36
Jäsenlehti 7 · 2016 Talouskasvuun vauhtia korkoja nostamalla? Tieto lisää... myyntiä Ketterällä johtamisella kasvuun Ekonomi Summit 2016 Uusimmista henkilöstöanalytiikan tuulista kertovat Jani Rahja ja Petteri Laine

Helsingin Ekonomit

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Helsingin Ekonomit

Jäse

nleh

ti 7

· 20

16

Talouskasvuun vauhtia korkoja nostamalla?

Tieto lisää... myyntiä

Ketterällä johtamisella kasvuun

Ekonomi Summit 2016

Uusimmista henkilöstöanalytiikan

tuulista kertovat Jani Rahja ja Petteri Laine

Page 2: Helsingin Ekonomit

2

PÄÄKIRJOITUS

Tilinpäätös 2016 1. Kautta aikain suurin tapahtumamme, 1. valtakunnallinen Ekonomi Summit järjestettiin Apollo Live Clubilla. Yhteensä 400 ekonomia innostui, oivalsi ja inspiroitui. 98 % palautetta antaneista kertoi suosittelevansa tapahtumaa ystävilleen!2. Enemmän yksittäisiä jäseniämme osallistui tapahtumiimme kuin koskaan aiemmin. Kerhomme pyöräyttivät yli 250 tapah-tumaa yli 4/5 keskiarvosanalla. Yksin Summitimme osallistu-jista kymmeniä prosentteja aktivoitui osallistumaan ensi ker-taa!3. 1. EkonomiVappu toteutettiin pop up -tyyliin Ullanlinnan-mäellä. Mieskuoromme Psaldo ja naisyhtyeemme Four Hats piti-vät lippumme korkealla ja lauloivat kuin lintuset myös kappa-leen Leivoset. Ensi vuonna iloittakoon vieläkin isommin!4. Uusi ilme ja uudet verkkosivut julkaistiin. Alkusyksyyn men-nessä sivujen käyntimäärä kasvoi jo 34 % viime vuodesta. Oletko sinä jo klikkaillut itsesi mukaan?5. Esitimme 100 %:n alennuksen työttömille Suomen Ekono-mien ensi vuoden jäsenmaksusta. Tämä oli hallituksemme viesti siitä, että yhteisömme on luotu tukemaan jäseniämme myös kai-kista haastavimmissa uravaiheissa.Kun koko Suomi juhlii ensi vuonna 100 kynttilää kakullaan, niin pohjustetaan me seuraavaa sataa vuotta! Haastetaan toi-semme oppimaan ja verkostoitumaan, näyttämään osaami-semme sekä mahdollistamaan toistemme menestys.Keväisiä viserryksiämme voit seurata esimerkiksi uudelta Twit-ter-tililtämme @heko1935! Pikkulinnut saavat laulaa myös osoitteeseen [email protected].

Parhaat kiitokset tästä vuodesta!maria pekkala, hekon puheenjohtaja

Page 3: Helsingin Ekonomit

6

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 3

AJASSA

4 Talouskasvuun vauhtia korkoja nostamalla?

EKONOMIELÄMÄÄ

6 Liiketoiminta ja tuottavuus kasvuun henkilöstötiedolla

8 EU:n tietosuoja-asetus vauhdittaa tietosuojatyötä yrityksissä

10 Tieto lisää... myyntiä

12 Ketterällä johtamisella kasvuun

14 Työntekijän performanssin hallinta

16 Vaikeaa mutta palkitsevaa - Ruotsiin laajentuminen

18 Ekonomi Summit 2016

OPISKELIJAELÄMÄÄ

24 Salla Vainiosta Kauppakorkeakoulun vuoden alumni

TULEVAT TAPAHTUMAT

26 Tulevat tapahtumat

33 Ilmoittautuminen ja peruutus

6

Sisällys 7 | 2016

”Merkittävä osa työelä-mäbrändiämme on, että olemme valmistuneet juuri Kauppiksesta. Kun olemme saaneet koululta paljon, se velvoittaa myös antamaan takaisin,” sanoo Kaup-pakorkeakoulun vuoden alumni Salla Vainio.

10

24

Page 4: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/20164

AJASSA

Maailmantalouden kasvu on hidasta, tuottavuuskehitys on laskusuun-nassa, palkkatasoissa ei ole tapahtu-nut merkittävää nousua, poikkeusta edustavaa USA:n kotitaloussektoria lukuun ottamatta, velkaisuus maail-mantaloudessa on yleisesti ottaen

lisääntynyt, kasvaen määrältään vuoden 2007 sadasta biljoo-nasta eurosta nykyiseen 136 biljoonaan euroon eli 136 tuhan-teen miljardiin. Näin siitä huolimatta, että keskuspankit ovat jo vuosia harjoittaneet massiivisesti elvytystä. Velkakirjoja kes-kuspankit ovat ostaneet yli 10 biljoonalla eurolla, mikä suuruus-luokaltaan vastaa Kiinan vuotuista bruttokansantuotetta tai kolmannesta koko maailman eläkevarallisuudesta. Lehman- kriisin jälkeen maailman keskuspankit ovat laskeneet korkoja yli 650 kertaa.

Riittämättömiksi osoittautuneisiin reaalitaloudellisiin vai-kutuksiin keskuspankit ovat vastanneet esittelemällä yhä pidemmälle vietyjä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi negatiivi-set talletuskorot. Kaikesta tästä huolimatta maailman talous-

kasvu on pysynyt sitkeästi verrattain hitaana, eivätkä esimer-kiksi investoinnit ole lähteneet toivotulla tavalla liikkeelle. Näyttääkin vahvasti siltä, että ainakaan tällä kertaa talouskas-vun vauhdin vaikutin ei ole rahan hinta vaan kysymys on jos-tain muusta.

Viime aikoina useat taloustieteilijät ja talouden arvioijat ovatkin kritisoineet alhaisen koron politiikan tehottomuutta, ja monet ovat epäilleet pitkään jatkuneen alhaisen koron ympä-ristön suorastaan jarruttavan talouskasvua. Yksi heistä on ame-rikkalaisen Blackstone -varainhoitoyhtiön toimitusjohtaja Tony James, joka kritisoi Financial Timesiin kirjoittamassaan kolum-nissa USA:n keskuspankkia FEDiä liian pitkään jatkuneesta alhaisen ohjauskoron politiikasta. Hän patistaa FEDiä nosta-maan korkoja talouskasvuun piristämisen nimissä. Vaikka kir-joituksessa käsitellään aihetta USA:n taloustilanteen näkökul-masta, esille nostetut kysymykset ovat relevantteja myös kaikkien nollakorkopolitiikan piiriin kuuluvien kansantalouk-sien kannalta.

Tony Jamesin näkee “keinotekoisten alhaisten korkojen” vahingoittavan taloutta monella tavoin.

Talouskasvuun vauhtia korkoja nostamalla?teksti eelis hein, sijoitusjohtaja, fim varainhoito

Page 5: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 5

Ensinnäkin, pitkäkestoinen nollakorkotaso saa yritykset suosimaan tuotannossaan pääomaintensiivisyyttä työvoiman sijaan. Tämä johtaa työvoiman kysynnän laskuun ja siten heik-koon palkkakehitykseen sekä pahimmillaan ruokkii matalan kasvun ympäristössä työttömyyttä. Kehityksellä on negatiivi-nen vaikutus yhteen talouden merkittävimmistä kysyntäkom-ponenteista, yksityiseen kulutuskysyntään.

Toiseksi, alhainen korkotaso tarkoittaa tulevaisuuden meno-erien nykyarvon nousua, jolloin esimerkiksi eläkevastuiden kat-taminen vaatii lisäsäästämistä nykyhetkessä, mikä vähentää kulutusta ja rajoittaa siten jälleen talouskasvua. Konkreettinen kotimainen esimerkki tästä saatiin lokakuun lopussa, kun Elä-keturvakeskus julkaisi laskelmansa eläkemaksujen korotustar-peesta. Tarpeen yksi syy oli sijoitustuottojen alhaisuus. Eläke-sijoitusten tuotto on merkittävältä osin sidoksissa valtioiden lainojen korkotasoon. Tuottotason pudotessa prosenttiyksikön, vuosittaista säästämistä pitää lisätä yli 7 prosenttia, mikäli mie-lii saada 15 vuoden kuluttua saman summan rahaa käyttöönsä. Iso osa valtioiden lainoista tarjoaa tällä hetkellä sijoittajalle negatiivista tuottoa.

Kolmanneksi, keskuspankkien ”keinotekoisen alhaiselle tasolle” tuoma korkotaso vaarantaa finanssimarkkinoiden sta-biliteetin kasvattamalla potentiaalisesti systeemistä riskiä. Alhaiset tuottotasot ajavat sijoittajat ostamaan yhä riskipitoi-sempia omaisuuseriä. Riskisten sijoitusten arvot nousevat yhä korkeammalle. Mitä kauemmin tämä jatkuu, sitä suurempi vaara on arvostuskuplien syntymiselle. Hallitsematon käänne sijoitusympäristössä voi aiheuttaa suurta volatiliteettia eli hei-luntaa markkinahinnoissa. Mielikuvissa tätä voi ajatella vuo-relle pakkautuneena lumimassana, minkä jokin tasapainoa jär-kyttävä muutos saa vyörymään.

Lisäksi, negatiiviset korot vaikuttavat kielteisesti pankkien kykyyn lainata rahaa kannattavalla tavalla. Tämä johtaa pank-kien osalta joko lisääntyvään riskinottoon, mikä potentiaali-sesti vaarantaa kansantalouden oleellisen tärkeän rahoituksen välityskanavan toimivuuden, tai antolainauksen rajoittamiseen, millä on talouskasvua rajoittava vaikutus.

Ja vielä, talouden toimijat tulkitsevat negatiiviset korot kes-kuspankkien tahattomina signaaleina talouden heikosta tilan-teesta, mikä jo itsessään vaikuttaa kielteisesti kulutus- ja /inves-tointikysyntään. Johtopäätöksenä, vaikka Tony James ei näe ”keinotekoisen alhaalla” olevien korkojen aiheuttavan suurem-paa välitöntä vahinkoa taloudelle, katsoo hän ultra-alhaisten korkojen tekevän talouskasvulle enemmän pahaa kuin hyvää.

On helppo yhtyä siihen näkemykseen, että keskuspankkien keinot, ainakin yksinään, ratkaista talouden haasteet näyttävät pitkälti viedyn loppuun. Hidasta ja pidemmän aikavälin mata-laa kasvunäkymää tukevia rakenteita on maailmantaloudessa useita, kuten kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä väestön ikääntyminen. Nämä tekevät keskuspankkien epätavallisetkin keinot talouden kasvuvaikutuksiltaanen osalta tehottomiksi, elleivät siis jopa vahingollisiksi.

Samanaikaisesti kuitenkin mahdollisuudet rahapolitiikkan palauttamiselle ”normaaliksi” ovat vielä vähäiset. Velan määrä ei salli korkojen merkittävää nousua. Lisäksi alhaiselle reaali-korkotasolle perustuva osakkeiden, velkakirjojen, kiinteistöjen ja muiden omaisuuserien vallitseva tasapainohintataso ei kes-täisi korkotason nopeaa nousua. Maailman keskuspankit tasa-painoilevat panttivankina kahden tulen välissä, eikä elvyttä-vään rahapolitiikkaan ole lähiaikoina odotettavissa suuria muutoksia. Näin ollen joudumme todistamaan ultra-alhaisen korkotason vaikutuksia myös näköpiirissä olevassa tulevaisuu-dessa..

Nähtäväksi jää, milloin, miten ja millä seurauksin keskus-pankit palaavat normaalin rahapolitiikkaan. Haasteet kiteyt-tää tuoreen taloustieteen nobelistin Bengt Holmströmin lau-suma: ”Auton pyörät liikkuvat, mutta et tiedä, mikä on vikana ja milloin jotain ikävää tapahtuu. Keskuspankit ovat tällaisessa kyydissä, kun ne painavat rahaa. Kukaan ei tiedä, mitä tien päässä on ja onko olemassa jokin rauhallinen tapa tulla takai-sin päätielle.”

Eelis Hein on tavattavissa HEKOn sijoittajaklubilla 9.12. Lisätietoa tapahtumasta sivulla 27.

FIM Varainhoidon sijoitusjohtaja Eelis Hein

Page 6: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

6 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Yhdistämällä henkilöstödataa liiketoiminnan lukuihin saadaan aikaa entistä konkreettisempia johtamisen mittareita. Tavoitteena on auttaa esimiehiä johtamaan kohdistetummin ja tehokkaammin.

teksti jani rahja, silta oy - kuvat otto turunen

Liiketoiminta ja tuottavuus kasvuun henkilöstötiedolla

Page 7: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 7

Business Partnersien järjestämässä tapahtu-massa Silta Oy:n tiloissa kuultiin uusimmista henkilöstöanalytiikan tuulista. Sillan toimi-tusjohtaja Tatu Tulokas, hekolainen itsekin, toivotti vieraat tervetulleeksi. Tiedolla johta-misesta ja digitalisaatiosta on tullut Sillassa, niin kuin monessa muussakin yrityksessä, yksi

palvelukehittämisen kärjistä.

Henkilöstödatan ja tuottavuuden yhteys

”Prosessit ja koneet on jo viritetty tuottaviksi. Liiketoiminta-lähtöisessä henkilöstöanalytiikassa on kysymys siitä, minkälai-sella tiedolla johdat ihmiset parempaan suoritukseen?”, kertoo Sillan tuotteista ja palveluista vastaava johtaja Jani Rahja. ”Yritysten järjestelmissä on valtavasti dataa henkilöstöstä ja heidän suoriutumisestaan, esimerkiksi palkka-, HR- ja CRM-jär-jestelmissä”, hän jatkaa.

Yhdistämällä eri järjestelmien dataa voidaan luoda uusia mittareita henkilöstön suorituksen johtamiseen. Analytiikka mahdollistaa näiden tietojen ketterän käsittelyn ja visualisoin-nin muotoon, joka kiinnostaa myös esimiehiä.

Sillan tutkimuksissa on huomattu vahvaa korrelaatiota alhaisen osaamisen ja korkeiden poissaolojen välillä. Poissaoloja puolestaan ei tulisi käsitellä vain poissaolon kustannuksen näkökulmasta vaan enemmänkin tekemättä jääneen työn kus-tannuksena.

Profilointi ja ennakoiva analytiikka

Silta maksaa joka kuukausi palkkaa noin 85 000 henkilölle. Pal-veluprosessin yhteydessä yritykseen kertyy valtavasti dataa suo-malaisesta työelämästä, työsuhteen alusta sen päättymiseen. Datan avulla pystytään luomaan erilaisia työntekijäprofiileja paremman johtamisen tueksi.

Esimerkkeinä todennäköisen irtisanoutujan tai paljon sai-rastavan työntekijän profiilit, joiden avulla voidaan parantaa sekä rekrytoinneissa onnistumista, että työhyvinvoinnin kehit-tämisen toimenpiteitä.

Ennakoiva analytiikka myös ennustaa tulevia henkilömää-riä ja palkkakustannuksia budjetoinnin ja henkilöstösuunnit-telun tueksi. HR-analytiikka on siirtänyt katseensa peräpeilistä kohti tulevaisuutta ja liiketoiminnan kumppanina toimimista.

Tiedolla johtamista ihmistä unohtamatta

Analytiikassa ihmisiä käsitellään lukuina. Sillan liiketoiminnan kehitysjohtaja Petteri Laine painottaa HR:n roolia henkilöihin liittyvien lukujen tulkkaajan roolissa. ”HR-analytiikan tulee kertoa tarinaa ihmisistä, toimenpiteistä ihmisiltä ihmisille”, hän täsmentää.

HR-analytiikka pyrkii ratkaisemaan ennen kaikkea henki-löihin liittyviä haasteita liiketoiminnan menestyksen näkökul-masta, eli ihmisten johtamista. Tieto on väline, työntekijä puo-lestaan kohde, jonka toimintaan yritetään vaikuttaa. Pelkkä analytiikkavälineen käyttöönotto ei vielä ratkaise ongelmia.

”On varmistettava tiedolla johtamisen käyttö osaksi joka-päiväisen johtamisen prosesseja”, painottaa Laine. Ei ne hienot välineet, vaan toteutetut toimenpiteet.

Pyörän ohjaimissa Silta Oy:n tuoteista ja palveluista vastaava johtaja Jani Rahja vierellään liiketoiminnan kehitysjohtaja Petteri Laine.

Parempia päätöksiä, oikeampia toimenpi-teitä

Tärkein kohderyhmä, johon analytiikalla halutaan vaikuttaa, ovat organisaation esimiehet. Esimiehet vastaavat käytännössä yrityksen strategian toteutumisesta sekä liiketoiminnan menes-tyksestä. Tavoitteena on antaa esimiehille tietoa parempien pää-tösten tekemiseen sekä aikaisempaa kohdistetumpien toimen-piteiden toteuttamiseen.

Kun esimies tiedostaa oman tiiminsä kehityskohteet ja pys-tyy vertaamaan niitä muun yrityksen tilanteeseen, on hänellä paljon paremmat eväät kehittää tiiminsä suoritusta. Tällöin myös HR:llä on positiivisempi lähtökohta keskustella esimies-ten kanssa esimiestyön ja osaamisen kehittämisestä.

Page 8: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

8 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Työnantaja kerää henkilöstöstä jatkuvasti tietoja. Osaaminen, terveystiedot, palkka, valokuvat, sijaintitiedot – mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä enemmän tietoa kertyy myös auto-maattisesti.

EU:n uusi tietosuoja-asetus asettaa myös työnantajalle entistä tiukemmat vaatimukset. Tietosuoja-asetusta on sovel-lettava vuoden 2018 toukokuusta lukien.

Helsingin Ekonomien syksyn ensimmäisessä Esimiesaa-mussa aiheena olivat sekä asetuksen tuomat muutokset että nii-hin valmistautuminen. Lakipalveluyritys Fondian isännöimässä tapahtumassa asiantuntijoina olivat tietosuoja-asioihin erikois-tunut lakimies Sari Koskela Fondialta ja suunnittelujohtaja Eevi Kuokkanen verkko-oppimiseen erikoistuneesta MPS Pre-wisestä.

Mitä muutoksia uusi asetus tuo?

Henkilötietoja suojataan henkilötietolain lisäksi jo nyt useissa eri erityislaissa, kuten laissa yksityisyydensuojasta työelä-mässä. Sari Koskelan mukaan asetus ei sinänsä tuo merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöömme, mutta sanktiot kovenevat: pahimmillaan sakot voivat nousta jopa 20 miljoo-naan euroon tai neljään prosenttiin yrityksen globaalista liike-vaihdosta.

”Sanktiot ovat tietysti vain pieni osa asetuksen kokonai-suutta, mutta niiden uhka on auttanut yrityksiä terästäyty-mään. Tietosuojakartoituksissa on ollut huomattavissa, että kai-kissa organisaatioissa ei tietosuojaan ole panostettu”, Sari Koskela kertoo.

Usein työnantaja ajattelee, että ulkopuolinen palveluntarjo-aja (esim. palkkahallinnon ulkoistuksessa) vastaa tietosuojasta ja henkilötietojen käsittelystä. Tietosuojasta vastaa kuitenkin ensisijaisesti rekisterinpitäjä eli se taho, jonka henkilötiedoista on kyse. Työnantajan tulee rekisterinpitäjänä huolehtia sopi-muksin siitä, että henkilötietojen käsittely on asianmukaista myös ulkopuolisen palveluntarjoajan eli käsittelijän toiminnan osalta.

Kun puhutaan tietosuojasta työsuhteessa ja rekrytoinnissa, yrityksissä pohditaan hyvin samoja asioita toimialasta riippu-matta. Selkeät suuntaviivat, ohjeistukset ja koulutukset ovat tärkeä osa henkilötietojen tietosuojan toteutumisessa.

Vain tarpeellista tietoa, läpinäkyvästi

Tietosuoja-asetuksen myötä läpinäkyvyyden merkitys korostuu rekisteröidyn oikeuksien vahvistuessa. Jokaisella työntekijällä on oikeus tietää, millaisia työntekijää koskevia henkilötietoja kerätään ja käsitellään, ja kuinka kauan niitä säilytetään. Tar-

EU:n tietosuoja-asetus vauhdittaa tietosuojatyötä yrityksissä teksti sari koskela, fondia ja eevi kuokkanen, mps prewise

Page 9: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 9

peellisuusvaatimus on korostuneessa asemassa työnhakijoiden ja työntekijöiden tietoja kerättäessä. Työntekijästä saa kerätä vain välittömästi työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien sekä työtehtävän kannalta tarpeellista tietoa. Työntekijän oma suos-tumuskaan ei riitä perustelemaan kestävästi muun tiedon keräämistä.

Ennen henkilötietojen keräämistä tulee suunnitella henki-lötiedon koko elinkaari aina keräämisestä tiedon hävittämiseen saakka. Esimerkiksi työnhakijoiden henkilötiedoista syntyy henkilörekisteri, joka edellyttää työnantajalta rekisterinpitä-jänä erilaisia toimenpiteitä, kuten selosteen laatimista. Henki-lötietojen käsittelyyn liittyvien toimintatapojen juurruttami-nen käytäntöihin edellyttää monialaista hallintaa: se liittyy prosesseihin ja järjestelmiin, mutta myös osaamiseen.

Olisi houkuttelevaa sälyttää tämä osaamisvaatimus pelkäs-tään henkilöstöhallinnon tai tietohallinnon harteille. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tietosuoja vaarantuu, ellei jokainen ymmärrä sen painoarvoa. Uusi asetus korostaa kouluttamisen ja osaami-sen merkitystä.

Tässä kohtaa moni nostaa kädet pystyyn: taas jotain uutta, joka kaikkien pitäisi osata.

MPS Prewisen Eevi Kuokkasella on pitkä kokemus yritys-ten sisäisen verkko-oppimisen suunnittelusta. ”Kun puhutaan perusasioiden ymmärtämisestä tällaisen osaamisvaatimuksen edessä, verkko-oppiminen on tehokkain ja käytännössä myös usein ainoa mahdollinen ratkaisu vähänkään suuremman jou-kon kouluttamiseen. Tietosuojassahan ei perustasolla ole kysy-mys monimutkaisista tai edes kovin uusista asioista. Tiedon suojaamiseksi työpaikoilla on jokaisen ymmärrettävä omat oikeutensa ja vastuunsa. ”

”Ajatellaan vaikka tiimikokousta, jossa esimies kertoo yhden tiimiläisen sairastuneen. Muut ovat jo inhimillisistä syistä kiin-

EU:n tietosuoja-asetus vauhdittaa tietosuojatyötä yrityksissä nostuneita poissaolon syystä ja sen kesto olisi hyvä tietää työn

organisoinnin takia. Mitä esimies saa tässä tilanteessa sanoa? Entä miten sairauslomatodistuksia käsitellään? Maalaisjärki ei välttämättä ole tässä asiassa avuksi,” sanoo Eevi Kuokkanen.

EU:n tietosuoja-asetus kiristää sanktioiden lisäksi myös ilmoitusvelvollisuutta. Jos esimerkiksi yrityksen tietokantaan, johon on tallennettu henkilötietoja, tehdään tunkeutumisyri-tys, vahinkoja on ryhdyttävä tietysti tutkimaan. Lisäksi tieto-suojaviranomaiselle on ilmoitettava tietoturvaloukkauksesta 72 tunnin kuluessa. Kuka hoitaa? Milloin ja miten? 72 tuntia kuluu nopeasti.

Toisaalta elämme maailmassa, jossa me kaikki luovutamme väistämättä tietoa itsestämme: missä olemme, mitä teemme, millaisilla sivuilla surffaamme. Kasvomme näkyvät valvonta-kameroiden nauhoilla, postaamme valokuvia sosiaaliseen medi-aan. Me hyödymme tiedon luovuttamisesta ja luotamme, ettei se pääse vääriin käsiin. Tiedon käsittelyn on oltava luotettavaa, koska tämä luotto on pääomaa palvelujen tarjoajille. Työsuh-teessa tämän luottamuksen on oltava aukoton. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien on tunnettava omat vastuunsa ja oikeutensa.

Huolehdi osaamisesta ja kouluttamisesta

Työsuhteessa jokaisen on kyettävä luottamaan siihen, että omia ja toisten tietoja kerätään, käsitellään ja hävitetään niin kuin pitää. Esimiehet ovat vastuussa alaistensa tietojen käsittelystä, eikä työnantaja voi rekisterinpitäjänä ulkoistaa tietosuojavas-tuuta ulkopuolisille palveluntarjoajille.

Tämän osaamisen tueksi Fondia ja MPS Prewise ovat kehit-täneet napakan verkkokurssin, joka on käytettävissä heti pilvi-palvelun kautta. Kurssi soveltuu kaikenkokoisiin organisaatioi-hin.

Fondian lakimies Sari Koskela (vas.) ja suunnittelujohtaja Eevi Kuokkanen MPS Prewisestä.

Page 10: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

10 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Tieto lisää… myyntiä teksti antti lehtimäki, vainu

Page 11: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 11

“Ostavia, tottakai” on monen myyjän suoraviivainen vastaus kysymykseen “millaisia asiakkaita haluaisit löytää”.

Ja juuri siitähän myynnissä ja markkinoinnissa on lopulta kyse: on löydettävä uusia asiakkaita, jotka ovat valmiita mak-samaan tarjoamistasi tuotteista ja palveluista. Muussa tapauk-sessa liiketoiminnasta tulee vaikeaa. Kahta pykälää kimuran-timpi kysymys onkin sitten se, millä tavalla niitä ostavia asiakkaita tunnistetaan.

Vainun toimistolle kokoontuneet hekolaisset kuulivat mil-laisia mahdollisuuksia avoin ja julkinen data tarjoaa myynnille ja markkinoinnille.

Vainu on nopeasti kasvanut ja kansainvälistynyt helsinki-läinen ohjelmisto-startup, jonka palvelu louhii avointa dataa ja rikastaa sillä yritystietoa erityisesti myynnin tarkoituksiin. Mikko Honkanen, yksi Vainun perustajista, tarjosi käytännön esimerkeillä kyllästetyn katsauksen siihen, miten yritykset voi-vat käyttää hyväkseen nykyisiä ja tulevia tietovarantojaan.

Kuluttajamarkkinoilla tiedon systemaattinen tallentami-nen, analysointi ja hyödyntäminen on arkipäivää. Netflix tietää, millaisia elokuvia haluat nähdä, Instagram nostaa kuvavirtaasi kiinnostavimmat otokset ja Google Maps kertoo minne olet matkalla seuraavaksi. Tätä dataa oikein yhdistelemällä voidaan ennustaa jopa tulevaa käyttäytymistä, mikä toki kiinnostaa eri-toten kuluttajatuotteiden myyjiä.

Tänään: “Facebook tietää eroaikeistasi ennen ystäviäsi.”Huomenna: “Facebook tietää eroaikeistasi ennen sinua.”Edellä kuvattu logiikka ei päde ainoastaan kuluttajiin, sillä

yhtä lailla datan avulla voidaan paljastaa myös yritysten aikeita ja tarpeita. Käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa räjähdys-mäisesti ja sen myötä yrityksen luonteen, toimintatapojen ja suunnitelmien ennustaminen voidaan tehdä entistä tarkemmin ja myynnin kannalta oleellisemmin.

Moderni myyntiorganisaatio voi löytää ostavan asiakkaan DNA:sta aivan uusia piirteitä yhdistäessään omista järjestel-mistä (esim. CRM, laskutus, asiakaspalvelu), asiakkaiden käyt-täytymisestä (esim. markkinoinnin automaatio, web- analytiikka) sekä avoimesta ja julkisesta verkosta kerätyn yri-tystiedon.

Avoin data on käsitteenä trendikäs ja laaja. Käytännön sovellukset ovat vielä suhteellisen harvassa, mutta niihin sisäl-tyy huimia mahdollisuuksia. Honkasen mukaan avointa tietoa voidaan hyödyntää myynnissä monin eri tavoin.

Esimerkiksi IT-konsultin kannattaa todennäköisesti olla siellä missä tietojärjestelmiä integroidaan, eli siellä missä yri-tykset fuusioituvat. Toimistokalusteita ja tietokoneita tarvitaan luultavasti ainakin rahoitusta saaneissa yrityksissä, koska niillä on tapana palkata uutta väkeä ja muuttaa isompaan toimistoon. Tähän oivallukseen Vainun yritysideakin perustuu.

“Vainu kerää ja analysoi yritystietoa miljoonista lähteistä internetistä. Etsimme signaaleja, jotka nostavat todennäköi-syyttä sille, että yritys on kiinnostunut palveluistasi”, Honka-nen kertoo.

Asiakkaita koskevan avoimen tiedon järjestelmällinen kerääminen ja luova hyödyntäminen muun tiedon yhdistelmänä on siis vasta tekemässä läpimurtoaan, mutta Honkanen piirsi jo kutkuttavaa kuvaa tulevaisuudesta. “Opetettujen mallien ja koneoppimisen avulla kone voi tunnistaa hyvistä asiakkais-tamme oleelliset yhtäläisyydet ja ehdottaa sen perusteella uusia potentiaalisia asiakkaita. Kun tietoa kertyy lisää, kone oppii ja muokkaa ehdotuksia sen mukaisesti. Ihminen ei välttämättä koskaan löytäisi vaikkapa taseen tietyn erän yhteyttä kaupan onnistumiseen, mutta koneelle se on helppoa.”

“Myyjän työ ei ole koskaan ollut näin mukavaa”, Honkanen hymyilee.

Helsingin Ekonomit järjesti teemalla Avoin data – Myynti 3.0. tapahtuman Vainulla.

Page 12: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

12 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Ketterällä johtamisellakasvuunteksti sari vuohtoniemi, gaia leadership

Page 13: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 13

Helsingin Ekonomien syksyn toisessa Esimiesaamussa teemana oli ketteryys johtamisessa, joka on Fortune 500 –yritysten ylimmän johdon mukaan orga-nisaatioiden kriittisin johtamiskompetenssi. Teemasta maistiaisia tarjoilivat Gaia Leadershipin Tuija Janakka ja Sari Vuohtoniemi.

Mitä ketteryys on?

Ketteryydellä tarkoitamme kykyä johtaa vaikuttavasti nopeasti muuttuvassa monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Ket-teryys on myös edellytys kestävälle menestymiselle. Tutkijat Bill Joiner ja Stephen Josephs ovat tunnistaneet lukuisia eri ketteryyden tasoja. Mitä nopeammin muuttuva toimintaympä-ristö on, sitä ketterämmällä tasolla johtamisen on oltava kestä-vien tulosten saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa johtamisen kehittymistä asiantuntijuudesta valmentavammaksi ja vaatii vahvaa kykyä tiedostaa itseä ja ympäristöä.

Ketteryys johtamiskompetenssina

Johtamisen ketteryys muodostuu neljästä kompetenssista, jotka liittyvät kokonaisuuden hahmottamiseen, sidosryhmiin, luo-vuuteen ja itsensä johtamiseen. Ketteryys kokonaisuuden hah-mottamisessa tarkoittaa kykyä skannata toimintaympäristö, tunnistaa keskeiset muutokset, muotoilla tarvittavat aloitteet ja kiteyttää päämäärät ja tulokset, sekä luoda tekemiselle mer-kitys.

Sidosryhmiin liittyvässä ketteryydessä on kyse sidosryh-mien sitouttamisesta, yhteisten päämäärien ja tavoitteiden luo-misesta sekä tuen ja luottamuksen rakentamisesta. Ketterim-millä johtajuuden tasoilla vastakkaisten näkemysten ja tavoitteiden syvällinen ymmärrys kasvaa aidon dialogisuuden kautta paremmiksi päätöksiksi. Sidosryhmiin liittyvää kette-ryyttä tarkasteltiin Gaia Leadershipin viiden ulottovuuden mal-

lilla, jonka avulla on helppoa tunnistaa johtamisen suunnat (kuva viereisellä sivulla).

Luova ketteryys on parhaimmillaan kykyä muuttaa ongel-mat tarvittaviksi ratkaisuiksi. Siihen liittyy kyky tunnistaa eri-laisia ideoita, ajatuksia, ratkaisuja, vertailla eri haasteiden yhtä-läisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä kykyä tiedostaa myös ajattelua ohjaavat uskomukset. Itsensä johtamisen ketteryys tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pystyy hyödyntämään liiketoiminnan aloitteet ja hankkeet sekä kehittyä autenttisena johtajana. Hyvä itsetuntemus ja korkea sisäinen motivaatio parantavat luovaa ketteryyttä.

Avaimia itsensä johtamiseen ja luovaan ket-teryyteen

Esimiesaamussa osallistujat saivat kokeilla tehokasta itsensä johtamisen ja luovaa ketteryyttä lisäävää Mind-Body Bridging –työkalua (MBB), joka sisältää neurotieteelliseen tutkimukseen perustuvia, kliinisesti testattuja ja helppokäyttöisiä tekniikoita. MBB:ssä mielen ja kehon yhteyttä vahvistetaan harjoituksilla, joiden avulla tiedostaa ajatusten yhteyden kielteisiin tunneko-kemuksiin ja stressin syntymiseen. Lyhytkin harjoitus mahdol-listaa voimavarojen ja luovuuden paremman hyödyntämisen.

Me Gaia Leadershipissä keskitymme tukemaan johtajien ja johtamiskulttuurien muuttumista ketteräksi. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: [email protected] tai [email protected]. Lupaamme uusia oivalluksia!

Gaia Leadership on kansainvälinen johtamisen ja liiketoimin-nan kehittämiseen erikoistunut yritys, joka tukee organisaa-tioita ja ihmisiä saavuttamaan loistavia tuloksia uudella tasolla. Missiomme on vapauttaa johtaja jokaisesta ihmisestä ja siten muuttaa käsitystä johtamisesta ja ihmisestä maail-massa. Miksi? Jotta kaikki ihmiset saavat heille kuuluvan arvon ja jotta voimme luoda kestävää kehitystä.

Gaia Leadership perustettiin vuonna 1999, ja sillä on toimis-tot Helsingin lisäksi Tukholmassa, Malmössa, Lontoossa ja Shanghaissa. Gaia Leadershipissä toimii yhteensä noin 60 kon-sulttia ja teemme vuosittain töitä noin 4.000 esimiehen ja joh-tajan kanssa yli 300 yrityksessä ja organisaatiossa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. www.gaialeadership.com.

Gaia Leadership

Page 14: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

14 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Työntekijän performanssin

hallinta

EKONOMIELÄMÄÄ

Page 15: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 15

Helsingin Ekonomien ja Asianajotoimisto Boreniuksen yhteisessä aamiaisseminaa-rissa keskustelunaiheena olivat työnteki-jän käyttäytymiseen ja työssä suoriutu-miseen liittyvät ongelmat.

Avainasemaan keskustelussa nousi-vat ennakointi, aktiivinen puuttuminen

sekä kokonaisuuden merkitys työntekijän toiminnan arvioin-nissa. Antoisaa keskustelua johtivat alan asiantuntijat Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sekä asian-ajaja Jani Syrjänen Asianajotoimisto Boreniukselta.

Tapahtumassa pureuduttiin erilaisiin työntekijän työsuori-tuksessa ilmeneviin häiriöihin kuvitteellisten esimerkkitapaus-ten kautta. Aktiivisessa keskustelussa kävi ilmi, että mitä moni-naisimmat työelämän tapaukset voivat johtaa työnantajan velvollisuuteen puuttua asiaan tai jopa työntekijän irtisanomi-seen.

Miten häiriötilanteita arvioidaan?

Työsuorituksen ongelmat voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten työn heikkona laatuna, työnantajan ohjeiden noudattamatta jättämisenä, luottamuspulana tai epäasiallisena käytöksenä. Esimerkkitapauksissa käsiteltiin muun muassa työntekijälle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamattomuutta, epärehel-lisesti merkittyjä ylityötunteja sekä epäasiallista käytöstä suh-teessa kollegoihin, esimieheen ja asiakkaisiin.

Salokannel ja Syrjänen neuvoivat arvioimaan työsuorituk-sen häiriötilanteita kokonaisuuksina, joihin vaikuttavat monet tekijät. Arvioitaessa työsuorituksen häiriötä tulee työntekijän virheellistä toimintaa peilata esimiehen mahdollisesti anta-maan ohjeistukseen, yrityksen omiin sisäisiin käytäntöihin sekä siihen, mitä asiasta on mahdollisesti sovittu työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai toimisäännöissä. Myös työntekijän verrokkiryhmälle on annettava suuri merkitys. Häiriötilantei-den arvioinnissa tulee huomioida myös työpaikan oma työpaik-

kakulttuuri ja erilaiset työympäristöt. Arvioinnissa tulee siten pyrkiä sulkemaan pois työntekijän työsuorituksen häiriöön mahdollisesti vaikuttaneet ulkopuoliset syyt, joihin työntekijä ei ole voinut vaikuttaa.

Epäasiallisuuksia analysoitaessa olennainen seikka on työn-tekijän lojaalisuus- eli uskollisuusvelvollisuus, jonka mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea mikä on risti-riidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. On syytä huomata, että mitä itsenäisemmässä ja vastuullisemmassa asemassa työn-tekijä on, sitä korkeampi lojaalisuus- eli uskollisuusvelvollisuus työntekijällä on työnantajaansa kohtaan.

Vakavimmillaan sopimaton käytös voi täyttää rikoksen tun-nusmerkistön, jolloin työntekijän käytös muodostaa perusteen purkaa työsopimus välittömin vaikutuksin. Lievemmissä ja ylei-semmissä tapauksissa työnantajan tulee kuitenkin ensin varoit-taa työntekijää ja antaa tälle mahdollisuus korjata käytöstään. Vaikeasti arvioitavissa tilanteissa on kuitenkin syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Ennakoiva esimiestyö korostuu

Työntekijän performanssiin liittyviin häiriöihin voi olla vaikea puuttua, sillä yleispätevää sääntöä siitä, milloin ja miten tämä tulisi tehdä, ei ole. Häiriötilanteissa Salokannel ja Syrjänen pai-nottivat varoituksen ja muiden keinojen ohella työnantajan puuttumisen tärkeyttä. Työsuorituksen ja työsuhteen ongelmiin tulisi pyrkiä reagoimaan ajoissa, eikä vasta kun työsuhteen päättäminen on ainoa vaihtoehto.

Esimiestyön olennaisena osana on yhtäältä velvollisuus ohjata työntekijöitä ja toisaalta kyky keskustella vaikeistakin asioista mahdollisten lumipalloefektien välttämiseksi. Ekono-meille asetelma on usein vaativa, sillä he ovat monesti työsuh-teen molemmilla puolilla, niin työnantajan asemassa esimie-henä kuin työntekijän asemassa asiantuntijana.

teksti riku salokannel, suomen ekonomit

”Työsuorituksen ja työsuhteen ongelmiin tulisi pyrkiä reagoi-maan ajoissa, eikä vasta kun työsuhteen päättäminen on ainoa vaihtoehto.

Page 16: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

16 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Maria 0-1:nä nykyään tunnettu vanha Marian sairaala on saanut uuden elä-män kunnianhimoisten ja skaalautu-vien teknologiastartuppien toimisto-tilana. Paikka sopi täydellisesti suomalaisen pk-yritysten kunnian-himon herättelyyn suunnattuun

tapahtumaan. Illan aikana neljä Ruotsiin laajentunutta yritystä jakoi kokemuksiaan.

Markkinointitoimisto Lojaalin perustaja ja toimitusjohtaja Robert Olkinuora kertoi, että yrityksen tavoitteena oli ollut alusta alkaen olla johtava pohjoismainen markkinointitoimisto. Ruotsin valloitus ei kuitenkaan ollut helppoa; tutut ja kolleegat sanoivat että ajatus oli kuin olisi lähtenyt pyöräilemään ylämä-keen. Alkuaikoina kontaktien merkitys korostui erityisesti. Olkinuora paljasti, että yksi toimiston ensimmäisistä isoista asi-akkuuksista - Coca-Cola - tulikin sattumalta baarituttavuuden kautta.

Lari Mykrän johtama kauneuspalveluiden markkinapaikka Timma on alkanut toimia Ruotsissa tämän vuoden aikana. Yri-tys aloitti tekemällä kattavan Pohjoismaiden markkinakartoi-tuksen Tekesiltä saadun tuen turvin ja on nyt viime kuukaudet keskittynyt markkinapaikan palveluntuottajien hankintaan Tukholmassa.

Myyntitiimien liidityökalu Vainu.io:n ensimmäisten työn-tekijöiden joukossa palkattu Joel Vainiomäki kertoi miten Vainu aloitti Ruotsin testaamisen kylmäsoitoilla Suomesta käsin. Vasta kun suomalaiset olivat onnistuneet hankkia 10 maksavaa asiakasta, lokalisoitiin tuote ja rekrytoitiin paikalli-nen tiimi Ruotsiin skaalaamaan toimintaa.

Woltin kehitysjohtaja Juhani Mykkänen kertoi illassa, että ruuantilauspalvelu suuntaa resurssinsa maksullisen mainosta-misen sijaan parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen kehittä-miseen. Tämä takaa kestävän pohjan yritykselle. Loistavan käyttäjäkokemuksen ansiosta, Woltin sovellus onkin jo voitta-nut lukuisia palkintoja.

Jokaisessa puheessa ytimessä olivat yrityksen takana olevat tekijät. Illan kruunasi Slushin toimitusjohtajan Marianne Vik-kulan puheenvuoro tekemisen kulttuurista, jonka avulla pie-nestä suomalaisten kokoontumisesta on kasvanut maailman laajuinen like. Lopulta kaikki on mahdollista, kun vain uskoo omaan tekemiseensä.

Vaikeaa mutta palkitsevaa -

Ruotsiin laajentuminen

”If you shoot for the stars, you’ll land on the moon. - Slush

teksti peik hämekoski, ekonomiyrittäjät - kuvat otto turunen

Page 17: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 17

Page 18: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

18 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Ekonomi Summit 2016

Ensimmäinen valtakunnallinen Ekonomi Summit huippuseminaari keräsi yhteen 400 ekonomia ja kylteriä. Seminaarissa innostuttiin, oival-lettiin ja inspiroiduttiin. Tapahtumassa puhuivat Pekka Hyysalo, Anne

Korkiakoski ja Esko Valtaoja. Seminaarin juonsi Marco Bjurstöm.

kuvat otto turunen

Page 19: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 19

Page 20: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

20 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Freestylehiihtäjä Pekka Hyysalon uskomaton selviytymista-rina herkisti seminaarin osallistujat. Hyysalo oli vakavan onnettomuuden jälkeen vuonna 2010 vaikean valinnan edessä – luovuttaako vaiko taistella? Hän halusi taistella, motivaatio-naan: ”Takaisin elämään. Uudet elämän arvot. Uusi ammatti”. Vuonna 2013 Hyysalo perusti FightBack-brändin. FightBack välittää toivoa, positiivista ajattelua, tahdonvoimaa ja periksi-antamattomuutta kaikissa elämäntilanteissa. FightBack on nyt Hyysalon uusi elämä ja hän haluaa levittää hyvää jakamalla tarinaansa. Hän innostaa jokaista omalla tavallaan henkilökoh-taiseen taisteluun elämässä.

Suomalaisilla on tunnetusti korkeatasoista osaamista ja huip-puinnovaatioita. Markkinoinnin huippuosaajan Anne Korkia-kosken mielestä ne jäävät osin hyödyntämättä, koska panos-tamme liian vähän markkinointiin – eli tuotteistamiseen, kaupallistamiseen, myyntikanaviin ja markkinointiviestintään. Tämä johtaa menetettyihin mahdollisuuksiin. Korkiakoski muistutti, että ekonomit ovat avainasemassa itsensä ja koko ekonomikunnan markkinoinnissa.

Page 21: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 21

Ilta huipentui kauppatieteiden maisteri Anna Puun yksityis-keikkaan.

Tulevaisuus on arvaamaton ja se tulee vastaan päivä kerrallaan. Tulevaisuuden tutkijan, avaruustähtitieteen professorin Esko Valtaojan mukaan se voi olla mitä tahansa. Jos katse on vää-rissä asioissa, on suuri riski tehdä vääriä päätöksieä. Haasteena on, kuinka käyttää järkevästi hyväksi tieteen ja talouden mah-dollistama, yhä kasvava vauraus ja vapaa-aika. Tämäkin lama menee ohi, kuten meni 30- että 90-luvuilla. Lamat näkyvät vain kuoppina vaurautemme nousussa. Pessimismiin ei ole perus-teita, vaikka lööpit toisin väittävät.

Merkityksellisiä kohtaamisia luotiin myös Brella-verkostoitu-mistyökalun avulla.

Page 22: Helsingin Ekonomit

EKONOMIELÄMÄÄ

22 Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016

Kulttuuritiimin järjestämä matka Islantiin oli henkeäsalpaava kokemus. Matkaohjelma piti sisällään lukuisia mielenkiintoisia yritysvierailuja mm. Islannin keskuspankki, Landsbankinn ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Vierailuilla kuultiin islantilais-ten tarmokkaasta taistelusta maan taloudellisen tilanteen kor-jaamiseksi, maata vuonna 2008 kohdanneen finanssikriisin voittamiseksi. Kaikkialla tuli esille puolueiden ja muiden intres-siryhmien yhteistyö ja innovatiivisuus ratkaisuja etsittäessä.

Islannin keskuspankin edustaja Robert H. Helgasonin esi-tys aiheesta Capital Account Liberation in Iceland valotti finanssi-kriisin aiheuttamia haasteita ja tehtyjä ratkaisuja sekä kuinka kolmesta aiemmasta pankista muodostettiin kolme uutta pank-kia. Helgason kertoi maan turismin kasvaneen 20 – 35 %:n vuo-sivauhdilla ja työttömyyden laskeneen noin 3 %:n tasolle, aiem-masta 8 – 10 %:sta.

Landsbankinnin pääekonomisti Daniel Svavarssonin mukaan Islannin talous on kasvamassa yli odotusten ja BKT on kriisiä edeltäneen tason yläpuolella. Maan suurimmat toimi-alat ovat:

1. palvelusektori: turismi kasvaa eksponentiaalisesti2. kalastus3. alumiinin ja silikonin tuotanto4. kansainvälinen sektoriMoody’s on antanut maalle A3 ratingin vuonna 2014 ja S&P

BBB- vuonna 2015. Landsbankinn on Islannin suurin pankki,

valtion omistus pankista on 98 %. Pankin markkinaosuus on 35 – 40 %.

Mielenkiintoinen tutustumiskohde oli vuonna 1927 perus-tettu MS-meijeri. Se tuottaa voin ja juuston lisäksi Suomessa-kin saatavaa hapanmaitotuotetta, skyriä. Skyrin markkina-osuus on 90 % ja 10 % tuotannosta menee v ientiin. Tuotantolaitoksia on neljä. Meijerin tuotantoa esittelivät teh-taanjohtaja Björn Baldursson ja tuotekehitysinsinööri Olafur Umarsson.

Fridheimarin tomaattiviljelmällä tutustuttiin tomaattivil-jelyn maailmaan. Viljelmällä hyödynnetään geyshirin lämmintä vettä ja jääkentän sulamisvettä. Fridheimarin markkinaosuus on 18 %. Kiinnostavaa oli kuulla, että siellä vierailee suomalai-nen asiantuntija Närpiöstä muutaman kerran vuodessa. Frid-heimarin omistaja-viljelijät käyvät itse puolestaan Suomessa saamassa lisätietoa tomaatin viljelystä.

Matkan muihin vierailukohteisiin kuului Suomen suurlähe-tystö, Nordic House, Fakasellin hevostilla, Hellisheidin geoter-minen voimalaitos ja Harpa-konserttitalo. Matkalla tehtiin myös luontoretkiä, joista fyysisesti vaativin oli patikkaretki vuoristoon.

Ensi vuonna kulttuuritiimi järjestää Reinin risteilyn toukokuussa ja Espanjan Galicia on kohteena lokakuussa. Tarkemmat tiedot mat-koista sivulla 31 ja www.helsinginekonomit.fi.

Matkalla Islannissateksti eila koivu - kuva pentti ahnger

Page 23: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 23

Onko sisältömarkkinointi syönyt myynnin aamiaiseksi? Vai mitä se on syönyt? Vieläkö perinteisellä myynnin johtamisella on paikkansa maailmassa, vai onko se menneen talven Lumia?

Näistä kysymyksistä keskusteltiin Business Partnersien tapahtumassa. Antti Pietilä Loyalistic Oy:stä avasi pelin kuvaa-malla sisältömarkkinointia myynnin disruptiotekijänä. Kun aiemmin on ajateltu että kaupanteossa on kyse yrityksen myyn-tiprosessista, jota yritys johtaa, siitä on nyt yhä useammin tul-lut asiakkaan ostoprosessi, jossa asiakas tekee mitä tahtoo. Kun myyjä saa ensikosketuksen asiakkaaseen, jopa 70 % ostoproses-sista on jo takana. Perinteisen myynnin viestit eivät mene perille, koska maailma on täynnä myyntiviestejä ja muuta häli-nää, joten asiakas sulkee ne ulkopuolelle ja keskittyy niihin sisäl-töihin joista on itse kiinnostunut. Sisältömarkkinoinnin, tai inbound-markkinoinnin, tehtävä on uittaa asiakkaan ulottuville sellaisia sisältöjä, ja houkutella niillä asiakas hakeutumaan itse kontaktiin yrityksen kanssa, esimerkiksi tilaamalla uutiskirjeen tai lataamalla tarjottua materiaalia. Tätä kautta synty liidejä, joista puolestaan osasta syntyy myyntiä.

Myynnin johtamisen puheenvuoron käytti Consaivo Oy:n Esa Heikkilä, joka toi esiin sen että vaikka asiakasta ei voi joh-taa, myyjiä puolestaan täytyy johtaa. Asiakkuuksien hoitami-sella on edelleen roolinsa, varsinkin olemassa olevissa, tärkeissä asiakkuuksissa, ja johtamisjärjestelmien ja insentiivien on ohjat-tava myyntiä ja asiakkuuksien hoitamista oikeaan suuntaan. Myyntisuppilon alkupäässä inbound valtaa tilaa outboundilta, mutta vielä on niitäkin yrityksiä joiden myyntistrategia on nobound.

Anja Kahri, Antellin COO, kertoi miten Antell on kirkasta-

nut oman viestinsä ja yhdistänyt sisältömarkkinoinnin ja myyn-nin johtamisen. Pari vuotta sitten Antellilla tehtiin päätös kir-kastaa ja kaupallistaa yhtiön laatulupaus. Asiakaspalaute oli pitkään ollut alan parasta, mutta erot pääkilpailijoihin olivat pie-niä. Massasta irtioton varmistamiseksi kirkastettiin ensin se, missä jo oltiin hyviä. Ydin löytyi loppujen lopuksi melko hel-posti: itse tehty ruoka, ja asemoituminen työhyvinvointibisnek-seen pelkän ruokapalvelun sijasta. Sen jälkeen kirkastettiin myynnin strategia tavoittena lisätä liimaa Antelin ja nykyasiak-kaiden välille sekä kasvattaa liidien määrää uusasiakashankin-nassa. Tätä kautta löytyivät myös ne aihepiirit joista inboundin sisällöt syntyivät, ja samoilla teemoilla keskityttiin asiakkaiden hoitomallien hiomiseen. Tulokset ovat yhtiön mielestä olleet suh-teellisen lyhyessä ajassa erinomaiset.

Paneelikeskustelussa, johon myös yleisö osallistui vilkkaasti. pohdittiin mm. sisältöjen tuottamisen dilemmaa: se vaatii sekä lujaa asiantuntemusta aiheesta, että kykyä ilmaista asiansa. Aina nämä eivät kohtaa yhdessä ja samassa henkilössä, ja vaikka yri-tykset usein tietävät mitä asiantuntemusta työntekijöillä on, ani harvassa yrityksessä tiedetään kuka osaa kirjoittaa. Sellaista HR-järjestelmän toteutusta, jonka avulla voitaisiin tunnistaa asiantuntemuksen lisäksi henkilöstön ilmaisutaidot, ei ole vielä tavattu.

Yksi keskustelemisen lopputulemista oli, että erilaisten lähestymistapojen ja menetelmien lisäksi kaikki lopultakin tii-vistyy perusasioihin; johtamisjärjestelmään, yrityksen kulttuu-riin ja hyvään johtamiseen. Jos ne ovat kunnossa, voidaan eri lähestymistapoja soveltaa yhdessä ja erikseen; mutta elleivät perusasiat toimi, ei inbound eikä outboundkaan pelasta.

Sisältömarkkinointi ja myynnin johtaminen teksti ja kuva martti kouhi, business partners

Antti Pietilä, Anja Kahri ja Esa Heikkilä

Page 24: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/201624

AJASSAOPISKELIJAELÄMÄÄ

”Olin aika tarkalleen 13-vuotias, kun päätin, että haluan opis-kelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun”, Salla Vainio muis-telee.

Lukioaikana Vainiolle vahvistui käsitys, että kauppatietei-den opiskelu antaisi paljon erilaisia mahdollisuuksia: se ei aja liikaa yhteen, kapeaan uraan tai sulje mitään ovia. Hän valmis-tui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1994 pääaineenaan kansainvälinen markkinointi. Tämän vuoden Homecoming Day -alumnipäivässä elokuun lopussa hänet valittiin Kauppakorkea-koulun vuoden alumniksi.

Lakitoimisto Fondian toimitusjohtajana Salla Vainio aloitti keväällä 2014. Hänen siihenastinen työpolkunsa oli vienyt läpi liiketoiminnan kehittämisen ja läpi myynnin ja yleisjohdon teh-tävien tele-, IT-, media- ja kustannusaloilla. Lähes kaikkiin hänen työtehtäviinsä on liittynyt jonkin toimialan merkittävä muutos.

”On ollut hienoa nähdä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia uudet teknologiat ja uudenlaiset tuote- ja palvelukonseptit voi-vat luoda eri aloilla”, Vainio kertoo.

Kauppakorkeakoululta hän kokee saaneensa paljon, tärkeim-pänä lähes kaikki parhaat ystävänsä. Myös työhön Kauppis tar-josi loistavan paketin: juuri niitä laaja-alaisia opintoja, joita hän alun perin halusikin. Lisäksi hän iloitsee, että Kauppis mahdol-listi opiskelun ja työskentelyn ulkomailla.

”Opiskeluvuosina olin erittäin aktiivinen KY:llä ja myös Kauppakorkeakoulussa, jossa toimin Kauppakorkeakoulun val-tuuston varapuheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä.”

Vainion mukaan suurin ilonaihe etenkin jälkikäteen oli, kun hän sai tilaisuuden edustaa KY:tä Kauppakorkeakoulun rekry-tointipalveluiden perustamisessa vuonna 1991 ja vetää rekry-tointipalveluja opintojen ohessa vuodet 1992–93.

”Syksyllä 1992 järjestimme myös ensimmäisen ARENA-rek-rytointitapahtuman, joka täyttää tänä syksynä 25 vuotta”, hän iloitsee. ”Sain harjoitella johtamista hyvin vaativissa tilanteissa, mistä on ollut hyötyä työelämässä.”

Opintojensa jälkeen Salla Vainio on ollut aktiivinen myös yliopistoyhteisössä. Hän oli Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) ensimmäisen jatkuvuustoimikunnan puheenjohtaja, jossa työstettiin uuden ylioppilaskunnan yhteistyön muotoja.

Viimeiset puolitoista vuotta hän on ollut Kauppakorkeakou-lun alumniohjausryhmän jäsen. Reilun kymmenen hengen ryhmä miettii ja kehittää tapoja syventää alumnien ja Aalto-yli-opiston kauppakorkeakoulun yhteistyötä.

Vainion mukaan on alumnien halu ja etu, että Kauppakor-keakoulu kehittyy jatkuvasti, myös kansainvälisesti.

”Kuten edellinen vuoden alumni Riku Asikainen on hyvin todennut, Kauppis on alumneille meidän koulu”, Vainio kuvaa. ”Merkittävä osa työelämäbrändiämme on, että olemme valmis-tuneet juuri tästä koulusta. Kun olemme saaneet koululta pal-jon, se velvoittaa myös antamaan takaisin.”

”Aalto-yliopiston ja Kauppakorkeakoulun kehittyminen ja yhteistyö alumnien kanssa tarjoaa paljon mielenkiintoisia mah-dollisuuksia myös meille alumneille ammatilliseen kehittymi-seen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mentorointi ja tapahtumana erittäin innostava Homeco-ming Day.”

Aiemmin Kauppakorkeakoulun vuoden alumni -tunnustuksen ovat saaneet Matti Honkala (2008), Arto Hiltunen (2009), Mikko Kosonen (2010), Sirkka Hämäläinen (2011), Timo Löytty-niemi (2012) ja Riku Asikainen (2014).

Sain Kauppakorkeakoulusta paljon, tärkeimpänä parhaat ystäväni, kuvaa lakitoimisto Fondian toimitusjohtajana työskentelevä Vainio.

Salla Vainiosta Kauppakorkeakoulun vuoden alumniteksti terhi ollikainen - kuva fondia

Page 25: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 25

Page 26: Helsingin Ekonomit

ammatillinen kehittyminen

TULEVAT TAPAHTUMAT

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/20162626 27

hyvinvointisovelluk-siin perehtymis- ja tes-taustilaisuus7.12. klo 17.00-20.00

Vertical Accelerator, Tekniikantie 2, Espoo

Yhteistyö yrityskiihdyttämö Vertical Acceleratorin kanssa jatkuu. Kesäkuussa järjestettiin yksi, suurta suosiota saanut hyvinvointisovellusten testaustilaisuus ja nyt on vuorossa seuraava tilaisuus. Vertical on Pohjoismaiden ensimmäinen terveysteknologiaan, terveyteen ja hyvin-vointiin erikoistunut startup-kiihdyt-tämö Espoon Otaniemessä. Sen tavoit-teena on auttaa startup-y r it yksiä kehittämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä innovaatioita ja liikeideoita. Tes-taustilaisuudssa olevat yritykset ilmoite-taan osallistujille myöhemmin. Tilaisuu-den kieli on englanti. Paikkoja 20. Digiekonomit ja Kehonkohentajat

embassy of mexico - business opportunities in mexico14.12. klo 17.00-20.00

Lauttasaari, Helsinki

Mexico is a beautiful country loved by Finnish tourists, but it is also a land of business opportunities. Mexico is a leading country in Latin America, with a growing economy, market orientation, great business climate and a wide net-work of free trade agreements, which can make it a gateway to the world for Finnish companies. Join us at an event hosted by Mexican Ambassador Norma Pensado and let’s talk business. 25 seats.Kansainväliset Ekonomit

sijoittajaklubisijoittajan aamuherä-tys9.12. klo 8.15–9.30

FIM, Pohjoisesplanadi 33 A, 4. krs, Helsinki

Tervetuloa sijoittajaklubin aamutilaisuu-teen.Ohjelma:• 8.15 Aamukahvit• 8.30 Markkinoiden kasvunäkymät vih-

doin paranemassa? / Eelis Hein, CIO, FIM Varainhoito

• 9.00 Vastuullinen metsäsijoittaminen − miksi sijoittaa metsään? / Timo Hakulinen, salkunhoitaja, FIM Metsä Erikoissijoitusrahasto

• 9.30 Tapahtuma päättyyPaikkoja 20.Helsingin Ekonomit - HEKO

uusi fazer-vierailukes-kus13.12.klo 14.00-15.00

Fazerintie 6, Vantaa

Fazerin uusi, ainutlaatuinen vierailukes-kus avattiin lokakuussa 2016, yrityksen 125 - vuotisen taipaleen kunniaksi. Vie-railukeskuksessa tutustutaan elämyksel-liseen, opetukselliseen näyttelyyn, kah-vilaan ja myymälään Fazerin omien oppaiden johdolla. Näyttelyssä saadaan tietoa Fazerin toiminnasta, pitkästä his-toriasta, tarinoista, laajasta tuotevalikoi-masta, yritysvastuusta ja innovaatioista. Tuotteisiin voi tutustua myös aistinvarai-sesti eli makeaa mahan täydeltä. Vierai-lukeskus tarjoaa lisäksi monipuoliset puitteet kokouksille, erilaisille tapahtu-mille ja juhlille. Osallistumismaksu 12 euroa. Paikkoja 60.Päiväklubi

kalevala korun kieh-tova maailma 9.12.klo 09.00-10.30

Strömbergintie 4, Helsinki

Kalevala Koru Oy on alansa suurin yritys Suomessa ja yksi suurimmista Pohjois-Euroopassa. Yritys suunnittelee, valmis-taa ja markkinoi korkealaatuisia kulta-, hopea- ja pronssikoruja tuotemerkeillä Kalevala Koru ja Lapponia Jewelry. Kaikki korut valmistetaan Suomessa. Tervetuloa vierailulle Kalevala Korun tehtaalle. Vierailun ohjelma sisältää yri-tysesittelyn ja opastetun kierroksen tuo-tantotiloihin, jonka aikana on ainutlaa-tuinen mahdollisuus nähdä kuinka korut valmistuvat. Tehdaskierros päättyy teh-taanmyymälään, jossa saamme tämän vierailun yhteydessä normaalihintaisista Kalevala Korun ja Lapponian tuotteista 20 % ostoedun. Paikkoja 20. Business Partners

p&t jätkäsaari yksilöllinen kunto- ja hyvinvointisali 10.1.2017 klo 17.00-19.00

Välimerenkatu 9, Helsinki

P&T-kunto- ja hyvinvointisaliketjun (Puls & Träning) konsepti on lähtöisin Ruotsista ja sen tavoitteena on luoda tavallista kuntoilijaa puhutteleva kuntoi-luympäristö. Vuonna 2012 perustetussa P&T Jätkäsaaressa halutaan myös taval-listen kuntoilijoiden viihtyvän. P&T Jät-käsaaressa yrittäjinä toimivat KTM, MBA Eija Pöytäkivi sekä MM-uimari ja kun-tosaliohjaaja Riku Pöytäkivi. Vierailulla kuulemme yrityksen ja yrittäjien oman tarinan sekä pienryhmissä järjestettä-västä kiinteytyskurssista, joka sisältää yksilölliset mittaukset ja restonomin ravinto-ohjeet. Osallistujilla on mahdol-lisuus jäädä salille kuntoilemaan. Paik-koja 20. Ekonominaiset

Page 27: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 2727

ammatillinen kehittyminen

26 27

FIM, Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki, puh. (09) 6134 600, www.fim.com

Sijoittajan aamuherätysHEKOn sijoittajaklubi 9.12.2016

Tervetuloa HEKOn sijoittajaklubin aamutilaisuuteen perjantaina 9.12.2016 klo 8.15–9.30, FIM, Pohjoisesplanadi 33 A, 4. krs, Helsinki.

OHJELMA

8.15 Aamukahvit

8.30 Markkinoiden kasvunäkymät vihdoin paranemassa? Eelis Hein, CIO, FIM Varainhoito

9.00 Vastuullinen metsäsijoittaminen − miksi sijoittaa metsään? Timo Hakulinen, salkunhoitaja, FIM Metsä Erikoissijoitusrahasto

9.30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautumiset osoitteessa helsinginekonomit.fi tai puh. 0203 555 55 (arkisin klo 8–16). Toimithan nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoa FIM Asiakaspalvelusta, puh. (09) 6134 6250.

HEKO-kutsu_2016_2.indd 1 31.10.2016 11.23

Page 28: Helsingin Ekonomit

henkilökohtainen kehittyminenammatillinen kehittyminen

TULEVAT TAPAHTUMAT

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/20162828 29

mitä maailmalla halu-taan kuulla suomen taloudesta?vierailu uutistoimisto bloombergin helsingin toimitukseen19.1.2017 klo 16.30 alkaenMannerheimintie 12 B, 5. krs. Helsinki

Vuonna 1981 perustettu yhdysvaltalai-nen talousuutistoimisto Bloomberg välit-tää uutisia ympäri maailmaa ja työllistää kansainvälisesti 13 000 ihmistä. Bloom-bergin tunnetuimpia tuotteita ovat sen vuokraamat uutispäätteet, jotka välittä-vät asiakkaan käyttöön taloustietoa nopeasti ympäri vuorokauden. Bloomber-gilla on Helsingissä oma toimitus, jonka suomalaiset toimittajat välittävät uutisia Suomesta maailmalle. Vierailulla toimi-tukseen kuulemme uutistoimiston toi-minnasta sekä muun muassa siitä, minkälaiset talousuutiset Suomesta kiin-nostavat maailmalla. Paikkoja 15. Viestintäekonomit ja Kansainväliset Ekonomit

vantaan energian jäte-voimalasta uuden ajan energiaa 24.1.2017 klo 14.30-17.00

Långmosseninkuja 1, Vantaa

Tervetuloa tutustumaan Vantaan Ener-gian Jätevoimalaan, joka on lajissaan maamme tehokkain jätevoimala Se tuot-taa kierrätykseen kelpaamattomasta sekajätteestä sähköä ja kaukolämpöä, vähentää fossiilisten polttoaineiden käyt-töä energiatuotannossa, vähentää hiilidi-oksidipäästöjä ja vähentää kaatopaikoille päätyvää jätettä. Jätevoimala täyttää tiu-kimmat ympäristövaatimukset ja säästää uusiutumattomia luonnonvaroja. Tutus-tumiskierros kestää 2 tuntia. Opastus perehdyttää jätteiden lajitteluun, kierrä-tykseen ja energiahyötykäyttöön sekä jätevoimalan tekniikkaan. Paikkoja 45. Päiväklubi

kulttuuriperintömme digiaikaanvierailu kansalliskirjas-toon 31.1.2017 klo 16.00 - 17.00

Unioninkatu 36, Helsinki

Tervetuloa tutustumaan Kansalliskirjas-toon ja sen palveluihin ja siihen, miten kirjallista ja kuvallista kulttuuriperi-määmme turvataan tuleville sukupol-ville, minkälaista tietoa Kansalliskirjas-tossa säilytetään ja miten itse voit vaalia kulttuuriperinnön säilymistä. Kuulemme myös Suomen itsenäisyyden 100-vuotis-juhlan kunniaksi toteutettavasta digi-hankkeesta, jossa Kansalliskir jasto rakentaa mittavaa Suomen historian verkkokirjastoa. Toimintaa esittelee Kan-salliskirjaston Tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen. Lopuksi tutustumme rakennushistoriallisesti arvokkaaseen, Carl Ludwig Engelin suunnittelemaan päärakennukseen. Paikkoja 20. Julkishallinnon Ekonomit

op vallila18.1.2017 klo 17.30-20.00

OP Vallila, Gebhardinaukio 1 (vanha Teollisuuskatu 1), Hel-sinki

Tervetuloa vierailemaan OP-Ryhmän uuteen pääkonttoriin Vallilaan. Ohjelma:klo 17.30 alkaen: kahvi & suolainen Gal-leria-kerros (2. krs.)klo 18 ohjelma:- Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja finans-sialaa, Harri Nummela, OP Digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja- OP varallisuudenhoidon palveluiden esittely, Pekka Teivaala, Yksityispank-kiiri OP Private Banking- OP Vallilan sisustusarkkitehtuurista vastanneen Paula Salosen (JKMM Ark-kitehdit) kertomus tilojen suunnittelusta.Paikkoja 120. Ekonominaiset

upm metsämaailma ja metsänomistajan säh-köiset palvelut

18.1.2017 klo 17.00-19.00

UPM, Alvar Aallon katu 1, Helsinki

Miten hallinnoit metsävarallisuuttasi? Nyt sinulla on tilaisuus tutustua UPM Metsän sähköisiin palveluihin ja alan asi-antuntijoihin. Tapahtumassa esitellään kuinka omaa metsävarallisuutta voi hal-linnoida vaikka omalta kotisohvalta. Ota mukaasi oman tilasi kiinteistötunnus, jotta pääset kokeilemaan uutta UPM Metsäni applikaatiota heti paikan päällä.Paikkoja 35. Tervetuloa UPM Metsämaa-ilmaan!Julkishallinnon Ekonomit

viestintä vastuulli-suustekona esimerkkejä onnistu-neesta vastuullisuusvies-tinnästä 11.1.2017 klo 17.00-19.00

Viestintätoimisto Miltton, Kaisaniemenkatu 6 A (sisään-käynti Vuorikatu 15), Helsinki

Yritysvastuusta viestiminen koetaan haasteelliseksi (mm. FIBSin Yritysvastuu-tutkimus 2016), ja siihen kohdistuu myös paljon sidosryhmien odotuksia. Tule kuu-lemaan viestintätoimisto Milttonin case-esimerkkejä onnistuneesta vastuullisuus-viestinnästä. Joskus viestintä on se tärkein vastuullisuusteko. Tilaisuudessa kuulet mm. miten Keskon Code of Con-duct uudistettiin ja jalkautettiin. Puhu-jina ovat Keskon vastuullisuusviestinnän asiantuntija Pirjo Nieminen ja Miltto-nin johtava vastuullisuusasiantuntija Susanna Saikkonen. Paikkoja 50. Viestintäekonomit

Page 29: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 2929

hyvinvointihenkilökohtainen kehittyminen

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 29

ammatillinen kehittyminen

28 29

HEKOn jäsenet saavat Helsingin seudun kauppakamarin koulu-tukset jäsenetuhinnalla, joka on jopa 30-50 % normaalihintaa edullisempi. Kauppakamari-Tieto-palvelun tuotteista heko-laisten alennus on 15 % ensim-mäisen vuoden ti lauksesta. Mainitse jäsenyydestä tilauksen/ilmoittautumisen yhteydessä. Tutustu tarjontaamme osoit-teessa: www.kauppakamarikauppa.fi

vincit huomenna tyytyväisem-mät työntekijät kuin tänään 9.2.2017 klo17.00-19.00

Mikonkatu 15 A, 5.krs, Helsinki

Tutustumme Euroopan parhaaksi työpai-kaksi valittuun ohjelmistoyritykseen Vincitiin. Perehdymme sen voittoisaan yrityskulttuuriin ja henkilöstöjohtami-seen. Kuulemme Vincitin menestyksen kulmakivistä, Leadership as a service -mal-lista, nopean kasvun vaikutuksesta joh-tamiseen ja Vincitin käsityksistä johta-juuden muuttumisesta tulevaisuudessa. Ohjelmistotalo Vincit on Euroopan paras työpaikka vuonna 2016 ja Suomen paras työpaikka 2014, 2015 ja 2016. Vincit Group Oyj listautui tänä vuonna First North -markkinapaikalle. Paikkoja 35. Kansainväliset Ekonomitmonitilat tulevaisuu-

den työpaikkana:miten työympäristösuun-nittelulla vaikutetaan työn tekemiseen ja työ-viihtyvyyteen 2.2.2017 klo 17.00-19.00

JKMM Arkkitehdit, Lapinrinne 3, Helsinki

Työ ja sen tekeminen muuttuvat koko ajan. Rakennukset ja työympäristöt ovat pitkäikäisiä sijoituksia organisaatioille. Haluatko kuulla, miten arkkitehti näkee työn tulevaisuudessa suhteessa työpaik-kaan? Kiinnostaako miten rakennukset ja tilat ohjaavat niissä tapahtuvaa työtä? Tule kuulemaan mistä työympäristö-suunnittelussa on kyse ja miten tilasuun-nittelulla voidaan vaikuttaa työn tekemi-seen ja työssä viihtymiseen. Puhujina ovat JKMM Arkkitehtien osakas, arkki-tehti Teemu Kurkela sekä sisustusark-kitehdit Paula Salonen ja Viivi Laine, joiden käden jälkeä ovat mm. OP:n Valli-lan sekä Verohallinnon tilat. Paikkoja 40. Ekonominaiset

viestinnän haasteet yleisradiossa1.2.2017 klo 17 alkaen

Ylen Iso Paja, Radiokatu 5A, Helsinki

Kiinnostaisiko tietää miten yhdessä Suo-men suurimmista mediaorganisaatioista tehdään viestintää? Vierailulla Yleisradi-oon kuulet mm. minkälainen rooli vies-tinnällä on Ylessä ja mitä käytännön vies-t intät yö koko Suomen laajuisessa organisaatiossa pitää sisällään. Tule mukaan keskustelemaan ja verkostoitu-maan alan ammattilaisten kesken. Paik-koja 30. Viestintäekonomit

Page 30: Helsingin Ekonomit

henkilökohtainen kehittyminen

TULEVAT TAPAHTUMAT

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/201630

projektisuunnittelun perusteet 10.12 klo 9.00-16.00

Työväen Sivistysliitton koulutus-tilat, Säästöpankinranta 6 C, Helsinki

Oletko koskaan miettinyt, kuinka moni nykyään osallistuu projekteihin? Nyky-ään lähes kaikki tarvitsevat projektityö-hön liittyvää osaamista onnistuakseen omassa työssään tai omissa hankkeis-saan. Tässä koulutuksessa käsitellään toi-mialariippumattomasti kaikkein oleelli-simmat projektisuunnittelun asiat kutenprojektin ositus, lopputuloksen ositus, tehtävien ositus ja projektisuunnitelma.Koulutuksen oppeja sovelletaan teke-mällä ryhmätyönä isohko harjoitus. Kouluttajana toimii ekonomi, MBA Jukka T. Virtanen. Hänellä on vuosi-kymmenten kokemus projektisuunnitte-lusta ja kouluttamisesta. Osallistumis-maksu 25 euroa. Paikkoja 20. Digiekonomit & Kehonkohentajat

drivenwoman johdan-totyöpaja1.2. klo 17.30-20.00

Demos Helsingin toimisto, Töö-lönkatu 11 A, Helsinki

DrivenWoman on naisille tarkoitettu Life-Working-verkosto, joka auttaa jäseniään määrittelemään omat tavoitteensa sekä menestyksen mittarit ja saavuttamaan unelmansa. Johdantotyöpajassa tutustu-taan DW:n toimintaan ja asetetaan tavoite muutoksesta. Työpajassa mm. saat muotoiltua tavoitteen, jonka haluat saa-vuttaa sekä asetat pitkän tähtäimen tavoitteesi ja lyhyen tähtäimen toimenpi-teet, jotka purat konkreettisiksi, saavu-tettaviksi tehtäviksi, jotka pystyt hel-posti toteuttamaan. Jaat ja kuulet muiden samantyyppisten naisten tari-noita DW toimii sparraavana vertaiscoa-ching-ryhmänä, jossa keskustellaan luot-tamuksellisesti. Osallistumismaksu 20 euroa. Paikkoja 20. Ekonominaiset

retoriikka – vakuutta-misen taito15.12. klo 17.00-20.00

Ravintola Pääposti, Postimestari – kabinetti, Mannerheiminaukio 1 B, Helsinki

Puhetaitoa, vakuuttavaa esiintymistä ja viestimistä helpottaa retoriikka, vakuut-tamisen taito. Retoriikan menetelmä on kuin konkreettinen ja helppokäyttöinen työkalu, jonka avulla rakennat vakuutta-via ja vaikuttavia puheenvuoroja ja esi-tyksiä, raportteja tai sähköposteja. Viestiväline voi vaihtua, mutta lopputu-loksessa on jotain yhteistä – saat viestisi perille! Retoriikan avulla saat asiantun-temuksesi esil le, saat ihmisläheistä vakuuttavuutta ja saat siis viestisi perille. - Oletko alasi ammattilainen? Varmista, että myös vaikutat siltä! Kouluttajana toi-mii Viveca Vuontela Koulutuspalvelut Confidencesta. Paikkoja 30. Järjestöekonomit

netiketti vai petiketti? etiketti tänään8.12. klo 17.30-19.30

House of Elliottin showroom, Meritullinkatu 4 B 28, Helsinki

Osaatko huomioida etiketin kansainvä-listymisen, verkon ja monikulttuurisuu-den tuomien muutosten keskellä? Kättely vai poskisuudelma? Miten taitaa netiketti tai petiketti? Toimittaja, kirjailija Mirva Saukkola antaa päivitetyt neuvot arjen sosiaalisiin tilanteisiin kuten ammatilli-seen verkostoitumiseen ja pukeutumis-etikettiin. Saukkola perehdyttää myös elämän erityistilanteisiin ristiäisistä väi-töskaronkkaan ja hulppeiden kutsujen järjestämiseen helpolla. Tapahtumassa kuullaan myös House of Elliottin yritys-tarina, maistellaan samppanjaa ja pieniä suolapaloja. Lisäksi mahdollisuus yksityi-seen shoppailuhetkeen. Osallistumis-maksu 15 euroa. Paikkoja 20. Ekonominaiset

vuorovaikuksesta voi-maa arkeen19.1.2017 17.30 alkaen

Ravintola Silvoplee, Alakerran sali, Toinen linja 7, Helsinki

Tervetuloa oppimaan käytännön vuoro-vaikutusta Satu Silvon kanssa. Silvo on valovoimainen näyttelijä, yrittäjä ja luen-noitsija - upea heittäytyjä. Hän on tuttu sekä teatterin, elokuvan että luentojen parista. Silvo puhuu mm vuorovaikutuk-sesta - viestien lähettämisestä ja vastaan-ottamisesta tavalla, jossa viestinnän kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja huomioonotetuiksi. Koulutuksen jälkeen on mahdollisuus jatkaa iltaa vapaasti ver-kostoituen omakustanteisella illallisella Silvoplee ravintolassa (- 10% hinnoista). Osallistumismaksu 20 euroa. Paikkoja 24. Ekonominaiset

mindfulness-aamu kirkkaampi mieli ja tasa-painoisempi arki10.1.2017 klo 8.00-10.00

Hotelli Glo Kluuvi, GLO Meets, 2. krs, Kluuvikatu 4, Helsinki

Digitaalisessa työympäristössä mieli saattaa ylikuormittua ja krooninen stressi vaania nurkan takana. Omaa mieltä voi huoltaa mindfulness-harjoitte-lun avulla samaan tapaan kuin huol-lamme kehoamme liikunnalla. Tule kuu-lemaan mindfulnessin ABC eli mitä sillä oikeasti tarkoitetaan, miten sitä voi omassa arjessa harjoittaa ja minkälaisia hyötyjä tutkitusti mindfulness-harjoitte-lusta on. Lisäksi teemme yhteisiä harjoi-tuksia, jossa pääset kokeilemaan mind-fulnessia käytännössä. Ohjaana Mari Rasimus, mindfulness-ohjaaja, hyvin-vointiyrittäjä ja digitaalisen median ammattilainen. Osallistumismaksu 15 euroa Paikkoja 40. Ekonominaiset

Page 31: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 3131

hyvinvointihenkilökohtainen kehittyminen

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 31

ekonomiyrittäjien vuo-sikokous 12.12. klo 17.00-20.00

Top Lounges -tila, Etelä-Esplanadi 12, Helsinki

Joukkorahoitus on mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe, kun olet hakemassa tai tarjoamassa rahoitusta uusiin bisnek-siin. Tekesin Tuomas Henttunen kertoo joukkorahoituksesta käyden läpi käyte-tyimmät joukkorahoituksen muodot ja piirteet. Mikko Savolainen Invesdorista esittelee joukkorahoitusta muutamin käytännön case-esimerkein. Esityksien jälkeen pidetään Ekonomiyrittäjien vuo-sikokous, jossa valitaan uudet johtokun-nan jäsenet seuraavalle kahdelle kaudelle. Paikkoja 40. Ekonomiyrittäjät

järjestöekonomien vuosikokous15.12. klo 16.30 alkaen

Ravintola Pääposti, Postimestari –kabinetti. Mannerheiminaukio 1B Helsinki

Tervetuloa vuosikokoukseen, jossa käsi-tellään vuosikokousasiat. Järjestöekonomit

business partnersien 15-vuotisjuhla9.12. klo 18.00-21.00

Technopolis Innopoli 1, Tekniikantie 12, Espoo

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan 15-vuotiasta Business Partners –kerhoa. Luvassa on juhlatunnelmaan sopivaa ohjelmaa ja rentoa yhdessäoloa. Saamme illan aikana nauttia myös live-musiikista, kun paikalle saapuu muusikko ja laulaja-lauluntekijä Manna. Paikkoja 15. Business Partners

digiekonomien vuosiko-kous, virtual reality & japanilainen after work 14.12 klo 17.30-20.00

Tokyo55 Izakaya, Runeberginkatu 55 B, Helsinki

Tervetuloa Digiekonomien vuosikokouk-seen. Vuosikokouksessa katsastamme kuluvan vuoden tapahtumat ja kurkis-tamme laajennettuun ja virtuaaliseen todellisuuteen. Ilta huipentuu japanilai-seen after workiin.Aikataulu:

17.30 Vuosikokous18.00 Reality Xpander demo18.30 Japanilainen 6 ruokalajin menu20.00 Tapahtuma päättyy

Paikkoja 30. Digiekonomit

kehonkohentajien vuo-sikokous ja hengähdys-hetkiä-luento13.12. klo 17.00–20.15

Markkinointi-insituutti, Töölöntullinkatu 6, Helsinki

Tervetuloa Kehonkohentajien vuosikoko-ukseen rentoutumis-teeman äärelle. Vuo-sikokouksessa käydään lyhyesti läpi kulu-neen vuoden tapahtumat, valitaan ensi vuoden johtokunta ja esitellään vuoden 2017 toimintasuunnitelma. Kokouksen jälkeen Hengähdyshetkiä-asiantuntijalu-ento rentoutumisharjoituksien kera. Ins-piroivasta luennosta vastaa stressinhal-l innan asiantuntija Mia Jokiniva . Paikkoja 40.Kehonkohentajat

galicia - espanjan veh-reä luoteisrannikko2.-8.10.2017 Galiciasta löytyvät Espanjan vihreimmät maisemat sekä taidetta, historiaa, kulttuu-ria ja perinteistä galicialaista gastronomiaa. Matkan kesto 7 päivää, 6 yötä. Matkan hin-taan 1655 euroa/hlö sisältyy lennot, majoi-tus, puolihoito, kaksi 5-10 km vaellusta pyhiinvaellusreitillä. Kohteita mm: • Santiago de Compostela, yksi maail-

man suosituimmista pyhiinvaellus-kohteista, katedraalissa pyhiinvaelta-jien messu

• auringonlasku ”maailmanlopussa” Finisterressa

• La Coruna, parveke yli Atlantin• Orense ja Sil joen mahtava kanjoni• Rias Altas, kalliojyrkänne 600 m

merenpinnan yläpuolellaVastuullinen matkanjärjestäjä Kon-Tiki Tours. Tarkemmat t iedot mat k asta www.helsinginekonomit.fi. Kulttuuritiimi

reinin risteily amster-damista baseliin 15.– 22.5.2017Matkan hinta 1598 euroa 2H ikkunallisessa hytissä Rhine kannella, kategoria C. Hin-taan sisältyy Finnairin reittilennot Hki–Amsterdam/Zürich–Hki, majoitus 3 täh-den jokiristeilijällä 2H ulkohytissä Rhine kannella, kategoria C, täysihoito risteilyllä ja retkipaketti:• kaupunkikävely ja kanavaristeily Ams-

terdamissa• kaupunkikävely ja vierailu Unescon

suojelemassa Kölnin tuomiokirkossa• kaupunkikävely Cochemissa• maisemakierros viininviljelysalueilla

ja kaupunkikävely Rüdesheimissa• kaupunkikävely Mainzissa • kanavaristeily ja kaupunkikävely

StrasbourgissaHyttivaraukset 8 x C kategoria, 3 x A kate-goria ja 4 x B kategoria. Vastuullinen mat-kanjärjestäjä Albatros Travel. Ilmoittautu-miset 16.12. mennessä. Tarkemmat tiedot matkasta www.helsinginekonomit.fi. Kulttuuritiimi

vuosikokoukset ja -juhlat matkat

Page 32: Helsingin Ekonomit

ammatillinen kehittyminen

TULEVAT TAPAHTUMAT

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/20163232 33

energiaa ja verkostoi-tumista laulamalla

Oletko laulanut kuorossa tai pienkokoon-panossa? Four Hats –lauluyhtye etsii riveihinsä uusia ekonominaislaulajia. Ohjelmistomme pai-nottuu viihdemusiikkiin, ajankohtaisia asi-oita (Suomi 100v) unohtamatta. Kiinnostuitko? Ota yhteys taiteelliseen johtajaamme Minna Goldsmithiin, [email protected] / Four Hats

jouluruoan päivitys sii-hen sopivine viineineen15.12. klo 18.00Hietsun Paviljonki, Hietaniemen uimaranta, Hiekkarannantie 9, HelsinkiTunnettu kokki Sami Garam ja viiniasian-tuntija Sirpa Bonsdorff siirtävät jouluruoat juomineen tähän päivään. Mitä nykyajan stadilaiset tarjoilevat tapaninpäivänä jou-lutervehdykselle tuleville sukulaisille ja ystäville? Kinkkua pöytään laatikoiden kera, palan painikkeeksi kotikaljaa tai pullo punkkua? Tule kuuntelemaan asiantunti-joita ja maistamaan tämän päivän joulu-herkkujen ja viinien harmonia. Osallistu-mismaksu 55 euroa. Paikkoja 40. Päiväklubi

kirka – surun pyyhit sil-mistäni15.2.2017 klo 19 alkaenHelsingin kaupunginteatteri, Peacock näyttämö, Tivolikuja 1, HelsinkiKirka on laulanut itsensä suomalaisten sydämiin ja sielun syvyyksiin niin rockilla, funkilla ja r&b:llä kuin balladeilla ja iskel-milläkin. Hänen erityislaatuinen äänensä ja energiansa esiintyjänä nostivat hänet tyttöjen päiväuniin ja vanhempien pahek-sunnan – tai ihailun kohteeksi. Näytel-mässä nähdään monia tuttuja henkilöitä Kirkan elämästä ja kuullaan kaikkien tun-temia kappaleita. Kuohuviinitarjoilu alkaen klo 18.15 sisältyy hintaan. 80 lippua á 49 euroa, tervetuloa avec. Kulttuuritiimi

psaldon joulukonsertti 21.12. klo 20.00 Johanneksen kirkkoJohtaa Matti Apajalahti., Solistina sop-raano Hanna Kronqvist ja säestyksessä käy-rätorvikvartetti. HEKOn kautta lippuja 50 kpl hintaan 15 euroa/kpl, avec. Liput jae-taan nimellä ovelta.KYL-Ekonomit

rauhallinen yin yoga8.12. klo 17.30-18.30Neofysio, Caloniuksenkatu 7 B 19, Töölö, Helsinki Koetko stressiä töissä tai joulukiireiden keskellä? Tule rauhoittumaan helpolle yin jooga tunnille. Yin jooga harjoitus perustuu perinteiseen kiinalaiseen lääketieteen muokkaamiin yksinkertaisiin jooga asen-toihin. Rauhallinen harjoitus kohdistuu eri-tyisesti syviin sidekudoksiin. Asennoissa pysytään pidempään, koska sidekudokset venyvät hitaasti. Samalla mieli ja keho rau-hoittuvat. Ohjaajana toimii joogaopettaja Ava Engström. Paikkoja 15. Kehonkohentajat

lisää potkua maasto-hiihtoonPaloheinän ulkoilumaja, Pakilan-tie 124, HelsinkiOletko maastohiihdosta innostunut mutta kaipaat kertaus- tai tekniikkavink-kejä lajin tehostamiseksi? Kurssi sopii niin aloittaville hiihtäjille kuin kunto-hiihtäjille, jotka kaipaavat kertausta ja ammattivalmentajan tekniikkavinkkejä. Valmentajana toimii Electrofit-yrittäjä ja kilpahiihtäjä Simo-Viljami Ojanen.Lauantai 11.2.2017 klo 10-12 - perin-teisen hiihtotyylin perusteet. Kerra-taan perinteisen hiihtotyylin tekniikoita. Hiihdon rytmi ja yhden suksen liuku. Käydään läpi vuorohiihto, tasatyöntö ja yksipotkuinen hiihto.Lauantai 11.2.2017 klo 13-15 – luis-telutyylin perusteet. Vapaan hiihtotyy-lin rytmi, jalkojen ja käsien työskentely. Käydään läpi perusluistelu eli kuokka, yksipotkuinen luistelu eli Wassberg sekä kaksipotkuinen luistelu eli Mogren.Lauantai 18.2.2017 klo 10-12 -perin-teisen hiihtotyylin jatko sis. video-klinikka. Oman vartalon painon käyttö, hiihtokulmat ja käsien liike. Käydään läpi tekniikat eri maaston kohtiin.Lauantai 18.2.2017 klo 13-15 – luis-telutyylin jatko sis. videoklinikkaHiihdon liuku, painon siirrot ja oman vartalon painon käyttö. Käydään läpi tek-niikat eri maaston kohtiin.Paikkoja 25/ryhmä. Aveceille erillinen ilmoittautuminen. Osallistumismaksu jäsenille 30 euroa/kerta, avecin 40 euroa/kerta. Pakkasrajasta -17 ilmoitetaan säh-köpostilla viimeistään edeltävänä päi-vänä. Sään vuoksi peruutetun opetusker-ran tilalle järjestetään lähtökohtaisesti korvaava kerta.Kehonkohentajat & Ekonominaiset

hyvinvointi

Page 33: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/2016 33

ammatillinen kehittyminen

32 33

HEKOn jäsenlehdessä julkaistaan lyhyt kuvaus tule-vista jäsentapahtumista. Tarkemmat tapahtumatie-dot sekä kaikki ajankohtaiset tapahtumat löydät osoitteesta www.helsinginekonomit.fi.

Tapahtumat ovat avoimia hekolaisille sekä KY ry:n opiskelijajäsenille.

IlmoittautuminenTapahtumiin voit ilmoittautua joko osoitteessa www.helsinginekonomit.fi (> kirjaudu sisään) tai maksulliseen palvelu numeroon *)0203 555 55 (arki-sin klo 8.00–16.00) kunkin tapahtuman viimeisenä ilmoittautumispäivänä klo 16.00 mennessä.

Paikat täytetään ilmoittatumisjärjestyksessä.

Osallistumismaksu

Saat viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen sähkö-postiisi linkin osallistumismaksun suorittamista varten. Osallistumismaksu on sitova.

PeruutusVoit peruuttaa osallistumisesi tapahtumaan ilmoit-tautumisajan kuluessa joko tapahtuman vahvistus-viestin palvelutunnuksella osoiteessa www.helsin-ginekonomit.fi tai soittamalla maksulliseen palvelunumeroon 0203 555 55.

Viime hetken peruutuksetJos sinulle tulee viime hetken este osallistua tapah-tumaan, ilmoita siitä sähköpostitse viimeistään tapahtumaa edeltävänä arkipäivänä osoitteeseen [email protected].

No Show -maksuMikäli jätät saapumatta paikalle maksuttomaan tapahtumaan ilmoittamatta siitä etukäteen, lähete-tään sinulle 35 euron No Show -lasku.

Maksamaton No Show –lasku johtaa määräaikai-seen esteeseen ilmoittautua tapahtumiin. Este on voimassa kunnes maksu on maksettu, kuitenkin aina vähintään kolme kuukautta.

*) valtakunnallisten yritysnumeroiden hintatiedot osoitteessa www.viestintavirasto.fi.

Ke 21.12. klo 20Johanneksen kirkkoSolistina Hanna KronqvistSäestää KäyrätorvikvartettiJohtaa Matti Apajalahti

JOULUKONSERTTI

LIPUT 20 €/kpl holvi.com/shop/psaldo/ ja ovelta. HEKO:n kautta 15€/kpl.

Tapahtumaan ilmoittautuminen je peruutus

Page 34: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit I jäsenlehti 7/201634

AJASSA

hyvinvointiKAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LAULAJATPERINTEISET JOULUKONSERTIT

Temppe l i auk ion k i rkko22 . 12 .2016

k lo 19 .00: 26€ / 20€

k lo 2 1 .30 : 24€ / 16€so l i s t i n a Lau r a Pyr rö

u rku r i n a Markku Mäk i nen

Pyhän Henr i k in katedraa l i20 . 12 .2016

k lo 19 .00: 24€ / 16€

avain jouluun

kyl .fi - facebook .com/ky lcho i r l i put : t i kett i . fi

Page 35: Helsingin Ekonomit

hyvinvointi ISSN 1455-2655JÄSENLEHTI

julkaisija: Helsingin Ekonomit ry – HEKORatavartijankatu 2, 00520 Helsinkiwww.helsinginekonomit.fi

päätoimittaja: Marjaana Töyli

toimitus:Sari SaikkonenAineiston toimitus osoitteella [email protected]. Lehti varaa itselleen oikeuden lähetetyn toimituksellisen aineiston käsittelyyn.

paino:Erweko Oy, Oulu

ilmestymisaikataulu 2016nro aineistopv. ilmestyy1 07.01. 29.012 09.02. 08.03.3 22.03. 21.04.4 16.05. 10.06.5 01.08. 26.086 07.09. 05.10.7 02.11. 29.11.

jakeluHelsingin Ekonomien jäsenkunnalle ja muille yhdistyksen sidosryhmille 17 500 kpl.

ilmoitushinnat 1/1 s. 2000 € 1/2 s. 1000 €1/4 s. 500 €takakansi 2500 €(arvonlisäverolaki 4§ perusteella arvonlisäverova-

paa)

ilmoituskoot1/1 s. 180 x 267 mm takakansi 180 x 257 mm1/2 s. 180 x 133 mm1/4 s. 133 x 90 mm

Ilmoitusvaraukset ja valmiit ilmoitusai-neistot pdf-tiedostona aineistopäivään mennessä [email protected].

PEFC/02-31-120

Helsingin Ekonomit ry - HEKORatavartijankatu 2, 00520 [email protected]

(valtakunnallisten yritysnumeroiden hintatiedot osoitteessa www.viestintavirasto.fi)

HELSINGINEKONOMIT

Tapahtumiin ilmoittautumisnumeropuh. 0203 555 55 (arkisin klo 8.00-16.00)

Sari Saikkonen, tiedotussihteeri puh. 040 [email protected]

Marjaana Töyli, toiminnanjohtaja puh. 040 705 [email protected]

Minna Verkala, kerhosihteeripuh. 040 [email protected]

Anniina Salo, yhteyskoordinaattori p. 0400 847 [email protected]

Page 36: Helsingin Ekonomit

Helsingin Ekonomit toivottaa

Hyvää Jouluaja

Menestyksekästä Vuotta 2017!