintola niitä tarjosi. Tällä hetkellä sushitarjonta on kahden ketjun ja parin yksittäisen yrittäjän harteilla. Tällä kertaa kävimme tes-taamassa Silkin sushit Kullassepa-

kadun ravintolassa. Ulkoasultaan paikka on modernia lounge-tyyliä ja taustamusiikkina soi uudempi länsimainen.

Koska Miso-keitto kuuluu sushi-ateriaan vähän kuin nenä naamaan, tilasimme sitä alkuun. Silkin misos-sa oli sopivasti tofua ja erittäin mukavasti vihreää levää, ja mau-kastakin se oli. Sushivalikoimasta poimimme Neptun-setin, jossa oli makirullia ja nigirien päällä lohta, tonnikalaa, kampasimpukkaa ja valkoista kalaa. Pakollisista lisuk-

keista täytyy antaa lisäpisteitä, sillä tarjottimella oli reilusti inkivääriä ja kunnon kuula wasabia. Soija oli pehmeää eikä liian suolaista.

Kun raaka-aineet olivat selke-ästi tuoreita, riisi asiallista ja pal-velukin pelasi, jäi visiitistä erittäin

hyvä maku. Silkin hinnat eivät ole ihan halvimmasta päästä ja vatsan saa varmasti täyteen vähemmäl-lä rahalla jossain muualla. Mison hinta oli 3 euroa ja viisi nigiriä ja kahdeksan makia sisältänyt sushi-valikoima maksoi 18 euroa. Ruoka-listasta voi mainita, että sillä riittää mittaa. Tarjolla on sushien lisäksi muita japanilaisen ruokakulttuurin tukijalkoja ramenista yakitoryyn ja tempurasta temakiin. Ja tieten-kin sakea lämpimäksi ruokajuo-maksi. ■

Tuoreus on puoli ruokaaTallinnan sushibaareista saa makit, nigrit ja muut Japanin herkut tyylistä tinkimättä.

japani■ Silk Sushi Baarit: Kullassepa 4,

Viru Keskus, Viru väljak 4/6, Rocca al Mare, Paldiski mnt. 102, Narva mnt 15 ja Regati maja Piritalla, Merivälja tee 1.

■ Sushi Houset: Solaris Keskus, Estonia pst 9, Rocca al Mare, Audi-rakennus, Vabaõhumuuseumi tee 3 / Mõisa tn. 4, Rotermanni kortteli, Rotermanni 5 / Roseni 10,

■ Sushi Cat: Roosikrantsi 16.■ Mix, Pikk 33.■ Restoran Sakura, Sakala 20.

Tallinnan sushiravintoloita:

Ruokalistasta voi mainita, että sillä riittää mittaa.

SUOMEN HITIT! Elävää musiikkia perjantaisin ja lauantaisin.

Avoinna: Su- To 10:00 - 24:00, Pe-La 10:00 - 03:00

nna:To 10:00 - 24:00,L 10 00 03 00

€€

ILMAINENOLUT

alk.

A' la carteannoksentilaajalle.

Viru 16/Sauna 5, TallinnaPuh +372 6 446 660

Maalaishenkinen buffet-ravintola Kikka Kõrts on avattu sataman viereen, kauppakeskus Norde Centrumiin.

Kokoa haluamasi annos noutopöydästä ja nauti hyvästä ruuasta välittömässä ja ystävällisessä ilmapiirissä!

Tervetuloa!

alk kl

o 17

kaikk

i ruu

at

alk kl

o 17

kaikk

i ruu

at

-20%

-20%

Norde Centrum, Lootsi 7, Tallinna Avoinna joka päivä 9.00–19.00

www.balticguide.ee

Page 24: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3

Helmikuun tarjous:-10%

Avoinna ma–la 10–01, su 12–18

Sakala 24, Tallinna

Tällä kupongilla-30%Avoinna:

Puh.

Su - To 16 - 02, Pe - La 16 - 07

V irossa on käyty vain vähän keskustelua karppaamisesta, mutta muuten lehdissä esitellään yhä enemmän erilaisia dieette-

jä. Keskustelua erilaisten tuotteiden terveellisyy-destä käydään myös foorumeilla.

Virolaisen perusruuan kaksi oleellista osaa ovat kana ja sika. Maassa tuotettiin vuonna 2010 noin 45 miljoonaa kiloa sian- ja 16 miljoonaa kiloa linnunlihaa. Samaan aikaan, kun Suomessa on lähes kaikki lihatuotteet paloiteltu ja usein maustettukin pannuvalmiiksi, ostetaan Virossa possu mielellään kamaran kera ja broileri kokonaisena. Niin vältetään samalla kalliin suola-veden ostaminen. Sitähän on puolivalmisteissa aina enemmän tai vähemmän.

Virolaisille maistuu myös rapeaksi paistettu broilerin nahka ja porsaanpaistin päällä oleva kullankeltainen kamara. Broilerin mehukas pyrs-töosa katoaa nopeasti parempiin suihin.

Nahan väitetään olevan epäterveellistä ja rasvaista. Broilerin ja sianlihan rasvasta kaksi kolmasosaa on terveellistä, pehmeää rasvaa. Väitetään myös, että nahassa olevat kollageeni ja nukleotidit hidastavat merkittävästi van-henemista. Ja monipuolinen ravinto sisältää myös rasvaa, joka etenkin talviaikaan on erittäin tarpeellista.

Virolaisista on tällä hetkellä ylipainoisia jo puolet. Syyksi siihen lääkärit pitävät etenkin lapsilla makeita juomia ja kaloripitoisia epäter-veellisiä välipaloja.

24 ravintolat

N ykyään virolaisetkaan eivät oikein jurssia tunne. Olen monesti ihme-tellyt, kuinka kyseinen hieno ruoka

0n lähes hävinnyt ruokapöydistä.Monet ovat väittäneet minulle, ettei jurss

olekaan virolainen ruoka. Internetistä jurs-sista ei viroksi löydy tietoa käytännössä lain-kaan. Voi olla, että se johtuu siitä, että sitä on kutsuttu eri maakunnissa eri nimillä, kuten temp, timp, tamp, pitska, pintska, jurss. Itse löysin jurssin A. Mooran kirjasta Eesti talu-rahva vanem toit I, jossa kerrotaan virolaisen maalaisväestön viljan käytöstä, kasvatukses-ta ja käytöstä. Jurss on virolainen ruoka.

Mitä jurss sitten on? No tietenkin yksin-kertaista hampunsiemenistä tehtyä levitettä. Lainaus kirjasta: ”Hampunsiemeniä käytet-tiin ruuaksi Etelä-Virossa… Hampunsiemen-ruuista kaikkein tunnetuin oli levitteenä käytetty temp. Siitä on olemassa tietoa myös Mulgimaata ympäröiviltä alueilta.”

Minä tarjoan jurssia levitteenä Olde Han-san sisarravintola Estlanderissa. Ravintolan jurss-reseptin sain kollegalta, kun aloimme keräämään mielenkiintoisia paikallisia ruo-kaohjeita.

Minulle jurssissa tärkeintä on hyvä maku, mutta hampunsiemenet ovat myös hyvin terveellisiä. Niitä tuotetaan Virossa, joten kyseessä on aito lähiruoka ja myös luomu-tuote. En tiedä, tarjotaanko muissa ravin-toloissa hampunsiemenistä valmistettuja ruokia. Ainakin raaka-aine on melko kal-lista ja valmistaminen vaatii jonkin verran erikoisosaamista.

Vaikka tekemisissä ollaan hampun kanssa, ei syytä huoleen. Mihinkään laittomuuksiin en ole sekaantunut, enkä kasvata hamppua jossakin salaa poliiseilta piilossa (siemenet ostan Biomarketista). Ruuaksi käytettävä hamppu ja sen siemenet ovat jotain muuta kuin kielletty nautintoaine. Hamppua on kasvatettu Virossa jo vuosisatoja syötäväksi ja kasvatetaan edelleen pienessä mittakaa-vassa. ■

Virolainen keittiö

Hyviä rasvoja

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA ANDREI CHERTKOV

Jurss on virolaista ruokaaM A N U N

illallinen

Belgialaissyntyinen Emmanuel Wille on Olde Hansan, Estlanderin ja Clazzin keittiömestari.

Kokenut alan taitaja jakaa reseptejään The Baltic Guiden lukijoille.

■ 50 g Peipsin sipulia■ 250 g paahdettuja hampunsiemeniä

(kanepiseemneid)■ 10 kpl roseepippuria■ 50 g voita■ suolaa ja jauhettua mustaa pippuria maun

mukaan

■ Hauduta pieneksi paloiteltu sipuli voissa pehmeäksi, hauduttamisen aikana lisää pippurit. Lisää paahdetut ja jäähdytetyt hampunsiemenet, suola ja musta pippuri. Laita seos tehosekoittimeen eli blenderiin. Sekoita tasaiseksi massaksi. Itse pidän hieman rakeisemmasta koostumuksesta, mutta kukin tehköön makunsa mukaan.

Jurssin resepti

Page 25: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Virolaiset ja suomalaiset Bocuse d'Or:issaLyonissa oli 29.–30.1. maailman kuuluisin ruuanlaittokilpailu, johon osallistui toista kertaa myös Viro. Maata edusti keittiömes-tari Heidi Pinnak tallinnalaisesta Egoist-ravintolasta.

Suomen edustaja Mika Palosen teema-na oli suomalainen villiruoka. Heidi Pinnak käytti ruuissaan muun muassa Vana Tallinn -likööriä ja katajanmarjoja sekä männyn-versoja savustukseen. Viron pääsy Bocuse d'Or:in loppukilpailuun on pitkälti Gloria ja Egoist -ravintoloiden omistajan Dimitri Demjanovin pitkäaikaisen työn tulosta.

Kilpailussa Viro sijoittui 14:ksi ja Suomi 12:ksi. Kilpailun voitti Ranska.

Uusia ravintoloitaTallinnassa viime aikojen trendi on ollut uusien kahviloiden ja ravintoloiden perus-taminen keskustan lähellä oleville asuin-

alueille. Esimerkkinä ja pilottina on toiminut Kalamajan kaupunginosa. Nyt myös asuka-saktiivisuudestaan tunnettu Uus Maailm -kaupunginosa on saanut itseään kahvilaksi kutsuvan ravintolan. Sen nimi on Kohvik Kohalik (suomeksi paikallinen kahvila). Juo-mien lisäksi tarjolla on Pärnulahden kalas-tajien kalaa ja itsetehtyä leipää. Annoksien hinnat eivät ylitä kymmentä euroa. Kahvila on avoinna joka päivä kello 17–23.

Perinteistä venäläistäTallinnan yksi ravintolakeskittymä, Pikk-katu, sai uuden ravintolan. Meriton-hotelli-en monipuolista ravintotarjontaa kasvattaa Vana Moskva, jonka noutopöydässä on sekä kylmiä että lämpimiä venäläisruokia. Ruo-kalistalla ovat seljankat, blinit, pelmenit ja tietenkin stroganov. Ravintola on avoinna päivittäin kello 12–23.

Ravintolavierailu TurkuunTarttolaiset ravintolat vierailevat Turussa 8.–9. maaliskuuta. Smör saa vieraakseen Meat Marketin, Mami Truffen ja Pinella Wernerin. Tarjolla on vähintään kolmen ruokalajin illallisia. ■

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 25ravintolat

Vana Moskvaan johtavat portaat Pikk-kadulta.

Mistä löytää?Kohvik Kohalik, Koidu 82, Tallinna. Karttakoodi C1.Vana Moskva, Pikk 33, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki G2.

Heidi Pinnak oli ainoa nainen kilpailussa.

Dimitri Demjanov vetää Viron kokkijoukkueita.

RAVINTOLAUUTISET

Pärn

u m

nt

Pärnu mntViru hotelli

Kaarli pst

Estonia pstVapauden-

aukio

Roosikrantsi

Hariduse

Tõnismägi

Koe todellinen Italia Tallinnan keskustassa!

Roosikrantsi 15, Tallinna Puh: 6 411 993

www.tiamo.ee

ale

Viihtyisä ravintolamme tarjoaa:Maistuvia perinteisiä italialaisruokiaFantastisia kylmiä ja kuumia juomiaErinomaisen viinivalikoimanMiellyttävän ilmapiirinParhaimman Osso Bucon ja TiramisunEdulliset hinnat

-15%

Weizenbergi 20a , TallinnaPuh. + 372 6 013 431Fax + 372 6 013 432

e-mail: [email protected]

Tyylikäs meksikolainen ravintola

keskellä Kadriorgia, Taidemuseo

KUMU-n ja Kadriorgin linnan

lähellä. Listalla tulisia meksiko-

laisia ja perinteisia tex-mex-ruokia,

meksikolaisia oluita, viinejä ja

cockteileja.

MEKSIKOLAINEN KEITTIÖAvoinna ma-la 12-23, su 12-20

TALLINNLO R

Tyylikäs, maistuva,

TALLINNLO R

Helmikuun erikoinen:

punaviinikastike ja

lasi viiniä

Narva mnt 2, Tallinna, puh. +372 5647 6035,[email protected]

www.loungetallinn.ee

Tallinnan makeimmatmuistot!

Kirsikka-kakkua

+ lasi viiniä + kahvi

6euroaMatilda Cafe, Lühike jalg 4, Vanhakaupunki, TallinnaPuh. +372 6 816 590

Avoinna: ma–la 9–19; su 9–18

Page 26: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 326 perheloma

TALVISTA TEKEMISTÄ KAIKEN IKÄISILLETALVISTA TEKEMISTÄ KAViron talvi muistuttaa kovasti suomalaista ja myös talviset harrastukset ovat samoja.

Suksille Tallinnassa

Laduille pääsee pääkaupungis-sakin. Hiihtolatuja löytyy Piritalta sekä Nõmmeltä.

Piritalla latuja on reilut 7 kilo-metriä ja Nõmmellä pisin reitti on 15 kilometriä. Molemmista löytyy välinevuokraamo sekä sosiaaliset tilat.

Nõmmellä on myös ”Lumipuis-to”, jossa pääsee laskettelemaan ja

lumilautailemaan. Mäki on pieni ja sopii lähinnä aloittelijoille.■

TEKSTI KRISTINA LUPP, JUKKA ARPONEN,

KUVAT ANDREI CHERTKOV, TARTU MARATON

Ainoastaan Tallinnassa ja maan länsiosissa liikkuneille voi matka Etelä-Viroon yllättää. Kun muualla on tasaista ja yksitoikkoista mai-

semaa tarjolla, niin etelästä löy-tyy mäkiä ja vaihtelevaa maastoa, joka tuo mieleen Järvi-Suomen maisemat.

Myös lunta on normaaleina tal-vina etelässä enemmän kuin muu-alla. Ei siis ihme, että Viron talvi-

urheilun keskus on Otepää, vajaat 50 kilometriä Tartosta etelään sijait-seva pikkukaupunki. Tänä talvena ei Otepäällä hiihdetty maailman-cupia, mutta ladut ja palvelut ovat kuitenkin kansainvälistä luokkaa.■

■ Tarton maraton on Viron suurin hiihtotapahtuma. Matkaan starta-taan tänä vuonna 17.2. Otepäältä Tehvandin stadionilta. Mukaan ehtii ilmoittautua 16.2. asti. Matkat ovat perinteisellä hiihdettävät 63 tai 31 kilometriä.

63 km perinteisellä tyylillä

Pohjois-Euroopan Robbie Williams -fanit kokoontuvat 20. elokuuta Tallinnassa.

Tallinnan suosituin pulkkamäki löytyy Laulukentän rinteestä.

Lautailijoiden suosiossa ovat Nõmmen ja Laulukentän mäet.

Mistä löytää?Pirita Velodroom, Rummu tee 3.Nõmme Spordikeskus, Külmalikka 15a.Nômme Lumepark, Vana-Mustamäe tee 16.

Page 27: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

27

TALVISTA TEKEMISTÄ KAIKEN IKÄISILLEAIKEN IKÄISILLE

Vanhankaupungin luistelukenttä

Talvikalastusta

Hotellin vaihtoehtona huoneisto

Tallinnassa pääsee luistelemaan upeissa puitteissa melkein keskellä Vanhaakaupunkia. Harjukadun ja Nigulisten kirkon välissä on 1944 pommitusten jäljiltä tyhjiä tontte-ja, joille jo muutamana talvena on jäädytetty luistelurata. Luistimet

voi vuokrata paikan päältä ja kah-vila tarjoaa sopivaa lämmikettä.■

Virolaiset ovat ahkeria kalastajia myös talvella. Pilkkimiehiä ja -nai-sia eivät pienet pakkaset pelota. Tallinnanlahdellakin saattaa pilk-kijöitä näkyä jäätilanteen salliessa, mutta parhaat kalapaikat löytyvät muualta. Tallinnassa voi talvika-lastusta harrastaa myös Harkujär-vellä, joka on suosittu kala-apaja. Aktiivisimmat kalastajat asustavat Itä-Virossa ja vetävät saalista Peip-sijärvestä.

Viljandijärvi sijaitsee noin 160 kilometriä Tallinnasta etelään Tarton länsipuolella. Siellä järjes-tetään tänä talvena Baltian suu-rin kalastustapahtuma Kuldkala (16.2.). Oheisohjelmassa on muun muassa musiikkia, jota tarjoilevat Zetod yhdessä Euroviisuvoittaja Tanel Padarin kanssa. ■

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA WWW.APARTMENT.EE

Monet tiheästi Virossa käyneet suomalaiset ovat kyllästyneet hotelliasumiseen ja hankkineet itselleen oman kämpän. Ne, joil-la sellaista ei vielä ole, ovat yhä useammin valinneet asumismuo-dokseen vuokrahuoneistot. Tallin-nassa on asuntohotelleja, mutta paljon kaupungissa vierailevat vuokraavat asunnon usein suoraan omistajalta. Myös perhemajoituk-seen ja porukan kimppakämpäksi vuokrahuoneisto on hyvä vaihto-ehto lyhyelläkin reissulla.

Keskustan välittömässä lähei-syydessä uusia huoneistoja on muun muassa Pilve-kadulla, Kan-salliskirjaston ja Kristiine Keskuk-sen välillä olevassa talossa, jossa edullisin kahden hengen huone maksaa 35 euroa yö. Alkuvuoden hiljaisina aikoina on tarjoushin-toja myös muihin huoneistoihin. Sama firma eli Apartment Oü tar-joaa jopa on neljän makuuhuo-neen ja kymmenen sängyn saunal-lisia huoneistoja, jotka sijaitsevat samalla alueella.

Viron suurimmasta kiinteistö-portaalisivusto city24:sta löytyy Tallinnan keskustasta huoneistoja alkaen 15 euroa per henkilö. Viru Keskuksen vieressä olevassa talos-sa on 64 neliön asunto vuokralla 50 euroa per 24 tuntia. City24-sivusto toimii myös suomeksi.

Jos ei etsi edullisuutta vaan luk-susta, niin sitäkin on tarjolla. Bis-nesluokan majoitus keskellä Van-haakaupunkia kuuden hengen saunallisessa huoneistossa maksaa

153 euroa yö. Kyseisen huoneiston sivut ovat vain englanniksi, venä-jäksi ja italiaksi. Nimensä mukai-sesti Vanhankaupungin huoneis-toja löytyy OldHouse -sivustolta. Suurimpiin huoneistoihin mah-tuu kuusi henkeä. OldHousella on myös hostelli.

Hieman keskustan ulkopuolel-la oleva Ritasmaja majoittaa myös lemmikin ja hinta on 35 euroa hen-keä kohden.

Tallinnan kaupungin matkai-lusivustolla www.tourism.tallinn.ee on luettelo kaupunginosittain vuokrattavista huoneistoista. Jot-kut vuokraavat niitä vain viikoksi, toiset määrittelevät hinnat henki-löluvun mukaan. Hieman sivum-malla olevissa vuokrauskohteissa on usein mahdollisuus myös auton pysäköintiin sisäpihalla.■

Vuokra-asuntoja tarjoavat niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin.

■ Kalastuskilpailussa pilkitään merkattuja kaloja, joita kisaa varten päästetään järveen 130 kappaletta (127x100 euroa sekä 500, 1 000 ja 3 000 euroa). Jackpottina vähintään 17 merkattua kalaa onkineelle on luvassa 50 000 euroa. Tapahtuma alkaa aamulla 9.00 ja pilkkikisa 12.00. Lisätietoja nettisivuilta: www.kuldkala.ee.

Kultaista kalaa narraamaan

Harjukadun luistelurata löytyy Vanhankaupungin sydämestä.

Mistä löytää?Harju-katu, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki I1.

Sanasto Vuokrattava huoneis-to, vierashuone

Külaliskorter

Huoneisto Korter

Vuokra-asunto Üürikorter

Vuokrattavana Üürile anda

Päivävuokra Rent päevas

Liinavaatteet Voodipesu

Vuode Voodi

Pysäköintipaikka Parkimiskoht

Lemmikkieläin Lemmikloom

Kissa, koira Kass, koer

Hissi Lift

Kerros Korrus

Omakotitalo Eramaja, maja

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3

Kuva

: Jaa

k N

ilson

Page 28: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Tilaa netistä www.balticguide.ee

32,-euroa/vuosi

(sis. alv)

The Baltic Guide kotiinkannettuna!

Page 29: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Ma-Pe 10-18, La 11-18, Su 12-18 www.nunordik.ee Ma-Pe 10-18, La 11-18, Su 12-18 www.nunordik.e

Maljakot – Shishi

Sohvakissat – Pille Jüriso

Rintakorut ja korvarenkaat – Terje Meisterson

kaupungin sydämessäKauppakeskus

Laatutuotteita joka makuun!

Aia3 / Vana Viru 10, Tallinna, vanhakaupunkia

silmälasiliike, muodikkaat vaateliikkeet, korut,ravintola ja baari.

Avoinna Ma-La 10-20, Su 10-17

Mere pst

Põhja pst

Põhja

pstNiine

Kopli

Rannamäe

tee

satama

Vana-Kalamaja

rautatie-asema

Sadama

Ahtri

HOTELLIEconomy

vanhakaupunki

Tutustumishinta sadalle nopeimmalle!

Varaa huone netissä! Tarjous on voimassa kotisivultamme

tilatessa 31.3.2013 asti.

Yhden hengen huone

16EUR/yö

neKahden

hengen huone

32EUR/yö

Viihtyisä hotelli keskustassa.Lähellä satamaa.Ilmainen parkkipaikka.Suomenkielinen palvelu.Kokous- ja juhlatilaa mahdollisuus yritystilaisuuksien pidosta perhejuhliin.

1.2.3.4.5.

www.economyhotel.ee tai [email protected]

info puh. + 372 667 8300

Kopli 2c, Tallinna

The Baltic GuideFacebookissa!

Liity faniksi jo tänään!

saat tuoreinta tietoa Virosta ensimmäisenä

kuulet uutisista ja vinkeistä

voit vaikuttaa lehden sisältöön

osallistut arvontoihin

KANKAAT:

-20%

www.borg.ee

690 EUR

580 EUR

Kotiinkuljetus Helsinkiin 50 eur/sohva

320 EUR

Page 30: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 330

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA ANDREI CHERTKOV

Virolaisten suhde hunajaan on läheinen. Moni tuntee mehi-läistarhaajan henkilökohtaisesti, joten hunajaa saa aina hankittua luotettavalta tuottajalta. Virossa mehiläisten tarhaaminen on perua neuvostoajalta, jolloin hunajan myynnillä sai hankittua mukavasti lisätienestiä. Mehiläisiä pidetään jopa kaupungeissa.

Hunajan käyttö on maassa monipuolista. Sitä pannaan puu-roon, kahviin ja leivän päälle sekä käytetään monella tapaa ruuanlai-tossa. Paikallista herkkua hunaja-kakkua (meekook) saa ruokakau-poistakin.

Hunaja auttaa monissa vaivois-sa. Hunajaa on käytetty infektio-tautien ehkäisyyn ja hoitoon sekä ruuansulatuksen parantamiseen. Kuuma vesi tai maito ja lusikalli-nen hunajaa ovat oiva apu yskään. Hunajaa on käytetty myös ulkoi-sesti, haavojen ja hiertymien hoi-

toon. Lisäksi hunajaa käytetään kauneudenhoidossa esimerkiksi kylpylöissä. Alle 1-vuotiaille huna-jaa ei saa antaa. Myös allergikkojen täytyy olla varovaisia.

Virolaista hunajaa kannattaa hankkia toreilta, joissa valikoi-mat ovat monipuolisia ja hinnat kohdallaan. Kilon purkki hunajaa maksaa esimerkiksi Pärnun torilla noin 7 euroa. Suomessa kotimai-sen hunajan kilohinta pyörii 12–30 euron välillä.

Hunajan aromi, maku ja väri riippuvat ennen kaikkea hunaja-kasvista. Esimerkiksi voikukka-hunaja ja kanervahunaja ovat täy-sin eri värisiä. Hunajan rakeisuus riippuu siinä olevan rypälesokerin määrästä, joka myös vaihtelee.

Ensimmäiset erät tuoretta hunajaa tulevat myyntiin kesäkuun lopulla ja toiset elokuussa, jolloin suurin osa kasveista on jo kukki-nut. Elokuussa valikoima onkin parhaimmillaan. ■

TEKSTI KRISTINA LUPP, KUVA ANDREI CHERTKOV

Viron pitkien kylpyläperinteiden uusinta antia ovat päiväkylpylät. Tallinnan katukuvaan day spat ovat tulleet jäädäkseen ja niitä löytyy joka puolelta kaupunkia. Myös monessa hotellissa on oma spa-osasto.

Päiväkylpylän nimi kertoo mistä on kyse. Palveluvalikoimiin kuuluu monenlaisia vartalohoitoja, mani- ja pedikyyrejä, rentouttavia hierontoja, kuumakivikäsittelyjä, saunoja, poreammeita ja kaikkea

muuta mitä kauneussalongit ja kylpylät tarjoavat. Erilaiset hoi-topaketit on suunniteltu yleensä 1–3 tunnin kestoisiksi, joten sel-laiseen ehtii vaikka päiväristeilyn puitteissa. ■

kauneus&terveys

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet Tallinnan parturi- ja kam-paamopalvelujen suurkuluttajia. Hintatason edullisuus on tiedos-tettu ja se lieneekin suurin syy vilkkaaseen parturimatkailuun. Tarkistimme päivän hinnat Hel-singissä ja Tallinnassa. Koska hin-tataso molemmissa kaupungeissa vaihtelee paljon, olemme käyttä-neet vertailussa keskihintoja. Sekä Suomessa että Virossa pääkaupun-

kiseudun ulkopuolella keskihinnat ovat edullisempia.

Halvimmat hinnat löytyivät oppilaitosten opetuskampaamois-ta. Tallinnassa edullisimman hius-tenleikkauksen hinta oli 5 euroa, Helsingissä 17.

Viron edullisen hintatason selit-tävät pienemmät palkat ja vuok-rat. Suomessa vuoden 2012 alussa parturialan arvonlisäveron nousu 14 prosentilla nosti hintoja sel-västi.■

Robbie Williamsin konsertti täyttää hotellit9.1. Tallinnan Laulukentällä 20. elokuuta esiintyvä Robbie Williams houkuttelee Tallinnaan tuhansia ulkomaalaisia faneja. Monet hotellit on jo myyty täyteen konserttipäi-vänä.

84 prosenttia uudisraken-nuksista kelvottomia10.1. Tallinnan Tehnikaülikool tutki uusia kerrostaloja vuosilta 2000–2010. Tutkimuksesta selvisi, että 84 prosentissa kerrostaloista oli sellaisia vikoja, joiden korjaus olisi tullut maksamaan yli tuhat euroa.

10 000 virolaista lähti maasta11.1. Viron tilastokeskuksen (statis-tikaamet) mukaan maasta muutti viime vuonna 10 871 ihmistä, mikä on 4 647 ihmistä enemmän kuin vuonna 2011.

Saarenmaan joogaava hylje12.1. Virolaisen Valmar Valdmannin kuvasarja joogaavasta hylkeestä levisi maailmalla kulovalkean tavoin, kun brittiläinen Daily Mail oli julkaissut kuvat. Kuvissa hylje makoilee kivellä ja venyttelee ikään kuin joogaten.

Luteet yleistyvät Virossa13.1. Virolaisen Õhtuleht-lehden mukaan tuholaistorjuntaan erikoistu-neet firmat ovat saaneet yhä enem-män yhteydenottoja. Virolaiskotien kiusana ovat olleet varsinkin luteet, jotka ovat saapuneet ulkomailta matkatavaroiden mukana.

Tunnustusta hotelleille14.1. Matkailuportaali TripAdvisor pani virolaishotellit paremmuus-järjestykseen, joka muodostettiin turistien antaman palautteen perusteella. Parhaan hotellin tittelin sai Tallinnassa sijaitseva Telegraaf-hotelli, jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Kaksituhatta matkakorttia viallisia15.1. Tallinnassa on myyty tähän men-nessä 285 000 matkakorttia, joista kaksituhatta on osoittautunut vialli-siksi. Kortit on valmistettu Kiinassa.

Viron joet puhtaita16.1. Tutkimusten mukaan 69:stä Viron joesta 61 sai arvosanan hyvä tai todella hyvä. Suurin jokien kuor-mittaja on maatalous.

Viron kuukausi

Hunaja sopii moneen käyttötarkoitukseen.

Rentouttavan päivän voi viettää yllättävän lähellä.

Aika mennä parturiin

Makeuttajaksi ja flunssaan

Päivä kylpylässä

Parturissa käynti voi tulla Virossa reilusti yli puolet halvemmaksi kuin Suomen puolella.

Kasvohoitoon ehtii päiväristeilylläkin.

Hunajan maku ja väri riippuvat hunajakasvista.

■ Aqua Spa (Tallink Spa & Conference Hotel) Sadama 11a. Laaja hoitovali-koima sekä saunaosasto ja poreal-taita. Erikoisuutena ulkoallas vuoden ympäri.

■ Babor Spa, Narva mnt 5. Erinomaista palvelua heti ovelta alka-en. Sauna ja poreamme sekä ylelliset kylpytakit.

■ City Spa, Rävala pst 4. City Spa kuuluu suurimpien kylpylöiden joukkoon. Sieltä löytyy muun muassa uima-allas sekä kuntosali ja hyvä hoitovalikoima.

■ Day Spa, Vana-Posti 4. Ylellinen ja rentouttava jo ulkoiselta ilmeeltään.

■ Aloe Spa, Rotermanni 5. Iilimato- ja kalahoitoja sekä myös perinteisiä kylpyläpalveluja.

■ Elemis Spa, (Hotel Telegraaf), Vene 9. Höyrykylpyjä, poreilevia ammeita ja sauna sekä erittäin ammattitaitoista hierontaa

■ Meriton Grand Conference & Spa Hotel, Paldiski mnt 4. Suuri hotellin spa-osasto pitää sisällään muun muassa monen saunan saunaosas-ton, suolahuoneen, uima-altaan ja solariumin.

■ Pirita TOP Spa Hotel, Regati pst 1. Piritan hotellin spa on Tallinnan perin-teikkäimpiä ja monipuolisimpia.

■ Reval Day Spa, Pikk 7. Vanhankaupungin ytimessä sijaitse-van span hoitovalikoimassa on niin klassisia kylpylähoitoja kuin moder-neja palveluja.

■ Kalev Spa Hotelli, Aia 18. Lasten kanssa liikkeellä ollessa paras vaihto-ehto on Kalev Spa, jossa on suuret uima-allastilat liukumäkineen ja monipuolinen hoitovalikoima.

■ Viimsi Spa Hotel, Randvere tee 11. Kaupungin laidalla oleva Viimsi Spa on täysverinen kylpylä, jossa on myös lastenallas ja monipuolinen saunamaailma.

Kylpylöitä Tallinnassa:

Hintavertailu Helsinki – Tallinna (euroa)Palvelu Helsingissä TallinnassaHiusten pesu + leikkaus miehille 35 12Hiusten pesu + leikkaus naisille 45 17Värjäys, sis. leikkaus 92 46Juhlakampaus 61 22

Luontaistuote

Page 31: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Avoinna ma–pe 8–20

Uus-Sadama 21, 1.krs, City Portus hotellin yhteydessä (sininen siipi),

sataman D-terminaalia vastapäätä.

Terveyskeskus Medicum sataman D-terminaalin vieressä tarjoaa monipuolisia terveydenhoitopalveluita:

Mahdollisuus saada myös virolainen lääkeresepti.

Iho- ja sukupuolitautien lääkäriPerhelääkäriNaistenlääkäritHammaslääkäriKardiologiPlastiikkakirurgiUrologitUltraäänitutkimuksetKorva-, nenä-, ja kurkku-tautien erikoislääkäri

SADAMA MEDICUM

www.medicum.ee

Nyt myös kirurgin vastaanotto.

Info ja varaukset: Puh. +372 8 811 300, +372 8 811 301, +372 6 318 509, [email protected]

Tartu Medicum, Tasku liikekeskusessa,IV krs. Puh. +372 7 312 260.

Regati pst. 1, Pirita Top Spa HotelliPuh. +372 55 587 484

www.estheticmona.ee

RF-Lifting (vartalo 40 min – 45 EUR)RF-Lifting (kasvot 30 min – 45 EUR)Kavitaatio (30 min – 45 EUR) Transion-hoito (45 min – 29 EUR)Mesoterapia (kasvot, 1 hoito – 65 EUR)Botox-injektiot (alkaen 110 EUR)Kauneusinjektiot (Hyaluderm 2,0 %/1 ml – 140 EUR)Revitalisaatio (Hyaluderm Revitalize 1ml – 120 EUR)

-5%-5%

Hotellin 3. kerroksen kauneushoitolassa työskentelevät kosmetologit, parturi-kampaajat, manikyyrit, pedikyyrit ja hierojat. Ma–La 9–20, Su 10–16. Puh +372 682 0990www.viruilusalong.ee

Esiin tuleva kevätaurinko voi tuoda esille pigmenttiläiskiä hiihtoloman aikana.

VIRU i lusalong

3i

Pigmenttiläiskien hoito

AvoinnaMa–Pe 9–21La 10–20Su 10–18

Tarjoamme ylellistä kasvohoitoa, mani-kyyriä, pedikyyriä, itämaisia spa-rituaaleja, mukaan lukien Hammam. Suuri valikoima vartalohoitoja, kauneusinjektioita ja ammattitaitoiset parturi-kampaamopalvelut.

Guinot, Ericson Labortoire, Carita, Alessandro, Goldwell, Germanie de Cappuccini, Algologie, Gerards.

Narva mnt 59, TallinnaPuh: +372 6 217 201Mob: +372 55 565 938

www.olivespa.eu • [email protected] • facebook.com/OliveSpa

w w w . t e r v i s e k a u b a d . e e

Paras anatominenmuotoilu!

Ihanan lämpimiä nilkkureitaja saappaita!

Pitoa liukkailla keleillä!

BIRKENSTOCK TUKIPOHJALLISET Pitkittäis- ja poikittaisholvien tuet Sopivat kaikenlaisiin

kenkiin

KOOT:24-48!

Hinnat alk.

3990

Suurivalikoima!

KAIKKI TALVIKENGÄT NYT

ALE-HINNOIN!

Lämpöä ja pehmeyttä Angorasta!Hartian-, selän-, polvien-, ja ranteen-lämmittimet sekä sukat edullisesti!

Huippulaatua Itävallasta!

Narva mnt.4, Tallinna, sisäänpääsy Krediidipankin ovesta. GSM +372 50 76 942, [email protected] sopimuksen mukaan.www.kadriorg.com

SUOMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRIIlkka Kaartinen

Kruunut, sillat, irtoproteesit ja keinojuuret. Erikoisalana esteettinen hammashoito.Huom! Tiesitkö, että KELA korvaa 50% Virossa tehdystä paikkaushoidosta?

Hinnat n. 50% Suomea edullisemmat!

Helmikuussa laservalkaisut 100 EUR (45 min).

Page 32: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 332 perheloma

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Lyhyen kävelymatkan pääs-sä portilta lumikuopassa makaa tumma karvakasa. Pian komea vil-lisika hypähtää pystyyn ja tuijottaa tulijaa. Samanlaisia parisataakiloi-sia körmyjä elelee Viron metsissä tuhansia.

Tarhan ehdottomia komistuk-sia on amurintiikeri, joka tassutte-lee tottuneesti lumessa, päästäen välillä sydäntä riipaisevan karjai-sun. Tiikerin turkki kasvaa talvella jopa 10 senttiseksi, joten sitä eivät lumi ja pakkanen haittaa.

Lumi sopii myös jääkarhuille, joita pääsee ihailemaan parin met-rin päästä. Häkissään autonrenkaal-la leikkivä valkoinen nalle on komea ilmestys, jonka käpälät herättävät pelonsekaista kunnioitusta.

Mutta missä ovat eläintarhan suurimmat eläimet, norsut? Ne saavat talvehtia kesäisessä lämmös-

sä omassa rakennuksessaan. Nor-suja on valloittavaa katsella, kun ne leikkivät traktorinrenkaalla, hiero-vat toisiaan kärsillään ja naposte-levat oksia. Norsutalon lämmössä viihtyvät myös käärmeet, kilpikon-nat ja kääpiövirtahevot.

Tarhan harvinaisimmat kis-sapedot, amurinleopardit, ovat saaneet arvoisensa puitteet upo-uudessa ulkohäkissä, joka tarjoaa niille virikkeitä ja riittävästi tilaa. Näitä kissapetoja elelee luonnossa enää vain puolensataa.

Amurinleopardin kolme pen-tua, Vlada, Freya ja Akra, ovat saa-neet runsaasti ihailijoita. Yksi pen-nuista nuolaisee aitauksen lasin

pintaa, kun se huomaa toisella puolella olevat lapset. ”Saisinko kiisun syliin”, kysyy pulkassa istuva pikkutyttö äidiltään.

Pakkasen paukkuessa on muka-va puikahtaa tropiikkitalon läm-pöön. Krokotiilit ja kalat ovat aina yhtä vaikuttavia, mutta talon veto-nauloja ovat kolme simpanssia: Betty, Pino ja Quincy. Seinällä on näytteillä kolmikon piirtämiä tai-deteoksia.

Eläintarha on talvella avoinna kello 9–15, sisällä saa olla kaksi tuntia kassan sulkemisen jälkeen eli 17.00 asti. Sisäänpääsy maksaa aikuisilta 3,20 ja lapsilta 0,30 euroa. Sisätilat on maanantaisin suljettu.■

Eläinten talvinen valtakuntaTiikerit, norsut ja simpanssit elelevät eläintarhassa

paukkupakkasista huolimatta.

Maailman pienimmät apinat, kääpiösilkkiapinat, viihtyvät tropiikkitalon lämmössä.

Mistä löytää?Tallinnan eläintarha, Paldiski mnt. 145.Kaubamajan luota johdinauto nro. 6, Balti jaamasta johdinauto nro. 7. Vapauden-aukiolta bussi nro. 22. Pysäkki on Zoo.

Macadamia™ Natural Oil on korkealuokkainen hiustenhoitosarja, jossa yhdistyvät harvinaisen ja ylellisen makamadia- sekä arganiaöljyn ainutlaatuiset ominaisuudet. Yhdistetyn vaikutuksen ansiosta sarja hoitaa hiuksia ja suojaa niitä UV-säteilyn vaikutuksilta parantaen samalla hiusten

rakennetta muuttaen ne joustaviksi ja kiiltäviksi.

SINUN LAHJA

-20%

JOKAISEN 50 EURON OSTOKSESTA ANNAMME LAHJAN – MACADAMIA HIUSHARJAN TAKKUISILLE HIUKSILLE. SE ON HARJA, JOKA SELVITTÄÄ TAKUT HELPOSTI, SATUTTAMATTA JA

HIUKSIA VAHINGOITTAMATTA. SITÄ VOI KÄYTTÄÄ NIIN MÄRILLE KUIN KUIVILLE HIUKSILLE.

HELMIKUUSSA OVAT TALLINNAN JA TARTON KAUBAMAJASSA KAIKKI MACADAMIA NATURAL OIL TUOTTEET -20%

Page 33: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 33

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT VIRON ULKOMUSEO

Sunnuntaina 10.2. valmistetaan hyrriä, lauletaan, leikitään ja las-ketaan mäkeä. Halutessaan voi kokeilla vanhoja puusuksia tai

kelkkoja. Härjapean talon emännät ovat valmistaneet virolaisia laski-aisherkkuja. Toimintaa on luvassa kello 11–16.

Laskiaistiistainakin (12.2.) pää-see pulkkamäkeen ja hyrriä val-

mistamaan. Kolun kievarissa alkaa kello 18 laskiaisjuhla, jossa voi panna jalalla koreasti tanssilattialla. 30-luvun Virossa laskiaista juh-littiinkin tanssiaisten merkeissä. Perinteen mukaisesti piti kasvoilla olla naamio. Ulkomuseon juhlaan naamion voi valmistaa Laun kylä-kaupassa.

Viron itsenäisyyspäivää juhli-taan 24. helmikuuta. 95-vuotiaan Viron kunniaksi ulkomuseossa voi tutustua eri alueiden kansallispu-kuihin, katsella pätkiä 30-luvun elokuvista ja kuunnella presidentti Pätsin puhetta.■

Ulkomuseon talvi kutsuuLaskiaista vietetään ulkomuseossa (Vabaõhumuuseum)

kahtena päivänä: 10. ja 12. helmikuuta.

Menopeliksi sopii myös potkuri eli viroksi soome kelk.

Ulkomuseossa pääsee talvella rekiajelulle.

Mistä löytää?Viron ulkomuseo, Vabaõhumuuseumi tee 12, Tallinna. Museoon pääsee busseilla 21 ja 21B Balti jaamasta.

perheloma

HELMIKUUSSATällä kupongilla kaikki kehykset

Jos tilaat lasit, on sinulle silmälääkäri ilmaiseksi!

-40%(tilatessasi myös linssit)

Lähetämme valmiit lasit kotiosoitteeseen!

Tartu mnt. 6, Tallinna puh. +372 6 612 106Avoinna ma-pe 10-18, la 10-16

Rävala pst. 6, puh. +372 6 814 605Avoinna ma-pe 10-19, la 10-16

www.opti.ee

Rüütli 1, puh. +372 7 400 900

Hommiku 13, puh. +372 44 313 69Kylpylä Viiking, Sadama 15,

puh. +372 44 200 35

TALLINNASSA:

TARTOSSA:

PÄRNUSSA:

Avoinna su, ma, ti 11-02; ke, to-pe-la 11-06Sauna 1, Tallinna / Puh: +372 6313 404www.hedone.ee

Tarjoamme useita erilaisia paketteja:Hieronnan hintaan sisältyy rentoutuminen

oleskelutiloissamme.

Hedone on ylellinen itämainen hierontasalonkiTallinnan vanhan kaupungin sydämessä

YleishierontaAromaattinen hierontaSelluliittihierontaSaippuhierontaSensuaalinen hierontaEroottinen hierontaRomanttinen rentoutumis-paketti pareille "Duet"

40 EUR43 EUR43 EUR30 EUR60 EUR75 EUR

140 EUR

Mainitut hinnat ilman alennustaSuosittelemme ajanvarausta etukäteen

Hedone sopii myös polttareiden jamuiden tapahtumien järjestämiseen.Tarjoamme rentouttavat tilat ryhmille (max 20 ihmistä).Baaristamme drinkit ja juomat, mahdollisuus nauttia aromaattisesta vesipiipusta!

-20% tällä ilmoituksella

Page 34: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 334

KUVA ANDREI CHERTKOV

Maaliskuusta lähtien Susiradiolla on myös The Baltic Guidessa oma palsta. Ohjelman taustoista kertoo idean isä Tapio Reini:

”Idea susiradiosta sai alkunsa sisu-radiosta. Se on Ruotsissa toimi-va radiokanava, joka tarjoaa yli Ruotsinmaan ohjelmaa suomen kielellä. Näin Tallinnan suoma-laisena tuli mieleeni, että miksei meillä ole täällä omaa radiota. Tai jollei ihan koko kanavaa niin edes

ohjelmaa, joka kertoisi Väinämöi-sen laulumaiden omalla kielellä ajankohtaisista asioista ja pohtisi syntyjä syviä.

Soitin ideoineni Radio Maniaan ja kyselin Margus Pilttiä puheli-meen. Esitin kanavan johtajalle ajatuksen suomenkielisestä radio ohjelmasta. Pitkän hiljaisuuden jäl-keen tämä pitkätukkainen virolai-nen radiomoguli ilmoitti murahta-en että ”no kokeillaan, tuleeko siitä mitään”.

Ensimmäinen lähetys nauhoi-tettiin viime kesän lopulla ja nyt

takana on jo parikymmentä susira-diota. Olemme Marguksen kans-sa käsitelleet ohjelmissa teemoja Venäjän pääministerin luovutta-masta kissasta Tallinnan lumitilan-teeseen, ja tietenkin on ollut pakko hiukan tölväistä ajoittain Saagimin Anuakin. Positiivisessa hengessä tietenkin, ainakin melkein.

Mottomme on pureutua asioi-hin kuin susi poron nilkkaan, käsi-tellä ajankohtaisia aiheita, esittää mielipiteitä, uutisoida, ja hiukan

viihdyttääkin. Minusta henkilö-kohtaisesti on kuitenkin kaikkein hienointa, että Tallinna on saanut Radio Manian tuella oman suo-menkielisen radio-ohjelmansa. Lähetykset ovat kuultavissa Tal-linnan alueella Radio Manian taa-juudelta 88.8 joka keskiviikko kello 19 ja myös netissä cirkus-scandina-via.com -sivustolla, josta löytyvät kaikki lähetykset.” ■

Virolaisilla osastoilla, The Baltic Guide mukaan lukien, riitti väkeä tungokseksi asti. Paljon kyseltiin kulttuuritarjonnasta, kylpylöistä

sekä ravintoloista. Myös Tallinnan ulkopuolinen Viro tuntui kiinnos-tavan aiempaa useampia.■

ajankohtaista

Jägalan putouksessa komeat jääpuikot17.1. Moni virolainen suuntasi kame-ran kanssa Jägalan putoukselle, jossa pakkanen oli muovannut komeita jääveistoksia. Jägalan putous sijaitsee Tallinnan itäpuolella, noin puolen tunnin ajomatkan päässä.

Liito-oravat vähenevät18.1. Uusimpien tietojen mukaan Virumaalla on vain 28 asuttua liito-oravareviiriä. Syynä liito-oravien vähenemiseen pidetään liian suuria metsähakkuita.

Nopeusrajoitukset laskevat?19.1. Virossa suunnitellaan nopeus-rajoitusten laskua. Joillakin tieosuuk-silla maksiminopeus voisi olla jopa alle 90 kilometriä tunnissa.

Joulukuuset paloivat Mustamäellä20.1. Mustamäellä sytytettiin perinteinen kokko, jossa paloivat kaupunkilaisten vanhat joulukuuset. Lisäksi opiskelijat kilpailijat tuliveis-tosten valmistamisessa.

Saksanhirvet maanviljelijöiden vaivana21.1. Saarenmaalla maanviljelijöiden kiusana ovat olleet saksanhirvet, jotka repivät rehupaaleja auki ja syö-vät rehut. Liian vähäiset ruokavarat metsissä pakottavat saksanhirvet ruuanhakuretkille ihmisasutuksen lähelle. Saarenmaalla elää noin 1 700 saksanhirveä.

Jääteitä avattiin22.1. Ensimmäinen jäätie avattiin Haapsalun ja Noarootsin välille tammikuun puolessavälissä. Myöhemmin myös Rohukülan ja Vormsin välille avattiin jäätie, jolla on pituutta 9,6 kilometriä.

Soppakeittiöllä tunkua23.1. Pohjois-Tallinnan soppakeittiön edessä oli tammikuun pakkasilla päivittäin pitkä jono, kun parisataa ihmistä odotti pääsyä ilmaiselle aterialle. Suurin osa kävijöistä oli miehiä, monet kodittomia.

Ari Vatanen pyrkii Viron autourheiluliiton johtoon 24.1. Entinen rallikuski Ari Vatanen pyrkii Viron autourheiluliiton (Eesti Autospordi Liit) johtoon. Valinta tehdään maaliskuun alussa.

Pakkanen sähköautojen kiusana25.1. Virossa kaupungeilla ja kunnilla käytössä olevia sähköautoja on jouduttu lataamaan tiuhaan, koska tammikuun pakkaset ovat tyhjen-täneet autojen akkuja normaalia nopeammin.

Viron kuukausi

Tallinna sai suomenkielisen radio-ohjelman.

Viro oli näkyvästi esillä Helsingin Matka 2013 -messuilla, joilla kävijöitä oli yli 76 000.

Suoraan Susiradiosta,

päivää

Viro kiinnosti matkamessuilla

Margus Pilt ja Tapio Reini ruotivat kuumia teemoja radio-ohjelmissaan.

Rakveren kylpylä Aqva Spa tarjosi osastollaan hierontaa.

Maikrahv edusti Tallinnan ravintola-tarjontaa.

Viron saarten osastolla olivat esillä Muhun värit ja Kuressaaren 450-vuotisjuhlat.

Vuoden matkailuteema on Virossa terveys. Palveluja esittelivät näkyvimmin Viron kylpylät.

Mari Kalkun viihdytti messukävijöitä Viron osastolla.

Kalev Spa oli tuonut maskotin mukanaan.

Etelä-Viro kiinnosti monia. Tietoa Peipsin seudulta oli jakamassa muun muassa Marja Korpimäki.

Page 35: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

A.H. Tammsaare 35, Pärnu, Estonia, [email protected] Puh. +372 447 5370www.strand.ee

mukavat perhehuoneetravintolan maittavat ruuat rentoutuminen kylpylässäerilaiset hoidot koko perheelle wellness-keskuksessaperhekeskeinen laatuaika kivassa sisäminigolfissaviikonloppuisin yökerho aikuisille

Strand Spa & Konferenssihotellissa Teitä odottavat:

20 vuoden kokemus!

Tulkaa koko perheen voiminnauttimaan Pärnun talviriemuista!

187 mukavaa kahden hengen huonetta7 kokoustilaaravintola ja lobby-baarikylpylä ja wellness-keskus18-ratainen sisäminigolfyökerho Strand

16.–24.2. järjestetään Pärnussa Jääfestivaali 2013

Katso lisää www.icefest.eu

Puh. +372 44 90 505, +372 44 90 500 e-mail: [email protected] www.viiking.eu

Kulttuuriohjelmaa suomalaisille.

Majoitus (economy ja standard class – parveke ja ilmastointi)Perhehuoneet (lapsille leikkihuone ja leikkikenttä) Saunalliset sviitit Hoito- ja rentoutuspaketit alkaen 41€Perinteiset kuntoushoidotSydän- ja terveystutkimuksetRentoutuspalvelut — vartalohoidotKauneuspalvelut (Sothys, Orly, Goldwell)

Tutustu erikoistarjouksiimme kotisivultamme viiking.eu (esim.:

Parhaisiin hetkiin Viiking kylpylässä Pärnussa!

Vuonna 2013 Viiking-kylpylä viettää toimintansa 20-vuotisjuhlia

Viiking-kylpylä, Sadama 15, Pärnu

Talvinautinto, hinta alkaen 75 euroa/hlö/2 yötä)

Kylpylä-hotelli Viiking sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Pärnun keskustasta ja rannasta.

Ringtee 75, Tartto info +372 731 5500 www.lounakeskus.com

Etelä-Viron suurinkauppakeskus

Koko perheen kauppa- ja vapaa-ajankeskus.LAMBANAHAST

TOOTED

Kena.ee

PIRADOSSTUDIOS

Page 36: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

www.kangadzungel.ee

VIRON SUURIN KANGAS- JA VIRON SUURIN KANGAS- JA

KÄSITYÖMYYMÄLÄKÄSITYÖMYYMÄLÄVIRON SUURIN KANGAS- JA

KÄSITYÖMYYMÄLÄTALLINNA:Tartu mnt. 35Puh: +372 6213105Ma-Pe 9-19, La-Su 9-17

HAAPSALULihula mnt. 3Puh: +372 4737034Ma-Pe 10-18, La 10-15

KURESSAARIKihelkonna mnt. 3Puh: +372 6215786Ma-La 10-18

PÄRNUKarja 6Puh: +372 4431460Ma-Pe 9-18, La 9-15

TARTTORiia mnt. 2, II krsPuh: +372 7352277Ma-Pe 10-19, La 10-17

TALLINNA:Mustamäe tee 12Puh: +372 6562869Ma-La 10-20, Su 10-18

*Alennus on voimassa 28.02.2013 asti.

-50%Tällä kupongilla kaikki tuotteet

www.facebook.com/EhituseABC www.ehituseabc.ee/kotisivulle -20%*vä

hintään8.-10. helmikuuta

Kaikkituotteet*Eri alennuksia ei lasketa yhteen

Tallinna: Peterburi tee 71, Kadaka tee 65;

Pärnu: Riia mnt 108B;

Tartto: Kalda tee 3;

Haapsalu: Tallinna mnt 75B;

Loksa: Tallinna mnt 40;

Kohtla-Järve: Järveküla tee 87;

Jõhvi: Tartu mnt 14;

Narva: Rahu 4, Tallinna mnt 19C (Fama Kauppakeskus);

Rakvere: Võidu 93.

www.balticguide.ee

Ystävyydellä puoliksi!Calvin Klein, Diane von Fürstenberg, Kenzo ja Maxime-kehykset ovat ystäväkuukauden ajan

www.normanoptika.ee

TALLINNA, Rävala 6 (Kaubamajan takana), Paldiski mnt. 68A (Merimetsa Terveysasema), Tõnismägi 16A; PÄRNU, Rüütli 14, Aida 7 (Pärnu Keskus); TARTTO Turu 2 (Tasku Keskus); HAAPSALU, Karja 7 KURESSAARI, Kohtu 1, Tallinna 88 (Auriga Keskus)

puoleen hintaan

Page 37: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 37ajankohtaista

T allinnan Kaubamajan jul-kisivu katosi osittain, kun Viru Keskukseen yhdistävä

käytävä rakennettiin. Se aiheutti aikanaan paljon julkista vastustus-ta. Vuonna 2004 valmistuneesta Viru Keskuksesta tuli keskustan suurin kauppakeskus, joka täytti

aikaisemmin parkkipaikkana ja bussien lähtöpaikkana olleen alu-een. Bussit siirtyivät keskuksen alle, jossa on nyt bussiterminaali.

Tallinnan Kaubamaja avattiin vuonna 1960, sitä laajennettiin vuonna 1973 ja vuonna 2004 se laajeni yli kadun Viru Keskukseen.

Kaubamajan kanssa samaan yri-tysryppääseen kuuluvat muun muassa Selver-marketit, ABC- ja Shu -kenkäkaupat sekä Kia Auto AS.

Edessä oleva risteys oli aikai-semmin kuuluisa siitä, että lii-kennevalot oli säädetty niin, että

ne olivat samaan aikaan kaikille autoilijoille punaiset, jolloin jalan-kulkijat ylittivät risteyksen ristiin. Nykyään kävelijät on ohjattu maan alle. Bussienkin väri on vuosien aikana muuttunut. Vanhempi kuva on vuodelta 1995. ■

Tallinnan Kaubamaja

1993–2013

20

TEKSTI MIKKO SAVIKKO,

KUVAT VIKING LINE JA MIKKO SAVIKKO

Finlandia-nimellä seilaava alus on tutun tuntuinen, onhan se Tal-linkin Superstarin sisaralus. Ero-avaisuuksiakin on ja Eckerö Linen päällekin näkyvä suomalaisuus on yksi niistä.

Laiva ajaa päivittäin, lauantaita lukuun ottamatta, kaksi edesta-

kaista matkaa. Tallinnasta viimei-nen vuoro lähtee viisi minuuttia ennen puolta yötä. Ravintoloita laivalta löytyy kahviloista tanssi-ravintolaan. Pienessä pubissa on laajahko valikoima viskejä ja oluita. Myymälätilat ovat suuremmat kuin vanhalla Nordlandia-laivallla. Mat-kustajia laiva vetää reilut 2 000.

Tammikuussa myös Viking Line ilmoitti muutoksesta. Ennen Turun ja Tukholman välillä liiken-nöinyt Isabella aloittaa toukokuun alussa Helsinki-Tallinna-reitillä. Se lähtee Helsingistä 8.00 ja 18.30.

Isabellaan mahtuu 2 480 mat-kustajaa ja se ylittää Suomenlah-den alle kolmessa tunnissa.

Myös Tallink Silja lisäsi Suo-menlahden kapasiteettiaan. Tam-mikuun lopusta lähtien tuli Baltic Princessin tilalle Turku-Tukholma -linjalta Silja Europa, joka muutti nimensä Tallink Europaksi. Laiva on yhtiön suurin ja matkustajia mahtuu siihen 3 013, kaikille löy-tyy myös hyttipaikka. Laiva siirtyi samalla myös Viron lipun alle. ■

Vuoden vaihteessa Eckerö Line aloitti liikennöinnin suuremmalla aluksella.

Suurempia laivoja ja lisää vuoroja

?????

KUVAT PEETER LANGOVITS/RAHVUSARHIIVI

FILMIARHIIV JA ANDREI CHERTKOV

Eckerö Linen Finlandia tekee kaksi edestakaista matkaa päivittäin.

Page 38: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

38 hist

TEKSTI ANTTI SARASMO,

KUVITUS HANNU LUKKARINEN

Muinaisajasta puhutaan mui-naisaikana siksi, ettei silloin vielä kirjoitettu asioita muistiin. Meidän tietomme muinaisesta Suomesta tai muinaisesta Virosta perustuvat arkeologisiin kaivauksiin tai kir-joitustaitoisten naapureiden asia-kirjoihin, siksi puhutaan muinais-ajasta vaikka kaikkialla pohjolassa elettiin viikinkiaikaa.

Tuon ajan linna oli tietenkin muinaislinna. Suomessa ne olivat korkeilla kallioilla ja niin meillä on linnavuoria. Virossa taas oli linna-mäkiä ja tasangoilla maalinnoja, joissa oli multavallit. Yleensä mui-naislinnoja on pidetty turvalinnoi-na. Ajat olivat levottomat eivät-kä ryöstöretket naapurien maille olleet harvinaisia. Ryöstelevän sotajoukon saapuessa karja ajettiin metsien suojaan ja alueen asekun-toisista miehistä koottiin sotajouk-ko ryöstöretkeläisiä hätyyttämään. Tavallinen kansa vetäytyi arvota-varoiden kanssa muinaislinnan hirsivallien turvaan. Vainolainen oli tavallisesti ryöstelemässä, siksi turvalinnan ei tarvinnut olla kovin vahva linnoitus. Ryöstelevällä sota-joukolla ei ollut aikaa eikä osaa-mista kunnolliseen piiritykseen, jos muinaislinna kesti ensimmäiset rynnäköt, niin se jätettiin tavalli-sesti rauhaan.

Muinaislinnan paikan määräsi tietenkin se, missä oli sopiva mäki tai maalinnalle kumpu. Kylien piti olla lähellä, koska tarvittiin paljon työpäiviä muinaislinnan rakenta-miseksi ja myös siksi, että vaaran uhatessa turvapaikkaan piti ehtiä nopeasti.

Parhaat asuinpaikat eivät taval-lisesti olleet aivan muinaislinnan juurella ja niinpä uudet kaupungit useimmiten perustettiin jonnekin muualle kuin linnamäelle, ei kui-tenkaan aina.

Karhunpään linnaMuinaisen Viron mahtavimpia, ellei mahtavin, muinaislinnoja oli Karhunpään eli Otepään linna. Se oli Latviaan rajoittuvan Ugandin maakunnan toinen keskuspaik-

ka, toinen oli Tarton maakunnan itäosissa. Karhunpään linna oli ilmiselvästi paikallista tarvetta suurempi ja se oli ainoita mui-naislinnoja, joissa oli varsinai-nen linna mäen huipulla ja mäen juurella laajempi esilinna. Paikan tärkeyteen viittaa myös läheisen järven nimi, Pyhäjärvi. Vahvaa linnaa piiritettiin monesti, mutta sen onnistuivat alistamaan vasta saksalaiset ristiritarit, jotka toteut-tivat uusimpien eurooppalaisten sodankäyntioppien mukaisen perusteellisen piirityksen.

Voittajat rakensivat paikalle Viron alueen ensimmäisen kivi-linnan 1225. Linnan omisti Tarton ruhtinaspiispa, jonka hiippakunta oli oikeastaan itsenäinen valtio. Toinen alueen kilpaileva valtio, Saksalainen ritarikunta valloitti ja hävitti linnan 1396.

Alkoi Otepään alueen hiljaiselo, alueen keskukseksi tuli läheinen piispankartano ja mäen rinteiden pähkinäpensaista maksettiin vuo-sittainen taksvärkkivero. Veropäivä oli saksalaisittain Pähkinäpäivä eli Nusstag ja niinpä alueesta tulikin virolaisittain Nuustaku. Otepää nimi otettiin taas käyttöön vuonna 1922 ja kaupungiksi kunta muuttui vasta vuonna 1936.

Otepään historian suuria tapahtumia oli pieni kirkkotilai-suus Otepään kirkossa 4.6.1884. Elettiin kansallisen heräämisen aikaa ja Tarton yliopistossa oli perustettu ensimmäinen viron-kielinen ja virolaisten oma opis-kelijaveljeskunta. Aikaisemmin virolaissyntyisetkin opiskelijat olivat kuuluneet baltiansaksalais-ten yhdistyksiin. Uuden kansalli-sen opiskelijaseuran lippu vihittiin symbolisesti Otepäällä, paikassa jossa muinaisaikana oli taisteltu virolaisten vapauden puolesta. Ylioppilasyhdistyksen lipusta tuli historian käänteissä Viron tasaval-lan lippu. Alkuperäinen Otepään kirkossa vihitty lippu on vielä ole-massa ja on eräänlainen kansal-lisaarre.

Nykyään Otepään ylänkö on Viron varmalumisimpia maastoja ja hiihtoladut kiertelevät rinteitä, joilla aikoinaan oli muinaisen Ete-

lä-Viron tärkein linnoitus. Kaup-pakeskukseksi syrjäinen Otepää ei koskaan noussut, sen sijaan alueel-la on vankkaa matkailuosaamista,

eikä Otepäätä kutsuta suotta Viron talvipääkaupungiksi.

Viljandi – vesireitin vahtiViliende oli muinaislinnan nimi. Paikka oli tärkeä, sillä Viljandin järvi oli vedenjakajalla. Viljandi-järven laskujoet veivät sekä Ema-joen, Tarton, Peipsijärven ja Nov-gorodin suuntaan, että Pärnujoen vesistöön ja sitä kautta Itämerel-le. Viljandijärvi oli siis vesiteiden risteys kuljettaessa Itämereltä ”oikotietä” Novgorodin kauppa-kaupunkiin. Kulkuvälineinä olivat jokiveneet, sellaiset koskipaikoissa vedettävät, mutta pienikin sou-tuvene kuljetti enemmän tavaraa

kuin kantohevonen. Tieverkko oli tuohon aikaan melko vailli-nainen.

Viliendea piiritettiin 1211, mutta vasta 1217 ratkaisevan Madisen päivän taistelun jälkeen saksalai-set pääsivät muurien sisäpuolelle. Madisen päivän taistelussa sak-salainen ristiretkeläisten armeija löi virolaisten armeijan ja virolais-ten vastarinta murtui. Viljandin muinaislinnaankin tuli saksalai-nen varuskunta, virolaisen varus-kunnan rinnalle. Virolaiset nousi-vat vielä kerran kapinaan ja 1223 tuhosivat saksalaisen varuskun-nan. Saksalaiset piirittivät linnan ja parin viikon piirityksen jälkeen se

Kaupungille tärkeintä on sen sijainti. Virossa moni kaupunki perustettiin aikanaan muinaislinnan juurelle.

Muinaislinnojen kauSarasmoTARINOI

Nykyään Otepään ylänkö on Viron varma-lumisimpia maastoja ja hiihtoladut kierte-levät rinteitä, joilla aikoinaan oli muinai-sen Etelä-Viron tärkein linnoitus.

Page 39: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

39oria T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Lentosataman museotila on sen verran vaikuttava, että sisään astuttaessa on ilmassa vahvasti vau-ilmiötä. Eikä vaikuttavuus jää ovelle, sillä museo tarjoaa alusta loppuun elämyksiä isolla kädellä. Paikasta löytyy var-masti jokaiselle jotakin ja kaiken ikäisille mielenkiinnon kohteita. Kahteen tasoon jaettu näyttelyratkaisu on kauttaaltaan onnis-tunut. Ylemmällä osalla kävellään kuin lai-turilla, jolta voi muun muassa hypätä sisään ihan oikeaan sukellusveneeseen. Alemmalla tasolla kuljetaan vähän kuin meren pohjalla. Vaikutelmaa korostavat isot akvaariot, joissa uiskentelee kaloja.

Hienoja interaktiivisia näyttelyelement-tejä on näyttelyssä jopa tuhlailevan paljon. Vierailijat voivat nousta lentosimulaatto-riin tai uppoutua virtuaalisesti pinnan alle sukellusveneen kyydissä. Tallinnanlahden pienoismallissa voi ohjata laivan satamaan ja konekiväärillä saa pudottaa vihollisen helikoptereita. Ase on aito, mutta panokset korvaa äänetön valojuova edessä olevalla suurella näytöllä.

Perinteisempää museoesineistöä edus-taa merenpohjasta nostettu hylky, vanhat veneet, merimiesten puvut ja alusten pie-

noismallit. Järeämpääkin kalustoa löytyy, muun muassa oikea panssarivaunu, ilmator-juntatykki ja sota-alusten aseistusta. Katossa roikkuu vesitasolentokone, jollaisilla lento-satamasta joskus lähdettiin taivaalle.

Jos jollekin museosta tulee mieleen tylsä vitriininäyttely pölyttyneine esineineen, on aika muuttaa käsitystä. Lentosataman museota voisi hyvin nimittää teemapuis-toksi tai huvikeskukseksi. Sen verran viih-dearvoa paikassa on. Ja mikä parasta, paik-ka on takuulla myös lasten mieleen. Museo avattiin viime toukokuussa ja vuoden 2012 loppuun mennessä siellä oli vieraillut jo yli 250 000 kävijää.

Lentosatama sijaitsee meren rannassa, 1,5 kilometriä sataman A- ja B-matkustaja-terminaaleista länteen. Linnahallin vierestä alkaa kulttuurikilometri, joka on kävelytie Lentosatamalle. Lähin raitiovaunupysäkki (linjat 1 ja 2) on Linnahall. ■

valloitettiin. Nyt paikalle rakennettiin väke-vä saksalaisen ritarikunnan kivilinna.

Samalla kun kivilinnaa rakennettiin 1224, rakennettiin linnan turviin kaupunkia. Kau-punkioikeudet Viljandi sai 1200-luvulla, ensimmäinen säilynyt kirjallinen todiste on vuodelta 1283. Hansakaupunkina Viljandi kuului Hampurin ja Riian tukijoihin, Tal-linnahan oli osa Lyypekin etupiiriä.

Viljandin etu vesiteiden risteyksenä katosi ajan myötä, kun jokien virtaus-suunnat muuttuivat maannousemisen ja liejuuntumisen vuoksi. Edes ympäröivä Sakalan maakunta ei ollut riittävän voimis-saan nostamaan keskustaa merkittäväksi kaupungiksi.

Viroa hävitettiin oikein urakalla 25-vuo-tisessa Liivinmaan sodassa 1558–1583 ja

Puola-Ruotsi sodassa 1600–1622/23. Vil-jandin linna räjäytettiin sodan yhdessä vaiheessa raunioiksi ja Viljandin pieni hansakaupunki ryöstettiin ja poltettiin useampaan kertaan. Tuho oli niin perus-teellinen, että Viljandi menetti kaupun-kioikeutensa.

Kaupunki pääsi kaupungiksi taas 1783 ja 1800-luku oli Viljandin kasvun aikaa. Tuo-hon aikaan Viljandissa vaikuttivat monet Viron kansallisen heräämisen johtohenki-löt, kaupunki oli henkisesti erittäin vireä ja edistyksellinen paikka. Lisää virtaa kehityk-seen saatiin kun 1895 ja 1901 rautatie alkoi kulkemaan Viljandin kautta Tallinnasta etelään.

HäränpääRakveren tunnus on muinaishärkä eli Euroopan biisoni eli visentti. Sellaisia eleli aikoinaan jopa Suomenlahden etelärannal-la. Tarvanpea sijaitsi alueen suurimmalla mäellä ja muinaislinna oli yksi Viron suu-rimmista. Mitään tietoja siellä käydyistä taisteluista ei ole ja vuonna 1220 Pohjois-Viron valloittaneet tanskalaiset ottivat Rak-veren muinaislinnan omaan käyttöönsä.

Linnoituksen viereen perustettiin ajan tavan mukaan kaupunki ja kaupunkioikeu-det Rakvere sai 1302. Kaupunkina Rakvere kuului Lyypekin etupiiriin kuten Tallin-nakin.

Rakveren linna oli merkittävä sotilaal-linen tukikohta melkein kolme vuosisa-taa. Kukin omistaja vuorollaan laajensi ja vahvisti sen varustuksia. Lopulta puolalai-set vetäytyivät Puola-Ruotsi sodan aikana Rakveresta ja räjäyttivät linnan 1605. Siitä lähtien linna on ollut raunioina.

Linnan juurella olleelle kaupungille ei käynyt paljoa paremmin. Linna ja kaupunki olivat niin läheisessä vuorovaikutuksessa. Kaupunki taantui ilman linnassa ollutta hallintokeskusta ja varuskuntaa. Suuressa Pohjansodassa 1703 Rakvere paloi. Kaupun-kioikeutensa Rakvere oli osin menettänyt ensimmäisen kerran jo 1631, kun Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadolf teki siitä läänityksen. Täydet linnaoikeudet Rakvere sai takaisin vasta 1783. Rakveren hiljaiselon ajasta kertoo Jaan Krossin romaani Pieta-rin tiellä.

Rautatie Pietarista Tallinnaan valmis-tui 1870 ja se kulki Rakveren kautta. Tästä alkoi kaupungin uusi nousu maakuntansa talous- ja kulttuurikeskuksena.■

upunkejaMerimuseon Lentosatamaa ei ole hehkutettu turhaan

ja kansakin on paikan löytänyt.

Vau mikä museo

Mistä löytää?Lentosatama (Lennusadam), Küti 17, Tallinna. Lehden kartassa nuoli ylhäällä vasemmalla.Avoinna: talvella ti–su 11–19, kesällä joka päivä 10–19.Liput 10/5 euroa

Konekiväärillä ammutaan alas suurella näytöllä kohti lentäviä helikoptereita.

Sukellusvene näyttää vaikuttavalta ja sen sisätiloihinkin pääsee tutustumaan.

Page 40: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Helmikuussa! 20€+toimituskulut 5€

vain

Baarimiehen Tallinna:

”Tutustu rohkeasti Tallinnan rosoisempiin baareihin.”MTV3, Huomenta Suomi

”Baarimiehen Tallinnasta on tullut pieni hitti.”Aamulehti, Simopekka Virkkula

Tilaa netistä www.balticguide.ee

Saatavilla myös hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Page 41: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 41luonto

TEKSTI MIKKO VIRTA,

KUVAT SVEN ZACEK, TOOMAS TUUL

Virolainen susitutkija, ainoa lajis-saan, Marko Kübarsepp viettää talven erämaan syleilyssä. Paraikaa Kübarsepp kulkee susien perässä Soomaan kansallispuiston saloilla, jossa hukat saavat elellä rauhassa satojen neliökilometrien alueella.

Keskitalven lyhyet päivät Kübar-sepp käyttää tehokkaasti. ”Niin kauan kuin on lunta, on myös etsit-tävä jälkiä. Alue on laaja, liikun 200–300 kilometrin säteellä.”

Meno metsissä muuttuu pian jännittävämmäksi sillä susien kii-ma-aika on käsillä. ”Se alkaa hel-mikuun toisella viikolla ja kestää kuun loppuun. Naaras synnyttää pennut yleensä huhtikuun lopus-sa”, Kübarsepp kertoo.

Virolainen susitutkimus teki jättiharppauksen, kun pari vuot-ta sitten asennettiin ensimmäinen pantalähetin. ”Lähetin on laitettu kolmelle sudelle. Ensimmäinen oli naaras, joka katosi. Hall ja Habe (harmaa ja parta) ovat urossusia. Ne saivat lähettimet viime vuonna.”

Lähettimen avulla Kübarsepp saa päivittäin tietoa susien liikkeis-tä. Nyt on jo selvinnyt, että susien reviiri on noin 500 neliökilometriä. Suomessa se on jopa tuhat neliö-kilometriä.

Miten lähetin saadaan hukan kaulaan? ”Emme voi pyydystää susia, kuten Suomessa, jossa käy-tetään moottorikelkkoja ja heli-kopteria. Viron metsät ovat niin tiheää vesakkoa, että susien on helppo piiloutua sinne. Käytös-sämme on erikoisansoja”, sanoo Kübarsepp.

Lähettimen avulla saadaan tietoa myös susien ravinnosta. ”Kesällä tärkeintä ravintoa ovat hirvenvasat, syksyllä ruokalistalle tulevat villisian porsaat”, Kübar-sepp kertoo.

”Nuoret, kokemattomat ja omin päin elelevät sudet hyökkäävät joskus villisikakarjun kimppuun, mutta siitä seuraa susille kunnon selkäsauna.”

Viron susilla ei mene kovin hyvin. ”Susilaumojen koot ovat pienenty-neet kovasti parin viime vuoden aikana. Tällä hetkellä Virossa ele-lee noin sata sutta. Eniten hukkia on Järva- ja Raplamaalla. Levinnei-syys on epäyhtenäinen, jollain alu-

eilla ei ole susia ollenkaan. Syynä on liiallinen metsästys ja ruuan vähäisyys. Kolmas syy on yleisty-nyt kapi”, pohtii Marko Kübarsepp vakavana. Hän on sitä mieltä, että metsästysmääriä pitäisi vähentää. Nyt mantereella saa kaataa 85 sutta ja saarilla 9.

Virossa sudet eivät herätä yhtä kuumia tunteita kuin Suomessa, eikä susivihaa esiinny. ”Yleinen suhtautuminen susiin on positiivi-nen eikä ongelmia ole. Suurimmat konfliktit ovat metsästäjien kanssa, mutta heitäkin on monenlaisia.”

”Minusta tuntuu, että tavallinen suomalainen on kauempana luon-nosta kuin virolainen. Virolaiset ovat tähän asti olleet luonnonlä-heinen kansa, mutta suunta on sama; ihmiset vieraantuvat luon-nosta ja tietämättömyys synnyttää pelkoja”, kiteyttää Kübarsepp.

Saarenmaalla sudet ovat tap-paneet ahkerasti lampaita viime vuosina. ”Siitä on kirjoitettu niin paljon negatiivista, että se langet-taa mustan varjon suden ylle. Nyt onkin päätettävä, että saako Saa-renmaalla olla sellaisia susia, jotka syövät vain lampaita. Jos susista tulee ongelmayksilöitä, niin ne pitää poistaa.”

”Loppujen lopuksi siitä on hait-taa koko Viron susipopulaatiolle. Suden suurin uhka onkin se, että

julkinen suhtautuminen muut-tuu negatiiviseksi”, pohtii Marko Kübarsepp.

Onko susi sitten ihmiselle vaa-rallinen? ”Ei ole”, vastaa Marko Kübarsepp saman tien ja jatkaa: ”Paljon vaarallisempia ovat villiin-tyneet koirat, jotka voivat purra. Susi ei ole vaarallinen, ainakaan silloin, kun se on normaalissa kun-nossa.” Viron metsissä liikkuu yhä villiintyneiden koirien laumoja, jotka tekevät ryöstöretkiä myös lammastiloille.

”Yhtään todistetta siitä, että susi olisi tappanut ihmisen (Viros-sa) viimeisen vuosisadan aikana, ei ole. Susi aiheuttaa konflikte-ja, koska on melko itsekäs eläin, mutta ihminen on ihan samanlai-nen. Susi käyttäytyy niin pysyäk-seen hengissä, kun taas ihmisellä syyt ovat muita.”

Mitä 16 vuotta susien parissa työskennellyt Marko Kübarsepp haluaisi sanoa suomalaisille? ”Sutta ei tarvitse pelätä. Sudes-ta on luotu hirviö, jollaista ei ole oikeasti olemassa. Se on median ja huhujen luoma myytti. Meidän täytyy oppia elämään susien kans-sa, sillä susi on metsiemme arvo-kas laji. Suomalaisten täytyisi olla ylpeitä susistaan!”■

Väärin ymmärretty kulkuriVuoden eläimeksi valittu susi jakaa Virossakin mielipiteitä,

mutta siihen suhtaudutaan kuitenkin neutraalimmin kuin Suomessa.

Sutta ei tarvitse pelätä. Sudesta on luotu hirviö, jollaista ei ole oikeasti ole-massa. Se on median ja huhujen luoma myytti.

Susi – Vuoden eläin■ Susi valittiin ensimmäiseksi Vuoden eläimeksi Virossa. Vuoden mittaan ohjelmassa on susiretkiä ja sutta esitellään ahkerasti myös mediassa. ■ Sudella on tärkeä paikka muinaisvirolaisessa perinteessä. Sillä onkin monia nimiä: hunt, susi, hallivatimees, pajuvasikas, kriimsilm, võsavillem, metsakutsu, metsatöll. ■ Virossa elää susia noin sata, Suomessa noin 150. ■ Susi on sosiaalinen laumaeläin. Samassa laumassa elävät alfanaaras- ja uros sekä niiden jälkikasvu. Laumaan kuuluu noin 7–10 sutta.■ Susi on sopeutuvainen eläin, joka pärjää erilaisissa bio-toopeissa, kunhan vain ravintoa riittää. ■ Virossa on tavattu myös koirasusia, jotka ovat suden ja koiran hybridejä.

Page 42: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N

mmm kulttuuri T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 342 Tartu

TALLINN

Ooppera ja teatteri

Rahvusooper EstoniaEstonia pst. 4, Tallinna, puh. +372 6 831 214 www.opera.ee. Karttakoodi J3

LinnateaterLai 21, Tallinna, puh. 372 6 650 800www.linnateater.ee. Karttakoodi G1

DraamateaterPärnu mnt. 5, Tallinna, puh. +372 6 805 555www.draamateater.ee. Karttakoodi I2

NukuteaterLai 1, Tallinna, puh. +372 6 679 550www.nukuteater.ee. Karttakoodi G1

Vene DraamateaterVabaduse väljak 5, Tallinna, puh. +372 6 114 962, www.veneteater.ee. Karttakoodi B2

Jäinen helmikuu:Leigon jäämusiikin festivaali

Pärnun Jääfestivaali

TEKSTI VIRON INSTITUUTTI, KUVA TURUNDUSTUGI

Leigon musiikkitalon Jäämu-siikkifestivaali järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Festivaa-lia varten tehdään väliaikainen konserttisali, jossa lava ja istuimet on rakennettu jäästä, myös tilan sisustuselementit ovat teeman mukaiset.

Ohjelma:15.2. Urkuristi Aare-Paul Lattik.

Tulitanssijoiden esitys.16.2. Viulisti Tiit Kikas. Väliajalla

tulitanssijat.17.2. Perhepäivä. Päivän vetäjä

askartelee lasten kanssa jää-lyhtyjä jäätelttaan. Paikalla on myös hevosia.

17.2. AHHAA-tiedekeskuksen kemiateatteri.

19.2. Perhe-esitys Jetin suuri toive.

20.2. Perhe-esitys Jetin suuri toive.

21.2. Venäläisen romanssin salai-suus -konsertti. Solisteina Maria Kondratjeva ja Olga Zaitseva. Väliajalla tulitans-sijat.

22.2. Laulaja Maarja-Liis Ilus. Väliajalla tulitanssijat.

23.2. Perhepäivä. Jääprinsessa viihdyttää lapsia. Rakennam-me yhdessä iglun. Paikalla on hevosia.

Pärnun Jääfestivaali on Viron suurin talvinen perhefestivaali, joka toi vuonna 2012 paikalle yli 20 000 kävijää. Vuonna 2013 Jää-festivaali yllättää Pärnun keskus-taan rakennetulla jään ja lumen ihmemaalla, jossa on konsertti-sali, jäägalleria, elokuvateatteri, ravintola ja baari.

Festivaalin huippuhetket:16.2. avajaiset, jää- ja tuliesitys

Jääsinfonia sekä suuri jää-kiekkonäytös.

23.2. Kotiruokafestivaali Kooki ja moosi (kakkua ja hilloa), värikuulapelin Skandinavi-an Ice Cup ja suuri ulkoilma-konsertti Eesti pidu, jossa lavalle nousevat Tõnis Mägi ja Liisi Koikson, orkesteri, Pärnumaan kuorot ja kan-santanssiryhmä Kajakas.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA METSATÖLL

Yhtyeen koko helmikuu menee Britanniaa, Ranskaa, Saksaa ja muita Euroopan maita Korpiklaanin kans-sa kiertäen ja sama meno jatkuu myös huhtikuussa. Syntymäpäivä-

juhlia vietetään Huntfestin mer-keissä 1.–2. maaliskuuta Tallinnan Rock Cafessa. Kemuihin osallistuvat myös Finntroll ja Shape of Despair Suomesta. Virosta mukana menossa ovat muun muassa No-Big-Silence ja J.M.K.E.

Suomessa Metsatöll esiintyy 9. maaliskuuta Helsingin On The Rocksissa. ■

*Metsatöll tarkoittaa sutta.

Esiintymisajat ja -paikat:15.–23. helmikuuta 2013, Otepään Lipuväljak

Mistä löytää?16.–24. helmikuuta, Pärnu

Viro-instituutin tapahtumakalenteri www.kultuur.info suosittelee:

KonsertitEstonian konserttisali Estonia pst 4, Tallinna. www.concert.ee/tallinn, puh.+372 6147 771Karttakoodi I/J3

Nokia-konserttisali (Solaris Keskuksessa) Estonia pst. 9, Tallinna.www.tallinnconcerthall.com, puh. +372 61 55 111. Karttakoodi J3

Pärnun konserttitaloAida 4, Pärnu.www.concert.ee/parnu, puh. +372 445 5810

Jõhvin konserttitaloPargi 40, Jõhvi.www.concert.ee/johvi, puh. +372 334 2003

Vanemuisen konserttitaloVanemuise 6, Tartto.www.concert.ee, puh. +372 737 7537

Pille Lillen musiikkisäätiön konserttejawww.plmf.ee

Rock CafeTartu mnt. 80D, Tallinna. www.rockcafe.ee, puh. +372 681 0878. Karttakoodi C3

Jazzkaar Pärnu mnt. 30-5, Tallinna.www.jazzkaar.ee/et/, puh.+372 666 0030

Restoran ClazzVana turg 2, Tallinna.www.clazz.ee, puh. +372 627 9022

Klassisen musiikin keskiviikotCafé Wabadus, Vabaduse väljak 10.

Jazzkonsertit kaikkialla Virossa (www.jazz.ee)Tallinna: Teatteri NO99:n Jazzklubi

(Sakala 3, Tallinna), perjantaisin klo 22, lauantaisin klo 16

Tartto: Genialistide Klubi (Lai 37, Tartto), kerran kuukaudessa torstaisin

Rakvere: Rakveren teatterin Jazzkahvila (Kreutzwaldi 2A, Rakvere), kerran kuukaudessa perjantaisin

Pärnu: Endla-teatterin Jazzklubi (Keskväljak 1, Pärnu), kerran kuukaudessa perjantaisin

Viljandi: Rock-klubi Puhas Kuld (Lossi 15, Viljandi), kerran kuukaudessa keskiviikkoisin

Kuressaari: Jazzklubi Jazz del Mar, Kuressaare (Tallinna 6, Kuressaari), kerran kuukaudessa eri päivinä

Festivaalithttp://www.concert.ee/festivaalidhttp://www.festivals.ee/?s=1

1.2–9.2. MustonenFest 201314.2–24.2 Tallinnan Talvifestivaali 2013

Metsatöll* ulvoo Euroopassa ja Tallinnassa

Lippuja tapahtumiinLippuja teattereihin, tapahtumiin ja konsertteihin voi ostaa netistä:

■ Piletilevi, www.piletilevi.ee

■ Piletimaailm, www.piletimaailm.com

■ Ticketpro, www.ticketpro.ee

Viron etnorokin legenda Metsatöll täyttää 14 vuotta.

Page 43: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N

mmm kulttuuri

■ Seurakunnan toimintaa

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 43Tartu

TALLINN

Näyttelyt & museotKumu taidemuseo (Kumu Kunstimuuseum)Weizenbergi 34/ Valge 1, TallinnaPuh. +372 602 60 01. Avoinna: lokakuu–huhtikuu ke 11–20, to–su 11–18; toukokuu–syyskuu ti 11–18, ke 11–20, to–su 11–18

Rotermannin suolavarasto (Arkkitehtuurimuseo) Ahtri 2, TallinnaKarttakoodi A2. Avoinna: ke 12–18, to 12–20, pe–su 11–18

Tallinnan kasvitieteellinen puutarha (Tallinna Botaanikaaed) Kloostrimetsa tee 52, Tallinna, puh +372 606 2666, www.tba.ee. Avoinna: 1.01.–30.04 ma–su 11–16; 1.05.–31.08 ma–su 11–18; 1.09–31.12 ma–su 11–16

Miehitysmuseo (Okupatsioonide Muuseum)Toompea 8, Tallinna, puh. +372 6 680 250.Karttakoodi B1. Avoinna: ti–su 11–18. Suljettu: ma

Adamson–Ericin museoLühike jalg 3, Tallinna. Puh. +372 644 5838Karttakoodi B1. Avoinna ke–su 11–18

Nigulisten museoNiguliste 3, Tallinna. Puh. +372 6314 330Karttakoodi B2. Avoinna ke–su 10–17

Mikkelin museoWeizenbergi 28, Tallinna. Puh. +372 606 6400. Karttakoodi A4. Avoinna 2012: tammikuu–kesäkuu ke 10–20 , to–su 10–17; heinäkuu–joulukuu ti 10–17 , ke 10–20 , to–su 10–17

Kardiorgin palatsi (Kadrioru loss) Weizenbergi 37, Tallinna, puh. +372 6 066 400. Karttakoodi A4. Avoinna 2012: tammikuu–huhtikuu ke 10–20, to–su 10–17; toukokuu–kesäkuu ti 10–17, ke 10–20, to–su 10–17. Heinäkuun 1. päivästä vuoden 2012 loppuun Kadriorgin taidemuseo (Kadriorgin palatsi) on remontin vuoksi suljettu.

Viron historiallinen museo – Maarjamäen palatsi (Eesti Ajaloomuuseum – Maarjamäe loss)Pirita tee 56, Tallinna. Avoinna ke–su 10–17Karttakoodi A5

Viron Historiallinen museo – Suurkillan talo(Eesti ajaloomuuseum- Suurkildi maja)Pikk 17, Tallinna. Karttakoodi G2. Avoinna: 1.05–31.08 joka päivä 10–18,1.09-30.04 ma, ti, to, pe, la, su 10-18, suljettu: ke

Luonnontieteellinen museo (Eesti Loodusmuuseum) Lai 29a, Tallinna. Karttakoodi A2. Avoinna: ke–su 10–17. Suljettu: ma–ti

Bastionin tunnelitKommandandi tee 2. www.linnamuuseum.ee/kok/bastionide-kaigud/, Puh. +372 644 6686.Avoinna: 1.03–1.10, ti–su 10.30–18., 1.11–1.2, 10–17.30. Suljettu: ma. Karttakoodi Vanhakaupunki J1

Kiek in de KökKomandandi tee 2. www.linnamuuseum.ee/kok/ Puh: (+372) 644 6686. Avoinna: 1.03-1.10 ti–su 10.30–18, 1.11–1.2, 10–17.30. Suljettu: ma. Karttakoodi Vanhakaupunki J1

DominikaaniluostariMüürivahe 33. Karttakoodi Vanhakaupunki G3. Keskiajalta säilynyt luostarirakennus, jossa on munkkien mueso.

Hotelli Viru ja KGB museoViru väljak 4. Karttakoodi B2.Neuvostoajan hotellielämää ja kontrollitoimintaa esittelevä museo.

Viron ulkomuseoVabaõhumuuseumi tee 12. Rocca al mare kau-pungiosassa, Länsi- Tallinnassa oleva museo.

Eesti taideteollisuus- ja designmuseoLai 17, Tallinna, www.etdm.ee, puh. +372 627 46 00. Karttakoodi A2Avoinna: ke–su 11–18. Suljettu: ma, ti

Merimuseo Paks MargareetaPikk 70, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki E3Avoinna: ke–su 10–18. Suljettu: ma–ti

Tallinnan kaupunginmuseo (Tallinna Linnamuuseum) Vene 17, Tallinnawww.linnamuuseum.ee, puh. +372 615 51 83Karttakoodi Vanhakaupunki G3.Avoinna ke-ma 10.30–18

LastenmuseoKotzebue 15, Tallinna.www.linnamuuseum.ee/lastemuuseum/info/Avoinna: ke–su 10–17.30. Suljettu: ma-ti. Karttakoodi A1. Leluja vuosien varrelta

Museo Miia-Milla-MandaL.Koidula 21C, Tallinna.www.linnamuuseum.ee/miiamillamanda/en/Avoinna: ti–su 12–18. Karttakoodi B4. Interaktiivinen lastenmuseo

Nukkemuseo NUKULai 1, Tallinna. www.nuku.ee/muuseum/, puh. +372 6679 555. Karttakoodi Vanhakaupunki G1. Avoinna: ti–pe 10–19.Nukketeatterin maailmaan tutustuttava koko perheen kohde.

Raadinvankilan valokuvamuseoRaekoja 4, Tallinna.linnamuuseum.ee/fotomuuseum/en/, puh. +372 6448 767. Avoinna: 1.03–31.10 to–ti 10.30–18; 1.11–28.02 to-ti 10–17.30. Suljettu: ke.Karttakoodi Vanhakaupunki H2

Viron teatteri- ja musiikkimuseoMüürivahe 12, Tallinna, www.tmm.ee/, puh. +372 6446407 . Avoinna: ke–la 10–18. Suljettu: su–ti. Karttakoodi Vanhakaupunki 12

Tarton leikkikalumuseo (Tartu mänguasjamuuseum) Lutsu 8, Tartto. Avoinna: ke–su 11–18. Suljettu: ma–ti

GalleriatArhitehtuuri- ja DisainigaleriiPärnu mnt 6, TallinnaAvoinna ma–la 12–18

Vaal GaleriiTartu mnt 80D, TallinnaAvoinna ti–pe 12–18, la 12–16

Galerii AatriumHarju 6, Tallinna. Karttakoodi B2Avoinna ma–pe 8–20

A–GaleriiHobusepea 2, Tallinna. Karttakoodi A2Avoinna ma–pe 10–18, la 11–16

Deco GaleriiKoidula 12A, Tallinna. Karttakoodi B4

Draakoni GaleriiPikk 18, Tallinna. Karttakoodi A2Avoinna ma–pe 11–18, la 11–17

Galerii–GVabaduse väljak 6, TallinnaKarttakoodi B2. Avoinna ma–pe 10–18

Kunstipood FeSuur- Karja 1, TallinnaAvoinna Ma–La 11–18, Su 11–16

Haus GaleriiUus 17, Tallinna. Karttakoodi B2Avoinna ma–pe 10–18, la 11–16

ArtDepooJahu 12, TallinnaAvoinna ti–pe 10–18, la 11–16

Hobusepea galeriiHobusepea 2, TallinnaKarttakoodi B2. Avoinna ke–ma 11–18

Kastellaanimaja galeriiRoheline aas 3, Tallinna. Karttakoodi B4

Kunstihoone galeriiVabaduse väljak 6, TallinnaKarttakoodi B2. Avoinna ke–su 12–18

Linnagalerii Harju 13, Tallinna. Karttakoodi B2Avoinna ke–su 12–18

Lühikese Jala GaleriiLühike jalg 6, Tallinna. Karttakoodi B1Avoinna ma–pe 10–18, la–su 10–17

MüürigaleriiMüürivahe 20, Tallinna. Karttakoodi B2

Myy Art GaleriiMüürivahe 36, Tallinna. Karttakoodi B2

Galerii KaksLühike Jalg 1, Tallinna. Karttakoodi B1. Avoinna ma–la 10–18, su 10–17

SooSooTelliskivi 60A, TallinnaAvoinna ma–pe 10–18, la 10–15

KAUPUNGINMUSEO, Vene 17.Tallinnan kaupunginmuseo sijaitsee keskellä Vanhaakaupunkia, keskiaikaisen kauppiaan asunnossa. Tallinnan Kaupunginmuseo on Euroopan Museofoorumin EMYA ehdokas vuodelta 2003. Museo ja sen kahvila ovat avoinna:Ke—ma 10.30-18.00Uudistettu KIEK IN DE KÖK ja BASTIONIN KÄYTÄVÄT, Komandandi 2.VALOKUVAMUSEO, Raekoja 4/6LASTENMUSEO, Kotzebue 16.JOHANNEKSEN VAIVAISTENTALO, Väike-Pääsukese 5 (Radisson Blu Hotel Tallinnan lähellä)PIETARI SUUREN TALOMUSEO, Mäekalda 2.MIIA-MILLA-MANDA -MUSEO, Koidula 21c. Värikäs teemamuseo lapsille.Kirjailijamuseot, joissa on aito sisustus:A. H. TAMMSAAREN MUSEO, Koidula 2.E. VILDE -MUSEO, Roheline Aas 3.

Tallinnan KaupunginmuseoKaupunginmuseon

toimipaikat:www.linnamuuseum.ee

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia.

EELK Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan vuosimaksu vuonna 2013 on 30 euroa/ aikuinen. (Virossa ei ole kirkollisveroa.) Lapset seuraavat vapaasti aikuisten mukana.

Tiistaisin Mummon Tupa seurakuntakodilla Pärnu mnt 8-6 klo 13–14.30, raamattuhetki, yhteislaulua, tuolijumppahetki ja kahvipöytä. Marja-Liisa Huusko, Ulla Krigul ja Markku Päiviö emäntänä Helvi Huopalainen.

Tiistaisin klo 17–19 Pohjantähti-kuoron harjoitukset seurakuntakodilla Pärnu mnt 8-6, johtaa Marge Matson.

Perjantaisin klo 10.30–12.00 Puuhakerho (kotona olevien lasten ja heidän vanhempien-sa oma kerho) pyhäkouluhetki ja muskari. Markku Päiviö ja Ulla Krigul.

Sunnuntaisin klo 10 messu/jumalanpalvelus Pyhän Mikaelin kirkossa (Rootsi-Mihkli) Rüütli 9 Vanhassakaupungissa

Seurakunnan ohjelmaa helmikuussa10.2. klo 10.00 Laskiaissunnuntain messu. Aiheena ”Jumalan rakkauden uhritie”, kirk-koherra Markku Päiviö ja urkuri Ulla Krigul, Pohjantähti-kuoro johtaa Marge Matson.

Seurakuntavaalit alkavat messun jälkeen 11.30–13.00 ja jatkuvat tiistaina 12.2. klo 14.30–18.00. Pyhän Mikaelin kirkolla. Kirkkokahvit Olavin salissa.

17.2. klo 10.00 1. paastonajan sunnuntain sanajumalanpalvelus. Aiheena Jeesus, kiusausten voittaja, kirkkoherra Markku Päiviö ja urkuri Ulla Krigul.

24.2. klo 10.00 Messu paastonajan 2. sunnuntaina. Aiheena Rukous ja usko, kirkko-herra Markku Päiviö ja urkuri Ulla Krigul.

3.3. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus 3. paastonajan sunnuntaina. Aiheena Jeesus, pahan vallan voittaja, pastori Kaido Soom ja urkuri Ulla Krigul.

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakuntawww.eelk.ee/tallinna.soome Pärnu mnt 8–6 10145 TallinnaKirkkoherra vs. Markku Päiviö 31.07.2013 asti +372 5693 1123 [email protected] Ulla Krigul +372 5625 0930 [email protected]:n puheenjohtaja ja srk-kodin emäntä Helvi Huopalainen +372 5384 0516Diakoniatyöntekijä Marja-Liisa Huusko +372 5344 6481 30.11. astiPohjantähti-kuoronjohtaja Marge Matson +372 5342 1980Suntio Julia Ignateva +372 652 9178

Talvinen musiikkifestivaaliTEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA PETTE RISSANEN

PLMF (Pille Lille Muusikute Fond – Pille Lillen muusikkojen säätiö) on tukenut vuodesta 2003 alkaen etenkin nuoria lahjakkaita muu-sikoita.

PLMF 10 -juhlagaala on ava-jaistapahtumana VII Tallinnan Talvifestivaalille, joka järjestetään 14.–22. helmikuuta. Gaalakon-sertissa Estonian konserttisalissa esiintyvät muun muassa viulisti Mare Tampere, sellisti Peeter

Paemurru, pianisti Ivari Ilja, sop-raano Maria Veterina ja Estoni-an tenori Oliver Kuusik ja Irina Zahharenkova (kuvassa).

Talvifestivaali jatkuu useilla konserteilla ja loppuu 22. hel-mikuuta Hopnerin talossa, jossa nuoret lahjakkaat muusikot esit-tävät Waxmanin, Ellerin, Paganin, ja Mozartin musiikkia.

Lippuja konsertteihin (alk. 5 euroa) saa Piletilevin myyntipis-teistä. ■

Page 44: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

Helmikuussa!

Porsaanpaistia ja perunasalaattia:

Tilaa netistä www.balticguide.ee

Saatavilla myös hyvin varustetuista kirjakaupoista.Tilaa netistä www.balticguide.ee

Saatavilla myös hyvin varustetuista kirjakaupoista.

25€+toimituskulut 8€

vain

(norm. 30€)

”Kotikokkauksen ja bibliofiilisen intohimon tuloksena syntynyt koukkaus keittiön kautta kulttuuriin.”Iltasanomat, Sakari Nupponen

Page 45: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 45viihde

KUVA ANDREI CHERTKOV

Viime ajat ovat näyttäneet, että valtiot joutuvat yhä kovemmin kil-pailemaan menestyvistä yrityksistä ja niiden tarjoamista työpaikoista ja investoinneista. Kilpailua käydään kaikilla rintamilla verotuksesta yri-tystukiin. Viro on tässä kamppai-lussa saanut positiivista mainetta yritysten päättäjien silmissä edul-lisella yritysverotuksella, mutta se ei ole Viron ainoa valtti. Menestyvä yritystoiminta perustuu moniin eri tekijöihin, joista yksi tärkeimmistä on valtiovallan yrittämistä ja inves-tointeja edistävä positiivinen suh-tautuminen.

Yritykset voivat toimia juuri niin tehokkaasti kuin niiden anne-taan toimia ympäröivän yhteiskun-nan taholta. Yhteiskunta määrittää rajat ja säännöt yritystoiminnal-le. Mitä enemmän viranomai-set kuormittavat yritystoimintaa käytännössä turhalla sääntelyllä, rajoituksilla ja monimutkaisilla raportoinneilla, sitä vähemmän yritykselle jää resursseja varsi-naiseen toimintaansa. Suomessa

on viime vuosina jatkuvasti lisät-ty sitä byrokratiaviidakkoa, mistä yrityksen täytyy selviytyä, jotta se ylipäätänsä voisi toimia. Monet vanhemmat yrittäjät ovat viime aikoina panneet hanskat naulaan, koska eivät ole enää jaksaneet alkaa täyttää viranomaisten uusia vaati-muksia. Yrityksen lopettaminen ja eläkeputkeen siirtyminen on ollut joustavin vaihtoehto.

Viro on valinnut toisen tien, niin paljon kuin jäsenyys EU:ssa antaa siihen mahdollisuuksia. Yrit-täminen yrityksen perustamisesta alkaen on tehty mahdollisimman helpoksi. Asioita, joita täytyisi jatkuvasti selvittää viranomaisten

kanssa, on vähän. Yrityksille on luotu hyvät olosuhteet kehittää ja kasvattaa toimintaansa ilman, että pitäisi koko ajan seikkailla byrokra-tian sokkeloissa. Monimutkainen byrokratia pakottaa yrityksen tur-vautumaan kalliiseen asiantuntija-apuun ja varsinkin pienille, vasta kasvunsa alussa oleville yrityksille, se on jo taloudellisesti mahdoton-ta. Suurilla yrityksillä on riittäväs-ti resursseja luovia byrokratiassa, mutta juuri ne yritykset, jotka voi-sivat olla tulevaisuuden työllistäjiä näivettyvät valtiovallan liiallisessa holhouksessa.

On tavallaan yllättävää, että neuvostovallan holhousyhteiskun-

nasta on näin nopeasti kasvanut täysin toisenlainen moderni valtio. Tai ehkä tämä kehitys on juuri seu-raus siitä, että on tietoisesti pyritty niin kauas kuin mahdollista neu-vostoperinteestä. Byrokratian vas-tainen irtiotto olisi hyvä malli myös monelle muulle talousvaikeuksissa kamppailevalle eurovaltiolle.

Käydessäni viime keväänä Espanjassa, niin monet paikalliset yrittäjät totesivat minulle, etteivät voi ottaa uusia työntekijöitä töi-hin vaikka olisi tarvetta. Eivät voi, koska työntekijästä on käytännös-sä mahdotonta päästä eroon, jos tulee uudestaan tarvetta supistaa toimintaa. Sellaisia ongelmia ei ole Virossa. Täällä työsopimukset on tehty joustaviksi, mikä takaa, että ihmisiä työllistetään aina kun sii-hen on tarve ja mahdollisuus.

Joillakin on vahva usko siihen, että kaikkea pitää voimakkaasti sää-dellä ja hyvinvointi lisääntyy sitä mukaa, mitä tehokkaammin asi-oita kontrolloidaan. Sitä ei ole mie-titty, mistä tähän kaikkeen löytyy resursseja. ■

Pyhä byrokratia

■ MATKARISTIKKO✘ Hannu Niittymäen laatiman ristikon ratkaisu julkaistaanhelmikuun lopussa lehtemme kotisivuilla www.balticguide.ee

ViroVisaTestaa tietosi Virosta!

1. Kuka on kirjoittanut on Viron kirjallisuuden suurteoksen Totuus ja oikeus?A. Friedebert TuglasB. A. H. TammsaareC. Lydia Koidula

2. Minä vuonna valmistui Muhun saaren ja Saarenmaan välinen pengertie?A. 1896B. 1938C. 1979

3. Kuinka monta maakuntaa Virossa on?A. 7 B. 10C. 15

4. Millä nimellä Pärnua kutsuttiin vuonna 1251?A. PerunaB. PeronaC. Pärm

5. Mikä on helmikuun vanha kansanomainen nimi viroksi?A. KüünlakuuB. TalvekuuC. Külmakuu

6. Kuka ulkomaalainen valtionpäämies vieraili Virossa vuonna 1964?A. Lyndon B. JohnsonB. Kustaa VI AadolfC. Urho Kaleva Kekkonen

7. Kuinka monta ihmistä eli Virossa 1.1.2013 maan tilasto-keskuksen mukaan?A. 986 470B. 1 286 540C. 1 563 880

8. Minä vuonna avattiin yleisölle Viron taidemuseon uusi rakennus Kumu?A. 1975B. 1996C. 2006

9. Mikä on Viron maa-alueen keskimääräinen korkeus meren-pinnasta laskettuna?A. 50 metriäB. 150 metriäC. 300 metriä

10. Kuinka paljon Tallinnassa oli vuodenvaihteessa 2012–2013 venäläismatkailijoita?A. Noin 20 000B. Noin 40 000C. Noin 100 000

11. Kuka tunnettu suomalainen kunnostaa Itä-Virossa kartanoa?A. Kalle PalanderB. Jari Litmanen C. Mika Salo

12. Mikä maa hallitsi Etelä-Viroa vuosina 1561–1629?A. VenäjäB. RuotsiC. Puola

Vastaukset: B, A, C, B, A, C, B, C, A, B, A, C

PenttiPAKINOI

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti.

Nykyään mies on Teraskompanjon As toimitusjohtaja ja omistaa Katusekohvik -ravintolan,

vuokrattavan yökerhon Rendiklubin ja Soodusmarket 5+ kaupan.

PENTIN BLOGI: WWW.VIROSTA.FI

Yrityksen perustaminen onnistuu Virossa myös netissä.

Page 46: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N

mmm liikenne T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 346

■ Tallinnan Taksit

■ Taksien kilometrihinta voi olla eri suuruinen päivällä ja yöllä (23.00–6.00). Jokainen taksiyhtiö määrittelee omat hintan-sa. Kaikilla takseilla pitää olla näkyvillä taksinkuljettajan kuvallinen kortti.

■ Nykyisten normaalitaksojen mukaan maksaa kartalla olevan ympyrän sisällä yhdensuuntainen Viru hotellilta aloitettu matka normaaliolosuh-teissa 6 euroa. Ympyrän säde on 1,5 kilometriä. Mikäli jostain syystä liikenteessä on ruuhkaa ja taksi joutuu odottamaan matkan aikana, voi summa olla suurempikin.

■ Matkailijan kannattaa olla huolellinen valitessaan taksia, koska joidenkin firmo-jen hinnat ovat moninkertaiset verrattuina kilpailijoihin. Taksihinnasto löytyy jokaisen auton oikeanpuoleisesta takaikkunasta sekä kojelaudasta.

Hinnastosta pitää näkyä aloitusmaksu, kilometrihinta ja odotus-maksu. Matkan hinta näkyy aina taksa mittarista eli “sopi-

mushintoihin” ei pidä suostua. Taksin kuljettajan on pyydettäessä annettava matkasta printterillä

tulostettu kuitti. Jos taksin kuljettaja ei syystä tai toisesta anna matkasta printattua kuit-

tia, ei tarvitse maksaa! Jos sinusta tuntuu, että hinta on ollut liian korkea, kirjoita lisäksi muistiin auton rekisterinumero, tapahtuman ajankohta ja taksi firman nimi.

■ Mikäli epäilet joutuneesi taksipetok-sen uhriksi, lähetä valitus osoitteeseen:

[email protected] ja/tai The Baltic Guide -leh-teen osoitteeseen: [email protected].

Tai soita Tallinnan kaupungin palvelevaan puhe-limeen 1345.

Ensimmäiset 15 minuuttia on ilmaista, kun autossa on käytetty pysäköintikiekkoa.

15 minuuttia ilmaista pysäköintiä on voi-massa vain Tallinnan maksullisilla pysäköin-tialueilla, ei yksityisillä parkkipaikoilla.

Pysäköintilippuja voi ostaa kioskeista ja suurimmista kaupoista. Raaputettavaan lip-puun täytyy merkata pysäköinnin alkamisai-ka; vuosi, kuukausi, päivä, tunti ja minuutti.

Keskustassa on myös pysäköintiautomaat-teja, jotka toimivat kolikoilla. Tallinnassa on runsaasti maksullisia, yksityisiä pysäköinti-alueita ja -halleja.

Parkkisakot riippuvat tilanteesta. Maksa-matta pysäköimisestä rapsahtaa vähintään 20 euron sakko. Mikäli auto on pysäköity muuta liikennettä häiritsevästi, on sakko 64 euroa

ja auto voidaan myös siirtää muualle. Siinä tapauksessa autoa voi kysyä kaupunkipoliisin puhelinnumerosta 14410. Maksamattomat sakot laitetaan perintään myös Suomessa, jolloin summat voivat nousta jopa kolmin-kertaisiksi.

LaivatLaivat

Pysäköinti Tallinnassa

Pysäköintihinnat ja maksulliset ajat■ Keskustan maksullinen pysäköintialue

15 min / 0,26 eurPysäköinti maksullista ma–pe 7–19, la 8–15. Sunnuntaisin ilmainen.

■ Ydinkeskusta 15 min / 0,58 eur Pysäköinti maksullista ma–pe 7–19, la 8–15. Sunnuntaisin ilmainen.

■ Vanhakaupunki 15 min / 1,15 eur Pysäköinti maksullista vuorokauden ympäri.

Helsinki–Tallinna07.30–09.30 Tallink Star/Superstar

9.15–11.45 Finlandia

10.30–12.30 Tallink Star/Superstar

11.30–14.00 Viking XPRS

13.30–15.30 Tallink Star/Superstar (ke–ma)

16.30–18.30 Tallink Star/Superstar

18.30–22.00 Tallink Europa

19.30–21.30 Tallink Star/Superstar

20.00–22.30 Viking XPRS (su)

20.30–23.00 Finlandia (ma–pe)

20.45–23.15 Finlandia (su)

21.30–00.00 Viking XPRS (ma–la)

22.30–00.30 Tallink Star/Superstar

Tallinna–PietariSt. Petersline “Princess Anastasia” su 18.00

Tallinna–TukholmaTallink joka päivä 18.00

Tallinna–Helsinki07.30–09.30 Tallink Star/Superstar

08.00–10.40 Viking XPRS

10.30–12.30 Tallink Star/Superstar

13.00–16.30 Tallink Europa

13.30–15.30 Tallink Star/Superstar (ke–ma)16.00–18.30 Finlandia (ma–la)

16.30–19.00 Viking XPRS (su)

16.30–18.30 Tallink Star/Superstar

17.15–19.45 Finlandia (su)

18.00–20.30 Viking XPRS (ma–la)

19.30–21.30 Tallink Star/Superstar

22.30–00.30 Tallink Star/Superstar

23.55–07.45 Finlandia (su–pe)

Aikataulujen tiedot perus tuvat lehden tekohet kellä käytet tä vissä olleisiin tie toihin, eikä lehti voi

vastata virheistä. Kan nat taa tarkis taa mahdolliset muutokset lipun varauksen yhteydessä.

Eckerö LineVaraukset +358 6 000 4300 (1.64 eur/vastattu puhelu+pvm). Tallinnassa puh. +372 6 646 000Tallinnassa: Reisisadam A-terminaaliHelsingissä: Länsiterminaali

LindaLineVaraukset puh. +358 60 0066 8970, (1.64 eur/vastattu puhelu+pvm). Tallinnassa, puh. +372 6 999 333. www.lindaliini.eeTallinnassa: Linnahallin satamaHelsingissä: Makasiiniterminaali

TallinkVaraukset joka päivä 07–22, puh. +358 6 001 5700 (1.64 eur/puh + pvm), Tallinnassa info ja varaukset puh. +372 6 409 808. Lipunmyynti myös kaikissa matkatoimistoissa.Tallinnassa: Reisisadam D-terminaaliHelsingissä: Länsiterminaali

Viking Line Varaukset Helsinki puh. +358 6 004 1577 (1.64 eur/vastattu puhelu+pvm), Tallinnassa puh. +372 6 663 966Tallinnassa A-terminaali, Helsingissä Katajanokka

Miten satamaanViru Keskukselta satamaan on taksilla noin 1 km. Bussi nro 2 menee satamaan. Se kulkee myös lentoasemalle. Bussilinja Mõigu-Reisisadam poikkeaa satamissa. Lisatietoa aikataulusta http://soiduplaan.tallinn.ee/#bus/2/a-b. Viru Keskuksen pysäkin nimi on A. Laikmaa. Lippuja saa bussista (1,60 €) tai R-kioskista 1 €.

Ilmaiset bussit satamastaViking Linen ilmaisbussi terminaalin edestä Viru-aukiolle Quality Outlet -myymälän kautta klo 14.20 ja 14.40.

Ilmainen asiakasbussi, ns. Prismabussi satamien ja kauppakeskuksien välillä kulkee reittiä D-terminaali - A-terminaali - Rocca al Mare Keskus - Kristiine Keskus - A-terminaali - D-terminaali joka päivä kello 9.45 – 17.15. Tarkka aikataulu on osoitteessa www.roccalamare.ee/etusivu/?article_id=10856

Miten lentokentälleViru Keskukselta kentälle on taksilla noin 4 km. Bussi nro 2 menee lento-kentälle. Lisätietoa aikataulusta http://soiduplaan.tallinn.ee/#bus/2/a-b. Viru Keskuksen pysäkkin nimi on A. Laikmaa ja lentokentän pysäkki on Lennujaam. Lippuja saa bussista (1,60€) tai R-kioskista 1€.

Finnairwww.finnair.ee. Tallinnassa +372 6 266 310, +372 6 266 309Helsinki–Vantaa Airport +358 600 140 140 (3.04 eur/puh + pvm)

Tallinnan linja-autoasema Lastekodu 46, 10144, TallinnaAvoinna ma–la 6.30–21, su 6.45–21. Puh. +372 12 550(Aikataulut www.tpilet.ee)

Tallinnan rautatieasemaToompuiestee 37, 10133, TallinnaPuh. +372 1447 (Aikataulut www.edel.ee/soiduplaanid/). www.elektriraudtee.ee

Temptrans AS Lippumyymälä Viru väljak 6, Tallinna, puh. +372 6 480 777, avoinna ma–pe 10–18, suljettu 13–13.30.Lippumyymälä Nurga 1, Maardu, puh. +372 6 006 133, avoinna ma–pe 8–19, suljettu 13–14, su 10–15Linja-autoasema, Lastekodu 46, Tallinna, avoinna ma–su 6.30–21E-mail: [email protected], www.temptrans.ee. Linja-automatkat Venäjälle, Ukrainaan ja Valkovenäjälle.

EcolinesToimisto Tartu mnt 68, Tallinna, puh +372 6 062 217, e-mail: [email protected], avoinna ma–pe 9–18. Linja-autoasema, Lastekodu 46, Tallinna, tel. +372 56 377 997, e-mail: [email protected], avoinna ma–su 6.30–21. Linja-automatkat Eurooppaan, Venäjälle.

KOPLI

PELGU-LINN

KALAMAJA

VANHA-KAUPUNKI

MERIMETSA

ROCCA AL MARE

VEERENNI

satama

SIKUPILLI

LASNAMÄE

PIRITA

KADRIORG

VANHA-KAUPUNKI

satama

rautatie-asema

LENTO-KENTTÄ

VIRU

linja-autoasema

PELGULINN

KOPLI

KADRIORG

PELGU-RANNA

MERIMETSA

VEERENNI

TONDI

ÜLEMISTE

KALAMAJA

SIKUPILLI

1

2

12

13

14

15

16

17

345

67

89

10

11

Tallinnan julkisen liikenteen lippuja voi ostaa ennakkoon kioskeista tai suoraan kuljettajalta. Myynnissä on myös tunnin, kolmen päivän ja viiden päivän lippuja. Lippu on leimattava matkan alkaessa. Ilman lippua matkustaville tarkastus-maksu on 40 euroa.

Hyvä reittiopas netissä: http://soiduplaan.tallinn.ee/#plan/

MATKALIPUT JA -REITIT

TALLINN CITY TOURTutustu Tallinnaan Tallinn City Tourin punaisten kaksikerrosbussien kyydissä.Ääniopastus 10:llä kielellä. Hop On Hop

reitille.

Punainen reitti - KeskustaVihreä reitti - PiritaSininen reitti - Rocca al MareKierros yhdellä reitillä kestää noin tunnin.Kaikki reitit alkavat Viru-aukiolta.Liput alkaen 13 euroa. www.citytour.ee

AIRPORT - CITY CENTER BUS NR. 90K

raitiovaunureitit reitti lentokentälle

1

1

2

90K

3

2

3

4

4

A, B terminaalit

D terminaali

Paras yhteys Tallinnan lentokentän ja keskustan välillä. Ajaa myös sataman A- ja D-terminaaleihin. Lentokoneen kuvalla varustetut helposti tunnis-tettavat siniset bussit. Tilaa matkatavaroille. Pysäkit hotellien ja tärkeim-pien kohteiden lähellä. Liput 2 euroa. Aikataulu sivulla www.tallinn-airport.ee/eng/transport • http://soiduplaan.tallinn.ee/#buswww.hansabuss.ee

Page 47: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N

mmm ensiapu…esmaabiT H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 3 47Tartu

TALLINN

Näin soitat Virossa, Virosta, Viroon

Suomeen soitettaessa pitää puhelinnumeron ensimmäinen nolla poistaa ja lisätä sen tilalle +358. Viron tunnus on +372.

Langattomat yhteydetVirossa langatonta wlan-yhteyttä kutsutaan nimellä Wifi. Lähes jokaisessa ostoskeskuksessa, hotellissa ja ravintolassa on asiakkaiden käyttöön tarkoi-tettu ilmainen yhteys. Joissakin paikoissa pitää kysyä henkilökunnalta sala-sana. Monissa kaupungeissa on myös ilmaisia yhteyksiä. Virossa on myös myynnissä matkapuhelinyhtiöiden pre-paid-yhteyksiä nettiyhteyksiin.

Tallinn Card myyntipisteetTallinnan matkailuneuvonnassa Kullassepa 4/Niguliste 2, matkustaja-satamissa A ja D terminaaleissa, useissa Tallinnan hotelleissa, www.tallinncard.ee.

1. tammikuu uusi vuosi24. helmikuu itsenäisyyspäiväPääsiäisenä pitkä perjantai

pääsiäissunnuntai1. toukokuu – Vappu; Helluntai;23. kesäkuu – voitonpäivä;24. kesäkuu – juhannus;20. elokuu – uudelleenitsenäis-

tymisen vuosipäivä;24. joulukuu – jouluaatto;25. joulukuu – ensimmäinen

joulupäivä;26. joulukuu – toinen joulu-

päivä.Uudenvuoden, itsenäisyys-päivän, voitonpäivän aattoina sekä jouluaattona on työpäivä kolme tuntia normaalia lyhy-empi.

Koulujen loma-ajat16.–24.3. Kevätloma5.6.–31.8. Kesäloma19.–27.10. Syysloma21.12.–5.1. Talviloma

Pyhäpäivät ja loma-ajat

TURISTI-INFOPISTEET www.visitestonia.com

Tallinna: Niguliste 2/Kullasepa 4Puh. +372 6 457 777Pärnu: Uus 4. Puh. +372 44 73 000Saarenmaa: Tallinna 2, Kuressaare Puh. +372 45 33 120Hiidenmaa: Hiiu tn 1, KärdlaPuh. +372 46 22 232Haapsalu: Karja 15. Puh. +372 47 33 248Jõhvi: Rakvere 13A. Puh. +372 337 05 68Narva: Narva Külastuskeskus, Peetri Plats 3, puh. +372 35 99137Otepää: Tartu mnt 1Puh. +372 766 12 00Valga: Kesk 11. Puh. +372 766 16 99Viljandi: Vabaduse pl. 6, puh. +372 43 30 442Võru: Jüri 12. Puh. +372 782 1881Rakvere: Laada 14. Puh. +372 324 27 34Rapla: Viljandi mnt. 4Puh. +372 489 43 59

■ Sanasto

olkaa hyvä .................. palunkiitos ............................. aitäh, tänananteeksi ....................... vabandagehei ................................. tere, tervisthyvää huomenta ...... tere hommikusthyvää päivää .............. tere päevasthyvää iltaa .................. tere õhtusthyvää yötä .................. head öödnäkemiin ..................... nägemist, head aegakaikkea hyvää ............ kõike head,

kõike paremathyvää matkaa ............ head reisihyvää ruokahalua ..... jätku leiba, head isuterveydeksi ................. terviseks paljonko se maksaa?.. kui palju see maksab?onko teillä? ................. kas teil on? on teil?missä on ...................... kus on…mikä se on .................. mis see on?mitä se tarkoittaa? ... mida see tähendab?kuinka voitte? ............ kuidas elate?

miten menee? ........................ kuidas läheb?ei se mitään, ei valittamista ... pole viga!hauska tavata ......................... rõõm teid näha,

meeldiv kohtudaoli hauska tutustua ............... oli meeldiv tutvudamitä kello on? ........................ palju kell on?en osaa viroa (venäjää) ....... mina ei oska eesti

(vene) keeltpuhutteko suomea? ............. kas te räägite soome

keelt?englantia/ruotsia/saksaa? .... inglise/rootsi/

saksa keelt?Auto hajosi .............................. Auto läks katkiBensa on loppunut ............... Bensiin sai otsaTäällä on onnettomuus ....... Siin on avariiTiellä on ruuhkaa .................. Teel on ummikMissä on autokorjaamo/rengashuolto? ........................ Kus on autoremondi-

töökoda/kummiparandus?

Kuva: Kaarel Mikkin

■ Poliklinikat ja apteekki24H avoinna apteekki Tõnismägi 5, 10119, TallinnaPuh. +372 644 2282

Mustamäe poliklinikkaEhitajate tee 27, TallinnaPuh. 1314, +372 667 0679

Keskhaigla poliklinikkaRavi 18, TallinnaPuh. 1900, +372 622 7070

■ PostiTallinnan postitoimipaikkaNarva mnt 1, 10111, TallinnaAvoinna ma–pe 8–20, la 9–17Puh.+372 617 7037

■ Kauppojen aukioloajatRocca Al Mare kauppakeskusKeskus avoinna 10–21Prisma avoinna 8–23Kristiine kauppakeskusKeskus avoinna 10–21Prisma avoinna 8–23StockmannAvoinna ma–la klo 9–20 (ruoka- ja kosmetiikkaosasto klo 9–21), su 10–20Tallinnan KaubamajaAvoinna joka päivä 9–21, ruokakauppa avoinna 9–22Viru KeskusAvoinna joka päivä 9–21, ruokamaailma avoinna 9–22Mustikan ostoskeskusAvoinna ma–la 10–20, su 10–18Prisma avoinna 8–23Ülemiste Keskus Avoinna 10–21, ruokakauppa avoinna 9-22Norde CentrumAvoinna 10–21, ruokakauppa avoinna 8–22SadaMarketAvoinna 8–19Foorum KauppakeskusAvoinna ma–la 10–20, su 10–19SolarisAvoinna 10–21, ruokakauppa avoinna 9–23Lootsi Keskus Avoinna 8–20

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖKohtu 4, puh. +372 6103 200, fax +372 6103 281, e-mail: [email protected]. Konsuliosasto, os. Pikk jalg 14, on avoinna ma–pe 9–12 ja 13.30–16.30. Viikon loppuisin ja juhlapyhinä Suomen kansalaisille +372 50 59 660.

RUOTSIN SUURLÄHETYSTÖ Pikk 28, 15055 TallinnaPuh. +372 640 56 00.

The Baltic GuidePõhja pst. 25, 10415 TallinnaPuh. +372 6 117 [email protected]

TILAUSLOMAKEEtunimi..................................................................................................................................

Sukunimi................................................................................................................................

Yritys......................................................................................................................................

Osoite.....................................................................................................................................

................................................................................................................................................

Puhelin...................................................................................................................................

Sähköposti............................................................................................................................

TILAAJA

Etunimi...................................................................................................................................

Sukunimi................................................................................................................................

Osoite....................................................................................................................................

................................................................................................................................................

LEHDEN SAAJA (täytä vain kun saaja on eri henkilö kuin tilaaja)

Lehden vuosikerta 32,00€ (sis. alv),12 nroa

Lehden tilaus jatkuu kestotilauksena ensimmäisen tilausjakson jälkeen voimassa olevan hinnaston mukaan, ellei tilausta peruuteta ennen jakson päättymistä. Myöhemmin peruutettu tilaus päättyy maksetun jakson jälkeen.

Tilaukset kätevästi: www.balticguide.ee

■ Tulli määräykset

Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.

EU-MAISTA TUOTAVISSA TUPAKKA TUOTTEISSA PITÄÄ OLLA PAINETTUNA SUOMEN- JA RUOTSINKIELISET VAROITUSMERKINNÄT. NIIDEN PUUTTUESSA OVAT VOIMASSA SEURAAVAT RAJOITUKSET:

200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA

Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tulli-tonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään.

Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu.

Piraattituotteiden tuonti on kielletty.

Katso myös www.tulli.fi Tullineuvonta puh. +358 20 690 600

Page 48: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N

mmm Viro ja Tallinna T H E B A L T I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 348PERUSTIETOA VIROSTA

Pinta-ala: 45 227 km2.

Asukasluku: noin 1 350 000.

Pääkaupunki: Tallinna,

asukasluku noin 400 000.

Itsenäistymien: 24. helmikuuta 1918,

itsenäisyyden palauttaminen 20. elokuuta

1991.

Ilmasto: Keskilämpötila heinäkuussa 16°C,

helmikuussa -9°C.

Aika: GMT +2. Kielet: Virallinen kieli on viro. Venäjää äidin-

kielenään puhuvia on yli 300 000. Uskontokunnat: Kansainvälisten tutki-

musten mukaan Viroa pidetään yhdeksi

maailman uskonnottomammaksi maaksi.

Eri kirkkokunnissa on alle puoli miljoonaa

jäsentä. Eniten on luterilaisia, n. 180 000 eli

alle 15 % väestöstä.

Valuutta ja korttimaksu: Viron valuutta on

euro. Luottokortit Visa, MasterCard, Eurocard,

Diner’s Club ja American Express käyvät lähes

kaikissa hotelleissa, kaupoissa ja ravintoloissa.

Sähkö: Verkkovirta 220 V / 50 Hz,

Pistoketyyppi on ”eurooppalainen” (Type C)

pistoke, kahdella pyöreällä pinnillä.

VANHASSAKAUPUNGISSA:

■ Kaupunginmuuri puolustustornei-neen Suur-Kloostri- ja Väike-Kloostri-katujen kulmasta pääsee Nunnatorniin ja sieltä puolustuskäytävää pitkin Saunatorniin ja Kultajalan torniin.

■ Raatihuone. Pohjois-Euroopan par-haiten säilynyt keskiaikainen raatihuone sai nykyisen muotonsa 1400-luvun alussa.

■ Vuonna 1246 perustettu Pyhän Katariinan luostari on Tallinnan vanhin säilynyt rakennus.

■ Mustapäiden talo. Vuonna 1399 perustetun veljeskunnan talo Tallinnan harvoja renessanssirakennuksia.

■ Raadin apteekki on yksi Euroopan vanhimmista apteekeista, joka yhä toimii samalla paikalla Raatihuoneen torin laidalla.

MUUALLA KAUPUNGISSA:■ Vapaudenaukio. Suuren symbolisen arvon omaava Vabaduse väljak sijait-see Vanhankaupungin eteläpuolella. Aukion laidalla seisova valtava ristihuip-puinen pylväs on vuosina 1918–1920 käydyn Viron vapaussodan muisto-

merkki. Toisella laidalla on itsenäisty-mistä symboloiva kahdesta pylväästä muodostuva muistomerkki, Vapauden kello (Vabaduse kell).

■ Kadriorgin puistoalue. Presidentin linna, Pietari Suuren rakennuttama palatsi, jossa on nykyään taidemuseo, KUMU-virolaisen taiteen museo ja paljon muuta upealla ja laajalla puis-toalueella. Kadriorgin linnalta lähtee puistotie kohti Suomenlahden rantaa suoraan Rusalkan muistopatsaalle.

■ Tallinnan laululava. 1960-luvulla rakennetulle Laululavalle mahtuu kerralla yli 30 000 laulajaa. Laululavalla oli tärkeä osa Viron uudelleenitsenäisty-miseen johtaneen prosessin, Laulavan vallankumouksen, alkuvaiheissa.

■ Tallinnan teletorni. Kloostrimetsa tee 58 A, Tallinn, puh. +372 57 503 650, sähköposti [email protected], www.teletorn.ee. Avoinna toukokuu–syyskuu joka päivä 10–19, lokakuu–huhtikuu avoinna ke–ma 11–18, ti suljettu. Ravintola avoinna lokakuu–huhtikuu keskiviikosta maanantaihin 11–23, tiis-taisin 18–23. Ravintolaan suositellaan tekemään pöytävaraus etukäteen. HUOM! Tornissa voi olla samanaikaisesti korkeintaan sata henkeä. Näin ollen kannattaa varautua jonoihin.

■ Pyhän Birgitan luostarin rauniot. Piritajoen rantapenkereellä. 1407 Ruotsin vallan aikana perustettun luos-tarin tuhosi Iivana Julman joukot 1577.

■ Kasvitieteellinen puutarha. 4 500 lajin ja 123 hehtaarin Kasvitieteellinen puutarha on kasvihuoneineen ja puis-toalueineen keidas kesällä ja talvella.

■ Eläintarha. Suuri, lähes 90 hehtaa-rin laajuinen eläintarha, jossa paljon harvinaisia lajeja sekä suuria nisäkkäitä norsuista jääkarhuihin ja simpansseista sarvikuonoihin. Sijaitsee Rocca al Maren kaupungiosassa.

■ Lentosatama. 1900-luvun alussa rakennetussa teräsbetonihangaarissa on Viron merimuseon uusin yksikkö. Mahdollisuus tutustua käsin kosketellen merenkulun historiaan.

Viron historia lyhyesti

10 000 eKr. Jääkausi loppui ja ihmis-asutusta alkoi virrata Viron alueelle.

1000-lukuun mennessä peltovil-jelystä tuli pääelinkeino ja muodostui maakunnallinen hallinto.

1200-luvulla Kalpaveljesten ristiretki ulottui Etelä-Viroon ja tanska-laiset valloittivat pohjoisosan.

1343 Yrjönpäivän yön kapina (Jüriöö ülestõus). Virolaiset talonpojat nousivat valloittajia vastaan huonolla menestyksellä.

1346 Tanska myi maansa Virossa saksalaiselle ritarikunnalle. Talonpojista tuli maaorjia.

1558 Venäjä aloitti Iivana Julman määräyksestä sodan Liivin-maasta, johon Viron lisäksi kuului Latvia. Kaikkiaan sotia alueista käytiin vuoteen 1853 ja niihin osallistuivat myös Tanska, Ruotsi ja Puola. Puola saa Latvian ja Etelä-Viron, Ruotsi Pohjois-Viron, Tanska saa Saarenmaan.

1600-luvulla perustettiin kouluja ja Tarton yliopisto (1632) oli Ruotsin vallan alla.

1700–1710 Suuri pohjan sota, katovuosia, nälänhätää, ruttoa. Väestö väheni 350 000:sta 150 000:een.

1710 Tallinna siirtyi venäläisten käsiin ja 1721 Uuden kaupungin rauhassa koko Viro virallisesti Venäjälle.

1800-luvulla Tsaari kavensi aatelis-ton valtaa ja talonpojat vapau-tettiin maaorjuudesta ja heille annettiin oikeus ostaa maata (1860-luvulla). Vielä 1914 lähes puolet viljelysmaasta oli kui-tenkin saksalaisen aateliston omistuksessa. Myös poliittinen valta säilyi aatelistolla.

1917 Kun tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle myönnettiin autonomia. Virossa järjestettiin vaalit, joissa valittiin maapäi-vät. Hallituksen johtoon nousi Konstantin Päts.

1918 Saksa miehitti Viroa. Maa-päivien edustajat julistivat Viron itsenäiseksi tasavallaksi 24.2. Virossa taistelivat saksalaiset, venäläiset ja virolaiset joukot.

1919 Käytiin Viron vapaussotaa, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920.

1920 Säädettiin itsenäisen Viron ensimmäinen perustuslaki

tavoitteena laaja demokratia. Syntyi paljon pieniä puolueita.

1929–35 Lama ja poliittinen kriisi, josta seurasi poikkeustila ja Valtiopäivien hajottaminen. Päts sai laajat valtaoikeudet.

1937 uusi perustuslaki, 1938 Päts presidentiksi, paluu perustus-lailliseen hallintotapaan, mutta täysdemokratiaa ei ehditä toteuttaa ennen neuvostomie-hitystä.

1939 Neuvostoliiton kanssa solmit-tiin avunantosopimus 28.9. Neuvostoarmeijalle tukikohtia Viroon.

1940 Järjestetään ”vaalit”, joiden jälkeen Virosta tulee neuvosto-tasavalta (27.7.) ja maa liitettiin Neuvostoliittoon.

1941–44 Saksalaiset miehittävät Viron. Saksan armeijaan liittyi noin 70 000 virolaista. Syyskuussa 1944 puna-armeija valloitti Viron uudelleen.

1944–91 Viro on Neuvosto-Eesti. Vuoden -44 lopulla maasta pakeni suuri määrä kansalaisia ulkomaille. Noin 10 000 miestä (metsäveljet) jatkoi taistelua.

Neuvostoliitto sovjetisoi Viroa rankalla kädellä. Suur-kyydityksissä 1949 25 000 virolaista lähetetettiin leireille itään. Virolaisten määrä väheni vuoden 1940 1,1 miljoonasta noin 850 000:een vuoteen 1949 mennessä.

Viroon muutti vuoteen 1955 mennessä yli 200 000 ei-virolaista. 1980-luvulla enää 60 prosenttia maan asukkaista oli virolaisia.

1987 Virossa alkoi näkyvät pyrkimyk-set irtautua Neuvostoliitosta. Järjestettiin muun muassa mielenosoituksia ympäristön tuhoamista vastaan (fosforisota).

1988 Laulava vallankumous, Viro julisti alueensa suvereenisuu-den ja lakiensa herruuden 16.11.1988.

1991 Viro itsenäistyi uudelleen Moskovassa tapahtuneen kommunistien vallankaappa-uksen epäonnistuttua 20.8.

2004 Euroopan unionin ja sotilasliit-to Naton jäsen.

2011 Viron valuutaksi tuli euro vuodesta 1992 käytössä olleen kruunun tilalle.

Nimi Tallinna lienee perua Tanskan val-lan ajalta (1219–). Taani linn tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia.1285 Tallinna liittyi Hansaliittoon.1346 Tanskalaiset myivät kaupungin

saksalaiselle ritarikunnalle. Tapahtui jakautuminen Toompean feodaaliruhtinaiden yläkaupungiksi ja käsityöläisten ja porvarien alakaupungiksi.

1561 Tallinna siirtyi ruotsalaisille.1721 Venäläiset valloittivat Viron ja

samalla Tallinnan.1918 Viron julistauduttua itsenäiseksi

Tallinnasta tuli maan pääkau-punki.

1939–44 Venäläiset ja saksalaiset miehittäjät vuoron perään kaupungin isäntinä. 1944 maalis kuussa Neuvostoarmeija

pommitti Tallinnaa, mikä aiheut-ti laajoja tuhoja kaupungissa. Pommituksissa kuoli 1 400 ihmistä.

1944–1991 Sosialistisen neuvostotasa-vallan pääkaupunki, jossa järjes-tettiin 1980 Moskovan olympia-laisten purjehduskilpailut.

1991– Viron pääkaupunki. Vanha-kaupunki otettiin 1997 Unescon maailmanperintöluetteloon.

2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Turun kanssa. Väkiluku noin 411 000, joista kansallisuu-deltaan virolaisia 53%, venäläisiä 38% ja muita 9%.

Tartu

TALLINN

Tallinnan vanhakaupunki on vuodesta 1997 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon.

å

Tallinnan kaupunki

Butterfly LoungeSuljettu sunnuntaisin.Vana-Viru 13/Aia 4, Tallinna. Karttakoodi H3. www.kokteilibaar.ee

CathouseAvoinna: ke–su. Viru Väljak 4 / 6, Tallinna. Karttakoodi B2www.cathouse.ee

CellarAvoinna: to–Sa. Laikmaa 5, Tallink Hotel. Karttakoodi B2www.hotels.tallink.com

Club Von ÜberblingenAvoinna: pe–la. Madara 22, Tallinna.www.uberclub.ee

Hollywoodsuljettu sunnuntaisinVana-Posti 8, Tallinna. Karttakoodi I2www.clubhollywood.ee

InfernoAvoinna: ke–suViru 24, Tallinna. Karttakoodi H3www.amneziaclub.ee

KorterRoseni 9, Tallinna. Karttakoodi A2www.krtr.ee

PanoraamAvoinna: pe–laAhtri 10, Tallinna. Karttakoodi A2www.clubpanoraam.ee

ParlamentAvoinna: pe–laAhtri 10, Tallinna. Karttakoodi A2www.clubparlament.ee

ParteiAvoinna: pe–la. Rävala 8, Tallinna.www.parteiklubi.ee

PrivéAvoinna: ke–SaHarju 6, Tallinna. Karttakoodi B2www.clubprive.ee

ProtestMere pst. 6a, Tallinna. Karttakoodi A2www.protest.ee

Rock CaféTartu mnt. 80D, Tallinna. Karttakoodi C4. www.rockcafe.ee

Sossi KlubiAvoinna: pe–la. Tartu mnt. 82, Tallinna. Karttakoodi C4www.sossi.ee

TeaterAvoinna: pe–la. Vabaduse Väljak 5, Tallinna. Karttakoodi B2www.klubiteater.ee

VabankAvoinna: pe–la. Harju 13, Tallinna. Karttakoodi J1. www.vabank.ee

VenusVana-Viru 14, Tallinna. Karttakoodi B2www.venusclub.ee

Von Krahl BaarRataskaevu 10/12, Tallinna. Karttakoodi H1. www.vonkrahl.ee

Urheilua pubeissa ja ravintoloissaSeuraavissa paikoissa katsotaan jalkapalloa sekä muita urheilulä-hetyksiä.

Clayhills, Pikk 13.Hiiu Pub, Pärnu mnt 325.Mack Bar-B-Que, Tartu mnt 63.Molly Malone’s, Mündi 2.Nimeta Baar, Suur-Karja 4.The Lost Continent, Narva mnt 19.Winners Sports Lounge, Kloostri tee 6.

Cafe AmigoAvoinna joka päivä. Viru Väljak 4, Tallinna. Karttakoodi B2www.amigo.ee

Apollo Live ClubTartu mnt 17, Tallinna. Karttakoodi B3. Avoinna ke–la.

Arena 3Avoinna: pe–la. Sadama 6, Tallinna. Karttakoodi B2. www.arena3.ee

BonbonMere pst 6E, Tallinna. Karttakoodi B2www.bonbon.ee

Tallinnassa on vilkas yöelämä. Kaupungissa on monia toinen toistaan tyylikkäämpiä ja rennompia klubeja ja pubeja. Tarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Keikka- ja tapahtumakalenterit löytyvät kunkin klubin omilta nettisivuilta.

Tallinnan yöelämä

Page 49: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

-

49

-

LENTOSATAMA

LENTOKENTTÄ (2km)

KUMU

A.Alle A4Aasa C1Ääsi C5Adamsoni B1Ahtri A2Aia A2Aida A2Ao B1Asunduse B4Bensiini A4Eha B1Endla C1Estonia pst B2Faehlmanni B4Falgi tee B1Filtri tee C3Gildi C3Graniidi A1Hariduse B2Harju B2Hermanni B3Herne C2Herne C2Hobujaama B2Imanta C3Inseneri B2Invaliidi C2Jahu A2Jakobi C3Jakobsoni B3

Jõe A3Juhkentali C3Kaarli pst B2Kadri tee A5Kai A2Kalamaja A1Kalaranna A2Kalaranna A2Kalju A1Kanuti A2Kappeli C4Karu A3Katusepapi C4Kauba D1Kauka B2Kauna C2Kaupmehe B2Keldrimäe C3Kentmanni B2Kevade B1Killustiku C5Kivimurru C4Kodu C2Kohtu B1Koidu B1Koidula B4Köleri B4Kollane B3Komeedi C1Kooli A2

Kopli A1Kotka C1Kotzebue A1Kreutzwaldi B3Kristiina C1Kuhlbarsi B3Kunderi B3Kungla A1Kuninga B2Laagna tee B4Laagna tee B4Laboratoorimi A2Lahe A4Lai A2Laikmaa B2Lasnamäe B4Lasnamäe B4Lastekodu B3Laulupeo B3Lauteri B2Leigeri A1Lembitu B2Lennuki B2Liivalaia B3Liivamäe B3Logi A2Loode B1Lootsi A3Lossi plats B1Lubja C4

Luha C1Luise B1Maakri B3Mäekalda B4Mäekalda B5Magasini C2Majaka C4Majaka põik C5Malmi A1Mardi C3Masina C4Mere pst A2Müürivahe B2Nafta A4Narva mnt A4Niguliste B2Niine A1Nõmme tee C1Nunne A1Odra C3Õilme C2Olevimägi A2Oleviste A2Oru A5Paadi A3Pae C5Pagari A2Paldiski mnt B1Pallasti C4Pärna B3Pärnu mnt B2Peterburi tee C4Piiskopi B1

Pikk jalg B2Pirita tee A5Planeedi C1Põhja puiestee A2Poska B4Pronksi B3Pühavaimu B2Puhke C2Rahukohtu B1Rannamäe tee A1Rannamäe tee A2Rataskaevu B2Raua B3Rävala pst B2Ravi C2Roheline Aas B4Rohu B1Roopa B1Roosikrantsi B2Rumbi A2Rüütli B2Sadama A2Sakala B2Salme A1Saturni C1Sauna B2Sikupilli C4Soo A1Spordi C1Süda C2Sügise B1Suur-Ameerika C1

Suur-Karja B2Suur-Kloostri A2Suur-Laagri A1Suur-Sõjamäe C5Suurtüki A2Tare C2Tartu mnt B3Tatari B2Tehnika B1Telliskivi A1Terase B3Tina B3Tobiase B3Tolli A2Tõllu A1Tõnismägi C2Toom-Kooli B1Toom-Kuninga C1Toom-Rüütli B1Toompea B1Toompuiestee B1Tööstuse A1Tormi A4Tuha C5Türnpu B4Turu B3Tuukri A3Tuulemäe C5Tuvi C1Ülemiste C4Uue Maailma C1Uus A2Vabriku A1

Väike-Ameerika C1Väike-Karja B2Vaikne C2Vaimu A2Valge B5Valgevase A1Vana-kala maja A1Vana-Lõuna C2Vana-Viru B2Vase B3Veerenni C2Veetorni C1Vene B2Vesivärava B4Videviku C1Villardi B1Vilmsi B3Virmalise C1Virmalise C1Viru B2Võistluse C3Volta A1Weizenbergi A4Wiedemanni B4Wismari B1

KATULUETTELO

Page 50: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013

22˚00'

58˚0

0' 58˚0

0'

57˚3

0'

26˚00'25˚00'24˚00'

27˚00'26˚00'25˚00'24˚00'

59˚0

0'58

˚30'

59˚3

0'59

˚00'

58˚3

0'

23˚00'22˚00'

22˚00'

59˚3

0'

22˚00'

59˚3

0'

RAPLAMAA JÄRVAMAA

PÄRNUMAASAAREMAA

HIIUMAA

VILJANDIMAA

JÕGEVAMAA

TARTUMAA

PÕLVAMAA

VÕRUMAA

VALGAMAA

LÄÄNE-VIRUMAA

IDA-VIRUMAA

HARJUMAA

LÄÄN

EMAA

MAAKONNAD

©REGIO 2008Riia 24, Tartu 51010tel +372 738 7300

©Regio 2008 KL-8-026

KARKSI-NUIA

LIHULA

ABJA-PALUOJA

ANTSLA

PÜSSI

MUSTVEE

VÕHMA

SUURE-JAANI

MÕISAKÜLA

KALLASTE

Ust-Luga

OTEPÄÄ

KEILA

KIVIÕLI

TAPA

PÕLVA

PALDISKI

TÜRI JÕGEVA

ELVA

RAPLA

PÕLTSAMAA

SAUE

KUNDA

KÄRDLA

SINDI

NARVA-JÕESUU

LOKSA

KEHRA

TÕRVA

RÄPINA

KILINGI-NÕMME

TAMSALU

VILJANDI

SILLAMÄE

RAKVERE

VÕRU

MAARDU

KURESSAARE

VALGA

JÕHVI

HAAPSALU PAIDE

TARTU

NARVA

PÄRNU

KOHTLA-JÄRVETALLINN

Jüri

KuusaluHaljala

Kadrina

IisakuVäike-Maarja

Laiuse

Nõo

Võnnu

Värska

Misso

Tabivere

Lelle

Risti

Käina

OrissaareLeisi

Salme

AsteKärla

ParalepaTaebla

Palivere

Turba

Riisipere

Klooga

Keila-Joa

HarkuTabasalu

Saku

Kiisa

Kiili

LagediLoo

ViimsiHaabneeme

Kostivere

Raasiku

Aruküla

Prillimäe

Alu

Kuusiku

KeavaKehtna

Valtu

Käru

SärevereOisu

Väätsa

Juuru

Kaiu

Eidapere

Audru Sauga

Are

Paikuse

Võiste

Häädemeeste

TihemetsaHalliste

Õisu

KõpuRamsi

Viiratsi

Helme

Hummuli

TsirguliinaSõmerpalu

Õru Sangaste

Puka

Rannu

Rõngu

KurekülaTõravere

PuhjaUlila

Ilmatsalu

Tõrvandi

Kolga-JaaniOlustvere

Adavere

KamariPuurmani

Siimusti

Kuremaa

Aravete

KäraveteAmbla

Lehtse

Sääse

Kiltsi

Hulja

Lepna

Sõmeru

VinniPajusti

Roela

Laekvere

Tudu

Avinurme

Mäetaguse

Aseri

Sonda

ToilaVoka

Lohusuu

Torma

Sadala

AlatskiviKolkja

Varnja

Kõrveküla

Luunja

Roiu

AhjaVastse-Kuuste

Kambja

Mooste

Veriora

Kose

Varstu

Valjala

Virtsu

Hageri

Peetri

Võõpsu

Lähte

Palamuse

Kihelkonna

Vastseliina

Laura

Irboska

Seredka

Jamm

Spitsõno

Samolva

Pnevo

Pededze

Tori

Sinimäe

Assaku

Kose Ravila

Kose-Uuemõisa

Kanepi

Rakke

VäimelaParksepa

Tõstamaa

Kõrgessaare

Laagri

Ülenurme

Mehikoorma

Simuna

Viru-Jaagupi

Rõuge

Roosna-Alliku

Tudulinna

Vaida

Mustla

Võsu

Hagudi

Koeru

Vana-Antsla

KOHILA

JÄRVAKANDI

TOOTSI

LAVASSAARE

VÄNDRA

AEGVIIDU

PÄRNU-JAAGUPI

KOHTLA-NÕMME

MÄRJAMAA

JÄRVA-JAANI

Libatse

Koluvere

Linnamäe

Nõva Harju-Risti ÄäsmäeVasalemma

Valgu

Kiiu

Uhtna

Jäneda

Kuimetsa

KoigiVaimastvereTüri-Alliku

ImavereKabala

Vana-Võidu

Päri

Suislepa

Kaagjärve

Dikli

Matixi

Gaujena

Lasva

MammasteKrootuse

Melliste

Osula

Uulu

Vastemõisa

Sürgavere

Äksi Vara Koosa

Laeva

Tilsi

Himmaste

Kabli

Padise Alavere

Tsooru

Jõõpre

Selja

Haiba

Oru

Lehola

ValklaKolga

Tarbja

Papsaare

Linna

Esku

Võisiku

Põlgaste

Pisisaare

ArduVajangu

Vao

Lehtmetsa

Albu

PeriSihva

Saarde

Kolka

Orgita

Kudjape

Karksi

Keeni

Saverna

Lustivere

Vana-Vigala

Väike-Kamari

Pärispea ps

Põõsaspea n

Kõpu ps

Kassari s

Tagamõisa ps

Nootamaa

Sõrv

e ps

Piirissaar

Käsmu psJuminda ps

Viimsi ps

Pakri ps

Noarootsi ps

Tahkuna ps

Prangli

NaissaarAegna

Pakri s-dOsmussaar

VORMSI

Abruka

M U H U

Manilaid

Kihnu

Ruhnu

Vilsandi

PETSERI

GDOV

SLANTSÕ

IVANGORODJAANILINN

AINA I

SALACGRÎVA

STAICELE

LIMBA

LEMSALU

VOLMARI

RUHJAVÄIKE-SALATSI

ALOJA

MAZSALACA

VALMIERA

SMILTENE

VALKA

APE

ALÛKSNE

HOPA

OUDOVA

RÛJIENA

STRENÈI

HEINASTE

SALATSI

Hari kurk

Mardihansulaht

Voosi kurkSuur väi n

Väike väin

M a t s a l u l a h t

S o e l a v ä i n

P ä r n ul a h t

Kura kurk

L I I V I

L A H T

S O O M E L A H T

Pe

ip

si

j

är

v

N a r v a l ah

t

N a r v a l ah

t

Pi h

kv

a

rv

V Ä I N A ME

RI

ÄN

EM

ER

I

Võrts järv

L Ä T I

VE

NE

MA

A

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

EESTI HALDUSJAOTUS

30 mk 0502 4010010

©Regio 2008 KL-8-026

VÄLIMATKATAULUKKOMerkittävimmät Viron kaupungit ja rajanylityspaikatHAAPSALU175 IKLA347 288 KOIDULA

84 148 335 KUIVASTU158 221 408 73 KURESSAARE

56 228 403 121 106 KÄRDLA312 349 267 357 431 368 NARVA108 67 253 81 155 161 291 PÄRNU199 235 222 245 318 256 167 178 RAKVERE

9 180 356 90 163 47 321 114 208 ROHUKÜLA99 193 285 144 218 155 211 128 99 108 TALLINN

249 209 100 255 328 305 178 174 123 258 186 TARTU204 131 173 177 250 257 235 96 149 210 159 78 VILJANDI300 227 62 274 347 353 248 192 194 306 253 71 124 VÕRU

Riigipiir, kontrolljoon

Territoriaalmere piir

Tartu rahu piir

Maakonna piir Põhimaantee

Tugimaantee

Kõvakattega maantee

Kruuskattega maantee

Linn

Vallasisene linn

Alev

Alev-valdMaakonna keskusVILJANDI

PealinnTALLINN

Haldusjaotus on seisuga 01.04. 2007

uj

õg

i

Pärn

u la

ht

rn

u

gi

KE

SK

LI

NN

Papin

iidu

Loot

si Sadama

Ringi

MuuliTo

ominga

SeedriM

uru

Ring

i

Akadeemia

Munga

Uus

Hospidali

Pühavaimu

HommikuRingi

Aia

Pargi

Vanapargi

Kuni

nga

Ring

iVee Roosi

Eha

Supeluse

A. Ada

mso

ni

Vingi Vingi

Jala

ka Vase

Suur-Posti

Aisa

Tulbi

Pard

i

Auli

Tulbi

Kaja

ka

Side

Papl

i

Kuuse

Kaar

li

Lehe

Rann

a ps

t

SääsePärn

a

Võimlem

ise

Väike

-Posti

Hõbe

Lõun

a

Hospidali

Õhtu

Mal

Liblik

Niidu

Niid

u pa

rk

1.Jõe

Väik

e-Jõ

eSu

ur-J

õe

Väike-Sepa

Tui

Köie

KalameheSillutise

Liili

a

Laatsareti

KooliVä

ike-K

uke

RähniKasarm

u

Väike

-Pos

ti

Side

Õie

Kanali

Side

Ruudu

Karu

ssel

li

Ruudu

Suur

-Kuk

eKo

oli

Heina

Kanali

Kooli

Paju

Liiva

Koid

u

Rähni

Pilli

Kast

ani

Laine

Mai

Ravi

Mere

Karjamaa

4.Jõe

Side

Liiva

Suur-J

õe

Oja

Suur-Jõe

Lao

Aid

a

Metsa

Kald

a

Mere pst

Espl

anaa

di

Karja

Suur-K

uke

Aia

Espl

anaa

di

A. H

. Tam

msa

are

pst

Nikolai

Kooli

Liiva

Rüüt

li

Suvi

tuse

Henno

Suur

-Ves

kiVäik

e-Ves

ki

Kivi

Nikolai

Põhj

a

Aisa

Remm

elgaKasta

ni p

Õht

u p

Loot

si p

2.Jõe

Vee

Rüüt

li

Karja

Tammsaare pst

A. H.

Niidum

õisa

Orava

Vikerk

aare

Luule

Kooli

3.Jõe

P.Kerese

TiiruVilla

Viire

Vesir

oosi

Kastani

Suur-Sepa

Tam

mist

e te

e

Rääma

Vee

Pikk

Papi

Riia m

nt

Lai

Lai

Riia m

nt

Kesk

-vä

ljak

Ale

vi

kalm

istu

Kesk

linna

sild

Koid

ula

park

Vana

park

Wal

dhof

ipa

rk

Ann

emõi

sapa

rk

Vana

kalm

istu

Rann

a-pa

rk

PÄR

NU

© R

EG

IO 2

008

KL-

8-02

6

0250

500m

Vallikraavi

PA

PI

N

II

D

Emaj

õgi

Anne kanal

Emajõ

gi

JA

AM

AM

Õ

SU

PI

LI

NN

ÜL

EJ

ÕE

AN

NE

L

KA

RL

OV

A

AR

JA

IS

A

HT

VE

RE

VA

KS

AL

I

Raua

Pikk

Fort

uu

na

Näituse

Vab

aSõ

bra

Raudtee

L.Puusepa

Kesk

Ihaste

Raat

use

Vaksali

Sõb

ra

Kalevi

Era

A.Kitzbergi

Mar

ta

Malmi

Salme

Väi

ke k

aar

Kiire

Loode Kird

e

Tulik

a

AstriMooni

Ilmatari

Ilmata

ri

Tõrv

ikuTungla

Valli

kraa

viJ.L

iivi

Oru

Lai

Män

ni

Saar

eVa

htra

Leete

K

Ka

Kastani

Herne

Oa

Tähtvere

J.Hurda

Taar

a pst

Kastani

se

Tam

me p

st

Elva

Tähe

Saek

oja

alevi

KastaniTiig

iVanem

uise

Ülikooli

Jaam

a

Anne

Alevi

SalmeLinda

Kasta

ni

Kase

Kuu

Kuu

Reb

ase

Reb

ase

Linda

Õn

ne

Õnn

e

Jõe

Eha

Eha

Salme

Loot

use

Koid

u

Filoso

ofi

Parg

iPä

eva

Lina

Aida

Aleksandri

Lao

Soola

Küüni

Akadeemia

Õpet

aja

J.Ku

per

jan

ovi

J.Kuperja

novi

J.Tõn

isso

niVa

brik

u

Kooli

Veski

J.Hurda

Vik

erka

areVik

erka

are

L.Koidula

Taar

a pst

Veski

A H Tammsaare

Hiie

Hiie

Allika

Tähtv

ere

Meloni

MarjaKartuli

Lepiku

Luts

u

Magasini

JaaniRüütli

Gild

i

Küüt

ri

Ülikooli

Loss

iRa

ekoj

a pl

ats

Poe

Kits

as

Kungla

Väike kaar

Räni

Elva

me

pst

Vapra

Üm

era

Lembitu

Väike kaar

Tasu

ja

Vam

bola

Saka

la

ulle

rkup

use

Tulbi

Lehola

Lõun

a

HommikuVitamiini

ula

ee

Sau

Roosi

Mäe Urva

Kivi

Kivi

Pärna

Pärna

Uus

UusHei

na

Põik

R

Sara

p

Jaamamõisa

Tähe

es

Sassi

Punga

K.A.Hermanni

Kool

i

Laulu

peo p

st

Üla

se

Emajõ

e

Mäe

Sid

Nig

ula

Jaam

a

Lääne

I

aua

Kalevi

Aleksandri Tä

Lille

Ke

Elva

Ehita

jaN

ooru

se

andi

mnt

Näi

tuse

Fortuuna

Väike-Turu

Pikk

Paju

Kalevi

Soola

L.To

lsto

i

Nõva

Piiri

Marja

Pikk

Anne

Loss

i

C.R.Jakobsoni

A.Haava

Pepleri

Terv

isho

iu

Lem

bitu

K.E.v.

Baeri

Räni p

Kase p

K.E.v.Baeri

Jakobi

puiestee

Põhja

N.Lunini

Papli

Papli

Papli

Säde

Kesk

Vab

a

Kaluri Sadam

a

Tam

me

Lõhmuse Luha

Kõrvits

a

Vaksali

Ku

Tüve

Siili

Uueturu

Selle

ri

J.V.

Jan

nse

ni

W.Struve

Fr.Tuglase

Turu

Jaam

a

Puie

stee

Fr.R

.Kre

utzw

aldi

Riia

Riia

Lai

Sõpruse pst

Turu

oonuaia

Kr

RiiaVõru

Narva mnt

ase

Jako

bi

Vabaduse pst

Vene

TÜKi

rjas

toA

ura

kesk

us

Tähe

-to

rn

Kass

i-to

ome

Laul

ulav

a

Kuns

ti-

maj

a

Sada

ma-

teat

er

Tam

me

staa

dion

Maa

ülik

ool

Toom

em

ägi

TAR

TTO

Väike

-Täh

e

Vallikraavi

© R

EG

IO 2

008

KL-

8-02

6

0250

500m

Page 51: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013
Page 52: The Baltic Guide FIN Helmikuu 2013