Hengähdystauko Helsingissä

diplomityö inari virkkala 2011 | 1

Hengähdystauko Helsingissä - selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta

Inari VirkkalaDiplomityö 30.8.2011 Arkkitehtuurin laitosInsinööritieteiden korkeakoulu Aalto Yliopisto

2 | hengähdystauko helsingissä

Tekijä Inari VirkkalaPäiväys 30.8.2011 Sivumäärä 98 (117) Kuvaplanssit 5 Professuuri ARK II AsuntosuunnitteluProfessuurin koodi A-52 Työn valvoja Hannu Huttunen Työn ohjaaja Hannu Huttunen

Hengähdystauko Helsingissä - selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta

”Olemme vain odotustilassa ja odotamme, että elämä järjestyisi. Pahinta odottamisessa on se, kun ei voi tehdä mitään. Pitää vain olla ja odottaa että tilanne ratkeaa.”

Mies 31 vuotta,Kaarlenkatu


Tiivistelmä

Inari Virkkalan diplomityö on selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Hel-sinkiin. Työ pohjautuu osittain tekijän selvitystyöhön Helsingin kaupungin vastaanottokeskustoimintaa selvittävässä työryhmässä (VOKS) 1.5.-30.11.2010, mutta itse diplomityö on työryhmän työstä erillinen, itsenäinen opinnäytetyö.

Helsingin kaupunki ylläpitää neljää turvapaikanhaki-joiden vastaanottokeskusta. Vanhin keskuksista, Kylä-saareen vuonna 1996 perustettu keskus on rakenteel-lisesti huonossa kunnossa ja jäämässä Kalasataman uuden alueen rakentamisen alle viimeistään 2020-lu-vulla. Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan korvaa-vaa ratkaisua Kyläsaaren vastaanottotoiminalle.

Diplomityössä esitetään prosessi pohdinnasta Kylä-saaren vastaanottokeskuksen korvaavaksi ratkaisuksi. Työn johdantoluvussa selvitetään turvapaikanhakijoi-den vastaanottotoimintaa sekä siihen liittyviä poliitti-sia prosesseja. Ensimmäisessä luvussa esitetään uuden keskuksen tilaohjelman laadinta pohjautuen analyy-siin nykyisten vastaanottokeskusten tiloista sekä kes-kusten henkilökunnan haastatteluihin. Luvussa kaksi laajennetaan pohdintaa vastaanottokeskuksen kon-septista. Kolmannessa luvussa esitetään suunnitelma vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Sofianlehdon B-rakennukseen ja suunnitteluratkaisujen taustalla olevat ympäristöpsykologiset tavoitteet.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon heijastuu mo-ninaisia taloudellisia ja polittisia ristiriitoja. Turvapai-kanhakijoiden määrä lisääntyi Suomessa merkittävästi 1990-luvun laman aikana, mistä johtuen ensimmäiset tulijat saivat melko negatiivisen vastaanoton. Tämä negatiivinen asenne tai ehkä enemmänkin sen pelko, on ohjannut olemassa olevien keskusten suunnitte-lua ja heijastuu väistämättä myös uuden keskuksen suunnitteluun.

Tällä hetkellä Helsingin vastaanottokeskusten olot eivät vastaa nykysuomessa inhimilliselle asumiselle asetettuja tavoitteita, vaikka Helsingin ns. kauttakul-kukeskuksissa asumisen laatutaso voi asumisen ti-lapäisyyden takia olla melko riisuttu. Suunnitelman pohjaksi diplomityöntekijä haastatteli turvapaikanha-kijoita joulukuussa 2010 heidän kokemuksistaan kes-kuksissa asumisesta. Nykyiset asuinolot, esimerkiksi huoneiden ahtaus, yksityisyyden puute ja vähäiset toi-mintamahdollisuudet aiheuttavat haastattelujen pe-rusteella asukkaille ylimääräistä kärsimystä.

Diplomityössä on pyritty Helsingin kaupungin tiukka taloustilanne huomioiden valitsemaan uuden keskuk-sen sijainti sekä suunnittelemaan sen tilat mahdollisim-man inhimillisiksi turvapaikanhakijoiden Helsingissä viipymisen ajaksi. Työssä perusteltuja suunnittelurat-kaisuja voidaan hyödyntää myös ns. odotusajan vas-taanottokeskusten suunnittelussa, joissa asumisaika on Helsingin kauttakulkukeskuksissa asuttavaa aikaa pidempi, sekä myös muussa yhteisöllisyyteen pyrki-vässä asuntosuunnittelussa.

Avainsanat: vastaanottokeskus, turvapaikanhakija, kansainvälistä suojelua hakeva, pakolainen, maahan-muuttaja, Sofianlehto, ympäristöpsykologia


Author Inari VirkkalaDate 30.8.2011 Pages 98 (117) Drawing plates 5 Academic Chair ARK II Housing Design Chair Code A-52Supervisor Hannu Huttunen Instructor Hannu Huttunen

Time to Breathe - asylum seeker’s refugee centre to helsinki

” For the future my only wish is to have a home and to get a place to study. Besides those I have nothing to add.”

Man 32 years, Kaarlenkatu


Abstract

Inari Virkkala’s master’s thesis is a concept and design for a new asylum seeker’s reception centre in Helsin-ki. The work is partly based on the author’s work in the City of Helsinki Social Services Department 1-5-31.11.2010, but the thesis is an independent, acade-mic project.

The Social Services Department has four reception centres in Helsinki. The oldest of the centres, the Ky-läsaari centre founded in 1996, is structurally at the end of it’s life span and would require an expensive re-novation. However, this is not reasonable as the new Kalasatama area will be expanded on the current site of the centre in 2020s. The City of Helsinki is currently working to determine the best possible option for the new centre.

The thesis presents the process of the consideration of the solution for the replacement of the Kyläsaari centre. The introductory chapter analyzes the national and international processes contributing to the design of the new centre. In the first chapter, a new spatial plan for the centre is specified. In the second chapter, alternative options for the concept of the new centre are evaluated. The third chapter presents a renovation plan for Sofianlehto B-building. During the process, the author interviewed asylum seekers in two of the reception centres. These interviews, transcribed by the author, are highlighted with colour throughout the thesis.

As the first larger groups of asylum seekers arrived to Finland during the recession in the beginning of 1990s, the attitudes towards the asylum seekers were quite negative and this has cast, and is still casting, it’s shadow on the design of the asylum seeker’s reception centres.

Currently, the living conditions in the four existing asylum seeker’s reception centres in Helsinki do not meet the goals set for a humane housing in contempo-rary Finland. The conditions for housing in the transit-centres in Helsinki can be quite basic as the living time in the centres is aimed to be shortest possible. Accor-ding to the residents, the housing conditions are cau-sing extra suffering, in addition to the strain caused by being in the positions of outsiders in the society.

In the master’s thesis, the tight economic limitations for the design have been considered. Simultaneously, the best possible living conditions for the asylum see-kers are included as an aim. Although the design so-lutions presented in the work are mainly focused on transit accommodation of the asylum seekers, various spatial ideas presented in the work can also be taken into consideration when designing so-called waiting-centres, where the duration of living time is longer, as well as in designing regular housing with the aim of in-creasing a sense of community.

Keywords: reception centre, asylum seeker, refugee, immigrant, Sofianlehto, environmental psychology


Esipuhe työn lähtökohdat

Diplomityön aihetta miettiessäni minulle oli tärkeää, että arkkitehtuurin diplomityöni ei ole ainoastaan op-pimiskokemus minulle itselleni, vaan myös kannanot-to tasa-arvoisemman maailman puolesta. Maailman-laajuisesti siirtolaisten vuosittain kotiinsa lähettämät rahavirrat ovat jopa kolminkertaiset viralliseen kehi-tysapuun verrattuna. Tästä syntyi ajatusketju: mitä jos siirtolaisten asema työmarkkinoilla esimerkiksi Suo-messa olisi parempi, voisiko tämä rahavirta kehittyviin maihin olla vieläkin suurempi?

Työmarkkina-aseman parantumista auttaa parempi kotoutuminen: kielitaidon paraneminen sekä esimer-kiksi verkostojen luominen. Keväällä 2010 lähdin poh-timaan arkkitehtuurin ja erityisesti asuntosuunnit-telun merkitystä maahanmuuttajan kotoutumiselle. Tämän pohdinnan kokosin yhteen kandidaatintyöksi ”Asuntosuunnittelun merkitys maahanmuuttajan ko-toutumisessa” joulukuussa 2010.

Etsiessäni konkreettista suunnittelukohdetta diplomi-työlleni olin yhteydessä Helsingin kaupungin sosiaa-livirastoon. Virastossa oli juuri käynnistymässä selvi-tystyö turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista ja minut palkattiin Helsingin vastaanottokeskustoi-mintaa selvittävän työryhmän (VOKS) toiseksi sihtee-riksi ajatuksena, että tutkisin diplomityössäni erilaisia vaihtoehtoja Kyläsaaren vanhan, huonokuntoisen vas-taanottokeskuksen korvaamiselle.

Seitsemän kuukauden työrupeamani aikana keräsin ja kokosin valtavasti materiaalia Helsingin olemassa olevista vastaanottokeskuksista, analysoin keskusten tiloja ja toimintojen sopimista rakennuksiin, kartoitin

”Vuoden päästä toivon olevani aktiivisempi ja että mahdollisesti voisin työskennellä jonkun projektin parissa. Ideaalitilanteessa haluaisin opettaa. Työllistyminen Suomessa ei ole ongelma, uskon saavani töitä yliopistoista mistä päin maailmaa vain.

Minulla ei ole kuitenkaan mitään käsitystä tulevaisuudesta, se riippuu turvapaikkapäätöksestä. Jos päätös on kielteinen en tiedä mitä teen.”

Mies 63 vuotta, Kaarlenkatu


”Antakaa heille kaikki hyvä, mitä teillä on, mutta älkää antako turhaa toivoa.”

Vastaanottokeskuksen henkilökunnan evästys Kansallisteatterin työntekijöille

turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelyyn, HS 20.3.2011.

tiloja ja tontteja yhdessä kiinteistöviraston ja kaupun-kisuunnitteluviraston kanssa sekä työstin itse selvitys-tä, sen sisältöä ja ulkoasua. Vastaanottokeskustoimin-taa selvittävän työryhmän loppuraportti valmistuu todennäköisesti syksyllä 2011

Työn rakenteesta

Vaikka toiveenani oli alunperin tehdä lopputyönäni puhdas rakennussuunnitelma, muodostui diplomi-työni lopulta kuvaukseksi työprosessista osana VOKS-työryhmän työtä. Diplomityön ydin koostuu kolmesta osasta: Kyläsaaren korvaavan vastaanottokeskuksen tilaohjelman laatimisesta (I), vastaanottokeskuksen konseptin laajemmasta pohdinnasta (II) sekä perus-korjaussuunnitelmasta Sofianlehtoon (III). Johdan-nossa avaan vastaanottokeskuksen suunnitteluun vai-kuttavia taustatekijöitä sekä lopuksi kokoan yhteen ajatukseni vastaanottokeskusten suunnittelusta. Olen pyrkinyt helpottamaan navigointia laajassa aineis-tossa koodaamalla yksittäiset luvut selkeästi omilla väreillään.

VOKS-työryhmän aloittaessa työtään minulle an-nettiin tehtäväksi määrittää vastaanottokeskuksen konseptille eräänlainen ideaalimalli. Laatiessani tila-ohjelmaa Kyläsaaren korvaavalle keskukselle, sosiaa-liviraston työntekijät rohkaisivat minua pohtimaan vastaanottokeskuksen konseptia vielä huomattavasti vapaammin. Tähän perustuu vastaanottokeskuksen konseptin laajempi pohdinta työn luvussa II. Konsep-tipohdinnan pohjalta totesin mielekkäimmiksi vaih-toehdoiksi Kyläsaaren korvaavaksi ratkaisuksi uu-disrakennuksen Kalasatamaan sekä peruskorjauksen

Sofianlehdon B-rakennukseen. Laadin vaihtoehdoista kaksi kevyttä viitesuunnitelmaa, joiden pohjalta kiin-teistövirastossa laskettiin kustannusarviot. Viitesuun-nitelmia laatiessani vaihtoehto vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Sofianlehtoon alkoi tuntua yhä mielek-käämmältä. Työn viimeisessä osassa esitän ratkaisuni vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Sofianlehtoon.

Eheyttävää arkkitehtuuria

Joulukuussa 2010 haastattelin turvapaikanhakijoita kahdessa keskuksessa: Kyläsaaressa ja Kaarlenkadulla Kalliossa. Lainauksia näistä haastatteluista on nostet-tu esille värein läpi diplomityön.

Olin toivonut turvapaikanhakijoiden haastattelujen antavan minulle konkreettisia ohjeita Sofianlehdon suunnitteluun, mutta haastatteluissa selvisi vahvas-ti, miten turvapaikanhakijoiden epäselvässä asemas-sa, ympäröivillä fyysisillä tiloilla tuntui olevan hyvin vähän, jos ollenkaan, merkitystä perusvaatimusten täyttymisen lisäksi. Samoin kuvataan keskusteluja tanskalaisen turvapaikanhakijoiden talon, Trampoli-ne Housen perustamisesta:

”Asylum Dialogue Tank (ADT) soon concluded that any attempt to socially re-design the asylum centers would be fruitless. It was not the architecture of the centers as such that was the problem. It was the number of years asylum seekers are forced to live in them without knowing if/when they will be granted asylum/deported – and without being able to work, educate themselves, and build relations to Danish society while they wait.” (http://trampolinehou-se.dk/about/history/, 2.4.2011)

Kuitenkin arkkitehtuurilla ja rakennetulla ympäris-töllä on todettu olevan hyvin konkreettinen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin (Halpern 1995, 211; Kesan & Shah 2007; Kjisik 2009, 110; Gehl 1996). Asema yhteiskunnan ulkopuolella tekee turva-paikanhakijoista yhteiskuntamme haavoittuvaisimpia asukkaita. Laatiessani suunnitelmaa vastaanottokes-kuksesta Sofianlehtoon, pyrin pohjaamaan suunnitte-luratkaisuni ympäristöpsykologiseen tutkimustietoon, sillä halusin olla erityisen tietoinen suunnitteluratkai-sujeni psykologisesta vaikutuksesta sekä pohtia, miten arkkitehtuurilla voitaisiin tukea haavoittuvassa ase-massa olevia ihmisiä.

Haastatteluissani keskusten asukkaat totesivat moneen kertaan miten pahinta on odottaminen ilman mitään mielekästä tekemistä. Itselleni taide on usein tarjonnut helpottavia, rohkaisevia ja rauhoittavia hetkiä. Toukokuussa 2011 järjestin Kyläsaaren kes-kuksen asukkaille kävelykierroksen Arabianrannassa katsomaan alueen julkisten tilojen taideteoksia. Kier-rokselle osallistuneet kymmenkunta asukasta olivat tyytyväisiä ja toivonkin, että laadukkaan arkkitehtuu-rin ohella tulevien keskusten suunnittelussa olisi tilaa myös taiteelle.


”En tiedä, mitkä ovat hyviä asioita keskuksessa, minulla ei ole vaihtoehtoa, siksi olen täällä. Jos henkilökuntaa olisi enemmän, olisi myös ehkä enemmän mahdollisuuksia vierailla muualla kaupungissa ja tehdä erilaisia asioita. Auttaisin myös mielelläni keskuksen toiminnoissa, esimerkiksi keittiössä.”


”Ingushiassa työskentelin rakennusalalla, mutta tilanne maassa on sellainen ettei oikein voi valita mitä tekee. Vaikka Venäjän johto sanoo että kaikki on kunnossa, todellisuudessa Ingushiassa käydään hiljaista sotaa ja kaikki on päinvastoin kuin kunnossa.”


”Keskuksessa minulla on turvallinen ja hyvä olo. Olen turvassa ja hengissä ja iloinen siitä. Kaikki keskuksessa on hyvin. Minulla ei ole mitään valitettavaa. Henkilökunta tekee työnsä varmasti niin hyvin kuin heidän pitää.”

Nainen 60 vuotta, Kaarlenkatu


tiivistelmä / abstract 2 esipuhe 6 johdanto 11 0.1 Muuttoliike ja pakolaiset 13 0.2 Maahanmuutto Suomessa 15 0.3 Maahanmuutto Helsingissä 11 0.3 Julkinen keskustelu maahanmuutosta 16 0.4 Arkkitehtuurin yhteiskunnallisuudesta 18

I vastaanottokeskuksen tilaohjelma 21 1.1 Turvapaikan hakeminen Suomesta 22 1.2 Vastaanottokeskusten suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä 24 1.3 Vastaanottokeskusten tyypit 25 1.4 Vastaanottokeskusten palvelut 26 1.5 Vastaanottotoiminnan historia Helsingissä 27 1.6 Helsingin nykyiset vastaanottokeskukset 29 1.7 Vastaanottokeskuksen ideaalimalli 38 1.8 Vastaanottokeskuksen tilaohjelma 40

II vaihtoehtoiset konseptit 47 2.1 Sijaintivaihtoehdoista laajempaan pohdintaan 48 2.2 Nimbyismistä vetotekijäksi 58 2.3 Vastaanottokeskukset arkkitehtuurikentällä 59

III peruskorjaussuunnitelma Sofianlehtoon 61 3.1 Ympäristöpsykologinen lähestymistapa suunnitteluun 62 3.2 Sofianlehdon perustiedot 65 3.3 Sofianlehdon historia 66 3.4 Sofianlehdon suunnitteluratkaisut 67 3.5 Sofianlehdon energiankulutuksen pienentäminen 84 3.6 Peruskorjauksen kustannuksista 87

lopuksi 90 lähteet 92 liitteet 99

Sisältö

10 | hengähdystauko helsingissäTaidekierros Arabianrannassa turvapaikanhakijoille keväällä 2011.


Johdanto

0.1 Muuttoliike ja pakolaiset 13 0.2 Maahanmuutto Suomessa 15 0.3 Maahanmuutto Helsingissä 11 0.3 Julkinen keskustelu maahanmuutosta 16 0.4 Arkkitehtuurin yhteiskunnallisuudesta 18

”Opiskelin ja asuin Moskovassa, jossa työskentelin hollantilaisessa it-

yhtiössä. Kaksi vuotta sitten jouduimme muuttamaan takaisin Ingushiaan, jossa

en voinut enää käydä töissä sillä se ei ollut turvallista. Naisille on liian vaarallista

liikkua yksinään kodin ulkopuolella.”

Nainen 27 vuotta, Kyläsaari

”Namibiassa toimin yliopistossa sosiaali- ja koulutusalan professorina. Ymmärrän

että kaltaiseni henkilöt ovat selvänä vähemmistönä keskuksen asukkaiden

joukossa, joten minun toiveeni ja mielipiteeni eivät varmastikaan vastaa

enemmistön toiveita. Ihmisten standardit elämiselle ovat hyvin erilaiset.”


”Meillä on maaseudulla pieni talo, jossa oli kaksi huonetta. Meitä asui siellä

minä, mieheni ja lapsemme, yhteensä 11 henkeä. Etiopialaiset tappoivat mieheni ja lapsistani 4 on kuollut. Nykyään talomme

on sodan takia asumiskelvoton.”



MINURSOMission for theReferendum in

Western Sahara(since 1991)

UNMISUnited NationsMission inthe Sudan(since 2005)

UNFICYPUnited Nations

PeacekeepingForce in Cyprus

(since 1964)

UNIFILUnited Nations

Interim Forcein Lebanon

(since 1978)

UNDOFUnited NationsDisengagementObserver Force(since 1974)

UNTSOUnited NationsTruce SupervisionOrganisation(since 1948)

UNOMIGUnited Nations

Observer Missionin Georgia

(since 1993)

UNMIKUnited NationsInterim Administr.Mission in Kosovo(since 1999)

UNMITUnited Nations

Integrated Missionin Timor-Leste

(since 1999/2006)

UNMOGIPUnited Nations

Military Observer Groupin India and Pakistan

(since 1949)

MINUSTAHUnited NationsStabilization Missionin Haiti(since 2004)

UNMEEUnited NationsMission to Ethiopiaand Eritrea(since 2000)

MONUCUnited NationsOrganization Missionin the DemocraticRepublic of the Congo(since 1999)

UNAMSILUnited NationsMission toSierre Leone(since 1999)

UNOCIUnited NationsOperations inCote d’Ivoire(since 2004/2003)

UNUBUnited NationsOperations inBurundi(since 2004)

CAR refugee camps in southern Chad;established since 2003; approx. 50.000 refugees in 4 camps. Anarchy in northern parts of the Central African Republic (CAR) since the coup d’etat in 2003.

Buduburam refugee camp, Ghana; established 1990; ca. 40.000 refugees in one camp; refugees from Libera that have been forcibly displaced by the two civil wars (1989-1996 / 1999-2003).

Refugee camps Viana & Sungi, Angola; established 1977; approx. 12.500 refugees in 2 camps.Refugees from Katanga Province in Kongo (DRC); unrest province with liberation efforts.

Refugee housing in Gabon; approx. 12.500 refugees in 26 locations. Refugees from the Republic of Congofleeing the civil war of 1997-1999.

Refugee camp Meheba, Zambia; established 1971; approx. 50.000 refugees in one camp.Angolan refugees fleeing one of Africas longest civil war of 1971 to 2002. About 10.000 refugees have since returned to Angola.

Orise refugee camp in Namibia; established 1998; approx 24.000 refugees in one camp Refugees fleeing from the civil war in Angola.

Refugee camp Malindza in Swaziland; established 1978; approx. 400 Refugees in one camp. Refugees from the Apartheid- Era from South Africa and Mosambique. Most of the formerly 20,000 inhabitants moved back by now.

Refugee camp Dukwi, Botswana. Established 1978; approx 4000 refugees in one camp. Refugees from several african countries like Angola, Namibia, Somalia, Rwanda, Sudan, Uganda.

Urban refugee camps in South Africa; since 1993approx 30.000 refugees and 140.000 asylum seekers from several African cities and townships. South Africa didn’t host refugees during Apartheid.

In Columbia approx. 2.000.000 to 3.000.000 internally displaced, of whom 260.000 are cared for by UNHCR .A ‘low intensity conflict’ is ongoing since 1966 between the guerilla movements FARC and ELN against the Columbian government troops. More than 62.000 people have since been killed in this conflict.

Karen & Karenni refugee camps in Thailand; established since 1992; approx. 110.000 refugees in 9 camps; Refugees from Birma (Myanmar), that are oppressed as an ethnic minority since following cessation attempts.

West-Papuan refugee camps in Papua New Guinea established since 1976; approx. 10.000 refugees in various camps and villages. Refugees coming from the Indonesian province of West-Papua, persecuted because of starting independence movements in Indonesia.

Baxtor Detention Center in Port Augusta, Australia established 2002. Since 2002 all refugees that reach Australia (mostly by boat) are detained in a detention camp where they are kept without contact to the outside world until their asylum application has been processed.

Refugee camps Rohingya in Bangladesh; established since 1992; approx. 25.000 refugees in 3 camps; Refugees from Birma (Myanmar), that are oppressed as an ethnic minority since following cessation attempts. In addition approx. 250.000 unofficial refugees that are not recognized by by UNHCR.

Refugee camps in Nepal established 1992; ca. 110.000 refugees in 7 camps. Refugees from Bhutan that are oppressed as an ethnic minority.

Refugee camps in Pakistan approx. 1.100.000 refugees in Afghanistan in more than 60 camps along the Pakistani-Afghani border. In addition approx. 1.500.000 refugees in Pakistani towns that are not treated and served by UNHCR

Refugee camps in Turkmenistan approx. 11.500 refugees from Tajikistan fleeing the civil war (1992-1997) living in one of more than 20 refugee housing facilities. In addition approx. 1.500 refugees from Afghanistan.

Refugee camps in Iran approx. 720.000 refugees from Iraq and Afghanistan, living in approx. 15 refugee camps located in the respective border regions. Since 2004 more than 1.000.000 refugees have returned to Afghanistan.

Displaced peoples camp in Aserbaidjanapprox. 600.000 internally displaced, living in over 70 camps and housing facilities. Military conflicts and civil unrest since 1991 with Armenia fighting over the Republic Bergkarabach inhabited by ethnic Armenians

Refugee camp Makhmour in Iraq established 1994, approx. 10.000 Kurdish refugees from Turkey. Further 2.000 refugees in various refugee housing facilities. Turkish Kurds have been fleeing ethnic displacement since the mid 1990s into Iraq.

Palestinian refugees in the West-Bank & Gaza strip established since 1948 Currently approx. 1.700.000 palestinian refugees (1.000.000 in Gaza, 700.000 in the West-Bank) that have been displaced by the Israeli war of independence are living in several refugee camps and palestinian towns and villages.

Refugee camps Kala & Mwange in Zambia; established 1998 & 2000; approx. 50.000 refugees in 2 camps Refugees from Angola and the Democratic Republic of Congo (DRC)

Refugee camp Kakuma in Kenya; established 1992; approx. 70.000 refugees in one camp. Sudanese refugees fleeing the South-Sudanese civil war. Cease fire in 2003 and peace treaty in 2005.

Eritrean refugee camps in Sudan. established since 1967; ca. 150.000 refugee in 12 camps; Eritrean refugees fleeing the war of independence from Ethiopia. Partial return to Eritrea since the late 1990s.

Refugee camps near Dadaab in Kenya; established 1991; approx. 160.000 refugees in 3 camps. Somalian refugees fleeing the Somalian civil war and several tribal conflicts since the fall of president Siad Barré in1991.

Refugee camps in the region of the Great Lakes over 500.000 refugees in ca. 35 camps in 4 countries: Tanzania: ca. 260.000 refugees from Burundi: ca. 150.000 refugees from Congo (DRC): ca. 2.000 refugees from Somalia Burundi: ca. 41.000 refugees from Congo (DRC), ca. 1.000 refugees from Rwanda: ca. 35.000 refugees from Congo (DRC), ca. 1.000 refugees from Burundi Congo (DRC): ca.13.000 refugees from Rwanda, ca. 20.000 refugees from Burundi.

Refugees and Asylum seekers in Germany.Currently approx. 700.000 recognized refugees plus 70.000 asylum seekers in Germany. Since 1993 the number of applications for asylum has dropped from 440.000 to 28.900 (2005). In the same year 411 (=1.4%) applications for asylum were approved.

Refugee camp in Gambia established ca. 1994; approx. 10.000 refugees in one canp; (4.000 Sierra Leone; 6.000 Senegal) . Refugees from the civil war in Sierra Leone and the violence in Caramance, Senegal

Refugee camp in Sierra Leoneestablished ca. 1990 with approx. 60.000 refugees in 8 camps; refugees from Libera that have been forcibly displaced by the two civil wars (1989-1996 / 1999-2003).

Sahrawi refugee camps, Tindouf, Algeria established 1975; appr. 165.000 refugees in 4 camps. Occupation of the Western Sahara by Morocco with the Green March in 1975 and forced displacement of Sahrawis.

Mauretanian refugee camps in Senegal established 1990; appr. 20.000 refugees in 4 camps ethnic displacement of black Africans by islamic Mauretanians.

Refugee camp Shatila, Beirut, Lebanon; established 1949; approx. 8.500 refugees in one camp.Displacedment of Palestinians during the Israeli war of independence. Additional 200.000 refugees in more than 10 further camps.

Refugeecamp on Lampedusa, Italy continouosly approx. 200 refugees, that are forcibly returned to their country of origin after few days. Several thousand refugees reach the small Italian island Lambedusa with boats from Libya and Tunisia. The camp is publicly not accessible. According to media reports the conditions within the camp are catastrophic.

Refugee camps in eastern Chad; established since 2003; approx. 250.000 refugees in 12 camps. additionally approx. 2.000.000 internally displaced in over 50 camps in Sudan fleeing the Darfur conflict: civil war and forced displacement in western Sudan.

military conflict, are of warfare or civil war (ongoing)

Legend

refugee camp,refugee housing

region with high density of refugee camps or refugee housing

unqualified or poorly qualified economical migrants

qualified economicalmigrants

UN - peace building mission

sources:

UNHCR (United Nations High Commission of Refugees), UNRWA (United Nations UN Relief and Works Agency for Palestinian Refugees in the Near East), UNESCO (United Nations Education Scientific and Cultural Organisation), MINURSO (United Nations Mission for the Referendum in Western Sahara), IRIN (United Nations Integrated Regional Information Networks), MSF (Médecins Sans Frontières), OXFAM, Le Monde Diplomatique, Save The Children Fund, Social Science & Medicine, USCRI (U.S. Committee for Refugees and Immigrants), Kabar Irian, Human Rights Watch, Deutsche Welle(always using most up-to-date data available at the end of 2006)

copyright Manuel Herz 2006

WORLDMAP OF REFUGEE CAMPS AND MIGRATION

MINURSOMission for theReferendum in

Western Sahara(since 1991)

UNMISUnited NationsMission inthe Sudan(since 2005)

UNFICYPUnited Nations

PeacekeepingForce in Cyprus

(since 1964)

UNIFILUnited Nations

Interim Forcein Lebanon

(since 1978)

UNDOFUnited NationsDisengagementObserver Force(since 1974)

UNTSOUnited NationsTruce SupervisionOrganisation(since 1948)

UNOMIGUnited Nations

Observer Missionin Georgia

(since 1993)

UNMIKUnited NationsInterim Administr.Mission in Kosovo(since 1999)

UNMITUnited Nations

Integrated Missionin Timor-Leste

(since 1999/2006)

UNMOGIPUnited Nations

Military Observer Groupin India and Pakistan

(since 1949)

MINUSTAHUnited NationsStabilization Missionin Haiti(since 2004)

UNMEEUnited NationsMission to Ethiopiaand Eritrea(since 2000)

MONUCUnited NationsOrganization Missionin the DemocraticRepublic of the Congo(since 1999)

UNAMSILUnited NationsMission toSierre Leone(since 1999)

UNOCIUnited NationsOperations inCote d’Ivoire(since 2004/2003)

UNUBUnited NationsOperations inBurundi(since 2004)

CAR refugee camps in southern Chad;established since 2003; approx. 50.000 refugees in 4 camps. Anarchy in northern parts of the Central African Republic (CAR) since the coup d’etat in 2003.

Buduburam refugee camp, Ghana; established 1990; ca. 40.000 refugees in one camp; refugees from Libera that have been forcibly displaced by the two civil wars (1989-1996 / 1999-2003).

Refugee camps Viana & Sungi, Angola; established 1977; approx. 12.500 refugees in 2 camps.Refugees from Katanga Province in Kongo (DRC); unrest province with liberation efforts.

Refugee housing in Gabon; approx. 12.500 refugees in 26 locations. Refugees from the Republic of Congofleeing the civil war of 1997-1999.

Refugee camp Meheba, Zambia; established 1971; approx. 50.000 refugees in one camp.Angolan refugees fleeing one of Africas longest civil war of 1971 to 2002. About 10.000 refugees have since returned to Angola.

Orise refugee camp in Namibia; established 1998; approx 24.000 refugees in one camp Refugees fleeing from the civil war in Angola.

Refugee camp Malindza in Swaziland; established 1978; approx. 400 Refugees in one camp. Refugees from the Apartheid- Era from South Africa and Mosambique. Most of the formerly 20,000 inhabitants moved back by now.

Refugee camp Dukwi, Botswana. Established 1978; approx 4000 refugees in one camp. Refugees from several african countries like Angola, Namibia, Somalia, Rwanda, Sudan, Uganda.

Urban refugee camps in South Africa; since 1993approx 30.000 refugees and 140.000 asylum seekers from several African cities and townships. South Africa didn’t host refugees during Apartheid.

In Columbia approx. 2.000.000 to 3.000.000 internally displaced, of whom 260.000 are cared for by UNHCR .A ‘low intensity conflict’ is ongoing since 1966 between the guerilla movements FARC and ELN against the Columbian government troops. More than 62.000 people have since been killed in this conflict.

Karen & Karenni refugee camps in Thailand; established since 1992; approx. 110.000 refugees in 9 camps; Refugees from Birma (Myanmar), that are oppressed as an ethnic minority since following cessation attempts.

West-Papuan refugee camps in Papua New Guinea established since 1976; approx. 10.000 refugees in various camps and villages. Refugees coming from the Indonesian province of West-Papua, persecuted because of starting independence movements in Indonesia.

Baxtor Detention Center in Port Augusta, Australia established 2002. Since 2002 all refugees that reach Australia (mostly by boat) are detained in a detention camp where they are kept without contact to the outside world until their asylum application has been processed.

Refugee camps Rohingya in Bangladesh; established since 1992; approx. 25.000 refugees in 3 camps; Refugees from Birma (Myanmar), that are oppressed as an ethnic minority since following cessation attempts. In addition approx. 250.000 unofficial refugees that are not recognized by by UNHCR.

Refugee camps in Nepal established 1992; ca. 110.000 refugees in 7 camps. Refugees from Bhutan that are oppressed as an ethnic minority.

Refugee camps in Pakistan approx. 1.100.000 refugees in Afghanistan in more than 60 camps along the Pakistani-Afghani border. In addition approx. 1.500.000 refugees in Pakistani towns that are not treated and served by UNHCR

Refugee camps in Turkmenistan approx. 11.500 refugees from Tajikistan fleeing the civil war (1992-1997) living in one of more than 20 refugee housing facilities. In addition approx. 1.500 refugees from Afghanistan.

Refugee camps in Iran approx. 720.000 refugees from Iraq and Afghanistan, living in approx. 15 refugee camps located in the respective border regions. Since 2004 more than 1.000.000 refugees have returned to Afghanistan.

Displaced peoples camp in Aserbaidjanapprox. 600.000 internally displaced, living in over 70 camps and housing facilities. Military conflicts and civil unrest since 1991 with Armenia fighting over the Republic Bergkarabach inhabited by ethnic Armenians

Refugee camp Makhmour in Iraq established 1994, approx. 10.000 Kurdish refugees from Turkey. Further 2.000 refugees in various refugee housing facilities. Turkish Kurds have been fleeing ethnic displacement since the mid 1990s into Iraq.

Palestinian refugees in the West-Bank & Gaza strip established since 1948 Currently approx. 1.700.000 palestinian refugees (1.000.000 in Gaza, 700.000 in the West-Bank) that have been displaced by the Israeli war of independence are living in several refugee camps and palestinian towns and villages.

Refugee camps Kala & Mwange in Zambia; established 1998 & 2000; approx. 50.000 refugees in 2 camps Refugees from Angola and the Democratic Republic of Congo (DRC)

Refugee camp Kakuma in Kenya; established 1992; approx. 70.000 refugees in one camp. Sudanese refugees fleeing the South-Sudanese civil war. Cease fire in 2003 and peace treaty in 2005.

Eritrean refugee camps in Sudan. established since 1967; ca. 150.000 refugee in 12 camps; Eritrean refugees fleeing the war of independence from Ethiopia. Partial return to Eritrea since the late 1990s.

Refugee camps near Dadaab in Kenya; established 1991; approx. 160.000 refugees in 3 camps. Somalian refugees fleeing the Somalian civil war and several tribal conflicts since the fall of president Siad Barré in1991.

Refugee camps in the region of the Great Lakes over 500.000 refugees in ca. 35 camps in 4 countries: Tanzania: ca. 260.000 refugees from Burundi: ca. 150.000 refugees from Congo (DRC): ca. 2.000 refugees from Somalia Burundi: ca. 41.000 refugees from Congo (DRC), ca. 1.000 refugees from Rwanda: ca. 35.000 refugees from Congo (DRC), ca. 1.000 refugees from Burundi Congo (DRC): ca.13.000 refugees from Rwanda, ca. 20.000 refugees from Burundi.

Refugees and Asylum seekers in Germany.Currently approx. 700.000 recognized refugees plus 70.000 asylum seekers in Germany. Since 1993 the number of applications for asylum has dropped from 440.000 to 28.900 (2005). In the same year 411 (=1.4%) applications for asylum were approved.

Refugee camp in Gambia established ca. 1994; approx. 10.000 refugees in one canp; (4.000 Sierra Leone; 6.000 Senegal) . Refugees from the civil war in Sierra Leone and the violence in Caramance, Senegal

Refugee camp in Sierra Leoneestablished ca. 1990 with approx. 60.000 refugees in 8 camps; refugees from Libera that have been forcibly displaced by the two civil wars (1989-1996 / 1999-2003).

Sahrawi refugee camps, Tindouf, Algeria established 1975; appr. 165.000 refugees in 4 camps. Occupation of the Western Sahara by Morocco with the Green March in 1975 and forced displacement of Sahrawis.

Mauretanian refugee camps in Senegal established 1990; appr. 20.000 refugees in 4 camps ethnic displacement of black Africans by islamic Mauretanians.

Refugee camp Shatila, Beirut, Lebanon; established 1949; approx. 8.500 refugees in one camp.Displacedment of Palestinians during the Israeli war of independence. Additional 200.000 refugees in more than 10 further camps.

Refugeecamp on Lampedusa, Italy continouosly approx. 200 refugees, that are forcibly returned to their country of origin after few days. Several thousand refugees reach the small Italian island Lambedusa with boats from Libya and Tunisia. The camp is publicly not accessible. According to media reports the conditions within the camp are catastrophic.

Refugee camps in eastern Chad; established since 2003; approx. 250.000 refugees in 12 camps. additionally approx. 2.000.000 internally displaced in over 50 camps in Sudan fleeing the Darfur conflict: civil war and forced displacement in western Sudan.

military conflict, are of warfare or civil war (ongoing)

Legend

refugee camp,refugee housing

region with high density of refugee camps or refugee housing

unqualified or poorly qualified economical migrants

qualified economicalmigrants

UN - peace building mission

sources:

UNHCR (United Nations High Commission of Refugees), UNRWA (United Nations UN Relief and Works Agency for Palestinian Refugees in the Near East), UNESCO (United Nations Education Scientific and Cultural Organisation), MINURSO (United Nations Mission for the Referendum in Western Sahara), IRIN (United Nations Integrated Regional Information Networks), MSF (Médecins Sans Frontières), OXFAM, Le Monde Diplomatique, Save The Children Fund, Social Science & Medicine, USCRI (U.S. Committee for Refugees and Immigrants), Kabar Irian, Human Rights Watch, Deutsche Welle(always using most up-to-date data available at the end of 2006)

copyright Manuel Herz 2006

WORLDMAP OF REFUGEE CAMPS AND MIGRATION

Global Map of Refugee Camps and International Migration Routes, based on data by UNHCR. (Manuel Herz 2009)


Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries - 2010 11

IV. Origin of Asylum-SeekersIn 2010, people from nearly 200 different coun-tries or territories submitted at least one asy-lum claim in one of the 44 countries presented in this report. Slightly less than half of all asy-lum applications were submitted by individu-als from Asia (45%). Africa was the second most important source continent (25% of all claims), followed by Europe (19%), and the Americas (8%).18 The country of origin of some 3,000 asylum-seekers was unknown. Europe was the only continent showing an increase as a source of asylum applications in 2010 (+19%), with more people from Serbia19 and The former Yugoslav Republic of Macedonia requesting refugee status in 2010 than in 2009.

Out of the 40 main asylum-seeker nationalities, 15 registered a rise during 2010 amounting to 23,200 claims. This is significantly

less than in 2009 when 23 asylum-seeker nationalities re-corded an increase. The 25 nationalities registering a

decline in 2010 submitted a total of 42,400 claims less than in 2009. Among the major countries of origin of

asylum-seekers, significant increases were registered from The former Yugoslav Republic of Macedonia (+599%) and Serbia (+54%). Conversely, of the 25 na-tionalities that recorded a decrease in 2010 as com-pared to 2009, 10 registered a drop of more than 20 per cent, including Zimbabwe (-69%), Mexico (-45%), Georgia (-33%), Nigeria (-29%), and Colombia (-30%).

Serbia, Afghanistan, China, Iraq, and the Russian Federation were the five top source countries of asy-

lum-seekers in the 44 industrialized countries in 2010. This is comparable to 2009, when Afghanistan, Iraq,

Somalia, the Russian Federation, and China were the top-ranking source countries.

In 2010, Serbia again became the main country of origin of asylum-seekers in industrialized countries. The last time Serbia was at the top of the list was in 2005 when close to 25,000 Serb citizens sought asylum. Provisional data indicate that some 28,900 Serbs requested refugee status in 2010. This was 54 per cent more than in 2009 (18,800 claims). This increase is widely attributed to the European Union’s introduction as of December 19, 2009 of visa-free entry for holders of Serbian passports. The share of asylum-seekers from Serbia in the total number of asylum claims has remained stable (4% to 5%) between 2006 and 2009. However, in 2010, asylum-seekers from Serbia constituted 8 per cent of all asylum applications lodged in the 44 industrialized countries.

Asylum-seekers from Serbia sought international protection in 32 out of the 44 industrialized countries. The levels were highest in Sweden (7,900 claims), Germany (6,500 claims) and France (5,800 claims). In

18 The geographical regions used are those of the UN Statistics Division (http://unstats.un.org/unsd/methods/m49/m49.htm).19 All references to persons originating from Serbia in this chapter also include figures for persons originating from Kosovo.

8% Serbia

7% Afghanistan

6% China

6% Iraq

5% Russian Fed.

5% Somalia

59%Other

4% Islamic Rep. of Iran

Main nationalities of asylum-seekers | 2010

FIG U R E 5

Distribution of asylum claims by region of originAll data are provisional and subject to change.

TAblE 4

2007 2008 2009 2010Africa 21.2% 29.9% 28.4% 25.5%Americas 12.6% 10.9% 8.8% 8.0%Asia 49.9% 44.8% 45.1% 45.2%Europe 14.8% 12.7% 15.4% 19.4%Oceania 0.1% 0.1% 0.1% 0.2%Unknown* 1.5% 1.5% 2.2% 1.7%

* Includes stateless asylum-seekers.

Turvapaikanhakijoiden kansallisuudet ja suurimmat lähtömaat kansainvälisesti (UNHCR 2011).

0.1 muuttoliike ja pakolaiset

Kansainvälinen muuttoliike on 2000-luvun merkittä-vimpiä ilmiöitä. Maailmassa arvioidaan olevan noin 200 miljoonaa kansainvälistä siirtolaista, 3% koko maapallon väestöstä ja siirtolaisten määrä kasvaa jat-kuvasti. Suurin syy jatkuvaan muuttoliikenteeseen ovat huikeat erot varallisuudessa ja väestörakenteessa kehittyneempien ja kehittyvien maiden välillä. Ihmi-set ovat kautta aikojen siirtyneet eteenpäin parempi-en elinolosuhteiden toivossa, mutta nyt tehostunut tiedonvälitys voimistaa käsitystä paremman elämän mahdollisuuksista toisaalla ja vahvistaa muuttoliikettä entisestään. Lisäksi sodat ja poliittiset konfliktit sekä muut pakolaisuutta synnyttävät ilmiöt kuten etniset puhdistukset, uskonnolliset yhteenotot ja ilmaston lämpeneminen pakottavat vuosittain miljoonat jättä-mään kotinsa pakon edessä.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pa-kenemaan joutuneita ihmisiä oli maailmassa vuoden 2009 lopulla 43,3 miljoonaa. Näistä 15,2 miljoonaa oli pakolaisia; 983 000 turvapaikanhakijoita sekä 27,1 miljoonaa maansisäistä pakolaista

Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kan-sallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuu-lumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisen asema määriteltiin ensimmäisen kerran Geneven pa-kolaissopimuksessa vuonna 1951. Sopimuksen keskei-nen sisältö on palautuskielto, jonka mukaan pakolais-ta ei saa palauttaa alueelle, jossa hänen henkensä tai vapautensa on uhattuna. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen.

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle UNHCR on myön-tänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahan-tulolupa Suomen valtion budjetissa vahvistetun pako-laiskiintiön puitteissa. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää kiintiön kohdentamisesta.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanha-kija ei vielä ole pakolainen. Hakijalle myönnetään pa-kolaisasema, jos edellä mainittu pakolaisuuskriteeristö täyttyy. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perus-teella. Jos todetaan, että hakijaa uhkaa kotimaassaan esimerkiksi kidutus tai epäinhimillinen kohtelu, hän

voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojeluntarpeen perusteella. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perus-teella voidaan myöntää myös silloin, kun hakija ei voi palata kotimaahansa aseellisen selkkauksen vuoksi. Suomessa turvapaikanhakijoita koskevaa lainsäädän-töä ollaan juuri uusimassa. Uudessa vastaanottolaissa käytetään turvapaikanhakijan sijasta käsitettä kan-sainvälistä suojelua hakeva. (VOKS 2011.)

Kansainvälinen vastuunjako

Kehitysmaat kantavat leijonanosan globaalista pako-laisvastuusta: 80 prosenttia maailman pakolaisista elää kehitysmaissa. Eniten oman maansa ulkopuolel-la olevia pakolaisia on Pakistanissa (1,7 miljoonaa), Iranissa (1,1 miljoonaa) ja Syyriassa (1,05 miljoonaa). Eniten pakolaisia maan varallisuuteen nähden oli Pa-kistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Zimbabwessa. (www.pakolaisapu.fi, www.iom.int.)

EU-maiden johtajat päättivät vuonna 1999, että EU:lla tulee olla yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopo-litiikka sekä yhteinen turvapaikkajärjestelmä. Jäsen-mailla tulisi olla yksi yhteinen, tehokas ja oikeusturvan takaava turvapaikkamenettely, yhteiset kansainvälisen suojelun myöntämisperusteet ja yksi yhtenäinen kan-sainvälinen suojelustatus (VOKS 2011). Eurooppalai-sen turvapaikkajärjestelmän keskeinen piirre on vas-tuunsiirtoasetus eli ns. Dublin-asetus, jonka mukaan hakijan tulee hakea turvapaikkaa siitä EU-valtiosta, johon hän on ensimmäisenä saapunut. Valtaosa Eu-rooppaan saapuvista pakolaisista saapuu Välimeren maihin, joiden turvapaikkajärjestelmät ovat pahoin ruuhkautuneet. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin


Tilastoliite 2010 / 3

Ulkomaalaiset Suomessa I Suurimmat ryhmät 31.12.2010

Ulkomaalaiset Suomessa 1992–2010 I Tilanne vuosittain 31.12.

Ulkomaan kansalaiset Suomessa 31.12.2010

IVY-kansalaiset 31 947

EU-kansalaiset 61 167

Muut 74 848

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

Iso-BritanniaSaksaTurkkiIrakThaimaaKiinaSomaliaRuotsiVenäjäViro

28 965 28 459

8 5696 592

5 433 5 022 5 0063 987 3 700 3 496

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

10090807060504030201009998979695949392

80 6

00

85 1

00

87 7

00

91 1

00

98 6

00

103

700

46 3

00

55 6

00

62 0

00

68 6

00

73 8

00

107

000

108

400

113

900

121

700

132

700

143

200

155

700

167

962

Lähde: Väestötietojärjestelmä

Helsingin väestö äidinkielen mukaan 1.1.1870-2010

Befolkning enligt modersmål

Population by language

Lähde: Tilastokeskus ja vuosina 1986–93 Helsingin väestötietojärjestelmä.

Källa: Statistikcentralen och åren 1986–93 Helsingfors befolkningsdatasystem.

0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

14.0

16.0

18.0

1870 1940 2010

%

Muunkieliset‐Annat






0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

14.0

16.0

18.0

1870 1940 2010

%







0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

14.0

16.0

18.0

1870 1940 2010

%







0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

14.0

16.0

18.0

187019402010

%


Helsingin muun kuin suomen- ja ruotsinkielisen väestön määrä 1870-2010. Tilastoidessa maahanmuuttoa, muunkielisyys on usein kansallisuutta kestävämpi

tilastointiperuste. (Tilastokeskus 2011)

päättikin keväällä 2011, että turvapaikanhakijoita ei tulisi enää palauttaa Kreikkaan maan huonon ihmis-oikeustilanteen takia. Tilanteen on arveltu olevan lähes yhtä huono Italiassa ja erityisesti Lampedusan saarella.

Pakolaisstatus ei ole itsestäänselvyys

Se kenelle tarkasti määritelty pakolaisstatus myönne-tään on eräänlainen veteen piirretty viiva. On vaikea arvioida, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ilmastonmuu-toksen edetessä, kun hurjimpien arvioiden mukaan ilmastopakolaisten määrä saattaa nousta jopa 50 miljoonaan (Huffington Post 22.2.2011). Tällöin Suo-meenkin saapuisi 300 000 - 400 000 uutta pakolaista. Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka vähentää maahan-muuttajien ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia saapua rikkaisiin valtioihin laillisesti. Vaadittavien vii-sumien hankkiminen esimerkiksi Somalian epämää-räisessä tilanteessa on käytännössä mahdotonta. Siksi etenkin heikoimmassa asemassa olevat maahanmuut-tajat ja turvapaikanhakijat joutuvat turvautumaan muun muassa salakuljettajien apuun (Jääskeläinen 2010, 16). Rajarikkeet ja ihmisten salakuljetus ovat siten seurausta muuttosyiden, maastamuuttajien lu-kumäärän ja laillisten muuttomahdollisuuksien väli-sestä epäsuhdasta, jota ei voida ratkaista pelkästään kiristämällä rajavartiointia (Jääskeläinen 2010, 16).

Eri maissa turvapaikan saamisen mahdollisuudet vaih-televat suuresti. Turvapaikanhakijat luonnollisesti hakeutuvat maihin, joissa olettavat itsellään olevan parhaat mahdollisuudet turvapaikan saamiseen. Suo-messa turvapaikka myönnetään vuosittain noin 15-30 prosentille hakijoista.

Tilastoliite 2010 / 3

Ulkomaalaiset Suomessa I Suurimmat ryhmät 31.12.2010

Ulkomaalaiset Suomessa 1992–2010 I Tilanne vuosittain 31.12.

Ulkomaan kansalaiset Suomessa 31.12.2010

IVY-kansalaiset 31 947

EU-kansalaiset 61 167

Muut 74 848

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

Iso-BritanniaSaksaTurkkiIrakThaimaaKiinaSomaliaRuotsiVenäjäViro

28 965 28 459

8 5696 592

5 433 5 022 5 0063 987 3 700 3 496

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

10090807060504030201009998979695949392

80 6

00

85 1

00

87 7

00

91 1

00

98 6

00

103

700

46 3

00

55 6

00

62 0

00

68 6

00

73 8

00

107

000

108

400

113

900

121

700

132

700

143

200

155

700

167

962

Lähde: Väestötietojärjestelmä

(Tilastoliite 2010, Maahanmuuttovirasto)


Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaiden kansalaiset 1990 ja 2007. (Tilastokeskus, Hämäläinen ja Sarvimäki

2008, 71.)

0.2 maahanmuutto Suomessa

Huolimatta Suomen kansainvälisestä historiasta osana Ruotsia ja Venäjää, maahanmuuton voidaan sanoa olevan Suomessa kohtuullisen uusi ilmiö. Valta-osan historiastaan Suomi on ollut maastamuuttomaa, minkä johdosta tänne on perinteisesti tultu lähinnä pa-luumuuttajana tai paluumuuttajan perheenjäsenenä.

Tilanne muuttui merkittävästi 1990-luvun alussa. Ti-lastokeskuksen mukaan vuonna 1990 Suomessa asui vakinaisesti vain 26 255 ulkomaiden kansalaista ja heistä miltei puolet oli Länsi-Euroopasta. Vuonna 2008 maassa vakinaisesti asuvia ulkomaiden kansalaisia oli jo 143 256. Heistä yli 40 prosenttia oli entiseen Neu-vostoliittoon kuuluneiden maiden kansalaisia, lähin-nä venäläisiä ja virolaisia. Länsieurooppalaisten osuus (17 prosenttia) oli aasialaisten osuutta (21 prosenttia) pienempi, mutta afrikkalaisten osuutta (10 prosenttia) suurempi. Lisäksi vuosien 1990 ja 2008 välillä Suomen kansalaisuus myönnettiin 58 110 ihmiselle.

Muutos on ollut nopeaa, mutta lähtötaso on myös ollut huomattavan matala. Verrattuna muihin maihin, Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä maahanmuutta-jien väestöosuus on kokoluokkaa viidennes; Yhdysval-loissa, Ruotsissa ja Saksassa reilu kymmenes; Norjassa kahdeksan prosenttia ja Tanskassa kuusi prosenttia. Suomessa vastaava luku on kolme prosenttia. (Sarvi-mäki 2010, 254-255.)

Muuttosyyt Suomeen

Voidaan arvioida että Suomen maahanmuuttajista noin 50 000 henkeä on saapunut maahan suomalaisten puolisoina. Hieman pienempi ryhmä ovat paluumuut-tostatuksen vuonna 1990 saaneet inkerinsuomalaiset, joita oli vuoden 2009 loppuun mennessä saapunut noin 30 000 henkeä.

Pakolaisia Suomeen on vuosina 1973–2008 muuttanut 31 769, mukaan luettuna myöhemmät perheenyhdis-tämiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Osa heistä on muuttanut pois Suomesta, joten kor-keintaan 16 prosenttia maahanmuuttajista on maassa pakolaisuuden tai suojelun tarpeen takia (Sarvimäki 2010, 257). Jäljelle jää noin 80 000 henkilöä, jotka ovat Suomessa työn, opiskelun tai jonkin muun syyn takia (Sarvimäki 2010, 257).

Maahanmuuttajat Helsingissä

Suomessa maahanmuuttajat ovat keskittyneet pää-kaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Esimer-kiksi vuonna 2007 9,0% helsinkiläisistä puhui äidin-kielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia, kun koko Suomen tasolla vastaava luku oli vain 3,3%. Hel-sinkiläisistä myös useampi on ulkomaan kansalainen, vuonna 2007 6,4% Suomen vastaavan luvun ollessa 2,5%. Lisäksi Helsinkiin muuttaa merkittävästi maa-hanmuuttajia muualta Suomesta, esimerkiksi vuonna 2006 Helsinkiin muuttaneista vieraskielisistä henki-löistä 43% muutti jostain muusta Suomen kunnasta (Karvinen & Sarvimäki 2008, 4).

Muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä asukkaita oli vuoden 2009 lopussa noin 55 000. Helsinkiläisten maahanmuuttajien joukossa on 165 maan kansalaisia ja noin 150 äidinkielen puhujia. Muunkielisen väestön on arvioitu kaksinkertaistuvan pääkaupunkiseudulla vuoteen 2030 mennessä (Karjalainen 2010, 10; Vilka-ma 2006, 11).

Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä maahanmuuttajien väestöosuus on kokoluokkaa viidennes; Suomessa vastaava luku on kolme prosenttia.


0.3 julkinen keskustelu maahanmuutosta

Keskustelua maahanmuutosta Suomessa on kiihdyt-tänyt erityisesti kevään 2011 eduskuntavaalit, joissa puolueista Perussuomalaiset, osin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvan kampanjansa siivittämänä saavuttivat massiivisen vaalivoiton. Tämä poliitti-nen keskustelu tulee väistämättä heijastumaan Ky-läsaaren vastaanottokeskuksen korvaavan ratkaisun suunnitteluratkaisuihin.

Niin sanottujen maahanmuuttokriitikkojen maahan-muuttopoliittiset tavoitteet on kiteytetty kesällä 2010 julkaistuun ”Nuivaan vaalimanifestiin”, missä tode-taan: ”Manifestin allekirjoittajat katsovat, että maahan-muutto on eräs tämän hetken ja tulevaisuuden tärkeim-mistä poliittisista kysymyksistä. Tähän asti harjoitetun huonon maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset ja ta-loudelliset seuraukset tulevat olemaan Suomelle kohtalok-kaita, ja kurssin muuttamisella on kiire.” (Vaalimanifesti.fi 2010, ladattu 19.4.2011).

Maahanmuuton yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset

Millaisia ovat tähänastisen maahanmuuttopolitiikan taloudelliset seuraukset? Vuonna 2005 asiaa selvittä-neen Työministeriön julkaiseman selvityksen mukaan siihenastisen maahanmuuton taloudelliset kokonais-kustannukset olivat yhteiskunnalle negatiiviset, mutta vaikutuksiltaan pienet. Vuonna 2010 Työministeriön edellisen selvityksen tekemiseen osallistunut talous-tieteilijä Matti Sarvimäki toteaa kuitenkin, että maa-hanmuuton vaikutusta julkisen sektorin tuloihin ja menoihin ei voida täsmällisesti arvioida ja edes vaiku-

tuksen etumerkistä ei uudemman tutkimuksen valos-sa ole olemassa luotettavaa tietoa. Uskottavin oletus on kuitenkin, että maahanmuuton nettovaikutus jul-kisen sektorin tuloihin ja menoihin on kohtuullisen pieni (Sarvimäki 2010, 267).

Maahanmuuton pienehkö taloudellinen merkitys Suomen kokonaistaloudelle voidaan todeta myös Hel-singin Sanomien julkaisemasta vuoden 2011 valtion talousarviosta. Talousarviossa maahanmuuton kus-tannuksiin on varattu 207,2 miljoonaa euroa. Tästä 100,1 miljoonaa on korvauksia kunnille, vastaanot-totoiminnan kulut 86,7 miljoonaa ja maahanmuutto-viraston kulut 18,6 miljoonaa. Tämä 207,2 miljoonaa muodostaa noin 2,5% Suomen vuoden 2011 arvioidus-ta nettolainanotosta (8240 miljoonaa) ja 0.4% koko vuoden 2011 talousarviosta (50 530 miljoonaa euroa) maahanmuuttajataustaisten henkilöiden muodostaes-sa noin 4% Suomen asukasmäärästä. (HS 6.1.2011.)

Tosin esimerkiksi kuntaliitto on vaatinut ainakin 50% korotusta kunnille maksettaviin korvauksiin (Kunta-liitto 2010, 4). Kuntaliiton mukaan varsinkin maassa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5 – 2 –ker-taisesti kantaväestöön verrattuna ja erityisesti huma-nitaarisin perustein tulleilla maahanmuuttajilla on usein pitkäaikainen tarve sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluihin. Kuntaliiton mukaan nimenomaan pako-laiset saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviyty-miseensä pitkäänkin. (Kuntaliitto 2010, 14). Toisaalta esimerkiksi joidenkin palvelujen käyttö sosiaali- ja ter-veystoimessa on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöllä (emt. 12).

Maahanmuuttajien työllistyminen

Maahanmuuttajien työllisyydestä tutkija Sarvimäki toteaa, että maahanmuuttajat pärjäävät aluksi työ-markkinoilla kantaväestöä heikommin niin Suomes-sa kuin muuallakin, mutta kohdemaassa asutun ajan myötä heidän tulonsa ja työllisyytensä paranevat no-peasti (emt. 268). Taloustieteilijöiltä ei myöskään löydy selkeää kantaa siitä, miten maahanmuutto vai-kuttaa kantaväestön työmarkkina-asemaan. Vaikutuk-set voivat olla jopa positiivisia, mutta maahanmuutol-la ei oleteta olevan ainakaan määrällisesti merkittävää vaikutusta kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen (emt. 265).

Pelon politiikasta

Maaliskuussa 2011 järjestettiin vaaliväittely filosofi Thomas Wallgrenin ja Suomen näkyvimmän maahan-muuttokriitikon Jussi Halla-ahon kesken. Väittelyssä Wallgren kiteytti maahanmuuttokeskustelun kiihkey-den siihen, miten maahanmuuttokeskustelun kautta käydään laajemmin keskustelua identiteetistämme globalisoituvassa maailmassa. Tätä identiteettien uhanalaisuutta käsittelee myös esimerkiksi sosiologi

Maahanmuuton kulut ovat 0,4 % Suomen valtion vuoden 2011 talousarviosta.


Manuel Castells tietoyhteiskunta-trilogiassaan (Heis-kala 2000, 65-66). Hyvinvointiyhteiskunnan rakentei-den heikentyessä ja tuotannollisen työn siirtyessä yhä enemmän kehittyviin maihin, huoli omasta toimeentu-losta kääntää asenteita muukalaisvastaisemmiksi. Kun yhteiskunnan luova luokka kansainvälistyy ja elää ovet auki Eurooppaan, samalla löytyy yhä useampia, jotka ovat pudonneet kansainvälistymisen kelkasta. Tämän pelon maahanmuuttokriitikot ovat kanavoineet poliit-tiseksi voimaksi. Mutta luodaanko pelon avulla todella parasta mahdollista yhteiskuntaa?

”Mitä pahaa on pelon lisääntymisessä, jos se pelko on aiheellinen? Minäkin lisään lasteni pelkoa opet-tamalla heidät väistämään käärmettä, jos sellainen luikertaa metsässä vastaan” (Halla–aho 2008).

Maahanmuutto vastakkainasettelun peilinä

Keskustelu maahanmuutosta heijastaa taloudellisen eriarvoisuuden kasvua sekä myös useita nykymaail-man vastakkainasetteluja: me ja muut, kantaväestö ja maahanmuuttajat, islamilainen ja läntinen maailma.

Pakistanin entinen pääministeri Benazir Bhutto kertoo kirjassaan, miten islamin ja lännen julkinen vastak-kainasettelu pohjautuu jopa osin sitä tutkineiden tut-kijoiden väitteisiin. Bhutton mukaan Samuel Hun-tingtonin vuonna 1993 julkaistusta, suurta huomioita herättäneestä artikkelista “The Clash of Civilisations” on erityisesti 2000-luvun alun terrori-iskujen jälkeen muodostunut osin itseään toteuttava pelon profetia (Bhutto 2008, s.304). Tämän ristiriidan hedelmällisyys medialle on nähtävissä myös suomalaisessa uutisoin-nissa (Jääskeläinen 2010, 88; Tiilikainen 2010).

Monikulttuurisuudesta monokulttuuriin?

Nuivassa vaalimanifestissa vaaditaan irtisanoutumista monikultturismista. Vaikka monikulttuurisuus viekin resursseja, siitä nähdään yleisesti olevan myös konk-reettisia hyötyjä. Esimerkiksi Kuntaliitto toteaa oh-jelmassaan: ”Monikulttuurinen ja monimuotoinen kas-vuympäristö on etu kaikille nuorille, joiden tulevaisuutta muovaavat globaalimaailman tarpeet. Kulttuurien tunte-mus ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevan tärkeitä tule-villa työmarkkinoilla. … Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kan-sainvälisesti että Suomessa” (Kuntaliitto 2010, 19).

Kotoutumisesta

Nuivan vaalimanifestin mukaan Suomen tulisi luopua nykyisestä vastikkeettomiin tulonsiirtoihin perustuvasta ja passivoivasta kotouttamispolitiikastaan. Esimerkkinä on esitetty esimerkiksi Tanska (HS 21.4.2011), joka on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa huomattavas-ti viime vuosina. Keväällä 2011 julkaistun Migration Policy Index III:n (Mipex III) mukaan Suomen kotout-tamispolitiikka todetaan kuitenkin Euroopan kolman-neksi toimivimmaksi, kun Tanskan sijoitus on vasta 14. (Huddleston et al 2011, 10-11). Tosin maahanmuutta-jien mahdollisuuksia päästä yhteiskunnan tasavertai-siksi jäseniksi mittaava Mipex-tutkimus mittaa vain lainsäädäntöä, ei todellisia käytäntöjä.

Siirtolaisuus aivovuotona

Halla-aho on esittänyt, että siirtolaisuus näyttäytyy negatiivisena lähtömaille, kun yhteiskunnan aktiiviset yksilöt eivät jää kehittämään omaa yhteiskuntaansa

(Halla-aho 2009, 17). Maailmanlaajuistesti siirtolais-ten kotimaihinsa lähettämän rahavirrat saattavat olla kuitenkin hyvin tärkeitä lähtömaan taloudelle. Siirto-laisten vuosittain kotimaihinsa lähettämät rahavirrat ovat jopa kolminkertaiset viralliseen kehitysapuun verrattuna ja niillä on merkittävä vaikutus köyhyyden lievittämisessä (Moyo 2009, 135; www.iom.int).

Huono ja hyvä maahanmuutto

Nuivan vaalimanifestin lopussa todetaan, että politii-kan on oltava tiukkaa sellaisen maahanmuuton osalta, jonka vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat kielteiset. Ja myöhemmin: ”tavalliset maahanmuuttajat arvostavat samoja asioita kuin tavalliset suomalaisetkin: kohtuullisia veroja, hyvää koulutusjärjestelmää, yhteis-kuntarauhaa, turvallisuutta. Huono maahanmuutto na-kertaa pohjaa näiltä vetovoimatekijöiltä. Mitä avokäti-semmin Suomi kohtelee sosiaalisia maahanmuuttajia, sitä vähemmän Suomi pystyy kilpailemaan hyvistä ja osaavis-ta maahanmuuttajista.”

Ylläesitetylle löytyy vastakkaista tutkimustietoa. Esi-merkiksi Richard Floridan mukaan negatiivinen asen-noituminen maahanmuuttoon yleensä voi karkottaa myös toivottuja työperäisiä maahanmuuttajia (Florida 2006, 169-170, 279). Samoin Kuntaliiton ohjelmassa todetaan: väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vai-kuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hy-väksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomal-la mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä. (Kuntaliit-to 2010, 19). Myös tutkija Kathleen Valtonen (1999, 2) on havainnut: työnantajapuolen ja ulkomaalaissyntyi-sen työnhakijan välillä vallitsee selvä luottamuspula, joka käytännössä ilmenee syrjintänä.


Samoja ongelmia on havaittavissa edelleen vuonna 2011, jolloin Helsingin Sanomissa haastateltu ame-rikkalainen Ryan Savage toteaa: ”Olen kuullut monesta suusta, että kyse [työnsaannin vaikeudessa] voi pohjimmil-taan olla luottamuksesta. Suomalaiset luottavat suoma-laisiin. Tämä on väestöltään niin yksipuolinen maa, että muualta tulleet eivät saa samaa luottamusta.” Pelkoon perustuva politiikka ja humanitäärisen maahanmuu-ton negatiivinen korostaminen eivät varmastikaan edistä maahanmuuttajien työllistymistä. Jos Savage ja hänen suomalainen puolisonsa muuttavat ulkomaille, Suomi menettää yhden sijaan kaksi korkeasti koulutet-tua työntekijää (HS 23.4.2011).

Hormoni ksenofobian taustalla

Vierauden pelko on ihmisille luonnollinen fyysinen ilmiö, joka voidaan osin johtaa oksytosiini-hormoo-niin aiheuttamaksi (International Herald Tribune 8.1.2011). Haluammeko vielä 2000-luvulla perustaa toimintamme primitiivisiin vaistoihin tietoisen har-kinnan sijaan? Esimerkiksi Halla-ahon ja Vihavaisen teksteissä esiintyy pelkoa lietsova epäilys uppoavasta lännestä ja barbarian voittokulusta Euroopassa (Viha-vainen 2009, Halla-aho 2009, s.16). Onko tämän bar-barian siemen kuitenkin ensisijaisesti maahanmuutto-kritiikissä itsessään, jossa ihmisarvo ei enää olekaan absoluuttinen, vaan ihmisen arvo määräytyy hänen taloudellisen tuottavuutensa mukaan?

”Ei ole mitään syytä olla uskomatta, että ”tasa-arvo”, ”su-vaitsevaisuus” ynnä muu meille juuri nyt tärkeä päätyy menneen maailman älyttömyyksien pitkään listaan maata kiertävän auringon, paavin erehtymättömyyden, naisen sieluttomuuden ja itsetyydytyksen aiheuttaman likinäköi-syyden seuraksi” (HS 21.4.2011, Halla-aho 13.4.2005).

0.4 arkkitehtuurin yhteiskunnallisuudesta

Simply put, architecture is not neutral, but social and poli-tical (Kesan & Shah 2007).

Arkkitehti Manuel Herz kuvaa kuinka pakolaisleirit ovat luultavasti suorimpia käännöksiä politiikasta ti-laksi. Leirien tilapäisessä tilanteessa millä tahansa po-liittisella päätöksellä on välitön vaikutus leirin tilalli-seen ulottuvuuteen: the camp is an instance of politics directly translated into space (Herz 2009, 288-289).

Tilanne on osittain sama vastaanottokeskuksen koh-dalla. Aalto-yliopiston tutkija Humphrey Kalanje (2010) toteaa artikkelissaan, miten Punavuoren vas-taanottokeskusta perustettaessa vuonna 2009 ilmitul-lut voimakas vastustus heijastuu keskusten arkkiteh-tuuriin. Vaikka vastaanottopolitiikkamme on suoraa seurausta kansainvälisistä sopimuksista, toisin kuin muille julkisille rakennuksille, esimerkiksi kouluille tai päiväkodeille, keskuksille ei varata tilaa asemakaavois-sa tai arkkitehtilehtien sivuilla.

Keskuksien hyväksymiseen ylipäänsä liittyy Kalanjen mukaan lupaukseen tilapäisyydestä, mikä heijastuu keskusten sijaintiin väliaikaisissa paikoissa, vanki-loista hotelleihin. Ilmiön pysyvyyttä ei olla halukkaita tunnustamaan, vaan päinvastoin keskuksia pyritään tekemään näkymättömiksi. Tämä näkyy esimerkik-si Kyläsaaren vastaanottokeskuksen sijoittamisessa Kyläsaareen, Kalasataman perukoille vuonna 1994. Arkkitehtuurissa tilapäisyyden hyväksyminen sisältää usein myös tason laskemisen (Leong 2009, 35).

Panopticon

Kalanje vertaa vastaanottokeskusta filosofi Michel Foucault’n panoptiseen instrumenttiin. Arkkitehti Jeremy Benthamin suunnittelemassa vankilan ihanne-mallissa Panopticonissa vangitut ovat aina näkyvissä näkemättä koskaan itse valvojaansa, mikä johtaa van-kien itsevalvontaan (Kalanje 2010, Foucault 1975, 273-279). Vastaanottokeskuksessa valta-asetelma syntyy esimerkiksi yksityisyyden poistamisella, sillä henkilö-kunnalla on jatkuva mahdollisuus päästä asukkaiden huoneisiin (Kalanje 2010). Tosin omien kokemuksie-ni mukaan Helsingin vastaanottokeskusten henkilö-kunta ei vieraile asukkaiden huoneissa ilman erityisen painavaa syytä. Toisaalta haastattelemani Kyläsaaren ja Metsälän vastaanottokeskukset suunnitellut arkki-tehti mainitsi vastaanottokeskuksen ihannemalliksi ympyrän mallisen rakennuksen, jossa huoneet olisivat ulkokehällä ja yhteis- ja henkilökunnan tilat keskellä. Tosin arkkitehti oli viimeksi osallistunut nimenomaan Metsälän säilöönottoyksikön suunnitteluun, mikä toi-minnaltaan vastaa vankilaa.

Suomalaisen yhteiskunnan asukkaista turvapaikan-hakijat ovat todennäköisesti kaikista heikoimmassa asemassa, vailla oikeuksia vaikuttaa heihin kohdistet-taviin päätöksiin. Heille suunniteltaessa on siis erityi-sen tärkeää olla tietoinen fyysisen suunnittelun psyyk-kisistä ja poliittisesta vaikutuksesta.

Kirjailija Alain de Botton toteaa runollisesti teokses-saan Architecture of Happiness: ”A beautiful building could reinforce our resolve to be good”. Arkkitehtuuri


Asuinhuoneet

Yhteistilat

Oleskelupiha

Vastaanottokeskuksen ideaalimalli? Kyläsaaren (pohjapiirros yllä) ja Metsälän

vastaanottokeskukset sekä Metsälän säilöönottoyksikön suunnitellut arkkitehti mainitsi vastaanottokeskuksen ideaalimalliksi ympyrätalon

(alla), jossa asuinhuoneet kiertävät yhteistiloja ja suojattua oleskelupihaa.

Keskellä filosofi Jeremy Benthamin vankilan ideaalimalli Panopticon vuodelta 1785.

voi tärkeällä tavalla vaikuttaa sellaisten ympäristöjen luomiseen, jotka auttavat säilyttämään ihmisarvon ja luomaan yhteenkuuluvaisuuden tunteen sosiaalisissa kontakteissa (De Botton 2006).

Vastaanottokeskus heterotopiana

Vastaanottokeskuksen kohdalla on oleellista tarkas-tella vielä toista filosofi Michael Foucault’n käsitettä. Samoin kuin pakolaisleirit, vastaanottokeskukset ovat eräänlaisia olemattomia paikkoja, Foucault’n heteroto-pioita, jotka samanaikaisesti ovat suhteessa kaikkien muiden paikkojen kanssa, mutta joilla ei itsellään ole selkeästi määriteltyä suhdetta aikaan ja tilaan jossa ne sijaitsevat (Herz 2008, Kalanje 2010, Leong 2009 s.37).

Kalanje erottelee artikkelissaan Foucault’n heteroto-pian kuusi käsitettä ja miten ne suhtautuvat vastaan-ottokeskukseen heterotopiana. Läntisessä maailmas-sa heterotopiat ovat usein paikkoja poikkeavuudelle, kuten mielisairaalat ja vankilat. Turvapaikanhakijat poikkeavat yhteiskunnallisesta normista, sillä heidän oikeutuksensa olla yhteiskunnassa on epäilyksen alla. Toiseksi vastaanottokeskus voidaan nähdä heteroto-piana, sillä se sijaitsee toimivan kaupungin ulkopuo-lella. Vaikka keskus sijaitsisi keskellä kaupunkia, sillä on hyvin vähän vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Kolmanneksi vastaanottokeskuksen reaalitilassa yh-distyy useita samanaikaisia tiloja maailman eri kol-kista saapuvien turvapaikanhakijoiden kautta. Keskus myös toimii erillään ympäröivästä ajasta: turvapaikan-hakijat vain odottavat laillistamista, he ovat olemassa yhteiskunnassamme vain tässä välitilassa eri laillisten tilojen välissä.

Viidenneksi heterotopiat, kuten myös vastaanottokes-kukset, eivät ole yhtäläisen avoimia kaikille. Turvapai-kanhakijan täytyy rekisteröityä keskukseen tullakseen tunnistetuksi ja vierailijan täytyy noudattaa tiettyjä sääntöjä voidakseen vierailla keskuksessa. Kuudennen heterotopian periaatteen, sen suhteen illusatorisiin ja kompensatorisiin tiloihin, Kalanje näkee kuitenkin vastaanottokeskusta selkeämmin toteutuvan maahan-muuttajalasten lisääntyvän määrän kanssa kamppaile-vissa kouluissa, joissa ylläpidetään ideaalikuvaamme homogeenisestä yhteiskunnasta (Kalanje 2010).

Vastaanottokeskus osana kaupunkia

Omassa suunnitelmassani pyrin purkamaan tätä toi-seutta ja normalisoimaan vastaanottokeskuksen osana kaupunkirakennetta. Pyrin luomaan vastaanottokes-kuksesta kaupunkiin kuuluvan paikan, jolla on nor-maali, vuorovaikutteinen suhde ympäristöönsä.

“Good design can improve the quality of life whether it is physical or emotional” (Leong 2009, 35).

MAJOITUSTILA

ASIAKASTILA

KEITTIO

TOIMISTO

SOSIAALITILA

NEUVOTTELU

WC,PESU,PYYKKI

VARASTO, TEKN.

TILA

TILA

TILA

3.KRS

105,7 m2

28,4 m2

0 m2

0 m2

0 m2

141,4 m2

124,0 m2

598,0 m2

AH27.247 m2 AH

25.296 m2

AH30.519 m2

AH12.286 m2

AH25.077 m2

AH18.488 m2

AH25.012 m2

AH12.296 m2

AH12.628 m2

AH12.185 m2

AH18.555 m2

AH12.549 m2

AH34.015 m2

AH12.873 m2

AH17.618 m2

AH32.084 m2

AH24.000 m2

AH33.132 m2

AH31.631 m2

AH21.040 m2

AH15.845 m2

AH15.436 m2

AH15.399 m2

AH15.437 m2

AH10.137 m2

AH15.311 m2

AH20.064 m2

AH10.330 m2

AH32.660 m2

AH19.872 m2

AH15.358 m2

AH10.055 m2

AH20.613 m2

ASIAKASTILAT18.145 m2



WC JA PESU18.323 m2

WC JA PESU5.584 m2

WC JA PESU9.107 m2

WC JA PESU4.713 m2

WC JA PESU11.242 m2

WC JA PESU3.597 m2

WC JA PESU2.368 m2

WC JA PESU11.201 m2

PYYKKI7.096 m2

PYYKKI9.539 m2

KEITTIÖ14.509 m2

KEITTIÖ10.180 m2

TEKN.12.185 m2

TEKN.10.121 m2

TEKN.11.290 m2

TEKN.19.183 m2

TEKN.6.327 m2

TEKN.3.764 m2

TEKN.6.465 m2

TEKN.10.832 m2



WC JA PESU3.241 m2

TEKN.1.025 m2

TEKN.1.481 m2

TEKN.0.882 m2

WC JA PESU18.280 m2

TEKN.0.654 m2

KYLÄSAARI VASTAANOTTOKESKUS 3.KRSTILAKAAVIO, EI MITTAKAAVASSA4.6.2010 VIRKKALA

Yhteistilat

Asuinhuoneet



”Työskentelin aikoinaan punaisen ristin

pakolaisleirin vetäjänä Kongossa. Siellä yritimme sijoittaa samoilta alueilta

ja samankielisiä ihmisiä toistensa läheisyyteen,

jotta ihmisillä olisi tukea toisistaan. Kulttuuriset erot

asukkaiden keskuudessa täällä keskuksessa ovat

todella suuret! Jotkut eivät osaa edes lukea tai

kirjoittaa.”


i | Vastaanottokeskuksen tilaohjelma1.1 turvapaikan hakeminen suomesta 22 1.2 vastaanottokeskusten suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä 24 1.3 vastaanottokeskusten tyypit 25 1.4 vastaanottokeskusten palvelut 26 1.5 vastaanottotoiminnan historia helsingissä 27 1.6 helsingin nykyiset vastaanottokeskukset 29 1.7 vastaanottokeskuksen ideaalimalli 38 1.8 vastaanottokeskuksen tilaohjelma 40

”Keskuksessa tulisi olla jokin rauhallinen tila

opiskeluun. Yritän opiskella suomea, mutta opin

parhaiten kun saisin lukea ja lausua ääneen. Yritin

tehdä tätä huoneessamme, mutta se häiritsi muita.

Lukisin mielelläni mutta täältä on vaikea löytää

portugalinkielisiä kirjoja.”

Mies 18 vuotta, Kyläsaari


Suomi on allekirjoittanut Geneven pakolaissopimuk-sen vuonna 1968 ja muiden sopijavaltioiden tavoin sillä on velvollisuus suojella pakolaisia ja alueeltaan turvaa hakevia ihmisiä. Geneven pakolaissopimukses-sa määritellään myös se, kuinka pakolaisia on kohdel-tava. Pakolaisille kuuluvat perusihmisoikeudet, kuten oikeus perhe-elämään, vapaus liikkua ja valita uskon-tonsa. Heille on suotava vähintään samat oikeudet kuin muille maassa laillisesti oleskeleville ulkomaalai-sille (www.ihmisoikeudet.net 2011).

Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat majoitetaan turvapaikan hakemisen ajaksi vastaanottokeskuksiin, jotka järjestävät turvapaikanhakijoille heille kuuluvat palvelut.

Maahanmuuttoviraston jaottelun mukaan Suomi on jaettu neljään maahantuloalueeseen. Maahantulo-alueiden vastaanottokeskukset ovat niin kutsuttuja kauttakulkukeskuksia, joista siirrytään myöhemmin odottamaan turvapaikkaa odotusajan vastaanotto-keskuksiin. Kauttakulkukeskuksessa asumisen aikana selvitetään hakijoiden henkilöllisyys sekä maahan-tuloreitti ja hakija käy turvapaikkapuhuttelussa Maahanmuuttovirastossa.

Valtaosa Suomen turvapaikanhakijoista saapuu maahan Helsingin lentokentän ja satamien kautta, mikä tekee Helsingistä Suomen tärkeimmän maahan-tuloalueen. Muita kauttakulkualueita ovat Varsinais-Suomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Pohjanmaa.(VOKS 2011.)

Maaliskuussa 2011 Suomessa toimi 24 vastaanottokeskusta ja 23

ryhmäkotia/tukiasumisyksikköä, joihin sijoitetaan ilman

huoltajaa saapuvat alaikäiset. Vastaanottokeskusten ylläpitäjinä toimivat valtio, kunnat ja Suomen

Punainen Risti (VOKS 2011).

Helsinki 233 HKI Kallio 200

HKI Punavuori 200 Hämeenlinna 100 (SPR)

Metsälä 46 + 40 Joutseno 450

Kemi 150 (SPR) Kajaani 100

Oravainen 150 Oulu 260

Oulu (Pudasjärvi) 130 Kontiolahti 100

Kontioniemi 100 (SPR) Kotka 150

Kristiinankaupunki 150 (SPR) Pietarsaari 150

Punkalaidun 70 (SPR) Rovaniemi 100 (SPR)

Ruovesi 150 (SPR) Ruukki 150 (SPR)

Turku 150 (SPR) Paimio 100 (SPR) Siuntio 20 (SPR)

Vaasa 150

1. 1 turvapaikan hakeminen Suomesta


Ulkomaalainen saapuu Suo-meen ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa.

Turvapaikkahakemus jätetään joko maahan saavuttaessa rajal-la tai mahdollisimman pian sen jälkeen poliisilaitoksella.

Turvapaikkaa ei voi hakea otta-malla yhteyttä ulkomailta.

Hakemuksen vastaanottava viranomainen (rajavartiolaitos tai poliisi) selvittää hakijan henki löllisyyden, maahantulon ja matkareitin.

Tunnistamista varten hakijalta otetaan sormenjäljet ja hänet valokuvataan.

Hakija majoitetaan käsittely-ajak si vastaanottokeskukseen, ellei hän hanki omaa asuntoa.

Maahanmuuttoviraston (Migri) Dublin-tulosalue tutkii, onko hakija hakenut turvapaikkaa toisesta Dublin II sopimusta soveltavasta valtiosta (EU-maat, Norja, Islanti ja Sveitsi), onko hänen perheenjäsenensä pako-laisena ko. maissa, onko hänellä ko. maiden myöntämää viisu-mia tai oleskelulupaa tai onko hän tullut Suomeen laittomasti jonkin ko. maan kautta.

Kielteinen päätös:

Migri ei myönnä hakijalle tur-vapaikkaa eikä oleskelulupaa ja tekee päätöksen hakijan käännyttämisestä.

Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle.

Käännyttämisen täytäntöön-panosta vastaa poliisi.

Myönteinen päätös:

Migri myöntää hakijalle joko turvapaikan tai oleskelulu-van toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella tai jollakin muulla oleskelulupaperusteella.

Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle.

Turvapaikan saanut saa pako-laisen matkustusasiakirjan ja siihen lupatarran.

Oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteel-la saavalla on oikeus saada muukalaispassi, johon lupa merkitään.

Jos Dublin-sopimuksen ehdot eivät täyty, hakemus tutkitaan Migrissä.

Puhuttelussa selvitetään hakijan perusteet kansainvälisen suoje-lun tarpeelle. Samalla tutkitaan, voiko hakija saada oleskelu-luvan myös muulla, esimerkiksi perhesiteen, työn tai yksilölli sen inhimillisen syyn perusteella.

Hakija saa jäädä Suomeen.

Jos hänelle myönnettiin turva-paikka tai oleskelulupa toissi-jaisen suojelun tai humanitaa-risen suojelun perusteella, hän on oikeutettu kuntapaikkaan.

Kun selviää, mikä kunta ottaa hänet vastaan, hän voi muut-taa vastaanottokeskuksesta uuden kotikuntansa tarjoa-maan vuokra-asuntoon.

Hakija voi hakea päätökseen muutosta Helsingin hallinto-oikeudesta.

Edelleen muu tosta voi hakea korkeimmasta hallinto-oikeu-desta (KHO), jos KHO myön-tää valitusluvan.

Myös myönteisestä päätök-sestä voi valittaa – esimerkiksi oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella saanut voi valittaa turvapaikan epää-misestä.Jos jokin mainituista Dublin-

sopimuksen ehdoista täyttyy, toinen valtio on vastuussa hake-muksen käsittelystä.

Tuolloin Migri voi tehdä pää-töksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon.

TURVAPAIKAN HAKEMINENKaaviokuva


Kauanko keskuksessa asutaan?

Kaikki Helsingin vastaanottokeskuksen ovat nk. kaut-takulkukeskuksia, joihin hakijat majoittuvat poliisin ja maahanmuuttoviraston haastattelujen ajaksi. Haas-tattelujen jälkeen hakijat pyritään siirtämään hake-muksen käsittelyn ja päätöksen odottaminen ajaksi nk. odotusajan keskuksiin.

Poliisin prosessi huomioiden turvapaikanhakijan nor-maali prosessi kestää kokonaisuudessaan n. 10 - 12 kk hakemuksesta päätöksentekoon. (Sisäasiainministeriö 2010). Ennätyksellisten suurien hakijamäärävuosien 2008 ja 2009 myötä Maahanmuuttoviraston puhut-telujonot ovat olleet pitkät ja odotusajat venyneet. Niinpä esimerkiksi loppuvuodesta 2010 turvapaikan-hakija pääsi Helsingissä Maahanmuuttoviraston pu-hutteluun keskimäärin puoli vuotta hakemuksensa jättämisen jälkeen (VOKS 2011). Pisimpään Helsingin vastaanottokeskuksissa asuneet asiakkaat ovat asuneet keskuksissa vuosia, Kyläsaaressa jopa viisi vuotta.

Turvapaikan tai oleskeluluvan saatuaan pakolainen py-ritään sijoittamaan kuntaan mahdollisimman nopeasti, tavoitteena on sijoittaminen kahden kuukauden kulu-essa. Pakolaisten ja kiintiöpakolaisten vastaanottami-nen on kunnille vapaaehtoista. Viime vuosina näiden ns. kuntapaikkojen löytäminen on Suomesta ollut vai-keaa. Kuntaliiton mukaan suurimmat ongelmat pako-laisten vastaanotossa liittyvät resurssien puutteeseen sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa, asuntojen saami-seen, tulkkausongelmiin ja aikuisten kielikurssien vä-hyyteen (Kuntaliitto 2010, 16).

Turvapaikanhakijoiden määrä

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee suuresti vuo-sittain ja hakijoiden määrän ennustaminen seuraavil-le vuosille on hyvin vaikeaa. Suomeen on 2000-luvulla tullut hakijoita 1500-6000 henkilöä vuodessa. Vuonna 2010 Suomesta haki turvapaikkaan yhteensä 4 018 henkilöä.

Turvapaikanhakijoiden määrän suureen kasvuun vuonna 2009 vaikuttavia tekijöitä uskotaan olleen muita kohdemaita myönteisemmäksi koettu hake-musten ratkaisukäytäntö; erityisesti Pohjoismaiden lainsäädäntö ja päätöksentekokäytäntö, hyviksi miel-letyt vastaanotto-olosuhteet (toimeentulotuki, ilmai-nen majoitus hakemuksen käsittelyn ajaksi, terveys-palvelut, ilmainen paluulento kotimaahan tai toiseen jäsenvaltioon, jos hakija saa käännyttämispäätöksen, työnteko-oikeus 3 kk hakemuksen jättämisen jälkeen), Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestönosan osuuden kasvu (siteet Suomeen) sekä ylipäätään pääsy Suomeen (matkareitti) (VOKS 2011).

Kansallisuudet

Vuonna 2010 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat edustivat 87 eri kansalaisuutta. Eniten oli Irakin (575) ja Somalian (571) kansalaisia, Bulgarian kansalaisia (485) ja Venäjän federaation kansalaisia (436). Vuonna 2010 kymmenen suurinta hakijaryhmää muodostivat yhteensä 75 % (3 006 hakijaa) kaikista hakijoista.

Asukkaiden sukupuoli ja ikä

Kaikista vuonna 2010 kansainvälistä suojelua hake-neista oli miehiä 2 777 ja naisia 1 204. Naisten osuus kaikista hakijoista oli 30 %, mikä on suurempi kuin aikaisempina vuosina. Miesten osuus oli merkittävä seuraavissa kansalaisuuksissa: Turkki (85 %), Irak (85 %), Iran (81 %), Afganistan (78 %) ja Somalia (61 %). Euroopan sisältä tulevien hakijoiden kohdalla miesten ja naisten osuudet ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Naiset muodostivat enemmistön ainoastaan Angolan (51 %) ja Kenian (57 %) kansalaisten osalta.

Vuonna 2010 Suomeen tuli 329 alaikäistä kansainvä-listä suojelua hakevaa yksin ilman huoltajaa. Alaikäis-ten vastaanotosta pääkaupunkiseudulla vastaa Espoon kaupunki.

Turvapaikanhakijoiden lisäksi vastaanottokeskuksissa saattaa asua jo pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä, ns. kiintiöpakolaisia. Suomen vuotuinen pakolaiskiin-tiö on 750 henkilöä. Vuoden 2010 kiintiö oli kohden-nettu seuraavien maiden asukkaisiin: Irakilaiset pako-laiset 200, Myanmarilaiset pakolaiset 150, Kongolaiset pakolaiset 150, Afganistanilaiset pakolaiset 150, Hätä-tapaukset ja kansainvälisten rikostuomioistuinten to-distajat 100. (VOKS 2011.)

1. 2 vastaanottokeskusten suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä


1.3 vastaanottokeskusten tyypit

Laitostyyppisessä vastaanottokeskuksessa turva-paikanhakijat asuvat jaetuissa asuinhuoneissa samas-sa kiinteistössä. Helsingin neljä vastaanottokeskusta, kuten yleensäkin kauttakulkuvaiheen keskukset, ovat laitostyyppisiä. Kyläsaaressa ja Metsälässä asukkaat valmistavat itse ruokansa ja niissä on jaetut saniteetti-tilat. Vanhoihin hotelleihin perustetuissa Punavuores-sa ja Kaarlenkadulla ei ollut mahdollisuutta rakentaa keittiöitä ja keskuksissa toimii ruokapalvelu.

Asuntopohjaisessa vastaanottokeskuksessa turva-paikanhakijat on majoitettu tavallisiin asuinhuoneis-toihin. Tällainen keskus toimii esimerkiksi Kemissä, jossa oli tarjolla paljon edullisia asuntoja. Vastaanoton muut palvelut ovat keskitetyssä palvelupisteessä.

Yksin saapuneet alaikäiset hakijat sijoitetaan erityises-ti lapsille tarkoitettuihin vastaanottokeskuksiin: ryh-mäkoteihin ja tukiasumisyksikköihin.

Turvapaikanhakijalla ei ole velvollisuutta majoittua vastaanottokeskukseen, vaan hän voi järjestää ma-joituksensa itse ja asua yksityismajoituksessa esim. maassa asuvien sukulaisten tai tuttavien luona. Yk-sityismajoituksessa asuva hakija saa palvelunsa siitä vastaanottokeskuksesta, jonka asukasrekisteriin hänet on merkitty. Yksityismajoitukseen ei saa eril-listä tukea, joten hakijan on vastattava itse omista asuinkuluistaan.

Metsälässä sijaitsee Suomen ainoa säilöönottoyksik-kö, johon on majoitettu säilöön otetut ulkomaalaiset. Ulkomaalainen voidaan määrätä otettavaksi säilöön ulkomaalaislain perusteella, jos on perusteltua olettaa, että hän piileskelemällä tai muulla tavoin estää tai vai-keuttaa itseään koskevaa päätöksentekoa tai maasta poistamista. Säilöönotto voidaan tehdä myös, jos se on tarpeen epäselvän henkilöllisyyden selvittämiseksi tai on perusteltua aihetta olettaa hänen syyllistyvän ri-kokseen Suomessa. (VOKS 2011.)

6 / Tilastoliite 2010

❖ TURVAPAIKKA-ASIAT ❖

Turvapaikanhakijat 2010 I Kaikki, Top 10

Kansalaisuus Mies Nainen Ei tiedossa1) YhteensäIrak 489 81 5 575Somalia 347 218 6 571Bulgaria 248 236 1 485Venäjä 256 174 6 436Afganistan 206 54 5 265Serbia 93 77 3 173Kosovo 86 60 2 148Iran 115 27 0 142Turkki 100 17 117Romania 51 43 94Top 10 3 006Kaikki yhteensä2) 2 777 1 204 37 4 0181) Sukupuolta ei merkitty rekisteriin 2) Yhteensä 88 eri kansalaisuutta

Turvapaikanhakijat 2010 I Yksin tulleet alaikäiset, Top 5

Kansalaisuus Mies Nainen Ei tiedossa1) YhteensäSomalia 60 54 3 117Irak 60 4 0 64Afganistan 39 4 43Ghana 18 1 19Venäjä 6 5 11Top 5 254Kaikki yhteensä 2) 237 88 4 3291) Sukupuolta ei merkitty rekisteriin 2) Yhteensä 31 eri kansalaisuutta

Turvapaikanhakijat 1990–2010

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

100908070605040302010099989796959493929190

6 / Tilastoliite 2010

❖ TURVAPAIKKA-ASIAT ❖

Turvapaikanhakijat 2010 I Kaikki, Top 10

Kansalaisuus Mies Nainen Ei tiedossa1) YhteensäIrak 489 81 5 575Somalia 347 218 6 571Bulgaria 248 236 1 485Venäjä 256 174 6 436Afganistan 206 54 5 265Serbia 93 77 3 173Kosovo 86 60 2 148Iran 115 27 0 142Turkki 100 17 117Romania 51 43 94Top 10 3 006Kaikki yhteensä2) 2 777 1 204 37 4 0181) Sukupuolta ei merkitty rekisteriin 2) Yhteensä 88 eri kansalaisuutta

Turvapaikanhakijat 2010 I Yksin tulleet alaikäiset, Top 5

Kansalaisuus Mies Nainen Ei tiedossa1) YhteensäSomalia 60 54 3 117Irak 60 4 0 64Afganistan 39 4 43Ghana 18 1 19Venäjä 6 5 11Top 5 254Kaikki yhteensä 2) 237 88 4 3291) Sukupuolta ei merkitty rekisteriin 2) Yhteensä 31 eri kansalaisuutta

Turvapaikanhakijat 1990–2010

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

100908070605040302010099989796959493929190

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee suuresti vuosittain ja on vaikeasti ennustettavissa. (Maahanmuuttovirasto, Tilastoliite 2010)

”Tämä ei kuitenkaan ole vain väliaikaista majoitusta. Tullessani

en tiennyt lainkaan kuinka kauan tulen asumaan täällä. Kun

kuvittelee asumisen olevan vain väliaikaista, on vaikea asennoitua

asuinolojen parantamiseen.

Jos olisin alussa tiennyt, että tulen olemaan täällä näinkin pitkään, olisin yrittänyt tehdä

asumistilanteelleni jotakin. On mahdoton asennoitua täällä

olemiseen, kun ei tiedä ollenkaan kuinka pitkäksi aikaa on jäämässä.

Psykologisesti tämä on todella rankkaa.”

Mies 28 vuotta Kyläsaari


1.4 vastaanottokeskusten palvelut

Suomen vastaanottolain mukaan vastaanottokeskuk-sissa tulee tarjota seuraavat palvelut: majoitus, vas-taanotto- ja käyttöraha, sosiaali- ja terveydenhuol-topalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Vastaanottokeskukset myös välittävät turvapaikanhakijoille oikeusapua, jota tuottavat yksi-tyiset yritykset ja yhdistykset, kuten esimerkiksi Pako-laisneuvonta ry.

Vastaanottoraha

Varattomat ja/tai vailla tuloja olevat turvapaikanhaki-jat voivat saada hakemuksesta vastanottorahaa. Tuen määrä riippuu esimerkiksi perheen koosta. Vastaanot-torahan perusosa kuukautta kohti on

yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 291,16 yeuroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanotto-keskuksessa 85,34 euroa

muilla yli 18-vuotiailla 245,98 euroa, ateria- ypalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 70,28 euroa

perheensä kanssa asuvalla lapsella 185,74 yeuroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanotto-keskuksessa 55,22 euroa

Vastaanottorahan perusosan lisäksi turvapaikanhaki-jalle voidaan myöntää täydentävää vastaanottorahaa yksilöllisiin erityistarpeisiin, kuten lastenvaunuja tai lasten harrastusmenoja tai turvapaikkapuhutteluun osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja varten. Lisäk-si vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, kuten reseptilääkkeet ja silmälasit, voidaan maksaa vastaan-

ottorahana. Säilöönotetuille ei makseta vastaanottora-haa, mutta he voivat saada käyttövaraa 2€/pv, mikäli heillä ei ole omia varoja.

Sosiaalipalvelut

Keskuksen sosiaalityöntekijöiden kautta tarjottavia sosiaalipalveluita ovat esimerkiksi neuvonta työllisty-mismahdollisuuksista, aktiviteeteista, lasten koulun ja päivähoidon järjestämisestä, info suomalaisista vi-ranomaiskäytännöistä, kriisityön palvelu ja henkinen ensiapu.

Terveydenhuolto

Kansainvälistä suojelua hakevat ja säilöön otetut ovat oikeutettuja välttämättömään ja kiireelliseen tervey-den- ja sairaanhoitoon. Helsingissä palvelut ostetaan yksityiseltä taholta mutta tulevaisuudessa voi olla mahdollista että terveyspalvelut järjestettäisiin kau-pungin muun terveydenhuollon yhteydessä, erityisesti Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuk-sen yhdistyessä. Tilallisesti tällöin vastaanottokeskuk-sissa ei olisi enää tarvetta vakituisille terveydenhoita-jan huoneille.

Yleinen ohjaus ja informointi

Yksiköiden vastaanotot ovat auki 24h/vrk, sillä turva-paikanhakijoita saattaa saapua mihin vuoronkauden-aikaan tahansa. Vastaanottokeskuksissa järjestetään uusille asiakkaille kahden viikon sisällä kaksivaiheiset alkuinfot, joissa asiakkaat perehdytetään vastaanotto-keskuksen käytännön järjestelyihin ja elämään, kan-

sainvälisen suojelun hakemisen juridisiin näkökulmiin sekä sosiaalipalveluihin, toimeentuloasioihin sekä ter-veyspalveluihin. Vastaanottokeskusten kirjoilla saat-taa vuositasolla olla asiakkaita edustaen 75-85 eri kan-salaisuutta. Kielten kirjo on yleensä vielä suurempi. Keskusten palveluiden ja toimintojen toteuttamiseksi ja niistä informoimiseksi vastaanottokeskuksissa käy-tetään runsaasti tulkkipalveluita.

Työ- ja opintotoiminta

Lain mukaan muussa vastaanottokeskuksessa kuin kauttakulkukeskuksessa on järjestettävä työ- ja opin-totoimintaa turvapaikanhakijoiden omatoimisuuden edistämiseksi. Myös kauttakulkukeskuksessa voi-daan järjestää työ- ja opintotoimintaa. Työtoiminta voi olla esimerkiksi vastaanottokeskuksen siivousta, kunnostusta ja pihatöitä. Opintotoiminta voi käsittää esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opiskelua, suo-malaiseen yhteiskuntaan tutustumista ja atk-taitojen opettelua. Helsingin vastaanottokeskuksissa on viime vuosina järjestetty pienimuotoista työtoimintaa, mikä on käytännössä ollut keskusten sisätilojen ja pihamai-den siivousta. Opintotoimintana on järjestetty kieleen ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista sekä atk-opetusta. Asiakkaiden itsenäisiä opintoja on tuettu pienimuotoisesti esim. kurssimaksujen, oppikirjojen sekä matkakustannusten korvausten muodossa har-kinnanvaraisella toimeentulotuella.

Turvapaikanhakijalla on oikeus mennä töihin oles-keltuaan maassa 3 kk, mikäli hän pystyy todistamaan henkilöllisyytensä. Jos hakijalla ei ole henkilöllisyys-todistusta, työllistyminen on mahdollista vasta kuusi kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jäl-keen. (VOKS 2011.)


1.5 vastaanottotoiminnan historia Suomessa ja Helsingissä

Suomen rajoja on valvottu tarkasti koko itsenäisyyden ajan. Alussa huolta tuottivat esimerkiksi turvapaikkaa hakeneet Keski-Euroopan juutalaiset. Valtion ensim-mäinen pakolaisavustuskeskus perustettiin vuonna 1922 Neuvosto-Venäjältä saapuneiden pakolaisten auttamiseksi. 1950-luvulla maahanmuuttopolitiikka oli erityisen tiukkaa ja pakolaistoimisto lakkautettiin vuonna 1958.

1960-luvulla ilmapiiri alkoi hitaasti muuttua ja sor-rettujen auttaminen nähtiin sivistysvaltion tehtäväk-si. Suomi allekirjoitti Geneven pakolaissopimuksen vuonna 1967, minkä jälkeen Suomeen saapuivat en-simmäiset varsinaiset pakolaisryhmät. Vuonna 1973 Suomi vastaanotti parisataa Chileläistä turvapaikan-hakijaa, joita seurasivat vuonna 1979 nk. Vietnamin venepakolaiset. Toisin kuin useissa muissa OECD-maissa, lähes koko 1980-luvun maahanmuutto Suo-meen oli kokonaisuudessaan hiljaista. Tilanne muuttui radikaalisti vuosikymmenen lopussa kommunististen valtioiden hajotessa. (Pakolainen 1/2011.)

1990-luvun suuri murros

Vuonna 1990 turvapaikanhakijoiden määrä moninker-taistui, jolloin edellisvuoden 175 hakijan sijasta uusia hakijoita saapui maahan 2750. Helsinkiin perustettiin nopeasti kaksi Suomen Punaisen Ristin (SPR) ylläpitä-mää vastaanottokeskusta: toinen entisen Kaukokiito-Motellin tiloihin Metsälään ja toinen Munkkisaaren-kadulle Hietalahden telakan entisen ammattikoulun tiloihin. Osaksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa

tuli 1990-luvun alussa myös valtion ylläpitämä Malmin pakolaiskeskus. Lisäksi hakijoita majoitettiin SPR:n organisoimana enimmillään lähes 10:ssä motellitasoi-sessa majoitusliikkeessä pääkaupunkiseudulla. (VOKS 2011.)

Helsingin vastaanottokeskus perustetaan

SPR:n Munkkisaarenkadun vastaanottokeskus ja Malmin pakolaiskeskus lakkautettiin vuonna 1995 ja toiminta siirrettiin uuteen perustettuun, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ylläpitämään Helsingin vastaanottokeskukseen.

Helsingin vastaanottokeskus aloitti toimintansa Munkkisaarenkadun toimitiloissa, joista se siirtyi 1.2.1996 Kyläsaarenkatu 10:een (nykyisin Kyläsaa-renkatu 12 A) kaupungin vesilaboratorion entisiin, vastaanottotoimintaa varten remontoituihin tiloihin. Kyläsaaressa oli aluksi 250 majoituspaikkaa, mutta asuinhuoneita jouduttiin pian muuttamaan toimis-toiksi (VOKS 2011).

Säilöönoton perustaminen

Vuonna 2002 tuli voimaan laki säilöön otettujen ul-komaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä ja Helsingin sosiaaliviraston alaisuuteen perustettiin ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö Katajanokan en-tisen vankilan tiloihin. Tätä ennen säilöön otetut ul-komaalaiset oli sijoitettu poliisivankiloihin ja vankein-

hoitolaitoksen yksiköihin. Säilöönottotoiminta siirtyi vuonna 2005 perustettuun Metsälän vastaanottokes-kukseen sisältyneeseen säilöönottoyksikköön.

Ennätysvuodet 2008 ja 2009

Vuoden 2008 ja 2009 kasvaneista turvapaikanhakija-määristä johtuen valtio ja kaupunki sopivat, että Hel-singin vastaanottokapasiteettia lisätään. Vastaanotto-toimintaan soveltuviksi tiloiksi löytyivät tuolloin kaksi vanhaa hotellia Fenno-hotelli Kaarlenkadulla Kalliossa ja Martta-hotelli Uudenmaankadulla Punavuoressa. Vastaanottokeskuksen perustamisesta Uudenmaanka-dulle mahdollisesti kaavamerkinnän vastaisesti on vi-reillä valitus hallinto-oikeudessa, joka ratkaisee asian todennäköisesti syksyllä 2011. (VOKS 2011.)

Kyläsaaren vastaanottokeskus on rakenteellisesti huo-nossa kunnossa ja jäämässä sijainniltaan Kalasataman asuin- ja toimistorakentamisen alle. Korvaavan sijain-nin löytäminen Kyläsaaren keskukselle on ollut ajan-kohtaista jo pitkään. Sosiaalivirasto on esittänyt Ky-läsaaren korvaavien tilojen rakentamista kaupungin talonrakennusohjelmaan, mutta kaupungin tiukan ta-loustilanteen takia Kyläsaaren korvaamista ei ole voitu viedä eteenpäin.



1.6 Helsingin nykyiset vastaanottokeskukset

Vuonna 2011 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto yl-läpiti neljää eri osoitteessa toimivaa vastaanottoyksik-köä. Helsingin vastaanottokeskus käsittää 233-paik-kaisen Kyläsaaren yksikön lisäksi Kaarlenkadun 200-paikkaisen ja Punavuoren 200-paikkaisen yksikön. Metsälän vastaanottokeskus käsittää 46-paikkaisen vastaanottokeskuksen ja 40-paikkaisen ulkomaalais-ten säilöönottoyksikön. Lisäksi Helsingin vastaanotto-keskusten kirjoilla ovat pääkaupunkiseudulla yksityis-majoituksessa asuvat noin 600 turvapaikanhakijaa.

Kaikki Helsingin vastaanottokeskukset ovat nk. kaut-takulkukeskuksia: vuosittain noin puolet Suomen turvapaikanhakijoista saapuu Helsingin keskusten kautta. Parin viime vuoden aikana Helsingin maahan-tuloalueen kautta on näin ollen tullut 2000-3000 tur-vapaikanhakijaa vuodessa (VOKS 2011). Vuonna 2010 Helsingin vastaanottokeskusten kirjoilla oli yhteensä 3557 eri henkilöä, joista uusia asiakkaita oli 2566. Ma-joituskapasiteetin keskimääräinen käyttöaste oli vas-taanottokeskuksissa n. 74 % ja säilöönottoyksikössä 98,8 % (VOKS 2011).

Majoituskapasiteetti- ja tarve Helsingissä

Helsingin vastaanottokeskuksien majoitustarpeeseen vaikuttavat hakijoiden määrän lisäksi mm. poliisin, rajavartioston ja Maahanmuuttoviraston turvapaikka-tutkinnan sujuvuus, ruuhkautuminen ja ajallinen kesto sekä pyrkimys olla siirtämättä tiettyjä oletettavasti ly-hytkestoisia asiakasryhmiä kauttakulkukeskuksista (EU-maiden kansalaiset ja nk. Eurodac/Dublin-tapauk-set). Keskusten majoituskapasiteetin käyttöasteeseen

vaikuttavat lisäksi maastapoistettavien keskittämi-nen Helsinkiin sekä mahdolliset vahvat terveydelliset tai sosiaaliset syyt jäädä vastaanottokeskusmajoituk-seen Helsinkiin. Maahanmuuttovirasto ohjaa hakijoi-den siirtämistä Helsingistä nk. odotusajan keskuksiin. (VOKS 2011.)

Helsingin vastaanottokeskusten asiakaskunnasta var-sinaisia kauttakulkuasiakkaita on ollut viime vuosina tilanteesta riippuen n. 40-70%. Vastaanottokeskusten toimintaa Helsingissä voidaankin vastaanottokeskuk-sissa majoittuneiden suhteen kuvata hidastempoisek-si, osittaiseksi kauttakulkutoiminnaksi (VOKS 2011).

Toive jäädä Helsinkiin

Turvapaikanhakijat haluaisivat pääsääntöisesti jäädä asumaan joko Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle. Ha-kijoilla saattaa olla majoitus tiedossaan jo heidän saa-puessa Suomeen ja he siirtyvät suoraan yksityismajoi-tukseen. Vielä useampi hakeutuu yksityismajoitukseen ennen siirtopäätöstä muualle Suomessa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, mihin osaltaan vaikuttaa em. ajallisesti pitkähkö kauttakulkuvaihe (VOKS 2011). Asuttuaan pitkään vastaanottokeskuksessa Helsingis-sä oleskeluluvan saaneet haluaisivat usein itse muut-taa takaisin Helsinkiin: maahanmuuttajien kohdal-

la ensimmäinen sijoituspaikka voi muodostua muita tärkeämmäksi ja elämään halutaan pysyvyyttä ja jat-kuvuutta monien muuttojen ja irrallisuuden jälkeen (Tuominen 2005, 55).

Helsingin kaupunki kokee turvapaikanhakijoiden ai-heuttavan Helsingille ylimääräisiä kustannuksia ja kaupungin kirjoittamattomana tavoitteena tuntuukin olevan saada turvapaikanhakijoita muuttamaan muu-allekin Suomeen. Vastaanottotoiminnassa tämä näkyy esimerkiksi Helsingin toiveena saada turvapaikanha-kijat siirtymään mahdollisimman nopeasti odotusajan keskuksiin muualle Suomeen. Tämä ei aina kokonais-tuloksen kannalta johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, sillä esimerkiksi Ruotsissa saatujen tulosten mukaan siellä harjoitettu pakolaisten hajasi-joittaminen on hidastanut pakolaisten kiinnittymistä työelämään (Hämäläinen ja Sarvimäki, 68).

Monet kunnat vastaanottavat pakolaisia sikäli mielel-lään, että pakolaisten sijoittaminen kuntaan saattaa tuottaa kunnille laskennallisia tuloja valtion korvates-sa sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Harmillista on, että työllistymismahdollisuudet näissä usein jo entistenkin kansalaistensa työllisyyden kanssa kamppailevissa kunnissa ovat saapuvalle pakolaiselle olemattomat, ja muutto Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle näyttäytyy mahdollisuutena työllistyä.

”Olemme vain odotustilassa ja odotamme, että elämä järjestyisi. Pahinta odottamisessa on se, kun ei voi tehdä mitään. Pitää vain olla ja odottaa että tilanne ratkeaa. Olemme tutustuneet joihin ihmisiin

keskuksessa, mutta sen ulkopuolella emme tunne ketään.”



Kyläsaaren vastaanottokeskus

Osoite Kyläsaarenkatu 12a (ent.10) 00580 Helsinki Vastaanottokeskustoimintaa 1996-Asiakaspaikkamäärä 233 + 50 (hätämajoitustilat)Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 82Henkilökuntaa 23, koko HVOK 69 hlöAsemakaavan käyttömerkintä YAlkuperäinen käyttötarkoitus Vesilaitoksen laboratorioValmistunut 31.12.1977Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto K. R. LindgrenPeruskorjaus tehty Remontti 1995, ei laajaa peruskorjausta.

Kokonaisala 4960 m2Mitattu hyötyala 3730 hym2Mitattu majoitustila 1432 hym2

Majoitushuoneiden lukum. 67 kplMajoitushuoneiden koko 2-8 hlö/huoneMajoitushuoneiden koot 10m2 (2hh) - 40m2 (7hh)

Hlö / huone 3.7Kokonaisala, m2/asukas 20Mitattu hyötyala, hym2/as 14.9Asuinpinta-ala, hym2/asukas 5.7

majoitustila

keittiöt

oleskelutila

toimistot

märkätilat

tekniset tilat

kyläsaaren vastaanottotiskin

tilat koettiin yleisesti toimiviksi

sekä asukkaiden että henkilökunnan

puolelta.

kyläsaaren yhteistilat,

märkätilat ja keittiöt sijaitsevat pääosin rakennusrungon

keskellä.

1 .kerroksessa sijaitsevat naisten

asuinsiipi sekä lastenhuoneet.

laboratoriorakennuksen yläkerrassa sijainneet

kasvihuoneet on muutettu hätämajoitustiloiksi.

toisen kerroksen ruokalassa

järjestetään opetusta ja

tiedotustilaisuuksia tarvittaessa.


Laboratorioista asunnoiksi

Kolmikerroksisessa rakennuksessa on 67 asuinhuo-netta, joista osa pieniä 2-4 hengen ja osa isompia 5-8 hengen huoneita. Ullakolla on hätämajoitustilat enin-tään 50 asukkaalle. Alakerran asuinhuoneisiin pyritään sijoittamaan yksinäisiä naisia sekä perheitä, mutta muuten sukupuolia ei ole eroteltu. Rakennuksessa on yksi huone liikuntaesteiselle; varusteena hella ja pyy-kinpesukone, mutta wc ja suihkutilat sijaitsevat käy-tävän varrella. Ullakolla sijaitsevat hätämajoitustilat ovat kesäaikaan todella kuumat sillä tilojen ilmanvaih-to ei ole riittävä asumiseen. Ullakolla on lisäksi liian vähän vessa- ja pesutiloja. Hätätilanteessa asiakkaita majoitetaan myös yhteistiloihin, kuten opetusluok-kaan. Tiloissa järjestetään kuitenkin toimintaa viikoit-tain, joka tällöin kärsii hätämajoituksesta.

Asukkaat valmistavat ruoan yhteiskeittiöissä mutta syövät pääosin omissa huoneissaan. Yhteiskeittiöis-sä oli alun perin myös ruokapöytiä ja tuoleja, mutta niistä on myöhemmin luovuttu. Keittiöiden kulutus on äärimmäisen kovaa. Keskuksessa on oma varasto-tila uusille keittiökalusteille sillä niitä joudutaan uu-simaan niin usein. Tiedotus- ja opetustiloja voisi olla enemmän. Kunnollinen lastenhuone olisi tarpeelli-nen ja verstastiloissa voitaisiin järjestää työtoimintaa. Punttisalin ilmanvaihto on riittämätön ja tilan sijainti rakennuksen keskellä ilman ikkunoita on huono.

Kyläsaaren alkuperäisessä suunnittelussa ei otettu huomioon erilaisista oloista tulevien ihmisten erilaisia elintapoja. Tämä on johtanut rakennuksen huonoon hygieniatasoon: ongelmia ovat esimerkiksi torakoiden pesiytyminen lattian muovimattojen alle tai kalustei-den umpisokkeleihin, josta niiden myrkyttäminen on hankalaa.

”Hyviä asioita keskuksessa ovat televisiohuone ja lastenhuone. Ei siksi että

pitäisin erityisesti television katselusta vaan koska televisiohuone on riittävän

iso lapsille leikkiä siellä vapaasti. Huonoja puolia on keskuksen likaisuus ja epähygieenisyys. Kaikkialla on torakoita

ja kukaan ei yritä parantaa tilannetta.”


Kyläsaaren keskuksen alue kuuluu parhaillaan asema-kaavoitettavaan Kalasataman asuin- ja liikealueeseen. Vuonna 2008 vahvistetussa alueen osayleiskaavassa ja vastaanottokeskuksen paikalle on kaavoitettu asuin- ja toimitilarakentamista. Rakennus on alun perin Ve-silaitoksen vesilaboratorio, ja se remontoitiin vuonna 1995 vastaanottokeskukseksi. Rakennus on huonossa kunnossa. Jotta toiminta Kyläsaaressa voisi jatkua, ra-kennukseen tulisi tehdä isoja rakenteellisia korjauksia, joiden tekeminen tulisi erittäin kalliiksi. Korjaaminen ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä rakennus todennä-köisesti puretaan viimeistään muun Kyläsaaren raken-tuessa 2020-luvulla.


Uudenmaankadun vastaanottokeskusyläkerran

yhteistilojen käyttö sekä ruokalana

että opetustiloina koetaan toimivaksi.

toimistotilaa tarvitaan paljon, sillä helsingissä yksityismajoitus-

asiakkaat on keskitetty metsälään ja uudenmaankadulle

Uudenmaankadun asuinhuoneet ovat

hyvin pieniä.

kellarin tiloja ei kesällä 2010

oltu voitu ottaa käyttöön

kosteusvaurioiden takia.

ulko-oleskelutilat

ovat hyvin pienet.

sisäänkäynti keskukseen tapahtuu

uudenmaankadulta sisäpihan kautta.

kadunvarren yhteistiloja ovat

kuntosali sekä asiakkaiden oleskelutila

Osoite Uudenmaankatu 24Vastaanottokeskustoimintaa 2009-Asiakaspaikkamäärä 200Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 200Henkilökuntaa 29, koko HVOK 69 hlöAsemakaavan käyttömerkintä AKAlkuperäinen käyttötarkoitus Hotelli Martta + Martta-liiton toimitilatValmistunut 31.12.1958Arkkitehtisuunnittelu J. Anttila, Veli A. KlamiPeruskorjaus tehty Tilamuutoksia 2009, ei laajaa peruskorjausta.Kokonaisala 3760 m2Mitattu hyötyala 2591 hym2Mitattu majoitustila 545m2

Majoitushuoneiden lukum. 43 kplMajoitushuoneiden koko 2-8 hlö/huoneMajoitushuoneiden koot 12m2 (2hh sis. wc) - 18 m2

Hlö / huone 4.7Kokonaisala, m2/asukas 19Mitattu hyötyala, hym2/as 13Asuinpinta-ala, hym2/asukas 2.7

majoitustila

keittiöt

oleskelutila

toimistot

märkätilat

tekniset tilat


Keskus kivikaupungin ytimessä

Uudenmaankadun vastaanottokeskus otettiin nopeas-ti käyttöön turvapaikanhakijoiden määrien kasvaessa huomattavasti vuosina 2008 ja 2009. Kuusikerrok-sisessa 50-luvulla valmistuneessa rakennuksessa on yhteensä 42 asuinhuonetta, joista valtaosa on pieniä 4-10 hengen huoneita. Lisäksi on muutamia isompia huoneita perheille. Vanhoissa hotellihuoneissa on oma wc ja suihku.

Asukkaat eivät valmista itse ruokiaan vaan keskuk-sen ruoka toimitetaan ruokapalveluna. Yläkerran ruo-kalatilat toimivat tarvittaessa myös opetusluokkina. Hieman hankalasti neljässä eri kerroksessa sijaitsevat henkilökunnan toimistotilat ovat viihtyisiä ja valoisia. Kellarissa sijaitseva sauna on suosittu ja myös Kaar-lenkadun asukkaat tulevat Uudenmaankadulle sau-nomaan ja kuntosalille. Keskuksessa ei ole kirjastoa tai tilaa internetin käytölle, asukkaat käyvät Rikhar-dinkadun kirjastossa. Pihalla on oleskelutiloja, mutta kivisellä sisäpihalla kaikuvista lasten äänistä on tullut joitakin valituksia naapureilta.

Avotakka-lehti ja suunnittelutoimisto From suunnittelivat ja toteuttivat Uudenmaankadun

vastaanottokeskuksen oleskelutilan sisustuksen yhdessä keskuksen asukkaiden kanssa kesällä 2010.

On huonoa, että keskuksessa on niin vähän tekemistä. Turvapaikanhakijoilla ei ole muuta tekemistä kuin hukata aikaa, ja siihen on hyvin vähän vaihtoehtoja.

Mies 25 vuotta,Kyläsaari


Kaarlenkadun vastaanottokeskus

Osoite Kaarlenkatu 7, 00530 Vastaanottokeskustoimintaa 11/2009-Asiakaspaikkamäärä 200Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 0Henkilökuntaa 17, koko HVOK 69 hlöAsemakaavan käyttömerkintä AKSAlkuperäinen käyttötarkoitus Fenno-hotelli Helsingin uudet asuntolat OyValmistunut 31.12.1988Arkkitehtisuunnittelu Reijo AilusPeruskorjaus tehty Ei laajaa peruskorjausta.Kokonaisala 3527 m2Mitattu hyötyala 2185 hym2Mitattu majoitustila n. 890 hym2

Majoitushuoneiden lukum. 92 kplMajoitushuoneiden koko 2-3 hlö/huoneMajoitushuoneiden koot 7,5m2 (2hh + yhteiswc) - 15,5m2 (3hh + sis. wc)

Hlö / huone 2.2Kokonaisala, m2/asukas 18Mitattu hyötyala, hym2/as 10.9Asuinpinta-ala, hym2/asukas 4.5

kesällä 2010 kaarlenkadun

6.kerroksen toimistotiloja ei oltu voitu ottaa käyttöön

niiden riittämättömän ilmanvaihdon takia. pienistä toimistoista

myös puuttuivat henkilökunnan pako-

ovet.

asuinkerroksissa ei ole keittiötä

ruoanvalmistukseen ja asukkaiden

oleskelutiloja ei varsinaisesti ole.

henkilökunta koki kaarlenkadun

vastaanottokopin erityisen huonosti

toimivaksi. tämä heijastui myös

asukkaiden kokemuksiin

henkilökunan työstä ja asenteista.

asuinhuoneiden varustus on

hyvä, huoneissa on esimekriksi

televisiot, sillä irtaisimito ostettiin

edullisesti fenno-hotellin lopetettua

toimintansa.

majoitustila

keittiöt

oleskelutila

toimistot

märkätilat

tekniset tilat

”Emme juurikaan käy kaupoissa. Toimeentulotuki on niin pieni, että se ei riitä juuri mihinkään. Tulee vain

surulliseksi ja masentuneeksi kun käy jossain, mutta ei ole

varaa ostaa mitään.”



Vastaanottokeskus lisänä Kallion kirjavuudessa

Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen käyttöönotolla vastattiin myös ennätyksellisiin hakijamääriin vuonna 2009. Seitsenkerroksisessa keskuksessa on 68 asuin-huonetta, joissa on oma wc - ja suihkutila, sekä 24 asuinhuonetta, joiden asukkaat jakavat yhteiset wc- ja suihkutilat. Rakennuksen 3.- 7. kerroksessa sijait-sevat asuinhuoneet ovat pieniä 2-3 hengen huoneita. Rakennus soveltuu hyvin yksin tulevien, pariskuntien ja erityisesti pienperheiden (1 lapsi) majoittamiseen. Asukkaat ovat tyytyväisiä pienten huoneiden tuomaan yksityisyyteen ja asuintovereiden välisiä erimielisyyk-siä on harvoin.

Asuinhuoneiden kalustus ostettiin edullisesti hotel-lin lopetettua toimintansa. Huoneet ja varusteet ovat pysyneet hyvässä kunnossa vastaanottokeskuksen toiminnan ajan. Keskuksen ruoka toimitetaan ruoka-palveluna. Kesällä 2010 rakennuksen kuudenteen ker-rokseen oli tarkoitus remontoida toimistotilat, keittiö ja aulatila. Remontille on jo myönnetty rakennuslupa.

Kaarlenkadun piha-alue on vehreä ja viihtyisä. Talon-mies on rakentanut pihalle asukkaiden käyttöön vilje-lylaareja vihannesten ja kukkien viljelyyn, jotka ovat asiakkaiden keskuudessa suuressa suosiossa. Mahdol-linen markiisi sisäpihalla voisi vaimentaa äänien kai-kumista kivisellä sisäpihalla.

Kaarlenkadun alakerran vastaanottokoppi on liian pieni. Esimerkiksi Kyläsaaressa vastaanotto koetaan toimivan paremmin, kun tiskin yhteydessä on kunnol-linen työtila useammalle työntekijälle.

Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen viljelylaarit ovat asukkaiden keskuudessa erittäin suositut.


Metsälän vastaanottokeskus ja säilöönottoyksikkö

Osoite Niittylänpolku 10/11, 00620 HelsinkiVastaanottokeskustoimintaa 2005-Asiakaspaikkamäärä Vastaanottokeskus 46 Säilöönottoyksikkö 40Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 348Henkilökuntaa 17, koko HVOK 69 hlöAsemakaavan käyttömerkintä TT, poikkeuspäätös asumiseen 2017 astiAlkuperäinen käyttötarkoitus TeollisuusrakennusValmistunut 31.12.1988Arkkitehtisuunnittelu Shelter OyPeruskorjaus tehty 2005Kokonaisala 4241 m2Mitattu hyötyala 2708 hym2Mitattu majoitustila 732 hym2

Majoitushuoneiden lukum. 43 kplMajoitushuoneiden koko 2-3 hlö/huone

Hlö / huone 2Kokonaisala, m2/asukas 22Mitattu hyötyala, hym2/as 12,4Asuinpinta-ala, hym2/asukas 3,1

majoitustila

keittiöt

oleskelutila

toimistot

märkätilat

tekniset tilat

vastaanottokeskus sijaitsee

maantasokerroksessa ja suljettu

säilöönottoyksikkö yläkerrassa.

kellarissa sijaitsevat suljettu

autosaaton tila, kuntosali ja iso neuvottelutila.

syvään rakennusrunkoon on yritetty tuoda valoa

kattoikkunoin.

säilöönottoyksikön kalterit on

julkisivuissa yritetty saada

näyttämään ikkunoiden

aurinkosuojilta.


Vankila teollisuusrakennuksen yläkerrassa

Metsälän ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee 46-paik-kainen vastaanottokeskus ja toisessa kerroksessa Suomen ainoa, 40-paikkainen säilöönottoyksikkö. Sekä vastaanottokeskus että säilö toimivat 24 tuntia vuorokaudessa. Rakennuksessa tehtiin melko täydel-linen peruskorjaus, kun käyttötarkoitus muutettiin nykyiseen käyttöön vuonna 2005. Silloin uusittiin IV-konehuoneet, vesikatto sekä kaikki sisätilat. Viiden vuoden käytön aikana säilöönottoyksikköön on jou-duttu tekemään korjauksia erityisesti rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi.

Asiakasmäärältään Metsälän keskus on asiakasmää-rältään Suomen suurin vastaanottokeskus, sillä se palvelee suurta osaa yksityismajoituksessa asuvista turvapaikahakijoista. Vastaanottokeskus sijaitsee Te-ollisuusrakennusten korttelialueella (TT) ja asumisen rakennuksessa mahdollistaa vuoteen 2017 asti voi-massa oleva poikkeamispäätös.

Turvapaikanhakijan säilöönotto on vahvistettava oi-keudessa kahden viikon välein ja ehdoton enimmäis-aika säilöönotolle on 12 kk. Asukkaiden tilanne sulje-tussa säilössä on psyykkisesti hyvin rankka. Suomen punainen risti vierailee suljetun säilön asukkaiden luona kerran viikossa.

”Tulevaisuudelle minulla ei juurikaan ole toiveita. Olen kiitollinen, että minusta ja tilanteestani välitetään. Noudatan lakia ja elän päätöksen mukaan kun se tulee.”



Kyläsaaren vastaanottokeskuksen korvaavan ratkai-sun suunnittelua varten sain tehtäväkseni määrittää tilaohjelman uudelle keskukselle. Tarkoitus oli myös pohtia millainen olisi paras mahdollinen ratkaisu kor-vaavalle keskukselle. Olemassa olevat vastaanottokes-kukset on osin poliittisen vastustuksen, tai sen pelon takia, sijoitettu lähinnä mahdollisimman edullisiin ti-loihin tai sellaisiin, joilla kaupungilla ei ole ollut muuta sen hetkistä käyttöä. Kaupungilla tai valtiolla ei siten ole olemassa minkäänlaista suunnitteluohjeistoa vas-taanottokeskuksen tiloille.

Tilaohjelma on määritetty kartoittamalla Helsingin neljän nykyisten vastaanottokeskusten tilat ja haastat-telemalla keskusten henkilökuntaa, minkä jälkeen ver-tasin keskusten nykyisiä tiloja ohjeisiin, jotka koskevat muiden erityisryhmien asumisen suunnittelua, kuten vanhukset ja opiskelijat. Käytössäni oli myös Austra-lian valtion tilasuunnitteluohje vastaanottokeskuksen tiloista.

Kesän 2010 aikana kiersin kaikki neljä keskusta ja in-ventoin niiden tilat yhdessä keskusten työntekijöiden kanssa. Työntekijät kommentoivat yhdessä sosiaali-viraston tilayksikön arkkitehdin Kari Oksasen kanssa laatimaani inventaariota keskuksen tiloista, sekä ker-toivat keskusten hyvin ja huonosti toimivista puolis-ta. Kaikissa nykyisissä keskuksissa näkyy, että niitä ei ole suunniteltu vastaanottokeskuksiksi. Kiinteistöjen huono soveltuvuus pitkäaikaiseen asumiseen aiheut-taa jatkuvia pieniä haittoja.

Suunnittelijan, henkilökunnan ja asukkaiden kommentit olemassa oleviin keskuksiin

Diplomityön suunnitteluosuutta varten halusin haasta-tella kahden eri tyyppisen vastaanottokeskuksen asuk-kaita. Valitsin Kyläsaaren ja Kaarlenkadun vastaanot-tokeskukset niiden erilaisen typologian ja toiminnan takia. Kyläsaaressa ja Metsälässä pesutilat ovat yhtei-set ja asukkaat valmistavat itse ruokansa yhteiskeit-tiöissä. Kaarlenkadulla ja Uudenmaankadulla toimii ruokapalvelu, sillä Kaarlenkadulle ja Punavuoreen ei ollut esimerkiksi paloturvallisuuden vuoksi mahdol-lista rakentaa keittiöitä asukkaiden käyttöön. Kyläsaa-ressa ja Metsälässä on erikokoisia huoneita asukkail-le ja yhteiset peseytymistilat käytävillä. Kaarlenkatu ja Uudenmaankatu taas ovat vanhoja hotelleja, joissa useimmissa huoneissa on omat peseytymistilansa.

Jopa yllättävässä määrin keskusten henkilökunta ja asukkaat nostivat haastatteluissa esiin monia samoja hyvin ja huonosti toimivia asioita. Ruokapalvelukes-kuksissa tarjottava ruoka ja sen määräämä elämänryt-mi oli isompia hakijoiden haastatteluissani kritisoimia asioita. Niissä keskuksissa joissa tarjotaan ruokapalve-lu, turvapaikanhakijan vastaanottoraha on pienempi. Osin tästä syytä maahanmuuttovirasto kannattaa ruo-kapalvelun järjestämistä, sillä isomman toimeentulo-tuen pelätään olevan nk. vetotekijä, syy joka saa turva-paikanhakijan hakemaan turvapaikkaa nimenomaan Suomesta. Ruokapalvelun järjestäminen tulee kuiten-kin huomattavasti kalliimmaksi kuin se, että hakijat valmistaisivat itse ruokansa. Ruoan valmistaminen itse tukee lisäksi turvapaikanhakijan normaalielämää.

Tilojen anonymiteetin aiheuttamat ongelmat

Kyläsaaressa kritisoitiin keskuksen liian avoimia yh-teistiloja. Kun Kyläsaarta suunniteltiin, ajatuksena oli rakentaa tiloista solumaisemmat: keittiöt ja yhteistilat eivät olisi avoimia kaikille vaan yhden keittiön ympä-rille kiertyisi muutaman asuinhuoneen ryhmä. Vas-taava tilahierarkia helpottaisi myös tilojen ylläpitoa. Solumuotoisuus myös helpottaisi samankaltaisista taustoista tulevien ihmisten sijoittamista lähekkäin. Lisäksi toisinaan turvallisuussyistä tiettyjä asukasryh-miä tulisi pystyä eristämään toisistaan. Kustannus-syistä solumuotoisesta tiloista kuitenkin luovuttiin aikoinaan Kyläsaaressa. Uudenmaankadulta ja Kaar-lenkadulta puuttuvat oleskelutilat lähes kokonaan, tosin sijainti kaupungin ytimessä mahdollistaa muun muassa läheisten kirjastojen luontevan käytön.

Asukashaastatteluissa Kyläsaaren pahimmiksi ongel-miksi mainittiin huono hygienia vessoissa ja keittiöissä, kerrottiin mm. torakoista sekä ulosteista vessoissa, toi-saalta monet myös totesivat nämä asiakkaiden omaksi syyksi. Asuminen kaikissa keskuksissa on hyvin ahdas-ta verrattuna esimerkiksi opiskelijoiden tai vanhusten asumiselle Suomessa asetettuihin suosituksiin.

Luvussa III esittelemäni Sofianlehdon peruskorjaus-suunnitelma pohjautuu löyhästi tilaohjelmaan, mutta kuten kaikki muutkin keskukset Helsingissä ennen tätä, toiminnan sijoittuminen tiloihin tapahtuu pää-osin olemassa olevien tilojen ehdoilla.

1.7 vastaanottokeskuksen ideaalimalli


Kyläsaari

Uudenmaankatu

Kaarlenkatu

Metsälä

Rakennusten piirustusten mukaan mitattuna neljän keskuksen ja säilöönottoyksikön yhteenlaskettu

hyötyala on noin 11 021 m2. Kiinteistörekisterin tietojen mukaan keskusten yhteenlaskettu kokonaisala

on noin 16 488m2. Vuokrapinta-alaa keskuksissa on yhteensä 14 206m2.


Majoitustilat kpl hym2 yht.Majoitushuoneet (2hh) 123 16 1968Erityishuone (1 hh) 4 16 64Hätämajoitustilat 4 60 240 2272 Keittiöt kpl hym2 yht.Asiakaskeittiöt 13 20 260Laitoskeittiö 1 40 40 300 Yhteistilat kpl hym2 yht.Ruokala 2 80 160Opetustila 2 40 80Kuntosali 1 60 60Lastenhuone 2 20 40Vastaanottoaula 1 100 100Hiljentyminen/Rukoilu 0 0 0Puhelintila/tietokone 4 4 16Oleskelutilat 13 20 260 716 Henkilökunnan tilat kpl hym2 yht.Toimistohuoneet 10 15 150Avotoimistotilaa 10 8 80Vastaanotto 2 10+30 40Terveydenhoitaja 1 20 20Arkisto 1 15 15Kopiohuone 1 10 10Sosiaalitila 1 40 40Kiintestönhuolto 1 15 15Neuvottelutila, iso 2 30 + 40 70Tapaamistilat 4 15 60 500

1.8. Kyläsaaren korvaavan vastaanottokeskuksen tilaohjelma

Märkätilat kpl hym2 yht.Wc- ja pesutilat, asiak. 123 3,5 431Wc- ja pesutilat, erik. 4 4 16Pyykkihuoneet 7 10 70Vieras wc:t 1 14 14Siivouskeskus 1 25 25WC-, pesutilat, henk. 2 20 40Saunatilat 2 35 70 666 Varastotilat kpl hym2 yht.Siivouskomerot 13 1 13Liinavaate/patjavarasto 4 10 40Kirpputori 1 35 35Tarvikevarasto 1 30 30Kiinteistövarasto 1 15 15Toimistotarvikevarasto Lääkkeiden kylmäsäilytys 1 5 5Laitosruokavarastot 1 15 15 153 Tekniset tilat kpl hym2 yht.IV konehuone 1 150 150Lämmönjakohuone 1 10 10Muuntamo 1 10 10Sähköpääkeskus 1 6 6Puhelinkeskus/Serveri 1 6 6Akkuhuone 0 0 0Väestönsuoja 1 270 270 452 Yhteensä tilaohjelma 5059

Kyläsaaren korvaavan keskuksen tilaohjelma 1:1000

TOIMISTO

15.000m2

AH

60.000m2

AH

60.000m2

AH

60.000m2

AH

60.000m2

KIRPPUTORIVARASTO

35.000m2

SAUNATILAT

35.000m2

SAUNATILAT

35.000m2

AH

16.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

KEITTIÖ10.000m2

SIIVOUS

1.000m21.000m21.000m21.000m21.000m21.000m21.000m21.000m21.000m21.000m21.000m21.000m2

KEITTIÖ10.000m2

1.000m21.000m21.000m2

LAITOSKEITTIÖ40.000m2

RUOKALA/OPETUSTILA

80.000m2

RUOKALA/OPETUSTILA

80.000m2

OPETUSTILA

40.000m2

KUNTOSALI

60.000m2

LASTENHUONE

20.000m2

LASTENHUONE

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

OLESKELUTILA

20.000m2

4.000m2 4.000m2 4.000m2 4.000m2

SOSIAALITILA

40.000m2

KOKOUSHUONE

30.000m2

VASTAANOTTOAULA

100.000m2

TERVEYDENHOIT.

20.000m2

TOIMISTO

15.000m2

WC‐,PESU‐JAPUKUTILAT

20.000m2

LÄÄKEVARASTO5.000m2

AVOTOIMISTO,10HLÖ80.000m2

PUHELIN/ATK

6.000m2

SÄHKÖPK.6.000m2

PYYKKI

10.000m2

PYYKKI

10.000m2

PYYKKI

10.000m2

PYYKKI

10.000m2

PYYKKI

10.000m2

PYYKKI

10.000m2SIIVOUSKESKUS

25.000m2

TARVIKEVARASTO

30.000m2

LIINAVAATE

10.000m2KIINTEISTÖVARASTO15.000m2

VÄESTÖNSUOJANTILANTARVE350HLÖ270.000m2

IV‐KONEHUONE

100.000m2 LÄMMÖNJAKO10.000m2

MUUNTAMO

10.000m2

PYYKKI

10.000m2

LIINAVAATE

10.000m2

LIINAVAATE

10.000m2

LIINAVAATE

10.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

AH

16.000m2

OPETUSTILA

40.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

TOIMISTO

15.000m2

RESEPTIO/TOIMISTO

30.000m2

RESEPTIO/TOIMISTO

10.000m2

KOPIO/VARASTO

10.000m2

KOKOUSHUONE

40.000m2

KOKOUSHUONE

15.000m2

KOKOUSHUONE

15.000m2

KOKOUSHUONE

15.000m2

KOKOUSHUONE

15.000m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

3.500m2

WCJASUIHKU

4.000m2

WCJASUIHKU

4.000m2

WCJASUIHKU

4.000m2

WCJASUIHKU

4.000m2

WCJASUIHKU

14.000m2

WC‐,PESU‐JAPUKUTILAT

20.000m2

KIINTEISTÖVARASTO15.000m2


Perhehuone Perhehuone

JK6

JK6

Perhehuone

JK6

Wc Wc

Eristyshuone Eristyshuone

Majoitushuone

Perhehuone

JK6

Perhehuone

JK6

Majoitushuone

JK6

MajoitushuoneJK6

KYLÄSAARI 7HH

42.373 m2KYLÄSAARI 5HH

33.583 m2

KYLÄSAARI 7HH

43.605 m2

KYLÄSAARI 2HH

12.297 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS

111.318 m2KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS

65.611 m2


59.610 m2

KYLÄSAARI 8HH

41.178 m2

KYLÄSAARI 5HH


22.272 m2

KYLÄSAARI 3HH

16.383 m2

KYLÄSAARI 3HH

16.593 m2

KYLÄSAARI 2HH

10.650 m2

METSÄLÄ

14.210 m2

METSÄLÄ

23.084 m2METSÄLÄ

23.084 m2

METSÄLÄ

14.023 m2

METSÄLÄ

14.581 m2

METSÄLÄ

1.620 m2

METSÄLÄ

1.620 m2

METSÄLÄ

22.076 m2METSÄLÄ

16.695 m2

METSÄLÄ

25.794 m2

METSÄLÄ

15.914 m2METSÄLÄ

13.965 m2

UUDENMAANKATU

17.643 m2

UUDENMAANKATU

17.994 m2

UUDENMAANKATU

2.712 m2

UUDENMAANKATU

2.712 m2

UUDENMAANKATU

9.816 m2

UUDENMAANKATU

9.813 m2

UUDENMAANKATU

2.384 m2

UUDENMAANKATU

2.381 m2

KAARLENKATU

1.192 m2

KAARLENKATU

1.850 m2

KAARLENKATU

1.909 m2

KAARLENKATU

1.273 m2

KAARLENKATU

7.569 m2

KAARLENKATU

7.533 m2KAARLENKATU

7.656 m2

KAARLENKATU

7.597 m2

KAARLENKATU

7.606 m2KAARLENKATU

7.645 m2

KAARLENKATU

9.893 m2

KAARLENKATU

7.294 m2KAARLENKATU

9.138 m2

KAARLENKATU

10.449 m2

KAARLENKATU

1.941 m2KAARLENKATU

1.988 m2

KAARLENKATU

3.367 m2

KAARLENKATU

11.784 m2

KAARLENKATU

10.475 m2

KAARLENKATU

10.471 m2


JK6

JK6

Perhehuone

JK6

Wc Wc


Majoitushuone

Perhehuone

JK6

Perhehuone

JK6

Majoitushuone

JK6

MajoitushuoneJK6

KYLÄSAARI 7HH


33.583 m2

KYLÄSAARI 7HH

43.605 m2

KYLÄSAARI 2HH

12.297 m2



65.611 m2


59.610 m2

KYLÄSAARI 8HH

41.178 m2

KYLÄSAARI 5HH


22.272 m2

KYLÄSAARI 3HH

16.383 m2

KYLÄSAARI 3HH

16.593 m2

KYLÄSAARI 2HH

10.650 m2

METSÄLÄ

14.210 m2

METSÄLÄ

23.084 m2METSÄLÄ

23.084 m2

METSÄLÄ

14.023 m2

METSÄLÄ

14.581 m2

METSÄLÄ

1.620 m2

METSÄLÄ

1.620 m2

METSÄLÄ

22.076 m2METSÄLÄ

16.695 m2

METSÄLÄ

25.794 m2

METSÄLÄ

15.914 m2METSÄLÄ

13.965 m2

UUDENMAANKATU

17.643 m2

UUDENMAANKATU

17.994 m2

UUDENMAANKATU

2.712 m2

UUDENMAANKATU

2.712 m2

UUDENMAANKATU

9.816 m2

UUDENMAANKATU

9.813 m2

UUDENMAANKATU

2.384 m2

UUDENMAANKATU

2.381 m2

KAARLENKATU

1.192 m2

KAARLENKATU

1.850 m2

KAARLENKATU

1.909 m2

KAARLENKATU

1.273 m2

KAARLENKATU

7.569 m2

KAARLENKATU

7.533 m2KAARLENKATU

7.656 m2

KAARLENKATU

7.597 m2

KAARLENKATU

7.606 m2KAARLENKATU

7.645 m2

KAARLENKATU

9.893 m2

KAARLENKATU

7.294 m2KAARLENKATU

9.138 m2

KAARLENKATU

10.449 m2

KAARLENKATU

1.941 m2KAARLENKATU

1.988 m2

KAARLENKATU

3.367 m2

KAARLENKATU

11.784 m2

KAARLENKATU

10.475 m2

KAARLENKATU

10.471 m2


JK6

JK6

Perhehuone

JK6

Wc Wc


Majoitushuone

Perhehuone

JK6

Perhehuone

JK6

Majoitushuone

JK6

MajoitushuoneJK6

KYLÄSAARI 7HH


33.583 m2

KYLÄSAARI 7HH

43.605 m2

KYLÄSAARI 2HH

12.297 m2



65.611 m2


59.610 m2

KYLÄSAARI 8HH

41.178 m2

KYLÄSAARI 5HH


22.272 m2

KYLÄSAARI 3HH

16.383 m2

KYLÄSAARI 3HH

16.593 m2

KYLÄSAARI 2HH

10.650 m2

METSÄLÄ

14.210 m2

METSÄLÄ

23.084 m2METSÄLÄ

23.084 m2

METSÄLÄ

14.023 m2

METSÄLÄ

14.581 m2

METSÄLÄ

1.620 m2

METSÄLÄ

1.620 m2

METSÄLÄ

22.076 m2METSÄLÄ

16.695 m2

METSÄLÄ

25.794 m2

METSÄLÄ

15.914 m2METSÄLÄ

13.965 m2

UUDENMAANKATU

17.643 m2

UUDENMAANKATU

17.994 m2

UUDENMAANKATU

2.712 m2

UUDENMAANKATU

2.712 m2

UUDENMAANKATU

9.816 m2

UUDENMAANKATU

9.813 m2

UUDENMAANKATU

2.384 m2

UUDENMAANKATU

2.381 m2

KAARLENKATU

1.192 m2

KAARLENKATU

1.850 m2

KAARLENKATU

1.909 m2

KAARLENKATU

1.273 m2

KAARLENKATU

7.569 m2

KAARLENKATU

7.533 m2KAARLENKATU

7.656 m2

KAARLENKATU

7.597 m2

KAARLENKATU

7.606 m2KAARLENKATU

7.645 m2

KAARLENKATU

9.893 m2

KAARLENKATU

7.294 m2KAARLENKATU

9.138 m2

KAARLENKATU

10.449 m2

KAARLENKATU

1.941 m2KAARLENKATU

1.988 m2

KAARLENKATU

3.367 m2

KAARLENKATU

11.784 m2

KAARLENKATU

10.475 m2

KAARLENKATU

10.471 m2

Hätä- ja erityismajoitustilat

Hätämajoitustiloja ja ns. transit-huoneita tarvitaan nopean majoitustarpeen varalta. Esimerkiksi yöllä saapuvat asiakkaat voidaan ensin majoittaa transit-huoneeseen ja sijoittaa valikoidummin huoneisiin lä-hipäivien kuluessa.

Rakennusmääräysten mukaan hotellirakennuksissa ja muissa vastaavissa majoitusrakennuksissa, tulee tar-peen mukaan olla pyörätuolin ja pyörällisen kävelyte-lineen sekä avustavan henkilön tilantarpeen mukaan mitoitettuja majoitustiloja (RT RakMK-21255). Lii-kuntarajoitteisten, tartuntasairauksien, erityisten hygieniatarpeiden sekä mahdollisen eristysmahdolli-suuden varalta tarvitaan muutamia erityishuoneita. 2-4- huoneessa tulisi olla omat wc- ja pesutilat, vesi-piste sekä ruoanlaitto ja pyykinpesumahdollisuus. Lii-kuntarajoitteisille varustettujen huoneiden olisi hyvä sijaita ensimmäisessä kerroksessa.

Majoitustilat

Majoitustilat kpl hym2 yht.Majoitushuoneet (2hh) 123 16 1968Erityishuone (1 hh) 4 16 64Hätämajoitustilat 4 60 240 2272

Majoitustilojen tulisi olla mahdollisimman joustavia heterogeenisen asiakaskunnan tarpeisiin. Pieniä huo-neita tarvitaan yksin saapuneille sekä pariskunnille ja isoja huoneita 4-8 hengen perheiden majoittami-seen. Kahden, kolmen tai neljän hengen asuinhuoneet ovat sopivan kokoisia vastaanottokeskustoimintaan. Vanhuksille suunnatun ryhmäkodin yhden hengen asuinyksikön (sis. pesutilat) vähimmäispinta-ala on 16-20m2 (RT 93-10534), kun nykyisissä vastaanot-tokeskuksissa asuinpinta-ala asiakaspaikkaa kohden vaihtelee välillä 2,7-8,5m2.

Asuinhuoneiden tulisi olla helposti yhdisteltävissä isommiksi yksiköiksi isommille perheille esimerkiksi äänieristetyin väliovin. Ovien sijoittelussa tulee huo-mioida tilan kalustettavuus. Maksimikoko asuinhuo-neelle tulisi olla neljä henkeä samassa huoneessa. Liian suurissa majoitushuoneissa asiakkaiden yksityisyys ja intimiteetti kärsivät. Tämä lisää asiakkaiden tyytymät-tömyyttä ja aiheuttaa järjestyshäiriöitä.

Ihannetilanteessa keskus olisi jaettu noin 4-6 asuin-huoneen soluihin, joiden yhteydessä olisi jaettu keit-tiö, pieni oleskelutila sekä siivouskomero. On hyvä että eri asiakasryhmiä voidaan sijoittaa eri osastoihin. Esi-merkiksi yksin saapuneet naiset tarvitsevat oman eril-lisen oleskelutilan.

Asuinhuoneiden varustus

Majoitushuoneiden perusvarustukseen kuuluu sänky ja tilava kaappi jokaiselle asukkaalle. Kaapeissa säily-tettävät tavarat vaihtelevat arvotavaroista vaatteisiin ja ruokaan. Asiakkaat hankkivat lukot kaappeihin itse. Huoneissa on jaettu jääkaappi. Kalustuksen tulisi huo-neissa olla mahdollisimman joustava. Perhehuoneissa tilaa tarvitaan myös vauvansängylle. Jos ruokailuun on tilaa keittiöiden yhteydessä, huoneissa ei tarvitse olla ruokapöytää ja tuoleja. Transit-toiminnassa asu-misen varustetaso voi olla melko karu, sillä tavoittee-na on, että ihmiset asuisivat transit-keskuksissa vain muutamia viikkoja. Lapsiperheille on kuitenkin aina taattava hyvät olosuhteet.

Huoneiden läheisyydessä tulee olla henkilökunnan patja- ja mahdollisesti myös liinavaatevarasto, josta tarvikkeet voidaan helposti tuoda huoneeseen uuden asiakkaan saapuessa. Huoneissa ei tule olla parvekkei-ta tms. uloskäyntimahdollisuutta maantasolle tämän hankaloittaessa kulunvalvontaa.

Uudenmaankadun pienissä asuinhuoneissa (10 m2) saattaa

asua jopa 4 henkeä kerrossängyissä. Tällöin asuinpinta-ala asukasta

kohden on 2,7 m2.

Kyläsaaren isoimmat asuinhuoneet (40-43 m2)koetaan toimimattomiksi, sillä jopa isoille perheille majoittuminen kahteen yhdistettävään huoneeseen

voi olla mukavampaa.

Kaarlenkadulla asuinhuoneiden

yhteydessä oleva oleskelutila on liian pieni (10

m2) tarjotakseen mielekästä tekemistä keskuksen asukkaille.

Nykyisten keskusten asuintiloja 1:400


LASITETTU

TERASSI

Lastenhuone

Keittiö

Ruokala

Keittiö

Kylmiö

Kuiv.var.

Asukkaiden liikuntatila

KYLÄSAARI

13.978 m2

KYLÄSAARI

11.011 m2

KYLÄSAARI

107.384 m2

KYLÄSAARI

40.147 m2

KYLÄSAARI

12.539 m2KYLÄSAARI

13.851 m2

KYLÄSAARI

37.821 m2

KYLÄSAARI KUNTOSALI

34.987 m2

UUDENMAANKATU

54.624 m2UUDENMAANKATU

2.570 m2

UUDENMAANKATU

1.134 m2

UUDENMAANKATU

87.636 m2

UUDENMAANKATU

81.925 m2

1.521 m2

1.180 m2

UUDENMAANKATU

3.613 m2

UUDENMAANKATU

5.727 m2

1.708 m2

UUDENMAANKATU

30.385 m2

2.310 m21.397 m2

KAARLENKATU

12.401 m2KAARLENKATU

13.263 m2

KAARLENKATU AULA

59.867 m2

KAARLENKATU RUOKALA

78.362 m2

KAARLENKATU

36.668 m2

KAARLENKATU

11.465 m2

KAARLENKATU

9.138 m2

KAARLENKATU

10.449 m2

METSÄLÄ

17.838 m2

METSÄLÄ

11.377 m2

METSÄLÄ

12.663 m2

METSÄLÄ

87.858 m2

METSÄLÄ

2.080 m2

METSÄLÄ

5.851 m2

METSÄLÄ

83.382 m2

KYLÄSAARI LASTENHUONE

51.433 m2

LASITETTU

TERASSI

Lastenhuone

Keittiö

Ruokala

Keittiö

Kylmiö

Kuiv.var.


KYLÄSAARI

13.978 m2

KYLÄSAARI

11.011 m2

KYLÄSAARI

107.384 m2

KYLÄSAARI

40.147 m2

KYLÄSAARI

12.539 m2KYLÄSAARI

13.851 m2

KYLÄSAARI

37.821 m2


34.987 m2

UUDENMAANKATU


2.570 m2

UUDENMAANKATU

1.134 m2

UUDENMAANKATU

87.636 m2

UUDENMAANKATU

81.925 m2

1.521 m2

1.180 m2

UUDENMAANKATU

3.613 m2

UUDENMAANKATU

5.727 m2

1.708 m2

UUDENMAANKATU

30.385 m2

2.310 m21.397 m2

KAARLENKATU


13.263 m2

KAARLENKATU AULA

59.867 m2

KAARLENKATU RUOKALA

78.362 m2

KAARLENKATU

36.668 m2

KAARLENKATU

11.465 m2

KAARLENKATU

9.138 m2

KAARLENKATU

10.449 m2

METSÄLÄ

17.838 m2

METSÄLÄ

11.377 m2

METSÄLÄ

12.663 m2

METSÄLÄ

87.858 m2

METSÄLÄ

2.080 m2

METSÄLÄ

5.851 m2

METSÄLÄ

83.382 m2


51.433 m2

LASITETTU

TERASSI

Lastenhuone

Keittiö

Ruokala

Keittiö

Kylmiö

Kuiv.var.


KYLÄSAARI

13.978 m2

KYLÄSAARI

11.011 m2

KYLÄSAARI

107.384 m2

KYLÄSAARI

40.147 m2

KYLÄSAARI

12.539 m2KYLÄSAARI

13.851 m2

KYLÄSAARI

37.821 m2


34.987 m2

UUDENMAANKATU


2.570 m2

UUDENMAANKATU

1.134 m2

UUDENMAANKATU

87.636 m2

UUDENMAANKATU

81.925 m2

1.521 m2

1.180 m2

UUDENMAANKATU

3.613 m2

UUDENMAANKATU

5.727 m2

1.708 m2

UUDENMAANKATU

30.385 m2

2.310 m21.397 m2

KAARLENKATU


13.263 m2

KAARLENKATU AULA

59.867 m2

KAARLENKATU RUOKALA

78.362 m2

KAARLENKATU

36.668 m2

KAARLENKATU

11.465 m2

KAARLENKATU

9.138 m2

KAARLENKATU

10.449 m2

METSÄLÄ

17.838 m2

METSÄLÄ

11.377 m2

METSÄLÄ

12.663 m2

METSÄLÄ

87.858 m2

METSÄLÄ

2.080 m2

METSÄLÄ

5.851 m2

METSÄLÄ

83.382 m2


51.433 m2

Yhteistilat

Yhteistilat kpl hym2 yht.Ruokala 2 80 160Opetustila 2 40 80Kuntosali 1 60 60Lastenhuone 2 20 40Vastaanottoaula 1 100 100Hiljentyminen/Rukoilu 0 0 0Puhelintila/tietokone 4 4 16Oleskelutilat 13 20 260 716

Yhteistiloissa järjestetään esimerkiksi kieliopetusta ja järjestetään tiedotustilaisuuksia asukkaille ja henki-lökunnalle. Tilojen jako- ja yhdistelymahdollisuus on tärkeää.

Oleskelutiloissa tarvitaan ruokailumahdollisuus ja esi-merkiksi televisionurkkaus. Tilojen ei tule olla liian isoja siisteys- ja järjestyshäiriöiden minimoimiseksi. Solumaisuus ja selkeästi tietyille majoitushuoneille ra-jatut oleskelualueet edesauttavat tilojen siisteyttä ja puhtaanapitoa verrattuna isoihin, kenellekään kuulu-mattomiin oleskelutiloihin. Eri sukupuolille tulisi olla erillisiä oleskelutiloja.

Asuinhuoneiden tulisi olla riittävän väljiä myös rukoi-lemiseen, jolloin hiljaiselle huoneelle ei ole tarvetta. Vain tietyn uskonnollisen ryhmän käyttöön varatut tilat saattavat aiheuttaa konflikteja. Lastenhuoneiden tulisi olla helposti henkilökunnan valvottavissa. Lukit-tavaa säilytystilaa tarvitaan paljon. Hyvä ja turvallinen ulkoleikkimahdollisuus on jopa tärkeämpi kuin varsi-nainen lastenhuone.

Aulatilan tulee olla riittävän väljä. Tuolit, pöydät ja mahdollisesti televisio ovat aulatilassa hyvät. Tiloihin tulisi olla vain yksi sisäänkäynti asiakkaille ja vierai-lijoille, jotta kulunvalvonta toimii sujuvasti. Tietoko-nekoppien tulee olla lukittavia ja tarjota käyttäjälleen kohtuullinen intimiteetti. Koppien olisi hyvä sijaita yhdessä paikassa, mieluiten esimerkiksi henkilökun-nan kulkureittien varrella, jossa niiden valvonta on helppoa. Kuntosali lisää suuresti asiakkaiden viihty-vyyttä. Yhteistilojen puhtaanapidon tulisi olla äärim-mäisen helppoa.

Keittiöt ja ruokala

Keittiöt kpl hym2 yht.Asiakaskeittiöt 13 20 260Laitoskeittiö 1 40 40 300

Uudessa vastaanottokeskuksessa tulisi olla mahdol-lisuus sekä ruokapalvelun järjestämiseen, että asi-akkaiden omaan ruoanvalmistukseen. Kauttakulku-keskuksissa maahanmuuttovirasto suosii järjestettyä ruokahuoltoa mutta vastaanottokeskuksissa kuiten-kin pyritään yleisesti mahdollisimman normaaliin elämään, jota ruoan valmistaminen itse tukee. Asia-kaskeittiöiden ja pesutilojen kulutus on äärimmäisen kovaa.

Laitoskeittiön, sekä erityisesti sen kylmä- ja kuivava-rastojen tulee olla riittävän kokoiset. Ruokalan valvo-misen tulisi olla helppoa, ja sen siivousvälineiden hel-posti asiakkaiden saavutettavissa. Ruokalaa ei voida käyttää hätämajoitustilana, sillä hätämajoitustilan-teessa toimiva ruokahuolto on tärkeää.

Uudenmaankadulla keittiön yhteydessä on kaksi suurta yhteistilaa (82 ja 88 m2), joiden käytön jakaminen

sekä ruokalakäytän että opetukseen välillää onnistuu joustavasti.

Kyläsaaren laboratorioiden vanhaa

ruokalaa (38 m2) käytetään keskuksen

tapahtumissa. Suomen punainen risti

järjestää keittiössä kokkauskursseja

keskuksen miehille.

Kyläsaaren asiakaskeittiöihin

(11-13 m2) mahtuu kaikkiin kaksi

ruoanvalmistuspistettä.

Nykyisten keskusten yhteistiloja 1:400


Henkilökunnan tilat

Henkilökunnan tilat kpl hym2 yht.Toimistohuoneet 10 15 150Avotoimistotilaa 10 8 80Vastaanotto 2 10+30 40Terveydenhoitaja 1 20 20Arkisto 1 15 15Kopiohuone 1 10 10Sosiaalitila 1 40 40Kiintestönhuolto 1 15 15Neuvottelutila, iso 2 30 + 40 70Tapaamistilat 4 15 60 500

Toimistohuoneiden sopiva koko vaihtelee välillä 12-20m2. Tilojen joissa otetaan vastaan asiakkaita tulee olla riittävän väljät myös isojen perheiden tapaami-seen. Työntekijän työpöydän lisäksi tarvitaan toinen neuvotteluryhmä. Asiakaspalvelutiloissa tarvitaan riittävät turvajärjestelmät. Usein tapaamisissa on läsnä tulkki.

Terveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät tarvitsevat omat, henkilökohtaiset huoneensa. Terveydenhoitaji-en huoneessa tulee olla riittävästi tilaa tutkimuspöy-dälle, vesipiste sekä viisi metriä vapaata tilaa näöntar-kistusta varten. Valaistuksen tulee olla riittävän kirkas esimerkiksi haavojen tutkimiseen. Terveydenhoitajien huoneiden yhteydessä tarvitaan lääkkeiden kylmäsäi-lytysmahdollisuus, esimerkiksi lukittava jääkaappi.

Ohjaajat voivat pääosin työskennellä avotoimistossa. Ohjaajan työpisteessä tulee olla tietokone ja puhelin. Ohjaajien käytössä tulisi olla myös hiljainen työtila esi-merkiksi kirjoitustyötä varten.

Vastaanoton yhteydessä on hyvä olla ohjaajien avoin toimistotila. Vastaanoton tulee olla erityisen hyvin suunniteltu, sillä asiakasliikenne on vilkasta ja vas-taanottotyö henkilökunnalle erityisen raskasta. Vas-taanotosta on hyvä olla suora näköyhteys ulko-ovelle, sekä mahdollisimman laajalle keskuksen tiloihin.

Joustavasti ala-aulan yhteydessä olisi hyvä sijaita muutama suljettava neuvottelutila, jossa asiakkaat voivat rauhassa keskustella ohjaajien ja ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Näiden lisäksi tarvitaan muu-tama isompi neuvottelutila esimerkiksi henkilökun-takokouksia varten.Toimistotilojen yhteyteen tarvi-taan kopio- ja faksihuone, toimistotarvikevarasto, keskuksen arkisto sekä henkilökunnan pesu-, puku- ja sosiaalitilat.

Vastaanottokeskuksen asukkailla on usein masennus-ta ja psyykkisiä ongelmia. Monet ovat saattaneet kokea kidutusta tai muuta fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Ti-loissa, joissa otetaan asiakkaita vastaan, tulee aina olla henkilökunnalle mahdollisuus poistua vaaratilanteessa sekä mahdollisuus hälyttää apua. Ilman erillistä pako-ovea tulee huone kalustaa siten, että asiakas ei koskaan jää poistumistien ja henkilökunnan jäsenen väliin.

Henkilökunta

Kesällä 2010 Kyläsaaressa oli 23 varsinaista työnte-kijää, siviilityöntekijä ja harjoittelijoita. Henkilökun-taa on päivävuorossa noin 12-14 ja yövuorossa kaksi henkeä. Keskuksen henkilökuntaan kuuluvat sosiaa-lityöntekijä, terveydenhoitaja, etuuskäsittelijä, ohjaa-ja, vastaava ohjaaja, toimistosihteeri, apulaisjohtaja ja johtaja. Lisäksi keskuksessa työskentelevät kiinteistö-huollon työntekijät

TOIMISTO

Wc Wc

Keittiö

Toimisto

Kahvio

Sos.Sos.

Wc

Wc

Ohj.

Ohj.

Toimisto

Reseptio

Ilmoittautuminen

Käytävä

wc

pukuh/sos.t./N

pukuh/sos.t./M

wc

0.844 m2

0.800 m2

2.047 m2

2.634 m2

UUDENMAANKATU21.534 m2 UUDENMAANKATU

21.365 m2

UUDENMAANKATU21.580 m2














KAARLENKATU9.138 m2

KAARLENKATU7.294 m2

KAARLENKATU9.893 m2

KAARLENKATU7.645 m2

KAARLENKATU7.606 m2

KAARLENKATU7.597 m2

KAARLENKATU7.656 m2

KAARLENKATU7.533 m2

KAARLENKATU7.569 m2

METSÄLÄ21.316 m2

METSÄLÄ10.415 m2

METSÄLÄ12.326 m2

METSÄLÄ19.476 m2

3.407 m2 1.945 m2

1.568 m2

1.568 m2

METSÄLÄ3.964 m2

METSÄLÄ11.408 m2

METSÄLÄ25.725 m2

METSÄLÄ12.272 m2

METSÄLÄ30.143 m2

NEUVOTTELUHUONE17.758 m2

KYLÄSAARI4.080 m2

KYLÄSAARI AULA111.169 m2

KYLÄSAARI1.674 m2

1.389 m2

KYLÄSAARI33.283 m2

KYLÄSAARI10.360 m2

KYLÄSAARI10.486 m2

KYLÄSAARI22.080 m2

KYLÄSAARI19.333 m2

KYLÄSAARI17.940 m2

KYLÄSAARI15.435 m2

KYLÄSAARI23.947 m2

KYLÄSAARI13.259 m2

KYLÄSAARI13.016 m2

HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA17.792 m2

KYLÄSAARI12.496 m2

KYLÄSAARI ARKISTO14.070 m2

KYLÄSAARI5.824 m21.086 m2

1.108 m2

1.056 m2

KYLÄSAARI7.822 m2

HENKILÖKUNNAN PUKUHUONE9.353 m2


KYLÄSAARI2.697 m2

KYLÄSAARI5.505 m2

LÄÄKESÄILYTYS5.217 m2


KYLÄSAARI NEUVOTTELUHUONE42.399 m2

KYLÄSAARI5.960 m2

KYLÄSAARI16.088 m2

KYLÄSAARI RESEPTIO10.317 m2

KYLÄSAARI14.072 m2

12.337 m212.285 m2

2.663 m21.590 m21.552 m2

2.576 m2

3.510 m23.510 m2

TOIMISTO

Wc Wc

Keittiö

Toimisto

Kahvio

Sos.Sos.

Wc

Wc

Ohj.

Ohj.

Toimisto

Reseptio

Ilmoittautuminen

Käytävä

wc

pukuh/sos.t./N

pukuh/sos.t./M

wc

0.844 m2

0.800 m2

2.047 m2

2.634 m2


21.365 m2















KAARLENKATU9.138 m2

KAARLENKATU7.294 m2

KAARLENKATU9.893 m2

KAARLENKATU7.645 m2

KAARLENKATU7.606 m2

KAARLENKATU7.597 m2

KAARLENKATU7.656 m2

KAARLENKATU7.533 m2

KAARLENKATU7.569 m2

METSÄLÄ21.316 m2

METSÄLÄ10.415 m2

METSÄLÄ12.326 m2

METSÄLÄ19.476 m2

3.407 m2 1.945 m2

1.568 m2

1.568 m2

METSÄLÄ3.964 m2

METSÄLÄ11.408 m2

METSÄLÄ25.725 m2

METSÄLÄ12.272 m2

METSÄLÄ30.143 m2


KYLÄSAARI4.080 m2


KYLÄSAARI1.674 m2

1.389 m2

KYLÄSAARI33.283 m2

KYLÄSAARI10.360 m2

KYLÄSAARI10.486 m2

KYLÄSAARI22.080 m2

KYLÄSAARI19.333 m2

KYLÄSAARI17.940 m2

KYLÄSAARI15.435 m2

KYLÄSAARI23.947 m2

KYLÄSAARI13.259 m2

KYLÄSAARI13.016 m2


KYLÄSAARI12.496 m2



1.108 m2

1.056 m2

KYLÄSAARI7.822 m2



KYLÄSAARI2.697 m2

KYLÄSAARI5.505 m2




KYLÄSAARI5.960 m2

KYLÄSAARI16.088 m2


KYLÄSAARI14.072 m2

12.337 m212.285 m2

2.663 m21.590 m21.552 m2

2.576 m2

3.510 m23.510 m2

TOIMISTO

Wc Wc

Keittiö

Toimisto

Kahvio

Sos.Sos.

Wc

Wc

Ohj.

Ohj.

Toimisto

Reseptio

Ilmoittautuminen

Käytävä

wc

pukuh/sos.t./N

pukuh/sos.t./M

wc

0.844 m2

0.800 m2

2.047 m2

2.634 m2


21.365 m2















KAARLENKATU9.138 m2

KAARLENKATU7.294 m2

KAARLENKATU9.893 m2

KAARLENKATU7.645 m2

KAARLENKATU7.606 m2

KAARLENKATU7.597 m2

KAARLENKATU7.656 m2

KAARLENKATU7.533 m2

KAARLENKATU7.569 m2

METSÄLÄ21.316 m2

METSÄLÄ10.415 m2

METSÄLÄ12.326 m2

METSÄLÄ19.476 m2

3.407 m2 1.945 m2

1.568 m2

1.568 m2

METSÄLÄ3.964 m2

METSÄLÄ11.408 m2

METSÄLÄ25.725 m2

METSÄLÄ12.272 m2

METSÄLÄ30.143 m2


KYLÄSAARI4.080 m2


KYLÄSAARI1.674 m2

1.389 m2

KYLÄSAARI33.283 m2

KYLÄSAARI10.360 m2

KYLÄSAARI10.486 m2

KYLÄSAARI22.080 m2

KYLÄSAARI19.333 m2

KYLÄSAARI17.940 m2

KYLÄSAARI15.435 m2

KYLÄSAARI23.947 m2

KYLÄSAARI13.259 m2

KYLÄSAARI13.016 m2


KYLÄSAARI12.496 m2



1.108 m2

1.056 m2

KYLÄSAARI7.822 m2



KYLÄSAARI2.697 m2

KYLÄSAARI5.505 m2




KYLÄSAARI5.960 m2

KYLÄSAARI16.088 m2


KYLÄSAARI14.072 m2

12.337 m212.285 m2

2.663 m21.590 m21.552 m2

2.576 m2

3.510 m23.510 m2

Uudenmaankadun toimistotilat ovat

työntekijöiden mukaan viihtyisät, valoisat ja

riittävän kokoiset.

Nykyisten keskusten toimistotiloja 1:400

Kaarlenkadun toimistot (7,5 m2)

ovat liian pieniä esimerkiksi asiakkaiden

vastaanottamiseen.

Kyläsaaren vastaanottotila ja sen yhteydessä oleva toimisto koettiin henkilökunnan puolesta toimivaksi.

Tämä heijastui asukkaiden kokemuksiin, sillä Kyläsaaren asukkaiden haastettluissa keskuksen

vastaanotto koettiin lähes yksinomaan äärimmäisen positiiviseksi. Kaarlenkadulla sekä henkilökunta että

asukkaat kokivat vastaanoton huonosti toimivaksi.


Uudenmaankadun saunatilat ovat erittäin suositut ja myös

Kaarlenkadun asukkaiden aktiivisessa käytössä.

Uudenmaankadulla huoneiden yhteydessä sijaitsevat wc- ja pesutilat

tukevat tavoitetta inhimillisestä asumisesta.

Märkätilat

Märkätilat kpl hym2 yht.Wc- ja pesutilat, asiak. 123 3,5 431Wc- ja pesutilat, erik. 4 4 16Pyykkihuoneet 7 10 70Vieras wc:t 1 14 14Siivouskeskus 1 25 25WC-, pesutilat, henk. 2 20 40Saunatilat 2 35 70 666

Wc- ja pesutilojen tulee kestää äärimmäisen kovaa ku-lutusta. Pyykkihuoneissa tulee olla mahdollisuus au-tomaattiseen pesuaineen annosteluun, mahdollises-ti jopa niin että pesuainetankit sijaitsevat erillisessä, lukittavassa tilassa. Ala-aulan yhteyteen tarvitaan wc vierailijoiden käyttöön.

Varastotilat

Varastotilat kpl hym2 yht.Siivouskomerot 13 1 13Liinavaate/patjavarasto 4 10 40Kirpputori 1 35 35Tarvikevarasto 1 30 30Kiinteistövarasto 1 15 15 Lääkkeiden kylmäsäilytys 1 5 5Laitosruokavarastot 1 15 15 153

Varastoja tulee olla sopivasti ja niiden oikea sijoittelu on erittäin tärkeää. Sujuva yhteys lastauslaiturille tai muuhun huoltoyhteyteen sekä hissille on tärkeä. Va-rastojen olisi hyvä sijaita osittain myös asuinkerroksis-sa, eikä esimerkiksi kokonaisuudessaan kellarissa.

Toimistohuoneiden yhteyteen tarvitaan toimistotar-vikevarasto. Liinavaatevarastoon tulee päästä kuljetta-maan pestyt liinavaatteet rullakolla. Siivouskomeroi-den on oltava kerroksissa, sillä asiakkaat huolehtivat itse asuintilojen ja keittiöiden siivouksesta. Komerot voisi lukita esimerkiksi koodilukoin, mutta ei niin että henkilökunta joutuu avaamaan komerot asiakkail-le. Laitoskeittiö tarvitsee riittävän kokoiset kylmä- ja kuivavarastot.

Kiinteistönhuollon varastossa säilytetään esimerkiksi wc-paperia, pesuaineita ja siivoustarvikkeita. Talova-rastossa voidaan säilyttää ulkoiluvälineitä, katuharjo-ja, lumilapiota yms. Kirpputorivarastoon tallennetaan lahjoituksena saatavat vaatteet, lelut ja kirjat. Kirppu-toritilan ylläpito vie henkilökunnan resursseja, mutta on tärkeä olla olemassa, sillä vastaanottokeskukset saavat lahjoituksina paljon vaatteita, leluja yms. tava-raa jaettavaksi asukkaille.

Porras- ja käytävätilat, hissit

Tilojen viihtyisyyden ja asiakkaiden mielenterveyden takia olisi hyvä että porras- ja käytävätiloihin tulisi luonnonvaloa.

Ulkotilat

Ulkotilat Aikuisten ulko-oleskelu Lasten leikkipaikka Viljhelypalstat Autopaikoitustila Polkupyöräpaikoitus 20 m2 Ulkoiluvälinevarasto 15 m2Jätekatos 15 m2 On tärkeää, että myös aikuisille on ulko-oleskelutiloja. Lähtökohta on, että asukkailla ei ole omia autoja. Py-säköintipaikkoja tarvitaan henkilökuntaa, tulkkeja ja viranomaisia varten. Iltaisin keskuksessa on usein vierailijoita. Henkilökunnan ja viranomaisten paikat tulisi merkitä ja vierailijoille olla muutama autopaikka. Henkilökunnan polkupyöriä varten tulisi olla riittävän iso (n. 20 pyörää) lukittu tila. Huoltoliikenteen tulee olla erotettavissa asiakkaiden ja henkilökunnan kulus-ta, erityisesti yksiköissä joissa on ruokapalvelu. Lasten turvallinen ulkoleikkimahdollisuus on erittäin tärkeä. Jätekatoksen on hyvä sijaita asiakkaiden kulkureittien varrella, jotta jätehuolto sujuu joustavasti.

Säilöönottoyksikön erityistilat

Säilöönottoyksikön tarvitsemia erityistiloja ovat mm. turvatarkastustila, asukasvarasto, suljettu ulkoilupiha ja -parveke sekä tila suljetulle autosaatolle. Generaat-tori ja polttoainevarasto tarvitaan poikkeustilanteiden varalta. Esimerkiksi poistumistiet on Metsälän säilöön-ottoyksikössä lukittu sähkölukoin, joiden toiminnan täytyy olla varmaa myös sähkökatkoksen sattuessa.

WC

KH

Terveydenhoitaja

Liinavaatevarasto

Pyykki

Suihku/N

Wc/M

Suihku/M

WC/N

Iv-konehuone 1 Iv-konehuone 2

Wc/NWc/MSuihkuhuone

SH

SK

Suihkuhuone

Asukkaiden kerhotila

Turvatarkastustila

Hissi

9.5 m2

Odotus

Asukasvarasto

50 h. kokoustilamuunneltava

Varasto

Kiint.huolto

wc

pukuh/sos.t./N

suihku

pukuh/sos.t./M

wc

Agregaattihuone

VarastoVäestönsuoja

Suojahuone 2

Suojahuone 1

Polttoaineenvarastotila

suihku







2.164 m2







KAARLENKATU10.301 m2

KAARLENKATU10.300 m2

KAARLENKATU1.980 m2

KAARLENKATU1.996 m2

KAARLENKATU1.951 m2

KAARLENKATU1.994 m2KAARLENKATU

10.304 m2KAARLENKATU10.248 m2

METSÄLÄ10.858 m2

METSÄLÄ15.846 m2

METSÄLÄ5.539 m2

METSÄLÄ5.539 m2

METSÄLÄ5.539 m2

METSÄLÄ5.539 m2

METSÄLÄ7.840 m2

METSÄLÄ86.100 m2

METSÄLÄ9.355 m2

METSÄLÄ9.045 m2

METSÄLÄ13.200 m2

METSÄLÄ13.496 m2

METSÄLÄ2.510 m2

METSÄLÄ AUDITORIO83.546 m2

METSÄLÄ15.467 m2

METSÄLÄ21.332 m2

METSÄLÄ22.833 m2

METSÄLÄ33.202 m2

METSÄLÄ44.475 m2

METSÄLÄ35.831 m2 METSÄLÄ

76.577 m2

12.285 m2 12.337 m2

3.510 m2 3.510 m2

2.576 m21.552 m21.590 m2

2.663 m2

METSÄLÄ43.585 m2

WC

KH

Terveydenhoitaja

Liinavaatevarasto

Pyykki

Suihku/N

Wc/M

Suihku/M

WC/N

Iv-konehuone 1 Iv-konehuone 2

Wc/NWc/MSuihkuhuone

SH

SK

Suihkuhuone

Asukkaiden kerhotila

Turvatarkastustila

Hissi

9.5 m2

Odotus

Asukasvarasto

50 h. kokoustilamuunneltava

Varasto

Kiint.huolto

wc

pukuh/

sos.t./N

suihku

pukuh/

sos.t./M

wc

Agregaattihuone

Varasto

Väestönsuoja

Suojahuone 2

Suojahuone 1

Polttoaineenvarastotila

suihku

UUDENMAANKATU

17.584 m2

UUDENMAANKATU

12.089 m2

UUDENMAANKATU

18.980 m2

UUDENMAANKATU

1.321 m2

UUDENMAANKATU

1.808 m2

UUDENMAANKATU

11.220 m2

2.164 m2

UUDENMAANKATU

9.816 m2

UUDENMAANKATU

9.813 m2

UUDENMAANKATU

2.384 m2

UUDENMAANKATU

2.381 m2

UUDENMAANKATU

4.617 m2

UUDENMAANKATU

13.535 m2

KAARLENKATU


10.300 m2

KAARLENKATU

1.980 m2

KAARLENKATU

1.996 m2

KAARLENKATU

1.951 m2

KAARLENKATU

1.994 m2KAARLENKATU


10.248 m2

METSÄLÄ

10.858 m2

METSÄLÄ

15.846 m2

METSÄLÄ

5.539 m2

METSÄLÄ

5.539 m2

METSÄLÄ

5.539 m2

METSÄLÄ

5.539 m2

METSÄLÄ

7.840 m2

METSÄLÄ

86.100 m2

METSÄLÄ

9.355 m2

METSÄLÄ

9.045 m2

METSÄLÄ

13.200 m2

METSÄLÄ

13.496 m2

METSÄLÄ

2.510 m2

METSÄLÄ AUDITORIO

83.546 m2

METSÄLÄ

15.467 m2

METSÄLÄ

21.332 m2

METSÄLÄ

22.833 m2

METSÄLÄ

33.202 m2

METSÄLÄ

44.475 m2

METSÄLÄ

35.831 m2 METSÄLÄ

76.577 m2

12.285 m2 12.337 m2

3.510 m23.510 m2

2.576 m21.552 m21.590 m2

2.663 m2

METSÄLÄ

43.585 m2

Nykyisten keskusten märkätiloja 1:400


1.9 australian esimerkki

Tilaohjelmaa laatiessani minulla oli käytössäni yksi konkreettinen ohje vastaanottokeskuksen tilasuunnit-telusta. Australian hallituksen vuonna 2007 laatima ”Standards for design and fitout of immigration detenti-on facilities” määrittelee hyvin yksityiskohtaiset suun-nitteluohjeet Australian vastaanottokeskuksille, jotka tosin vastaavat toiminnaltaan enemmänkin suoma-laista säilöönottoyksikköä

Suunnitteluohjeet pyrkivät varmistamaan fyysisen suunnittelun keinoin ihmisten perustarpeiden toteu-tumisen löyhästi Maslow’n tarvehierarkiaa mukail-len: keskuksissa pyritään toteuttamaan fysiologiset, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja yksityisyyden sekä arvonannon tarpeet. Ohjeessa myös todetaan suoraan, miten vastanottokeskuksissa ei pyritäkään mahdollistamaan korkeimpia tarpeita luovuudesta, it-sensä kehittämisestä tai henkisestä kehityksestä. Eri-tyisen kiinnostava on ohjeissa esitetty malli solumai-sesta asuinyksiköstä (kuvassa), johon pyrittiin myös Suomessa Kyläsaaren keskuksen suunnittelun alkaes-sa, mutta josta jouduttiin kustannussyistä kuitenkin luopumaan.

Vaikka ohjeet vaikuttavat erittäin hyviltä ja humaaneil-ta, epäilen niiden huomioonottamista Australian su-rullisenkuuluisissa vastaanottokeskusoloissa. Esimer-kiksi vuonna 2002 Australian maahanmuuttoministeri Philip Ruddock yritti järjestää arkkitehtuurisuunnitte-lukilpailun keskusten olojen ja ehkä erityisemmin jul-kisen maineen kohentamiseksi. Kilpailuun mukaan kutsuttu Pritzker-palkittu arkkitehti Glenn Murcutt kieltäytyi osallistumasta suunnittelukilpailuun kritiik-kinä epäinhimilliseksi kokemaansa vastaanottojärjes-telmää kohtaan (Farrelly 2002).



”Lähiympäristössä käytän ainoastaan kirjastoa. Olisi hyvä

jos keskuksesta järjestettäisiin yhteisiä retkiä eri

aktiviteetteihin kaupungissa. Toimeentulotuki on niin pieni,

että se ei riitä liikkumiseen ja sisäänpääsymaksuihin.

Olen katolinen, mutta varani eivät riitä edes viikoittaiseen

vierailuun katolisessa kirkossa.”


”Ruokaa ostamme marketeista mutta halal-lihaa hankimme

erityiskaupoista. Vaatteita meillä ei ole juuri varaa ostaa,

mutta kierrätyskeskuksesta löytää joskus jotakin. Läheinen merenlahti,

vanhankaupunginkoski on hyvä paikka kalastaa. Lasten

leikkikentällä lähistöllä käymme joskus.”


ii | Vaihtoehtoiset konseptit2.1 Sijaintivaihtoehdoista laajempaan pohdintaan 48 2.2 Nimbyismistä vetotekijäksi 58 2.3 Vastaanottokeskukset arkkitehtuurikentällä 59


2.1 vaihtoehtoiset konseptit - Sijaintivaihtoehdoista laajempaan konseptipohdintaan

Osana työtehtäviäni vastaanottokeskustoimintaa selvittävässä työryhmässä oli selvittää erilaisia mah-dollisia sijaintivaihtoehtoja Kyläsaaren vastaanotto-keskuksen korvaavalle vaihtoehdolle ja samalla dip-lomityölleni. Samalla sain mahdollisuuden pohtia vastaanottokeskuksen konseptia laajemmin kuin vain Kyläsaaren korvaavan ratkaisun osalta. Kehitin kah-deksan mahdollista konseptia vastaanottokeskuksille Helsingissä. Tässä luvussa arvioin eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Vaikka pohdinta eri vaihtoeh-tojen kohdalla jäi melko pinnalliseksi, sosiaaliviraston tilayksikön työntekijät toivoivat eri vaihtoehtoisten konseptien sisällyttämistä diplomityöhön.

Eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi olin yhteydessä lu-kuisiin virkamiehiin, virastoihin ja kiinteistönomis-tajiin kartoittaen ja selvittäen erilaisia vaihtoehtoja vastaanottokeskukselle. Uuden rakennuksen ja tontin löytäminen keskukselle osoittautui hyvin vaikeaksi. Kuten muutkin sosiaaliviraston toiminnot, vastaanot-tokeskuksen pelätään aiheuttavan vastustusta naapu-ruston taholta. Muun muassa tämän takia keskuksen sijoittaminen olemassa olevaan kaupunkirakentee-seen voi olla hankalaa. Tämän takia uudisrakennuksen tontin löytyminen nyt rakennettavilta uusilta satama-alueilta: Jätkäsaaresta, Kalasatamasta ja Kruunuvuo-renrannasta olisi todennäköisempää. Sijainti Kalasa-tamassa olisi erityisen luonteva Kyläsaaren nykyisen sijainnin vuoksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston Itäranta-projektin ark-kitehdit ehdottivat diplomityöni suunnittelutonteiksi kahta mahdollista sijaintia Kalasatamassa: nk. vanki-lan asuntolan tonttia Sörnäisten vankilan lounaispuo-lella sekä Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle (HOAS) varattua tonttia Hermannin rantatiellä. Senaatti-kiin-teistöt ilmoittivat myöhemmin, että he haluavat pitää nk. vankilan asuntolatontin omassa varauksessaan. Etsiessäni tonttia uudisrakennukselle olin yhteydes-sä myös kiinteistövirastoon, josta todettiin suoraan, miten vastaanottokeskuksen sijainti todennäköisesti vaikuttaisi negatiivisesti naapuruston asuntojen tai asuintonttien hintoihin. Tämä pelko oli mahdollisesti myös kaupunkisuunnitteluviraston epätodennäköis-ten tonttivaihtoehtojen takana, sillä molemmille ton-teille oli jo olemassa muu käyttäjä. Toisaalta esimerkik-si Yhdysvalloissa on saatu tuloksia, etteivät sosiaalisen asuntotuotannon hankkeet ole huomattavasti laske-neet lähiseudun kiinteistöjen arvoa tai ylipäätään es-täneet suotuisaa markkinakehitystä (Kopomaa 2008, s.158).

”Opiskelen suomea työnväenopistossa, se on mahtavaa, sillä kurssia varten sain matkakortin, joka helpottaa paljon liikkumista. Matkakortti on hyvin kallis, mutta nyt voin käydä esimerkiksi urheilemassa. Kirjastossa käyn toisinaan Arabiassa.”


VOKS-työryhmässä kartoitettiin vastaanottokeskukselle sopivia tontteja koko Helsingin alueelta. Jotta

alueellinen sosiaalinen segregaatio, vieraskielisen väestön keskittyminen itäiseen ja pohjoiseen

Helsinkiin ei voimistuisi, tiloja etsittiin ensisijaisesti läntisestä ja keskisestä Helsingistä.

Työryhmässä tarkasteltiin muun muassa seuraavia

kaupungilta mahdollisesti vapautuvia sairaala-alueita: Herttoniemen sairaala,

Lapinlahden sairaala, Marian sairaala,

Myllypuron sairaala, Töölön sairaala,

Katriinan sairaala Tammikumpu.

Vapautuvat laitosrakennukset kuten Killinmäen, Koskelan sairaala-alueen ja Suursuon sairaalan

rakennukset.

Lisäksi tarkasteltiin vapautuvia koulurakennuksia: Sibelius-akatemian talo Pitäjänmäessä,

Metropolialta mahdollisesti vapautuvat tilat Metropolian tiivistäessä kampusrakennettaan, kuten

Sofianlehdonkatu 5 (HUS, 5300m2), Mannerheimintie 172 (HY, 4400m2),

Onnentie 18 (HKI, 3970m2), Vanha Viertotie 23 (8000m2).

Uudisrakennusvaihdon osalta arvioitiin mm.

Sijaintia Jätkäsaaressa tai lentoaseman yhteydessä Vantaalla.

Nykyiset vastaanottokeskukset

VOKS-työryhmässä kartoitettuja vaihtoehtoja

Vaihtoehtoiset konseptit



Keskuksen sijoittaminen olemassa ole-vaan rakennukseen tarkoittaa myös toi-minnan suunnittelua olemassa olevien tilojen ehdoilla. Negatiivisena esimerk-kinä voidaan mainita ”Kyläsaaren runt-

taus laboratoriotiloihin”. Esimerkiksi vanhoille sairaala-rakennuksille saattaa olla muuten ongelmallista keksiä uutta käyttöä, mutta niistä on myös vaikea remontoi-da toimivaa vastaanottokeskusta, sillä tällöin eri kult-tuurien erilaisia asumis- ja hygieniavaatimuksia ja tot-tumuksia on vaikea huomioida. Kyläsaaressa tämä on johtanut jatkuviin talotekniikkaongelmiin.

Mahdollisia vapaita tiloja tai tontteja ei ole paljon. Usein on ongelmallista löytää käyttöä kiinteistöille jotka sijaitsevat kaupunkirakenteen ulkopuolella kuten Röykän sairaala tai Killinmäen laitos, mutta vastaan-ottokeskuksen tulee sijaita kohtuullisten liikenneyh-teyksien ulottuvissa, myös keskuksien työntekijöiden työmatkojen kannalta.

konsepti 1: kyläsaaren korvaavat tilat olemassa oleviin tiloihin

Helsingin kaupungilla on tavoitteena tiivistää toimin-tojensa tilantarvetta ja tämän yhteydessä vapautuu erilaisia kiinteistöjä, joihin vastaanottokeskus mahdol-lisesti voisi sijoittua. VOKS-selvitystyöryhmä tarkas-teli esimerkiksi vapautuvia sairaala-alueita, ammatti-korkeakoulu Metropolialta mahdollisesti vapautuvia tiloja sekä vammaisten laitospalveluilta vapautuvia ra-kennuksia. Tarvittaessa olemassa olevia rakennuksia voidaan myös laajentaa.

Ratkaisun mielekkyys riippuu täysin kyseessä olevasta rakennuksesta: sen sijainnista, typologiasta ja kunnosta. Tämä olisi todennäköisesti edullisin vaihtoehto ja palvelisi myös kaupungin

tavoitetta löytää mielekästä käyttöä omistamilleen kiinteistöille. Tosin myös peruskorjauskustannukset voivat olla suuret.

Sofianlehtoon vuonna 1980 kaavailtu kylpylälaajennus, arkkitehti Veijo Martikainen.

”Kolme toivetta voin kuitenkin mainita, kun kysytte: 1. Olen aikuinen ihminen joten toivoisin että minulla olisi vapaus päättää itse omista asioistani. 2. Olen huolissani lapsistani, toivon että saisin tietoa heistä. 3. Toivoisin että saisin oman asunnon.”



konsepti 2: kyläsaaren korvaavat tilat uudisrakennukseen

Kyläsaaren korvaavan uudisrakennuksen koko olisi noin 5000m2 ja asiakaspaikkoja olisi saman verran kuin Kyläsaaressa nyt: 233 normaalipaikkaa ja 50 hätämajoituspaikkaa.

Helsingin olemassa olevassa kaupunkirakenteessa mahdollisia vapaita tontteja on hyvin vähän, joten todennäköisimmin sopiva tontti uudisrakennuksel-le voisi löytyä joltain uudisrakennusalueelta. Kalasa-tama olisi luontevin vaihtoehto Kyläsaaren nykyisen sijainnin takia. Kaupunkisuunnitteluviraston Itäran-ta-projektin arkkitehdit ehdottivat tutkittavaksi dip-lomityössäni kahta vaihtoehtoista tonttia Sörnäisten vankilan läheisyydessä.

Uudisrakennus on vastaanottokes-kuksen henkilökunnan pitkäaikainen haave. Uudisrakennuksen tilat voidaan suunnitella täysin toiminnan ehdoilla ja toiminnalle ideaaleiksi. Eri asumiskult-tuureista tulevien asukkaiden erilaiset

ja tavat ja tottumukset voitaisiin ottaa huomioon.

Molemmat kaupunkisuunnitteluvi-raston ehdottamat tontit ovat melko epärealistisia vaihtoehtoja vastaanot-tokeskuksen sijoittumiselle: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS)

todennäköisesti rakentaa sille varatulle tontille ja nk. ”vankilan asuntolan tontti” on Senaatti-kiinteistöjen omistama ja vankilalla on todennäköisesti tontille tu-levaa käyttöä. Sijainti vankilan vieressä antaisi lisäksi negatiivisen kuvan vastaanottotoiminnan luonteesta.

Jos uudisrakennus rakennettaisiin Kyläsaaren ja Met-sälän tavoin laitosmaisiksi, uudisrakennuksen muutta-minen muuhun käyttöön olisi hankalaa. Mikään muun ryhmä Suomessa ei enää asu yhteishuoneissa ja yhteis-vessojen varassa. Toisaalta uudisrakennuksessa olisi mahdollista luontevasti päivittää vastaanoton varus-telutaso asialliselle tasolle

Uudisrakennus on todennäköisesti kaupungille liian kallis vaihtoehto, varsinkin Kalasataman alueella, jossa rakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti laa-dukasta. Kaupunki haluaa mahdollisimman korkean hinnan kaavoittamistaan asuintonteista ja pelättäessä vastaanottokeskuksen vaikuttavan negatiivisesti naa-puritonttien hintoihin, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston virkamiesten suhtautumista vas-taanottokeskuksen sijoittumiseen Kalasatamaan voi-daan kuvata nihkeäksi.


Hotelleissa saattaa tulevaisuudessa olla tiedossa isoja remontteja, joten vanhojen hotellien kunnostaminen saattaa tulla kalliiksi.

Kaikki kolme jäljellejäävää keskusta toimisivat ulko-puolisilta vuokratuissa tiloissa, mikä ei tunnu luonte-valta kun kaupungilla on samanaikaisesti omia tyhjil-lään olevia tiloja.

konsepti 3. kyläsaaren toiminta lakkaa, ei korvaavia tiloja.

Turvapaikanhakijoiden määrän vähentyessä Kyläsaa-ren korvaaville tiloille ei olisi enää tarvetta. Jos tur-vapaikanhakijoiden määrä vähenee todella pieneksi, Kyläsaaresta voitaisiin luopua ja keskittyä toimimaan pääkaupunkiseudulla kolmen muun keskuksen voimin. Esimerkiksi Uudenmaankadusta, jossa on paljon toi-mistotilaa, voisi tulla Helsingin vastaanottokeskuksen keskus.

Uudenmaankatu ja Kaarlenkatu sijaitse-vat keskellä kaupunkia lähellä palveluja. Keskusten ympäristöt ovat riittävän ur-baanit ja tiiviit, että vastaanottokeskus-ten asukkaat sulautuvat muiden kau-

punkilaisten joukkoon luontevasti.

Vanhojen hotellien tilat eivät ole ide-aalit vastaanottokeskukselle, sillä vas-taanottokeskuksessa tarvitaan majoi-tushuoneiden lisäksi myös toimivat toimistotilat sekä yhteistiloja tiedo-tus- ja opetustoimintaan. Hotelleissa

omien aterioiden valmistaminen ei ole mahdollista ja niissä tarjottava ruokapalvelu ei kannusta normaaliin elämään ja henkilökohtaiseen vastuunottoon, mikä on kauttakulkukeskuksissakin tavoitteena.

”Lähellä on puisto, mutta nyt talvella usein vain kävelen ympäriinsä.

Toimeentulotuki on niin pieni ettei ole varaa mennä minnekään.

Tykkään katsoa televisiosta urheilua ystävien kanssa. Joskus olemme

menneet metrolla Itäkeskukseen somalialaisravintolaan, kun televisiosta

on tullut jokin tärkeä ottelu. Ravintolassa tosin joutuu maksamaan

pelkästä katsomisestakin ja metromatka sinne ja takaisin maksaa

5 euroa. Se on iso raha käytettäväksi pelkkään matkaan jonnekin.”



konsepti 4: kaikki asiakkaat yksityismajoitukseen, Metsälä jatkaa kauttakulkukeskuksena.

Esimerkiksi Ruotsissa turvapaikanhakijat asuvat vas-taanottokeskuksissa vain aivan oleskelunsa alkuvai-heessa, jonka jälkeen useimmat järjestävät itselleen majoituksen omatoimisesti. Kyläsaaresta, Uuden-maankadusta ja Kaarlenkadusta voitaisiin luopua esi-merkiksi viimeistään vuokrasopimuksien päättyessä 2019.

Yksityismajoituksessa asuminen kan-nustaa henkilökohtaiseen vastuunot-toon ja on lähimpänä normaalia elämää. Yksityismajoitus olisi hyvin joustava ratkaisu turvapaikanhakijoiden määrän suureen vaihteluun.

Yksityismajoitus on edullinen vaihtoehto, sillä kustan-nukset yksityismajoituksessa asuvaa turvapaikanhaki-jaa kohtaa ovat noin 16€/vrk ja vastaanottokeskukses-sa asuvaa kohtaan noin 45€/vrk, mutta kustannukset tosin heijastuvat usein muualle.

Turvapaikanhakijan vastaanottoraha 290e/kk, ei mitenkään riittäisi kohtuul-liseen vuokra-asumiseen pääkaupun-kiseudulla. Seurauksena olisivat mah-dollisesti yksityismajoitusasukkaiden liian ahtaat asuinolot, toimeentulotuen

riittäessä vain alivuokralaisuuteen. Tämä voisi johtaa myös kaupungin vuokra-asuntokannan ylikuormittu-miseen. Vaikka yksityismajoitus vaikuttaa edulliselta, kustannukset saattavat heijastua muualle, esimerkiksi tiivisti asuttujen kaupungin vuokra-asuntojen lisään-tyneeseen korjaustarpeeseen. Turvapaikanhakijat eivät saa asumistukea sillä toimeentulotuen korotta-misen pelätään muodostuvan nk. vetotekijäksi. Pää-kaupunkiseudulla asuntojen kysyntä on muutenkin suurta, ja yksityismajoituksen suosinta kasvattaisi ky-syntää entisestään. Metsälässä säilöönottoyksikköön mahdollisesti tarvit-tava laajennus ei onnistuisi, jos kiinteistössä tulee olla myös vastaanottopaikkoja.

Kauttakulkutoiminnassa laitostyyppinen keskus on todennäköisesti paras vaihtoehto, mutta odotusajan keskuksissa yksityismajoitus on hyvinkin toimiva vaih-toehto. Turvapaikanhakijat tarvitsevat asumisessaan usein paljon tukea, erityisesti asumisuransa alussa, jonka tarjoaminen asukkaille laitosmaisessa vastaan-ottokeskusmallissa on helpompaa.


konsepti 5: Hajautettu vastaanottokeskus

Esimerkiksi Kemin ja Rovaniemen odotusajan keskuk-sissa asukkaat on majoitettu kaupungin vuokraamiin asuntoihin. Turvapaikanhakijoiden asunnot voisivat olla joko keskitetysti yhdessä rakennuksessa tai tasai-sesti ympäri kaupunkia. Todennäköisesti mahdollisia asuntoja hajautetulle keskukselle olisi ensisijaisesti tarjolla kaupungin tai muiden yleishyödyllisten vuok-ranantajien taloista.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöissä on yhteen-sä noin 43 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu noin 90 000 asukasta. Kemin vastaanottokeskuksen käytös-sä olevat asunnot vaihtelevat yksiöistä kolmioihin ja niissä asuu yleensä yhdestä kuuteen asukasta. Kemin vastaanottokeskuksen käytössä olevat asuntotyypit ja niihin majoitettavien asukkaiden määrät:

1h+k 27-35m2 1-2 (max 3) hlö y2h+k 47-55-58m2 4 (max 6) hlö y3h+k 75-78m2 6 (max 9) hlö. y

Lisäksi kesällä 2010 vastaanottokeskuksen henkilö-kunnalla oli kaksi asuntoa toimistokäytössä.

Tällöin Kyläsaaren korvaava 250-paikkainen vastaan-ottokeskus voisi muodostua esimerkiksi seuraavista asunnoista:

1h+k (27-35m2) 1-2 (max. 3) hlö y 50 paikkaa, 50 asunt.

2h+k (47-55-58m2) 4 (max. 6) hlö y 200 paikkaa, 50 asunt.

3h+k (75-78m2) 6 (max. 9) hlö y 50 paikkaa, 10 asunt. Yht. 110 asuntoa (5000 hym2).

Jos vaihtoehtoisesti yksiöitä olisi 38, kaksioita 25 ja kolmioita samoin 25 kpl, tällöin asuntoja tarvittaisiin yhteensä 98 kappaletta.

Hajautettu vastaanottokeskus olisi muuntojoustavuudeltaan erinomai-nen. Turvapaikanhakijoiden määrän vaihteluun voidaan vastata reaaliajassa asunto kerrallaan. Tavallisessa asun-nossa asuminen kannustaa vastaanot-

toon ja vastaa normaalielämää. Kyläsaaren korvaami-seksi vaadittavat 80-100 asuntoa tuntuu kohtuulliselta määrältä suhteutettuna Helsingin kaupungin koko vuokra-asuntokantaan.

Hajautettu vastaanottokeskusmalli on hankala kauttakulkutoiminnassa. Asuntojen tulisi sijaita melko keskite-tysti, ettei vastaanottokeskuksen hen-kilökunnan työaikaa kuluisi turhaan matka-aikoihin eri asuntojen välillä.

Pitkien asuntojonojen Helsingissä 80-100 asunnon löytyminen kaupungin omasta vuokra-asuntokannasta voisi olla hankalaa. Saapuvien turvapaikanhakijoiden majoittaminen välittömästi asuntojonojen ohitse voisi ymmärrettävästi aiheuttaa epäreiluuden tunnetta.Helsingissä asuntojen muu kysyntä on liian kova, ha-jautettu vastaanottokeskusmalli voisi mahdollises-ti toimia, jos Helsingin kaupunki vuokraisi asunnot muista kunnista.

Majoitusti latYhteisti latKeitti ötHenkilökunnan ti latNeuvott eluhuoneetMärkäti latVarastot ja tekniset ti lat

Mitt akaava 1:500

Vertailtavia konsepteja Inari Virkkalan Diplomityölle ”Vastaanott okeskus Helsinkiin” 26.8. 2010 +positi ivisia piirteitä -negati ivisiä piirteitä

• Jolloin 250 paikkainen keskus voisi muodostua (paikat 26+12+100+150) yht. 98 asuntoa (4260 hym2)o 1h+k 27-35m2 1-2 (max 3) hlö 26+12 paikkaa, 38 asunt.o 2h+k 47-55-58m2 4 (max 6) hlö 100 paikkaa, 25 asunt.o 3h+k 75-78m2 6 (max 9) hlö 150 paikkaa, 25 asunt.

• Asuntojen keskineliövuokra on 9,61 €/kk, • Yhteensä kaupungin vuokra-asuntoja on 43000 (90 000 asukasta) • Esim. Kaupungin kiinteistöyhti öt: Vallila 1900 asuntoa Pikku-Huopalahti 1691 asuntoa Vesala 2147 asuntoa Pohjois-Haaga 2100 (2400 asukasta) asuntoa

+ Integraati oprosessi käynnistyy heti alussa + Kaupunki tasaisesti monikultt uurinen

tiivisiä piirteitä


Mitt akaava 1:500

Vertailtavia konsepteja Inari Virkkalan Diplomityölle ”Vastaanott okeskus Helsinkiin” 26.8. 2010 +positi ivisia piirteitä -negati ivisiä piirteitätiivisiä piirteitä

5. Hajautett u vastaanott okeskus (e. Kemin ja Rovaniemen malli)Asukkaat majoitett u kaupungin vuokraamiin asuntoihin joko keskitetysti yhteen rakennukseen tai tasaisesti ympäri kaupunkia. Asuntokoot esimerkiksi• 1h+k 27-35m2 1-2 (max 3) hlö• 2h+k 47-55-58m2 4 (max 6) hlö• 3h+k 75-78m2 6 (max 9) hlö

• Jolloin 250 paikkainen keskus voisi muodostua (paikat 50+200+50) yht. 110 asuntoa, (5000 hym2)o 1h+k 27-35m2 1-2 (max 3) hlö 50 paikkaa, 50 asunt.o 2h+k 47-55-58m2 4 (max 6) hlö 200 paikkaa, 50 asunt.o 3h+k 75-78m2 6 (max 9) hlö 50 paikkaa, 10 asunt.


Mitt akaava 1:500

Vertailtavia konsepteja Inari Virkkalan Diplomityölle ”Vastaanott okeskus Helsinkiin” 26.8. 2010 +positi ivisia piirteitä -negati ivisiä piirteitätiivisiä piirteitä

5. Hajautett u vastaanott okeskus (e. Kemin ja Rovaniemen malli)Asukkaat majoitett u kaupungin vuokraamiin asuntoihin joko keskitetysti yhteen rakennukseen tai tasaisesti ympäri kaupunkia. Asuntokoot esimerkiksi• 1h+k 27-35m2 1-2 (max 3) hlö• 2h+k 47-55-58m2 4 (max 6) hlö• 3h+k 75-78m2 6 (max 9) hlö

• Jolloin 250 paikkainen keskus voisi muodostua (paikat 50+200+50) yht. 110 asuntoa, (5000 hym2)o 1h+k 27-35m2 1-2 (max 3) hlö 50 paikkaa, 50 asunt.o 2h+k 47-55-58m2 4 (max 6) hlö 200 paikkaa, 50 asunt.o 3h+k 75-78m2 6 (max 9) hlö 50 paikkaa, 10 asunt.

Eri kaupungin kiinteistöyhtiöt ovat kooltaan esimerkiksi Vallila 1900 asun-toa, Pikku-Huopalahti 1691 asuntoa, Vesala 2147 asuntoa, Pohjois-Haaga 2100 asuntoa.

Erilaisiin hajautetun vastaanottokeskuksen asuntomääriin tarvittavat asuntomäärät,

toimistotilat ja yhteistilat.


konsepti 6. Kansainvälinen kortteli - Hybridirakennus Kalasatamaan

Vastaanottokeskus ja siihen yhdistettynä jokin muu kansainvälinen toiminta voisivat muodostaa Kalasa-tamaan tai Jätkäsaareen kokonaisen ”kansainvälisen korttelin.

Kyläsaaren korvaavan vastaanottokeskuksen tilan-tarve on noin 5000 hym2. Luontevia vastaanottokes-kuksen yhteyteen yhdistettäviä toimintoja voisivat olla esimerkiksi kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa (tilantarve n. 4200hym2), kansainvälinen koulu (Ruo-holahden kansainvälinen koulu 4600hym2) tai esi-merkiksi kansalaisopisto (Helsingin työväenopisto n. 4000hym2). Kansainvälinen kortteli voisi jakaantua julkisten tilojen puoliskoon ja asuntilojen yksityisem-pään puoleen.

Keskus, jossa olisi tarjolla runsaasti toi-mintamahdollisuuksia tekisi turvapai-kanhakijoiden elämästä mielekkäämpää Helsingissä oleskelun aikana. Asukkaat voivat kuntoutua, opiskella ja mahdolli-

sesti työskennellä keskuksen julkisella puolella. Vuoro-vaikutteisuus tukisi Suomeen jäävien turvapaikanha-kijoiden integraatioprosessia.

Muun monikulttuurisen toiminnan positiivinen asen-nevaikutus voisi vähentää keskuksen sijoittumiseen todennäköisesti kohdistuvaa vastustusta. Esimerkiksi kulttuurikeskus Caisa kaipaisi joka tapauksessa parem-mat tilat nykyisiin Kaisaniemen tiloihin verrattuna.

Kulttuurikeskus Caisan henkilökun-ta ei pitänyt ajatusta kansainvälisestä korttelista mielekkäänä. Caisan kult-tuuritarjonnan kommentoitiin olevan tarkoitettu kaikille suomalaisille ja

suomessa asuville, ei ainoastaan maahanmuuttaja-taustaisille asukkaille. Kaupungissa tulisi olla erilaisia monikulttuurisia toimintoja, eikä kaikkea tulisi koota samaan blokkiin.

Uudisrakentaminen on todennäköisesti vastaanotto-keskukselle liian kallis vaihtoehto. Myös VOKS-työ-ryhmässä ajatusta pidettiin epärealistisena uudisra-kentamisen korkeiden kustannusten takia.

Kansainvälinen kortteli voisi jakaantua kultturitoimintojen ja yhteistilojen julkiseen

puoleen ja asuintilojen yksityisempään puoliskoon.

”Huonoa keskuksessa on se ettei siellä ole juurikaan ajanviettopaikkoja. Kun ei

ole mitään tekemistä, joutuu kokoajan miettimään menneisyyttä ja sitä mitä on tapahtunut, eikä pääse mitenkään

eroon ongelmistaan. Täytyy vain istua ja odottaa.”



konsepti 7. kaikki vastaanottokeskuspaikat (n. 700) yhdistetty esimerkiksi koskelaan

Helsingin kaupunki harkitsee sairaalatoimintojen lo-pettamista Koskelan sairaalan alueella ja alueen tule-vaa käyttöä pohditaan parhaillaan. Koskelaan mah-tuisi todennäköisesti runsaasti lisärakentamista. Koskelan rakennusten yhteenlaskettu huoneistoala on noin 39 000 m2, josta vastaanottokeskukset veisivät noin 15 000m2. Tällöin tilaa jäisi runsaasti muillekin toiminnoille.

Koskelan lisärakentamisen yhteydessä alueesta voisi muodostua mielenkiin-toinen monikulttuurinen alue. Suuri laajuus ja useat erilliset rakennuk-set voisivat helpommin vastata tur-vapaikanhakijoiden määrän suureen vaihteluun.

Koskelan rakennukset ovat melko hei-kossa kunnossa ja vaatisivat kalliita remontteja. Koska vastaanottokeskus veisi Koskelasta vain osan, lopuille ti-loille tulisi keksiä muu käyttötarkoitus.

Kiinteistöviraston pelkona on, että vastaanottokes-kus vähentäisi muiden Koskelan rakennusten ja sinne mahdollisesti kaavoitettavan lisärakentamisoikeuden myyntipotentiaalia.

Vastaanottokeskuksen henkilökunnan mukaan noin 200 asukkaan keskus on sopiva ja isompia yksilöitä ei koeta toimiviksi. Tällöin myöskään kaikkien keskusten kokoaminen yhteen ei tunnu mielekkäältä.


konsepti 8. metsälän keskuksen laajentaminen naapuritontille

Metsälän vastaanottokeskuksen viereinen tontti on tyhjä, joten toiminnallisesti voisi olla kätevää laajentaa Metsälän keskuksen toimintaa naapuritontille. Täl-löin myös Metsälän säilöönottoyksikkö voisi laajentua myös nykyisen kaksikerroksisen rakennuksen ensim-mäiseen kerrokseen ja vastaanottokeskus siirtää koko-naisuudessaan uudisrakennukseen.

Nykyinen Metsälän tontti on kaavamerkitty liike- ja teolliseen toimintaan (TT), ja keskus toimii tontilla vain poikkeuspäätöksen varassa.

Laajennus mahdollistaisi Metsälän ny-kyisen rakennuksen muuttamisen ko-konaan säilöönottokeskukseksi ja vas-taanottokeskustoiminnan sijoittamisen kokonaan erilliseen rakennukseen.

Metsälän alueen maankäytön tulevai-suus on epävarma ja riippuu Pohjois-Pa-silan liikenteellisistä ratkaisuista. Met-sälän naapuritontti ei ole kaupungin omistuksessa ja tontin omistajan mieli-

pidettä tontin käyttötarkoituksesta ei tiedetä.

Metsälän sijainti piilossa teollisuusalueen perukoilla antaa toiminnasta negatiivisen signaalin.

”Haluaisin itsekin todella tietää kauanko tulemme vielä olemaan täällä! Haluaisimme aloittaa normaalin elämän mahdollisimman pian.”


”Unelmoin omakotitalosta, sillä asuin koko ikäni omakotitalossa. Kerrostalot eivät sovi minulle, olisi ihanaa jos olisi oma piha, jossa voisi kasvattaa vihanneksia ja kukkia.”


”Keskuksen ruoka on todella huonoa ja lapsemme ei voi syödä useita ruoista. Pieni keittiö olisi todella hyvä, että voisimme valmistaa itse ruokamme. Koska toimeentulotuki on niin pieni, syömättä jättämisen vaihtoehto on tällä hetkellä olla nälkäinen.

Ruokailut myös määräävät elämisen koko aikataulun: käymme usein ympäristössä kävelyllä, mutta koko ajan on vahdittava aikataulua ettei myöhästy ruokailusta.”



1.2 nimbyismistä vetotekijäksi Not In My Back Yard

Kyläsaaren ja Metsälän keskuksilla ei juuri ole naapu-reita, mutta tietääkseni Uudenmaankadun ja Kaar-lenkadun naapureilta ei juuri ole tullut negatiivista palautetta vastaanottokeskuksista lukuun ottamatta kesäaikaisia meluhaittoja esimerkiksi lasten leikkiessä kivisillä korttelipihoilla. Vastaanottokeskuksiin koh-distuva vastustus tuntuukin pohjautuvan enemmän ongelmien pelkoon kuin todellisiin negatiivisiin koke-muksiin vastaanottokeskuksesta naapurina. Itse asias-sa vastaanottokeskus voitaisiin nähdä ympäristössään jopa positiivisena asiana. Vetovoimaisia alueita tutki-nut Richard Florida kirjoittaa miten ”suvaitsevaisilla, avoimilla paikoilla on etulyöntiasema monipuolisten luo-vien ihmisten houkuttelemisessa koko väestön joukosta. … Tämä antaa kyvyn innovoida, luoda uutta liiketoimintaa, houkutella muita yhtiöitä ja loppujen lopuksi luoda uutta vaurautta ja hyvinvointia.” (Florida 2006, 62). Osittain tämä toteutuukin Punavuoressa ja Kalliossa, missä keskusten sijoittamisen vastustukselle syntyi vuonna 2009 paljon positiivista julkisuutta saanut vastaliike Refugee Hospitality Club.

Vuorovaikutteisuus keinona suvaitsevaisuuden lisäämiseen

Kaupungin virkamiehet pelkäävät suvaitsemattomuut-ta vastaanottokeskuksen asukkaita kohtaan, mutta saattaako tämä pelko itse asiassa kääntyä tulevaisuu-dessa itseään vastaan? Nykyiset ympäristöstään eris-tetyt keskukset aiheuttavat lisää epäluuloa vastaanot-

tokeskuksia kohtaan. Jos keskuksella olisi luonteva, vuorovaikutteinen suhde ympäristöönsä, voitaisiinko keskuksen sijainti kaupungissa kääntää positiiviseksi tekijäksi? Tähän voidaan vaikuttaa myös keskuksen arkkitehtuurilla. Tutkija Timo Kopomaa toteaa miten laadukas arkkitehtuuri on yksi keinoista Nimbyismiä vastaan: ”ulkoasultaan erityisryhmiä palveleva rakennus voisi olla normaalia edustavampi niin, että se herättäisi myönteisiä mielikuvia ja mielleyhtymiä” (Kopomaa 2008, 165).

Osin vuorovaikutteisuuden lisäämiseen olisi hyvät mahdollisuudet jo olemassa olevien keskusten kohdal-la: voisiko esimerkiksi Uudenmaankadun keskuksen kadunvarren oleskelutilan avata turvapaikanhakijoi-den pitämäksi, kaikille avoimeksi kahvilaksi?

Uudistonteissa vain huonoja vaihtoehtoja

Helsingin kaupunki haluaa luonnollisesti saada asuin- ja toimistokäyttöön myymistään tonteista mahdolli-simman hyvän hinnan. Pysyvään asumiseen soveltu-vien tonttien vaatimukset ovat lainsäädännöllisesti hyvin korkeat esimerkiksi melurajojen kohdalla. Koska vastaanottokeskuksessa asuminen ei ole luonteeltaan pysyvää, keskuksen uudisrakennukselle saatavat tontit tuskin koskaan ovat parhaita mahdollisia tontteja asu-misen kannalta. Tällainen on esimerkiksi Herman-nissa viitesuunnitelman pohjana käytetty tontti, jolle suunniteltavaan rakennukseen kohdistuu monenlaisia rajoitteita. Ikkunoiden suuntaamisessa on vankilan takia rajoituksia ja Hermannin rantatien melukuormi-tus on suuri, mikä hankaloittaa ulko-oleskelua.

Sofianlehto taas on sijainniltaan erinomainen, se on lä-hellä erilaisia urheilu- ja virkistysmahdollisuuksia sekä esimerkiksi Itä-Pasilan moskeijaa. Lisäksi sijainti veh-reässä ympäristössä voi tarjota elvyttäviä kokemuk-sia kovia kokeneille turvapaikanhakijoille (Aura et al 1997, s.97-100, Kyttä 2004, s.49). Sofianlehdon laitos-maisen rakenteen vuoksi siihen on hankala remontoi-da ns. kovan rahan asuntoja, siksikin on kaupungille mielekästä käyttää suojeltu rakennus jatkossakin jon-kinlaiseen erityisasumiseen.

Uudisrakennuksen ja peruskorjauksen vertailu

Syksyllä 2010 tein kevyet viitesuunnitelmat kahdesta suunnitelmavaihtoehdosta: uudisrakennuksesta nk. HOAS:in tontille sekä peruskorjaussuunnitelmasta So-fianlehtoon. Viitesuunnitelmieni pohjalta kiinteistövi-raston kustannuslaskija Lea Kivilahti arvioi alustavat kustannukset uudisrakennukselle sekä Sofianlehdon peruskorjaukselle.

Uudisrakennusvaihtoehdolle laskettu investointikus-tannus on noin 59 200 € majoituspaikkaa kohden ja 2 400 €/brm2. Sofianlehdon kohdalla kustannuslasken-nassa tarkasteltiin märkätilojen osalta sekä huonekoh-taista että keskitettyä ratkaisua, jolloin peruskorjaus-vaihtoehdolle laskettu investointikustannus on noin 53 600 – 45 000 € majoituspaikkaa kohden ja 2 190 – 1 850 €/ brm2 märkätilaratkaisusta riippuen. (VOKS 2011). Vastaanottokeskuksen sijoittuminen Sofianleh-toon tulisi siis hiukan edullisemmaksi kuin uudisra-kennuksen rakentaminen kaupunkisuunnitteluviras-ton ehdottamalle tontille.


Vastaanottokeskukset osana Maastrichtin historiallisen keskuksen kaupunkirakennetta, hollantilaisen Robert Verrijtin diplomityössä ”Inclusive City” vuodelta 2004.

1.3 vastaanottokeskukset arkkitehtuurikentällä

Kuten Aalto-yliopiston tutkija Kalanje kirjoittaa artik-kelissaan (2010), miten vastaanottokeskuksia ei var-sinaisesti näy arkkitehtilehtien sivuilla, mutta löysin kuitenkin useita pakolaisuuden ja vastaanottokes-kusten problematiikkaan paneutuvia opiskelijatöitä. Kiinnostavimpia löytämiäni töitä ovat Robert Verrijtin ”Inclusive City” vuonna 2004, Alex Warncock-Smithin ”Immigration as Direct Urbanism” vuonna 2006, Tom Robinsonin työ vuonna 2004, Nikorn Thammavongsan lopputyö vuonna 2009 sekä Nathan Chilversin suunni-telma vuonna 2001.

Inclusive City

Hollantilainen Robert Verrijt kritisoi lopputyösssään ”Inclusive City” vastaanottokeskusten perinteistä pa-noptista mallia. Verrijt pyrkii normalisoimaan haki-joiden asumisen sijoittamalla asunnot pieniin ryh-mäkoteihin (sinisellä oheisessa kuvassa) ympäröivän kaupunkirakenteen joukkoon Maastrichtin historial-liseen kaupunkikeskustaan. Verrijtin tavoitteena on humaanilla tavalla rakentaa siltoja kaupunkilaisten ja ulkopuolisten välille. Hajautetussa asuinmallissa koh-taamispinnat kaupungin kanssa ovat laajempia kuin perinteisessä keskuksessa, missä kohtaamismahdolli-suus rajoittuu keskuksen portille.

Vastaanottokeskuksen yhteistilat on sijoitettu Maastrichtin keskusaukiolle, jossa sillä on luonteva paikka muiden pitkäaikaisten siviili-instituutioiden, kuten kirkon ja kaupungintalon vierellä. Samalla ra-kennus vetäytyy kuitenkin hieman syrjään minkä ta-

tmp_homebase

Rakennettuja esimerkkejä löytyi yksi: Wienin teknil-lisen yliopiston opiskelijatyönä säilöönottokeskuksen ahtaisiin tiloihin vuonna 2001 rakennettu tilaelement-ti ”tmp_homebase”. Wienin lentokentällä sijainneisiin teräskontteihin oli sijoitettu tilapäinen vastaanotto-keskus, jonka tiloja opiskelijat yrittivät parantaa kom-paktein elementein. Suunnitelma herättää kuitenkin voimakkaita kysymyksiä koko projektin eettisyydes-tä: jos turvapaikanhakijoiden olot ovat itsessään kes-tämättömät, tarkoittaako niiden arkkitehtoninen pa-rannusyritys samalla asian hiljaista hyväksymistä ja tulisiko sen sijaan keskittää voimavarat tilanteen kor-jaamiseen pidemmällä tähtäimellä?

hansa sosiaalisen asuntotuotannon tavoin. Ristiriitaa kaupungin vauraudesta ja negatiivisistä asenteista tur-vapaikanhakijoita kohtaan Verrijt manifestoi vielä kes-kuksen raaoilla materiaaleilla, kuten raakabetonilla, mikä muodostaa räikeän kontrastin ympäröivän idyl-lisen kaupunkikeskustan kanssa (Verrijt 2004).



”Tshetsheniassa pelkäsin henkeni puolesta, joten

verrattuna siihen täällä kaikki toimii hyvin, minulla

ei ole mitään mistä voisi valittaa. Kun keittiöissä ja

kylpyhuoneissa on epäsiistiä, se on meidän asiakkaiden omaa syytä. On hyvä asia,

että voimme laittaa itse ruokamme.”

Nainen 35 vuotta,Kyläsaari

”Paras puoli keskuksessa asumiseen on uusien ihmisten

tapaaminen niin monista kulttuureista. On kuitenkin

todella rankkaa jakaa kaikki kaikkien kanssa. Ei ole mitään

yksityisyyttä, se on rankkaa erityisesti, kun on tottunut

asumaan yksin. Ensimmäinen kuukausi täällä oli hirvein.”


iii | Suunnitelma Sofianlehtoon3.1 Ympäristöpsykologinen lähestymistapa suunnitteluun 62 3.2 Sofianlehdon perustiedot 65 3.3 Sofianlehdon historia 66 3.4 Sofianlehdon suunnitteluratkaisut 67 3.5 Sofianlehdon energiankulutuksen pienentäminen 84 3.6 Peruskorjauksen kustannuksista 87


3. 1 ympäristöpsykologinen lähestymistapa suunnitteluun

Fyysisen ympäristön merkitystä ihmisen käyttäyty-miselle on tutkittu ja käsitelty runsaasti viimeisen 50 vuoden aikana. Pelkästään sairaalasuunnitteluun liit-tyen voidaan nimetä 650 luotettavaa tieteellistä tutki-musta, jotka todentavat fyysisen ympäristön merkittä-vän vaikutuksen potilaan terveyteen, turvallisuuteen, hoidon tehokkuuteen ja henkilökunnan suoritusky-kyyn (Kjisik 2009, 110). Roger Ulrichin klassikko-tutkimuksessa ne potilaat, joiden sairaalahuoneiden ikkunoista näkyi luontoa, toipuivat leikkauksesta no-peammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkitystä kuin tiiliseinää katselleet verrokkipotilaat (Aura et al 1997, 100). Myös esimerkiksi liike- ja työtilojen suunnitte-lussa ympäristön vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on huomioitu jo pitkään (Lidwell et al 2003, 64-65, Tietokone 22.3.2011).

Vaikka ympäristöpsykologiaa ei varsinaisesti opete-takaan useimmissa arkkitehtikouluissa, uskon että useimmat arkkitehdit pyrkivät intuitiivisesti luomaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä. Diplomityön teke-minen tarjosi minulle tilaisuuden tutustua tilasuun-nitteluun vielä normaalia analyyttisemmin.

Vaikutus suurin kaikista heikoimpiin

Ympäristön vaikutuksen voimakkuudesta käyttäyty-misemme ja hyvinvointiimme englantilainen psyko-logi David Halpern toteaa, miten ympäristön vaikutus on suurin niihin joilla jo ennestään on heikko mielen-terveys: “However, given that the impact of the environ-ment may be especially strong on those with the poorest mental health and living in the worst conditions, the key strategy would be to target interventions on those people and areas” (Halpern 1995, 207). Turvapaikanhakijalla ei ole mahdollista ennakoida asiansa käsittelyyn ku-luvaa aikaa ja epätietoisuus synnyttää ylimääräistä psyykkistä kuormitusta (VOKS 2011). Lisäksi monet turvapaikanhakijat ja maahanmuuttaja ovat vakavasti traumatisoituneita esimerkiksi kidutuksen tai ihmis-kaupan uhreja (Pakolainen 1/2011, 4).

Ihmisystävällisen ympäristön suunnitteluperiaatteet

Marketta Kyttä (2004, 7) kiteyttää kuusi keskeistä suunnittelussa huomioitavaa teemaa ihmisystävällisen elinympäristön syntymiselle:

1. yhteisöllisyys2. esteettisyys3. turvallisuus4. elvyttävyys5. toiminnallisuus6. eri asukasryhmien toiveiden huomioiminen.

Helsingin nykyisissä vastaanottokeskuksissa osa tee-moista toteutuu huomattavasti paremmin kuin toiset. Esimerkiksi tarkasti asiakaskuntaa ja kulkua valvovis-sa keskuksissa turvallisuus toteutuu hyvin ja haastat-teluissani kaikki asukkaat tunsivat olonsa keskuksissa turvallisiksi. Toisaalta erityisesti vanhoissa hotelleissa, Uudenmaan- ja Kaarlenkadulla tilojen toiminnallisuus on hyvin vähäinen.

Sofianlehto on vehreältä sijainniltaan hyvin elvyt-tävä, joten näen keskuksen suunnittelussa tärkeim-miksi huomioitaviksi teemoiksi yhteisöllisyyden ja toiminnallisuuden tukemisen. Vastaanottokeskuk-sissa, erityisesti niissä joissa tarjotaan ruokapalvelu, mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen ovat lähes olemattomat. Lisäksi valtion ja kaupungin resurssit tarjota turvapaikanhakijoille heidän tarvitsemiaan sosiaalipalveluita ovat hyvin rajalliset ja saattavat ny-

Roger Ulrichin klassikkotutkimuksessa ne potilaat, joiden sairaalahuoneiden ikkunoista näkyi puita

ja luontoa, toipuivat leikkauksesta nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkitystä kuin tiiliseinää

katselleet verrokkipotilaat (Aura et al 1997, 100).


Tilahierarkioiden muodostumisen tärkeys Kaksi erilaista opiskelija-asuntolaa Baum & Valins:n tutkimuksessa 1977. Ylemmän asuntolan asukkaat

käyttäytyivät huomattavasti epäsosiaalisemmin kuin alemman, vaikka asukaspopulaatioissa ei ollut

merkittäviä eroja (Halpern 1995).

Sofianlehdon suunnittelutavoitteet

Pohjautuen ympäristöpsykologiseen kirjallisuuteen määrittelin itselleni yhdeksän tärkeintä suunnitteluta-voitetta Sofianlehdon suunnitteluun:

1. Sisä- ja ulkotilat kannustavat vuorovaikutukseen naapuruston kanssa

2. Tilojen tulle tarjota selkeä hierarkia yksityisimmäs-tä julkiseen.

3. Viihtyisät sisä- ja ulkotilat houkuttelevat yhteisoleskeluun

4. Tilat ja kalustus kannustavat sosiaalisiin kontakteihin

5. Defensible Space - tilan omistajuus ilmentyy selkeästi

6. Tilojen personointi on mahdollista

7. Asukkaiden erilaiset kulttuuritaustat on huomioitu

8. Asuinhuoneissa yksityisyys mahdollistetaan kalus-tuksella 9. Rakennuksen toiminta heijastuu julkisivuihin

10. Värien symbolimerkitys on tiedostettu

Tässä luvussa erittelen miten suunnittelutavoitteet ovat vaikuttaneet suunnitteluratkaisuihin Sofianleh-don vastaanottokeskussuunnitelmassa.

kyisessä poliittisessa ilmapiirissä edelleen vähentyä. Ympäristöt, jotka kannustavat asukkaita tutustumaan toisiinsa, mahdollistavat vertaistuen asukkaiden välil-lä. Konkreettisesti asukkaiden tutustuminen mahdol-listaisi esimerkiksi perheen molempien vanhempien kielenopiskelun heidän voidessaan jättää lapsensa hoi-toon jollekin muulle.

Nykyisten vastaanottokeskusten tiloissa kontaktien luominen muihin asukkaisiin on haastattelujeni pe-rusteella vähintäänkin haasteellista, kuten sairaalaym-päristöjä tutkinut psykologi Robert Sommer kiteyttää: ”the idea of meeting someone under conditions where pri-vacy, dignity and individuality are so reduced is difficult to accept” (Sommer 1969, 29). Nykyisten keskusten tiiviissä huoneissa ei usein ole minkäänlaista mahdol-lisuutta yksityisyyden tai sosiaalisen kanssakäymisen säätelyyn. Esimerkiksi Uudenmaankadun keskuksessa samaan noin 13m2 asuinhuoneeseen saatetaan ma-joittaa jopa neljä turvapaikanhakijaa.

Luksuselämää hotelleissa?

Vastaanottokeskuksissa asuminen saattaa ulkopuo-lisille kuulostaa todellisuutta huomattavasti ruusui-semmalta: maaliskuussa ollessani kuuntelemassa Thomas Wallgrenin ja Jussi Halla-ahon vaaliväittelyä yksi kuulijoista kommentoi, miten on törkeää, että turvapaikanhakijoita majoitetaan Kalliossa entiseen Fenno-hotelliin, kun suomalaiset asunnottomat jou-tuvat yöpymään tien toisella puolella Pelastusarmei-jan yömajassa. Vastaanottokeskusten suunnittelussa mukana olevat virkamiehet ovatkin suuren julkisen paineen alla, sillä todellisuus vastaanottokeskuksen asuinolosuhteista ei juurikaan nouse esiin julkisessa keskustelussa.


�

Kätilöopiston sairaala

Metropolia

Senioritalo Sofia & Severi

Kumpulan siirtolapuutarha

Kumpulan kiinteistöt

Käpylän urheilupuisto



Sofianlehto A

Sofianlehto B


3.2 sofianlehdon perustiedot

Osoite: Sofianlehdonkatu 8 B, 00610 Helsinki Suunnittelija Arkkitehti Väinö TuukkanenSuunniteltu 1937, Rakennettu 1940-41 Alkuperäinen käyttötarkoitus Lastenkoti: Vastaanottokoti ja ammattioppilaitos Nykyinen käyttö Kehitysvammaisten huoltolaitosAsemakaava AKS, SR-2Rakenne Kantavat keskimuurit ja julkisivut, kaksoislaatta-välipohjatBruttoala 5472 m2

Syksyllä 2010 Sofianlehdon B-rakennus toimi kehitys-vammaisten asuntolana. Neljässä asuinkerroksessa toimivat laitoksen neljä osastoa, joissa syksyllä 2010 oli noin 50 asukasta. Sosiaalivirasto on luopumassa rakennuksesta vammaisten ryhmäkotihankkeen ede-tessä, johon kuuluu kehitysvammaisten ryhmäkodin rakentaminen alas Sofianlehtoon Isonniityntien var-teen. Sofianlehdon A-rakennus jää tulevaisuudessa to-dennäköisesti edelleen vammaispalvelujen käyttöön.

Sofianlehtoon tehtyjä korjauksia:

1949 Toimistosiiven katon muutos harjakatoksi1976 Lämmityksen ja käyttöveden vedensiirtimet 1984 Laajennusosa, ilmanvaihto, sähköjärjestelmät 2001 Julkisivut 2010 Salaojat, keittiön hajonnut viemäri, 1.kerroksen sähkökaapit.


Johtajan asunto

hoitajien asunnot

kattoterassi

Pihalla viljelypalstat

pesula

Keittiö

ruokavarastot

1939 ammattioppilaitos ja vastaanottokoti 54 asuinhuonetta + työntekijöiden asuntoja 126 asukaspaikkaa 3628 hym2 5277 brm2

1984 keskuslaitos 47 asuinhuonetta 47 asukaspaikkaa 3135 hym2 5472 brm2

pesulalaajennus

lvi-konehuone ja uusi hissi

ruokasali

3.3 sofianlehdon historia

Sofianlehdon nimen kerrotaan tulevan joko tontilla sijainneesta Sofielundin huvilasta tai olevan nimetty Kumpulan kartanon Sofie-neidon mukaan. Sofianleh-to kuului alunperin Kumpulan kartanon viljelysmaihin viereisten Kätilöopiston, Velodromin ja raviradan alu-eiden ohella. Helsinki osti tilan vuonna 1893 ja karta-no maineen liitettiin kaupunkiin vuonna 1909.

Sofianlehdon A-rakennus rakennettiin vuonna 1928, jolloin sitä pidettiin pohjoismaiden uudenaikaisimpa-na lastenkotina. Vastaanotto- ja ammattioppilaskoti eli niin kutsutun B-rakennuksen rakennusvalvonta-virastossa olevat lupapiirustukset on päivätty joulu-kuulle 1939, mutta rakennus valmistui sodan viivyt-tämänä vasta vuonna 1941. B-rakennus oli jaettu eri osastoihin: talon toisessa kerroksessa eristysosastolla asuivat suojelukasvatusta tarvitsevat lapset, turvatto-mat tytöt majailivat kolmannessa ja pojat neljännessä kerroksessa, ammattioppilaskoti sijaitsi viidennessä kerroksessa. Osastot olivat suuria, jopa 40-paikkaisia, ja joukkoa kaitsi ainoastaan kaksi kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen hoitaja kerrallaan.

Vuonna 1951 lastensuojelutointa uudistettaessa Sofi-anlehdon laitokset yhdistettiin ja Sofianlehdosta tuli alle 16-vuotiaiden turvattomien lasten vastaanotto- ja tarkkailukoti. Elämä osastoilla oli tuolloin kaikin puolin laitosmaista, mistä kertoo esimerkiksi vaatetus: tytöt puettiin punaisiin ja pojat sinisiin ”mekkoihin” ja vatsatautia sairastavat lapset vihreisiin. 1970-luvun aborttilain myötä lapsimäärä laski oleellisesti ja vuonna 1975 laitos jakaantui kahteen osaan: B-rakennuksen kehitysvammaisille tarkoitettuun keskuslaitokseen ja A-rakennuksen Sofian vastaanottokotiin. (Sofian vas-taanottokoti, www.hel.fi, ladattu 1.4.2011.)

asuinhuoneita sekä kerros-keittiöt on

muutettu toi-mistoiksi.


Vastaanottokeskuksen sijoittamisessa Sofianlehtoon suurimmat haasteet liittyvät rakennuksen laitos-maisen rakenteen purkamiseen. Kaksi metriä leveä keskikäytävä tekee tiloista laitosmaiset ja pimeät. Vastaanottokeskussuunnitelmassa olen sijoittanut asuinhuoneisiin rakennettavat uudet märkätilat keski-käytävään ja siirtänyt kulun yhtestilojen puolelle.

Suurin muutos on rakennukseen 1984 rakennetun pesulalaajennuksen purkaminen ja nelikerroksisen asuinsiiven rakentaminen sen paikalle. Rakennuksen kaikki asuintilat sijaitsevat edelleen rakennuksen koi-lissivulla, mutta laajat asuinkerrokset on jaettu kah-teen osastoon, jolloin uuden laajennussiiven kanssa jokaiseen kerrokseen muodostuu kolme toisistaan eril-lista asuinosastoa.

majoitustila

keittiöt

oleskelutila

toimistot

märkätilat

tekniset tilat

2011 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus 85 asuinhuonetta 167 (2hh) - 293 (4hh) asukaspaikkaa 4326 hym2 6132 brm2

3.4 sofianlehdon suunnitteluratkaisut

1980-luvulla rakennettu

pesulalaajennus puretaan ja tilalle

rakennetaan nelikerroksinen

asuinsiipi

kaikki asuintilat sijoitetaan

edelleen rakennuksen

koilissivulle ja yhteistilat kohti

lounasta.

kuntosali ja askarteluverstaat

sijoitetaan rakennuksen

kellariin.

ensimmäisessa kerroksessa

sijaitsee keskuksen asukkaiden ylläpitämä

kahvila.

6. kerrokseen avataan uudelleen

kattoterassit ja rakennetaan uusi

kattosauna

henkilökunnan pesu-, puku- ja

sosiaalitilat si-joitetaan pääosin

toimistosiiven maantasokerrok-

seen


1. sisä- ja ulkotilat kannustavat vuorovaikutukseen naapuruston kanssa

Suunnitelmassani olen yrittänyt miettiä keinoja, joilla kannustaa vastaanottokeskusten vuorovaikutusta ym-päröivän naapuruston kanssa. Olen pyrkinyt luomaan pihatiloihin mahdollisimman luontevia kohtaamis-paikkoja kuten pelikentän ja viljelypalstoja. Haastat-teluissani keskuksen asukkaat kertoivat, miten te-kemättömyys masentaa, kun mielekkään tekemisen puutteessa joutuu käymään läpi yhä uudelleen usein traumaattisia kokemuksiaan.

Tutkija Kopomaa (2008, s. 172-173) painottaa maan-tasokerroksen suunnittelua ja sitä, miten esimerkiksi asuntolat voivat ulosvuokrattavien liiketilojen kautta identifioitua muunakin kuin vain asuntolana. Jos keskus toimisi asumisen ohella myös yksityismajoittu-jien palvelukeskuksena, olisi hyvä, että myös keskuk-sen naapurit voisivat hyödyntää laajoja yhteistiloja, kuitenkin siten että asuintilat säilyvät ehdottoman turvallisina suojaa hakeville asukkaille. Alakerran laa-joja yhteistiloja voitaisiin käyttää myös esimerkiksi naapuruston kokous-, liikunta ja harrastustiloina.

Sofianlehdon työntekijät kertoivat syksyllä 2010 miten lähiseudun asukkaat ja työntekijät käyvät usein laitok-sen ruokalassa syömässä. Tämä perinne voisi jatkua myös vastaanottokeskuksessa asukkaiden ylläpitämän kahvilan voimin. Esimerkiksi nuorisokeskus Hapessa Sörnäisten rantatiellä kahvila toimii samoin keskuk-sen aktiivisten nuorten ylläpitämänä.


Asemapiirros 1:1000


Valvonnan resurssit

Kyläsaaren sokkeloisissa tiloissa monia toimintoja ei voida järjestää ilman valvovaa henkilökuntaa. Sofi-anlehdon alakerran tilat on ryhmitelty vastaanoton ympärille, niin että toimintojen valvomiseen tai jär-jestämiseen ei tarvita henkilökunnan ylimääräisiä re-sursseja. Liukuovin laajennettavia ruokalatiloja voi-daan käyttää tarpeen mukaan tiedotustilanteissa tai esimerkiksi henkilökuntakokouksissa. Periaatteessa asukkaat valmistavat itse ruokansa, mutta hätämajoi-tustilanteita varten keskukseen on rakennettu myös laitoskeittiö.

+16.500

TH8m2

+19.500

19

18

17

15

16

Vastaano-o

24m2 Avotoimisto40m2

Kirjasto/

opetusluokka

24m2

Kokoushuone

15m2

AH14m2 AH14m2 AH14m2

Toimisto

16m2

@leskeluAla

60m2

AH19m2 AH15m2

AH15m2 AH15m2

CaitoskeiDE35m2

Varasto9m2

Ruokala/opetusAla

41m2

AH15m2 AH15m2

Ruokala/opetusAla

39m2

Johtaja16m2 TH8m2 TH15m2 Sosiaalityotekijä

16m2

Terveydenhoitaja

18m2

Sosiaalityotekijä

17m2

Toimisto9m2

Kahvila14m2

KeiDE

6m2

Vieraswc:t

14m2

Hissivaraus

1. kerros 1:400

Joustavammat työtilat

Henkilökunnan toimistosiivessä on isompia toimisto-tiloja sosiaalityöntekijöille ja terveydenhoitajille, joissa he voivat vastaanottaa asiakkaita, sekä pienempiä toi-mistoja muille toimistotyöntekijöille. Keskuksen asia-kasohjaajien avotoimistotila sijaitsee vastaanoton yh-teydessä. Vastaanottotiskin suunnittelussa on pyritty mahdollisemman luontevaan vuorovaikutteisuuteen henkilökunnan ja asiakkaiden välillä sekä asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseen, samalla kuitenkin var-mistaen henkilökunnan turvallisuus poikkeustilantei-den varalta.

Tekemistä tarjoavat pihatilat

Pihatiloihin on pyritty suunnittelemaan mahdollisim-man paljon kohtaamispaikkoja naapuruston kanssa. Rakennuksen julkinen puoli kutsuu naapureita osallis-tumaan koripallopeliin, tai lounaalle keskuksen asuk-kaiden ylläpitämään kahvilaan. Sofianlehdon lounais-puolen piha on luonteeltaan yksityisempi ja tarjoaa asukkaille paikkoja sekä rauhalliseen yksinoloon että yhteisölliseen kanssakäymiseen.

N


Tilahierarkian mahdollistava typologia

Tilahierarkia tulee ottaa huomioon myös yhteis- ja kulkutilojen suunnittelussa. Psykologi David Hal-pern kertoo Baum & Valinsin (1977) erilaisia opiske-lija-asuntoloita vertailleesta tutkimuksesta. Kahdessa opiskelija-asuntolassa opiskelijat asuivat suurinpiir-tein yhtä tiiviisti, mutta keskikäytävämallisen asun-tolan opiskelijat jakoivat kaikki yhteistilat 34 muun opiskelijan kanssa kun taas ryhmäkotimaisen asunto-la pesuhuoneet jaettiin vain kuuden hengen kesken. Vaikka asukaspopulaatiot olivat hyvin samankaltaisia, erot asukkaiden keskinäisessä auttamishalukkuudessa sekä asuntoloiden yleisessä ilmapiirissä osoittautuivat suuriksi.

Keskikäytävämallissa opiskelijoilla ei ole mahdollisuut-ta vuorovaikutuksen säätelemiseen ja opiskelijat käyt-täytyivät vetäytyvämmin ja jopa välttelivät kontakte-ja naapurien kanssa. Myös Kyttä (2004, s.20) toteaa miten ”kyse on puolustusmekanismista, jossa stressaa-vaksi koettuun tilanteeseen reagoidaan vetäytymällä.” Myös Sairaalaliitto toteaa, miten ”pitkät putkimaiset käytävät tulisi katkaista ja muodostaan niihin oleske-lutiloja” (Sairaalaliitto 1983, s.104).

Tilahierarkia julkisista tiloista yksityisimpiin vastaanottokeskuksessa.

Aula

Ruokala

Opetusluokka

Lastenhuone

Keittiö

Olohuone

Huone

Wc

Sänky

2. tilojen tulee tarjota erilaisia hierarkioita yksityisimmästä julkiseen

Tärkeimpiä tekijöitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta on mahdollisuus säädellä ympäristöä ja erityisesti vuo-rovaikutusta muiden ihmisten kanssa (Halpern 1995, 212-213). Tämä mahdollistuu tiloja rajaamalla, kun hierarkioiden muodostaminen yksityisimmästä julki-simpaan on mahdollista. Hyvässä asuinympäristössä nämä hierarkiat muodostuvat luonnollisesti omasta huoneesta, asunnosta, asuintalosta, korttelista ja asuinalueesta.

Tällainen kerroksellisuus muodostaa myös tärkeän osan identiteettiämme (Aura et al 1997, 54). Kun yk-sityisyyden säätely ei ole mahdollista, ihminen käyt-täytyy syrjäänvetäytyvämmin ja mahdollisesti jopa vihamielisesti naapureitaan kohtaan (Halpern 1995, 133-138).

Sofianlehdon laitosmaisuuden purkaminen

Ohessa Sairaalaliiton (1983) ratkaisuja keskikäytävien laitosmaisuuden vähentämiseen. Sofianlehdossa

keskikäytäväratkaisu on vahva, vaikka kaikki asuinhuoneet sijaitsevatkin käytävän koilispuolella.



2 2 222 22222

”On hyvä, että keskuksen lähellä sijaitsee kirjasto, mutta tarvitsisin myös suomen opetusta venäjän tai liettuan kielellä. Kävin kuukauden suomen tunneilla, mutta opetus oli vain englanniksi, jota en ymmärrä, enkä pystynyt täten seuraamaan tunneilla.”


Hanna Korhonen: ryhmäkoteja ja pienasuntoja 36 as./krs + oleskelutilat

2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

222222

2

2 2 2

2

22

2

2

2

2

Petja Hyttinen: Hotelli Lehto 20 huonetta, 40 as./krs + varasto ja siivous. Ensimmäisessä kerroksessa kaareva laajennus kylpylälle.

22 2

2

2

2

2

2

2

8

6

Ville Mellin: atriumsuntoja 6 huoneisto, 44 as./krs

6 6

7

11

Marko Voho: asunnot laajenevat pihan puolelle 11 huoneistoa, 43 as./krs

4

46 4

4

4

3

4

3

4

3

Anna Dietsch: asuntoja 9 huoneistoa, 40 as./krs

442

54

6

4

6

5

2

Antti Uusitupa: asuntoja asunnottomille 10 huonetta, 20 as./krs

222

2

222222

Maymi Abe: vanhusten ryhmäkoti 34 as./krs

3443

4 4 4 4 4

Periaatekaavio Sofianlehdon asuinkerroksesta syyskuussa 2010 sekä Sofianlehtoon keväällä

2009 tehtyjä Peruskorjaus-kurssin opiskelijatöitä rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta.

Lisäksi kuvissa on ikkunajaon mukaan tehty

arvio siitä, montako asiakaspaikkaa kyseisellä suunnitteluratkaisulla muodostuisi asuinkerrosta

kohden.

5

64

4

6

Mikko Kilpeläinen: vuokrapienasuntoja 13 huoneistoa, 52 as./krs

6

45

4

2

2

2

2

6

4

Meri Pankakoski: asuntoja Sofianlehtoon 10 huoneistoa/krs, 41 as./krs

2 4

4

6

4

4

5 6

2

Sofianlehto 2010


Vastaanottokeskussuunnitelmassa olen purkanut lai-tosmaisen keskikäytävän sijoittamalla asuinhuonei-den märkätilat keskikäytävän kohdalle. Olemassaole-via rakenteita on ensisijaisesti kustannussyistä pyritty muokkaamaan mahdollisimman vähän, mutta olemas-saolevien väliseinien säilyttäminen huoneissa luo myös luonnostaan huoneiden välille kokoeroja ja yhteistiloi-hin vaihtelevuutta. Huoneiden vaihtelevuus heijastaa keskuksen kirjavaa asiakaskuntaa.

2.-4. asuinkerrosten isot oleskelutilat toimivat tarvit-taessa hätämajoitustiloina, jolloin rakennukseen ei tarvitse rakentaa hätämajoitusta varten erillisiä ma-kuusaleja, joiden käyttö muuhun tarkoitukseen on hankalaa. Hätämajoitustilanteiden takia märkätiloihin käynti tapahtuu yhteistiloista eikä asuinhuoneesta, mutta kulku märkätilaan voidaan suhteellisin pienin


Nmuutoksin järjestää myös suoraan asuinhuoneista ra-kennuksen käyttötarkoituksen jälleen muuttuessa.

5. asuinkerroksen tiheämpi ikkunajako ja olemassaole-va huonejako kannustavat kahden hengen asuinhuo-neisiin. Huoneiden syvyys mahdollistaa niiden kalus-tamisen siten, että asukkaille syntyy yksityiset reviirit, vaikka sängyn sijainti ikkunan ja parvekkeen vieressä ei ole mukavin mahdollinen.

Laajennusosa

Nelikerroksisen laajennusosan suunnittelussa on otettu huomioon tilojen muuntojoustavuus ja muun-nettavuus esimerkiksi opiskelijoiden tai vanhusten asunnoiksi. Vaikka huoneet ovat pieniä, mahdollista-vat ison yhteistilat yhteisöllisemmän elämäntyylin. Pohjoispäädyn hissi uusitaan konehuoneettomaksi ja kuudennen kerroksen konehuonetila vapautuu laa-

jennusosan ilmanvaihtohuoneen konehuoneeksi. Laa-jennusosa mukaanlukien asuinkerroksiin muodostuu kolme toisistaan erillistä asuinosastoa esimerkiksi eri kansallisuuksille tai kieliryhmille.

Kattoterassit ja sauna

Sofianlehdon uusi kattosauna tarjoaa luontevan mah-dollisuuden tutustua suomalaisille tärkeään saunakult-tuuriin. Rakennuksen kellaritiloissa olemassa oleva sauna sopii kattosaunaa isommille joukoille. Sofian-lehdon alkuperäissuunnitelmassa olleet kattoterassit otetaan uudelleen käyttöön. Kaksi erillistä terassia tar-joavat rauhallisen ulko-oleskelutilan esimerkiksi mus-liminaisille, jotka voivat tällöin ulkoilla terassilla ilman katseilta suojaavaa päähuivia.

2.-4. kerros 1:400

!"#s%#"u'"a

60m2

AH21m2

AH15m2

AH15m2 AH15m2AH15m2 AH15m2

2#i45

6m2

!"#s%#"u'"a

86m2

Hätämajoitus 2#i45

16m2

Hätämajoitus 2#i45

16m2

AH17m2 AH16m2 AH18m2 AH27m2 AH18m2

AH12m2

AH15m2 AH25m2 AH22m2 AH18m2 AH12m2 AH20m2

!"#s%#"u'"a

100m2

2#i45<araus 2#i45<araus

AH19m2

Varasto

5m2


N

!"#s%#"&'"a

72m2

-#./0

16m2

-#./03ara&s

-#./0

16m2

!"#s%#"&'"a

95m2

Varasto

5m2

AH14m2AH12m2AH12m2AH12m2AH12m2AH12m2AH12m2 AH12m2AH12m2AH12m2AH12m2AH12m2AH12m2AH14m2 AH7m2 AH12m2 AH12m2 AH12m2 AH12m2

-#./03ara&s

Sauna8m2

LVIkonehuone

25m2

Puku‐ja

pesu67a12m2

Pyykki

5m2

LVIkonehuone

185m2

;a<o=e>assi

;a<o=e>assi?

pyykinkuivaus

5. kerros 1:400

6. kerros 1:400

Sofianlehdon asuinkerrosten tilaratkaisussa pyritään

asukkaiden kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen

esimerkiksi järjestämällä kulku yhteistilan läpi sekä rajaamalla iso oleskelutila

pienempiin osiin, jotka tarjoavat sekä suojaisia

oleskelupaikkoja että näkymiä koko tilan läpi.

Huoneiden eteistilat ja pienet syvennykset asuinhuoneiden

ja yhteistilan välillä pyrkivät pehmentämään rajaa

yksityisten asuinhuoneiden ja puolijulkisen yhteistilan

välillä.


3 . viihtyisät sisä- ja ulkotilat houkuttelevat yhteisoleskeluun

Jan Gehl (1996, 11) yksinkertaistaa ulkotiloissa ta-pahtuvat aktiviteetit kolmeen luokkaan: pakollisiin, valinnaisiin ja sosiaalisiin aktiviteetteihin. Valinnaiset aktiviteetit kuten kävely, istuskelu ja auringonotto ta-pahtuvat vain jos ulkoiset olosuhteet ovat niille otolli-set (1996, 13). Kun ulkoisten alueiden laatu on huono, valinnaisia aktiviteettejä ei esiinny. Vastaanottokes-kuksessa kulku- ja yhteistilat vastaavat puolijulkisena tilana keskuksen asukkaille tavallisten asuntojen ym-päröiviä ulkotiloja, kuten esimerkiksi kerrostalopiho-ja. Tilojen huonon laadun merkitys näkyy esimerkiksi Kyläsaaren liian isoissa, pimeissä yhteistiloissa, joita asukkaat eivät juurikaan käytä. Vastaanottokeskuksen tilojen viihtyisyyden parantaminen edistäisi niissä ta-pahtuvaa asukkaiden oleskelua ja sitä kautta asukkai-den sosiaalisten siteiden muodistumista.

Viihtyisyys on luonnollisesti hyvin subjektiivista sekä myös kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi Amos Rapo-port on todennut, miten ympäristön lukeminen liittyy osin kulttuuritaustaan: jos ympäristön kieli tai koodit eivät ole tuttuja tai ymmärrettäviä, ympäristö ei pu-huttele ja sen kieli jää vieraaksi käyttäjilleen (Aura et al 1997, 41). Voidaan kuitenkin esittää olevan joitakin yleismaailmallisia viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä. Täl-lainen on esimerkiksi ns. prospect-refuge-periaatteen huomioiminen. Ihmiset intuitiivisesti viihtyvät tilois-sa, joista he voivat tarkkailla ympäristöä esteettömäs-ti, mutta samalla suojautua nopeasti. Tämä näkyy ra-vintoloissa, joissa ihmiset lähes aina valitsevat pöydän mieluimmin seinän vierestä kuin keskeltä tilaa. Kylä-saaren liian avoimet yhteistilat jäävä asukkailta käyttä-mättä, sillä ne eivät tarjoa asukkaille riittävän intiime-jä oleskelupaikkoja. (Lidwell et al 2003, 156-157.)

Prospect & refugee -mieltymyksen huomioiminen ravintolan suunnittelussa

(Lidwell et al 2003) sekä erilaisia tilaratkaisuja isojen yhteistilojen

rajaamiseen intiimimmeiksi.


4. tilat ja kalustus kannustavat sosiaalisiin kontakteihin

Suunnittelulla ja erityisesti tilojen kalustuksella on suuri merkitys ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusta voidaan pyrkiä vähentämään kuten esimerkiksi lentokentillä, missä jäykästi vierekkäin sijoitetut istuimet eivät kannusta spontaaneihin kes-kusteluihin (Sommer 1969) tai edistämään esimerkik-si toimistoissa, joissa kahviautomaatin lähelle on usein sijoitettu muutamia istuskelupaikkoja (Kesan & Shah 2007).

Sofianlehdossa olen huomioinut tämän erityisesti ul-kotilojen ja pihan suunnittelussa, joihin olen pyrkinyt luomaan luontevia oleskelu- ja kohtaamispaikkoja kes-kuksen asukkaille.

Tilojen toiminnallisuus ja sijoittelu

Marketta Kytän mukaan tilojen toiminnallisuutta lisää niiden ns. polymorfisuus: se että tilat sallivat monen-laisia, vaihtoehtoisia käyttöjä. Länsimaisessa suunnit-telussa tilojen käyttötarkoituksia määrittää funktio-nalistinen perinne: asunnoissamme tietyt huoneet on tarkoitettu nukkumiseen ja toiset oleskeluun, kun taas monissa muissa kulttuureissa eri asuintilojen käyttö-tarkoitusta ei ole erikseen määritetty. (Kyttä 2004, 60)

Sofianlehdossa kulku huoneisiin tapahtuu yhteistilojen läpi, verrattuna esimerkiksi ratkaisuun jossa yhteistila on käytävän päässä, missä oleskelutilaan poikkeaminen edellyttää erityisesti sinne menemistä. Kulun tilan läpi voidaan ajatella olevan ns. Gehlin välttämätön aktivi-teetti, joka mahdollistaa valinnaiset aktiviteetit. Myös esimerkiksi keittiön sijoittaminen keskelle yhteisti-laa sekä pyykinpesukoneiden sijoittaminen keittiöön erillisen pyykkituvan sijaan edesauttavat asukkaiden spontaaneja kohtaamisia ja sitä kautta tutustumista. (Kyttä 2004, 19-26.)

Joustavat yhteistilat tarjoavat nurkkauksia erikokoisille seurueille (Penoyre & Prasand 1993).

Erilaisia istuinryhmittelyjä sosiaalisten kontaktien rohkaisemiseksi tai estämiseksi (Sairaalaliitto 1983).

”Olen ollut täällä vasta kolme kuukautta ja asunut vain sen ajan tällaisessa

isossa rakennuksessa. En osaa toivoa tulevaisuudelta mitään, en osaa sanoa

missä toivoisin asuvani.”



5 . defensible space - tilan omistajuus ilmentyy selkeästi

Oscar Newmanin ”Defensible Space” -käsitteen mukaan ihmiset pitävät parempaa huolta tiloista, jotka kokevat selkeästi omikseen. Tällainen ”puolustettava tila” voi-daan luoda rajaamalla tilat omistajuuden mukaan esi-merkiksi aidoin, jos tila on asukkaiden valvottavissa ja jos tilaan voidaan sijoittaa symbolisia merkkejä kuten omakotitalon pihalla olevat puutarhakalusteet, keinut ja kukkaistutukset. Asuinalueella tällaisten puolustet-tavien tilojen on huomattu parantavan viihtyisyyttä ja vähentävän rikollisuutta ja ilkivaltaa (Newman 1973; Lidwell et al 2003, 58-59).

Vastaanottokeskuksissa aiemmin esitetty ryhmäko-timainen typologia, missä oleskelutilat on selkeästi rajattu vain tilan ympärillä asuvien asukkaiden käyt-töön, edistäisi tilojen ylläpitoa ja kunnossapitoa. Ti-lojen hyvä kunto on tärkeää ylläpitokustannusten ja viihtyisyyden takia, mutta jopa asukkaiden sujuvan yhteiselon kannalta, sillä hiljattain julkaistu tutkimus todisti, miten epäsiisti ympäristö lisäsi ihmisten ste-reotyyppistä käyttäytymistä ja pelkoa vieraita kohtaan (Scientific American 7.4.2011).

6 . tilojen personointi on mahdollista

Mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä lisää suuresti ihmisten koettua hyvinvointia. Asunnon psy-kologinen haltuunotto ja muuttaminen kodiksi ta-pahtuu personalisoinnilla, jolloin asuntoa muokataan minuuden jatkeeksi. Tässä voidaan käyttää avuksi eri-laisia esineitä, tekstiilejä ja sisustusratkaisuja. (Aura et al 1997, 60-62.) Myös vastaanottokeskuksen tilojen tulee vahvistaa asukkaidensa itseluottamusta sen hei-kentämisen sijaan. Oheinen kuva (Groet & Wang 2003) ”rakennusten eri osien muutosnopeudesta” havainnol-listaa hyvin, miten tilojen personalisaation ei tarvitse tarkoittaa raskaita tilamuutoksia, vaan esimerkiksi jo esineiden sijoittelulla asukas voi kokea saavansa vai-kuttaa ympäristöönsä.

Sofianlehdossa asuin- ja yhteistiloissa on tärkeää luoda luontevia ja arvokkaita paikkoja esimerkiksi valoku-ville, uskonnollisille symboleille ja muille muistoesi-neille, joita asukkailla saattaa olla mukanaan. Tällai-sina voivat toimia esimerkiksi yhteistilojen hyllyköt ja leveät ikkunalaudat.

Tilojen personalisaation ei tarvitse tarkoittaa raskaita tilamuutoksia, vaan asukas voi kokea saavansa

vaikuttaa ympäristöönsä jo esineiden sijoittelulla (Groat & Wang 2002).

Solumaisen tilarakenteen kautta muodostuu puolustettavia tiloja (Newman 1973).

”Hyvä asia on että mielipiteitäni kysytään nyt ja että voin vaikuttaa. Haluaisin osallistua enemmän.”



Tunnusväriltään vihreän asuinosaston oleskelutila Sofianlehdossa.


7. asukkaiden erilaiset kulttuuritaustat on huomioitu

Miten keskuksen tilojen suunnittelussa tulisi varau-tua asukkaiden monikulttuuriseen taustaan? Luon-nollisesti aiemmin esittämäni ympäristöpsykologiset tulokset hyvinvointia tukevista tiloista perustuvat pääosin länsimaissa tehtyihin tutkimuksiin. Toisaalta joidenkin käyttäytymismallien on todettu olevan hy-vinkin yleismaailmallisia, tällainen on esimerkisi ns. prospect-refugee mieltymys.

Britannian arkkitehtiliiton Riban entisen puheenjoh-tajan Sunand Prasandin toimisto laati vuonna 1993 suunnitteluohjeet asuntosuunnittelulle monikulttuu-risessa yhteiskunnassa. Ohjeet ovat toisinaan hyvin-kin yksityiskohtaisia: esimerkiksi muslimien jalkojen ei nukkuessa tulisi koskaan osoittaa kohti Mekkaa. Koska vastaanottokeskusten asukkaat tulevat hyvin erilaisista kulttuureista, näen että tilojen joustavuu-della, esimerkiksi asuinhuoneiden riittävällä mitoituk-sella, voidaan parhaiten vastata asukkaiden vaihtele-viin tarpeisiin. Myös tilojen personointimahdollisuus tukee oman kulttuuri-identiteetin ilmentämistä.

”Keskuksen henkilökunta ei tunnu tietävän pakolaisen elämän ongelmista. Sinä aikana kun olen asunut keskuksessa, olen nähnyt kolme isoa konfliktia. Täällä on ihmisiä jotka ovat menettäneet kaiken. Luonnollisesti myös psyykkisiä ongelmia esiintyy. Välillä tuntuu että henkilökunta käyttää väärin valta-asemaansa meihin hakijoihin.”

Mies 63 vuotta,Kaarlenkatu

”Ihmiset täällä tulevat hyvin eri kulttuureista ja heillä on erilaiset hygieniakäsitykset. Pelkään lapsemme terveyden puolesta kun hygieniaolosuhteet täällä ovat niin huonot.”


”Keskuksessa elämä on vaikeaa, mutta tunnen täällä oloni turvalliseksi. On vaikeaa kun asukkaat ovat niin erilaisia kansallisuudeltaan, luonteiltaan, persoonallisuudeltaan, ideologioiltaan, uskonnoltaan ja myös väriltään.”


Erilaiset syvennykset, alkovit, erkkerit ja hyllyt muodostavat sopivia paikkoja uskonnollisille symboleille ja tärkeille esineille kuten vaikka

valokuville. Porrastasanteen syvennyksessä sijaitseva vietnamilainen kotialttari, jonka tulee aina suuntautua

kohti etuovea, eivätkä asukkaiden jalat saa koskaan olla alttarin yläpuolella, voidaan vaihtoehtoisesti käyttää istuimena tai vaikkapa paikkana koriste-

esineille ja viherkasveille (Penoyre & Prasand 1993).

Sofianlehdon suunnitelmassa symbolimerkitykseltään tärkeille esineille olen ajatellut löytyvän arvokkaita

paikkoja tiloja rajaavista hyllyköistä.


4,650

4,050

2,100

2,100

3,000

4,200

3,000

4,200

2,000

1,400

6,300

3,600

2,100

2,100

900

800

800

2,050

4,650

2,000

2,000

2,600

2,400

4,200 6,700

3,700

6,300

2,400

4,200 6,600

3,700

3,700

3,700 3,700

6,300

3,7006,800

6,700

JK

JK

JK

JK

JK

JK

JK

JK

Asuinhuoneet

Minimimitoitus

12,6 m2

Minimimitoitus

+ wc

Ideaalimitoitus

+ wc

Yksiö

23,7 m2

Kaksio

48,5 m2

1939

2. - 4. krs

Yksiö

24,2 m2

Kaksio

49,3 m2

1984

2. - 4. krs

2011

2. - 4. krs

1939

5. krs

1984

5. krs

2011

5. krs

Asuinhuoneet

12.600m2 13.590m2

2.800m2

20.010m2

3.570m2

17.273m2 17.273m2

11.370m2 11.370m211.370m2 12.090m2

12.090m2

17.273m217.273m2 18.832m2

20.010m2

18.690m2

5.040m2

20.010m2

3.570m2

18.690m2 18.630m2

5.040m2

18.690m2

5.040m2

18.690m2

5.040m2

18.690m2

5.040m2

20.010m2

2.940m2

20.010m2

3.570m23.570m2

5.040m2

4,650

4,050

2,100

2,100

3,000

4,200

3,000

4,200

2,000

1,400

6,300

3,600

2,100

2,100

900

800

8002,050

4,650

2,000

2,000

2,600

2,400

4,200 6,700

3,700

6,300

2,400

4,200 6,600

3,700

3,700

3,700 3,700

6,300

3,700

6,800

6,700

JK

JK

JK

JK

JK

JK

JK

JK

Asuinhuoneet

Minimimitoitus

12,6 m2

Minimimitoitus

+ wc

Ideaalimitoitus

+ wc

Yksiö

23,7 m2

Kaksio

48,5 m2

1939

2. - 4. krs

Yksiö

24,2 m2

Kaksio

49,3 m2

1984

2. - 4. krs

2011

2. - 4. krs

1939

5. krs

1984

5. krs

2011

5. krs

Asuinhuoneet

12.600m2 13.590m2

2.800m2

20.010m2

3.570m2

17.273m2 17.273m2

11.370m2 11.370m211.370m2 12.090m2

12.090m2

17.273m217.273m2 18.832m2

20.010m2

18.690m2

5.040m2

20.010m2

3.570m2

18.690m2 18.630m2

5.040m2

18.690m2

5.040m2

18.690m2

5.040m2

18.690m2

5.040m2

20.010m2

2.940m2

20.010m2

3.570m23.570m2

5.040m2

8. yksityisyyden mahdollistaminen

Vastaanottokeskuksissa asutaan usein jaetuissa huo-neissa ja myöskään Sofianlehdon olemassa oleva ik-kunajako ei mahdollista yhden hengen huoneiden rakentamista. Tällöin kaikista yksityisin tila voidaan muodostaa oman sängyn ympärille kalustuksella.

Nelikerroksisen laajennusosan suunnittelua varten määrittelin minimimitoituksen (3000 x 4200 mm) asuinhuoneelle, joka voidaan kalustaa niin että huo-neeseen syntyvät yksityiset reviirit. Purkamalla Sofian-lehdon nykyisistä huoneista aiemmin rakennetut kaa-pistot, myös olemassa olevien huoneiden mitoitus on riittävä yksityisten reviirien luomiseen kalustuksella.

Huoneet on kalustettu kerrossängyin, jolloin ne voivat joustavasti vastata turvapaikanhakijoiden vaihteleviin määriin.

Laajennusosan huonemitoitus sekä

asuinhuoneiden muuntaminen yksiöksi ja

kaksioksi Sofianlehdon käyttötarkoituksen

mahdollisesti jälleen muuttuessa.

Yksityisten reviirien luominen Sofianlehdon

asuinhuoneissa, 2.-4.-kerroksissa ja

5. kerroksessa, jossa ikkunajako on tiheämpi.

Yksityisten reviirien syntyminen sairaalahuoneisiin (Aranyi et al 1980).


9. rakennuksen toiminta heijastuu julkisivuihin

Sofianlehdon vastaanottokeskus voisi olla naapurus-tossaan sen elämää rikastuttava tekijä, jolloin positii-vinen uusi toiminta saisi heijastua myös rakennuksen julkisivuihin. Koska vastaanottotoiminta on äärim-mäisen monikulttuurista, ei tunnu mielekkäältä seu-rata julkisivuissa jotain tiettyä etnistä esimerkkiä. Sen sijaan olen valinnut monikulttuurisuuden ilmentämis-tavan subjektiivisesti: itselleni värikkyys symboloi yh-teiskunnan monimuotoistumista ja mielestäni sopii hyvin kuvaamaan kulttuurien kirjoa. Vaikka vastaanot-tokeskus on julkinen rakennus, sen toiminnan luonne on luonteeltaan kuitenkin hieman syrjäänvetäytyvää muun sosiaalisen asuntotuotannon tapaan Sofianleh-don katujulkisivu vihjaa vain pienin värikkäin elein kadun suuntaan muuttuneesta käyttötarkoituksesta ja todellinen värien kirjo paljastuu vasta yksityisemmällä sisäpihalla.

Väri identifioi kotiosaston

Rakennuksen eri osastojen tunnusvärit heijastuvat julkisivuihin, mikä helpottaa oman kotiosaston tun-nistamista. Pihajulkisivuun avattavat ranskalaiset parvekkeet parantavat tilojen tuuletusta kesäaikaan. Sofianlehdon olemassa olevat seinät ovat tiiltä, joten tuntuu luontevalta toteuttaa laajennuksen julkisivu keraamisin sauvoin. Olemassa oleva rakennus ja uusi laajennusosa saadaan sidottua tyylillisesti yhteen käyttämällä keraamisia sauvoja myös olemassa ole-vissa parvekkeissa ja uusissa kattoterasseissa. Melko pienin muutoksin rakennuksesta saadaan positiivinen esimerkki ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Julkisivu pohjoiseen 1:400

Julkisivu etelään 1:400


Pihajulkisivu 1:400

Katujulkisivu 1:400


10. värien symbolimerkitys on tiedostettu

Värien vaikutuksesta käyttäytymiseen näkee usein tulkintoja, miten eräät värit ovat rauhoittavia ja toiset energisoivia (Kahri & Pyykkonen 1984, 317). Värien vaikutusta käyttäytymiseen on kuitenkin vaikea tutkia luotettavasti niin, että muiden tilallisten tekijöiden vaikutus voitaisiin luotettavasti rajata pois, eikä raken-netun ympäristön värien psykologista vaikutusta ei ole voitu todentaa (Lidwell et al 2003, 38-39; Kjisik 2009, 106-108). Monikulttuurisessa ympäristössä värien psykologista vaikutusta tärkeämpää onkin huomioida värien erilainen symbolimerkitys eri kulttuureissa.

Sofianlehdon suunnitelmassa olen käyttänyt värejä eri osastojen identifiointiin. Keskukseen saapuvalle turvapaikanhakijalle oman osaston valinta värimiel-tymyksen mukaan edustaisi pientä vaikutusmahdol-lisuutta omaan ympäristöön. Värien symbolimerkitys voisi tuoda lohtua vieraassa ympäristössä ja vaikeassa elämäntilanteessa, mahdollisesti muslimit saattaisi-vat suosia islamia symboloivaa vihreää ja kiinalaiset ja vietnamilaiset iloa merkitsevää punaista.

Julkisivujen värikkyys symboloi keskuksen kirjavaa asiakaskuntaa ja viestii ulospäin että rakennuksen käyttätarkoitus on muuttunut.

Pihajulkisivuun avattavat ranskalaiset parvekkeet parantavat tilojen tuuletusta kesäaikaan. Rakennuksen eri osastoilla on hieman eri tunnusvärinsä joka näkyy myös julkisivuissa.

Uuden laajennuksen julkisivu muodostuu keraamisista sauvoista.

Ihmisen henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa suuresti mahdoolisuus vaikuttaa omaan ympäristöön. Vastaanottokeskuksessa tämä valta on hyvin vähäinen, mutta kun saapuvat asiakkaat voivat mahdollisesti valita asuinosastonsa heille mieluisan symbolvärityksen mukaan, antaa tämä edes pienen mahdollisuuden säädellä omaa ympräristöä stressaavassa elämäntilanteessa, jossa hakijan koko kohtalo on muiden käsissä

Diplomityö Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 29.8.2011 Valvoja Hannu Huttunen Tekijä Inari Virkkala Planssi 4 / 5


9. Rakennuksen toiminta heijastuu julkisivuihin

Julkisivujen värikkyys symboloi keskuksen kirjavaa asiakaskuntaa ja viestii ulospäin että rakennuksen käyttätarkoitus on muuttunut.

Pihajulkisivuun avattavat ranskalaiset parvekkeet parantavat tilojen tuuletusta kesäaikaan. Rakennuksen eri osastoilla on hieman eri tunnusvärinsä joka näkyy myös julkisivuissa.

Uuden laajennuksen julkisivu muodostuu keraamisista sauvoista.

Ihmisen henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa suuresti mahdoolisuus vaikuttaa omaan ympäristöön. Vastaanottokeskuksessa tämä valta on hyvin vähäinen, mutta kun saapuvat asiakkaat voivat mahdollisesti valita asuinosastonsa heille mieluisan symbolvärityksen mukaan, antaa tämä edes pienen mahdollisuuden säädellä omaa ympräristöä stressaavassa elämäntilanteessa, jossa hakijan koko kohtalo on muiden käsissä

Diplomityö Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 29.8.2011 Valvoja Hannu Huttunen Tekijä Inari Virkkala Planssi 4 / 5


9. Rakennuksen toiminta heijastuu julkisivuihin

Pituusleikkaus 1:400

Poikkileikkaus 1:400 ”Keskuksen ääneneritys on melko huono, viemäriputket

kulkevat tilojen läpi jolloin kuulee kaiken mitä putkistoissa

menee aina kun joku vetää vessan. Tästä huomaa, ettei rakennusta ole suunniteltu

asumiseen. Huoneissa ei esimerkiksi ole kunnollisia tiloja ruoalle tai astioille.”



Sauerbruch Hutton Architects: Brandhorst Museum, München

Sauerbruch Hutton Architects: Brandhorst Museum, München

Emmanuelle Moureaux Architecture & Design: Sugamo Shinkin Bank, Tokio

Tham & Videgård Arkitekter Humlegården Apartment, Tukholma

Auer & Sandås Arkkitehdit Tuomarilan päiväkoti, Espoo

”Nyt olen hakenut työlupaa, ja jos saisin töitä toivon, että voisin muuttaa jonnekin

muualle. Olen ajatellut olla yhteydessä Suomen Museovirastoon, jos voisin aluksi

aloittaa vaikka vain palkattomana harjoittelijana. Tiedän että työllistyminen

ilman suomen kielen taitoa tulee olemaan vaikeaa.”


Positiivisia esimerkkejä värikkyydestä rakennuksen julkisivuissa ja sisätiloissa.

”Syksyllä 2011 toivon asuvani omassa (vuokra-) asunnossa jossakin päin

Helsinkiä. Haaveasunnossani on ainakin kolme huonetta ja iso, kotoisa keittiö.

Asunto olisi valoisa ja hyvin puhdas, sekä sisustettu lämpimin värein.”



Suomessa rakennusten energiatehokkuuteen kohdis-tuu huomattavia parannusvaatimuksia EU-direktiivin mukaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin kaikkien uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja. Tällä hetkellä korjausrakentamiselle ei ole energiate-hokkuusvaatimuksia, mutta niitä valmistellaan par-haillaan ja ne tulevat todennäköisesti voimaan muuta-man vuoden kuluessa.

Sofianlehdon energiankulutus

Kiinteistöviraston energiankulutustiedot (nk. webku-lu) mitataan yhteisinä Sofianlehdon A- ja B-rakennuk-sille. Koska molemmat rakennukset ovat rakenteiltaan melko samankaltaisia massiivitiilirakennuksia, oletan tässä kulutuksen jakaantuvan osastojen kesken suo-raan niiden neliöiden suhteessa.

Vuonna 2009 Sofianlehdon osastojen lämmityksen ominaiskulutus oli noin 52 kWh/m3, joka on noin 25% enemmän kuin kiinteistöviraston vastaavalle raken-nustyypille antama vertailutieto, n. 38 kWh/m3 (Faci-lity info-tietokanta, ladattu 09/2010).

Koska B-rakennuksen tilavuus on Helsingin kaupungin paikkatietopalvelun mukaan 17518 m3 ja kokonaisa-la 5472 m2, tiedoista saadaan laskettua vuosittainen lämmönkulutus, n. 166 kWh/m2. B-rakennuksen kiin-teistösähkön vuosikulutukseksi saadaan laskettua 74 kWh/m2.

Yhteensä B-rakennuksen vuosittainen energianku-lutus on siis noin 240 kWh/m2, jolloin rakennuksen energialuokaksi muodostuu F (231-280 kWh/brm2a). Sofianlehdon energiankulutus on siis lähes kaksinker-tainen verrattuna matalaenergiatalon kulutukseen (125 – 155 kWh/brm2a).

Tiiliseinien lämmöneristys

Rakenteen U-arvo ilmaiseen sen läpi johtuvan energian määrän, joten mitä suurempi U-arvo on, sitä huonom-min rakenne pitää lämpöä. Sofianlehdon ulkoseinän kahden kiven paksuisen tiilimuurin U-arvo on 0.98 ja sen saaminen vuoden 2010 rakennusmääräysten vaati-maksi (0,17) edellyttäisi laskennallisesti jopa 175 mm eristekerrosta (RT 08-10180). 1980-luvun peruskorja-uksessa rakennetun yläpohjan U-arvo on piirustusten mukaan 0.23, kun vuoden 2010 rakennusmääräys ylä-pohjan eristävyydestä olisi 0,09.

Tiilitalojen energiatehokkuudesta

Vaikka Helsingin energia on saanut massiivitiilisei-näisille kerrostaloille melko hyviä tuloksia energiate-hokkuudessa, tiiliseinien energiatehokkuus perustuu paljolti tiiviiseen kaupunkisuunnitteluun. Esimerkiksi töölöläistalot ovat massaltaan kompakteja, niissä on melko vähän ikkunapinta-alaa ja talot muodostavat tiiviitä umpikortteleita, joissa on melko vähän vaippa-pinta-alaa. Töölöläistalojen ilmanvaihto on myös usein nykyvaatimuksia alhaisempi, jolloin se kuluttaa huo-mattavasti vähemmän energiaa. (Lylykangas 2011.)

Periaatekaavio Sofianlehdon asuinkerrosten ilmanvaihtojärjestelmästä, joka

voidaan pääperiaatteiltaan säilyttää vastaanottokeskussuunnitelman yhteydessä,

vaikka uudet märkätilat vaativatkin omat poistohorminsa. Lämmön talteenoton lisääminen jo

olemassaolevaan koneelliseen ilmanvaihtoon on hyvin kustannustehokasta.

Periaatekaavio energiavyöhykeajattelusta, missä Sofianlehdon lounaissivun isoissa oleskelutiloissa

lämpötilalle sallittaiisiin suurempi vaihteluväli kuin keltaisella väritetyissä asuin- ja toimistohuoneissa.

Auringon passiivienergiaa hyödynnetäisiin lämmityksessä mahdollismman paljon ja julkisivun

uudet ranskalaiset parvekkeet palvelisivat tilojen kesäaikaista jäähdyttämistarvetta.

3.5 sofianlehdon energiankulutuksen pienentäminen peruskorjauksen yhteydessä


Keinot energiatehokkuuden parantamiseen peruskorjauksessa.

Koska Sofianlehdossa peruskorjaukseen ryhdytään ra-kennuksen käyttötarkoituksen muutoksen takia, eikä ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamisen joh-dosta, kustannustehokkaimmin Sofianlehdon energia-tehokkuutta voidaan todennäköisesti parantaa seuraa-vin keinoin:

Asentamalla ilmanvaihtokoneeseen lämmön tal- yteenotto, jonka hyötysuhde on vähintään 74%.

Parantamalla yläpohjan lämmöneristystä: vuonna y1986 valmistuneen peruskorjauksen jäljiltä yläpohjan k-arvon (nyk. U-arvo) ilmoitetaan olevan 0,23. Yläpohjaan voitaisiin lisätä esimerkiksi 700mm mineraalivillaa tai vaihtoehtoisesti ohuempi vakuumieriste.

Suojautumalla kesäaikaisilta lämpökuormilta asen- ytamalla länsijulkisivulle sälekaihtimet.

Tiivistämällä ikkunat. Huonokuntoiset ikkunat voi- ydaan vaihtaa tai kaksilasisen ikkunan sisäkarmiin voidaan asentaa lämpölasi.

Selkeyttämällä rakennuksen energiavyöhykkeet: ypohtimalla mitkä tilat todella halutaan lämmittää ja mitkä voivat jäädä puolilämpimiksi, kuten esimerkiksi ullakko, porrashuoneet, ja pohjakerros. Lämpimissä tiloissa lämpö-tilan sallittu vaihteluväli olisi esimerkiksi välillä 18-22 C astetta. Jos puolilämpimissä tiloissa voitaisiin sallia suu-rempi vaihteluväli, vaikkapa 15-30 C, tällä voitaisiin to-della saavuttaa säästöjä. Vaihteluvälillä on suuri merkitys energiankulutukseen: esimerkiksi tilojen lämmitys menisi päälle vasta lämpötilan laskiessa 15 asteeseen.

Energiatehokkuuskorjaus

Jos korjaukseen lähdettäisiin puhtaasti energiatehok-kuussyistä, rakennuksen ulkoseinien lisäeristys kan-nattaisi tehdä lämpörappaamalla, jolloin rakennuksen suojeltu julkisivu saataisiin säilymään entisen henkise-nä. Lisäksi olisi tärkeää tutkia rakennuksen mahdolliset kylmäsillat. Rakennuksen eristävyyttä parannettaessa kesäaikainen kuumeneminen muuttuu ongelmallisek-si ja ulkopuolista varjostusta tulisi harkita.

Erityisiä energiatehokkuuskorjauksia:

Ovien vaihtaminen paremmin eristäviin yAlapohjaan lisättävä vakuumieriste. yPohjakerroksen yhteistilat voitaisiin jättää ns. puoli- y

lämpimään vyöhykkeeseen, jolloin niissä ei normaalitilan-teessa olisi lainkaan lämmitystä tai jäähdytystä.

Vaikka Sofianlehdon patterijärjestelmä on kiinteistö-viraston isännöitsijän mukaan käyttöikänsä lopussa, lämmönjakojärjestelmänä kannattaisi todennäköises-ti edelleen säilyttää patterit. Kaukolämpöverkkoon kuuluvan rakennuksen lämmönjakojärjestelmän tulee olla vesikiertoinen. Vaihtoehtoisesti tiloihin voitai-siin asentaa lattialämmitysputkisto, joka myös pa-rantaisi ääneneristävyyttä. Ilmanvaihtolämmitystä voitaisiin harkita vain, jos rakennukseen tehtäisi to-della raju remontti, joka esimerkiksi puolittaisi tilojen lämmitystarpeen.

Ranskalaisia parvekkeita saadaan tuskin taloudellises-ti kannattaviksi, vaikka kesäajan jäähdytys perustuisi niille. Erillisten kylpytilojen lisääminen lisää todennä-köisesti vedenkulutusta sekä ilmanvaihdon sähkönku-lutusta suuresti.

Jos rakennuksen energiatehokkuutta todella lähde-tään parantamaan, ensimmäisenä tulisi kuvata raken-nus lämpökameralla jotta tiedettäisiin varmasti missä suurimmat ongelmat ovat. Vasta tällöin voidaan var-masti puuttua oikeisiin asioihin.

Energiavyöhykeajattelulla ja energiantarpeen pienen-tymisellä on mitä todennäköisimmin saavutettavissa myös suuria kustannussäästöjä (Lylykangas 2011).

”Keittiö on yhteinen kuuden huoneen kesken. Meidän kerroksessamme tilanne on kohtuullinen, mutta meilläkin on usein siivousongelmia ja väärinymmärryksiä keittiön käytöstä. Henkilökunta yrittää parhaansa, mutta on asukkaita jotka eivät yksinkertaisesti välitä.”



201119841939

TILAOHJELMA

majoitustila

keittiöt

oleskelutila

toimistot

märkätilat

tekniset tilat

”Asuinhuoneemme on hyvä, mutta todella pieni. Lapsemme on oppinut kävelemään

ja haluaisi leikkiä ja juosta, mutta siihen ei täällä keskuksessa ole mitään

mahdollisuutta. ”



989

210

835

288

460

846

3628

5277

780

163

522

481

458

731

3135

5472

1398

219

1444

271

391

603

4326

6132

2272

300

716

500

666

605

5059

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

Majoitus

4ei6öt

8hteis:la

Toimisto

Märkä

Tekn.

Hyötyala

EruFoala

Tilaohjelma Sofianlehtov.2011 Sofianlehtov.1984 Sofianlehtov.1939

3.7 peruskorjauksen kustannuksista

Kiinteistöviraston tilakeskuksen kustannuslasken-nassa Sofianlehdon peruskorjausvaihtoehdon inves-tointikustannus (alv 0%) vaihtelee noin 53 600 - 45 000 € majoituspaikkaa kohden (2190-1859 €/brm2) riippuen märkätilaratkaisusta, eli siitä sijaitsevatko märkätilat keskitetysti yhdessä paketissa, vai rakenne-taanko ne huoneiden yhteyteen. Hintaero tuntuu hui-malta: yhtä asiakaspaikkaa kohden ero on lähes 9000 €. Kokonaisuudessaan keskitetyn ja huonekohtaisten märkätilaratkaisun ero nostaa peruskorjauksen hintaa noin 20 prosentilla.

Toisaalta, kuten haastattelujeni pohjalta totean, yh-teisvessat aiheuttavat keskusten asukkaille erilaisine hygieniakäsityksineen suurta epämukavuutta. Samoin nykysuomessa ei mikään muu asuinryhmä enää asu yh-teisvessojen varassa. Sofianlehdon peruskorjaus tulee joka tapauksessa kalliiksi ja kun märkätilat on kerran rakennettu, soveltuu rakennus sen jälkeen yhteisölli-seksi asuintaloksi niin vanhuksille, opiskelijoille kuin muillekin yhteisöllisestä asumisesta kiinnostuneille. Huonekohtaisten märkätilojen rakentaminen kasvat-taisi rakennuksen muuntojoustavuutta.

Yhteistilojen määrän kasvu

Oheisessa graafissa vertailen Sofianlehdon tiloja eri

käyttötarkoituksissa työn alussa esittelemääni tilaohjelmaan.

Merkittävin ero on yhteistilojen määrän lisääntyminen sadoilla

neliömetreillä.

Graafista kuitenkin nähdään miten rakennuksen

hyötyala on myös kasvanut vastaanottokeskussuunnitelmassa

suurin piirtein yhteistilojen lisäyksen verran. Yhteistilojen määrän

kasvu on siis pääosin selitettävissä keskikäytävien ottamisella

hyötykäyttöön rakennusten asuinkerroksissa. Kun märkätilat

on sijoitettu keskikäytävän paikalle, vapautuvat laajat märkätilablokit

muuhun käyttöön.

”Kolmen kuukauden aikana, minkä olemme asuneet keskuksessa, mitään ei ole tehty torakoiden tappamiseksi. Suihkut ja vessat ovat likaisia erityisesti viikonloppuisin. Usein voisin oksentaa mennessäni kylpyhuoneiseen.”




”Nyt on liian aikaista haaveilla missä tulemme olemaan tulevaisuudessa, mutta

parasta olisi voida asua Helsingissä turvassa, saada työtä ja elää niin kuin

tavallinen ihminen. Haluaisin opiskella suomea, sillä ilman kielitaitoa on vaikea työllistyä ja löytää ystäviä. Toivoisin että

voisimme elää mielekästä elämää.”


Lopuksi

”Tulevaisuudessa toivon asuvani yksin kerrostaloasunnossa. Kun olen asunut

täällä kuusi kuukautta voin hakea töitä. Ajattelin hakea postinjakamista, siivousta tai sellaista. Olen huolissani

tulevaisuudestani, mitä minulle tapahtuu.”



Lopuksi

Vaikka Helsingissä vastaanottokeskusten asuinolot ovat karut ja kaukana Suomen kansalaisten asumi-selle asetetuista standardeista, tuntuu hurjalta, että Suomen vastaanottotoiminnan nähdään kansainvä-lisesti vertailtuna olevan kansainvälistä huipputasoa (Thors 2011). Saman ovat todenneet myös Helsingin vastaanottokeskuksen työntekijät, jotka kertoivat, miten Suomesta Dublin-sopimuksen perusteella Etelä-Euroopan vastaanottokeskuksiin palautettujen turva-paikanhakijoiden keskuudessa itsemurhaprosentti on erityisen korkea.

”Liian hyvien” vastaanottokeskusolojen pelätään olevan niin kutsuttu vetotekijä, syy hakijalle hakea turvapaikkaa nimenomaan Suomesta. Vastaanottokes-kusten karut olot eivät ole siis täysin seurausta talou-dellisista seikoista, vaan asuminen pyritään osittain tietoisestikin pitämään melko karuna. Yhdyn osittain pakolaisneuvonnan tiedottajan Sanna Rummakon sa-noihin: ”Tämä on itsetarkoituksellista turvapaikanhaki-joiden kyykyttämistä. Sitä tehdään toisaalta kansan suo-sion toivossa ja toisaalta siinä kuvitelmassa, että tällaisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa, että turvapaikanhakijat eivät ainakaan meille tule” (Yle Uutiset 9.2.2011).

Turvapaikan saaminen Suomesta on hyvin vaikeaa. Julkisuudessa esiintyy väitteitä elintasopakolaisista, mutta katsottaessa turvapaikanhakijoiden lähtömai-

ta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin esiintyvät maaluettelossa olevat maat myös uutisissa konflikti-alueina: Irak, Somalia, Afganistan, Venäjä sekä Iran. Maita yhdistää enemmänkin niiden poliittisesti epäva-kainen tilanne kuin sijainti varsinaisesti inhimillisen kehityksen indeksin häntäpäässä.

Haastatellessani keskusten asukkaita vahvaksi tun-teeksi nousi kokemus samankaltaisuudesta: miten ha-kijat olisivat voineet olla ketä tahansa omia ystäviäni eri puolilta maailmaa. Ikäiseni venäläinen nainen oli työskennellyt Moskovassa hollantilaisen it-yhtiön pal-veluksessa. Palestiinalainen arkeologi puolestaan tie-dusteli, olivatko luonnospiirustukseni kenties tehty Auto- vai Archicadilla. Tarkemmin ihmisten tarinoista ja taustasta en uskaltanut kysyä, sillä kerran kysyttyä-ni tarina oli niin traaginen, että en kokenut itselläni olevan kapasiteettiä vastata ihmisten käsinkosketelta-vaan hätään tulevaisuudesta.

Mielestäni on upeaa, että Suomella on mahdollisuus tarjota turvapaikka sitä hakeville ja kohtuullisen luo-tettava vastaanottojärjestelmä turvapaikantarpeen selvittämiseksi. Voidaan ajatella että vastaanottotoi-minta on hienointa, altruistisinta toimintaa mitä yh-teiskuntamme harjoittaa ja josta meidän olisi syytä olla ylpeitä. Vastaanottotoiminnan järjestäminen aiheut-taa kieltämättä miljoonien kustannukset, mutta siitä

olenkin erityisen ylpeä, että Suomella on taloudellinen mahdollisuus tähän globaalin vastuun kantamiseen.

Myös turvapaikan tai oleskeluluvan saavien toimiva kotoutuminen Suomeen vie väistämättä resursseja ja aiheuttaa kustannuksia. Vaikka Helsingin keskuk-siin saapuvista hakijoista vain pieni osa lopulta jää asumaan Suomeen, uskon että hakijan henkistä hy-vinvointia elämää kunnioittava asuinympäristö heti Suomeen saavuttaessa tuo motivaatiota myöhempää kotoutumista ajatellen.

Perusteettomien turvapaikkahakemusten ehkäisemi-nen on muiden poliittisten elinten sekä koko Euroo-pan Unionin laajuisten päätöselinten tehtävä, mikä voi toteutua kauaskantoisemmin esimerkiksi tehokkaan kehitysavun ja tasapuolisten kauppasopimusten ke-hittyneiden ja kehittyvien maiden avulla. Siihen ei ole syytä vaikuttaa tarkoituksellisesti karuiksi tehdyillä vastaanottokeskusympäristöillä.


Sofianlehdosta vastaanottokeskuksena

Sofianlehdon remontoiminen vastaanottokeskukseksi maksaisi väistämättä paljon, mutta jopa kalliimmak-si tulisi suojellun rakennuksen muuttaminen mihin tahansa muuhun toimintaan. Sofianlehdon sijainti ja rakennuksen tilallinen rakenne tarjoavat hakijoil-le inhimillisen ja elvyttävän ympäristön turvapaikka-haastattelujen järjestämisen ajaksi. VOKS-työryhmän työssä todettiin monesti korvaavan keskuksen sijain-nin löytymisen vaikeus naapurien vastustuksen ns. nimby-ilmiön takia (Not In My Back Yard). Tutkija Ko-pomaa luettelee onnistuneen sijoitusratkaisun edelly-tyksiksi seuraavat tekijät: sopiva paikka, paikallinen vuoropuhelun välttämättömyys, hyvän rakennussuun-nittelun merkitys sekä myönteisen imagon tavoittelu ja mediamyönteisyys hankkeelle (Kopomaa 2008, 158).

Sofianlehdon sijainnin olen todennut sopivaksi luvus-sa kaksi. Sofianlehdon suunnitelmassa suunnittelu-ratkaisuni kuten keskuksen alakerran kansainvälinen kahvila sekä pihan interaktiiviset toiminnot kuten peli-kenttä ja viljelypalstat luovat luontevia kosketuspinto-ja naapuruston asukkaiden kanssa ja voisivat osaltaan kääntää vastaanottokeskuksen sijainnin Sofianlehdos-sa naapurien elämää rikastuttavaksi tekijäksi.

Sofianlehdon kohdalla Helsingin kaupungilla olisi ai-nutlaatuinen tilaisuus muuttaa vastaanottotoiminnan luonne jostakin takapihalla piiloteltavasta suoraselkäi-seksi toiminnaksi, jota Suomi voi ylpeänä esitellä pää pystyssä niin kansainväliselle yhteisölle kuin arkkiteh-tilehtien sivuillakin.


Jotta tätä työtä voitaisiin käyttää hyödyksi vastaan-ottokeskusten suunnittelussa tulevaisuudessa, olen indeksoinut lähdeluetteloon vihreällä mielestäni eri-tyisen hyödylliset lähteet turvapaikanhakijoiden vas-taanottokeskusten suunnittelun tueksi.

Aranyi, Laszlo & Goldman, Larry L., 1980, Design of long-term care facilities, Van Nostrand Reinhold Com-pany, New York.

Australian Government, Department of Immigration and Citizenship, Standards for Design and Fitout of Im-migration Detention Facilities, lokakuu 2007.

Aura, Seppo; Horelli, Liisa; Korpela, Kalevi, Ympäristö-psykologian perusteet, Wsoy, Porvoo 1997

Avotakka 08/2010, Aurinkoa arkeen. Vastaanottokes-kuksen yhteisötila muuttui kalseasta lämpimäksi talkoo-työllä ja nollabudjetilla, Johanna Falck, s.106-109.

Beqiri, Neshat, 2008, Toiveena monipuolinen asukasra-kenne. Selvitys asumisen etnisen yhdenvertaisuuden to-teutumisesta pääkaupunkiseudulla. Sisäasiainministeri-ön julkaisu 30/2008.

Bhutto, Benazir, 2008, Sovinto. Islam, länsi ja demokra-tia, Tammi.

Bovet, Philippe et al, 2009, Maailmanpolitiikan Atlas 2010, Le Monde Diplomatique. Into kustannus, Helsinki.

Bostanci, S. Anne G., Diversity and Integration in Europe and Beyond: Practical and Cenceptual Observations, Lecture presented at 15th ASEF Summer University, Woosuk University, South Korea, 30.7.2009.

Chilvers, Nathan, 2001, A Refugee Centre, Kings-ton University Kingston-Upon-Thames, UK http://www.presidentsmedals .com/Project_Detai ls .aspx?id=681&dop=True, ladattu 26.3.2011.

CNN, 17.11.2010, Rio slum transformed into canvas bursting with color. Shasta Darlington. http://edition.cnn.com/2010/WORLD/americas/11/17/brazil.beau-tiful.favela/index.html?hpt=C2, ladattu 6.12.2010.

Dhalmann, Hanna, 2011. Yhden uhka, toisen toive?: So-malien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatio-kehityksen valossa, Kaupunkimaantieteen väitöskirja, Geotieteiden ja maantieteen laitosMatemaattis-luonnotieteellinen tiedekuntaHelsingin yliopisto.

The Economist 8.10.2009, The aid workers who really help. How much do migrants, by sending remittances and other means, act as catalysts for development in the countries they leave behind? http://www.economist.com/node/14586906?story_id=14586906, ladattu 25.11.2010.

Farrelly, Elizabeth, 15.6.2002, The moral of the storey, Sydney Morning Herald, www.smh.com.au/ar-ticles/2002/06/14/1023864346225.html, ladattu

24.3.2011.

Fifi.voima.fi 26.4.2011, Itsemurhat huolestuttavat Aust-ralian säilöönottokeskuksissa. (Katsottu 3.5.2011).

Florida, Richard, 2006, Luovan luokan pako, Talentum, Helsinki.

Foucault, Michel 2000 (alkuteos 1975), Tarkkailla ja Rangaista, Otava, Helsinki.

Gehl, Jan, 1996 (alkuteos 1971), Life Between Buildings. Arkitektens Forlag. Copenhagen.

Gieryn, Thomas, 2002, What buildings do, Theory and Society, volume 31, s. 35-74.

Halla-aho, Jussi, 13.4.2005, Ihmisarvosta, blogikirjoi-tus, http://halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html, katsottu 23.4.2011.

Halla-aho, Jussi, 7.1.2008, Turkkilainen tupakoi, blogi-kirjoitus, http://halla-aho.com/scripta/turkkilainen_tupakoi.html, ladattu 5.5.2011.

Halla-aho, Jussi, 2009, Kirjoituksia uppoavasta Lännes-tä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivus-tolla 2005–2008, www.halla-aho.com/scripta.

Halpern, David, 1995, More than Bricks and Mortar? Mental Health and the built environment, Taylor & Fran-cis, Oxon, UK.

Lähteet


Halpern, David, 2008, An evidence-based approach to building happiness, teoksessa Werwick Jane (toim.), 2008, Building Happiness, Architecture to make you smile. Riba Building Futures, Black Dog Publishing Limited, London, UK.

Heiskala, Risto, 2000, Verkko ja minä. Kohti maailman-yhteiskunnan tutkimusta, teoksessa Hoikkala, Tommi ja Roos, J.P. (toim.), 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioi-ta vuosituhannen vaihteesta, Gaudeamus, Helsinki.

Helsingin Sanomat 2008-2011:29.9.2006, Maahanmuuttajat ovat keskittymässäsamoi-hin kaupungin vuokrataloihin. Marja Salmela.27.9.2009, Maahanmuuttajat unohtuivat uusien asuin-alueiden suunnittelussa. Professori Lapintie: Keskelle nousee kirkko eikä moskeijasta edes keskustella. Marja Salmela.27.11.2009, Koulujen eriytyminen ei johdu maahanmuu-tosta, vieraskynä, Anna-Leena Riitaoja.9.1.2010, Valtion budjetti 2010, Hanna Kaarto.20.5.2010, Länsimaiden ja islamilaisen maailman vas-takkainasettelun voisi joi unohtaa, vieraskynä, Lauri Tähtinen.25.5.2010, Maahanmuuttajat keskittyvät Itä-Helsingin vuokrataloihin. Yksittäisissä taloissa vuokralaisten enem-mistö on maahanmuuttajia. Marja Salmela.26.5.2010, Hyvä asuminen auttaa kotoutumaan, kolum-ni, Marja Salmela.5.6.2010, Rahavirrat Suomesta kasvavat. Suomesta siir-retään ulkomaille rahaa satoja miljoonia vuodessa. Pete Pokkinen13.6.2010 ”Maahanmuuttajille on opetettava suomea eikä heidän alkuperäistä kulttuuriaan.” Sunnuntaide-batti. Wille Rydman.21.6.2010, Oman äidinkielen tukeminen vähentää maa-hanmuuttajien syrjäytymistä. Mielipidekirjoitus. Helena

Hiila ja Anne Alitorppa-Niitamo, Väestöliitto.7.9.2010, Maahanmuuttajista miljoonakulut Oulussa, Jukka Harju.6.1.2011, Valtion budjetti 2011, Hanna Kaarto.20.3.2011, Halusimme tavallisen elämän, Helsingin vas-taanottokeskuksessa kotoaan lähteneet, vainoa paenneet ja moneen kertaan hajoneet miehet tekevät tarinoistaan tanssiteatteria, Suna Vuori.21.4.2011, Halla-aho ei selitö tekstejään. Lisäkysymyk-set ihmisten arvohierarkiasta kaikuvat kuuroille korville, Hanna Kaarto.23.4.2011, Väärässä paikassa. Suomessa mietitään miten koulutettuja maahanmuuttajia saataisiin houkuteltua tänne. Samaan aikaan heille ei näytä olevan täällä töitä tarjolla. Jarkko Jokela.6.5.2011, Koulutettu maahanmuuttaja saa Suomestakin töitä, mielipide, Hugues Lambert.

Wood, Phil ja Laundry, Charles, 2010, Helsinki as an Open and intercultural City, Final report, Comedia, City of Helsinki.

Herz, Manuel, 2008, Refugee Camps or Ideal-Cities in Dust and Dirt teoksessa Urban Transformation, Ilka & Andreas Ruby, Ruby Press, Berlin, 2008. http://www.manuelherz.com/ (Ladattu 25.3.2011)

Hewidy, Hossam 2010, The Big Issue. The Religious Di-mensions in Muslims’ Housing Within the Helsinki Metro-politan Area: Challenges and Opportunities, Diplomityö, Aalto yliopisto.

Huddleston Thomas, Niessen Jan, Chaoimh, Eadaoin Ni, White Emilie, Migrant Integration Policy Index III Suomi, 2011, British Council ja Migration Policy Group, Bryssel.

Huffington Post Green. 22.2.2011 50 Million Environ-mental Refugees By 2020, Experts Predict. Joanna Zell-man. http://www.huffingtonpost.com/2011/02/22/environmental-refugees-50_n_826488.html, ladattu 25.3.2011.

Hynynen, Ari, 2002, Kotoutumisen paikat. Kaupunkitila maahanmuuttajien integraation välittäjänä. Asuntopo-liittiset neuvottelupäivät 1.-3.10.2002 m/s Mariella, Helsinki-Tukholma-Helsinki, ladattu 1.10.2010.

Hytönen, Ville (toim.), 2010, Mitä Jussi Halla-aho tar-koittaa?, Savukeidas, Turku.

Hämäläinen, K., Kangasharju, A., Pekkala, S. ja Sarvi-mäki, M., 2005, 1990-luvun maahanmuuttajien työlli-syys, tuloverot ja tulonsiirrot, Työpoliittinen tutkimus 265, Työministeriö.

Hämäläinen, K., & Sarvimäki, M., 2008, Vuoden 1999 kotouttamislain vaikutusarviointi. Teoksessa Ilmakun-nas, Uusitalo, Junka (toim.), Vaikuttavaa tutkimusta - miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita? VATT Julkaisuja 47.

International Herald Tribune 8.1.2011, The love hormo-ne has its limits. New study finds oxytocin to be an agent of ethnocentrism. Nicholas Wade.

Jutila, Karina; Laitio Tommi; Mokka, Roope; Neuvo-nen, Aleksi; Riala Maria 2009, Samoilla lauteilla 2030 – Gore-Tex -rajojen aika on ohi, Demos Helsinki ja Aja-tuspaja e2, Helsinki.

Kahri, Esko, Pyykönen, Hannu, 1984, Asuntoarkkiteh-tuuri ja -suunnittelu, Rakennuskirja Oy, Helsinki.


Kaipanen Maarit. 2005. Pienasunnon suunnittelu. Val-tion asuntorahasto.

Kaupunginmuseo, Helsingin kaupunki, Kulttuuriym-päristöyksikkö, 3.9.2009, Hallintokeskuksen lausun-topyyntö 29.6.2009, dnro 2009-1280/523, Kumpulan tonttia 24/94972 koskeva asemakaavan muutosehdotus, Maarit Henttonen, Anne Mäkinen.

Kalanje, Humphrey, 2010, Planning and Spatial Justice in the City. The School and Refugee Reception Centre as sites of resistance in the contemporary multi-ethnic city, 24th AESOP Annual Conference, Finland, 7.-10.7.2010 Karjalainen, Riikka (toim.), 2010, Muunkielisen väes-tön tasaisempi sijoittuminen eri kaupunginosiin ja hallin-tamuodoiltaan erilaisiin asuntoihin. Toimenpideohjelma 18.6.2010. Helsingin kaupungin talous- ja suunnitte-lukeskus, Kehittämisosasto.

Karvinen A-M. & M. Sarvimäki, 2008, Maahanmuutta-jien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. VATT DP 456.

Keskinen Suvi, Rastas Anna & Tuori Salla (toim.), 2009, En ole rasisti, mutta… Maahanmuutosta, monikult-tuurisuudesta ja kritiikistä, Vastapaino, Tampere.

Kjisik, Hennu, The power of Architecture, Towards Better Hospital Buildings, Studies in Architecture 2009/41 Public Building Design, Helsinki University of Techno-logy, Department of Architecture.

Kopomaa, Timo, 2008, Naapuruussuvaitsevaisuus. Tuetun asumisen ja palvelutoiminnan yhteys lähiympä-ristöön ja kaupunkisuunnitteluun. teoksessa Kopomaa, Timo; Peltonen, Lasse; Litmanen, Tapio. (toim.) 2008.

Ei meidän pihallemme. Paikalliset kiistat tilasta. Gaudea-mus Helsinki University Press. Helsinki

Kortteinen, Matti 1982. Lähiö. Tutkimus elä-mäntapojen muutoksesta. Otava. Porvoo.

Kuntaliitto, 2010, Monimuotoinen kunta – elinvoimai-nen kunta, Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset, 1.12.2010, ladattu 20.4.2011.

Kyttä, Marketta, 2004, Ihmisystävällinen elinympäristö, Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympä-ristön suunnittelua varten, YIT ja Teknillinen korkea-koulu, Rakennuspaino Oy.

Kähkönen, Sirpa, 9.5.2011, Pakolaisuus poliittise-na aseena 1930-luvulla ja nyt, kolumni, http://www.magma.fi/sirpa-kahkonen/pakolaisuus-poliittisena-aseena-1930-luvulla-ja-nyt, ladattu 10.5.2011.

Lehtolainen, Leena, 2010, ”Minne tytöt kadonneet”, Tammi.

Leong, Therese, 2009, Cities of refuge: the emergence of temporal urbanism, Master’s thesis, The Universi-ty of the Witwatersrand Johannesburg, South Africa, http://wiredspace.wits.ac.za/handle/10539/7302 (La-datty 23.4.2011).

Lidwell William, Holden Kritina, Butler Jill, 2003, Uni-versal Principles of Design, Rockport Publishers, Bever-ly, Massachusetts.

Linnanmäki-Koskela, Suvi 2010, Maahanmuuttaji-en työmarkkinaintegraatio. Vuosina 1989-93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2/2010.

Martikainen, Tuomas, 2011, Suomi on maahanmuutto-maa, artikkelisarja, http://www.magma.fi/teema/suo-mi-on-maahanmuuttomaa, ladattu 3.5.2011.

Maununaho, Katja, 2007, Monikulttuurinen asuin-alue - haaste ja voimavara, Asu ja Rakenna, 02/2007, Ympäristöministeriö.

Maununaho, Katja, 2006, Monikulttuurinen asuin-alue Hagalundiin, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto.

Moyo, Dambisa, 2009, Dead Aid: Why Aid Is Not Wor-king and How There is Another Way for Africa. Farrar, Straus and Giroux. New York.

Monimuotoisuus ja maahanmuutto. Helsingin kaupun-ki, Henkilöstökeskus, Maahanmuutto-osasto, 2009, 2.Painos, www.hel.fi/heke/.

Paananen, Seppo 2005. Maahanmuuttajien elinolot Suo-messa. Yhteiskuntapolitiikka .

Newman, Oscar, 1973, Defensible Space, Crime Preven-tion Trough Urban Design, Macmilian Publishing, New York.

Peynore & Prasand Architects, 1998, Accomodating Di-versity. Housing design in a multicultural society, Natio-nal Housing Federation, London, UK.

Pietarinen, Kati (toim.), 2010, Meillä kotona. Asumisen arkea Suomessa ja maailmalla. Kotilo-projekti, Suomen pakolaisapu, Helsinki.

Rajaram, Prem Kumar, 2009, Geographies and histories of migration: conseptualising and governing Migration


across time and space, lecture presented at 15th ASEF Summer University, Woosuk University, South Korea, 1.8.2009.

Ragette, Friedrich, 2003, Traditional Domestic Archite-ture of the Arab Region, American University of Sharjah, Menges.

Rehtilä, Inkeri, 2009, Inhimillinen toiminta asukkaiden tiloissa, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Tutki-muksia, 2009:4.

Riihelä, Juhani 2005. Maahanmuuttajien elinoloerot pääkaupunkiseudun kunnissa. Teoksessa Joroinen, Tuula, (toim.), 2005, Maahanmuuttajien elinolot pää-kaupunkiseudulla, Helsingin kaupungin tietokeskus.

Rinkinen, Kristiina 2004. Rivien väliin jäävät asukkaat. Hiljaisten ryhmien osallistaminen ympäristönsuunnitte-lussa. Vantaan kaupunki. Viheralueyksikkö. Urban II –yhteisöaloiteohjelma. Vantaa.

Robinson, Tom, A Centre for Asylum Seekers, Uni-versity of Nottingham Nottingham UK http://www.presidentsmedals .com/Project_Detai ls .aspx?id=1458&dop=True, ladattu 26.3.2011.

RT-ideakortti 2010. Lisääntyvä maahanmuutto ja asu-misen suunnittelu. Laatineet Dhalmann, Hanna; Ilmo-nen, Mervi; Mälkki, Mikko ja Norvasuo, Markku. Ra-kennustieto, ladattu 15.12.2010.

Sairaalaliitto 1983, Ihminen ja hoitoympäristo - tera-peuttisten ympäristöjen kehittäminen ja rakentaminen, Sairaalaliitto julkaisu 2/83, Helsinki.

Sarvimäki, Matti, 2010, Vievätkö maahanmuuttajat

kantaväestön työpaikat? Talous & Yhteiskunta 4/2010: 10-15.

Sarvimäki, Matti, 2010, Maahanmuuton taloustie-de: lyhyt johdatus. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2010, s. 253-270.

Sarvimäki, Matti, 2009, Esseitä muuttoliikkeistä. Kan-santaloudellinen aikakauskirja, 3/2009, s. 376-380.

Scientific American, 7.4.2011, Chaos promotes stereoty-ping. A disorderly environment makes people more inclined to put others in boxes, Ball, P., www.scientificamerican.com, ladattu 12.4.2011.

Shah, R. C., & Kesan, J. P. (2007) How Architecture Re-gulates. Journal of Architectural and Planning Rese-arch, 24(4), 350-359. Shah, R. C., & Kesan, J. P. (2007) (Ladattu 1.4.2011)

Sommer, Robert. 1969. Personal Space. The behavioral basis of Design. Prentice-Hall Internationa, Englewood Cloffs, New Jersey.

Spiegel Online 29.4.2011 Putting a Price on Foreig-ners. Strict Immigration Laws ’Save Denmark Billions. Anna Reimann http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,759716,00.html, ladattu 6.5.2011.

Tapanainen, Maippi 2011, Maahanmuuton historiaa viranomaisvinkkelistä, Pakolainen 1/2011, s. 16-18. Suomen pakolaisapu ry.

Tenho, Elina 2008. Maahanmuuttajien huomioiminen suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, julkaisematon kandidaatintyö, Teknillinen korkeakoulu.

Thammavongsa, Nikorn, 2009, Mangere Refugee Re-settlement Centre. Masters Thesis. Master of Architectu-re. Unitec Institute of Technology, New Zealand, http://unitec.researchbank.ac.nz//handle/10652/1380, la-dattu 24.3.2011.

Thors, Astrid 15.4.2011, Juhlapuhe YK:n pakolaisso-pimuksen 60-vuotisjuhlassa ja Suomen vastaanottotoi-minnan 20-vuotisjuhlassa, www.intermin.fi, ladattu 2.5.2011.

Tietokone 22.3.2011 Microsoft rakensi ”tulevaisuuden toimiston” – eroon omista työpisteistä. Omien työpistei-den sijaan töitä tehdään erilaisissa tiloissa. http://www.tietokone.fi/tietokone/uutiset/microsoft_rakensi_tu-levaisuuden_toimiston, ladattu 6.4.2011.

Tiilikainen, Marja 17.6.2010. Somalialaiset Suomes-sa – ikuisesti toisia? Etnisten suhteiden ja kansainvä-lisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n Etmu-blogi, http://etmu.protsv.fi/blogi/, ladattu 29.11.2010.

Tuominen, Tuula, 2006, ”Vaatii niin paljon, että voi kutsua jotakin paikkaa kodikseen”. Maahanmuuttajanais-ten ajatuksia kodista ja kaupunkitilasta, Sosiaalipolitii-kan pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Työministeriö, toukokuu 2006, Työministeriön selvi-tys eduskunnan hallintovaliokunnalle maahanmuutta-jista aiheutuvista kustannuksista.

UNHCR, 2011, Asylum Levels and Trends in Industria-lized Countries 2010, Division of Programme Support and Management, 28.3.2011.


Vaalimanifesti, Suomen Pakolaisavun, Pakolaisneuvonnan ja Amnestyn Suomen osaston vaatimuksethallitusohjelmaan 2011, Pakolainen 1/2011, s. 4, Suomen pakolaisapu ry.

Valtonen, Kathleen, 1999, Pakolaisten integroituminen Suomeen 1990-luvulla, Työhallinnon julkaisu, Nro 228, Työministeriö 1999.

Verrijt, Robert, 2004, Inclusive City, A polycentric asylum seekers centre, http://architecturebrio.com/ ladattu 24.3.2011, sähköposti 1.4.2011.

Vihavainen, Timo 2009. Länsimaiden tuho. Otava.

Vihreä Lanka 20.8.2010 ja Helsingin Sanomat 10.10.2010, Yhteiskunnan kahtiajako lietsoo muukalais-vihaa. Perussuomalaisten nousu kertoo kasvaneesta syr-jäytymisen pelosta. Sunnuntaidebatti. Heikki Hiilamo

Vilkama, Katja, 2006, Asuntopolitiikka ja vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä vuosina 1992-2005, Maantieteen pro gradu –tutkielma, Hel-singin Yliopisto.

Virkkala, Inari, 2010, Asuntosuunnittelun merkitys maa-hanmuuttajan kotoutumisessa, asuntosuunnittelun kan-didaatintyö, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos, la-dattavissa http://ec.europa.eu/ewsi/.

Virtanen, Hanna 2005, Monietnistyvät lähiöt. Etnisen segragaation syitä ja seurauksia Suomessa, Aluetieteen pro gradu –tutkielma, Tampereen Yliopisto.

VOKS Vastaanottokeskustoimintaa selvittävän työ-ryhmän työ, 1.5.2010-30.11.2010.

Väliniemi, Jenni 2005, Y-tonttiselvitys, Katsaus tyhjistä ja vajaasti rakennetuista tonteista Helsingissä vuonna 2005, Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto.

Warnock-Smith, Alex, 2006, Immigration as Direct Ur-banism, http://www.urbanprojectsbureau.com/pro-ject/urbanism/urban_integration/, ladattu 31.3.2011, sähköposti 4.4.2011.

Wernick, Jane (toim.), 2009, Building Happiness. Archi-tecture to make you smile. Riba Building Futures, Black dog publishing, London, UK.

Yle Uutiset, 9.2.2011, Hallintovaliokunta haluaa tiuken-taa perheenyhdistämistä, http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2011/02/hallintovaliokunta_haluaa_tiu-kentaa_perheenyhdistamista_2352094.html, ladattu 24.8.2011.

Yle Uutiset, 1.4.2011, Ulkomaalaiset opiskelijat hu-penivat Ruotsista, http://www.yle.fi/uutiset/ulko-maat/2011/04/ulkomaalaiset_opiskelijat_hupenivat_ruotsista_2481738.html, ladattu 2.4.2011.

RT RakMK-21255, Ympäristöministeriö, Asunto- ja ra-kennusosasto, Suomen rakentamismääräyskokoelma, Määräykset ja ohjeet 2005.

10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisis-ta, esite, Punainen risti.

Verkkosivut

Asylum Seekers Insurancehttp://www.easylet.org.uk/asylum-seekers-insurance.htmhttp://www.asylumist.com/Design-Build TU Wien 2000http://www.design-build.at/index.php?id=141&L=1http://www.falter.at/print/F2001_50_3.phphttp://www.design-build.at/uploads/tx_lokal/tmp_rondo011214_gesamt.jpgDesign with Intent http://architectures.danlockton.co.uk/architectures-of-control-in-the-built-environment/European Website on Integration http://ec.europa.eu/ewsi/Global detention projectwww.globaldetentionproject.org/ Healing_environmentsHommaforumwww.hommaforum.orgInternational Organisation for Migration http://www.iom.int/jahia/Jahia/about-migration/facts-and-figures/lang/enKumpulan kaupunginosawww.kumpula.infoMigrant integration Policy Index http://www.mipex.eu/Nuiva vaalimanifestiwww.vaalimanifesti.fiThe Smallening Worldhttp://www.thesmalleningworld.com/index.php?/project/masters-thesis/Sofian vastaanottokotihttp://www.hel.fi/hki/Sosv/fi/Perheiden+palvelut/sijaishuolto/Sofian+vastaanottokoti/sofian_vastaanottokoti_historia


Trampoline House http://trampolinehouse.dk/ What Makes Them Click - Applying Psychology to Un-derstand How People Think, Work, and Relatehttp://www.whatmakesthemclick.net/

Haastattelut

Turvapaikanhakijoiden haastattelut, joulukuu 2010, Inari Virkkalan suomentamat ja litteroimat. Kyläsaari, 7 asukasta, tulkit venäjä ja portugali, osa haastatteluista tehty englanniksi.Kaarlenkatu, 6 asukasta, tulkit venäjä ja somali, osa haastatteluista tehty englanniksi

Ari Malmio, arkkitehti, elokuu 2010Harri Laakso, pelastuslaitos, 7.2.2011.

Kimmo Lylykangas, Sofianlehdon energiatehokkuuden parantaminen, 30.3.2011.

Seminaarit

Migration and Multicultural Societies, Asef University, Woosuk University, Wanju, South-Korea, July 2009.Kuolema Euroopan porteille, Keskustelua rajoista ja siirto-laisuudesta, Helsingin yliopisto 13.10.2009Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö, Rakennus-foorumi, Rakennustieto, Helsinki 1.12.2009Alueidenkäytön tietojärjestelmät. Neuvottelupäivät, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki, 24.3.2010“Helsinki – an Open and Cosmopolitan City?”, Helsinki, 20.5.2010Asukkaana maahanmuuttaja – monikulttuurisuus ja yh-denvertaisuus asumisen haasteina. Ympäristöministeri-ön ja Lähiöohjelman 2008−2011 seminaari ja keskus-telutilaisuus, Helsinki, 27.5.2010”A Better Life?” Paneelikeskustelu globaalista muuttoliik-keestä ja sen nyky-yhteiskunnalle asettamista haasteista. British Council ja Taidehalli, Helsinki, 1.10.2010World Usability Day - Make Life Easy in Finland, Tekes, Paasitorni, Helsinki, 11.11.2011Arkkitehtuuripolitiikan työpaja, Korjausrakentaminen ja kestävä uudistaminen, Ympäristöministeriö, valtion rakennustaidetoimikunta ja Demos Helsinki Helsinki, 24.11.2010 Etnisten suhteiden foorumi 2011 - Monimuotoiset ja viih-tyisät asuinalueet, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO), Paasitorni, Helsinki, 14.2.2011MIPEX, Onnistuuko Suomi kotouttamisessa? British Council, Goethe-Institut, Helsinki, 5.4.2011

Kuvalähteet

Ellei muuta mainittu, kuvat ja kaaviot tekijän.

s.12 Herz 2009s.14 Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto; Tilastoliite 2010s. 13 UNHCR 2011, s.11s. 15 Hämäläinen ja Sarvimäki 2008, s.71.s.19 Wikipedia.orgs.23 Maahanmuuttovirasto, www.migri.fis.25 Maahanmuuttovirasto; Tilastoliite 2010s.28 Helsingin kiinteistövirastos.45 Australian Government 2007, s.47s.49 Helsingin kiinteistövirastos.50, 51, 56, 57 Eniro.fis.55 Kaupunkisuunnitteluvirasto, www.hel.fis.59 Verrijt 2004, www.design-build.ats.62 Aura et al 1997s.64 Antti Uusitupa, Sofianlehdon peruskorjaussuun-nitelma 2009s.65 Eniro.fis.74 Lidwell et al 2003, www.dezeen.com, www.archda-ily.coms.75 Sairaalaliitto 1983, s.104; Penoyre & Prasand 1993s.76 Groat & Wang 2002, Newman 1973s.78 Penoyre & Prasand 1993 s.79 Aranyi et al 1980s.83 Auer & Sandås, www.dezeen.com, www.archdaily.coms.107 Art in Arabianranta


Kiitokset

Suurin kiitos kaikille vastaanottokeskustoimintaa sel-vittävän työryhmän jäsenille, erityisesti puheenjohtaja Jarmo Räihälle mahdollisuudesta kiinnostavan diplo-mityön tekoon.

Kiitos Leena Markkaselle ja Pekka Nuutiselle vastaan-ottokeskusten käytännön elämään tutustuttamisesta, Kari Oksaselle, Jarmo Ravealalle ja Rikhard Manniselle arkkitehtuuriin ja yhteiskuntasuunnitteluun liittyvistä näkökulmista ja kommenteista sekä tiedoista ja hyödyl-lisistä kommenteista Leila Palviaiselle, Sari Karistolle, Laura Hassille, Veikko Pyykköselle, Jorma Kuuluvai-selle ja Päivi Koskiselle. Kiitos hyvästä työtoveruudes-ta kesällä 2010 sosiaaliviraston tilayksikön poppoolle, erityisesti Inkeri Rehtilälle ja Pirkko Suppaselle.

Kiitos avusta turvapaikanhakijoiden haastattelujen järjestämiseen sekä keskusten elämän avaamisesta vastaanottokeskusten henkilökunnalle Mari Saarelle, Pasi Knuuttilalle, Mikko Mäkelälle, Laura Kupariselle, Veera Eerikinharjulle ja Celestelle sekä Suomen punai-sen ristin Töölön osaston Terttu Kirjavaiselle ja Kosti Kankareelle.

Rohkaisusta ja neuvoista turvapaikanhakijoiden haas-tattelemiseen arkkitehti Carin Smutsille ja kaupunki-suunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juk-ka-Pekka Turuselle.

Kaupunkisuunnitteluviraston Kalasataman arkkiteh-deille Tuomas Hakalalle ja Tuukka Linnakselle Kala-satamaan ja Sofianlehtoon liittyvistä materiaaleista ja tiedoista. Kiinteistöviraston Lea Kivilahdelle kustan-nuslaskennasta ja hyvästä yhteistyöstä.

Tiedonhakuavusta kaupunkisuunnitteluviraston in-formaatikko Leena Kärkkäiselle, A-lehtien Päivi Suu-tariselle, Riikka Karjalaiselle, Hanna Dhalmanille, Michael Galanakikselle, Humphrey Kalanjelle, Lotta Junnilaiselle, Outi Kuittiselle, Kimmo Lylykankaalle, Katja Maununaholle sekä Ulla Häyriselle perusteelli-sesta Sofianlehdon tietopaketista. Pia Sjöroosille ,Taru Niskaselle ja Noora Aaltoselle ajatuksista ja lähteistä liittyen arabiarkkitehtuuriin.

Tuula Isohannille ja Sari Snellmannille ennakkoluulot-tomasta osallistumisesta turvapaikanhakijoiden taide-kierroksen järjestämiseen Arabianrannassa.

Mika Timoselle ja Itä-Helsingin Monistus Oy:lle erin-omaisesta palvelusta

Tärkeista neuvoista ja kannustavasta ohjauksesta val-vojalle ja ohjaajalleni Hannu Huttuselle.

Tsempistä ja kestämisestä Tomille, työhuone 9B:n tyy-peille ja muille ystäville ja läheisille, äidille erityises-ti oikolukuavusta ja isälle ja Leenalle kommenteista suunnitelman eri vaiheissa.

Sekä suunnaton kiitos diplomityöni teknisille avusta-jille Putte Huimalle, Noora Aaltoselle, Sisko Hovilalle, Elina Tenholle ja Tomi Jaskarille sekä Pekka Pekkalal-le ympärivuorokautisesta Archicad-tuesta, ilman teitä tämä työ ei olisi ikinä valmistunut!

Diplomityöntekijän työpiste toukokuussa 2011.


liite 1 . vastaanottokeskuksen asukkaiden haastattelukaavake ja haastattelujen litteroinnit

”Living in a reception centre” Inari Virkkala, student of architecture, [email protected] A new design for a reception centre in Helsinki As my Master’s Thesis in Architecture for the Aalto University I am making a plan for a new reception centre in Helsinki. To make the design most functional, but also as comfortable as possible for the residents and customers of the centre, I would like to interview customers of the centre. Thank you for your time and answers! I will show the results to the personnel of the City of Helsinki. Questions: 1. Your gender (woman/man), age and country of birth (optional) 2. Please describe your previous home. For example how many people where you living in your flat? Was it a single house or a flat? What were good things and what you think was not working? “I was living… 3. How long have you been living in Kyläsaari / Kaarlenkatu / Uudenmaankatu / Metsälä? (please circle). Do you know how long you will stay there? 4. With how many people do you share -your room ____ -a bathroom____ -nearest kitchen____ 5. What you think are good things in living in the centre? Which places do you like? Where do you feel good and safe?

6. What you think are bad things in living in the centre? Where you don’t feel good? Where it is uncomfortable?

7. Please describe how you wish you will be living after one year. (You can draw and continue to the other side) “ I wish in the fall 2011 I will be…

8. Please draw your usual activities and connections: --------- draw a straight line if it works well ^^^^^ draw a curvy line if it does not work well - - - - - draw a dashed line if that I something you do very rarely but sometimes Here are some activities, but please add you own: Own room Toilet and shower Kitchen Restaurant Breakfast Lunch Dinner Reception Gym Sauna Laundry Children’s playing room TV-room Internet Telephone Games Food Shop Clothes shop Other shops, which? Recycling centre Park School Work Sports hall Swimming hall Library Friends Family Immigration office Money office Police Lawyer Finnish classes Doctor Nurse Hospital Hobbies, which? The post Museum Religious places Café Bar Movie theatre


”Olen kotoisin Bishkekin kaupungista. Asuin yksin kuu-sikerroksisessa kerrostalossa kahden huoneen asunnos-sa. Vesi, sähkö ja muut kuuluivat vuokraan. Vanhem-millani oli omakotitalo, mutta sen ylläpitäminen vaati paljon työtä. On toki ihanaa voida istua puutarhassa. Perheeni oli iso, meitä oli neljä veljeä ja kaksi sisarta.

Olen asunut Kyläsaaren keskuksessa 2,5 kuukautta. En tiedä kauanko tulen vielä asumaan, epävarmuus tule-vaisuudesta on ahdistavaa. Jaan huoneeni neljän muun hengen kanssa. Kylpyhuone on kolmen asuinhuoneen yhteinen. Isoimmissa huoneissa asuu jopa seitsemän henkeä. Se on hyvin ahdistavaa, jopa terveydelle vaaral-lista ja epämukavaa esimerkiksi erilaisten hajusteiden ja parfyymien takia. Olen tottunut asumaan yksin.

Keittiö on yhteinen kuuden huoneen kesken. Meidän kerroksessamme tilanne on kohtuullinen, mutta meil-läkin on usein siivousongelmia ja väärinymmärryksiä keittiön käytöstä. Henkilökunta yrittää parhaansa, mutta on asukkaita jotka eivät yksinkertaisesti välitä.

Itse keskuksessa ei juurikaan ole hyviä asioita. Pidän kovasti suomen tunneista. Se, että pyykkihuoneet ovat ilmaiset on hyvä asia. Arvostan kovasti keskuksen hen-kilökuntaa, sitä että täällä järjestetään aktiviteettejä ja tekemistä. Huonoja puolia ovat rakennuksen huono kunto ja esimerkiksi sisätilojen väritys. Kaikki on vanhaa ja rumaa. Olisi hyvä jos esimerkiksi urheiluun olisi paremmat tilat, tiedän monia jotka voisivat vetää liikuntaryhmiä. Erityisesti miehille kuntosali on var-masti tärkeä.”

Nainen 40 vuotta, Kirgisia, Kyläsaari

“Olen koulutukseltani arkeologi ja Palestiinassa työskentelin paikallisessa järjestössä arkeolo-gien ja arkkitehtien kanssa. Aiemmin asuimme perheeni kanssa omakotitalossa. Kun aloitin opiskeluni yliopistossa muutin asumaan yksin kerrostaloon. Toisinaan asuin myös ystävien kanssa. Viimeiseksi asuin omassa kaksiossa keskusta-alueella.

Kyläsaaressa olen asunut heinäkuusta lähtien. Olen ollut haastattelussa poliisin luona, mutta odotan kutsua maahanmuuttovirastoon. Meitä asuu nyt huoneessani kolme henkeä, ja siellä on neljä tyhjää sänkyä. Noin 20 henkeä jakaa kanssamme saman kylpyhuoneen ja keittiön. Hyvin toimivia asioita keskuksessa tai lähistöllä ovat oma huone, vastaanotto, televisiohuo-ne, ruokakaupat, oppitunnit ja erityisen huonosti toimivat keittiöt, kylpyhuoneet ja kuntosali. Muita kuin ruokakauppoja ei juuri ole lähistöllä. Harrastuksiani täällä ovat lukeminen, kuntoi-lu ja vierailut museoihin. Kirjastossa käyn Arcadassa ja Arabiassa. Paras puoli keskuksessa asumiseen on uusien ihmisten tapaaminen niin monista kulttuureista. On kuitenkin todella rankkaa jakaa kaikki kaikkien kanssa. Ei ole mitään yksityisyyttä, se on rankkaa erityisesti, kun on tottunut asumaan yksin. Ensimmäinen kuukausi täällä oli hirvein. Suihkuissa ja kylpyhuoneissa ei ole mitään yksityisyyttä ja ne ovat aina ruuhkaisia. Kylpyhuo-neet ovat hirveässä kunnossa. Keittiöitä sietää jotenkuten. Asukkaat siivoavat keittiöt itse, mutta kylpyhuoneissa käy siivoojat. On mahdoton sopia yhteisistä pelisäännöistä yli kahden-kymmenen hengen kanssa. Hygieniataso on alhainen ja se on varmasti vaaraksi terveydelle.

Tämä ei kuitenkaan ole vain väliaikaista majoitusta. Tullessani en tiennyt lainkaan kuinka kauan tulen asumaan täällä. Kun kuvittelee asumisen olevan vain väliaikaista, on vaikea asen-noitua asuinolojen parantamiseen. Jos olisin alussa tiennyt, että tulen olemaan täällä näin-kin pitkään, olisin yrittänyt tehdä asumistilanteelleni jotakin. On mahdoton asennoitua täällä olemiseen, kun ei tiedä ollenkaan kuinka pitkäksi aikaa on jäämässä. Psykologisesti tämä on todella rankkaa.

Nyt olen hakenut työlupaa, ja jos saisin töitä toivon, että voisin muuttaa jonnekin muualle. Olen ajatellut olla yhteydessä Suomen Museovirastoon, jos voisin aluksi aloittaa vaikka vain palkattomana harjoittelijana. Tiedän että työllistyminen ilman suomen kielen taitoa tulee ole-maan vaikeaa.”

Mies 28 vuotta, Palestiina, Kyläsaari

liite 1 . vastaanottokeskuksen asukkaiden haastattelujen litteroinnit


”Cabindassa asuin äitini kanssa perinteisessä, pienessä raken-nuksessa maaseudulla. Aluetta voi kutsua myös kyläksi, talot ovat melko lähellä toisiaan. Opiskelin, mutta se keskeytyi sodan vuoksi.

Olen asunut Kyläsaaressa kolme kuukautta enkä tiedä kauan-ko tule vielä asumaan täällä. Huoneessani asuin aiemmin viisi henkeä. Nyt sänkyjä on edelleen viisi, mutta meitä asukkaita vain kolme. Pesuhuone on käytävän varrella ja kaikille yhteinen ja sama koskee keittiötä.

Vastaanoton henkilökunta on todella ystävällistä ja he neuvovat aina hyvin ja ystävällisesti kaikessa mahdollisessa.

Huonoa on asuminen niin monen hengen kanssa. Huoneissa ei tulisi olla kuin maksimissaan neljä henkeä samassa huoneessa. On hankalaa, jos meitä on kymmenenkin sinkkumiestä ja kaikki tulevat eri kulttuureista ja omaavat erilaiset tavat. Kotona Ga-bindassa niin monen sinkkumiehen asuminen samassa huonees-sa herättäisi jo epämukavia kysymyksiä...

Keskuksessa tulisi olla jokin rauhallinen tila opiskeluun. Yritän opiskella suomea, mutta opin parhaiten kun saisin lukea ja lausua ääneen. Yritin tehdä tätä huoneessamme, mutta se häi-ritsi muita. Lukisin mielelläni mutta täältä on vaikea löytää por-tugalinkielisiä kirjoja.

Olisi hyvä jos ympäristössä olisi urheilumahdollisuus kuten ka-tettu koripallokenttä. Keskuksen ulkopuolella minulla ei ole Hel-singissä perhettä tai ystäviä. Olen ollut täällä vasta kolme kuu-kautta ja asunut vain sen ajan tällaisessa isossa rakennuksessa. En osaa toivoa tulevaisuudelta mitään, en osaa sanoa missä toi-voisin asuvani.”

Mies 18 vuotta, Cabinda, Angola, Kyläsaari

”Somaliassa meillä on maaseudulla pieni talo, jossa oli kaksi huonetta. Meitä asui siellä minä, mieheni ja lapsemme, yhteensä 11 henkeä. Etiopialaiset tap-poivat mieheni ja lapsistani 4 on kuollut. Talomme sijaitsi kaupungin reunalla. Elimme maanviljelystä ja meillä on lehmiä, mutta sota-aikana emme voi-neet juurikaan enää viljellä ja loppuaikoina elimme pelkällä leivällä [somalialainen ruoka, ei suomalais-ta vastinetta]. Nykyään talomme on sodan takia asumiskelvoton.

Olen asunut Kaarlenkadun keskuksessa viisi kuu-kautta ja kymmenen päivää. En tiedä kauanko tulen vielä asumaan täällä. Jaan huoneeni yhden henkilön kanssa. Huoneessa aluksi muuttanut hen-kilö on jo muuttanut pois ja hänen tilalleen muutti toinen. Meillä ei ole keittiötä, syömme mitä täällä annetaan. Keskuksessa minulla on turvallinen ja hyvä olo. Olen turvassa ja hengissä ja iloinen siitä. Kaikki keskuksessa on hyvin. Minulla ei ole mitään valitettavaa. Henkilökunta tekee työnsä varmasti niin hyvin kuin heidän pitää. Minulla ei ole mitään vaikeuksia.

Tulevaisuudelle minulla ei juurikaan ole toiveita. Olen kiitollinen, että minusta ja tilanteestani väli-tetään. Noudatan lakia ja elän päätöksen mukaan kun se tulee. Kolme toivetta voin kuitenkin maini-ta, kun kysytte: 1. Olen aikuinen ihminen joten toi-voisin että minulla olisi vapaus päättää itse omista asioistani. 2. Olen huolissani lapsistani, toivon että saisin tietoa heistä. 3. Toivoisin että saisin oman asunnon.”

Nainen 60 vuotta, Somalia, Kaarlenkatu



”Ennen vastaanottokeskuksessa asumista asuimme perheeni kanssa Liet-tuassa. Asuimme omakotitalossa, tytöt omissa huoneissaan ja pojat omis-saan, meillä on sellainen tapa. Olen asunut Kaarlenkadulla nyt vuoden ja kaksi kuukautta, enkä tiedä kuinka pitkään tulen vielä asumaan. Huoneessani asuu lisäkseni toinen mies, jaamme pesutilan. Keittiötä meillä ei ole käytössämme ollenkaan: käytävässä on mikro, jossa voi tarvittaessa lämmittää jotakin. Tämäkin keittiö on toisinaan likainen, sen siivoaminen kuuluisi asukkaille työvuorolistan mukaan. Pesulan pesukoneen ovat usein rikki, ja kaikki tietävät että pesukoneiden automaattipesuaine ei puhdista vaatteita kunnolla

On hyvä, että keskuksen lähellä sijaitsee kirjasto, mutta tarvitsisin myös suomen opetusta venäjän tai liettuan kielellä. Kävin kuukauden suomen tunneilla, mutta opetus oli vain englanniksi, jota en ymmärrä, enkä pys-tynyt täten seuraamaan tunneilla. Minun tulisi oppia suomea saadakseni koulutuksen ja työpaikan. Internetiä käytän omalla läppärilläni ja minulla on kännykkä.

Keskuksen lähellä sijaitsee vain ruokakauppoja, en ole löytänyt läheltä kah-viloita enkä käy baareissa sillä en juo alkoholia. Kesällä kävin usein uimassa Stadionilla. Lääkärissä olen käynyt Uudenmaankadulla, mutta se on melko kaukana, sairaala sijaitsee Mannerheimintiellä Helsingin lääkärikeskuk-sessa. Kerran viikossa käyn moskeijassa keskustassa, sinne liikenneyhtey-det ovat hyvät. En ymmärrä englantia tai suomea, joten lataan useimmiten elokuvia netistä. Istun usein ala-aulassa, joten muutkin voivat halutessaan liittyä seuraan. Olen kiinnostunut autojen tuunaamisesta, mutta sitä ei luonnollisestikaan voi tehdä täällä.

Henkilökunnalle haluaisin sanoa, että ruoka täällä tekee minut sairaaksi. En ole tottunut tällaiseen ruokaan ja vatsani tulee sairaaksi, oma pikku-keittiö olisi hyvä, jotta voisin valmistaa itse oman ruokani.”

Mies 22 vuotta, Tsetsenia, Venäjä, Kaarlenkatu

”Olen kotoisin Mogadishusta. Asuimme isossa, viiden huoneen talos-sa perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu isä, äiti, sekä lasta. Teimme kaikki töitä tai kävimme koulussa. Työskentelin itse kaupassa sekä kuljetusalalla.

Olen asunut Kaarlenkadulla 11 kk, mutta en tiedä kuinka kauan tulen vielä asumaan täällä. Asun kahden hengen huoneessa ja huonetoveri-ni vaihtuvat, osa on jo viety takaisin Somaliaan. Keittiötä ei ole, vain vedenkeitin.

Täällä tarjottava ruoka on hyvin erilaista kuin se mihin olen tottunut. Kotona käytämme paljon mausteita ja monet sanovat että täällä tarjot-tava ruoka on mautonta. Pesula on ok. TV minulla on omassa huonees-sani. Täällä keskuksessa ei ole Internetiä, vaan lähin on [Kallion] kirjas-tossa. Siellä Internetiä saa käyttää vain tunnin kerran päivässä. Lähellä on puisto, mutta nyt talvella usein vain kävelen ympäriinsä. Toimeentu-lotuki on niin pieni ettei ole varaa mennä minnekään. Tykkään katsoa televisiosta urheilua ystävien kanssa. Joskus olemme menneet metrolla Itäkeskukseen somalialaisravintolaan, kun televisiosta on tullut jokin tärkeä ottelu. Ravintolassa tosin joutuu maksamaan pelkästä katsomi-sestakin ja metromatka sinne ja takaisin maksaa 5 euroa. Se on iso raha käytettäväksi pelkkään matkaan jonnekin. On pelottavaa, ettei täällä keskuksessa ole yhtään hoitajaa tai lääkäriä, vaan saadakseen hoitoa on matkustettava Uudenmaankadulle asti. Hyvä asia on että mielipiteitäni kysytään nyt ja että voin vaikuttaa. Ha-luaisin osallistua enemmän. Huonoa keskuksessa on se ettei siellä ole juurikaan ajanviettopaikkoja. Kun ei ole mitään tekemistä, joutuu ko-koajan miettimään menneisyyttä ja sitä mitä on tapahtunut, eikä pääse mitenkään eroon ongelmistaan. Täytyy vain istua ja odottaa.

Tulevaisuuden toiveita minulla ei ole muita kuin että saisin opiskelupai-kan ja oman kodin, siihen minulla ei ole mitään lisättävää.”

Mies 32 vuotta, Somalia, Kaarlenkatu



”Somaliassa asuin kerrostaloasunnossa neljän muun henkilön kanssa. Kaikki oli ok.

Kyläsaaressa olen asunut 5 kuukautta 10 päivää. Jaan huonee-ni kolmen muun hengen kanssa ja kylpyhuoneen ja keittiön noin 8-10 muun kanssa. Oma huoneeni on ok. Hyvin toimivia asioita keskuksessa ja lähistöllä ovat vastaanoton henkilökunta, pyykki-huone, ja oppitunnit. Huonosti toimivat kylpyhuoneet. Interne-tissä on hankalaa, kun ei ole minkäänlaisia kuulokkeita, niin että ei voi kuunnella mitään ääneen tai soittaa kellekään. Puoli tuntia per asukas on myös liian vähän aikaa. Yleensä vietän aikani pe-laten joitakin pelejä kuten biljardia. Myös ruoanlaittoon menee aikaa. On huonoa, että keskuksessa on niin vähän tekemistä. Turvapaikanhakijoilla ei ole muuta tekemistä kuin hukata aikaa, ja siihen on hyvin vähän vaihtoehtoja. Minulla ei ole ystäviä ja sukulaisia Helsingissä.

Opiskelen suomea työnväenopistossa, se on mahtavaa, sillä kurs-sia varten sain matkakortin, joka helpottaa paljon liikkumista. Matkakortti on hyvin kallis, mutta nyt voin käydä esimerkiksi urheilemassa. Kirjastossa käyn toisinaan Arabiassa.

Keskuksessa elämä on vaikeaa, mutta tunnen täällä oloni turval-liseksi. On vaikeaa kun asukkaat ovat niin erilaisia kansallisuu-deltaan, luonteiltaan, persoonallisuudeltaan, ideologioiltaan, us-konnoltaan ja myös väriltään.

Tulevaisuudessa toivon asuvani yksin kerrostaloasunnossa. Kun olen asunut täällä kuusi kuukautta voin hakea töitä. Ajattelin hakea postinjakamista, siivousta tai sellaista. Olen huolissani tulevaisuudestani, mitä minulle tapahtuu.”

Mies 25 vuotta, Somalia, Kyläsaari

”Asuin aiemmin omakotitalossa. Meitä oli kuusi ja jokaisella oli oma huoneensa. Opis-kelin ja asuin Moskovassa, jossa työskentelin hollantilaisessa it-yhtiössä. Kaksi vuotta sitten jouduimme muuttamaan takaisin Ingushiaan, jossa en voinut enää käydä töissä sillä se ei ollut turvallista. Naisille on liian vaarallista liikkua yksinään kodin ulkopuo-lella. Mieheni on historioitsija ja hän on opiskellut myös poliittista viestintää. Ingus-hiassa hän työskenteli energiayhtiössä.

Olemme asuneet Kyläsaaressa kolme kuukautta. En tiedä kuinka kauan tulemme asu-maan täällä. Odotamme haastattelua maahanmuuttovirastoon. Täällä asun mieheni ja pienen lapseni kanssa. Lähimmän kylpyhuoneen ja keittiön jaamme yhdeksän muun hengen kanssa.

Hyviä asioita keskuksessa ovat televisiohuone ja lastenhuone. Ei siksi että pitäisin eri-tyisesti television katselusta vaan koska televisiohuone on riittävän iso lapsille leikkiä siellä vapaasti. Huonoja puolia on keskuksen likaisuus ja epähygieenisyys. Kaikkialla on torakoita ja kukaan ei yritä parantaa tilannetta. Kolmen kuukauden aikana, minkä olemme asuneet keskuksessa, mitään ei ole tehty torakoiden tappamiseksi. Suihkut ja vessat ovat likaisia erityisesti viikonloppuisin. Usein voisin oksentaa mennessäni kyl-pyhuoneiseen. Vessoja ei ole tarpeeksi asiakasmäärään nähden. Iltapäivisin keittiöt ovat tupaten täynnä ja neljästä hellasta vain yksi toimii kunnolla. Ihmiset täällä tule-vat hyvin eri kulttuureista ja heillä on erilaiset hygieniakäsitykset. Pelkään lapsemme terveyden puolesta kun hygieniaolosuhteet täällä ovat niin huonot.

Meillä ei ole Helsingissä ystäviä tai sukulaisia mutta täällä keskuksessa asuu paljon ihmisiä Ingushiasta. Tällä hetkellä tarvitsisimme lapsellemme lämpimät talvivaatteet. Haluaisin oppia suomea sillä tarvitsen sitä opiskellakseni. Keskuksen lähellä on joita-kin ruokakauppoja. Eniten pidän kävelyistä luonnossa läheisen järven rannoilla. Luon-nossa voimme olla rauhassa.

Syksyllä 2011 toivon asuvani omassa (vuokra-) asunnossa jossakin päin Helsinkiä. Haaveasunnossani on ainakin kolme huonetta ja iso, kotoisa keittiö. Asunto olisi valoi-sa ja hyvin puhdas, sekä sisustettu lämpimin värein.”

Nainen 27 vuotta, Ingushia, Venäjä, Kyläsaari



”Algeriassa asuin kolmen huoneen kerrostaloasunnossa kaupungissa. Perheeseeni kuuluu kuusi henkeä. Ammatiltani olin poliitikko. Saavuin Kaarlenkadulle viikko sitten. En tiedä kauanko tulen asu-maan täällä. Asun nyt yksin huo-neessani ja toivon että voisin pysyä-kin yksin, huone on hyvin pieni, siellä ei ole muuta kuin sänky, televisio ja ikkuna. Keittiötä ei ole, ainoastaan pyykinpesutilat yläkerroksessa.

En tiedä, mitkä ovat hyviä asioita keskuksessa, minulla ei ole vaihto-ehtoa, siksi olen täällä. Jos henki-lökuntaa olisi enemmän, olisi myös ehkä enemmän mahdollisuuksia vie-railla muualla kaupungissa ja tehdä erilaisia asioita. Auttaisin myös mielelläni keskuksen toiminnoissa, esimerkiksi keittiössä.

Vuoden päästä toivon voivani elää normaalia elämää jossakin. Toivon että minulla olisi vain jokin paikka missä asua, ja työskennellä tai jatkaa opintojani. Olisi hienoa jos voisin opiskella kieliä jossakin. Puhun ruotsia, joten toivon että voisin löytää täältä töitä.”

Mies 29 vuotta, Algeria, Kaarlenkatu

”Ingushiassa työskentelin rakennusalalla, mutta tilanne maassa on sellainen ettei oikein voi valita mitä tekee. Vaikka Venäjän johto sanoo että kaikki on kunnossa, todellisuudessa Ingushiassa käydään hiljaista sotaa ja kaikki on päinvastoin kuin kun-nossa. Asuimme omakotitalossa vaimoni, lapseni (10kk), siskoni ja vanhempieni kanssa. Kaupungis-samme asui noin 35-40 000 asukasta. Olen asunut Kaarlenkadulla nyt 5 kuukautta. Olemme olleet ul-komaalaispoliisin haastattelussa, mutta emme vielä maahanmuuttovirastossa. Haluaisin itsekin todella tietää kauanko tulemme vielä olemaan täällä! Ha-luaisimme aloittaa normaalin elämän mahdollisim-man pian.

Asuinhuoneemme on hyvä, mutta todella pieni. Lap-semme on oppinut kävelemään ja haluaisi leikkiä ja juosta, mutta siihen ei täällä keskuksessa ole mitään mahdollisuutta. Keskuksen ruoka on todella huonoa ja lapsemme ei voi syödä useita ruoista. Pieni keit-tiö olisi todella hyvä, että voisimme valmistaa itse ruokamme. Koska toimeentulotuki on niin pieni, syömättä jättämisen vaihtoehto on tällä hetkellä olla nälkäinen. Ruokailut myös määräävät elämisen koko aikataulun: käymme usein ympäristössä kä-velyllä, mutta koko ajan on vahdittava aikataulua ettei myöhästy ruokailusta.

Kesällä keskuksesta järjestetty retki eläintarhaan oli mahtava, muissa museoissa tai tapahtumissa emme ole käyneet. Perjantaisin käyn rukoilemas-sa keskustassa. Emme käy lähiseudun kahviloissa tai baareissa, sillä emme käytä alkoholia. Elokuvia emme ymmärrä, sille emme puhu suomea emmekä englantia.

Keskuksessa tunnen oloni turvalliseksi. Olisi hienoa jos siellä olisi jokin paikka juoda teetä ja keskustel-la. Olisi hyvä jos pääsisi myös Internetiin. Jonkinlai-nen urheilumahdollisuus kuten kuntosali olisi todella hyvä, mutta sen tulisi sijaita täällä keskuksessa, sillä muuhun maksulliseen palveluun ei toimeentulotuella eläessä ole varaa. Lakimiehelle meillä ei ole ollut tar-vetta. Lääkäri ja sairaala löytyvät Mannerheimin-tieltä Helsingin lääkärikeskuksesta. Keskuksen hen-kilökunta on ystävällistä ja auttaa minkä pystyy.

Emme juurikaan käy kaupoissa. Toimeentulotuki on niin pieni, että se ei riitä juuri mihinkään. Tulee vain surulliseksi ja masentuneeksi kun käy jossain, mutta ei ole varaa ostaa mitään. Suomen kielen tunneilla käymme vuorotellen vai-moni kanssa, sillä jommankumman täytyy aina hoitaa lastamme. Kymmenkuukautinen lapsemme ja hänestä huolehtiminen on ainoa harrastus, joka meillä on. Olemme vain odotustilassa ja odotamme, että elämä järjestyisi. Pahinta odottamisessa on se, kun ei voi tehdä mitään. Pitää vain olla ja odottaa että tilanne ratkeaa. Olemme tutustuneet joihin ih-misiin keskuksessa, mutta sen ulkopuolella emme tunne ketään. Nyt on liian aikaista haaveilla missä tulemme olemaan tulevaisuudessa, mutta parasta olisi voida asua Helsingissä turvassa, saada työtä ja elää niin kuin tavallinen ihminen. Haluaisin opiskel-la suomea, sillä ilman kielitaitoa on vaikea työllistyä ja löytää ystäviä. Toivoisin että voisimme elää miele-kästä elämää.”

Mies 31 vuotta, Ingushia, Venäjä, Kaarlenkatu



”Olen kotoisin Kigalista Ruandasta, mutta olen asunut 12 vuotta Namibiassa. Asuimme omassa talossa kahdeksan hengen perheeni kanssa. Toimin yliopistossa sosiaali- ja koulu-tusalan professorina.

Olen asunut Kaarlenkadun keskuksessa nyt viisi kuukautta, vähennettynä kuukau-si jonka olin työmatkalla Itä-Afrikassa. En tiedä kuinka kauan tulen vielä asumaan täällä. Jaan huoneeni toisen henkilön kanssa. Meillä ei ole keittiötä. Vietän suurimman osan ajasta huoneessani lukien. Minun iässä-ni huoneen jakaminen toisen henkilön kanssa on hyvin epämukavaa.

Normaalipäivänä herään kuudelta ja pesey-dyn. Aamiainen on kahdeksalta, jonka jäl-keen menen kirjastoon yhdeksäksi. Lounas on kello 12 jonka jälkeen otan yleensä noko-set. Suomen kielen tunnit ovat kello kahdelta jonka jälkeen menen yleensä vielä kirjastoon. Kahdeksalta on iltaruoka, jonka jälkeen usein katson televisiota tai käyn kävelyllä. Nukku-maan menen kello 23.

Huonoa keskuksessa on se että siellä ei ole minkäänlaisia ajanviettomahdollisuuksia. Katson televisiota omassa huoneessani, en ikinä käytä yhteistä televisiohuonetta, sillä siellä on vaikea löytää ohjelmaa, jota kaikki haluaisivat katsoa. Paremmat ajanviettoti-lat olisivat tarpeen ja mahdollisesti niin, että

televisiosta tulisi myös muunkielisiä ohjelmia. Keskuksessa tarvittaisiin erilaisia asioita eri-ikäisille ihmisille. Tarvittaisiin tietokonehuone, sillä ihmiset tarvitsevat tietoa tilanteestaan ja kotimaastaan. Keskuksessa ei ole minkäänlais-ta tilaa tietokoneille, mitä jos lähellä ei olisi kir-jastoa? Lapsilla ei ole minkäänlaista leikkitilaa. On vaikeaa jos on lapsia keskuksessa, kun ei ole mitään tietoa tulevaisuudesta. Toisaalta olen kuullut että jotkut ovat jopa hankkineet lapsen oleskeluluvan toivossa. Ruokala ja sen ruoka, sekä oleskelutilat ovat puutteelliset.

Ymmärrän että kaltaiseni henkilöt ovat selvänä vähemmistönä keskuksen asukkaiden joukossa, joten minun toiveeni ja mielipiteeni eivät var-mastikaan vastaa enemmistön toiveita. Ihmisten standardit elämiselle ovat hyvin erilaiset. Työs-kentelin aikoinaan punaisen ristin pakolaisleirin vetäjänä Kongossa. Siellä yritimme sijoittaa sa-moilta alueilta ja samankielisiä ihmisiä toisten-sa läheisyyteen, jotta ihmisillä olisi tukea toisis-taan. Kulttuuriset erot asukkaiden keskuudessa täällä keskuksessa ovat todella suuret! Jotkut eivät osaa edes lukea tai kirjoittaa.

Lähiympäristössä käytän ainoastaan kirjastoa. Olisi hyvä jos keskuksesta järjestettäisiin yhteisiä retkiä eri aktiviteetteihin kaupungissa. Toimeen-tulotuki on niin pieni, että se ei riitä liikkumiseen ja sisäänpääsymaksuihin. Olen katolinen, mutta varani eivät riitä edes viikoittaiseen vierailuun katolisessa kirkossa. Ympärillä kaupungissa olisi

paljonkin tehtävää, mutta rahat eivät yksinker-taisesti riitä. Sairastuttuani oli vaikeaa saada sairaanhoitoa, mutta onneksi korkea ikä on opettanut minua selviämään vaikeuksista ja löysin itse hoitoa vaivaani.

Keskuksen henkilökunta ei tunnu tietävän pa-kolaisen elämän ongelmista. Sinä aikana kun olen asunut keskuksessa, olen nähnyt kolme isoa konfliktia. Täällä on ihmisiä jotka ovat me-nettäneet kaiken. Luonnollisesti myös psyyk-kisiä ongelmia esiintyy. Jotkut henkilökunnas-ta yrittävät auttaa niin paljon kuin pystyvät, mutta jotkut eivät ole lainkaan avuliaista. Täällä työskentelevillä tulisi olla koulutus, joka antaa edellytykset ymmärtää hakijoiden ongel-mia. Välillä tuntuu että henkilökunta käyttää väärin valta-asemaansa meihin hakijoihin.

Vuoden päästä toivon olevani aktiivisempi ja että mahdollisesti voisin työskennellä jonkun projektin parissa. Ideaalitilanteessa haluaisin opettaa. Työllistyminen Suomessa ei ole on-gelma, uskon saavani töitä yliopistoista mistä päin maailmaa vain. Minulla ei ole kuitenkaan mitään käsitystä tulevaisuudesta, se riippuu turvapaikkapäätöksestä. Jos päätös on kieltei-nen en tiedä mitä teen.”

Mies 63 vuotta, Ruanda Kaarlenkatu



“Asuin perheeni kanssa omakotitalossa. Minulla oli kaksi siskoa ja veli, mutta minä jäin pisimmäksi aikaa asumaan vanhempieni kanssa. Kun menin naimisiin, muutin melko lähelle, viisikerroksi-seen kerrostaloon, jossa asuimme kolmen hengen asunnossa. Meillä on kolme lasta.

Olen asunut täällä keskuksessa kolme kuukautta enkä tiedä kuinka kauan tulemme vielä asumaan. Olemme asuneet Suomessa aiem-minkin. Täällä Kyläsaaressa jaamme yhden huoneen mieheni ja kolmen lapsemme kanssa. En osaa sanoa moniko jakaa saman kyl-pyhuoneen ja keittiön. Koko kerroksessa on neljä pesutilaa. Keittiöi-tä on kaksi ja molemmissa on neljä hellaa. Toinen keittiö on hiukan toista isompi.

Tshetsheniassa pelkäsin henkeni puolesta, joten verrattuna siihen täällä kaikki toimii hyvin, minulla ei ole mitään mistä voisi valittaa. Kun keittiöissä ja kylpyhuoneissa on epäsiistiä, se on meidän asiak-kaiden omaa syytä. On hyvä asia, että voimme laittaa itse ruokam-me. Asuimme pakolaiskeskuksessa Puolassa, ja siellä emme voineet syödä mitään tarjotuista ruoista, vain leipää ja maitoa.

Huonoa on että käytössämme on vain yksi pyykinpesukone. Pyykin-kuivauskoneet eivät toimi 3. kerroksessa. Myös pesukone on rikki, mutta sen ovat asukkaat itse aiheuttaneet. Keskuksen ääneneritys on melko huono, viemäriputket kulkevat tilojen läpi jolloin kuulee kaiken mitä putkistoissa menee aina kun joku vetää vessan. Tästä huomaa, ettei rakennusta ole suunniteltu asumiseen. Huoneissa ei esimerkiksi ole kunnollisia tiloja ruoalle tai astioille.

Vastaanotto täällä keskuksessa toimii todella hyvin! Täällä kes-kuksessa järjestetään suomen kielen kursseja. Opetus on hyvin järjestetty, mutta mieheni ei pärjää lasten kanssa yksin, niin en voi käydä kursseilla. Vastaanotosta olemme saaneet mm. karttoja

Mieheni käy toisinaan saunassa, mutta minä en. Olemme musli-meja ja islamin mukaan miesten ja naisten ei tule olla alasti sa-massa tilassa. Keskuksen lastenhuone on hyvä ja siellä järjestet-tävä lastenkerho on lasteni suuressa suosiossa. Televisiota emme juurikaan katso, sillä sieltä ei tule venäjän- tai tshetsheeninkie-lisiä ohjelmia. Internetiä emme myöskään käytä sillä emme osaa suomea tai englantia. Mieheni pelaa toisinaan biljardia sekä käy kuntosalilla. Hän tykkää urheilusta ja erityisesti jalkapallosta, mikä tosin on talvella hankalaa. Hän yrittää ylläpitää kuntoaan, toisin kuin minä itse.

Ruokaa ostamme marketeista mutta halal-lihaa hankimme eri-tyiskaupoista. Vaatteita meillä ei ole juuri varaa ostaa, mutta kierrätyskeskuksesta löytää joskus jotakin. Läheinen merenlahti, vanhankaupunginkoski on hyvä paikka kalastaa. Lasten leikki-kentällä lähistöllä käymme joskus. Toimeentulotuki maksetaan pankkiin Hakaniemessä kaksi kertaa kuussa. Meillä ei ole har-rastuksia tai vapaa-aikaa, vasta kun lapset ovat isompia. Mie-heni käy moskeijassa joka perjantai mutta muuten rukoilemme omassa huoneessamme. Olisi hyvä jos myös naisille olisi rukoilu-huone. Parasta täällä on henkilökunta ja ihmiset: heiltä saa aina tarvitessaan apua.

Unelmoin omakotitalosta, sillä asuin koko ikäni omakotitalossa. Kerrostalot eivät sovi minulle, olisi ihanaa jos olisi oma piha, jossa voisi kasvattaa vihanneksia ja kukkia.”

Nainen 35 vuotta, Tshetshenia, Kyläsaari



liite 2. juliste taidekävelystä arabianrannassa 6.5.2011

TAIDEKÄVELY ARABIANRANNASSA PERJANTAINA 6.5.2011

LÄHTÖ KESKUKSELTA KELLO 13.30

KIERROS ON ENGLANNIKSI JA SUOMEKSI, MUTTA JOS VOISIT TULKATA KiERROKSEN VENÄJÄKSI, ARABIAKSI, SOMALIAKSI TAI JOLLEKIN MUULLE KIELELLE, ILMOITTAUDU VASTAANOTTOON. Viisi ENSIMMÄISENÄ ILMOITTAUTtuvaa TULKkia SAAVAT PALKKIOKSI elokuvaLIPUN.

kierros sopii hyvin myös lapsille! Pukeuduthan lämpimästi.

ART WALK IN ARABIANRANTAFRIDAY 6.5.2011

Let’s meet downstairs of the centre at 13.30

THE TOUR WILL BE IN ENGLISH AND FINNISH BUT IF YOU cOULD TRANSLATE THE TOUR IN RUSSIAN, ARABIc, SOMALI OR SOME OTHER LANGUAGE PLEASE SIGN UP AT THE REcEPTION. FIVE FIRST TRANSLATORS TO SIGN UP WILL BE AWARDED WITH A MOVIE TIcKET.

children are warmly welcome! please wear warm clothes and shoes!

tervetuloa!

welcome!

bienvenue!

Soo dh0wOw!

bienvenidos!

добро пожаловать!

Ahlan wa Sahlan!

bem-vindo!

OASEN - ANN SUNDHOLM 2006 ARABIAN MATTO - ELINA AALTO 2007SIROccO - KIVI JA TUULI SOTAMAA 2010



liite 3 . planssipienennökset


hen

gäh

dyst

auk

o h

elsi

ngi

ssä

Kylä

saar

essa

sija

itsev

a tu

rvap

aika

nhak

ijoid

en

vast

aano

ttok

esku

s on

rake

ntee

llise

sti h

uono

ssa

kunn

ossa

ja

jääm

ässä

Kal

asat

aman

asu

in- j

a to

imis

toal

ueen

alle

vi

imei

stää

n 20

20-lu

vulla

. Dip

lom

ityös

sä K

yläs

aare

n ko

rvaa

va v

asta

anot

toke

skus

on

sijo

itett

u So

fianl

ehdo

n B-

rake

nnuk

seen

. Tu

rvap

aika

nhak

ijan

tila

nne

on h

yvin

raas

tava

, sill

ä ha

kija

ei v

oi m

uuta

kui

n od

otta

a vi

rano

mai

sten

pää

töst

ä tu

rvap

aika

sta:

saak

o hä

n al

oitt

aa e

läm

änsä

Suo

mes

sa

vai j

outu

uko

pala

amaa

n lä

htöm

aaha

n. S

ofian

lehd

on

tilat

on

suun

nite

ltu h

uole

llise

sti y

mpä

rist

öpsy

kolo

gist

a tu

tkim

ustie

toa

hyöd

yntä

en tu

kem

aan

kovi

a ko

kene

ita

asuk

kaita

. Vas

taan

otto

kesk

ukse

n su

unni

ttel

ussa

tä

rkei

ntä

onki

n ol

lut a

sukk

aide

n vä

lisen

kan

ssak

äym

isen

m

ahdo

llist

amin

en ja

vah

vist

amin

en ja

täte

n ve

rtai

stue

n ta

rjoa

min

en. S

ofian

lehd

on v

ehre

ä si

jain

ti ta

rjoa

a el

vytt

ävän

ja to

imin

nalli

sen

ympä

rist

ön h

akijo

ille

heid

än

Hel

sing

issä

olo

nsa

ajak

si.

Uud

en v

asta

anot

toke

skuk

sen

sijo

ittam

isen

pel

ätää

n he

rätt

ävän

vas

tust

usta

naa

puru

stos

sa. S

uunn

itelm

assa

on

pyri

tty

luom

aan

kesk

ukse

en lu

onte

via

koht

aam

ispa

ikko

ja

myö

s naa

puru

ston

kan

ssa,

jollo

in k

esku

ksen

sijo

ittam

inen

So

fianl

ehto

on v

oisi

kää

ntyä

Kum

pula

n el

ämää

ri

kast

utta

vaks

i tek

ijäks

i Pe

rusk

orja

ussu

unni

telm

a ku

nnio

ittaa

Sofi

anle

hdon

al

kupe

räis

tä ti

la-a

jatu

sta

joss

a as

uint

ilat s

ijaits

evat

ko

kona

isuu

dess

aan

itäpu

olel

la ja

yht

eist

ilat

suun

taut

uvat

loun

aase

en. A

lkup

eräi

sen

suun

nite

lman

id

eoita

on

jopa

ote

ttu

uude

lleen

käy

ttöö

n va

staa

nott

okes

kuss

uunn

itelm

assa

, kut

en 6

.ker

roks

en

katt

oter

assi

sekä

pih

alla

sija

itsev

at v

iljel

ypal

stat

.

Dip

lom

ityö

H

engä

hdy

stau

ko

Hel

sin

giss

ä

Se

lvit

ys ja

su

un

nit

elm

a tu

rvap

aik

anh

akij

oid

en

vast

aan

otto

kes

ku

kse

sta

30

.8.2

011

Va

lvo

ja

H

an

nu

Hu

ttu

nen

Te

kij

ä

In

ari

Vir

kk

ala

Pla

nss

i

1 /

5

sija

inti

ka

avio

1:2

0 0

00

Kala

sata

man

osa

ylei

skaa

van

alle

jääv

ä Ky

läsa

aren

vas

taan

otto

kesk

us se

kä

Sofia

nleh

don

B-ra

kenn

us.




+16.500

TH8m2

+19.500

19

18 17

15

16

Vastaano-o

24 m

2Avotoimisto40m

2

Kirjasto/

opetusluokka

24 m

2

Kokoushuone

15 m

2

AH14m

2AH14m

2AH14m

2

Toimisto

16 m

2

@leskeluAla

60 m

2

AH19m

2AH15m

2

AH15m

2AH15m

2

CaitoskeiDE35m

2

Varasto9m

2

Ruokala/opetusAla

41 m

2

AH15m

2AH15m

2

Ruokala/opetusAla

39 m

2

Johtaja16m2

TH8m2

TH15m2

Sosiaalityotekijä

16m2

Terveydenhoitaja

18m2

Sosiaalityotekijä

17m2

Toimisto9m2

Kahvila14m

2

KeiDE

6 m

2

Vieraswc:t

14 m

2

Hissivaraus

uu

si l

aa

jen

nu

s So

fianl

ehdo

n ny

kyin

en

pesu

lasi

ipi p

uret

aan

ja

sen

paik

alle

rake

nnet

aan

asem

akaa

van

salli

ma

nelik

erro

ksin

en

asui

nlaa

jenn

us.

Turv

apai

kanh

akijo

iden

m

ääri

en v

aihd

elle

ssa

suur

esti

vuo

sitt

ain

laaj

ennu

s on

hel

post

i irr

oite

ttav

issa

m

uuhu

n to

imin

taan

kut

en

vaik

ka o

pisk

elija

-asu

nnoi

ksi

tai k

esäh

oste

liksi

.

erit

yish

uo

nee

t M

aant

asok

erro

ksee

n vo

idaa

n si

joitt

aa a

sukk

aat

jotk

a ta

rvits

evat

ene

mm

än

henk

ilöku

nnan

apu

a ta

i va

lvon

taa,

esi

mer

kiks

i lii

kunt

avam

mai

set t

ai

tart

tuva

a sa

irau

tta

sair

asta

vat a

sukk

aat.

sisä

ja u

lkot

ilat

ka

nn

ust

avat

vu

oro

vaik

utu

kse

en n

aap

uru

sto

n

ka

nss

a Ra

kenn

ukse

n pi

hatil

oihi

n on

pyr

itty

suun

nitt

elem

aan

mah

dolli

sim

man

pal

jon

vuor

ovai

kutt

eise

ksi n

aapu

rust

on k

anss

a.

Rake

nnuk

sen

julk

inen

puo

li ku

tsuu

na

apur

usto

n as

ukka

ita o

salli

stum

aan

kori

pallo

pelii

n ja

ym

päri

stön

työn

teki

jöitä

lo

unaa

lle k

esku

ksen

asu

kkai

den

yllä

pitä

mää

n ka

hvila

an. S

ofian

lehd

on lo

unai

spuo

len

piha

on

luon

teel

taan

yks

ityis

empi

ja ta

rjoa

a as

ukka

ille

paik

koja

sekä

rauh

allis

een

yksi

nolo

on e

ttä

yhte

isöl

lisem

pään

ole

skel

uun.

av

atta

va r

uo

kal

atil

a Pe

riaa

ttee

ssa

asuk

kaat

val

mis

tava

t its

e ru

okan

sa, m

utta

hät

ämaj

oitu

stila

ntei

ta v

arte

n ke

skuk

seen

on

rake

nnet

tu m

yös l

aito

skei

ttiö

. Ru

okal

atila

t toi

miv

at m

yös o

petu

stilo

ina

ja k

oko

kesk

ukse

n yh

teis

issä

tila

isuu

ksis

sa n

e vo

idaa

n av

ata

koko

maa

ntas

oker

roks

en k

okoi

seks

i yh

teis

tilak

si

lou

nas

kah

vila

naa

pure

ille

M

iele

käst

ä te

kem

istä

vas

taan

otto

kesk

ukse

n as

ukka

ille

on e

sim

erki

ksi a

lake

rrok

sen

kahv

ilan

pyör

ittäm

inen

Sofi

anle

hdon

naa

puru

ston

as

ukka

ille

ja ty

önte

kijö

ille.

vu

oro

vaik

utu

s h

enk

ilö

ku

nn

an ja

as

iak

kai

den

vä

lill

ä Va

staa

nott

otis

kin

suun

nitt

elus

sa o

n py

ritt

y m

ahdo

llise

mm

an lu

onte

vaan

vu

orov

aiku

tuks

een

henk

ilöku

nnan

ja

asia

kkai

den

välil

lä se

kä v

arm

ista

maa

n as

iakk

aide

n yk

sity

isyy

s, sa

mal

la k

uite

nkin

va

rmis

taen

hen

kilö

kunn

an tu

rval

lisuu

s po

ikke

ustil

ante

iden

var

alta

. jo

ust

avat

to

imis

toti

lat

Hen

kilö

kunn

an to

imis

tosi

ives

sä o

n is

ompi

a to

imis

totil

oja

sosi

aalit

yönt

ekijö

iden

ja

terv

eyde

nhoi

taja

n as

iakk

aide

n va

staa

nott

amis

een

sekä

pie

nem

piä

toim

isto

ja

toim

isto

luon

teis

een

työs

kent

elyy

n. O

hjaa

jien

avot

oim

isto

tila

sija

itsee

vas

taan

oton

yht

eyde

ssä.

So

siaa

litila

t sek

ä m

yös a

sukk

aide

n kä

ytös

sä

olev

a sa

una

sija

itsev

at k

ella

rike

rrok

sess

a.

Dip

lom

ityö

H

engä

hdy

stau

ko

Hel

sin

giss

ä

Se

lvit

ys ja

su

un

nit

elm

a tu

rvap

aik

anh

akij

oid

en

vast

aan

otto

kes

ku

kse

sta

30

.8.2

011

Va

lvo

ja

H

ann

u H

utt

un

en

Tek

ijä

In

ari

Vir

kk

ala

Plan

ssi

2

/ 5

asem

apii

rro

s 1:

500

sen

iori

talo

so

fia

ja s

ever

i

kät

ilö

opi

sto

ja m

etro

poli

a a

mm

atti

ko

rkea

ko

ulu

ku

mpu

lan

k

iin

teis

töt

ku

mpu

lan

k

iin

teis

töt

keh

itys

vam

mai

sten

ry

hm

äkot

i

Sofia

nleh

don

B-ra

kenn

us

vapa

utuu

vam

mai

spal

velu

ilta

kun

uusi

ryhm

äkot

i rak

enne

taan

Is

onni

itynk

adun

var

teen

1. k

erro

s 1:

200

sofi

anle

hd

on

a-

rak

enn

us

uu

si

laa

jen

nu

s

vilj

ely-

pals

tat

ja

-laa

tik

ot

uu

det

kat

to-

tera

ssit



diplomityö inari virkkala 2011 | 113 Dip

lom

ityö

H

engä

hdy

stau

ko

Hel

sin

giss

ä

Se

lvit

ys ja

su

un

nit

elm

a tu

rva

paik

anh

ak

ijo

iden

va

staa

not

tok

esk

uk

sest

a

30.8

.20

11

Valv

oja

Han

nu

Hu

ttu

nen

Te

kij

ä

Inar

i V

irk

kal

a Pl

anss

i

3 /

5

kat

tote

rass

it u

lko

-ole

skel

uti

lok

si

Sofia

nleh

don

uusi

kat

tosa

una

tarj

oaa

luon

teva

n m

ahdo

llisu

uden

tutu

stua

suom

alai

sille

tärk

eään

sa

unak

ultt

uuri

in.

Sofia

nleh

toon

alu

nper

in su

unni

tellu

t kat

tote

rass

it ot

etaa

n uu

delle

en k

äytt

öön.

Mui

sta

ulko

-til

oist

a er

illis

et te

rass

it ta

rjoa

vat r

auha

llise

n ul

ko-o

lesk

elut

ilan

esim

erki

ksi m

uslim

inai

sille

, jo

tka

voiv

at u

lkoi

lla te

rass

illa

ilman

suoj

aava

a pä

ähui

via.

2. k

erro

s 1:

200

+ 42

540

kat

uju

lkis

ivu

1:2

00

+ 22

40

0

+ 36

990

+ 35

355

+ 32

055

tila

t ja

kal

ust

us

kan

nu

stav

at

sosi

aali

siin

ko

nta

kte

ihin

Ku

n as

uink

erro

sten

yht

eist

ilat o

n se

lkeä

sti

raja

ttu

vain

niit

ä ym

pärö

ivie

n as

uinh

uone

iden

kä

yttö

ön, o

n as

ukka

iden

hel

pom

pi sä

ädel

lä

kans

sakä

ymis

tään

mui

den

kans

sa, j

ollo

in ih

mis

ten

on h

elpo

mpi

olla

sosi

aalis

ia. Y

htei

skun

nan

resu

rssi

t tar

jota

turv

apai

kanh

akijo

ille

apua

ja

neu

vont

aa o

vat h

yvin

raja

llise

t, jo

ten

vast

aano

ttok

esku

ksen

tilo

issa

on

pyri

tty

kann

usta

maa

n as

ukka

iden

tutu

stum

isee

n ja

tätä

ka

utta

ver

tais

tuke

en ja

yht

eist

oim

inta

an.

ole

mas

sao

leva

n r

aken

teen

lu

oma

vaih

tele

vuu

s Pä

äosi

n ku

stan

nuss

yist

ä ol

emas

saol

evaa

ra

kenn

etta

ja e

rity

ises

ti ka

ntav

ia k

äytä

väse

iniä

on

pyr

itty

muo

kkaa

maa

n m

ahdo

llisi

mm

an

vähä

n, m

utta

ole

mas

saol

evan

huo

neja

on m

ukaa

n m

äärä

ytyv

ä ry

tmi t

uo m

yös y

htei

stilo

ihin

va

ihte

levu

utta

. Eri

kok

oise

t huo

neet

sopi

vat

kesk

ukse

n he

tero

geen

isel

le a

siak

asku

nnal

le,

esim

erki

ksi i

soill

e pe

rhei

lle.

Yksi

tyis

ten

rev

iiri

en

mu

od

ost

um

inen

myö

s pi

enis

sä

tilo

issa

A

suin

huon

eet o

n py

ritt

y ka

lust

amaa

n ni

in,

että

huo

neid

en si

sälle

muo

dost

uu y

ksity

isiä

re

viir

ejä.

5. a

suin

kerr

okse

n tih

eäm

pi ik

kuna

jako

ja

ole

mas

saol

eva

huon

ejak

o ka

nnus

tava

t kah

den

heng

en a

suin

huon

eisi

in. H

uone

iden

syvy

ys

mah

dolli

staa

niid

en k

alus

tam

isen

site

n, e

ttä

yksi

tyis

yys m

ahdo

llist

uu, v

aikk

a sä

ngyn

sija

inti

ikku

nan

vier

essä

ei o

le m

ukav

in m

ahdo

lline

n.

Vaih

tele

vat

hak

ijam

äärä

t Su

omes

ta tu

rvap

aikk

aa h

akev

ien

henk

ilöid

en

mää

rä sa

atta

a va

ihde

lla jo

pa tu

hans

illa

vuos

ittai

n. S

ofian

leht

oon

ei o

le su

unni

teltu

er

illis

iä h

ätäm

ajoi

tusm

akuu

sale

ja, v

aan

kerr

ossä

ngyi

n ka

lust

etut

huo

neet

vas

taav

at

jous

tava

sti h

akijä

mää

rien

vai

htel

uun.

Äkk

inäi

sen

suur

en m

ajoi

tust

arpe

en v

aral

ta m

yös

2-4.

n as

uink

erro

ksen

ole

skel

utila

t toi

miv

at ta

rvitt

aess

a hä

täm

ajoi

tust

iloin

a. H

ätäm

ajoi

tust

arpe

en

taki

a ku

lku

mär

kätil

oihi

n ta

paht

uu

suor

aan

yhte

istil

oist

a, m

utta

rake

nnuk

sen

käyt

töta

rkoi

tuks

en m

uutt

uess

a tu

leva

isuu

dess

a,

kulk

u m

ärkä

tiloi

hin

void

aan

help

osti

järj

estä

ä su

oraa

n hu

onei

sta.

!"#s%#"u'"a

60 m

2

AH21m

2

AH15m

2

AH15m

2AH15m

2AH15m

2AH15m

2

2#i4

5

6 m

2

!"#s%#"u'"a

86 m

2

Hätämajoitus

2#i4

5

16 m

2

Hätämajoitus

2#i4

5

16 m

2

AH17m

2AH16m

2AH18m

2AH27m

2AH18m

2

AH12m

2

AH15m

2AH25m

2AH22m

2AH18m

2AH12m

2AH20m

2

!"#s%#"u'"a

100m2

2#i4

5<araus

2#i4

5<araus

AH19m

2

Varasto

5m

2

!"#s%#"&'"a

72 m

2

-#./

0

16 m

2

-#./

03ara&s

-#./

0

16 m

2

!"#s%#"&'"a

95m

2

Varasto

5m

2

AH14m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH14m

2AH7m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2AH12m

2

-#./

03ara&s

5. k

erro

s 1:

200

Sauna8m

2

LVIkonehuone

25m

2

Puku‐ja

pesu67a12m

2

Pyykki

5m

2

LVIkonehuone

185m

2

;a<o=e>assi

;a<o=e>assi?

pyykinkuivaus

6. k

erro

s 1:

200



diplomityö inari virkkala 2011 | 115 Dip

lom

ityö

H

engä

hdy

stau

ko

Hel

sin

giss

ä

Se

lvit

ys ja

su

un

nit

elm

a tu

rvap

aik

anh

akij

oid

en

vast

aan

otto

kes

ku

kse

sta

30

.8.2

011

Va

lvo

ja

H

ann

u H

utt

un

en

Tek

ijä

In

ari

Vir

kk

ala

Plan

ssi

4

/ 5

uu

det

par

vek

kee

t ja

kat

tote

rass

it

Piha

julk

isiv

uun

avat

tava

t ran

skal

aise

t par

vekk

eet

para

ntav

at ti

loje

n tu

ulet

usta

kes

äaik

aan.

Ra

kenn

ukse

n er

i osa

stoj

en tu

nnus

väri

t hei

jast

uvat

ju

lkis

ivui

hin

ja a

utta

vat o

man

kot

iosa

ston

id

enti

fioin

niss

a m

yös u

lkoa

. Jos

rake

nnuk

sen

ener

giat

ehok

kuut

ta h

alut

tais

iin ra

dika

alis

ti pa

rant

aa, p

ihaj

ulki

sivu

un v

oita

isiin

rake

ntaa

ul

ostu

leva

t par

vekk

eet j

otka

aut

tais

ivat

va

rjos

tam

aan

kesä

aika

an k

uum

enev

ia

yhte

istil

oja.

as

uk

kai

den

eri

lais

iin

k

ult

tuu

rita

ust

oih

in v

asta

taan

pa

rhai

ten

til

oje

n j

ou

stav

uu

del

la

Vuon

na 2

010

Suom

een

saap

unee

t tu

rvap

aika

nhak

ijat e

dust

ivat

87 e

ri k

ansa

llisu

utta

. Er

ilais

iin k

ultt

uuri

taus

toih

in v

asta

taan

par

haite

n til

ojen

jous

tavu

udel

la: i

soje

n yh

teis

tiloj

en

käyt

töta

rkoi

tust

a ei

ole

mää

rite

lty e

tukä

teen

ja

asui

nhuo

neet

ova

t riit

tävä

n is

oja

kalu

stei

den

vaih

tele

vaan

ryhm

ittel

yyn.

Huo

neis

iin o

n v

arat

tu

myö

s riit

tävä

sti t

ilaa

ruko

ilulle

.

.

kir

java

vas

taan

otto

toim

inta

Ra

kenn

ukse

n m

uutt

unut

käy

ttöt

arko

itus

heija

stuu

vär

ikky

yten

ä So

fianl

ehdo

n ju

lkis

ivui

hin.

Muu

toks

et k

atuj

ulki

sivu

ssa

ovat

vä

häis

iä, r

aken

nuks

en ju

lkin

en p

uoli

vain

vi

hjaa

muu

ttun

eest

a kä

yttö

tark

oitu

kses

ta ja

vä

rikk

yys p

alja

stuu

kok

onai

suud

essa

an v

asta

pi

haju

lkis

ivus

sa.

Uus

i asu

insi

ipi s

aada

an ty

ylill

ises

ti si

dott

ua

olem

assa

olev

aan

rake

nnuk

seen

käy

ttäm

ällä

la

ajen

nuks

en ju

lkis

ivum

ater

iaal

ia, k

eraa

mis

ia

sauv

oja,

van

haan

rake

nnuk

seen

ava

ttav

issa

ra

nska

lais

issa

par

vekk

eiss

a ja

kat

tote

rass

eiss

a.

väri

en s

ymbo

lim

erk

itys

Ih

mis

ten

psyy

kkis

elle

hyv

invo

inni

lle o

n tä

rkeä

ä tu

nne

vaik

utus

mah

dolli

suuk

sist

a om

aan

ympä

rist

öön.

Kes

kuks

essa

eri

as

uino

sast

oilla

on

oma

tunn

usvä

rins

ä ja

vas

taan

otto

kesk

ukse

en sa

apuv

a tu

rvap

aika

nhak

ija sa

a m

ahdo

llisu

uksi

en

muk

aan

valit

a as

uino

sast

onsa

sen

väri

tyks

en

muk

aan:

täm

ä an

taa

tunt

een

edes

pie

nest

ä va

ikut

usm

ahdo

llisu

udes

ta st

ress

aava

ssa

eläm

änti

lant

eess

a m

issä

kai

kki m

uu o

n m

uide

n kä

siss

ä.

Rake

nnet

un y

mpä

rist

ön v

ärity

ksen

ps

ykol

ogis

esta

vai

kutu

kses

ta ih

mis

ten

käyt

täyt

ymis

een

ei o

le v

arm

aa ti

etoa

. Er

ityis

esti

vaih

tele

vist

a ku

lttuu

rita

usto

ista

tu

levi

n ih

mis

ten

kohd

alla

vär

ien

sym

bolim

erki

tys v

oi o

lla k

uite

nkin

tärk

eä,

esim

erki

ksi m

uslim

eille

vih

reä

sym

bolo

i is

lam

ia ja

kiin

alai

sille

val

koin

en su

rua.

Julk

isiv

ujen

vär

ikky

ys s

ymbo

loi k

esku

ksen

ki

rjava

a as

iaka

skun

taa

ja v

iest

ii ul

ospä

in

että

rake

nnuk

sen

käyt

täta

rkoi

tus

on

muu

ttunu

t.

mat

eria

alit

1.

Kelta

inen

rapp

aus,

alku

perä

inen

2.

Luon

nonk

ivis

okke

li, a

lkup

eräi

nen

3. Ki

viso

kkel

i 4.

Ker

aam

inen

sauv

a 5.

Lasi

julk

isiv

u e

telä

än 1

:20

0

1

3

4

4

4

5

5

2

poik

itta

isle

ikk

aus

1:20

0 pi

ha

julk

isiv

u 1

:20

0

pitu

usl

eik

kau

s 1:

200

julk

isiv

u p

oh

jois

een

1:2

00




Pih

all

a v

ilje

lypa

lsta

tPi

hal

la v

ilje

lypa

lsta

t

ku

nto

sali

ja

ask

art

elu

paja

t k

ella

rin

ik

ku

na

llis

issa

ti

lois

sa

tun

nu

svä

rilt

ää

n v

ihre

än

a

suin

osa

sto

n y

hte

isti

la

naa

puru

sto

lle

avo

in

asia

kas

kah

vila

sau

na

ja h

enk

ilö

-k

un

nan

so

siaa

li-

tila

t

1939

am

mat

tio

ppil

aito

s ja

vas

taan

otto

kot

i

54 a

suin

hu

on

etta

12

6 la

sta

+ jo

hta

jan

, vah

tim

esta

rin

, pal

veli

joid

en ja

h

oit

aji

en a

suin

hu

on

eita

sofi

anle

hd

on

til

at e

ri k

äytt

ötar

ko

itu

ksi

ssa

1984

k

esk

usl

aito

s

47 a

suin

hu

on

etta

46

asu

kas

ta

+ si

viil

ipal

velu

smie

hen

asu

nto

2011

tu

rvap

aik

anh

akij

oid

en v

asta

anot

tok

esk

us

85 a

suin

hu

on

etta

16

7 (2

hh

) - 2

93 (4

hh

) asu

kas

ta

Joh

taja

n-

ja

vaih

tim

esta

rin

a

sun

not

palv

elij

oid

en

asu

inh

uo

nee

tsa

iras

siip

i

asu

ink

erro

ksi

ssa

min

ikei

ttiö

, jo

ho

n n

ost

etti

in

his

sill

ä ru

oat

kes

ku

skei

ttiö

stä

kat

tote

rass

i

pesu

laK

eitt

iö

ruo

kav

aras

tot

pesu

lala

aje

nn

us

ja u

usi

his

si

toim

isto

hu

on

eet

asu

ink

erro

sten

k

esk

ellä

lvi-

ko

neh

uo

ne

sijo

itet

tu u

llak

oll

e

kat

tote

rass

it

nel

iker

rok

sin

en

laa

jen

nu

ssii

pi

erit

yish

uo

nee

t es

imer

kik

si l

ii-

ku

nta

vam

ma

isil

-le

ja t

art

un

ta-

sair

ail

le

kat

tosa

un

a- ja

py

ykk

itil

a

ruo

kas

ali

Dip

lom

ityö

H

engä

hdy

stau

ko

Hel

sin

giss

ä

Se

lvit

ys ja

su

un

nit

elm

a tu

rvap

aik

anh

akij

oid

en

vast

aan

otto

kes

ku

kse

sta

30

.8.2

011

Va

lvo

ja

H

ann

u H

utt

un

en

Tek

ijä

In

ari

Vir

kk

ala

Plan

ssi

5

/ 5

Documents

Hengähdystauko Helsingissä