HiiliKoronavirus iski hiileen ja

vei Euroopan energiamarkkinataikamatkalle s. 3

2/2020

M A I N O S L I I T EM A I N O S L I I T E

Saksa jättää hiilivoiman s. 6

Puusta tehty design-mekko s. 8

Yhteiskäyttöauto taloyhtiössä s. 9

Kaivos toimii sähköllä s. 10

Tuulivoimalan salaisuus s. 11

Kierrätetty lasi eristää talot s. 12

Vastuullinen sijoittaminen s. 13

Armeijan tutkat ja tuulivoima s. 14

Tekoälystä taloyhtiön energia-apuri s. 15

Malmin ex-lento- kentän pilotti s. 16

2 3S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat Hiili

Kustantaja Sanoma Tekniikkajulkaisut OyVastaava päätoimittaja Teemu VehmaskoskiUlkoasu Markus Frey (AD), Sami PiskonenLuova tuottaja Teppo KuittinenMyynti- ja markkinointijohtaja Jyrki Palmu

Avustajat tässä numerossaJukka Fordell, Iina Kansonen, Sami Piskonen, Jussi Helttunen, Jukka Nortio, Matti Remes, Liisa Takala, Timo Sormunenwww.ideat.media

Vieraskynä

Koronavirus on laittanut maailman kertakaikkisen sekaisin, ja se valaisee moneen suuntaan epä-suotuisasti. Vallanpitäjät puristavat kiinni vallastaan, puhujan koroketta hamuavat vaiennetaan sotatilan hengessä. Keskustelun ja kehityksen korvaa yksi totuus.

Minä, minä vai sittenkin me?

Helena Soimakallio on Teknologiateollisuus ry:n Kestävä kehitys -yksikön johtaja.

Korona on aikakoneenergiamarkkinoille

Uusiutuvan tuotannon osuus Euroopan sähköntuotannosta nousi

tasolle, jonka piti olla mahdollista vasta vuosikymmenen päästä.

Teksti Teppo Kuittinen

Suomen tavoitteena on hiilineut-raalius vuoteen 2035 mennessä. Sen saavuttamiseksi meidän on kyettävä leikkaamaan kasvihuonekaasu-päästöistämme yli 60 prosenttia reilus-sa vuosikymmenessä. Tavoite on maail-man kunnianhimoisimpia, mutta teolli-suuden juuri valmistuneet vähähiilitie-kartat osoittavat muutoksen olevan mah-dollinen.

Monilla sektoreilla kustannustehok-kain tapa vähentää päästöjä on sähköis-täminen. Sähköistyminen etenee jo nyt nopeasti liikkumisessa ja lämmityksessä. Tulevaisuudessa myös teollisuuden ko-neet, laitteet ja tuotantoprosessit voivat luopua fossiilisten polttoaineiden käytös-tä sähkön avulla. Sähkö on hyötysuhteel-taan erinomainen ja pienihäviöinen ener-gian siirtotapa, joka ei synnytä käyttöpai-kalla päästöjä tai melua. Sähkömoottori on kooltaan polttomoottoria pienempi ja kevyempi, mikä on etu monissa käyttö-kohteissa.

Vähähiilisyys lisääkin merkittävästi päästöttömän, toimitusvarman ja hinnal-taan edullisen sähkön tarvetta. Kulutuk-sen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuo-teen 2050 mennessä.

Energiankulutusta voidaan hillitä sek-torikytkennällä, jolla tarkoitetaan teolli-

suuden, liikenteen ja lämmityksen kyt-keytymistä toisiinsa sähkö-, kaukoläm-pö- ja kaasuinfrastruktuurien kautta. Energiajärjestelmän eri osien keskinäis-tä linkittymistä hyödyntämällä voidaan vähentää päästöjä kustannustehokkaasti ja synnyttää uusia energiapalveluita: yh-den hukkalämpö on toiselle arvokas kau-kolämmön lähde, ja sähköautojen akkuja voidaan käyttää tasaamaan sähköverkon kulutuspiikkejä.

Muutoksessa kohti hiilineutraalia ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa tarvit-semme energiamurroksen ohella lukuisia uusia ratkaisuja teollisuuteen, liikkumi-seen, asumiseen ja kulutukseen. Tärkeäs-sä roolissa ovat esimerkiksi uudet bio-pohjaiset raaka-aineet, materiaalitehok-kuuden parantaminen ja hukan välttämi-nen, kiertotalous sekä erilaisten digitaa-listen ratkaisujen käyttö perinteisestä au-tomaatiosta tekoälyyn.

Kannustava toimintaympäristö on tärkeä lähtökohta kaikille uudistuksille. Muutos nopeutuu entisestään, kun mark-kinat toimivat reilusti ja suosivat elinkaa-rikestäviä tuotteita, investoinnit etene-vät sujuvasti ja panostukset TKI- ja de-monstraatiohankkeisiin vauhdittavat uu-sien ratkaisujen kehittämistä ja kaupallis-tamista. Vuosittain yli 35 miljardin euron

arvosta tehtävät julkiset hankinnat ovat oiva keino synnyttää kysyntää elinkaari-kestäville ratkaisuille ja referenssejä uu-sille tuotteille.

Koronakriisin jälkihoito vaatii mitta-via elvytystoimia kaikkialla maailmas-sa. Useimmissa maissa toimintamalliksi on valikoitunut vihreä elvytys, jossa ta-voitellaan samaan aikaan talouden, työl-lisyyden ja kestävän kehityksen edistä-mistä.

Elvytysinvestointeja on meilläkin ide-oitu runsaasti. Nopeavaikutteisiksi toi-miksi on tunnistettu esimerkiksi raken-nusten energiaremontit, kunnalliset rai-deinvestoinnit, sähköautojen latauspis-teverkon rakentaminen sekä investoinnit uusiin energiaratkaisuihin ja sähkön siir-toverkkoon.

Suomessa hallitus onkin esittänyt his-toriallisen suuria, useiden miljardien eu-rojen panostuksia toimenpiteisiin, joil-la vauhditetaan muutosta kohti hiilineut-raalia ja ekologisesti kestävää yhteiskun-taa. Korona ei ole poistanut tarvetta vä-hentää kasvihuonekaasupäästöjä eikä el-vytys korvaa ilmastopolitiikkaa. Edellä-kävijyys kestävän kehityksen tuotteissa ja palveluissa tukee työpaikkojen synty-mistä ja vientiä tulevaisuudessakin. •

Kuinka maailma pelastetaan ja muita visaisia kysymyksiä

Kestävätkö sähköverkot uusiu-tuvan sähköntuotannon suurta osuutta? Tästä oli määrä keskus-tella Euroopassa ja maailmalla seuraavat vuodet. Ei tarvitse enää. Kyllä kestävät.

Koronaviruksen aiheuttama merkittä-vä sähkön kysynnän heikentyminen eri-tyisesti Etelä-Euroopassa on nostanut uu-siutuvan sähköntuotannon osuuden lu-kemiin, joiden piti olla mahdollisia vasta vuosikymmenen päästä.

Kysynnän heikennettyä tuotantoa on ajettu alas varsinkin kivihiilivoimaloissa, kun taas tuuli- ja aurinkovoima ovat jau-haneet energiaa tavalliseen tapaansa. It-se asiassa tänä keväänä Euroopassa on nautittu poikkeuksellisen aurinkoisista ja vähäsaasteisista keleistä, mikä on lisän-nyt aurinkovoimaloiden tuotantoa. Myös tuulta on riittänyt hyvin tuulipuistojen tarpeisiin.

Euroopan tasolla uusiutuvilla tuotanto-muodoilla on tuotettu lähes puolet kai-kesta sähköstä ja Saksassa on yksittäisinä päivinä päästy jopa lähelle 80 prosenttia. Saksan kaikesta sähköstä tuotettiin esi-merkiksi 21. huhtikuuta 78 prosenttia uu-siutuvalla tuotannolla.

Isossa-Britanniassa puolestaan hiili-voimalla ei ole tuotettu sähköä 10. huhti-kuuta jälkeen lainkaan. Saarivaltakunnas-sa tuotettiin 60 prosenttia kaikesta säh-köstä uusiutuvilla tuotantomuodoilla 5. huhtikuuta.

Saksan, Ison-Britannian ja muiden Euroopan maiden päiväkohtaiset tie-dot löytyvät Wärtsilän Energy Transi-tion Lab -nettipalvelusta, joka on vapaas-ti kaikkien käytettävissä. →

Tuulivoima on muutamassa vuodessa noussut selvästi kannattavimmaksi sähkön-tuotannon muodoksi, kun kyseessä on kokonaan uusi voimalainvestointi.

Outo tilanne muistuttaa siitä, että nykymaailmassakin yksi peruskei-no vastata muutospaineeseen on nostaa omaa volyymiä ja kasvattaa käytet-tyä voimaa. Kurssin korjaus ei ole vaihto-ehto. Jäävuorta päin ajetaan varmoina sii-tä, että se sulaa ennen törmäystä.

Jos kömpelöä kielikuvaa soveltaa luonnonvarojen käyttöön, moni meis-tä taitaa yhä ajatella samalla logiikalla. Koronan aiheuttama häiriö toki kirkas-ti kaupunkien horisontteja ja Venetsian kanaalit. Mutta talouden hidastuminen koskettaa jokaista jotenkin, ja ketäpä ei harmittaisi peruuntunut kesälomalento. Jos virukseen vertaa, hitaasti hivuttavan ilmastonmuutoksen kyky muuttaa ihmis-ten käytöstä on edelleen olematon. To-tuuden paljastava valo on kovin himmeä.

Onneksi on joukkoäly, ja sitä on jo vuosi-kymmenten ajan myös käytetty. Ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustu-va kyky oppia, ymmärtää, muodostaa tie-toa ja maalata toimenpidepolku on tarvittu ja käytetty ympäristöliikkeessä, vertais- arvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa ja lopulta myös kansainvälisissä ympäris-tösopimuksissa. Sen tavoite on kaukana, mutta kirkas: hiilineutraali maailma 2050.

Nyt valmistuvat kotimaisen teollisuuden vähähiilitiekartat kurkottavat nekin koh-ti joukkoälyä. Ne ovat moniäänisiä, mikä on tasapainoisen kehityksen ehto. Ne avaa-vat ovia Suomen perinteisille vahvuuksille peruskoulutuksesta aina nopeaan sovelta-miseen asti. Ei ole vain yhtä tapaa tai totuutta. Silti suun-nasta ollaan yksi-mielisiä, ja matkaan halutaan lähteä.

Erityisesti säh-kön ja lämmön päästötön tuotanto, siirto, varastointi ja käyttö tulevat mul-listumaan. Täyden-täviä polttoainei-ta haetaan kiertota-loudesta, biotalou-desta ja vetytalou-desta. Kaikki nämä liittyvät suoraan teollisuuden prosessei-hin, maa- ja metsätalouteen, liikenteeseen – ja ihmisten arkeen.

Nyt uuden uljaan maailman vetovoi-matekijät on kasvatettava houkuttele-

vimmiksi kuin menneen maailman jar-ruvoimat. Sen tulee näkyä nopeasti ku-luttajan ja teollisuuden valintatilanteis-sa houkuttelevina mielikuvina ja sääs-tettyinä euroina. Siihen tarvitaan pitkä-jänteistä tukea koulutukseen, tutkimuk-

seen, innovaati-oihin ja uudis-tuviin rakentei siin. Ja sen tulee antaa optimisti-nen lupaus saa-vutettavasta tu-levaisuudesta.

Tässä julkaisus-sa on konkreet-tisia esimerkkejä siitä, mihin kaik-keen pystytään jo nyt. Kyse ei ole falskista agen-dayrittämisestä, vaan yhä fiksum-

mista tavoista pärjätä yhä kiristyvässä kilpailussa.

Samalla sana ”me”, jota on tänä ke-väänä käytetty paljon, kasvaa mittaan-sa suuremmaksi. Tästä lähtien se sisältää koko elonkehän. •

GONZ DD/UNSPLASH

4 5S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat Hiili

Fakta

Wärtsilän luvut osoittavat, kuinka Eu-roopan sähkömarkkinat ovat koronavi-ruksen johdosta päätyneet aikamatkalle tulevaisuuteen. Näin suurten uusiutuvan tuotannon osuuksien piti olla mahdollisia vasta vuosikymmenen päästä.

”Nyt säästyy valtavasti aikaa, vaivaa ja rahaa, kun ei tarvitse spekuloida ja ra-kentaa testilaboratorioita, joissa selvite-tään, kestääkö systeemi näin suurta uu-siutuvan tuotannon osuutta. Nyt se on testattu. Kyllä kestää”, Wärtsilän energia-liiketoiminnan strategiasta vastaaja joh-taja Matti Rautkivi toteaa.

Rautkiven mukaan koronaviruksen ai-heuttama tilapäinen hyppäys tulevaisuu-teen ei mahdollista vain teknisten seikko-jen, kuten sähköverkkojen kestävyyden, testaamista. Kyseessä on myös taloudel-linen testi.

Isossa-Britanniassa alkuvuonna tou-kokuun puoliväliin saakka hiilivoima on tehnyt yli 200 prosenttia huonompaa ta-loudellista tulosta kuin vuotta aikaisem-min Rautkiven tietojen mukaan.

”Eli hiililaitokset tekevät tappiota. Siellä on henkilöstö töissä, vaikka laitok-sia ei ajeta. Niiden talous on ihan kuralla.”

Myös joustamattomat, perusvoimaa tuottavat kaasuturbiinivoimalaitokset ovat kärsineet. Koronaviruksen myötä esimer-kiksi Isossa-Britanniassa sähkön hinta on laskenut alkuvuonna noin 40 prosenttia ja myös kaasuturbiinilaitokset ovat tehneet lähes saman verran vähemmän voittoa.

Samalla koronavirus on kuitenkin osoittanut, mitkä tahot ovat energia-murroksen selviäjiä ja voittajia. Jousta-va kaasutuotanto, joka reagoi nopeas-

päästöoikeuksien hinnat notkahtivat ra-justi. Päästöoikeuksien hinta on toipunut osittain ja on nyt 20 euron tuntumassa.

Kahden arvostetun taloustieteilijän, Nicholas Sternin ja Joseph Stiglitzin mu-kaan päästöoikeuksien tulisi olla 35-75 eu-roa tonnilta, jotta päästöoikeuskauppa to-della ohjaisi markkinoita pois fossiilisista polttoaineista. Euroopassa on esitetty, et-tä päästöoikeuksien tulisi olla vähintään 50 euroa tonnilta.

”Meidän palvelumme pystyy laske-maan siihen kerätyn datan perusteella, miten sähköntuotanto kehittyisi maittain, jos Euroopassa asetettaisiin 50 euron ala-raja päästöoikeuksille”, Rautkivi toteaa.

Voittajia tulevat varmuudella olemaan sähkön varastointiratkaisujen sekä jous-tavien kaasuvoimaloiden lisäksi aurin-ko- ja tuulivoima. Tuulivoima on muuta-massa vuodessa erottunut edullisimmak-si sähköntuotannon muodoksi, kun kyse on kokonaan uuden tuotannon rakenta-misesta.

Kyse on täysin markkinaehtoisesta tuulivoimasta, joka ei saa yhteiskunnan tukia. Muutos näkyy selvästi Suomessa-kin, jossa rakennetaan suuret määrät uut-ta tuulivoimaa markkinaehtoisesti.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimi-tusjohtajan Anni Mikkosen mukaan ke-hitys on ollut häkellyttävän nopeaa. Suo-messa syöttötariffilla tuettu tuulivoima-rakentaminen päättyi vuonna 2017. Tuon vuoden syksyllä Mikkonen kyseli asian-tuntijoilta, olisiko Suomessa edellytyk-siä muissa maissa suosittuihin PPA-sopi-muksiin (power purchase agreement). Eli tuulipuisto tekisi sopimuksen ison toimi-jan kanssa, joka ostaisi kaiken sähkön so-vittuun hintaan esimerkiksi 10 tai 15 vuo-den ajan.

”Minulle vastattiin, että ei onnistu Suomessa. Meillä oli kuulemma liian al-hainen sähkön markkinahinta ja tuulivoi-man tuotantokustannukset liian korkeat”, Mikkonen muistelee.

Tilanne muuttui jo kevätkesällä 2018, kun Suomessa ilmoitettiin uusista, PPA-sopimuksiin pohjautuvista markki-naehtoisista tuulipuistohankkeista.

”Se oli monen asian yhdistelmä. Säh-kön hinta nousi hieman, uuden sukupol-ven voimalat laskivat tuotantokustannuk-sia ja rahoituskustannukset laskivat.”

Tuulivoimahankkeen kustannuksista noin 40 prosenttia on rahoituskustannuk-

sia. PPA-sopimukset olivat tärkeässä roo-lissa rahoituskustannusten laskemisessa, sillä rahoittaja antaa edullisempaa lainaa, kun sen vastineena on pitkäaikainen säh-könostosopimus luotettavan sähkönosta-jan kanssa.

Suomessa tuulipuistohankkeita on to-teutettu myös rahoituskustannuksia laske-valla ns. Mankala-mallilla. Siinä voimala-yhtiön osakkaat saavat yhtiön tuottaman sähkön omakustannehintaan omistuksien-sa suhteessa. Esimerkiksi Suomen Hyöty-tuulen osakkaina ovat suuret suomalaiset kaupunkienergiayhtiöt kuten Helenin tuo-tantoyhtiö Oy Mankala Ab, jonka mukaan toimintamalli on saanut nimensä.

Mankala-malli on ollut pitkään käytössä muissa tuotantomuodoissa. Suomen Hyö-tytuuli on ollut ensimmäisiä Mankala-mal-lilla toimivia tuulivoimayhtiöitä Suomes-sa. Sekin on hyötynyt merkittävästi tuuli-

Koronavirus haastaa päästöoikeuskaupan

”Nyt säästyy valtavasti aikaa, vaivaa ja rahaa, kun ei tarvitse spekuloida ja rakentaa testilaboratorioita, joissa selvitetään, kestääkö systeemi näin suurta uusiutuvan tuotannon osuutta. Nyt se on testattu. Kyllä kestää.”

”Suomessa ei ollut aikaisemmin myöskään riittävän järeää nostokalustoa, mutta nyt on ja meillä on jo pystytetty 175-metrisiä tuulivoimaloita. Tuo 175 metriä on napakorkeus. Korkeimpien Suomeen rakennettujen voimaloiden lavan korkein piste on 250 metriä.”

Selviä voittajia ovat sähköä varastoivat laitokset. Ne lataavat akkunsa sähköver-kosta halvalla ja myyvät sähköä, kun hin-nat ovat korkeammalla. Isossa-Britan-niassa sähkön varastointiratkaisut ovat tehneet alkuvuonna lähes 30 prosenttia enemmän voittoa kuin vuotta aikaisem-min.

”Mielenkiintoista on se, että sähkön varastoinnissa on tehty voittoa varsinkin kun hinnat ovat olleet negatiiviset. Eli si-nulle maksetaan sata euroa, kun otat vas-taan sähköä, ja myydessäsi sähköä mak-sat 50 euroa seuraavalle vastaanottajalle. Siinä tulee 50 euroa voittoa samalla lailla kuin jos hinnat olisivat positiiviset.”

Sähkön varastoinnissa hintojen voi-makas vaihtelu, volatiliteetti, on hyvä asia. Koronaviruksen myötä volatiliteet-ti on kasvanut merkittävästi. Volatiliteet-ti on ollut erityisen voimakasta juuri ne-gatiivisten hintojen osalta, sillä ylöspäin hinnat eivät nouse yhtä voimakkaasti yli-tarjonnan takia.

”Euroopassa on paljon uusiutuvaa tuotantoa, mutta vanha fossiilinen tuo-tanto ja ydinvoima ovat myös yhä mark-kinoilla. Kun on ylitarjontaa, niin sitten hinnat painuvat nopeasti negatiivisiksi, kun kysyntä nopeasti heikkenee. Mut-ta jos kysyntä lisääntyy, ylitarjonta es-tää hinnan voimakkaan nousun”, Rautki-vi sanoo.

Wärtsilälle koronavirus on osoittanut heidän strategiansa toimivan. Wärtsilä investoi useita vuosia sitten sähkön va-rastointiratkaisujen tuotantoon ja yhtiö on nyt yksi maailman suurimmista kysei-sessä bisneksessä.

Toinen Wärtsilän päätuote energia-markkinoilla on joustava kaasuvoimala. Wärtsilä ei tee kaasua polttavia turbii-nilaitoksia vaan sähköä tuottavia kaasu-moottorilaitoksia, joissa on männät auton polttomoottorin tapaan.

”Meidän moottorit pystytään sam-muttamaan ja käynnistämään kuten autot tekevät nykyään liikennevaloissa. Esimer-kiksi Yhdysvalloissa tietyillä alueilla, jos-sa on paljon uusiutuvaa tuotantoa, kaasu-moottorimme sammutetaan ja käynnis-tetään monta kertaa päivässä”, Rautkivi sanoo.

Wärtsilän nettipalvelu on myynnin apuväline, jota tehdään pro bono -hen-gessä. Kaikille avoimessa nettipalvelus-sa näkyy nykytilanne ja sähköntuotannon historia. Mutta Wärtsilän asiakkaat näke-vät myös sen, mitä tuotantomäärät ovat tulevaisuudessa palvelun laskeman en-nusteen mukaan.

”Emme mene myymään jotain tiettyä ratkaisua, vaan ensin kartoitamme asiak-kaan markkinan tilanteen ja laadimme palvelumme avulla erilaisia skenaarioi-ta, miten sähkömarkkina kehittyy ja mitä asiakkaan kannattaisi tehdä.”

Rautkivi lisää, että palvelua tarjotaan myös valtioille, niin viranomaisille kuin poliitikoille, työkaluksi energiamurrok-sen suunnitteluun ja siitä käytävään kes-kusteluun. Yksi keskeisimmistä keskus-teluista koskee päästöoikeuksien hinnoit-telua.

Ennen koronavirusta yhden hiilidioksi-ditonnin päästöoikeus maksoi Euroopas-sa noin 25 euroa. Viruksen rantauduttua Eurooppaan kaikki energiahinnat ja myös

voiman teknologisesta kehityksestä. En-nen kaikkea kehitystä on tapahtunut tuuli-voimaloiden koon kasvattamisessa.

”Nyt pystytään tekemään selväs-ti korkeampia tuulivoimaloita ja pidem-piä lapoja, jolloin lapojen pyyhkäisypin-ta-ala on kasvanut. Nyt puhutaan kah-den hehtaarin kokoisesta pyyhkäisypin-ta-alasta”, Tuulivoimayhdistyksen Mik-konen toteaa.

Mitä korkeammalla ollaan, sitä enem-män tuulee. Ja entistä korkeammalle saa-daan samalla entistä isompia pyyhkäisy-pinta-aloja keräämään mahdollisimman paljon tuulienergiaa talteen.

”Lapojen aerodynaamiset ominaisuu-det ovat myös kehittyneet, mutta tärkein kehitys on ollut kyky rakentaa entistä pi-dempiä lapoja, jotka kestävät”, Mikko-nen sanoo.

Torni on eurooppalaisissa tuulivoi-maloissa yleensä putkirakenteinen te-rästorni, kun taas esimerkiksi Yhdysval-loissa käytetään myös ristikkorakentei-sia. Käytössä on myös ns. hybriditorne-ja, joissa osa tornista on betonia ja osa te-rästä. Kun tavoitellaan mahdollisimman korkeaa tornia, alin terästornilohko on halkaisijaltaan niin suuri, että sen kuljet-taminen käy vaikeaksi. Tällöin vaihtoeh-doiksi voivat tulla hybriditorni tai teräs-levytorni, jotka kootaan tuulivoimalan rakennuspaikalla.

”Suomessa ei ollut aikaisemmin myös-kään riittävän järeää nostokalustoa, mutta nyt on ja meillä on jo pystytetty 175-metri-siä tuulivoimaloita. Tuo 175 metriä on na-pakorkeus. Korkeimpien Suomeen raken-nettujen voimaloiden lavan korkein piste on 250 metriä”, Mikkonen jatkaa.

Myös muissa uusiutuvan tuotannon muodoissa on tapahtunut edistystä. Yk-si tällainen on biomassan ja erilaisten ai-kaisemmin hyödyntämättömien jätevir-tojen polttaminen energiaksi. Tässä yksi maailman johtavista yhtiöistä on tekno-logiayhtiö Valmet, joka on erikoistunut nimenomaan vaativia polttoaineita ja ja-keita hyödyntävien energiaratkaisuiden suunnitteluun ja toimittamiseen.

”Kysehän on kemiasta. Meillä on tu-hansien polttoaineiden ja polttoaineseos-ten kirjasto niiden kemiallisesta koostu-muksesta sekä käyttäytymisestä”, Valme-tin Energia-liiketoimintayksikön johtaja Kai Janhunen sanoo.

Valmetilla on Tampereella täyden

mittakaavan tutkimus- ja tuotekehityslai-tos, johon voidaan ottaa uusia polttoai-neita eri puolilta maailmaa ja ajaa testejä todellisen voimalaitoksen kokoluokassa.

”Testitulosten pohjalta suunnitellaan teknisesti kestävä ja hyvän hyötysuhteen omaava laitos asiakkaalle”, Janhunen sanoo.

Tampereelle on tuotu poltettavaksi muun muassa riisin olkia. Janhusen mu-kaan maatalouden hyödyntämätön bio-massa on yksi selvästi kasvava uusiutu-van energian lähde.

”Agropohjaisissa polttoaineissa on korkeat alkalipitoisuudet ja kun niitä pol-tetaan korkealla hyötysuhteella, haas-teeksi muodostuu kattilan korroosiokes-tävyys. Tässä on otettu selkeästi askelei-ta eteenpäin.”

Euroopassa kiihtyvä hiilivoiman alas-ajo tuo lisää kauppoja Valmetin energia-bisnekselle. Yhtiö kertoi huhtikuun lo-pussa 20 miljoonan euron kaupasta, jossa ruskohiiltä polttava kattilalaitos muute-taan biomassapolttoiseksi Puolassa.

Vielä selvästi isompi kauppa ilmoi-tettiin muutama päivä aikaisemmin Suo-messa, kun Valmet kertoi toimittavan-sa 70 miljoonan euron arvoisen uusiutu-via biomassoja käyttävän kattilalaitoksen Tampereen Sähkölaitokselle.

Janhusen mukaan Valmetilta tilataan uusia kattilalaitoksia pääasiassa teolli-suuden ja kaukolämmön tarpeisiin, var-sinkin Euroopassa. Sähköntuotannon merkitys on laskenut samaa rataa kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto ja kil-pailukyky ovat kehittyneet.

Korkean hyötysuhteen aikaansaami-seksi kattilalaitos on tyypillisesti yhdis-telmälaitos, joka tuottaa myös jonkin ver-ran sähköä. Lisäksi piipuissa on lämpöä talteen ottavat lauhduttimet.

”Savukaasun sisältämän vesihöyryn lauhdutuksen ansiosta esimerkiksi Tam-pereen Sähkölaitoksen uuden laitoksen kokonaishyötysuhde on noin 112 prosent-tia perustuen polttoaineen teholliseen lämpöarvoon. Siinä onkin ihmettelemis-tä, kun hyötysuhde on jo saatu yli sadan”, Janhunen hymähtää.

Tampereen Sähkölaitos säästyy sa-malla päästöoikeuksien ostamiselta, kun maakaasua käyttävä vanha laitos korva-taan biomassaa hyödyntävällä kattilalai-toksella. Samalla yhtiö pienentää riskiään sille, että päästöoikeuksien hintaa nostet-taisiin voimakkaasti Euroopassa tulevina vuosina. •

Euroopassa on saatu nauttia poikkeuksellisen aurinkoisesta keväästä. Tämä on lisännyt aurinkovoiman tuotantoa.

Vesivoima sopii hyvin yhteen tuuli- ja aurinkovoiman kanssa. Vesivoiman tuotantoa voidaan

nopeasti säätää tuulen ja auringonpaisteen mukaan.

ti uusiutuvan tuotannon vaihteluihin, te-ki Isossa-Britanniassa vain kolmisen pro-senttia vähemmän voittoa kuin vuosi sit-ten, Rautkiven tiedoista selviää.

”Tällaisessa tilanteessa, jossa uusiu-tuvaa on paljon, kyvyllä välttää alhaiset hinnat on suora rahallinen arvo. Jousta-vat kaasuvoimalat ovat päällä vain silloin, kun hinta on sopiva.”

Koronaviruksesta huolimatta markkinat ennakoivat Eu-roopan päästöoikeuksien hintojen pysyvän lyhyellä ai-kavälillä suurin piirtein nykyisellä tasollaan. Mutta miten jatkossa?

Myös reilun kymmenen vuoden takaisen finanssikrii-sin aikaan kysyntä laski nopeasti, ja päästöoikeuksia jäi käyttämättä. Kun kysyntä elpyi, fossiilisten polttoainei-den käyttäjillä oli runsaasti käyttämättömiä päästöoi-keuksia. Tästä seurasi päästöoikeuksien hintojen voima-kas halpeneminen lähes vuosikymmenen ajaksi.

Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Petteri Haverin mukaan riskinä on, että koronavirus aiheuttaa päästö-oikeuksien kauppaan markkinahäiriön samaan tapaan kuin finanssikriisi. EU:n päästökauppajärjestelmään on luotu finanssikriisin opetuksien pohjalta automaattinen vakautusmekanismi, joka tasoittaa talouden heilahte-luita.

”Kysymys kuuluukin, miten mekanismi selviää tästä tilanteesta”, Haveri toteaa.

NAZAR MAGELLAN PZEGTHFEBSK /UNSPLASH AMERICAN PUBLIC POWER ASSOCIATION/UNSPLASH

6 7S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat Hiili

Eurooppa seuraa Saksan energiamurrostaSaksa on päättänyt ajaa alas sekä ydin- että hiilivoimalansa. Saksalainen teollisuus ja kuluttajat odottavat silti saavansa kohtuu-hintaista sähköä ilman toimitus- katkoksia.

alueiden rakennemuutosta 40 miljar-dilla eurolla. Kivihiilikaivokset maassa on ajettu alas jo aikaisemmin, mutta nyt myös huomattavasti enemmän saastutta-vaa ruskohiiltä tuottavat kaivokset ja nii-den yhteydessä sijaitsevat voimalaitok-set suljetaan. Saksan hallitus on tehnyt sulkemisaikataulusta sopimuksen yhtiöi-den kanssa ja maksaa myös niille tuntu-vat korvaukset.

Saksan ruskohiiliesiintymät sijaitsevat aivan maan länsi- ja itäreunoilla. Varsin-kin idässä entisen Itä-Saksan alueella hii-likaivosten alasajolla on merkittävä vai-kutus alueiden talouteen ja poliittiseen tasapainoon. Pahimmassa tapauksessa hiilen alasajo voi johtaa yhteiskunnalli-siin levottomuuksiin, minkä vuoksi valtio tukeekin alueita runsaskätisesti.

Viime vuosina ydin- ja hiilivoima ovat tuottaneet Saksan sähköstä noin puo-let, ja vuonna 2019 ydinvoimalla ja hiilel-lä tuotettiin edelleen 40 prosenttia Sak-san sähköstä. Energiamurroksen vauhdit-tamiseksi Saksa on tukenut voimakkaas-ti uusiutuvan tuuli- ja aurinkovoiman ra-kentamista ja viime vuonna niiden osuus tuotannosta olikin jo lähes 30 prosenttia.

Kuluvan vuoden keväänä koronavi-ruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi sähkön kulutus oli normaalia pie-nempää ja uusiutuvan sähköntuotannon osuus on ollut ajoittain jo lähes 80 pro-senttia. Pidemmän päälle ongelmaksi-muodostuu kuitenkin ydin- ja hiilivoiman korvaaminen.

”Maakaasulla on Saksan energiamur-roksessa merkittävä rooli”, Saksan tilan-netta pitkään seurannut johtaja Esa Hy-värinen Fortumilta sanoo.

Maakaasun hiilijalanjälki on noin puolet pienempi kuin kivihiilellä ja vain kolman-nes ruskohiileen verrattuna, joten maa-kaasun käytön lisääminen vähentää hiili-dioksidipäästöjä nopeasti. Lisäksi maa-kaasua voidaan käyttää joustavassa sähkön-tuotannossa. Kaasulaitos voi käynnistyä monta kertaa päivässä, ja siten tasapainot-taa uusiutuvan sähköntuotannon vaihtelua.

Joustavista kaasulaitoksista huolimat-ta Saksan sähköjärjestelmä ja erityisesti sähköä siirtävä kantaverkko ovat valtavan haasteen edessä. Ydin- ja hiilivoimaloita on eri puolilla maata tarjoamassa tasai-sesti sähköä lähialueilleen, kun taas iso osa tuulivoimasta on Pohjois-Saksassa.

Saksan hallituksen lakiesitys lähteekin siitä, että hiilivoimakapasiteettia sulje-taan suunnitelmallisesti niin, että viimei-nenkin hiililaitos pannaan kiinni viimeis-tään 2038. Tämä siksi, että korvaavan tuotannon ja kantaverkon rakentaminen vievät vuosia.

Saksan energiamurros on aihe, jo-ka nousee esille jatkuvasti niin suo-malaisten kuin muiden eurooppa-laisten energia-alan asiantuntijoiden kes-kusteluissa. Saksan tavoitteet ovat koko-luokaltaan sellaiset, että mikään muu val-tio Euroopassa ei pääse lähellekään niitä.

Suomessa ydinvoiman suosio on noussut ilmastonmuutoskeskustelun kiihtyessä, mutta Saksassa tilanne on toinen. Ydinvoiman osuus sähköntuo-tannosta oli Saksassa loivassa laskussa 2000-luvun alkupuoliskolla, mutta kään-nekohdaksi muodostui japanilaisen Fu-kushiman ydinvoimalan onnettomuus vuonna 2011. Sen jälkimainingeissa Saksa päätti ajaa alas koko ydinvoimansa kiih-dytetyssä tahdissa.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksassa on ajettu alas kymmenen ydin-voimalaa, ja toiminnassa on enää seitse-män. Loputkin ydinvoimalat on tarkoitus ajaa alas vuoden 2022 loppuun mennes-sä. Ydinvoiman myötä Saksa menettää lä-hes neljänneksen päästöttömästä sähkön-tuotannostaan.

Pelkkä ydinvoiman alasajo olisi ol-lut jo hurja energiamurros, mutta Saksa on myös luopumassa hiilivoimasta vuo-teen 2038 mennessä. Saksan valtiopäivät ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä hii-len alasajosta, mutta sen odotetaan päät-tävän asiasta viimeistään kesätauon jäl-keen syksyllä.

Hiilen alasajolla on valtavat sosioekono-miset vaikutukset niille Saksan alueille, missä hiilikaivoksilla ja -voimaloilla on iso merkitys. Valtio onkin luvannut tukea

”Saksassa kivihiilivoimalat ajetaan alas käänteisen huutokaupan avulla. Huuto-kaupan voittaa se, joka lupaa sulkea voima-lansa pienimmällä tukisummalla.”

On järkevää niin talouden kuin ympä-ristönkin kannalta ajaa hiilivoimalat alas niin, että saastuttavimmat ja tehottomim-mat ajetaan alas ensimmäisenä. Olisi ou-to signaali maailmalle tehdä se päinvas-taisessa järjestyksessä.

”Saksassa kivihiilivoimalat ajetaan alas käänteisen huutokaupan avulla. Eli kuka lupaa sulkea voimalansa pienimmäl-lä tukisummalla, voittaa huutokaupan”, Fortumin Hyvärinen sanoo.

Samalla ajatusmallilla kuin Saksan val-tio loi käänteiset huutokaupat, se antoi luvan myös yhden uuden kivihiilivoima-lan avaamiselle osana hiilivoimasta luo-pumista. Fortumin omistaman saksa-laisen Uniperin Datteln 4 -hiilivoima-la aloitti toimintansa toukokuun lopussa. Täysin uutena laitoksena se on Saksan, ja itse asiassa koko Euroopan, kivihiilivoi-maloista tehokkain.

”Uusiutuvat ja kaasu eivät kor-vaa riittävän nopeasti ydin- ja hiilivoi-man alasajoa. Siksi Saksan hallitus läh-tee siitä, että hiilivoimaa tarvitaan aina 2030-luvun loppupuolelle saakka”, Hy-värinen sanoo.

Hyvärinen muistuttaa, että saksalai-set kuluttajat maksavat jo sähköstään eu-rooppalaisittain erittäin paljon.

”Teollisuudelle sähkö on edullista, mutta sekään ei halua yhtään korkeampia hintoja kilpailukykyään rasittamaan. Jos alasajo tehtäisiin nopeammin, vaarana olisi sähkön hinnan voimakas kallistumi-nen ja jopa laajat sähkökatkokset.”

Valtio tukeekin sähkön käyttäjiä 20 miljardilla eurolla, koska se olettaa hiililaitosten sulkemisen nostavan sähkön hintaa edelleen.

Datteln 4 on ollut laajan julkisen keskus-telun kohteena, ja ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet voimakkaasti Saksan valtion päätöstä sallia sen käynnistäminen.

”Euroopan päästökaupan piiriin kuu-luvan uuden hiilivoimalan käynnistämi-nen ei lisää päästöjä, koska päästökaup-pa asettaa katon energian tuotannon ja teollisuuden päästöille. Käytännössä uu-si voimalaitos syrjäyttää jossain päin Eu-rooppaa vähemmän tehokasta ja enem-män päästöjä aiheuttavaa tuotantoa”, For-tumin Hyvärinen muistuttaa

Samaan aikaan Saksassa valmistellaan keinoja, joilla estetään ns. vesisänkyilmi-ön syntyminen päästökaupassa. Kun Sak-sa omalla päätöksellään ajaa alas hiilivoi-maloita, päästöoikeuksia jää käyttämättä, mikä laskisi oikeuksien hintoja. Halventu-nut hinta tarkoittaa, että tehottomammat laitokset muissa Euroopan maissa voivat tuottaa halvemmalla energiaa fossiilisista polttoaineista.

Kansallisia päätöksiä tehtäessä tämän ilmiön välttäminen on erittäin tärkeää, ja Saksa aikookin sen tehdä laskemalla vastaavasti vähemmän päästöoikeuksia markkinoille.

Uudella hiilivoimalalla on myös puo-lestapuhujia.

”Ilmastonmuutospolitiikan näkökul-masta ei ole järkevää ajaa alas varsin te-hokkaita hiilivoimaloita Saksassa ja pitää saastuttavampia voimalaitoksia käynnis-sä Puolan tapaisissa maissa”, taloustie-teen professori Joachim Ragnitz saksa-laisesta Ifo-tutkimuslaitoksesta totesi Fi-nancial Times -talouslehdelle, kun kes-kustelu Datteln 4:n tilanteesta kävi kuu-mana.

Ragnitzin mukaan sama logiikka kos-kee myös hiilivoimaloita Saksan sisällä.

”Miksi kaikkein uudenaikaisin voima-laitos pitäisi poistaa verkosta, kun van-hat voimalaitoksetkin ovat vielä toimin-nassa?” •

Lue lisää: www.fortum.fi

JUKK A FORDELL

Korkeatasoinen kaupallinen media yritysten väliseen viestintään.

Helsingin Sanomien välissä ja hs.fi:ssä Suomen suurimmalle päättäjäkohderyhmälle.

Rohkeus parantaamaailmaa

Seuraavat julkaisut:Energia 22. 9. Osaaminen 17. 11.

Varaa paikkasi ja tilaa teemat 2021: www.ideat.media

hs.fi/mainos/ideat

8 9S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat Hiili

Globaalit megatrendit sen ker-tovat: kulutus ei ole loppumassa maailmasta. Muun muassa kau-pungistuminen ja keskiluokan vaurastu-minen lisäävät kulutusta maailmanlaa-juisesti, vaikka yhä useampi suomalainen harkitseekin entistä tarkemmin rahojen-sa käyttöä.

Ilmastonmuutos on merkki maapal-lon rajallisesta kantokyvystä. Koska ku-lutustuotteita tarvitaan tulevaisuudessa-kin, on niiden tuotanto tehtävä ympäris-töystävällisemmäksi. Uusiutumattomia raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla – ja puu on uusiutuva raaka-aine, joka tai-puu uskomattoman moneksi.

”Puu voidaan jalostamalla valjastaa tehtäviin, joissa se kor-vaa vaikkapa muovia, sement-tiä, lasia tai terästä. Puun moni-puolisia ominaisuuksia hyödyn-netään muun muassa kulutusta-varoissa, rakennusmateriaaleis-sa ja kulkuneuvoissa”, Metsäte-ollisuus ry:n energia- ja ilmasto-päällikkö Ahti Fagerblom sanoo.

Jo nyt puujalosteita löytyy monesta paikasta, joista sitä ei ensi näkemältä arvaisi löytyvän. Tällaisia ovat esimerkiksi la-vuaarit, makkarankuoret, jogur-tin sitkosaineet, kengät, laasta-rit, vaatteet, sellofaanit ja auton renkaat.

Merkittävimpiä ilmastohyö-tyjä syntyy, kun rakentamisessa lisätään puun käyttöä ja kulutustuotteiden pak-kaamisessa kartongin käyttöä. Puupohjai-set materiaalit varastoivat ilmasta sidot-tua hiilidioksidia pitkään ja voivat korva-ta uusiutumattomia materiaaleja. Sellaisia ovat esimerkiksi betoni ja muovi, joiden valmistaminen aiheuttaa runsaasti fossii-lisia päästöjä.

Design-mekkoja ja makkarankuoriaPuulle voidaan antaa ominaisuuksia, joita siinä ei luontaisesti ole. Ilmastoystävällistä puuta käytetäänkin yhä useammin korvaamaan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita.

Tulevaisuudessa puusta löy-tyy vastaus yhä useampaan tar-peeseen, Ahti Fagerblom uskoo. Puusta valmistetut tuotteet voi-vat muuttaa kulutusta jo seuraa-van vuosikymmenen aikana. Esi-merkiksi Ranskassa on tavoittee-na lisätä reilusti puunkäyttöä jul-kisessa rakentamisessa, ja mui-den valtioiden toivotaan seuraa-van esimerkkiä.

Monien innovatiivisten, puu-pohjaisten tuotteiden valmistus alkaa selluntuotannosta. Siinä puun komponentit, kuten kuidut, kemikaalit ja ligniini, erotetaan toisistaan erilaisia käyttötarkoi-tuksia varten. Tämä mahdollis-taa puun valjastamisen moninai-

siin tarpeisiin. Sellua hyödynnetään yhä useammin

esimerkiksi tekstiileissä, 3D-tulosteis-sa, komposiitteina ja lääketeollisuudessa. Tekstiileissä sellu korvaa puuvillaa ja sel-laisia keinokuituja, joissa on käytetty fos-siilisia raaka-aineita. Se vähentää ilmasto-vaikutusten ohella myös muita tekstiilituo-tannon ympäristöhaittoja: puuvillan vilje-

lyyn käytetään tavallisesti suuri määrä ma-keaa vettä, ja viljelyssä käytettävät torjun-ta-aineet kuluttavat luonnonvaroja ja kerty-vät pahimmillaan luontoon.

Lääketieteessä nanosellun on todettu nopeuttavan haavojen ja vammojen parane-mista sekä toimivan syöpätutkimukseen so-veltuvana solujen kasvualustana.

”Yhdysvalloissa on piilaakso, meillä puulaakso”, Fagerblom toteaa.

Moni kotimainen yritys kehittää jat-kossakin uusia tuotteita puusta valmis-tetuista raaka-aineista. Myös esimerkiksi yliopistot ja Teknologian tutkimuskeskus VTT te-kevät kehitysyhteistyötä.

”Jos yritys haluaa ol-la kilpailukykyinen tule-vaisuudessa, ei ole vaih-toehtoja. On uudistuttava ja muutettava toimintaa entistä ympäristöystäväl-lisemmäksi”, Fagerblom muistuttaa. •

Lue lisää:www.metsateollisuus.fi

Tampere on aloittanut Suomessa uu-denlaisen tavan vähentää autopaik-kojen määrää taloyhtiöissä ja sen kautta laskea asuntojen hintoja sekä au-toilun aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Autopaikkavelvoite perustuu kaavoi-tukseen. Kaupunki päättää, montako au-topaikkaa eri kohdissa kaupunkia tulee olla suhteessa asuintalon neliöihin. Käy-tännössä kaupungit säätävät autopaikko-jen rakentamisesta niin sanotulla pysä-köintinormilla.

Uudessa Tampereen pysäköintinormis-sa autopaikkavelvoitetta voidaan vähentää viidellä paikalla jokaista yhteiskäyttöauto-paikkaa kohden, yhteensä kuitenkin enin-tään kymmenen prosenttia normista.

Käytännössä yhdellä yhteiskäyttöauto-paikalla säästyy neljän autopaikan raken-tamiselta, koska yhteiskäyttöautolle täy-tyy rakentaa oma autopaikkansa.

Tampereella kokeiltiin ensin parin vuoden ajan yhteiskäyttöauton tuomaa kevennystä pysäköintinormiin. Hyvien kokemusten pohjalta hyvityksestä teh-tiin pysyvä.

Uusia taloyhtiöitä toteuttavat raken-nusliikkeet ovat hyödyntäneet mahdolli-suutta aktiivisesti. Esimerkiksi Skanskal-la on yhteiskäyttöauto tarjolla asukkaille useassa sen rakentamassa tai rakenteil-la olevassa omaperustaisessa uudessa ta-loyhtiössä.

Yhteiskäyttöautolla säästyy parkkipaikkoja

”Pysäköintipolitiikka ja pysäköinti-normi ovat kaupungille vahvoja keinoja vaikuttaa sekä yhdyskuntarakenteen ke-hitykseen että liikenteeseen ja liikkumi-seen”, Tampereen kaupungin ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala sanoo.

”Yhteiskäyttöauton tuoma kevennys py-säköintinormiin ei ole vain kaunis ajatus, vaan markkina on reagoinut sillä tavalla kuin ajattelimmekin. Yhtiöt ovat ottaneet yhteis-käyttöautoja käyttöön ja tehneet tampere-laisten liikkumisesta monipuolisempaa.”

Kankaalan mukaan viiden autopaikan hyvitys oli valistunut arvaus, joka on osoit-tautunut tässä vaiheessa sopivan kokoiseksi.

”Jatkossa voidaan miettiä, että entäpä jos yhdellä yhteiskäyttöautopaikalla saisi seitse-män tai kymmenen paikkaa hyvitystä.”

Yhteiskäyttöauto korvasi oman autonHärmälänrannassa asuva Anne Mäkilä-Kapucu on yh-teiskäyttöautojen tehokäyt-täjä. Hän ei ole tarvinnut lai-sinkaan omaa autoa, vaan hoitaa kaikki asiansa yh-teiskäyttöautolla.

Käytännössä yhteiskäyt-töä operoi Hertz, jonka pal-velusta auton voi saada jo-ko reilun kympin tuntihinnal-la lyhytaikaiseen käyttöön tai vajaalla satasella viikon-lopuksi.

”Olen käyttänyt yhteis-käyttöautoa kaikkeen mah-dolliseen. Ollaan miehen kanssa käyty sillä viikonlop-puisin triathlonkisoissa eri puolilla Suomea, autettu las-ta muutossa, käyty kyläile-mässä, kaupoilla ja hoidet-tu työasioita”, Mäkilä-Kapu-cu kertoo.

Mäkilä-Kapucun työ liike-toiminnan konsulttina vaatii liikkumista paikasta toiseen. Yhteiskäyttöauto on ollut ai-na käytettävissä, vaikka tar-ve on tullut nopeastikin.

”Yhteiskäyttöauton park-kiruutu on ihan kotini vieres-sä. Olen varannut auton kän-nykän sovelluksella ja aina olen saanut auton silloin kun olen tarvinnut.”

Aikaperusteisen maksun lisäksi tulee päälle muuta-man sentin kilometriveloitus. Bensoja ei tarvitse maksaa, vaan ne hoituvat Hertzin kortilla, joka on autossa mu-kana.

”Hinnoittelumalli on mie-lestäni hyvä. Jos olisi rajoitta-maton määrä kilometrejä käy-tössä ja auto koko viikonlo-pun käytössä, niin sitten voi-si harmittaa, kun auto on kui-tenkin paljon myös parkissa”, Mäkilä-Kapucu kiittelee.

Hybridiauton peräkontis-ta löytyy tuulilasinpesunes-tettä ja korona-aikaan myös desinfiointitarvikkeet.

”Sääntöjen mukaan kaik-ki sisäpinnat, joihin koske-taan, tulee desinfioida käy-tön jälkeen. Olen desinfioi-nut ennen käyttöä ja sen jäl-keen, kun se ei nyt ole niin iso homma”, Mäkilä-Kapucu tuumaa.

Fakta

Skanska oli mukana jo yhteiskäyttöau-tojen kokeiluvaiheessa. Skanska omis-taa uuden Härmälänrannan asuinalueen maat ja kehittää siitä ympäristötehokas-ta sekä ilmastotavoitteita tukevaa uut-ta kaupunginosaa. Härmälänrannas-sa Skanska on kokeillut yhteiskäyttöau-tojen tarjoamista kahden eri operaatto-rin kanssa. Nyt yhteiskäyttöautoja ope-roi Hertz.

”Ajatus on, että yhteiskäyttöauto pois-taisi tarpeen ainakin kakkosautolta”, Skanska Kotien yksikönjohtaja Toni Tuo-mola sanoo.

Tuomolan mukaan yhteiskäyttöauton hinnoittelu on painettu hyvin edulliseksi, kun vertaa sitä oman auton kustannuksiin.

”Jos tarvetta autolle on kerran tai kak-si viikossa, niin ilman muuta yhteiskäyt-töauton käyttö on kannattavampaa.”

Yhteiskäyttöauton tuoma kevennys py-säköintinormiin laskee päästöjen lisäksi asuntojen hintoja. Härmälänrantaan ra-kennetaan tiivistä kaupunkia, joten kaikki pysäköintipaikat ovat parkkihalleissa. Yh-den autopaikan rakentamiskustannukset nousevat 30 000 - 40 000 euroon.

”Autopaikan markkinahinta on noin puolet rakentamiskustannuksista eli 20 000 euron luokkaa. Loput kustannuksista jyvit-tyvät kaikkien asuntojen hintoihin. Kun au-topaikkoja on vähemmän, kaikki asunnon- ostajat hyötyvät”, Tuomola sanoo.

Entistä vihreämpi metsäteollisuusMetsäteollisuuden tuore ilmastotiekartta listaa edellytyksiä, joiden avulla alan ilmastovaikutukset voivat olla entistä parempia. Teollisuuden myöntei-siä ilmastovaikutuksia voidaan kasvattaa ja kielteisiä vähentää, mikäli ala pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja kykenee investoimaan puhtaaseen tuotantoon.

Tiekartta kertoo, kuinka paljon ja millä keinoin tehtaiden jo nykyisin vä-häisiä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää, miten metsien kasvua voi-daan vauhdittaa ja miten samalla lisätä ilmastomyönteisten vientituotteiden taloudellista merkitystä Suomelle.

Tulokset ovat rohkaisevia: vuonna 2035 metsäteollisuuden tehtaat voi-vat Suomessa olla lähes riippumattomia fossiilisista polttoaineista. Metsä-varat voidaan saada entistä vehreämpään kasvuun ja investointien kautta monipuolistuva tuotevalikoima voi vastata entistä paremmin muuttuvan ku-lutuksen vaatimuksiin.

FaktaUPM:n puupohjaisilla uu-siutuvilla biokemikaaleilla, kuten biomonoetyleeni-glykolilla, voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita esi-merkiksi kierrätysmuovipul-loissa, tekstiileissä ja jäänes-toaineissa. Kuvassa oleva tuoli on valmistettu UPM:n tuottamasta puupohjaisesta biokomposiitista.

Marimekon Allu-mekko on valmistettu Stora Enson liukosellusta. Suoraan puukui-dusta prässätystä PureFiber-materiaalista syntyy muun muassa pahvisten kahvimu-kien kansia sekä annoskulhoja.

Metsä Boardin ecobarrier-kartongista val-mistetaan muun muassa tuotepakkauksia, joissa on aikaisemmin käytetty muovia. Esi-merkiksi kirsikkatomaatit voidaan tulevai-suudessa pakata entistä ympäristöystäväl-lisemmin. Kuvassa on Närpiön Vihanneksen testipakkaus, joka ei ole markkinoilla.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Praesent elementum, dio ac quam. Donec at sollicitudin risus. Vivamus malesuada lorem vitae, fermentum porta velit.

Tampereella yhteiskäyttöautoilla saadaan uusien taloyhtiöiden rakentamiskustannuksissa merkittävät säästöt. Samalla liikenteen päästöt vähenevät.

”Jos tarvetta autolle on kerran tai kaksi viikossa, niin ilman muuta yhteiskäyttöauton käyttö on kannattavampaa.”

Tampereella Skanska varustaa kaikki uudet autopaikat sähkö- ja hybridiauton lataustekniikalla.

”Latausmahdollisuus kaikilla autopai-koilla on ollut monelle uudelle asukkaal-le iloinen yllätys. Tällä tavalla uskomme, että ladattavien autojen määrä kasvaa, kun latausmahdollisuus on jo valmiiksi olemassa”, Tuomola sanoo. •

Lue lisää: www.skanska.fi/harmalanranta

KUVA JUSSI HELTTUNEN

KU

VA

T SA

MI P

ISK

ON

EN

Anne Mäkilä-Kapucu ei omista omaa

autoa, vaan käyttää yhteiskäyttöaautoa

aina tarvittaessa.

10 11S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat Hiili

Kaivostoiminnassa hiilijalanjälki on noussut tärkeäksi kehittämis-kohteeksi työturvallisuuden rin-nalle. Tehokkaat dieselkäyttöiset kaivos-koneet kuluttavat runsaasti polttoainetta ja tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Sa-malla niiden tuottamat pakokaasut, läm-pö ja melu heikentävät työskentelyolo-suhteita.

Kaivos- ja tunnelikoneita Iisalmen tehtaallaan valmistava teknologiayritys Normet ratkoo näitä ongelmia sähköis-tämällä ja automatisoimalla kaivoksissa käytettäviä laitteita. Samalla työturvalli-suus ja käytettävyys paranevat. Yrityksen valikoimaan kuuluu laitteita betoniruis-kutuskoneista henkilönostimiin.

”Kaikkia näitä koneita tarvitaan jatkos-sakin ja tavoitteemme on, että kaikki ne sähköistetään. Ensimmäiset täyssähköi-set kaivokset on maailmalla jo avattu tai tullaan avaamaan lähitulevaisuudessa”, Normetin teknologiajohtaja Samu Kukko-nen sanoo.

Monet Normetin koneista ovat toi-mineet jo pitkään verkkosähkön voi-min, mutta vain niiden ollessa paikallaan. Nyt myös liikkuminen sähkön voimin on mahdollista hyödyntäen modulaaris-ta akkuteknologiaa, joka sopii samanlai-sena kaikkiin tietyn kokoluokan kaivos-laitteisiin.

Sähköistäminen parantaa kaivosten työoloja

Miten tuulivoimala oikein pysyy pystyssä ja miten sähkö saa-daan siirrettyä käyttäjille? Näi-tä asioita moni miettii, kun ajaa tuuli-puiston ohitse.

Merkittävä osa tuulipuiston raken-teista on piilossa maan alla, sillä tuulivoi-mala tarvitsee valtavat perustukset. Li-säksi sähkönsiirtokaapelit tuulipuiston sähköasemalle kulkevat myös maan alla.

Perustuksia on kahta päätyyppiä, gra-vitaatio- ja ankkuriperustuksia.

”Kuten nimikin jo paljastaa, niin gra-vitaatioperustus pitää tuulivoimalan pystyssä massan avulla. Gravitaatio-perustuksia käytetään, kun kallio ei ole lähellä maanpintaa,” Eltelin tuulivoimarakentamisen johtaja Mikko Niinimaa sanoo.

Perustukset ovat vain yksi osa tuulipuiston rakentamista. Tuulipuisto tarvitsee huoltotie-verkoston ja nostokentät, jotka Eltel myös rakentaa. Jättimäis-ten tuulivoimaloiden nostami-seksi tarvitaan massiivisia ajo-neuvonostureita, jotka tarvitse-vat noin kolmen tuhannen neli-ön kokoisia nostokenttiä.

Eltel asentaa maan alle sähkö-kaapelit, joita pitkin sähkö siir-tyy tuulipuiston sähköasemalle. Tuulivoimaloiden tuottama sähkö siirretään sähköasemalle 33 kilovol-tin jännitteellä. Sähköasemalla jännite nostetaan 110 kilovolttiin, jota käytetään siirtoverkossa.

Tuulipuistot pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle olemassa olevia siirtolinjoja, jotta vältytään uuden linjan rakentamiselta. Eltelin Taaleri Energialle rakentamassa Oltavan tuulipuistossa tilan-ne on ihanteellinen, sillä siirtolinja halkai-see tuulipuiston. Tuulipuiston sähköasema voidaan kytkeä suoraan siirtoverkkoon.

”Monesti näkee keskustelua, että mik-si ei rakenneta enemmän tuulivoimaa pohjoisen tuntureille ja vaaroille, kun siellä on tilaa rakentaa ja hyvä maaperä-kin”, Taaleri Energian projektipäällikkö Jaakko Ahola toteaa.

”Siellä kuitenkin kantaverkko on usein kaukana ja investointi ei ole vält-tämättä järkevä, kun pitää rakentaa pitkä pätkä siirtolinjaa.”

Oltavan tuulipuiston infrastruktuurin rakentaminen saa Aholalta kehuja.

”Eltel on pysynyt tiukassa aikataulus-sa. Käytännössä koko voimaloiden vaatima infrastruktuuri rakennetaan vuodessa.”

Tuulipuistoinvestoinnit ovat suuria ja myöhästymiset kalliita, jos voimalatoi-

Tuulivoimalannäkymätönmaailma

Avainhenkilöriski korostuu rakentamisessa

”Kyseessä on Normetin kehittämä rat-kaisu, joka on saatettu tuotantovalmiiksi yhteistyössä useiden kotimaisten kump-paniemme kanssa”, Kukkonen sanoo.

Ensimmäiset kaivokset ovat jo otta-neet sähköistetyt koneet käyttöönsä ja testikokemusten pohjalta kyseiset kai-vokset tulevat tekemään päätöksiä suu-rempien konemäärien hankinnasta.

Sähköisten kaivoskoneiden tärkeimmät hyödyt ovat energiatehokkuudessa sekä parantuneessa työympäristössä. Sähköisen koneen hyötysuhde on monta kymmentä prosenttiyksikköä parempi kuin fossiilista dieseliä käyttävän polttomoottorikoneen.

Sähkökäyttöinen kone ottaa energiaa talteen alamäissä ja hyödyntää sitä vas-taavasti ylämäissä, joita kumpiakin on kaivoksissa paljon.

”Työympäristö paranee merkittävästi, kun koneet eivät tuota pakokaasuja. Kun pakokaasupäästöjä ei ole, kaivoksissa on mahdollista vähentää tuuletusta”, Kukko-nen huomauttaa.

Vähentynyt tuuletuksen tarve pienen-tää sekä energian tarvetta että investoin-teja tuuletuslaitteisiin. Tuuletuksen tar-vetta vähentää myös se, että sähkökäyt-töiset koneet hohkaavat huomattavas-ti vähemmän hukkalämpöä kuin diesel-moottorikoneet.

Sähkökäyttöisyys ei merkitse kom- promisseja koneiden suorituskykyyn.

”Asetimme tuotekehityksen tavoit-teeksi, ettei sähkökäyttöinen kone jää millään suorituskyvyn osa-alueella jäl-keen dieselkäyttöisistä koneista”, Kukko-nen kertoo.

Kukkosen mukaan Normet on päässyt esimerkiksi ylämäkiajossa huomattavasti pa-rempiin ajonopeuksiin kuin dieselkoneilla.

”Sähköinen kone liikkuu huomat-tavasti joutuisammin, sen ajaminen on miellyttävää ja huoltotarve on pienempi kuin vastaavan dieselkoneen.”

Akkukäyttöisten koneiden edut ko-rostuvat, kun kaivoksissa poraudutaan yhä syvemmälle maan uumeniin. Raittiin ilman vienti pohjalle asti vaikeutuu ja se kuluttaa koko ajan enemmän sähköä.

Kaivoskoneiden automatisointi etenee askel askeleelta. Ensi vaiheessa koneiden toimintoja automatisoidaan niin, että ko-neen käyttäjä valvoo konetta sen lähellä ja ohjaa sitä tarvittaessa kauko-ohjaimella.

Kukkosen mukaan alkuvaiheessa ko-neet avustavat operaattoria työsuoritteen tekemisessä ja tekevät osan työvaiheista omatoimisesti.

”Tulevaisuudessa automaation mää-rää kasvatetaan niin, että kone tekee en-tistä enemmän työvaiheita omatoimisesti ja operaattori lähinnä tarkkailee ja hieno-säätää prosessin etenemistä.”

Työn tehostumisen lisäksi Normetin ratkaisulla on mahdollista tuoda operaat-toria etäämmäksi koneen vierestä, mikä parantaa turvallisuutta.

”Riittävän kehittyneillä järjestelmillä voidaan prosessia valvoa kokonaan etänä valvomosta käsin”, Kukkonen sanoo. •

Lue lisää: www.normet.com

Kaivoskoneiden sähköistäminen parantaa kaivosten ilmanlaatua, säästää energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Tuulivoiman tuotanto vaatii itse voimaloiden lisäksi vahvan infrastruktuurin ja juuri oikeanlaisen sähkön- siirtoratkaisun.

Fakta

”Tuulipuistot pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle olemassa olevia siirtolinjoja, jotta vältytään uuden linjan rakentamiselta.”

”Työympäristö paranee merkittävästi, kun koneet eivät tuota pakokaasuja. Kun pakokaasu-päästöjä ei ole, kaivoksissa on mahdollista vähentää tuuletusta.” Samu Kukkonen Teknologiajohtaja, Normet

mittajat eivät pääse töihin suunniteltuna ajankohtana.

”Toimitusvarmuus on tärkeää. Se oli isossa roolissa, kun päädyttiin valitse-maan Eltel tekijäksi. Myös hinta oli kilpai-lukykyinen”, Ahola sanoo.

Eltel on varannut riittävästi henkilö-kuntaa ja aikaa myös sähköverkon sekä sähköaseman huolelliseen testaamiseen, jotta tuulivoimaloiden tuottaman energi-an siirtäminen kantaverkkoon tapahtuu aikataulun mukaisesti.

Kantaverkkoon ei siirretä minkälaista sähköä tahansa, vaan kantaverkkoyh-

tiö asettaa tiukat ehdot tuotettaval-le sähkölle. Sähkön teho koostuu kahdesta komponentista, pätö- ja loistehosta. Monet sähkölaitteet tarvitsevat molempia, mutta loistehon siirtäminen kuormit-taa siirtojohtoja. Niinpä loiste-hon määrälle on tarkat ehdot.

”Joskus tuulipuistoissa loistehoa joudutaan kompen-soimaan jopa erillisellä lait-teistolla, jos kantaverkko sitä vaatii”, Ahola kertoo.

Eltel on johtava pohjoiseu-rooppalainen teknisten palve-luiden toimittaja sähkö- ja tie-

toliikenneverkkojen toimialalla. Tuulipuistojen infrastruktuurin

rakentaminen on Eltelille varsin uusi, vahvasti kasvava liiketoimin-

ta. Eltel on lyhyessä ajassa vastannut useiden merkittävien tuulipuistojen ra-

kentamisesta kokonaisuudessaan, ja täl-läkin hetkellä rakenteilla on neljä tuuli-puistoa. •

Lue lisää: www.eltelnetworks.com

Tuulivoimarakentamisessa Eltelin vahvuuksia ovat iso-jen resurssien lisäksi vahva osaaminen projektinjohdos-sa. Eltel on kehittänyt prosessejaan entistä yhdenmukai-semmiksi, jotta avainhenkilöiden mahdollinen vaihtumi-nen ei vaikuta projekteihin.

”Laadimme tuulivoimaan käsikirjaa, jossa kuvaamme kaikki prosessit entistä tarkemmin, jotta kaikki toimivat sa-malla tavalla ja laatu paranee entisestään”, Eltelin tuulivoi-marakentamisen johtaja Mikko Niinimaa sanoo.

Asiakkaille avainhenkilöriski on yksi tekijä, jota he arvi-oivat tarjousvaiheessa.

”Arvioimme esimerkiksi sitä, että miten avainhenkilöi-den poislähtö vaikuttaisi projektiin, erityisesti mikäli ky-seessä on pienempi toimija”, Jaakko Ahola, Taaleri Energi-an projektipäällikkö kertoo.

Aholan mukaan on hyvä asia, että Eltel edelleen yhte-näistää prosessiaan.

”Tarjousvaiheessa urakoitsijoiden papereissa ovat tietyt nimet, mutta eihän kukaan voi sanoa, ovatko saman nimet töissä samassa paikassa, kun tekeminen alkaa.”

Sähkökäyttöinen kaivoskone ottaa energiaa talteen alamäissä ja hyödyntää sitä vastaavasti ylämäissä. Molempia on kaivoksissa paljon.

12 13S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat Hiili

Suomalaiset ovat ahkeria lasipak-kausten kierrättäjiä. Myös vanhat ikkunalasit ja romutettavien auto-jen tuulilasit päätyvät yhä useammin kaa-topaikan sijaan uusiokäyttöön.

Harva kuitenkaan tietää, että iso osa meillä kerättävästä lasista hyödynnetään taloja tehokkaasti eristävän lasivillan val-mistukseen.

”Olemme Suomen suurin kierrätysla-sin käyttäjä”, Saint-Gobain Finlandin vas-tuullisuuspäällikkö Anne Kaiser sanoo.

Yritys valmistaa Isover-lasivillaeris-teitä Forssassa ja Hyvinkäällä sijaitsevissa tuotantolaitoksissaan.

Yhä useammat ammattimaiset ja yksityi-set rakentajat ovat kiinnostuneita raken-nusmateriaalien ympäristövaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä.

Rakennuseristeissä luotettavan tie-don etsiminen on kuitenkin työlästä, sil-lä tieto on hajallaan ja liikkeellä on paljon puolivillaisia mainospuheita.

”Ympäristö- ja ilmastoväittämien ar-viointiin tarvitaan kriittistä silmää. Ver-tailua kannattaa tehdä esimerkiksi tuot-teen valmistajan nettisivuilta löytyvän tiedon pohjalta”, Kaiser toteaa.

31Mitä pienempi lambda, sitä parempi lämmöneristävyys. Isover Extreme 31 (lambda-

luokitus 31) on lämmön- eristävyydeltään paras

villaeriste.

Isover Extreme 31 on lämmön- eristävyydeltään 16 prosenttia parempi markkinoilla yleisesti käytössä oleviin villaeristeisiin

(lambdaluokka 36) verrattuna.

Lasivillan valmistus alkoi Suomessa

vuonna 1941.

Vuosittain käytetyn kierrätys-lasisirun määrä Isoverin lasi-

villan tuotannossa on noin 30 000 tonnia.

16%

1941

30 000

The times they are a-changing”, laulaa Bob Dylan ikonisessa folk-hitissään.Muutoksen tuulet ovat puhal-taneet myös sijoitusmarkkinoilla, joissa on tänä keväänä koettu kovimmat puhu-rit sitten 1930-luvun lamavuosien. Sijoit-tajien katse onkin alkanut suuntautua en-tistä enemmän kohteisiin, joissa korostu-vat ympäristö- ja yhteiskuntavastuu.

Muutoksen tuulet näkyvät selkeäs-ti Finanssiala ry:n (FA) kyselyssä, johon vastanneista jäsenyrityksistä liki 90 pro-senttia kertoi huomioivansa ilmaston-muutoksen sijoitustoiminnassaan.

”Hiiliherätyksen” ovat saaneet myös piensijoittajat. Norstatin kyselytutkimuk-sen mukaan noin puolet heistä pitää il-mastovaikutuksia kaikkein tärkeimpänä sijoituskohteen valintakriteerinä.

Suurten ja pienten sijoittajien käytök-sen muutos on erittäin hyvä uutinen ilmas-tonmuutoksesta huolestuneille, sillä sijoi-tus- sekä rahoituspäätöksillä on suuri rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

FA:n varatoimitusjohtajan Esko Kivisaa-ren mukaan asennemuutos on ollut ou-nasteltavissa, mutta sen nopeus on ollut hänellekin yllätys.

Koronakriisi lisää vastuullista sijoittamistaKoronakriisin myötä sijoitettavat pääomat hakeutuvat entistä enemmän kohteisiin, joissa painottuvat vastuullisuus sekä ilmastonmuutoksen torjunta.

Vastuulliset yritykset voittavatPandemia vie monet yritykset ja myös valtiot talousahdinkoon. Samalla li-sääntyvät pelot siitä, että ilmastonmuutos ja sen torjunta jäävät taka-alalle.

Svenska Handelshögskolanin professorin Minna Martikaisen mielestä pelko on aiheellinen, sillä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tarvitaan jatkos-sakin investointeja ja niille rahoitusta. Tässä kohtaa yhtenäinen ESG-mitta-risto olisi tärkeä työkalu.

”Yhdenmukaisilla mittareilla voidaan varmistua, että yritykset toimivat halutuilla alueilla vastuullisesti”, Martikainen sanoo.

Mittareiden perusteella yrityksiä voidaan myös rahoittaa tai omistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, Martikainen muistuttaa.

”Uskonkin, että ESG-kriteereillä mitaten vahvat yritykset ovat seuraavi-en vuosikymmenien voittajia.”

Fakta

”Enää yritysvastuuksi ei tosiaankaan riitä pelkkä voitto, vaan on kannettava kes-tävästi vastuuta ympäristöstä, henkilöstös-tä ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Lisäk-si vastuullisuuden on oltava kiinteä osa ko-ko yhtiön strategiaa ja arkista toimintaa, ei pelkkä maininta verkkosivuilla tai toimin-takertomuksessa”, Kivisaari tähdentää.

Koronakriisissä kärsittyjen tappioi-den myötä monien mieleen on hiipinyt myös pelkoja, että sijoittajien mielenkiin-to kääntyisi takaisin ”pikavoittoihin” ja samalla vähemmän ympäristöystävälli-siin sijoituskohteisiin.

FA:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi ei tähän usko. Ison hiilijalanjäljen omaavat ja vastuullisuuteen ylimalkaises-ti suhtautuvat yritykset ovat jo nyt suora-nainen sijoitusriski.

”Sekin on harhaluulo, että vastuulli-suutta korostavat yritykset toisivat sijoit-tajalle hitaampaa tai heikompaa tuottoa kuin muut. Tehdyissä vertailuissa tällaista eroa ei ole havaittu”, Kamppi painottaa.

FA:n kaksikon katseet suuntautuvat koro-nakriisin jälkihoidossa Euroopan unioniin. Markkinat menevät monessa kohtaa uusja-koon, mikä tarjoaa polun uudistumiseen.

”Tämän pitäisi näkyä rahoitus- ja tu-

kipäätöksissä, eli luodaanko uutta vai pönkitetäänkö vanhaa”, EU-komission asiantuntijatyöryhmään kuulunut Kivi-saari toteaa.

Finanssiala on ehdottanut EU:lle eril-listä ESG-rekisteriä (environmental, so-cial, governance) vastuullisuuden mittaa-misen yhdenmukaistamiseksi.

Finanssiala ry:n Elina Kamppi ja Esko Kivisaari pyrkivät

vaikuttamaan siihen, ettäEuroopan unioni elvyttää

alueen taloutta vihreällä tavalla.

Mihin kierrätetty lasi menee? Rakennusmateriaalien todellisia ympäristövaikutuksia kannattaa etsiä puolueettomista selvityksistä. Vertailu kannattaa.

”Esimerkiksi sijoitustoimintaa ohjaa-viin EU-säädöksiin tulee mukaan vas-tuullisuus. Siitä tulee varsin keskeinen kriteeri muun muassa yritysrahoituksen osalta”, Kamppi toteaa. •

Lue lisää: www.finanssiala.fi

Finanssialan vastuullisuusteesit1. Luottamus ja avoimuus asiakas-

suhteissa.2. Aukoton tietosuoja.3. Aktiivisuus rikollisuuden torjunnassa.4. Kansalaisten taloustaitojen

parantaminen.5. Kestävän kehityksen edistäminen

ja ilmastonmuutoksen torjunta.6. Asiakkaiden oikeudenmukainen ja

tasapuolinen kohtelu.7. Henkilöstön yhdenvertaisuuden,

tasa-arvon ja monimuotoisuuden tukeminen.

KU

VA

SA

MI P

ISK

ON

EN

KUVA LI ISA TAK ALA

• Lasivilla valmistetaan puhdistetusta lasimurs-kasta, johon sekoitetaan pieni määrä muun muas-sa hiekkaa ja soodaa.

• Ainekset sulatetaan noin 1400 asteen lämpötilas-sa massaksi, josta teh-dään ohutta kuitua. Mu-kaan sekoitettu hartsi kiinnittää kuidut tiukasti toisiinsa.

• Lopuksi tuote leikataan haluttuihin mittoihin, paka-taan ja toimitetaan asiak-kaille.

• Lasivillasta jopa noin 80 prosenttia on kierrätys-lasia. 20 prosenttia on hiekkaa, soodaa ja muita ainesosia.

Fakta”Ympäristö- ja ilmastoväittämien arviointiin tarvi-taan kriittistä silmää.”

tuksia ja vertailla tyypillisiä rakennerat-kaisuja koko elinkaaren aikana.

”Yllätyimme positiivisesti. Rakennus- ja rakennetasolla vertailtaessa lasivilla on muihin eristemateriaaleihin verrattuna vähähiilisin vaihtoehto”, Kaiser sanoo.

Kierrätysmateriaalin käytön lisäk-si Isoverin lasivillan hiilijalanjälkeä pie-nentää se, että tuotteen valmistuksessa käytetään uusiutuvaa sähköä ja Forssassa myös paikallisesti tuotettua biokaasua.

Lasivillan pienempään hiilijalanjälkeen vaikuttaa sekin, että sillä on muita eris-teitä pienempi tiheys. Näin rakennuk-sen haluttu lämmöneristystaso saavute-taan pienemmällä massalla, mikä vähen-tää hiilipäästöjä.

Anne Kaiser sanoo, että rakennuksiin sitoutuneen hiilen leikkaaminen on raken-nusalan yhteinen haaste. Rakennustuottei-den valmistajat ovat tässä avainasemassa.

”Laskemalla tuotteiden elinkaarten vaikutuksia sekä panostamalla tuotekehi-tykseen, energiatehokkuuteen ja uusiutu-vaan energiaan, voimme valmistaa entis-tä vähähiilisempiä tuotteita.” •

Lue lisää: www.isover.fi

Luotettavinta tietoa tarjoavat riippu-mattomien asiantuntijoiden verifioimat ja standardien mukaiset ympäristöse-losteet, jotka kertovat vertailukelpoises-ti tuotteen aiheuttamista päästöistä koko elinkaaren ajalta.

Tällöin otetaan huomioon materiaa-lin valmistukseen, kuljetukseen ja kierrä-tykseen käytetyt raaka-aineet ja energia.

Saint-Gobain halusi selvittää Isove-rin lasivillan hiilijalanjäljen tyypillisissä asuinrakennuksissa ja tilasi tästä selvi-tyksen suomalaiselta Bionovalta. Yritys on kehittänyt kansainvälisesti arvostetun laskentapalvelun, jonka avulla voidaan arvioida rakennusten ympäristövaiku-

14 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat Hiili 15

Vanhojen kerrostalojen energia-remonteilla voidaan vähentää te-hokkaasti päästöjä ja säästää asuk-kaiden kustannuksia. Taloyhtiöiltä puut-tuu kuitenkin tietoa juuri omassa talossa järkevimmin toteutettavista keinoista.

Tampereen Tammelassa tätä tie-toaukkoa paikkaa kaupunginosan raken-nuksista tehty analyysi, jossa selvitettiin niiden energiansäästöpotentiaali. Selvi-tyksen teki rakennetun ympäristön suun-nitteluun erikoistunut Sitowise kaupun-gin toimeksiannosta.

”Yhtä kattavaa ja perusteellista sel-vitystä kokonaisen kaupunginosan ra-kennusten energiatehokkuudesta ei ole aiemmin tehty Suomessa”, Sitowisen ryh-mäpäällikkö Nicholas Stewart sanoo.

Hankkeen aluksi Sitowisen asiantuntijat keräsivät rakennusalan kirjallisuudesta ja tutkimuksista toimenpiteet, joilla vanho-jen asuinrakennusten energiatehokkuut-ta voidaan parhaiten parantaa Suomen il-masto-oloissa.

Sen jälkeen lähdettiin selvittämään Tammelan rakennuskannan nykyti-la kaupungin kiinteistötietojärjestelmis-tä. Rakennuslupien ja muiden kaupun-gin avointen tietokantojen läpikäynnis-sä hyödynnettiin työtä nopeuttavaa uutta teknologiaa.

Automaattisen tekstintunnistuksen, tekoälyn ja algoritmien avulla suuresta tietomäärästä seulottiin nopeasti halutut tiedot rakennuksista.

Nykyaikaisten laskentamenetelmi-en avulla kaikki kerätty tieto yhdistettiin. Lopputuloksena oli analyysi, joka sisäl-tää asiantuntijasuositukset eri aikakausi-na tehtyihin asuinrakennuksiin parhaiten sopivista energiatoimista.

Tekoäly arvioi taloyhtiöiden energiansäästöäTampereen Tammelassa talojen energiatehokkuus selvitettiin ennennäkemättömällä tavalla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu yk-si maailman kunnianhimoisim-mista ilmastotavoitteista, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Käytännössä tavoitteen saavuttami-nen edellyttää sähköntuotannon lisää-mistä vähäpäästöisillä energiamuodoilla, ennen muuta vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla.

Valtakunnallisesta sähkönsiirrosta vastaavalle kantaverkkoyhtiö Fingridille tämä on iso haaste.

”Puhtaan energian tuotannon mas-siivinen lisääminen edellyttää, että säh-kö saadaan siirrettyä tehokkaasti ja toi-mintavarmasti kuluttajille ja yrityksil-le. Sähköverkon kapasiteetin riittävyys nousee tulevina vuosina keskiöön”, Fin-gridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

Fingrid varautuu kantaverkon suunnit-telussa suureen energiamurrokseen ja in-vestoi seuraavan vuosikymmenen aikana kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli rei-lut sata miljoonaa euroa vuodessa.

Suurin haaste on tuulivoiman raju kasvu. Tuulivoimayhdistyksen mukaan maahan on suunnitteilla ennätysmäärä uusia hankkeita. Hankelistalla on 3 400 tuulivoimalaa, jotka toteutuessaan kattai-sivat yli 71 prosenttia nykyisestä sähkön-kulutuksesta.

”Suuri osa uudesta tuulivoimatuo-tannosta näyttää keskittyvän läntiseen ja pohjoiseen Suomeen, kun taas sähkön ku-lutus painottuu etelään”, Ruusunen toteaa.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) huomauttaa, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan entistä vah-vempaa sähköistymistä ja tehokasta sähköverkkoa.

”Kantaverkon ja siirtoyh-teyksien rooli on merkittä-vä. Lisäksi olisi tärkeää, että tuulivoimaa saataisiin lisää myös maan itäosiin. Sielläkin tuuliolosuhteet ovat hyvät”, Mikkonen sanoo.

Tuulivoiman rakentamista itäisessä Suomessa hidas-taa puolustusvoimien tutka-verkosto, jonka toiminnan pe-lätään häiriintyvän tuuliturbii-nien pyörivistä lavoista.

Mikkonen kertoo, että tuulivoimatuotannon edistä-misestä on meneillään ym-päristöministeriön johtama tutkimushanke, jossa selvite-tään muun muassa tuulivoi-maloiden ja tutkien yhteen-sovittamista.

”Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä. Olemme halunneet nopeuttaa sen te-kemistä, sillä tuulivoiman si-joittuminen nykyistä tasai-semmin ja kattavasti eri puo-lille maata on keskeistä.”

Myös lupaprosessien ke-hittäminen on Mikkosen mie-lestä tärkeää, jotta puhtaan energian tuottamiseen ja sähkönsiirtoon liittyvät hank-keet etenevät.

”On tärkeää, että lupapro-sessit ovat jouhevia ja enna-koitavia. Toisaalta ympäristö-kysymykset tulee ottaa tar-kasti huomioon kaikissa hank-keissa”, Mikkonen sanoo.

Tuleeko töpselistä puhdasta sähköä? Fingrid valmistautuu suureen energiamurrokseen lisäämällä sähkön siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää myös Etelä-Suomeen.

Fakta

Ympäristöministeri Mikkonen: Myös Itä-Suomeen lisää tuulivoimaa

Tuulivoimassa lisähaasteen tuo tuo-tantomäärien iso vaihtelu sään mukaan. Vähätuulisina päivinä sähkön kysynnän tyydyttäminen edellyttää säätövoimaa, jota saadaan ennen muuta vesivoimasta tai tuomalla sähköä ulkomailta.

Ruususen mukaan sähkön siirtokapasi-teetin tarve kasvaa erityisesti maan ete-lä- ja pohjoisosan välillä. Siirtoyhteyk-siä parantaa äskettäin valmistunut Ran-nikkolinja Pohjanmaalle. Seuraavaksi on päätetty rakentaa niin sanottu Metsälinja Oulujoelta Keski-Suomeen.

”Puhtaan energian tuotannon massiivinen lisääminen edellyttää, että sähkö saadaan siirrettyä tehokkaasti ja toimintavarmasti kuluttajille ja yrityksille.”

”Todennäköisesti tarvitsemme poh-joisen ja etelän välille ennakoitua no-peammin vielä uuden yhteyden eli Järvi-linjan Lappeenrannasta Ouluun.”

Myös Norjassa vesivoimalla tuotetun ja Pohjois-Ruotsin kautta siirrettävän puh-taan sähkön merkitys korostuu tulevina vuosina. Tätä varten suunnitteilla on kol-mas yhdysjohto Suomen ja Ruotsin välille.

Varoittava esimerkki sähkönsiirron huonosta suunnittelusta löytyy Saksasta, joka suuren energiakäänteen myötä päät-ti korvata ydinvoiman ja kivihiilen puh-tailla energiamuodoilla. Maan pohjois-osan tuulivoima-alueiden ja etelän teol-lisuuskeskittymien välillä sähköä ei kui-tenkaan pystytä siirtämään tarpeeksi te-hokkaasti, mikä on johtanut sähkön hin-nan ja päästöjen nousuun.

”Sama voi pienemmässä mittakaavas-sa tapahtua Suomessakin, jos vahvan säh-köverkon merkitys jää huomiotta”, Ruu-sunen huomauttaa. •

Lue lisää: www.fingrid.fi

Sitowisen vanhempi ympäristöasian-tuntija Eero Puurunen sanoo, että Tam-melan rakennuskannan kartoitus oli eri-tyisen kiinnostava myös siksi, että siinä voitiin hyödyntää Sitowisen laaja-alaista osaamista ja uusinta teknologiaa.

”Hankkeessa yhdistyivät vahvuutem-me muun muassa energia-asioissa, kor-jausrakentamisessa ja data-analyysissä.”

Puurusen mukaan energiaremontit ovat taloyhtiöille taloudellisesti kannattavia sijoituksia, jos ne suunnitellaan huolel-la ja kustannustehokkaimmat keinot vali-taan tapauskohtaisesti.

”Energiatehokkuutta parantavat toi-met on usein järkevää yhdistää muihin taloyhtiössä tehtäviin remontteihin. Näin remontit pystytään toteuttamaan myös vanhojen rakennusten arvoa kunnioitta-en”, Puurunen huomauttaa.

Vanhoissa kerrostaloissa energiaa voidaan säästää tehokkaasti esimerkik-si lisäeristämisellä ja ottamalla lämpö tal-teen ilmanvaihdon poistoilmasta. Lämpö-pumpun avulla aiemmin harakoille men-nyt energia siirretään rakennuksen läm-mitysjärjestelmään.

Puurusen mukaan Tammelassa nousi vahvasti esille myös uusiutuvien energia-

muotojen potentiaali. Täysin päästötöntä sähköä tuottavat aurinkopaneelit sopivat monen kerrostalon katolle. Myös maa-lämmön hyödyntämistä kannattaa selvit-tää.

”Analyysin tavoitteena on myös lisä-tä yhteistyötä kiinteistöjen välillä. Talo-yhtiöt voivat tehdä energia-asioissa yh-teishankintoja ja säästää näin kustan-nuksia.”

Tampereen kaupungin projektipäällikkö Juho Rinta-Rahko kertoo, että kaupunki tarjoaa kuntalaisille maksutonta ja puo-lueetonta energianeuvontaa asumiseen ja rakentamiseen.

”Sitowisen tekemä analyysi Tamme-lasta on kiinnostavaa jatkumoa kaupun-gin ja taloyhtiöiden aikaisemmille yhtei-sille energiaan liittyville kehittämishank-keille”, Rinta-Rahko sanoo.

Rinta-Rahkon mukaan Sitowisen in-novatiivinen selvitys antaa kaupungille laajemminkin tietoa, millaisia energiare-montteja kannattaa suositella ja millaisiin taloyhtiöihin keskittää neuvontaa.

Rakennusten energiatehokkuuden kar-toitus vauhdittaa myös täydennysrakenta-mista. Tammela on edelläkävijä kaupun-kirakenteen tiivistämisessä, sanoo Tam-pereen Viiden tähden keskustan kehitys-ohjelman hankekehityspäällikkö, arkki-tehti Minna Seppänen.

”Olemme tehneet yhteistyötä taloyh-tiöiden kanssa usean vuoden ajan. Tam-melassa on nyt useita asunto- ja kiinteistö-osakeyhtiöitä, jotka ovat kiitettävästi eden-neet korjaus-, lisä- ja täydennysrakenta-mishankkeissaan”, Seppänen kertoo. •

Lue lisää: sitowise.com/ energia-ja-elinkaarisuunnittelu

”Nykyaikaisten laskentamenetelmien avulla kaikki kerätty tieto yhdistettiin. Lopputuloksena oli analyysi, joka sisältää asiantuntija-suositukset eri aika-kausina tehtyihin asuinrakennuksiin parhaiten sopivista energiatoimista.”

DRONEKUVA TEPPO KUITTINEN, MUUT KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Tammelan kaupunginosa Tampereella on viehättävä sekoitus rakennuksia eri aikakausilta.

16 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili

EnergiamurrosHiilineutraali energiamurros tarkoittaa, että suurin osa uusien rakennusten hiili-dioksidipäästöistä syntyy jo ennen raken-nuksen käyttöönottoa.

Suomen energiamarkkina 2020–2035*

Tuulivoiman osuus sähkönhankinnasta

*TEM pitkän aikavälin strategia kasvihuonepäästöjen vähentä-miseksi 4/2020

~8%2020 2035

Yli 20%

Kaukolämmön yhteistuotannon osuus sähkönhankinnasta

~20%2020 2035

Aurinkosähkön osuus sähkönhankinnasta

~0,1%2020 2035

~8%~8%

Malmin lentokentän alue energia-murroksen koelaboratorionaMalmin entisellä lentokenttäalueella on tutkittu uusia energiaratkaisuja laajemmin kuin koskaan ennen. Selvitystyö auttaa Helsinkiä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

Fakta

Energian tuotanto muuttuu vähitellen hiilineutraalimmaksi, jolloin rakennuksen

ostoenergian päästötkin vähenevät.Paikallisella energian tuotannolla

voidaan vaikuttaa rakennuksen käytön aikaisiin päästöihin voimakkaasti. Esimerkkinä uuden rakennuksen

elinkaaren aikaisista päästöistä on energiatehokas Ramboll Village.

Olemassa olevat rakennukset

64%

Uudet rakennukset

Tuotevaihe (materiaalit ja rakennustuotteet)

Kuljetukset työmaalle ja

rakentaminen

Rakennuksen luovutus

2%Kunnossapito,

korjaukset, osien vaihto

21% 11%

Energian käyttö

Purkaminen2%

19%

1%

6% 73%

1%

Helsinki on yhdessä suunnittelu- ja asiantuntijayhtiö Rambollin kans-sa selvittänyt ensimmäistä kertaa laajasti uuden asuinalueen energiaratkai-sujen päästö- ja kustannusvaikutuksia.

Malmin entisen lentokentän alueel-le on tavoitteena toteuttaa hiilineutraali energiajärjestelmä, joka tarjoaa mahdol-lisimman vähäpäästöistä energiaa jo ra-kentamisen alusta alkaen.

Merkittävin osa Helsingin hiilineut-raalisuustavoitteista liittyy rakennusten energiakäyttöön ja -tuotantoon. Helsin-gin kasvihuonepäästöistä yli 70 prosent-tia syntyy tällä hetkellä lämmityksestä ja sähkönkäytöstä.

Mittavassa selvitystyössä analysoitiin yli 280 energiaskenaariota. Vertailtava-na oli muun muassa erilaisia paikallisia ja alueellisia lämmitysratkaisuja, kuten läm-pöpumput, lämminvesivaraajat, jäteve-den talteenotto ja näiden liittyminen kau-kolämpöverkkoon. Lisäksi huomioitiin jäähdytysratkaisut sekä aurinkosähkö.

Selvitys osoitti, että perinteisen kau-kolämmön sijaan alueelle kannattaisi ra-kentaa uusiutuvaa energiaa ja hukkaläm-pöä paremmin hyödyntävä järjestelmä. Parhaiksi vaihtoehdoiksi Malmilla nousi-vat skenaariot, joissa lämmityksessä hyö-dynnetään maalämpöä yhdessä kauko-lämmön kanssa. Niissä sekä päästöt että elinkaarikustannukset ovat pienimmät.

Analyysit toteutettiin Rambollin uu-della Zero-palvelumallilla, joka mahdol-listaa eri toimenpiteiden tarkastelun ko-konaisuutena.

”Vastaavan kartoituksen tekeminen perinteisin menetelmin olisi ollut todel-la haastavaa, kun tarkastelun aikajäntee-nä on kiinteistöjen koko elinkaari”, älyk-käiden energiaratkaisujen kehittämisestä vastaava ryhmäpäällikkö Kreetta Manni-nen Rambollilta sanoo.

Zerolla tehdyt tarkastelut paljastivat eri energiavaihtoehtojen välillä merkittä-viä eroja elinkaarikustannuksissa.

”Havaitsimme, ettei hiilijalanjäljen pienentäminen enää välttämättä tarkoita kustannusten nousua. Vähäpäästöisempi ratkaisu on usein kustannustehokkaam-pi”, Manninen jatkaa.

Rambollissa älykkäästä ja kestävästä ra-kentamisesta vastaavan johtajan Mika Ko-vasen mukaan hiilineutraali rakentaminen muuttaa merkittävästi totuttuja käytäntöjä.

”Rakennuksilla on keskeinen roo-li energiajärjestelmän muuttumisessa hiilineutraaliksi. Rakennukset ja kortte-lit tuottavat uusiutuvaa energiaa, mutta myös joustavat energian käytössä päästö-jen mukaan”, Kovanen sanoo.

Pelkkä energiaratkaisujen vertailu ei kuitenkaan riitä, kun tavoitteena on hii-lineutraali" rakentaminen. Kovasen mu-kaan uusien rakennusten koko elinkaa-ren hiilidioksidipäästöistä 10-30 prosent-tia on lähtöisin käytönaikaisesta energian kulutuksesta. Suurin osa päästöistä syn-tyy siis ennen rakennusten valmistumis-ta, muun muassa rakennustuotteiden ja -materiaalien valmistamisesta.

”Hiilineutraali rakennus tai alue mini-moi hiilijalanjälkensä käyttäen resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoi positiivisen hiilikädenjälkensä esimerkik-si hyödyntämällä fiksuja energiaratkaisu-ja”, Kovanen muistuttaa. •

Lue lisää: www.rambollzero.fi

Kohti päästötöntä kaukolämmön tuotantoa

Rakennuksilla on keskeinen rooli energiajärjestelmän ke-hittymisessä hiilineutraaliksi. Rakennuksista tulee entistä aktiivisempi osa energiajär-jestelmää energian tuottajina ja joustajina. Rakennusten fiksut energiaratkaisut mah-dollistavat uusiutuvan ener-gian laajemman käyttöön-oton koko Suomen markkinassa.

Rambollin Zero-palvelun kehittämistä on seurattu kiinnostuneena energia-yhtiö Helenissä. Se on ollut yksi työkalu yhtiön lämmitysratkaisujen kehitys-työssä ja hiilijalanjäljen arvioinnissa. Helenin tavoitteena on luoda lämmön-tuotannon hybridimalli, joka yhdistää kauko- ja maalämmön parhaat puolet.

 ”Luomme samalla tarkemmat ohjeistukset alue- ja korttelihankkeisiin maankäytöstä tekniseen suunnitteluun, kiinteistöjärjestelmien toiminnan-varmistukseen ja laskutukseen asti”, Helenin alueellisista energiaratkai-suista vastaava Annukka Saari sanoo.

Helsingin hiilineutraaliustavoite ohjaa myös Helenin ottamaan isoja il-mastoaskeleita. Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan vuoden 2024 lop-puun mennessä ja sen lämmöntuotanto korvataan lämpöpumpuilla, ener-gian varastoinnilla sekä Vuosaareen rakennettavalla biolämpölaitoksella.

”Kaukolämpömme on tämän jälkeen todella vähäpäästöistä”, Saari sanoo.Saaren mukaan Helenin uusi maalämpöön perustuva hajautettu läm-

möntuotanto tulee avuksi, kun lämmityskaudella lämmöntarve kasvaa ja keskitetyn lämmöntuotannon päästöt ovat suurimmillaan.

”Etsimme myös jatkuvasti uusia hukkalämmön lähteitä, jotta voimme hyödyntää lämpöpumppuja vielä enemmän. Tutkimme parhaillaan myös jäteveden lämmöntalteenottoa”, Saari lisää.

_heading=h.gjdgxs_heading=h.gjdgxs_heading=h.2ar2im3ediua_heading=h.gjdgxs_heading=h.gjdgxs_heading=h.gjdgxs_heading=h.30j0zll_GoBack