Luo luottamusta – suojele lastaYhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet

2.10.2015 – Lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivä, KajaaniMatti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL

Luo luottamusta – suojele lasta?

• Perusluottamus syntyy parin ensimmäisen ikävuoden aikana (mm. Erik H. Eriksen) ja perusluottamuksen järkkyminen näkyy lapsen hyvinvoinnissa

• Voiko samaa ajatella luottamuksen puuttumisesta asiakkaan ja viranomaisten välillä (tai viranomaisten kesken)– vastuu lasten suojelemisesta on kaikilla, toimivan yhteistyön edellytys

on tietoisuus eri toimijoiden rooleista, tiedonvaihdosta ja palvelujärjestelmästä

• Miten sinä näet lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluverkon? – viidakko vai tiheä tukiverkko?– onko poiskäännyttäminen nykyisen palvelujärjestelmän valuvika?

• Onko Internetistä ja sosiaalisesta mediasta tullut jo epäluottamuksen lähde?

(Poiskäännyttämisestä, ks. Hänninen ym. (toim.). 2007. Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva.)

SISÄLTÖ

1. Yhteistyörakenteet lainsäädännössä2. Yhteistyörakenteet paikallisessa suunnittelussa ja strategiassa3. Yhteistyörakenteet viranomaistoimijoiden kesken4. Yhteistyörakenteet asiakastyössä5. Yhteistyötä mahdollistavien toimintatapojen kehittäminen Kainuussa6. Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet ja Internet?

1. Yhteistyörakenteet lainsäädännössä

• Lainsäädäntö sisältää valtavan määrän erilaisia mainintoja yhteistoimintaan (v. 2012: 36 eri laissa, yht. 324 eri mainintaa)– keskeisimmät lait terveydenhuolto-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu-,

perusopetus- ja oppilashuoltolaki– useat säädökset velvoittavat kuntia ja viranomaisia laaja- ja

monialaiseen yhteistoimintaan, mutta käytännössä oppaita ja soveltamistapoja on useita

– yhteen sovittavaa johtamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

(ks. Perälä ym. 2012. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteesovittava johtaminen.)

2. Yhteistyörakenteet paikallisessa suunnittelussa ja strategioissa• Kunnilla on erittäin suuri määrä lakisääteisiä suunnitteluvelvoitteita, minkä lisäksi kunnilla/alueilla/kuntayhtymillä

on tyypillisesti useita strategioita, ohjelmia ja muita suunnitteluasiakirjoja– käytännön haaste on strategioiden ja suunnitelmien samansuuntaisuuden varmistaminen (mm. aikajänne)

• Esimerkki Kainuun alueen strategioista (osa)– Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013–2016– Iän iloinen Kainuu 2030 – ikääntymispoliittinen strategia – Turvallisuussuunnitelma 2010–2012 – Mielellään Kainuussa kaiken ikää – Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia 2011–2016 – Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2013– Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämistä koskevien

alueellisten suunnitelmien tarkentaminen ja toimeenpano 2012–2020– Kainuun maakuntaohjelma 2009–2014 ja siihen liittyvät toteuttamissuunnitelmat – Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma 2006–2012– Uusiutuva Kainuu – Kainuun maakuntasuunnitelma 2025– Kainuun ilmastostrategia 2020– Kainuun tietoyhteiskuntastrategia 2007–2012– Kainuun Venäjä liiketoiminnan strategia 2005–2012– Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma 2014–2017…

• Kunnat– kunnan hyvinvointikertomus– paikallinen lapsi- ja

nuorisopoliittinen tavoite- ja toimintaohjelma

– opetussuunnitelmat (varhaiskasvatus, esi-, perus-, lukio- ja ammatillinen opetus)

– opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma (uusi opiskeluhuoltolaki)

– terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

– aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma

Esitys yhdessä laadittaviksi (OKM 2012:6)

Kuntien lakisääteisten suunnitteluvelvoitteiden samansuuntaisuus 1/2

• Sote-kuntayhtymä– suunnitelma lasten ja nuorten

hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi lastensuojelusuunnitelma

– yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

– terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

– erikoissairaanhoidon järjestämissopimus

– terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellinen strategia ja suunnitelma

– suunnitelma terveydenhuollon laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

(Perälä ym. 2012, 44)

”paikallinen lapsipolitiikan toimintaohjelma/suunnitelma”

Kuntien lakisääteisten suunnitteluvelvoitteiden samansuuntaisuus 2/2

• Kunnat– kotouttamisohjelma– raittiustyön suunnitelma– suunnitelma ikääntyneen väestön

tukemiseksi– nuorisotakuun koordinaatio?– työllisyyden koordinaatio?– kuntoutusjärjestelmän

koordinaatio? (kuntoutuksen asiakasyhteistyö)

– palveluasumisen koordinaatio?

• Sote-kuntayhtymä– mielenterveyspalvelujen

yhteensovittaminen

Useimpien suunnitteluvelvoitteiden suunnittelujänne on valtuustokausi ja suunnitelma tulisi tarkistaa vähintään kerran (useimmiten vuosittain).

Käytännön esimerkki:

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma v. 2014-2015

3. Yhteistyörakenteet viranomaistoimijoiden kesken • Kainuun sote kuntayhtymä järjestää

elämänkaari ja -kulku mallin mukaisesti kaikki lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut (pl. päivähoito)– tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon

hallinnonalat ylittävä johtoryhmä on perhepalveluiden johtoryhmä

– perhekeskusten ympärille on koottu moniammatilliset ja lisäksi on muita työryhmiä

– heikko yhteys kunnan strategiseen päätöksentekoon (hyvinvointikertomus)

– lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman koordinaatio

Paikallisesti tulee varmistaa yhteistyön rakenteet ja prosessit• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

erilaiset tarpeet eivät rajaudu sektori- organisaatio- tai lakiperustaisesti– jatkuva yhteen sovittamisen tarve

sekä käytännön asiakastyössä että rakenteissa

– tätä tukee erilaiset moniammattilliset työryhmät sekä ylisektoristen hoito- ja palveluketjujen kehittäminen

• Epätietoisuutta voi aiheuttaa yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja salassapitoa ohjaavat lait ja säädökset

4. Yhteistyörakenteet asiakastyössä

• Yksittäisen lapsen, nuoren tai perheen asioita hoidettaessa yhteistyökumppaneita voi olla lukuisa määrä

• Yhteistyörakenteita voidaan tukea monin eri tavoin– jalkautuva työmalli, parityö– nimetyt työryhmät/työntekijät– huoli puheeksi ja varhainen avoin

yhteistyö– toisen työn tunteminen– palveluiden kokoaminen

(perhekeskukset ja -asemat)– täydennyskoulutus– yhteiskehittäminen– vertaisryhmätoiminta

5. Yhteistyötä mahdollistavien toimintatapojen kehittäminen Kainuussa• Kainuun soten keskitetty täydennyskoulutus

– esim. perhekeskuspäivä, lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivä

– VAY-valmennus ja HUPU-koulutus (=varhain avoin yhteistyö)• Kehittämishankkeet

– Perhekeskukset Kainuuseen (hankekokokonaisuus)– TUKEVA – lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen

Kainuussa (hankekokonaisuus)– Uusi keskussairaala, KAINUA– LastenKASTE -hanke

• Sähköiset palvelut ja asiointi– Hyvinvoinnin palvelutarjotin, mielenterveystalo, Kainuu Omasote -

palvelu

Lastensuojelu palvelujärjestelmän peili?

TOP 10 syyt lastensuojeluilmoituksissa Kainuussa1. vanhempien päihteiden käyttö 14,3 %2. lapsen päihteiden käyttö tai käyttöepäily 8,9 %3. lapsen turvattomuus 6,8 %4. perheväkivalta tai sen uhka 6,3 %5. lapsen rikollisuus 5,7 %6. lapsen psyykkinen vointi 4,3 %7. vanhempien psyykkinen terveys 3,3 %8. vanhempien jaksaminen 3,0 %9. lapsen väkivaltainen käyttäytyminen 2,7 %10. vanhemman / vanhempien kasvatustapa 2,6 %(Karvinen 2015)

(Karvinen 2015. Kainuulainen lapsi lastensuojelutarpeen selvityksessä vuosina 2013 – 2014)

6. Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet?• Perhekohtainen ohjausjärjestelmä (PKO) / Solutos Oy

– perhekohtaista ohjausjärjestelmä ja/tai Palveluiden Kokonaisuuden ohjausjärjestelmää.

– varmistetaan muun muassa asiakas- ja hoitosuunnitelmien ajantasaisuus, hoidon / avun toteutuminen suunnitelman mukaisesti ja arkipäivän kustannusvaikuttavuuden seuranta

• Hyvinvointikartasto / Acitivity Stone– hyvinvointikartta ei ole diagnosointiväline, vaan puheeksiottamisen ja

aktivoinnin apuväline– mahdollistaa tiedon siirron ja tiedon hyödyntämisen (nivelvaiheet,

moniammatillinen tarkastelu)

Internet, tietoteknologia ja sosiaalinen media?• Internetin keskustelufoorumit ovat jo

nyt keino muokata omaa identiteettiä (ks. Haasio & Zechner 2014)

• Kielteisiä ilmiöitä alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden kaupankäynti (ks. Nurmi & Kaskela 2015)– Alkon monopoli murtui jo?

• Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto loistaa poissaolollaan esimerkiksi sosiaalisesta mediasta– synnyttääkö tämä vastakkain

asettelua (vrt. maahanmuutosta käytävä keskustelu)?

(Haasio & Zechner. 2014. Identiteettipuhetta hikikomero keskustelufoorumilla. Teoksessa Gissler ym. 2014. Nuoruus toisin sanoen.)(Nurmi & Kaskela. 2015. Silkkitie. Päihteiden suomalaista nappikauppaa. Yhteiskuntapolitiikka 4/2015.)

Kiitos!

Matti HeikkinenperhepalvelujohtajaKainuun sotep. 044 750 2424matti.heikkinen@kainuu.fi http://twitter.com/MJ_Heikkinenhttp://fi.linkedin.com/in/mattiheikkinen