ICT, tuottavuus ja talouskasvu · kansantalous yksityiset palvelut julkisyhteisöjen palvelut tehdasteollisuus muu jalostus kuin tehdasteollisuus alkutuotanto ... työtä (robotit,

ICT, tuottavuus ja talouskasvuTaloustieteilijän näkökulma

Matti Pohjola31.1.2019

ICT, tuottavuus ja talouskasvu

1) Talouskasvu ja sen lähteet2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

Ongelma: elintason kasvu on hidastunut, Suomessa elintaso on jopa laskenut

Elintaso eli bkt/asukas = työn tuottavuus eli x työn määräbkt/tehdyt työtunnit eli työtunnit/asukas

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

dollaria, ostovoimakorjattu vuoden 2010 hinnoin

YhdysvallatRuotsiSaksaSuomiEuroalue

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020


YhdysvallatSaksa

RuotsiEuroalueSuomi

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1 100

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

tuntia vuodessa

Yhdysvallat

Ruotsi

Suomi

Saksa

Euroalue

Lähde: OECD Database

Syynä on työn tuottavuuden kasvun hidastuminen


Bkt/tehdyt työtunnit, muutosvauhti, % (liukuva keskiarvo)

• Työn tuottavuus kasvoi nopeasti

sodan jälkeen

• Kasvu hidastui 1970- ja 1980-luvuilla

• Kiihtyi ICT-teknologian vaikutuksista

vuosina 1995-2005

• … mutta on ollut sen jälkeen hidasta

• Eivätkö digitalisaatio, tekoäly ja

robotiikka enää kiihdytäkään

tuottavuuden kasvua?0

1

2

3

4

5

6

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

Yhdysvallat Saksa Ruotsi Euroalue Suomi

5

Teknologia - tieto, ideat, osaaminen

Tuotteet - tavarat ja palvelut

Raaka-aineet, välituotteet ja palvelut

Arvonlisäys = lopputuotteiden arvo – raaka-aineiden, välituotteiden ja palvelujen arvo

Työn tuottavuus on arvonlisäystä, joka syntyy teknologiasta eli ideoista siitä, miten raaka-aineista saadaan arvokkaita lopputuotteita, erityisesti yleiskäyttöisestä teknologiasta (sähkö, ICT ym)

• Koulutus- ja työpanoksen muu rakenne (mm. ikä)

• Kiinteä pääoma (työntekijää tai tehtyä työtuntia kohden)- ICT-pääoma (laitteet, ohjelmistot ja tietokannat)- T&K-pääoma- muu pääoma (koneet, laitteet ja rakenteet)

• Teknologia eli ideat (= kokonaistuottavuus)- tieto, ideat ja osaaminen siitä, miten raaka-aineista saadaan arvokkaita lopputuotteita

- uudet tuotteet- uudet tavat valmistaa jo tunnettuja tuotteita

- tieto- ja viestintäteknologia (ICT) luo nyt uusia tuotteita ja toimintatapoja samalla tavoin kuin sähkövoima aikanaan

• Työn uudelleen kohdentuminen- siirtyminen matalan tuottavuuden toimialoilta korkean tuottavuuden aloille

Työn tuottavuuden kasvun lähteet

Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa 1995-2017

-2

0

2

46

8

10

1214

16

18

2022

24

26

2830

32

34

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutusTeknologian eli kokonaistuottavuuden kontribuutio

Kiinteän pääoman kontribuutioTyöpanoksen rakenteen kontribuutio

Työn tuottavuuden kasvu

Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, %

• Työn tuottavuuden kasvusta puolet on syntynyt työpanoksen rakenteen ja kiinteän pääoman määrän kasvusta

• … ja puolet teknologian kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta

• Tuottavuuden kasvun pysähtymisen syynä on teknologian kontribuution supistuminen vuoden 2008 jälkeen

Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

Toimialojen kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun Suomessa 1995-2017

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

32

34

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Tehdasteollisuuden kontribuutio Markkinapalvelujen kontribuutio

Muiden toimialojen kontribuutio Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus


• Työn tuottavuuden kasvusta yli puolet on syntynyt tehdasteollisuudessa

• … mutta se ei ole kiihdyttänyt kansantalouden työn tuottavuuden kasvua enää vuoden 2007 jälkeen

• Markkinapalvelut ovat kasvattaneet työn tuottavuutta kaiken aikaa

• Muiden toimialojen merkitys on ollut vähäinen





Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa 1995-2017

-2

0

2

46

8

10

1214

16

18

2022

24

26

2830

32

34

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Kiinteän pääoman kontribuutioTyöpanoksen rakenteen kontribuutio


• Työn tuottavuuden kasvusta puolet on syntynyt työpanoksen rakenteen ja kiinteän pääoman määrän kasvusta

• … ja puolet teknologian kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta

• Tuottavuuden kasvun pysähtymisen syynä on teknologian kontribuution supistuminen vuoden 2008 jälkeen



-202468

10121416182022242628303234

19951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017


Muun pääoman kontribuutioT&K-pääoman kontribuutio

ICT-pääoman kontribuutioTyöpanoksen rakenteen kontribuutio


Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa 1995-2017: ICT-pääoman merkitys

• Kiinteän pääoman kasvukontribuutiosta• 1/3 syntynyt ICT-pääomasta• 1/3 T&K-pääomasta

• ICT-pääoma on pitänyt kaiken aikaa työn tuottavuuden kasvua yllä, joskin kontribuutio on viime vuosina heikentynyt

• T&K-pääoman kasvukontribuutio on viime vuosina supistunut



ICT-pääoman kasvukontribuution muodostuminen toimialoittain

ICT-pääoman kontribuutio, kumulatiivinen kasvu, %

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Muuiden toimialaojen osuusMuiden markkinapalvelujen osuus

Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuusTehdasteollisuuden osuus

ICT-pääoman kontribuutio kansantalouden työn tuottavuuteen

• ICT-pääoman vaikutus kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun on syntynyt valtaosin tehdasteollisuudessa ja markkinapalveluissa

• Nyt tehdasteollisuuden ICT ei enää kiihdytä kasvua

• … mutta markkinapalvelujen, erityisesti tietointensiivisten, vaikutus vahvistuu

• Tietointensiivisiä palveluja ovat- Informaatio ja viestintä- Rahoitus ja vakuutus- Ammatillinen, tekninen ja

tieteellinen toiminta

Työn tuottavuuden kasvu ja ICT-pääoman kontribuutio: kansainvälistä vertailua

Kumulatiivinen kasvu, %

Suomessa ICT-pääoman kontribuutio on pienin,

… vain puolet siitä mitä se on Ruotsissa


0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Työn tuottavuden kasvu - RuotsiTyön tuottavuuden kasvu - USATyön tuottavuuden kasvu - SuomiICT-pääoman kontribuutio - RuotsiICT-pääoman kontribuutio - USAICT-pääoman kontribuutio - Suomi

0

1

2

3

4

Czech

Republic

Switze

rlandSw

eden

Nethe

rlands

New Z

ealand

France

Austri

a

United

StatesJap

an

Belgiu

m

Denm

arkEst

onia

IsraelOEC

D

United

Kingdom Ko

rea

Canad

aSp

ain

Austra

lia

Portug

al Italy

Sloven

iaFin

land

Germany

Slovak

Republic

Norwa

yIrel

and Latvia

Icelan

dGree

ce

Hunga

ryMexi

co

Luxem

bourg

%Software IT equipment Communications equipment Breakdown not available

Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 1) Meillä investoidaan vähemmän

Lähde: OECD Digital Economy Outlook 2017

Suomi

USARuotsi

ICT-investointien osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2015, %

Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 2) Suomessa ICT-pääomaa on runsaasti tehdasteollisuudessa, muissa maissa tietointensiivisillä palvelualoilla – teollisuuden merkitys vähenee

0

10

20

30

40

50

60

70

Tietointensiivisetmarkkinapalvelut

Muutmarkkinapalvelut

Tehdasteollisuus Muut toimialat

Yhdysvallat Ruotsi Suomi

Toimialojen osuudet kansantalouden ICT-pääomakannasta vuonna 2015, %

Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 3) Suomessa tietointensiivisten palvelualojen merkitys on vähäisempi kuin verrokkimaissa

Tietointensiiviset markkinapalvelut = hinnoitellaan markkinoilla; tuottavat tietoa ja/tai käyttävät muita enemmän koulutettua työvoimaa = informaatio ja viestintä; ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; rahoitus ja vakuutus

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

Kiina

Saksa

Suomi

Ruotsi

Maailma

Tanska

Yhdysvallat

Norja

0

5

10

15

20

25

30

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

Iso-Britannia

Yhdysvallat

Ruotsi

Tanska

Saksa

Suomi

Tehdasteollisuuden osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, %

Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuus, %



18

Talouskasvu syntyy teknologian kehityksestä, mutta valinnoillaan kuluttajat määräävät sen, mihin kasvu kohdistuu => toimialarakenteen ja työllisyyden muutos

Kansantalouden toimialarakenne

Teknologian kehitys: - talouskasvun lähde

Kuluttajien tarpeet: - rakennemuutoksen suunta

Talouskasvu

tuotteiden suhteelliset hinnat

tuotteiden kysyntäpanosten tuottavuus

190

20

40

60

80

100

120

140

160

180

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

miljardiaeuroaviitevuoden2010hinnoin

kansantalous yksityisetpalvelut

julkisyhteisöjenpalvelut tehdasteollisuus

muujalostuskuintehdasteollisuus alkutuotanto

Kokonaistuotanto eli bruttoarvonlisäys Työllisyys

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

2,2

2,4

2,6

2,8

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

miljoonaahenkilöä

kansantalous yksityisetpalvelut

julkisyhteisöjenpalvelut tehdasteollisuus

muujalostuskuintehdasteollisuus alkutuotanto

Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut ovat pitäneet sekä kasvua että työllisyyttä yllä

2,2

1,4

1,3

1,11,0

0,90,9

0,6

0,20,4 0,4

0,5

0,40,3

0,2 0,1 0,2 0,1

0,3

0,1

0,4

0,2 0,20,1

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

2,2

2,4

Ruotsi Norja Saksa Euroalue Suomi Tanska

Bru?oarvonlisäyksenkasvu

TietointensiivistenmarkkinapalvelujenkontribuuEo

KaupankontribuuEo

TehdasteollisuudenkontribuuEo

Ruotsin Suomea parempi talouskasvu on syntynyt valtaosin palvelualoilla, erityisesti tietointensiivissä palveluissa

Bruttoarvonlisäyksen volyymin keskimääräinen vuosikasvu 2001-2016, %

Suomessa tietointensiivisten palvelualojen merkitys talouskasvussa on ollut pienempi kuin muissa Pohjoismaissa



22

Suomen suurimmat ongelmat: tuottavuuskasvun hidastuminen, työikäisen väestön väheneminen ja väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen

Työn tuottavuus: bkt/tehdyt työtunnit Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat sataa työikäistä (15-64) kohden

Lähde: Tilastokeskus, VäestötilastotLähde: OECD Database

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070

Vanhushuoltosuhde

Lapsihuoltosuhde

Väkiluku (miljoonaa)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

1950196019701980199020002010202020302040205020602070

Väestö

15-64-vuo7aat

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020


YhdysvallatSaksa

RuotsiEuroalueSuomi

23

Ratkaisu: uuden teknologian hyödyntäminen (robotisaatio, digitalisaatio, tekoäly ...)

1) Väestön ikääntyminen

vähentää työvoiman tarjontaa

2) => palkat nousevat

3) => yritykset automatisoivat

työtä (robotit, digitalisaatio,

tekoäly)

4) => tuottavuus ja tuotanto

kasvavat

Acemoglu & Restrepo, ”Demographics and

automation”, MIT 2018

Teollisuusrobottien määrän kasvu

Yli 55-vuotiaat/21-55-vuotiaat työntekijät, muutos

Suomi

24

Suomi on robotisaatiossa ja digitalisaatiossa kuitenkin verrokkejaan jäljessä

30,9

22,3 21,118,9

13,8

0

5

10

15

20

25

30

35

Saksa

Ruotsi

Tanska

Yhdysvallat

Suomi

Teollisuusrobo*ttuha/atyöntekijääkohden

9,9

8,3 8,0

4,8

0

2

4

6

8

10

12

Ruotsi

Yhdysvallat

Tansk

a

Suomi

ICT-pääomakanta/BKT,%

Lähde: OECD DatabaseLähde: Suomen Robotiikkayhdistys



0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Yhdysvallat

Suomi

Ohjelmistojen ja tietokantojen osuus yksityisen sektorin nettopääoma-kannasta (pl. asunnot), %

Lähde: BEA ja Tilastokeskus

Olisiko Suomessa digiloikka vielä tekemättä?

27

Jos on, niin se ei ainakaan synny ICT- ja T&K-investoinneista leikkaamalla

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

7,0

1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020

Ruotsi

Yhdysvallat

Suomi

Saksa

Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

Henkisiä omaisuustuotteita ovat:• Ohjelmistot ja tietokannat• Tutkimus ja kehittäminen

• Ideoiden kasvuvauhtiin ja siten talouskasvuun voidaan vaikuttaa– lisäämällä koulutusta sekä investoimalla tutkimukseen ja kehittämiseen

– purkamalla sääntelyä, edistämällä kilpailua ja poistamalla rakennemuutosta hidastavia yritystukia

• Työtehtäviä automatisoituu ja mutta työ ei lopu– sillä uusia tehtäviä ja työtä syntyy katoavien tilalle– Tarvitaan toimia, jotka auttavat työllistymään uusiin tehtäviin

• Uusia ideoita (eli tuotteita ja tuotantotapoja) syntyy erityisesti tietointensiivisillä palvelualoilla– joilla sekä tuottavuus että työllisyys kasvavat

• Suomi kulkee tässä rakennemuutoksessa verrokkimaiden perässä– Tietointensiivisten palvelujen bkt-osuus on 5-10 % pienempi kuin verrokkimaissa– Rakennemuutoksen edistäminen on järkevää politiikkaa

• Työmarkkinoiden rakenteella ja verotuksen tasolla ei ole vaikutusta talouskasvuun– Niitä pitää tarkastella työllisyyden, tulonjaon ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen näkökulmista

Talouspolitiikkaa

Documents

ICT, tuottavuus ja talouskasvu · kansantalous yksityiset palvelut julkisyhteisöjen palvelut tehdasteollisuus muu jalostus kuin tehdasteollisuus alkutuotanto ... työtä (robotit,