05/2012 • 7 €

10askeltakroisokseksi

HOPE-tapahtuma

2012

Oman elämänsäHUIPPUMALLI:

MALLAPYHÄHENKI

PÄÄKIRJOITUS

Elokuun HOPE-lehden takakantta komisti teksti; ”Isä, Poika ja se kolmas heppu”. En tiedä mitä ajattelit sitä lukiessasi; Ehkä mietit, että ”kylläpä nyt Pyhä Henki aliarvioidaan” tai ”ei Jumalasta voi käyttää noin arkista määritelmää”. Juuri näitä ajatuksia minullakin oli mielessä, kun pohdimme mitä kertoisimme tämän lehden teemasta.

Jeesuksen ristiinnaulitsemista edeltävänä yönä Pietari peloissaan kielsi tuntevansa Jeesuksen, kun palvelutyttö asiaa häneltä tivasi. Joitakin viikkoja myöhemmin täynnä Pyhää Henkeä Pietari julisti rohkeasti keskellä Jerusalemia. Kesken työmatkan kristittyjä vainonnut Saul kohtasi Jeesuksen, sillä seurauksella, että mies muuttui totaalisesti vihaajasta rakastajaksi.

Jotkut saattavat lokeroida Jumalan kaukaisuuteen tai menneisyyteen: ”Hän on se parrakas vanha mies, joka istuu pil-ven reunalla” tai ”Hän on jättänyt nämä mestat jo kaksi vuosituhatta sitten”. Ennen taivaaseen nousuaan Jeesus puhui Pyhästä Hengestä seuraavasti: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin”. Yhtäkkiä Jumalaa ei voikaan asettaa johonkin kaukaisuuteen, vaan Pyhässä Hengessä Hän on läsnä: Meissä. Silti valitettavan monille kristityille Pyhä Hen-ki on jäänyt vieraaksi tai etäiseksi. Samalla Hän ei kuitenkaan ole ”arkinen heppu”, jota voi pitää erään t-paidan mukaan omana ”Homeboy’na”.

Viime aikoina olen itsekseni miettinyt, kuinka Raamatun tut-kiminen on tietynlainen ”reality check”. Ilman sitä lankeamme helposti luomaan Jumalasta itsellemme sopivan. Pyhä Henki ei ole joku ”heppu”, joka voidaan ohittaa olkaa kohauttamal-la. Hän on persoona, joka voi muuttaa ihmisen totaalisesti, antaa voiman aiemmin pelottavalta tuntuviin tilanteisiin ja Hän on läsnä nyt, juuri tässä. Kannustan sinua: Vietä ”reality check” -hetkiä mahdollisimman usein ja anna Pyhän Hengen vaikuttaa sinussa!

Teemu SormunenPäätoimittaja

PS: Tämän lehden myötä lehden Art Director, Joonas, suuntaa kohti uusia seikkailuja. Seuraavasta lehdestä alkaen tulemme näkemään Janne Eerolan käden jälkeä. Iso käsi Joonakselle siitä panoksesta, jonka hän on antanut lehden hyväksi. You are a history maker!

PPS: Lehden tulevaisuus on tällä hetkellä vaakalaudalla. Tarvit-semme kipeästi uusia tilaajia. Jos lehti on mielestäsi säilyt-tämisen arvoinen, miksipä et mainostaisi sitä kaverillesi tai jopa tilaisi lehteä jollekin! Lehden voi tilata netistä osoitteesta: www.paiva.fi tai tämän lehden lopussa löytyvällä tilauslomak-keella. Toimi NYT!

Se kolmas heppu

/ 2

VETOOMUS

Meillä on unelma. Unelma on, että HOPE-lehteä luettaisiin ensi

vuonnakin kodeissa ympäri Suomen. Mutta unelma kaatuu

ilman SINUN apuasi: HOPE-lehteä uhkaa lopetus.

Tilaajamäärän on noustava, jotta saamme jatkaa tämän mahta-

van ja kehittyvän opetuslapseuttamistyökalun tekemistä.

Nyt on sinun mahdollisuutesi kantaa kortesi kekoon. HOPE -lehti maksaa 40 € vuodessa. Se tarkoittaa n. 11 sent-

tiä päivässä! Jos lehti on mielestäsi säilyttämisen arvoinen,

miksipä et mainostaisi sitä kaverillesi tai tilaisi lehteä itsellesi,

ystävällesi, lapsellesi, tutullesi, seurakunnallesi. Jokaisella

uudella tilaajalla on vaikutus siihen, kuopataanko lehti vai

jatkuuko sen kasvu kohti yhä suurempia juttuja.

TOIMINYT!

Lehden voi tilata netistä osoitteesta: www.paiva.fitai tilauslomakkeella lehden viimeiseltä sivulta.

UUDEN SUKUPOLVEN LEHTIHOPEHOPE - uuden sukupolven lehtiPäivä OsakeyhtiöPL 10, 13101 HÄMEENLINNA

PÄÄTOIMITTAJATeemu Sormunen

TOIMITUSSIHTEERIPetra Saariranta

ART DIRECTORJoonas Tsokkinen

TOIMITUSTommi KarjalainenEssi LindgrenHeli MarkkunenMarkus NikkanenVivian StoltTommi KoivunenSofia LaaksonenHeidi Koivisto

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSAIda TsokkinenLauri KoittolaHenri VerhoAri LehikoinenMaaret KarjalainenKannen kuva: Joonas Tsokkinen

HOPE 2012 _s. 34

TÄSSÄ NUMEROSSA:

NAUTI30 TAPAA PIRISTÄÄ ANKEAA SYKSYÄ _______________________ 06SEKALAISET _____________________________________ 07ARVAA KUKA? ____________________________________ 25MATKAPÄIVÄKIRJA: _________________________________ 26Amsterdam

TYKILLÄ PÄÄHÄN! __________________________________ 30OMAN ELÄMÄNSÄ HUIPPUMALLI – MALLA ___________________ 38

RAKASTAHENGEN TÄYTEYS: __________________________________ 08Kristillisen elämän perusedellytys

YLILUONNOLLINEN VOIMA _____________________________ 13PYHÄ HENKI: _____________________________________ 14Kuka Hän on?

HOPE-TAPAHTUMA 2012 ______________________________ 34

PALVELE WORSHIP CORNER _________________________________ 20Hyvältä näyttää!

LEADERSHIP CORNER ________________________________ 21Jaksaa, jaksaa, vai jaksaako?

SENTTI ON MILJOONAN ALKU ___________________________ 2210 askelta kroisokseksi TUOTTAJA: ______________________________________ 17Musiikkialan tuhattaituri

JOKA NUMEROSSAPÄÄKIRJOITUS ____________________________________ 02Se kolmas heppu

VIVIANIN KOLUMNI _________________________________ 12Vol. tsiljoona

LEVYT & KIRJAT ___________________________________ 40ELOKUVAT ______________________________________ 42

/ 4

INTERNETwww.hopelehti.fi

SÄHKÖPOSTIteemu.sormunen@hopelehti.fipetra.saariranta@hopelehti.fi

ASIAKASPALVELU, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSETMirjami Vienonenmirjami.vienonen@paiva.fi020 7438 898

MAINOKSET, ILMOITTAMINENHarri Grönqvistharri.gronqvist@paiva.fi0400 476 899

Katso mediakortti: www.hopelehti.fi

TILAUSHINNATKestotilaus 40 €, vuosikerta 44 €

PAINOPAIKKASaarijärven Offset Oy

ISSN-L 1799-5310ISSN 1799-5310

MITÄ NÄMÄ BOKSIT OVAT?Ne ovat QR -koodeja.Näin voit käyttää niitä:

1. Lataa älypuhelimeesi ilmainen sovellus. Etsi ”QR code” löytääksesi ilmaisen sovelluksen puhelimeesi

2. Skannaa koodi uudella sovelluksellaPidä puhelintasi boksin yläpuolella. Sovellus käyttää kameraasi lukeakseen koodin.

3. Nauti!Koodi ohjaa sinut suoraan nettisivulle, katsomaan videota, kuuntelemaan musiikkia jne.

Tykillä päähän: Machine Gun Preacher _s. 30

Kristillisen elämän perusedellytys _s. 08

Matkapäiväkirja: Amsterdam _s. 26

Yliluonnollinen voima _s. 13

Pyhä henki – kuka Hän on? _s. 14 Oman elämänsä huippumalli _s. 38

KRISTILLISEN ELÄMÄN PERUSEDELLYTYS

/ 5

NA

UT

I

30 TAPAA PIRISTÄÄANKEAASYYSTALVEA

1. Pompi lätäköissä.2. Juo kuumaa juomaa ja lue hyvää kirjaa.3. Polta kynttilöitä.4. Leivo sämpylöitä.5. Askartele joulukortteja.6. Mene ostoskeskukseen ja leiki robottia.7. Leiki turistia kotikaupungissasi.8. Tee sanomalehteen kaksi reikää, ota lehti mu-

kaan kirjastoon, esitä lukevasi lehteä, mutta todellisuudessa vakoile kirjastossa olevia ihmisiä.

9. Järjestä nyyttärit ystävien kesken.10. Vie kaupunkisi ”vakkari pulsu” kahville ja pyydä

häntä kertomaan tarinansa.11. Käy moikkaamassa isovanhempiasi.12. Mene vanhainkotiin käymään ja vie joku asukas

ulkoilemaan.13. Järjestä Monopoly-turnaus.14. Osta vain sellaisia irtokarkkeja, joita et ole kos-

kaan syönyt, ja tee makutesti.15. Järjestä vanhemmillesi, ystäväpariskunnalle (tai

puolisollesi) romanttinen illallinen. Tee ruokaa, vuokraa leffa, osta joitain herkkuja ja jätä heidät viettämään laatuaikaa keskenään.

16. Disney-leffamaraton. Boom.17. Opettele kutomaan.18. Kirjoita jostain tuntemastasi ihmisestä 10 hyvää

asiaa ja anna hänelle kirjoittamasi lista.19. Osallistu vesijumppaan mummojen ja pappojen

kanssa.20. Järjestä Flash Mob -tempaus ystävien kanssa.21. Kerää kaikki turhat vaatteesi ja järjestä vaatteiden-

vaihtokekkerit kavereiden kanssa. Pääset eroon vanhoista vermeistäsi ja saat tilalle uudet kuteet! Win-win situation.

22. Kirjoita ystävälle vanhanaikainen kirje.23. Osta ristikkovihko ja täytä se kannesta kanteen.24. Kirjoita itsellesi 50-vuotisonnittelukirje. Laita se

hyvään talteen ja lue 50-vuotispäivänäsi.25. Pukeudu kesävaatteisiin, laita päälle aurinkorasvaa,

aurinkolasit ja järjestä piknik sisätiloissa. Ruoaksi kelpaa kaikenlainen kesäinen ruoka, jälkiruoaksi suositellaan erityisesti jäätelöä.

26. Mene leikkipuistoon leikkimään lasten kanssa.27. Istu bussissa tuntemattoman ihmisen viereen ja

rupattele niitä näitä.28. Piirrä kasvot leukaasi, makaa ylösalaisin ja viihdytä

ystäviäsi leukateatterilla. http://youtu.be/Q2NypX0uzAQ

29. Tee soittolista parhaista ysäribiiseistä ja järjestä arki-illan ysäribileet kavereillesi.

30. Kirjoita piristäviä viestejä tarralapuille ja jätä niitä ympäri kaupunkia: kouluun, työpaikalle, kauppaan, bussiin ym.

TEKSTI PETRA SAARIRANTA KUVA SHUTTERSTOCK

/ 6

NA

UT

I

SEKALAISETSuklaa-allergian syynä saattaa usein olla kaakaopavuissa olevat torakat. 100 grammasta suklaata löytyy keskinmäärin yli 60 hyön-teisen osaa. Yllätyksiä löytyy siis muualtakin kuin Kinder-munista…

Neil Armstrong, ensimmäinen kuun pinnalla kävellyt mies, kuoli 25.8.2012. Armstrong inhosi julkisuutta ja viettikin kuulentonsa jälkeen suurimman osan ajastaan omistamallaan maitotilalla.

Helsingin Sanomat julkaisi vuoden 2011 luetuimmat uutiset. Suu-rin osa oli traagisia tai surullisia uutisia. Herää kuitenkin kysymys, kuinka paljon hyviä ja positiivisia uutisia edes on tarjolla?

Iltasanomat jatkaa erinomaista toimitustyötä kattaen kaiken mah-dollisen Tom Cruisen ja Katie Hol-mesin avioerosta. Muun muassa otsikolla ”Tom Cruise avasi sanal-lisen arkkunsa” olevassa viidestä lauseesta koostuvassa ”uutisessa” kerrottiin, että Tom oli vastannut: ”Hyvää”, kun häneltä kysyttiin kuulumisia. Sanakirjassa Iltasano-mien kohdalla taitaa lukea tänäkin vuonna ”Tyhjäntoimittaja”.

Raamattu on paitsi maailman lue-tuin kirja, myös maailman näpiste-tyin. Ilmeisesti ”Älä varasta”-käsky ei ole varastajalle tuttu.

Espanjan vaikea taloudellinen tilanne on ajanut työttömiä miehiä ja naisia lahjoittamaan spermaa/munasoluja saadakseen rahaa elä-miseen. Naiset saavat vaikean ja kivuliaan prosessin palkaksi noin 1 000 euroa / lahjoitus, miehet puolestaan 50 euroa kerrasta. Tämän lisäksi jotkut ovat alkaneet myydä hiuksiaan ja rintamaitoa. Mitä tästä tulisi ajatella?

Missä tapahtumassa kului muun muassa 25 000 limppua leipää, 232 tonnia mereneläviä, 75 000 litraa maitoa ja 21 tonnia juustoa? Vastaus ei ole Hopessa vaan Lontoon Olympialaisissa.

Hyviä uutisia Jurassic Park -faneille! Jurassic Park 4 on otta-nut askeleen kohti toteutumista. Veikkauk sia käsikirjoituksesta? Ainakin yhden asian voi arvata: 3D.

17. kansainväliset ilmakitarakilpai-lut järjestettiin Suomessa jälleen. Voitto meni tänä vuonna Yhdys-valtoihin Justin ”Nordic Thunder” Howardille. Palkinnoksi Nordic Thunder sai ilmakitaran sijaan ihan oikean, käsintehdyn Flying Finn -kitaran.

Suomalaiset veivät voiton kansain-välisessä kännykänheittokilpailus-sa. Ere Karjalainen heitti kännykkää 101,46 metriä, kun kakkossijalle jäänyt Etelä-Afrikan Jeremy Gallop ylsi vain 94,67 metriin. Lieneekö suomalaista motivoinut Nokian lähiaikojen huono menestys..?

Nokian epäonnistunut Lumia 920 -kampanja herätti myötähäpeää, mutta oliko kyseessä sittenkin ne-rokas keino pysyä parrasvaloissa? Epätoivoiset ajat vaativat epätoi-voisia tekoja.

Samsung maksoi miljardin dollarin velat Applelle viisisenttisillä. Vaan ei maksanutkaan, kyseessä oli pe-rätön (joskin naurettavan hauska) nettihuhu.

TEKSTI PETRA SAARIRANTA

NA

UT

I

/ 7

RA

KA

STA

KIRKKOSALISSA OLI SATOJA NUORIA – PALJON ENEMMÄN KUIN MIHIN PALOLAITOKSEN VIRALLINEN LAS-

KELMA ANTOI LUVAN. SEISOIN KESKIKÄYTÄVÄLLÄ RUKOILLEN JA TOIVOEN, ETTÄ ENGLANTILAINEN PUHU-

JA TULISI JA LAITTAISI KÄTENSÄ MINUN PÄÄLLENI. ELETTIIN VUOTTA 1993 JA MINULLA OLI TODELLA KOVA

JANO KOKEA PYHÄLLÄ HENGELLÄ TÄYTTYMINEN. TOIVOIN, ITKIN, RUKOILIN, KOHOTIN KÄTENI, POLVISTUIN,

OLIN RÄHMÄLLÄNI MAASSA, TEIN KAIKKI HENGELLISET MANEERIT, JOTKA OSASIN... MUTTA MITÄÄN EI TA-

PAHTUNUT. OLIN PETTYNYT.

//////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// TEKSTI MARKUS NIKKANEN KUVA SHUTTERSTOCK

HENGEN MIESTENKÄSITTELYSSÄAikaa oli vierähtänyt jo aina-kin puoli tuntia. Olin polvilla-ni lattialla muiden janoisten ympäröimänä. Sitten huomasin, että seurakuntamme työntekijä oli noin viiden metrin päässä minusta tapahtuman puhujan kanssa. Aloin rukoilla, että mi-nut huomattaisiin – aika säälit-tävä rukous!

Hetken päästä olin hengenmies-ten käsittelyssä. Sama meininki kuitenkin jatkui, ja tein taas kaikki temput, jotka osasin. Ei vieläkään mitään vaikutusta:

puhuin edelleen suomea, enkä esimerkiksi kiinaa.

EI RAUTAKANKEASUUHUN?!?Silloin viisas englantilainen sanoi minulle, että Pyhä Henki ei tule työntämään rautakan-kea suuhuni ja tokaisemaan: ”Sano: ’Aaaaa’”, kuten lääkä-rin vastaanotolla tehdään. Ei, vaan minun piti itse uskaltautua avaamaan suuni ja luottamaan siihen, että Pyhä Henki täyttää sen. Jaa-a! Aika skitso ajatus. No, eipä minulla enää ollut mi-tään menetettävää, joten päätin kokeilla.

JOTAINSANOINKUVAAMATONTAHe rukoilivat vielä puolestani, ja minä – hullu kun olin – avasin suuni. En ollut vaan yhtään va-rautunut siihen, mitä seuraavak-si tapahtuisi. Minut valtasi aivan sanoinkuvaamaton Jumalan läsnäolon tunne ja aloin puhua jotain sellaista, mitä en tunnis-tanut sillä hetkellä miksikään kieleksi. Mieletön juttu.

Sama Jumalan läsnäolon tunne jatkui arjessakin. Seuraavat kaksi viikkoa koulussa menivät salaa kielillä puhuen. Ilmankos en muista maantiedosta mitään.

KRISTILLISEN ELÄMÄN PERUSEDELLYTYS

/ 8

KAAMEAEPÄILYS!Sitten saapui kaikkien epäi-lysten äiti: Entäpä jos luettelin sanoja, jotka alitajuntani oli lukenut ketsuppipullon kyljestä? Peperoncini rossi piccanti, aglio coriandelo, carvi sale ja Aaa-meen perään!

Eräänä iltana epäilykseni kui-tenkin hälvenivät, kun puhuin kielillä Jyväskylän keskustassa eräälle ”eikkarille” ranskaa. Ka-verin naama venähti ihan kum-mannäköiseksi hänen kuulles-saan omaa äidinkieltään – tosin kuulemma oudolla murteella. Mutta... se on toinen tarina.

MITÄ ÄIJÄ OIKEIN SELITTÄÄ – MAHTAAKO OLLA EDES RAAMATUSSA?Vaikka uskon vahvasti oikean ja raamatullisen opin merkityk-seen, en halunnut aloittaa tätä juttua latelemalla sinulle faktoja Raamatusta, sillä Pyhällä Hen-gellä täyttyminen ei ole luon-teeltaan asia, jonka voi ”ajatella läpi”, sillä siihen liittyy vahvasti myös kokemus. Emme voi kos-kaan laittaa Jumalaa koeput-keen ja selittää häntä tyhjäksi. Sen sijaan uskoomme liittyy aina myös mysteeri ja tietoisuus siitä, että olemme tekemisis-sä elävän persoonan kanssa. Samalla kaiken kokemuksemme täytyy olla linjassa Raamatun kanssa. Siispä...

Apostolien tekojen ensimmäiset jakeet kertovat Luukkaan jat-kavan kertomustaan siitä, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa. En tiedä, oletko koskaan ihme-tellyt sanaa ”alkoi”, sillä Apos-tolien tekojen ensimmäisessä luvussa Jeesus nousee taivaa-seen, eikä ole enää kertomuk-sen päähenkilö. Apostolisen historian keulakuvaksi nousee nyt Pyhä Henki, jonka kautta Jeesus vaikuttaa seurakuntan-sa keskellä. Apostolien teoissa Pyhä Henki tulee opetuslasten joukon johtajaksi (ks. myös Joh. 14–16).

Paavalin kirjeet puolestaan kertovat, että edes elämä kris-tittynä ei ole mahdollista ilman Pyhää Henkeä! Kristityn elämä on elämää Hengessä (Room. 8, Gal. 5), ja Paavali kehottaakin uskovia antautumaan Hengen johdettavaksi useammin kuin kerran. Pyhä Henki ei ole siis karismaatikoille tarkoitettu lisä, jonka ”tavikset” voivat huolet-ta sivuuttaa. Sen sijaan Hän tekee uskomme eläväksi, ja vain Hänessä, Kristuksen kautta, voimme olla yhteydessä Isään!

AHDISTAVIA PERINTEITÄ JA HUONOA TEOLOGIAAMielestäni on harmillista, että ainakin oma seurakuntaperin-teeni on usein tehnyt Pyhällä Hengellä täyttymisestä liian kapean asian. Täyttyminen kun ymmärretään monesti pelkäs-

tään voimatekoihin ja armolah-joihin liittyvänä asiana. Tämä johtuu siitä, että Henkeen liitty-viä asioita on luettu usein vain Apostolien tekojen läpi, joissa ihmeet ja voimateot seuraavat Hengen kosketusta.

Paavalin teologiassa painotus on kuitenkin jokapäiväisessä kristillisessä elämässä: tar-vitsemme Hengen täyteyttä elääksemme Jumalalle mie-luista elämää. Tyhjästä kun on paha nyhjäistä, eikä meistä ole vastustamaan oman syntisen luontomme haluja ilman Hänen voimaansa.

Kaiken lisäksi huonosti tehty teologia on monesti eristä-nyt kristittyjä Pyhän Hengen kohtaamisesta. Tavan takaa kuulee vieläkin opetettavan, että kristittyjä on kahdenlaisia – niitä, jotka on kastettu Pyhällä Hengellä ja niitä, joita ei ole. Kahden kerroksen väkeä siis!

Paavali kuitenkin oikoo käsi-tyksiämme kirjoittaessaan, että meidät kaikki on kastettu Hen-gessä yhdeksi ruumiiksi, kuten alkukieli 1. Kor. 12:13 jakeessa oikeasti kuuluu (Huomaa, että vuoden 1938 ja 1992 käännök-set tulkitsevat kohdan puhuvan vesikasteesta). Jokainen kristit-ty on Hengestä syntynyt ja siksi häneltä ei puutu mitään, jotta hän voisi elää Jumalalle mie-luista elämää (vrt. Joh. 3:3–8).

RA

KA

STA

/ 9

Olemme uusia luomuksia.Entä sitten Apostolien teot? Siellähän Hengellä täyttyminen oli selkeästi kokemuksellinen juttu, joka tapahtui Jeesukseen uskoville opetuslapsille! Apos-tolien tekoja luettaessa on syytä pitää mielessä, että Luukkaan kertomus sijoittuu pelastushis-toriallisesti aivan erityiseen het-keen. Apostolien tekojen alussa Jeesus profetoi opetuslapsille, että heistä tulee hänen todistaji-aan Jerusalemissa, Juudeassa, Samariassa ja sitten kaikessa maailmassa. Kun sitten seu-raamme Luukkaan kertomusta, huomaamme, että Pyhä Henki lankeaa ihmisten päälle ensin Jerusalemissa, sitten Samarias-sa ja lopulta myös pakanoihin kuuluvan Korneliuksen kodissa. Emme voi tehdä tästä mallia jo-kaisen uskovan elämää varten, vaan kysymys on Jeesuksen profetian täyttymisestä. Meidän näkökulmastamme Pyhä Henki on jo tullut!

TARVITAANKOKUITENKINKOKEMUSTA?Samalla Raamattu viittaa selke-ästi Hengen täyteyden koke-miseen ja kehottaa jatkuvaan Pyhällä Hengellä täyttymiseen. Paavali kirjoittaa Efesolaiskir-jeen jakeissa 5:18–19 seuraa-vasti: ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää it-senne. Veisatkaa yhdessä psal-

meja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Ju-malaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.” Mistä tässä on kyse, ja miten joku, joka on jo kastettu (lue: upotettu) Henkeen, voidaan täyttää Hengellä?

Samalla tavalla kuin viisas hen-kilö voi ohittaa kaiken oppiman-sa ja elää porsastellen, myös Hengestä syntynyt uskova voi työntää Hengen johdatuksen syrjään ja tarvita kipeästi antau-tumista Hengen johdatukseen. Hengellä täyttymisessä on kyse tästä: luovutamme elämämme hänen hallintaansa, jotta Kristus voi jälleen saada muodon elä-mässämme ja johtaa sitä.

Paavalin kehotus Hengellä täyttymiseen on käskymuoto (”Täyttykää!”), mikä käytännös-sä tarkoittaa sitä, että meillä on vastuu pitää elämämme Hengen hallinnassa. Vastaavasti Paava-lin kehotus on myös passiivissa (kirj. ”Antakaa Hengen täyttää teidät”), mikä saa meidät ym-märtämään, ettei kukaan meistä voi itse täyttää itseään. Voimme vain avautua Hengen vaiku-tukselle ja luovuttaa itsemme hänen käyttöönsä.

Tämä johtaa meidät pyhään ja voimakkaaseen kristilliseen elä-mään, jonka keskipisteenä on

Jeesus. Huomaa, että Paavali kehottaa Hengellä täyttymiseen nimenomaan eettisen ope-tuksen kontekstissa. Samalla tavalla kuin kännäämisestä on seurauksena rietas meno, myös Hengellä täyttyminen vaikuttaa ihmiseen. Jakeesta 19 voimme lukea, että Hengellä täyttyneet ihmiset ovat kiitollista ja Ju-malan läsnäolon kyllästämää sakkia.

MITEN SIISHENGELLÄTÄYTYTÄÄN?Ajattelen, että jokaisen on löydettävä oma tiensä Jumalan läsnäoloon. Tiedän kokemuk-sesta, että Jumalan nälkä ja jano ovat avainasemassa ja että Hengellä täyttyminen on oven avaamista Jeesukselle ja oman elämän luovuttamista Hänen käyttöönsä. Hengellä täyttynyt ei välttämättä puhu kielillä tai tee voimatekoja. Sen sijaan hänet tunnistaa kiitollisesta ja Jumalalle kokonaan annetusta elämästä. ■

RA

KA

STA

/ 10

KIRJAKAUPPIAALTASITAI WWW.PAIVA.FI

HINTA 32 €

K aikki järjestyy. Siinä lause, jonka saan kuulla milloin mistäkin, useimmiten rak-kaiden ihmisten suusta.

Lause, jota on välillä niin vaikea uskoa todek-si, mutta joka aina – joka ikinen kerta –osoit-tautuu todeksi. Lause, joka tuntuu sisältävän kaiken sen uskomattoman ja sanoin kuvai-lemattoman suuren rakkauden, jota Jumala tuntee meitä kaikkia kohtaan.Lohduttavinta Pyhän Hengen ja Jumalan ole-massaolossa on usein ollut se, että tiedän, etten koskaan ole yksin. En, vaikka maailma kaatuisi päälle, vaikka seisoisin väkijoukossa sydän yksinäisyyttä täynnä tai vaikka tuntui-si, että olen etääntynyt seurakunnasta. Pyhä Henki on aina läsnä. Vieressäni.

Pyhä Henki koskettaa. Hän kasvattaa us-kossa, purkaa tunteita ja auttaa pääsemään eteenpäin elämässä. Tämän kaiken lisäksi Hän yllättää. Hän tulee yllättäen nurkan ta-kaa, Hän täyttää sydämen milloin missäkin. Hän ympäröi rakkaudellaan, milloin kadulla kävellessä ja milloin hetkeä ennen nukahta-mista sängyssä maatessa. Oli kyseessä sitten stressin, ilon, epätoivon, onnellisuuden tai su-run hetki, vieressä on aina joku, joka rakastaa.

Olen kokenut tärkeimmät kohtaamiseni Pyhän Hengen kanssa ylistäessäni. Uskon, että kai-killa on oma ainutlaatuinen tapansa kohdata Jumalaa, mutta minulle ylistäminen on sydä-meni avaamista Jumalalle. Niinä hetkinä olen usein tiennyt kasvaneeni jälleen uskossani ja päässeeni eteenpäin vaikeissakin asioissa. Tällaiset hetket ovat varmasti olleet uskoni, ja sitä kautta myös koko elämäni, kannalta tär-

keitä hetkiä. Ne ovat olleet hetkiä, joina olen Pyhän Hengen kosketuksen kautta tajunnut, miten tosi alun lause, ”Kaikki järjestyy”, tosi-aan on. Nämä hetket ovat olleet hetkiä, jolloin sydämestäni on vuotanut surua. Se on täytty-nyt onnellisuudella ja mielettömällä kiitollisuu-della.

Pyhä Henki voi tuoda elämään valoa, rak-kautta ja turvaa. Sen löydettyäni tiedän, et-ten enää koskaan ole yksin. En ikinä. ”Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pit-kämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen” (Gal. 5:22). Kun sydämeeni puhaltaa näitä piirteitä, uskon ja tiedän, että Jumalan valo voi loistaa eteen-päin muillekin ihmisille. ■

Vivianinkolumni

Vol. tsiljoona

/ 12

RA

KA

STA

////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// TEKSTI HENNA SAARINEN KUVA MIKA AHONEN

YLILUONNOLLINEN VOIMA

JUHA: Henna, mitä mieltä sä olet horoskoopeista?

HENNA: No… mä en kyllä halua lukea niitä.

JUHA: Ai, miksi? Nehän on sellaista viatonta hömppää!

HENNA: Mä en sanoisi, että ihan viatonta. Se on kuitenkin ennustamista, jossa joku pyrkii näkemään jotain yliluonnol-lista jonkun toisen elämään.

JUHA: Totta, niinhän se taitaa olla. Entä, mitä mieltä sä olet kauhuleffoista?

HENNA: Mä en ole koskaan katsonut yhtään kauhuleffaa, niin vaikea sanoa. Mä en uskalla!

JUHA: Kauhuleffat ovat nykyään uskovienkin nuorten kulutustavaraa. Ne ja monet muut leffat, joissa on yliluon-nollisia juttuja, kiinnostavat nuoria tosi paljon.

HENNA: Näinhän se menee. Ja moni ei ehkä mieti, minkä maailman kanssa lähtee tekemisiin, jos vahingossa tai tahallaan menee pitemmälle noissa asioissa.

JUHA: Näin on. Yksi leffa ei aja yleensä ketään tuhoon, mutta kannattaa olla itse selvillä siitä, onko tekemisissä satujen vai kenties todellisten pimeyden voimien kanssa.

HENNA: Jeesushan sanoi, että joka ei ole hänen puolel-laan, se on häntä vastaan. Kannattaa miettiä tarkkaan, mille vaikutteille avaa elämäänsä. Raamattu puhuu selvästi, että meillä on vihollinen, joka on tullut varastamaan, tap-pamaan ja tuhomaan. Miksi siis haluaisit antaa elämästäsi edes pientä osaa sellaiseen vaikutuspiiriin?

JUHA: Paras suhtautuminen pimeyden voimiin on se, että antaa niille mahdollisimman vähän huomiota. Keskitytään siihen, mitä Jumala tekee, ja annetaan sille tilaa.

HENNA: Se, mitä Pyhä Henki tekee, vasta onkin siistiä!

Kerran yhdellä riparilla, kun me rukoiltiin sairaiden puoles-ta, tapahtui todellinen ihme. Yhdellä pojalla oli pihtipolvet ja sisäänpäin vääntyneet nilkat, eikä hän ollut koskaan voi-nut kunnolla juosta tai osallistua koululiikuntaan. Siinä kun me rukoiltiin, yhtäkkiä kaikki huomasi, et poika vaan kiljui onnesta ja juoksi. Jalkaterän muoto oli muuttunut, nilkat suoristuneet ja me oltiin että WOW.

JUHA: Todellakin, wow! Mutta, kuuntelepas tätä. Mä lensin kerran Frankfurtista Helsinkiin ilman lentolippua. Olin 17-vuotias ja ensimmäistä kertaa yksin lentokonees-sa. Luulin, että mulla oli lentolippu, mutta tiskillä sanottiin, ettei mun lippu kelpaa. Olin yksin isolla kentällä ja lennon lähtöön oli 10 minuuttia aikaa. Paikalle ilmestyi saksalainen naisvirkailija, joka otti mun laukut ja vei mut turvatarkas-tusten ohi ihan lentokoneen sisälle asti. En koskaan saanut tietää, oliko se enkeli vai Jumalan lähettämä ihminen.

HENNA: Mun mielestä on erikoista ja siistiä, että Jeesus sanoi, että me tullaan tekemään suurempia ihmeitä kuin ne, mistä me luetaan Raamatussa. Miten se voi olla edes mahdollista?

JUHA: Jeesukseen uskovallehan yliluonnollinen on luon-nollista. Ihan tavallinen perusjamppa, joka uskoo Jeesuk-seen, voi pyytää Jeesusta tekemään huikeita ja yliluonnol-lisia asioita hänen elämänsä kautta. Ja Jeesus tekee niitä mielellään!

HENNA: Mikä meitä siis estää? Sanoisin, että se on epä-onnistumisen pelko. Murehdimme etukäteen, mitä muut meistä ajattelee. Mitä, jos sairas ei paranekaan tai mitään ei tapahdukaan?

JUHA: Pelkureita me ollaankin, ainakin sinä ja minä. Nuoret, olkaa te rohkeita, menkää ja tehkää: parantakaa sairaat ja kysykää Jumalalta, et mitä Hän haluaa sanoa ihmisille vaikkapa kaduilla.

HENNA: Mieti, mitä tekisit, jos et pelkäisi yhtään mitään. Ja mene ja tee se! ■

/ 13

Olen oppinut tuntemaan Jumalaa rakastavana

Isänä. Evankeliumit tutustuttavat meidät Poikaan,

Jeesukseen, hyvin elävällä tavalla. Entä Pyhä

Henki? Minulle on pitkään tuottanut vaikeuksia

saada selvyyttä siitä, kuka Pyhä Henki oikein

on. Ensimmäisen kerran kohtasin Hänet konk-

reettisella tavalla, kun täytyin Pyhällä Hengellä.

Uskallan sanoa, että sillä oli radikaali vaikutus

elämääni. Siihen asti usko ja Jumala olivat puris-

tettuina omiin lokeroihinsa, etteivät ne häiritsisi

liikaa arkeani. Kokemus kuitenkin käänsi kaiken

ympäri: yhtäkkiä halusinkin antaa koko elämäni

Jumalalle ja Hänen käyttöönsä.

Ulospäin Hengellä täyttyminen ei varmaankaan

näkynyt erityisen radikaalil la tavalla, mutta se

oli tärkeä käännekohta ja lähtölaukaus elämälle

Pyhän Hengen johdatuksessa. Kävin pian sen

jälkeen läpi kaksi hengellistä kriisiä, jotka saivat

minut kyseenalaistamaan uskoni perusteita. Ne

olivat tärkeitä kokemuksia, sillä niiden jälkeen

uskoni oli huomattavasti vahvempi kuin aikai-

semmin. Ne puhdistivat kaikkea turhaa jalkojeni

alta, jotta voisin seistä tukevasti Kristus-kalliolla.

Vaikeuksien kautta opin myös ymmärtämään, et-

tä Pyhän Hengen sinetti meissä on ainoa riittävä

todiste siitä, että olemme pelastuneita ja Jumalan

lapsia.1

Ajan myötä opin lisää. Huolimattomalla lukemi-

sella Pyhästä Hengestä saattaa saada kovin per-

soonattoman vaikutelman, sillä usein Hän esiin-

tyy Raamatussa voimana ja vaikutuksena. Hän

on kuitenkin mitä suurimmassa määrin persoona:

Hän johdattaa2, vahvistaa ja rohkaisee3 sekä ru-

koilee puolestamme4. Hänelle voidaan valehdel-

la5, Häntä voidaan vastustaa6 ja pilkata7 sekä Hä-

net voidaan murehduttaa8. Luetteloa voisi jatkaa

lukemattomilla esimerkeillä, sillä Hän on läsnä

halki Raamatun kirjojen ja kirjeiden. Jo ensimmäi-

sellä Raamatun lehdellä toisessa jakeessa Henki

on läsnä: ”Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti

syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä”. Vii-

meisellä Raamatun lehdellä Johannes kirjoittaa:

”Henki ja morsian sanovat: ’Tule!’ Joka tämän

kuulee, sanokoon: ’Tule!’ Joka on janoissaan,

tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.”

Mitä enemmän perehdyn Raamattuun, sitä rak-

kaammaksi ja läheisemmäksi Pyhä Henki tulee.

1 Room. 8:14–162 Room. 8:143 Apt. 9:31

4 Room. 8:265 Apt. 5:36 Apt. 7:51

7 Matt. 12:31–328 Ef. 4:30

//////////////////////////////////////////////////////////////////////////// TEKSTI LAURI KOITTOLA KUVA SHUTTERSTOCK

”Kävin pian sen jälkeen läpi kaksi hengellistä kriisiä, jotka saivat minut kyseenalaistamaan

uskoni perusteita. ”

RA

KA

STA

/ 14

Samalla tunnistan Hänessä yhä enemmän Jee-

suksen. Kun Filippus pyysi Jeesusta näyttämään

Isän, Jeesus vastasi: ”Etkö sinä, Filippus, tun-

ne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän

seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt

Isän.” Samoin Pyhän Hengen kohtaaminen joh-

dattaa meidät aina Kristuksen luokse, sillä Hän

tulee luoksemme Pyhässä Hengessä ja asuu

meissä Henkensä kautta. Viimeisellä yhteisellä

ateriallaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

”Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille

toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.

Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei

voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne

häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy

luonanne ja on teissä. En minä jätä teitä orvoiksi,

vaan tulen luoksenne.” 9

Hieman myöhemmin Hän sanoo:

”Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tun-

temaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa

nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja il-

moittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa mi-

nut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa

minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun.

Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän

teille ilmoittaa.” 10

Juuri Pyhä Henki kirkastaa meille Kristuksen ja

johdattaa tuntemaan Hänet. Koska en ole teologi,

en edes yritä avata kolminaisuusoppia. Jeesuk-

sen sanoista kuitenkin käy syvällisellä tavalla ilmi,

että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat salatulla tavalla

yhtä, mutta kuitenkin kolme eri persoonaa.

Pyhä Henki ei pelkästään asu meissä, vaan myös

toimii meidän kauttamme. Ikimuistoisimpia hetkiä

Pyhän Hengen kanssa olen viettänyt juuri silloin,

kun Hän on toiminut kauttani. Sain kielilläpuhu-

misen armolahjan kun täytyin Pyhällä Hengellä.

Lahja on ollut siitä lähtien ahkerassa käytössä.

Useita vuosia sen jälkeen tuli kuitenkin vastaan

tilanne, jossa olimme rukoilemassa kahden hyvän

ystäväni kanssa. Keskustelimme siitä, kuinka mi-

nusta joskus tuntuu siltä kuin kielilläpuhumiseni

sisältäisi sanoman. Ystäväni taas sanoi joskus

tunteneensa, että saattaisi kyetä selittämään

kielilläpuhumista. Päätimme rukoilla ja kokeilla,

toimisivatko lahjat yhteen. Hetkeä myöhemmin

minä puhuin kielillä, ystäväni selitti ja sanoma oli

profetia kolmannelle. Tuo rukoushetki antoi aivan

uudella tavalla intoa löytää omat lahjani ja armoi-

tukseni sekä antaa ne Jumalan käyttöön.

9 Joh. 14:16–1710 Joh. 16:13–15

RA

KA

STA

/ 15

11 Luuk. 4:18–19

Aluksi en edes tiennyt, että Pyhä Henki voisi

toimia minunlaiseni tavallisen uskovan nuoren

kautta. Ajan myötä on kuitenkin käynyt yhä sel-

vemmäksi, että Hän haluaa käyttää meitä jokaista

– myös sinua, jos et sitä vielä tiennyt. Uskon, että

meillä jokaisella on ainutlaatuinen kutsumus ja

tehtävä Jumalan valtakunnassa. Juuri tuota kut-

sumusta varten Pyhä Henki jakaa lahjoja – niin

luonnollisia kuin yliluonnollisia – varustaakseen

meidät täyttämään tehtävämme osana Jumalan

suurta suunnitelmaa.

On hätkähdyttävää, että jopa Jeesus saattoi

aloittaa julkisen toimintansa vasta, kun oli täytty-

nyt Pyhällä Hengellä. Vasta sen jälkeen Hän saat-

toi lukea kotikaupunkinsa synagoogassa Jesajan

kirjan vavisuttavat sanat:

”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidel-

lut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan

köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille

vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, pääs-

tämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran

riemuvuotta.” 11

Kuinka paljon kipeämmin me tarvitsemme Py-

hän Hengen täyteyttä? On tärkeää ymmärtää,

että Henki vuodatetaan yllemme nimenomaan

palvellaksemme muita. Hän antaa voiman todis-

taa, jotta ilosanoma Jeesuksesta leviäisi. Hen-

gen lahjoista kaikkien, paitsi henkilökohtaisen

kielilläpuhumisen, sanotaan olevan seurakunnan

rakentamiseksi. Kaiken lähtökohtana on Pyhän

Hengen yksi tärkeimmistä tehtävistä: vaikuttaa

meissä rakkautta toisiamme ja Jumalaa kohtaan.

Rakkaus on vuodatettu sydämiimme juuri Pyhän

Hengen kautta.

Uskon, että tieni Pyhän Hengen tuntemisessa on

vasta alkumetreillä. Se tekee matkasta sitäkin

jännittävämpää. Mitä paremmin Häneen tutus-

tun, sitä riippuvaisemmaksi Hänestä tulen. Kun

katson elämääni taaksepäin, en voi kuin ihme-

tellä sitä työtä, jota Henki on saanut aikaan. Jos

et ole vielä antanut elämääsi Jumalan käyttöön,

rohkaisen sinua ottamaan tuon ratkaisevan aske-

leen. Se ei takaa helppoa elämää, mutta se tulee

taatusti olemaan yltäkylläistä. Jeesus lupasi olla

kanssamme ikuisesti Henkensä kautta. ■

”Hetkeä myöhemmin minä puhuin kielillä, ystäväni selitti ja sanoma oli

profetia kolmannelle. ”

RA

KA

STA

/ 16

TEKSTI HELI MARKKUNEN KUVAT ANTTI KOKKOLA

TUOTTAJA MARKUS VAINIOMÄKI HALUAA TUODA NIIN TUMMA-SÄVYISEEN SUOMALAISEENMUSIIKKIIN PEHMEYTTÄ, KAUNEUTTA JA HYVYYTTÄ.

TUOTTAJAMUSIIKKIALAN TUHATTAITURI

Levyn kansivihkosessa luetellaan usein laulajien ja soittajien nimiä. Pie-nellä präntillä lukee myös levyn tuot-tajan nimi. Nykyään jo melko monen levyn kansivihkosessa lukee tuottajan kohdalla Markus Vainiomäki.– Tuottajan homma on yksi kivoim-pia ammatteja, mitä voi olla. Saan luoda uutta. Tykkään myös siitä, että levyprojekteilla on selkeä aikataulu. Kun levy on valmis, siihen ei enää sen jälkeen palata. Valmis tuote on olemassa.– Vastaani ei ole tullut sellaista päivää, jolloin olisin kokenut olevani väärällä alalla, vaikka tuottajana toi-miminen on taloudellisesti tosi haas-teellista. Saan tehdä työni pääasiassa arkipäivisin toimistoaikaan ja silti olla päätoiminen musiikintekijä. Se on kaikkein palkitsevinta, Markus sanoo hymyillen.

SOVITUS EI VARASTA SHOWTAMarkus on soittanut eri bändeissä 15-vuotiaasta asti. Hän hallitsee rumpujen, kosketinsoittimien, kitaran ja basson soittamisen. Myös viulu on hänelle tuttu soitin. Markus on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Kaikki ne asiat ovat luoneet pohjaa tuottajan ammat-titaidolle.– Jotkut soittajat panostavat vain omaan instrumenttiinsa, eivätkä koe tarvetta vaikuttaa bändissä laajem-

PA

LVE

LE

/ 17

min. Itse olen eri bändeissä ottanut vastuuta sovituksien tekemisestä ja laulustemmoista.Tuottajalla tulee olla musiikillisia lahjo-ja sekä niiden lisäksi kyky ymmärtää musiikinteoriaa, soundeja ja tyylejä. Tuottajalla tulee olla myös teknistä tietämystä äänittämisestä ja soitin-kohtaista kokemusta.– Tuottajan rooli voi vaihdella pro-jektista riippuen, mutta minä yleensä vaikutan paljon tuottamieni levyjen sovituksiin. Sovitusta miettiessäni kuuntelen biisin melodiaa sellaise-naan ilman sointuja tai sointusoitin-ta. Yritän fiilistellä, että minkälaisia tunnelmia melodiasta syntyy pääni sisällä.– Sovituksen tekeminen on paljon sellaista kokeilemista. Istun esimer-kiksi pianon ääressä ja soitan sitä melodiaa eri tyyleillä. Saatan joskus kuunnella jotain tiettyä levyä inspiraa-tion lähteenä, jotta saan sitä kautta sovitukseen rikkautta.Sovitusta ei voi työstää loputtomiin. Jossain vaiheessa tuottajan on osat-tava hyväksyä se, että biisi kuulostaa riittävän hyvältä.– Pyrin tekemään aina niin, että melo-dia ja sanat erottuisivat mahdollisim-man hyvin. Sovitus vain tukee niitä eikä varasta koko showta.

”UUDEN-SEELANNIN STING”Yksi Markuksen viimeisimmistä pro-jekteista on ollut toimia tuottajana uusiseelantilaisen David Lyle Morrisin Endlessly-nimisellä levyllä. Markuksen yhteistyökumppanina on ollut Anders Liljeström.– David on taitava laulaja ja hyvä ki-taristi. Hänellä on vahvat visiot, mutta hän ei jyrää niitä läpi artistina, vaan mukautuu kulloiseenkin biisiin ja mui-den soittajien mukaan. Silti hänellä on selkeästi oma tyylinsä.– David on käynyt Suomessa noin 20 vuoden ajan. Suomi on hänen sy-dämessään erityisasemassa. Tietyllä tavalla Suomi ja Uusi-Seelanti ovat samantyyppiset maapallon laidalla olevat pienet maat. Meillä on paljon yhteistä.Endlessly-levy poikkeaa Davidin ai-emmista levyistä. David on pitkänlin-jan ylistyksenjohtaja, mutta Endlessly ei ole ylistyslevy. Hän yleensä vastaa yksin laulujensa sisällöstä. Tällä ker-

PA

LVE

LE

/ 18

taa levyn biisejä oli tekemässä hänen lisäkseen Markus ja Anders.– Alun perin oli tarkoitus tehdä levys-tä folk-tyylinen, mutta sitten tote-simme, että haluamme viedä Davidia kauemmas omalta mukavuusvyöhyk-keeltään. Aloimme rohkeasti tehdä nykyaikaista soundia. Toki joissain kappaleissa on käytetty myös jousia ja akustista kitaraa, mutta enemmän levyllä on menty blues- ja pop-suun-taan, mikä ei ole ollut Davidille tähän saakka niin tyypillistä.– Levyllä on kuultavissa myös jonkin verran jazz-henkeä ja 1970-luvun progressiivisen rockin vivahteita. Il-maisu ”Uuden-Seelannin Sting” kuvaa levyä hyvin, Markus toteaa.Endlessly-levy julkaistaan Uudessa-Seelannissa syksyllä. Digitaalisesti levy on ladattavissa mahdollisesti piakkoin koko maailmassa iTunesin kautta.

USKO VÄLITTYY AITOUDEN KAUTTAYksi Markuksen visioista on luoda yhteyttä suomalaisten kristittyjen ja ei-kristittyjen artistien välille.

– Käytän mielelläni kristillisen musiikin levyjen muusikkoina myös sellaisia muusikkoja, joilla ei ole mitään kos-ketuspintaa hengellisyyteen. Usein vastaanotto on ollut tosi positiivinen. Muusikot ovat kokeneet arvokkaaksi sen, mihin heidät on otettu mukaan.– Sen kautta jotkut muusikot ovat kiinnostuneet uskonasioista. Se on ollut kaikkein palkitsevinta hengel-lisessä mielessä tässä työssä. Olen saanut viedä sanomaa eteenpäin sitä kautta ja nähdä, kuinka ihmiset ovat pysähtyneet ajattelemaan elämää syvemmin.Markus on viime aikoina oppinut yhä enemmän siitä, että kannattaa olla aidosti sitä, mitä on ja tehdä rehel-lisesti sitä, mitä haluaa. Se kantaa hedelmää.– Jumalan suunnitelmat saattavat olla paljon monipuolisemmat kuin mitä me ajattelemme. Meillä on usein itsel-lämme niin vahva oma tahto, ettem-me osaa ottaa huomioon sitä, että Jumalalla saattaisi olla vielä paljon nerokkaammat suunnitelmat meidän varallemme.

Useat musiikkiin liittyvät unelmat ovat Markuksen kohdalla toteutuneet, mutta vielä on joitain toteutumatto-miakin toiveita.– Haluaisin olla pehmittämässä Suomen kansaa. Suomessa tehdään paljon musiikkia, joka on negatiivista, kovaa ja kylmää. Toivoisin voivani musiikilla möyhentää kovaa ja kuivaa suomalaista maaperää. Haluaisin mu-siikin kautta tuoda pehmeitä arvoja, hyvyyttä ja kauneutta. ■

www.taigamusic.fi

PA

LVE

LE

/ 19

Ensimmäinen asia, jonka jokainen aloitteleva ylistyksenjohtaja oppii ylistämisestä on, että ”sinne lavalle ei sitten olla menossa esiintymään”. Myös vaatevalinnat ovat tarkka asia; prameilla vaatteilla ei saisi hakea huomiota lavalla – tämän opetuksen jokainen on saanut rintamaidon mukana. Toisaalta huoli-teltu pukeutuminen ja ”parhaimpansa antaminen” tuottavat joidenkin opettajien mielestä kunniaa Jumalalle. Kamppailun ja pohdinnan jälkeen tulee nöyrin sydä-min siihen tulokseen, että ehkä resuisesti pukeutuminen avaa kuitenkin eniten väyliä Hengelle – mutta sitten sitä taju-aakin, että resuinen pukeutuminenhan on ylistysmuotia. Katu-uskottavimmat ja trendikkäimmät ylistyksenjohtajat-han ovat juuri roskiksesta heränneen näköisiä.

Jeesus tähdensi opetuslapsia opetta-essaan, että Hänen seuraamisensa on jotakin sellaista, joka nimenomaan näkyy. Harmikseni ei voida todistaa varmuudella minkälaisista vaatteista Jeesus tässä puhui, joten tätä tietoa odotellessa olisi ehkä terveellistä pohtia vaihtoehtoisia tapoja näyttää ulospäin sitä, mitä sisällä tapahtuu.

KUINKA MONEN PISTEENYLISTYKSENJOHTAJA SINÄ OLET?Jon Acuffin Stuff Christians Like -kirja (2010) esittelee pistetaulukon, jolla voit arvioida itsesi (ja toisten!) ylistyksenjohta-juuden tasoa. Auttaakseni kanssasisaria-ni ja -veljiäni, esittelen muutamia kikkoja, joilla saa hyvin pisteitä. Lisäilen sekaan

vähän omia vaihtoehtoisia ajatuksiani siitä, miltä ylistyksenjohtaja voisi näyttää. SCL-taulukossa yhden tai kaksi pistettä saa kahvin juomisesta lavalla, kaulahui-vista t-paidan kanssa tai paksusankaisis-ta silmälaseista sekä piposta, tatuoinnis-ta tai parrasta.

Muutaman pisteen mfainulta tienaa siitä, että ylistyksenjohtajasta näkyy ulospäin johtajuus ja rakkaus nimenomaan lavan ulkopuolella. Niinäkin kertoina, kun ei ole oma soittovuoro, ylistystyypin asenne on silti rakentaa seurakuntaa: huomioida uusia, kantaa tuoleja, käydä spontaanisti rukoilemassa jonkun puolesta, mak-saa kymmenyksiä, hymyillä, rohkaista, rakastaa. Koska ylistyksenjohtaja tietää, kuinka lannistavaa lamaantunut, kattoon tuijottava yleisö voi olla, hän ehkä valit-see itse tsempata juontajaa tai opettajaa katsomalla silmiin tai jopa (radikaalisti) nyökkäämällä hyvän pointin kohdalla.

Kolme tai jopa neljä pistettä saa raama-tunpaikkojen lukemisesta iPhonesta, siitä että edellä mainittu tatuointi on näkyvällä paikalla ylistyksen aikana sekä siitä, että pitää Facebookia ja Twitteriä vanhanai-kaisina ja käyttää jo uusinta hologram-miteknologiaa, josta me muut kuulemme vasta vuosien päästä.

Suurimman pistepommin minä jakaisin siitä, ettei ole ottanut liian tosissaan usein kuultua lausetta: ”Nyt ylistetään – koita olla välittämättä siitä, mitä muut ympärilläsi tekevät ja ajattelevat.” Ym-märrän, miksi niin sanotaan: me suo-

malaiset olemme ujoja ja toisten edessä on vaikeaa olla levollisesti oma itsensä. Seurakuntaan tultuamme olemme kui-tenkin tulleet yhteen. Yhteen palvomaan Jumalaa, yhteen ylistämään ja kohtaa-maan Häntä. Se on osa Hänen suun-nitelmaansa. Kotona tutkimme Sanaa yksin, seurakunnassa yhdessä. Kotona meillä on omaa yksityistä rukousaikaa, seurakunnassa rukoilemme yhdessä. Ja kotona on mahdollista ylistää yksin, kun taas seurakunnassa...

VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄVÄLITTÄMISEENOn aika harmillista, jos ainoa tapa, millä suomalaiset kirkossakävijät saadaan vapautumaan Herran edessä, on opet-telemalla olemaan välittämättä muista. Perusoletuksenahan tässä lymyilee silloin se, että muut ajattelevat minusta väistämättä jotakin negatiivista, ja minä voin olla rennosti Jumalan kanssa vain kasvattamalla tarpeeksi kovan kuoren suhteessa muihin. Enpä tiedä, ajoiko Herra ihan tätä takaa suositellessaan seurakuntaa meille kasvupaikaksi.

Olisi siistiä, jos ylistyksenjohtajista ja ylistäjistä näkyisi ulospäin nimenomaan välittäminen: minä pystyn vapaasti ylis-tämään Jumalaa muiden edessä, koska tiedän, että Jumala tarkoituksella ja ilolla loi minut tällaiseksi, ja samalla iloitsen myös siitä, miten Sinä ylistät. Helpommin sanottu kuin tehty, I know, mutta harvat hyvät asiat tulevat helpolla ja nopeasti. ■

worshipcorner.WC

PA

LVE

LE

TEKSTI IDA TSOKKINEN

Hyvältänäyttää!

/ 20

PA

LVE

LE

leadershipcorner.LC

Mennyt kesä oli itselleni niin sanottu ”urheilukesä”, koska kesään osuivat Lontoon olympialaiset ja veteraanien SM-kisat Oulussa. Reilut kaksi viik-koa kestävät olympialaiset menivät aktiivisena penkkiurheilijana turhankin nopeasti ihaillessani huippu-urhei-lijoiden upeita suorituksia, ja SM-kisoissa olin itse osallistujana kentällä keräten lähinnä kokemusta tuleville vuosille. Omien kokemusteni pohjalta oli erittäin helppo samaistua monien pettyneiden suomalaisurheilijoiden selittelyyn siitä, että voima oli pois-sa ja ettei kuntopiikki oikein osunut näihin kisoihin.

Myös hengellisillä johtajilla ei aina kaikki mene ”putkeen”. Väsymys saattaa vaivata, ja voimat häviävät sinne arjen uurastukseen -- työn haasteet alkavat tuntua ylivoimaisil-ta viimeistään talvipimeällä. Näin on ainakin minulle käynyt todella monta kertaa.

Näiden tuntemusten keskellä on hyvä palauttaa mieleen joitakin jaksami-seen liittyviä näkökulmia Raamatusta. Kesän aikana lueskelin Heprealaiskir-jettä. 12. luvun alku antoi muutaman tärkeän neuvon, jotka haluan jakaa kanssasi. Kirjeen kirjoittajan mukaan ylimääräinen painolasti olisi hyvä jät-tää pois eli aivan yksinkertaisesti so-vellettuna: rehellinen synnin tunnusta-minen ja huolien jakaminen rukouksen kautta Jeesukselle toimii aina. Kun

ylimääräinen painolasti on poissa, on hyvä vielä ymmärtää kohdistaa katse sekä ajatukset Jeesukseen, joka on uskomme alku ja täydelliseksi tekijä, kuten Heprealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ainakin minulla katse ja ajatukset lähtevät harhailemaan niin helposti arjen aherruksen keskellä toisarvoisiin asioihin, kuten omaan kyvyttömyyteen, olosuhteisiin, vastus-tajiin tai muihin masentaviin asioihin. Näitä masentavia asioitahan ei tarvit-se useinkaan etsiskellä kovin kaukaa omasta elämän piiristään.

Uskon, että näillä eväillä johtajan ”juoksu” sujuu paremmin, jos vie-lä lisäksi ottaa huomioon sen, mitä Paavali kirjoittaa 1. Korinttolaiskirjeen 9. luvun lopussa ja pystyy sen ohjeen soveltamaan omaan elämäänsä. Ehkäpä nyt tuleva kausi ei vie ai-van kaikkia voimia, vaan jaksamme johtajina paremmin hoitaa oman osuutemme. Tässä jakeessa Paavali käyttää kuvaa juoksusta ja nyrkkeilys-tä. Hän kehottaa toimimaan pää-määrätietoisesti ja arvioimaan omat voimavaransa oikein. Uskon, että johtajan on tärkeää pysähtyä tietyin väliajoin pohtimaan ja määrittelemään tavoitteita omalle toiminnalleen ja miettiä omaa käytössä olevaa aikaa ja resursseja. Olen ainakin itse usein vain ”paahtanut” eteenpäin näitä miettimättä, ja seurauksena on ollut turha väsyminen. Kannattaa siis roh-

keasti olla realisti ja uskaltaa todeta, että kaikkea ei voi paraskaan ”Herran soturi” tehdä. ■

Hebr.12:1–31.Kor.9:26

TEKSTI ARI LEHIKOINEN

JAKSAA, JAKSAA vai JAKSAAKO ?

/ 21

SENTTI ONMILJOONAN ALKUKYMMENEN ASKELTA KROISOKSEKSI

PA

LVE

LE

/ 22

Vastaus: kulta

VIIDEN PISTEEN VIHJE:Kasvaa noin 7–13 metriseksi, ja yhä 1 000 vuotisena puu tuottaa hedelmää. Jopa kaadetun puun runko tuottaa ympä-rilleen versoja.

NELJÄN PISTEEN VIHJE:Hepreaksi tämän nimi on es shemen, joka tarkoittaa kirjaimellisesti öljypuuta.

KOLMEN PISTEEN VIHJE:Sen hedelmä on terveydelle erittäin hyö-dyllinen. Sillä on positiivisia vaikutuksia muun muassa sydän- ja verisuonitervey-delle, kolesterolitasolle, iholle ja hiuksille.

KAHDEN PISTEEN VIHJE:Sen hedelmä on raakana vihreä, kypsänä musta.

YHDEN PISTEEN VIHJE:Onnellinen se, joka pelkää Herraa, se joka vaeltaa hänen teitään. Saat nauttia työsi hedelmistä, hyvä on osasi, sinä onnellinen! Vaimosi, sinun talosi emäntä, kukoistaa kuin viiniköynnös, lapsia on pöytäsi ympärillä kuin ______ juurella vesoja. (Ps. 128:1–3)

BY

: P

ET

RA

SA

AR

IRA

NTA

TESTAA TIETOSI JA SELVITÄARVOITUKSEN KOHDE.

Vastaus: oliivipuu

////////////////////////////////////////// TEKSTI HENRI VERHO KUVA SHUTTERSTOCK

OKEI, MYÖNNETÄÄN HETI ALUKSI, ETTÄ OTSIKOSSA LIIOITELLAAN.

TÄLLÄ AUKEAMALLA EI PALJASTETA TIETÄ MILJOONATULOJEN

ÄÄREEN, MUTTA JOKUNEN VINKKI MILJOONAVELKOJEN VÄLTTÄ-

MISEEN ON TARJOLLA. RAHAHUOLIA ON VARMASTI OLLUT ITSE

KULLAKIN; TOISILLA PIENEMPIÄ JA TOISILLA SUUREMPIA. TÄSSÄ

JUTUSSA ESITELLÄÄN KYMMENEN VINKKIÄ SÄÄSTÄÄ RAHAA. OSA

VINKEISTÄ ON TOISIA VINKKEJÄ RADIKAALIMPIA, MUTTA EHKÄ JO-

KAINEN LÖYTÄÄ ITSELLEEN JOTAKIN.

1. MÄÄRITÄ HYÖTYSI Kulutus perustuu tietyn hyödyn tavoittelulle: nälkä sammutetaan ruoalla, kylmyydeltä suojaudutaan vaatteilla, piristystä elämään järjes-tetään vaikkapa lipulla jalkapallo-otteluun tai elokuvateatteriin. Kaikki edellä mainitut ovat keskenään täysin eri toimintoja, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että ne maksavat. Ihmisen on tärkeätä myös rahankäy-tön osalta tuntea itsensä. Talous-tieteessä puhutaan hyötyteoriasta: mistä hyödykkeestä kukin kuluttaja on valmis maksamaan mitenkin paljon saadakseen haluamansa hyödyn. Jollekin on tärkeätä, että ruoka on aina ravintolatasoa, mutta hän ei ole kiinnostunut elokuvien katsomisesta. Joku toinen taas on valmis tinkimään ruoan laadusta, kunhan voi pukeutua hyvin. Me ihmiset olemme erilaisia, ja niin ovat kulutustottumuksemmekin. On siis tärkeätä tunnistaa itsestään oma halukkuus kuluttaa tai säästää rahaa kussakin asiassa. Rahaa voi, ja saa, käyttää sellaisiin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä ja välttämättömiä. Tinkiä voi sitten muista, itselleen ei niin tärkeistä asioista.

2. JAA TULOSI KOKOKUUKAUDELLETästä kirjoitin HOPE-lehdessä jo keväällä huhtikuun numerossa, mutta kertaus on opintojen äiti. Varmimmin saat rahasi riittämään koko kuu-kaudeksi, kun laskujen, vuokran ja kymmenysten maksamisen jälkeen jaat jäljellä olevan summan neljällä. Osamäärä kertoo, kuinka paljon ra-haa sinulle jää käytettäväksi kuukau-den kullekin viikolle.

3. MATKUSTA JÄRKEVÄSTIMerkittävää säästöä voit saavut-taa myös siirtymisissäsi paikasta t paikkaan p, ja sieltä taas paikkaan s. Polkupyörä on järkevä hankinta, jolla taajamassa asuva saattaa autoiluun verrattuna säästää sekä aikaa että rahaa samalla fyysistä kuntoaan ko-hottaen. Autoiluun verrattuna säästöä syntyy myös bussimatkustamisella sekä kimppakyydeillä. Esimerkiksi seurakunnalle voitte ensi viikolla por-haltaa mukavasti yhteisellä autokyy-dillä: matka sujuu rattoisasti jutel-len, eivätkä bensakulutkaan nouse kuskille suuriksi, kun kaikki maksavat osansa. Auto on investointina yksi elämän suurimmista: ylläpitokuluineen

PA

LVE

LE

/ 23

kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Jopa Suomessa taksilla saa ajella tavallisen monta (satoja) matkaa ennen kuin siitä tulee kalliimpaa kuin oman auton omista-minen.

4. ÄLÄ TUHLAANiin yksinkertaiselta kuin se kuu-lostaakin, rahan arvo on tärkeätä tunnistaa. Se rahamäärä, jonka olet käyttänyt jonkin hyödykkeen hank-kimiseen, ei ole käytettävissäsi enää toisen hyödykkeen hankkimiseen. Vaikka tämä kuulostaa itsestään sel-vältä, olen monesti huomannut, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti tajua tätä. Ostopäätöstäsi tehdessä mieti siis huolellisesti, onko hankinta sellainen, jota todella tarvitset. Luin juuri hiljakkoin Kauppalehdestä hyvän vinkin, jolla on tarkoitus opettaa lapsille harkintakykyä hankintojen tär-keyden arvioinnissa. Kun lapsi haluaa kuumeisesti jotakin, vaikkapa lelua, otetaan lelusta kuva. Kahden viikon päästä asiaan palataan näyttämäl-lä kuvaa lelusta ja mietitään lapsen kanssa uudestaan, onko kyseisen lelun saaminen yhä välttämätön-tä. Näkisin, että sama malli toimisi varmasti myös meidän varttuneem-pienkin rahankäytössä. Kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada.

5. SYÖ HYVINTässä kohden juttua minun on nos-tettava kädet pystyyn. Pikaruoka on itselleni huomattava rahareikä. Toki voit, kuten minä, ensimmäisessä kohdassani esittelemäni hyötyteorian avulla perustella itsellesi, että pika-ruoasta saatava hyöty nyt vaan on niin suuri, että sitä on pakko syödä. Paljon. Mutta, mieluummin älä sorru kaltaiseeni itsepetokseen. Tekemällä ruoan itse paitsi syöt terveellisemmin, myös säästät riihikuivaa. Parin – eh-dottomasti kylläkin taivaallisen hyvän makuisen – Hesburgerin Mega-ate-rian hinnalla saat ruokakaupasta itsel-lesi aamupalat, välipalat ja lounaat

useammaksi päiväksi. Ja elopainokin pysyy kurissa.

6. KAVEREITA EI OLEPAKKO MATKIAMyös tämä vinkki perustuu aiemmin mainitsemaani Kauppalehden artikke-liin. Paine kavereiden tyylin jäljittelys-sä, etenkin nuorten keskuudessa, on korkea. Kavereilla saattaa olla hienot merkkivaatteet, jotka itsekin halu-at. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa käyttää yhtä trendikkäitä vaatteita kuin toisilla. Älä rakenna itsetuntoasi merkkituotteiden varaan: Sinä olet ihan yhtä täydellinen ja arvokas myös ilman sitä Louis Vuittonin käsilaukkua.

7. ANNA KAUPAN MAKSAA LOPUTTämän idean poimin vuosia sitten Niksi Pirkasta ja lokeroisin sen ”Go hard or go home” -kategoriaan. Niksin lähettäjä suositteli kauppa-reissuilla maksamaan kassalla kortilla silloin, kun sentit pyöristyvät ylöspäin ja käteisellä silloin, kun ne pyöristyvät alaspäin. Näin saavutat parin sentin säästöjä joka kauppareissulla. Niksi kaikessa radikaaliudessaan aiheutti itsessäni lähinnä hymyä, mutta teori-assa, ja miksei käytännössäkin, sääs-töä se on minimaalinenkin säästö.

8. VÄLTÄ PIKAVIPPEJÄMielestäni sellaista tilannetta ei pitäisi edes olla olemassa, missä pikavipin ottaminen olisi järkevää tai kannatta-vaa. Siinä, missä pankkien todelliset vuosikorot ovat noin kuuden prosen-tin luokkaa, pikavipeissä ne ovat jopa 125 prosenttia. Pikavippinä otettu Nylon Beatin ”satasen laina” voi siis nopeasti olla 225 euron laina. Jopa luottokorttiostokset tulevat pikavippi-en rinnalla edullisiksi, vaikkei luotolla ostaminenkaan ole missään nimessä taloudellista.

9. SÄÄSTÄMikäli tilanteesi on edennyt siihen pisteeseen, että pankkitilille on al-

kanut kertyä ”löysää rahaa”, kan-nattaa harkita säästämistä. Raha-markkinoista perillä oleva voi harkita esimerkiksi osakesijoittamista, kun taas vähemmän rahoitusmaailmaa tunteva voi harkita pankkien rahasto-ja tai tuottotilejä. Ylimääräisen rahan päämäärätön mällääminen tarpeetto-miin kohteisiin on lyhytnäköistä, siinä missä säästäminen auttaa mahdol-listamaan unelmiesi toteuttamisen tulevaisuudessa.

10. RUKOILEViimeisimpänä, muttei suinkaan vä-häisimpänä, muistutan rukoilemisen tärkeydestä – myös raha-asioissa. Jumalan puoleen voit aina kääntyä. Salomokin rukoili vain viisautta, mutta sai siinä ohessa myös senaikaisen maailman ylivoimaisesti mittavimman omaisuuden. Viisauden rukoileminen rahankäyttöön on varmasti, no, kuin rahan laittamista pankkiin. ■

PA

LVE

LE

/ 24

T U R U N E V. L U T.S E U R A K U N N AT

VIIDEN PISTEEN VIHJE:Henkilön tarina raamatussa tapahtuu noin 1380–1080 eKr aikana.

NELJÄN PISTEEN VIHJE:Hän syntyi Moabissa.

KOLMEN PISTEEN VIHJE:Hänen poikansa oli Kuningas Daavidin isoisä.

KAHDEN PISTEEN VIHJE:Yksi Raamatun kirjoista on nimetty hänen mukaansa.

YHDEN PISTEEN VIHJE:Hän sanoi: ”Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne si-nä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut hau-dattakoon. Rangaiskoon minua Jumala nyt ja aina, jos muu kuin kuolema erottaa minut sinusta!”

Vastaus: Ruut

BY

: P

ET

RA

SA

AR

IRA

NTA

TESTAA TIETOSI JA SELVITÄARVOITUKSEN KOHDE.

ARVAAKUKA?

NA

UT

I

/ 25

Kotikaupunkimme Amsterdam on kau-punkilomakohde, joka ainaisesta sateesta huolimatta vetää turisteja puoleensa vuoden ympäri. Kaupungin keskusta on

pieni ja vanha, ja autolla sinne on melkeinpä turha yrittää lähteä

survoutumaan. Pyörä on nopein ja helpoin tapa

liikkua, kunhan vain muistaa ottaa mu-kaan vähintään kaksi lukkoa; muuten asioilta palatessaan saattaa

kohdata ikävän yllätyksen – been there, done that.

Mielestämme Amsterdamin parhaat tärpit ovat erilaiset markkinat, joita on varsinkin lauantaisin ympäri kaupunkia, kauniit puistot ja useat kiinnostavat museot. Amsterdam on kiva pieni-suuri kaupunki. Siellä on kiva pyöräillä ympäriinsä, käydä kahviloissa ja katsella paikkoja. Erityisesti Jordaanin alue henkii jotain vanhaa ja salaperäistä, ja aivan vieressä on myös koskettava Anne Frankin talo. Hollannissa mikään ei ole kaukana. Juustokaupungit Edam ja Gouda ovat käymisen arvoi-sia, samoin kuin Pohjanmeren rannalla

sijaitseva Zandvoord, joka on reilun puolen tunnin pyörä-matkan päässä.

ASUMINEN HOLLANNISSAHollantiin meidät toi Tommin opinnot viime elokuussa.

Maahan asettuminen oli suhteellisen help-poa; meidän ei tarvinnut anoa oleskelu- tai työlupaa ja monet muutkin käytännön asiat sujuivat yllättävän helposti – paitsi asunnon etsiminen. Vuoden sisällä olem-me muuttaneet yhteensä neljä kertaa, pit-kälti siksi, että olemme etsineet edullisia, valmiiksi kalustettuja asuntoja.

Vinkkinä Hollantiin muuttoa harkitseville haluamme valottaa, että jos asun-toilmoituksessa sanotaan ”kalus-tamaton”, se tarkoittaa usein sitä, että asunnossa ei ole jääkaappia, hellaa, uunia, keittiön kaappeja tai edes lattiamattoa. Pois muuttaessa seinät tulee maalata vaaleiksi ja oma lat-

/////////////////////////////////////////// TEKSTI JA KUVAT TOMMI & MAARET KARJALAINEN

NA

UT

I

KIRKKO MYYNNISSÄJA MUITA HOLLANTILAISIA OMITUISUUKSIA

/ 26

tiamateriaali rullata tai kerätä pois. Kaikkia näitä asioita pidetään ”henkilökohtaisina mieltymyksinä”. Menettelyä perustellaan sillä, että jokainen voi sitten sisustaa omaan makuunsa mieleiseksi. Kuulimme eräästä tapauksesta, jossa uusi asukas ihmetteli kuoppia pihalla; edellinen vuok-ralainen oli kaivanut kaikki istutukset pois pihapuita myöten.

VAIMEA KULTTUURISHOKKIMeitä varoiteltiin useasti kulttuurishokista, mutta monessa suhteessa Hollanti on osoittautunut hyvin samantapaiseksi kuin Suomi. Sopeutuminen on ollut helppoa. Jotkut asiat jaksavat tietenkin vieläkin yllättää, kuten avoin huumeiden käyttö se-kä surullisen näköiset vähäpukeiset naiset punaisella valolla valaistuissa ikkunois-sa. Paljon hienovaraisempia ärsytyksen aiheita on hollantilaisten siirtomaa-ajoilta periytynyt maailmanvaltiasasenne, joka näkyy lähes kaikessa, ja saattaa ärsyttää suomalaista, joka ei ole tottunut pitämään meteliä itsestään. Niin, ja naiset täällä ovat todella pitkiä.

Monille Tommin koulukavereista, jotka tulevat kolmannesta maailmasta, hol-lantilaisten tavat ovat olleet vaikeampia ymmärtää. Yksi hyvä esimerkki on hollan-tilaisten päivällinen, joka syödään yleensä viiden ja kuuden aikaan perheen kesken. Yleisesti ei ole hyväksyttävää mennä kylään ennen tätä, mutta kohtelias vieras osaa poistua hyvissä ajoin. Isäntäperhe odottaa tarvittaessa niin kauan, että vieras ymmärtää poistua ja siten vasta ryhtyy

syömään. Päivällisseuraan ei kutsuta, ellei asiasta ole etukäteen sovittu. Suomalai-senkin näkökulmasta menettely saattaa tuntua omituiselta, mutta heimokulttuu-rista tulevan on vaikea ymmärtää moista itsekkyyttä.

KRISTINUSKO HOLLANNISSAKoitti päivä, jolloin meidän tarvitsi avata paikallinen pankkitili. Varasimme ajan opiskelijaystävälliseen pankkiin, ja meidät kutsuttiin toimiston puolelle. Virkailija oli kolmekymppinen mies liituraitapu-vussa. Hän tarjosi meille salmiakkia ja käytti enemmän aikaa jutusteluun kuin papereiden pyörittämiseen. Hän erehtyi kysymään, miksi olemme tulleet Hollantiin. Kun kerroimme, että Tommi opiskelee teologiaa ja on pastori, hänen leukansa loksahti auki. Odotimme useita sekunteja hänen tokenemistaan ennen kuin juttu pääsi jatkumaan. Vastaavia tilanteita on ollut useita. Vaikka Suomessakaan pastorin tittelillä ei välttämättä mitään kummempaa respektiä saa, niin täällä suhtautuminen vaihtelee tyrmistymisen ja hölmistymisen välimaastossa.

Tilanne on erikoinen, sillä vielä näiden isovanhempien aikaan maa oli yksi maail-man kristillisimmistä – jopa 98 prosenttia väestöstä kävi kirkossa säännöllisesti! Luku on laskenut noin 20 prosenttiin, ja vain 4,3 prosenttia väestöstä on evanke-lisia kristittyjä eli niitä, jotka uskovat yksin Jeesuksen olevan pelastus ja jotka pitävät Raamattua Jumalan sanana (Suomessa saman tutkimuksen optimistinen luku on 12 prosentin luokkaa). Vuoden 1970 jälkeen noin 1 000 kirkkoa on suljettu, pu-rettu tai myyty toisiin tarkoituksiin – jopa moskeijoiksi.

Islam on kasvanut maahanmuuton seurauksena, mikä on tuonut aika paljon ongelmia. Varauksellisuudesta kielii muun muassa maahanmuuttovastaisen puolueen suosion räjähdysmäinen kasvu. Pääkaupungissa Amsterdamissa on 44 moskeijaa, joka kahdeksas asukas on

NA

UT

I

”Tulppaanipeltoja voi ihastella keväisin, ja ne ovat näkemisen arvoisia – uskomatonta kuinka monta äijää näin kyykkimässä

huippujärkkäreiden kanssa Keukenhofissa, siinä kuuluisimmassa

tulppaanitaivaassa.”

”Kuulimme eräästä tapauksesta, jossa uusi asukas ihmetteli kuoppia pihalla; edellinen

vuokralainen oli kaivanut kaikki istutukset pois pihapuita myöten.”

”Jotkut asiat jaksavat tietenkin vieläkin yllättää, kuten avoin

huumeiden käyttö sekä surullisen näköiset vähäpukeiset naiset

punaisella valaistuissa ikkunoissa.”

/ 27

NA

UT

I

muslim. Kaupungissa on edustettuna 173 eri kansallisuutta. Islamia nopeammin Eu-roopassa kasvaa yllättäen hindulaisuus, sekin maahanmuuton seurauksena.

Amsterdamissa on myös ensimmäinen länsimainen buddhalainen temppeli. Hol-lantilaiset eivät ole niinkään omaksuneet maahanmuuttajien uskontoja, vaan ovat ”kääntyneet” ateismiin tai agnostismiin (jumalaa ei ole, tai epäilys, että jumalasta voisi saada mitään tietoa), joita kannattaa noin 47 prosenttia. Lähes joka torilla tai markkinoilla on myös mahdollisuus saada maksua vastaan kädestä ennustamista, henkiparannusta, energiakivihoitoa…

Kristinuskon suosion negatiivisen kasvun ja lisääntyneen asenteellisuuden taustalla lienee hollantilaisten omat kokemukset reformoidusta kirkosta, joka tuppasi olemaan erittäin lakihenkinen. Eräs hol-lantilainen mies kertoo, että erään kerran

mennessään kirkkoon hän katsoi vasem-malle puolelle katua ja sitten oikealle puo-lelle. Koska hän ei nähnyt ketään missään, hän menikin jäätelölle. Koska Jumala ei rankaissut häntä tästä synnistä iskemällä häntä salamalla, ei hän sen koommin ole käynyt kirkossa. Hollannin kristillisyyttä on leimannut myös dogmaattisuus ja siitä seuranneet oppikiistat. Paikallinen sanonta on kuvaava: ”Missä on 12 hollantilaista, siellä on 11 seurakuntaa.”

MEIDÄN SEURAKUNTAMMEOlemme käyneet täällä muutamassa eri seurakunnassa; hollanninkielisessä kiinalaisessa seurakunnassa, paikallisessa Hillsongissa sekä omassa Crossroadsis-samme. Crossroads on englanninkielinen, kansainvälinen seurakunta, jossa käy noin 1 500 ihmistä sunnuntain kolmessa jumalanpalveluksessa ja jolla on 18 työn-tekijää. Yllättäen 60 prosenttia kävijöistä on hollantilaisia. Eräs selitti, että hollan-

niksi kristinusko ei kuulosta yhtä hyvältä – se muistuttaa heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa ahtaista ajoista. Eräs seurakuntamme johtoryhmään kuuluva hollantilainen kertoi, että he olivat puoli-sonsa kanssa jo lähes luopuneet toivosta seurakunnan suhteen, kunnes löysivät Crossroadsin. Hän kuvasi sitä seura-kuntana, johon voi hyvillä mielin kutsua ulkopuolisia.

Helppouden vastapainona on kasvot-tomuus, massaan on helppo hukkua. Tunnustuskuntiin sitoutumattomuuden lieveilmiönä on varovaisuus jyrkkiin mieli-piteisiin, silloinkin kun olisi syytä olla jotain mieltä. Tilanne tosin muuttui, kun saimme uuden opetuspastorin, joka on uskaltanut luoda selkeämpää linjaa karkottamatta toisinajattelijoita. Iso osa Crossroadsin ”menestyksestä” johtuu pienryhmistä ja Alfa-kurssista. Nii-

/ 28

Lennot: KLM, suora noin 230 €. Muita firmoja (1 pysähdyksellä) noin 200 €. Asuminen: Lyhyeen oleskeluun Shelter, kristillinen hostelli www.shelter.nl Must: Museoita hamuaville I Amsterdam City Card (3 vrk). Käveleminen kaupungilla, Jordaanin kaupunginosa, lauantain katumarkkinat. Syvällisempää hamuaville: Anne Frankin talo, Raamattumuseo.

SNAPSHOT

nuuden. Crossroadsia kuuleekin melkein useammin nimitettävän yhteisöksi kuin seurakunnaksi. Tämä on tarkoin harkittu valinta, jolla halutaan viestiä, että jokai-nen on tervetullut osaksi yhteisöä missä vaiheessa omaa uskon vaellustaan onkin. Lisätietoa haluavat saattavat haluta lukea seurakunnan perustajan, Linus J. Morrisin kirjan Seurakunnan läpimurto (Päivä 1996).

Hollantilaisittain Tot ziens eli nähdään! ■

P.S. Yksi ehdottomasti testaamisen arvoinen asia Hollannissa on tarjotinmal-liset vessanpöntöt, joihin tuotokset jäävät mukavasti esille kuin lautaselle, eivätkä pääse hujahtamaan piiloon niin kuin suo-malaisissa versioissa. Että tervetuloa vain Hollantiin testaamaan.

Lähteitä ja lisätietoa:www.operationworld.orgwww.tyndale-europe.eduwww.xrds.nl

den avulla nopeasti kasvanut seurakunta on onnistunut säilyttämään ihmisten väliset aidot suhteet ja sen terveen pie-

NA

UT

I

Tyndalen teologinen seminaa-ri perustettiin vuonna 1985 Billy Grahamin missioiden aikaan, jolloin havaittiin tarve yliopistotasoisen raamattu-uskollisen koulutuksen järjestämiselle Euroopassa. Koulu on suhteellisen pieni, mutta sitäkin monikulttuurisempi; 35 opiskeli-jaa noin 20 eri kansallisuudesta ja useista eri kirkkokunnista.

Tommi opiskelee maisteriohjelmassa (Master of Evangelical Theology), jolla on eurooppalainen akkreditointi (hyväksyntä). Kaksivuotinen ohjelma on tarkoitettu niille, joilla on aiempia teologisia opintoja ja työkokemusta. Tyndale tarjoaa myös laajemmin tunnettua kolmivuotista Master of Divinity -ohjelmaa, jolla on amerik-kalainen akkreditointi sekä yhden vuoden sertifikaattia.

/ 29

////////////////////////////////////////////// TEKSTI TOMMI KARJALAINEN

NA

UT

I

/ 30

Machine Gun Preacher (2011) rikkoo kristillisen elokuvan stereotypiaa. Liian usein kristilliset elokuvat eivät kiinnosta kuin uskovia – huonot näyt-telijät, huonot äänet, huono valaistus ja huono ohjaus. Sokerina pohjalla on siirappinen tarina, jossa tyttö rakas-tuu ei-uskovaan poikaan, joka tulee myöhemmin uskoon. Poikkeuksiakin on, mutta klisee ei olisi klisee, ellei se olisi liian usein totta. Machine Gun Preacher on mielestäni erittäin hyvä raamatullinen elokuva, koska se on rehellinen päähenkilöstään, eikä pyri välttämään ongelmallisia ja ristiriitai-sia aiheita.

Gerald Butler esittää Sam Childersia, väkivaltarikollista ja motoristia, joka elää vankila- ja päihdekierteessä. Butler ja hänen meikattu ”sixpäkkin-sä” oli komea elokuvassa 300 (2006), mutta valitettavasti miehen olemus ei ole tarpeeksi hikinen ja karvainen täyttääkseen motoristin rasvanahka-saappaita. Täysin uskottava henkilö rooliin olisi pitänyt kiskoa mieluummin Outlaw-moottoripyöräkerhon taka-huoneesta. Lisäksi on annettava iso miinus Butlerin kammatusta parrasta.

USKOTTAVA USKOONTULOSamin ollessa vankilassa, hänen vaimonsa Lynn (Michelle Monaghan) on tullut uskoon. Sam saa tietää tästä vasta siviilissä, ja kuvaus uskon aiheuttamasta jännitteestä kotioloissa on uskottava. Myös Samin vapautu-mista seuranneet sopeutumisvaikeu-det hankaloittavat avioparin suhdetta, eikä Samillä vaikuta olevan mitään halua muuttaa välinpitämätöntä elä-mäntapaansa. Lynnin rohkeus puhua uskostaan vastustelevalle aviomiehel-leen saa kuitenkin lopulta aikaan sen, että Sam raahautuu kirkkoon eräänä sunnuntaiaamuna. Yllättävää on, että elokuvassa annetaan paljon tilaa saarnalle, jossa uskalletaan mainita myös Jeesus ja kutsu pelastukseen (kenties paras elokuvasaarna, jonka olen koskaan kuullut). Tilanne on erittäin vaikuttava, vaikka Butlerin suoritus uskoontulokohtauksessa vaikuttaa teennäiseltä, mutta voidaan olettaa, että hän näyttelee asiaa ulko-kohtaisesta näkökulmasta.

Samin uskoontuloa ja sitä seurannut-ta elämän siistiytymistä on kritisoitu epärealistisena ja liian äkillisenä.

Paremminkin se on mielestäni on-nistunut kuvaus aidosta elämän-muutoksesta, joka pakottaa sivusta seuraajan kysymään: ”Miten tämä on mahdollista? Ei ihminen voi muuttua niin paljon niin nopeasti.”

Ehkä vähän rautalangasta väänne-tyssä käsikirjoituksessa pyritään tuomaan esiin, että Sam on todella uudestisyntynyt; Sam ottaa vastuun elämästään uudella tavalla. Alkuun kaikki näyttää menevän loistavasti, mutta miehen ongelmat eivät kuiten-kaan lopu uskoontuloon, mikä saa skeptikot kyseenalaistamaan koko ”Jeesus-homman”. Samin kunniaksi on kuitenkin sanottava, että hän ei missään kohtaa yritä peitellä vaja-vuuksiaan.

TOIMINNAN MIESKuultuaan lähetystyöntekijän kerto-van Sudanin orpolapsista Sam, nyt menestyvä rakennusyrittäjä, ilmoittaa vaimollensa menevänsä katsomaan tilannetta paikan päälle. Samin äkilli-set liikkeet, ehdottomuus ja kykene-mättömyys keskustella kuvastavat hy-vin entisen alkoholistin ja linnakundin ”nyt-heti-kaikki-tai-ei-mitään-joko-tai-vai-haluatko-turpiin” -asennetta. Saatuaan jotain päähänsä hän ei näe tarvetta neuvotella asioista muiden kanssa. Samin hyväntekeväisyys orpolapsien keskuudessa tapahtuu hänen perheensä kustannuksella, mistä hän kertoo vaimolleen ilmoi-tusluontoisesti. Sam saa jalon idean perustaa seurakunta hylkiöille. Herää kuitenkin ajatus, että oman seurakun-nan perustamisen suurin motiivi on se, ettei tarvitsisi neuvotella kenen-kään kanssa.

Vaikka Childersin uskoontulohet-ki vaikuttaa kiistattomalta, hänen ongelmansa eivät ratkenneet kerta-heitolla. Tämän ristiriidan rehellinen esittäminen jää vaivaamaan vilpitöntä katsojaa. Elokuvan vaikea teema on: Miten suhtautua pahuuteen? Sam ottaa lopulta oikeuden omiin käsiinsä ja alkaa jahdata Sudanissa Herran vastarinta-armeijan sissikapinallisia, jotka ovat tappaneet ja siepanneet yli 50 000 lasta sotilaiksi ja prostitu-oiduiksi. Samia varoitetaan jatkuvasti siitä, että Herran vastarinta-armeijan

NA

UT

I

/ 31

komentaja, nykyinen sortaja Joseph Kony, oli kerran Samin tavoin kansan juhlima vapauttaja. Samin huuto siitä, että ”Herra tarvitsee enemmän susia kuin lampaita” saattaa ärsyttää, mut-ta toisaalta se myös nostaa pinnalle kysymyksen: Onko välinpitämättö-myys yhtään parempi vaihtoehto kuin Samin tapa auttaa?

SOTAPROPAGANDAAElokuva perustuu todellisiin henkilöi-hin ja tapahtumiin, mutta se, missä

määrin elokuva on totuudellinen kuvaus, on jo aivan oma kysymyk-sensä. ”Sotapropaganda” olisi minun määritelmäni tästä elokuvasta. Se an-taa loistavan kuvauksen Vapautuksen teologia -nimisestä aatteesta, joka lähti liikkeelle joskus 1960-luvulla erityisesti kolmannessa maailmassa. Aatteen mukaan Jumalan tahto on vapauttaa ihmiset kaikkinaisesta sor-rosta. Näin ollen Jumalan valtakuntaa voidaan edistää keinoja kaihtamatta – korkeampi päämäärä pyhittää keinot.

”Mielenkiintoisena” sivuhuomautuk-sena on mainittava, että samoihin aikoihin vapautuksen teologian kans-sa lännessä menestysteologia teki tu-loaan, eivätkä nämä kaksi aatetta ole loppujen lopuksi niin kaukana toisis-taan. Menestysteologian mukaan us-kovilla on oikeus vaatia itselleen väli-töntä terveyttä ja rikkautta Jeesuksen työn perusteella. Sekä vapautuksen teologiassa että menestysteologi-assa on kyse Jumalan valtakunnan realisoitumisesta maan päällä tavalla,

NA

UT

I

/ 32

jossa ihminen saa tässä ja nyt välittö-män avun ongelmaansa, oli se sitten orjuus, nälkä, ”köyhyys” tai sairaus. Kumpikaan näkemyksistä ei riittävästi ymmärrä, että Jumalan valtakunta ei ole toteutumassa täydellisesti ennen kuin Jumala on luonut uudet taivaat ja uuden maan, mikä selittää myös, miksi uskovatkaan eivät ole vapaita köyhyydestä, sorrosta ja nälästä.

Propagandassahan kyse on siitä, että osaa esittää asiansa oikein – on aivan eri asia puhua orpojen auttamisesta kuin sissien lahtaamisesta, vaikka molemmat kuvaukset olisivat aivan yhtä totuudellisia kuvauksia samasta toiminnasta. Sam on samaan aikaan sekä pyhimys että paholainen, kristus ja antikristus.

On kuitenkin hyvä muistaa, että Samin kaltaisia ei ole olemassa ilman kannattajia. Elokuva antaa ymmärtää, että Samin kannattajia oli yhteiskun-nan kaikissa luokissa, mikä pitänee paikkansa. Vapautuksen teologia ei kenties koskaan rantautunut Suo-meen suuressa määrin, mutta Suo-

messa pienenä ja sorrettuna maana riittää sympatiaa pieniä ja sorrettuja kohtaan. Che Guevara -tuotteiden yleisyys ja hänen ihailunsa perustuu täysin yksipuoliseen kuvaan hänes-tä jonkinlaisena vapauttajana. Sam onkin jälleensyntynyt Guevara, ”uusi ihminen”, mutta ongelma on, että hän on kristitty. Toisaalta, olisiko tarina kuitenkaan yhtään helpompi hyväk-syä, jos hän ei olisi kristitty?

OIKOTIEOIKEUDENMUKAISUUTEENMachine Gun Preacherissä lasten avuttomuus ampuu silmille, mutta samaan aikaan aikuiset varastavat shown. Elokuvan lopussa aito Sam Childers kysyy: ”Jos sinun lapsesi olisi siepattu ja minä toisin hänet takaisin – olisiko sillä väliä, miten sen tein?” On vaikea olla asettumatta Samin puolelle Konya vastaan, mutta Afrikan ja näiden lasten ongelmat ovat paljon syvemmällä kuin mitä annetaan ymmärtää. Nappi otsaan on juuri sellainen helppo ratkaisu, mihin aikuiset (miehet) sortuvat. Koulutus,

ongelmien laajempi kartoittaminen ja humanitäärinen apu ovat paljon pitkäkestoisempia ja loppupeleissä tehokkaampia ratkaisuja lasten ongel-miin.Samin uskoontulo oli nähdäkseni aito, mutta kohdatessaan epäoikeudenmu-kaisuutta, joka meni hänen käsitys-kykynsä yli, hän oli valmis menemään ”voiman pimeälle puolelle”, ja silloin hänen menneisyytensä sai otteen hänestä. Vaikka elokuvan tapahtumat sijoittuvat maantieteellisesti kauas, eivät elokuvan teemat kuitenkaan ole etäisiä. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut niin paljon tietoa epäoi-keudenmukaisuudesta maailmassa ja mahdollisuuksia matkustaa ja kom-munikoida maailmanlaajuisesti kuin nyt. Olemme tulleet pisteeseen, jossa meillä ei ole enää tekosyitä – joko me välitämme tai sitten emme. Sam Chil-dersin tapa välittää ei ehkä ollut se paras, mutta ainakin hän teki jotain. Konekiväärisaarnaaja kysyy: Mitä sinä aiot tehdä? ■

NA

UT

I

/ 33

PA

LVE

LE

/ 34

PA

LVE

LE

/////////////// TEKSTI HEIDI KOIVISTO KUVAT ESA PIIROINEN & JOONAS TSOKKINEN

////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Syyskuun lopussa Turun Logomoon kerääntyi noin 540 nuorta 80 eri seura-kunnasta kauan odotettuun HOPE –tapahtumaan. Tapahtuma ei ole kuitenkaan itse tarkoitus, vaan tapahtumalla on tarkoitus. HOPE kerää uuden sukupolven nuoret yhteen: nuoret, jotka rakastavat Jumalaa koko sydämellään ja haluavat elää jollekin muulle kuin itselleen. Viikonloppuna nuoria rohkaistaan muut-tamaan maailmaa paitsi sanoin, myös teoin: näyttämään, että me emme ole passiivinen sukupolvi. Viikonloppu oli täynnä toivoa, inspiraatiota, opetusta, voimaa ja oikeudenmukaisuutta.

Saimme nähdä vuoden 2012 Hope-tapahtumassa, että Jumalan unelmilla on voima muuttaa maailmaa.

Julia Immonen, sinä soudit Atlan-tin yli neljän muun naisen kanssa. Mitkä olivat ensimmäiset, tär-keimmät ja haastavimmat aske-leesi kohti unelmaa?

Treenaus ja salilla käynti piti aloittaa, vaikkei meillä ollut varmuutta rahoi-tuksen saamisesta. Tarvitsimme 150 000 euroa! Pian kuitenkin huomasim-me intohimomme tarttuvan: myös po-liitikot ja julkisuuden henkilöt syttyivät ajatuksellemme ja tukivat meitä ta-loudellisesti. Tiimin johtajana minulla oli suuri vastuu julkisuudessa ja pyrin pitämään tiimimme onnellisena. Opin monia juttuja vaikeimman kautta.

Epäilitkö koskaan näkyäsi?Totta kai, mutta Jumala antoi minulle tarvitsemani varmuuden ja jotenkin vain tiesin, että Jumala kutsui minua lähtemään. Kerran rukoustilanteessa eräs nainen näki minut ylittämässä merta, vaikkei hän tiennyt asiasta mitään. Kerran ajatellessani, että ”En tahdo tehdä tätä, jos se ei ole Sinul-ta”, näin pyörän, joka oli ympäröity sanalla ”vapaus”. Silloin sanoin: ”Okei Jumala. En epäile sinua!”

Miten rohkaisisit lukijoitamme, jotka etsivät Jumalan unelmaa elämälleen?Kysymme Jumalalta: ”Mikä on suunnitelmasi elämääni varten?” Hän antaa meidän kulkea tietynlaisen odottamisen tien. Olemme kuin jousi ja nuoli hänen kädessään: jännittääk-seen ja ampuakseen nuolen meitä täytyy hetkeksi vetää jopa taakse päin.

Odottaminen ja etsiminen on ter-veellistä, sillä meistä tulee helposti kärsimättömiä. Suorittaminen omassa voimassa on kuluttavaa ja meillä on taipumusta tehdä asioista liian mo-nimutkaisia: apua tarvitaan oikeasti kaikkialla. Uskon, että ihmiset näke-vät Jumalan elämässämme, kun vain kuljemme uskon tietä. Rick Warren totesi eräässä seminaarissa: ”I can tell how you’re doing in your faith by what you’re dreaming.” Turhaa rajoi-tamme Jumalaa! Hän voi tehdä mitä vain ja siksi kehotankin unelmoimaan suuresti.

/ 35

PA

LVE

LE

Mark Russel, te Church Armyssa puhutte paljon toivon viemisestä maailmaan. Miten se tapahtuu?

Työ alkaa Jeesuksesta, ja siitä, että hän muuttaa ensin meidät. Vain eletty usko voi muuttaa toisia: meidät on kutsuttu olemaan valona ja suolana juuri siellä, missä elämme. Ilman Jee-susta meillä ei ole jaettavaa.

Milloin Jeesus muutti sinut?Löysin Jeesuksen, kun luin Mar-kuksen evankeliumin 12-vuotiaana. Muistan saaneeni kylmiä väreitä, kun ymmärsin kuinka uskomaton Jeesus on! Olen tullut siihen tulokseen, ettei uskoontulon ajankohdalla ole niin vä-liä, sillä tämä päivä ratkaisee. Ruko-ukseni on, että löytäisimme päivittäin jotain uutta Jeesuksesta. Ajattelem-me liian usein, että seurakunta on paikka, jossa toiset ”tekevät asioita meille”, kuten palvelevat ja soittavat musiikkia. Kristinuskossa on kuitenkin kyse suhteesta Jeesukseen. Hiilet py-syvät kuumina, kun ne ovat takassa: samoin mekin säilytämme uskomme olemalla yhteydessä muihin. Yhteisö ja pienryhmät ovat tärkeitä.

Mikä on suurempien tapahtumien merkitys? Voimmeko kohdata Jumalan kotona samalla tavalla?Yksi suurtapahtumien haasteista on, että niistä saatu hohto hiipuu. Kotona meillä ei välttämättä ole viittäsataa ylistyskaveria, parasta ylistysbändiä tai hullua irlantilaista puhujaa. Meidän tulee pohtia, onko uskomme perus-ta Jumalan Sanassa vai tuollaisissa kokemuksissa. On olemassa vain yksi tie Jeesuksen tuntemiseen, ja se on vanha tie, jota ihmiset ovat kulkeneet yli kaksituhatta vuotta. Tietä rytmittää jokapäiväinen rukouselämä, ylistys ja yhteisö.

Mielestäni on tärkeää käydä tapahtu-missa ja odottaa niitä. Luulen kuiten-kin, että joskus seurakuntien johtajat ovat kauhuissaan siitä, että nuoret käyvät suurtapahtumissa, sillä palat-tuaan kotiin heidän on helppo vain kritisoida kotiseurakuntaansa. Olisi mahtavaa, jos nuoret tulisivat tapah-tumista takaisin palvelijan asenteella kysyen, miten he voisivat siunata seurakuntansa kasvua ja muutosta. Mitä silloin tapahtuisikaan! Rakastan Suomea ja rukoilen maanne puolesta.

/ 36

PA

LVE

LE

Miten kuvaisit Jumalanantamaa unelmaa?Jumalan antama unelma inspiroi mei-tä. Sitä ajatellessa joutuu toteamaan, että se on liian suuri toteutuakseen ilman Jumalaa. Kolmanneksi: Juma-lan unelma ei jätä meitä rauhaan! Olen omassa elämässäni koittanut paeta niin kuin Joona juoksi karkuun Jumalan kutsua, mutta unelma aina vain palasi takaisin.

Miten opastaisit kulkemaan Jeesuksen kanssa päivittäin?Suhde häneen tulisi nähdä mahdol-lisimman luonnollisena ja yksinker-taisena. Jeesus asuu meissä: me

Richard Svensson, mistä tietää, että elää Jumalan johdatuksessa?

Kun kuljemme Jumalan kanssa, te-komme ovat Raamatun mukaisia. Tä-män hedelmänä taas on rauha, jonka Jeesus antaa syvälle sisimpäämme.

olemme hänen kanssaan niin bus-sissa kuin Raamattua lukiessamme. Kyseessä on elämän pituinen matka, ei yksittäiset tapahtumat.

Paavali opettaa, että me yhdessä opimme tuntemaan Kristuksen rak-kauden leveyden, pituuden, korkeu-den ja syvyyden. Ei siis yksin. Meillä on oltava oma usko, koska elämä toisten ihmisten uskon kautta on liian heikkoa, mutta samalla me kuitenkin tarvitsemme yhteyttä ruumiin muihin jäseniin jakaaksemme lahjamme ja kokemuksemme. ■

/ 37

NA

UT

I

KUKA? Malla HyytiäinenAMMATTI: Lähihoitaja, aloittanut opiskelut terveydenhoitajaksi Helsingissä.IKÄ: 20

////////////////// TEKSTI PETRA SAARIRANTA KUVA FREMANTLEMEDIA FINLAND

MILLAINEN KOKEMUSSE OLI SINULLE? Tosi kasvattava, aika raaka ja samalla myös ihan mieletön. Just sellainen ”once in a lifetime” -juttu! Päivät olivat pitkiä ja samaan taloon ihan tuntemattomien tyttöjen kans-sa muuttaminen oli jännää. Myös kritiikin ja palautteen saaminen kaikista asioista ja jatkuva arvoste-lun kohteena oleminen oli rankkaa. Kaikki erilaiset tunteet tuli kyllä koettua ja käsiteltyä siellä ollessa! Siellä Opin tosi paljon itsestäni, mikä oli superhyvä! Se, että ei ollut ketään tuttuja talossa sai minut kääntymään tosi paljon Jumalan puoleen ja ”Huippis” -aikana koin Jumalan pitävän minusta niin hyvää huolta, kannustavan ja rohkaisevan minua ihan ihmeellisesti!

Aina sarjaan lähteminen ei olisi kuitenkaan ollut sinulle luonnolli-nen vaihtoehto. Olit mukana Henna Saarisen kesällä julkaistussa K-15 – Suoria vastauksia suoriin kysy-myksiin –kirjassa, missä kerroit lapsuus- ja nuoruusvuosiesi epävar-muudesta, kielteisestä kehonkuvas-ta ja kiusaamisesta. Mitä haluaisit sanoa tytöille ja naisille itsensä hyväksymisestä?

Olen jo pienestä pitäen katsonut Amerikan ”Huippista” ja aina salaa toivonut pääseväni itsekin kokeile-maan mallina olemista. Itsetuntoni oli kuitenkin pitkään niin huono, etten olisi voinut ajatellakaan hake-vani mihinkään tai edes uskaltanut lähteä kokeilemaan.

MIKSI LÄHDIT HUIPPUMALLI HAUSSA -OHJELMAAN?Olin itsekseni pitkään miettinyt, mitä haluan elämältä tällä hetkellä, enkä vaikka viiden tai kymmenen vuoden päästä. Yritin selvitellä omia ajatuk-siani juttelemalla äitini kanssa. Siinä keskustellessa syttyi palo lähteä ko-keilemaan mallinhommia ihan oikeasti ja nyt heti, eikä vain haaveissa tai ”sit joskus”. Keskustelun päätteeksi me-nin Huippumalli Haussa -nettisivuille katsomaan, milloin viidennelle kaudel-le on hakuaika: hakuaikaa oli jäljellä vielä muutama päivä, joten pistin äkkiä hakemukseni sisään!

/ 38

NA

UT

I

huippumalliOMAN ELÄMÄNSÄ

Esikuva: Äiti.Unelmien matkustuskohde: Aurinkoinen.Usko: Koko elämäni perustus.Seurakunta: Yhteys (muihin uskoviin).Rohkeus: Voimavara.Aitous: Uskaltaa näyttää sekä hyvät että huonot fiilikset eikä muuta käyt-täytymistään seurasta riippuen. Lähes

tärkein luonteenpiirre.Media: Iso ja paha media ööö... Viestikanava!Ammatti: Ammattitaito, toimeentulo.Kauneus: Jokainen nainen!Harrastus: Sali.Minua inspiroi: Musiikki, luonto, ihmiset, Jumalan kanssa vietetyt hetket.

Haluaisin sanoa jokaiselle naiselle, että sinä olet täydellinen ja riität just sellaisena kuin olet! Vaikka se tuntuu tosi typerältä ja kliseeltä, niin se on täyttä totta! Tosi usein me naiset ha-luaisimme muuttaa joko luonteestam-me tai ulkonäöstämme joitain asioita, jotka häiritsevät meitä ja aiheuttavat meille epävarmuutta. Ne asiat on kuitenkin niitä juttuja, jotka tekevät meistä just meidät. Tämä toinenkin juttu on ihan klisee, mutta sisäinen kauneus oikeasti paistaa ihmisestä läpi ja on paljon tärkeämpi asia kuin ulkoinen kauneus, vaikkei se aina siltä tuntuisikaan.

Oma itsetuntoni lähti nousemaan, kun tulin siihen pisteeseen, etten jaksanut enää esittää ja yrittää olla jotain muu-ta kuin olen. Jumala alkoi puhumaan,

että se on tehnyt minusta täydellisen ja kauniin Hänen silmissään. Kesti to-si pitkään ennen kuin opin ottamaan vastaan tällaista puhetta Jumalalta tai muiden ihmisten kehuja. Pikkuhiljaa Jumala kuitenkin teki työtä minus-sa ja aloin ymmärtämään, että minä riitän.

MISTÄ UNELMOIT?Hellästä aviomiehestä, kolmesta lapsesta ja kauniista omakotitalosta sitten ajallaan. Unelmoin myös siitä, että joku päivä olisin nuori ja am-mattitaitoinen kouluterveydenhoitaja, jolle murrosikäisten on helppo tulla juttelemaan ihan mistä vaan! Olisi myös helmeä, jos omilla elämänko-kemuksillaan voisi rohkaista jotain nuorta. Kolmas unelmani olisi, että minusta tulisi vielä joku päivä sellai-

nen kauniisti itsensä kantava nainen, joka huokuu hyvää oloa ympärilleen ja joka on täysin juurtunut Jumalaan. Se olisi ihanaa. ■

Kerro yhdellä sanalla tai lauseella, mitä sinulle merkitsee:

/ 39

NA

UT

I

Joskus olen kuullut sanottavan, että hyvä ylistysbiisi on kuin saarna —

tämä levy on oikeastaan saarnakokoelma. Albumin sanoitukset ovat

rikkaita, Jeesusta koroittavia ja ne pohjautuvat Raamatun teksteihin.

Kuvailisin kokonaisuutta rohkaisevaksi ja seurakuntaa sekä yksilöä

rakanetavaksi. Musiikillisesti pidän albumin monipuolisuudesta, sillä

mukana on menevää rytmikkyyttä ja aikaa hiljentymiselle ja Jumalan

kasvojen etsimiselle. Mielestäni levy tuo kivaa vaihtelua ”perushillson-

gille” ja toivonkin, etten koskaan kyllästyisi yhteen suosikkiraidoistani:

O My Soul, Arise.

SOVEREIGN GRACE MUSIC

FROM AGE TO AGE

(SOVEREIGN GRACE STUDIO 2012)

levyt

DAVID LYLE MORRIS

ENDLESSLY

(TAIGA MUSIC 2012)

David Lyle Morris on uusiseelantilainen artisti,

joka on vieraillut Suomessa lukuisia kertoja.

Hänen uusin levynsä on tehty yhteistyössä

suomalaisten muusikoiden kanssa. Levyllä soi

bändivetoinen pop- ja folk-tyylinen musiikki,

jossa on ajoittain vaikutteita myös bluesista.

Välillä artistia säestää akustinen kitara ja jou-

sikvartetti, joissain biiseissä taas on ripaus

enemmän rock-asennetta. Morris tulkitsee

herkällä ja samanaikaisesti vahvalla äänellään

syväluotaavia tekstejä, jotka peilaavat elämän-

kirjoa sen kipuineen ja syvyyksineen. Tunnelma

on kiireetön ja lohdullinen.

SUHE LIVE

TAIVAS JA MAA KOHTAA

(SUHE LIVE 2012)

Heti ensi tahdeista lähtien Suhe Liven uutuus-

levy tempaa mukaansa aitoudellaan ja iloi-

suudellaan. Kymmentä uutta suomenkielistä

ylistysbiisiä kuljettaa eteenpäin melodinen ja

kitaravoittoinen pop/rock-musiikki. Sovituksia

leimaa tuoreus ja nuorekkuus. Levyllä on niin

herkkiä hetkiä, pikkuhiljaa täyteen mittaansa

kasvavia kappaleita kuin energisiä ja räiskyviä

rock-rutistuksiakin. Muutamaan kertaan vaih-

tuvat solistit tuovat pirteyttä kokonaisuuteen.

Sanoitukset ovat sydämestä nousevaa ja arki-

seen nykykieleen puettua rukousta ja ylistystä.

MATTHEW MACAULAY

LIFE/LIGHT

(MUSTARD PRODUCTIONS 2012)

Syksy on täällä. Samoin on myös Lontoolaisen,

HOPE-tapahtumassakin vierailleen, Matthew

Macaulayn levy Life/light. Levy tuo syksyisten

iltojen, miksei myös aamujen, iloksi ja virkis-

tykseksi kattauksen tuoretta ylistysmusiikkia.

Soundiltaan albumi tarjoilee maalailevaa Brit-

tiläistä pop-rockia hyvää asennetta unohta-

matta. Sanoma keskittyy täysillä suureen Ju-

malaan. Joten: kun arki alkaa taas painaa, on

aika laittaa Matthew’n levy soimaan ja upota

hetkeksi Jumalan läsnäoloon. Toimii joka kerta.

Arvio: Heli Markkunen

www.davidlylemorris.com

Arvio: Heli Markkunen

www.suhelive.com

Arvio: Matts Almgren

www.matthewmacaulay.com

Arvio: Heidi Koivisto

sovereigngracemusic.org

/ 40

NA

UT

Ikirjat

TOINEN MAHDOLLISUUS

MAX LUCADO

(PÄIVÄ 2011)

Lennokkaalla ja elämänmakuisella tyylillään Max

Lucado esittelee kahden tusinan verran Raa-

matun henkilöitä. Ja kas, heissä on jotain hyvin

tuttua. He muistuttavat sinua ja minua. Nämä

Raamatun sankarit olivat tavallisia miehiä ja naisia

omine heikkouksineen ja taisteluineen. He tekivät

virheitä ja tarvitsivat toisen mahdollisuuden, jonka

he myös saivat Jumalalta. Aivan niin kuin mekin.

Luku luvulta kirja tihkuu uuden mahdollisuuden

toivoa. Samalla kirja myös haastaa. Arjenomais-

ten esimerkkien ja jokaisen luvun lopussa olevien

kysymyksien kautta lukija voi peilata sanomaa

omaan elämäänsä.

AVE, PAVE!

TEUVO V. RIIKONEN & PEKKA RAHKONEN

(PERUSSANOMA 2012)

Teuvo V. Riikosen apostoli Paavalista laatima te-

os muistuttaa oppikirjaa, joka on yhdistelmä pa-

kinaa ja tietokirjaa. Tuhtia tiivistelmää ja reilusti yli

satasivuista selontekoa kuvittaa oivaltavasti Pek-

ka Rahkosen mustavalkoinen piirrosjälki. Teksti

ei pelkästään kulje kirjan sivuilla viivasuoraan,

vaan se on kirjattu milloin Rahkosen piirtämiin

puhekupliin, milloin tienviittoihin tai kirjeisiin. Iki- ja

nykynuorille suunnattua opusta höystävät humo-

ristiset ja nykypäivän arkikielestä poimitut termit.

Kirja seuraa Paavalin elämänkulkua lähetysmat-

koineen ja raportoi myös hänen opetuksistaan.

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Mitä jos

voisit arkielämässäsi toteuttaa tämän juuri siellä, missä nyt olet? Right

Here, Right Now on innostava, rohkaiseva ja raikas katsaus siihen, mitä

todellinen opetuslapseus on. Se antaa työvälineet käydä oikeasti mer-

kityksellisiä keskusteluja ihmisten kanssa, inspiroi ottamaan kontaktia

ympärillä oleviin ihmisiin ohimenevissäkin hetkissä, auttaa näkemään,

miten mukava keskiluokkainen elintaso ja kulttuuri passivoivat meitä ja

sokaisevat meidät muiden tarpeilta ja haastaa muodostamaan aitoja ja

kestäviä ihmissuhteita niiden kanssa, jotka eivät vielä tunne Jumalaa. On

aika lopettaa ”kaappi-kristittynä” oleminen ja tarttua tuumasta toimeen:

Teoilla on suurempi merkitys kuin sanoilla.

RIGHT HERE, RIGHT NOW:

EVERYDAY MISSION FOR

EVERYDAY PEOPLE

ALAN HIRSCH & LANCE FORD

(BAKER BOOKS 2011)

JÄÄHYVÄISLUENTO

RANDY PAUSCH & JEFFREY ZASLOW

(TAMMI 2009)

Mitä sinä haluaisit sanoa ihmisille, jos tietäisit kuo-

levasi? Mikä sinulle on ollut elämässä tärkeää?

Amerikkalaisessa Carnegie Mellon -yliopistossa

professorit saavat pitää ns. viimeisen luennon,

missä he luennoivat kuin kyseessä olisi heidän

viimeinen luentonsa. Professori Randy Pauschille

luento todella oli hänen viimeisensä, sillä hänellä

oli vastikään diagnosoitu syöpä. Pauschin luento,

”Kuinka todella toteutat lapsuuden haaveesi”, on

tullut tunnetuksi netissä ja siitä sittemmin tehty

kirja. Teos, joka saa lukijan sekä itkemään että

nauramaan, on täynnä elämää, toivoa, rakkautta,

huumoria ja elämänviisautta.

Arvio: Heli Markkunen

www.paiva.fi

Arvio: Petra Saariranta

www.bakeracademic.com

Arvio: Heli Markkunen

www.perussanoma.fi

Arvio: Petra Saariranta

www.tammi.fi

/ 41

leffatN

AU

TI

THE INTOUCHABLES

FRANÇOIS CLUZET, OMAR SY

(QUAD PRODUCTIONS 2012)

Harvemmin tulee nähtyä todella hyviä eloku-

via. Tämä on kuitenkin sellainen. Mitä tapahtuu,

kun rikas neliraajahalvaantunut pariisilaismies

palkkaa avustajakseen nuoren miehen ghet-

tosta? Jotain ihan muuta, kuin mitä luulet. Tä-

mä tositapahtumiin perustuva elokuva on free-

si, koskettava, ajatuksia herättävä ja täynnä

huumoria – tätä katsoessa saa nauraa alusta

loppuun ja muutaman kyyneleenkin tirauttaa.

Elokuva on maailman tuottoisin ei-englannin

kielinenelokuva ja Ranskan kaikkien aikojen 2.

katsotuin.

LUMIKKI JA METSÄSTÄJÄ

ARIANE ASCARIDE, JEAN-PIERRE DARROUSSIN

(UNIVERSAL PICTURES 2012)

Mitä saadaan, kun Disneyn kaikkien tuntema

klassikko piirroselokuva, Lumikki ja seitsemän

kääpiötä (1937), saa viimeisimmän elokuvatek-

niikan visualisoinnin, tämän hetken ”kuumim-

pia” näyttelijöitä sekä moderneja teinielokuvan

mausteita? Twilighteistä tuttu Kristen Stewart

näyttelee elokuvassa kalpeankaunista Lu-

mikkia vastanäyttelijänään joillekkin Thorina

(Avengers) tuttu Chris Hemsworth. Hemsworth

näyttelee metsästäjää, johon Lumikki prinssin

sijasta ihastuu. Siinäpä taitaa olla elokuvan

radikaalein juonellinen ero klassikkoon verrat-

tuna? Elokuva on visuaalisesti viihdyttävä ja

varmasti tuo saduista ja fantasiasta nauttiville

uutuuden viehätystä vanhaan satuun. Toki elo-

kuvaa ei suositella alle 13-vuotiaille.

LAITTOMAT

SHIA LABEOUF, TOM HARDY, GUY PEARCE

(BENAROYA PICTURES 2012)

Tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa

on lupaavat ainekset: hyviä näyttelijöitä, his-

toriallisesti kiinnostava aikakausi, jännitystä,

ihmissuhteita, gangstereita ja huumoria. Mut-

ta jotain jää uupumaan. 1930-luvun lama- ja

kieltolakiaikaan sijoittuva tarina Bondurantin

veljeksistä, jotka ovat maineikkaita viinanpolt-

tajia ja salakuljettajia, kalpenee monen muun

rikoselokuvan rinnalla. Vaikka potentiaalia olisi

ollut, elokuva jää melko yksinkertaiseksi. Lo-

jaalisuuden ja veljeyden teemat jäävät raa’an

väkivallan jalkoihin.

YÖN RITARIN PALUU

CHRISTIAN BALE, TOM HARDY,

ANNE HATHAWAY, MARION COTILLARD

(WARNER BROS 2012)

Yön ritari eli Batman palaa viimeistä kertaa ruutuun Christopher Nolanin

ohjaamassa, jättimenestyksen saavuttaneessa trilogiassa. Päätöseloku-

va Yön ritarin paluu onkin mielestäni ehdottomasti elokuvakolmikon ehjin

ja paras kokonaisuus. Elokuva tarjoaa verrattaen tylsästä alusta huoli-

matta huomattavasti selkeämmän ja monipuolisemman paketin kuin jopa

edeltäjänsä, suorastaan myyttisen maineen kerännyt Yön ritari. Elokuva

tarjoaa tämän tyyppisestä viihteestä vähänkin pitäville nautinnon koko

rahan edestä ja myös koko sarjalle arvollisensa erinomaisen päätöksen.

Arvio: Anssi Shemeikka

Traileri: (YouTube)

Arvio: Petra Saariranta

Traileri: (YouTube)

Arvio: Petra Saariranta

Traileri: (YouTube)

Arvio: Ilkka Saariranta

Traileri: (YouTube)

/ 42

VAIN

40€ hopelehti.fi

TAI TILAANETISTÄ!

Tilaan HOPE-lehden omaksi lahjaksi

Kestotilaus 40 €

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Vuosikerta 44 €

TILAUKSEN MAKSAJA:

TILAUKSEN SAAJA: (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Lähiosoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

6 numeroa / vuosi

Sähköposti

Nimi

Lähiosoite

Postinro ja -toimipaikka

Päivä OsakeyhtiöInfo: DynTunnus: 500422100003 VASTAUSLÄHETYS

}

TILAA NYT

MITÄ JOS TILAISIT HOPE-LEHDEN YSTÄVÄLLESI? TUET SILLÄ

YSTÄVÄSI HENGELLISTÄ KASVUA VAIN 10 SENTILLÄ PÄIVÄSSÄ!

ANNA TÄNÄ VUONNA ERILAINEN SYNTTÄRILAHJA

TAI TEE KONKREETTINEN TEKO EI-USKOVAN YSTÄVÄSI

PUOLESTA? TILAA LEHTI TÄNÄÄN! KOSKA YSTÄVÄSI

ON SEN ARVOINEN.

SEURAAVASSA

NUMEROSSA:

• ARMO(PALOJA) VAI

JOTAIN RADIKAALIMPAA?

• ILTA LAURAN KANSSA -TALKSHOW

• YRITTÄJYYS