Ideahyrrä Projektiraportti

IDEAHYRRÄProjektiraportti

22.10. 2010Hub Helsinki

Sisällysluettelo

Hub HelsinkiAleksanterinkatu 16-1800170 Helsinkihelsinki.the-hub.net

1

10

11

47

8

Taustaa

Tulokset- Ideanostot ideahyrra.com - Työpajassa luodut konseptit

Suositukset

Ihmiset

Konseptikuvaukset

Taustaa

Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitra kartoitti elo-lokakuussa 2010 Maamerkit-ohjelmassaan innovaatioita maaseudulta ja haja-asutusalueilta. Tavoitteena on ollut tuoda esille innovaatiojärjestelmästä paitsiossa olevien innovaatioiden syitä ja syntyprosesseja. Kymmenestä esimerkin omaisesti valitusta innovaatiosta on tehty lyhyet case study-kuvaukset. Näihin voi tutustua osoitteessa ideahyrra.com

Näiden virikkeitä antavien esimerkkien avulla ideoitiin syys-lokakuussa 2010 parannuksia ja uudenlaisia toimintatapoja, jotka takaisivat monille ja erityisesti maaseudun ja haja-asutusalueiden toimijoille pääsyn "innovaatiojärjestelmän" piiriin. Keinoina olivat verkko-osallistamisen ja konseptointityöpaja.

Tämä raportti pitää sisällään verkko-osallistumisen ja työpajan tulokset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Helsingissä, 22.10. 2010Hub Helsinki

1

1-15.10 KONSEPTOINTITYÖPAJA 18.10.

50 web-ideaa 40 ideaa 4 konseptia

10 Case-kuvausta

Verkko - ideahyrra.com

1: Biosolar lämpölaitosCleanTech

2: Sähköautot - Nyt! Yhteisö

3: Informaatio muodoksiTaideteollisuus

4: Uusi akkuteknologiaCleanTech

5: Vuolenkosken kyläMaaseutuasuminen

6: Kulma, kulttuurista elinkeinoKulttuuri

7: Maarakenteen parantaminen Maanviljely

8: Kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden sovellukset

Tutkimus

9: LED-valaistusverhojärjestelmäRuoka

10: InnovaatiokatalysaattoriVilli Kortti

Verkossa oli mahdollista ideoida virikkeinä käytettyjen esimerkkitapausten kautta

2

ideahyrra.comEsille nousseet teemat ideoiden avainsanojen mukaan

3

Ideanostot - ideahyrra.com

Jokaisella alueella on oma DNA

Kuten jokaisella yksilöllä, myös jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen DNA. Alueen ainutlaatuisuustekijät tulee tunnistaa ja rakentaa niistä sellaisia tekijöitä, joihin ihmiset haluavat liittyä mukaan ja tehdä töitä sen eteen. Uusi liiketoiminta syntyy yrityksiin ja tuleva liiketoiminta-ajatus on taltioitu ihmisten aivoihin, josta ne on käytettävissä luovana voimana. Uutta liiketoimintaa syntyy, joka on alueella ainutlaatuista johtuen sen ainutkertaisista vahvuustekijöitä.

Tälle liiketoiminnalle, johon voidaan lisätä ainutlaatuista elämyksellistä lisäarvoa, tulee tarjota mahdollisuuksia sekä tilaa kehittyä ja kasvaa. Poliittinen järjestelmä ei voi pakottaa elinvoimaa esiin, mutta sen tärkeänä tehtävänä on luoda sille edellytykset. Tämä lisäarvo, joka tulee paikallisuuden elämyksellisyydestä, on vaikeasti kopioitavaa ja siksi aidosti kestävää ja kilpailuetua luovaa.

Kullakin paikakkunnalla tulisi hakea pienet, luovat yritykset ja saattaa ne yhteen verkostoon ja kehittää tähän tomivia elementtjä, jotta syntyisi kasvuyrityksiä. samalla tämä toisi elinvoimaa, kasvua ja olisi vielä ekologinen vaihtoehto

ELY-keskusten työntekijät yrittäjien pariinCase 1: Keksijä Suotunen pitää ongelmana sitä että esim. ELY-keskusten virkamiehillä ei ole näppituntumaa keksijän arjesta. ELY-keskusten pitäisi rantautua yrittäjien arkeen - vaikkapa muutama päivä kuussa kenttätyöskentelyä yrittäjien kanssa. Sen sijaan että tavataan lomakkeiden täyttämisen merkeissä, jos silloinkaan. Pallottelusta keskusteluun ja aitoon vuorovaikutukseen. Molemmat osapuolet hyötyisivät.

Ikioma unioniVarsinkin maaseutu/haja-asutusalueilla "ideoottien" hyvätkin ideat jäävät helposti paitsioon, koska idean kehittäjälle ei löydy tienoolta hyviä ajatuspareja tai koska idearaakiletta vielä pitäisi kehittää toimivammaksi. Laajennettu kotimaamme EU tarjoaa henkilötasolla tähän ainakin monikymmenkertaiset menestymismahdollisuudet: onhan joka maassa joku, jonka haasteet laidasta laitaan ovat kaikkein samankaltaisimmat kuin sinun. Ja koti-Suomenkin bktsta vain 1/3 on kotimaanasioita - ovathan siis omatkin menestyshaasteesi todennäköisimmin suoraan kansainvälisiä. Peräänkuulutan tilaisuutta asianomaisten yhteistuumin ideoida, jalostaa ja pilotoida "Personal EU TeamFinderin" sosiaalisia, teknisiä ja taloudellisia toteutustapoja. (ks http://www.personaleu.eu)

4


"Hämähäkkiyritykset"

"Hämähäkkiyrityksiä" linkittämään tiede ja yritykset. Ideat syntyvät eri osaamisalojen rajapinnoilla, eri alojen ihmiset tuotava samaan tilaan. Tieteen ja eri soveltavien alojen tekijöiden kohtaaminen tulisi mahdollistaa. Ratkaisuna ns. "hämähäkkiyritykset, jotka tuovat yhteen tieteen tarjoamia ratkaisuja ja käytännön haasteita ja linkittävät soveltavia (haluavia) yrityksiä tieteen maailmaan.

Vientituote (Case 1)

Liikuteltava lämpölaitos, joka toimii myös aurinkopaneleilla on ehdottomasti vientituote. Maailma on täynnä kriisialueita, jotka tarvitsevat sairaalatekniikkaa, pumppuja ja sähköä jos jonkiaiseen tarpeeseen. Avustusjärjestöjä (spr ja vastaavat) ja vastaavia kansainvälisiä tahoja pitää lähestyä konkreettisella tavalla. Hinta, kuljetus, kokoaminen, koulutus ja miten laite saadaan mahdollisimman nopeasti kasaan ja toimivaksi.

Rahoituksesta kokonaiskuva - ja vastuu

Onhan noita rahoitusmuotoja vaikka kuinka riippuen yrityksestä, sen tilanteesta ja kehitysvaiheesta. Ely-keskuksella on valmistelurahoitusta, hautomotukea ... työkkärillä starttirahaa, Tekesillä tuotekehityksen tukemista, Finnveralta lainatakauksia.

Ongelmahan on se, että koska näitä raoituksia tarjoavat eri julkiset tahot ja kun kellään ei tunnu olevan vastuuta yrittäjyyden julkisesta rahoitusmallista kokonaisuutena, niin kukaan ei tätä kokonaiskuvaa pysty yrittäjälle näyttämään, edes vaikka yhdellä kuvalla. Tehotonta, seuranta ontuu ja varoja kanavoidaan jonninjoutavaan. Se on virkamiehestä kiinni, miten auttaa luukulle tulevaa yrittäjää yli oman tonttinsa.

Mutta kyllä kaikilla tahoilla pitäisi olla sama stoori yrittäjälle. Nyt vaikuttaa yrittäjän näkökulmasta ihan arpapeliltä ja tiedonkeräämiseen menee itse yrittämiseltä aivan tolkuttomasti aikaa. Jos eivät virkamiehet tuota kokonaiskuvaa tee, niin syntyisiköhän tuollainen vaikka crowdsorsaamalla.

5

http://ideahyrra.com/ideas/45









Vertaistuella eteenpäin (Case 3)

Keksijä ei ole tuntunut pääsevän nopeasti alkuun, ei ole pystynyt/löytänyt apua. Olisi hyvä järjestää hyvin epävirallisia "anonyymit yrittäjät/keksijät" -henkisiä tilaisuuksia, jossa kukin pystyisi rennossa ilmapiirissä avautumaan, kertomaan haasteistaan ja verkottumaan.

Käsityöverkosto (Case 2)

Olisi hienoa jos Sähköauto-verkoston toimintamallia voisi jalostaa ja soveltaa vaikkapa tekstiilikäsitöihin. Jaetaan malleja, kaavoja, verkostoidutaan Suomen laajuudella ja luodaan jotain uutta yhteistä innovaatiota. Vähintäänkin jaetaan tietoa tehokkaasti verkon välityksellä.

Nuorisoseurojen taloista innopajoja

Suomea kun kiertää ristiin rastiin niin huomaa, että kylät ja kunnaat ovat täynnänsä nuorisoseurantaloja, työväentaloja, kansantaloja jne. Nämä olisivat oivia kokoontumispaikkoja ideoiden pyörittelyyn, tapaamisiin, pohdintoihin ja verkostoitumiseen.

Ideapörssi

Palvelu, jossa ideat, tekijät ja mikrorahoitus kohtaavat. Palvelu tarjoaisi yksilölle/asiantuntijalle mahdollisuuden sijoittaa ideoihin hyvin alkuvaiheessa ja sitä kautta muotoutuisi kehitys ja omistusmalli joka veisi hyvinkin osallistaen ideaa kohti markkinoita. Samalla rakentuisi myös yrittäjän ympärille tiimi.

Palvelussa olisi siis mahdollisuus sijoittaa ideaan "Ideaeuroja" jotka indikoivat halua olla mukana. Ideaeurot ja niiden kautta välittyvä "pörssiarvo" kertovat myös idean uskottavuuuden ja hyvyyden, mutta samalla myöskin "sijoittajan" aikeen olla mukana viemässä ideaa eteenpäin. Ideaeurot pitäisi konvertoida työksi sekä pääomaksi aina ennenkuin kun hanke etenee vaiheesta toiseen. Yksinkertaisimmillaan kullakin "sijoittajalla" on tässä mallissa sama määrä "Ideaeuroja" käytettävissään.

Näin luodaan hyvin demokraattinen p2p sijoitusalusta, niille jotka sitä haluavat. Idean isä, primus motor, saisi ympärilleen haluamaansa asiantuntijuutta ja asiantuntijat mahdollisuuden osallistua yritykseen. Primus motorilla tulisi ehkä määräysvaltaa sijoitusten hyväksymiseen, jotta tiimin dynamiikka ja kompetenssit olisivat hyvässä balanssissa.

6





Työpajassa luodut konseptit

Innomani - InnovaatioseteliSuuruus 5!000–10!000 " Pienellä byrokratialla, pää-asiassa ulkopuolisten palveluiden ostamiseen, oma-Rahoitusosuus 10–20%, vastikkeeton, lopputulosoltava todennettavissa (kontrollin fokus ei kuiteissa vaantuotoksessa). Raha on ladattu korttiin, verkosto arvioiidean tarvittaessa, idean jatkuva testaus verkostoissa.

Portinvartijoista SisäänheittäjiinMuutetaan vastavirta myönteiseksi. Otetaan käyttöönInnovaatioseteli, jonka käytöstä päättää ideoija/yrittäjä.Auttajat/sparraajat tuovat evaluoinnin kauttauskottavuutta (alueellinen vaskooli).

Alkuvaiheessa toteutuksesta erillinen arviointi, jonka perusteella grant myönnetään. Hyödynnetään verkkoa ja verkko-ympäristöjä eri vaiheissa. Törmäytetään osallisiamyös kasvotusten; innovaatiot syntyvät rajapinnoilla.

Elias-ideatreffibussiElias-ideatreffibussi lähtee kiertueelle 1.5.-6.12.2011.”Kapasiteetti”-tunnusmelodia, 5 sähköbussia, idea-Asiamies, kilpailuja, kotoisa sisustus, www-sivut. Kierretään kesätapahtumat, torit, koulut ja kylät. HaetaanSuomen innovatiivisinta kuntaa, aktiivinen kilpailu kokokiertueen ajan. Aineistoa TV-ohjelmaankin.

(Tämä konsepti syntyi verkossa työpajaan osallistuneen henkilön ideasta)

Markkinoinnin työkalutTuotetaan yksinkertainen palvelu, jonka avullainnovaatiot viedään toteutukseen saakka. Palvelu sisältää: 1) työkalupakit keksijälle/yrittäjälle kehittää innovaatiotaan, 2) työkalupakki ammattikehittäjälle, 3) verkostohaku, jolla voi löytää tietoa ihmisistä, työkaluja esim. ideoiden testaamiseen ja toteuttamiseen, 4) tarinoita, esimerkkejä

7

Työpajaan osallistuneiden äänestyksen tulos

Tarkemmat konseptikuvaukset ovat liitteenä

Ideoiden synnyttäminen ja kehittäminen

Verkostoituminen

Paikallisuus

Rahoitus

Tuotteistaminen ja kaupallistaminen

INNOVAATIOPROSESSI

#1

#2

#2

#4

#

#1

#2

#2

#4

Suositukset jatkoksi

Konseptit ja ideat, joilla monia mahdollisia omistajia(Kuten esimerkiksi "Portinvartijoista Sisäänheittäjäksi"-konsepti; "Rahoituksesta kokonaiskuva - ja vastuu" -idea)

Lähtöasetelma on haastava tilanteessa, jossa innovaatiolle ei löydy luontaista omistajaa ja sen piirissä toimii lukuisia pelureita. Konseptin tai idean edistämisen muotona voi toimia Change Lab-tyyppinen osallistamisen malli, jossa laaja-alainen eri sektoreita edustava ryhmä ratkoo käytännönläheisesti mutta systeemisesti järjestelmän haasteita ja mahdollisuuksia havainnoiden, tarinoita luoden, konseptoiden ja prototypoiden. Pilotointi voi tapahtua omaehtoisesti valikoituvan hankkeen ja/tai kunnan kautta, jonka jälkeen tapahtuvat palvelun välittömimmät parannukset ja skaalaaminen alueella ja kansallisesti.

Konseptit ja ideat, joilla selkeä omistajuus(Kuten esimerkiksi "Elias-bussi"-konsepti [ELY-keskus]; "Ideapörssi" - idea [Yrittäjä] )

Järjestetään "Etsitään Yrittäjää" - kilpailu, jossa yrittäjävetoisesti viedään ajatus konseptista pilotiksi kilpailun rahoituksen turvin. Halukkaat kunnat tai alueet voivat ilmoittautua pilottikohteiksi. Olennaista tässä mallissa on kokeilulttuurin kannustaminen ja sen luominen, niin että ajatuksista synnytettäisiin nopeasti hieman tukemalla paikallista ja uutta elinkeinoa.

MuutaOlisi luontevaa, että esitetyistä konsepteista "Innomani - Innovaatioseteli" ja "Portinvartijoista Sisäänheittäjäksi" tarkasteltaisiin kokonaisuutena ja saman rahoitusinstrumentin innovaatioprosessin eri vaiheita palvelevina malleina. Markkinoinnin Työkalut-konseptin nopea edistäminen voi tapahtua esimerkiksi luomalla wikipalvelu Uusyrityskeskusten verkkopalvelun yhteyteen. Näin luodaan samalla yrittäjien vertaisverkko virallisen järjestelmän yhteyteen eikä sille päällekkäistä tomintoa.

8



Suositukset jatkoksi

Yleiset havainnot

Syntyneistä ajatuksista, ideoista ja konsepteista monet koskettivat maaseutua ja siellä tapahtuvan innovaatiokyvyn kehittämistä (Kuten esimerkiksi Elias-bussi ja verkottumiseen liittyvät keskeiset ideat).

Toisaalta ja vastaavasti monet olivat geneerisiä ja yleisesti innojärjestelmän pullonkauloja koskettavia (kuten esimerkiksi rahoitukseen liittyvät ideat).

Tässä hankkeessa yhtenä haasteena on järjestelmän laitamilla olevien osallistuminen järjestelmään. Jatkossa tällaisia työpajoja tulisi järjestää nimenomaan siellä mistä puhutaan, maaseudulla. Eri intressiryhmien osallistaminen ja sitouttaminen tulisi samoin suunnitella vahvasti osaksi prosessia nettikeskustelujen ja paikallistapahtumien kautta.

Suomalaisen innojärjestelmän ongelmat tiedetään yleisellä tasolla. Ne asiat jotka ovat ainutlaatuista maaseudun olosuhteiden näkökulmasta , tai jotka nimenomaan edistävät maaseutua ja tuovat innovaatiojärjestelmään eheyttä, vaativat vielä jatkopohdintaa ja -työstöä. Tämä hanke on palvellut starttina tulevaisuuden mahdollisuuksien selvittämiseen ja innojärjestelmän kehittämiseen kokonaisuutena.

9

Ihmiset - työpajaan osallistujat

10

Irmeli! AroJyri! ArponenPetteri! HarjulaPäivi " Hirvolaouti! homanJarkko! HuovinenIrma! JaakkolaRami! KangasPasi! KomsiTanja! KorvenmaaKatriina! LahtinenTiina" LampisjärviErkki! LindebergSami! OinonenOlli! OsaraJaana! PaavilainenHeikki! PietarinenPetri! RinneJuha! RuippoHannu RyhänenAntti! SaartenojaMarja! SalonenAuli! SihvolaArto! SivonenJuha! SulkakoskiAnu! TorkkeliVisa" TörmäläMartin! von Willebrand

Suomen kehitysyhteistyöliitto ry Findeco SITRANikola OySitra/MaamerkitYksityinenSuomen KuntaliittoSeinäjoen seudun elinkeinokeskusNikola OyKyrösjärven seudun paikallisradioyhdistysHub HelsinkiAgora Center, Jyväskylän yliopistoRuokatieto Yhdistys ryClean OilHub HelsinkiKyrösjärven seudun yrityspalvelutFin Brands OySuomen Uusyrityskeskukset ryJoutsenten Reitti ryMTKItä-Suomen YliopistoHelsingin yliopisto / Ruralia-instituuttiMaaseudun kehittämisyhdistys Viisari rySitraTyömaaAitoYksityinenCrenocoKeksimö ry/Asianajotoimisto HH Partners

11

Konseptit

Kuvaus:

Muutetaan vastavirta myönteiseksi. Otetaan käyttöön

Innovaatioseteli, jonka käytöstä päättää ideoija/yrittäjä.

Auttajat/sparraajat tuovat evaluoinnin kautta

uskottavuutta (alueellinen vaskooli). Alkuvaiheessa

toteutuksesta erillinen arviointi, jonka perusteella grant

myönnetään. Hyödynnetään verkkoa ja verkko-

Ympäristöjä eri vaiheissa. Törmäytetään osallisia

myös kasvotusten; innovaatiot syntyvät rajapinnoilla.

OHJE: Tiivistä idean määritelmä yhteen kappaleeseen - mikä se on ja kuinka se toimii.

Otsikko: Portinvartijoista sisäänheittäjiin (Ryhmä 1)

Kenelle suunnattu:

Ideoiden kehittäjät.

Mihin tarpeeseen:

Imu. Kasvattaa innovaatioiden määrää.

Mitä hyötyjä saavutetaan:

Lisää yrityksiä. Sujuvuus.

Mitä vaatii, että toteutuisi:

50 seteliä à la 20!000 " = 1!000!000!". Vaskoolivaihe.

Hyvä verkkoympäristö. Jos auttajat uskovat, sparraaja

osakkaaksi. Uskon ja luottamuksen ”salassapito-

sopimukset”.

Kenen toimesta toteutetaan:

Kokeillaan Tekesistä 100 milj. euroa jakoon seteleinä.

Sitra, myös pilotti.

OHJE: Laadi korkean tason toteutussuunnitelma - Miten liikkeelle; Pohdi myös kenen/minkä vastuulla menestyksekäs toteutus tulisi olla.

OHJE: Kuvaa mikä on innovaation kohderyhmä ja mitä "asiakastarpeita" se täyttää; Kuvaa keskeisimmät hyödyt toimijoille.

OHJE: Visualisoi tähän ideasi keskeisin oivallus - Piirrä, leikkaa-liimaa lehdestä esimerkkejä tms.

12

Kuvaus:

Tuotetaan yksinkertainen palvelu, jonka avulla

innovaatiot viedään toteutukseen saakka. Palvelu

sisältää: 1) työkalupakit keksijälle/yrittäjälle kehittää

innovaatiotaan, 2) työkalupakki ammattikehittäjälle,

3) verkostohaku, jolla voi löytää tietoa ihmisistä,

työkaluja esim. ideoiden testaamiseen ja toteuttamiseen,

4) tarinoita, esimerkkejä


Otsikko: Markkinoinnin työkalut (Ryhmä 2)

Kenelle suunnattu:

Innovaattorit, yrittäjät, rahoittajat, kehittäjäviranomaiset

Mihin tarpeeseen:

Ideoista toteutukseen/bisnekseen


Lisää uusia, parempia tuotteita, kestävää liiketoimintaa,

Hyvinvointia. Löydetään kilpailutekijöitä, joilla

saavutetaan globaalia enestystä


Löytyy isäntä eli taho, joka ottaa pallon. Rahaa

markkinointiin ja toteutukseen. Verkostoja levitäkseen—

nostaakseen arvoaan.


Markkinointi-instituutti, TEM, Pk-instituutti, Hub, Sitra




13

Kuvaus:

Elias-ideatreffibussi lähtee kiertueelle 1.5.-6.12.2011.

”Kapasiteetti”-tunnusmelodia, 5 sähköbussia, idea-

Asiamies, kilpailuja, kotoisa sisustus, www-sivut.

Kierretään kesätapahtumat, torit, koulut ja kylät. Haetaan

Suomen innovatiivisinta kuntaa, aktiivinen kilpailu koko

kiertueen ajan. Aineistoa TV-ohjelmaankin.


Otsikko: Elias-ideatreffibussi (Ryhmä 3 & 4)

Kenelle suunnattu:

Maaseudun (ja kaupunkienkin) ideanikkareile, yrittäjille,

kylähulluille, ihmisille ideoiden takana.

Mihin tarpeeseen:

Tarjoaa liikkuvan tukiverkoston yksinäiselle keksijälle ja

muille yllä mainituille. Palvelut tuodaan lähelle


Mahdollistetaan uusien ideioiden nosto innovaatioiksi.

Idealle löytyy jatkojalostaja ja hyödyntäjä.


Aluksi keksitään ”negaatio”, jotta paikkakunnalla

verkostoidutaan.


ELY-keskusten innovaatioasiamiehet, TE-toimistot,

opiskelijat.




14

Kuvaus:

Suuruus 5!000–10!000 " Pienellä byrokratialla, pää-

asiassa ulkopuolisten palveluiden ostamiseen, oma-

Rahoitusosuus 10–20%, vastikkeeton, lopputulos

oltava todennettavissa (kontrollin fokus ei kuiteissa vaan

tuotoksessa). Raha on ladattu korttiin, verkosto arvioi

idean tarvittaessa, idean jatkuva testaus verkostoissa.


Otsikko: Innomani - Innovaatioseteli (Ryhmä 5)

Kenelle suunnattu:

Pieni tai aloittava yritys, ei toimialarajoitusta.

Mihin tarpeeseen:

Idean tai konseptin todentamiseen, mallintamiseen,

visualisointiin.


Toteuttamiskelpoisia ideoita alkurahoitetaan muotoon,

jossa jatkorahoituksen hakeminen on mahdollista.


Raha, instrumentti, jolla selvät kriteerit, välittäjäverkosto,

seurantajärjestelmä (kevyt, selkeä, avoin) – älykortti.


Sitra ja yhteistyökumppani, joka kilpailuttaa välittäjän.




15

Hub Helsinkihelsinki.the-hub.net

Documents

Ideahyrrä Projektiraportti