Hollolan kunta

Hyvinvointikertomus 2013-2016

Kunnanhallitus 28.11.2016 Valtuusto 12.12.2016

1

Sisällys

TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................... 2

1 Hyvinvointikertomus ...................................................................................................... 2

2 Kunnan hyvinvointityö ................................................................................................... 2

2.1 Hyvinvointipolitiikka .................................................................................................... 2

2.2 Hyvinvointityön rakenne ............................................................................................. 3

2.3 Hyvinvointityöryhmä ................................................................................................... 3

3 Hyvinvointityö valtuustokaudella 2013-2016 ................................................................. 4

3.4 Hyvinvointisuunnitelman toimeenpano ....................................................................... 4

3.5 Hyvinvointisuunnitelman seuranta .............................................................................. 4

4 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi ...................................................... 5

4.1 Talous ........................................................................................................................ 6

4.2 Koko väestö ............................................................................................................... 6

4.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet ......................................................................... 7

4.4 Nuoret ja nuoret aikuiset ............................................................................................ 8

4.5 Työikäiset ................................................................................................................... 9

4.6 Ikäihmiset ................................................................................................................... 9

4.7 Kuvaus liikunta-aktiivisuudesta ................................................................................ 11

4.8 Kuntalaispalaute ja kokemuksellinen tieto ................................................................ 13

5 Kunnan elinvoimaisuus ja kuntalaisten hyvinvointi ...................................................... 13

6 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset 2015 - 2025 ............................................... 14

6.1 Muu hyvinvointiin liittyvä ohjelmatyö ......................................................................... 14

7 Hyvinvointityön tavoitteet ............................................................................................. 15

7.1 Omatoimiset ja yhteisölliset kuntalaiset .................................................................... 16

7.2 Elinvoimainen kunta ................................................................................................. 17

7.3 Ennaltaehkäisevät ratkaisumallit ja hyvinvoinnin edistäminen ................................. 18

7.4 Palvelutarpeen arviointiin perustuvat osallistavat ja avopainotteiset palvelut ........... 20

8 Suunnitelman laatijat ja käsittely ................................................................................. 21

2

TIIVISTELMÄ

Hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista väestöryhmittäin sekä linjaa hyvinvointityön tavoitteet. Hollolan kunnan hyvinvointityön tavoitteet ovat:

1. Omatoimiset ja yhteisölliset kuntalaiset 2. Elinvoimainen kunta 3. Ennaltaehkäisevät ratkaisumallit ja hyvinvoinnin edistäminen 4. Palvelutarpeen arviointiin perustuvat osallistavat ja avopainotteiset palvelut

Hyvinvointiyön tavoitteet tulee huomioida tulevassa toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä kuntastrategian valmistelussa.

1 Hyvinvointikertomus

Kunnan keskeinen tehtävä on kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa (2015, 1 §). Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Näistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus (2012, 12 §). Tämä on Hollolan kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016. Hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen hyvinvointityöskentelystä valtuustokaudella 2013-2016, katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen tilastollisten indikaattoreiden ja muun aineiston valossa sekä painopisteiden määrittelyn hyvinvointityöskentelylle valtuustokaudelle 2017-2019. 2 Kunnan hyvinvointityö

Hyvinvointi on käsitteenä moniulotteinen ja tarkoittaa erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä tuloksena. Hyvinvoinnin osatekijät voidaan jakaa yleisesti kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Lisäksi hyvinvointi -käsitteellä voidaan viittaa sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. 2.1 Hyvinvointipolitiikka Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen ja väestöryhmien välisten erojen kaventaminen. Hyvinvointipolitiikka koostuu niistä toimista, joiden avulla kunta pyrkii vaikuttamaan asukkaidensa hyvinvointiin ja huolehtii hyvinvoinnin edellytysten turvaamisesta ja edistämisestä. Hyvinvointipolitiikka ei ole irrallinen kunnan muusta toimintapolitiikasta ja hyvinvointivastuu kuuluu kaikille kunnan toimialoille. Se ulottuu myös kunnan

3

organisaatiorajojen ulkopuolelle. Yhteistyö ja verkostoitunut työskentely erilaisten hyvinvointitoimijoiden (järjestöt, yhteisöt ja yritykset) kanssa on osa hyvinvointipolitiikkaa. 2.2 Hyvinvointityön rakenne Kuntastrategia muodostaa hyvinvointipolitiikan pohjan. Kunnan eritoimialojen tulee huomioida toiminnassa kunnan strategiassa määritellyt hyvinvointitavoitteet. Hyvinvointitavoitteet tulee ottaa huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa, toimialojen käyttösuunnitelmissa ja toimintasuunnitelmissa. Hyvinvointitavoitteet tulee huomioida myös kunnan työntekijöiden käytännön työntasolla, eli henkilökohtaisissa tavoitteissa. Seuraava kuva havainnollistaa kokonaisuutta.

Kuvio 1. Kunnan hyvinvointityön rakenne 2.3 Hyvinvointityöryhmä Hollolan kunnassa on toiminut vuodesta 2011 lukien poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Työryhmän tehtävä on koordinoiva ja jäsentävä. Hyvinvointityön tavoitteena on, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee huomioonotetuksi kaikessa kunnan toiminnassa ja arjen työssä. Tavoitteena on, että hyvinvointityö tulee näkyväksi osaksi kuntatyötä ja päätöksentekoa. Hyvinvointityöryhmä tuottaa eri hallintokuntien suunnitteluun liittyviä hyvinvointia ja terveyttä lisääviä näkökulmia. Toimialojen tulee ottaa nämä huomioon omassa työssä, linjauksissa ja ohjelmissa ja viimekädessä koko kuntaa ohjaavassa strategiassa. Hyvinvointityöryhmä ei valmistele tai toimeenpane sisältökysymyksiä, vaan asiat valmistellaan ja toimeenpannaan sillä toimialalla, joka pääasiassa vastaa asiasta.

4

3 Hyvinvointityö valtuustokaudella 2013-2016

Hollolan kunnassa on valmisteltu edellinen hyvinvointikertomus valtuustokaudella 2009-2012 (kunnanvaltuusto 18.6.2012). Hyvinvointikertomuksessa on tehty kuntalaisten hyvinvointia koskevia johtopäätöksiä, joiden pohjalta hyvinvointityöryhmä on laatinut hyvinvointisuunnitelman valtuustokaudelle 2013-2016. Suunnitelma sisältää Hollolan kunnan hyvinvointikertomukseen pohjautuvat painopistealueet ja keskeiset tavoitteet. Hyvinvointisuunnitelman keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ovat olleet:

Kunnan johdon sitoutuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

Elämäntapasairauksien ja -riskien ehkäisy

Väestön ikääntymiseen ja vammaispalveluiden kysynnän kasvuun varautuminen

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy

Koululaisten elämäntavat ja koulukiusaamisen ehkäisy

Alkoholihaittojen ehkäisy

Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisy

Elinympäristön esteettömyys

Yhteisöllisyyden ja kansalaisvaikuttamisen lisääminen 3.4 Hyvinvointisuunnitelman toimeenpano Valtuustokaudella 2012 – 2016 hyvinvointisuunnitelmaa on pantu täytäntöön normaalin johtamisjärjestelmän puitteissa, eli painopisteet ja niiden sisältämät tavoitteet ovat sisältyneet toimialojen normaaliin toiminnan ja talouden suunnitteluun ja toimialojen käyttösuunnitelmiin. 3.5 Hyvinvointisuunnitelman seuranta Hyvinvointityöryhmä on selvittänyt vuosina 2014 ja 2015 hyvinvointisuunnitelman etenemistä toimialoille suunnatulla Digium -kyselyllä. Kyselyssä toimialajohtajia ja päälliköitä pyydettiin arvioimaan prosenttiasteikolla 0 – 100, kuinka hyvinvointisuunnitelman mukaisia painopisteitä on pystytty ottamaan mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan kyseisinä vuosina. Toimialat arvioivat suunnitelman toteumaa seuraavasti:

5

Kuvio 2. Hyvinvointisuunnitelman toteuma 2014 - 2015 Digium- järjestelmästä luopumisen johdosta kyselyä ei toteutettu vuonna 2016. Arvion mukaan paras toteuma on ollut Koululaisten elämäntavat ja koulukiusaamisen ehkäisy-painopisteessä. Alhaisimmalla tasolla on ollut Väestön ikääntymiseen ja vammaispalveluiden kysynnän kasvuun varautuminen –painopiste vuonna 2014, mutta siellä on myös tapahtunut eniten kehittymistä vuoden 2015 aikana. Valtuustokaudella 2017-2019 toimialat raportoivat tässä asiakirjassa linjattujen hyvinvointitavoitteiden toteumasta osana tilinpäätöskertomusta. 4 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Hollolan kunnan hyvinvointikertomus on valmisteltu Sähköinen hyvinvointikertomus -työkalun avulla. Sähköinen hyvinvointikertomus on Kuntaliiton ja FCG:n omistama työkalu, joka on tarkoitettu tukemaan hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa. Sähköinen hyvinvointikertomus sisältää valmiiksi jäsennettynä kansalliset indikaattorit, joiden avulla kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia on mahdollista arvioida. Työvälineessä on seuraavat indikaattorikokonaisuudet:

Talous ja elinvoima

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

Nuoret ja nuoret aikuiset

Työikäiset

Ikäihmiset

Kaikki ikäryhmät

Sähköinen hyvinvointikertomus käyttää uusinta saatavilla olevaa tilastoaineistoa. Aineistosta riippuen uusin tilastotieto on vuosilta 2013 - 2015. Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattorinäkymässä voi tarkastella indikaattorin arvoa, muutosta ja suuntaa. Tässä hyvinvointikertomuksessa Hollolan tietoja on verrattu koko Oiva-

6

kuntien, Päijät-Hämeen ja koko maan vastaaviin arvoihin. Kappaleessa Yhteenveto indikaattoreiden ja muun tiedon osoittamasta hyvinvoinnista – on lyhyt tiivistelmä keskeisistä havainnoista. Indikaattoreita esitetään liitteessä 2.

4.1 Talous Kunnan verotulot ovat 3785 euroa per asukas. Maan keskiarvo on 3 417 eli kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöveron tuotto asukasta kohden on maan keskiarvoa enemmän. Yhteisöverotulot ovat Hollolassa 150 euroa per asukas, eli maan keskiarvoa (211,6) vähemmän. Lainaa Hollolan kunnalla on 2551,4 euroa per asukas, joka on maan keskiarvoa enemmän (2 355). Toiminnan ja investointien rahavirta kertoo, kuin ka paljon rahavirrasta jää kunnalle. Hollolan tunnusluku on – 307 euroa per asukas, joka kertoo, että investointeja on katettu velkarahalla. Hollolan kunnan valtionosuus on 1336 euroa per asukas, maan keskiarvo on 2532,4 euroa. Tuloveroprosentti on 21%, mikä on hieman maan keskiarvoa 19,87 ylempi. Omavaraisuusaste on 44,4%, mikä tarkoittaa kunnan oman pääoman suhdetta koko pääomaan. Kun luku on alle 50, on kunta merkittävästi velkaantunut. Koko maan keskiarvo on 51,9 5. Hollolan kunnan suhteellinen velkautuneisuus on 44,6%. Tämä tarkoittaa osuutta, mikä kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Ylärajana pidetään 50:tä prosenttia. Hollolan kunnan toimintakate, eli kulujen ja tuottojen välinen erotus, on - 4841 euroa per asukas. Maan keskiarvo on 5 620,5. Taloudellisten tunnuslukujen valossa Hollolan kunta menestyy varsin hyvin. Haasteena on pysäyttää velkaantuminen ja pitää talous tasapainoisena.

4.2 Koko väestö Hollolan väkiluku on 23915. Hollola ja Hämeenkoski yhdistyivät vuoden 2016 alussa, jolloin Hämeenkosken asukasluku 2087 lisättiin Hollolan asukaslukuun 21826. Hollolan väkiluku on ollut hienoisessa laskussa, väkimäärä on vähentynyt 195 asukkaalla vuosien 2013-2015 välillä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Hollolan väkiluku vähenee vuoden 2015 – 2030 aikana -1,2 prosenttia. Huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työikäistä kansalaista kunnassa on sataa työikäistä kohti. Hollolan huoltosuhde on 144,2. Huoltosuhde on hieman maan keskiarvoa heikompi, mutta hieman parempi kuin Oiva-kunnissa (155,3) tai Päijät-Hämeessä keskimäärin (159,6). Huoltosuhde on ollut hienoisessa nousussa ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan kehitys huonoon suuntaan jatkuu. Tämä johtuu pääasiassa ikärakenteen muutoksesta, vanhusväestön osuus kasvaa suhteessa työikäiseen väestöön. Työttömien osuus työvoimasta on 9,9% (25.10.2016), mikä on maan keskiarvoa parempi (13,4) ja selvästi Päijät-Hämeen keskiarvoa (16,2) parempi. Työllisten osuus Hollolan kunnan 15-64 –vuotiaista on 71,1%, mikä on maan keskiarvoa korkeampi (66,6). Kuntalaisten koulutustaso (341) on korkeampi kuin Oiva-kunnissa (314) ja Päijät-Hämeessä (318) keskimäärin, mutta hieman koko maan keskiarvoa alapuolella (355). Hollolan työpaikkaomavaraisuus on 62,9 %, joka on selvästi maan keskiarvoa (89%), huonompi. Samoin yritysten lukumäärä tuhatta asukasta kohden (65,6) on maan keskiarvoa huonompi. Verotettavat tulot (tilastokeskus 201) on 16 207 euroa/asukas, joka on maan keskiarvoa (13 648) parempi. Perheet. Lapsiperheiden määrä Hollolassa on 39,8 % mikä on Oiva-kuntien (36,4), maakunnan (36,7) ja koko maan keskiarvoa (38,7)korkeampi. Vastaavasti yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (18.1) on Oiva-kuntien (18,8), koko maan (21,1) ja maakunnan (23,9) keskiarvoa

7

pienempi. Syntyneitä lapsia on Hollolassa vuonna 2015 ollut 223, ja suunta on ollut hienoisesti laskeva. Avioeroja Hollolassa on 13,9 avioeroa tuhatta 25-64 -vuotiasta naimissa olevaa kohden. Oiva-kuntien keskiarvo on 14,1, koko maan 18,2 ja maakunnan keskiarvo on 19,2. Tulot. Hollolan kunnan yleinen pienituloisuusaste on 9,6, joka on selvästi alhaisempi kuin oiva-kunnissa, Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Kotitalous lasketaan pienituloiseksi, jos käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 prosenttia mediaanista. Hollolan tulorakenne on melko tasaisesti jakautunut. Hollolan Gini-kerroin on arvoltaan pienin (24,1) suhteutettuna Oiva-kuntien (24,7), Päijät-Hämeen (25,5) ja koko maan (27) keskiarvoon. Gini-kerroin on indikaattori, joka ilmaisee tarkasteltavan asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25–64 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on hieman maan keskiarvon yläpuolella. Asuminen. Asunnottomien yksinäisten ihmisten osuus on Hollolassa hieman pienempi kuin maakunnassa keskimäärin. Ahtaasti asuvia asuntokuntia (enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti) on 8,3 % asuntokunnista, mikä enemmän kuin maakunnassa keskimäärin (7,1), mutta vähemmän kuin maassa keskimärin (8,7%). Turvallisuus ja liikenne.Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistunet rikokset (per 1000 asukasta) ovat Hollolassa alemmalla tasolla (2,9) kuin Oiva-kunnissa (3,7) maakunnassa (6,3) ja koko maassa (7) keskimäärin. Päihtyneiden säilöönotosta ei ole vertailukelpoista tietoa saatavilla. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset (303) ovat selvästi maakunnan (162) ja koko maan keskiarvon (81,6) yläpuolella. Tämä selittynee suurelta osin vilkkaalla valtatie 12:sta, koska rikkomukset kirjataan tekopaikan mukaan. Terveys. Hollolan menetetyt elinvuodet ovat 5329. Menetetyt elinvuodet tarkoittaa ennenaikaista kuolleisuutta, eli ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti. Menetettyjen elinvuosien määrä on alhaisempi kuin Oiva-kunnissa kekimäärin (5402) ,koko maassa (6754) ja maakunnassa (7249). Sairastavuusindeksi ilmaisee, kuinka tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (100). Hollolan sairastavuusindeksi on 90, eli väestö on keskimääräistä terveempää. Myös mielenterveysongelmien yleisyys ja sepelvaltimotautiin sairastuvuus THL:n sairastavuusindeksissä on maan keskiarvoa alhaisempaa. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on 1,7 %, mikä on koko maan keskiarvoa (2,1) alhaisempi. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä Hollolassa on 1325 tuhatta asukasta kohti, mikä on lähes samalla tasolla kuin Oiva-kunnissa keskimäärin (1367), mutta enemmän kuin maakunnassa (1061) ja koko maassa (1244) Äänestysaktiivisuus. Äänestysaktiivisuus kertoo jossain määrin kuntalaisten aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta yhteisiin asioihin. Hollolan äänestysaktiivisuus viime kuntavaaleissa oli 61.1 % mikä on korkeampi kuin Oiva-kuntien keskiarvo, Päijät-Hämeen keskiarvo ja valtakunnallinen äänestysaktiivisuus.

4.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Perheiden asumisolosuhteet vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Hollolassa ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on kaikista lapsiasuntokunnista 26,4 %, joka on vähemmän kuin Päijät-Hämeessä (27,9), Oiva-kunnissa (28,5) ja koko maassa (29,8) keskiäärin. Tilastollisessa tarkastelussa asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

8

Syntyneiden lasten lukumäärä on hieman laskenut vertailuajanjaksona, vuonna 2015 syntyneitä oli 223. Keskimääräinen kehitys on ollut saman suuntaista Oiva-kunnissa ja koko maakunnassa. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti varhaiskasvatuspalvelut. Hollolassa alle 3 -vuotiasta lapsista 28 % on kunnallisessa päivähoidossa. Vastaavasti 3-5 vuotiaista on 61 % on kunnallisessa päivähoidossa. Toimeentulo. Toimentulotukea saaneiden lapsiperheiden prosenttiosuus on 5,7 % kaikista lapsiperheistä. Osuus on pienempi kuin Oiva-kunnissa keskimäärin (5,9) ja selvästi koko maan (9,2) ja maakunnan keskiarvoa pienempi (9,7). Pienituloisiin kotitalouksiin lapsiperheistä kuuluu 9,3 %, joka on maan Oiva-kuntien (11,4), koko maan (12,1) ja maakunnan (13,8) keskiarvoa alhaisempi Terveys ja mielenterveys. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 -vuotiaita on 4,4 % vastaavan ikäisistä. Koko maan keskiarvo on 3,9, Oivakuntien 4,2 ja Päijät-Hämeen 4,4. Psykiatrian avohoitopäivät 0-16 -vuotiailla (317) on selvästi maan keskiarvoa (110,9), Päijät-Hämettä (139,1) ja Oiva-kuntia (153,2) ylempänä. Psykiatrian laitoshoitopäivät 0-16 -vuotiailla tuhatta lasta kohden olivat 134.5, joka on vähemmän kuin Oiva-kunnissa keskimäärin (153,18), mutta enemmän kuin koko maassa keskimäärin (110,9). Myös mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17 vuotiaiden osuus (7,2) on ylempi kuin koko maassa (4,2). Päijät-Hämeessä keskiarvo on Päijät-Hämeessä (7,5) ja Oiva-kunnissa (7,7). 4.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 8,2 % 17 - 24-vuotiaista nuorista. Osuus on hieman pienempi kuin Oiva – kunnissa (8,5), koko maassa (8,6) ja Päijät-Hämeessä keskimäärin (9,7). Hollolan nuorisotyöttömyysaste (18-24) on 14,3 %, mikä on hieman Oiva-kuntien keskiarvoa (15,8), koko maata (187,3) ja Päijät-Hämettä parempi (21,3). Myös toimeentulotukea saaneiden osuus 18-24 vuotiaista on HollOlassa pienempi (12,9 %) kuin Oiva-kunnissa (13,8), koko maassa (15,5) ja Päijät-Hämeessä (20,5). Terveys ja mielenterveys. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 - 24-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä on 6,6 prosenttia, koko maan, Oiva-kuntien ja Päijät-Hämeen keskiarvon tuntumassa. Indikaattori kertoo, vakavista ja pitkäaikaista lääkitystä vaativista sairauksista. Tässä suhteessa hollolalaiset nuoret eivät poikkea muista. Depressiolääkkeistä korvausta saa 4,2 % 18 - 24-vuotiasta nuorista. osuus on pienempi kuin Oiva-kunnissa (4,9), Koko maassa (5,9) ja Päijät-Hämeessä (6,4) keskimäärin. Avohuollon tukitoimet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18 - 20-vuotista Hollolalaisista (suhteessa vastaavanikäiseen väestöön) on 5,4 %. Koko maan keskiarvo on 5,1, Oiva-kuntien 6,5 ja Päijät-Hämeen 6,7. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Avohuollon tukitoimien piirissä olevien nuorten osuus on noussut hieman vuodesta 2012. Sijoitukset kodin ulkopuolelle. Kodin ulkopuolelle on sijoitettu 1% 18 - 20-vuotiasta. Osuus on pienempi kuin maassa ja Päijät-Hämeessä keskimäärin (1,5) ja Oiva-kunnissa (1,6). Taso on laskenut hieman vuodesta 2012 (1,1%).

9

Rikollisuus. Rikoksista syyllisiksi epäiltyjä 15 - 17-vuotiata on Hollolassa selvästi vähemmän, 32,8 nuorta tuhatta vastaavanikäistä kohden) kuin Oiva-kunnissa (59,9). Päijät-Hämeessä (83,1) ja koko maassa (104,6) 4.5 Työikäiset Toimeentuloja työttömyys. Työttömien osuus työvoimasta on 9,9% (25.10.2016), mikä on maan keskiarvoa parempi (13,4) ja selvästi Päijät-Hämeen keskiarvoa (16,2) parempi. Pitkäaikaistyöttömien osuustyöttömistä on 35,1 % prosenttia, mikä on koko maan keskiarvon (31,1)yläpuolella. Oiva-kuntien keskiarvo on 34,4 ja Päijät-Hämeen keskiarvo 35,6. Vaikeasti työllistyviä on 5,2 % työttömistä. Toimeentulotukea saaneiden 25- 64-vuotiaden osuus on 4,7 %. Määrä on hieman korkeampi kuin Oiva-kunnissa keskimäärin (4,5), mutta alhaisempi kuin koko maassa (7,2) ja Päijät-Hämeessä (7,5). Terveys ja mielenterveys. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25 - 64-vuotiaita on Hollolassa 6,5 hollolalaisista .25– 64 vuotiaista. Määrä on koko maan (7,4), Oiva-kuntien 7,7 ja Päijät-Hämeen (7,8) lukuja alhaisempi. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64 -vuotiaiden osuus on 14,1 % mikä on Oiva-kuntien(14,8), Päijät-Hämeen ja koko maan keskiarvoa (18,4) vähemmän. Määrä on hieman noussut tarkastelujaksolla (vuonna 2012 13,2%). Työkyvyttömyyseläkettä saavien lukumäärä ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Hollolassa työkyvyttömyyseläkettä saavia 25 - 64-vuotiaita on 6,5 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Määrä on koko maan (7,4), Oiva-kuntien (7,7) ja Päijät-Hämeen (7,8). Menetetyt elinvuodet. Menetettyjä elinvuosia kuvaavan PYLL indeksin mukaan eniten elinvuosia Hollolassa on menetetty syöpäsairauksien takia. Myös liikennetapaturmamenetykset antavat aiheetta miettiä liikenneturvallisuusratkaisuja. Verenkiertoelinten sairaudet kaipaavat lisää huomiota erityisesti miehillä. Tarvitaan kohonneen verenpaineen ja kolesterolinkattavampaa löytämistä ja hoitoa sekä painonhallinta ja liikunnan edistämistä. Terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien tilastojen valossa Hollolalaiset työikäiset voivat varsin hyvin. 4.6 Ikäihmiset Toimeentulo. Täyttä kansaneläkettä saavat ne henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täysi kansaneläke on tällä hetkellä yksinasuvalla 634,3 euroa ja parisuhteessa olevilla 562,62 euroa. Täyttä kansaneläkettä saavien yli 65 –vuotiaiden osuus on hieman korkeampi (1,7%) kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin (1,5%), mutta selvästi maan keskiarvoa alapuolella (2,3%). Toimeentulotukea saaneita 65 vuotta täyttäneitä on Hollolassa 1% vastaavanikäisestä väestöstä, luku on alhaisempi kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin (1,2) ja koko massa keskimäärin (1,5%). Terveys ja mielenterveys. Perusterveydenhoidon avohoitokäyntejä Hollolan 65 vuotta täyttäneillä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja selvästi enemmän kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin. Luku on lähes samalla tasolla kuin Oiva-kunnissa keskimäärin, joten käyntien määrä voi kertoa myös palvelujen kohtuullisen hyvästä saatavuudesta Oiva-kunnissa. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien lukumäärä 75 vuotta täyttäneillä kuvaa ikäihmisten sairastavuutta. Lukumäärä on Hollolassa selvästi maan keskiarvon alapuolella, eli ikäihmiset lienevät keskimääräistä terveempiä.

10

Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja 65 vuotta täyttäneitä on Hollolassa hieman vähemmän (2,8 kuin koko maassa keskimäärin (2,8%). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 –vuotta täyttäneitä on Hollolassa 57,6 prosenttia, mikä hieman koko maan kesiarvoa (61,6) vähemmän. Erityiskorvausoikeus kuvaa varsin hyvin pitkäaikaissairauksien määrää väestössä. Tältä osin Hollolan ikääntynyt väestö ei poikkea merkittävästi maan keskiarvosta, eikä Päijät-Hämeen väestöstä. Eniten erityiskorvattavia lääkkeitä on määrätty verenpainetautiin (24,4 %), seuraavaksi diabetekseen (15,0%) ja kolmanneksi depressio (10,9%). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus kertoo kohtalaisen hyvin depression esiintyvyydestä. Hollolalaisten 65-vuotta täyttäneistä 10,9 % eli noin joka kymmenes käyttää lääkitystä masennukseen. Lukumäärä on hieman alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo (11,5), mutta on hieman korkeampi kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin (10,2%) ja Oiva-kunnissa (10,5%). Kotona pärjääminen. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteiden mukaan kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden tulisi olla 90 prosenttia. Hollolassa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on 90,90 eli suosituksen mukainen. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden osuus on noussut viime vuosina, osuus on 4,5, joka on koko maan keskiarvossa. Oiva-kunnissa osuus on hieman suurempi, 4,8. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Säännöllisen kotihoidon piirissä on 8,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä hollolalaisista, osuus on hieman pienempi kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin (9,2) ja maan keskiarvon alapuolella (11,8). Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on alemmalla tasolla (42,5 %) kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa keskimäärin (50,6%). Ikälakisuunnitelman yhteydessä tehdyn palvelukartoituksen mukaan yksinäisyys lisääntyy iän myötä, yli 85 -vuotiaista vastaajista 29 % kokee itsensä yksinäiseksi. Näin ollen yksinäisyys voi olla ongelma, varsinkin ikääntyneille yksin eläville. Tehostettu palveluasuminen. Hollolan 75 vuotta täyttäneistä 6,4 % on vuoden 2014 lopussa (uudempaa tietoa ei ole saatavilla) ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumista, jossa on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Osuus on hieman pienempi kuin koko maassa (6,7), Päijät-Hämeessä (6,9) ja Oiva-kunnissa (7,25) keskimäärin. Tehostetun palveluasumisen osuus on noussut viimevuosina. Laitoshoito. Laitoshoidolla tarkoitetaan vanhainkotihoitoa ja terveyskeskusten vuodeosastohoitoa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 2,5 % yli 75 vuotta täyttäneistä (tilanne 31.12.2014), suunta on ollut laskeva, ja on maan keskiarvossa, mutta Päijät-Hämeen (2,1) ja Oiva-kuntien (2,34) keskiarvoa korkeampi. Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavista periaatteista säädetään vanhuspalvelulain 14 §:ssä. Kunnan on toteuttava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. pitkäaikaisena laitoshoitoon pitäisi turvautua vain lääketieteellisin perustein tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla.

11

Palvelurakenneindikaattoreiden mukaan Hollolan palvelurakenne on laitospainotteinen. Toiseksi, Hyvinvointiyhtymän valmisteluunliittyvän resurssitarkastelun mukaan Hollolan ja peruspalvelukeskus Oivan kotihoidon resursointi on riittämätön suhteessa Päijät-Hämeen muihin toimijoihin. Ikäihmisten palvelujen osalta palvelujen rakennemuutos on tärkeää. Tässä yhteydessä on syytä huolehtia siitä, että vapautuvia resursseja pitää pystyä siirtämään kotihoitoon. 4.7 Kuvaus liikunta-aktiivisuudesta Kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta on kartoitettu kahdella kyselyllä, Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:ntoteuttamalla kuntalaiskyselyllä sekä hyvinvointityöryhmän toteuttamalla lasten ja nuorten hyvinvointikyselyllä. Työikäisten liikunta-aktiivisuus Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu on kartoittanut tietoa kuntalaisten liikuntatottumuksista sekä tyytyväisyydestä ja toiveista kunnan liikuntapalveluihin. Kysely on toteutettu internet-kyselynä, johon vastasi 159 hollolalaista, joista työikäisiä (20-67) oli 148. Kyselyssä selvitettiin mm kuinka monta kertaa viikossa vastaaja harrastaa liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerrallaan. Eniten työikäisistä vastaajista (35 %) harrastaa liikuntaa 3-4 kertaa viikossa. Toiseksi eniten mainintoja (25%) sai 1-2 kertaa viikossa. Viidestä kuuteen kertaa viikossa liikuntaa harrastaa 19% vastaajista ja päivittäin liikuntaa harrastaa 13% vastaajista. Kyselyyn vastanneista vain 1,3% ilmoitti, että ei harrasta lainkaan liikuntaa:

Kuvio 3. Työikäisten liikunta-aktiivisuus Kyselyssä selvitettiin myös syitä liikkumattomuudelle. Yleisimmäksi syyksi mainittiin ajan puute. Seuraavaksi yleisimmäksi syyksi mainittiin oma saamattomuus, väsymys tai laiskuus. Huonot liikuntamahdollisuudet koettiin syyksi haja-asutusalueella, harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset ja esimerkiksi käveleminen voi olla pimeällä katuvalojen puutteessa vaarallista.

12

Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus Hollolan kunnan hyvinvointityöryhmä toteutti lasten ja nuorten hyvinvointikyselyn, jossa kartoitettiin lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Kyselyyn vastasi yhteensä 1176 hollolalaista 3-9 luokkalaista lasta ja nuorta. Lapsista ja nuorista suurin osa (38%) ilmoitti harrastavansa liikuntaa päivittäin. Toiseksi eniten mainintoja (28%) sai 2-3 kertaa viikossa. Neljästä viiteen kertaa viikossa liikuntaa ilmoitti harrastavansa 22% laspsista ja nuorista. Kerran viikossa liikuntaa harrastaa 9% muorista. 3% kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista ilmoitti, että ei harrasta lainkaan liikuntaa.

Kuvio 4. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus Johtopäätökset Edellä mainittujen kartoitusten mukaan lasten ja nuorten sekä työikäisten kuntalaisten liikunta-aktiivisuus on varsin hyvällä tasolla. On syytä kuitenkin huomioida, että valtakunnan tasolla kaikista 15-64 -vuotiasta enää 10 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tulokset kertovat siitä, että Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun teettämään kyselyyn kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta valtaosa vastanneista työikäisistä on liikunnallisesti aktiivisia. Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuudesta ei ole vastaavaa tietoa käytettävissä, mutta ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta kehitetään ottamalla käyttöön toimintapuisto, jossa on tarjolla liikunnallisia aktiviteettejä myös senioreille. Toimintapuistoon koulutetaan ikääntyneitä liikunnan vertaisohjaajiksi. Ikääntyneiden liikunnan edistäminen ja vertaisohjaajatoiminta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemiin hyviin käytäntöihin.

13

Lasten ja nuorten liikuntaa lisätään aktivoimalla koulun oppilaita liikuntaan sekä pyrkimällä lisäämään ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta. Tässä toiminnassa hyödynnetään Liikkuva Koulu -hanketta, joka on muodostunut hyväksi käytännöksi. Hollolan kunnan tavoitteena on tarjota kaiken ikäisille edellytykset arki-, kunto- ja koulumatkaliikuntaan. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta seurataan jatkossakin ja pyritään kohdennetaan käytettävissä olevat resurssit hyvin. 4.8 Kuntalaispalaute ja kokemuksellinen tieto Kuntalaisten ja luottamushenkiöiden näkemyksiä hyvinvointityön painopisteisin ja kokemuksellista tietoa suunnittelun tueksi pyydettiin otakantaa.fi –kyselyn avulla. Otakantaa.fi on oikeusministeriön ylläpitämä sähköinen kansalaisfoorumi, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua asioiden valmisteluun. Painopisteiden arviointi ja kuntalaiskokemukset pitävät ikäihmisten palvelujen kehittämistä tärkeimpänä asiana, eniten kehitettävää nähtiin olevan ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Toiseksi eniten vastaaja näkivät olevan kehitettävää yhteisöllisyydessä ja yhdessä tekemisessä ja toisista huolehtimisessa. Kolmanneksi eniten kehitettävä vastaajien mielestä on sosiaali- ja terveyspalvelujen varhaisen tuen näkökulmassa ja matalan kynnyksen palveluissa. Otakantaa.fi kysely tuotti myös runsaasti kokemuksellista tietoa, kommentteja ja kehittämisehdotuksia eri toimialoille. Palautteet on välitetty toimialoille huomioon otettavaksi asioiden valmistelussa. 5 Kunnan elinvoimaisuus ja kuntalaisten hyvinvointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta kunnan elinvoimaisuus on keskeinen mahdollistaja. Elinvoimainen kunta, jonka talous on tasapainossa voi harjoittaa menestyvää hyvinvointipolitiikkaa, eli pyrkiä lisäämään kuntalaisten hyvinvointia ja vähentämään terveys- ja hyvinvointieroja eri väestöryhmien välillä. Kunnan elinvoimaisuuden kannalta keskeisiä asioita ovat työllisyysaste, huoltosuhde ja asukasluvun muutos. Hollolan työllisyysaste ja huoltosuhde ovat suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kunnan väestökehitys on ollut hienoisessa laskussa. Hollolan kunta on tilannut muuttajatutkimuksen konsulttiyhtiö FCG:ltä, jonka tavoitteena oli saada tietoa Hollolan lähtö- ja tulomuuton motiiveista niin, että voidaan arvioida, miten muuttamispäätöksiin voitaisiin vaikuttaa jatkossa. Tutkimuksen mukaan Hollolan vetovoimaisuutta voitaisiin parantaa lisäämällä työpaikkoja ja kehittämällä kaupallisia palveluja. Lisäksi Hollolan kunta on tilannut konsultti HT Eero Laesterältä arviointiaineiston kunnan elinvoimaan liittyen. Arviointi tarkastelee kunnan elinvoimaa neljän ulottuvuuden suhteen. Tarkasteltavat ulottuvuudet ovat: väestö, elinkeinot, palvelut sekä kunnan ja kuntakonsernin talous. Elinvoimatarkastelun mukaan kunnankeskeisimpien toimenpiteiden tulisi kohdistua työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseen sekä palveluiden (ml. kulttuuripalvelut) monipuolistamisen edistämiseen. Kunnan talouden osalta keskeistä on pysäyttää velkaantuminen ja pitää talous tasapainoisena sekä pyrkiä kohti ylijäämäistä tulosta. Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen ja ylläpitäminen on keskeinen hyvinvointityön painopiste tulevalla valtuustokaudella.

14

6 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset 2015 - 2025

Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymisvaltuusto hyväksyi 16.11.2015 kuntastrategian vuoteen 2025. Kuntastrategia linjaa toimialojen, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen toimintaa. Strategiassa esitetään kunnan keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet. Strategiset linjaukset ohjaavat myös kunnan hyvinvointityöskentelyä. Hollolan kunnan visio: Hollola on aktiivinen ja rohkeasti ratkaisuja etsivä kunta, jossa on hyvä elää ja yrittää Kunnan keskeinen arvo on vastuullisuus ja strategiset tavoitteet ovat seuraavat:

Tasapainoinen talous

Hyvinvoiva kuntalainen ja toimivat peruspalvelut

Vetovoimainen kunta, kehittyvät elinkeinot ja työllisyys

Hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö Strategiset hyvinvointitavoitteet Hyvinvointipolitiikan näkökulmasta keskeiset tavoitteet ovat Hyvinvoiva kuntalainen ja toimivat peruspalvelut sekä Vetovoimainen kunta, kehittyvät elinkeinot ja työllisyys. Hyvinvoiva kuntalainen ja toimivat peruspalvelut Kuntastrategian mukaan keskeiset tekijät tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat

ennaltaehkäisevät ratkaisumallit ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Palvelutarpeen arviointiin perustuvat vaikuttavat, toimivat ja osallistavat palvelut

kuntalaisten omatoimisuus ja yhteisöllisyyden lisääminen, Tavoitteena on, että kuntalaiset huolehtisivat omasta hyvinvoinnista ja terveydestä omien voimavarojen puitteissa niin paljon kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa painotusta ennaltaehkäisevään toimintaan, jossa vahvistetaan kuntalaisen omia voimavaroja ja hyödynnetään myös muiden toimijoiden, esimerkiksi järjestöjen ja yhdistysten, osaamista ja resursseja. Terveyden ja hyvinvoinnin vaarantuessa kuntalainen saa käyttöönsä tarpeenmukaiset ja toimivat peruspalvelut. Vetovoimainen kunta, kehittyvät elinkeinot ja työllisyys Hyvinvointityön näkökulmasta toinen keskeinen tavoite on vetovoimainen kunta, kehittyvät elinkeinot ja työllisyys. Keskeiset menestystekijät tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat

Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö

Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen

Markkinointi ja viestintä Nämä kunnan hyvinvointipoliittiset tavoitteet muodostavat linjaukset kunnan hyvinvointityöskentelylle. 6.1 Muu hyvinvointiin liittyvä ohjelmatyö Kuntastrategian lisäksi hyvinvointikertomuksen valmistelussa otetaan huomioon muut hyvinvointityöskentelyä linjaavat keskeiset ohjelmat. (Linkit tarkistettu 23.11.2016)

15

Ehkäisevän perhetyön toimintasuunnitelma Toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollolle Varhaiskasvatussuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Opetussuunnitelma Hollolan liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelma Vapaa-aikatoimen järjestämissuunnitelma (siv ltk 8.9.2015) Päihdetyön suunnitelma Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Muut suunnitelmat ja linjaukset Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma Viestintäpolitiikka Strateginen yleiskaava (valmisteilla) Kilpailukykystrategia (valmisteilla) Lisäksi suunnitelmassa otetaan huomioon seudulliset ohjelmat ja suunnitelmat jotka linjaavat hyvinvointitavoitteita: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (sis sosiaalihuolto ja ympäristöterveydenhuolto) Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategia 2009-2020 Päijät - Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma 2015 – 2020 Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma Päjät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Hyvinvointityötä ohjaavat myös useat kansalliset linjaukset esimerkiksi liikuntaa, ravitsemusta, päihdetyötä tai turvallisuutta koskien. Nämä linjaukset pääsääntöisesti on huomioitu paikallisissa tai seudullisissa suunnitelmissa, ja näin ollen otetaan huomioon hyvinvointikertomuksessa. 7 Hyvinvointityön tavoitteet

Kunnan on asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet. Hollolan kunnan hyvinvointityön tavoitteet liittyvät neljään painopistealueeseen.

Painopisteet

1. Omatoimiset ja yhteisölliset kuntalaiset 2. Elinvoimainen kunta 3. Ennaltaehkäisevät ratkaisumallit ja hyvinvoinnin edistäminen 4. Palvelutarpeen arviointiin perustuvat osallistavat ja avopainotteiset palvelut

Kunta määrittelee painopisteitä tukevat kehittämistoimenpiteet ja vastuutahot.

16

Toimenpiteet ja vastuutahot

Hyvinvointikertomuksen sisältämät toimenpiteet määritellään ja pannaan toimeen sillä toimialalla tai niillä toimialoilla joita tavoitteet koskevat, eli hyvinvointitavoitteiden tulee olla osa toimialan tavoitteenasettelua.

Resursointi ja seuranta

Resursointi tapahtuu pääsääntöisesti vuosittaisen talousarviovalmistelun yhteydessä. Tavoitteiden seurantaa varten on asetettava arviointimittarit, joiden avulla onnistumista pyritään seuraamaan. Seuranta tapahtuu osana normaalia tilinpäätösraportointia, eli toimialat raportoivat omalta osaltaan kunnan hyvinvointitavoitteiden toteutumisesta kuntalain 115 § mukaisen tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen yhteydessä.

Arviointi

Tarkastuslautakunta arvioi hyvinvointitavoitteiden tavoitteiden toteutumista kuntalain 121 § mukaisessa arviointikertomuksessa.

Seuraavassa taulukossa on määritelty tavoitteet hyvinvointityön painopisteisiin. Taulukossa on kuvattu myös toimenpiteet ja vastuutahot. Lisäksi taulukossa on määritelty arviointimittarit. Resurssit määritellään vuosittaisessa talousarviossa. 7.1 Omatoimiset ja yhteisölliset kuntalaiset

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho

Resurssit Arviointimittarit

Lisätään lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulluksi tulemista

Lapset ja nuoret osallistuvat ryhmien toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun, Sivistystoimi

Talousarvion resurssit

Kouluterveyskysely, lasten ja nuorten hyvinvointikysely

Edistetään kuntalaisten yhteisöllisyyttä omatoimisuutta ja vastuuta

Ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen, elämäntapaohjaus, liikuntaryhmät, sähköiset terveystarkastukset, sähköisten palvelujen kehittäminen, paljon palveluja käyttävien hoito ja palvelusuunnitelmat, matalan kynnyksen velkaneuvonta Kaikki toimialat

Talousarvion resurssit

Ryhmiin osallistuneiden määrän kasvaa, tehdyt (hoito)suunnitelmat, sähköisten terveystarkastusten määrä kasvaa, hoito ja palvelusuunnitelmia on tehty 50% yli 20 kertaa palveluja käyttäneistä, talousneuvonta vakiintunut osaksi työllisyyspalvelujen toimintaa Digi-kunta kokeiluun osallistuminen

Asiakkaan osallisuuden

Asiakasraadit, palvelumuotoilu,

Talousarvion resurssit

Sähköisten välineiden käyttö (esimerkiksi

17

vahvistaminen palvelujen kehittämisessä

osallistamisen keinojen ja välineiden kehittäminen, Kaikki toimialat

HollolaNyt), asiakasraatien toteuminen, palvelujen kehittäminen

Kehitetään kunnan viestintää

laajennetaan sosiaalisen median käyttöä tiedottamisessa, kehitetään uusia osallistavia ja toiminnan seurannan välineitä, Kaikki toimialat

Talousarvion resurssit

Some-työkalujen laajempi käyttö koko organisaatiossa, verkostoalustatoiminnan käyttö yhteistyössä yhdistysten kanssa, Valtuuston kokousten verkkolähetykset käyttöön

7.2 Elinvoimainen kunta

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho

Resurssit Arviointimittarit

Mahdollistetaan yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävä elinympäristö

Investointiohjelmassa otetaan huomioon kuntalaisten hyvinvointi kuntatekniikan päällikkö, tilakeskuspäällikkö

Investointiohjelman resurssit

Seurataan investointien toteutumista

Kehitetään ja elävöitetään keskustoja

Hankesuunnitelman laatiminen keskustan kehittämisen edistämiseksi maankäyttöpäällikkö, yrityskoordinaattori

Talousarvion resurssit

Hankesuunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain.

Yhteenkytketään elinkeinotoimi ja työllisyydenhoito vaikuttavuuden lisäämiseksi

Työllisyyspalveluiden toiminta kytkeminen elinvoimatehtäviin, kehitetään aktiivisia työllisyystoimenpiteitä verkostoitumalla ja kehittämällä uusia toimintatapoja, kunnan työllisyyspalveluiden ja hyvinvointikuntayhtymän tiivis ja systemaattinen yhteistyö, tekninen toimi, hyvinvointikuntayhtymä

Talousarvion resurssit

Yhteisten projektien ja tapahtumien määrä, sähköisen verkostoitumisalustan käyttö, työmarkkinatukimenot, aktivointiaste

Edistetään yritysalueiden markkinointia ja käyttöönottoa

Yritysmarkkinoinnin tehostaminen, digitaalisten työkalujen käyttöönotto. yrityskoordinaattori, mittaus- ja kiinteistöpäällikkö

Talousarvion resurssit

Yritystontteja myydään/vuokrataan,min 3 kpl/vuosi.

18

7.3 Ennaltaehkäisevät ratkaisumallit ja hyvinvoinnin edistäminen

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho

Resurssit Arviointimittarit

Siirretään lasten ja nuorten palvelujen painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen

Perhekeskus –toimintamallin kehittäminen seudullisesti, varhaisen tuen rakenteita ja matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan sivistystoimi, hyvinvointiyhtymä, Lape-ohjelman muutosagentti ja muut toimijat

Talousarvion resurssit

Seudullisesti yhdenmukainen toimintamalli luotu, Sijaishuollon tarve vähenee (avohuollon asiakkaiden osuus 0-18 -vuotiaista), LSL mukaisten sijaishuollon hoitopäivien määrä vähenee, kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä

Lisätään alle 8 –vuotiaiden liikunta-aktiivisuutta

Aktiivisuutta ja ulkoilua sisältävän päivärytmin käyttöönotto kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä, Sivistystoimi

Talousarvion resurssit

Toimintamalli käytössä kaikissa yksiköissä vuoden 2017 loppuun mennessä

Koulujen oppilaita aktivoidaan liikuntaan

- Koulun oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan - Koulussa pitkät liikuntavälitunnit - sijoitetaan seuratoimintaa koulupäivien sisään Sivistystoimi, Liikkuva koulu-hanke

Talousarvion resurssit

- toteutuminen - toteutuneiden seuratoimintakertojen luumäärä

Koulukiusaamista ennaltaehkäistään ja puututaan kiusaamiseen

Lions Quest –ohjelman käyttö (5 lk) Ryxon –ryhmäyttämien menetelmät KiVa Koulu Vertaissovittelu Sivistystoimi

Talousarvion resurssit

Kouluterveyskysely, lasten ja nuorten hyvinvointikysely

Mahdollistetaan arki-, kunto- ja koulumatkaliikunta

Valaistuksen, talvikunnossapidon ja kuntoreittien hoidon toteuttaminen hoitotason mukaan kuntatekniikan henkilökunta

Talousarvion resurssit

Seurataan asiakaspalautteiden määrän kehittymistä ja palautteiden sisältöä.

Erityisesti nuorten ja ikääntyneiden liikenneturvallisuutta kehitetään

Nuorten turvallisuusmyönteisiä asenteita lisätään ja tuetaan, ikäihmisten ajoterveysasioita tuodaan esiin

Talousarvion resurssit

Toteutunut koulutus ja valistus, liikenneturvallisuus-tilastot

19

liikenneturva, sivistystoimi, vanhus- ja vammaisneuvosto

Vahvistetaan ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä erityisesti lähipalveluissa

Lähipalveluiden mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen, erityistyöntekijöiden tuki lähipalveluihin, kaikki toimialat

Talousarvion resurssit

Tarkoituksenmukainen seudullinen toimintamalli luotu erillistyöntekijöiden konsultaatiot, jalkautuminen ja tiimityöskentely

Kehitetään ikääntyvien ja vammaisten palveluohjausta

Luodaan seudullinen asiakasohjauksen toimintamalli, Hyvinvointiyhtymä

Talousarvion resurssit

Valmistelu etenee

Kehitetään ikäihmisten hyvinvointia edistäviä palveluja ja ennaltaehkäiseviä ratkaisumalleja

- Ennaltaehkäisevät kotikäynnit, - ryhmätoiminnat, - elämäntapaohjaus, - vapaaehtoistoiminta - liikuntaneuvonta ja - liikunnan vertaisohjaajien käyttöönotto Hyvinvointiyhtymä, sivistystoimi, vanhus- ja vammaisneuvosto

Talousarvion resurssit

Toteutuneiden kotikäyntien, liikuntaneuvonnan ja ryhmien lukumäärä, vapaaehtoistoimijoiden määrä (kasvaa)

Kuntalaisten hyvinvointia, liikunta-aktiivisuutta ja asiakastyytyväisyyttä seurataan ja siitä raportoidaan

Lasten ja nuorten hyvinvointikysely, asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys-kyselyt, asiakaspalaute, seudullinen liikunta-kysely, raportointi luottamushenkilöille, kaikki toimialat

Talousarvion resurssit

Seurannan toteutuminen ja raportointi

Luodaan maahanmuuttajien kotoutumisen toimintamalli

- Perhetasoisen työskentelymallin kehittäminen - Kolmannen sektorin osallisuuden lisääminen maahanmuuttajanuorten tukemiseksi - Viranomais- ja järjestöyhteistyö, (mm seudullinen Alipi –toiminta) - Maahanmuuttaja-perheiden tukeminen, kunta, kolmas sektori, seurakunta

Talousarvion resurssit

Toimivat yhteistyöverkostot

Kehitetään maahanmuuttotyöhön liittyvää yhteistyötä

Säännölliset tapaamiset, nimetyt yhteyshenkilöt Selkeä roolijako,

Talousarvion resurssit

Säännölliset tapaamiset

20

asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistaminen, kunta, ELY-keskus, poliisi, Alipi, seurakunta, järjestöt

7.4 Palvelutarpeen arviointiin perustuvat osallistavat ja avopainotteiset palvelut

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho

Resurssit Arviointimittarit

Vahvistaaan työhön-kuntoutuksen asiakkaiden toimintakyvyä ja osallisuutta

Työhönkuntoutuksen kehittäminen työpajatominnan kehittäminen Ryhmämuotoiset toiminnot

Talousarvion resurssit

Päivien määrä lisääntyy Ryhmien määrä lisääntyy

Tuetaan ikäihmisten kotona asumista

Hyödynnetään teknologisia ratkaisuja, Kehitetään omaishoitoa, kotikuntoutusta ja kotisairaalatoimintaa Hyvinvointiyhtymä

Talousarvion resurssit

Ratkaisuja laajennetaan ja otetaan käyttöön, kotikuntoutuksen ja kotisairaanhoidon asiakasmäärä kasvaa

Kehitetään Kotihoidon toimintaa ja sisältöä

Riittävä resursointi ja kotihoidon varahenkilöstö Uusien teknisten ratkaisujen käyttöönotto Lääkäripalvelujen vieminen koteihin, Vakanssit ja varahenkilöstö (5 hlöä) hyvinvointiyhtymä

Talousarvion resurssit

Resurssit suhteessa asiakasmäärään nousee vertailukelpoiselle tasolle Uusia teknisiä ratkaisuja on otettu käyttöön Koteihin vietäviä lääkäripalveluja on käytössä

Kehitetään ikäihmisen asumispalvelujen rakennetta

Kodinomaisen asumisen lisääminen ja laitospaikkojen vähentäminen hyvinvointiyhtymä

Talousarvion resurssit

Kotona asuvat 75 –vuotta täyttäneet (on vähintään suositusten mukainen) Laitoshoidon ja palveluasumisen kattavuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä, % (on enintään suositusten mukainen)

Varaudutaan vammaispalvelujen kysynnän kasvuun

Kehitetään kotiin suunnattuja palveluja kilpailutetaan henkilökohtaisen avun ostopalveluja lisätään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja,

Talousarvion resurssit

Palveluasumisen asukasmäärän kehittyminen, - Uusia toimintamalleja on otettu käyttöön - Kilpailutus on toteutunut aiempaa edullisimmilla hinnoilla

21

hyvinvointiyhtymä - Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelupäätösten määrä lisääntyy (suhteessa vammaispalvelulain

Kehitetään vammaisten päivä- ja työtoimintaa

Työpaikkojen aktiivinen etsiminen alueen yrityksistä Vammaisten tukeminen ja ohjaaminen työpaikoilla, hyvinvointiyhtymä, Työvalmentaja

Talousarvion resurssit

Uusien työpaikkojen määrä Työllistymiseen perustuva toimintamalli on käytössä

8 Suunnitelman laatijat ja käsittely

Hyvinvointikertomuksen koostamisesta on vastannut Hollolan kunnan hyvinvointityöryhmä. Ryhmän kokoonpano (21.1.2016 lukien) on seuraava:

Antti Anttonen, liikuntavastaava

Anne Kinnunen, varhaiskasvatuksen lähiesimies - varalla Päivi Laattala, palvelupäällikkö

Suvi Saarikko, apulaisrehtori - varalla Risto Juurinen, apulaisrehtori

Anne Laine, työhyvinvointipäällikkö - varalla henkilöstöjohtaja Anja Brofeldt

Markku Lehikoinen, hyvinvointisuunnittelija

Kaija Manninen, hallintopäällikkö - varalla tietohallintopäällikkö Sampo Syrjäläinen

Marja Engman vs nuorisosihteeri - varalla nuoriso-ohjaaja Marita Minkkinen

Tarja Rautsiala vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja - varallaTuuli Löfgren, johtava ylilääkäri

Tuomo Vesikko, tilakeskuspäällikkö - varalla Henna Kurosawa, hankekaavoittaja

Keijo Kylänpää, aluekehittäjä, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, varalla Mai-Brit Salo, aluejohtaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

Hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana vuonna 2016 on toiminut peruspalvelujohtaja Mika Forsberg. Hyvinvointikertomuksen laatimiseen ovat osallistuneet kaikki kunnan toimialat. Lisäksi suunnitelman valmistelussa on kuultu Läntisen perusturvapiiriin vanhus- ja vammaisneuvostoja, Sotiemme veteraanien neuvottelukuntaa, Hollolan nuorisovaltuustoa sekä Hollolan liikenneturvallisuustyöryhmää. Lisäksi hyvinvointikertomusta on käsitelty 4-tuulen ryhmässä sekä Lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen seuranta ja ohjausryhmässä. Kaikkien toimialojen johtoryhmät ovat osallistuneet suunnitelman hyvinvointitavoitteiden määrittelyyn. Luottamushenkilöitä on informoitu valmistelusta kahdessa valtuustoinfossa ja lautakunnilta on kokouksissa pyydetty linjauksia painopisteistä. Lisäksi luottamushenkilöt ja kuntalaiset ovat voineet osallistua hyvinvointikertomuksen valmisteluun Otakantaa.fi – palautepalvelun avulla. Kuvaus hyvinvointikertomuksen valmisteluprosessista löytyy liitteestä 1. Päävastuu hyvinvointikertomuksen päivittämisestä kuuluu hyvinvointityöryhmälle. Suunnitelman hyväksyminen Hyvinvointikertomus käsitellään kunnanhallituksessa 28.11.2016 ja valtuustossa 12.12.2016.

LIITE 1- Hyvinvointikertomuksen prosessi 1 / 3

Ajankohta

Tapahtuma Keskeinen sisältö

17.11.2015 Tekninen lautakunta Hyvinvointikertomustyön 2013 -16 esittely, keskustelu tavoitteista

3.12.2015 Kunnanvaltuusto (valtuustoinfo) Hyvinvointityöskentelyn taustan ja tavoitteiden esittely, hyvinvointikertomustyön 2013-16 esittely

18.12.2015 Hyvinvointityöryhmä Päätös sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotosta

20.1.2016 Sivistyslautakunta Hyvinvointikertomustyön 2013-16 esittely, keskustelu tavoitteista

26.1. Perusturvalautakunta Hyvinvointikertomustyön 2013-16 esittely, keskustelu tavoitteista

2.2. Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointikertomuksen käynnistys, työsuunnitelman hyväksyminen

18.2. Hollolan liikenneturvallisuustyöryhmä Hyvinvointikertomustyön ja prosessin esittely, liikenneturvallisuusasioiden liitäminen hyvinvointikertomukseen

24.2. 4-tuulen ryhmä (päihdetyö, mielenterveystyö, pelihaitat sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta)

Hyvinvointikertomustyön ja prosessin esittely, ryhmän tavoitteiden liitäminen hyvinvointikertomukseen

26.2. Lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen seuranta ja ohjausryhmä

Työskentelyn yhteensovittaminen hyvinvointikertomustyön kanssa

10.3. Oiva-kuntien kuntajohtajakokous Päätös sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotosta kaikissa Oiva-kunnissa

11.3. Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointikertomuksen tausta, tarkoitus ja tavoite, työsuunnitelman täsmentäminen

30.3. Kärkölän hyvinvointityöryhmä Hyvinvointityön järjestäytyminen, yhteiset sote-tavoitteet

19.4. Oivan (sosiaali- ja terveystoimen) johtoryhmä

Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

7.4. Ikälakisuunnitelman ohjausryhmä Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

8.4. Vanhus- ja vammaisneuvosto Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

LIITE 1- Hyvinvointikertomuksen prosessi 2 / 3

14.4. Esimiestunti Hyvinvointityöskentelyn ja hyvinvointikertomuksen esittely

21.4. Padasjoen laajennettu johtoryhmä Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

2.5. Asikkalan laajennettu johtoryhmä Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

9.5. Teknisen toimialan johtoryhmä

Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

10.5. Oivan (sosiaali- ja terveystoimen) johtoryhmä

Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

12.5.

Sotiemme veteraanien neuvottelukunta Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

24.5. Piuha (sivistystoimen johtoryhmä)

Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

31.5. VK9 (sivistystoimen esimiehet) Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

3.6. Hyvinvointityöryhmä Sähköinen hyvinvointikertomus, mittaristo, painopisteet, muu ohjelmatyö

7.6. Oiva-kuntien palvelusopimusneuvottelu Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

9.6. Valtuustoinfo Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

17.6. Hyvinvointityöryhmä, työkokous Työpaja, painopisteet ja tavoitteet

12.8. Hyvinvointityöryhmä Tilannekatsaus, tavoitteet

23.8. Nuorisovaltuusto Hyvinvointikertomustyön esittely, keskustelu tavoitteista

17.8. Lahden kaupungin hyvinvointityö, työkokous Seudulliset hyvinvointitavoitteet

25.8. Työkokous – lapsiperheet, lapset ja nuoret Lapsiperheiden, lasten ja nuorten painopisteet ja tavoitteet

26.8. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seuranta- ja arviointityöryhmä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten painopisteet ja tavoitteet

30.8. Neljän tuulen ryhmä Päihde ja mielenterveystavoitteet

7.9. Kärkölän vanhus- ja vammaisneuvosto Tavoitteiden esittely, keskustelu tavoitteista

LIITE 1- Hyvinvointikertomuksen prosessi 3 / 3

9.9. Hyvinvointityöryhmä Tilannekatsaus, tavoitteet

20.9. Piuha (sivistystoimen johtoryhmä) Sivistystoimen tavoitteet ja painopisteet

22.9. Hollolan liikenneturvallisuustyöryhmä Liikenneturvallisuustavoitteet

27.9. Teknisen toimen johtoryhmä Teknisen toimen tavoitteet ja painopisteet

4.10. Oivan johtoryhmä Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteet ja painopisteet

7.10. Hyvinvointityöryhmä Tavoitteet ja painopisteet

18.10. – 30.10.

Otakantaa.fi -kysely Kuntalaisten ja luottamushenkilöiden palaute tavoitteisiin

20.10. Sotiemme veteraanien neuvottelukunta Tavoitteiden esittely, keskustelu tavoitteista

20.10. Asikkalan vanhus-, vammais- ja veteraanineuvosto

Tavoitteiden esittely, keskustelu tavoitteista

24.10. Kunnan johtoryhmä Hyvinvointitavoitteiden kytkeytyminen toiminnallisiin tavoitteisiin

25.10. Padasjoen vanhusneuvosto Tavoitteiden esittely, keskustelu tavoitteista

25.10. Nuorisovaltuusto Tavoitteiden esittely, keskustelu tavoitteista

26.10. Hollolan vanhus- ja vammaisneuvosto Tavoitteiden esittely, keskustelu tavoitteista

18.11. Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointikertomuksen viimeistely

28.11. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen käsittely

12.12. Kunnanvaltuusto Valtuustokäsittely

Liite 2 – Tilastoja 1 / 10

Talous

Koko väestö

Liite 2 – Tilastoja 2 / 10

Liite 2 – Tilastoja 3 / 10

Liite 2 – Tilastoja 4 / 10

Liite 2 – Tilastoja 5 / 10

Lapset varhaisnuoret ja lapsiperheet

Liite 2 – Tilastoja 6 / 10

.. sijoituspaikkana perhe

.. sijoituspaikkana laitos

Nuoret ja nuoret aikuiset

Liite 2 – Tilastoja 7 / 10

Liite 2 – Tilastoja 8 / 10

Työikäiset

Liite 2 – Tilastoja 9 / 10

Ikääntyneet

Liite 2 – Tilastoja 10 / 10