Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma

Resepti pohjoismaisen mallin pelastamiseksi Suomessa

Jyri Häkämies

Lähde:

Miksi EK aktiivinen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa? • Yksityinen sektori ei jaksa vetää perässään alati paisuvaa

julkista sektoria • Hyvinvointiyhteiskunta on arvokas elinkeinoelämälle, kun se

on kestävällä pohjalla • Suomi velkaantuu ja verot paisuvat hallitsemattomasti • Suomi tarvitsee 200 000 yksityisrahoitteista työpaikkaa Hyvinvointi voidaan pelastaa vain tekemällä selviä valintoja ja luomalla kasvua

1. Yhteinen tilannekuva

• Velkaantumisen kierre tulee katkaista • Veronkorotusten tie on kuljettu

loppuun • Työllisyysaste on ratkaiseva mittari

kestävyysvajeen hoitamisessa

Tulevaisuuden hyvinvointi vaatii toimia heti

Finanssikriisi 2008–2009

Sopeutustoimet 2012–2014 hidastavat

velan kasvua

Ilman muutosta velkaantuminen kiihtyy

rajusti 2020-luvulla (kestävyysvaje)

Velka/BKT

Aika

2015 2020 2030 2010 2005

Jos julkinen velka lähes 100 %: • luokitus laskee, korot nousevat • pääsy finanssimarkkinoille vaarantuu • kasvu vaikeutuu

“Etsikkoaika” Uskalletaanko käyttää kasvua

lisääviin toimiin?

1 3 4

2

5

6

Tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma

Yhteinen tilannekuva

Tehdään työ kannattavaksi

Karsitaan rönsyt

Sote raitelle

Kilpaillaan reilusti

Hyödynnetään digi

Työtä lisäämällä puolet kestävyysvajeesta

Jussi Mustonen

2. Työn tekeminen aina kannattavaksi

”Onko sattumaa, että Ruotsissa ja Saksassa talous ja työllisyys ovat kehittyneet selvästi myönteisemmin kuin Suomessa?”

Kuntaverojen nousu on tulpattava

”äyrikatolla”

Työmarkkinoita on rasvattava rohkeilla

uudistuksilla

Työn verotusta tulee keventää 4 mrd eurolla

Yhteenveto EK:n verotavoitteista • Suomen veroaste on noussut viime vuosina selvästi

- Erityisesti työn verotus on kansainvälisessä vertailussa kireää ja sen progressio jyrkkää

- Työn verotus on talouskasvun kannalta haitallisimpia veromuotoja - Yritysverotuksen kilpailukyky säilytettävä sekä verotuksen

ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta parannettava - Yrittämisen ja omistajuuden verokannusteita parannettava

• EK:n tavoite vaalikaudelle 2015–2019: - Veroaste tulee kääntää laskuun ennen kaikkea tuloverotuksen

kevennyksillä - Tavoitteena noin 4 miljardin euron tuloverokevennykset

Veroaste

34

36

38

40

42

44

46

48

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

Veroaste, % BKT:staVM ennuste 2014–2020 Veronkevennys 4 miljardia

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

26 800 41 200 63 400 133 900

Suomessa työn verotus on vertailumaita kireämpää jo keskituloisilla

Suomen ja eurooppalaisten vertailumaiden* erotus, %-yksikköä Lähde: Veronmaksajat 2014

* Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska, Viro

Keskituloisella Suomen verotus on yli 2 %-

yksikköä vertailumaita kireämpää

Vuosiansio, euroa

Palkansaajan verotus eri tulotasoilla Eri verolajien kertymät, arvio vuodelle 2014

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100000

110000

120000

130000

140000

150000

Valtionvero

Kunnallisvero

Kirkollisvero

Sairausvakuutus

Eläke- jatyöttömyysvakuutus

YHTEENSÄ

6,0 mrd.

18,3 mrd. 0,9 mrd.

1,8 mrd.

4,5 mrd.

Tuotto yhteensä

Esimerkki noin 4 mrd. euron veronkevennyksestä Palkansaajien tuloveroprosentteja (valtio + kunta) lasketaan 4 %-yksikköä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100000

110000

120000

130000

140000

150000

Valtionvero

Kunnallisvero

Kirkollisvero

Sairausvakuutus

Eläke- jatyöttömyysvakuutus

YHTEENSÄ

Kevennys keskituloisella noin 130 euroa kuussa

0

5

10

15

20

25

30

35

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Perusvähennys

Kunnallisverotuksenansiotulovähennys

Valtionverotuksentyötulovähennys

Valtionverotuksen asteikko

Esimerkkejä veronkevennyksen toteuttamistavasta (valtio n. 2 mrd. + kunta n. 2 mrd.)

Vuosiansio

Miten menojen kasvu taitetaan vaarantamatta hyvinvointia?

Kai Mykkänen

Julkiset palvelumenot ovat paisuneet 2000-luvulla

Lähde: ETLA

Julkiset palvelumenot 2000‒2012, milj. €

25000

30000

35000

40000

45000

50000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Toteutunutmenokehitys

Väestön ikärakenne jalakisääteiset tehtävät

Vain väestönikärakenteen mukaan

0

100

200

300

400

500

600

1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2012Lähde: VM, Kuntien tehtävien kartoitus, 2013

Kuntien tehtävien lukumäärä 1930‒2012

Hallituksen tavoittelemat kestävyys-toimet

Kestävyys-vaikutus, % BKT:sta

Kestävyys-vaikutus, mittaluokka, mrd € v. 2013 BKT:n tasossa

Kuntien tehtävien karsinta

-0,5 1 mrd €

Kuntien omaehtoiset sopeutukset

-0,5 1 mrd €

Palveluiden tuottavuus

-1,4 3 mrd €

Työn tarjonta -1,4 3 mrd €

Rakenne-työttömyys

-0,3 0,5 mrd €

Talouden tuotanto-potentiaali

-0,6 1 md €

Yhteensä -4,7 9 - 10 mrd €

Hallituksen tekemä ei riitä, ja verot nousevat liikaa

1) Tavoitteena oli karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 miljardilla eurolla

Kasaan saataneen korkeintaan puolet 2) ”Toinen kuntamiljardi” (valtionosuuksien leikkaukset ilman tehtävien karsintaa) kiihdyttämässä kuntaverojen nousua 3) Sote-ratkaisussa ei eväitä säästöihin 4) Kilpailun edistäminen ei juuri etene, sote-palveluissa uhkana takapakki 5) Julkiset digi-palvelut kehittyneet hitaasti, määrätietoisuus puuttuu 6) Työllisyyden parantamistoimet jäämässä vajaiksi, eläkeuudistus ainoa lupaava

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 28.8.2014

3. Rönsyjä karsimalla pelastetaan olennainen

Karsitaan 2/3 2000-luvun rönsyistä

palveluiden laajuuteen

Pysäytetään palvelujen

paisuminen (jos lisätään tehtäviä, on luovuttava samalla

jostakin vanhasta)

Julkisten palvelumenojen kasvua on hillittävä Prosenttia BKT:sta

STM

STM Tuottamis- vastuualueet, yht. 19 kpl

Sote-alueet

Hallituksen malli EK:n malli

4. Sote-ratkaisu oikeille raiteille

Sote-alueille tarvitaan: • Budjettirajoite ja selkeä rajaus

julkisen palvelun katalogista • Vuosittainen tuottavuustavoite • Mandaatti optimoida palvelut

toimijoiden kotiinpäin vedosta riippumatta

• Tuotannosta riippumattomat omistajat

5. Reilulla kilpailulla paremmat palvelut

Kilpailutuksilla on jo korjattu

kestävyysvajetta 1,5‒3 mrd €

Annetaan ihmisten valita useammin, mistä palvelunsa

hakevat

Julkisen tuotannon kustannukset

avattava vertailukelpoisiksi

• Fyysisiä palveluita voidaan korvata digitaalisilla esim. terveydenhuollossa ja opetuksessa

• Monet käynnit ja paperinpyöritykset korvattavissa omaehtoisella asioinnilla ”verkkolaskureissa”

• Tietokantojen yhteispelillä vältetään turhat

tuplatestit ja tehottomat kyselyt

Kielletään julkista sektoria kysymästä samaa asiaa kahteen kertaan

Tuetaan digi-palveluita porrastamalla

palvelumaksut

6. Digi-palveluiden avulla on varaa parempaan

Vauhtia kasvuun ja rakenteet kuntoon

2015 2018 2020 2025 2030

Karsitaan kuntien tehtäviä ja normeja (2000-luvun alun tasoa vastaava palvelulaajuus)

4 miljardin kevennys työn verotukseen

Työllisyyden kasvu työmarkkinoita uudistamalla

Tuottavuustalkoot (sote-ryhtiliike, reilu kilpailu, digitalisaatio)

Pysäytetään julkisten palvelujen paisuminen (tiukka kustannuskuri, ei uusia velvoitteita)

Mittaluokka v. 2030

Vaikutus julkiseen talouteen + 3 mrd.

- 4 mrd.

+ 1 mrd. (dynamiikka)

2–4 mrd

1–3 mrd

3–5 mrd