Helsingin Yleiskaava 2002

Osallistuminen ja arviointiHelsingin yleiskaava 2002

Asukkaiden yleiskaava

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä 2000:1, 13.10.2000

Yhteenveto asukkaiden esittämistä, yleiskaavaa koskevista näkemyksistä vuoden 1999 alusta vuoden 2000 kesäkuun loppuun

Hel

singi

nYl

eisk

aava

2002

A S U K K A I D E N Y L E I S K A A V A * J O H D A N T O

2

Helsingin yleiskaava 2002Osallistuminen ja arviointiAsukkaiden yleiskaava

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastonkaavoitusosaston selvityksiä 2000:1

13.10.2000

Maija Mattila (toim.) KIRNU-yhdyskuntapalvelut, yleiskaavatoimisto


4

HELSINGIN KAUPUNKI KUVAILULEHTIKAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOKansakoulukatu 300100 Helsinki

Tekijä(t)

Maija Mattila (toim.) KIRNU-yhdyskuntapalvelut, yleiskaavatoimisto

Nimeke

Helsingin yleiskaava 2002Osallistuminen ja arviointiAsukkaiden yleiskaava

Sarjan nimekeHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä

Sarjanumero2000:1

Julkaisuaika13.10.00

Sivuja109

Liitteitä

ISBN ISSN1235-4104

Kieli koko teos YhteenvetoFIN FIN

TiivistelmäYleiskaava 2002 työprosessiin on liittynyt oleellisena osana avoin osallistuminen alusta asti.Tähän julkaisuun on koottu kaikki vuoden 2000 kesäkuun loppuun mennessä saatu asuk-kaiden ja eri intressitahojen antama palaute koko prosessin ajalta. Aineistossa on mukanasekä yksittäisten kansalaisten ehdotuksia että paikallisten yhdistysten pitkällekin työstettyjäsuunnitelmia. Myös paikallispajojen aineisto on mukana. Aineisto on toimitettu aihepiireit-täin ja alueittain. Aineistoa on ryhmitelty, yhdistelty ja lyhennetty, mutta kuitenkin niin, ettäteksti on mahdollisimman alkuperäisessä muodossa ja että kaikki esitetyt näkemykset ovatedustettuina.

AvainsanatEHDOTUKSET JA MIELIPITEET

AsiasanatHELSINKIYLEISKAAVA 2002OSALLISTUMINENASUKKAATUDK


6

711.4 - 14

ALKUSANAT

Yleiskaava 2002:n laatimisessa noudatetaan vuoden 2000 alussa voi-maan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain osallistumis- ja arviointime-nettelyä. Lain mukaan osallistumisen tavoitteena on muun muassa tur-vata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suun-nittelun vuorovaikutteisuus ja avoin tiedottaminen. Osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma laadittiin keväällä 1999 ja kaupunkisuunnittelu-lautakunta hyväksyi sen 10.6.1999.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti asukkaille on järjes-tetty tilaisuuksia, joissa on esitelty yleiskaavatyön etenemistä ja kerättymielipiteitä. Näiden lisäksi asukkaat sekä kansalaisjärjestöt ovat lä-hettäneet näkemyksiään Helsingin kehittämisestä ja yleiskaavoitukseenliittyvistä asioista koko yleiskaavatyön ajan. Vuoden 1999 alusta vuo-den 2000 kesäkuun loppuun mennessä yleiskaavasta on esittänyt mieli-piteensä kaiken kaikkiaan yli 700 kaupunkilaista ja yli 50 yhdistystä.Niistä on kertynyt noin 500 sivua tekstiä.

Tähän käsillä olevaan raporttiin on nyt koottu yhteenveto kaikista saa-duista mielipiteistä. Aineistoa on ryhmitelty, yhdistely ja lyhennetty,mutta kuitenkin niin, että teksti on mahdollisimman alkuperäisessämuodossa ja että kaikki esitetyt näkemykset ovat edustettuina.

Yhteenvetoraportin tarkoituksena on välittää mielipiteet suunnittelijoi-den lisäksi luottamushenkilöille sekä kaupunkilaisille ja näin saada nemukaan päätöksentekoon sekä laajempaan Helsingin kehittämistä jayleiskaavan laatimista koskevaan keskusteluun.

Raportin on toimittanut DI Maija-Reetta Mattila, KIRNU –yhdyskunta-suunnittelupalvelut.


3

SISÄLLYSLUETTELO

Alkusanat

JOHDANTO................................................................................................ 6Helsingin yleiskaava 2002........................................................................... 6Osallistumisen järjestäminen....................................................................... 6Osallistumisen järjestämistä koskeva palaute.............................................. 8Raportin rakenne ......................................................................................... 9Aineiston käsittelystä................................................................................. 10Yhteenveto näkemyksistä ......................................................................... 10

1. ASUKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ YLEISKAAVAN LÄHTÖKOHDISTA... 13

Helsinki ja seudun kehittämistavoitteet .................................... 13Pääkaupunkiseudun vaikutusalueen kehittäminen .................................... 13Pääkaupunkiseudun kehittäminen ............................................................. 13

Väestönkasvu ja Helsingin kehittäminen.................................. 15Väestönkasvu............................................................................................. 15Helsingin kehittäminen.............................................................................. 16

Asuntorakentaminen ja asuminen............................................. 18Kaupunkirakenne ja uusien asuntoalueiden sijoittaminen......................... 18Asuntoalueiden viihtyisyys ja laatu........................................................... 20Asumisväljyys ........................................................................................... 21Asuntokuntakoko, asuntotyypit ................................................................. 21Asumisen kalleus....................................................................................... 22Segregaatio ................................................................................................ 22

Työpaikat ja toimitilat ................................................................. 23Työpaikkakehitys ...................................................................................... 23Työpaikkojen ja toimitilojen sijainti.......................................................... 23

Energialaitokset ja varikot ......................................................... 24

Palvelut........................................................................................ 25

Rakennetun ympäristön suojelu................................................ 25

Ympäristönäkökohdat ................................................................ 26

Viheralueet ja puistot ................................................................. 26Keskuspuisto.............................................................................................. 28Jokilaaksot ................................................................................................. 28Kansallinen kaupunkipuisto ...................................................................... 28


4

Rannat, saaret ja meren täytöt................................................... 30Rannat........................................................................................................ 30Saaret ......................................................................................................... 31Meren täytöt............................................................................................... 32

Liikenne ja liikkuminen .............................................................. 33Yksityisautoilu ja joukkoliikenne.............................................................. 33Kevytliikenne ............................................................................................ 33Työmatkaliikenne ...................................................................................... 34Pysäköinti ja autoilumaksut....................................................................... 34Liikenteen haitat ........................................................................................ 34Liikenneyhteydet ....................................................................................... 35Metro ......................................................................................................... 38

2. ASUKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ ALUEIDEN SUUNNITTELUSTA ........ 41

Kantakaupunki ja Lauttasaari .................................................... 41Kantakaupunki yleensä.............................................................................. 41Kamppi, Töölönlahti, Eteläsatama ............................................................ 41Merisatama, Munkkisaari, Hernesaari, Melkki, Jätkäsaari........................ 42Ruoholahti, Salmisaari, Lapinlahti, Taivallahti, Rajasaari ........................ 44Meilahti, Laakso, Niemenmäki ................................................................. 45Merihaka, Hakaniemi, Kallio, Alppila, Sörnäinen, Vallila, Sompasaari,Kyläsaari, Arabianranta, Käpylä, Koskela, Pasila..................................... 46Lauttasaari ................................................................................................. 49

Läntinen ja pohjoinen Helsinki .................................................. 54Lehtisaari ................................................................................................... 54Munkkiniemi, Tali, Pikku-Huopalahti, Pajamäki, Haaga, Pitäjänmäki,Lassila, Konala, Hakuninmaa.................................................................... 55Malminkartano .......................................................................................... 56Maunula..................................................................................................... 59Pakila, Oulunkylä, Paloheinä, Tuomarinkylä, Tuomarinkartano .............. 60

Koillinen Helsinki........................................................................ 62Viikinmäki, Viikki..................................................................................... 62Pukinmäki, Savela, Pihlajanmäki, Malmi ................................................. 64Tattarisuo, Tapanila, Heikinlaakso, Puistola, Tapulikaupunki, Suutarila 67

Itäinen Helsinki ........................................................................... 69Kulosaari, Kivinokka................................................................................. 69Herttoniemen teollisuusalue, Roihuvuori, Tammisalo, Roihupelto .......... 70Itäkeskus, Puotila, Vartiokylä, Vartioharju, Myllypuro, Kivikko, ........... 72Vuosaari..................................................................................................... 73Vartiosaari ................................................................................................. 77Laajasalo.................................................................................................... 80Jollas, Santahamina, Vallisaari .................................................................. 83


5

3. SWOT –ANALYYSITAULUKOT .......................................................... 85

Keskusta ..................................................................................................... 86Kallio, Siltasaari, Hakaniemi, Merihaka, Sörnäinen, Alppiharju ............... 87Lauttasaari .................................................................................................. 88Käpylä......................................................................................................... 90Kumpula ..................................................................................................... 91Paloheinä, Torpparinmäki .......................................................................... 92Pakila .......................................................................................................... 93Metsälä ....................................................................................................... 94Maunula...................................................................................................... 95Oulunkylä ................................................................................................... 96Malminkartano ........................................................................................... 97Koillis-Helsinki .......................................................................................... 98Herttoniemi................................................................................................. 99Vuosaari.................................................................................................... 100Vartiosaari ................................................................................................ 101Tammisalo ................................................................................................ 102Laajasalo................................................................................................... 103

LIITTEET

Liite 1 Luettelo yhdistyksistä, jotka ovat esittäneet näkemyksensä................................ 105Liite 2 Asukkaiden näkemyksiä liikennejärjestelmästä. Yhteenvetokartta..................... 107Liite 3 Asukkaiden näkemyksiä yleiskaavoitukseen. Yhteenvetokartta.

Asuinrakentamiseen sopivat alueet ja rakentamiselta säästettävät alueet........... 109


6

Johdanto

Helsingin yleiskaava 2002

Laadittavana oleva Helsingin yleiskaava 2002 sisältää kolme osaa: kehityskuvan, rakennuslain mu-kaisen yleiskaavan ja toteuttamissuunnitelman. Kehityskuvassa määritellään päämäärät ja tavoitteetkaupungin maankäytön kehittämiselle. Rakennuslain mukaisessa yleiskaavassa, jota Helsingissä onalkuvaiheessa valmisteltu alueiden käyttösuunnitelma nimellä, esitetään kehityskuvassa määritelty-jen päämäärien ja tavoitteiden mukainen maankäyttö ja liikennejärjestelmä tulevaisuudessa. Toteut-tamissuunnitelma puolestaan ohjaa rakentamisen toteuttamisjärjestystä. Sitä on laadittu osana aluei-den käyttösuunnitelmaa, lopullinen yleiskaava 2002 tulee sisältämään erillisen yleiskaavan toteut-tamissuunnitelman.

Alueiden käyttösuunnitelmasta ja kehityskuvasta ei ole vielä tehty mitään päätöksiä. Kaupunkisuun-nittelulautakunnalle on annettu tilannekatsauksia yleiskaavan valmisteluvaiheesta vuoden 1999maaliskuussa ja marraskuussa sekä vuoden 2000 maaliskuussa. 18.11.1999 annetussa tilannekat-sauksessa lautakunnalle jaettiin Kehityskuva 19991, Alueiden käyttösuunnitelma2 ja Paikallispaja-työskentely syksy 19993 raportit. Keväällä 2000 lautakunnalle jaettiin alustava versio tästä käsilläolevasta raportista. Kaupunginvaltuustolle on jaettu sama aineisto kuin lautakunnalle.

Vuoden 2000 aikana valmistellaan seudullista kehityskuvaa yhdessä Espoon, Kauniaisten, Vantaanja Sipoon kanssa sekä yleiskaavaluonnosta. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta kä-sittelee yleiskaavaluonnosta alkuvuodesta 2001. Tämän jälkeen luonnoksesta pyydetään lausunnotja se asetetaan nähtäville kaupunkilaisten mielipiteiden kuulemiseksi. Nähtävilläoloaikana järjeste-tään osallistumiseen ja arviointiin liittyviä tilaisuuksia. Luonnoksen jälkeen laaditaan yleiskaava-ehdotus. Yleiskaavaehdotus käy läpi saman hallinnollisen prosessin kuin luonnos, ja myös se ase-tetaan nähtäville. Tavoitteena on, että yleiskaavaehdotus olisi kaupunginvaltuuston käsittelyssävuonna 2002.

Osallistumisen järjestäminen

Ensimmäinen yleiskaavan asukastilaisuus Millaisen Helsingin haluamme? Ja kuinka työs-kentelemme yhdessä sen saavuttamiseksi?, pidettiin 14.4.1999. Tilaisuudessa esiteltiin yleiskaava-työn lähtökohtia sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos. Asukkailla4 oli seuraavan kerranmahdollisuus tutustua yleiskaavan valmisteluaineistoon elokuussa järjestetyssä aloituspajassa.Siellä oli jaossa sen hetkistä yleiskaavan valmisteluaineistoa sekä kesäkuussa hyväksytty osallis-tumis- ja arviointisuunnitelma.

1 Helsingin yleiskaava 2002. Kehityskuva 1999. Luonnos. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston sel-vityksiä 1999:6, 18.11.1999.

2 Helsingin yleiskaava 2002. Alueiden käyttösuunnitelma. Luonnos. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitus-osaston selvityksiä 1999:6, 18.11.1999.

3 Helsingin yleiskaava 2002. Osallistuminen ja arviointi. Paikallispajatyöskentely syksy 1999. Helsingin kaupunkisuun-nitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä 1999:7, 18.11.1999.

4 Tässä raportissa asukas –termiä on käytetty väljässä merkityksessä. Asukkailla tarkoitetaan yksittäisiä henkilöitä ja/taikansalaisjärjestöjä esimerkiksi asukasyhdistyksiä, seuroja ja luonnonsuojelujärjestöjä. Alueella asuvien lisäksi asukkaatvoivat olla muun muassa ympäristön käyttäjiä, alueella työssä käyviä tai muita, joiden oloihin kaavalla saattaa ollahuomattavaa vaikutusta.

7

Osallistuminen yleiskaavoitukseen

AS

UK

KA

ID

EN

Y

LE

IS

KA

AV

A

*

JO

HD

AN

TO

Yleiskaava 2002KEH

ITYSKUVA, YLEISKAAVA

,TO

TEUTTAM

IS-SU

UN

NITELM

A

1998 1999 2000 2001 2002-

Alustavakehityskuvatarkastelu

KslkKhsKvsto

KslkKhsKvsto

Nähtävilläolo,lausunnotPa

jat

Paja

t

Yk-luonnos

Paja

tPa

jat

Kslk

Nähtävilläolo,lausunnot

Toteuttamissuunnitelma

Yk-ehdotus

Kehityskuva

Alueiden käyttösuunnitelma

Seudullinenkehityskuva

Tehdään osana alueiden käyttösuunnitelmaa

Paja

näyt

tely

t

Kaavoituksenaloittaminen Päätöksenteko

OSALLISTUMINEN KAAVAN VALMISTELUUNKaavojen valmistelu tulee tehdä vuorovaikutuksessa osallisten kanssa.Osallisille on tiedotettava suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisistavaihtoehdoista. Tämä voidaan järjestää sopivaksi katsotulla tavalla. Olennaista on,että osalliset pääsevät kertomaan mielipiteensä jo prosessin varhaisessa vaiheessa ja tieto osallisten näkemyksistä välittyy suunnittelijoille ja päätöksentekijöille.

OSALLISTUMIS- JAARVIOINTISUUNNITELMAJokaista kaavaa varten onlaadittava osallistumis- jaarviointisuunnitelma, jossakerrotaan miten osallistuminenja yhteistyö käytännössä järjes-tetään.

JULKINEN NÄHTÄVILLÄOLOKaavaehdotus on pidettävä julkisestinähtävänä vähintään 30 päivää.Nähtävilläolosta on ilmoitettava niinkuin kunnalliset ilmoitukset kunnassajulkaistaan. Kunnan jäsenillä ja osallisillaon oikeus tehdä kaavasta muistutus, jokaon toimitettava kunnalle ennen nähtä-villäoloajan päättymistä.

KAAVAN VOIMAANTULO JAMUUTOKSENHAKUYleiskaavan hyväksyy kaupungin-valtuusto. Yleiskaava tulee voimaan,kun hyväksymistä koskevasta pää-töksestä on kuulutettu niin kuin kun-nalliset ilmoitukset kunnassa jul-kaistaan. Kaavapäätöksistä vali-tetaan alueelliselle hallinto-oikeu-delle. Sen päätöksestä voidaanvalittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN (MRL) JA -ASETUKSEN (MRA) LAINKOHDAT:

MRL 63 § MRL 62 §, MRA 30 § MRA 19 § MRL 37 §, 188 §, MRA 93 §

Ylei

skaa

vase

min

aari

Paik

allis

paja

t

Kaavan valmisteluAlo

itusp

aja

Yleiskaavatoimisto 9.5.2000


8

Kaupunkilaisten mielipiteiden kerääminen aloitettiin syksyllä 1999 neljässä paikallispajassa, jotkapidettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa, Malmitalossa, Stoassa ja Kanneltalossa. Näissä yhden ilta-päivän kestävissä tilaisuuksissa oli esillä kaavan valmisteluun liittyviä karttoja, kerrottiin yleiskaa-van lähtökohdista sekä pienissä ryhmissä kirjattiin muistiin osallistujien mielipiteitä Helsingin ke-hittämisestä, yleiskaavan suunnitteluperiaatteista ja rakentamisalueista. Ryhmätyöskentelystä jul-kaistiin raportti Paikallispajatyöskentely syksy 1999. Paikallispajoihin osallistui 350 kaupunkilaista,ja heistä 230 oli mukana ryhmätyöskentelyssä. Pajojen jälkeen saatiin noin 50 lisäkommenttia.

Vuoden 2000 huhti-toukokuussa pidettiin pajanäyttelyt samoissa paikoissa kuin syksyn paikallispa-jat. Kahden viikon ajan esillä oli yleiskaavan valmisteluaineistoa sekä asukkaiden mielipiteistä tehtyyhteenveto (käsillä olevan raportin luonnos) ja siihen liittyviä karttoja. Näyttelyiden tarkoituksenaoli, että kaupunkilaiset saisivat viikon aikana rauhassa tutustua aineistoon sekä esittää komment-tinsa (ja täydennyksensä Asukkaiden yleiskaava –raporttiin) ennen yleiskaavaluonnoksen laadinnanaloittamista. Yleiskaavoittajat olivat yhtenä iltana jokaisessa näyttelypaikassa keskustelemassaasukkaiden kanssa. Pajanäyttelyihin, postitse ja sähköpostitse jätettiin yhteensä yli 200 palautetta.

Vuoden 1999 alusta vuoden 2000 kesäkuun loppuun mennessä tilaisuuksissa saadun palautteen li-säksi yleiskaavatoimistoon on lähettänyt mielipiteensä sähköpostitse tai kirjeitse noin 40 yhdistystäja 50 kaupunkilaista. Mukana on niin yhdistysten yhdessä laatimia laajoja raportteja alueen kehit-tämisestä kuin yksittäisten asukkaiden kommentteja erilaisista yleiskaavoitukseen liittyvistä asiois-ta. Lisäksi aloituspajassa pyydettyjä swot -analyysejä on palautettu 17 alueelta. Niitä on ollut laati-massa yhdeksän yhdistyksen lisäksi noin 200 kaupunkilaista.

Kuulemisen lisäksi osallistumisen tavoitteena on ollut tehdä yleiskaavatyötä tutuksi kaupunki-laisille. Parhaiten tieto on tietenkin välittynyt ryhmätöiden ja keskusteluiltojen kasvotusten käydyis-sä keskusteluissa. Yleiskaavatoimiston järjestämien asukastilaisuuksien lisäksi suunnittelijat ovatvuoden aikana osallistuneet noin 70:een asukkaiden tai muiden järjestämään tilaisuuteen. Yleiskaa-vaan liittyvää aineistoa on jaettu tilaisuuksissa sekä lähetetty kaupunginosayhdistyksille, paikal-lisagendahankkeille ja kirjastoille. Raportit ovat olleet halukkaiden noudettavissa kaupunki-suunnitteluviraston yleiskaavatoimistosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, kehityskuva-, alu-eiden käyttösuunnitelma- ja paikallispajatyöskentelyraportteja sekä tämän käsillä olevan raportinalustavaa versiota on jaettu asukkaille, yhdistyksille ja kirjastoihin kaiken kaikkiaan 1700 kappa-letta.

Osallistumisen järjestämistä koskeva palaute

Syksyn paikallispajojen järjestelyistä tuli useita kymmeniä palautteita. Monet olivat tyytyväisiäryhmissä käytyihin hyviin keskusteluihin ja siihen, että vain aktiivisimmat eivät saaneet puheenvuo-roa, vaan kaikkia kuuntelemalla saatiin esiin erilaisia näkökulmia. Tyytyväisiä oltiin myös suunnit-telijoiden ja asukkaiden välille syntyneeseen myönteiseen keskusteluyhteyteen ilman perinteistävastakkainasettelua. Joidenkin mielestä paikallispajoissa pidetyt yleiskaavoituksen lähtökohtia kä-sittelevät alustukset olivat liian lyhyitä ja ylimalkaisia ja osa ei pitänyt siitä, että asukkaiden yleis-keskustelua rajoitettiin paikallispajojen alussa. Jotkut olivat tyytymättömiä siihen tapaan, mitenryhmissä mielipiteitä kerättiin.

Pajojen jälkeen tulleissa parissakymmenessä palautteesta suurimmassa osassa oltiin tyytymättömiäsiihen, miten osallistuminen on tähän asti järjestetty. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on herättä-nyt asukkaissa toiveita paljon tiiviimmästä vuorovaikutuksesta. Asukkaat ovat määritelleet, ettävuorovaikutteinen suunnittelu tarkoittaa muun muassa virkamiesten, poliitikkojen ja asukkaidenjatkuvaa vuoropuhelua kaupungin kehittämisessä tai kansalaismielipiteen työstämistä eteenpäinkansalaisjärjestöjen kanssa tai kansalaiskeskustelua kaikissa suunnitteluvaiheissa ennen päätöksen-tekoa. Erään asukkaan mielestä ”osallistuminen on käynnistynyt oikeaoppisesti, mutta toistaiseksi ei


ole edetty varsinaiseen vuorovaikuttamiseen”. On myös epäilty, että mielipiteet eivät välity päättä-jille pelkästään raporttien avulla. Tyytymättömiä on oltu siihen, että raportissa mielipiteitä on ly-hennetty ja että niitä on ”laitettu kuvittamaan kaupunkilaisten ajatuskulkua monelle sivulle”. Kri-tiikkiä on tullut myös siitä, että satunnaiset mielipiteet eivät erotu laajemmasta kannatuksesta.

Palautteessa on kaivattu osallistumistilaisuuksia enemmän ja toivottu myös päättäjien osallistuvanniihin. Tyytyväisiä on puolestaan oltu suunnittelijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja tärkeänäon pidetty sitä, että raporteista on saanut lukea, mitä muut asukkaat ovat sanoneet.

13 kaupungin osayhdistyksen allekirjoittamassa kirjeessä muun muassa pidettiin ongelmana sitä,että asioita tuodaan ”valmiina pöytään” ja sitten käydään puolustustaistelua molemmin puolin. Yh-distysten luottamusta järjestetyn vuorovaikutuksen merkitykseen on heikentänyt kerättyjen mielipi-teiden kohtelu se, että asiasta tehtyihin kysymyksiin on vain vastattu: ”otetaan huomioon”. Yhdis-tysten mielestä vuorovaikutuksen tuloksellisuutta on raunioittanut myös se, että rinnan ja sekaisinyleiskaavan valmistelun kanssa on vireillä lukuisa joukko muita hankkeita.

Raportin rakenne

Käsillä oleva raportti on yhteenveto vuoden 1999 alusta vuoden 2000 kesäkuun loppuun mennessäsaaduista mielipiteistä. Tänä aikana noin 700 asukkaan ja yli 50 yhdistyksen mielipiteistä on kerty-nyt arviolta yli 500 sivua tekstiä. Raportin ensimmäisessä osassa on näkemyksiä yleiskaavan lähtö-kohdista. Siihen on koottu omiin lukuihin mielipiteet muun muassa väestönkasvusta, Helsingin ke-hittämisestä, uusien asuinalueiden sijoittamisesta, viheralueista ja rannoista. Tässä osassa ovat kaik-ki liikennettä koskevat näkemykset, käsiteltiinpä niissä liikenteen kehittämistä koko kaupungissa taivain tietyllä alueella.

Osaan kaksi on koottu näkemyksiä, joissa käsitellään kaupunginosia tai muita niitä pienempiä ni-mettyjä kohteita. Ne on esitetty siten, että kantakaupungin ja Lauttasaaren jälkeen tulevat läntisen japohjoisen, seuraavaksi koillisen ja viimeisenä itäisen Helsingin kaupunginosat. Viheralueita japuistoja koskevassa luvussa (osassa 1) käsitellään Keskuspuistoa omana kohtanaan, mutta siihenkuuluvia alueita on esillä myös kaupunginosien kohdalla.

Osassa kolme on yhteenvetotaulukot yhdistysten ja kaupunkilaisten laatimista swot -analyyseistä.

Liitteessä yksi on luettelo yhdistyksistä, jotka ovat esittäneet mielipiteensä yleiskaavasta. Liitteessä2 on yhteenvetokartat asukkaiden näkemyksistä liikennejärjestelmästä sekä liitteessä 3 yhteenveto-kartta (asuin)rakentamiseen sopivista ja (asuin)rakentamiselta säästettävistä alueista.

Sivujen karttakopiot ovat 12.10. 1999 päivätystä alueidenkäyttösuunnitelmasta. Kartoissa nä-kyy tummina, rakennuksia ja kortteleita suurempina alueina, tutkittavat uudet asunto- tai muutrakentamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä ja tummalla harmaalla myöhemmäntulevaisuuden rakentamisalueet. Asuntorakentamisen lisäämisen tutkimusalueet näkyvät vi-noviivoituksena. Vaalealla harmaalla on esitetty asemakaavoitetut ja rakennettavissa olevatalueet.

9


10

Aineiston käsittelystä

Asukkaiden ja yhdistysten mielipiteitä on ryhmitelty, yhdistelty ja lyhennetty, jotta yli 500 sivuatekstiä on saatu hallittavammaksi kokonaisuudeksi. Toivottavasti alkuperäiset ajatukset - tyrmistysja tyytyväisyys - välittyvät sivuilta mahdollisimman ”oikein”. Mielipiteitä käsiteltäessä on mahdol-lisimman paljon käytetty asukkaiden omia ilmaisuja ja pyritty siihen, että kaikki näkökulmat ovattarkasti, kattavasti ja objektiivisesti esitetty. Alkuperäisiin mielipiteisiin voi tutustua kaupunkisuun-nitteluviraston yleiskaavatoimistossa.

Itse tekstissä ei tule esille kuka tai kuinka moni on mielipiteen takana. Lukumäärien laskeminen eiole aivan yksiselitteistä lähtöaineiston moninaisuudesta johtuen. Raportin tehtävänä onkin välittääerilaisia näkemyksiä suunnitteluun ja siitä käytävään keskusteluun katsomatta siihen, kuinka hyvinmielipiteet edustavat kaikkia helsinkiläisiä tai tietyn alueen asukkaita. Lähtöaineistosta johtuu myösse, että eri alueita ja aiheita koskevat tekstit vaihtelevat tyyliltään ja pituudeltaan. Esimerkiksi pai-kallispajoissa esille tulleet mielipiteet ovat lyhyitä, koska osallistujia nimenomaan pyydettiin pe-rustelemaan kantansa lyhyesti. Seuraavassa yhteenvedossa nostetaan esiin aiheita ja alueita, joistaon tullut muita enemmän mielipiteitä.

Yhteenveto näkemyksistä

Yleiskaavoituksen lähtökohdat

Yleiskaavoituksen lähtökohtia ja koko Helsingin alueen kehittämiseen liittyviä periaatteellisia asi-oita käsiteltiin arviolta noin kolmasosassa mielipiteitä. Suosituimpia aiheita olivat väestönkasvu,uuden asuntorakentamisen sijoittaminen, rannoille ja täyttömaille rakentaminen, viheralueet sekäliikenne.

Väestönkasvu nousi usein esiin. Väestönkasvua parempana lähtökohtana suunnittelulle pidettiinesimerkiksi sitä, kuinka paljon Helsinki kestää rakentamista. Esitettiin, että yleiskaavalla tulisi pyr-kiä rajoittamaan muuttoliikettä sen sijaan, että sitä kiihdytetään lisärakentamisella. Kasvun haittoinamainittiin muun muassa olemassa olevien viheralueiden pieneneminen, rantojen, luonnon ja maise-man turmeltuminen, asuinalueiden viihtyisyyden väheneminen sekä liikennemäärän kasvu.

Alueiden käyttösuunnitelma -ehdotuksessa tutkitut uudet asuinrakentamisalueet rannoille ja merentäytöille nousivat usein esiin. Valtaosa asiaa käsitelleistä vastusti meren täyttöjä, piti alueiden ra-kentamista liian tehokkaina ja vaati, että luonnoltaan, maisemaltaan, virkistysarvoltaan sekä kult-tuuriympäristöltään arvokkaat rannat tulee säilyä virkistyskäytössä.

Työpaikkoja käsittelevissä mielipiteissä korostettiin, että työpaikkojen määrää ei pitäisi enää kas-vattaa, erillisiä uusia työpaikka-alueita ei tulisi muodostaa ja työpaikkoja ei saisi liikaa keskittääkeskustaan. Useat asukkaat pitivät tärkeänä, että lähikaupat säilyvät ja että paikalliset ostoskeskuk-set eivät näivety. Liikennettä koskevissa mielipiteissä puolestaan korostui joukkoliikenteen kehit-täminen ja yksityisautoilun vähentäminen. Yksittäisistä kohteista muita useammin käsiteltiin KehäII :a ja länsimetroa.

Asuinrakentaminen uusille alueilla ja nykyisten alueiden tiivistäminen olivat teemoja, joita käsi-teltiin suurimmassa osassa mielipiteitä. Enemmistö oli ”kohtuullisen lisärakentamisen” kannattajiaeli rakentaminen nykyisillä ja uusille alueille hyväksytään, jos se ei tuhoa luonnonarvoja, rantoja javiheralueita ja jos olemassa olevilla alueilla palvelutaso paranee, nykyisten alueiden ominaispiirteetja viihtyisyys säilyvät sekä jos täydennysrakentaminen lähtee kaupunginosien kehittämistarpeista.Lisäksi useat muistuttivat, että alueen nykyiset asukkaat tulee ottaa suunnitteluun mukaan.


11

Toisen ryhmän muodostavat pelkät ehdotukset sopivista rakentamisalueista. Sekä yleisissä kokokaupunkia käsittelevissä sijoittamisperiaatteissa että yksittäisten alueiden rakentamiseen sopivuuttaperusteltaessa rakentamista on ehdotettu muun muassa raideliikenne- ja muiden joukkoliiken-neväylien varsille, täydennysrakentamisena esikaupunki- ja pientaloalueille, ostoskeskustojen lähi-alueille sekä liikennealueille ja niiden lievealueille. Eli asukkaiden näkemykset sijoittamisperi-aatteista ovat hyvin yhteneviä alueiden käyttösuunnitelman periaatteiden kanssa. Selvänä vähem-mistönä uutta asuinrakentamista koskevista mielipiteistä olivat ne, joiden mukaan Helsinkiin ei tulerakentaa enää yhtään lisää.

Yksittäiset alueet

Kaupunginosien tai sitä pienempien nimettyjen alueiden ja paikkojen suunnittelua käsiteltiin noin2/3 mielipiteistä. Näistä suuressa osassa ehdotukset kohdistuivat oman asuinalueen lähiympäristööntai kaupunginosaan, jossa asutaan. Useimmiten aiheena oli alueen sopivuus asuinrakentamiseen.Asukkaat esittivät noin 80 aluetta, joille voi rakentaa, ja yli sata sellaista aluetta, jotka pitää säästäärakentamiselta. Asuinrakentamista ehdotettiin täydennysrakentamisena esimerkiksi paikallisten os-toskeskusten läheisyyteen (Lehtisaari, Lauttasaari, Maunula, Roihuvuori, Pukinmäki ja Laajasalo).Lisäksi alueen sopivuutta asuinrakentamiseen perusteltiin esimerkiksi alueen hyvällä sijainnilla jajoukkoliikenneyhteyksillä ja sillä, että alue kohentuisi lisärakentamisen myötä tai että alue on ny-kyisin väärässä käytössä. Uusi rakentaminen hyväksyttiin ja sitä ehdotettiin alueille, jotka ovat jorakennettuja tai joilla ei ole asukkaiden mielestä tärkeitä luontoarvoja.

Asukkaiden huoli virkistysalueiden, viheryhteyksien ja lähiluonnon säilymisestä on ollut keskeinenteema niin koko Helsingin kehittämistä kuin nimettyjä alueita koskevissa kommenteissa. Yleisinperustelu sille, miksi alueelle ei saa rakentaa on ollut se, että alue tulee säilyttää nykyisellään mai-seman, luonnon, kulttuuristen arvojen tai asukkaiden virkistyskäytön vuoksi. Keskuspuiston mer-kitys asukkaiden virkistysalueena tuli selvästi esille. Asukkaat muun muassa vaativat, että keskus-puistoa ei saa yhtään pienentää, vaan siihen on liitettävä myös ne alueet, jotka eivät siihen osayleis-kaavassa kuulu, mutta jotka asukkaat mieltävät siihen kuuluviksi. Keskuspuistoa toivottiin merkit-täväksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Vartiosaari on yksittäinen kohde, josta on koko yleiskaavan laadinnan aikana jätetty paljon mieli-piteitä ja selvästi enemmän kuin mistään muusta. Esimerkiksi pajanäyttelyihin jätetyistä palaute-kaavakkeista lähes puolessa (noin sadassa) vastustettiin Vartiosaaren rakentamista tai tehtiin ehdo-tuksia saaren virkistyskäytön kehittämiseksi. Näkemykset poikkesivat vain siinä, pitääkö saaren ra-kentaa silta ja miten saaren virkistyskäyttöä tulisi kehittää.

Myös Rajasaaren rakentamisesta jätettiin useita kymmeniä mielipiteitä, joissa muun muassa vaadit-tiin, että alueen nykyinen käyttö tulee jatkua ja aluetta tulee kehittää virkistyskäyttöön.

Lauttasaaressa Koivusaaren, Lemislahden ja Vattuniemen eteläosan meren täytöille, rannoille javirkistyskäytössä oleville alueille merkittyjä tutkittavia uusia rakentamisalueita on vastustettu useis-sa kymmenissä mielipiteissä. Lauttasaari-seuran laatima swot -analyysi pohjautui kyselyyn, johonvastasi noin 300 saarelaista. Swot -analyysissä tuli esille myös muissa mielipiteissä toistuva vaati-mus Lauttasaareen ominaispiirteiden, kuten merellisyyden, saaristoluonnon, vihreyden ja puisto-maisen asumisen säilymisestä ja siitä, että täydennysrakentamisen tulee lähteä saaren kehittämistar-peista. Täydennysrakentamista on ehdotettu muun muassa saaren keskiosaan. Lauttasaarelaiset jät-tivät paljon mielipiteitä myös länsimetrosta. Osa oli Lauttasaaren linjauksen puolesta, osa vastaan.


12

Useat kymmenet malminkartanolaiset vaativat, että Malminkartanon kulttuurihistoriallisesti arvokaskartano ja sen lähialueet sekä alueen olemassa olevat viheralueet säilyvät rakentamattomana. Lisäk-si alueen asukkaat ovat vastustaneet Kehä II:ta.

Myös Viikkiin tutkituista asuinrakentamisalueista on jätetty useita kymmeniä mielipiteitä, joissamonissa on vastustettu alueelle suunniteltua rakentamista. Yhdessä kahdentoista asukas- ja ympä-ristöyhdistyksen allekirjoittamassa mielipiteessä vaadittiin muun muassa, että Viikki-Vanhankau-punginlahden luonnonsuojelualueen ympäristön suunnittelussa olisi vihdoin selvitettävä alueen ra-kentamisen kokonaisvaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, nisäkkäiden kulkureitti Viikistä Kivik-koon päin on turvattava, Viikinojan biotooppi on säilytettävä ja Viikinrantaan ja Kivinokkaan eitule rakentaa..

Malmin lentokentän alueella tuli hyvin käytännössä esille se, että osallistumisessa on tärkeää saadaeri näkemykset mukaan suunnitteluun, keskusteluun ja päätöksentekoon, ei niinkään se, kuinka mo-nen asukkaan näkemyksiä ne ovat. Lentokentän rakentamisen puolesta ja vastaan esitettiin moniaerilaisia näkemyksiä, ja asiaa käsitelleessä paikallispajaryhmässä asukkaat tuntuivat olevan tyyty-väisiä kuullessaan vastakkaisia mielipiteitä toisilta asukkailta.

Vuosaaren kehittämisestä on jätetty paljon mielipiteitä. Kymmenien yksittäisten kaupunkilaisten li-säksi viisi alueen asukasyhdistystä on jättänyt yhteisen raportin, jossa käsitellään Vuosaaren kehit-tämistä. Yhdistykset ovat muun muassa ihmetelleet, miksi kaupunginosan tärkeimmille luontoalu-eille ja luonnonsuojelualueiden läheisyyteen erityisesti Uutelaan ja Niinisaarentien pohjoispuolelleon suunniteltu rakentamista ja vaativat, että näille alueille ei saa toteuttaa suunniteltua rakentamista,vaan alueet tulee jättää virkistysalueiksi muuten jo niin tiheään rakennetussa Vuosaaressa.

Laajasaloa on käsitelty kymmenissä mielipiteissä. Laajasalo-Degerö -seuran jättämä kannanotto pe-rustuu kyselyyn, johon on vastannut yli 2300 alueella asuvaa. Siinä muun muassa pidettiin öljysa-tamaan suunniteltua rakentamista liian tehokkaana, ehdotettiin täydennysrakentamista ostoskeskuk-sen läheisyyteen sekä katetun Laajasalontien päälle sekä Koirasaarentien varteen. Lisäksi vaadittiin,että Laajasalon keskeiset, seudulliset tärkeät virkistysalueet rantoineen ja historialliset kartano- jahuvilaympäristöt tulee säilyttää eheinä jatkuvina viheraluekokonaisuuksina ja että Kruunuvuori tu-lee suojella.

Asukkaat ovat olleet myös tyytyväisiä moniin suunniteltuihin asuinrakentamisalueisiin. ErityisestiKeski- ja Pohjois-Pasilan Maaliikennekeskuksen, VR:n ja Pasilan konepaja-alueiden katsotaan hy-vin sopivan asuinrakentamiseen. Myös nykyisten satama-alueiden - Jätkäsaaren, Sompasaaren, Ka-lasataman ja Laajasalon öljysataman - muuttaminen asumiskäyttöön on saanut asukkailta kannatustasillä ehdolla, että rannat jätetään vapaiksi yleiseen virkistyskäyttöön. Kalasataman ja Sompasaarenasuinrakentamista on muutama asukas myös vastustanut. Sen sijaan Laajasalon öljysataman alueentehokkuutta ja meren täytölle rakentamista on vastustettu useammassa mielipiteessä.

A S U K K A I D E N N Ä K E M Y K S I Ä Y L E I S K A A V A 2 0 0 2 : N L A A D I N T A A N

HELSMISTA

Pääkakehittä* Pääktavoittetasapuokä tavosäkäynn

* HelsiSuomesaluepololla mu

* Väessuunnitseudun Uudenmtää tutknauhak

* Pääktäisi suolisi pymatkajomerkiksolevistatöissä. että hyvon vaimuuttavvuoksi.

2. AS -DIS

UKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ YLEISKAAVAN LÄHTÖKOHTA

13

INKI JA SEUDUN KEHITTÄ-VOITTEET

upunkiseudun vaikutusalueenminen

aupunkiseudun kasvu - ja kehittämis-issa pitää ottaa huomioon koko maanliset kasvu- ja kehittämistavoitteet se-ite luopua kasvusta asumisen ja työs-in laatua turvaavana tekijänä.

nki on ainoa sen mittakaavan kuntasa, että se voi vaikuttaa kansalliseenitiikkaan. Elämisen edellytyksiä tuleeuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

tönkasvu, asuntojen tarve, liikenne-telu jne. eivät ole vain pääkaupunki-ongelma, vaan ne pitää ratkaista kokoaan alueella. Asuinrakentamiseen pi-

ia ratojen varret, uudet pienkaupungit,aupungit ja niin edelleen.

aupunkiseudun rakentamispaineita pi-unnata laajemmalle alueelle. Helsinginrittävä edistämään pitkän matkan työ-ukkoliikennettä kehyskuntiin esi-i Lahteen ja Lohjalle. Tällöin kaukana keskuksista voisi käydä HelsingissäEräs Helsingin uhkista onkin juuri se,in toimeentulevat ihmiset – ne, joilla

htoehtoja – äänestävät jaloillaan eliat pois Helsingistä epäviihtyisyyden

Pääkaupunkiseudun kehittäminen* Kehityskuvan pitää alkaa pääkaupunkiseu-dun tarkastelulla. Näkökulma pois Helsingistäja tarkastelu pääkaupunkiseudun kehityksenkannalta.

* Helsingin muuttopainetta on jaettava kokopääkaupunkiseudulle. Kehyskuntien pitää ot-taa osa muuttopaineesta, kuntarajat eivät saaolla syynä maapulaan. Kaavoitusta tulee tar-kastella alueellisena kokonaisuutena ja siinätulee ottaa huomioon myös Helsingin naapuri-kuntien tarjoamat - nyt hyödyntämättömätmahdollisuudet. Helsingissä ei tarvitse mennäkuin 15 km kauemmaksi, kun rakennusmaatalöytyy vaikka kuinka paljon.

* Helsingin kaupunkisuunnittelun tulee pyrkiäkaikessa suunnittelussaan mahdollisimmanhyvään yhteistyöhön ympäristökuntien kans-sa. Yhteistyöstä ei kuitenkaan saa unohtaaasukkaita eikä demokraattista päätöksen-tekojärjestelmää.

* Yleiskaavatyötä voidaan tehdä vain yhdessämuiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.Kuntien rajoja tuijottamalla ja kilpailemallaveronmaksajista tehdään kaavoituksessa hel-posti epämielekkäitä ratkaisuja ja korvaa-mattomia vahinkoja. Naapurikunnissa raken-taminen tulee sijoittaa raideliikenneväylien jahyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

* Pitäisi käydä keskustelua Helsingin, Espoonja Vantaan yhdistämisestä.

* Asukkaiden toivomaa omakoti- ja rivitalo-asumista on syytä osoittaa radan varteen nau-hakaupungeiksi ja alakeskuksiksi. Esimer-kiksi Vantaalle, Espooseen ja Sipooseen sopi-vat tiiviit pientaloalueet. Espoon ja Vantaan jopilatuille asuinalueille voidaan ohjata muualtamaasta ja ulkomailta tänne tulevaa väkeä.


14

Espoo

− Helsingin ja Espoon yhdistämistä voisiharkita. Espoossa on maata ja alhainenasukastiheys. Helsingissä on taas osattuparemmin kaupunkirakenteen kehittämi-nen.

− Helsingin ja Etelä-Espoon yleiskaavapro-sessit on yhdistettävä ja keskeytettäväkunnes maakuntakaava käydään ensin lä-pi. Jos Espoon suuret asutuskeskittymättoteutuvat ja Helsinki lisää työpaikkaoma-varaisuutta suunnitelulla tavalla, metrostahuolimatta on odotettavissa, että yksityis-autoilu kasvaa. Sisällöntuotannon amma-teissa ei turvauduta joukkoliikenteeseen.Lisäksi kaupallisten keskittymien vetovoi-ma yhdessä pienten asutusyksiköiden jariittämättömien vapaa-ajanpalveluidenkanssa lisää auton käyttöä vapaa-ajalla.

− Helsingin ja Espoon tulisi suunnitella yh-teinen raja-alueensa yhdessä, esim. Keila-niemi – Otaniemi – Tali – Pitäjänmäki.

− Espoossa on järkevää rakentaa tulevanmetron varrelle.

Vantaa− Vantaalla rakentaminen tulee sijoittaa hy-

vien raide- ja joukkoliikenneyhteyksienvarteen.

− Myyrmäkeen ja Länsimäkeen voisi ra-kentaa lisää.

− Helsingin tulee tehdä yhteistyötä Vantaankanssa kaavoituksen lisäksi liikennesuun-nittelussa.

− Palvelutasoltaan kuihtuneet lähiöt etenkinVantaalla voisivat saada piristysruiskeenlisäväestä.

Sipoo− Sipooseen voidaan suunnata asuinraken-

tamista, koska sinne on olemassa hyvätliikenneyhteydet ja sinne on mahdollistajärjestää hyvät joukkoliikenneyhteydetesimerkiksi jatkamalla itämetroa.

− Sipoossa on tilaa ja mahdollisuus rakentaaväljästi ja tasokkaasti vaikkapa pien-taloyhdyskuntia tai ekoalueita.

− Raideliikenne ja rakentaminen Sipooseenon kannatettava vaihtoehto. Itäsalmi- Sö-derkulla on vain 15 minuutin päässäHerttoniemestä.

Kirkkonummi− Kirkkonummella on hyvää rakennusmaata

ja nopea raideliikenne jo valmiina


15

VÄESTÖNKASVU JA HELSINGINKEHITTÄMINEN

Väestönkasvu* Väestölukujen kehitystä tulee tarkastella ko-ko seudun näkökulmasta. Tavoitteena haalia”iso potti” väkeä omaan kuntaan on van-hanaikaista ja antaa tälle suunnitelmalle hä-tääntyneen leiman.

* Väestöennuste on suhteutettava kaupungintoimivuuteen. Kaupungin kehitys on muuta-kin kuin vastaamista kasvupaineisiin. Pyrki-mällä ratkaisemaan muuttopaineongelman ra-kennamme kaupunkimme pilalle.

* Asukasluvulle olisi asetettava jonkinlainenasukasviihtyisyyden takaava yläraja.

* Helsingin seudun tulee varautua vain vähäi-seen väestönkasvuun. Myös väestömääränvähenemiseen tulee varautua opiskelijoidenmuuttaessa muualle, vanhusten suhteellisenosuuden kasvaessa kaupungin väestössä sekämahdollisten työmarkkinoiden muutostenmyötä.

* Yleiskaavalla voidaan vaikuttaa kasvuun jakasvua on pyrittävä hillitsemään aktiivisesti.

* Kehityskuvassa pitää olla vaihtoehtoisia vä-estöennusteita esimerkiksi ”rajoitetaan kas-vua” -vaihtoehto.

* Vaikka Helsingin on pääkaupunkiseudunkeskeinen kunta, kaupungin väkiluvun kasvuaei keinotekoisesti saa kiihdyttää voimakkaallarakentamiselle.

* Väkiluvun kasvu on yksipuolinen elinvoi-maisuuden mittari ja se ei itsestään lisää elin-voimaisuutta. Kaivataan laadullisia mittareitahyvinvoinnista.

* Helsingin asukasmäärätavoite on asetettuliian suureksi, jolloin rakennusmaata pitäähankkia väkisin. Paljon tärkeämpää on paran-taa kaupungin nykyistä laatua ja asuinolojakuin kasvattaa suuresti asukasmäärää, jokajohtaa jatkuviin kasvuongelmiin. Esitetyistä

kasvuvaihtoehdoista on paras yleiskaava 1992mukainen kasvuvaihtoehto.

* Kaupungin virkamiehien esittämä näkemys,että palvelut häviävät ellei kasvua hyväksytäon hyväksi koetun ja tasapainoisen kau-punkirakenteen kannalta kestämätön. Jos tälletielle mennään, mihin asetetaan kasvun rajat.

* Helsingin kuin koko Suomen väkilukukääntynee laskuun viimeistään 2020 tienoilla.Väkimäärän yhtä huippua varten ei kannataelintärkeitä lähikeitaita hävittää.

Väestöennusteet

− Kehityskuvassa ei ole selvitetty väestöennus-teiden perusteita. Yleiskaava 2002:n tarpeelli-suutta on perusteltu “pääkaupunkiin suuntau-tuneella voimakkaalla muuttoliikkeellä 1990-luvulla“. Tämä on tilastotieteellinen kupla, jo-ka johtuu kotikuntalain tuomasta tilastoin-tikäytännön muuttumisesta. Vuodesta 1993lähtien opiskelijoiden on pitänyt kirjata itsensäpysyvästi täällä asuviksi. Ennen tätä tännemuuttaneet opiskelijat eivät näkyneet tilastois-sa täällä asuvina. 47 000 hengen väestöli-säyksestä vuosina 1991-1997 ainakin 33 000oli opiskelijoita. Todellinen väestönkasvu onsiis ollut varsin pientä eikä anna aihetta uudenyleiskaavan laatimiselle.

− Koska ehdotus perustuu virheellisille luvuille,tärkeät näkökulmat puuttuvat, on aloitettavakoko suunnittelutyö alusta kaupunkilaistenkanssa.

− Työvoiman kysyntätarpeet ovat ennusteissaerittäin epätarkkoja. Tällä hetkellä ei ole tietoa,mihin suuntaan tuotantorakenteen muutos kul-kee, mitä informaatioyhteiskunta tulevaisuu-dessa tarkoittaa sekä taloudellisen kasvunmoottorina että työvoimarakenteen uudista-jana, miten pitkälle hyvinvointivaltiota voidaanpurkaa, löytyykö kompensoivia palveluja ja joslöytyy, mikä on niiden työllistävä vaikutus.Asuntopolitiikan suuntaviivoista ja aikatau-luista voidaan puhua vasta kun näihin kysy-myksiin on löydetty vastaus. Miksi lähtökoh-daksi on otettu ”tilavaraukset maksimivaihto-ehtojen pohjalta”? Yleiskaava 1992 näyttäähyvin kestävän pääkaupungin muutoksen pai-neet ja on perusta, jolta epävarmaa tulevaisuu-denkuvaa voidaan edelleen tarkentaa.

− Väestön kasvuennusteissa nojataan liikaa line-aarisen taloudellisen kasvun malliin. Lineaa-rista kasvun mallia tulee kritisoida.


16

Helsingin kehittäminen* Helsinkiä tulee väestönkasvusta huolimattarakentaa kaupunkikuvaa eheyttävästi ja kestä-vän kehityksen hengessä.

* Väestönkasvu on väärä lähtökohta yleiskaa-van laadinnalle. Helsingin suunnittelun pitäälähteä liikkeelle siitä, kuinka paljon Helsinkikestää rakentamista. Helsinkiä pitää kehittääedustavana pääkaupunkina ja hallinnollisenakeskuksena sekä matkailukaupunkina. Hel-sinki on Suomen mainos ulkomaailmaan sekäulkomaankaupan ja muun kansainvälisen toi-minnan keskus.

* Helsingin kehityksessä etusijalle tulee aset-taa kaupungissa jo olevien ympäristö-, ter-veys- ja työttömyysongelmien sekä sosiaalis-ten ongelmien ratkaiseminen sekä olemassaolevien asuin- ja työpaikka-alueiden viihty-vyyden lisääminen. Taloudellisten ongelmienratkaisukeinona ei tule käyttää muuttoliikkeenkeinotekoista kiihdyttämistä, vaan uusia, pai-kallistason päätöksenteon vahvistamiseen pe-rustuvia säästöjä. Paikallistason aktivoitu-misen kautta syntyy taloudellisesti tuottavaatoimintaa.

* Yleiskaavan lähtökohtina tulee olla selkeäkokonaisnäkemys Helsingin maisemallisistaja kaupunkikuvallisista tavoitteista, kaupunki-ympäristön visuaalisen monimuotoisuudenvaaliminen, pyrkimys vahvistaa kaupunginvahvoja puolia ja korjata olemassa olevia on-gelmia sekä moniarvoisen kaupungin kehit-täminen.

* Asukasmäärän kasvattamisella ei saa sivuut-taa aiempia suunnitteluperiaatteita ja tuhotaolemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Lisä-rakentaminen hyvin harkittuihin kohteisiinyhdessä asukkaiden kanssa on asia erikseen.

* Suunnittelussa tulee huomioida tavallisenarjen toimivuus ja korkealaatuisuus niin ettätavoiteltu kaupunkirakenne mahdollisimmanhyvin tukee ja vastaa kuntalaisten arvo-maailmaa. Tulee käydä arvokeskustelua jaselvittää arvot.

* Kenelle Helsinkiä kehitetään, tänne tulevillevai täällä oleville ja mitä helsinkiläinen hyö-tyy kasvusta? Helsinki ei voi rajattomastikasvaa niin, ettei sillä olisi haitallisia vaiku-tuksia ihmisten viihtymiseen ja toimintaanniin vapaa-ajalla kuin työnteossa. HalutaankoHelsingistä halvalla ja nopeasti rakennettukaupunki, jossa on muutamia “eliittialueita“?

* Yleiskaavassa on unohdettu pääkaupunginkehittäminen helsinkiläisen näkökulmasta.Suunnittelun keskeisenä vaikuttimena tuntuuolevan paniikinomainen hätä siitä, mihin Hel-sinki mahduttaa asumaan kaikki kansalaiset,joiden oletetaan muuttavan tänne.

* Suunnittelussa pitää kunnioittaa kaupun-kikuvallisten arvojen lisäksi, luonnon arvojaja maisema-arvoja sekä huomioida ihmistensosiaaliset tarpeet. Museovirasto pystyy suo-jelemaan rakennuskohteita, luonnonsuojelijatluontoa. Kuka suojelee arvokkaita elinympä-ristöjä?

* Suunnittelun lähtökohta tulee olla moni-sukupolvinen asukasyhteisö, ei liike-elämä.Liike-elämän tarpeet tulee huomioida, mutta

Kasvun haitatKasvun vaikutukset ja haitat on tuotava esiin. Ke-hityskuvassa kasvun haittoina mainitaan ainoastaanasuntojen hinnan nousu.

Asuntokerrosalan tuntuva lisääminen tuo mukanaanrunsaasti ei-toivottuja vaikutuksia, esimerkiksi:

− viheralueet pienenevät, luontoa, rantoja ja me-renlahtia rakennetaan, maisema turmeltuu,

− ilmansaasteet ja autoilu lisääntyvät, liikkumis-olosuhteet heikentyvät,

− kaupunginosien omaleimaisuus vaarantuu,− kasvu vaatii investointeja, sillä kadut ja palve-

lut maksavat,− rajun kasvun seurauksena tulee sosiaalisia on-

gelmia ja ongelmia terveyden- ja sairaanhoi-don palveluiden järjestämisessä,

− asumisväljyys ei kasva,− kasvu johtaa hätäpäiseen rakentamiseen,− lisärakentaminen kiihdyttää muuttoliikettä ja

asuntojen hinnat eivät laske,− nopea kasvu johtaa hallitsemattomaan sosiaa-

lisiin ja ekologisiin ongelmiin.


17

sosiaalisten, terveydellisten ja ympäristöhait-tojen määrän vähentäminen on ehdottomanareunaehtona.

* Helsingin kilpailuvaltti ei voi olla se, mitäkaikki muutkin tarjoavat: kylmää bisnes, lii-kenne ja ruuhkat, vaan vireä elinkeinoelämä,tasokas asuminen, korkealaatuinen kulttuu-rielämään ja tiede sekä kaikki tämä tavallisenihmisen arkeen sujuvasti nivellettynä.

Kehityskuvaehdotus

− Ehdotukseen kaivataan tanakampaa näkemystäkaupunkikulttuurisesta näkökulmasta.

− Se on hyvin kielteinen ja kovia arvoja kannat-tava. Siitä puuttuu ihanteellisuus.

− Se on kasa tilastoja ja väitteitä, joista puuttuvatlähteet ja viitteet. Siinä tulisi olla analyysi taivisio niiden pohjalta. Sen tulisi esittää ta-voitellun eikä pakotetun kehityksen periaat-teita.

− Se on kokonaisotteeltaan paluuta lyhytnäköi-seen, vaihtoehdottomaan teknokratiaan, kutenkoko yleiskaava.

− Siinä ei näy koulutus- ja sosiaalipoliittiset ky-symykset.

− Siitä puuttuu kommentit työpaikkojen, palve-luiden ja asuntojen suhteesta toisiinsa ja mil-laisia ympäristöjä pyritään luomaan.

− Siinä puhutaan vaan kerrosneliömetreistä, rai-teista ja maanteistä. Missä on paremman ym-päristön tekeminen eli olemassa olevien yh-dyskuntarakenteiden kehittäminen?

− Siitä puuttuu määritelmät, mikä on Helsinginpitkäntähtäimen suunta. Suullisesti on esitetty”Helsingin halua kasvaa eurooppalaiseksi,merkittäväksi metropoliksi” ja ”sisällöntuotan-non eurooppalaiseksi aluekeskukseksi”.

Mikäli Helsinki haluaa Euroopan tason metropolik-si on kehityskuvassa otettava kantaa mm. seuraa-viin asioihin:

− Mitä ovat valtakunnan tason ja Helsingin kehi-tyksen vaikutukset toisiinsa?

− Mikä on Helsingin asema pääkaupunkiseudunkehityksessä, sillä Euroopan tasolla ”Helsinki”on sama kuin koko pääkaupunkiseutu työssä-käyntialueineen.

− Mitä merkitsee Suomen sijainti suhteessa Ve-näjään ja Balttiaan.

− Miten 5 miljoonan asukkaan suomenkielinenkaupunki tulee kasvamaan Euroopan tason vai-kuttajaksi? Mistä asukkaat saadaan ja keitä heovat? Miten rahoitetaan muutto ja ylläpidetäänpalvelutasoa?

− Miten yhdyskuntarakenteen on kehityttävävetovoiman säilyttämiseksi tai miten hyödyn-netään toimivia kaupunginosarakenteita? Mil-laisia keskuksia tulevaisuudessa Helsingissäon, koska metropolissa ei voi olla vain yhtäkeskusta.

− Mitkä ovat visiot vieraskielisten yhteisöjensyntymisestä – tarvitsevatko he palveluja ja ti-lavarauksia?

− Miten kehittyy segregaatio pääkaupunkiseu-dulla.


18

ASUNTORAKENTAMINEN JAASUMINENKaupunkirakenne ja uusien asuinalu-eiden sijoittaminen* Uudet asuinalueet tulee sijoittaa siten, ettäne jäsentyvät arkkitehtonisesti kaupunkiku-vaan ja että ympäristön terveellisyys ja viih-tyisyys myös jo rakennettujen alueiden osaltaparanee.

* Helsingin erityispiirteitä ja alueiden oma-leimaisuutta tulee vaalia.

* Moni-ilmeisen Helsingin suunnittelun ja ra-kentamisen perusajatukseksi on hyväksyttäväeri kaupunginosien omaleimaisuuden kunni-oittaminen.

* Helsingissäkin on voitava päättää, että joi-takin luontoalueita ja asuinympäristöjä pitäävoida säilyttää, vaikka asuntojen rakenta-mispaineita onkin. On edesvastuutonta tukkiaja tuhota pysyvästi ainutlaatuista rakennettuaja rakentamatonta ympäristöä.

* Pitää olla alueita, joilla voi elää koko elä-mänsä ja pitää pohtia, miten kehitetään taan-tuvia alueita.

Tiivistäminen

− Kohtuullinen lisärakennusmäärä saadaanhyvin aikaiseksi jo nykyisten rakennusalu-eiden tiivistämisellä ja mieluummin vaik-ka rakennusten korkeuden lisäämisellä,kuin luonnonarvojen tuhoamisella.

− Kaupunkirakennetta voidaan tiivistää,mutta ei ehdoilla millä hyvänsä. Merelli-sen ympäristön systemaattinen tuhoami-nen ja laajat merenpohjan täyttämiset soti-vat kaupunkilaisten luontokäsitystä ja oi-keudentajua vastaan. Huono rakennus-pohja tietää aina kallista rakentamista.Uusia merenranta-asuntojen tehorakenta-misella yritetään luoda uusia eliittialueita.

− Vanhojen alueiden tiivistäminen voi joh-taa maisemien tukkoon rakentamiseen javanhojen kaupunginosien ominaislaadun

−

−

”Ei lisärakentamista”

− Seudun asuntotuotannossa pääpaino tulee ollajo olemassa olevien rakennusten perus- ja ul-konäkökorjauksessa sekä muussa asumis-viihtyvyyttä edistävässä suunnittelussa.

− Maan rajallisuus tulisi hyväksyä ja sopeuttaarakentaminen tähän.

− Kaupunkirakenne on nykyisin hyvä. Miksi pi-tää rakentaa uusi asuinalueita? Uusia talojavoisi korkeintaan rakentaa teollisuuden tai sa-taman hylkäämälle maalle, mutta niitä ei saapainostaa siirtymään muualle.

− Helsinkiin ei tule rakentaa lisää. Olemassa ole-va rakennuskanta säätelee kaupunkiin tulevienmäärää luonnostaan. Voimavarat tulee keskit-tää jo nykyisten asuinalueiden viihtyisyyden li-säämiseen ja ongelmien poistamiseen.

− Tavoitteena tulee olla olemassa olevan asuin-kerrosalan pysyttäminen kutakuinkin nykyi-sellä tasollaan. Tuleekin suosia saneerausta jarajoittaa uudisrakentamista uusille alueille.

ja luonteenomaisten piirteiden katoami-seen.

Täydennysrakentaminen voidaan hyväk-syä vain, jos se eheyttää kaupunkiraken-netta palvelutasoa parantamalla. Tällöin-kään asuinalueiden luonnetta ei saa oleel-lisesti muuttaa. Esimerkiksi pientaloalu-een keskelle tai reunalle ei pidä rakentaaisoja kerrostaloja. Vanhoilla asuntoalu-eilla rakennustehokkuus ei saisi juurikaanylittää ympäröivien alueiden tehokkuuk-sia, jotta alueen rakennetun maisemanomaleimaisuus, miljöötyyppi ja asumisenlaatu säilyvät. Tiivistäminen voi aiheuttaaasukkaille vierauden tunnetta ja pai-kallisidentiteetin heikentymistä.

Mahdollisen vähäisen uuden rakentamisentulee olla pientalovaltaista täydennys-rakentamista sellaisille alueille, joissa ra-kentamisesta päästään yhteisymmärryk-seen alueella jo asuvien asukkaiden kans-sa. Pientaloalueet suunnitellaan yhteis-työssä alueella jo olevien ja mahdollisuuk-sien mukaan myös uusiin taloihin muutta-vien asukkaiden kanssa.


19

Keskustan tiivistämistä pitää välttää lii-kenne-, terveys-, melu- ja epäviihtyisyys-ongelmien vuoksi. Helsingin niemeen ja saa-riin saa tulla vain pienimuotoista harkittuatäydennysrakentamista.

Rakentamalla raideliikenneväylien varsilleehkäistään yksityisautoistumista ja vältytäänliikenneruuhkilta. Alueilla peruspalvelut on jousein olemassa mutta, asumisen tiivistämisel-lä saadaan niille myös erikoispalveluja. Ra-kentaminen raideliikenteen varteen on tärkeäämyös siksi, että päärataan on aikoinaan tehtysuuria investointeja.

Rakennettaessa joukkoliikennereittien var-sille ei tarvitse rakentaa ja ylläpitää uusia tei-tä. Joukkoliikenne voi menestyä vain jos kul-jetettavia riittää. Kestävän kehityksen mu-kainen rakentaminen tarkoittaa sitä, että te-hokas rakentaminen kohdistetaan joukkolii-kenteen asemien vaikutusalueelle sekä luon-non- ja maisemallisilta ominaisuuksiltaan”vähemmän arvokkaille” alueille mahdolli-suuksien mukaan.

Nykyiset satama-alueet ovat jo rakennettujaalueita ja rakentamalla niihin säästetään viher-alueita rakentamiselta. Alueita rakennettaessatulee huomioida olemassa olevan rakenteenmittakaava ja kaupunkikuva. Sekä uudellaettä vanhalla alueella tulee säilyttää vihreys jakävelytilaa.

Lähiöiden täydennysrakentamisella voi-daan turvata alueiden peruspalvelut, lähiöidenkaupunkikuva uudistuu ja lähiöiden mainevoidaan palauttaa. Lisäksi alueiden väestöra-kenne monipuolistuu, kun nuoret voivat pysyäalueella perustaessaan perheen.

Tiiviille esikaupunkialueille, joilla on vähänvirkistysalueita ei pitäisi enää rakentaa.

Ostoskeskusten lähialueille rakennetutasuintalot tukevat lähipalvelujen säilymistä jaelävöittävät aluetta. Samalla ostoskeskustenyleisilmettä ja palveluja tulee kohentaa, niinettä huomioidaan ryhmät, jotka palveluja eri-tyisesti tarvitsevat.

Pientaloalueiden täydennysrakentamisellavoidaan turvata alueiden peruspalvelujen säi-lyminen sekä saada alueelle erikoispalveluja.Alueiden väestörakenne monipuolistuu, kunnuoret voivat pysyä alueella.

Valmiita viihtyisiä pientaloalueita ei pidätiivistää, vaan niiden viihtyisyys pitää säilyt-tää. Alueiden liikenneverkkoa ei ole suunni-teltu suuremmalle liikennemäärälle ja pysä-köinnistä tulee ongelmia.

Rakentamattomat ja pienet hoitamattomattontit pitää käyttää asuinrakentamiseen, kos-ka tonteille on jo kunnallistekniikka valmiina.

Käytöstä poistettavat liikenneväylille voisirakentaa asuntoja. Tai tiet ja raiteet voivatkulkea talojen alla tunneleissa.

Vanhojen teollisuusrakennusten asuinkäyt-töön saamista tulee tutkia.

Parkkipaikka-alueiden tilalle asuinraken-nuksia, onhan tämä ihmisten kaupunki eikäautojen.

Lauhdelämpöputkiston alueelle on sijoitet-tava asutus.

Pienille alueille sinne tänne voidaan ra-kentaa esimerkiksi pienkerrostaloja.


20

Asuntoalueiden viihtyisyys ja laatu* Seudun asuntotuotannossa pääpaino pitääolla asumisviihtyisyyttä edistävässä yhdys-kuntasuunnittelussa. Kaupunkisuunnittelussaetusijalle asetetaan jo olevien ympäristö-, ter-veys-, ja sosiaalisten- ja työttömyysongelmienratkaiseminen sekä jo olemassa olevien asuin-ja työpaikka-alueiden viihtyisyyden lisää-minen. On tärkeää rakentaa helsinkiläisilleviihtyisiä elinympäristöjä, joten on luovuttavaliian tiiviistä rakentamisesta. Katuja ja maise-maa ei saa rakentaa umpeen, vaan kortteleihintulee jättää puistikoita, toreja yms. kaupunki-kuvaa rikastuttamaan.

* Alueiden käyttösuunnitelma luonnoksessaesitetyillä tehokkuuksilla haluttujen alueidenhoukuttelevuus tulee laskemaan kun täyden-nysrakentaminen pilaa nimenomaan alueidenhoukuttelevat ominaisuudet.

* Miten suuret tehokkuudet nostavat asumisenlaatua? Miten huolehditaan tehorakentamisenviereen jäävien aikaisemmin rakennettujenalueiden infrastuktuurista ja attraktiivisuu-desta? Mitä uusia sosiaalisia ongelmia tästäpolitiikasta syntyy? Uusia alueita kaavoitetta-essa on tutkittava energian säästömahdolli-suudet ja laajemmat alueelliset yhteydet sekäsosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutuk-set.

* Pitää miettiä, haluaako kukaan ”normaaliatehokkaampia pientaloalueita” eli 300 m2:ntontteja.

* Kaupunkiympäristön visuaalista monimuo-toisuutta tulee vaalia: tiet on linjattava ja talotsijoitettava luonnollisten maastomuotojen mu-kaan ilman, että esimerkiksi kallioita räjäyte-tään.

* Laadukas rakentaminen on sitä, että van-hukset ja lapset huomioidaan. Sellaisella alu-eella, jossa lasten on hyvä olla, viihtyvät kai-ken ikäiset.

* Asumisviihtyisyyttä tuovat esimerkiksipientalot, viheralueet ja niiden jatkuvuus, pal-velut ja monimuotoisuus.

* Asumisen laatutasoa parannetaan mm. pai-kallistason toimintaa tukemalla, asumiskäsit-teen laajentamisella oman asunnon seinien ul-kopuolelle, ja huomioimalla suurasuntokun-tien tarpeet peruskorjaus- ja (suunnitellussavähäisessä) lisärakentamistyössä.

* Avaruus ja valoisuuden säilyttäminen ontärkeää.

Rakennusten korkeus

− Rakennukset eivät saa olla niin korkeita,että kadulle paistaa aurinko vain kesällä.

− Uudisrakentamisessa on siirryttävä ny-kyistä pienimittakaavaisempiin taloihin.Tämä parantaa jalankulkuympäristön laa-tua, koska katujen kuilumaisuus vähenisija niiden pienilmasto paranisi.

− Pitää selvittää lisäkerrosten rakentamis-mahdollisuus. Lisäkerroksilla voidaan ra-hoittaa hissirakentamista ja saadaan van-hoihin lähiöihin isoja asuntoja sekä niiltäpuuttuvaa ostovoimaa.

− Se mitä rakennetaan, pitää rakentaa tehok-kaasti eli tehdään korkeita taloja.

− Jos väljälle kerrostaloasumiselle ei oleedellytyksiä, niin sitten rakennettakoonerittäin tehokkaasti. Talot voisivat ollauseita kymmeniä kerroksia korkeita lasi-torneja. Riittävän suuri asukastiheys takaasen, että myös talojen ulkopuolella onelämää. Tornitaloissa on kyllä riskinsäsillä, jos alue tehdään väärin, se on vaaras-sa slummiutua.


21

Asumisväljyys* Viihtyisää ja monipuolista asuinympäristöäei voi korvata lisäasuinneliöillä. Tärkeä asu-misviihtyisyyteen vaikuttava tekijä on asuin-ympäristön väljyys. Asumisväljyyden lisäystarkoittaa tasaisella väestönkasvulla aina ul-koisen väljyyden kaventumista. Asumisväl-jyyden laskentaperusteissa tulisikin huomi-oida myös riittävä ulkoinen väljyys osaksiasumisen laatutasoa.

* Väljyyskehitys ei ole välttämätöntä eten-kään kantakaupungin alueella, sillä eikö Hel-sinkiin muutettaessa tulisi tiedostaa asu-misväljyyden pieneneminen kaupunkiasumi-seen kuuluvana ominaisuutena? Asumisväl-jyys on nimenomaan haja-asutusalueiden ylel-lisyys.

* Asumisväljyyden kasvattaminen ei ole kes-tävän kehityksen mukaista, koska raken-tamiseen joudutaan ottamaan luontoalueita,mikä tuhoaa luonnon monimuotoisuutta jakasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden li-sääntyvät. Asumisväljyyden kasvattaminen onnäin ollen vastoin Helsingin kaupungin-valtuuston hyväksymiä kestävän kehityksentavoitteita.

* Suurin osa esillä olleesta rakennustarpeestajohtuu henkilökohtaisen asuinpinta-alan kas-va(tta)misesta. Perustelut asumisväljyydenkasvattamiseksi ja siten rakentamisen lisää-miseksi ovat outoja ja epäloogisia. Perhekoonpieneneminen ei johda asumispinta-alan tar-peen kasvamiseen vaan se voi lisätä mah-dollisuutta hankkia suurempi asunto. Ke-hityskuvassa asuntosuunnittelu perustuu 1-2hengen asuntokuntiin, mutta asumisväljyydentavoitteena on 40 neliömetriä henkilöä koh-den. Eikö näiden välillä ole ristiriita? Mihinihminen tarvitsee 10 neliömetrin lisätilan enti-sen 34:n neliömetrin (keskimääräinen asumis-väljyys) lisäksi? Ei ole realistista odottaa, ettäasuinpinta-ala kasvaisi 40 neliöön henkeäkohti, sillä kilpailu asunnoista pitää asumis-kustannukset niin suurina, ettei se ole ihmi-sille taloudellisesti mahdollista.

* Helsingin ”ahdasta asumista” ja asumisväl-jyyden vertaamista muihin maihin tulee tar-kastella kriittisesti. Helsinki on kaupungistu-nut viimeiseksi ja asuntokanta on kerrostalo-valtaisempaa kuin muihin Pohjoismaiden pää-kaupunkeihin verrattuna. Täällä on runsaastiyksiöitä. Asumisväljyyden laskutavasta riip-puen saadaan asumisväljyys näyttämään jokoahtaalta tai väljältä. Esimerkiksi asumisväl-jyydeksi voidaan saada jopa 35,5 m2 kun senlaskennassa käytetään asuntoväestölukua eikäväkilukua.

* Asumistason parantaminen voi olla myöstiiviimmän yhteisöllisen asumisen mah-dollistamista. Esimerkiksi rintamamiestalojavoitaisiin muuttaa yhteisöasumiseen sopivak-si. Tällainen asumismuoto on edullista ja sopiiopiskelijoille. Se myös tukee paikallisiden-titeettiä ja paikallisten ongelmien ratkaisua.

Asuntokuntakoko, asuntotyypit* Helsingissä tarvitaan suurempia asuntoja janiitä saadaan vain uudisrakentamisen kautta.Toisaalta ikärakenteen muutos vapauttaa isojaasuntoja.

* Asuntokuntakoko pienenee koko ajan, jotenikärakenteesta johtuva asuntokierto ei ole tar-peeksi nopeaa.

* Tavoitteeksi tulee asettaa suurasuntokuntienosuuden lisääntyminen. Vanhojen rakennus-ten peruskorjauksessa ja uusien pientalojenrakentamisessa pyritään voimakkaasti poisyksipuolisesta pienasuntokuntien lisääntymi-sen kehityksestä, jotta vältettäisiin epätervesosiaalinen rakenne.

* Rakennetun ympäristön kehittämiseksi onkehitettävä tukijärjestelmä omistusasuntokan-nan uudistamisen tueksi. Tällä ei tarkoitetakaupunkikuvan muuttamisen tukemista, vaanasuntokannan pitämistä suosittuna.

* Asuntotyyppivalikoimaa on syytä moni-puolistaa, sillä on asuntoja, jotka eivät istu pe-rinteiseen kerrostalo, rivitalo, omakoti-talojaotteluun.


22

Asumisen kalleus* Tuottamalla kehityskuvan kaltaisia do-kumentteja Helsingin kaupunki itse provosoiasuntojen hintojen nousua ja kallista raken-tamista. On muitakin asuntopoliittisia keinojavaikuttaa alueiden houkuttelevuuteen, kuintäyttää merenlahdet ja rakentaa rannat tehok-kaasti. Kallein ei tarkoita samaa kuin halu-tuin. Meneillään oleva tutkimus asun-toalueiden polarisoitumisesta viime vuosinaantaa ankean kuvan nykyisenkin asuntopoli-tiikan tavoitteista.

* Helsingin asumisen kalleutta pitää pyrkiävähentämään lisärakentamisesta pidättäyty-mällä ja estämällä hintakehitystä kiihdyttä-vien ”houkuttelevien” ja mahdollisesti muustatoiminnasta vapautuvien alueiden (esim. sa-tamat) varaamiseen muuhun kuin virkistys-käyttöön.

* Ajatus, että lisärakentaminen pitää pääkau-punkiseudun hintakehityksen aisoissa onpäälaellaan.

* Tarkoittaako asuntotuotannon lisääminenkalliilla alueilla sitä, että ne halutaan pilata?

* Kalliiden alueiden rakentaminen tarkoittaasitä, että vähävaraisia ei haluta Helsinkiin.

* Pyritään tukemaan valtion toimivallan pii-rissä olevien säätelykeinojen käyttöönottoaasumisen kalleuteen. Yksi keskeinen keinopääkaupungin asuntojen hintojen hillitsemi-seksi on tasapuolinen aluepolitiikka ja asu-misen ja työssäkäynnin mahdollistaminenmuualla kuin Helsingissä.

Segregaatio* Kehityskuvassa tulisi tarkastella myös sosi-aalista kestävyyttä.

* Kehityskuvassa on tuotava paremmin esillesosiaaliset kysymykset kuten asuntotuotannonjakautuminen, syrjäytyminen ja ulkomaalai-set.

* Sosiaalisen asuntotuotannon tasosta pitäähuolehtia. Lisärakentamisen sijaan kaupungintulee vuokrata asuntoja lisää yksityisiltä asun-non omistajilta sekä tarkistaa nykyisten asun-totuotannon tulo- ym. rajojen ajanmukaisuus.Maahanmuuttajien asunto-oloja suunniteltaes-sa tulee pyrkiä yhteistyöhön muiden hallinto-kuntien, maahanmuuttajien ja kaupunginmuun väestön kanssa.

* Vuokra-asumista ei saa luokitella ”sosiaali-seksi asuntotuotannoksi". Aiemmin vuokra-asuminen oli yleistä.

* Maahanmuuttajien asunto-oloja suunnitelta-essa pitää pyrkiä monihallintokuntaiseen yh-teistyöhön sekä yhteistyöhön maahanmuut-tajien ja kaupungin muun väestön kanssa.

* Sosiaali- ja terveyspuolen virkamiehet onotettava mukaan suunnitteluun, sillä heillä onparas näkemys segregaatioon liittyvistä asi-oista.

* Kehityskuvan tavoite ”sijoitetaan sosiaalistaasuntotuotantoa myös keskeisille alueille” saaaikaan sen, että kaikista alueista luodaan sel-laisia, ettei niissä kukaan viihdy.

* Kehityskuvan ilmaus "vältetään syrjemmäs-sä olevia kerrostalolähiöitä" pitää muuttaa "eirakenneta".

* Tulee huomioida viimeaikaisin tutkimustie-to.


23

TYÖPAIKAT JA TOIMITILAT

Työpaikkakehitys* Kehityskuvasta puuttuu kokonaan ”pääkau-punkiseudun työssäkäyntialueen tarkastelu-taso”, jolloin uuden tiiviimmän rakentamisenvaihtoehtoiset sijoituspaikat voisivat olla 50km:n säteellä. Myös liikenteen haittavaikutuk-set ja skenaariot muuttuvat kun perspektiiviämuutetaan työssäkäyntialueen ja vuosiensuhteen.

* Kuntien välisessä kilpailussa Helsingin valt-tina on sen vakaus huolehtia täällä jo olevientoimipaikkojen pysyvyydestä ja vapaana ole-van toimitilatarjonnan monipuolisuus.

* Pääkaupunkiseudulle ei pidä kaavoittaa lii-kaa yritysten toimitiloja. Miksi Helsinkiin pi-tää tulla niin paljon työpaikkoja? Eikö hal-linto- ja koulukaupungin imago riitä?

* Helsingin työpaikkamäärän kasvuun pitääpyrkiä Helsingissä jo olevien työttömien nä-kökulmasta ja tukea heidän työllistymisenvaatimia tilaratkaisuja.

* Kehityskuvassa sanotaan, että Helsingintyöpaikkaomavaraisuus on jo 134,5 % (1996)– eikö tämä jo riitä?

* Helsingin työpaikkamäärää ei pidä kasvat-taa 370 000:nteen eli vuoden 1988 huipputa-soon. On muistettava, että kaupunkisuunnit-telun keinoin pystytään työmarkkinoiden ke-hitykseen vaikuttamaan vain osittain.

* Koska yleiskaavan 1992 jäljiltä on runsaastirakentamatonta toimitilapotentiaalia, ei lisätätätä, vaan tutkitaan, voisiko osasta tätä poten-tiaalia luopua virkistysalueiden hyväksi.

* Helsingin tulee säilyttää ja kehittää moni-puolista elinkeinorakennetta monine toimi-aloineen ja yritystyyppeineen. Kun etätyön li-sääntymiseen varaudutaan osa nykyisestätoimitilakapasiteetista jää käyttämättä. Tuleetukea tieteen, taiteen ja pienyritystoiminnanvaatimia tilaratkaisuja. Kaupungin omien toi-

mitilojen, sairaaloiden, päiväkotien, van-husten palvelukotien jne. kuntoon ja viih-tyisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiotaniin asukkaiden kuin käyttäjien kannalta.

* Miksi telematiikka ja etätyö on rajattu kehi-tyskuvasta pois? Tietotyö ja muiden etätöidenvaikutus muuttoliikkeeseen ja toimitilakapa-siteetin tarpeeseen tulee ottaa huomioon.

Työpaikkojen ja toimitilojen sijainti* Liiketilojen ja asuintilojen sekoittuminen ontaattava. Uusia mahdollisuuksia on esimer-kiksi vanhusten asumisen järjestäminen hissil-lisiin taloihin, joiden alakerrassa on yksityisiäpesuloita, ruokapalvelua tms.

* On vältettävä ”pelonkortteleiden” muodos-tumista. Suuret työpaikkarakennukset asuk-kaiden kulkureiteillä pakottavat auton käyt-töön iltaisin, esimerkiksi Lauttasaaren teolli-suusalueen sekoittumattomat korttelit.

* Pitää tutkia, mitä hyötyä saadaan, jos eienää tehdä erillisiä toimisto-, liiketila- ja teol-lisuusalueita, vaan kyseiset toiminnot sijoi-tetaan asuinrakennusten alimpiin kerroksiin.Pidemmällä tähtäyksellä kaupunkikuva elä-vöityy, asuntoja saadaan lisää ja matkus-tamisen tarve vähenee.

* Työpaikkoja ja asuinalueita ei tule liiaksieristää omiksi alueiksi. Sääli, että satamasiirtyy. Laivojen lastausta oli kiva katsella.

* Toimitilojen hintojen vakaana pysymiseenvaikuttaa mm. etätyön ja etätyökeskusten si-jainti muualla kaupunkialueella kuin ydin-keskustassa. Lähiössä olevien toimitilojen jayritysten kannattavuutta tulee vahvistaa tuke-malla kulutustottumuksia paikallisliikkeidensuuntaan.

* Liikenteen vähentäminen edellyttää, ettätyöpaikat saadaan lähelle.


24

* Työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ete-lärannikolla lisää liikenneongelmia. Suunnit-telualueeksi on otettava koko pääkaupunki-seudun työssäkäyntialue, jolloin voidaan ole-massa olevia raideliikenneyhteyksiä hyödyn-täen saada valtakunnallisen alueiden käytönkannalta tasapuolisempia tiheän asutuksenkeskuksia. Nyt luodaan kasvupohjaa kym-meniksi vuosiksi. Pitää päättää, missä tiheäasutus ja yritystoiminnan laajeneminen onmyös 50 vuoden päästä.

* Helsingin tulee huolehtia keskustan työ-paikka-alueiden kehittämisestä, mutta niitä eisaa arvostaa suhteettomasti yli muiden alu-eiden. Pitää tutkia uuden, liike- ja työpaik-kaelämältään vireän keskustan luomista ydin-keskustan ulkopuolelle. Vajaakäytössä ole-vien toimitilojen vuoksi uusia laajennuksiakeskustan toimitiloille ei tarvita.. Osa kes-kustan toimipaikoista voitaisiin siirtää hyvienjoukkoliikenneyhteyksien päähän muualle.

* Tuetaan lähiöissä olevien toimitilojen jayritysten kannattavuutta tukemalla paikallisiakulutustottumuksia paikallisliikkeiden suun-taan.

* Työpaikkojen saaminen kauemmaksi kes-kustasta on hyvä asia, mutta asunnoille sopi-via tontteja ei saa varata pienteollisuudelle janäin asuntorakentamista pakotetaan viheralu-eille.

* Pääteiden varsille kannattaa sijoittaa liike-ja toimistorakennuksia, sillä ne toimivat te-hokkaana meluesteenä asutukseen päin.

* Raideliikenteen varsille ei pidä rakentaaasuntoja, vaan liiketaloja ja toimistotiloja,koska näin parannetaan kaupunkikuvaa ja ly-hennetään työmatkoja. Toimistorakennuksetrakennetaan valliksi asuinalueiden ja väylienväliin.

* Toimitiloja on kaavoitettava varsinkin itäi-sen ja koillisen suurpiirin raideyhteyksien ää-reen (vertaa suurpiirien työpaikkaomavarai-suus ja työttömyys).

* Teollisuutta voidaan sijoittaa Kehä III:n ul-kopuolelle.

* Teollisuudelta vapautuville alueille voidaanrakentaa asuntoja.

* Ei saa liikaa muuttaa vanhoja pienteol-lisuuden ja korjaamojen käytössä olevia talojaasuinrakentamiseen, koska niiden on tärkeäsäilyä lähellä käyttäjiä. Nämä yritysmuodottarvitsevat edullisia tiloja pystyäkseen toimi-maan.

ENERGIALAITOKSET JA VARI-KOT

* Velvoitevarastointien siirtyessä kantakau-pungista, tulee tutkia alueiden merkitsemistävirkistyskäyttöön. Kantakaupungin lämpö-voimalaitosten alueet tulee suunnitella erityi-sen huolellisesti: Koska tarvetta lisärakenta-miselle ei ole, vältetään tarpeettomasti ”aja-masta” laitoksia pois vakiintuneilta paikoil-taan kantakaupungista. Jos siirrot ovat tar-peellisia, muista syistä kuin siitä, että niitätarvitaan asuinrakentamiseen, luotettavilla ta-hoilla tulee selvittää siirtojen todelliset kus-tannukset. Laitosten siirtyessä selvitetäänmahdollisuudet rakennusten uusiokäyttöönomilla paikoillaan ja esim. kulttuurikeskustenperustamiseen niihin.

* Pitää pyrkiä eri voimalaitosten roolin sel-keyttämiseen seututasolla.

* Varikkojen tarvitsemasta tonttialasta neuvo-tellaan niistä vastaavien hallintokuntien ja va-rikkoalueiden lähialueilla asuvien kanssa. Mi-käli alueita pienennetään, tulee huomioidaalueilla mahdollisesti olevat vanhat, vaikka eivälttämättä rakennustaiteellisessa mielessä ar-vokkaat rakennukset ja niiden säilyttäminenkaupunkilaisille tuttuina maamerkkeinä. Alu-eiden uutta käyttöä suunniteltaessa otetaanhuomioon alueiden ympäristön avaruutta li-säävä merkitys ja pyritään sen säilyttämiseen.Myös mahdollisuudet alueiden varaamiseksivirkistyskäyttöön tai esim. tiede- tai taidekes-kuksiksi selvitetään.


25

PALVELUT

* On selvitettävä, mitä asuntorakentaminenmerkitsee julkisten palvelujen rakentamis-tarpeelle ja alueen kaupallisten palvelujentarjontaan. Palveluilla voidaan lisätä asuin-alueiden houkuttelevuutta. Pitää sijoittaa erielämänvaiheessa olevia ihmisiä samaan paik-kaan, näin vältetään palveluihin kuten päivä-hoitoon kohdistuvia paineita. Y-tonttivarantoapitää jättää tulevaisuuteen. Kaupunki rakentuuhitaasti ja tarpeet muuttuvat ajan kuluessa.

* Paikalliset ostoskeskukset ovat hätää kärsi-mässä. Yleiskaavasuunnittelussa pitäisi ottaaperiaatetasolla kantaa siihen, miten olemassaolevia liikekeskuksia kehitetään. Lähiöidenostoskeskukset ovat parhaimmilla paikoillausein hyvien liikenneyhteyksien varrella. Neon rakennettu varsin alhaisella tehokkuudella.Taantuvat liikekeskukset lisäävät kauppa-asiointiliikennettä. Lähipalvelujen runsau-desta ja kilpailukyvystä on pidettävä huoliluomalla asuinalueille hyvä jalankulkuym-päristö sekä runsaat lähiharrastusmahdol-lisuudet.

* Myös vanhoilla asuinalueilla tulisi säilyttääperuspalvelut, koska niiden hiipuminen näi-vettää ja yksipuolistaa asuinympäristöä.

* Vanhojen lähiöiden maineenpalautus ontärkeää. Niihin voisi sijoittaa tasokkaita kou-luja, joiden ansiosta lähiönuoriso pysyisi ko-tilähiössään.

* Pikkukauppojen ja palvelujen katoaminenon huolestuttavaa.

* Yleiskaavatyöstä on unohdettu päivähoito,koulut ja sosiaaliset kysymykset ylipäätään.

* Uudisrakennuksiin pitää kaavoittaa kivijal-kamyymälöiden lisäksi vanhusten asuinyh-teisöjä ja lastentarhoja.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖNSUOJELU

* Käydään läpi yleiskaava 1992:n rakennus-suojelutavoitteet. Siihen lisättäväksi tulisivatainakin historialliset puistot, modernit raken-nukset ja kaupunkikuvallisesti tärkeät mai-semakohdat sekä muut ympäristökokonaisuu-det.

* Esteettisesti arvokasta vanhaa rakennus-kantaa ei saa enää hävittää. Rakennusten pur-kaminen on alistettava julkiselle keskus-telulle.

* Kun vanhaa rakennuskantaa esitetään pu-rettavaksi, pitäisi hankkeesta julkistaa kau-punkikuvallinen monimuotoisuusanalyysi, jo-ka sisältäisi värikuvat näkymistä ennen ra-kennuksen purkamista sekä suunnitellun uu-disrakennuksen valmistuttua.


26

YMPÄRISTÖNÄKOHDAT

* Ympäristönäkökohtia ja Helsingin laajaaluontoinvestointiaineistoa ei ole otettu huo-mioon riittävästi yleiskaavan valmistelu-aineistossa. Tarvitaan alan asiantuntijoidenselvityksiä siitä, miten suunnitelmien mukai-nen rakentaminen vaikuttaisi luonnon moni-muotoisuuteen Helsingissä. On selvitettävämatalikkojen täyttämisen vaikutukset meri-ekosysteemeihin.

* Yleiskaavavalmistelussa ei ole luonnon mo-nimuotoisuutta huomioitu juuri lainkaan. Vi-heralueet ovat keskeisiä luonnon moni-muotoisuuden ylläpitäjiä Helsingissä. Yleis-kaavan kehityskuvan tavoitteissa on mai-nittava luonnon monimuotoisuuden säilyt-täminen. Näin siinä on yhteensoveltuvuuttaHelsingin ympäristöohjelman ja kansainvä-listen sopimusten kanssa. Entisten luon-toalueiden ja luonnonrantojen ”tilalle” raken-netut puistoja viherverkostot eivät (kaupun-kiluontona) lisää luonnon monimuotoisuutta.”Villejä” luontoalueita ei voi korvata ra-kennetuilla virkistysalueilla.

* Luontoalueiden arvoja on selvitettävä ja tu-lokset on huomioitava yleiskaavassa. Läh-tökohtana tulisi olla, että arvokkaiden luonto-alueiden luonnetta ei muuteta. Näitä alueita eimyöskään saa pienentää tai pirstoa niin, ettäniiden eliömaailman säilyminen vaarantuu.

* Kehityskuvassa tulee kiinnittää huomiotaHelsingin ja Itämeren kannalta erittäin vai-keisiin ympäristökysymyksiin, joiden rat-kaiseminen jälkipolvien hyväksi ei ole mah-dollista kasvua (asukkaiden, liikenteen, ympä-ristöongelmien, rakentamisen) kiihdyttävilläsuunnitelmilla.

* Suunnitelmista pitää tehdä ympäris-tövaikutusten, sosiaalisten vaikutusten sekäterveydellisten vaikutusten arviointi ulkopuo-lisella, mahdollisesti maamme ulkopuolisellaarvioitsijalla.

VIHERALUEET JA PUISTOT

* Kehityskuva 1999 antaa hyvin ristiriitaisenkuvan Helsingin kaupungin suhteesta viher-alueisiin. Suurin ristiriita on merellisen ym-päristön säilyttämisen ja tehorakentamisen pe-riaatteiden välillä. Uusi tehorakentaminen ko-vine asukasmäärän kasvutavoitteineen edel-lyttää viheralueiden lisäämistä niiden supista-misen sijasta. Viheralueiden määrätavoiteasukasta kohden pitää olla edelleen kohtuulli-sen kokoinen.

* Viheralueiden määrästä ja laadusta tuleekäydä laajaa keskustelua kaupunkilaisten jakaupungin viherosaston sekä ympäristökes-kuksen kanssa viherosaston metsänhoitosuun-nitelma huomioon ottaen. Mikäli jokin mini-miraja viheralueiden määrälle asukasta kohtihalutaan asettaa, sen tulee olla riittävän kor-kea.

* Viheralueiden pelastamiseksi on yleiskaa-vassa otettava aikaisempaa lujempi ote niin,että ne ovat kyllin laajoja, pysyvät terveinä jaettä jatkuvuus alueelta toiselle suojellaan.Ekologisessa mielessä tarvitaan riittävän laa-joja ja yhtenäisiä viheralueita turvaamaan la-jien liikkuminen, leviäminen ja menestyminenTulee jatkaa seutukaavan perinnettä.

* Puistot kuuluvat Helsinkiin ja ne ovat tär-keitä kaupunkikuvalle. Helsingin vihreä jaavara luonne on säilytettävä.

Viheralueet− ovat tärkeitä Helsingin identiteetille, imagolle

ja kaupunkikuvalle,− ovat ihmisille tärkeitä, niihin ollaan kiintyneitä

ja niillä on hyvä vaikutus esimerkiksi mielen-terveydelle,

− suovat hiljaisia paikkoja, joissa voi rentoutuarauhassa vastapainoksi vilkkaalle kaupunki-elämälle,

− toimivat tuulensuojina, luonnollisina meluval-leina ja suojavyöhykkeenä liikenteelle, sitovatpölyä ja saasteita.

− ovat kaupungin keuhkot ja niiden merkitys il-man puhtaudelle on suuri.


27

* Olemassa olevat viheralueet tulee suojella janiitä tulee kehittää yhteistyössä alueen asuk-kaiden kanssa. Virkistys- ja viheralueita eitule ottaa rakentamiskäyttöön.

* Viheralueiksi tulee osoittaa vihersormet,niitä yhdistävät poikittaislinjat sekä rannat.Näiden alueiden kehittämisessä tulee olla tii-viissä yhteistyössä kaupungin rakennus-viraston viherosaston kanssa.

* Kaikki viheralueet, joilta on yhteys laa-jempiin viheraluekokonaisuuksiin, tulee säi-lyttää. Virkistysalueet ja puistot ovat erityisentärkeitä tiiviisti rakennetuilla alueilla. Tule-vaisuuden näkymä ei saa olla sellainen, ettäasukkaat joutuvat autolla jahtaamaan luon-nonrauhaa satojen kilometrien päästä.

* Täydennysrakentaminen ja lähiluonnonsäilyttäminen ovat ristiriidassa keskenään. Josvanhojen kaupunginosien ”aukkopaikat” ja”joutomaat” rakennetaan täyteen, ei mitäänlähiluontoa enää jää. Lähiviheralueita käyttä-vät erityisesti vanhukset, lapset ja muut sel-laiset ihmiset, jotka eivät pääse kauempanaoleville viheralueille. Väestön ikääntyminenlisää lähiviheralueiden tarvetta. Arkiympäris-tössä myös autottomilla tulee olla mahdolli-suus elävään luontokokemukseen.

* Suunnittelussa tulee huomioida maisemalli-set arvot ja pyrkiä korostamaan niiden oma-leimaisuutta. Asukkaiden ikkunasta nykyisinavautuvat näkymät tulee säilyttää tai jopa pa-rantaa. Tulee huomioida, että asuntoihin jatoimitiloihin tulee riittävästi valoa.

* Otettaessa virkistysalueita rakentamiseen,kasvaa paine jäljellä olevilla alueilla. Aluei-den käyttösuunnitelmaluonnoksessa on raken-tamisalueiksi otettu runsaasti viheralueita,joilla on merkittävä virkistysarvo sekä alueita,jotka ennemminkin soveltuisivat suojelu-alueiksi.

* Yleiskaava 92:ssa vahvistetut viheralueet onsäilytettävä. Lisäksi tulee tutkia joidenkinmuuhun käyttöön osoitettujen alueiden

muuttamista virkistyskäyttöön esimerkiksiKeskuspuiston laajentamista ratapihoille.

* Luonnonsuojelualueiden suojavyöhykkeetolisi hyvä merkitä yleiskaavaan, jotta ne eivätjää rakentamisen puristuksiin.

* Yhtään tärkeää luontoaluetta ei saa enää tu-hota. Luonnonkallioita ei saa tuhota, koskauusia ei voida tehdä.

* Päiväkotien, koulujen ja lapsivaltaisten alu-eiden pihojen ja puistojen suunnittelussa tuleejättää myös monimuotoisempaa luontoa jaseikkailumaastoa tutustuttavaksi ja koetta-vaksi.

Kehityskuvassa mainitut ”lähes olemat-toman käytön viheralueet”:

− Vaikka ne eivät ole aktiivisessa virkistyskäy-tössä, niillä voi olla merkittävä kaupunkikuval-linen, maisemallinen tai ekologinen merkitys.

− Ne voivat olla tärkeitä lapsille, nuorille, ympä-röiville kouluille tai päiväkodeille.

− Niiden vähäinen virkistyskäyttö voi johtua nii-den huonosta kunnosta.

− Osa näistä alueista tulee rakentaa puistoksi taiviheralueeksi ja osa tulee jättää luonnontilai-seksi.


28

Keskuspuisto* Keskuspuistoon tulee liittää myös ne alueet,jotka virkistyskäytön myötä ovat tulleet miel-letyiksi siihen, vaikka ne eivät osayleiskaa-vassa siihen kuuluisikaan. Kaikkea rakenta-mista, myös teknistä, tulee välttää. Keskus-puiston ainutlaatuista merkitystä pitää tukeakaikin mahdollisin keinoin. Keskuspuistotyö-ryhmän kokoonpanoa pitää laajentaa kansa-laisjärjestöjen suuntaan.

* Keskuspuisto on suojeltava kokonaan,muuten sitä on helppo nävertää pikkuhiljaa.

* Keskuspuistoa ei saa millään perusteellakaavoittaa rakennuskäyttöön. Puisto on kokopituudeltaan asukkaiden elintärkeä lähilenk-keilyalue, jonka kuormitus asutuksen lisäänty-essä on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa lisääKeski-Pasilan ja Ilmalan lisärakentamisenmyötä.

* Keskuspuisto on tärkeä ulkoilualue. Sielläon mukava lenkkeillä, sienestää ja marjastaa.Lapset voivat tutustua luontoon ja metsään.Alue on satojen tuhansien helsinkiläistenulottuvissa kävely- tai pyöräilymatkan päässä.Sinne pääsee hyvin ilman omaa autoa. Alueon käytettävissä silloinkin, kun on vähän va-paa-aikaa. Talviaikana Paloheinä on ehkämaailman käytetyin hiihtoalue. Keskuspuistolisää liikenneturvallisuutta, kun kevytliiken-teen ei tarvitse kohdata autoliikennettä.

JokilaaksotKeravanjoen ranta tulee kokonaan säilyttäärakentamattomana. Sen arvoja ovat hienotmaisemat ja monimuotoisuus. Alueella on to-della suuri merkitys virkistysalueena.

Vantaanjokilaakso tulee säilyttää rakenta-mattomana, koska rannat ovat luonnon lasten-huoneita eli ekologisesti tärkeitä alueita. Joen-varret ovat myös kulttuurihistoriallisesti tär-keitä paikkoja. Helsingin syntykoti sijaitseesen varrella.

Mätäjoen laakso tulee säilyttää rakentamat-tomana virkistysalueena.

Kansallinen kaupunkipuisto* Yleiskaavassa tulee selvittää uuden ra-kennuslain mukaisen kansallisen kaupunki-puiston perustamista Helsinkiin huomioidenpoliittisten päättäjien antama evästys, jonkamukaan Keskuspuiston tulisi siihen ainakinkuulua.

* On huolestuttavaa, että pääkaupunkiseudunranta- ja viheralueet häviävät nopeasti ja rap-peutuvat samanaikaisesti, kun niiden tarve jaarvostus ovat selvässä kasvussa. Yksi vah-vimmista keinoista säilyttää ja ylläpitää alu-een vielä olemassa olevia luontoja kult-tuuriarvoja on kaupunkipuistoketjun perus-taminen seudulle. Kokonaistavoitteena tuleeolla koko seuturannikon mittainen kansallinenkaupunkipuistoketju, jossa saari- ja ranta-alueet säilytetään yleisessä käytössä ja jostatyöntyy viherkäytäviä kaupunkirakenteen si-sään.

* Luonto- ja kulttuuriarvot on turvattava Es-poon, Helsingin, Vantaan ja Kirkkonummenyhteisellä kansallisella kaupunkipuistolla, jotatäydentävät jokilaaksot. Puisto varmistaa pää-kaupunkiseudun keskeisen ja leimallisen ar-von – luonnonmukaisten rantojen – säilymi-sen. Suomella on Euroopan kaunein pääkau-punkiseutu, jossa asutus, meri ja metsä lomit-tuvat ainutlaatuisella tavalla. Mereltä tulijaatervehtivät peruskalliosaaret, joiden taakse onrakennettu pääpiirteissään yhä luonnon luo-man rantaviivan kumppaneiksi. Lukuisat me-renlahdet peilailevat asutuksen lomassa. Es-poonlahti ja Vanhankaupunginlahti ulottuvatmyös syvälle seudun historiaan, sillä Espoo jaHelsinki perustettiin näihin lahtiin yhä vanhankulttuuri- ja luonnonmaiseman lomitse laske-vien Vantaan- ja Espoonjoen huomaan. Yh-teyden maamme suuriin metsiin luovat Hel-singin ja Espoon keskuspuistot. Yhteinenkansallinen kaupunkipuisto mahdollistaaluontevan liikkumisen viherväyliä pitkin kun-nasta toiseen. Kaupunkipuisto turvaa kaava-ratkaisuja paremmin korvaamattomien luonto-ja kulttuurikokonaisuuksien säilymisen.


29

* Jo hyvään alkuun saatua Helsinki-puistonsuunnittelua tulee jatkaa niin nopeasti, että sevoitaisiin huomioida jo uudessa yleiskaavas-sa. Helsinki-puistoa tulee pitää minimi-tavoitteena, jonka rinnalla on aloitettava Hel-singin läntisten lahtien ja rantojen (Töölön-lahti – Seurasaarenselkä – Laajalahti – Lehti-saarenselkä) suunnittelu siten, että perustaksiotetaan kaupunkipuistotavoite rakentamis- jatiivistämistavoitteen sijaan. Itäisen Helsingin,erityisesti Vuosaaren, rakentaminen on kas-vattanut alueen asukaslukua samanaikaisestikun virkistysalueet ovat vähentyneet. Vartio-saaren - Kallvikin – Uutelan alue saarineen onehdottomasti turvattava itäisen Helsinginasukkaiden luonto-, virkistys-, ja ulkoilu-alueiksi laajentamalla Helsinki-puistoa itään.

* Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit täyt-tävä puistoalue voitaisiin muodostaa alkaenLapinlahden sairaala-alueelta, käsittäen Hie-taniemen hautausmaat, Hietaniemen hiek-karannan, Taivalsaaren, Sibeliuspuiston, pää-ministerin ja presidentin asunnot, Seura-saaren, Meilahden ranta- ja huvila-alueet jaMunkkiniemen rannan Taivallahdella, jostaalue jatkuisi Espoon viher- ja vesialueisiin.Tämä alue liittyisi Hesperian esplanadin kaut-ta pohjoiseen, käsittäen Töölönlahden molem-mat rannat, muuttuen Keskuspuistoksi Laak-son kentän jälkeen. Idässä alue liitetäisiin sil-lalla tai tunneleilla Tokoinrantaan, Kaisanie-meen ja Alppilaan.

* Helsingin ainutlaatuinen rannikko tarvitseeturvakseen ja kehittyäkseen kaupunkipuisto -statuksen. Helsinkiin tulisi muodostaa sekämetsällinen että merellinen kaupunkipuisto,jotka edustavat hyvin sen luonnetta ja tarjoa-vat asukkaille monipuoliset virkistys-mahdollisuudet.

Ehdotuksia alueista kansalliseksi kaupun-kipuistoksi:

− Keskuspuisto− Kivinokka− Vantaanjoen varret− Kartanomiljööt (Kumpula, Pukinmäki, Tuo-

marinkylä, Herttoniemi)

Ehdotuksia alueista merelliseksi kaupunki-puistoksi:

− Vuosaaren niemet− Vartiosaari− Villinki− Itä-Jollas− Hevossalmi− Kruunuvuori− Mustikkamaa− Korkeasaari− Suomenlinna− Kaivopuisto− Harakka− Pihlajasaari− Melkki− Lauttasaaren kärjet− Koivusaari


30

RANNAT, SAARET JA MERENTÄYTÖT

Rannat* Helsingin merellisyyttä, saaristoa ja luon-nonmukaisia rantoja sekä niihin liittyviäluonto- ja kulttuuritekijöitä tulee arvostaa jayleiskaava 2002:n asiakirjoissa esitettyihinlukuisiin luonnoltaan ja maisemiltaan sekäkulttuuriympäristöltään arvokkaiden uhan-alaisten rantojen rakennuskohteisiin on otet-tava kielteinen kanta. Rannikon ja saaristonolosuhteet edellyttävät pitkällä aikavälilläsiellä jo asuvien ja muiden kaupunkilaistenkulkuyhteyksien ja muiden palveluiden tur-vaamista. Nämä alueet eivät kestä sellaisia ra-kentamispaineita, joita yleiskaava 2002:nvalmisteluaineistossa on esitetty.

* Helsingin merellistä kaupunkikuvaa ei olesyytä rikkoa. Harkitsemattomalla lisäraken-tamisella voidaan menettää puhtaan, raikkaan,merellisen pikkukaupungin viehättävä ole-mus. Täyttömaat ja rantarakentaminen ovatosa uutta kehityskuvaa, vaikka kaupunginasukkaiden arvomaailmassa rannat ovat Hel-singin tunnuspiirteitä, joita pitäisi ensisijaises-ti vaalia.

* Helsingin rikkaus ovat rantamaisemiinkuuluvat saaret, luodot, niemet ja lahdet sekähiukan suuremmat vesialueet selkineen. Ran-ta-alueittemme arvoa nostaa niiden moni-puolisuus, kasvillisuus sekä eläimistö. Luon-non muovaama rantaviiva, pinnanmuodot jarantojen maaperä mm. paljas peruskallio, ovatainutlaatuisia aarteita, jotka tulee säilyttää tu-leville sukupolville. Helsingin rantojen kal-taista merellistä ympäristöä ei löydy muistaSuomen tai Euroopan pääkaupungeista.

* Rannat tarjoavat ihailtavaksi monia erilaisiamaisematyyppejä, avomerestä aina jokimaise-maan. Luodot, saaret, niemet ja lahdelmatantavat monipuolisia mahdollisuuksia virkis-täytymiseen. Veneily, purjehdus, purjelautai-lu, soutu, melonta, uinti ja kävely ovat suo-sittuja vapaa-ajanviettotapoja. Suuri osa kau-

punkilaisista nauttii luonnosta asuinympäris-tössään.

* Rantojen rakentaminen heikentää Helsinginviihtyisyyttä koko kaupungin mittakaavassa,koska niiden rakentaminen yksityistää rantojaja ryöstää merellistä maisemaa.

* Vetovoimatekijöitä kuten rantoja ei tulemetropolikehityksessä tuhota vaan niitä pitäävaalia. Rantatontteja ei jatkossa riitä luovillenouseville kyvyille, sisällöntuotanto elää yl-lätyksellisyydestä ja villistä vapaudesta – eikeskiluokkaisesta rivitalokulttuurista.

* Rannat tulee varata ainoastaan ulkoilu- javirkistyskäyttöön arvottaen ne samalla tär-keiksi kaupunkikuva- ja maisematekijöiksiHelsingissä.

* Kehityskuvan periaate, ”merellistä ulkoilu-käyttöä parannetaan ja helpotetaan”, on erit-täin kannatettava. Periaatteen vastaisesti alu-eiden käyttösuunnitelmassa rakentamiseen onosoitettu paljon luonnontilaista merenrantaa.Kehityskuvaluonnoksessa tulisi ottaa lujastikantaa rantojen rakentamattomuuden ja mai-sema- ja kulttuuriperimän jälkipolville siirtä-misen puolesta.

* Kaupungin merimaisemien laajaa näkyvyyt-tä tulee vaalia kaupungin keskeisenä mat-kailunähtävyytenä ja asukkaiden viihtyvyyttälisäävänä tekijänä. Merimaisemia ei saa peit-tää uusilla rakennusmassoilla. Näkymät me-relle on säilytettävä. Jos rannoille rakenne-taan, pitää rakentamisen olla matalaa ja nä-

Luonnontilaiset rannat

− ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta,− ovat ekologisesti tärkeitä,− ovat arvokasta luontoa, sillä siellä on erityistä

kasvillisuutta ja linnustoa,− ovat tärkeitä, koska kasvillisuus toimii luon-

nollisena tuulensuojana ja sitoo ravinteita suo-jaten siten vesistöjä rehevöitymiseltä,

− ovat maisemallisesti ja kaupunkikuvallisestiarvokkaita,

− ovat virkistysalueina tärkeitä,− ovat tärkeitä matkailun kannalta.


31

kymien väljiä. Rantakaistaleet pitää jättäämahdollisimman leveiksi. Miksi Helsinginpitää kasvaa merelle päin? Miksi kasvua eivoi suunnata ”metsiin”?

* Rannat ja saaret ovat oleellinen osa pääkau-punkiseudun merellistä maisemaa sekä man-tereelta että mereltä päin katsottuna. Luon-nontilaiset rannat ovat jo nyt harvinaisia kau-punkilaisten ylpeyden aiheita. Rantoja on ra-kennettu niin pitkälle, että rannoille pääsy onvaikeutunut ja rantamaisema on paikallisestiturmeltunut. Merentäytöistä ja rantoja sulke-vasta rakentamisesta on luovuttava ja nykyistärantaviivaa ei saa muuttaa. Erityisen arvok-kaita ovat vielä pääasiallisesti luonnon-tilaisina säilyneet rannat ja saaret. Sen sijaan,että uutta asutusta ohjattaisiin rannoille ja saa-rille, tulisi parantaa kaupunkilaisten pääsyäniille. Jo tehdyillä täytöillä turmeltuneet ran-nat tulisi kunnostaa ja luonnonmukaistaa.

* Rakentaminen raskaasti alkuperäisestä mai-semasta ja maastosta lainkaan välittämättä onpaitsi ekologisesti tuhlailevaa ja taloudel-lisesti kallista myös kaupunkisuunnittelul-lisesti virhe, jota luultavasti tullaan katumaan.

* Pilaantuneet ranta- ja vesi-alueet tulee kun-nostaa laadukkaiksi virkistysalueiksi.

* Yleiskaavaehdotuksessa ehdotettujen raken-tamisalueiden joukossa esiintyy sellaisia me-renrantatyyppejä, jotka luonnonsuojelulain(1997) mukaan on otettava maankäytönsuun-nittelussa huomioon.

* Rannat ovat luonnonmukaisina kaupunki-laisten käytössä monin verroin arvokkaampiakuin rakennettuina. Onko varaa huonontaanykypäivän asukkaiden ympäristöä? Massiivi-sesta rantarakentamisesta on kestävä kehityskaukana. Luontoalueita emme saa enää kos-kaan takaisin.

* Helsingin kaupunki on viime vuosina kiitet-tävästi kunnostanut ja rakentanut ranta-alu-eitaan. Uusista hyvistä rannalle toteutetuistaasuntoalueista on erinomaisia esimerkkejä:Ruoholahti, Pikku-Huopalahti, Herttoniemen-

ranta, Vuosaari ja Arabianranta. Kaikille näil-le alueille on yhteistä, että ne parantavat ra-kentamista edeltänyttä tilannetta. Tällaisiaalueita on Helsingissä vieläkin asuntokäyt-töön otettavaksi esimerkkeinä Jätkäsaari,Sompasaari ja Laajasalon öljysatama-aluekin.Sen sijaan alueiden käyttösuunnitelmaehdo-tuksessa esitetyistä monien luonnontilaistenrantojen, saarien ja salmien täyttämistä ja ra-kentamista tulee ehdottomasti luopua. Helsin-gin merellinen sijainti on ainutlaatuinen. Sensuomat virkistäytymismahdollisuudet tuleeturvata kaikille helsinkiläisille.

Saaret

* Yleiskaavan tarkistustyön periaatteena tuleeolla nykyisten saarien säilyttäminen saarina,niitä ei rakenneta, vaan ne varataan kaupunki-laisten yhteiseen ja yleiseen käyttöön. Santa-hamina voisi olla ainoa poikkeus tästä. Peri-aate tarkoittaisi sitä ,että saarien muuttami-sesta niemiksi (mm. Hatut ja Lammassaari)laajentamisesta rakennusmaaksi (mm. Raja-saari ja Koivusaari) tai rakentamisesta (Var-tiosaari) luovutaan lopullisesti.

* Helsingin saaristo pitää säilyttää kaupunginasukkaiden virkistyskäytössä ja kehittää senkäyttöä tässä tarkoituksessa. Esimerkiksi Tuk-holma on ymmärtänyt saaristonsa merkityk-sen asukkailleen ja turisteille.

* Saaret hyvien julkisten veneyhteyksien pää-hän ja virkistyskäyttöön. Saaret ovat Helsin-gin se jokin, upein rikkaus. Saaret ovat mah-tavia virkistysalueita ja siksi niille pitää kaik-kien päästä. Saarille ei ole järkevää rakentaaasuntoja, koska liikenteen järjestäminen niilleon vaikeaa.


32

* Saarten käyttötarkoitus voi vaihdella elisaarten profiloitumista tulisi kehittää. Saartenvirkistyskäytön kehittäminen tulee tapahtuakunkin saaren ominaispiirteitä kunnioittaen.Jokaiseen saareen ei tarvita rakennettuja vir-kistyspalveluja, vaan käyttö voi olla retkei-lyllisempää.

Meren täytöt

* Asutuksen tulisi laajentua pohjoiseen, eietelään meren päälle.

* Kasvuun ei kannata varautua suurille täyt-tömaille perustuvilla ratkaisuilla, sillä kasvunjäädessä toteutumatta luontoon on kosketturajulla tavalla perusteettomasti.

* Jos meren täytöt ovat aivan välttämättömiä,on täyttöalueet sijoitettava jo aiemmin täytet-tyjen alueiden lisämaaksi – ei missään tapauk-sessa luonnontilaisille rannoille ja matalillemerialueille, jotka ovat meren ekologian jamaiseman kannalta meren rikkaimmat alueet.Ainakin Koivusaaren, Lauttasaaren eteläkär-jen ja Laajasalon öljysataman eteläpuolentäyttöalue-esitykset on ehdottomasti poistet-tava kaavasta. Kantakaupungin alkuperäisestärantaviivasta ei ole jäljellä kuin muutamiakymmeniä metrejä. Täyttömaiden ranta-alueetovat luonnottoman tasaisia, kun taas luon-nolliset korkeuserot luovat edellytykset asuk-kaiden ja ympäristön kannalta ilmeikkäälle javaihtelevalle kaupungille. Elottomia kivi- taibetonipenkereitä ei enää tarvita. Tavoitteenapitää olla vanhojenkin täyttöalueiden rantavii-van luonnonmukaistaminen rantojen ja niidenedustojen loiventamisella, suoraviivaisuudenpoistolla sekä kasvillisuusvyöhykkeen luo-misella.

* Kauniin, viihtyisän merenrannan täyttä-minen ja täyttömaan päälle rakennettava kor-kea talomuuri edustavat 70-lukulaista ajattelu-tapaa: maisemallisesti parhaat paikat raken-netaan, vaikka ne tulisi päinvastoin säilyttääluonnontilaisina nopeasti kasvavassa ja tiivis-tyvässä suurkaupungissa, jossa asukkaat kipe-ästi tarvitsevat henkireikiä.

* Mahdollinen lisätäyttö tulee suunnitellahuolellisesti.


33

LIIKENNE JA LIIKKUMINEN

Yksityisautoilu ja joukkoliikenne* Esitetyt liikenteen ennusteet ja suunnittelupohjautuvat yksityisautoilun tukemiseen, silläjoukkoliikenteen suhteellisen osuuden säily-minen tarkoittaa yksityisautoilun lisääntymis-tä. Joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseenolisi otettava kunnianhimoisemmat tavoitteet.Yleiskaavassa on varauduttava myös siihen,että liikkumistavat voivat muuttua "parem-paan" suuntaan.

* Suunnittelun tavoitteeksi pitää ottaa hen-kilöautoilun väheneminen, sillä autoilu hei-kentää kohtuuttomasti Helsingin viihtyisyyttäja turvallisuutta. Suuri enemmistö on ainaliikkunut muilla kulkuvälineillä kuin henkilö-autolla.

* Lisääntyvää joukkoliikennemyönteistä il-mapiiriä tulee vahvistaa joukkoliikennettäsuosivin liikennejärjestelmin. Joukkoliiken-teen suhteellista osuutta ajetuista ajoneuvo-matkoista tulee lisätä. Se on tärkeää, koskanäin seudun liikkumisolosuhteet pysyvät koh-tuullisena ja ilmanlaadulle asetetut tavoitteetvoidaan saavuttaa. Valtion rahoitusosuuttajoukkoliikenteen parantamisessa pitää pyrkiänostamaan. Raideliikenteen suuriin investoin-teihin ei tule edes suunnitelmatasolla ryhtyäennen rahoituksen selviämistä.

* Yksityisautoilun kasvua voidaan hillitäjoukkoliikennettä kehittämällä, sen houkut-tavuutta lisäämällä ja suosimalla sille sopivaakaupunkirakennetta. Kaupunkiseutu voi ra-kenteellaan minimoida fossiilisten polttoai-neiden kulutusta. Metropolin etu on julkisessaliikenteessä. Sen suuret liikennevirrat voidaanhoitaa sähköisin liikennevälinein. Sen on ol-tava muodoltaan kompakti ja se tarvitsee ko-koansa vastaavan selkeän liikenneverkon.

* Erityisesti Kehä I:n sisällä pitää satsatajoukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen ke-hittämiseen. Niukat voimavarat on satsattavasinne, mistä niille saadaan suurin hyöty, eli

joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehit-tämiseen.

* Raideliikennettä tulee tehostaa ja liityntälii-kennettä kehittää. Liikenteen tulisi perustuajulkiseen liikenteeseen.

* Mikäli liikennealueita supistuu käytöstä, tu-lee näiden alueiden soveltumista tutkia virkis-tyskäyttöön tai maisemallista avaruutta tuo-vaan käyttöön.

* Kehityskuvan arvio autottomien ruokakunti-en vähentymisestä on ristiriitainen väestönikääntymisen kanssa.

* Helsinki voi vaatia lähikuntia parantamaanomaa Helsinkiin suuntautuvaa joukkolii-kennettään, jolloin yksityisautoilun vähenty-essä pysäköintitilanne keskustassa helpottaa.

* Julkinen liikenne on hyvin järjestetty. Sennopeuttamiseksi tulisi selvittää bussien ja rai-tiovaunujen automaattinen tunnistusjärjes-telmä, jotta turhalta liikennevaloissa seisomi-selta vältyttäisiin.

Kevytliikenne* Kehityskuvasta on unohtunut kevytliikennekokonaan pois.

* Keskustaan olisi saatava kattava kävely- japyöräilyverkosto esimerkiksi katkaisemallahenkilöautoilta läpikulkumahdollisuuksia.Pyörätieverkostoa voisi lisätä rautateiden var-silla.

* Pyörillä pitäisi olla on oma, korkeuden javärityksen osalta jalkakäytävästä ja muustaajoradasta selvästi erottuva kaistansa.

* Keskustassa jalankulku on vaikeutunut pyö-räteiden rakentamisen tai erottamisen vuoksi.Pyörätiet eivät ole keskustassa niin tarpeelli-sia, jos autojen ajonopeudet on pudotettu 20 –40 km/h. Pyörä kuuluu ajoneuvojen joukkoon.


34

* Lasten tarpeet pitää huomioida esimerkiksikevyen liikenteen väylien on oltava erillisetjalankulkuun nähden ja lasten kulkupaikoissapitää olla liikennevalot.

* Koillis-Helsingissä on hoidettava kevyenliikenteen väylien jatkuvuus siten, että jalan-kulkijoille on omat kaistat.

* Pyörätiet Malminkartanosta Myyrmäkeenkiertävät nykyään ties missä. Pohjois-Mal-minkartanosta Myyrmäkeen tulisi rakentaakevyen liikenteen väylä radan varren itäpuo-lelle.

Työmatkaliikenne* Työmatkaliikenteeseen on odotettavissamuutoksia, kun työajat monipuolistuvat jaruuhkahuiput laimenevat.

* Työmatkaliikennettä tulee ohjata mah-dollisuuksien mukaan joukkoliikenteeksi.

* Joukkoliikenneyhteydet pitää olla hyvätmyös epätyypillisinä työaikoina (muulloinkun 8-16).

* Etätöiden vaikutus tulisi huomioida myösliikenteen suunnittelussa.

* Miksi telematiikan kehitys on jätetty lii-kennetarkastelusta pois?

Pysäköinti ja autoilumaksut* Pitää pyrkiä omalla autolla pendelöivienkuntarajalle pysäköimiseen sekä vähentäätuntuvasti keskustan pysäköintipaikkoja.

* Kantakaupungissa ja muilla hyvien joukko-liikenneyhteyksien alueilla pysäköintipaikka-normit tulisi olla alhaisemmat kuin säännök-set edellyttävät. Pysäköintipaikkojen ei tarvit-se olla pysäkkejä lähempänä.

* Pysäköintipolitiikka ei ole asukasystävällis-tä, vaan suosii ulkokuntalaisia.

* Liikenteen solmukohtiin on tehtävä kunnonpysäköintialueet esimerkiksi Herttoniemeen jaRoihuvuoreen, jotta pääsee sujuvasti vaihta-maan joukkoliikennevälineisiin.

* Pysäköintimaksujen pitää olla korkeampia.Henkilöautojen pitää maksaa käyttämästäänkatutilasta. Autoilun kulut pitää kohdistaaautoileville.

* Autoille on rakennettava monikerroksisiamaksullisia parkkihalleja.

* Helsingin katutullit on otettava tarkasteluun.

* Katutullit otettava käyttöön keskustaan.

* Tietullit pitää olla yleisperiaatteena jokapuolella tai ei missään.

Liikenteen haitat* Kuinka yleiskaavassa aiotaan ratkaista lii-kenteen aiheuttamien päästöjen vähentämi-nen? Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi-nen ei ole mahdollista, mikäli henkilöautoilunannetaan kasvaa. Melua pitää vähentää esi-merkiksi rakentamalla väylien varsille. Sen li-säksi, että kiinnitetään huomiota paikalliseenympäristön laatuun tulee muistaa myös glo-baalit ympäristöongelmat ja Suomen kansain-väliset velvoitteet niiden ehkäisemiseksi.

* Liikenteen haitoista pitää huomioida myöskatupöly, joka sisältää hiekkaa, nastametalli-pölyä, asfalttia ja muita epäterveellisiä aineita.Sen torjuntaan auttaa liikenteen vähennys jasuolauksen, hiekoituksen ja nastojen kieltä-minen. On puututtava myös typen oksidienongelmaan.

* Liikenteen ja asumisen päästöjen osalta ontehostettava toimenpiteitä kansainvälisten so-pimusten täyttämiseksi tavoitteena näiden so-pimustavoitteiden saavuttaminen.

* Tutkimukset hiilidioksidipitoisuuksien japäästöjen laskusta ottavat huomioon liian pie-


35

nen työssäkäyntialueen ja liian suppeat maan-käytön vaihtoehdot.

Liikenneyhteydet

Keskustan liikenne

− Keskustan parkkiluolat ja ostoskeskuksetlisäävät autoliikennettä. Autokannan kas-vattaminen ei ole toivottavaa, koska uudetautot eivät tule mahtumaan kaduille eikäpysäköintialueille. Liikenteen vaatimiaalueita on muutettava asumiseen tai puis-toiksi.

− Jos keskustatunneli päätetään rakentaa, pi-täisi tunnelin suuaukko sijoittaa kaavailtuavaihtoehtoa idemmäksi, Kulosaaren sillantuntumaan. Tällöin Sörnäisten rantatienmassiivinen henkilöautoliikenne ei pilaisiSuvilahden, Näkinpuiston ja Merihaan se-kä tien toiselle puolelle suunniteltujen uu-sien asuntoalueiden asukkaiden elin-ympäristöä. Sörnäisten rantatietä myö-täilevä pyöräväyläkin muuttuisi nykyistähoukuttelevammaksi vaihtoehdoksi.

− Keskustatunneliin ei pidä päästä muualtakuin sen päistä ja maanalaisilta pysäköin-tipaikoilta. Muuten se syöttää vain lisääautoja jo nytkin ylikuormitettuun keskus-tan katuverkkoon. Tunnelin ja maanalais-ten pysäköintitilojen rakentamisen ainoajärkevä perustelu voi olla vain autojen as-teittainen vähentäminen ja lopulta poista-minen ydinkeskustasta, ei niiden lisäämi-nen siellä.

Hakamäentie

− Hakamäentien ajokaistoja tulisi vähentääsen sijaan, että niitä lisätään. Ainakin Kes-kuspuiston siltojen osalta työ tulisi merkit-tävästi halvemmaksi. Lisäksi Keskuspuis-to ei olisi taas remontissa ja ruhjottavana,ulkoiluväylät eivät olisi vuosia poikki eikäsillat olisi niin lohduttoman pitkät ja kol-kot alitettavaksi.

Pasilanväylä

− Pasilanväylä tarvitaan vain, jos halutaantukea yksityisautoilua.

Kehä II

− Kehä I:n parantaminen ja uudet poikittai-set pääväylät, Pasilanväylä ja Kehä II, ke-ventävät muun katuverkon liikennepai-netta, kun läpikulkeva liikenne poistuu.Nykyinen liikenneverkko ei riitä, kun au-toliikenne kasvaa.

− Kehä II on tarpeeton, sillä se vain lisääyksityisautoilua ja sitä kautta melua jasaasteita. Kehä I ja III ovat tarpeeksi lä-hellä toisiaan, väliin jäävän alueen rikko-minen pilaa asumisympäristön. Alueellapitää kehittää raideliikennettä ja parantaapoikittaista joukkoliikennettä.

− Ylimitoitetusta Kehä II suunnitelmista onluovuttava ja tien tehoa olisi laskettavatultaessa Hämeenlinnantielle. Muuten seluo turhia odotuksia tien jatkamiseksiitään, läpi Keskuspuiston parhaiden osien.Kehä II ei hyödytä Helsingin kaupunkia jase rikkoo erään kauneimmista maisema-kokonaisuuksista Kaarelan alueella. Tietähaluavat ensisijaisesti Espoo ja Vantaa.

− Kehä II:n kaikki linjausvaihtoehdot lisää-vät lähialueen liikennehaittoja tuomattaoleellista parannusta liikenneongelmiin.

− Kehä II:n linjaus läpi Malminkartanon jaKaarelan arvokkaan alueen on irvokastapiittaamattomuutta ympäristöstä ja asuk-kaista. Helsinki on tehnyt periaatepäätök-sen kieltää Kehä II:n linjauksen alueensakautta. Nyt kuitenkin ollaan sumputtamas-sa Kaarelan alue Kehä II:n ja Hämeen-linnantien väliin.


36

Lahdentien liittymät− Porvoon ja Lahdenväylän uudella liitty-

mällä Tattarisuolla pystytään siirtämäänraskasliikenne pois paikallisesta verkostaja Tattarisuo saadaan suoraan pääväyliin.Liittymä myös kerää läpiajoliikenteenpois pikkuteiltä. Vaikutukset ulottuvat ai-na Pihlajamäkeen asti.

− Liittymä Viikistä pohjoiseen Lahdentielleon hyvä, koska nyt joudutaan ajamaan pit-kiä kiertoteitä.

Tuusulanväylä− Tuusulanväylä pitää kääntää radanvarren

asemesta Veturitien jatkeeksi. NykyisinMäkelänkadun liikennerasitus on liikaaKäpylän, Itä-Pasilan ja Vallilan asutuksel-le. Uusi liikennejärjestely on myös kes-tävän kehityksen mukainen ja vapauttaisiMäkelänkadun kolmannen kaistan tontti-maaksi.

Uusi väylä Espoosta Töölöön− Espoon ja Töölön väliin tarvitaan ainakin

yksi suuri liikenneväylä LauttasaarestaHaagan suuntaan. Se on helpompi raken-taa uusille saarille (”Nörttisaaret”), kuin jorakennetuille alueille. Koivusaari on hel-pompi lähtöpiste kuin Katajaharju niinkauan kun Koivusaareen ei ole sijoitettuuutta asuntoaluetta.

Raitiovaunuyhteydet

− Pakilan raitiotie vähentäisi autoliikennettäja parantaisi alueen joukkoliikenneyhteyk-siä, sillä alueella on huonot bussiyhteydet.

− Raitiovaunu kulkemaan Oulunkylään.− Viikin ratikka (Viira) jatkeineen on kestä-

vää kehitystä, koska raitiovaunu vähentääautoliikennettä. Lisäksi raitiovaunu onmukava.

− Jatkamalla raitiovaunulinja 4:ää Hertto-niemeen Herttoniemenranta ja Kulosaariliittyvät kantakaupunkiin. Metro ei palvelevaikutusalueella asuvaa lähes 30 000 ih-mistä. Laivaliikenteen poistuessa Sörnäi-sistä, on mahdollista rakentaa silta, joka

pystyy raitioliikenteen lisäksi välittämäänkevyen liikenteen ja hälytysajoneuvot.

Poikittaisyhteydet

− Malmilla on parannettava ja nopeutettavapoikittaisyhteyksiä. Kehä I:lle bussikaistatkaikkiin kohtiin. Jokerirata linjataan kul-kemaan Malmin kautta, koska Malmi onjunan keskusasema. Jokerirata tehdäännopeaksi raideradaksi.

− Poikittaisliikenteen parantaminen välilläItäkeskus – Viikki – Veräjämäki – Oulun-kylä pitää toteuttaa olevaa rata pitkin”sukkula” –liikenteenä tai osana Jokeria.Näin Oulunkylä ja Viikki yhdistyisivätluontevasti Itäkeskuksen liike-, toimitila jakulttuurikeskukseen.

Helsinki-Tallinna yhteys

− On rakennettava meren alla kulkeva Euro-rata Tallinnasta Porkkalaan. Porkkalastarata jatkuisi Etelä-Espoosta Lauttasaarenteollisuusalueelle, Jätkäsaareen ja Munk-kisaaren ali Pasilaan Pisara-ratana, jostayhteydet lentokentälle ja Pietariin Suo-menlahden kautta.

− Helsingin ja Tallinnan välille ei tule ra-kentaa tunnelia. Merimatka on miellyttäväja tulee varmasti halvemmaksi kuin mat-kustaminen tunnelissa.

Itäväylä

− Yhdyskatu Itäväylältä Kehä I:lle on kallis.Onko hyvä rakentaa kallion läpi? Yhdys-väylä tuo paljon liikennettä ja saasteitaViikkiin.

− Yhdysväylä Itäväylältä Kehä I:lle on tär-keä autoileville tammisalolaisille ja laaja-salolaisille.

− Kehä I:tä ja Itäväylää tulee kehittää Tu-runlinnantielle asti, koska siellä liikenneei vedä.

− Länsimäentie olisi pitänyt rakentaa vastakun Itäväylä on sillä alueella nelikaistai-nen.


Liikennejärjestelmän uudelleen arvioinnin kohteita. Kaupunkisuunnitteluvirasto, yleiskaavatoimisto29.11.1999.

37


38

− Itäväylä pitää tehdä nelikaistaiseksi Ris-kutien kohdalta itään päin, koska liikenneväylällä kasvaa, siellä ajetaan kovaa jaylitysmahdollisuuksia on vähän. Siksi liik-kuminen ei ole turvallista.

− Yleiskaavassa tulee huomioida kasvavaliikenne Sipoon suunnasta. Itäkeskuksenja Puotilan alueella osa matkustajista siir-tyy joukkoliikenteen käyttäjiksi, jotennäillä alueilla pitää varautua pysäköintiti-loihin.

− Yhteys Roihupellon kautta pohjoiseen ontoteutettava, sillä se keventää merkit-tävästi Itäkeskukseen matkaavien ruuhkia.

− Itäkeskuksen eritasoliittymä tulee rakentaasiten, että toinen suunta on maan alla. Ny-kyinen tasoristeys on niin ruuhkautunut,että se on vaarallinen. Ruuhka tuottaamyös enemmän saasteita kuin sujuva lii-kenne. Liittymän liikenteelle varattuaosuutta voi myös pienentää, mikä va-pauttaa aluetta muuhun käyttöön.

Itäväylän kattaminen Kulosaaressa

− Kulosaareen ei tule tehdä tunnelia tai sil-taa, sillä se on bisnes, jossa ympäristösei-kat eivät paina.

− Kulosaaren kohdalla Itäväylä on laitettavakannen alle, koska näin saadaan lisää alu-etta asuinrakentamiseen.

− Itäväylän lisäksi metro tulisi kaivaa tun-neliin Kulosaaren kohdalla. Näin Kulo-saaren yhdyskuntarakenne saadaan yhte-näiseksi ja alue toimivaksi. Se olisi myösesteettisesti hyvä ratkaisu.

Laajasalon liikennejärjestelyt

− Odotusajat ja jonot aamuisin Itäväylänsuuntaan välillä Laajasalon silta - Itäväyläovat kohtuuttoman pitkiä. Herttoniemenliikenneympyrän ruuhkaisuutta voidaanohittaa rakentamalla jo kaavailtu Laajasa-lon suunnan ja Itäväylän yhdistävä tun-neli.

− Laajasaloon saatava hyvät joukkoliikenne-yhteydet, joko metro tai muu raideyhteys.

− Julkista liikennettä Laajasalosta metro-asemalle tulee edelleen kehittää.

Metro− Ranta-alueille suunniteltuja metroyhteyk-

siä voi jatkossa hyödyntää tehokkaastivain täyttöalueita lisäämällä. Metroyhtey-det on suunniteltava sinne, missä laajene-misenvaraa on vielä sadan vuoden aikanaluonto- ja kulttuuriarvoja tuhoamatta.Suunniteltujen linjauksien vaikutusalue onetelässä jo valmiiksi vedessä. Metro, jotaei voi syöttää liitynnällä kaikista suunnistaon huono ratkaisu.

− Helsingin metroverkko on rakennettavatiheäksi, sillä metro tuottaa vain murto-osan henkilöautoilun tuottamista ympä-ristöhaitoista matkustajaa kohti laskettuna.Lisäksi metro vaatii vähemmän tilaa: Hel-singin kaksiraiteinen metrorata kuljettaaKulosaaren sillan kohdalla yhtä paljonmatkustajia kuin Kehä I:n vilkkain kuusi-kaistainen osuus.

− Suutarilaan pitää saada metro.− Kehä I:n ja Kehä II:n yhteyteen sopisi

metro.

Metro Laajasalosta Santahaminaan

− On monin tavoin kyseenalainen hanke jase ei palvele Laajasaloa yhtään paremmin.

− Yhteyttä ei tarvita, koska itään kulkee jometro, metrolinja meren alle rakennettunaon riski ja jäähdytyssysteemi on kallis ra-kentaa,

− Yhteys on kallis ja tarpeeton.− Metro Laajasaloon on kallis ja lisää pai-

neita rakentaa viheralueille.


39

Länsimetro

− Helsingistä länteen on saatava pikaraitio-tie tai metro, sillä bussiruuhka länteen onkarmea.

− Länsimetro on tärkeä pääkaupunkiseudunkokonaisuuden kannalta. Autoilla ei tar-vitsisi tulla enää keskustaan, vaan ne voisijättää metroasemille kaupungin ulkopuo-lelle. Länsimetro on pitkällä tähtäimellätärkeä hanke ja se palvelee kasvavaa Es-poota, jossa löytynee rakennusmaata.Metrolla voidaan säästää maata. Metro onekologinen hanke.

− Metro on jatkettava Otaniemeen asti, kos-ka seudun itäisistä kaupunginosista ei oletoimivaa joukkoliikenneyhteyttä Otanie-meen ja näin itäiset kaupunginosat jäävätyhä enemmän jälkeen informaatioyhteis-kunnan kehityksestä. Espoon metron tuek-si tarvitaan ehkä satatuhatta asukasta lisää.”Nörttisaarien” suunnitelma tuo esiin uu-den vaihtoehdon. Metro voitaisiin suunna-ta Tapiolasta Otaniemen, Tavisalon jaMunkkiniemen kautta Töölöön. MyösLehtisaaressa tulisi olla metroasema.

− Miksei voimakkaammin ole esillä Töölönkautta kulkeva vaihtoehto, jonka etunaolisi tiivis asutus metrolinjauksen molem-min puolin?

− Metrolinjan jatkaminen Mannerheimintiensuuntaan esimerkiksi Töölö – Meilahti -Pikku-Huopalahti - Munkkivuori- Munk-kiniemi vähentäisi liikennettä Mannerhei-mintiellä. Liikenne suuriin tilaisuuksiinFinlandiatalolle, Ooppera-taloon, Olym-piastadionille, uudelle jalkapallostadio-nille ja jäähallille voitaisiin hoitaa ny-kyistä huomattavasti paremmin julkisellaliikenteellä. Metro parantaisi liikenneyh-teyksiä myös Meilahden sairaalan alu-eella, Pikku-Huopalahdessa, Munkkivuo-ressa ja Munkkinimessä. Nykyiset asuk-kaat riittäisivät metrolinjan käyttäjiksi.Espoolaiset voisivat jatkaa linjaa Munkki-niemestä Espooseen esimerkiksi Leppä-vaaraan ja Tapiolaan.

− Länsimetron linjaus Espooseen pitää teh-dä Munkkiniemen tai Lauttasaaren ja

Lehtisaaren kautta ja poistaa Koivusaarenlinjaus. Metron suuntaaminen merelle jasaarille on kummallista ja kallista näperte-lyä. Luontevinta olisi kuiva maa, jonneseudun pääasiallinen kasvu on suunnat-tava.

− Eivätkö Jätkäsaaren 12000 asukasta tarvit-se omaa asemaa?

− Miksi metroradan pitää mennä sekä maanalla että päällä? Voisihan sen laitta kulke-maan ainakin osittain niin sanotusti ilma-siltana.

Länsimetro Lauttasaaressa

− Metrolinjan jatkaminen RuoholahdestaLauttasaaren kautta Espooseen on otettuesiin perusteena Koivusaari - Hanasaarihankkeelle (ja päinvastoin). Alueella einykyisin ole metroaseman kustannustenedellyttämää asutusta. Koivusaaren jaKarhusaaren kautta kulkevan linjausehdo-tuksen ja Koivusaaren aseman merkittä-vänä ongelmana on vaaditun tehorakenta-misen keskittäminen sille täysin sopimat-tomille ranta-alueille. Linjauksen kulkumaan päällä Koivusaaren, Hanasaaren jaosin vielä Karhusaarenkin kohdalla, Län-siväylän eteläpuolella on erityisen huono.Se johtaisi mm. Karhusaaren ul-koilupuiston ja uimarannankin ympäristönja maiseman pilaamiseen. Sen lisäksi Kar-husaaren kartano jäisi eristyksiin metrora-dan ja Länsiväylän väliin. Kun metro kui-tenkin kääntyisi kohti Otaniemeä, Karhu-saaren uhraaminen ei ole mitenkään pe-rusteltua.

− Koivusaaren metroasema on tarpeeton,sillä tähän miljööseen sopiva asukasmääräei ole riittävä peruste kalliin aseman ra-kentamiselle. Lauttasaari ja sen 18 500asukasta eivät välttämättä metroa tarvitse.

− Länsimetro voidaan rakentaa, mutta Koi-vusaaren pysäkkiä ei tarvita. Yksi metro-asema Lauttasaaressa riittää.

− Länsimetron rakentamiselle pitää asettaaseuraavat tavoitteet: julkisen liikenteenpalvelutaso ei saa laskea, metrolla ei saaolla haitallisia ympäristövaikutuksia (kau-


40

punkikuva ja maisema), metrolla tuleeolla positiivisia vaikutuksia Lauttasaarenyhdyskuntarakenteen kannalta ja sen tuleeluoda uusia toiminnallisia mahdollisuuk-sia. Vattuniemen työpaikka-alue tulee ot-taa huomioon metroasemien sijoittelussa.

− Koivusaaren metroperustelut ihmetyttävät.Miksi koivusaarelaiset eivät käyttäisi au-toa? Metron tarpeellisuutta ei voi perustel-la lauttasaarelaisten käytöllä vaan Espoonliikenteellä. Miksi lauttasaarelaisten tuleemaksaa asuinalueensa viihtyisyydellä sii-tä, että espoolaiset ymmärtäisivät jättääautonsa kotiin?

− Metron laaja kannatus Lauttasaaressa poh-jautuu pääasiassa toiveeseen, että Lautta-saaren läpikulkuliikenteen aiheuttamathaitat pienenisivät.

− Lauttasaaren osalta pitää metrokysymystäpohtia koko saaren näkökulmasta. Pää-periaatteena pitäisi olla metron käyttämi-sen maksimoiminen jo alueella asuvienasukkaiden näkökulmasta. Kun tätä ongel-maa ei pohdita ensisijaisena kysymykse-nä, Helsingin kaupunki provosoi lautta-saarelaisissa tarpeetonta vastarintaa met-roa kohtaan. Se ei kai ole uuden liikenne-suunnittelun tarkoitus?

− Länsimetro on liikennepoliittinen ratkaisu,jolla yritetään ratkaista Espoon hajanaisenyhdyskuntarakenteen ja sen aiheuttamanHelsingin alueelle tunkeutuvan yksityisau-toilun ongelmia. Lauttasaaren merellisenympäristön uhraaminen tälle politiikalleon kohtuutonta. Se ei vähennä metronkustannuksia, sillä ongelman perim-mäinen syy ei ole Helsingin alueella. Onkeinotekoista perustella metroaseman kus-tannuksia tällä tavalla.

− Metrolinjaus Ruoholahdesta Lauttasaarenkautta Espooseen ei ole huonompi ajatus,mutta Koivusaaren pysäkki ja sinne raken-taminen tekee sen huonoksi. Metro ei saaoleellisesti muuttaa alueen yleisilmettä.Radan vetäminen meren päällä Hanasaa-resta Karhusaareen polkee alleen kaikkiarvot luonnonmukaisesta ympäristöstä.Metro pitää viedä maan (meren) alle vä-hintään Kehä I -liittymän tienoille. Metron

käytön kannalta rata on ulotettava riittä-vän kauas Espooseen. Radan jatkaminenvain Lauttasaareen ei tuo paljoakaan lisääkäyttöä, sillä nykyiset bussiyhteydetLauttasaaresta keskustan suuntaan ovatriittävät.

− Länsiväylästä tulee meluaidoista huoli-matta nyt jo liikaa melua. Mikäli länsi-metro rakennetaan, sen pitäisi meren jasaaristomaiseman kohdalla kulkea maanalla.

− Metroyhteys Lauttasaareen ei parannakulkuyhteyksiä, sillä alueella on jo toi-mivat linja-autoyhteydet. Metron myötäkulkuyhteydet itse asiassa huononevat jahidastuvat, kun kulkuvälinettä täytyyvaihtaa bussista metroon.


Ka

* Hrakepunrauhollaminlekitäm

* Kkäyauta

* Kesimmah

* Ksopmel

* Kteel

* Kaukliikkvois

* Kkusepä

5 Kesa L

3.

KA

ASUKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ ALUEIDEN SUUNNITTELUSTA

NTAKAUPUNKI JA LAUTTASAARI

41

ntakaupunki yleensä5

elsingin keskustaa ei saa tukkia suurillannusmassoilla. Lähiluonto on kantakau-gissakin säilytettävä. Kaunis keskusta onoitettava autoilta ja ydinkeskustan tulee

kävelyaluetta. Keskustassa pitää olla toi-toja niin kaupunkilaisille kuin turisteil-n, esimerkiksi rannat ja uiminen on käyt-ätön matkailupotentiaali.

antakaupungin rakentamispaikat on jotetty. Alueiden varaaminen sieltä täältä ei, vaan pahentaa kaupungin ongelmia.

antakaupunkia voisi tiivistää tasokkaasti,erkiksi pitäisi tutkia ullakkorakentamis-dollisuuksia.

antakaupunkiin ja sen läheisiin alueisiinivat umpikorttelit, jotka suojaavat hyvinulta ja joiden pihat sopivat esim. lapsille.

antakaupunkiin on järkevää rakentaa suh-lisen pieniä asuntoja.

eskustan kaikki jäljellä olevat puistot jaiot ovat kaupunkilaisten ja täällä muutenuvien viihtyvyyden kannalta kallisar-ia ja korvaamattomia.

eskustan tiivistämistä pitää välttää kes-tan nykyisten liikenne-, terveys-, melu-, javiihtyvyys ongelmien vuoksi.

skustan liikennettä koskevia näkemyksiä on luvus-iikenne ja liikkuminen.

Kamppi, Töölönlahti, Eteläsata-ma

Kamppi-Töölönlahden alueelle ei saa raken-taa, vaan keskustan sisäinen maiseman ava-ruus ja pitkät näkymät pitää säilyttää, koskase on historiallisesti aina kuulunut Helsinkiin.Kansallismaisemaa ei saa tuhota. Kampinkenttä on aina ollut avoin. Keskustassa ei pi-täisi rakentaa Pikku Parlamentin tonttia, Töö-lönlahden rantaa, Kiasman lähiympäristöä,Kaisaniemeä eikä Tokoin puistoa. Töölönlah-den ja Kampin alueen järkyttävät ympäristöönsopimattomat rakennusmassat ovat jo peruut-tamattomasti pilanneet kaupunkikuvaa. OnkoArkadiankadulta todella suljettava näköyhteysEduskuntatalolle? Töölönlahden rannoillevain viheralueita ei rakennuksia radan var-teen. Miksi Postitalo tai Rautatieaseman kal-tainen arvorakennus latistetaan kirjavien uu-disrakennusten varjoon?

Mannerheimintien ja Töölönlahden välinenalue Töölönlahden eteläpäässä on joutomaa-ta, jonne voi rakentaa asuntoja ja toimitiloja.

Töölönlahdelle kaavaillut toimistotilat jaasunnot yksityistäisivät alueen ja muuttaisivatlähiöpuistoksi kaupungin keskeisimmän yh-teisen viheralueen.

Kiasman viheriöltä Töölönlahdelle saakkaon säilytettävä yhtenäisenä viherväylä kävely-raitteineen ja oleskelualueineen. Se on tärkeäilman laadun, maisema-arvojen ja viihtyvyy-den kannalta.

Kampin metroasema tulisi säilyttää arvok-kaana rakennuksena, joten ei lisärakentamistatälle tontille.

Linja-autoasemaa ei pidä rakentaa tukkoon.Alueella pitäisi olla aukio postitalolta met-roasemalle.


42

Nykyinen rautatieura Ruoholahdesta edus-kuntatalolle voitaisiin rakentaa kanavaksi, jo-ka päättyy Töölönlahdelle.

VR:n makasiinien aluetta ei saa rakentaa,koska rakennuksissa on mielenkiintoisella ta-valla vaikutteita eri tyylisuunnista. Ne ovaterinomainen paikka yleisötilaisuuksille ja mu-siikkitalolle löytyy toinen paikka.

Pikkuparlamentin puistoa ei tule rakentaa,koska eduskunnalle löytyy lisätilaa lähistölläolevista valmiista rakennuksista ja keskustas-sa on vähän puistoja. Lisäksi kaupunkimaise-ma Töölönlahden suuntaan muuttuu suljetuk-si, ahtaaksi, massiiviseksi ja rumaksi ja kokoKampinkentän, postin ja eduskuntatalon ym-päristö on vaarassa tulla liian tiiviisti rakenne-tuksi.

Radan varren alkupäähän rautatieasemantuntumaan ei pidä rakentaa, koska tällä het-kellä Siltasaaren suunnasta TöölönlahdelleFinlandia-talon tuntumaan avautuu upea kan-sallismaisema, joka pitää säilyttää. Poistamal-la radanvarren rakennuspaikat saadaan suu-rempi ja toimivampi puisto. Rakentaminenpilaisi Töölönlahden eteläpuolen lopullisesti.

Pohjoisesplanadi on suljettava liikenteeltä,koska ydinkeskusta kaipaa selkeätä ”keski-pistettä”, joka voisi olla laajennettu Esplana-din puisto.

Eteläsataman matkustajalaivaliikenne tuleesiirtää Sompasaareen ja eteläsataman alue tu-lee sijoittaa asumista ja pienvenesatama-toimintoja. Yleiskaavassa tulee arvioida uu-delleen matkustajasatamatoimintojen sijaintia,sillä suuret matkustajalautat tuovat tullessaanrunsaan rekkaliikenteen.

Matkustajasatamaa ei saa siirtää pois etelä-satamasta sen sijaan tavaralaivaliikenne voi-daan siirtää Sompasaareen.

M

MM

MkepUvsTnv

Mtjtl

Htk

Mtm

JakraenmkkjK

Mn

erisatama, Munkkisaari, Her-esaari, Melkki, Jätkäsaari

erisatamaan ei pitäisi rakentaa.

erisatamaan on rakennettava korttelirivierikadun eteläpuolelle.

unkkisaaren ranta tulee säilyttää väljänäaikkien helsinkiläisten (nykyisten ja tulevi-n) virkistys- ja urheilualueena. Kantakau-ungin niukkoja viheralueita ei saa vähentää.llanlinnan peruspiiriin luetaan ulkoiluun so-eltumattomia alueita, kuten hautausmaat jaaaret. Kaivopuisto on jo nyt ylikuormitettu.ilannetta helpottamaan pitää säästää jokai-en vihreä kaistale eteläisen Helsingin tii-iimmin rakennetuissa kaupunginosissa.

unkkisaari - Hernesaari alueen yli avau-uu ainutlaatuinen merinäköala, joka on myösatko eteläiselle rannalle ja siksi tärkeä virkis-ysalue. Vanha puhdistamo sopisi liikuntati-aksi.

ernesaaressa tulisi huomioida umpikeskus-an yhteys merelle Tehtaankadulta merelleulkevana puistikkona.

elkki tulee säilyttää yleisessä virkistyskäy-össä ja sinne pitää olla veneilijöille rantautu-ismahdollisuus.

ätkäsaari soveltuu rakentamiseen, koskalueen nykyinen toiminta on väärässä pai-assa, se aiheuttaa liikenneongelmia ja se onumaa ja saastuttavaa. Alueella on puutettasuntotonteista, palvelut ovat lähellä ja alu-elle on hyvät liikenne- ja joukkoliiken-eyhteydet. Asuinrakentaminen sopii alueelleyös kaupunkikuvallisista syistä. Ottamalla

äyttöön jo rakennettuja alueita säästyy vir-istysalueita rakentamiselta. Rakentamisenälkeen rannat tulee olla kaikkien käytössä.ärki pitää jättää rakentamatta.


Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä sekä Lauttasaaren eteläosa sekä Melkki myöhemmintulevaisuuden rakentamisalueena (violetti).

43


Rmark

Rr

Ss

Llnt

Ht

Tslpl

Tvt

Kltl

TvsTaahejt

R
uoholahti, Salmisaari, Lapinlahti, Taivallahti, Rajasaari
44

uoholahtea tulee kehittää voimakkaasti asu-isviihtyvyyden suuntaan alueiden nykyinen

htaus ja liikennemäärät huomioiden. Uusiaakentamisalueita ei näille alueille ehdotetaaavoitettavaksi.

uoholahden pohjoiskärjestä puolet voisiakentaa.

almisaari sopii asuin- tai toimistorakentami-een, koska se sijaitsee metroaseman vieressä.

apinlahden alue on kokonaisuudessaan säi-ytettävä nykyisessä käytössä. Ei täyttöä ran-oille. Arvokasta puistoa tulee vaalia ja hoitaaärkeänä Helsingin erityispiirteenä.

ietaniemeen ja Taivallahteen ei saa raken-aa.

aivallahdelle kaavailtu hotelli on erittäinuuri virhe. Uimaranta-alue on jo nykyisel-ään liian ahdas ja Taivalsaaren kärki on alunerin kai varattu viheralueeksi ja uimarannanaajennusvaraksi.

aivalsaareen niemelle on perusteltavissaain 2-kerroksinen paviljonkimainen raken-aminen.

oko Seurasaaren selän itäranta (mukaanukien Lapinlahden alue ja Hietaniemi) on yh-enäinen ja monipuolinen ranta-alue, joka tu-ee säilyttää puistoalueena.

aivallahden ja Rajasaaren rakentaminenähentäisi olennaisesti virkistymismahdolli-uuksia ja viihtyvyyttä tiukkaan rakennetussaöölössä. Liikenne on jo nyt liiallista, lisääutoja ei tarvita. Vanhat, vammaiset, lapset,utottomat, mökittömät tarvitsevat puistot, vi-erpläntit, rannat omalle alueelleen kävely-täisyydelle. Kylpylähanke on uskomattomanulkea. Viheralueena aluetta voidaan ”paran-aa” hyvin halvalla.

Rajasaaressa on soutu- ja melontakeskus jasalmessa vilkasta melonta- ja venetoimintaa.Suojaisa salmi on hyvä harjoittelupaikka esi-merkiksi koululaisille. Rajasaaressa nykyisinsijaitsevat toiminnot - Virusteatteri, koirienulkoilupuisto, venesatama ja talvitelakointi-alue - tulee säilyttää. Lumenkaatoalue ja enti-nen vedenpuhdistamon alue pitää siistiä jakunnostaa. Eikö Rajasaari ole tullut kau-pungin omistukseen testamentilla, jonka ehto-na oli, että saaressa on koirien ulkoilualue?Rajasaari on ainoa saari, jonne pääsee ilmai-seksi ja koirien kanssa. Aiotaanko vähäisellä,luultavasti kalliilla luksus-rakentamisella pila-ta luonnonarvoja tulevilta sukupolvilta? Kalli-oiselle saarelle rakentaminen ja voimalinjojensiirtäminen tulevat kalliiksi.

Rajasaaren täyttömaa-alueet, joilla on vuosiatoiminut pienvenesatama ja lumenkaatopaikkaovat suurelta osin maaperältään saastuneita.Voidaanko alueelle rakentaa asuntoja? Onsyytä tutkia millaisia raskasmetalleja ja muitamyrkyllisiä aineita saarella toimiva jäteveden-puhdistamo on laskenut Rajasaareen ja ranta-vesien pohjiin. Maantäytöt saavat päästöt to-dennäköisesti liikkeelle. Veden laatu heikke-nee vuosiksi mutaisen pohjan lähtiessä liik-keelle. Tämä vaikuttaa kalakantaan sekä alu-een virkistyskäyttöön. Rannan liikenneyhtey-det eivät kestä lisäasutusta ja saaren kulkuyh-teydet eivät riitä uudelle asutukselle. Uudetyhteydet tulevat kalliiksi.

Rajasaaren rakentamisehdotus kertoo siitä,miten kaupungin merellisyys voidaan syr-jäyttää ja ymmärtää täysin väärin. Jo pelkkäehdotus Rajasaaren rakentamisesta on kau-punkilaisia syvästi loukkaava. Pääministerinkesäasunnon ja soutustadionin välinen kaunisrantamaisema Töölössä on yksi Helsingin ai-nutlaatuisimpia maisemia, jota ihailevat vuo-sittain kymmenettuhannet Sibeliusmonu-menttia katsomaan tulevat turistit.


45

Rajasaareen voi rakentaa.

Merikannontien merellistä rantavyöhykettäei saa tärvätä. Koko rantavyöhyke tulee säi-lyttää nykyisenkaltaisessa kevyesti raken-netussa yleisessä vapaa-ajan käytössä. Raja-saareen esitetty rakentaminen on maisemal-lisesti tuhoisa Seurasaarenselän muilta ran-noilta että erityisesti Merikannontieltä käsin,missä avoin maisema katoaisi veden päällekaavaillun asuntomuurin taakse ”yksityis-käyttöön”.

Seurasaaren vesistön aluetta pitää kehittäävirkistysalueena. Alueelle rakennettaessa tu-lee huolehtia, ettei alueen luonnontilainen ole-mus muutu ja liikunta- ja virkistysmahdolli-suudet kärsi. Alue on Keskuspuistoon verrat-tavissa oleva virkistysalue. Aluetta käytetäänmelontaan, soutuun, veneilyyn, kalastukseenja uintiin. Alueen rannoilla toimii useita kesä-ja talvikauden virkistys- ja liikuntakäyttöäpalvelevia yhdistyksiä, rakennelmia ja toimin-takeskuksia. Seurasaaren vesistön äärellä si-jaitsee kansainvälisesti merkittäviä kohteita.Aluevarausluonnoksessa esitetyt rakennus-kohteet ja niiden edellyttämät maantäytöt vai-kuttavat vesistöön ainakin seuraavilla tavoilla:veden laatu heikkenee, koska maantäytöt nos-tavat pohjaliejut liikkeelle, veden virtauksetmuuttuvat ja heikentyvät (esim. Hattujen täyt-tö estää etelätuulien tuomat virtaukset Lautta-saaren siltojen alitse) ja vesistön virkistys-käyttömahdollisuudet heikkenevät.

Seurasaarta ympäröivät, Länsiväylän poh-joispuoleiset suojaisat vesialueita tulee ke-hittää vesivirkistysalueena, sillä Helsinki tar-vitsee keskuspuiston lisäksi myös keskus-puistomaisen vesivirkistysalueen. Tälä alu-eella jo rannoilla oleva jalankulkureitistö onkehitettävissä entistä paremmin kaupun-kilaisten ulkoilutarpeita palvelevaksi. Länsi-puolen suojaiset ”sisävedet” antavat myöserinomaiset mahdollisuudet monipuolisiinkaikille sopiviin vesiharrastuksiin kuten ka-lastukseen, uintiin, soutuun, melontaan jajäällä tapahtuvaan moninaiseen liikuntaan jaavantouintiin.

Paciuksenkadun länsi- ja lounaispuoli tuleejättää rakentamatta. Alueen reuna aloittaaSeurasaareen päättyvän puutalo- ja kulttuuri-maisema-alueen arboretumeineen. Paciuksenmäen avaruus tuo väljyyttä ja avaruutta kes-kustaa lähestyessä.

Munkkiniemen sillan kupeeseen Paciuk-senkadulle suunniteltu rakennusalue rikkooyhtenäisen ranta- ja puustoalueen. Pikku-Huo-palahden Paciuksenkadun puoleinen toimisto-rakennustiivistymä suunniteltua aluetta vasta-päätä on jo aivan riittävän raskasta katsotta-vaa. Kadun toisella puolella tarvitaan väljääpuistomaisemaa.

Mannerheimintien funkistalojen takaisenalueen kaupunkilaiset mieltävät Keskuspuis-toksi, vaikka Keskuspuiston raja osayleis-kaavassa kulkeekin idempänä. Uutta talorivis-töä tähän kauniiseen puistoja metsämaise-maan ei kaivata.

Laakson sairaalan eteläpuolella olevat ton-tit Lääkärinkadun pohjoispuolella tulee sääs-tää rakentamiselta. Juridisista kaavarajoistariippumatta ne mielletään osaksi Keskuspuis-toa. Erityisesti alueen tervaleppäinen lehtoympäristöineen, joka on inventoitu S1-luon-nonsuojelukohteeksi yhtenä Helsingin arvok-kaimmista (I-luokan) kasvillisuusalueista.

Auroran sairaalan eteläosaan voi rakentaauusia asuntoja. Nordenskiöldinkatu laitetaantunneliin ja rakennetaan sen päälle.

Niemenmäen rantoja ei saa rakentaa, koskavieressä oleva Huopalahti on jo niin täyteenrakennettu. Silta on jo niin sumppu, että lii-kennettä ei saa tulla alueelle lisää.

Pikku-Huopalahdessa sijaitseva Toimelanviljelypalsta-alue on merkittävä maisemakult-tuurikohteeksi, koska se on hurmaava vasta-kohta nykyaikaisesti ja tiiviisti rakennetulleasuinalueelle.

Meilahti, Laakso, Niemenmäki


Merihaka, Hakaniemi, Kallio, Alppila, Sörnäinen, Vallila, Sompasaari,Kyläsaari, Arabianranta, Käpylä, Koskela, Pasila

46

Hakaniemenrantaan ei pidä rakentaa uusiataloja. Niille ei riitä piha eikä paikoitustilojaja veden vaihtuvuus Töölönlahdella huo-nonee. Hakaniemensillan madaltaminen kat-kaisisi pääliikenneyhteyden Merihakaan. Haa-paniemenkadun katkaisu tukkisi pohjoiset lii-kenneyhteydet Merihakaan. Molemmat yli-kulut Sörnäisten Rantatien yli on säilytettävä.

Hakaniemen rannan rakentamista ja kes-kustunnelin suuaukkoa Haapaniemenka-dun kohdalla ei pidä toteuttaa. Rakentaminentukkii vähäisen jäljellä olevan rannan. Lisäksinykyiset autopaikat katoavat ja veisi nyky-äänkin vähäisen valon nykyisiltä asukkailta jatalossamme toimivalta lastentarhalta. Haapa-niemenkatu on tärkeä yhteys asukkaiden au-toiluun ja sitä kautta kulkevat bussit palve-levat erinomaisesti vanhuksia, joita on paljon.Katu on tärkeä myös paloautoille.

Hakaniemessä ja Sörnäisten rannassa ih-misillä tulee säilyttää kytkentä ja pääsy ran-taan.

Vallilan teurastamon ja keskusvankilan alueetsopivat asuinalueeksi.

Sompasaari, Sörnäinen ja Kalasatama so-veltuvat asuinrakentamiseen. Nykyinen käyttöaiheuttaa raskasta liikennettä, on saastuttavaaja rumaa. Alueet ovat liikenteellisesti hyvinsaavutettavissa, palvelut ovat lähellä ja raken-tamisella voidaan parantaa kaupunkikuvaamyös lähialueilla. Alueille on mahdollisuustehdä ranta-asuntoja. Tekemällä jo rakennettukaupunki tiiviimmäksi säästetään luontoa.Uudet asuinalueet on suunniteltava etupäässäautottomia talouksia varten. Näin varmiste-taan se, että alue jatkossakin säilyy yli 70-prosenttisesti autottomien kotitalouksien hal-lussa. Rakentamisen tulee olla maltillista. Onpidettävä huoli alueiden jalankulkuympäristönviihtyisyydestä. Uudisrakennuksiin pitää kaa-voittaa kivijalkamyymälöitä sekä erilaisia

asukastiloja. Sompasaaren kärki tulee jättäärakentamatta.

Sörnäisissä pitää jättää reilun kokoinen yhte-näinen rantapuisto meren ja uudisrakennustenväliin. Sörnäisten rantojen täyttö on lope-tettava ja rantojen virkistysarvoa on lisättäväesim. sijoittamalla sinne uimalaitureita. Alu-een merellisyyttä voisi korostaa Hana- jaSompasaaren kiertävillä kanavilla ja niiden ylirakennetuilla silloilla.

Sörnäistenrannassa näyttää suunnitelmienmukaan, että yli puolet eli noin 2,5 km uudenasuinalueen rannoista aiotaan rakentaa siten,että meren ja rakennusten väliin ei jäisi käy-tännössä ollenkaan virkistys- ja suojavyöhy-kettä. Kantakaupungin uusien asuinalueidenrannoille pitäisi jättää riittävän leveä (60-100m) yhtenäinen vihervyöhyke. Tällainen viher-nauha täydentäisi itäisen kantakaupungin pie-niä puistonsirpaleita, joiden virkistysarvoavähentävät vilkkaat liikenneväylät. Ranta-puistolla olisi myös tärkeä tehtävä kivisenkaupunkikuvan pehmentäjänä – näkyväthänSörnäisten rannat Kulosaaren, Merihaan,Kruunuhaan ja Katajanokan lisäksi viereisilleMustikkamaan ja Korkeasaaren virkistysalu-eille.

Sörnäistä tulee kehittää voimakkaasti asu-misviihtyvyyden suuntaan alueiden nykyinenahtaus ja liikennemäärät huomioiden. Uusiarakentamisalueita ei tälle alueelle ehdotetakaavoitettavaksi.

Sompasaari ja Kalasatama tulee palauttaavirkistyskäyttöön. Sompasaari on palautettavaalkuperäiseen loistoonsa, virkistyskeskukseksiMustasaaren tapaan. Siellä voisi olla huolto-rakennus, kahvio yms. ja venekuljetus Sör-näisten rantaan.


Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä ja Keskusvankilan alue myöhemmin tulevaisuuden ra-kentamisalueena (violetti).

47


48

Englantilaiskallio pitää ehdottomasti säi-lyttää. Se on “Sörnäisten helmi“, upea puis-tikko, jossa on monia puulajeja. Ruska-aikanase on silmää hivelevän kaunis ja hyvä mietis-kelypaikka. Kallio on komea luonnonnähtä-vyys.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tontti jasen viereinen puisto Hämeentiellä pitää säi-lyttää puistona. Alue on Hermannin henki-reikä ja se pitää säilyttää ehyenä kokonaisuu-tena.

Kyläsaari pitää säilyttää luonnontilaisena.

Arabianrantaan ei pitäisi rakentaa lisää.Alue toimii virkistysalueena Vanhankaupun-gin asukkaille ja turvapuskurina Viikin luon-nonsuojelualueelle. Rakentaminen häiritseeluonnonsuojelualueen eläimistöä ja tuo alu-eelle lisää ihmisiä ja liikennettä, jotka kuor-mittavat luonnonsuojelualueen ekologista ta-sapainoa. Vanhankaupungin lahden Lammas-saaren ja Kuusiluodon kulttuurinen ja ekolo-ginen arvo laskee, mikäli niiden välittömäänläheisyyteen rakennetaan. Toukola ja Vanha-kaupunki kärsivät jo nyt lisääntyneestä lii-kenteestä ja sen haitoista. Näitä alueita tuleearvostaa rauhallisina puutalo- ja pienasutus-alueina laajojen viher-, virkistys- ja luonnon-suojelualueiden ympäröimänä.

Arabianranta pitää rakentaa valmiiksi.

Mäkeläntien varteen voi rakentaa.

Käpylän urheilupuiston laitaa Messukes-kuksen vieressä ei saa rakentaa, koska se onosa puistoa.

Käpylässä Taivaskallion ja radan välisellealueelle ei saa rakentaa, koska se on upea vir-kistysalue ja Helsingin korkein kohta. KokoTaivaskallio tulisi merkitä kaupunginosa-puistoksi. Yhtään rakennusta ei saa rakentaaTaivaskallion puistoalueelle, sen reunoja eisaa nakertaa, ei Käpylän asemankaan kohdal-ta.

Käpylässä aseman läheisyyteen etenkin senlänsipuolelle voidaan rakentaa, koska aluesijaitsee aseman vieressä ja se on jo pilattukolossilla.

Koskelan vaunuhalleilta vapautuva aluesoveltuu asuinrakentamiseen, koska se on si-jainniltaan hyvä.

Nastolantien itäpuolta ei tule rakentaa luon-toarvojensa takia.

Annala, Vantaanjokisuu ja Vantaankoskenympäristö ovat kulttuurimaisemaa, johon eipidä rakentaa.

Keski-Pasila, VR:n alueet ja Pasilan kone-paja-alue soveltuvat asuin- ja työpaikkara-kentamiseen, koska alueet on jo kertaalleentärvelty ja nykyinen käyttö aiheuttaa liikenne-ongelmia. Alueet sijaitsevat kivoilla paikoilla,niille on hyvät liikenne- ja joukkoliikenneyh-teydet, rakentamisessa voidaan hyödyntääolemassa olevaa infrastruktuuria. Autoliiken-ne voidaan ohjata radan varteen. Alueet tule-vat rakentamisella viihtyisimmäksi. Rakenta-minen kohentaisi rakennettujen ympäröivienalueiden imagoa. Väljästi rakennettuna alueetvoivat toimia myös ympäröivien alueiden ul-koilualueena.

Pasilan osalta järjestetään kaupunkilaisilleavoin ideakilpailu alueen kehittämiseksi.

Pasilan ratapiha voitaisiin kattaa, koskamaaston muodot mahdollistavat sen. Päällevoidaan rakentaa upea kaupunginosa. Tiilisetveturitallit on säilytettävä.

Maaliikennekeskus soveltuu asuinrakenta-miseen, koska nykyinen käyttö on väärässäpaikassa (myös tulevaisuuden liikennevirtoi-hin nähden, kun satama siirtyy Jätkäsaaresta)ja aiheuttaa raskasta liikennettä Keskuspuis-ton poikki. Alue on hyvä paikka asumiseen,sinne on hyvät liikenneyhteydet ja rakentami-sen myötä ympäristö siistiytyisi. Uusi kau-punkirakenne liitää Maunulan etelään, kun senykyisin on eristyksessä.


49

Lauttasaari6

* Lauttasaareen osoitettu voimakas lisäraken-taminen yksipuolisesti korostaa vain merialu-eiden täyttöjä sekä arvokkaiden merimaise-mien ja suojeltujen viheralueiden tuhoamista.

* Kehityskuvassa tavoitetta ”vastata asuntojenkysyntään niillä alueilla, missä kysyntä onsuurinta” pohdittaessa on muistettava, että ky-syntä on suurinta alueilla, joita arvostetaanniiden ominaispiirteiden takia ja niitä vah-vuuksia ei kannata menettää. Lauttasaaressatällaisia ovat meri ja puistomainen asuminen.

* Lauttasaaren tulee säilyä luonnonläheisenä,vihreänä ja rauhallisena asuinalueena. Alueenkehittämisessä tulee huomioida merellisyys jarantojen pitää säilyä luonnonmukaisina. Ran-tojen täyttö tuhoaa saaren identiteetin. Lautta-saaren virkistyskäyttö on merkittävä lautta-saarelaisten lisäksi kaikille helsinkiläisille jase on säilytettävä myös tuleville sukupolville.

* Helsingin kaupungin väitettyyn tonttimaanniukkuuteen ja asuntojen puutteeseen vedotenyleiskaavan valmisteluaineistossa on ehdo-tettu Lauttasaaren ulkoilu- ja virkistysalueita,rakentamattomia luonnonrantoja, matalia me-renlahtia ja vesilinnuston pesimäalueita teho-rakentamiseen täyttömaalle.

* Rakentaminen uhkaa rauhallisia paikkoja.Maisemia on analysoitava myös ihmisen rau-hoittumistarpeen näkökulmasta. Lahdet ovattärkeitä ja kauniita. Rannoilta pääsee suoraanuimaan, mikä on kantakaupungissa ainutlaa-tuista. Nykyisin rantoja pitkin pääsee kävele-mään vain Ryssännokassa. Purjehdusmahdol-lisuus on alueen olennainen arvo ja potenti-aali. Osa ranta-alueiden niitty- ja somerikko-rannoista on sellaisia, jotka luonnonsuojelu-lain (1997) mukaan tulee ottaa huomioonmaankäytön suunnittelussa.

6 Länsimetroa Lauttasaaressa koskevia näkemyksiä onluvussa Liikenne ja liikkuminen.

* Avarat ja kauniit näkymät Länsiväylältäavomerelle, saaristoon ja merenlahdille onsäilytettävä. Niitä ei saa peittää rakennuksillaja meluesteillä.

* Massiivinen täyttömaarakentaminen vie ta-keet merinäköalojen säilymiseltä.

Lauttasaaren kehittämisessä on huomi-oitava:− saaren omaleimaisuuden - merellisyyden, saa-

ristoluonnon, vihreyden, rauhan ja puistomai-sen asumisen- säilyminen,

− se, että Lauttasaari on valittu asuinpaikaksiluonnonläheisyyden vuoksi,

− hyvien yhteyksien säilyminen keskustaan jakevyen liikenteen edellytyksien parantaminen,

− olemassa olevan rakenteen tehostaminen,− rakentamisen toteuttaminen vähitellen lautta-

saarelaisten kanssa yhteistyössä,− monipuolisen yhteisörakenteen turvaaminen,− perheasuntojen lisääminen,− Lauttasaaren keskustan kehittäminen ja lähi-

palvelujen parantaminen,− rakennettujen puistojen kohentaminen ja ra-

kentamattomien säilyttäminen luonnontilai-sena,

− tasaisen tulonjaon säilyminen,− mahdollisuus toimitilasijoittamisen avulla rat-

koa saarella keskimääräisesti enemmän olevaapitkäaikaistyöttömyyttä,

− se, että rakennusmaata on paljon järkeväm-missä paikoissa, kun nyt on esitetty,

− se, että tuulista meren ranta-asumista eivätkaikki kaipaa.

Lauttasaaren kehittämisessä tulee lähteäsaaren nykyisten ongelmien ratkaisemi-sesta:− vilkkaat väylät tuovat alueelle saasteita ja me-

lua ja katkaisevat alueen yhtenäisyyttä sekä vi-her- ja kävelyväyliä,

− alueelta puuttuu viihtyisä keskusta ja tori sekäurheilu- ja pelipaikkoja,

− palvelut kangertelevat jo nykyisin, ihmismää-rän lisäys vain pahentaisi ongelmia.

− Keskeiset rakennetut puistot ovat huonossakunnossa.


50

* Lauttasaaren luonnontilaiset ulkoilupuisto-alueet tarjoavat lapsille merkittävän tilai-suuden tutustua luontoon. Jos matalan vedenalueet Koivusaaren, Lemissaaren ja Vattu-niemen ympäriltä täytetään, häviää alueenfaunaa rikastuttavilta vesilinnuilta pesimäalueja ravinnonsaantimahdollisuus merenpohjasta.

* Helsingin rannoilla aiemmin harjoitettutäyttömaarakentamiset ovat liittyneet jo ole-massa olevan liikenneväylä-, satama- tai te-lakka-alueen osittaiseen laajennukseen. Laut-tasaaren ja sen ympärille kaavailtujen täyttö-maarakennusalueiden sillanpääasemat, Koi-vusaari ja sen ympäristö, Lemissaari ja Vattu-nimen eteläosa ovat pääosin aitoa luontoakaupunkioloissa, puistoalueita, ulkoi-lupuistoja ja muita kaupunkilaisten har-rastuksiin liittyviä alueita. Toteutuessaan nejohtaisivat merkittävään virkistysmahdolli-suuksien heikkenemiseen tällä seudulla. Täyt-tömaa-alueet muokkaavat maisemaa laajoillaalueilla. Näin mittavien hankkeiden epäon-nistuneiden ratkaisujen kohtaaminen olisi niinkallista, että se olisi käytännössä mahdotonta.

* Lauttasaaressa on tarjota kaivattuja pien-asuntoja heti kun sijoitetaan alueella nyt ah-taasti asuvat lapsiperheet sekä hissittömissätaloissa asuvat vanhukset niin, että he voivatedelleen elää arkea tutussa ympäristössä.Koivusaaren ja Lemislahden rakentaminen eitätä ratkaise, sillä niiden suunniteltu ympä-ristö on tiivis ja kallis. Lauttasaaressa asutaan”liian tiiviisti” siksi, että alueelta ei halutamuuttaa pois, koska ympäröivä luonto tekeeasumisesta väljää.

* Yleiskaavan valmisteluaineistossa painote-taan Helsingin merellisyyttä, mutta samallavenesatamien maa-alueille kaavaillaan mas-siivista asuntorakentamista. Venesatamat ei-vät ole pelkästään veneiden pysäköintipaik-koja. Kaupungin tulisi osoittaa pursiseurojentoimintaan sopiva uusi sijaintipaikka.

* Lauttasaaressa rakennetaan uusia taloja itä-rannalle, vastapäätä entistä ns. Suomen tupa-kan rakennusta, Teräskonttorin paikalle ja sitävastapäätä. Kuinka paljon näin pienelle saa-

relle halutaan asukkaita? Poliisien, HKL:n javapaat maja-alueet tulisi säilyttää.

Lemissaari ympäröivine vesialueineen tuleesäilyttää virkistysalueena. Nykyisin alue toi-mii luonnonmukaisena puistona ja virkistys-alueena, osana Lauttasaarta ympäröivää ranta-kävelyreittiä, joksi se myös on kaavoitettu.

Koivusaaren ja Lemislahden suunnitelmatSuunnitelmat merkitsevät huonoa integroitumistanykyiseen yhteisöön, luonnonalueiden pisteellistäsuurkuormitusta uusien alueiden vierustoilla, ny-kyisen palvelualustan heikkoa käyttöä ja kehitty-mistä.

− Kallis asuntokanta ei vaikuta suotuisasti Laut-tasaaren ikääntyvän väestön ja lapsiperheidenvaikeuksiin löytää asunto alueelta.

− Ne tulevat huomattavan itsenäisiksi alueiksi,sillä liikenneväylät katkaisevat yhteydet val-miisiin palveluihin.

− Alueet ovat irrallisia nykyisestä yhteisöstä janopeasti rakennettuina joutuvat pitkään turvau-tumaan keskeneräisiin palveluihin. Ruoholah-teen rakennettavan kauppakeskuksen vaikutuk-set palvelutarjontaan ovat Lauttasaaren alueellajopa heikentäviä, jos uusi asutus viedään senvaikutuspiiriin.

− Alueet ovat kalliina asuntotuotantona huonostijoukkoliikennettä käyttävien asukkaiden alu-etta tai sosiaalisena asuntotuotantona liian kau-kana peruspalvelusta, jotta autottomuus esi-merkiksi lapsiperheillä olisi mahdollista. Tiivisrakentaminen lisää vapaa-ajan liikkumistar-vetta.

− Alueiden tiivis rakentaminen aiheuttaa saarensisäisten väylien muuttumista ”moottoriliiken-teen kokoamisväyliksi” Lauttasaaren tiellä jaSärkinimentiellä, joilla liikenteen haitat olen-naisesti kasvaisivat.

− Alueiden muuttaminen tiiviisti rakennetuksilähiömaisemaksi asettaa ympäröivälle luonnol-le kohtuuttomat rasitukset, huonontaa ratkaise-valla tavalla virkistysmahdollisuuksia, koskane kuormittavat Seurasaaren selkää samaan ai-kaan kun suuriväestömäärä joutuu tukeu-tumaan ainoastaan Lauttasaaren viheralueisiin.

− On ehdottomasti tutkittava rakentamisen rasi-tuksen kasvu ja virkistysmahdollisuuksien ta-kaaminen myös muuttuneessa tilanteessa: met-ro mahdollistaa aikaisempaa paremmin vir-kistyskäyttöön koko kaupungin laajuudessa.


51

Moottoritien läheisyydestä huolimatta aluemuodostaa rauhallisen keitaan. Alueelle voisiajatella esimerkiksi pienimuotoista kahvilatoi-mintaa. Liikenteen aiheuttamien ilmansaastei-den vuoksi alue ei sovellu asumiseen. Lemis-saari ei ole ”meritäytöille kaupunkirakenteel-lisesti edullista aluetta”, ”suunniteltu täyttö eiole vähäistä” ja se loukkaa tökerösti ”merel-listä maisema kokonaisuutta”. Lemissaarta eisaa rakentaa, koska mistä sitten löytyy vastaa-va vehmas saari levähtämispaikaksi pyöräile-ville.

Koivusaareen ei saa rakentaa, muuten alueenmerellisyys katoaa. Saaren Länsiväylän poh-joispuolinen metsäinen osa luonnonrantoineenon maisemallisesti tärkeä. Rakentamisenmyötä liikenne vilkastuu Länsiväylällä ja ve-sitäyttö vahingoittaa vedenlaatua. Koivu-saaren eteläosa on maisemallisesti merkittävä,varsinkin mereltä päin katsottuna. Alueenetelärannoilla on suojelun arvoisia alueita,luonnontilaista somerikko- ja rantaniittyä mo-nipuolisine merenrantakasvistoineen. Ran-takallioilla on kaiverruksia vuosisadan alusta.Koivusaari ei ole ”meritäytöille kaupunki-rakenteellisesti edullista aluetta”, ”suunniteltutäyttö ei ole vähäistä” ja täyttö loukkaa töke-rösti ”merellistä maisemakokonaisuutta”.

Koivusaaren kohdalla toimitaan nurinkuri-sesti eli metron takia halutaan rakentaa asuin-keskus. Yleensä joukkoliikenne luodaan sin-ne, missä sitä tarvitaan eli riittävästi tihenty-neelle asuinalueelle.

Koivusaareen esitetyt rakennussuunnitelmatovat mittakaavaltaan järkyttäviä. Nykyisin 8hehtaarin alue laajennettaisiin peräti 53 heh-taarin alueeksi ja täyttömaalle kaavaillaan si-joitettavaksi noin 5000 asukasta, jolloin alu-een asukastiheydeksi tulisi jopa 10 000as/km2. Suunnitelmien mukaan Länsiväyläntasolta rakennukset olisivat jopa kahdeksankerroksisia. Tavoitteeksi asetetut tehokkuus-luvut ja talojen kerrosmäärät eivät mitenkäänsovi ympäristöönsä ja ovat alueelle aivan liiansuuria. Esitetyt suunnitelmat johtaisivat alu-een oman ja sen naapuruston viihtyvyyden javirkistysarvon katoamiseen. Nykyisin Lautta-

saaren länsiosassa rakennetut pien-, rivi- japienkerrostalot sopivat väljästi rakennettunahyvin vehreään ympäristöönsä.

Koivusaaren täyttömaaksi käytettäisiin ilmei-sesti metrotunnelin tieltä kaivettavaa maa-ainesta, jolloin maanajon haitat kohdistuisivatpaljolti Länsiväylälle. Lauttasaaren kaduilletällaista pitkäaikaista raskaan liikenteen sir-kusta ei voisi kuvitellakaan. Tämän lisäksi tu-lisi vielä talojen ja muun infrastruktuurin ra-kentamisen edellyttämä työmaaliikenne.

Koivusaaren rakentamisen myötä liikenne li-sääntyy asuinalueilla. Rakennusmelua ja –lii-kennettä aiheutuu seuraavaksi 20 vuodeksi.Merenrannat muuttuvat uimakelvottomiksi.Avarat näkymät muuttuvat kivikolosseiksi.Haluaako kukaan asua tuulten ja sateidenpieksämässä Koivusaaressa, jossa puut eivätkasva?

Koivusaari - Hanasaari alueen maantäytönrakennusaikaisia ongelmia ovat ainakin useanvuoden kestävä rakennustyömaa kaikkinehaittoineen (valtava melu, pöly, työmaalii-kenne jne.) on melkoinen rasite lähistön asuk-kaille, nykyiset vesialueet useine uimaran-toineen liettyvät käyttökelvottomiksi vuosiksi,kunnes maanajosta johtuva liete lopulta sel-kenee ja upeat ulkoilureitit Espooseen mene-vät pilalle. Pitkän aikavälin, jopa korjaa-mattomia, haittoja ovat muun muassa se, ettänykyinen merellinen Länsi-Lauttasaari on tu-hottu ja muutettu keinotekoiseksi, rantojenrehevöityminen, erityisesti Katajaharjun jaVaskiniemen alueilla, lähes legendaarinenmaisema Länsiväylältä menetetään tyystin,suunnitellussa laajuudessaan asuinalue ei voiolla kovin viihtyisä.

Koivusaari on nykyisin ulkoilijoiden ja ve-neilijöiden harrastustoiminnan alue. Siellä onupeita luontoalueita, kallioita, rantaniittyä jaiso siirtolohkarekin.

Veijarivuori-Särkiniemi alueelle ei saa ra-kentaa luonnonsuojelullisista, historiallisista,maisemallisista ja virkistyskäyttöön liittyvistäsyistä. Puistoalue ei kestä tuhansien ihmisten


52

pihamaana. Nykyiset majat alueella pitääsäilyttää.

Pikkusaaret Porsta ja Nurmiluodot hautau-tuvat, mikäli alueiden käyttösuunnitelmassa

ehdotetut merentäytöt toteutuvat. Luodoillaon kokoonsa nähden melko monipuolinenkasvillisuus, sekoitus alkuperäistä merenran-takasvistoa ja mökkikauden perua. Saartenhäviäminen kaupunkirakentamisen alle köy-hentää luonnon ja maiseman monimuotoi-suutta. Näyttäisi siltä, että lähes kaksi kilo-metriä luonnonrantaa jäisi täyte- ja rakenta-misalueiden alle Lauttasaaren pohjoisosassa.

Veijarivuoren ja Särkiniemen puistokoko-naisuus sekä Sisä- ja Ulkohattu merialuei-neen on säilytettävä mahdollisimman luon-nonmukaisena, koska ne ovat maisemallisestiupeita ja luontonsa puolesta kauniita. Lautta-saaren kärki on kaunis, siellä on kivat kalliot,hyvä lintupaikka ja matala vesi. Puistossa onarvokasta rantakasvillisuutta (Kurtto 1998) jahistoriallisia rakennelmia Krimin sodan ajalta.Rantamaisema on luonnonmukaista, Helsin-gin eteläisen suurpiirin alueella ainutlaatuistaväli- ja ulkosaariston kivikko-, lokerikko- jakalliorantaa sekä rantaniittyä. Puistoalueenherkkä rantaluonto ei salli, että puiston maise-mallisesti upein ja kasvillisuudestaan arvok-kain osa lohkaistaan hyödynnettäväksi ny-kyistä kovempaan käyttöön. Alueen rakenta-minen tuhoaa täysin puiston ja saaristomaise-man. Alueelle on vaikea järjestää liikenneyh-teydet. Veijarivuoren puisto on jopa 1992yleiskaavassa merkitty kulttuurihistorialli-seksi alueeksi.

Vattuniemen itäkärjen ja sen jatkeen puis-toalue tulee säilyttää kokonaisuudessaan Jostaloja rakennetaan lisää tälle herkälle alueelle,paine kasvaa jääville puistoalueille. Särkinie-men ja Veijarivuoren puistot pitää säilyttääpaitsi luonnonpuistona myös historiallisenamuistomerkkinä puolustusvalliensa vuoksi.

Entisen Ryssänkärjen itäpuolen toteaminenvirkistyksen kannalta tarpeettomaksi alueeksion jo kulttuuriskandaali. Sen virkistyskäyttöä

lisäävinä tekijöinä ovat rauhallisen merellisenympäristön lisäksi, talviuimaseura Humaus,

Ehdotuksia rakennettaviksi alueiksi Lautta-saaressa:

− Jo rakennetut alueet, joiden rakentamismahdol-lisuudet on hyödynnetty vajaasti (ehdotuksiaalueista raportissa Lauttasaaren yhdyskunta-strategia 23.11.1998). Täydennysrakentamisenmyötä palvelut saattavat monipuolistua.

− Vattuniemen eteläkärki, koska se on käyttämä-töntä aluetta eikä siellä kukaan ulkoile. Liiken-ne jakautuisi neljälle kadunosuudelle ja olisirauhallinen paikka asua komealla meri-näköalalla.

− Vattuniemen toimistoalueen voisi osittainmuuttaa asuinalueeksi

− Lauttasaaren eteläkärjessä entinen Merenkul-kuoppilaitoksen alue sekä Särkiniemenkadunpäässä oleva puistoalue, joita nykyisin käyte-tään pysäköintipaikkoina. Kerrostalo ei veisikeneltäkään näköaloja, koska sen ympärillä onMaa ja Vesi sekä pienteollisuustalo.

− Länsiväylä kattaminen Katajaharjun kohdallaeheyttää rikkoutunutta maisemaa, jos se toteu-tetaan huomioiden ympäröivien alueiden“miljöötyyppit“.

− Länsiväylän päälle voisi rakentaa, jolloin mai-sema yhtenäistyisi.

− Koivusaari, Lauttasaaren pohjoisosa on sijain-niltaan keskeinen, hyvät liikenneyhteydet il-man metroakin (Suomen parhaat joukkoliiken-neyhteydet). Matalikko on helppo täyttää jasaadaan ranta-asuntoja. Alueen rakentaminenmyös tukee länsimetron rakentamista. Alueellesopii pienimuotoinen rakentaminen.

− Lauttasaaren ja Keilaniemen väliin täyttämällätai patoamalla tehdyille ”Nörttisaarille” mah-tuu 30 000 asukasta lähtökohtana tiivis kau-punkirakenne, työmatkat länsimetrolla ja asun-not korkeateknologian työpaikkojen lähellä.

− Puistoa voi käyttää asuntorakentamiseen, josmenetetty alue korvataan puistolla muualta.

− Mammonlahteen ja Lemislahteen voi rakentaa.− Katjaharjuun voi rakentaa.− Asuntoja tulee alueelle lisää luonnollista tietä,

kun rakennetaan toimistotonteille.− Lauttasaaren yhdyskuntarakenteeseen soveltu-

vat hyvin pk-yritykset. Lemislahden ja Koivu-saaren suunnitelmine suurten toimitilavaraus-ten sijasta pitäisi tutkia myös pk-yritysten si-joittamisen vaatimaa rakentamista. Vattunie-men teollisuusalueella liiketoimintaa voisi si-joittaa uudisrakennusten pohjakerroksiin.


pienet vapaa-ajan mökit, hyvät uimalaiturit,harvinainen linnusto, hyvät hiihtomahdolli-suudet talvella. Lauttasaaresta löytyy tarpeel-linen määrä uutta rakennusmaata esimerkiksiteollisuusalueelta.

Alueella on parhailla paikoilla epämääräisiäpienyritysrakennuksia, liian leveitä katuja javajaakäytössä olevaa maata.

Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä ja Lauttasaaren eteläkärki sekä Melkki myöhemmin tule-vaisuuden rakentamisalueina (violetti).

53


L

LtttrrsoslprosptLkmoh

Akmglkstk

HrhomtlontAp

L
ÄNTINEN JA POHJOINEN HELSINKI
54

ehtisaari

ehtisaaren keskiosan puistoa ei saa muut-aa asuinalueeksi. Lehtisaaren kaavoi-usperiaatteena on aikanaan ollut vastaavanehokkuuden toteutuminen kuin Kuusisaa-essa. Alkuperäistä asemakaavaa muutettiinunsaat 10 vuotta sitten siten, että kokoamallaaaren keski- ja eteläisen osan rakennus-ikeutta Lehtisaarentien itäpuolelle saatiinaaren keski- ja eteläiselle osalle varattuaaajat puistoja vapaa-ajan alueet. Lehtisaarenuistojen muuttaminen osin asuntoalueeksi eiatkaise Helsingin kasvun ongelmia ja maan-mistajien lisärahastuspyrkimys on moraali-esti arveluttavaa ottaen huomion saaren alku-eräiset kaavoitusperiaatteet, joiden perus-eella on myös määritetty tonttien vuokrat.ehtisaaren puistoalueet ovat merkittäviä ul-oilualueita lehtisaarelaisten lisäksi myösuille kaupunkilaisille. Kaavoja muutettaessa

n otettava huomioon myös olevat asukkaat jaeidän näkemykset ja tarpeet.

lue on maanomistajan ilmoituksen mukaanallioinen ja melko mahdotonta rakennus-aata. Lisäksi alueeseen liittyy Länsi-Helsin-

in suurin luonnonomainen puisto runsaineinnustoineen ja eläimistöineen. Lehtisaariuuluu merellisen Helsingin ainutlaatuiseenaaristoluontokokonaisuuteen, jonka tuhou-umisen voi aiheuttaa harkitsematon lisära-entaminen.

iidenkiukaantien eteläpuolella on alueenauhallisuudesta ja varjoisuudesta johtuenuomattava kasvi- ja eläinlajisto. Laaksossan pitkään kesälle säilyvä lampi. Laaksonolemmin puolin kohoavat kalliot on kulu-

uskestävyydeltään erittäin arkoja. Etelänpuo-eisen kallion etelänpuolella on niitty, joka onleellinen osa luonnontilaista puistoa. Jo pie-ellä rakennusoikeudella saataisiin huomat-ava osa saaren luonnonvaraisuutta hävitettyä.lueelle kaavailtu kerrostalo sopii tähän ym-äristöön huonosti. Talojen eteläpuolella nou-

see jyrkkärinteinen kallio, joka tekee talojensijoituspaikan erittäin pimeäksi. Alue onmyös hyvin kostea, koska se sijaitsee kahdenkallion välissä. Samoin kulkuteiden rakenta-minen alueelle olisi vaikeaa.

Lehtisaarentie 6 ja Kalkkipaadentie 2 väli-selle alueelle esitetty uusi rakennusalue tuleepoistaa. Alue on vanhaa, pehmeää rakennetta-vaksi kelpaamatonta merenlahtea, mistäsyystä alue muutettiin puistoksi jo Lehtisaarenalkuperäisessä kaavassa ja puistoksi muuttu-nut tontti korvattiin Lehtisaarentien 8 ja 10tonteilla. Maanomistajien tahdon mukaisestija väljyyden saamiseksi alueelle jätettiin suu-rempia yhtenäisiä puistoalueita ja alue kaa-voitettiin alkuperäistä suunnitelmaa tehok-kaammin (e=0,44). Talot ovat suuri-ikkunaisia ja saunaosastot ovat piha-alueineenavoimina puistoon, joka on nykyisiin taloihinnähden kovin matalalla ja sen vuoksi sopi-maton rakentamiseen.

Lehtisaari pitää rakentaa valmiiksi, sinnemahtuu vielä uutta rakentamista. Muuten pal-velut poistuvat asutuksen harvetessa.

Ostoskeskuksen ympäristö kaipaa kohen-nusta.


55

Munkkiniemen ja Lankiniemen rakennus-suunnitelmat tuhoavat kauniin mäntyrannan jakalliot. Munkkinimestä on muutenkin vietypala palalta pois luontoalueita.

Munkkiniemen ja Talin vihreät alueet ja pe-rinteinen historiallinen luonne pitää säilyttää.

Taliin voi rakentaa Tarvontien kupeeseen.

Poutamäentien 14:n ja 16:n sekä Talingolfkentän väliselle alueelle ei tule rakentaa,koska Talin ulkoilupuisto on nykyisessä muo-dossa ainutlaatuinen kaupunkipuisto ja alu-eella on runsas linnusto. Mätäojan haaran var-rella ja läheisyydessä pesii muun muassa run-sas satakielikanta. Vermon ravien äänet kuu-luvat alueelle selvästi. Talin golfkenttä onHelsingin vanhimpana golfratana säilyttä-misen ja suojelemisen arvoinen kohde ja sitäympäröivä puistoalue on osa tätä koko-naisuutta ja ”suojavyöhyke” kävelijöiltä.Maa-alueen ollessa varsin pieni, saavutettavahyöty rakennusmaan tehokkaassa käyttämi-sessä on kääntäen verrannollinen asukkaidenviihtyvyyteen ja kaupunkiluonnon säilyttämi-sen arvoon.

Pajamäen Patterimäelle suunniteltu pääkatutuhoaisi alueen. Alueella on maanpuolustus-historiassa merkittävä rooli Helsingin pelasta-misessa ja parhaiten säilynyt linnakeketju.Alueella on ainutlaatuinen kasvisto (alue onsuojeltu asemakaavassa) ja siellä sijaitsee Ur-san aurinko (avaruuden pienoismalli maastos-sa). Alue sopisi kaupunkipuistoksi.

Haagan Laajasuon puiston yhteys Keskus-puistoon pitää säilyttää. "Vihersormiperiaat-teen" mukaiset yhtenäiset reitit ovat monellatapaa tärkeitä.

Pitäjänmäkeen voidaan rakentaa asuinraken-tamista, koska alueelle on hyvät liikenneyh-teydet. Vanhaa huonokuntoista asuntokantaa

voisi uudistaa kuitenkin historiallisia kerros-tumia vaalien.

Kaupintien, Vihdintien ja läheisten toimis-totalojen välistä aluetta Pitäjänmäessä eitarvita virkistyskäyttöön, joten sinne voi ra-kentaa.

Lassilan ja Mätäjoen välinen alue ja kokoMätäjoen laakso ovat historiallisia alueita jatärkeitä virkistysalueita. Ne ovat välttämättö-miä henkireikiä Lassilan "piiritetylle" alu-eelle. Alueilla tarvitaan melusuojausta, joenperkausta, virtaaman lisäystä ja muuta virkis-tyskäytön kehittämistä.

Kehä I:n varrella Konalan ja Pitäjämäenalueella toimistorakennukset voisivat toimiameluesteenä liikenteen ja asutuksen välillä.

Konalassa Kehä I:n katetaan ja päälle asuin-rakentamista tai palveluja. Ratkaisu on kallis,mutta tulevaisuudessa kannattava.

Konalaan voi rakentaa, koska siellä on paljontyöpaikkoja ja sieltä pääsee mukavasti liik-kumaan poikittain. Rakentamista voidaan si-joittaa Kehä II:n varrelle, jos tieyhteys toteu-tuu.

Porintien varressa Konalassa on jouto-maata, jota ei tarvita puistoiksi, sillä asuk-kailla on puistot vieressä. Teollisuusaluettavoidaan muuttaa vähitellen asumiskäyttöön.

Hakuninmaan katsastuskonttori näyttääjoutomaalta ja olisi sijainniltaan hyvää asun-tomaata.

Hakuninmaalla ei saa pienentää Keskuspuis-toa rakentamalla sinne asuntoja.

Munkkiniemi, Tali, Pikku-Huopalahti, Pajamäki, Haaga, Pitäjänmäki,Lassila, Konala, Hakuninmaa


56

Malminkartano

* Malminkartanon alkuperäiset kaavoitusperi-aatteet, yhdyskuntarakenne ja rakennettu ym-päristö ovat nykyisin toimivia ja ne pitää säi-lyttää. Alueen erityispiirre - autoliikenteenohjautuminen kehäkadulta pistotietä myötensiten, että keskustassa ei ole läpiajoliikennettäeikä liikennepaineita - tulee säilyttää.

* Kulttuurihistoriallisesti ja ekologisesti tär-keät puistoja viheralueet sekä kulttuurimil-jööt ovat Malminkartanon arvokkain ominais-piirre ja ne tulee säilyttää. Täydennysrakenta-minen näille tuhoaisi kaiken olennaisen Mal-minkartanossa kuten Mätäjoen varren, lin-nustot, kartanomiljöön maiseman ja arvok-kaan puuston, lasten leikkipaikat ja virkistys-ja ulkoilumahdollisuudet.

* Koska Malminkartanossa on viheralueidenja kulttuurihistoriallisten maiseman merkityserityisen korostunut, yleiskaavassa on huo-mioitava rakennusviraston viherosaston vuon-na 2001 valmistuva viheraluesuunnitelma.

* Malminkartanossa on suhteellisen paljonviheralueita. Niitä käyttävät alueen asukkai-den lisäksi myös ympäröivien alueiden asuk-kaat. Viheralueita tulee kehittää laajemmanalueen tarpeita ajatellen. Malminkartanon vä-kilukua ei tule kasvattaa yli 10000 asukkaan,jotta viheralueet kestävät oman ja muidenalueiden asukkaiden käytön. Väkiluvun kas-vaessa sosiaaliset ongelmat eivät ole enäähallittavissa.

* Yhteistyötä Helsingin ja Vantaan välillä onlisättävä, sillä monet Malminkartanon ongel-mista johtuvat yhteistyön puutteesta. Vantaaajaa muun muassa Kehä II hanketta ja Koru-tietä. Mätäjoenlaakson suojelu on painottunutHelsingin puolelle Vantaan keskittyessä ra-kentamiseen. Myös uudet asuntoalueet tuleesijoittaa järkevästi yhteistyössä Espoon jaVantaan kanssa. Alueen palveluja uhkaakauppakeskus Myyrmanni.

* Korutietä ei tule rakentaa ja Kehä II tuhoaaMalminkartanon. Joukkoliikennettä voi ke-hittää. Meluntorjuntaa on lisättävä.7

Kartanon kulttuurimiljöö, johon kuuluuMätäjoenvarsi, Kaarelan puisto kaupunginomenatarhasta kartanon arboretumiin ja pel-loista kartanon metsiin tulee nostaa arvoisel-leen paikalle. Kartano ja sitä ympäröivät alu-eet tulee säilyttää nykyisellään. Arvokastapäärakennusta ei pidä tuhota. Entinen ylio-piston kurssikeskus tulee saada ympäristö-ystävälliseen käyttöön. Kartanoalue on kult-tuurihistoriallisesti ainutlaatuinen alue jaekologisesti tärkeä. Siellä on puulajipuisto,joka on Euroopan mittakaavassa ainut-laatuinen. Alueella on myös huuhkaja. Kar-tanon alueella on vanhoja puistoarvoja jahistoriallinen henki. Alueella on mittaamatonarvo esimerkiksi maanpuolustushistoriassa.Siellä sijaitsee maatalouden tutkimuskeskuk-sen tila 40-luvulta. Jäljellä oleva omena-puutarha on muutettava kaavassa puistoksi.

Mätäjoen varsi pitää säästää rakentamiselta,koska se on kaupunkiluonnon kannalta arvo-kas alue ja siellä on rikas linnusto. "Kaarelanpuisto" on myös osa Mätäjoen aluetta. Alu-eella on harvinaisia kasveja ja luontotyyppejä.Se on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Malminkartanon ja Kannelmäen välisetpellot erottavat lähiöt toisistaan. Se on ainutkolonen, mitä on jäljellä lähiöiden välillä.Missä muualla kuunnella satakieltä?

7 Kehä II koskevia näkemyksiä on luvussa Liikenne jaliikkuminen.


Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä.

57


58

Kartanonmetsän itäosan puistoa ei pidämissään nimessä rakentaa. Puistoksi kaa-voitettua aluetta esitetään nyt kerrostaloalu-eeksi. Alueen harvinaislaatuinen luonnonym-päristö ja siihen liittyvä monituhatvuotinenasutushistoria ovat muovautuneet aikojen ku-luessa ympäristöarvoiltaan ainutlaatuiseksikokonaisuudeksi. Alueella on arvokkaita leh-totyyppejä, pähkinäpensas- ja vaahteralehdot,sekä mahtava ikimännikkö. Kartanonmetsässäon myös runsaasti vielä tutkimattomia mui-naishautoja ja muita muinaisjäännöksiä. Alu-een historiallinen tausta antaa hyvän läh-tökohdan myös kulttuurikasvien geenipankinperustamiseen.

Malminkartanontien länsipuolelle voi ra-kentaa, jos Malminkartanoon on paineita ra-kentaa. Nykyisellään alue on hoitamatontametsää, johon ei liity virkistysarvoja.

Malminkartanontien pohjoispuoli radanlänsipuolella sopii rakentamiselle.

Malminkartanontien pohjoispuoleinenalue, asematunnelin päällä, rakennettakoonasunnoiksi (jos on pakko) vain läntiseltäosaltaan eli Kartanonmetsätien varrelta.

Kartanonmetsän länsinurkassa voisi löytyäasuntotuotantoon sopiva alue, joka pitäisisuunnitella yhdessä alueen asukkaiden kanssa.

Kartanonmetsän pohjoispuolella, heti radanlänsipuolella, on käyttämätön tontti, jolle so-pisi isokin asuinrakennus.

Juhannuskalliolta on suojeltava näköalaKartanonmetsään ja sinne on tehtävä polut januotiopaikat.

Puustellin metsää ei saa napsia enää pie-nemmäksi, koska se on tärkeä virkistysalue.Siellä on muun muassa paljon hiihtolatuja.

Malminkartano kortteli 235:en alueelle ra-kennettakoon ”kulttuurikeskus” sanan alku-peräisessä merkityksessä eli puusta raken-nukset ihmisten kohtauspaikaksi. Alueelta

kytkentä Jätemäelle, joka otetaan urheilul-liseen käyttöön.

MLL:n yhteydessä oleva radanvarsitonttitulisi muuttaa asuntokäyttöön, jos sille ei löy-dy nykyisen kaavan mukaista käyttöä. Radanvarteen voisi sijoittaa korkeankin rakennuk-sen.

Pohjois-Malminkartanon radan itäpuoleltalöytyy pien- ja omakotitontteja, jos Kehä IIjää rakentamatta (erityisesti Vantaan puolel-ta).

Tyhjät ja hoitamattomat tontit Malminkar-tanossa luovat välinpitämättömyyden tuntuaalueelle. Pusikko ei kuulu viihtyisälle asuin-alueelle ja koska Helsingissä on rakenta-mispaineita, pitää rakentaa alueiden keskelle.

Rakentamattomat tontit, jotka on kaavoi-tettu työpaikkoja, toimitiloja ja palveluja var-ten, tulisi ottaa asuntokäyttöön.

Malminkartanon pienteollisuustontit muu-tetaan asuntotonteiksi, jos Malminkartanoonon pakko rakentaa, sillä luontoa ei pidä tu-hota. Asunnot sopivat alueen tyyliin parem-min kuin uudet pienteollisuustalot. Alueellaon panostettava myös saneeraukseen.

Kartanonkaaren eteläosan toimivaa yhdys-kuntarakennetta ei saa hajottaa.

Honkasuon alueelta (suunnitellulle Kehä II:nalueelle) on hyvät liikenneyhteydet Vihdin-tielle ja hyvä kävely-yhteys asemalle. Raken-tamalla alueelle asuntoja pystytään estämäänKehä II:n rakentaminen.

Malminkartanonhuipun pohjoispuolelle,suunnitellulle Kehä II:n paikalle sopii raken-taminen.


59

Maunula

Ostoskeskuksen ja Valintatalon alueelletulee rakentaa tehokkaasti asuntoja, toimistojaja liiketiloja. Alue sijaitsee suunnitellun Joke-riradan varrella ja se ei toimi nykyisin.

Rajametsäntien ja Männikkötien risteyk-seen Metsälän rajalle voidaan rakentaa eng-lantilaistyyppisiä pientaloja tehokkaalla kaa-valla, koska metsäkaistaleen merkitys luon-non ja virkistyksen kannalta on vähäinen.

Puistoalueelle Pirkkolantien ja Lampuoti-lantien väliin rakennetaan englantilaistyyp-pisiä pientaloja, koska puisto on kapea ja pie-ni ja alueen merkitys virkistyksen kannalta onvähäinen. Alue sijaitsee suunnitellun Jokerira-dan varrella.

Rakennetaan lisäkerroksia nykyisiin ra-kennuksiin. Yhtiöiden hissirakentaminen ra-hoitetaan lisäkerroksilla. Saadaan alueellesuuria asuntoja.

Tuusulantien ja Maunulan välissä on liianpaljon melua ja saastetta asumiselle. Suursuonja Tuusulantien viljelypalstat ovat toinen kotikesäaikaan parille sadalle ihmiselle, alueenvirkistysarvot ovat tärkeitä. Alue on Mau-nulassa lähin hyvä kävelypaikka.

Suursuon peltoja metsäalue on säilytettävätoistaiseksi reservissä nykyisellään. Mietitäänasiaa uudestaan, kun muut alueet on otettukäyttöön.

Rajametsäntiestä Metsälään päin ja Krä-merintien jatkeen varteen merkityt raken-tamisalueet tulee poistaa. Alueet liittyvät vä-littömästi Maunulan monipuolista luontoaesittävään luontopolkuun. Alueet ovat päh-kinälehdon lisäksi kaupungin ympäristö-keskuksenkin mielestä Maunulan ympäristönrehevimpiä ja mielenkiintoisimpia kohteita.On huomattava, että hetteiköt ovat Helsinginalueella hyvin harvinaisia ja toisen kohteenlaatuista puhdasta koivikkoa ei juuri kulkutei-den varsilta löydy.

Rajamäentien, Pakilantien ja Tuusulantienrajoittama virkistysalue tulisi liittää Kes-kuspuistoon, josta osa hoidettaisiin viher-osaston suunnitelman mukaisesti puisto-alueena.

Patterinmäkeä Maunula ja Pakilan välissä eitule rakentaa, koska se on historiallinen koh-de.

Maunulan kehittämisen periaatteita:

− Säilytetään luonnon monimuotoisuus eli ra-kennetaan luonnon kannalta vähempiarvoisillepaikoille ja pyritään säilyttämään ehjiä luon-tokokonaisuuksia tulevaisuuteen.

− Kartoitetaan tyhjät ja väljät tontit.− Hyödynnetään olemassa olevaa infrastruk-

tuuria eli rakennetaan nykyisten katujen var-sille.

− Ei kasvateta liikennettä vaan pyritään vähen-tämään sitä.

− Mahdollistetaan iäkkään väestön asuminenalueella.

− Rakentamalla alueelle isoja asuntoja sekäomistusasuntoja tasapainotetaan alueen vinou-tunutta sosiaalista rakennetta ja kasvatetaanostovoimaa.

− Rakennetaan uudelleen Maunulan huonostitoimiva ja taantuva keskusta-alue.

− Toteutetaan Jokerirata Maunulaan ja raken-netaan sen varret.

− Keskustaan rakennetaan asuntoja, liiketiloja jatoimitiloja.

− Noudatetaan Maunulan kaavoituksen alkupe-räistä ideaa eli keskelle rakennetaan kerros-taloja ja laidoille pientaloja. Kasvatetaan Mau-nulan vetovoimaa ja pienennetään segre-gaatioriskiä korostamalla sitä, mikä Maunulas-sa on arvokasta.


Ptpdvn

P

Oakt

O

P
akila, Oulunkylä, Paloheinä, Tuomarinkylä, Tuomarinkartano
60

akilaa kehitettäessä tulee alue säilyttää pien-alovaltaisena. Pakilan puisto tulee säilyttääuistona. Alueelle sopisi pienimuotoinen täy-ennysrakentaminen suunnitellun Jokeriradanarteen. Alueella tulisi kehittää julkisia liiken-eyhteyksiä ja peruspalveluja.

akilaa ja Oulunkylää voi tiivistää.

ulunkylässä ongelmana on mm. se, ettälueelle ei tule uusia pientaloja riittävästi,oska uudisrakentaminen on pääosin kerros-aloja. Ilman laatu on alueella heikko.

ulunkylän aseman seudulle voisi rakentaa.

Paloheinän ja Torpparinmäen tulevaisuu-den uhkina ovat voimakas lisärakentaminen,Kehä II linjaus alueen läpi, melu ja Vantaanrakentamisen työntyminen kaupunkien rajalle.

Tuomarinkylä ja Vantaanjoen varsi ovatulkoilulle, virkistykselle ja rauhoittumiselletärkeitä paikkoja. Niille ei tule rakentaa.

Tuomarinkartanon alue on kokonaisuus, jo-ka on syytä säilyttää virkistysalueena.


Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä ja Viikinranta myöhemmin tulevaisuuden rakentamisalu-eena (violetti).

61


KOILLINEN HELSINKI

62

Viikinmäki, Viikki

Viikinmäkeen ei saa rakentaa, koska siellä onvaikeat maasto-olosuhteet ja liikennejärjes-telyt. Vantaanjokilaakso tulee säilyttää virkis-tysalueena.

Viikkiin ei saa rakentaa, koska se on ainut-laatuinen kansainvälisin sopimuksin suojeltuluonnonsuojelualue keskellä pääkaupunkiseu-tua, jossa on myös satoja vuosia viljelty kult-tuurimaisema. Asutuksen ja luonnonsuojelu-alueen välissä pitää olla suojavyöhyke. Alu-eella on kolme lintutornia, kuuluisa lintulahtija erinomaisen hyvät hiihtomahdollisuudettalvella. Alueen pitäisi kuulua kansalliseenkaupunkipuistoon. Vanhankaupunginlahti ontärkeä luontoarvojen takia. Jokamiehen pääsyrannoille on sosiaalisen tasa-arvon näkökul-masta tärkeää.

Viikkiin voi rakentaa täydennysrakentamista,koska sinne on hyvät liikenneyhteydet, sielläon tilaa rakentamiseen ja palvelut ovat pa-rantuneet. Täydennysrakentamista sopii esim.yliopisto- ja kampusalueelle ja Viikintielle,joka ei ole erityisen arvokas kenellekään.Alue soveltuu esimerkiksi opiskelija-asunnoiksi, koska Helsingin yliopiston kam-pus on siirtymässä sinne.

Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnon-suojelualueen ympäristön kaavoittamistavaikutuksineen on tarkasteltava kokonai-suutena. Tähän asti luonnonsuojelualueen ym-päristön suunnittelu on edennyt pala palalta.On vihdoin aika selvittää ja seurata mas-siivisen rakentamisen kokonaisvaikutuksialuonnonsuojelualueeseen. Viikin alueella ontärkeä tehdä tietoisia, perusteltuja, ekolo-gisesti kestäviä ratkaisuja. Helsingin kaupun-ginvaltuusto on määritellyt paikallisagenda-työn yhdeksi viidestä päätavoitteesta luonnonmonimuotoisuuden säilyttämisen ja vaali-misen.

Nisäkkäiden kulkureitti Viikistä Kivikonkautta Sipoonkorpeen on turvattava. Viikki-Kivikko ympäristöineen on yksi Helsingintärkeimmistä nisäkkäiden elinalueista ja kul-kuväylistä. Ainoaksi viherväyläksi Kehä I:nyli on jäämässä maisemasilta, jota pitkin sekäihmisten että nisäkkäiden tulisi kulkea. Lä-heisten asuntoalueiden vuoksi meluaidatmuodostaisivat Lahdenväylän ja Kehä I:nmuotoisen sumpun. Meluaitaan on jätettäväriittävän leveä yhtenäinen aukko, joka yhdes-sä ylikulkusillan kanssa toimisi ekologisenakäytävänä mm. Viikin ja Myllypuron ketuilleja mäyrille. Tämä edellyttää suunniteltua vä-hemmän rakentamista Viikki-Latokartanossa.Asuntoalueet on suunniteltava siten, että me-luaidan aukosta tuleva melu ei häiritse Viikinasukkaita. Asiaa on selvitettävä nisäkäsasian-tuntijoiden kanssa.

Taka-Viikin upeissa metsissä pesii harvi-naisiakin lintuja. Viikin kulttuurimaisema pel-toineen on jo osittain menetetty rakentamisenmyötä, jättäkää jotain tulevillekin sukupol-ville.

Viikin pellot olisi nähtävä tärkeänä suoja-alueena. Ne ovat tärkeä puskurivyöhyke, jokapitää häiriöitä loitolla luonnonsuojelualueesta.

Viikin pohjoisosan alue on suojavyöhyke jasiellä on erinomaiset hiihtomahdollisuudettalvella.

Viikin peltojen pohjoisosaan voidaan raken-taa. Tarvitaan kuitenkin reuna-alue kerrosta-lojen ja avoimen pellon väliin.

Viikinojan purokorven biotooppi on säily-tettävä. Viikinojan putouskohta on Helsinginmittakaavassa harvinainen biotooppi ja Viikinalueella ainoa laatuaan. Puron varressa onHelsingissä harvalukuisen mustapääkertunpysyvä reviiri ja siellä on tavattu harvinaisenidänuunilinnun poikuekin. Linnustollisesti pu-ron varren pohjoispuolella oleva niitty, ry-teikkö ja metsikkö ovat monipuolisia.


63

Viikki-Kivikko keskuspuisto on määriteltyviherohjelmassa vuosille 1999-2008 keskei-seksi ja tärkeäksi viheralueeksi, joiden hoi-toon ja kuntoon kiinnitetään erityistä huo-miota. Toimenpiteiksi on ehdotettu, että vir-kistysaluesuunnitelmat toteutetaan osa-yleiskaavan ja asemakaavojen pohjalta, pe-rustetaan työryhmä koordinoimaan toteutustaja että alue suunnitellaan kokonaisuutenavanha kulttuurimaisema säilyttäen ja keskus-puistomaisuutta korostaen. Työryhmä tuleemuodostaa ennen asemakaavojen hyväk-symistä, koska vain siten on mahdollista kiin-nittää erityistä huomiota viheralueiden ekolo-giseen toimivuuteen ja luonnon monimuotoi-suuteen.

Luonnonsuojelualeen kupeeseen suun-nitellun Viikin paikalliskeskuksen suuruuttaon virheellisesti puollettu alueen asukas-määrällä, 25 000 ihmistä. Mukaan on laskettumyös Pihlajamäen ja Pihlajiston asukkaat,joilla on jo valmiit kaupalliset palvelut. Nytne ovat vaarassa näivettyä. Lisäksi suurin osaViikin asukkaista asuu 2 km pohjoisempana,joten kauppakapasiteettia tulee siirtää Viikinlähipalvelukeskukseen. Toivottavasti kauppa-keskuksella ei tulla perustelemaan asutuksenrakentamista Viikinrantaan ja Viikintien ete-läpuolelle.

Viikinrantaan, Lahdenväylän ja Viikki -Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualu-een väliselle alueelle Vantaanjoesta tiedepuis-toon, ei tule rakentaa asuntoja ja entinen puh-distamon alue tulee ennallistaa ja liittää luon-nonsuojelualueeseen. Osa Viikinrannasta jä-tettiin Viikin osayleiskaavasta alueen kiis-tanalaisuuden vuoksi kaavoittamatta.

Viikintien ja luonnonsuojelualueen välissäsijaitseva pienteollisuusalue tulee yleiskaa-vassa osoittaa teollisuuskäyttöön. Alueellatoimii noin 20 yritystä, jotka työllistävät 200henkilöä. Tällaista työpaikkoja tarjoavaa pien-teollisuustoimintaa on tarkoituksenmukaistaylläpitää Helsingissä ja tähän tarkoitukseenalue sopii erittäin hyvin. Kaupunginvaltuustoon hyväksynyt toivomusponnen, jonka mu-kaan Viikin pienteollisuusalue säilyy kaava-merkinnästä A/KTY huolimatta nykyisessäkäytössä.


Pukinmäki, Savela, Pihlajanmäki, Malmi

64

Pukinmäessä yleiskaavalla tulisi eheyttääkehätien ja pääradan hajottamaa yhdyskunta-rakennetta, luoda edellytyksiä kaupallistenpalvelujen uudelleensijoittumiselle ja niidenparemmalle saatavuudelle sekä vahvistaa Pu-kinmäen erityispiirteitä.

Pukinmäen keskustan ja ostoskeskuksenympäristö on nykyisin varsin sekava ja kes-keneräinen. Alueelle tulisi saada lisää liityntä-pysäköintipaikkoja ja liiketilarakentamista.Keskustan tulisi palvella myös Pukinmäenkolmion ja Savelan asukkaita. Radan ja Kehä-tien risteyksen alue tarjoaa kaupunginosallemonia kehittämismahdollisuuksia.

Pukinmäen kaaren itäpuolelle voisi tullatäydennysrakentamista.

Vantaanjokivarsi Pukinmäessä on osa kan-sallista kaupunkipuistohanketta jokisuultaHaltialaan. Hanke on tosin epäselvä etenkineteläosiltaan. Ympäristöarvot olisi inventoi-tava. Alueeseen liittyvät Pukinmäen luonnon-metsät, jotka ovat nyt kovilla. Kulutuksen ta-kia niiden vaarana on tuhoutuminen ja joutu-minen rakennettaviksi.

Vantaanjoen ja Sinivuoren välinen pienialue tulisi jättää rakentamatta, jotta Van-taanjoen alueen maisemallinen kokonaisuussäilyisi.

Kehätien ja Käskynhaltijantien välisen alu-een voi kehittää asukkaille toimintapuistoksi.

Pukinmäessä Kehä I:n tasauksen alentami-nen ja väylän kattaminen mahdollistaa lisära-kentamisen. Lisäasukkaiden myötä saadaanparemmat palvelut. Lisäksi hanke parantaaliityntäliikennettä, torjuu tiemelua, kohentaaasumisviihtyisyyttä ja eheyttää yhdyskunta-rakennetta. Malmi vaikuttaa Suutarilaan jamuihin aluekeskuksiin niin, että ostoskeskuk-set näissä näivettyvät. Rahaa tulisi jakaa tasai-semmin kaikille aluekeskuksille.

Pukinmäessä Jokipellontien ja Kehätien jaVantaanjoen väliselle alueelle voisi raken-taa.

Savelaan ja Pihlajamäen välinen laaja au-kea pitää hyödyntää virkistysalueena.

Longinojan laakso on kaunis alue ja jos aluekunnostettaisiin, se palvelisi koko alueen vir-kistyskäyttöä. Rakennusvirastolla on jo suun-nitelma olemassa alueen kunnostuksesta.

Viherväylä Vantaanjoelta Puistolaan täytyysäilyttää. Alueella pitää säilyttää hyvät ulkoi-lumaastot. Alueen virkistysarvoa voidaan lisä-tä huomattavasti rakentamalla hyvin.

Malmin keskustasta tulee olla yhtenäinenvihervyöhyke Vantaanjoen varrelle, joka kun-nostetaan virkistyskäyttöön.

Malmilla tarvitaan lisää seikkailu- ja tutki-musluontoalueita myös 7-12 -vuotiaille. Päi-väkotien ja koulujen läheisyydessä tarvitaansuuria ja monimuotoisia luontoalueita.

Malminkaaren varteen Ruotutorpankujanpohjoispuolella sijaitsevalle alueelle voisi ra-kentaa esimerkiksi opiskelija-asuntoja. Ny-kyisin alue on joutomaata ja sen keskellä ole-va pysäköintialue on pääsääntöisesti käyttä-mätön.

Malmin Kirkkopuisto on säilytettävä.


65

Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä ja Viikinranta myöhemmin tulevaisuuden rakentamisalu-eena (violetti). Vaalean punaiset alueet ovat asemakaavoitettuja ja rakennettavissa.


66

Malmin lentokenttä pitää säilyttää nykyi-sellään, sinne ei saa rakentaa:

− Kenttä on alueelle tunnusomainen ja tärkeä se-kä identiteetille että kulttuurihistoriallisillepiirteille. Lentokenttätoiminnan myötä Mal-milta poistuu tapahtuma-alue.

− Uusi asuminen lisäisi alueen liikennettä. Alu-eelle suunnitellut kerrostaloalueet ovat liian te-hokkaita.

− Rakentamisen myötä virkistysalueet häviävättäydellisesti, koska tällä alueella ei ole virkis-tysalueita. Malmin lentokentältä virkistysyh-teys pohjoiseen Puistolaan on tärkeä. Lento-kentän länsi- ja lounaispellot tulee säilyttää vir-kistyskäytössä.

− Miksei asuntoja rakenneta sinne, minne uusikenttä on suunniteltu?

− Rakentaminen on kallista suolle.− Alue on pohjaolosuhteiltaan rakentamisen kan-

nalta ongelmallista. Voidaanko alueelle raken-taa syvään paalutettavia kerrostaloja aiheutta-matta kohtuutonta vaaraa alueen aiemmalle ra-kennuskannalle?

− Säilyttäkää valaistu hiihtolatu ja viehättäväluonnonläheinen ulkoilureitti, joka kiertää len-tokenttää. Ne ovat on vilkkaassa käytössä japalvelevat myös Paloheinän ja Hakunilan alu-eita. Erityisesti ehdotuksen mukaiset poikittai-sen kiitoradan jatkeen itä- ja länsipuolinen ker-rostalorakentaminen uhkaavat ladun säily-mistä.

− Asuinalueena lentokentän tasainen alue on yk-sitoikkoinen, ilman puustoa ja vailla maisemanviehättävyyttä luonnoltaan ja maisemaltaankinarvokkaita reuna-alueita lukuun ottamatta.Luontaisia edellytyksiä korkeatasoiselle ker-rostalorakentamiselle alueella ei ole. Miksi siisyhdistäisi nykyisen sosiaalisten ongelmienkanssa painiskelevan Malmin keskusta-alueenJakomäen ongelma-alueisiin tehokkaasti ra-kennetulla kerrostaloalueella?

− Säilyttäkää asuinympäristön rauha. Läntisestäpoikittaisen kiitoradan jatkeesta olisi mahdol-lista kehittää viehättävä viheralue, jonka arvoanostaa sen poikki virtaava Longinoja (voisiko-han sen muuten kaivaa esiin myös lentokentänkohdalla?).

− Alueelle joitakin vuosia sitten tehdyn erin-omaisen viheralueiden hoitosuunnitelmaankirjatut arvot on tuotava esiin.

Malmin lentokenttä soveltuu asuinrakenta-miseen:

− Rakentamalla päästään lentomelusta ja muistaympäristöhaitoista, jos lentotoimintaa kehitet-täisiin, asuminen ympärillä kärsisi entisestään.

− Peruspalvelut ovat valmiina ja alueella tarvi-taan asuntoja.

− Rakentamisella voisi parantaa ympäristöä, kos-ka alueelle on mahdollista tehdä korkeatasoistaasuinrakentamista.

− Rakentamalla alueelle suositaan kaupunki-rakenteen tiivistämistä, kentälle rakentamisestaon vähemmän haittaa kuin muualle rakentami-sesta.

− Alueen suunnittelussa on huomioitava, ettäalue ei kestä alueiden käyttösuunnitelma ehdo-tuksessa suunniteltua rakentamista. Alueen pi-tää säilyä väljänä. Sinne soveltuu tiivis pien-taloalue aluetehokkuuden ollessa 0,4.

− Asuinrakentaminen vaatii raideliikenne-yhteyden.

− Alueella voidaan säilyttää tynkälentokenttä esi-merkiksi yksi kiitorata.

− Lentokenttä pitää siirtää, koska harrastusilmai-lulle tarvitaan turvallisempi ja vähemmän ra-joitettu alue. Alue ei täytä kansainvälisiä turva-normeja ja tilanne on vastoin kansainvälisiäsitoumuksia.

− Helsingissä asuntotonttimaasta on huutavapuute ja asunnontarvitsijoita joutuu nyt muut-tamaan pois Helsingistä. Nykyisessä käytössäalue palvelee ulkopaikkakuntalaisia, asuinalu-eena se palvelisi paremmin helsinkiläisiä.

Jos alueelle rakennetaan tai on pakko ra-kentaa:− Alueelle tulee rakentaa nykyiseen rakennus-

kantaan liittyvää omakotirakentamista. Mikälialueelle rakennetaan kerrostaloja, tulee lii-kenne järjestä niin, että kulku nykyisen oma-kotialueen kautta ei ole mahdollista.

− Aluetta tulee pienentää niin, että alueen rauha,luonnonläheisyys ja virkistysmahdollisuudetsäilyvät.

− Alueelle voi rakentaa vain matalia pienkerros-taloja ja vihervyöhyke alueen ympärillä onsäilytettävä virkistyskäytössä.

− Tehokkuutta tulee alentaa ja rakennettavaaaluetta supistaa.

− Asumisalueiden pitää olla matalia pienkerros-taloja, puusta , tiivistä vrt. tiivistetty versio puu– Käpylästä.

− Lentokenttäalueen itäreuna (nykyisin aidan si-säpuolella) tulee kasvattaa avaraksi puistomai-seksi viheralueeksi pyöräteineen rajaviivaksi jonyt valmiina olevaan viheralueeseen


Tattarisuo, Tapanila, Heikinlaakso, Puistola, Tapulikaupunki, Suutarila

67

Tattarisuon teollisuusalue ei saa laajentuavaan se on tehtävä kaksikerroksiseksi. Aluetulee rajata korkeaksi kasvavilla kuusilla.

Tattarisuon teollisuusalueille mahtuu lisääasuntoja. Alueet ovat jo rakennettuja ja ny-kyisin romukäytössä. Rakentamisen myötäalueet siistiytyisivät.

Tattarisuon lintumetsiä ei saa hävittää, kos-ka ne ovat tärkeitä virkistysalueita ja sinnejärjestetään linturetkiä. Alueelle ei saa tullaasunto- tai teollisuusrakentamista. Virkistys-käytön kehittäminen sopisi asukkaiden suun-niteltavaksi.

Alppikylään suunnitellussa teollisuusalueellarakennukset toimisivat meluseinänä, mikäli nerakennetaan Lahdenväylän suuntaisesti. Jako-mäen puolelle tulisi sijoittaa melunsuojausra-kenteita.

Malmi – Tapanila - Puistola -alueella sääs-täkää luontoa muuttumattomana lapsia vartenja silmän iloksi.

Tapanilaan Fallkullan pohjoispuolelle voirakentaa.

Fallkullan alueen kaavoitus tulee olla inhi-millistä ja luontoa säästävää. Fallkullan ja len-tokentän alueiden julkisten palveluiden Y-tontit on huomioitava kaavoituksen alkuvai-heessa.

Tapanilaa voisi tiivistää.

Heikinlaakson kehittämistä ei voida erottaaPuistolan, Jakomäen tai koko koillisen alueenkehittämisestä ja alueen suunnittelu on tärkeäkoordinoida Vantaan ja ehkä Sipoonkin suun-nittelun kanssa. Heikinlaakson ja sen ympä-ristö mukaan lukien Suurmetsän, Varalan jamuut läheiset Vantaan alueet tulee ottaa kes-keisiksi kehittämiskohteiksi Helsingissä jaVantaalla. Alueita tulee kehittää sopusointui-siksi asuinalueiksi.

Heikinlaaksoa kiertävät metsävyöhykkeetja viheralueketjut erottavat nykyiselläänsuuret väylät, Vanhan Porvoontien, Kehä III:nja Lahdenväylän, rakennetuista alueista ja an-tavat vähäisestä määrästään huolimatta alu-eelle puistomaisen ilmeen. Nämä viher- taimetsäalueet pitää säästää rakentamiselta. Met-sät ovat rakennettujen alueiden ja pääliikenne-väylien välissä parhaita, helppohoitoisimpiasekä edustavimpia saasteja melusuojia. Vi-heralueet ovat jo nykyisin ahkerassa käytössä,mutta niitä pitäisi hienovaraisesti kehittää si-ten, että niiden käytettävyys lisääntyy. Alu-eelle tarvitaan uusi ulkoilutie Suurmetsän-tieltä Lahdenväylän vierustaa aina Kehä III:nristeykseen asti, josta se kääntyisi Kalkkikal-lion metsään päin.

Heikinlaaksolle on tunnusomaista pienteolli-suusvaltaisuus. Osa teollisuudesta aiheuttaaasumiselle haittaa kuten melua sekä päivälläettä yöllä. Osassa laitoksista käytetään vaa-rallisia aineita. Asumista häiritseville yrityk-sille on etsittävä uusi sijoituspaikka. Uusiayrityksiä ei alueelle mahdu. Alue on liikaa lii-kenteellisesti kuormitettu.

Tapulikaupunkiin ja Puistolaan ei saa ra-kentaa, koska alueet ovat jo nykyisin liian tii-viisti rakennettuja. Alueista tulee liian ahtaitaja luonnonalueita tuhoutuu. Lahdentien varretPuistolassa pitää säilyttää molemmin puolinvihreänä. Sikalan metsä Tapulikaupungintienpohjoispuolella pitää säilyttää, koska se onTapulikaupungin ainoa luonnonmetsä. Tal-vella siellä on lasten liukumäki.

Suutarilaan voi rakentaa lisää koska, ny-kyisin alue on ympäristöllisesti surkea ja te-hottomassa käytössä. Myös alueen asunto-työpaikkasuhde on huono, eteläosaan tarvi-taan lisää asumista. Ennen rakentamista alu-eesta tarvitaan ympäristöllinen kokonaisselvi-tys.


68

Suutarilan teollisuusalueelle mahtuu lisääasuntoja. Alue on jo rakennettuja ja nykyisinromukäytössä. Rakentamisen myötä alue siis-tiytyisi. Alueella kulkee kahden kaupun-ginosan valtaväylä. Siksi sinne voi sijoittaaSuutarilasta puuttuvia palveluja.

Suutarilan puistoalueille ei saa rakentaa,koska ne ovat tärkeitä virkistysalueita puisto-lalaisille ja muillekin. "Lähiluontoraportissa"on hyvät suunnitelmat alueen kehittämiseksi.

Suutarilassa ei saa nostaa rakennuksien kor-keutta. Alue on laakea ja sen näkymät on tär-keä säilyttää, sillä muuten tulee ahdas olo.


Mdktjtrlt

Kahmtrkj

8

s

I

K

TÄINEN HELSINKI

ulosaari, Kivinokka
ikäli Itäväylä Kulosaaressa tunneloi-
aan, on rakentamisen oltava kevyempääuin alueidenvaraussuunnitelmassa on esi-etty. Väylän paikalle tulee rakentaa omakoti-a rivitalomuotoista rakentamista. Maankäy-ön täytyy perustua olemassa olevaan ympä-istöön ja sen tulee jatkaa ja täydentää paikal-isia ympäristötyyppejä. Näin on mahdollistaoteuttaa alue korkeatasoisena. 8

ulosaaren rakentaminen muuttaa kokolueen ilmettä, elinympäristö huonontuu, vi-eralueet keskeltä katoavat ja maisemauuttuu totaalisesti. Miten ratkaistaan raken-

amisen tuoman lisääntyneiden autojen mää-än liikenneongelmat? Tunnelissa kulkeva lii-enne puuroutuu sateella ja lumisateella. Mitäos tunnelissa sattuu onnettomuus?

Kulosaareen voidaan rakentaa luontoa tu-hoamatta.

Kivinokkaan ei tule rakentaa asuntoja, vaanse on säilytettävä luonnonsuojelualueen suo-javyöhykkeenä.

Kivinokka on tärkeä virkistysalue ja toivot-tavasti kohta kansallinen kaupunkipuisto, kos-ka siellä on upea luonto, kartano ja siir-tolapuutarhat. Alueen toimiminen virkistys-alueena oli yksi peruste sille, että Herttonie-men ranta voitiin rakentaa tiiviisti.

Herttoniemen siirtolapuutarhan ympärilläviheralueet tulee säilyttää kokonaisina, silläne ovat kaupungin keuhkot. Siirtolapuu-tarhassa työskentely on terapiaa ja liikuntaa.

Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet. KSV/yleiskaavatoimisto12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut rakentamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä sekäKivinokka ja Laajasalontien kattaminen myöhemmin tulevaisuuden rakentamisalueina (violetti). Vaalean punaisella näkyy asema-kaavoitetut ja rakennettavissa olevat alueet.

69

Itäväylän kattamista Kulosaaressa koskevia näkemyk-iä on luvussa Liikenne ja liikkuminen.


70

Herttoniemen teollisuusaluetta tulee tehos-taa, koska Laajasalossa on potentiaalista työ-voimaa.

Herttoniemen teollisuusalue tulee ottaa uu-teen käyttöön, koska alueella tarvitaan toimi-tiloja ja palveluja. Alue tarjoaa erinomaisetmahdollisuudet kehittää uusi vetovoimainentyöpaikka-alue hyvien liikenneyhteyksienvarteen lähellä merellistä asuntoalueita.

Roihuvuoressa lisärakentaminen olisi tie-toista asuinviihtyisyyden tuhoamista. Roihu-vuoressa on maastoon vapaamuotoisesti sijoi-tettuja rakennuksia ja luonnonläheisiä piha-piirejä. Vaihtelevaa maastoa on käytetty hy-väksi siten, että laaksot ja vedenjakaja-selänteet on säästetty viheralueiksi. Lähiö-parantaminen ei saa enää tarkoittaa lisä-rakentamista vaan panostamista palveluihin,sosiaaliseen hyvinvointiin, viihtyisyyteen jaturvallisuuteen.

Roihuvuorta kiertävä teollisuusalueen jaasuntokortteleiden välinen viheralue moni-muotoisine metsäselänteineen sekä puro- jarantalaaksoineen on roihuvuorelaisille tärkeäpuskurialue liikenteelle ja se vahvistaa asun-toalueen identiteettiä. Alueella on myös kau-punkiekologinen merkitys saastuttavan jasaastuneen teollisuusalueen ja asuntoalueenvälillä. Alue on yleiskaava 2002:ssa mer-kittävä virkistysalueeksi, jota kehitetään puis-tometsänä. Alue on voimassa olevassa yleis-kaavassa merkitty asuinalueeksi vastoin vah-vistettua asemakaavaa, jossa alueet on mer-kitty puistoksi. Myös uudessa alueiden käyt-tösuunnitelmassa Roihuvuoren alueet on edel-leen merkitty asumiseen.

Roihuvuoressa pitää kehittää ostoskeskus-tan aluetta viihtyisämmäksi. Sen läheisyy-destä löytyy käyttämätöntä rakennusoikeuttaja kaksi asumatonta 50-luvun hurmaavaa tyy-liä olevaa kerrostaloa. Roihuvuoren lisäraken-

taminen ei saa tuhota alueen asumisviihtyi-syyttä.

Tammisalon venesatamaa ei saa sulkea ra-kentamalla silta Vartiosaareen.

Roihupelto on hieno alue asuinrakentami-seen, koska nykyisellään alue on vajaa käy-tössä, sotkuinen ja tylsä. Bussivarikko ja au-tokaupat on helppo siirtää, joten asuntoja voi-si rakentaa bussiterminaaliin, teollisuusalu-eelle ja metrovarikon päälle. Asuinrakentami-nen yhdistäisi Herttoniemen ja Roihuvuoren.Alueelle on hyvät liikenneyhteydet, sillä sesijaitsee metron varrella. Lisäksi virkistys- jaurheilualueet ovat lähellä. Itäkeskuksen tuntu-massa palvelut ovat jo valmiina.

Herttoniemen teollisuusalue, Roihuvuori, Tammisalo, Roihupelto,


Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä sekä Kivinokka, Laajasalontien ja Vuotien kattaminenmyöhemmin tulevaisuuden rakentamisalueina (violetti). Vaalealla punaisella näkyy asemakaavoitetut jarakennettavissa olevat alueet.

71


72

Itäkeskuksen itäpuolella olevalla käyttä-mättömällä raiskiolla uudet teollisuustilattoimisivat liikenteen meluvalleina.

Kehä I:n ja Itäväylän varsi Puotilan met-roaseman ympäristössä soveltuu toi-mistotiloiksi toisaalta hyvien liikenneyh-teyksien puolesta ja toisaalta toiminnan ai-heuttamien liikennehaittojen takia.

Kerrostaloalueita Puotilassa, Puotinharjus-sa ja osin Vartioharjussa on vaikea tiivistääyleiskaavalla ilman yksityiskohtaisia tarkaste-luja. Alueet ovat hyvässä kunnossa ja asuk-kaat ovat tyytyväisiä. Kerrostaloasumisessakaivataan hyvien ikkuna- ja parvekenäkymienja pihapiirien ohella hyviä rauhallisia kulku-yhteyksiä luontoon sekä liike- ja kulttuurikes-kuksiin.

Vartiokylän pientaloaluetta ei saa tiivistää.Se on nyt viihtyisä ja mukava alue.

Vartiokylään voisi rakentaa täydennysraken-tamista.

Vartioharjussa on vehreä ja hyvä pientalo-alue. Yleiskaava 2002:n tavoitteena ei saaolla asumistason huonontuminen eli tehok-kuuden lisääminen.

Myllypuron urheilupuiston tulee säilyä vir-kistyskäytössä maiseman ja luonnon vuoksi.

Myllypuroon voisi rakentaa täydennysraken-tamista.

Kivikon ja Kurkimäen eteläkulman met-sikköä ei saa rakentaa, koska päiväkodit, kou-lut ym. käyttävät sitä opetukseen ja vir-kistykseen ja lähellä ei ole muuta vastaavaaaluetta. Kauempana oleville alueille on vaikeamennä. Alue toimii myös saasteja melu-esteenä.

Kivikon pienteollisuusalueelle ei saa enäärakentaa lisää teollisuutta.

Kivikon laitaan, Kehä I:n varteen, sopiipienteollisuus paremmin kuin asuinalueenkeskelle. Pienteollisuusrakennukset suojaavatasuinaluetta liikenteen melulta.

Lahdentien varteen ja Kivikkoon ei saa ra-kentaa lisää, koska Lahdentien varren luon-toarvot tulee säilyttää.

Lahdentien varsi ja Kivikko soveltuu pie-nehkölle teollisuudelle. Helsinki tarvitsee li-sää teollisuutta ja teollisuus lisää toimitilaa.Työpaikkarakentamista puoltaa se, että alu-eelle on hyvät liikenneyhteydet.

Siirtokuormausaseman paikalle Kivikonliittymässä sopii täydennysrakentaminen lois-tavan sijaintinsa ansiosta.

.

Itäkeskus, Puotila, Vartiokylä, Vartioharju, Myllypuro, Kivikko


73

Vuosaari

* Vuosaari9 on pitkään ollut Helsingin no-peimmin kasvava kaupunginosa. Metron val-mistumisen myötä on tehokas rakentaminenollut perusteltua tiettyyn pisteeseen saakka.Nyt rakentamisen rajat Vuosaaressa ovat tu-lossa vastaan. Vuosaaressa on viime vuosinamenetetty tai ollaan lähitulevaisuudessa me-nettämässä laajoja luontoalueita rakentamisenalle.

* Väkiluvun nopeasti kasvaessa Vuosaaressakasvaa myös viheralueiden käyttöpaineet.Vuosaaren viheralueet on nähtävä osana Hel-singin ja koko pääkaupunkiseudun viher-alueverkostoa.

* Kestävän kehityksen mukainen rakentami-nen merkitsee sitä, että tehokas rakentaminenkohdistetaan joukkoliikenteen asemien vaiku-tusalueelle ja luonnon- tai maisemallisiltaominaisuuksiltaan ”vähemmän arvokkaille”alueille mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaanraskas rakentaminen rantaviivalle sekä raken-taminen kaupunginosan tärkeimmille luonto-alueille ja luonnonsuojelualueiden läheisyy-teen edustaa vanhanaikaista kaupunkisuunnit-telullista ajattelua, joka ei huomioi niitä luon-non- ja kulttuuriarvoja, jotka ovat tulevaisuu-dessa todelliset kilpailuvaltit. Vuosaaren run-kokaavassa on jo rakennettujen tai asemakaa-voituksen piirissä olevien alueiden lisäksiosoitettu asuntorakentamista sellaisille luon-toalueille, joiden säilyminen koskemattomanatässä tilanteessa on vuosaarelaisille erityisentärkeää. Tällaisia alueita ovat Niinisaarentienpohjoispuoleinen alue (Mustavuoren ympä-ristö) sekä Uutela.

* Tehokas rakentaminen on puolusteltavissavain siten, että se vastaavasti jättää koske-mattomaksi riittävän paljon laajoja, yhtenäisiä 9 Vuosaaresta on laadittu: Yhteinen kannanotto Vuo-saaren kaavoitustilanteeseen. 24.9.1999. Sen ovat laa-tineet Vuosaaren Paikallisagendaryhmä, Vuosaari-Seura, Vuosaaren Asukastoimikunta, Vuosaari-Säätiöja Pelastetaan Vuosaari! –kansanliike.

luontoalueita. Tällaisten alueiden olemassaoloon välttämätöntä sekä asukkaiden virkistyk-sen että luonnon monimuotoisuuden kannalta.Vuosaaressa vielä olemassa olevat yhtenäisetluontoalueet Uutela ja Mustavuoreen välit-tömästi liittyvä Niinisaarentien pohjoispulitulee kokonaan säästää rakentamiselta.

* Miksi maisemallisesti parhaat paikat ra-kennetaan, vaikka ne tulisi päinvastoin säilyt-tää? Rakentaminen raskaasti alkuperäisestämaisemasta ja maastosta lainkaan välittämättäon paitsi ekologisesti tuhlailevaa, taloudelli-sesti kallista myös kaupunkisuunnittelullisestivirhe, jota tullaan luultavasti pian katumaan.

Niinisaarentien pohjoispuoli / Mustavuorenalue, välittömästi Mustavuoren luonnon-suojelualueelta etelään jatkuva metsäalue, jo-ka rajautuu Niinisaarentiehen, kuuluu arvok-kaaseen luontokokonaisuuteen. Alueellesuunniteltu rakentaminen ja asutuksen seu-rausvaikutukset ulottuisivat säteittäisesti laa-jalle alueelle uhaten mm. luonnonsuojelualu-eita, jotka jäisivät ilman riittävää suojavyö-hykettä. Alue tulee säilyttää luonnontilaisenavirkistysalueena.

Vuosaaren suunnittelun periaatteita:

− Vuosaaren viheralueet ovat oleellinen osa alu-een identiteettiä ja niiden tulee ohjata vuo-saarelaista kaupunkisuunnittelua. Vuosaareenon muutettu asumaan upean luonnon takia.

− Suunniteltua rakentamisen volyymia ja asun-tojen määrää on supistettava.

− Vuosaareen tarvitaan virkeitä palveluja – liike-ja palvelutilaa tulee kaavoittaa tulevaa väes-tömäärää vastaavasti.

− Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen etusijaisuus.Vuosaaren silta on kevyen liikenteen pul-lonkaula.

− On kiinnitettävä huomiota siihen, että moot-toriajoneuvot eivät pääse hallitsemaan virkis-tyskäyttöön tarkoitettuja, ekologisesti herkkiäranta-alueita.

− Käytännöstä, jossa olemassa olevien isojenpuiden tilalle istutetaan katupuita ylileveillekaduille, pitää ehdottomasti luopua.


74

Mustavuoren aluekokonaisuus on nopeastikasvavassa Vuosaaressa välttämätön henkirei-kä kaikille sen asukkaille. Myös koko ripeästikasvava Helsinki tarvitsee henkireikiä eliriittävän suuria ja yhtenäisiä luonnonmukaisiavirkistysalueita.

Niinisaarentien pohjoispuoli on maisemalli-sesti kaunis ja monipuolinen. Siellä on kallioi-ta, metsiä, lehtoja, niittyjä ja soita. Alueellaon myös historiallisia kohteita, kuten vanhojatykkiteitä, juoksuhautoja ja kalkkikivilouhos.Alue on kasvillisuudeltaan ja linnustoltaanmonipuolinen. Alue on hyvin saavutettavissaja sopiva opetuskäyttöön, koulut käyttävätkinsitä.

Aurinkolahden rakentaminen merkitseehuomattavien luontoarvojen tuhoutumista.Aurinkolahden kanava on epäekologinen,kallis ja liian mahtipontinen luomus, kun ky-symyksessä on neitseellinen, kallioinen met-sämaa.

Mustalahden ranta-alue tulee säilyttääluonnonmukaisena puistoalueena. Rantavii-van säilyttäminen luonnonmukaisena tukeeluontoarvojen lisäksi alueen kulttuurihis-toriallisen identiteetin säilymistä. Mustalah-den alueen huvilamiljööt tulee säilyttää riittä-vän suurina. Rakentamisen Mustalahdella tu-lee sopeutua alueella jo olemassa oleviinluonnon- ja kulttuuriarvoihin sekä aluettakäyttävien vuosaarelaisten tarpeisiin. Rantaansuunnitellusta korkeasta talomuurista tuleeluopua.

Uutelan suuntaan rakentamisen rajan tulee ol-la Uuutelantie. Suunnitellun kanavan itäpuo-lelle ja Uutelan länsireunaan ehdotettu asuin-alue ja Uutelanniemen itäreuna suunnitellunsatama-alueen eteläpuolella on merkitty ”tut-kittavaksi uudeksi asuntoja muuksi ra-kentamisalueeksi”. Kyseisten asuinalueidenrakentamisesta tulee luopua. Uutela on säily-tettävä yhtenäisenä luontoalueena.

Uutelassa vuoden 1992 yleiskaavassa asunto-alue ulottui melko pitkälle itään, mutta suun-niteltu kanava on oleellisesti muuttanut tilan-

netta kanavan jakaessa alueen kahteen eri alu-eeseen, joista toinen mieltyy nyt selkeästi vir-kistysalueeseen kuuluvaksi. Uutelan kana-vasta on nyt muodostunut uusi ja selkeä rajaasumisalueen ja virkistysalueen väliin eikäkanavan taakse Uutelaan pidä rakentaa.

Ehdotuksia rakentamisalueiksi

− Vanhan Vuosaaren mahdollisen täydennys-rakentamisen tulee vähentää rakentamispainei-ta luontoalueilla ja rannoilla. Täydennysraken-taminen merkitsee sekä mahdollisuuksia paran-taa ympäristöä että mahdollista uhkaa alueennykyiselle väljälle ja vihreälle miljöölle. Aluemuodostaa rakennushistoriallisesti arvokkaanasuinaluekokonaisuuden, jonka sekä arkkiteh-toninen että väljämetsäinen luonne on säilytet-tävä.

− Vuosaaren voidaan rakentaa, koska se on ollutupea alue, mutta ei ole enää. Alueella on rai-deliikenne ja palveluja jo paljon rakennettu.Rakentamista pitää vaiheistaa, jotta palvelujavoidaan hyödyntää.

− Vuotien päälle rakentaminen on eheyttävä rat-kaisu.

− Vuosaaren sataman alapuolelle voidaan ra-kentaa asuinrakentamista, koska satamassa ontilapäistä työvoimaa, joka synnyttää asuntojentarvetta.

− Vuosaaren telakka-alueelle voidaan rakentaaasuntoja koska, kaikki jo pilatut maat voidaanrakentaa. Alueella on loistavat merinäkymät,metro valmiina asukkaiden käyttöön ja palve-lut lähellä.

− Niinisaarentien pohjoispuolen kaatopaikka onjoutomaata, joka voidaan rakentaa asunnoiksi,mikäli se on mahdollista tehdä turvallisesti.

− Niinisaareen voi rakentaa.− Eteläisen ostoskeskuksen paikalle voitaisiin

rakentaa yhtä korkea tornitalo, kun keskustanostoskeskustan eteläpäähän on tulossa. Tämäuusi torni, Vuotalo, kauppakeskus ja eteläinentanskalaisten suunnittelema litteä torni muo-dostaisivat tyylikkään yhtenäisen kokonai-suuden. Ratkaisu olisi hyvä toiminnallisesti jaihmisten liikkumisen sekä Vuosaaren luonnonkannalta sen sijaan, että kaikki metsät ja rannattäytetään betonilaatikoilla.


75

Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä sekä Vuotien kattaminen myöhemmin tulevaisuuden ra-kentamisalueena (violetti). Vaalealla punaisella näkyy asemakaavoitetut ja rakennettavissa olevat alueet.


76

Uutela on perinteinen ulkoilualue vuosaare-laisille, paljon merkityksellisempi ulkoilualueitähelsinkiläisille kuin esim. Keskuspuisto.Meillä itähelsinkiläisillä on oikeus omaanluonnonpuistoomme. Uutela ei ole ainoauhanalainen luontoalue, vaan niitä löytyymuualtakin, esim. Ramsinniemeltä.

Uutelaan kuitenkin rakennettaessa, rakenta-misen tulee olla väljää ja pienimuotoista, mie-luiten pientaloja, kunnon asuntoja hintahai-tarin yläpäästä.

Uutelan erityisluonne ja elinvoima edellyttä-vät, että se säilyy laajana yhtenäisenä luonto-alueena. kaikki lisärakentaminen Uutelantienitäpuolelle on pääkaupunkiseudun nykyistenja tulevien asukkaiden luontoja virkistysaar-teiden lyhytnäköistä ryöväämistä ja tuhoa-mista.

Kallahtea ei saa rakentaa, koska siellä onupeat harjumaisemat, vanha hieno männikkö,hiekkaharju, rantaniitty ja hienot kahlaus-rannat. Alue on lähes kauneinta maailmassa.

Ramsinniemi pitää suojella rakentamiselta.Vuosaari on nyt tehokäytössä, siksi ei pidätuhota viimeisiä virkistysalueita rastilalaisiltaja muilta lähialueen asukkailta.

Meri-Rastilan etelärantaa (II) ei saa raken-taa tai täyttää. Luonnonsuojelualueen säilymi-nen on turvattava. Tulevalta pientaloalueeltaon luotava riittävät joukkoliikenneyhteydetsekä Rastilaan että Vuosaaren metroasemille.Rannan tuntumaan osoitettua kevyen liiken-teen väylää on tärkeä jatkaa riittävän avaranaaina Ramsinniemeen asti.

Vuosaareen ei satamaa

− Suursatamaa ei kannata enää Suomeen ra-kentaa, sillä satamaliikenne on tilastojenmukaan laskussa. Suursatama on kan-nattamaton ellei liikennettä vedetä tännemuista satamakaupungeista. Jos näin teh-dään väkeä tulee Helsinkiin ja täällä lop-puu rakennusmaa.

− Vuosaaren sataman alueelle voi siirtää va-rasto ja muuta toimintaa Tattarisuolta.

− Satamalle tulee etsiä Vuosaarta parempipaikka. Tulee tutkia vaihtoehtoa, jossa ny-kyisen telakan alueelle sijoitetaan satamansijasta asuntoja ja työpaikkoja.

− Satama on kallis. Tunnelit nykyisiin sata-miin on halvempi toteuttaa. Satamakapa-siteettia on riittävästi muualla Suomenrannikoilla. Satama Helsingissä voi ollapääasiassa kevyt, matkustajaliikenteelletarkoitettu.

− Mustavuoren - Porvarinlahden - Sipoonlintuvesi- ja lehtoalueille on turvattavaelintila. Toivottavasti satamahanke rau-keaa tai siirtyy sellaiselle alueelle, missäsillä on mahdollisuus tarvittaessa laa-jentua esimerkiksi Kantvikiin. Väkiluvunpieneneminen, Balttian ja Venäjän omiensatamien toiminta sekä pakolliset (ennenpitkää) aluepoliittiset ratkaisut tulevat su-pistamaan Helsingin satamaliikennettäniin, että nykyisten satamien kehittäminenriittää.

Vuosaaren satama pitää toteuttaa

− Satama Vuosaaressa vapauttaa Jätkä-saaren, Sompasaaren ja Munkkisaarenasuntorakentamiselle sekä erityisesti Kes-ki-Pasilan liike-rakentamiselle.

− Satama on ehdottoman tärkeä Helsinginelinkeinoelämän kannalta. Satama tuopaljon rahaa Helsinkiin. Liikennejärjes-telyt liittyvät kiinteästi satamaan.


77

Vartiosaari

Vartiosaari on itäisten kaupunginosienkeskeinen virkistyssaari

* Vartiosaari on Itä-Helsingin ainoa laajahkolähes luonnontilainen aluekokonaisuus, jonkakasvillisuus ja eläimistö on säilynyt moni-puolisena ja runsaana. Idässä ei ole muuta ul-koilukäyttöön sopivaa isoa saarta. Se on vas-taava kohde, kuin Seurasaari ja Harakka län-nempänä. Itä-Helsingin asukkaiden koh-tuullinen vaatimus on, että saari säilytetäänrakentamattomana.

* Ympäristökeskuksen julkaisun, KatsausHelsingin ympäristön tilaan, mukaan kaak-koisella suuralueella on viheralueita kaikkeinvähiten Helsingin suuralueista. Itä-Helsinginasukasmäärän jatkuvasti kasvaessa Vartio-saari tarvitaan ehdottomasti virkistyskäyttöön.Itä-Helsinkiin ei tarvita massiivisia asuinlähi-öitä lisää. Vartiosaari on ehdottoman välttä-mätön nykyisen kaltaisena vihreänä keitaanamuutoin niin tiiviisti rakennetun Itä-Helsinginsydämessä.

* Vartiosaari sijaitsee lähellä tiheää asutusta,vain 100 metrin salmen erottama mantereesta.Saari on helposti saavutettavissa Laajasalosta,Tammisalosta, Roihuvuoresta, Marjaniemestäja Yliskylästä.

* Saari sijaitsee vain kuuden kilometrin pääs-sä kaupungin keskustasta, josta sinne pääseejulkisilla kulkuvälineillä tai pyörällä.

Vartiosaareen ei saa rakentaa, vaan se tu-lee säilyttää virkistysalueena* Saari on kulttuurihistoriallisesti arvokas hu-vilasaari - liian arvokas tuhottavaksi rakenta-malla. Siellä on säilynyt vanhoja rakennuksiapihapiireineen, osia vanhasta kartano- ja vil-jelysmiljööstä. Huvilat ovat museovirastonsuojelukohteita. Saaren luonnon mukaan kie-murtelevat nurmettuneet kärrypolut, tallotutpolut ja käsintehdyt kivipengerrystiet ovat joaikojen alusta saareen kulkemisesta syntyneet

ja säilyttämisen arvoisia ehjänä kokonaisuu-tena.

* Saari on luontoarvoiltaan liian arvokas aluetuhottavaksi. Saaren luonto on monipuolinenluonnon niittyineen, lehtoineen, kallioineen jahiekkarantoineen. Saaressa on paratiisinomai-nen kokoelma eri metsätyyppejä kuten synk-kää korpikuusikkoa tai saniaislehtoja. Käk-kyrämäntyisiltä kallioilta voi ihailla upeitamerinäköaloja. Saari on maisemallisesti osaHelsingin julkisivua ja myös geologisesti säi-lyttämisen arvoinen.

* Vartiosaari on ainutlaatuinen virkistys- jalomasaari. Sen kaltaisia saaria ei ole Helsin-gissä enää paljon jäljellä.

* Pelkkä tieto Vartiosaaren olemassaolostatekee Helsingistä kauniimman ja Helsinginkesistä odottamisen arvoiset. Saari kantaa mo-nille korvaamattoman kalliita, hienoja muis-toja. Se on sielun lepopaikka.

* Vartiosaaren säilyttämisen puolesta onuseita kohtia maankäyttö- ja rakennuslain li-säksi luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu javesilaissa.

* Jos Vartiosaari rakennetaan, Helsinki me-nettää paljon enemmän kuin saa. Toivotta-vasti kaupunki lopulta ymmärtää saaren ar-von. Asuinkäyttöön kaavoittaminen osoittaalyhytnäköisyyttä. Saari pitää säästää tulevillehelsinkiläissukupolville.

* Aikoinaan kaupunki halusi saaren säilyvänrakentamattomana ja vaihtoi sen maa-alueitaKOP:lta, jolla oli aikomus rakentaa alue talojatäyteen. Nykyisin kaupunki omistaa 90 % saa-resta. Harvalla on mahdollisuus hankkiutuameren rannalle saareen muuten kuin Helsin-gin kaupungin tarjoamin mahdollisuuksin.Vartiosaaressa pääsevät nekin nauttimaan saa-ristosta, joilla ei ole varaa veneeseen tai mök-kiin.

* Vartiosaari on hyvä alue asua, mutta ei ra-kentaa, sillä rakentaminen on kallista. Suun-niteltu rakentaminen edellyttäisi suuria lii-


78

kenneinvestointeja, koska jouduttaisiin ra-kentamaan sillat. Kunnallistekniikan vetämi-nen ja perustamiskustannukset ovat kalliitta.

* Vartiosaari on helmi pääkaupunkiseudulla.Se on luonnossa viihtyvälle kaupunkilaisellehenkireikä, levähdyspaikka Helsingin melus-ta, saasteista ja tungoksesta. Jo soutumatkallavirittäytyy maalaistunnelmaan, jota kaupun-gin hoidetuissa puistoissa ja ”metsissä” ei ta-voita. Luulisi tonttimaata löytyvät muualtakinHelsingistä kuin saaristosta.

* Vartiosaari on inspiroiva ympäristö jaihanteellinen paikka valokuvata, piirtää jamaalata sekä tavata kollegoja.

* Saarella toimivien yhdistysten välitykselläalue vähentää sosiaalista eriarvoisuutta.

* Vartiosaari on suosittu virkistyspaikka ke-säisin ja talvisin. Virkistyskäyttö on kasvanutvuosien kuluessa.

* Vartiosaaressa on monenlaista virkistys-käyttöä. Saarella on noin noin 30 seuran jayhdistyksen virkistyskäytössä huviloita jarantoja. Yhdistykset järjestävät esimerkiksiperheleirejä sekä toimintaa nuorille ja asun-nottomille. Koululaiset retkeilevät saarelle jatyöpaikat järjestävät virkistysiltoja huviloissa.Saaressa on viljelypalstoja ja tallit, jossa oneläimiä. Saaressa järjestetään perinneta-pahtumia ja erilaisia kursseja. Lisäksi saarellakäy ulkoilijoita, hiihtäjä, sienestäjiä, marjas-tajia sekä muita luonnonkauneudesta ilahtuviakulkijoita.

* Jos Vartiosaareen on pakko rakentaa, ainoamahdollisuus on tehdä siitä puutarhakaupun-ginosa, jossa talot sijaitsevat vanhojen, kau-niiden puiden suojassa. Aluevaraussuunnitel-maehdotuksessa on kerrostalot merkitty saa-ren keskeiseen lehtomaisemaan. Jo vähäi-nenkin asumiskäytön lisääminen vaatii raskai-ta rakennelmia, kulkuyhteyksiä ja kunnallis-tekniikkaa, jota ei saada aikaan ilman tuntuviavahinkoja luonnolle.

Vartiosaari tulee säilyttää nykyiselläänmahdollisimman koskemattomana* Saarta voidaan kehittää osana kaupunkipuis-toa.

* Saaren kehittäminen tulee tapahtua sen ai-nutlaatuisen luonnon ehdoilla. Ehjä kulttuu-rihistoriallisesti arvokas alue kauniine pitsihu-viloineen ja kärryteineen tulee säilyttää koko-naisuutena. Olemassa olevia polkuja ja teitä eitule leventää, koska ne antavat saarelle koske-mattomuuden ilmeen ja tunteen. Tallimiljöönjatko on turvattava.

* Jo hyvin kevyillä toimilla saataisiin saarenkäyttöä jo tuntuvasti lisättyä. Käytön tehosta-minen ei saa merkitä luonnon ja miljöön tuho-amista, vaan sen hoitamista. Saaren historial-linen ja luonnonläheinen tunnelma ansaitseesäilyä autenttisena, mutta muuten sen toimin-toja voidaan lisätä harmoniassa alueen luon-taisen kapasiteetin kanssa Alueelle ei tule ra-kentaa siltayhteyttä, mutta parempi vesilii-kenne ja järjestettyä retkitoimintaa.

* Saaren kehittämistä tulee suunnitella yh-teistyössä Laajasalo-seuran, Vartiosaari-seu-ran, Saaristonystävien, Ympäristökeskuksensekä asukkaiden, kaupunkilaisten ja käyttäjienkanssa.

* Saaren virkistyskäyttöä on helppo lisätä josen olemassa olosta tiedottamalla, sillä useatluulevat, että saari on yksityinen.

* Saareen tulisi olla säännöllinen venekulje-tus, koska saari on tällä hetkellä vajaa käy-tössä sen tarjoamiin vapaa-ajan mahdolli-suuksiin nähden ja nekin helsinkiläiset pääsi-sivät nauttimaan saaresta, joilla ei ole varaaveneeseen tai mökkiin.

* Veneyhteys voisi olla esimerkiksi Reposal-mesta, josta matka saareen on 100 metriä.Helsingin keskustasta tulisi järjestää kuljetusmyös vesibussilla turisteja varten. EsimerkiksiMaria -laiva voisi pysähtyä saareen illoin aa-muin.


Silta Vartiosaareen?

− Sillan avulla saareen pääsisi nykyistä use-ammat kaupunkilaiset.

− Saareen tulisi rakentaa kävelysilta, koskatällä hetkellä saari on täysin vajaa-käytössä.

− Vartiosaari tulisi säilyttää saarena, ei sil-taa. Silta tuhoaa saaren luonteen.

− Ei kallista siltaa.− Se, että saareen ei ole ollut maaliikenne-

yhteyttä, on ollut saaren luonnon ja mil-jöön pelastus.

− Silta Vartiosaareen ja etenkin saaren ra-kentaminen olisi todellinen virhe. Var-tiosaari on säilytettävä ennallaan jo senainutlaatuisuudenkin takia, puhumatta-kaan meitä luontoa rakastavista ihmisistä.

Saaren virkistyskäyttöä voi kehittää:

− luontoon soveltuvia aktiviteettejä esimerkiksipatikointia, luontoja taidepolut, avantouintia

− pieni kappeli ns. näköalapaikan läheisyyteen,− siirtolapuutarhatyyppisiä mökkejä,− kaupungin vuokramökkejä, kaupunkien omis-

tamien rakennusten ja niiden pihapiirien kun-nostaminen,

− kunnollinen laituri veneilijöille,− rannoille pieniä vuokrattavia saunoja,− kahvila tai ruokailupalvelutoimintaa− kursseja, leirejä ja erilaisia tilaisuuksia,− vuokrattavia mökkejä,− perinnepihat, kalankäsittely, kansanlääkintä− näkötorni, saaristolaishuvilamuseo, grillaus-

paikkoja,− tallimiljöön kehittäminen erityisesti lapsien ja

nuorten käyttöön,− alkuperäisasutuksia susiaitoineen, joissa esi-

merkiksi oppilaat voisivat kokea, kuinka ennenon eletty.

79

Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä sekä Laajasalontien kattaminen myöhemmin tulevaisuu-den rakentamisalueena (violetti).


80

Laajasalo10

* Laajasalossa tehdyn kyselyn perusteella (yli2300 vastaajaa) Laajasaloa pidetään hyvänäasuinpaikkana. Rakennuskanta on vähitellenkasvanutta ja monipuolista. Asuntoa vaihdet-taessa halutaan mieluummin pysyä Laajasa-lossa. Pientaloja on jatkuvasti kaupan. Väes-tön ikä- ja sosiaalirakenteet ovat tasapainossa.Luonto on kaikkialla lähellä. Saaren tasapai-noista yhdyskuntarakennetta tulisi kehittääniin, että Laajasalon hyvät ominaisuudet säi-lyvät.

* Itä-Helsinkiin esitetyt suunnitelmat uudestarakentamisesta eivät Laajasalossa ota riit-tävästi huomioon alueen nykyistä kaupunki-rakennetta ja elämää.

* Ehdotukset Laajasalon väkiluvun kaksin-kertaistamisesta perustuvat Helsingin kyseen-alaisiin kasvutavoitteisiin ja sen mukana aja-tukseen uudesta metrolinjasta Laajasaloon jaSantahaminaan. Linjan kannattavuus vaatisi,että öljysataman alueelle pitäisi asuttaa liiansuurella tehokkuudella lyhyessä ajassa niinpaljon asukkaita, että nykyinen hyvin toimivakeskus taantuisi ja saaren koko palvelu-rakenne hajoaisi. Siitä seuraisi suuria sosiaali-sia ongelmia ja haittoja. Laajasalon soveltuuparhaiten luonnonläheiseen asutukseen.

* Lisärakentamisen tulee tukea nykyistä asu-tusta ja palveluita.

* Laajasalon rakentamiseen ja virkistys-alueiden varaamiseen antaa hyvät ja oikeaanosuvat puitteet voimassa oleva seutukaava.Laajasalo on keskustaa lukuun ottamatta pää-osin rakennettu pientalovaltaiseksi. Tämä onluonut varsin viihtyisiä alueita saarelle. Tätäperiaatetta tulee myös edelleen tukea.

* Laajasalon keskeiset, seudullisesti tärkeätvirkistysalueet rantoineen ja historialliset

10 Laajasalon liikennejärjestelyjä koskevia näkemyksiäon luvussa Liikenne ja liikkuminen.

kartano- ja huvilaympäristöt tulee säilyttääeheinä jatkuvina viherkokonaisuuksina. Eri-tyistä huomiota tulee kiinnittää Laajasalonmerelliseen ilmeeseen, jonka keskeisiä tun-nuspiirteitä ovat luonnonrannat ja maisemaansopeutuva rakentaminen. Nämä tärkeät arvottulee säilyttää suunnittelua ohjaavina teki-jöinä.

* Asutuksen lisääminen metron jatkamiseksiei ole viisasta. Rannoille ilmeisesti tuleviinkovan rahan asuntoihin tulee asukkaiksi ihmi-siä, joilla kuitenkin on yksityisautot käytössä.

* Voisi lopettaa suunnitelmat täyttää Laajasa-lossa vesialueita.

Laajasalossa asutusta tulee lisätä nykyistäkauppakeskusta uusimalla ja rakentamallauudet tiiviit korttelit Laajasalontien päälle.Keskuksen asukasluku kasvaisi huomattavastija kilpailukyky paranisi lähialueiden muihinmarketteihin nähden. Uuden rakentamisen ai-heuttama katuliikenne ja bussit mahtuvat ny-kyisille väylille risteyksiä parantaen. Jos Itä-Helsinkiin on tarpeen rakentaa uusi raide-liikenneyhteys, pikaraitiotie liittyen nykyiseenmetroon ja Jokerilinjaan on kaakkoisen Hel-singin monipuolisen ja tasapainoisen kehi-tyksen kannalta paras ratkaisu.

Laajasalon keskustan tiivistämisessä tuleetoteuttaa Laajasalon keskustan yleissuunnitel-maa (ksv:n julkaisu 1990:26). Nykyisin va-jaasti rakennettuun keskustaan on mahdollistarakentaa kerrostaloja palvelujen äärelle esi-merkiksi alueen ikäihmisiä varten.

Laajasalon urheilupuisto on virkistyskäytönkannalta tärkeä.

Laajasalon uimarannan alue on valmis käy-tössä oleva virkistysalue, jota ei tule rakentaa.Siellä on mm. pururata ja upea uimaranta, jotakäyttävät mm. kaupungin vuokratalojen lapset(alueella on paljon vuokrataloja). Alue sijait-see Laajasalon koulun ja keskustan vieressä.


81

Alueiden käyttösuunnitelma ehdotus. Tutkittavat uudet asuntoja muut rakentamisalueet.KSV/yleiskaavatoimisto 12.10.1999. Kartassa näkyy punaisina tutkittavat uudet asunto- tai muut raken-tamisalueet kahden vuosikymmenen tähtäimellä sekä Kivinokka, Laajasalontien kattaminen, Santahami-na, Vallisaari ja Kuninkaansaari myöhemmin tulevaisuuden rakentamisalueina (violetti). Vaalealla punai-sella näkyy asemakaavoitetut ja rakennettavissa olevat alueet.


82

Laajasalon uimarannalle johtavan hiekka-tien toiselle puolelle voisi rakentaa pientalojavähentämään ilkivaltaa.

Tahvonlahden ja Tullisaaren alueen säilyt-täminen yhtenäisenä puistoalueena tulee ollakeskeinen tekijä valmisteltaessa yleiskaavaa.Laajasalo on Helsingin suurin saari ja on tär-keää, että sen kehittämisessä otetaan huo-mioon saaristomaisen luontotyypin säily-minen. Erityisesti Tahvonlahden ja Tullisaa-ren alueella on vielä jäljellä arvokkaita luon-toalueita, joilla kallio ja puusto sekä muu kas-vusto tuovat saaristolaisluonnon hyvin esille.Metsien ja kallioiden säilyttäminen Tahvon-lahden alueella on tärkeää myös siksi, ettävanhan öljysataman alueen rakentaminenasuntokäyttöön vaatii alueelle riittävästi vi-her- ja ulkoilualueita.

Tullisaaren puisto ja siihen liittyvä kokoLaajasalon keskisen ja läntisen osan viheralueon yhtenäinen virkistysalue Koirasaaren tienmolemmin puolin. Tärkeä myös alueen eläi-mistölle.

Kruunuvuoren kalliot ovat maiseman jaluonnon vuoksi tärkeitä.

Kruunuvuori tulee rakentaa vähitellen pieni-nä yksikköinä. Koirasaarentien varteen voi-daan samanaikaisesti rakentaa asuntoja. Katumuuttuisi samalla asutuksi puistokaduksi, jo-ka yhdistää Kruunuvuoren Laajasalon kes-kustaan ja jatkuisi puistoväylänä aina uima-rantaan asti.

Kruunuvuori tulee suojella. Nyt suojelualueon viipaloitu ja typistetty niin, ettei se vastaasuojelun tarkoitusta eikä noudata seutukaavaa.Lammen luonnontila ei säily ja Kruunuvuorenkorkein kallio on yleiskaavassa merkitty ra-kennettavaksi, mikä pilaisi edelleen itäisenmerimaiseman.

Öljysataman alueelle tule suunnitella koh-tuullisen kokoinen asutus lähipalveluineen.Muuten uusi alue tukeutuisi Laajasalon nykyi-seen keskukseen, jota kehitetään vastaamaanuusia tarpeita. Riittävä asukasluku on 5000.

Öljysataman alueen rakentamisen tulee so-veltua saaren yleiseen rakennustapaan viihtyi-säksi ja esteettisesti kauniiksi. Alueen rajaus,mitoitus, palvelujen saatavuus ja liikenteenratkaisut tulee tarkoin harkita huomioiden ko-ko Laajasalon tasapainoinen kehitys toimiva-na yhteisönä.

Laajasalon öljysatama-alueeseen liittyvämeren täyttö lähisaariin vaikuttaa Stromsvi-kin kartanoalueella sijaitsevaan KVL – Hel-sinki yhdistyksen jäsenten vapaa-ajan mökki-alueeseen. Täyttö vie näköalan, uimarannanrauhan, lintujen pesimiskaislikot ja luodon.Älkää tuhotko näitä kauniita rantoja. Raken-nusaluetta ei tule laajentaa merelle.

Tahvonlahden rannat, Pitkäluoto, Varis-luoto ja Katinpaasi tulee säilyttää raken-tamattomana.

Henrik Borgströmin puisto, Hopeakaivossekä Yliskylässä Reposalmi, urheilualue,kartano, Aittaniemi ja venesatama tuleesäilyttää Laajasalon seudullisina retkeilykoh-teina ja ”merellisinä kaupunkipuistoina”.

Yliskylään voisi rakentaa asuntoja, koskaalueella on paljon valmista infrastruktuuria jatäydennysrakentaminen voi auttaa ostokes-kuksen säilymistä.

Laajasalon öljysatamaan voi rakentaa asu-mista:

− Alue on jo rakennettua aluetta. Öljysatama voitoimia muualla, nyt rekkaliikenne tuo ilman-saasteita nykyiselle asutukselle. Nykyisin va-jaakäyttöinen alue.

− Alue on saatava asukkaiden käyttöön.− Alueen merellinen maisema parantuu raken-

tamisen myötä. Rannat on säilytettävä.− Alueelle on rakennettava vaihtoehtoasumista ja

asuntotarjontaa lisää nuorille, vanhoille ja vä-hävaraisille.

− Alueelle sopii paljon asuntoja, joten raide-liikenne olisi mahdollista.

− Aluetta voi tiivistää tunneloinnilla.− Mutta ei niin tehokkaasti, kun on suunniteltu.− Ei saa täyttää merta.


83

Jollas, Santahamina, Vallisaari

Hevossalmessa tulee säilyttää virkistysalu-eena ja retkikohteina Nuottaniemi, Hevossal-mi ja Furuvik.

Itä-Jollasta ei saa rakentaa, koska se on upeamaisematila.

Itä-Jollaksen käyttö tulee toteuttaa niin, ettäsuojelu- ja virkistysalueet varataan Ympäris-töministeriön päätösten ja seutukaavan mu-kaan.

Hämeenapaja, Puuskaniemi, kartano, Sau-nalahti, Poikasaaren niemi, Itäniityn laak-so, Tonttuvuori ja Jollaksen lahti tulee säi-lyttää virkistysalueena ja retkeilykohteena.

Santahaminaan ei saa rakentaa, koska idässätarvitaan samanlainen virkistysalue kuinSuomenlinna. Alueella on 100 vuotta am-muttu, joten sinne ei ole helppo tehdä lähiötä.Saaret on saatava helsinkiläisten ulkoilukäyt-töön. Alueen vanhat rakennukset voi säilyä.

Santahaminaa ei saa rakentaa kovin ras-kaasti. Mahdollisessa rakentamisessa täytyyerityisesti kiinnittää huomiota saarimaisemansäilymiseen, saaren Helsinkiin liittyvään his-toriaan (muun muassa Helsingin vanhin sata-ma) ja oivaan mahdollisuuteen laajojen saaris-toalueiden suojeluun.

Santahaminaan voi rakentaa asuntoja, jottaupea saari saadaan asukkaiden käyttöön. Ny-kyisin alue on vajaakäytössä. Rakentamisenmyötä merellinen maisema parantuu. Rannaton säästettävä rakentamiselta. Alue on maas-tollisesti vaihtelevaa, joten se sopii väl-jähköön rakentamiseen. Alue on rakentami-seen sopiva myös siksi, että itse alueella ettäsen lähistöllä on virkistysalueita riittävästi.Alueelle mahtuu niin paljon ihmisiä, että onmahdollista saada alueelle raideliikenne. Rai-deliikenneyhteyden pitää olla valmiina samal-la kun asuntojen pääosa valmistuu.

Vallisaarta ei saa rakentaa, koska se sijaitseeSuomenlinnan lähellä.

Vallisaareen ja Kuninkaansaareen ei saarakentaa luonnonsuojelullisista ja historialli-sista syistä. Helsingin lajirikkain putkilokas-viruutu sijaitsee Vallisaaressa.

Vallisaaren voidaan rakentaa.


84


85

4. SWOT –ANALYYSITAULUKOT ALUEITTAINKaupunkisuunnitteluvirastossa järjestetyssä yleiskaavatilaisuudessa, aloituspajassa, 25.8.1999 jaet-tiin swot –analyysikaavakkeita yhdistysten ja intressiryhmien täytettäväksi. Tavoitteena oli saadayhdistysten ja intressiryhmien yhdessä laatimia näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja kehittämises-tä. Kaiken kaikkiaan swot –analyysikaavakkeita palautettiin 78 kappaletta. Näistä 16 on erilaistenyhdistysten tai muiden asukkaiden muodostamien ryhmien laatimia ja muissa kaavakkeissa laatijoi-na tai allekirjoittajina on ollut yhteensä noin 180 henkilöä.

Swot -analyysitaulukoita on laadittu kaiken kaikkiaan 17:ltä alueelta. Mukana on Keskusta, Kallio,Siltasaari, Hakaniemi, Merihaka, Sörnäinen, Alppiharju, Lauttasaari, Käpylä, Kumpula, Paloheinä,Torpparinmäki, Pakila, Metsälä, Maunula, Oulunkylä, Malminkartano, Koillis-Helsinki, Herttonie-mi, Vuosaari, Vartiosaari, Tammisalo ja Laajasalo. Kallio, Siltasaari, Hakaniemi, Merihaka, Sör-näinen ja Alppiharju käsitellään yhtenä alueena, koska asukasfoorumi on omassa analyysissään kä-sitellyt aluetta yhtenäisenä.

Swot –taulukoiden tekstit ovat mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Taulukoissa ovat muka-na kommentit, jotka koskevat alueen vahvuuksia ja hyviä puolia, heikkouksia ja ongelmia, uhkia jariskitekijöitä sekä kehittämistavoitteita ja mahdollisuuksia.

A S U K K A I D E N L A A T I M A T S W O T - A N A L Y Y S I T

86

KESKUSTA

SWOT-analyysin on palauttanut: 1 henkilö

ALUEEN VAH-VUUDET JAHYVÄT PUOLET

ALUEEN HEIK-KOUDET JAONGELMAT

UHAT JARISKITEKIJÄT

KEHITTÄMISTAVOITTEETJA MAHDOLLISUUDET

ALUEENOMINAIS-PIIRTEET

− rannan (Töö-lönlahti ja hiekka-ranta) läheisyys japuistot− viihtyy vii-konloppunakin

− keskustan, linja-autoaseman rakentami-nen umpeen− tuhotaan kaupunki-kuvallisia arvoja

− keskustan tiivistäminen pitää lo-pettaa− luonnonmukaista suunnittelua,kaunista ja vihreää

SIJAINTI,LIIKENNE-YHTEYDET

− hyvät liiken-neyhteydet

PALVELUT− keskustan pal-velut lähellä, kä-velyetäisyydellä –helppo tehdä os-toksia, aikaa sääs-tyy

ASUKKAAT

KEHITTÄMIS-HANKKEET,YHTEISTYÖ


87

KALLIO, SILTASAARI, HAKANIEMI, MERIHAKA, SÖRNÄINEN,ALPPIHARJU

SWOT-analyysin on palauttanut: Kallion - Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi: kaavoitusta jatäydennysrakentamista käsittelevä ryhmä






− uudisrakennuksiasijoitellaan hajanai-sesti (II linja, Meri-haka, Lintulahti)− uudet rakennuk-set visuaalisesti yh-teen sopimattomiavanhan rakennuskan-nan kanssa

− esteettisesti arvok-kaiden rakennustenpurkaminen− liian massiivinenrakentaminen− kaavoihin ei piir-retä tarpeeksi puistoja

− Sörnäisten rantaan pitää jättääreilun kokoinen rantapuisto meren jauudisrakennusten väliin.− kaavoituksessa pitäisi suosia kan-takaupungille tyypillistä umpikort-telirakennetta sekä yhtenäistä räys-täskorkeutta− Kalasataman alueen suunnittelus-sa on yritysten lisäksi kuunneltavamyös seudun asukkaita


− valtaosa väes-töstä käyttää yk-sinomaan joukko-ja kevytliikennettä(72 %) alueen ko-titaloukista on au-tottomia)

− alueen kaupunki-rakenteen hajoaminen:nopeat väylät pirsto-vat asuinalueita− Thunders –ajot

− liikennesuunnittelutapahtuu autoilijoidenehdolla− piittaamaton väyli-en suunnittelu− melu ja ilmansaas-teet lisääntyvät, kevyenliikenteen olot heik-kenevät

− keskustatunnelin suuaukko pitääsijoittaa Itäväylän alkuun, jolloin Sör-näisten rannan voi rauhoittaa vir-kistys- ja kulttuurikäyttöön− nopeusrajoituksia pitää laske javalvoa niiden noudattamista− pyöräilijöiden erityistarpeet pitäähuomioida paremmin katurakenta-misessa− pyöräteiden ja ajoradan liittymätpitäisi saada ajokelpoisiksi (reuna-kivet pois ja merkinnät kuntoon)

PALVELUT− kaupallisia jajulkisia lähipal-veluja on olluttoistaiseksi run-saasti tarjolla− palvelujen lä-heisyys helpottaaarkea ja ihmistenasiointi liikkeissäelävöittää kau-punkikuvaa

− alueella ei oleriittävästi asukkaidenyhteistiloja (esim.monet korttelipihatovat vajaassa käy-tössä, koska ne on ja-ettu aidoilla pieniinosiin)

− uudet super- ja hy-permarketit

− luvanvaraisten markettien mini-mikokoa voisi pienentää− lähiharrastusmahdollisuuksienparantaminen− Kalasatamaan ei pitäisi rakentaasuuria elintarvikemyymälöitä− kortteleihin asukastiloja, joissamonipuoliset harrastusmahdollisuudeteri väestöryhmille− korttelikohtaisia pieniä hoitoyk-siköitä lapsille ja vanhuksille

ASUKKAAT− asukkaiden vaih-tuvuus on suurta, kos-ka perheasuntoja eiole tarpeeksi

− suurempia asuntoja, jotka sovel-tuvat paitsi lapsiperheille, myös etä-työskentelyyn


− asukkaiden mie-lipiteiden huomiottajättäminen− läpikulkuasumi-nen ja yhteistilojenpuute vähentävät ih-misten verkostoitu-mista

− asukkaiden vaikutusmahdolli-suuksien lisääminen ja avoimempi jakeskustelevampi suunnittelukulttuurituottaa parempaa ympäristöä sekäneuvokkaampia kansalaisia ja virka-miehiä


88

LAUTTASAARI

SWOT –analyysin on palauttanut: Lauttasaari-Seuran ympäristöjaosto, joka on koonnut analyysia varten pohja-aineistoa ky-selylomakkeen avulla. Lomakkeen palautti yhteensä 291 saarelaista. Saatujen vastausten pohjalta ympäristöjaosto on tehnyt -analyysin, jonka myös seuran johtokunta on käsitellyt kokouksessaan 21.9.99. Yhden henkilön lisäyksiä.






− merellisyys,rantaluonto− erinomaisetulkoilu- ja virkis-tysmahdollisuudet− saari, luontoja asutus vielä so-pusoinnussa− sosiaalisestitasapainoinen yh-teisö− kaksikielisyy-dessään rikas− monikulttuuri-suutta sietävä

− kehityksen py-sähtyneisyys, alueentarpeisiin ei ole vas-tattu− kaupunkikuva eikehity, kokonais-suunnitelma saarenkehittämisestä puut-tuu, luontoharmoniansäilyttäminen puuttuu− puuttuu per-heasunnot− rikkonainen ke-hitys teollisuusalu-eella− vanhusten asumi-nen hissittömissä ta-loissa− nuorten ja lapsi-perheiden tarpeidenhuomioiminen

− seudullisen maan-käytön tavoitteet –Lauttasaari osoitettu te-hokkaan rakentamisenalueeksi− ristiriita olemassaolevaan rakennettuunympäristöön, maise-maan ja luonnonarvoi-hin keskustatyyppinenrakentaminen laajeneealueelle, voimakas lisä-rakentaminen− saaristoluonnonkadotessa omaleimai-suus katoaa− rantarakentaminenja vesialueiden täyttä-minen – erityisesti saa-ren eteläkärjessä− menetetään virkis-tysalueita− rantametron muka-naan tuoma rakenta-minen tuhoaa saaris-toluonteen− uuden rakentami-sessa unohtuu vanhankeskusta-alueen tuke-minen

− saaren omaleimaisuuden, vah-vuuksien ja heikkouksien huomi-oiminen kaavoituksessa− osoitetaan vaihtoehtoisia rakenta-misalueita jo rakennetuille alueille,joiden rakentamismahdollisuudet onhyödynnetty vajaasti ks. Lauttasaari-Seuran ehdotus Lauttasaaren yhdys-kuntarakenteen strategiaksi23.11.1998− julkisten tilojen hoidolle saatavalaatuvaatimukset− luonnontilaiset alueet, puistot jaleikki- sekä urheilualueet erotettavatoiminnallisesti selkeämmin toisis-taan, alueiden laadukkaampi hoito− hidas rakentamisrytmi antaa mah-dollisuuden vuoropuheluun− mahdollisuus muodostua ”yritys-hautomojen alueeksi” pieniin asun-toihin nuoria, liiketiloihin aloittaviahuipputekniikan alihankkijayrityksiäym. uuteen talouteen kuuluvia yri-tyksiä – asunnot ja työpaikat samallaalueella – liikenteen väheneminen− mahdollisuus tehdä rannat kokokaupungin julkiseksi viherhuoneeksikun niiden tuhoamisesta luovutaan− nykyisen yhteisöllisyyden vahvis-tuminen hallitun yhdyskuntarakenteentukemisen kautta


− lyhyet etäi-syydet keskustaanja palveluihin− eristyksissämuusta kaupun-gista- Helsingin ja Es-poon rajalla mo-lempia kuntia hyö-dyntävä

− runsas läpiajolii-kenne ja melu− Helsingin niementyöpaikkalisäys kas-vattaa Espoon suun-nan läpikulkuliiken-nettä− liikenneväylätrikkovat alueen yhte-näisyyttä, eristävätlapset ja vanhuksetkoko saaren palve-luista− meri tuo kosteu-den, aina tuulee

− metron rakentami-sen vaikutukset kau-punkirakenteeseen− väestönlisäys teol-lisuusalueen palvelu-köyhään ympäristöönlisää henkilöautolii-kennettä− Koivusaari muut-taa Lauttasaarentien vil-kasliikenteiseksi väy-läksi, joka jakaa saaren

− liikennejärjestelyt− raitiotie jatkaminen saarelle, laut-tayhteydet vapaa-ajan liikenteeseenkoko kaupungin käyttöön esim. ui-marannoille vrt. Pihlajasaari− Espoon ja Helsingin yhteinenranta-alueen kehittäminen ”meritienä”


89





PALVELUT− vielä pikkuliik-keitä olemassa

− saarelta puuttuumm. monitoimitilat− urheilu ja peli-paikkojen rappiotila japuute− saarelaiset joutu-vat lähtemään har-rastamaan muualle− kaupallisten pal-veluiden kuihtuminenkaupungin ja suur-yksiköiden paineessa

− väärin sijoitettu li-särakentaminen ei lisääkaupallisia palveluja− Ruoholahdenkauppakeskus Iso-Omena− kaavoitus ei piirräyhdyskuntapalvelujavaan lisää pelkästäänasumista

− ostoskeskuksia ja lähikauppojaon mahdollisuus elvyttää ja parantaaniiden palveluja− saaren toiminnallisen keskuksenperustaminen− kunnostamalla nykyiset urheiluti-lat ja –kentät sekä rakentamalla mo-nitoimihalli− liike- ja asuinrakentamisen yhdis-tämisellä pienyrittäjyyttä tukeva ym-päristö− vapaa-aikaan liittyvä palvelukehi-tys esim. uimarannoilla− ruotsinkielinen koulukeskittymä− kansainvälisen peruskoulun sijoi-tuspaikka pääkaupunkiseudun osaa-miskeskuksen sydämessä

ASUKKAAT− kaksikielisyystoimii− yhteisöllisyys

− lapsiperheetmuuttavat pois saa-relta (ei ole per-heasuntoja)− vanhuksille januorille liian vähänkohtuuhintaisia asun-toja, kanta-asukkaatjoutuvat muuttamaanpois yhteisöstä

− rannoille rakenta-minen tuo luksusasun-toja, ei tue vanhusten jaomien nuorten si-joittumista− lapsiperheillä eiole varaa ostaa suunni-teltuja asuntoja− kaksikielisyys hii-puu

− monikulttuurisuuden hyväksymi-nen, tukeminen− kansainvälisen osaajayhteisönmuodostuminen sosiaalisesti tasa-painoisena


− aluehallintomallia sovellettavayleisten töiden lautakunnan ja liikun-talautakunnan asioissa− business-alueen markkinointi”hautomona”, liike- ja asumismah-dollisuuksien yhteinen esiintuontikaupungin ja kiinteistönvälittäjien/Lauttasaaren yrittäjien ja asukas-yhdistyksen avustamana− Espoon ja Helsingin yhteinen”monikulttuurisen, kansainvälisen”peruskoulualueen luominen− osayleiskaavatarkastelun välitönaloittaminen kansalaisideoinnin kautta− nykyisen yleiskaavatyön kaupun-ginosakohtainen tavoitteiden asetta-minen ja vuorovaikutusprosessinaloittaminen


90

KÄPYLÄ

SWOT-analyysin on palauttanut: Käpylä-Seura






− puutarhakau-punki ja sen säilyt-tämiseksi käytytaistelu− kauniita ra-kennuksia− asemakaava− historia− Taivaskallio –Helsingin korkeinluonnonpuisto

− lähialueille ra-kennettu massakohteet(Messukeskus, Aree-nahalli)− arvokkaiden vir-kistysalueiden”pusikoituminen”, ar-vokkaiden puiden jakasvien elinmahdolli-suuksien heikentymi-nen

− ympäristöhoidon tason nosta-minen− harkittu lisärakentaminen yhteis-työssä asukkaiden kanssa− lisärakentaminen edellyttää kan-takaupunkimaisempaa rakennustapaaja tarkempaa ympäristönhoitoa, mikähyvin hoidettuna lisää viihtyvyyttä


− ratikkalinjakeskustaan− periaatteessahyvät liikenneyh-teydet joka puo-lelle

− huolimatta ase-man läheisyydestäajetaan yksityisautollatöihin− liikenteen saasteja melu− läpiajoliikenteenlisääntyminen− ei pääse kadunyli− illalla liikkumi-nen turvatonta− Mäkelänkadunliikennerasitus asutuk-selle

− ilma saastuu, melulisääntyy− alueen sisäiset yh-teydet heikkenevät

− läpiajoliikenteen ohjaaminen poisasuntoalueelta− joukkoliikenteen vuorovälien ti-hentäminen− joukkoliikenteelle ja polkupyö-räilylle 2 kaistaa, yksityisautoille 1kaista− kevyenliikenteen reittien paran-taminen− huonokuntoisten liikkumismah-dollisuuksien parantaminen: penkkejäreittien varrelle− ei parkkipaikkoja firmoille, jotkatoimivat hyvien joukkoliikenneyh-teyksien varrella− raitiovaunulinja 1:n reitin piden-täminen Koskelan- ja Käpyläntielle,uusia matalalattiaratikoita

PALVELUT− ostetaan mie-luummin marketeistakuin lähikaupasta

− pienkaupat häviä-vät− erikoisliikkeet hä-viävät

− ryhdytään parantamaan van-husten ja lasten palveluja

ASUKKAAT− kotiseuturak-kaus, oman kau-punginosan arvos-taminen− ihmiset viih-tyvät ei tarvita va-paa-ajan asuntoja− yhteishenki− naapuriapu

− väestön ikään-tyminen− ikärakenteenmuuttuminen

− ikärakenteen muuttuessa tilallevoi tulla lapsiperheitä− ihmiset kotiutuvat alueelle van-halle alueelle helpommin



91

KUMPULA

SWOT-analyysin on palauttanut: 2 erillistä lomaketta (yhteensä 12 henkilöä)

ALUEEN VAH-VUUDET JA HYVÄTPUOLET





− vihreä identiteetti(kahden siirtolapuutar-han välissä) maine tai-teilijakaupunginosana(osin aiheeton)− kansallinen kult-tuuriperintö on hyvinnähtävissä (Kartano,Kumtähden kenttä)− luonnonläheisyys,suhteellisen ehjiä vi-hervyöhykkeitä, lajirun-saus melkoinen, hyväviheryhteys Vantaanjo-en suistoon− vihervyöhykkeidenkevyen liikenteenväylätpalvelevat myös naapu-rikaupunginosien vir-kistyksessä− historian läsnäolo(kerroksellisuus)

− yliopiston massii-visen uudisrakenta-misen vaikutus van-han identiteetinmuuttumiseen puu-Kumpulassa− muualta tuotujenpakkovisioiden is-tuttaminen vanhaankulttuuriympäristöön:Toukolan Art and De-sign Center− yliopiston fysii-kan ja kemian laitok-set puu - Kumpulanviereen− Kumpulanpuronöljyongelma

− Kumpulan karta-non kulttuurimaisemanradikaali pirstoutumi-nen sitä halkaisevienliikenneväylien suun-nittelulla (Pietari Kal-min kadun jatko)− viheralueiden vä-hentyminen ja kulumi-nen− viheralueet naker-tumassa

− uuden yliopisto-kampus identi-teetin nivominen vanhaan kulttuuri-identiteettiin, -kovan tieteenalan tuleesopeutua pehmeään Kumpulaan; yli-opistollisen menneisyyden on löydet-tävä yliopistollinen nykyisyys− Kumpulan/Toukolan osia siirtola-puutarhojen ja kartanomiljöön sisäl-lyttäminen kansalliseen kaupunki-puistoon− Kumpulanpuron puhdistaminenja Purolaakson siistiminen uudeksi vi-herväyläksi Kumpulasta (tehtävä osa-na Arabianrannan rakentamista)− kaupunkirakenteessa on säilytet-tävä vanhaa, rakentamisen kerrok-sellisuus ja juuret on oltava esillä− alueen yleisen arvostuksen kohot-taminen (esim. matkailupotentiaalinkehittäminen)− ”autiotalojen” suojeleminen pur-kutuomioilta ja vandalismilta− mahdollisuus ekologiseen elämäntapaan− mahdollisuus: syvällinen vihreäntiedekaupunginosan imago, yliopistonkasvitieteellinen puutarha voisi ollasillanrakentaja


− hyvät yhteydetkaikkiin suuntiin, paitsipoikittaisliikenne julki-silla kulkuneuvoilla− liikenneturval-lisuus− lyhyet välimatkat

− läpiajoliikenteennopeuksien ja määränkasvu

− Pietari Kalmin ka-dun suunniteltu jatkokartanon kulttuuri-maiseman halki

− Pietari Kalmin kadun jatko pois-tettava kaavasta ja ”harmaa vyöhyke”rakennettava loppuun ja loput kaa-voitettava puistoksi

PALVELUT− palvelutason hei-kentyminen, aiemminkylä elätti monta lähi-kauppaa− ”keskuksen” yh-teistilan puute

− marketrakentami-nen heikentää alueenlähipalvelujen henkiin-jäämismahdollisuuksia

− kirjasto ja palvelutalo− markettirakentamista on hillittäväja lähikauppoja tuettava

ASUKKAAT− vilkas yhdistystoi-minta, kyläkarnevaalit,joissa valtava talkoo-henki

− alueellinen eriy-tyminen alueen sisäl-läkin, juurettomuus jajuurtumattomuus (erit.opiskelija-asuntojenasiakkaille) ristiriitapaikallisen identiteetinja ulkoa tuodun visionvälillä

− kylätila on jo osin poistanut ko-kous- ja tapaamispaikkaongelmaa, py-syvän aukiolon järjestämine on on-gelma− uusiin rakennuksiin yhteistiloja


92

PALOHEINÄ, TORPPARINMÄKI

SWOT-analyysin on palauttanut: Paloheinä-Torpparinmäki -seura






− rauhallisuus− luonto− pientalovaltai-suus

− voimakasa lisära-kentaminen− Vantaan rakenta-misen työntyminenkaupunkien rajalle

− alueen viihtyisyyden säilyttämi-nen− mitkä alueet rakennetaan: täyden-nysrakentamista -kaavat riittävät tois-taiseksi


− etäisyydet − vähän suoria yh-teyksiä keskustaan

− Kehä II linjaus alu-een läpi− melu

− julkisen liikenteen kehittäminen− lisää nopeita suoria yhteyksiäkeskustaan− pitkällä aikavälillä raideliikenneTuusulantie/Kehä I

PALVELUT− liikuntamah-dollisuudet

− palveluiden tason ylläpito ja pa-rantaminen− sosiaalisia palveluja oikeisiinpaikkoihin – läheisyys, perhe ym.− riittävien palveluiden takaaminen− työpaikat: pieniä palveluyrityksiä– pehmeitä aloja, etätyötä ym.− yhteistyö julkisten palvelutuot-tajien kanssa− urheilutiloja, jäähalli, tennis ym.

ASUKKAAT− nuorten ja iäkkäämmän väestön-osan tarpeiden ylläpito


− yhteistyö si-sällä/ulospäin

− yhteistyö asukkaiden ja päättäjienvälillä


93

PAKILA

SWOT-analyysin on palauttanut: Pakila-Seura ja yksi henkilö






− hyvä paikkaasua, luonnonlä-heisyys− puutarhakau-punginosa− pientalovaltai-nen asuinalue− alhainen rikol-lisuus, vähän häi-riöitä− omistusasun-not

− puistojen / Pakilanpuiston kaavoittaminen− kiinteistöjen vero-tusarvon kohottaminen− tonttikokojen pie-nentäminen

− Pakilan asumismuodon säilyttä-minen, pientalovaltaista asumista tuleesuojata− Pakilan puiston säilyttäminenpuistona


− huono julkinenliikenne, erityisestiItä- ja Länsi-Pakilanvälillä ja pohjoiseen− oman autonkäyttö pakollista

− Kehä I:n ja Tuusu-lantien saasteet− lentomelun li-sääntyminen− tietullit

− julkisen liikenteen kehittäminenPakilaan ja Pakilasta− keskustasta raideliikenne lento-kentälle Tuusulantietä pitkin− lisää joukkoliikennettä Kehä I:lle− Pakilantiestä pitää kehittää kaup-pakatu− tietullien vastustaminen

PALVELUT− Helsingin alhai-sin peruspalvelutaso,palvelut hajautuneet− koulut suuria jatäynnä, lukio puuttuu− alueelta puuttuuurheilukenttä tiloi-neen, kokoustiloja,monitoimitila (myösvanhusten käyttöön),väestönsuojat ja nuo-risotilat− vain vähän työ-paikkoja

− Pakilan peruspalvelujen kehittä-minen, julkisia palveluja lisää− nuoriso- ja koulutustiloja lisää –monitoimitalo, jossa voitaisiin ko-koontua, vetää kerhoja nuorille, lap-sille, vanhuksille yms− terveyskeskuksessa lääkkeenmyyntiä

ASUKKAAT− lapsia suhteel-lisen paljon− ihmiset viih-tyvät

− väki vanhenee


− yhteistyö kaavoittajan, polii-tikkojen, viranomaisten ja muidenmatkan varrella olevien tai saman-laisten kaupunginosien kanssa− vaikuttaminen poliittisella tasolla− aktiivisuus kaikilla rintamilla ai-na kun asia tuodaan esille− vaikuttaminen, yhteistyö, kaa-vasta valittaminen


94

METSÄLÄ

SWOT-analyysin on palauttanut: Metsälä-seura






− kompaktira-kenne, jonka säi-lyttäminen on tär-keää− kulkuyhteydetovat hyvät− Keskuspuistonläheisyys

− tonttirakentamisen/tiiviimmän rakentami-sen paineet− Keskuspuiston pie-nentäminen

− Metsälän pohjoispuolella olevankaavoittamattoman alueen toteut-taminen siten, että se täydentää ym-päröiviä alueita− Keskuspuiston säilyttäminen ra-kentamattomana− puutarhamaisuuden ja omalei-maisen pientaloalueen säilyttäminen


− jo olemassa olevanliikenteen kasvu

PALVELUT− urheilumah-dollisuudet: ur-heilukenttä, tennis-kenttä

− alueella ei oleyleisiä palveluja(koulu, päiväkoti)− yhteisten tilojenpuute− lasten ja nuortenharrastusmahdolli-suuksien puute− vanhusten pal-velujen puute/vaikeatavoitettavuus

− vanhusten palvelujen paranta-minen

ASUKKAAT− erittäin toimi-vat asukasjärjestöt



95

MAUNULA

SWOT-analyysin on palauttanut: Maunula-seura






− Maunulan hyvä50-luvun kaava jatunnettujen arkki-tehtien rakennukset− luonto

− suuri sosiaalisenasuntokannan määräja vuokra-asuntojenosuus− hissittömien ker-rostalojen suuri osuus− pienet asunnot

− alueen veto-voiman vähenemi-nen ja imagon huo-nontuminen− vuokra-asunto-kannan lisäänty-minen

− alueen vetovoiman kasvattaminenerilaistamalla aluetta positiivisesti : 50-luvun merkkilähiö ja nykyisten vah-vuuksien parempi hyödyntäminen, posi-tiivisen imagon luominen valtakun-nallisesti− lisärakentaminen: reunoille pien-taloja, keskelle tehokkaasti− tyhjille kerrostalotonteille hissillisiäasuntoja perheille ja vanhuksille (palve-luasuntoja)− 50-luvun arkkitehtuurin arvostuksennousu− Keski-Pasilan mahdollinen raken-taminen− asuntojen keskikoon kasvattaminen


− hyvät liikenne-yhteydet

− Jokeri-linja− Tuusulantien läheisyyden hyväksi-käyttö

PALVELUT− julkisten pa-lvelujen kattavuus− Maunulan yh-teiskoulu− monipuoliset lii-kuntapalvelut

− kauppojen vähe-neminen, yritystensijoittumisen suunnit-telemattomuus− liikekeskustojentoimimattomuus

− nykyisten liik-keiden aseman nega-tiivinen muut-tuminen

− palveluiden kehittäminen, yritystenja liike-elämän toimintaedellytyksiä ke-hittämällä− alueen ostovoimaan liittyvien teki-jöiden kohentaminen− Ostoskeskuksen alueelle vetovoimai-nen liikekeskusta, alueen uusi kaavoitus,kyselyt yrittäjille vuosittain− palvelujen tarjoaminen Metsälälle jaPirkkolalle− oma menestyvä urheiluseura− uuden väestönsuojan liikuntatilat

ASUKKAAT− väestön koulu-tuspohja tiettyihinammatteihin

− suuri vanhus-väestön osuus (puut-tuvat hissit ja palve-lut)− yksinhuoltajiensuuri määrä

− asukasvaihtu-vuuden kasvu ja ak-tiivisten asukkaidenpoismuutto− rikollisuuden jailkivallan kasvu− kasvava syrjäy-tyminen (työttömät,nuoret, vanhukset)

− heikoimmassa asemassa olevien vä-estöryhmien hyvinvoinnin kehittäminen− kaikkien maunulalaisten itsetunnonkasvattaminen− väestöpohjan sosiaalinen tasapai-nottaminen – työttömien määrä/ vuokra-asuntojen määrä/asuntojen keskikoko(perheasuntojen puute)


− toimiva yhteis-työverkosto ja aktii-viset asukasjärjestöt− käynnistyneetprojektit; Stop töh-ryille, vihersuunnit-telu, leikkipuistonkehittäminen, Mini-kumppanuusprojekti,Kotikatuprojekti(Maunulan internet-kotisivut)

− Maunulan vahvuuksien esilletuonti:seminaarit, lehdet, internetkotisivut,kiinteistönvälittäjät− lähiöprojekti 2000?, Kulttuurikau-punki 2000-vuosi− Kumppanuushankkeet (TM) jataantuvien alueiden kehittämistuki (ESR),RAY-rahoitus− yhteistyön kehittäminen alueen eriosapuolten kesken, yhteiset hankkeet so-siaaliviraston ja poliisin kanssa


96

OULUNKYLÄ

SWOT-analyysin on palauttanut: Oulunkylä-seura






− monipuolinenasuntokanta: pien- ja ker-rostaloja, isoja ja pieneh-köjä asuntoja, uusia ja erivuosikymmenten asun-toja− ei erityisiä häiriöitä− luontoa eri puolella,puistojen ohella myös jo-kivesistö− vahva identiteetti:liittyy ruotsinkieliseenhistoriaan, joka on do-kumentoitu, Suomen tun-netuin kevyen musiikinhahmo Tapio Rautavaa-ra, seurahuone –raken-nus, vanha kirkko

− uusia pien-taloja ei synny riit-tävästi (asuntojentarve vie paljoltimuualle), kun ker-rostalot pääkohdeuudisrakennusalu-eella

− pientaloja muute-taan kerrostaloille, jotkausein vuokra-asuntoja

− Vantaanlaakson aktiivisuuden li-sääminen uhraamatta kuitenkaan alueenperusilmettä− uuden asuntorakentamisen oikeamitoittaminen laatutekijöiden osalta− suunnittelijoiden tulee olla tietoisiaalueen erityispiirteistä ja tavoitteista


− hyvät julkiset lii-kenneyhteydet: juna jabussi, myös kehäyh-teydet hyvät

− ilman laatuheikohko, lähesHelsingin heikoin− rata- ja tie-melu eräissä osis-sa

− tieverkko muuttuunostaen sisäisten teit-temme melu- ja saasteta-soa nykyisestä melkoedullisesta tilanteesta

− Jokeri parantaa saavutettavuutta

PALVELUT− peruspalvelut suh-teellisen hyvässä kun-nossa, yhdessä paikassapääosin− alueella monipuo-linen seuratoiminta, eri-tyisesti urheilun keskei-sillä lohkoilla omat ak-tiiviset seurat

− paljon van-huslaitoksia (tosinehkä yhteistyö-mahdollisuuksia)− Oulunkylänpop-jazz konser-vatorion muutti jaluopui nimen al-kuosasta. Suurimenetys imagolleja alueen nuorillemusiikinharrasta-jille

− kaupan suuryksikötheikentävät OGELI- lii-kekeskustaa

− alueen palvelutason edellytystenturvaaminen− Vantaan laakso eräiden kulttuuri- jaliikuntapalveluiden uusi sijoituspaikka− Tuusulantien risteykset paljon lii-kennettä synnyttävien palvelusten oivasijaintipaikka, varsinkin Käpylän ase-man seutu (Pohjoisen suurpiirin ulkoi-selta saavutettavuudeltaan paras alue)

ASUKKAAT− asujamisto: kaikkiikäryhmät melko tasa-puolisesti edustettuna,myös vahvasti eri sosi-aaliryhmät

− 3-4 kerrok-sista taloistapuuttuu hissit, in-validisoituvatasukkaat kriiseissätästä syystä


− Oulunkyläläinen –lehdellä on perinteitä, si-tä kanta-asukkaatahkerasti lukevat, lehtion myös useimpien mui-den kaupunginosa-yhdistysten tärkeä in-formaatiovälinen poh-joisen suurpiiriin asuk-kaisiin

− kaupalliset alueleh-det tappavat Oulunkylä-läinen –lehden

− aktiivinen yhteydenpito kaavoitus-viranomaisiin siten, että saa etukäteentietää asioista− suunnitteluluonteinen ideointi japainostustoimintaa− suunnittelijat ovat tietoisia alueenerityispiirteistä ja tavoitteista− alue pääsee mukaan erilaisiin lä-hiökehitysprojekteihin, vaikka ei ole-kaan varsinainen lähiö


97

MALMINKARTANO

SWOT-analyysin ovat palauttanut: Malminkartanon asukkaat ja alueella ulkoilevat (32 erillistä lomaketta ja niistä Malminkartanon asukasyhdistyksen teke-mä yhteenveto)

ALUEEN VAHVUUDETJA HYVÄT PUOLET

ALUEENHEIKKOUDETJAONGELMAT




− vanha identiteetti− identiteetti kiteytyy van-hassa kulttuurihistoriallisestiarvokkaassa kartanomiljöö,suojeltu päärakennus 1700-luvulta, arboretum, juhannus-kallio, omenatarha, tykkitie,pellot, runsaus, linnusto jaharvinaisia kasvilajeja mm.vuorijalavia ja rauhoitettujakeltavuokiloa; alueesta huo-kuu ”maalaishistoria” ja ”ur-baani lähihistoria”− täyttömäki, Mätäjoenalue, kartanon metsä− kivikautisia löytöjä tuli-sijoista− virkistysalueita/asukasnykyisin hyvin; luonnon run-saus, virkistysalueet ovat ää-rimmäisessä käytössä, käyt-täjiä myös muualta− lapsiystävällisyys

− osittainenvälinpitämättö-myys rakennetunja rakentamatto-man ympäristönhoitoa kohtaan− vanhan ome-natarhan raken-taminen on py-häin häväistys− aseman seu-dun rauhattomuus

− Kartanon seu-dun mahdollinenkaavoitus asunnoiksiuhkaa tuhota kult-tuurihistoriallisesti jaekologisesti arvok-kaan alueen− ylipäätään uu-dis- ja täydennys-rakentaminen− viher- ja virkis-tysalueiden tuhoutu-minen – viihtyisyy-den väheneminen jalasten vieraantumi-nen luonnosta – siitäaiheutuva stressi− Mätäjoen ran-tojen rakentaminen

− Pyritään sellaiseen rakentamiseen,joka on ihmisläheistä ja –lähtöistä, pyri-tään rakentamisen kautta luomaan”sosiaalista kontrollia”, ei jättämäänjoitain alueita öisin tai päivisin autioiksi.Pyritään johdonmukaiseen yhdyskun-tarakentamiseen, jolla vahvistetaan alu-eiden omaleimaisuutta− kunnioitetaan alueella kehittynyttäasumisen ideaa− ekologiset, sosiaaliset, kulttuurisetnäkökulmat on otettava painavamminhuomioon kaavoituksessa− valtion metsittymään jätetty arbo-retum tulee kunnostaa− tarvitaan kallioita, peltoja ja pieniämetsiä, aine ei virkistysalueille tarvitserakentaa esim. pelikenttiä


− liikennejärjestelyt, alu-een läpi ei autoliikennettä; yk-sityisautoilun rajoitukset− lapset voivat liikkua to-della itsenäisesti kun pyö-räteitä on paljon ja autoja vä-hän

− lentomelu,Hämeenlinnanväylän sekä Po-rintien melu− ilmansaas-teet− parkkipaikatriittävät vainasukkaille

− Kehä II uhkaatuoda moottoritienläpi vehreän kaupun-kimaisen yhdyskun-tarakenteen, tuhoaaalueen identiteetin javiihtyisyyden− lisääntyvät me-luja ilmansaasteet(sivukiitotie., KehäII)− yksityisautoilunlisääntyminen ja tur-vallisuuden vähenty-minen

− Kehä II:sta ei saa toteuttaa− liikenteen hillitseminen− joukkoliikenteen kehittäminen , M-junan vuoroja tulee lisätä− entistä jämäkämpi ote autoilun es-tämiseen pyöräteillä ja jalkakäytävillä− lentoliikenteen hillitsemistä ja oh-jaamista muualle tai korkeammalle

PALVELUT− viheralueilla järjestetäänkaikenlaisia tapahtumia

− nuorten (12-18v.) oleskelu-tilojen vähyys

− nuorille tarkoitettujen avoimien ti-lojen rakentaminen− ponitalli on hyvä idea, lisää vas-taavia

ASUKKAATYHTEISTYÖ

− alueella asuu huikeastilapsia; 9000 asukkaan keski-ikä on 28 v ja alle 12 v. enitenkaikista Hgin asuinalueista;paljon teini-ikäisiä− väkimäärältään isoimpiaHelsingin lähiöitä− paljon vanhuksia− poismuutto vähäistä

− joidenkinhenkilöiden syr-jäytyminen työ-,opiskelu-, yms.sosiaalisia ongel-mia

− asukasmääränliiallisen kasvamisenaiheuttamat sosiaa-liset ongelmat, slum-miutuminen− tuleva teini-ikisten ongelmaryh-mittymä− työttömyys

− lapsimyönteisyys yhdyskuntara-kenteessa− yhteisyö asukkaiden kanssa jaasukkaiden jatkuvan painostuksen lo-pettaminen− asukkaiden toiveita tulee kuunnella


98

KOILLIS-HELSINKI

SWOT-analyysin ovat palauttanut: MLL Malmin yhdistys (hallitus) ja Koillis-Helsingin vihreät (hallitus)


ALUEENHEIKKOUDETJAONGELMAT




− Vantaanjoen virkistys-mahdollisuudet− Kirkkopuiston kalliot jarakentamattomuus− elävä meininki

− runsasasuntorakenta-minen− lähiöidenepäviihtyvyys javiheralueetto-muus vrt. työttö-myys ja sosiaa-liset ongelmat− luontoalu-eiden vaje, lähi-luontoalueidenvähäisyys− lasten arjes-sa liian vähänluonnon moni-puolisuutta

− ylimitoitettu”täydennysrakenta-minen” melualueilley-tonteille ja viher-alueille− Malmin lento-kentän tulevai-suuden ratkaisemi-nen ja asuntora-kentaminen− saastuneidenmaa-alueiden riit-tämätön puhdista-minen− rakentaminenuhkaa virkistys-alueita (Vantaanjokija Kirkkopuisto)

− meluesteitä tai asuntorakentami-sen osittain luopumista radan, lento-kentän ja pääväylien melualueelle− Vantaanjoen merkityksen huomi-oon ottaminen− monipuolisuus rakennussuunnit-telussa− pientaloalueiden kaavoitus janiille riittävät ympäröivät viheralueetja palvelurakentaminen− puistojen ja viheralueiden huolel-linen suunnittelu− viihtyisyyden lisääminen yhte-näisten viheralueiden kunnostamisenja lisäämisen turvin− rakennettujen ja rakentamattomi-en puistoja viheralueiden lisääminen


− joukkoliikenne on to-dellinen vaihtoehto yksityis-autoilulle− lähijunan nopeus javuoroväli arkisin− kevyt liikenne erotettuyleensä omalle kaistalleen,pyörällä pääsee turvallisesti

− liityntäliiken-teen toimi-mattomuus javaihtoaikojen pi-tuus− jalankulun jakevyen liikenteenyhdistäminen

− liityntäliikenteen aikataulujentsekkaus− luiskat kevyen liikenteen väylille− kävelyalueet

PALVELUT− peruspal-velujen laadunlasku ja määränriittämättömyys− päiväkotien,koulujen ja ilta-päivätoiminnanriittämättömyys− asukastilo-jen puute

− päiväkotien jakoulujen riittä-mättömät tilat

− Y-tonttien riittävä varaaminenmyös tulevaisuuden tarpeisiin− asukastalojen / toimintakeskustenlisääminen / mahdollistaminen asuk-kaiden kohtaamispaikaksi− koulujen rakentaminen ja sopivi-en tonttien löytäminen

ASUKKAAT− tavallisten ihmistenasuinalue− lapsekas ja nuorekas− häiritsevä elitismipuuttuu

− lapsiperheetovat arjen uu-vuttamia monetjoutuvat kuljet-tamaan lapsiakauas päivähoi-toon

− yhteisöllisyyden lisääminen (asu-kastalojen ja toiminnan lisääminen)− lasten huomioimine kaikessasuunnittelussa ”koulu keskellä kylää


− viihtyisyyden lisääminen lähiö-projektin turvin


99

HERTTONIEMI

SWOT-analyysin ovat palauttanut: Helsyn maat&mannut -ryhmä






− luonto, kaupat yms.lähellä− virkistymismahdolli-suus piristää arkipäivää javapaapäivää

− rakentaminenvähentää virkistys-mahdollisuuksia jaluontokokemuksia


− hyvät liikenneyhtey-det, työmatkoihin meneevähän aikaa

− melu (lento-kone, helikopteri,autot) – tasainenmelu rasittaa jatulee levoton olo

− lentoreittien muuttaminen− Itäväylän liikennettä vähennetäänja rakennetaan meluaitoja

PALVELUT− kauppa lähellä, sinnemenoon ei tarvita autoa

ASUKKAAT



100

VUOSAARI

SWOT-analyysin ovat palauttanut: yhteenvetolomake lähiöasemalle SWOT -tilaisuuteen saapuneet 9 henkilöä






− luonnonläheisyys,merellisyys, rannat− luontoalueet luovatalueen imagon− asukkaat ovat tyyty-väisiä Vuosaareen asuin-alueena; he käyttävät jaarvostavat lähiviheralueitapaljon

− ilkivallan li-sääntyminen− pitkät matkattyöhön, kouluun jakulttuurihar-rastuksiin.− puuttuu kult-tuu-riharrastusmahdol-lisuuksia, vaikkaasukaspotentiaaliaon keskisuurenkaupungin verran.− Autoliiken-teen haittojen li-sääntyminen ja si-säisen joukko-liikenteen käytönvaikeus

− voimakas väes-tönkasvu ja raken-taminen− menetetään ar-vokkaita luonto-alueita− Nukkumalähi-öiksi jääminen: työ-paikkoja

− liian massiivinen rakentaminenarvokkaille luontoalueille ja rannoille− kaavoituksen uudelleen arviointi(rakentamista rajoitettava tai suun-nattava muualle)− panostus sosiaalisektoriin− alueen vahvuudet otettava huo-mioon kaavoituspolitiikassa: on rau-hoitettava rannat ja luontoalueet ra-kentamiselta− työpaikkoja saatava lisää− asumismuotoja on monipuolistet-tava


− liikenteen voi-makas lisääntymi-nen− joukko- ja lii-tyntäliikenteen on-gelmat− pitkät matkattyöhön (kouluun)ja kulttuuriharras-tuksiin.

− metron liikennöintiaika ja suorabussiyhteys Itäkeskukseen− joukkoliikenneyhteyksiä on pa-rannettava− sisäisten liikennepalvelujen pa-rantaminen− liikenneympäristöä ja –turvalli-suutta on parannettava

PALVELUT− kulttuuritar-jontaa liian vähän

− nuorisolle lisää tiloja

ASUKKAAT


− asukkaiden kuulemista− yhteistyön kehittäminen alueentoimijoiden kesken− aktiiviset asukkaat voivat pyrkiäparantamaan elinympäristöään ja li-säämään vuorovaikutusta alueen eritoimijoiden kesken (esim. monikult-tuurisuus)


101

VARTIOSAARISWOT –analyysin ovat palauttanut: Vartiosaaren valo ry, Ensihuoltolaitos, Vartiosaariseura sekä asukkaat, käyttäjät, kurssit, leirit, yhteisöt ja käsityöläiset,yhteensä 23 lomaketta ja yhteenveto

ALUEEN VAHVUUDET JAHYVÄT PUOLET

UHAT JA RISKITEKIJÄT KEHITTÄMISTAVOITTEETJA MAHDOLLISUUDET


− vanhat kulttuurihistoriallisetrakennukset pihapiireineen, sekäkaupungin että yksityisomistuksessa− saaren ainutlaatuinen moni-muotoinen turmeltumaton luontokasveineen, puineen ja eläimineen,upea näköala kallioilta merelle− hyvät ulkoilu- ja virkistymis-mahdollisuudet kaupunkilaisille,suosittu virkistys- ja retkikohde− paljon erilaista virkistys-, nuo-riso- ja sosiaalista toimintaa− perinnetapahtumia, jossa suo-malaista kulttuuria esillä, talli jaeläimet− erilainen vaihtoehto virkistäy-tymiseen ja luonnon kokemiseen

− saareen suunniteltu ra-kentaminen kerros- ja rivi-taloalueeksi (290 000 kem2)vaatii tiet, parkkipaikat, kau-pan− tuhoaa saaren ainutlaa-tuisen luonnon ja vanhanhuvilaympäristön− Itä-Helsinki menettääupean, monimuotoisen ul-koilualueen, jossa on ar-vokasta luontoa− rakentaminen aiheuttaakorvaamattoman vahingontuleville sukupolvillekin

− ei rakentamista vaan saarta kehitetäännykyiseltä pohjalta virkistys- ja ulkoi-lualueena, alueen tulee säilyä myös tulevillesukupolville− kunnostetaan olemassa olevat raken-nukset pihapiireineen; kaupungin omista-mat rakennukset pitäisi saada tehokkaam-paan yleiseen käyttöön.− kaupungin maille jonkin verran vir-kistystoimintaa palvelevia huoltorakennuk-sia− kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ra-kennukset ja pihapiirit vaativat arvoisensamiljöön, Pauligin huvilan tavoin jossakinhuvilassa luontokerhojen toimintaa− hallitsemattoman virkistyskäytön vaa-rana on sen ainutlaatuisen luonnon ja kult-tuurimaiseman liiallinen kuluminen, tarvi-taan merkittyjä luontopolkuja, kulkurei-teille opasteet, ohjattua retkitoimintaa− perinneympäristöä kunnostetaan; yh-teisöjen tukeminen kunnostuksessa− saarella käyneet ulkomaaliaste turistitihmettelevät, että kaupunki edes harkitseetuhota tämän saaren rakentamalla


− lähellä mannerta ja keskustaa − jos alue rakennetaan,tulee liikenteestä ongelmaympäröiville alueille− ei ole järjestettyä kul-jetusta – nykyisin vaikeapäästä

− ei rakenneta saareen yhtään uutta tietätai polkua, niitä on tälläkin hetkellä riittä-västi− ei siltoja, eikä lauttaa− parempia veneyhteyksiä mantereen jasaaren välille, kuljetuksia yleisölle− venepaikkoja yleiseen käyttöön vierai-lijoille

PALVELUT− saaressa on sosiaaliviraston yl-läpitämiä päihderiippuvaisten hoi-totoimintaa− Mäntyniemessä vuosittain noin3500 lastensuojelun asiakkaita− nuorisoasiankeskus− Kirjailijaliitto

− päihderiippuvaistenhoito huononee, jos toimintalakkaa

− järjestetään alueella leirikouluja, ympä-ristöretkiä, kursseja, ohjattuja retkiä− mahdollisuus järjestää turisteille virkis-tyspaikaksi− pitää taata saarella toimivien yhdistys-ten ja järjestöjen toiminta, Mäntyniemenlastensuojeluun liittyvä toiminta on säily-tettävä

ASUKKAATKEHITTÄMIS-HANKKEETYHTEISTYÖ

− alueen asukkaat kunnostavataluetta

− asukkaat ovat hyvinepäluuloisia ja epävarmojakaupungin suunnittelunsuhteen− jatkuva pelko Vartio-saaren massarakentamisestaja saaren tuhoamisesta.− pelko, että itseään kos-keviin asioihin ei voi vai-kuttaa kotikaupungissaan jaettä suunnitellaan tuntemattaitse kohdetta paremmin

− yhteistyö, joka perustuu avoimeen tie-dottamiseen ja siihen, että kaikki maan-omistajat ovat tasavertaisia, pitää kuunnellapaikallisten asukkaiden ja maanomistajienmielipiteitä− kaavoittajien pitäisi olla yhteistyöky-kyisiä, he ensisijaisesti hoitavat helsinki-läisten asioita ja kantavat siitä vastuuta− ymmärretään, että Helsingin saaristoon ainutlaatuinen maailmanlaajuisesti− poikkihallinnollinen toiminta viran-omaisten välillä ka järjestöjen mukaanotto


102

TAMMISALO

SWOT-analyysin ovat palauttanut: 1 henkilö kymmenien tammisalolaisten valtuuttamana






− rauhallinen− tuttavallisuus ih-misten kesken− vanha puoli viih-tyisä

− viimeksi raken-nettu on hirveän nä-köinen, kirjavaa ra-kentamista− päivällä nukku-ma lähiö− liian kalliitaasuntoja tavallisilleperheille, koskakaikki rannat kaa-voitetaan asuinalu-eeksi ja jo rakennettu− liian tiivistä ra-kentamista, tontit jae-taan liian pieniksi

− täyteen raken-nettu− puistoalueitaehdotetaan raken-nettaviksi− kaikki ranta-alueet rakennetaan”miljoonataloille”eikä ihmisille ta-vallisia koteja

− järkevää kaavoitusta – jätetäänpuistoja− kaupunki ostaa mahdollisuuksienmukaan ranta-alueita yhteiseen käyt-töön, jo olevia ei saa myydä, luovuttaatai vaihtaa− julkisivulautakunnan pitää puut-tua rakentamiseen− kaupungin arkkitehdit tutustuvatalueeseen ennen lupien antamista


PALVELUT− vain yksi kauppa− vanhuksille eiturvallisia liikkuma-alueita, polkuja vä-hän puistoissa ja ne-kin vähät huonossakunnossa− lapsille (8-12v)ei ole leikkipaikkojaeikä pienemmille-kään mitään aamu-päivisin

− lapsiperheet ostaisivat alueellasijaitsevia vanhoja asuntoja, jos alu-eella olisi päiväkoti

ASUKKAAT


− asukkaille tietoa kaavoituksestaja mukaan kaavoitukseen− tieto postitse, HS:n ilmoitus eiriitä


103

LAAJASALO

SWOT-analyysit on palauttanut: Laajasalo-Degerö Seura ry. (työstetty Agenda 21-ryhmässä noin 50 hengen voimin)

ALUEEN VAHVUU-DET JA HYVÄTPUOLET

ALUEEN HEIKKOU-DET JA ONGELMAT

UHAT JA RISKI-TEKIJÄT



− luonnonläheisyysja merellisyys korostuu,viheralueet, merenran-toja, kalavesiä, saaristo,uimarannat− monimuotoisuus− maisema vielä ehjä− Vartiosaaren vir-kistysalue lähellä,− omaleimainenkulttuuri− on väljästikin ra-kennettuja alueita− asuntokanta moni-puolinen− ei tarvitse hankkiavapaa-ajanviettopaikkojamuualta− historiallinenulottuvuus− puhdas ilma

− rakennetun alueenongelmat paikallisia− ominaisluonne eiaina esillä− keskeneräisiä va-paa-alueita− keskusta kesken-eräinen− lapsilta puuttuukunnon leikkipaikka− Kaupunki ei hoidaomistamiaan viher-alueita (tienvarret ja ve-sialtaan ympäristö)

− ylimitoitetutasun-torakentamishank-keet− rantojen rakenta-minen− Vartiosaaren ra-kentaminen− slummiutuminen− ympäristön epä-siisteys, rikollisuus− luontokohteidenhävittäminen

− voimassa oleva seutukaavaantaa hyvät ja oikeaan osuvatpuitteet rakentamiseen ja virkis-tysalueille− keskustan tiivistäminen− ”Laajasalon keskustan yhteis-suunnittelu” suunnitelmaa tuletoteuttaa ja jatkaa− öljysataman alueen rajaus,mitoitus, palvelujen saatavuus jaliikenteen ratakisut tulee tarkoinharkita huomioiden koko Laaja-salon tasapainoinen kehitys toimi-vana yhteisönä.− merellinen kaupunkipuisto− turismin kehittäminen, Var-tiosaari− terveellinen/parantava ympä-ristö kaikille− rannat säilytettävä luonnon-tilaisina


− liikenne sujuu− joukkoliikenne hy-vä, metro lähellä− ei läpiajoliikenteenvaltaväyliä

− kevyen liikenteenverkosto monin paikoinrempallaan− liikenteen pullon-kaulat: liikenne KehäI:lle päin ja Herttonie-men liikenneympyrä

− liikenne− vesiliikenteenrajoittaminen (sillat)

− saaren sisäinen kimppaliiken-ne− saaristoyhteydet

PALVELUT− lukio− toimiva keskus− lähialueilla moni-puolisia palveluja (rau-takauppa, lautatarhayms.)− harrastus- ja ur-heilupaikoille tilaa− Kristillinen kansa-koulu

− peruspalvelujenpuutteita (lapset, van-hukset, terveys, koulu-tilat, monitoimitalo)− kyläyhteisöllä eiole tiloja− aktiivisen kulttuu-ritoiminnan puutetta− kasvatuksellisentoiminnan puutetta− väestönsuojelu jakoulutus rempallaan

− peruspalvelujenvähäisyys− elinkeinoelämänkatoaminen

− virkistys- ja liikunta-alueillatilaa ulkopuolisillekin (ei olemarkkinoitu)− elinkeinoelämän lisääminen− kulttuurikalenteri

ASUKKAAT− väestösuhteet tasa-painoiset− ikä-, sosiaali- yms.jakauma hyvä

− laajasalolaistenhenkisten voimavarojenkartoitus puuttuu

− ikäihmisten jalasten vaikea asua


− toimivat kyläyhtei-söt− ekologisesti kestä-vän rakentamisen tut-kimus (Snellman Kor-keakoulu)

− laajasaloalaistenyhteistoiminnan puu-tetta/ resurssien puute− paikallisen tiedot-tamisen puute

− yhteistyö koulujen kanssa

104

105

L I I T E 1

Luettelo yhdistyksistä, jotka ovat esittäneet näkemyksiä yleiskaava 2002:n valmis-telua varten:

1. Ensihuoltolaitos2. Eteläiset Kaupunginosat – Södra Stadsdelarna ry3. Eurorail ry4. Helsingin kanoottiklubi5. Helsingin Kaupunginosayhdistysten liitto6. Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry.7. Helsyn maat & mannut ryhmä8. Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys Tringa9. Herttoniemi-Seura10. Kallion – Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi11. Koillis-Helsingin vihreät12. Kulosaarelaiset ry – Bränöboarna rf13. Kurkimäki-seura ry14. Käpylä-Seura15. Laajasalo-Degerö Seura ry.16. Lauttasaaren neuvottelukunta17. Lauttasaari-Seura ry18. Lehtisaari-Seura ry19. Malminkartanon asukasyhdistys20. Marjaniemi-Seura ry21. Maunula-seura ry22. Melaveikot r.y.23. Metsälä-seura24. MLL Malmin yhdistys25. Munkinseutu ry26. Munkkisaari-Hernesaari-Seura ry27. Myllypuron Omakotiyhdistys28. Myllypuro-seura29. Oulunkylä-seura30. Pakila-Seura31. Paloheinä - Torpparinmäki –seura32. Pelastetaan Vuosaari!-kansanliike33. Pihlajamäki-Seura34. Pro Eira ry35. Puistola-Seura ry36. Pukinmäki-seura37. Puotila-Seura ry38. Roihuvuoren Agenda 21-ryhmä39. Saariston ystävät r.y. – Skärgårdens vänner r.f.40. Siltasaariseura ry41. Tammisalolaisten yhdistys42. Toukolan-Vanhankaupungin yhdistys ry43. Töölö-Seura ry44. Vanhankaupunginlahden lintukerho Timali45. Vartiosaaren valo ry

106

L I I T E 1

46. Vartiosaari-seura47. Viikin Paikallisagendaryhmä48. Viikki-liike49. Vuosaaren Asukastoimikunta50. Vuosaaren Paikallisagendaryhmä51. Vuosaari-Seura52. Vuosaari-Säätiö53. Vähä-Meilahti - Lill Mejlans seura ry54. Yhtymä Lauttasaaren Pursiseurat (Koivusaaren Pursiseura ry, Nyländs Jaktklubben r.f.,

Vaskilahden Venekerho ry, Helsingfors Segelklubb ry, Lauttasaaren Pursiseura ry – DrumsöSegelförening rf, Lauttasaaren veneilijät r.y, Pursiseura Sindbad ry, Suomen Moottorivene-klubi ry – Finlands Motorbåtsklubb

L I I T E 2

107

108

L I I T E 3

109

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON

KAAVOITUSOSASTON SELVITYKSIÄ

ISSN 1235-4104

ISBN

Documents

Helsingin Yleiskaava 2002