Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila...THL:n sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen maakunnan kunnissa Ikävakioidut ja ikävakioimattomat indeksit 2012–2014,

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila • Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy

2017

• Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

KESKI-SUOMEN SOTE –

AINEISTOA, SYKSY 2017

15.9.2017

KESKI-SUOMEN SOTE –AINEISTOA SYKSY 2017 sisältö

Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja

2040.

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sekä tuottavuusvertailu

maakunnittain vuonna 2015.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot sekä nettomenot Keski-Suomen

maakunnan kunnissa vuonna 2015.

Keski-Suomen maakunnan julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2014

THL:n sairastavuusindeksi maakunnittain

THL:n sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen maakunnan kunnissa

Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa

vuonna 2015

Perusterveydenhuollon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa

vuonna 2015

Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa

Erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden vertailu sairaaloittain eräissä sairaus- ja

toimenpideryhmissä

Tiedot on koonnut suunnittelija Markku Harvisalo, KSSHP 28.4.2017

Keski-Suomen maakunnan väestöennuste vuodesta

2014 vuosiin 2030 ja 2040 Ennusteen kuvioissa on käytetty lähteenä Tilastokeskuksen väestöennustetta.

Ennusteen viimeisin todellinen vuosi on 2014 ja siitä eteenpäin ennustettuja lukuja.

Ennusteesta on otettu Keski-Suomen maakunnan väestömäärät kunnittain ja

ikäryhmittäin vuosilta 2030 ja 2040 ja suhteutettu ennustettua väestömäärää vuoden

2014 todellisiin ikäryhmälukuihin. Esitetään muutoksen suuruus ja kohdentuminen eri

ikäryhmiin.

Näissä väestötiedoissa on mukana Keski-Suomen maakunnan sote-alueen kuntien

tiedot.

Lisäksi esitetään vuoden 2016 lopulliset väestömäärät kunnittain.

Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut

menot sekä tuottavuusvertailu maakunnittain

vuonna 2015

Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL)


Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut

menot sekä nettomenot Keski-Suomen

maakunnan kunnissa vuonna 2015.

Sairaanhoitopiirin toimisto /harvisalo Lähde:THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut

menot 2015 (päivitetty 12.4.2017)

Lähde:THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (päivitetty 12.4.2017) Sairaanhoitopiirin toimisto /harvisalo

Sairaanhoitopiirin toimisto /harvisalo Lähde:THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut

menot 2015 (päivitetty 12.4.2017)

Sairaanhoitopiirin toimisto /harvisalo

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015

Nettomenot Nettomenot,

indeksi

Tarvekerroin Tarvevakioidut

menot, indeksi

Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100

Hankasalmi 4 023 132 1,20 110

Joutsa 3 716 122 1,25 98

Jyväskylä 2 733 90 0,96 93

Jämsä 3 701 122 1,16 105

Kannonkoski 4 533 149 1,32 113

Karstula 3 609 119 1,19 100

Keuruu 3 276 108 1,20 90

Kinnula 3 688 121 1,20 101

Kivijärvi 4 728 155 1,34 116

Konnevesi 4 647 153 1,21 127

Kyyjärvi 4 109 135 1,18 114

Laukaa 2 803 92 0,96 96

Luhanka 3 741 123 1,38 89

Multia 4 288 141 1,24 113

Muurame 2 164 71 0,89 80

Petäjävesi 2 944 97 1,06 91

Pihtipudas 3 613 119 1,26 94

Saarijärvi 3 661 120 1,19 101

Toivakka 2 701 89 1,03 86

Uurainen 2 547 84 0,96 88

Viitasaari 4 035 133 1,27 104

Äänekoski 3 168 104 1,15 90

Lähde:THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (päivitetty 12.4.2017)

Keski-Suomen maakunnan julkiset sosiaali- ja

terveydenhuollon menot vuonna 2014


Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset

menot toiminnoittain v. 2014

Menot (euroa)

Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 392 663 360

Perusterveydenhuolto 203 215 680

Erikoissairaanhoito 295 736 640

Ympäristöterveydenhuolto 4 956 480

Lääkkeet ja vastaavat valmisteet 71 742 848

Lääkärinpalkkiot 2 435 830

Hammashoito 4 452 380

Tutkimus ja hoito 2 654 538

Matkat 18 723 551

Sairauspäivärahat 41 380 474

Vammaisetuudet 36 091 342

Kuntoutus 19 002 048

Kuntoutusraha 4 579 893

Erityishoitoraha 198 453

Työterveyshuolto, Kelan korvaukset (arvio) 16 784 900

Yhteensä 1 114 618 417

Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon

julkiset menot vuonna 2014

Menot %-osuus

Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 392,7 M€ 35,2 %

Perusterveydenhuolto 203,2 M€ 18,2 %

Erikoissairaanhoito 295,7 M€ 26,5 %

Ympäristöterveydenhuolto 5,0 M€ 0,4 %

KELA 218,0 M€ 19,6 %

YHTEENSÄ 1 114,6 M€ 100,0 %

Sairaanhoitopiirin toimisto / MH Lähde: THL, KELA

THL:n sairastavuusindeksit maakunnittain

Ikävakioidut indeksit 2012–2014, koko maa = 100 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL)


THL:n sairastavuusindeksi ja osaindeksit

Keski-Suomen maakunnan kunnissa

Ikävakioidut ja ikävakioimattomat indeksit 2012–2014, koko maa = 100

Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL)


KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto, Harvisalo

Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sairastavuusindeksi ja osaindeksit

Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuosien

2012-2014 tiedoilla

Viimeisimmät perustiedot otettu THL:n

aineistosta 14.9.2017

KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto, Harvisalo


THL:n sairastavuusindeksi koostuu seuraavista sairausryhmistä:

Sairastavuusindeksi on koostettu seitsemästä eri

sairausryhmästä, jotka on erikseen indeksoitu ja

summattu neljän eri näkökulman mukaan määräytyvien

painokertoimien mukaan.

Useat sairaudet ovat voimakkaan ikäriippuvaisia, jolloin alueen

ikärakenne määrittää suurelta osin sairastavuuden tasoa.

Ikävakioitu indeksi mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä

riippumatta.

Vakioimaton indeksi puolestaan kuvastaa alueelle kohdentuvaa

sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi alueelle

kohdentuvien sairastavuudesta johtuvien kustannusten mittari.

Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille

indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden

tietoja. Esimerkiksi vuoden 2013 sairastavuusindeksin laskennassa

on käytetty vuosien 2012 - 2014 tietoja.

KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto




Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun ja sairastavuuden tasoon.



Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Ikävakioimattomat luvut kuvaavat kunnalle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa



Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun ja sairastavuuden tasoon.



Ikävakioimattomat luvut kuvaavat kunnalle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa

Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön mittarit

Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna

2015 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet


Perusterveydenhuollon palvelujen käytön

mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa

vuonna 2015 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet


Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa –tilasto (30.04.2017 tiedonkeruu)


Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa

Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa



Erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden vertailu

sairaaloittain eräissä sairaus- ja

toimenpideryhmissä

THL, PERFECT -raportointi potilasryhmistä:

• Aivohalvaus v. 2015

• Sydäninfarkti v. 2015 (sepelvaltimotautikohtaus)

• Lonkkamurtuma v. 2015

THL raportti:

• Lonkan ja polven tekonivelet v. 2014: uusintaleikkausten osuus

Perfect tiedot poimittu web-sivulta:

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-

ohjelmat/perfect/osahankkeet

Lähteet: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Perfect-hanke sekä

Tilastokatsaus 15/2016, Lonkan ja polven tekonivelet

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeethttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeet

Aivoverenkiertohäiriö Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Vuonna 2014 aivoverenkierron

sairauksiin kuoli Suomessa 4428 ihmistä. Vuosittain aivoverenkiertohäiriön sairastaa noin 25 000

suomalaista. Sairauden hoitoketju akuuttihoidosta pitkän kuntoutuksen kautta kotiin tai laitokseen on

huomattava terveydenhuollon haaste ja kuluttaa runsaasti voimavaroja.

Lonkkamurtuma Väestön ikääntyessä reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat merkittävimpiä

terveydenhuollon haasteita Suomessa. Vuonna 2008 lonkkamurtuman sai yhteensä noin 7 200 henkilöä,

joista ensimmäisiä lonkkamurtumia oli noin 6 200. Valtaosa murtuman saaneista on iäkkäitä naisia ja

merkittävä osa (noin 20 %) murtumista tapahtuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle väestölle.

Lonkkamurtuma johtaa tyypillisesti elämänlaadun menetyksiin sekä ylimääräisiin kustannuksiin ja sen

hoitaminen vaatiikin pitkää sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittävää hoitoa.

Sydäninfarkti Sepelvaltimotauti on merkittävin terveysongelma kaikissa kehittyneissä maissa. Sepelvaltimotaudin

hoitoon kohdentuu noin 10 % terveydenhuollon voimavaroista. Suomen sairaaloissa hoidetaan vuodessa

noin 10 000 sydäninfarktipotilasta. Sydäninfarkti- osahankkeessa arvioidaan sydäninfarktipotilaiden

saamaa hoitoa sekä hoidon kustannuksia ja vaikuttavuutta. Hanke on käynnistynyt vuonna 2000 ja siinä

on tehty yhteistyötä Stanfordin yliopiston koordinoiman TECH (Technological Change in Health Care) -

projektin ja OECD:n kanssa.

THL:n PERFECT hankkeen tekstistä:

Lähde: © Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017, Perfect -hanke

Documents

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila...THL:n sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen maakunnan kunnissa Ikävakioidut ja ikävakioimattomat indeksit 2012–2014,