Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä,

tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö

ELT Sonja Virtanen

3.4.2014

Esityksen sisältö

• Tallien tilavaatimukset

• Valvonta

• Yleisiä hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä – ongelmien ennaltaehkäisy

• Hyvinvoinnissa huomioitavaa eri ikäisillä hevosilla

Tallien tilavaatimukset

• 1.1.2014 alkaen

– Vähimmäiskorkeus 2,2 m tai 1,5 x säkäkorkeus

– Karsinan pinta-ala

• Alle 108 cm: 4 m2

• 108-130 cm: 5 m2

• 130-140 cm: 6 m2

• 140-148 cm: 7 m2

• 148-160 cm: 8 m2

• Yli 160 cm: 9 m2

Tuettava tallirakentaminen – ELY Talli

• Paloturvallisuus

– Kulkureitti tallin sisällä max 30 m

– Yli 10 hevosen tallissa 2 poistumisovea

• Oven leveys yli 1,5 m ja korkeus yli 2,2 m

• Katon korkeus väh. 2,7 m, peruskorjattavissa väh. 2,5 m

• Käytävän leveys yli 2,5 m

• Ikkunapinta-ala 3-6 %

Karsina

• Lyhin sivu väh. 2,5 m

• Oven leveys väh. 1,1 m ja korkeus 2,2 m

• Ilmanvaihdon tuloilma-aukkoja noin 250 cm2 / hevonen (100 mm x 250 mm)

• Tuloilma säkäkorkeuden yläpuolella

• Korotettu (harja)sisäkatto parantaa luonnollista ilmanvirtausta

• Ilmankosteus 50-80 %

• Sisälämpötila yli +2 ⁰C

• Melutaso alle 65 dB (koneellinen ilmanvaihto)

• Laskennallinen lantamäärä 12 m3/hevonen ja 8 m3/poni koko vuodelle, laidunnus vähentää tarvetta

• Aitauksissa ei saa käyttää piikki- eikä rautalankaa

• Hevosten välinen kuulo- ja näköyhteys sekä mahdollisuus sosiaaliseen käyttäytymiseen

Valvontakäytäntö

• Vuosittaiset tarkastukset

• Tallit, joissa paikat vähintään kuudelle aikuiselle hevoselle ja lisäksi jotain kaupallista toimintaa – yksikin ulkopuolinen hevonen tallipaikalla

• Valvontaeläinlääkärit Eija Suominen (Keuruu) ja Mikko Kananen (Jyväskylä)

Hyvinvointi

• Pahoinvoinnin ennaltaehkäisy

• Hengitystiet

– Hyvä talli-ilma

• Ruuansulatus

– Rehujen laatu ja määrä

• Jalat ja selkä

– Kengitys, varusteet, käyttö

Kuivikkeet Hyvän ilmanlaadun perusta

Kuivike + -

Olki Virike Homeitiöt, pöly, ammoniakki

Turve Sitoo ammoniakkia Hyvä talli-ilma

Hapan pH, sädemätä, ”pimeys”,

hinta

Sahanpuru/kutteri Kavioiden terveys Valoisuus

Kulutus Hidas maatuminen

Olkipelletti Pieni kulutus, helppo siivota, sitoo hyvin

kosteutta

Hinta Ahneet syö

Vesi

• Vähintään 5 L / 100 kg / vrk

• Juoma-automaatit – Riittävä veden virtaus väh. 6 L / min

– Veden lämpötila

• Ämpärijuotto – Lämpötila / jäätyminen

– Hygienia

– Työläs

• Vesi tarhassa ?

Liikunta

• Tarhaus

• Kävelykone

• Säännöllisyys

• Monipuolisuus

• Mielekkyys

• Pohjien kunto

Loimitus

Tarttuvien tautien ehkäisy

• Pääntauti

• Salmonella

• Herpes (EHV-1, EHV-4)

• Influenssa

• Virusarteriitti (EVA)

Yleistä ruokinnasta

• Energian tarve

• Suoliston täyte

– 2 % elopainosta päivässä kuiva-aineena

– 500 kg hevonen – 10 kg rehua

– Vähintään 50 % tästä oltava karkearehua

Ruokinta

• Heinä väh. 1 kg / 100 painokg päivässä

• Väkirehu

• Kivennäinen

• Suola

• Kovalla pakkasella karkearehun

tarve kasvaa (lämmöntuotanto)

• Rehuanalyysi ??

Rehun koostumus

• Energia (sokeri/tärkkelys, kuitu, rasva)

• Valkuainen (soija, apila, sinimailanen, rypsi)

• Ca / P (1-2 / 1)

• Mg, Na, K

• Hivenaineet Fe, Cu, Zn, Mn, Co, Se, I

• Vitamiinit A, B, C, D, E – Kevättalvella ADE

– Tiineille E ??

Varsa

• Tiineyden kesto – premature / dysmature

• Vasta-aineet (ternimaito)

• Dummy foal

• Jalka-asennot

• Tulehdukset – Napa

– Nivelet (60 % ennuste kilpailuun)

– Keuhkot (Rhodokokki ym)

Kasvavan varsan ruokinta

• Kasvuhäiriöt

– perinnöllisyys

• Liika energian määrä voi altistaa

• Liika proteiinin määrä ei

• Liika fosforin määrä voi altistaa

• Liika kalsiumin määrä ei

Tiine tamma

• Lihavuuskunto ennen varsomista

– Energian tarve kasvaa vasta

viimeisten 3 kk aikana

• Jälkeisten jääminen

– Tarkasta aina myös varsa

Harrastehevonen

• Lihominen

• Tekemisen puute

Lihava hevonen

• EMS = metabolinen oireyhtymä

• PPID / Cushing

• Liikunnan ja ruokinnan suhde

Hiekka

• Ennaltaehkäisy !!!

• Rtg-kuvaus

– Määrä

– Hoidon teho

• Psyllium ja Mg-sulfaatti 1 g / kg / vrk

– Letkutus tai syöttäminen rehun seassa

– 40 g psyllium-annos merkityksetön

Kilpahevonen

• Loukkaantumiset

• Stressi

• Doping

Laiha hevonen

• Imeytymishäiriöt, varsoilla suolinkaiset

• Öljy 1 dl / 100 kg

– 3 dl vastaa energiamäärältään 1 kg kauraa

– E-vitamiinilisä

• Laadukas ja helposti pureskeltava heinä

Mahahaava

• Yleinen

– Jatkuva hapon tuotanto mahassa

• Vapaa heinä, väkirehua (kauraa) mahd. vähän

• Öljy ja sinimailanen

Lihasongelmat

• Liikunnan säännöllisyys

• Sokerin ja tärkkelyksen vähentäminen

• Energia rasvasta, valkuainen muusta kuin viljasta

• Verinäytteet

– CK, ASAT, bilirubiini

Sinimailanen (lucern, alfalfa)

• Valkuaisrehu, korkea Ca-pitoisuus

• Puskuroi mahan happamuutta (-mahahaava)

• Pellettinä Racing Greenline, Krafft lucern

• Säilöheinä Krafft, Golden Grass

• Suomessa viljellään

melko vähän – Nautojen säilörehuksi

Vanha hevonen

• Hammasongelmat → laihtuminen

– Pelletöity heinä

– Puurot

• PPID / Cushing

Loishäätö

• Tarhojen puhdistus viikoittain !!

• Aikuiset hevoset: – Keväällä lantanäytteet

• Lääkitys tulosten perusteella

• Kontrollinäyte 2 viikon kuluttua

– Laidunkauden jälkeen lääkitys ainakin heisimatoja vastaan

• Varsat: – Axilur 10 viikon iästä alkaen 2-3 kk välein

Rokotukset

• Varsat 5-6 kk iästä alkaen

• Ainakin tetanus

– Perusrokotus + tehoste 4-6 vk välein

– Seuraava tehoste vuoden kuluttua, sitten 2 v välein

• Influenssa

– Eri rokotusohjelma ratsuilla ja ravureilla

• EHV, Botulismi, Rabies, Pääntauti

Hampaiden hoito

• Raspaus 1-2 kertaa vuodessa • Hampaiden vaihtuminen 2,5 – 5 v iässä • Sudenhampaat • Rauhoituksella vai ilman ? • Ravureiden suupielet ?

Akuutit ontumat

• Äkisti 3-jalkainen hevonen:

90 % vika kaviossa (kaviopulssi)

– Paise

– Murtuma

• Murtuma muualla jalassa

• Jännevamma

• Lannehalvaus

• Kaviokuume