Hyvässä hoidossaPorin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2012

2 3/2012

Muutosta vaiuudistumista?

Meillä mietittyä

Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy

Toimitus: Minna Kalliomäki ja Anne-Mari Lehto

Taitto: Mainostoimisto JabadabaduuKansikuva: Anne-Mari Lehto

Painopaikka: iPrint, SeinäjokiPainosmäärä: 55 000 kpl

Porin Lääkäritalo Oy

Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Porip. 622 633etunimi.sukunimi@porinlaakaritalo.fi

www.porinlaakaritalo.fi

Hyvässä hoidossaPorin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2012

Ajankohtaista

Happy or NotLääkäritalossa käydessäsi saatat odotustiloissa tai ulko-ovella törmätä Happy or not – pikapalautelaitteeseen. Kokemustasi kuvaavaa hymynaa-maa painamalla voit kertoa, miten asiointisi Lääkäritalossa sujui. Asiakkaalle palautteen antaminen on nopeaa ja helppoa. Me Lääkäritalos-sa puolestaan saamme tietää, jos asiakkaidemme mielestä palvelumme ei ole jonain päivänä toiminut toivotusti. Tämän tiedon saatuamme selvi-tämme syyt, ja näin pystymme paremmin jatkossa välttämään kyseiset ti-lanteet. Palautteenne on siis tärkeää toimintamme kehittämisen kannalta.

Lukijapalautteesta juttuideoitaKuluvan vuoden ensimmäisessä Hyvässä hoidossa -lehdessä kysyim-me lukijoiltamme, mistä aiheista he haluaisivat jatkossa lukea. Saimme-kin paljon hyviä ideoita, joita toteutamme parhaamme mukaan. Lukijam-me toivoivat tietoa muun muassa selkäkivuista ja psoriasiksesta, joista molemmista kerromme tämän lehden sivuilla. Toteutamme toiveitanne myös tulevissa lehdissä. Palautetta ja ideoita voi antaa jatkossakin anne-mari.lehto@porinlaakaritalo.fi.

Asiakaskyselyn tuloksiaToukokuussa 2012 toteutimme vuosittaisen tyytyväisyyskyselyn. Vastaus- prosentti oli hienosti 66 %. Kiitos kaikille vastanneille! Tässä tuloksia lyhyesti:• Useimmat vastaajat käyttävät Porin Lääkäritalon palveluja lähes aina.• Porin Lääkäritalo valitaan lääkärin asiantuntevuuden, nopeuden, laajan palveluvalikoiman sekä aiempien kokemusten perusteella. Useat vastaajat ilmoittivat valintaperusteeksi myös sen, että työpaikan työterveyshuolto on meillä.• Porin Lääkäritalon maine on erinomainen ja on pysynyt ennallaan vuodesta 2011.• Myös henkilöstöryhmien ammattitaito ja ystävällisyys ovat erittäin hyvällä tasolla.• 99,8 % vastaajista suosittelisi Porin Lääkäritaloa. • Palvelumme kokonaisarvosana nousi viime vuodesta ollen nyt 9,0.

Vuodenajat ovat Suomessa rikkaus. Uusi vuodenaika antaa oivan syyn tarkastel-

la omaa itseään ja elämäänsä: mikä kaipaisi muutosta tai uudistumista. Uusi syystakki voi kummasti pi-ristää mieltä, motivoiva harrastus parantaa elämänlaatua, kehittä-vä opiskelu avata uusia näköaloja. Vuodenaikojen vaihtuessa mielessä voi käväistä jopa se, miten tästä ar-kisesta oravanpyörästä olisi mah-dollista hypätä pois, downshiftata eli kohtuullistaa elämäänsä vastais-kuna suorittavalle elämäntyylille.

Kaikenlainen muutos ja kehittä-minen ovat olleet myös työelämäs-sä arkea jo pitkään. Olemme pikku hiljaa tottuneet siihen, että mikään ei ole pysyvää. Pitää olla valmis sii-hen, että toimintaa muutetaan tai uudistetaan radikaalisti minä het-kenä hyvänsä. Ja näissä muutoksissa on yksilön pystyttävä kehittymään ja uudistumaan tavoiteltuun suun-taan. Myös omaa työmarkkina-arvoaan on syytä muutenkin pitää yllä hankkimalla uutta koulutusta, päivittämällä osaamista. Ilman sitä ja siitä huolimattakin eräänä päivä-

nä yksilön työpanosta ei enää ehkä tarvitakaan.

Muutos määritellään rajatun kestoiseksi prosessiksi, jossa jokin saa toisen, aiemmasta poikkeavan muodon. Usein juuri tämä rajattu kesto on se, joka ahdistaa. Aika-taulut ovat liian tiukkoja, ja uuden omaksumiselle ei ole läheskään aina riittävästi aikaa. Muutoksen nopeus ja jatkuvuus ovat tehneet siitä jotenkin pelottavan ja monien mielestä jopa ei-toivottavan ilmiön. Tiukkojen aikataulujen vuoksi uu-sia muutoksia seuraa jo ennen kuin vanha on saatu kunnolla käytän-töön. Varsinkin työelämässä ihmi-sillä alkaa olla näistä syistä erään-lainen muutosähky.

Muutoksen sijaan olisikin jo-tenkin inhimillisempää puhua uudistumisesta. Se on meille ih-misille luonnollista, onhan se jo DNA:ssammekin. Uudistuminen - toisin kuin muutos - on jatkuva pro-sessi. Uudistuminen on pitkän aika-välin kehitystä, joka pitää sisällään innovaatioita, asioiden näkemistä ja toteuttamista uudella tavalla. Myös uudistumiseen kuuluu erityyppisiä muutoksia, jotka voivat olla jopa vallankumouksellisia tai toisaalta vähittäisiä, hyvinkin hitaasti etene-viä. Uudistumista ei tapahdu ilman oppimista. Työelämässä, aikuisten ihmisten kesken, oppimisen pitää olla vahvistavaa ja uudistavaa: uu-det asiat usein kyseenalaistavat jo aiemmat opit, ja uuden tiedon va-lossa oma todellisuuskäsitys pitää muotoilla uudelleen ennen kuin se näkyy käytännön toiminnan tasol-la. Ja tähän tarvitaan aikaa.

Myös uudistumisessa voidaan ottaa ekologinen näkökulma. Kes-tävässä uudistumisessa tavoitteena on elinvoimaisuuden, kilpailuky-vyn säilyminen pitkällä aikavälillä. Tällöin kyse ei ole siis jatkuvista, lyhyistä muutoksista. Tärkeää on nähdä olennainen, olemassa oleva ydin, uudessa valossa. Niin yksilö-, yritys- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla on syytä tietää, mistä tähän on tultu, missä ollaan nyt, ja mihin ollaan menossa. Mikä on minun, meidän, organisaatiomme, yhteis-kuntamme perimä.

MINNA KALLIOMÄKIhenkilöstö- ja viestintäpäällikkö

Hyvässä hoidossa

Poimi syksyn vitamiinit talteen

Maalaisjärki käyttöön terveystrendien seuraamisessa

Marjojen ja sienten mädäntyessä met-sään ihmiset kuitenkin samanaikaisesti haikailevat vitamiini- ja luontaistuote-purkkien perään terveemmän elämän toivossa. Lääkärit luottavat tutkittuun tietoon ja suhtautuvat kriittisesti eri-laisiin muotivirtauksiin, ihmedieettei-hin ja kohututkimuksiin. Media nostaa näitä otsikoihin, sillä terveyteen liittyvät aiheet ovat suosittuja ihmisten keskuu-dessa.

Harvoin luontaistuotteista tai vi-tamiinilisistä haittaa on, ellei niillä sit-ten ole yhteisvaikutuksia keskenään tai muiden samanaikaisten lääkitysten kanssa. Vaihtoehtoiset hoidot eivät myöskään saisi hidastaa tutkittuun hoi-toon hakeutumista. Omalle lääkärilleen kannattaa aina mainita esimerkiksi luontaistuotteiden käytöstä, kun lisälää-kityksiä määrätään.

Vitamiinit ensisijaisesti ravinnosta

Vitamiinien käyttöön liittyen yleisperi-aatteena on, että elimistön vitamiinitar-ve yleensä tyydyttyy riittävän monipuo-lisella ravinnolla.

Riittämätön D-vitamiinin saanti on Suomessa kuitenkin yleistä. Vitamiini-en puutostilojen riskiryhmiä ovat muun muassa pienet lapset, maahanmuuttajat, vegaanit, huonosti ruokailevat vanhuk-set ja alkoholistit sekä vakavista yleissai-rauksista kärsivät. Heille vitamiinilisistä saattaa olla hyötyä ja todetut puutostilat kannattaa hoitaa aktiivisesti.

D-vitamiinin luonnollisena lähtee-nä on auringonvalo, tosin Suomessa vain huhti-syyskuun aikana. Siksi ra-vinnosta saatavalla D-vitamiinilla on suuri merkitys. Tärkeimpinä lähteinä ovat vitaminoidut maitovalmisteet ja le-vitettävät ravintorasvat, joihin on lisätty D-vitamiinia.

Rasvaiset kalat, joihin lukeutuvat lohi, siika ja muikku, ovat suositeltavia. Myös muut kalat, kananmunan kel-tuainen, maksa, broileri, kantarellit ja suppilovahverot ovat hyviä D-vitamii-nilähteitä.

Toisinaan vitamiinilisät ovat paikallaan

Riittävän D-vitamiinin saanti on tärke-ää etenkin luuston kasvulle ja kunnol-le. Riisitauti on käytännössä kadonnut suomalaisilta lapsilta järjestelmällisen D-vitamiinin käytön myötä. D-vitamii-ni kalsiumiin yhdistettynä estää van-husten murtumia.

D-vitamiinilisää suositellaan-kin nykyisin etenkin lapsille ja yli 60-vuotiaille, mutta myös muille, jot-ka eivät käytä säännöllisesti vitami-noituja maitovalmisteita, ravintoras-voja tai kalaa.

Muista vitamiineista B1- ja B12-vitamiinia tarvitaan joskus erilaisten puutostilojen yhteydessä, foolihappoa erityistapauksissa alkuraskauden aika-na ja K-vitamiinia annetaan vastasyn-tyneille.

A-vitamiinin liikasaannin välttämi-seksi suuria määriä maksaa sisältäviä valmisteita ei tule nauttia raskauden aikana. C-vitamiinin puutosta on puo-lestaan havaittu yksipuolista ravintoa kotona syövillä vanhuksilla.

Hyödynnä jokamiehenoikeus

Runsaasti kasviksia sisältävän ruoka-valion on todettu pienentävän riskiä sairastua sekä sydän- ja verisuonisai-rauksiin että syöpiin. Kasviksiin luetaan vihannekset, juurekset, palkokasvit, marjat ja hedelmät, joiden merkitys energiansaannin kannalta ei ole suuri, mutta jotka sisältävät monipuolisen va-likoiman erilaisia ravintoaineita ja ke-miallisia yhdisteitä.

Monet vitamiinit tuhoutuvat osittain kuumennettuina, mutta toisaalta jotkut aineosat imeytyvät paremmin kypsen-netystä ruoasta. Siten sekä tuoreet että kypsennetyt kasvikset ovat omalta osal-taan hyödyllisiä ruokavalion osatekijöitä. Marjojen erityisominaisuus on niiden kuoriin kertyvissä fenoliyhdisteissä ja samasta syystä myös omenat ja päärynät kannattaa syödä kuorineen, tietysti hy-vän puhdistuksen jälkeen.

Suomalaiset eivät osaa useinkaan riittävästi arvostaa maansa erityispiir-rettä – jokamiehenoikeutta. Nyt onkin hyvä aika lähteä keräämään talteen met-sien sienet ja marjat sekä samalla hyö-dyntää niistä saatavat vitamiinit ja ki-vennäisaineet. Lisäksi tulee ikään kuin vahingossa harrastettua myös terveyttä edistävää hyötyliikuntaa.

JYRKI LEVOLAyleislääketieteen erikoislääkäri

SeuraaLääkäritalon

blogia netissä!

Syyskuun alkupuolella pihanurmikkoa leikatessani ha-vaitsin harmikseni, että yksi karviaismarjapensas oli myöhemmin kypsyneenä unohtunut ja pudottanut suurimman osan marjoistaan. Samantyyppistä tuhla-usta tapahtuu syksyisissä metsissämme runsaasti, sillä vain pieni osa mustikoista, puolukoista, lakoista ja muista vitamiinipommeista saadaan talteen.

Ravintoaineita marjoista

Marjat kuuluvat ravintoaine-tiheimpiin ruoka-aineisiin: • runsaasti ravintoaineita suhteessa energiaan• kevyttä ja vähäkalorista syötävää• energiaa noin 35–80 kcal/100 g• marjojen koostumuksesta on vettä 80–90 %• hiilihydraatit ovat marjojen luontaisia sokereita• vähän proteiinia ja rasvaa• hyviä ravintokuidun lähteitä

Lähde: luontoon.fi

4 3/2012

Selkäkivut ovat yleisiä

Porin Lääkäritalon työterveyslääkäri Jonne Willman kertoo, että selkäkipua esiintyy iästä ja ammatista riippumat-ta kaikenlaisilla ihmisillä. Selkäkivun syyt voivat olla niin moninaiset, että yleistyksiä sen suhteen on vaikea teh-dä.

Useimmiten selkäkivut ovat harmit-tomia ja ohimeneviä, ja niiden aiheut-tajan henkilö itse usein tietää, syynä voi olla esimerkiksi yksipuolinen kuormi-tus tai huono työskentelyasento. Lää-kärin vastaanotolle on syytä hakeutua

silloin, jos selkäkipu on uusi eikä itse tiedä, mistä kipu on peräisin.

Lääkäri tekee selkäoireista kärsivälle kattavan haastattelun. Jos kivun aiheut-taja on epäselvä, lähdetään liikkeelle ai-van nuoruudesta ja mahdollisesti siellä tapahtuneista loukkaantumisista sekä kouluiässä havaituista mahdollisista ryhtivirheistä ja kasvuhäiriöistä.

Ihmisen tarina vaikuttaa hoitoon

Lääkäri suhteuttaa tutkimuksen ja jat-kotoimenpiteet aina potilaan mukaan,

sillä eri-ikäisillä ongelmat ovat usein erityyppisiä. Työikäisillä työn laatu on myös oleellinen asia: istumatyötä teke-villä rasitus on erilaista kuin raskaita taakkoja nostelevilla. Yksilön ominai-suuksilla kuten, sukupuolella, ylipainol-la, elintavoilla ja lihaskunnolla, on kai-killa omat vaikutuksensa, jotka täytyy huomioida vaivaa tutkittaessa.

– Ihmisen tarina ja oireet ratkaise-vat, miten asiaa lähdetään selvittämään ja tutkimaan, Willman kiteyttää.

Työterveyshuoltoon selkäkivun vuoksi hakeutuvilla asiakkailla kivun syyt ovat usein akuutteja eli kipu on äkillistä. Tällaiseen kipuun on useim-miten löydettävissä syy-seuraus -suh-de eli potilas osaa itse yhdistää kivun johonkin toimintaan, venähdykseen, kuormitukseen tai tapaturmaan. Näis-säkin tapauksissa hoitoratkaisut voivat olla hyvin erilaisia.

Kroonisella kivulla tarkoitetaan pit-kittynyttä kipua, johon ei myöskään ole yhtä oikeaa hoitoratkaisua, vaan hoito

ratkaistaan yksilöllisesti.Ihmisen hakeutuessa selkäkivun

vuoksi lääkäriin on vaiva kuitenkin aina todellinen ja kipu otetaan vakavasti. Voi-makas kipu haittaa päivittäisiä askareita ja saattaa myös kieliä sairaudesta. On-neksi vain hyvin harvassa tapauksessa selkäkipu on merkki jostain vakavasta sairaudesta.

Itsestään huolehtiminen heijastuu selän terveyteen

Paras tapa ehkäistä selkäongelmia ja pi-tää oireita kurissa on huolehtia omasta hyvinvoinnista ja lihaskunnosta. Lii-kunnalla on suuri merkitys selkävaivo-jen ehkäisemisessä. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta auttaa pitämään vartalon lihakset hyvässä kunnossa.

Selän kannalta merkitystä on eten-kin vatsa-, selkä ja pakaralihasten kun-nolla, sillä ne ottavat vastaan selkään kohdistuvaa rasitusta. Vahvat lihakset

Terveet elämäntavat suojaavat selkää

Selkäkivut ovat hyvin yleisiä, ja useat aikuiset kärsivät jonkin asteisista selkävaivoista jossakin elämänsä vai-heessa. Selkäkipu on ikävä vaiva, joka saattaa haita-ta liikkumista ja arkirutiineita. Selkäkivun syitä - kuten myös hoitokeinoja - on olemassa monia.

Lue terveydestäja hyvinvoinnistaLääkäritalonblogista!

Hyvässä hoidossa

Lisätietoja: ajanvaraus(02) 622 622

auttavat säilyttämään selän normaalin ryhdin ja tukevat rankaa.

Ylipaino on yhteydessä alaselän vai-keiden kipuoireyhtymien suurentunee-seen vaaraan, joten ylipainon välttämi-nen on liikunnan ohella toinen tärkeä selkävaivoilta suojaava asia. Joidenkin tutkimusten mukaan myös tupakoinnil-la on yhteys selkäongelmiin, sillä tupa-kointi heikentää kudosten ravitsemusta.

Ergonomia kuntoon

Eri työtehtävissä täytyy ottaa huomioon edellä mainittujen lisäksi myös muita asioita. Raskaita taakkoja siirrettäessä on hyvä tiedostaa hankalat työasennot sekä opetella oikeanlainen ergonomia. Turvallinen työskentelyasento ja oikean-lainen nostaminen säästävät selkää.

Ergonomialla on merkitystä myös kotona, sillä samat lainalaisuudet päte-vät myös vapaa-ajalla. Pehmeällä soh-valla huonossa asennossa rötköttämi-

nen on omiaan lisäämään selkävaivoja, ja myös kotitöissä ergonomiset työsken-telytavat ovat tärkeitä.

Kulutamme ison osan vuorokaudes-ta nukkumalla, joten hyvien elintapojen ja liikunnan lisäksi on syytä huomioi-da patjan kunto. Vanhalla tai liian peh-meällä patjalla selkä rasittuu eikä lepää edes yöllä.

Vastuu on itsellä

Porin Lääkäritalon työfysioterapeutti Terhi Sulin näkee työnsä puolesta pal-jon selkäongelmia, jotka hänen mu-kaansa olisi pitkälti ennaltaehkäistä-vissä ja hoidettavissa asiakkaan omalla aktiivisuudella. Harvemmin pelkästään passiivisilla keinoilla, kuten hieronnal-la, päästään pysyviin tuloksiin.

– Selkäongelmiin on syytä tarttua riittävän ajoissa, jolloin kuntouttami-nen on helpompaa ja tulokset parem-pia. Esimerkiksi jo pelkästään toimintaa haittaavan selän väsymisen syy kannat-taa selvittää, Sulin lisää.

Lääkärin tapaan myös fysiotera-peutti perehtyy asiakkaan taustoihin huolella: ensimmäinen tapaamiskerta käytetään lähes kokonaan tutkimiseen ja haastatteluun, jotta fysioterapiasta saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Selkäongelmista kärsivien asiakkai-den tutkimuksen peruspilareita ovat muun muassa keskivartalon hallinnan, lantionhallinnan sekä nivelten liikku-vuuden ja lihaskireyksien tutkiminen. Näiden perusteella fysioterapeutti tekee suunnitelman terapian sisällöstä sekä laatii asiakkaalle kohdennetun harjoi-tusohjelman.

Erityisesti, jos selkäongelmat ovat toiminnallisia, eivätkä johdu esimer-kiksi selän rakenteellisista virheistä, on oma toiminta avainasemassa. Liian hel-posti ohjeet unohtuvat heti lääkärin tai fysioterapeutin vastaanottokäynnin jäl-keen. Viimeistään selkäkivun hellittäes-sä opit heitetään romukoppaan, vaikka juuri jatkuvalla lihaskunnon ylläpidolla ja parantamisella vaivat myös saattaisi-vat pysyä kurissa.

– Kuntosali ei ole ainoa oikea rat-kaisu – selästä pystyy huolehtimaan tekemällä harjoitteita myös kotona sekä huolehtimalla riittävästä liikkumisesta

päivän aikana. Kaikki liikunta on aina eteenpäin, Sulin kiteyttää.

Terhi Sulin ei halua mainita oikeaa ja väärää tapaa liikkua, vaan kehottaa noudattamaan tervettä järkeä ja koros-taa, että kaikessa liikkumisessa on tär-keää opetella oikea tekniikka ja oman kehon hallinta. Liikunnasta pitää myös nauttia, muuten sitä harvemmin tulee jatkettua kovin kauan. Lajeja ja vaihto-ehtoja kyllä riittää.

Henkilön taustasta ja omasta aktii-visuudesta riippuu, kuinka paljon hän tarvitsee ohjausta fysioterapiaohjelman toteuttamisessa.

– Jos henkilö ei ole aiemmin har-rastanut liikuntaa tai hänellä ei ole ko-kemusta lihaskuntoharjoituksista, fy-sioterapeutti lähtee aivan perusasioista liikkeelle, opastaa tekemään liikkeet oikein vaihe vaiheelta ja myös valvoo suoritusta, Sulin kertoo.

– Mitä pidemmästä selkävaivasta on kärsinyt, yleensä myös sitä pidempi on kuntoutusjakso.

Ennaltaehkäisy kannattaa

Aivan liian usein asioihin tartutaan vas-ta pakon edessä, vaikka ennaltaehkäisy olisi helpoin, halvin ja kivuttomin vaih-toehto. Jos työpäivä koostuu lähinnä is-tumisesta, on vastapainoksi vapaa-ajalla liikuttava runsaasti.

Välillä voi tuntua, että aina janku-tetaan taukojen tärkeydestä, mutta siitä huolimatta ne usein unohtuvat. Pienet muutaman minuutin mikrotauot eten-kin toimistotyötä tekevillä olisivat to-della tärkeitä. Sulin ei niinkään suosit-tele kylmien lihaksien venyttelyä vaan tekemään liikettä, jolla saa vastapainoa paikoillaan istumiselle sekä veren kier-tämään lihaksissa.

Mikrotauot kestävät keskimäärin vain muutaman minuutin, joten kiire ei voi olla syy niiden väliin jättämiselle.

– Kannattaa laittaa vaikka kännykkä hälyttämään ja muistuttamaan tauosta, jos on tapana uppoutua töihin liiaksi, vinkkaa Sulin.

Leikkaus viimeinen vaihtoehto

Ortopedi Matti Sävelä sanoo, että täy-sin parantavaa selkäleikkausta ei ole, mutta oireet voidaan kuitenkin saada sen avulla pois. Oikotietä onneen ei leikkauksesta löydy. Hän on samoilla linjoilla Willmannin ja Sulinin kanssa ennaltaehkäisyn merkityksestä.

Perintötekijöihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa, joten joskus jo nuoriakin, joi-den elämäntavat ovat terveelliset, jou-dutaan leikkaamaan. Ortopedi arvioi aina leikkaustarpeen potilaskohtaisesti.

Leikkausaihe voi olla esimerkiksi välilevytyrä, selkäydinkanavan tai her-mojuurikanavan ahtauma. Nuorilla henkilöillä voi puolestaan ilmetä raken-teellista selän löysyyttä. Leikkauksen laajuudesta riippuen toipuminen kestää puolestatoista kuukaudesta vuoteen.

ANNE-MARI LEHTO

Työfysioterapeutti Terhi Sulin opastaa asiakasta oikeassa tekniikassa harjoi-tuksen aikana.

”Selkäongelmiin on syytä tarttua

riittävän ajoissa, jolloin

kuntouttaminen on helpompaa ja

tulokset parempia.” Istuessa

• Muista vatsalihasten tuki.• Huolehdi tauoista.• Vaihtele istuma-asentoa.• Tuoli lähelle pöytää, vältä kumaraa asentoa.• Liiku ja kävele aina, kun mahdollista.• Valitse satulatuoli/ erikoistuoli.• Säädä pöytä ja tuoli oikealle korkeudelle.

Seistessä

• Seiso polvet hieman koukussa.• Valitse sopivat jalkineet.• Toinen jalka matalalle korokkeelle.• Vaihtele asentoa.• Istu silloin, kun se on mahdollista.• Kävele ja liiku silloin, kun voit.

Kantaessa ja nostaessa

• Pidäselkäsuoranaja koukista polvia.• Pidätaakkalähellävartaloa.• Jännitävatsalihaksilla tukea selkään.• Vältäriuhtomistaja repimistä.• Huomioiomatvoimat nostaessa.• Pyydäapuaaina,kunvoit.

Nukkuessa

• Josselkäonaamulla kipeämpi, harkitse patjan vaihtoa.• Valitse selkää tukeva ja selän muotoja sopivasti joustava patja.• Aseta kyljellä nukkuessasi päällimmäisen polven alle tyyny, jotta selkä ei kierry yön aikana.

Lähde: Selän hoito-opas

Kehon hallinnalla selälle tukea

6 3/2012

Tautia ei luokitella ihottumaksi, vaan se on perimän ja ulkoisten seikkojen laukaisema ihon sai-

raus. Siinä orvaskeden solukko jakaan-tuu 7-kertaisella nopeudella jolloin, normaali solukon järjestys ja kypsymi-nen sarveiskerrokseksi on häiriintynyt.

Oireiden esiintyminen kausittaista

Nykykäsityksen mukaan psoriasis on autoimmuunitauti, jossa elimistön puo-lustusmekanismi reagoi omia rakenteita vastaan. Taudin puhkeaminen voi ta-pahtua missä iässä tahansa, ja puuskit-tainen kulku on sille ominainen.

Toisinaan taudin oireet häviävät kokonaan. Tällöin se on latenttina eli oireettomana ja piilevänä, joskus onnel-lisesti koko lopun elämän. Psoria laukai-sevia ja pahentavia seikkoja ovat muun muassa infektiosairaudet ja henkinen stressi. Psoriasis ei ole tarttuva tauti.

Psoriasiksen tyypillisenä oireena ovat tarkkarajaiset paksuhilseiset läiskät ja punoittavat alueet. Hilseen alla iho on punoittelevaa. Kutina on vähäistä, mutta toisinaan ja eritoten päänahassa ja säärissä se voi olla häiritsevää. Psori-läiskien mielipaikkoja ovat kyynärpäät, polvet, päänahka ja myös kynsissä esiin-tyy monesti tyypillisiä muutoksia.

Psorilla on monia ilmenemismuotoja

Usein psori esiintyy pelkästään tietyllä ihoalueella. Tavallisessa psoriasiksessa läiskät paikantuvat raajojen ojentaja-puolille, vartalolla on usein saman-

aikaisesti muutamia läiskiä ja lisäksi päänahassa on psorimuutoksia. Psorin käänteismuodossa tautimuutokset pai-kantuvat puolestaan taipeisiin. Hilseen muodostus on vähäistä, iho on punoit-tava ja kiiltävä. Mielipaikat ovat kaina-lot ja nivukset, naisilla rintojen alla.

Täpläpsorissa läiskät esiintyvät laa-ja-alaisesti vartalolla ja raajoissa. Täplät ovat punoittavia, hilsekatteisia ja koko vaihtelee muutamasta millimetristä 1–2 cm:n läpimittaisiin, koholla ole-viin läiskiin. Omana psorin alalajina on märkärakkuloita muodostava psoriasis. Se on tavallisesti kämmenissä tai jalka-pohjissa ja hyvin harvinaisena koko ke-holla. Ärhäkkä aktiivi psori voi johtaa laaja-alaiseen, koko ihon punoitukseen ja tästä tilasta käytetään nimitystä eryt-roderminen psoriaasi.

Noin joka kymmenennellä psoriaa-tikolla esiintyy nivelrikkoa. Nivelkipuja psoriaatikolla on nivelreumaa vähem-män, ja reumakokeet ovat pääsääntöi-sesti negatiiviset.

Psorin toteaminen

Yksiselitteistä laboratoriotestiä tai ko-etta psorin toteamiseen ei ole olemassa. Diagnoosi perustuu kokeneen lääkärin harjaantuneeseen silmään. Myös psorin mahdollinen esiintyminen suvussa on keskeinen tieto diagnoosia tehtäessä.

Parantavaa hoitoa psoriasikseen ei ole olemassa. Oireita voidaan lievittää ja parhaassa tapauksessa saada se ko-konaan oireettomaksi, piileväksi. Hoi-tokeinoja ovat paikallishoidot, sisäiset hoidot, valohoidot ja näiden hoitojen yhdistelmät sekä viimeisimpänä tulok-kaana niin sanotut biologiset hoidot.

Pitkäkestoisia hoitoja

Psorin hoitoon tarkoitetuista resep-tilääkkeistä käytetyimpiä ovat kor-tisonivoiteet ja D-vitamiiniperäiset paikallisvalmisteet, joita ovat voiteet, emulsiovoiteet, geelit, linimentti ja hiuspohjan liuokset. Salisyylivaseliini on vuosikymmeniä ollut hilsettä kuori-vana ja pehmittävänä psoriaatikon pe-ruslääke.

Perusvoiteilla saadaan pehmitettyä hilsepaakkua, ja se myös parantaa hilse-kerrokseen jääneen vaikuttavan lääkeai-neen eli kortisonin kulkua syvemmälle ihoon. Hoidon kesto on viikkoja tai kuukausia. Jos lääkitys lopetetaan liian aikaisin ja yhtäkkisesti, palaavat oireet päivissä.

Sisäiset hoidot hillitsevät psorin ihon uudistuvan solukon nopeutunutta jakautumista joko salpaamalla tai vai-kuttamalla taustalla oleviin immunolo-gisiin häiriömekanismeihin. Tällaisten lääkkeiden käyttö edellyttää laborato-riokokeita hoidon kuluessa.

Valohoitolaitteet matkivat aurinkoa

Auringon valon ja sen UV-alueen po-sitiivinen vaikutus psori-iholla on tun-nettu jo vuosituhansia. Yli puolella pso-riaatikoista oireet lievittyvät tai häviävät kesän aikana. Lääketieteelliset valohoi-tolaitteet säteilevät UV-valoa kuten ke-säaurinko, ja hoidon periaate on valot-taa potilasta 2–5 kertaa viikossa annosta nostaen, kunnes riittävä lopputulos on saavutettu. Hoitokertoja yhdessä jak-sossa on tavallisesti 15–30.

Biologiset lääkkeet ovat tulleet kym-menisen vuotta sitten vaikeiden ja mui-hin hoitoihin reagoimattoman psorin hoitovaihtoehdoksi. Ihon alle annetta-valla lääkkeellä pyritään normalisoi-maan tulehdusprosesseja. Nämä hoidot

Kuvissa psorimuutoksia: päänahas-sa ja kynsissä, tyypilliset psoriläis-kät kyynärpäissä, paksut psoriplakit polvessa ja psorin taive- eli kääntei-nen muoto.

Psoriasis kuriin oikealla hoidollaLääkäritalon

blogi netissäwww.porinlaakari-talo.fi

Yksi yleisimmistä ihosairauksista on hilsetystauti eli psoriasis. Väestöstä 2-3 % sairastaa psoriasista.

Lisätietoja: ajanvaraus(02) 622 622

ovat kuitenkin erittäin kalliita. Lue lisää psoriasiksesta www.psori.fi.

JUKKA JUHELAihotautilääkäri

Hyvässä hoidossa

Korvatulehduksia eniten pienillä lapsilla

Porin Lääkäritalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit Olli-Pek-ka Heikkilä ja Raili Laiho-Rekola ker-tovat korvatulehduksen olevan yleinen pienten lasten tauti. Useimmiten kor-vatulehduksia sairastavat 1–3 -vuotiaat, ja yli 90 prosenttia korvatulehduksista esiintyy alle 5-vuotiailla lapsilla.

Ilmojen viiletessä tulevat virusfluns-sat ja niiden jälkitautina korvatuleh-dukset. Syytä siihen, miksi toiset lapset sairastavat runsaasti korvatulehduksia ja osa välttyy niiltä lähes kokonaan, ei ole saatu selville.

Hengitystieinfektiot ovat merkittä-vin korvatulehdukselle altistava tekijä, sillä limakalvojen turvotus ja limane-ritys ahtauttavat välikorvan luontais-ta  tuuletusreittiä,  korvatorvea, jolloin välikorvassa tulehdusta aiheuttaville bakteereille muodostuu otolliset olo-

suhteet. Hengitystieinfektiot leviävät helposti päiväkodeissa, mutta itse kor-vatulehdus ei tartu lapsesta toiseen.

Putkitus harkitaan tapauskohtaisesti

Osa korvatulehduksista paranee ilman erityistä hoitoa tai antibiooteilla 2–4 viikon kuluessa, mutta osalle lapsista jää täryonteloon limaa hoidoista huolimat-ta. Tätä tilaa  kutsutaan liimakorvatau-diksi. Liimakorva ei ole kivulias, joten se voi tulla yllätyksenä esimerkiksi kuu-lontarkastuksessa.

– Usein lapsen kuulon parantuessa liimakorvan diagnosoinnin ja hoidon myötä myös lapsen puheen kehitys pa-ranee huimasti, Heikkilä sanoo.

Lasten korvien putkituksesta puhu-taan paljon, mutta automaattisesti niitä ei muutaman tulehduksen jälkeen vie-lä laiteta. Putkituksen edellytyksenä on,

että lapsella on ollut vuoden aikana 5–7 erillistä korvatulehdusta  tai  tulehduse-rite ei ole hävinnyt välikorvasta kolmen kuukauden aikana.

Putkituksella tarkoitetaan ilmas-tointiputkien asennusta  tärykalvolle niin, että ne takaavat suoran yhteyden välikorvasta korvakäytävään. Näin vä-likorvaan pääsee ilmaa, joka on edelly-tys tulehdusten parantumiselle.  Putket pysyvät tärykalvossa kiinni useiden kuukausien ajan ja irtoavat yleensä it-sestään. Putket asennetaan lapsille  nu-kutuksessa, ja toimenpide kestää noin 10–20 minuuttia.

– Lapsi ei tunne kipua korvissa toi-menpiteen aikana eikä sen jälkeen. Nu-kutus- ja valmistelutilanne vieraiden ihmisten keskellä voi kuitenkin olla pie-nelle potilaalle jännittävä ja pelottavakin tilanne, jolloin lapsi usein itkee, Heikkilä varoittaa pienten lasten vanhempia.

Putkituksen jälkeen limaisuutta voi esiintyä vielä jonkin aikaa, mutta  vä-likorvan limakalvon  saadessa ilmaa putken kautta, tilanne normalisoituu melko pian. Putkien kanssa voi käydä normaalisti suihkussa, mutta uimahal-lissa lapsen korvia on hyvä suojella ap-teekista saatavien korvatulppien avulla.

Aiemmin  korvatulehduksien vä-

hentämiseksi tehtiin ensisijaisesti ki-tarisan poistoja. Nykytutkimuksen mukaan  on kuitenkin  havaittu, ettei siitä ole hyötyä etenkään pienten lasten korvatulehduksien kannalta.

Tulehdukselta suojautuminen

Flunssan välttäminen vähentää myös korvatulehduksia, mutta käytännössä se on hyvin vaikeaa. Huolellinen käsi-hygienia ja kyläilyn välttäminen fluns-saperheeseen ovat tehokkaimpia ja hel-poimpia keinoja vähentää tartuntoja.

– Korvatulehdus ei aiheudu ulkoi-sista syistä, eikä siis karvalakki suojaa tulehdukselta. Tietysti kylmettymistä täytyy välttää asiallisella pukeutumisel-la, Heikkilä tarkentaa.

Pneumokokkirokotteesta on myös jonkin verran hyötyä korvatulehduksi-en välttämisessä.

Korvatulehduksia näyttää lisäävän kodin ulkopuolinen hoito, on se sitten mummola tai päiväkoti. Kodeissa, joissa tupakoidaan, esiintyy myös enemmän korvatulehduksia savuttomiin perhei-siin verrattuna. Maalla asuvilla lapsilla esiintyy korvatulehduksia kaupunkilais-perheitä vähemmän, jonka syynä arvel-laan olevan luonnollisempi ympäristö.

Perimä vaikuttaa moneen asiaan  ja myös korvatulehduksissa sillä on osan-sa. Mikäli vanhemmat tietävät itse kär-sineensä korvatulehduksista lapsena, on todennäköistä, että myös oma jälkikas-vu on herkempää korvatulehduksille.

Pienten lasten vanhemmilla kannat-taa olla kotona varalta särkylääkettä sekä puuduttavia korvatippoja, joilla pääsee yöllä akuutin vaiheen yli. Niistäjästä ja keittosuolatipoistakin on usein hyötyä.

ANNE-MARI LEHTO

Syksy tuo mukanaan flunssat ja korvatulehdukset

Lisätietoja: ajanvaraus(02) 622 622

Milloin lääkäriin?• Flunssainen lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä. • Pienen lapsen flunssa pitkittyy yli 2 viikon mittaiseksi. • Leikki-ikäinen lapsi tai koululainen sanoo korvan olevan kipeä. • Korva alkaa vuotaa märkää. • Silmien rähmiminen jatkuu hoidosta huolimatta. • Lapsi, jolla on ilmastointi- putket, muuttuu kivuliaaksi tai korva alkaa vuotaa tai vuoto ei lakkaa usean päivän antibioottihoidosta huolimatta. • Herää epäily, että lapsen kuulo on heikentynyt.

Lähde: Duodecim

Syksyn myötä flunssat ja korvatulehdukset liittyvät taas osaksi monen pienten lasten perheen arkea. Kor-vatulehdus ja flunssa ovatkin yleisimmät pienten las-ten lääkärissäkäynnin syyt.

Lääkärit

Muut asiantuntijat

Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi

Ota osaa kilpailuun ja rastita oikea vaihtoehto. Olet mu-kana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edelli-sen hieronnan voittajalle on ilmoitettu henkilökohtai-sesti. Onnea!

Postita lomake 14.10.2012 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi.

1. D-vitamiinin luonnollinen lähde onlihatuotteet

Nimi

Osoite

Puhelin

Osallistu kilpailuun ja voita hieronta! marjatauringonvalo

2. Korvatulehdus on erityisesti

1–3 vuotiaiden lasten vaivanoin 5 -vuotiaiden lasten vaivakouluikäikäisten lapsien vaiva

3. Psoriasis puhkeaa tyypillisesti

lapsenaaikuisenamissä iässä tahansa

AllergologiaAnu Virolainen

Anestesia-hammashoitoIsmo Raitakari

AnestesiologiaAntti PehkonenSari SjövallTimo Virtanen

EndokrinologiaPaavo Pääkkönen

FysiatriaJarkko Levola

GeriatriaKalle HonkanenMaritta Salonoja

GynekologiaTuula AsantilaJohanna HaikonenMerja HuttunenMinna MaunolaSinikka OksaOuti Pakarinen Satu PietarinenReetta UusitaloKimmo VihkoOuti Yli-KestiAri Ylä-Outinen

Gynekologiset leikkauksetReijo Raitala

IhotauditJukka JuhelaTuula PuolakkaAnu VirolainenTuula Vuorio

KeuhkosairaudetElina AaltoMatti Pietiläinen

KirurgiaPertti AarnioAntti HakkiluotoJorma HannukainenTeemu JoutsiJuha KorhonenHarri Mäkelä

Tapio NieminenJorma PanulaArvo SaarelainenPekka SalminenUolevi SaloJuhani SantavirtaEeva-Liisa SäveläMatti SäveläHeli Virtanen

Kliininen fysiologiaPekka Varjo

Korva-, nenä- ja kurkkutauditOlli-Pekka HeikkiläJaana IlomäkiTimo LahinRaili Laiho-RekolaHanna SahlstenKirsi Ylitalo

KäsikirurgiaJorma PanulaHanna-Stiina Taskinen

LastenkirurgiaJuha KorhonenSari Malmi

LastentauditAhti HuidaMatti KesäläSamuli Ylitalo

Magneetti-tutkimuksetTimo RaudaskoskiSimo Savijoki

MuistitutkimuksetMaritta Salonoja

NeurofysiologiaEsa RauhalaJan Siren

NeurologiaTapani JolmaKirsi Malmberg-Ceder

OrtopediaIlkka Antti-PoikaPertti EerolaJuha KukkonenHarri MäkeläJuhani NirhamoUolevi Salo

Seppo SuominenMatti Sävelä

PlastiikkakirurgiaTapio NieminenIra Saarinen

PsykiatriaMatti JoukamaaSeppo OjanenJorma RenforsMarko SorvaniemiLeena Vahero

PsykoterapiaMarja-Riitta NeumannSeppo OjanenJorma RenforsLeena Vahero

RadiologiaElina HeikkiläTimo Lehtonen

ReumasairaudetTapio Ahola

Ruuansulatuselinten kirurgiaAntti HakkiluotoArvo SaarelainenJuhani SantavirtaEeva-Liisa Sävelä

Ruuansulatuselinten sairaudetJukka KorpelaMatti Kukola

SilmäkirurgiaJari LeppäläTaina Naatula-HyytiVille PaavilainenUlla Reunanen

SisätauditTapio AholaKalle HonkanenJukka KorpelaHannu KoskivirtaMatti KukolaPaavo PääkkönenJouko RemesMaritta SalonojaPekka SatomaaEsa SoppiMargarita TynniSeppo Vanhatalo

SotilaslääketiedeTimo Lahin

Suu- ja leukakirurgiaOssi Lehmijoki

SydäntauditJouko Remes

TerveydenhuoltoAnu Toivanen

TyöterveyshuoltoAnja Renfors

TyöterveyslääkäritReetta JärvenpääMarja-Riitta NeumannAnja RenforsPauli RiikonenAnna Routama-PaanaMarja-Riitta SaikkonenNaana SaloJuha VarjoJanne VehanenKaija WestergårdJonne Willman

UrheilulääkäritJyrki LevolaTimo Nykänen

UrologiaTeemu JoutsiHeikki KorhonenPekka Salminen

VerisuonikirurgiaPertti AarnioJorma Hannukainen

VeritauditSeppo Vanhatalo

YleislääketiedeReetta JärvenpääEsko KarraPauli KorkeamäkiRaili Laiho-RekolaJyrki LevolaIlkka PiisiAnu Toivanen

YleislääkäritSami ElamoOtto EttalaElina Fält

AkupunktioMervi GustafssonJuha-Pekka KallioMika KerokoskiPekka KuoppalaTapio Uusitalo

AlaraajafysioterapiaTiina Stenman

FysioterapiaMervi GustafssonMerja HaavistoPetteri JoukamaaPäivi JoukamaaJuha-Pekka KallioMika KerokoskiPekka KuoppalaTiina StenmanTapio UusitaloKristiina Ylistalo

KiropraktiikkaMatti Kuuri-Riutta

KuntohoitajaJorma Pohjonen

LymfaterapiaPekka KuoppalaMarianne Tikkanen

MuistitutkimuksetLeena Hannula

OMT-fysioterapiaMika Kerokoski

ParipsykoterapiaHeikki Kruus

PsykoterapiaTuulikki AhopeltoMarjatta ImmonenEija-Maaria JussilaAnja JärvinenHeikki KruusPäivi NieminenBrita RantalaPäivi Väkiparta

PäihdeterapiaMarkku Hernesniemi

RavitsemusterapiaRoope Mäkelä

Seksuaali- ja pariterapiaLeena Hannula

SeksuaaliterapiaSolja Salminen

SenioriklinikkaTerhi Saari-Hannibal

SosiaalipsykologiaKalervo Nikkilä

Syömishäiriö-klinikka

ToimintaterapiaVenla Nordström

TyöterveyspsykologiaHelena Säynäjäkangas

UrheiluhierontaReino Jokiranta

Urheiluklinikka

Urogynekologinen fysioterapiaVirve Mujunen

ÄitiysneuvolaKristiina KuusistoMerja LeppänenOuti Porri-AulapaloTaina Pösö

Rauno JärvenpääTeija KautiKarri KirjasuoPauli KultaJanne KuvajaViljami LaineTimo NykänenJaana PorriPauli RiikonenAntti SaivoNaana SaloTimo ToivanenJuha VarjoJanne VehanenJonne Willman

Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat