IMO-käsikirja · IMO-käsikirja Itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja rajoitustoimenpiteet 11/2017 Vammaistyö

IMO-käsikirjaItsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja rajoitustoimenpiteet

11/2017

Vammaistyö

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin FaksiPL 6000 Toinen Linja 4 A +358 9 310 5015 +358 9 310 4250400099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki [email protected] http://www.hel.fi/sote

2

Sisältö

Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki, käytetään tekstissä kehitysvammalaki (KVL)

KVL:n mukaan palveluja hoitosuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemäärää-misoikeuden toteutumista. Helsingissä ja tekstissä siitä käytetään nimeä IMO-suunnitelma.

Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaa-li- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, tekstissä käytetään sanaa ammattihenkilö.

1. Johdanto .......................................... 3

2. Itsemääräämisoikeus ja itsemääräämiskyky ......................... 4 2.1. Itsemääräämisoikeus ................. 4

2.2. Itsemääräämiskyky .................... 4 2.3. Kommunikaatiota parantamalla vahvistetaan itsemääräämis kykyä ......................................... 7 2.4. Ennakoimalla vähennetään haastavia tilanteita ..................... 11 2.5. Työn suunnittelulla lisätään sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia ................................. 13 2.6. Osaamista on kehitettävä jatkuvasti ................................... 14

3. Palvelu-, ohjaus- ja IMO-suunnitelma .............................. 16 3.1. IMO-suunnitelman tekemiseen valmistautuminen asumisyksiköissä

ja työ- ja päivätoiminnassa ......... 17 3.2. Suunnitelman sisältö ................ 18 3.3. Esimerkkisuunnitelmat: Aamu ja Ilta .............................. 20

4. Rajoitustoimenpiteitä koskevien säännösten soveltaminen ............ 23 4.1. Kehitysvammalain soveltaminen 23 4.2. Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset ................... 23 4.3. Rajoitustoimenpiteet lyhytaikais-

hoidossa ja kriisipaikalla .......... 24 4.4. Rajoitustoimenpiteet alaikäisillä

asiakkailla .................................. 24

5. Rajoitustoimenpiteet .................... 25 5.1. Kiinnipitäminen ........................ 25 5.2. Aineiden ja esineiden haltuunotto 25 5.3. Henkilöntarkastus .................... 26

5.4. Lyhytaikainen erillään pitäminen 26 5.5. Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta

riippumatta ............................... 27

5.6. Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa ................................ 28 5.7. Rajoittavien välineiden tai asusteiden (toistuva) käyttö vakavissa vaaratilanteissa, muu kuin sitominen ................. 30 5.8. Sitominen ................................ 31 5.9. Valvottu liikkuminen ................. 31 5.10. Poistumisen estäminen ......... 31 5.11. Asiakkaan valvonta rajoitustoimenpiteiden aikana ... 32 5.12. Rajoitustoimenpiteiden ja haastavien tilanteiden jälkiselvittely .......................... 34

6. Rajoitustoimenpiteiden seuraaminen ja niistä raportointi ....................... 36

6.1. Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys, päätös ja tiedoksianto ... 36 6.2. Seuranta ja arviointi ................. 36 6.3. Rajoitustoimenpiteiden käytön tilastointi ................................... 37 6.4. Ostopalveluyksiköissä tehtyjen ratkaisujen ja päätösten ilmoittaminen ja tilastointi ........... 38

7. Tahdosta riippumaton erityishuolto 40

Kirjallisuusluettelo ja lähteet ............ 41Linkkejä ................................................ 41

Liitteet ................................................... 42LIITE 1, Manuaali ............................. 42Effica, kirjaamisohjeTaulukko rajoitustoimenpiteistä ........ 45LIITE 2, Esimerkkejä hyvistä käytännöistä ..................................... 49LIITE 3, AVEKKI -toimintatapamalli ... 53LIITE 4, OIVA-vuorovaikutusmalli ...... 54LIITE 5, Rajoitustoimenpiteiden tilastointi -taukukko ........................... 55LIITE 6, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (20.5.2016/381) ....... 56

Toimintayksikön vastaava johtaja on tekstissä esimies.

Virassa oleva lääkäri on Helsingissä kehitysvam-mapoliklinikan lääkäri.

Helsingin kaupungin vammaistyössä vammaistyön asiakastietojärjestelmästä Terveys Effica käyte-tään tekstissä Effica -nimeä.


3

1. JohdantoKehitysvammalakiin tehtiin muutoksia keväällä 2016. Suomen lainsäädäntö piti saa-da YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Kehitysvammalakiin 10.6.2016 tehtyjen muutosten myötä Suomi oli valmis ratifioimaan YK:n vammaissopimuksen. (http://verneri.net/selko/wp-content/uploads/2014/12/yk-sopimus.selkokielell.pdf)

Muutosten tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemää-räämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpitei-den käyttöä erityishuollossa.

Helsingin kaupungin vammaistyön käsikirjan valmistuttua työ asiakkaiden itsemää-räämisoikeuden tukemiseksi voi toden teolla alkaa. Esimiehet ja työntekijät haaste-taan miettimään, mitä itsemääräämisoikeuden tukeminen tarkoittaa tässä yksikössä ja näiden ihmisten kohdalla. Toimintayksiköissä pitää tutkia toimintatapoja ja miettiä, mitä pitää muuttaa. Yksiköissä tulee pohtia, mitä periaatteita noudatetaan ja mitä hyviä käytäntöjä on itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Yksittäinen työntekijäkin pääsee arvioimaan omia toimintatapojaan ja tapaansa olla vuorovaikutuksessa.

Itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaiselle kehitysvammaiselle ihmiselle oikeutta teh-dä vapaasti omaan elämäänsä liittyviä valintoja ja päätöksiä ja myös toteuttaa niitä. Tällöin jokaisella pitää olla oikeus omiin mielipiteisiin, tahdonilmauksiin, vakaumuk-seen ja näiden kautta tekoihin. Itsemääräämisoikeus on suuri ja hieno asia. Itsemää-räämisoikeus tai sen puute tulee kuitenkin eniten esille tavallisen arjen keskellä pienissä päivittäisissä asioissa. Esimerkiksi ryhmäkodeissa saattaa olla ruokai-luun, hygieniaan, yksityisyyden suojaan, rahankäyttöön, puhelimiin tai tietokoneisiin liittyviä pelisääntöjä, joita pitää nyt pohtia itsemääräämisoikeuden kannalta. On mah-dollista, että hyvässä tarkoituksessa rikotaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta.

Itsemääräämisoikeuden lisääminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehitysvammaiset ihmiset voivat tehdä mitä haluavat. Kaikkien ihmisten toimintaa rajoittavat säännöt, lait, sopimukset ja toisten ihmisten oikeuksien kunnioittaminen ja koskemattomuus.

Tämä käsikirja on tarkoitettu Helsingin kaupungin vammaistyön työntekijöiden käyt-töön sekä soveltuvilta osin myös ostopalvelu- ja palveluseteliyksiköiden käyttöön.

Käsikirjaa tekemässä olivat osastonhoitaja Mirkku Harjula (työryhmän puheenjoh-taja), ohjaaja Johanna Pirhonen, psykologi Lotta Seppälä, johtavat ohjaajat Tuomo Ratinen, Ari Nikula, Heidi Ruoho ja Sari Meriläinen, lääkäri Anne Kari-Koskinen ja johtava sosiaalityöntekijä Anu Purhonen. Kommunikaatiosta on kirjoittanut johtava puheterapeutti Jaana Salminen.


4

2. Itsemääräämisoikeus ja itsemääräämiskyky

2.1. Itsemääräämisoikeus

Itsemääräämisoikeus kuuluu Suomen perusoikeusjärjestelmään ja on sosiaali- ja terveydenhuollon johtava periaate. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Kehitys-vammahuollossa itsemääräämisoikeuden sisältönä on ennen muuta kehitysvammai-sen ihmisen oikeus osallistua hoitoaan ja huolenpitoaan koskevien palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kehitysvammalakiin tehtyjen muutosten avulla pyritään vahvistamaan erityishuollos-sa olevien henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Kehitys-vammaisen henkilön mielipiteet ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon hänen asioitaan suunniteltaessa ja hänellä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin-sa. Kehitysvammaisella henkilöllä tulee olla, kuten muillakin henkilöillä, oikeus tehdä valintoja. Henkilöllä on oikeus tehdä myös huonoja valintoja ja ottaa riskejä sekä oppia virheistään. Työntekijöiden tehtävänä on mahdollistaa itsemääräämisoikeuden toteutuminen tarjoamalla henkilölle hänen tarvitsemaansa tukea siinä. Tällöin voi-daan puhua mm. tuetusta päätöksenteosta.

Tuetun päätöksenteon tavoitteena on kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä teke-mään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Tuettu päätöksenteko voi sisältää apua esimerkiksi vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekemiseen, tietojen hankintaan, palvelujen hakemiseen, arkipäivän asioiden pohtimiseen, vaihtoehtojen etsimiseen ja punnitsemiseen tai tehtävän valinnan tai ratkaisun etujen ja haittojen punnitsemiseen (Vammaispalvelujen käsikirja, THL). Kyky tehdä omia päätöksiä vaa-tii harjoittelua. Tuetunpäätöksen teon on tarkoitus auttaa kehitysvammaista henkilöä itse tekemään päätöksiä, ei tehdä päätöksiä hänen puolestaan. (ks. myös käsikirjan luvut kommunikaatiosta ja itsemääräämiskyvystä).Itsemääräämisoikeuden toteuttamisella on positiivinen yhteys ihmisen hyvinvointiin. Omista asioista päättäminen mm. lisää tunnetta oman elämän hallinnasta.

2.2. Itsemääräämiskyky

Kehitysvammalaissa määritelty itsemääräämiskyky tarkoittaa henkilön kykyä tehdä sosiaali- tai terveydenhuoltoaan koskevia ratkaisuja ja ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia. Henkilön itsemääräämiskyky voidaan näin ollen lain mukaisesti todeta alentuneeksi, mikäli hän ei sairaudesta, vammasta tai muusta vastaavasta syystä johtuen kykene tekemään edellä mainittuja ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäyty-misensä seurauksia ja hän tämän vuoksi todennäköisesti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka vahingoittaa merkittävästi omaisuutta.

Itsemääräämiskyky on todellisuudessa laissa määriteltyä laajempi käsite ja tarkoittaa kykyä itse vaikuttaa elämäänsä liittyviin asioihin ja päättää niistä. Itsemääräämiskyky


5

liittyy tiiviisti kykyyn tehdä päätöksiä. Päätöksenteossa tarvitaan useita taitoja. Hen-kilön täytyy ymmärtää asia, josta hän on päättämässä. Hänen tulee tunnistaa, mitä päätösvaihtoehtoja tilanteessa on. Henkilöllä tulee olla kykyä päätellä tai kerätä tietoa siitä, mitä seurauksia päätöksellä on ja mitä etuja ja haittoja siihen liittyy. Päätöksen tärkeyttä oman elämän kannalta on hyvä osata arvioida ja tarkastella sitä suhteessa omiin arvoihin. Päätöksenteossa tarvitaan myös kykyä tehdä valintoja ja ilmaista oma mielipiteensä muille. Kehitysvammainen henkilö voi tarvita tukea päätösten tekemi-sessä, sillä hänen voi kognitiivisen tasonsa vuoksi olla hankala tehdä pitkälle mene-viä päätelmiä tai ymmärtää syy–seuraussuhteita.

Itsemääräämiskyky voi vaihdella asian, tilanteen ja henkilön tilan mukaan. Henkilö voi esimerkiksi kyetä tekemään päätöksiä liittyen vapaa-ajan viettoon tai ihmissuhtei-siin, mutta ei pysty tekemään omaa terveydentilaansa koskevia päätöksiä. Itsemää-räämiskyvyn käsite ei näin ollen ole yksiselitteinen. Huomattavaa on myös, että jos henkilö pystyy tuetun päätöksenteon avulla käyttämään itsemääräämisoikeuttaan, ei hänen itsemääräämiskykyään saa pitää alentuneena. Lähi-ihmisten tai työntekijöiden silmissä ”huonoksi” arvioitujen päätösten tekeminen ei myöskään ole syy pitää hen-kilöä kyvyttömänä määräämään asioistaan. Henkilön itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos henkilön päätökset todennäköisesti vaarantavat henkilön itsensä tai muiden terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittavat merkittävästi omaisuutta ja henki-lön itsemääräämiskyky on todettu alentuneeksi.

Henkilön itsemääräämiskykyä tulee arvioida, jos on syytä epäillä, että se on pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti alentunut. Itsemääräämiskyvyn arviointia ei nykyisessä lainsäädännössä ole määritelty tarkemmin. Itsemääräämiskyvyn arvion tavoitteena on saada tietoa henkilön kyvystä ymmärtää syy–seuraussuhteita, käyttää harkintakykyään ja kykyä säädellä omaa käyttäytymistään. Arvion voi tehdä psykologi moniammatilli-sen tiimin avulla. Oleellista on asiakkaan arjesta saatava tieto, ja esimerkiksi henkilön kanssa päivittäin työskentelevien ihmisten näkemys tämän kyvystä tehdä päätöksiä. Lisäksi henkilön omaa mielipidettä itsemääräämiskyvystään tulee mahdollisuuksien mukaan kuulla. Pohjana arviolle toimivat myös henkilölle aiemmin tehdyt psykologiset tai neuropsykologiset tutkimukset. Joissain tapauksissa voi olla perusteltua tehdä uusi psykologinen tutkimus itsemääräämiskyvyn arvion pohjaksi. Myös lääkärin arvio voi olla tarpeen, jos epäillään jonkin sairauden vaikuttavan itsemääräämiskykyyn. Tapaus-kohtaisesti voidaan tarvita myös muiden ammattiryhmien arvioita täydentämään koko-naisarviota, esimerkiksi jos tarvitaan lisää tietoa henkilön kyvystä kommunikoida.

Kuvio 1 Itsemääräämiskykyyn tarvittavia taitoja

Itsemääräämis-kyky

Kyky ymmärtää

syy–seuraus-suhteita

Kyky tehdä valintoja

Kyky ymmärtää

käyttäytymisensä seurauksia

Kyky ymmärtää päätettävä

asia

Kyky ilmaista

mielipiteensä


6

Mikäli henkilön puolesta joudutaan alentuneeksi todetun itsemääräämiskyvyn vuok-si tekemään päätöksiä, tulee aina toimia henkilön oletetun edun mukaisesti ja niin, että päätöksestä aiheutuu mahdollisimman vähän rasitetta henkilön vapaudelle ja perusoikeuksien toteutumiselle. Henkilön mielipidettä tulee kuulla ja suhtautua siihen kunnioittavasti silloinkin, kun joudutaan toimimaan mielipiteen vastaisesti. Mikäli hen-kilö ei pysty ilmaisemaan mielipidettään päätettävästä asiasta, tulee päätöksiä hänen puolestaan tehtäessä ottaa huomioon henkilön tiedossa olevat mieltymykset.

Varhaisimmalla päätöksentekokyvyn tasolla puhevammainen henkilö on täysin riip-puvainen lähi-ihmisten taidoista. Päätöksenteko perustuu osaavien kumppaneiden toimintaan ja kykyyn olla läsnä. He joutuvat tekemään tulkintoja, sen varassa miten hyvin he tuntevat kumppanin ja havaitsevat hänen viestinsä. Henkilö voi kieltäyty-mällä tai hyväksymällä vaikuttaa arjessaan esiin tuleviin tilanteisiin, mikäli kumppanit ottavat hänen mielipiteensä huomioon.

Seuraavalla päätöksentekokyvyn tasolla oleva henkilö kykenee valitsemaan hänelle tarjotusta kahdesta tai useammasta vaihtoehdosta mieluisimman. Kyse on edelleen reaktiivisesta päätöksenteosta, koska mahdollisuus päättää riippuu kumppanin tar-joamista vaihtoehdoista. Päätöksiä tehdään edelleen tässä ja nyt -tilanteissa. Merk-kien, kuvien tai muiden symbolien ymmärtäminen auttaa henkilöä tekemään myös välittömän tilanteen ulkopuolisia valintoja (esim. mitä haluan tehdä huomenna). Mitä abstraktimmasta tai monimutkaisemmasta päätöksestä on kyse, sitä suurempi merkitys on sillä, miten hyvin kumppanit tuntevat henkilön ja hänen mieltymyksensä ja miten he osaavat sen perusteella päätellä hänen mielipiteensä.

PäätöksentekokykyKyky tehdä päätöksiä on tärkeä osa itsemääräämiskykyä. Päätöksentekokyvyssä voi-daan erottaa eri tasoja.

Päätöksenteon tasot (mukaillen seuraavasta lähteestä: http://www.dhs.vic.gov.au/__data/assets/pdf_file/0011/690680/dsd_cis_supporting_decision_making_0212.pdf)

Itsenäinen päätöksenteko• lähi-ihmisten kanssa keskustelu • itsenäinen tiedonhaku asiasta (esim. internetistä) • kokemuksista ja virheistä oppiminen

Tuettu päätöksenteko• ajan kanssa asiasta ja vaihtoehdoista keskusteleminen • selkokielisen tiedon tarjoaminen • kommunikaation tukeminen

Tuettu päätöksenteko• lähi-ihmiset tekevät joitain päätöksiä perustuen asiakkaan mieltymysten tuntemiseen tai asiakkaan kannalta parhaaksi näkemällään tavalla • vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat terveyteen liittyvistä päätöksistä

Päätösten teko asiakkaan puolesta• jos asiakas ei edes tuetusti kykene tekemään päätöstä • (laajennettu) edunvalvoja valvoo asiakkaan etuja

Asiakas tekee itsepäätöksen

Päätös tehdäänasiakkaan puolesta

Kuvio 2 Päätöksenteko- kyvyn tasot


7

Kolmannella päätöksentekokyvyn tasolla henkilö kykenee yhä aktiivisempaan ja oma-aloitteisempaan päätöksentekoon eikä hän ole enää riippuvainen kumppanei-den hänelle tarjoamista vaihtoehdoista. Henkilö kykenee kertomaan, mitä asioita hän pitää tärkeänä ja mitä hän haluaa tehdä tai muuttaa omassa elämässään. Edelleen voi tulla vastaan tilanteita, joissa hän tarvitsee kumppaneidensa tukea asian ymmär-tämiseen, erilaisten vaihtoehtojen pohtimiseen ja päätöksen toteuttamiseen. (Tiko-nen, Itsemääräämiskyvyn arviointi ja tukeminen, 2015).

2.3. Kommunikaatiota parantamalla vahvistetaan itsemääräämiskykyä

Toimivan vuorovaikutuksen perustana on, että ihmiset ovat tilanteessa aidosti läsnä toisilleen ja kiinnostuneita kommunikaatiokumppaninsa kuulemisesta. Lähi-ihmisen taidot ja mukautumiskyky vaikuttavat ratkaisevasti vuorovaikutuksen onnistumiseen ja siihen, millaiset mahdollisuudet puhevammaisella henkilöllä on osallistua yhteiseen tilanteeseen ja keskusteluun.

Olemme kaikki vuorovaikutuksessa omalla tavallamme. Kun henkilön keinot ilmais-ta itseään ja mahdollisuudet ottaa osaa keskusteluun ovat vähäisemmät, tarvitaan osaavalta vuorovaikutuskumppanilta taitoja tulla kommunikoinnissa kumppaniaan vastaan.

Ihminen voi hyvin, kun hän uskoo ja kokee, että voi itse omalla toiminnallaan vaikut-taa siihen, mitä itselle tapahtuu. Ongelmana voi olla, ettei puhevammainen henkilö kykene ilmaisemaan itseään niin, että muut ymmärtäisivät häntä. Hän ei itse ymmär-rä muita tai hän ei ymmärrä, mitä ympärillä tapahtuu ja miksi.

Mitä vaikeampaa henkilön on ilmaista itseään, sitä enemmän kohtaaminen ja kuule-minen edellyttävät kommunikaatiokumppanilta herkkyyttä, kykyä heittäytyä ja antaa mennä sekä hyvää itsetuntemusta ja -luottamusta. Näitä taitoja voi opetella. Vielä keskeisempää on se, että osaava kumppani aidosti haluaa kohdata puhevammaisen kumppaninsa. Arvostava asenne ja kumppanin kommunikointikeinojen käyttö omassa ilmaisussa tukee puhevammaista kumppania käyttämään hänelle parhaiten soveltu-via vuorovaikutus- ja kommunikaatiokeinoja. Asenteella on ratkaiseva merkitys.Vuorovaikutuksen kokemukset ja kommunikoinnin perusta rakentuvat arjen vuorovai-kutustilanteissa vahvistaen vuorovaikutuksessa tarvittavia perustaitoja – mm. kontak-tia, läsnäoloa ja vuorottelua.

Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen perusvalmiuksien harjoitteleminen (mm. kontaktin hakeminen, tarkkaavuuden jakaminen, vuorottelu, yhteinen leikki, katseen, ilmeiden, eleiden, kehonkielen ja fyysisen kontaktin käyttäminen ja ymmärtäminen jne.) lisäävät puhevammaisten ihmisten aloitteellisuutta ja halua olla vuorovaikutuk-sessa ja he myös alkavat ilmaista itseään aiempaa monipuolisemmin. Oleellista näille toimintatavoille on se, että osaavat vuorovaikutuskumppanit herkistyvät huomaa-maan puhevammaisen kumppaninsa erilaiset tavat viestiä ja liittyvät mukaan kump-panin toimintaan. Yhteisessä vuorovaikutuksessa myös osaavampi kumppani oppii uusia, palkitsevia tapoja olla yhdessä kumppaninsa kanssa.


8

Vuorovaikutuksen ja kommunikaation onnistumiseen ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ratkaisua. Ratkaisevaa on kyky aidosti ymmärtää toisen ihmisen näkökulma ja tukea häntä oman näköisen ratkaisun löytämiseen.

Vuorovaikutuksen ja itsemääräämisen vahvistamisen keinoja on saatavilla ja niitä voi opetella. Näitä ovat esimerkiksi:

• HYP • Voimauttava vuorovaikutus • Valintatilanteiden mahdollistaminen• Keskustelumatto – asioiden ymmärtämiseen ja niistä keskustelemiseen – erilaisten vaihtoehtojen pohtimiseen – päätösten toteuttamiseen • Oiva -vuorovaikutusmalli

Lisätietoa yllä olevista menetelmistä ja keinoista ks. linkit.

Puhevammaisen henkilön lähi-ihmisten on syytä pysähtyä säännöllisesti pohtimaan myös omaa toimintaansa ja sitä, miten he mahdollistavat kumppaninsa osallisuuden erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Tilanteita ja kommunikointitapaa on syytä muut-taa, mikäli henkilö jää toistuvasti tilanteiden ulkopuolelle ja passiiviseksi tarkkailijaksi, joko siitä syystä, että hän ei ymmärrä tilannetta tai toiset eivät ymmärrä tai ole kiin-nostuneita hänen mielipiteistään.

Erityisesti suurempia päätöksiä vaativissa tilanteissa puhevammaisen ihmisen lähi-ympäristön on hyvä kokoontua rauhassa miettimään päätettävää asiaa ja sopimaan, miten varmistetaan, että henkilön todellinen mielipide tulee kuulluksi. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavan tarkistuslistan kysymyksiä. (Tikonen Itsemääräämisky-vyn arviointi ja tukeminen, 2015 nro 3, Puhevammaisuus, Katja Burakoff, Jones, J. & Thurman, S. (2008). Communication for Involvement – A Toolkit. Bild: Rett Syndrome Association UK)

1. Mikä on päätettävä asia?2. Onko asian päättäminen henkilölle tärkeää juuri nyt? Onko asia hänelle merkityksellinen?3. Tulisiko hänen olla mukana asiaa päättämässä?4. Onko hänellä aiempia kokemuksia asiasta tai ymmärtääkö hän aiheen? Tarvitseeko hän lisää kokemuksia asiasta?5. Mitä kommunikointistrategioita hänen kanssaan kannattaisi käyttää?6. Miten puhut tai selvennät asiaa hänelle? Millä muilla keinoilla voit tukea hänen ymmärtämistään?7. Miten henkilö kommunikoi ja kertoo päätöksestään? Miten tulkitset ja tallennat hänen viestinsä?8. Miten varmistat henkilön mielipiteen? Osallistuuko muita päätöksenteon tukemiseen ja viestien tulkitsemiseen?9. Miten tuet hänen päätöstään / päätöksiään? Miten toimitaan, jos asiasta on ristiriitaisia näkemyksiä?10. Onko toiminta itsemääräämisoikeuslain ja eettisten periaatteiden mukaista?


9

Kommunikointikeinot

Puhetta tukeva tai korvaava kommunikointiPuhe on yleisin keino viestiä asioita. Puheen lisäksi käytämme kaikki viestinnässämme olemuskieltä, kuten ilmeitä, eleitä, toimintaa ja äänenpainoja. Vaikeasti puhevam-maisella ihmisellä olemuskieli toimii pääasiallisina ilmaisukeinoina. Tällöin lähi-ihmisten tehtävänä on oppia tulkitsemaan sitä kommunikaatiokumppanin tarkoituksellisina vies-teinä ympäristölleen ja myös käyttämään sitä tietoisesti omassa ilmaisussaan.

Kun sanallinen ilmaisu puuttuu tai on vaikeasti ymmärrettävää, voidaan puheen tukena käyttää esimerkiksi kuvia tai viittomia. Kuvat voivat olla yksittäisiä tai yhteen tilanteeseen liittyviä toimintatauluja, erikokoisia kommunikointikansioita tai sovelluksia. Kuvien ja viittomien merkitykset rakentuvat lähi-ihmisten mallittamisen kautta arjen toiminnoissa ja vuorovaikutustilanteissa, jolloin puhevammainen ihminen oppii käyttämään niitä mer-kityksellisesti myös omassa viestinnässään. Osaavan kumppanin taito ja halu käyttää ilmaisussaan puhevammaisen kumppaninsa puhetta tukevia ja korvaavia keinoja tekee vuorovaikutuskumppaneista tasa-arvoisia toimijoita ja varmistaa kuulluksi tulemisen.

Puhetta korvaavien kommunikointikeinojen käyttö on aina hitaampaa kuin puhuminen. Keskustelutilanteessa on tärkeää muistaa käyttää selkeää kieltä, yksiselitteisiä lauseita ja kysymyksiä. Asiasta toiseen siirryttäessä on hyvä pitää tauko ja tarkistaa, että kump-pani on ymmärtänyt keskustelun aiheena olevan asian. Tarvittaessa asia tulee selittää hänelle toisin tai jäsentää esimerkiksi piirtämällä, kuvin tai kokoamalla aiheesta sosiaa-linen tarina. Kumppanille tulee myös antaa riittävästi aikaa käsitellä, ymmärtää, vastata ja ottaa kantaa asiaan. Voi myös olla tilanteita, joissa puhevammaisella kumppanilla ei ole keinoa ilmaista mielipidettään, koska hänellä ei ole sille käytettävissä olevaa merk-kiä tai viittomaa. Asiaa voidaan yrittää selvittää piirtämällä ja etsimällä yhdessä vasta-usta. Keskustelussa edetään puhevammaisen kumppanin tahtiin odottamalla ja maltta-malla olla puhumatta kumppanin puolesta. Osaavan kumppanin puheen rinnalla tai sen sijaan käyttämät puhetta tukevat tai sitä korvaavat kommunikointikeinot hidastavat ja selkeyttävät puhetta, näin helpottaen kumppanin ymmärtämistä.

Päätöksen teon ja molemmin puolisen ymmärtämisen tukena voidaan myös käyttää nopean piirtämisen tekniik-kaa tai keskustelumattoa. Talking Mats -keskustelumatto on mielipiteitä ja keskustelua jäsentävä menetelmä, jossa käsiteltävä aihe pilkotaan pie-nempiin osa-alueisiin ja havainnolliste-taan kuvilla. Keskustelumatolla käy-tetään arviointiasteikkoa, esimerkiksi toimii – ei toimi – en osaa sanoa as-teikkoa tai pidän – en pidä asteikkoa. Menetelmän käytön edellytyksenä on, että sen käyttäjä ymmärtää yksinker-taisia lauseita, osaa valita vähintään kahdesta ja vahvistaa valinnan.

Kuvio 3Keskustelumatto (kuva Papunet)

(Talking Mats -keskustelumatto, www.papunet.net)


10

Kommunikointia ja vuorovaikutusta tukee, kun kumppani• on tilanteessa aidosti ja vastavuoroisesti läsnä• odottaa ja antaa tilaa kommunikointialoitteille• vastaa kumppanin kommunikointiin• mukauttaa ilmaisuaan kumppanin kommunikointitarpeita vastaavaksi• tarkistaa, onko yhteisymmärrys saavutettu.

(OIVA-vuorovaikutusmalli, www.tikoteekki.fi, ks. myös LIITE 4)

Puhevammaisten tulkkauspalvelu soveltuu tilanteissa, joissa puhevammainen henkilö ei tule ymmärretyksi puheellaan eikä puhetta tukevilla/korvaavilla keinoilla esimerkiksi vieraampien ihmisten kanssa. Tulkkaustilanteessa tulkki tulkitsee puhe-vammaisen henkilön ilmaisut ja muotoilee ne puheeksi sekä tarvittaessa mukauttaa puhutut viestit esimerkiksi selkokielelle, viittomiksi tai kertoo ne käyttäen kuvatukea. Tulkkauspalvelun järjestämisestä vastaa Kela. Potilaslaki, asiakaslaki ja hallintolaki ohjaavat viranomaisia järjestämään tulkkauspalvelun tilanteissa, joissa viranomai-nen ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä tai asiakas ei puhevamman vuoksi tulisi muutoin ymmärretyksi. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja… 812/2000, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Laki vammaisten henkilöiden tulkkaus-palvelusta 133/2010).

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluita tarvitaan, kun puhevammainen henkilö tarvitsee kommunikoinnin tueksi kommunikoinnin apuvälineen. Kommuni-koinnin apuvälinearvioinnissa selvitetään henkilön ja hänen lähiyhteisönsä tarpeet, etsitään toimivat kommunikoinnin apuvälineet ja määritellään tarvittava sisältö, kuten kuvat. Lisäksi palveluun kuuluu apuvälineen käytön ohjaus, huolto ja tuki. Helsingissä arvion tekee HUS:n apuvälinekeskus yhteistyössä kuntoutuksesta vastaavan tahon kanssa. Apuvälineen tarpeen arvioon ja hankintaan tarvitaan lähete kehitysvamma-poliklinikan puheterapeutilta. (Apuvälineet, papunet)

Lähi-ihmisen taidot ja mukautumiskyky vaikuttavat ratkaisevasti vuorovaikutuksen onnistumiseen ja siihen, millaiset mahdollisuudet asiakkaalla on osallistua yhteiseen tilanteeseen ja keskusteluun. LOVIT®-muistisääntöön on kiteytetty onnistuneen vuorovaikutuksen elementit: läsnäolo, odottaminen, vastaaminen, ilmaisun mukautta-minen ja tarkistaminen.


11

2.4. Ennakoimalla vähennetään haastavia tilanteita

Haastavalle käyttäytymiselle on aina jokin syy tai tarkoitus. Tämän syyn selvittäminen on tärkeää, sillä siihen pureutumalla voidaan mahdollisesti ehkäistä haastava käytös ennalta. Ennakointi on usein tehokkain keino puuttua haastavaan käytökseen. Ennal-taehkäisevät keinot voivat liittyä mm. ympäristön muokkaamiseen kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin sopivaksi tai hänen omiin toimintamalleihinsa vaikuttamiseen. Työntekijöiden käyttäytyminen (vireystila, läsnäolo, sanavalinnat ja tapa olla vuorovai-kutuksessa) on olennaista haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä.

Kuvio 4 Haastavan käyttäytymisen taustatekijöitä

Tunteet, vaikeudet ymmärtää

ja käsitellä niitä

Somaattiset syyt

Vaikeus ymmärtää ja tulla

ymmärretyksi

Seksuaalisuuteen liittyvät asiat

Muutokset toiminta-

ympäristössäLiian vähän tekemistä

Sosiaalisen vuorovaikutuksen

pulmat

Muutokset elämässä (esim. murrosikä,

ikääntyminen)

Vääränlaiset tai henkilölle sopimattomat

tavat ohjata, epäjohdonmukaisuus

Tarpeisiin nähden epätarkoituksenmukaiset

palvelut

Haastava käyttäytyminen

Ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat

Mielenterveyden ongelmat

Autismin kirjon häiriöt

Aistien yli- ja aliherkkyydet


12

Haastavan käyttäytymisen syyn selvittämisessä on usein hyödyllistä tehdä moniam-matillista yhteistyötä. Tilanteen mukaan arvioidaan, mistä ammattiryhmistä moniam-matillinen työryhmä koostuu. Käytettävissä ovat esim. kehitysvammapoliklinikan lääkärit, psykologit, puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit sekä terveyden-hoitajat, vammaistyön sosiaalityöntekijät, seksuaalineuvoja, kriisityöryhmän jäsenet sekä asumisen ja työ- ja päivätoiminnan ohjaajat. Lisäksi yhteistyö kehitysvammai-sen ihmisen lähihenkilöiden, esim. omaisten kanssa on tärkeää. Tarpeen mukaan voidaan konsultoida myös ulkopuolisia tahoja, kuten kehitysvammapsykiatria.

Efficaan luodaan ”suunnitelma itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi” (eli IMO-suunnitelma), jossa mietitään moniammatillisesti keinoja miten henkilön erityishuollon toteuttamiseksi ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä ja pohditaan keinoja, joilla haastavia tilanteita voidaan vähentää tai ehkäistä.

Haastavien tilanteiden syiden selvittelyssä keinoja ovat esim. yhteisön toimintatapo-jen tarkastelu, haastavien tilanteiden syy–seuraussuhteiden analysointi esim. NERO-menetelmän avulla sekä onnistuneiden tilanteiden analysointi.

Mahdollisia syitä haastavien tilanteiden taustalla on paljon ja usein ne liittyvät stres-siin. Kuviossa 4 on sellaisia asioita, jotka saattavat aiheuttaa kuormitusta ja joita saattaa löytyä haastavan käyttäytymisen taustalta.

Usein haastavalle käytökselle on jokin tilannekohtainen laukaiseva tekijä. Haastavien tilanteiden ennakoinnissa pitää miettiä, mitkä voisivat olla näitä laukaisevia tekijöi-tä. Voidaan miettiä, provosoituuko henkilö aina kun häntä kosketetaan tai liittyvätkö haastavat tilanteet siirtymätilanteisiin. Lisäksi on hyvä listata haastavaa käytöstä en-nakoivia merkkejä. Nämä voivat liittyä esimerkiksi elekieleen (esimerkiksi henkilö voi alkaa hermostumisen lähestyessä äännellä tai liikehtiä tietyllä tavalla).

Kun haastavan käytöksen syitä on selvitelty, voidaan miettiä miten sitä jatkossa voitaisiin ennaltaehkäistä ja parantaa kehitysvammaisen henkilön hyvinvointia. Hy-väksi havaittuja keinoja hyvinvoinnin tukemiseen ovat esimerkiksi positiivinen palaute ja vahvuuksien tukeminen, ennakointi ja strukturointi (mm. päivä- ja viikkojärjestys, kuvitetut toimintaohjeet, pikapiirtäminen, sosiaaliset kuvatarinat ja ensin–sitten -kor-tit), aistimusten tarjoaminen, liikunnan ja ulkoilun mahdollistaminen, monipuolisten toimintojen tarjoaminen ja ylipäänsä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen (mm. henkilökohtaisen tilan tarve). Lisäksi voidaan yrittää löytää vaihtoehtoisia keinoja selvitä stressaavista tilanteista ja keinoja rauhoittaa itseään (mm. itseilmaisun tai itsehillinnän ja rentoutumistaitojen kehittäminen, tunteiden tunnistaminen). Vaikeas-ti puhevammaisten henkilöiden kohdalla voidaan vuorovaikutuksen tukena käyttää esimerkiksi OIVA-työskentelymallia. Asiakkaan hyvinvointia voidaan tukea käyttämäl-lä ohjaustyössä yksilökeskeistä ajattelu- ja toimintatapa -mallia (esim. elämänpolku, tärkeät asiat, verkostokartta, voimavarat).


13

2.5. Työn suunnittelulla lisätään sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia

Työn suunnittelulla voidaan tukea kehitysvammaisen ihmisen toimintakykyä. Asiak-kaan oman toiminnan ohjausta tuetaan parhaiten, kun henkilöstö suunnittelee miten, milloin ja kenen kanssa toimitaan. Suunnittelemattomalla ja poukkoilevalla ohjaus-työllä asetetaan kehitysvammainen ihminen kohtuuttomaan tilanteeseen, koska sil-loin hän joutuu sopeutumaan aina uudenlaisiin toimintatapoihin ohjaajan vaihtuessa pahimmillaan useita kertoja vuorokaudessa. Työn ennakoivalla suunnittelulla

- tuetaan ja vahvistetaan asiakkaan toimintakykyä- toiminnan ennakoitavuudella lisätään turvallisuuden ja hallinnan tunnetta- kirjataan asiakkaan ohjaussuunnitelmaan yksilölliset toiminta- ja ohjaus- menetelmät, joita henkilöstö sitoutuu noudattamaan- varmistetaan, että asiakas saa ne palvelut/ toiminnat, joita hän tarvitsee- varmistetaan riittävä asiakkaiden valvonta arjen toiminnoissa, myös yllättävissä tilanteissa. Rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää ennakoivasti valvonnan tukena eikä sitä korvaamaan.- varmistetaan, että asiat tulevat tehdyiksi ja työnjako on selkeä- helpotetaan erilaisten toimintatapojen kokeilua ja saadaan paremmin objektiivinen näkemys eri vaihtoehtojen hallitusta käytöstä- helpotetaan työntekijöiden perehdytystä

Viikkopalaverissa tehdään viikkotason suunnitelma työnjaosta- kokousaika huomioidaan työvuorosuunnittelussa, eikä sovita muita tapahtumia

samanaikaisesti- käydään läpi yksikön juoksevat asiat ja sovitaan työnjako- käydään läpi asiakkaiden menot/ saatot, kuljetuksien varaaminen, saattaja ym.- sovitaan/jaetaan työtehtävät ja merkitään asiat kalenteriin

Vuorokausi- ja työvuorokohtainen työnjakosuunnittelu- sovitaan asiakkaille vastuuohjaajat työvuoroihin- sovitaan asiakkaiden kanssa toteutettavat toiminnot ja menot- pohditaan yhdessä, hyötyykö asiakas siitä, että häntä ohjaa mahdollisimman usein sama ohjaaja vai onko ohjaajaa syytä vaihdella- työjakosuunnitelma tehdään kirjallisena ja siitä tarkistetaan, että sovitut asiat on hoidettu- työnjakosuunnitelmat säilytetään ja niiden avulla arvioidaan toimintaa ja tehdään tarvittavia muutoksia toimintatapoihin

Asiakkaiden henkilökohtaiset päivä- ja viikko-ohjelmat- tarpeen mukaan suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllinen ohjelma (kalenteri), jossa voi olla isompia kokonaisuuksia tai yksityiskohtaisempia pieniä osioita (vain seuraava tapahtuma, aamu- tai iltapäivän suunnitelma, päivä- tai viikko-ohjelma)


14

2.6. Osaamista on kehitettävä jatkuvasti

Työyhteisöissä on oltava käytössä riittävä moniammatillinen lääketieteen, psykologi-an ja sosiaalityön asiantuntemus sekä tarvittaessa puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin tuki asiakkaiden haastavissa tilanteissa.

Työyhteisöissä on keskusteltava lain vaatimista muutoksista työyhteisön toiminta-tapoihin. Toimintaa ohjaavat periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat on päivitettävä ja kirjattava. Ennalta ehkäisevät strategiat ovat ensisijaisia. Periaatteina rajoitustoimen-piteille tulee olla oikeudenmukaisuus, selkeys, turvallisuus, kivuttomuus, ammatilli-suus ja hoidollisuus. Rajoitustilanteissakin tulee huomioida työn asettamat eettiset ja ammatilliset vaatimukset (asenne, valta ja voimankäyttö).

Työnantajan vastuulla on työntekijöiden riittävä perehdytys, täydennyskoulutus ja oh-jeistus työmenetelmistä ja -tavoista, joiden avulla tuetaan ja vahvistetaan asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta sekä vältetään rajoitustoimenpitei-den käyttöä. Työyhteisöissä tulee keskustella rajoitustoimenpiteiden käytön peruste-luista ja vaikuttavuudesta. Rajoitustoimenpiteiden käytölle on etsittävä vaihtoehtoja. Avekki-koulutuksen säännöllinen järjestäminen on tärkeää etenkin niissä yksiköissä, joissa rajoitustoimenpiteitä joudutaan käyttämään.

Kaikkien asiakkaiden ohjaus- ja IMO-suunnitelmat on päivitettävä siten, että niissä näkyvät keinot itsenäisen selviytymisen tukemiseksi (yksilökeskeinen elämän suun-nittelu, positiivinen riskiarvio, vaihtoehtoiset ja kuntouttavat toimintatavat yms). Itse-määräämisoikeuden tukeminen ja näkyminen asiakkaan arjessa sekä arjen valinta-tilanteiden esiin nostaminen ovat tärkeitä. Näihin asioihin henkilökunta tarvitsee koulutusta. Työntekijöiden on saatava perehdytystä kirjaamiseen ja pidettävä jatku-vasti yllä osaamistaan.

Työntekijöiden ohjauksellista näkökulmaa pitää kehittää. Asiakkaat tulee ottaa mahdolli-simman paljon mukaan arjen askareisiin. Asioita ei tehdä puolesta vaan yhdessä heidän kanssaan. Samalla lisätään asiakkaan osallisuutta. Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-taitojen kehittäminen ja osaamisen parantaminen on asiakastyössä välttämätöntä. Ai-don läsnäolon ja kunnioittavan ja vastavuoroisen kohtaamisen tulee toteutua arjessa.

Yksikön henkilökunnan tulee kyetä suuntaamaan asiakkaiden energia mielekkääseen tekemiseen ja liikunnalliseen toimintaan kuten ulkoiluun, luonnossa liikkumiseen ja muihin mielekkäisiin harrastuksiin.

Haastavien asiakastilanteiden käsittely työnohjauksessa ja/tai NERO-konsultaatiois-sa on oppimisen kannalta tärkeää. Tarvittaessa voidaan konsultoida kriisityöryhmää. Haastavat tilanteet nostattavat työntekijöissä esiin tunteita, jotka eivät saa estää ammatillista toimintaa vaikeissa tilanteissa.

On tärkeä miettiä ja kirjata etukäteen, kuinka toimitaan haastavissa tilanteissa. Mi-ten johdetaan tilannetta ja puhetta asiakkaan kanssa? Miten tilannetta voidaan yrit-tää katkaista? Mistä ja miten saadaan tarvittaessa lisäapua? Miten muut asiakkaat poistetaan tilanteesta? Minne tilanteesta voidaan poistua? Kuka menee tarvittaessa vastaan poliisia tai ambulanssia?


15

Fyysinen esteettömyys, jossa huomioidaan myös aistitoiminnan erilaisuus • värikoodien käyttö, valaistuksen huomioiminen, himmentäminen

tai kirkastaminen • häiritsevien äänien poistaminen, äänieristyksen parantaminen,

korvatulppien ja kuulosuojainten käyttäminen • tilojen uudelleen järjestäminen • tilojen tuulettaminen, lämpötilojen huomioiminen

Sosiaalinen esteettömyys• yhteinen kieli ja aito vuorovaikutus• tasa-arvoisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja yhdessä tekeminen

Psyykkinen esteettömyys• itsenäiseen selviytymiseen perustuvaa eli esteitä aiheuttavien tilantei-

den ja ympäristön muuttamista yhdessä• asennemuutosta, esteiden vakavasti ottamista ja tahto poistaa niitä

Yhteistyötä ja luottamusta voidaan vahvistaa sillä, miten kohdataan asiakas, omainen tai työtoveri. Kohtaamisen on oltava toista arvostavaa ja kunnioittavaa. Ammatilli-suus, arvot ja eettinen toiminta tulevat punnituiksi erityisesti haastavissa tilanteissa. Henkilökunnan tulee osata etsiä uusia, toimivia keinoja asiakkaan ja heidän läheis-tensä mielipiteiden esille saamiseksi (asiakasraati, -palaverit, omaistapaamiset, kes-kusteluhetket, palautejärjestelmä).

Tilat pitää suunnitella niin, että ne eivät estä asiakkaiden vapaata liikkumista. Turval-lisuusnäkökohdat pitää kuitenkin huomioida. Suunnittelussa on huomioitava asumisen ja asiakkaiden tarpeet, ympäristön turvallisuus, kalusteet, tilajärjestelyt ja esteettömyys.

Esteettömyys -käsitettä on tärkeää laajentaa Autismi- ja aspergerliiton (www-sivut, Esteettömyys) näkemyksen mukaisesti koskemaan muutakin kuin liikkumisen esteet-tömyyttä.

Esteettömyys on asenne


16

Asumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa olevalle henkilölle tehdään Efficaan ohjaus- ja/ tai työ- ja päivätoiminnan suunnitelma, jonka yhtenä osana on IMO-suunnitelma. IMO-suunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Ohjaussuunnitelma pitää päivittää vuoden välein, ja siihen sisältyvä IMO-suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, tarkas-tuksesta tehtävä merkintä efficaan.

3. Palvelu-, ohjaus- ja IMO-suunnitelmaSosiaalityöntekijä tekee asiakkaalle vammaispalvelulakiin perustuvan palvelusuunnitel-man ATJ:lle TARV-näytölle. Siihen kirjataan asiakkaan nykytilanne, diagnoosit ja apu-välineet, toimintakyky (avun ja tuen tarve kotona ja kodin ulkopuolella sekä muu avun tarve), nykyiset palvelut, asiakkaan ja lähiyhteisön tavoitteet. Sovitaan myös, miten tavoitteita toteutetaan. Palvelusuunnitelmaan kirjataan myös, onko IMO-suunnitelma tehty ja sen olennaisin sisältö. Lisäksi arvioidaan, ovatko nykyiset palvelut riittävät.

Kuvio 5 Palvelu- ja ohjaussuunnitelman prosessikuvaus Helsingissä

1. Palvelu-suunnitelmaSosiaalityön-tekijä > ATJ

Asiakas asumispalveluissa

ja työ- ja päivä-toiminnassa

2. Toimintakyvyn kartoitusOhjaajat/asuminen > Effica > Toiky

3.Ohjaussuunnitelma / Typä Ohjaajat asuminen ja työ > Effica > Osuun tai Typä

Tarve rajoitustoimen-

piteille

3.2. Suunnitelma itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämis-oikeuden tukemiseksi (IMO)Moniammatillinen tiimi > Effica >OSUUN tai OHJ

3.1. Itsemääräämiskyvyn arviointiKehitysvammapoliklinikka psykologi > Pegasos

4. Päätös/ratkaisu Esimies > ATJ/Effica Lääkäri> ATJ/ Pegasos/Effica Sostt > ATJ Ammattihenkilö > Effica

5. Rajoitustoimen- pidekirjausToimenpiteen toteut-tanut ammattihenkilö> Effica > ASSEU tai OHJ

6. Yhteenveto ja tiedotus1 krt/kkOhjaaja/tiimi > Effica > ASYHT

7. Seuranta ja arviointiMoniammatillinen tiimi > Pegasos/Effica/ATJ


17

3.1. IMO-suunnitelman tekemiseen valmistautuminen asumisyksiköissä ja työ- ja päivätoiminnassa

Suunnitelma itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi (IMO-suunnitelma) tehdään kaikille asumispalveluissa tai työ- ja päivätoiminnassa oleville asiakkaille ja kirjataan Efficaan. Suunnitelman avulla tulee näkyväksi, miten käytän-nön ohjaustyössä voidaan tukea asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Lisäksi suunnitelman avulla voidaan ennaltaehkäistä haastavien tilanteiden ilme-nemistä ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Suunnitelman tekemistä varten varataan kokousaika.

– Vastuuohjaaja tuo yhteiseen keskusteluun (esim. työyhteisön viikko- tai tiimipalaveriin) asiakkaan IMO-suunnitelman asiat, jotta voidaan muodostaa yhteinen näkemys asioista ennen suunnitelman tekemistä.

– Vastuuohjaaja keskustelee asiakkaan kanssa IMO-suunnitelman asioista. Keskustelussa käytetään asiakkaan käyttämiä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä.

– Asiakkaan vastuuohjaaja täyttää alustavasti IMO-suunnitelman kohdat 3-12 Efficaan ja jättää sen tallentamatta (punaiseksi). Erityisen tärkeätä on kirjata tarkasti miten ennaltaehkäistään rajoitustoimenpiteitä ja pohtia perustelut rajoitustoimenpiteille. IMO-suunnitelma tulee olla viikkoa ennen kokousta alustavasti täytettynä Efficassa, josta moniammatillinen työryhmä käy sen lukemassa. Tämän jälkeen sovitaan IMO-kokoukseen tarvittavat henkilöt.

– Vastuuohjaaja konsultoi tarvittaessa esitietoja täyttäessään psykologia, puheterapeuttia tai muita erityistyöntekijöitä. – Kokouksessa sovitaan, miten itsemääräämiskykyä arvioidaan. Itsemääräämiskyvyn arvioinnin tarpeellisuudesta konsultoidaan psykologia.

Arviointi päivitetään tarpeen mukaan. – Vastuuohjaaja pyytää asiantuntija-arviot (psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkäri). – Asumisyksikkö kutsuu kokouksen koolle. Niiden henkilöiden jotka eivät asu

asumispavelveluissa osalta kokouksen kutsuu koolle työ- tai päivätoimintayksikkö.

Imo-suunnitelmam tekemiseen osallistuvat– asiakas itse (oman toiveen mukaan tai kokouksen loppupuolella, kun moniammatillisella tiimillä on yhtenäinen näkemys asioista) – asiakkaan läheiset henkilöt mahdollisuuksien mukaan. Jos läheisten ei ole

mahdollista osallistua neuvotteluun, suunnitelmaa laadittaessa sovitaan ja kirjataan IMO-suunnitelmaan se, miten läheiset saavat tiedon suunnitelmasta.

– asiakkaan vastuuohjaaja– toimintayksikön esimies mahdollisuuksien mukaan– koulun työ- ja päivätoimintayksikön edustaja tarvittaessa – lääkäriä, psykologia ja sosiaalityöntekijää konsultoidaan ennen kokousta, jos on kyse rajoitustoimenpiteistä, ja arvioidaan, onko läsnäololle tarvetta.

Kokoukseen on mahdollista osallistua esim. skypellä. – puheterapeutti, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti tarpeen mukaan


18

3.2. Suunnitelman sisältö

IMO-suunnitelma Efficassa koostuu seuraavista otsikoista, joiden sisältöä tässä avataan.

1. Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt ja heidän ammattinimikkeensä Luetellaan kaikki henkilöt, jotka ovat olleet mukana suunnitelman laatimisessa.

Suunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan moniammatillisessa yhteistyös-sä. Asiakasta itseään on mahdollisuuksien mukaan kuultava. Tämä voi kuitenkin tapahtua erillään moniammatillisesta kokoontumisesta. Omaisten ja muiden palve-lujen suunnitteluun osallistuvien kanssa asiasta keskustelu on välttämätöntä.

2. Itsemääräämiskyvyn arviointi, päivämäärä ja johtopäätös Arvion asiakkaan itsemääräämiskyvystä tekee psykologi moniammatillisen työryh-

män avulla. Suunnitelmaan kirjataan arvioijien nimet, arvion päivämäärä ja johto-päätökset. Itsemääräämiskyvyn arviointi tehdään niille asiakkaille, joilla ajatellaan tarvittavan rajoitustoimenpiteitä.

3. Miten mahdollinen itsemääräämiskyvyn aleneminen ilmenee ja missä asioissa henkilö kykenee itse tekemään päätöksiä Kuvataan arjen tasolla, mitä itseään koskevia päätöksiä asiakas kykenee tekemään ja

missä asioissa asiakas ei pysty itse tekemään päätöksiä sekä missä määrin asiakas ymmärtää oman käyttäytymisensä seurauksia. Kuvataan myös sairaudet, vammat ja se, minkälaista tukea asiakas mahdollisesti tarvitsee päätöksentekonsa tueksi.

Esimerkiksi asiakas saattaa kyetä tekemään arkisia päätöksiä liittyen mm. vaate-tukseen, ruokailuun, nukkumaanmenoaikoihin, pieniin ostoksiin tai vapaa-ajanviet-toon sekä ihmissuhteisiin liittyen. Sen sijaan voi olla, ettei asiakas ole kykenevä tekemään pitkän aikavälin ratkaisuja esim. omaan terveyteensä liittyen.

4. Toimenpiteet ja keinot henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseksi

Kirjataan keinot, joilla asiakkaan itsenäistä päätöksentekokykyä vahvistetaan.

Näihin keinoihin voivat lukeutua esimerkiksi tuettu päätöksenteko, jossa läheinen tai tuttu työntekijä auttaa asiakasta etsimään tietoa, ymmärtämään vaikeita asioita ja syy-seuraussuhteita sekä pohtimaan eri ratkaisujen etuja ja haittoja. Asiakasta kannustetaan ilmaisemaan oma mielipiteensä ja tarvittaessa opetetaan siihen. Asukaskokouksiin tms. osallistuminen on yksi keino osallistaa asiakasta.

Suunnitelmaan kirjataan myös keinoja, joilla asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Näihin keinoihin voivat lukeutua asiakkaan ottaminen mukaan päätöksen-tekoon ja rohkaiseminen vuorovaikutukseen.

Joskus itsenäinen toimiminen saattaa vaatia asianmukaisia apuvälineitä, esteettö-myyttä tai henkilökohtaisen avustajan, tukihenkilön tai kuljetuspalvelun.

Suunnitelman osana tulee miettiä myös keinoja, joilla henkilön osallistumista ja osallisuutta tuetaan. Näihin keinoihin voi esimerkiksi lukeutua asiakkaan mukaan ottaminen päätöksentekoon ja vuorovaikutukseen rohkaisu. Asiakkaan yksilölli-set edellytykset osallistumiseen (tavat kommunikoida, tulla ymmärretyksi tai tuen tarpeet arjessa) tulee ottaa huomioon.


19

5. Henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät Suunnitelmaan kirjataan henkilön käyttämät kommunikaatiokeinot. Näitä voivat

olla esim. puhe, viittomat, PCS-kuvat tai valokuvat. Jotkut asiakkaat ilmaisevat itseään vain elekielellä. Suunnitelmaan on hyvä kirjata, minkälaisia sanoja ja eleitä asiakas käyttää eri asioiden ilmaisuun. Katso käsikirjan luku kommunikaatiosta.

6. Keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitus-toimenpiteitä

Kirjataan otsikon mukaisia keinoja. Nämä ovat mm. keinoja tukea asiakkaan hy-vinvointia siten, että rajoitustoimenpiteitä vaativia tilanteita ei syntyisi.

Kirjataan – haastavaa käyttäytymistä ennakoivat merkit (esim. puheen, ilmeiden, liikehdinnän muutokset). – vaihtoehtoisia keinoja toimia asiakkaan kanssa siten, että tietyissä tilanteissa ei jouduttaisi käyttämään rajoitustoimenpiteitä. – tapoja katkaista haastava tilanne, esim. tilanteista poistuminen ja tilan

rauhoittaminen, huomion kääntäminen asiakkaalle tärkeisiin asioihin (esim. valokuvat, musiikki), rauhoittava puhe, kosketus tai jättäminen rauhaan. – asiakasta ärsyttävät tekijät, jotka tulee poistaa – Ks. käsikirjan luku ennakoinnista.

7. Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään

Listataan ne rajoitustoimenpiteet, joita moniammatillisesti on arvioitu jouduttavan käyttämään. Ainoastaan laissa määriteltyjä rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää. Niistä on suunnitelmassa käytettävä virallisia nimityksiä. (ks. käsikirjan taulukko).

8. Perustelut rajoitustoimenpiteen käytölle Kirjataan perusteet rajoitustoimenpiteiden käytölle ja tilanteet, joissa kyseistä ra-

joitustoimenpidettä voidaan käyttää. Rajoitustoimenpiteitä ei saa koskaan käyttää kasvatus- eikä rangaistuskeinona.

9. Miten rajoitustoimenpide toteutetaan Kirjataan tapa, jolla rajoitustoimenpide toteutetaan (esim. Avekki-otteella seisten

kahden henkilön pitäessä kiinni käsistä). Suunnitelmassa on huomioitava toimen-piteen turvallisuus. Turvallisuus voidaan huomioida esimerkiksi Avekki-toiminta-mallin avulla (ks. käsikirjan erillinen luku).

10. Miten rajoitustoimenpiteen valvonta ja seuranta järjestetään Kirjataan, millä tavalla valvonta järjestetään, kuinka usein valvotaan, ja miten asiakkaan

yhteys ohjaajaan järjestetään (ks. tarkemmin kohta Rajoitustoimenpiteiden valvonta).

11. Asiakkaan oma näkemys/ mahdollinen hoitotahto Kirjataan asiakkaan oma näkemys rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Kirjataan asiakkaan mahdollinen hoitotahto.

12. Tiedonanto asiakkaalle/ omaisille/ edunvalvojalle Kirjataan, miten tieto on annettu asiakkaalle (keskustelemalla, kuvien avulla, esit-

tämällä kirjallinen päätös asiasta). Kirjataan kenelle muille (omainen, edunvalvoja) ja miten IMO-suunnitelma ja tieto siihen mahdollisesti liittyvistä rajoitustoimenpi-teistä on annettu tiedoksi.

Niihin kohtiin, joihin ei kirjoiteta mitään, merkitään viiva (-).


20

3.3. Esimerkkisuunnitelmat: Aamu ja Ilta

Esimerkki: IMO-suunnitelma AamuAamu on kotona äidin kanssa asuva 28-vuotias nainen, joka käy työ- ja päivätoimin-nassa sekä käyttää kaupungin ryhmäkodin lyhytaikaishoitopaikkaa

1. Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Aamu, Äiti Tyyne, työ- ja päivätoiminnan ohjaajat Kalle ja Kaisa

2. Itsemääräämiskyvyn arvioijat, päivämäärä ja johtopäätös Itsemääräämiskykyä ei ole arvioitu

3. Miten mahdollinen itsemääräämiskyvyn aleneminen ilmenee ja missä asioissa henkilö kykenee tehdä itse päätöksiä Aamu pystyy päättämään arkisista asioista. Aamu itse kertoo valitsevansa iltaisin vaatteet, jotka haluaa pukea seuraavana päivänä. Aamu pystyy päättämään myös muista tutuista ja toistuvista arkisista asioista. Omaan terveydentilaan liittyvissä kysymyksissä Aamu tarvitsee äidin mukaan apua ja ohjausta. Vapaa-aikaan ja työ- ja päivätoimintaan liittyvissä asioissa Aamu tarvitsee vinkkejä ja ohjausta lähinnä siinä mitä vaihtoehtoja yleensä on valittavissa.

4. Toimenpiteet ja keinot henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseksi

Aamulle on myönnetty 30h/kk henkilökohtaista apua vapaa-aikaan. Aamua ja perhettä kannustetaan käyttämään henkilökohtaisen avun tunteja, jotta Aamun osallistuminen ympäröivään yhteisöön vahvistuisi. Työ- ja päivätoiminnassa kes-kustellaan säännöllisesti Aamun kanssa mitä asioita hän voisi henkilökohtaisen avun avulla tehdä. Apuna käytetään internetiä sekä kuvia eri asioista. Kuvien ja internetin avulla konkretisoidaan esimerkiksi mitä elokuvia tai näyttelyitä Aamu voisi käydä katsomassa. Työ- ja päivätoiminnassa Aamu osallistuu säännöllisesti asiakasraatiin, jossa voi olla päättämässä toimintakeskuksen asioista.

Työ- ja päivätoiminnan suunnitelmaa laadittaessa keskustellaan Aamun kanssa hänen toiveistaan ja vahvistetaan suunnitelman tavoitteilla itsenäistymistä ja itse-näistä suoriutumista. Aamu itse kertoo, että haluaisi opetella käymään kaupassa.

5. Henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät Aamu käyttää lyhyitä lauseita. Sanojen tuottaminen ja muistaminen on vaikeaa. Kuvien käyttäminen keskustelun ja valintojen tukena auttaa Aamua hahmotta- maan kulloinkin kyseessä olevan asian.

6. Keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitus- toimenpiteitä –7. Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään –8. Perustelut rajoitustoimenpiteen/ -piteiden käytölle –9. Miten rajoitustoimenpide suoritetaan –


21

10. Miten rajoitustoimenpiteen valvonta ja seuranta järjestetään –11. Asiakkaan oma näkemys/ mahdollinen hoitotahto –12. Tiedonanto ao:lle/ omaisille/ edunvalvojalle Suunnitelma tulostetaan ja annetaan Aamulle mukaan kotiin vietäväksi.

Esimerkki: IMO-suunnitelma Ilta Ilta on 30-vuotias mies, joka asuu ryhmäkodissa ja käy työ- ja päivätoiminnassa

1. Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Ilta, isä Joose, lääkäri Kalle, psykologi Jussi, sosiaalityöntekijä Kerttu, johtava ohjaaja Kalevi, työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Tiina.

2. Itsemääräämiskyvyn arvioijat, päivämäärä ja johtopäätös? Psykologi pvm ja johtopäätös. Psykologi on konsultoinut arviota varten ryhmä- kodin ohjaajia Kalevia ja Pirjoa.

3. Miten mahdollinen itsemääräämiskyvyn aleneminen ilmenee ja missä asioissa henkilö kykenee tekemään itse päätöksiä Ilta on keskiasteisesti kehitysvammainen henkilö. Puhe epäselvää. On arka liikkumaan ympäristössä. Tarvitsee runsaasti emotionaalista tukea ja ohjausta ADL-taidoissa. Osaa ilmaista halunsa esim. ulkoiluun. Tarvitsee ohjausta säänmukaisten vaatteiden valinnassa. Ilmaisee halunsa kaupassa käymiseen ja tarvitsee ohjaajan tukea valintojen tekemiseen. Päivätoiminnassa Ilta pystyy tekemään valintoja keskustelumaton avulla. Ilta tarvitsee hygienian hoidossa ohjausta.

4. Toimenpiteet ja keinot henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi

Viikko- ja päivästruktuuri ovat erittäin tärkeitä. Viikon ja päivän ohjelma tai tapah-tumat /struktruuri käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa joka työvuoron alussa ja siihen palataan tarvittaessa. Viikko-ohjelmaan suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa esim. suihkussa ja saunassa käyminen, ihonhoito, vaatteiden vaihto sekä pyykkipäivät.

Työ- ja päivätoiminnan suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa.

Asiakas osallistuu Elämisen taidot -kurssille ja harjoittelee arjen taitoja, joita myös harjoitellaan suunnitelman mukaan ryhmäkodissa (tiskit, pyykit, pöydän kattami-nen ja iltapalan valmistus)

Ohjataan ja avustetaan yhteydenpidossa omaisiin ja ystäviin. Kannustetaan osal-listumaan asukaskokouksiin ja ilmaisemaan omat mielipiteensä. Pidetään kah-denkeskisiä keskusteluja asiakkaan tarpeiden mukaan ryhmäkodissa. Kannuste-taan ja opetetaan myös itsenäiseen liikkumiseen lähiympäristössä. Harjoitellaan yhdessä bussireittejä ja on hankittu bussikortti.

Ilta käy tukihenkilön kanssa kerran viikossa asioimassa kaupungilla ja tekee itsel-leen mieluisia asioita. Tuetaan itsenäistä selviytymistä olemalla ajoittain mukana asioiden hoitamisessa, että rohkaistuu hoitamaan asioita myös yksin.


22

5. Henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät Tukiviittomat (esim. osaa näyttää kodin ja kivun), pikapiirtäminen, valokuvat,

kuvat, keskustelumatto ja ”omapuhe” (huoneen seinällä sanakirja Ilta-Suomi-Ilta) sekä eleet esim. näyttää mahaa, kun maha on kipeä.

6. Keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitus-toimenpiteitä

Keskustellaan ja toimitaan rauhallisesti asiakkaan kanssa. Kerrotaan struktuurin avulla mitä tehdään ja mitä tapahtuu. Järjestetään riittävästi mielekästä tekemistä.

Ennakoidaan aggressiivisuuden merkkejä (esim. motorinen levottomuus lisääntyy ja puhe muuttuu kimeäksi). Rauhoitetaan tilannetta ohjaamalla asiakas omaan huoneeseen tai rauhalliseen tilaan. Suunnataan huomiota muuhun asiaan esim. tulevaan mukavaan tekemiseen. Haastavista tilanteista tehdään jälkiselvittely, jotta asiakas oppii tunnistamaan ja hallitsemaan tunteitaan esim. pettymystilanteissa.

7. Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään.

Kiinnipitäminen 42f §, lyhytaikainen erillään pitäminen 42i §. Lyhytaikaisesta erillään pitämisestä asumisessa ratkaisun tekee esimies ja kiireel-

lisissä tilanteissa ammattihenkilö. Ratkaisusta ilmoitetaan viipymättä esimiehelle.

Kiinnipitämisestä ratkaisun tekee ammattihenkilö.

8. Perustelut rajoitustoimenpiteen/ -piteiden käytölle Hermostuessaan pyrkii vahingoittamaan itseään, toista asiakasta tai henkilökun-

taa esim. lyömällä ja potkimalla ja muut lievemmät keinot eivät auta.

9. Miten rajoitustoimenpide toteutetaan Kiinnipitäminen AVEKKI-menetelmää käyttäen. Kaksi ohjaajaa pitää käsistä kiinni

ja istutaan sohvalla. Voi sisältää myös kuljetuksen omaan tai turvahuoneeseen kahden ohjaajan kuljetusotteella.

Lyhytaikainen erillään pitäminen tapahtuu turvahuoneessa valvotusti.

10. Miten rajoitustoimenpiteen valvonta ja seuranta järjestetään Kiinnipitämisessä jatkuva läsnäolo. Lyhytaikaisessa erillään pitämisessä valvonnan tulee olla jatkuva kameran välityksellä tai ohjaaja on asiakkaan välittömässä läheisyydessä, jolloin puheyhteys on mahdollinen.

Lyhytaikaisen erillään pitämisen aika on max 2h. Asiakkaan vointia seurataan ja kirjataan Efficaan 15 min välein.

11. Asiakkaan oma näkemys/ mahdollinen hoitotahto Asiakkaan kanssa käydään kahdenkeskinen keskustelu rajoitustoimenpiteistä pikapiirtämisen ja kuvien avulla. Ilta sanoo, että turvahuoneessa oleminen rauhoit taa, mutta sinne vieminen tuntuu pahalta.

12. Tiedonanto ao:lle/ omaisille/ edunvalvojalle Tiedonanto asiakkaalle suullisesti kuvia tukena käyttäen. Hoidolliselle edunvalvojalle tiedotetaan suullisesti ja kirjallisesti.


23

4. Rajoitustoimenpiteitä koskevien säännösten soveltaminen

4.1. Kehitysvammalain soveltaminen

Kehitysvammalain (KVL), muuttamisesta annetussa laissa (381/2016) olevia rajoitus-toimenpiteitä koskevia säännöksiä sovelletaan sekä vapaaehtoisessa että tahdosta riippumattomassa erityishuollossa. Poistumisen estäminen on vapaaehtoisessa erityishuollossa mahdollista ainoastaan lyhytkestoisesti. Pitkäkestoinen poistumisen estäminen on mahdollista vain, kun henkilö on määrätty tahdostaan riippumatta eri-tyishuollon toimintayksikköön hoitoon.

Kaikkia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää laitospalveluissa ja autetussa asumisessa.

Sosiaalihuollon toimintayksikössä järjestettävässä työ- ja päivätoiminnassa, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä, voidaan päättää kiinnipitämisestä, aineiden ja esineiden haltuunotosta, henkilöntarkastuksesta ja rajoittavien välineiden tai asusteiden käytöstä päivittäisissä toiminnoissa ja käyttää näitä rajoitustoimenpiteitä.

Lisäksi työ-ja päivätoiminnassa voidaan panna täytäntöön (käyttää) rajoitustoi-menpiteitä, jotka koskevat rajoittavien välineiden tai asusteiden säännönmukaista ja pitkäkestoista käyttöä päivittäisissä toiminnoissa, valvottua liikkumista ja poistumisen estämistä pitkäkestoisesti, jos asiasta on päätetty laitoksessa tai autetussa asumi-sessa. Yksiköllä tulee olla käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosi-aalityön asiantuntemus.

4.2. Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset (KVL:n 42 d §)

Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan,

kun erityishuollossa oleva ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksiajarajoitusten käyttäminen on välttämätöntä hänen oman tai muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksija muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia taikka riittäviä.

Kaikkien näiden edellytysten on oltava yhtä aikaa voimassa. Sen lisäksi kunkin yksit-täisen rajoitustoimenpiteen osalta on arvioitava, ovatko perusteet toimenpiteen käy-tölle olemassa juuri siinä tilanteessa.

Pääsääntönä erityishuollon toteuttamisessa on toimiminen yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa. Rajoitustoimenpiteillä puututaan kehitys-


24

vammaisten ihmisten perusoikeuksiin, ja sen vuoksi ne tulee ymmärtää viimesijaisiksi ja poikkeuksellisiksi toimenpiteiksi. Niiden käytön tarkoituksena on suojata henkilöä itseään tai toista henkilöä rajoitustoimenpidettä suuremmalta perusoikeuteen kohdis-tuvalta uhkalta. Toimenpiteistä on valittava vähiten perusoikeuksiin kajoava keino, ja se on lopetettava heti, kun toimenpide ei enää ole välttämätön. Rajoitustoimenpidettä ei saa käyttää muussa tarkoituksessa kuin henkilön itsensä tai toisen henkilön terve-yden tai turvallisuuden suojaamiseksi, ei esimerkiksi rangaistuksena eikä henkilöstön riittämättömyyden vuoksi. Rajoitustoimenpiteen on oltava oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun päämäärään nähden.

Esimies vastaa yhdessä vastuuohjaajan kanssa siitä, että päätökset rajoitustoimen-piteiden käytöstä ovat voimassa (tehty ja päivitetty) sekä asiantuntijoiden arviot on pyydetty ja huomioitu päätöksenteossa.

4.3. Rajoitustoimenpiteet lyhytaikaishoidossa ja kriisipaikalla

Rajoitustoimenpideohjeet koskevat myös lyhytaikaishoidossa ja kriisipaikalla olevia asiakkaita. Myös heille tulee tehdä IMO-suunnitelma (ks. erillinen kohta käsikirjasta). Suunnitelma ja rajoitustoimenpiteiden tarpeen arvio tehdään moniammatillisessa työ-ryhmässä, kuten pitkäaikaisesti asuvilla henkilöillä. Rajoitustoimenpidekokouksia on mahdollista pitää skype-kokouksina. Tuolloin tulee huomioida tietosuoja, joka estää materiaalien lähettämisen. Rajoitustoimenpideasiat käydään esim. kriisipaikal-le tulleen asiakkaan kohdalla läpi jo tulopalaverissa. Rajoitustoimenpiteistä on hyvä keskustella myös uuden lyhytaikaishoidon käyttäjän omaisten kanssa ennen jaksojen alkamista tai rajoitustoimenpiteiden tarpeen ilmettyä jakson aikana.

4.4. Rajoitustoimenpiteet alaikäisillä asiakkailla

Alaikäisten asiakkaiden kohdalla on pohdittava, milloin rajojen asettaminen kuuluu normaaliin kasvatustyöhön ja milloin kyseessä on rajoitustoimenpide. Näiden kahden asian erottaminen ei aina ole yksinkertaista. Tarkasteltaessa rajojen asettamista ja muita kasvatuskeinoja tulee vertailukohtana pitää muita kronologisesti samanikäisiä lapsia, ei siis niinkään lapsen kehitystasoa. Esimerkiksi kun kyseessä on pieni lapsi, jolla ikänsä puolesta käytetään vuoteena pinnasänkyä, ei pinnasängyn käyttö ole rajoitustoimenpide. (lähde: STM).

Jos rajoitustoimenpiteitä joudutaan alaikäisen kohdalla käyttämään, tulee niiden yksilöllisiä vaikutuksia arvioida tarkkaan. Rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää kasva-tus- eikä rangaistuskeinoina. Jos rajoitustoimenpiteitä joudutaan käyttämään, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sellaisia rajoitustoimenpiteitä ja toteuttamistapaa, joilla yksilöllisen arvion pohjalta on vähiten haitallisia vaikutuksia asiakkaaseen. Vaikutuksia asiakkaaseen tulee arvioida niin asiakkaan kehitystason kuin muidenkin yksilöllisten ominaisuuksien osalta. Mikäli alaikäisen kohdalla joudutaan käyttämään lyhytaikaista erillään pitämistä rajoitustoimenpiteenä, tulee ammattihenkilön lain mukaisesti olla hänen kanssaan samassa tilassa rajoituksen ajan. Alaikäisten asiak-kaiden kohdalla on kuultava omaista hoitoa suunniteltaessa ja päätettäessä rajoitus-toimenpiteiden käytöstä.


25

5. Rajoitustoimenpiteet

5.1. Kiinnipitäminen

Ammattihenkilö voi pitää lyhytaikaisesti kiinni erityishuollossa olevaa henkilöä rau-hoittamistarkoituksessa.

Kiinnipitäminen voi sisältää myös henkilön siirtämisen toimintayksikön tiloissa. Kiinni-pitäminen on toteutettava hyväksyttävää hoidollista menetelmää käyttäen.

Ratkaisun kiinnipitämisestä tekee ammattihenkilö.

Esimerkki: Kehitysvammainen henkilö turhautuu odottaessaan taksia, ja alkaa hakata itseään nyrkillä päähän, huutamalla uhkailee ohjaajia ja yrittää lyödä heitä. Jos puheella ohjaus, kehotukset ja etäisyyden ottaminen eivät rauhoita tilannetta, voivat AVEKKI-koulutuksen käyneet ammattihenkilöt toteuttaa turvallisen fyysisen hallinnan, eli kiinnipitämisen AVEKKI -ohjeistuksen mukaisesti. Kiinnipitäminen voidaan toteuttaa joko paikassa, jossa päällekäynti tapahtuu tai henkilö voidaan siirtää otollisempaan tilaan.

Työntekijöiden on arvioitava, mikä on turvallisinta kaikkia osapuolia kohtaan ja vähi-ten rajoittavaa henkilöä itseään kohtaan. Ratkaisun tehnyt ammattihenkilö kirjoittaa tapahtuneesta selvityksen Efficaan rajoitustoimenpide -fraasilla. Mikäli tilanne tai ongelma on toistuva, tulee työntekijöiden ja yksikön esimiehen pyrkiä selvittämään aggressiiviseen käyttäytymiseen johtavat syyt ja pohtia, millaisilla toimenpiteillä kehi-tysvammaista henkilöä voidaan tukea niin, että tarve väkivallalle poistuu. Yksikössä tulee myös ennalta sopia perusteet kiinnipitämiselle ja harjoitella toimintaa.

5.2. Aineiden ja esineiden haltuunotto

Ammattihenkilö voi ottaa erityishuollossa olevalta henkilöltä toimintayksikön haltuun aineet ja esineet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan vaka-vasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta ja joita todennäköisesti käytettäisiin tähän tarkoitukseen.

Ratkaisun aineiden tai esineiden haltuunotosta tekee ammattihenkilö. Esimiehen on tehtävä haltuunotosta kirjallinen päätös, jollei aineita tai esineitä palauteta erityishuol-lossa olevalle henkilölle yhden vuorokauden kuluessa haltuunotosta. Haltuun otettu omaisuus on palautettava erityishuollossa olevalle henkilölle viimeistään toimintayk-sikössä annetun erityishuollon päätyttyä, jollei sen luovuttamisesta tai hävittämises-tä muussa laissa toisin säädetä. Haltuunottoa koskevaan päätökseen tulee kirjata, milloin esine palautetaan.

Ensisijaisesti on pyrittävä neuvottelemalla sopimaan aineiden tai esineiden luovutta-misesta. Puhelimia, tietokonetta tai musiikkilaitteita ei voi ottaa haltuun. Ainoastaan sellainen esine, joka voi aiheuttaa vakavan terveys- tai turvallisuusuhan, voidaan ot-taa haltuun. Mikäli asiakas uhkaa teräaseella, henkilökunta pyrkii tyhjentämään tilan ja kutsuu paikalle poliisin, joka vastaa henkilöntarkastuksesta ja haltuunotosta.


26

5.3. Henkilöntarkastus

Ammattihenkilö voi tehdä erityishuollossa olevalle henkilölle henkilöntarkastuksen tämän vastustuksesta riippumatta, jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on vaatteissaan tai muuten mukanaan olevissa tavaroissa aineita ja esineitä, jotka so-veltuvat vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahin-goittamaan omaisuutta ja että erityishuollossa oleva tai muu henkilö todennäköisesti käyttäisi niitä ko. tarkoituksiin.

Henkilöntarkastus on tehtävä toisen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön läsnä ollessa, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Näiden on oltava tarkastuksen kohteena olevan henkilön kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksen tekijä ja tarkas-tuksessa läsnä oleva henkilö voivat kuitenkin olla eri sukupuolta kuin tarkastettava, jos he ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä tai toimenpiteen suorittaminen välit-tömästi on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevan tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden varmistamiseksi. Henkilöntarkastusta koskevan ratkaisun tekee esimies. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä ammattihenkilö, jonka on viipy-mättä ilmoitettava asiasta esimiehelle.

Esimerkki: Asiakas tuo asumisyksikköönsä mukanaan kadulta löytämiään huumeruiskuja taimuita yhtä vaarallisia esineitä. Vaikka hän ei välttämättä uhkailisi ruiskulla, muttahenkilöstöllä on perusteltu syy epäillä, että asiakkaalla on hallussaan vaarallinenesine, voi ammattihenkilö tehdä henkilöntarkastuksen. Ensin kuitenkin asiakastapyydetään näyttämään, mitä esineitä hänellä on mukanaan (repussaan tms.), japyydetään laittamaan ne esimerkiksi roskikseen. Jos hän ei tee näin, esine voidaanottaa haltuun uhan ja vaaran välttämiseksi ja tässä tapauksessa hävittää asianmu-kaisesti. Äkillisessä tilanteessa ratkaisun tekee ammattihenkilö, joka ilmoittaaesimiehelleen tästä Effican viestitoiminnolla. Lisäksi hän varmistaa ilmoituksenesim. lähettämällä sähköpostilla tiedon, että Efficassa odottaa viesti, tai muutenvarmistaa, että esimies saa tiedon virka-ajan alkaessa.

5.4. Lyhytaikainen erillään pitäminen

Ammattihenkilö voi viedä erityishuollossa olevan henkilön tämän vastustuksesta riip-pumatta lyhytaikaisesti, enintään kahdeksi tunniksi, erilleen muista rauhoittamistar-koituksessa. Erillään pitämistä ei voi toteuttaa ennakoivassa tarkoituksessa. Erillään pitämiseen käytettävän huoneen oven voi tarvittaessa lukita.

Ammattihenkilön on valvottava erillään pidettävää henkilöä koko erillään pitämisen ajan olemalla hänen kanssaan samassa tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada yhteys erillään pidettävään henki-löön. Myös erillään pidettävällä henkilöllä on oltava mahdollisuus saada yhteys henki-lökuntaan.

Ratkaisun lyhytaikaisesta erillään pitämisestä tekee esimies. Kiireellisessä tilantees-sa ratkaisun voi tehdä ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta esi-miehelle.


27

Esimerkki: Kehitysvammainen ja autisminkirjoon kuuluva henkilö on autetun asumisen ryhmä-kodissa motorisesti levoton, ahdistunut ja käyttäytyy aggressiivisesti ympäristöään kohtaan. Mikäli puheella tai puhetta tukevilla kommunikaatiokeinoilla ohjaaminen, toiminnan eriyttäminen, mieluisaan tekemiseen tms. ohjaaminen ei riitä, hänet voi-daan ohjata rauhoittumaan lyhytaikaisesti esimerkiksi tyhjään huoneeseen. Fyysi-sen tilan rajaaminen esimerkiksi autisminkirjon henkilöllä saattaa rauhoittaa häntä.Ammattihenkilön on oltava läsnä rajaamistilanteissa, seurattava tilanteen kehitty-mistä ja reagoitava tilanteen muutoksiin.

Jos henkilö pyrkii vahingoittamaan itseään, tulee arvioida onko hänen kannaltaan turvallisempaa siirtyä esimerkiksi lyhytaikaiseen kiinnipitämiseen. Työntekijöiden täytyy arvioida, mikä on turvallisinta kaikkia osapuolia kohtaan ja vähiten rajoit-tavaa henkilöä itseään kohtaan. Erillään pitäminen saattaa olla turvallisempi ja miellyttävämpi rauhoittumiskeino asiakkaalle kuin kiinnipitäminen.

Ratkaisun tehnyt ammattihenkilö kirjoittaa tapahtuneesta selvityksen Efficaan rajoitustoimenpide -fraasilla ja tiedottaa esimiestään Effican viestitoiminnolla, sekä varmistaa ilmoituksen esim. laittamalla sähköpostia esimiehelle tai muuten varmis-taa, että esimies saa tiedon heti virka-aikaan.

Työntekijöiden ja esimiehen tulee pyrkiä selvittämään aggressiiviseen käyttäyty-miseen johtavat syyt ja pohtia, millaisilla toimenpiteillä väkivallan tarve voidaan poistaa. Yksikössä tulee myös etukäteen suunnitella ja harjoitella toimintaa.

5.5. Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta

Erityishuollossa olevaa henkilöä on hoidettava terveydenhuoltoa annettaessa en-sisijaisesti yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos asiakas ei kykene kehitys-vammaisuutensa vuoksi päättämään hoidostaan, tulee omaista tai laillista edustajaa kuulla ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä ja selvittää, mikä vastaisi parhaiten asiakkaan omaa tahtoa. Tällaisessa tilanteessa hoitoon tulee saada laillisen edusta-jan tai omaisen suostumus. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, tulee häntä hoitaa yhteisymmärryksessä huoltajan tai laillisen edustajan kanssa.

Terveydenhuoltoa vastustuksesta riippumatta voidaan antaa vain, jos erityishuol-lossa oleva henkilö ei kykene päättämään hoidostaan, vastustaa välttämättömän terveydenhuollon antamista ja hoitamatta jättäminen uhkaa vakavasti vaarantaa henkilön terveyden. Tällöin hoitava lääkäri tai tämän ohjeen mukaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö voi antaa välttämättömän terveydenhuollon henkilön vastustuksesta riippumatta. Tällainen hoidon tarve voi olla esim. välttämätön hammashoito, välttämätön verikokeiden ottaminen, välttämättömän lääkityksen antaminen tms. Välttämättömiä lääkkeitä voivat olla esim. epilepsia- ja diabeteslääkkeet. Lääkärin tulee antaa asiakaskohtaisesti selkeä ohje siitä, missä vaiheessa lääkkeet tulee antaa vastustuksesta riippumatta. Jos asiakas kieltäytyy peseytymisestä tai hampaiden pesemisestä, rajoitustoimenpidettä ei voi käyttää, jos


28

pesemättömyydestä ei aiheudu vakavaa vaaraa terveydelle. Lääkäri tai hammas-lääkäri arvioi tuolloin, missä vaiheessa rajoitustoimenpiteen käytön perusteet ovat olemassa.

Välttämätöntä terveydenhuoltoa annettaessa voidaan tarvittaessa käyttää lyhytaikais-ta kiinnipitämistä tai rajoittavia välineitä korkeintaan yhden tunnin ajan. Rajoittavien välineiden tulee olla terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisia. Henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava jatkuvasti hänen terveytensä ja turvallisuu-tensa edellyttämällä tavalla rajoitustoimenpiteen ajan.

Ratkaisun tämän rajoitustoimenpiteen käytöstä tekee kehitysvammapoliklinikan lääkäri, joka pyytää ja ottaa huomioon psykologin ja sosiaalityöntekijän arviot rajoitus-toimenpiteestä. Jos tilanne on ennakoitavissa, henkilön asiasta tulee olla etukäteen yhteydessä kehitysvammapoliklinikan lääkäriin. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta riippumatta ja sen edellyttämistä lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä voi tehdä hoitava lääkäri tai toi-mintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tulee välittömästi ilmoittaa asiasta kehitysvammapoliklinikan lääkärille. Ammattihenkilö varmistaa, että lääkäri saa tiedon heti virka-ajan alkaessa.

Jos tarve välttämättömän terveydenhuollon antamiselle vastustuksesta riippumatta on toistuvaa eli tarvetta on vähintään kerran kuukaudessa tai yksilöllisen harkinnan mukaan ja edellytykset rajoitustoimenpiteen käytölle täyttyvät joka tilanteessa, ke-hitysvammapoliklinikan lääkäri tekee kirjallisen päätöksen rajoitustoimenpiteen käy-töstä korkeintaan 30. vuorokaudeksi kerrallaan. Tällainen tarve voi olla esim. välttä-mättömän insuliinin tai epilepsialääkkeiden antaminen tai verikokeiden ottaminen. Lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän tulee säännöllisesti seurata ja arvioida rajoitustoimenpiteen toistuvaa käyttöä.

5.6. Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa

Jos henkilön terveys tai turvallisuus muutoin todennäköisesti vaarantuisi, hänellä voi-daan käyttää päivittäisissä toiminnoissa rajoittavia välineitä tai asusteita kuten

– Sängystä, suihkulaverilta tai hoitopöydältä putoamista estävää välinettä (laidat), jotka eivät rajoita henkilön raajojen eivätkä kehon liikkeitä lepäämisen ajan ja lyhyt-aikaisesti muiden päivittäisten toimintojen ajan. Laitoja ei voi käyttää estämään henkilön liikkumista. Turvallisuussyistä sänky tulee aina laskea ala-asentoon, kun henkilölle ei tehdä hoitotoimia.

– Itsensä vahingoittamista estävää tai turvallisuutta lisäävää välinettä tai asustetta, joka ei rajoita henkilön raajojen eikä kehon liikkeitä (esim. epilepsiaa sairastavan henkilön suojakypärä).

– Hyvää istuma-asentoa tukevaa ja tuolista putoamista estävää välinettä (turvavyö), ei pidetä rajoittavana välineenä, jos sen tarkoituksena on mahdollistaa asianomai-


29

sen henkilön osallistuminen yhteiseen toimintaan, ulkoiluun, retkiin yms. Turva-vyön käyttö perusteluineen kirjataan asiakkaan TOIKY-sivulle. Turvavyötä ei voi käyttää estämään henkilön liikkumista.

Kuntoutusvälineiden käyttäminen (seisomateline, käsi- ja jalkalastat) ei ole rajoitustoi-menpide, kun käytön tarkoitus on yksinomaan kuntoutus. Suunnitelma kuntouttavien välineiden käytöstä kirjataan asumisessa ohjaussuunnitelmaan ja työ- ja päivätoimin-noissa TYPA:an. Päivittäinen käyttö kirjataan ASSEU- tai OHJ-sivulle. Rajoittavat välineet ja asusteet

• täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset• voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja tarkoituksensa mukaisella tavalla silloin, kun käytön ehdot toteutuvat• käytön aikana henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla• käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyttä tai turvallisuutta.

Yllättävissä kiireellisissä tilanteissa ratkaisun rajoittavien välineiden tai asusteiden käytöstä tekee yksikössä työskentelevä ammattihenkilö esimiehen antamien ohjeiden mukaan, mikä kirjataan efficaan rajoitustoimenpide -fraasilla.

Toistuvassa, säännönmukaisessa ja pitkäkestoisessa (laidat, epilepsiakypärä) käytössä päätöksen tekee esimies enintään kuuden kuukauden ajaksi kerrallaan. Päätöstä tehdessään esimiehen on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden (kehitysvammapoliklinikan lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän) arviot rajoitta-vien välineiden ja asusteiden käytöstä. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Toistuvasti, säännönmukaisesti ja pitkäkestoisesti toteutettavista rajoitustoimenpiteis-tä tulee olla kirjaus TOIKY:ssä ja IMO-suunnitelmassa, joihin päivittäisessä kirjaami-sessa tulee viitata. Erillistä rajoitustoimenpide -fraasilla tehtävää kirjausta ei tarvitse tehdä.

Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä. Seuranta voi toteutua ammattihenkilön kuukausittain tekemän rajoitustoimenpiteiden yhteenvedon kirjausten perusteella (ASYHT-lomake ja yhteenveto -fraasi) tai tapaamalla asiakas henkilökohtaisesti.

Asumisessa tehtyä päätöstä voidaan toteuttaa myös työ- ja päivätoiminnassa. Mikäli asiakas asuu muualla kuin autetun asumisen ryhmäkodissa tai laitoksessa, mutta tar-vitsee päivittäisissä toimissaan rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä, ratkaisu (ammattihenkilö) tai päätös (yksikön esimies) tehdään työ- ja päivätoimintayksikössä.


30

5.7. Rajoittavien välineiden tai asusteiden (toistuva) käyttö vakavissa vaaratilanteissa, muu kuin sitominen

Liikkumista ja henkilön toimintaa rajoittavia välineitä tai asusteita voidaan käyttää erityishuollossa olevalla henkilöllä, joka ei kykene päättämään hoidostaan ja toden-näköisesti muutoin vakavasti vaarantaisi oman terveytensä tai turvallisuutensa tai muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden. Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja vain tarkoituksensa mukaisella tavalla.

Välineiden ja asusteiden tulee olla terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisia. Rajoitustoimenpiteen aikana henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Rajoitustoimenpide tulee lopettaa välittömästi, kun tarve on ohi tai jos siitä aiheutuu vaaraa henkilölle.

Jos esim. leikkauksen jälkeen henkilö pyrkii ohjeiden vastaisesti liikkeelle ja siitä aiheutuisi vakava vaaratilanne, hänellä voidaan käyttää magneettivyötä vuoteessa. Jatkuvasti toisia lyövällä henkilöllä voidaan käyttää lyöjänliiviä tai toisia purevalla henkilöllä ristikkokypärää, jos muut keinot, kuten riittävä aktiviteetti päiväaikaan, asuinympäristön muokkaus ja henkilökunnan läsnäolo eivät riitä turvaamaan mui-den koskemattomuutta ja johtavat henkilön itsensä eristämisen tarpeeseen. Näillä rajoitustoimenpiteillä mahdollistetaan henkilön oleminen muiden kanssa ja turvataan muiden oikeudet.

Äärimmäisenä keinona esim. eritteillään itsensä, muut henkilöt tai asuinympäristönsä toistuvasti tuhrivilla tai eritteitä syövillä henkilöillä voidaan käyttää hygieniahaalaria. Sitä saa käyttää vain äärimmäisen haastavissa tilanteissa, kun muut keinot on kokeil-tu eivätkä ne ole riittäviä.

Omaisen kanssa asuvan asiakkaan omainen voi päättää asiakkaan vaatetuksesta tämän tullessa päivätoimintaan tai lyhytaikaishoitojaksolle. Tällöin yksikössä ei voida kieltää saapumista esim. yksilöllisessä haalarissa. Kuljetuspalveluprofiiliin kirjatun henkilökohtaisen monipisteturvavyön käyttö autossa on tämän ryhmän rajoitustoi-menpiteenä muiden ehtojen täyttyessä sallittua, jos matkan aikana on vaara, että henkilö esim. avaa turvavyönsä, yrittää päästä vauhdissa autosta ulos tai käy kuljet-tajaan käsiksi ajon aikana.

Päätöksen tämän rajoitustoimenpiteen käytöstä tekee yksikön esimies, jonka tulee pyytää ja ottaa päätöstä tehdessään huomioon kehitysvammapoliklinikan lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän arviot rajoitustoimenpiteen käytöstä. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä hoitava lääkäri tai esimiehen ohjeen mukaan ammatti-henkilö, jonka tulee välittömästi ilmoittaa asiasta yksikön esimiehelle, joka puolestaan tekee asiasta kirjallisen päätöksen.

Jos rajoitustoimenpiteen tarve on toistuva, esimies voi tehdä päätöksen rajoitustoi-menpiteen käytöstä korkeintaan seitsemän vuorokauden ajaksi. Jos rajoitustoimenpi-teen tarve kestää yli seitsemän vuorokautta, kehitysvammapoliklinikan lääkäri tekee esimiehen päätöksen jälkeen kirjallisen päätöksen korkeintaan 30 vuorokauden ajak-si. Päätökseen tulee kirjata, kuinka pitkän ajan rajoittavaa välinettä tai asustetta saa


31

kerrallaan enintään käyttää ja miksi muut keinot eivät ole soveltuvia eivätkä riittäviä. Päätöstä tehdessään kehitysvammapoliklinikan lääkärin tulee pyytää ja ottaa huomi-oon psykologin ja sosiaalityöntekijän arviot rajoitustoimenpiteen käytöstä. Lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän tulee säännöllisesti seurata ja arvioida rajoitustoi-menpiteen käyttöä.

5.8. Sitominen

Sitomisella tarkoitetaan laissa sitomista lepositeillä. Helsingin kehitysvammahuollos-sa ei käytetä sitomista lepositeillä.

5.9. Valvottu liikkuminen

Ammattihenkilö voi valvoa erityishuollossa olevan henkilön liikkumista toimintayk-sikössä, poistumista sieltä ja liikkumista toimintayksikön tai sen yhteydessä olevan piha-alueen ulkopuolella, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuu-den. Jos muut keinot eivät ole riittäviä, henkilön liikkumista voidaan valvoa henkilön ylle kiinnitettävän teknisen valvontalaitteen avulla, suunnitellusti saattajan avulla tai muulla vastaavalla tavalla kuten ovessa olevalla valvontalaitteella. Henkilön liikku-mista koskeva suunnitelma on kirjattava henkilön IMO-suunnitelmaan. Valvottaessa henkilön liikkumista on erityisesti huolehdittava siitä, ettei muiden henkilöiden liikku-misvapautta rajoiteta.

Jos yllä olevat keinot ole riittäviä henkilön liikkumisen valvomiseksi yöaikaan, hen-kilön oman huoneen ovi voidaan lukita yöksi korkeintaan kahdeksan tunnin ajaksi, kuitenkin niin, että henkilöllä on mahdollisuus tarvittaessa poistua huoneesta saa-tettuna. Ammattihenkilön on valvottava lukitussa huoneessa olevaa henkilöä koko lukitsemisen ajan olemalla hänen välittömässä läheisyydessään niin, että hänellä on mahdollisuus saada yhteys huoneessa olevaan henkilöön. Myös henkilöllä itsellään on oltava mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan.

Esimies tekee kirjallisen päätöksen valvotusta liikkumisesta enintään seitsemän päi-vän ajaksi. Tätä pidemmästä, yhteensä enintään kuusi kuukautta kestävästä valvo-tusta liikkumisesta tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva esimies tai, jos hän ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Tehtäessä päätös-tä valvotusta liikkumisesta on pyydettävä ja otettava huomioon kehitysvammahuollon lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän arviot henkilön valvotusta liikkumisesta. Lisäksi näiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä.

Työ- ja päivätoiminnan tai ryhmäkodin lenkkiryhmät eivät ole valvottua liikkumista vaan yksikön toimintaan kuuluvaa ohjausta, johon osallistutaan vapaaehtoisesti.


32

5.10. Poistumisen estäminen

Ammattihenkilö voi estää erityishuollossa olevaa henkilöä poistumasta toimintayksi-köstä tai sen pihalta, jos henkilö saattaisi poistumisellaan itsensä tai toisen henkilön alttiiksi välittömästi uhkaavalle ja vakavalle terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuval-le vaaralle. Vastaavin edellytyksin ammattihenkilö voi noutaa erityishuollossa olevan henkilön takaisin toimintayksikköön tai sen pihalle, jos henkilö tavoitetaan sen välit-tömästä läheisyydestä. Poistumisen estämiseksi ja henkilön noutamiseksi saadaan käyttää voimakeinoja, jos ne ovat välttämättömiä, kun otetaan huomioon vastustuk-sen laatu ja voimakkuus, tilanteen uhkaavuus sekä muut olosuhteet.

Kiireellisessä tilanteessa poistumisen estämistä koskevan lyhytkestoisen ratkaisun tekee ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta esimiehelle.

Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrätyn henkilön poistuminen voidaan estää muutoin kuin lyhytkestoisesti, jollei 42 m §:ssä tarkoitettu valvottu liikkuminen ole toimenpiteenä soveltuva tai riittävä. Enintään seitsemän päivää kestävästä pois-tumisen estämisestä tekee kirjallisen päätöksen esimies. Tätä pidemmästä, yhteensä enintään 30 päivää kestävästä poistumisen estämisestä tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva esimies tai, jos esimies ei ole virkasuhteessa, päätöksen tekee virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä.

Poistumisen estämistä koskevaa päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huo-mioon kehitysvammahuollon lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän (asiantun-tijoiden) arviot henkilön poistumisen estämisestä. Lisäksi em. asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä. Poistumisen estä-misen aikana tapahtuvaa henkilön ulkoilua ja muuta liikkumista koskeva suunnitelma on kirjattava IMO-suunnitelmaan. Poistumisen estämisen yhteydessä on erityisesti huolehdittava siitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta.

Esimerkki: Autetussa asumisessa paljon tukea ja yksikön ulkopuolella liikkumisessa avus-

tajaa tarvitseva asiakas haluaa lähteä yöllä ulos. Jos asiakas päättää ohjaajan kanssa riskeistä keskusteltuaan olla lähtemättä, kyseessä ei ole poistumisen es-täminen. Jos asiakas ohjauksesta huolimatta pyrkii ulos ja häntä estetään poistu-masta, on kyseessä poistumisen estäminen.

5.11. Asiakkaan valvonta rajoitustoimenpiteiden aikana

Rajoitustoimenpiteitä käytettäessä tulee asiakkaan tilaa seurata ja arvioida hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Valvonta voi tapahtua siten, että ammattihenkilö on samassa huoneessa kuin asiakas tai huoneen välittömässä läheisyydessä tai käyttämällä kameravalvontaa. Asiakkaan tulee kaikissa tilanteissa rajoitustoimenpiteen aikana kyetä olemaan yhteydessä ammattihenkilöön. Rajoitustoimenpiteen aikana tulee seurata asiakkaan yleisvointia ja psyykkistä voin-tia. Asiakkaan turvallisuudesta, ravitsemustilasta, nesteytyksestä, lääkityksestä, sopi-vasta vaatetuksesta sekä tarpeilla käymisestä tulee huolehtia.


33

Asiakkaan yksityisyyden suoja tulee varmistaa myös rajoitustoimenpiteen aikana. Ammattihenkilön tulee seurata, onko asiakkaalla ahdistuneisuutta, pelkoja, itsetuhoi-suutta, aggressiivisuutta, harhoja tms. Valvonnan aikana tehdyt havainnot asiakkaan voinnista tulee kirjata esim. 15. minuutin välein Efficaan tai muuten sovitulla tavalla.

– Kiinnipitämisessä, aineiden ja esineiden haltuunotossa ja henkilöntarkastuk-sessa valvonta on jatkuva.

– Lyhytaikaisessa erillään pitämisessä valvonnan tulee olla jatkuva. Se voi tapahtua siten, että ammattihenkilö on asiakkaan kanssa samassa tilassa tai tilan välittömässä läheisyydessä ja että erillään pidettävällä ja ammattihen-kilöllä on mahdollisuus saada yhteys toisiinsa. Turvahuonetta käytettäessä yhteyden saamisen tulee olla mahdollista. Alaikäisen lyhytaikaisen erillään pidon aikana ammattihenkilön tulee olla alaikäisen kanssa samassa tilassa.

– Välttämättömässä terveydenhuollossa vastustuksesta riippumatta ja sen to-teuttamisessa tarvittavassa kiinnipitämisessä ja rajoittavan välineen käytössä ammattihenkilö on aina paikalla valvomassa.

– Käytettäessä rajoittavaa välinettä tai asustetta päivittäisissä toiminnoissa valvonnasta ja sen kirjaamisesta kirjataan IMO-suunnitelmaan.

– Rajoittavaa välinettä tai asustetta vakavissa vaaratilanteissa käytettäessä asiakkaan tilaa on seurattava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyt-tämällä tavalla. Asiakaskohtainen ohje valvonnasta ja kirjaamisesta kirjataan IMO-suunnitelmaan. Suunnitelmaan tulee kirjata myös, kuinka pitkään rajoit-tavaa välinettä tai asustetta voi kerrallaan enintään käyttää.

– Sitomista ei Helsingin kehitysvammahuollossa käytetä. Valvonnasta sitomi-sen aikana on laissa tarkka ohje.

– Päiväaikaisen valvotun liikkumisen valvonnasta tulee sopia asiakaskohtai-sesti.

– Yöaikaista valvottua liikkumista käytettäessä ammattihenkilön tulee olla jat-kuvasti asiakkaan välittömässä läheisyydessä siten, että yhteydensaanti on mahdollista. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus poistua huoneestaan saatet-tuna.

– Lyhytaikaisessa poistumisen estämisessä valvonta on jatkuva. – Tahdosta riippumattomassa erityishuollossa käytettävässä pitkäkestoisessa

poistumisen estämisessä on erikseen asiakaskohtaisesti sovittava päivittäin seurattavat asiat, kuten mieliala, psyykkiset oireet, itsetuhoisuus, vaatimus päästä ulos yms. Lisäksi tulee sopia ulkoilusta, mahdollisen vierihoitajan käytöstä, valvonnan tiheydestä yms. Seurattavien asioiden kirjaamista hel-pottamaan tehdään efficaan henkilökohtainen fraasi. Huolellinen kirjaaminen ja seuranta ovat välttämättömiä rajoitustoimenpiteen voimakkaan rajoittavan vaikutuksen vuoksi ja tuomaan luotettavaa tietoa mahdollista rajoitustoimen-piteen jatkopäätöstä pohdittaessa. Näissä rajoitustoimenpidetilanteissa tulee aina käyttää rajoitustoimenpide -fraasia.


34

5.12. Rajoitustoimenpiteiden ja haastavien tilanteiden jälkiselvittely

Haastavista tilanteista on tärkeää tehdä jälkiselvittely, jotta tapahtumiin liittyvistä tunteista voidaan keskustella ja tilanteista voidaan oppia. Tämän pohjalta toimintaa voidaan arvioida ja kehittää. Tavoitteena on, että toimintaa jatkuvasti tarkastelemalla ja kehittämällä opitaan ennakoimaan ja ehkäisemään haastavia tilanteita, jotka voivat johtaa rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Seuraavassa kaaviossa on Elämällä oppimi-sen malli (Murto Kari: Prosessin johtaminen kohti prosessikeskeistä työyhteisökehit-tämistä 2001), joka kuvastaa hyvin työn tarkastelua arjessa ja siitä oppimista.

Kuvio 6. Elämällä oppiminen

Haastava tilanne ja rajoitustoimenpiteen käyttö voivat herättää henkilökunnassa mo-nia tunteita, jotka on hyvä käydä läpi, jotta ammatillista työskentelyä on mahdollista jatkaa eivätkä tunteet välity asiakkaalle. Tämä vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Henkilökunnan kanssa käytävän jälkiselvittelyn periaatteina ovat:• Tilanteen läpikäynti tilanteessa olleiden työntekijöiden kesken• Asian käsittely ennalta sovittujen kysymysten avulla• Luottamuksellisuus• Avoimuus• Rauhallinen paikka ja aika• Ei moralisointia• Ei syyllistämistä• Tavoitteena tasapainon säilyttäminen• Tehdään viimeistään ennen kuin työvuoro loppuu, jottei tarvitse lähteä kotiin

”tunnemyrskyssä” • Tarvittaessa lisäksi keskustelu esimiehen kanssa ja jälkipuinti työterveys-

huollon kautta • Työyhteisöissä, joissa on työnohjausta, tuodaan tehdyt jälkiselvittelyt työn-

ohjaukseen ja työntekijät valitsevat niistä tilanteet, jotka haluavat vielä käydä läpi koko työyhteisön kesken. Työyhteisöissä, joissa työnohjausta ei ole, on mahdollista käydä jälkiselvittelyt läpi työpaikkakokouksissa. Työyhteisö voi esimiehen kanssa sopia heille parhaiten sopivan tavan käsitellä asioita.

Edellä mainitusta tavasta käsitellä haastavia tilanteita on hyviä käytännön kokemuk-sia esim. nuorten autistien yksiköstä, jossa haastavia tilanteita oli paljon. Kysymykset jälkiselvittelyyn on muokattu henkilökunnan kanssa käyttäen lähteenä Kerola ym. Haastava käyttäytyminen, 2007.


35

Jälkiselvittely henkilökunnan kanssa

Pvm: Klo: Tilanteessa olleet työntekijät: 1. Mitä tapahtui ennen haastavaa tilannetta?2. Mitä tapahtui haastavassa tilanteessa?3. Miltä tuntui, mitä mielessä tapahtuman aikana?4. Miltä tuntui sen jälkeen päivän aikana?5. Palaute työkaverille tilanteessa toimimisesta (oppiminen tilanteesta)?6. Miten tästä jatketaan eteenpäin?• Muista tehdä työsuojelupakki-ilmoitus työväkivallasta• Haipro -ilmoitus asiakkaiden välisestä väkivaltatilanteesta• Keskustele tarvittaessa esimiehen kanssa tapahtuneesta • Tarvittaessa voidaan järjestää jälkipuinti (debriefing) työterveyshuollon kautta

Asiakkaiden kanssa tehtävä jälkiselvittely Haastavan tilanteen ja rajoitustoimenpiteen jälkeen on tärkeää käsitellä tilanne ja siihen johtaneet tekijät asiakkaan kanssa. Haastava tilanne ja sen yhteydessä mah-dollisesti käytetyt rajoitustoimenpiteet voivat herättää asiakkaassa monia tunteita, ky-symyksiä ja jopa pelkoa. On myös tärkeää pohtia yhdessä asiakkaan kanssa, miten muuten voisi toimia, jotta asiakas voi oppia ja muuttaa toimintatapaansa. Asiakkaiden kanssa pitää käsitellä haastavat tilanteet ja rajoitustoimenpiteet heidän kehitystason-sa ja käytössään olevat kommunikaatiomenetelmänsä huomioiden.

Jälkiselvittely asiakkaan kanssa • Valitaan rauhallinen paikka ja aika, kun tilanne on rauhoittunut. • Käytetään henkilön käyttämiä puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä esim.

kuvat, tukiviittomat, pikapiirtäminen, sosiaaliset tarinat tai tunnekortit.

Avuksi asiakkaan kanssa käytävään jälkiselvittelyyn 1. Mitä on tapahtunut? 2. Miksi toimit niin tilanteessa? 3. Sanoitetaan tilanne asiakkaalle – myös henkilökunnan toiminta esim. rajoitustoimenpide – kuvataan asiakkaan tunnetta ja tapahtunutta 4. Pohditaan yhdessä vaihtoehtoisia tapoja toimia. 5. Miten jatketaan tästä eteenpäin? 6. Kirjataan keskustelu Efficaan.

Avuksi väkivallan kohteeksi joutuneen kanssa käytävään jälkiselvittelyyn 1. Mitä on tapahtunut? 2. Mikä johti tilanteeseen? 3. Miltä tuntuu? 4. Millaista tukea tarvitset? 5. Miten jatketaan tästä eteenpäin? 6. Kirjataan keskustelu efficaan.

Tarvittaessa järjestetään asiakkaille mahdollisuus keskustella psykologin kanssa.


36

6. Rajoitustoimenpiteiden seuraaminen ja niistä raportointi

6.1. Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys, päätös ja tiedoksianto

Asiakkaalle on annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteluista. Asiakkaan tilanne tulee arvioida niin, että selvitys annetaan heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Selvitystä annettaessa on käytettävä selkokieltä, asiakkaalle tuttuja sanoja ja hänen käyttämäänsä kommunikaatiomenetelmää. Li-säksi on arvioitava, tarvitseeko asiakas esimerkiksi kehitysvammahuollon psykologin antamaa keskusteluapua tai jälkipuintia asiasta.

Selvitys annetaan myös asiakkaan lailliselle edustajalle (alaikäisen huoltaja tai hoidollinen edunvalvoja) tai muulle läheiselle, joka osallistuu asiakkaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

Rajoitustoimenpiteistä (aineiden ja esineiden haltuunotto 42g, välttämätön terveyden-huolto vastustuksesta riippumatta 42j, rajoittavien välineiden tai asusteiden toistuva käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42k, rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö va-kavissa vaaratilanteissa, muu kuin sitominen 42l, valvottu liikkuminen 42m sekä pois-tumisen estäminen 42n) tehdään kirjallinen päätös ATJ:lle. Päätös perusteluineen ja muutoksenhakuohjeineen annetaan tiedoksi asianomaiselle, hänen lailliselle edusta-jalleen ja hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvalle omaiselleen tai läheiselleen. Henkilökunnan on pyydettäessä autettava valituksenteossa/muutok-senhaussa tai ohjattava henkilö sosiaaliasiamiehen luokse.

Kehitysvammalain 81 b §:n 3 momentin mukaan muutosta saa hakea asiakas itse ja hänen laillinen edustajansa (lapsen huoltaja ja aikuisen edunvalvoja, jolle on mää-rätty oikeus edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään (Holh.tL:n 29 § 2 mom.). Jos laillista edustajaa ei ole, saa muutosta hakea sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa myös palvelujen suunnitteluun osallistunut omainen (lähinnä puoliso, lapsi, vanhempi ja sisarus) tai muu läheinen (esim. avo-puoliso). Jos henkilöllä ei ole omaisia, läheisiä eikä edunvalvojaa, ja häneen kohdis-tuu rajoitustoimenpiteitä eikä hän ymmärrä rajoitustoimenpiteen merkitystä, hänelle pitää hakea edunvalvoja edustamaan häntä hänen henkilöään koskevissa asioissa, joita hän ei kykene ymmärtämään. (Sosiaali- ja terveysviraston johtava lakimies Karri Välimäki, sähköposti 20.10.2016).

Kehitysvammalain mukaan selvitys annetaan kuukausittain myös asiakkaan laissa tarkoittamalle omatyöntekijälle eli sosiaalityöntekijälle.

6.2. Seuranta ja arviointi

Kun rajoitustoimenpidettä on käytetty, toimintayksikössä on viipymättä arvioitava ra-joitustoimenpiteen käyttöön johtaneet syyt. Lisäksi on mietittävä keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa välttää ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.


37

Aina ennen uutta päätöstä on pysähdyttävä arvioimaan ja päivittämään IMO-suunni-telma. Samalla arvioidaan rajoitustoimenpiteen vaikutus asiakkaaseen ja hänen käyt-täytymiseensä. Yksikössä tulee pohtia, voidaanko toimintatapoja muuttaa siten, että rajoitustoimenpiteitä vaativia tilanteita kyettäisiin aiempaa paremmin ennakoimaan, ehkäisemään ja vähentämään ja voidaanko asiakkaiden toiminnan tukemiseen ja ohjaamiseen tehdä parannuksia.

Lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntijoiden tulee säännöllisesti seurata asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Näiden asiantuntijoiden tulee arvioida kuntouttavien keinojen sopivuus ja riittävyys, rajoitustoimenpiteiden tarve ja käytön perusteet sekä käytön vaikutus asiakkaaseen. Rajoitustoimenpiteiden yhteisvaikutusta tulee arvioida, jos käytössä on useita rajoitustoimenpiteitä. Asiantuntijat myös arvioivat rajoitustoimenpiteiden toteutustavan sopivuuden yhdessä ammattihenkilöiden kanssa.

Vastuuohjaaja / -hoitaja tekee kuukausittain yhteenvedon toteutuneista rajoitustoi-menpiteistä yhteenveto -fraasin avulla ja lähettää tiedon siitä sosiaalityöntekijälle Effica-viestillä, johon kirjataan asiakkaan nimi ja se, että kyseessä on rajoitustoimen-pideyhteenvetoa koskeva asia. Tieto Efficassa olevasta viestistä lähetetään sähkö-postilla sosiaalityöntekijälle (”sinulle on viesti Efficassa”). Rajoittavien välineiden tai asusteiden käytöstä päivittäisissä toiminnoissa lähetetään toimintayksiköstä tieto asiantuntijoille arviota varten IMO-suunnitelmaa tarkastettaessa puolen vuoden vä-lein tai uutta päätöstä tehtäessä kuten edellä sosiaalityöntekijälle.

Muiden rajoitustoimenpiteiden asiantuntijaseurannasta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Mikäli käytössä on voimakkaasti asiakasta rajoittava rajoitustoimenpide, usein toistuva tarve rajoitustoimenpiteiden käyttöön tai alaikäisen asiakkaan rajoi-tustoimenpide, toimintayksiköt lähettävät asiantuntijoille viestin yhteenvedon valmis-tumisesta edellä mainitulla tavalla kuukausittain tai erikseen sovitun aikataulun mu-kaisesti. Asiantuntijat kirjaavat arvionsa käyttämäänsä tietojärjestelmään ja antavat arvionsa ja mahdolliset muutosehdotuksensa toimintayksikköön. Tarvittaessa asian-tuntija-arvioiden perusteella tarkastetaan IMO-suunnitelma suunniteltua aikaisemmin. Kuukausittain tehtävä yhteenveto on asiantuntijoiden luettavissa Efficasta. Sama yhteenveto lähetetään asukkaan lailliselle edustajalle tai hänen palvelujensa suunnit-teluun ja toteutukseen osallistuvalle omaiselleen tai läheiselleen.

6.3. Rajoitustoimenpiteiden käytön tilastointi

Rajoitustoimenpiteiden käyttöä Helsingin kaupungin vammaistyössä seuraa rajoitus-toimenpideseurantatyöryhmä.

• Työyksikkö kerää ryhmälle yksiköissä käytetyt rajoitustoimenpiteet kaksi ker-taa vuodessa (tammi-kesäkuu ja heinä-joulukuu)

• Puolivuosittain kerätyt rajoitustoimenpiteet merkitään lomakkeeseen (Liite 5). Yhteystiedot lomakkeessa.

• Tilastot esitellään erityishuollon johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa


38

• AVI:n pyytäessä tilastot toimitetaan myös sinne. Jos jossakin yksikössä on käytetty sitomista rajoitustoimenpiteenä, yksikön tulee tehdä ilmoitus AVI:in kahden viikon kuluessa (henkilön tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteestä päättäneen lääkärin nimi)

Rajoitustoimenpidettä 42k §, päivittäistä, säännönmukaista ja pitkäkestoista rajoitta-van välineen tai asusteen käyttöä päivittäisissä toiminnoissa kuten sängyn laitojen, pyörätuolin turvavyön, epilepsiakypärän, hygieniahaalarin käyttöä (päätös 30 päivää) seurataan yksilötasolla eli ATJ:lle tehtyjen päätösten mukaan.

Muita rajoitustoimenpiteitä seurataan lukumäärätasolla esim. asiakas XY, kiinnipitä-minen 42f, 8 kertaa kuukaudessa. (Liite 5)

Toteutuneista rajoitustoimenpiteistä tehdään tilastomerkintä Effican kautta. Ohje tilastoinnin tekemiseen löytyy polusta; Sote Oikopolut Tietojärjestelmät Terveys Effica Oppaat Video-oppaat ja Koulutus

6.4. Ostopalveluyksiköissä tehtyjen ratkaisujen ja päätösten ilmoittaminen ja tilastointi

• Rekisterinpitäjänä toimii palvelun tilaaja; eli Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto.

• Kunnalla on velvollisuus pitää yllä rekisteriä ja tuottaa yhteenvetotilastoja. Tämä tarkoittaa, että myös ostopalveluyksiköissä olevien asiakkaiden rajoi-tustoimenpiteiden ratkaisut ja päätökset on kirjattava sosiaalitoimen tietojär-jestelmään.

• Rekisteristä tarvitaan tilastotietoja yksiköiden toiminnan valvomiseksi ja Alue-hallintovirastolle annettavia tietoja varten.

• Ostopalveluyksiköt toimittavat ratkaisut ja niihin liittyvä kuvaukset sekä pää-tökset kerran kuussa sosiaali- ja terveysvirastoon. Ilmoittamiseen käytetään turvapostia. Saapuvat postit tallennetaan Vammaisten sosiaalityön eteläises-sä toimipisteessä P-kansioon.

• P-kansiosta jokainen sosiaalityöntekijä hakee omat asiakkaansa ja vie tiedot ATJ:lle. Kun sosiaalityöntekijä on tallantanut tiedot ATJ:lle, hän poistaa ne P-kansiosta. P-kansioon ei kerätä rekisteriä.

Tiedot rajoitustoimenpiteistä lähetetään vammaistyöhön turvapostilla:

https://www.turvaposti.fi/viesti/helsinginkaupunki.vamtylahSalasana lähetetään numeroon 040 334 4568 (sosiaalityöntekijä Jaana Hovi).


39

Ratkaisut• Sosiaalityöntekijä kirjaa ostopalveluyksikössä tehtyjen ratkaisujen kuvauksen

asiakastietojärjestelmä ATJ:lle.• Kirjaukset tehdään MUIST muistiinpanosivulle (kuvaus/asiaseloste tilantees-

ta) ja sosiaalityön kontakti -SOSTY (suorite) tapahtumiin.• Rajoitustoimenpiteitä voi kirjata muistiinpanoihin useita samalle muistiinpanol-

le. Asiakoodi jätetään tyhjäksi eikä SOSTY-riviä saa tehdä MUIST-tapahtumas-sa, vaan jokainen rajoitustoimenpide viedään omana tapahtumana SOSTY:lle.

• Jos tilanteeseen liittyy useita rajoitustoimenpiteitä, on kuvauksen lisäksi yksi-löitävä eri rajoitustoimenpiteet suoritteina SOSTY-näytölle.

Päätökset• Sosiaalityöntekijä vie ostopalveluyksikön henkilökunnan tekemät päätökset

tiedoksi ATJ:lle (= instanssipäätös). Päättäjäksi kirjataan *OPY/SOTE = osto-palveluyksikkö.

• Ostopalveluyksikkö on huolehtinut kuulemisen, päätöksenteon ja päätöksen tiedoksiannon. Päätöksen mukana on ollut valitusosoitus hallinto-oikeudelle.

Selvitykset• Selvitys käytettyjen rajoitustoimenpiteiden sisällöstä ja perusteista on annet-

tava henkilön omatyöntekijälle kuukausittain. • Omatyöntekijä on Helsingissä kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijä.

Selvityksen sisältö: 1. Ajanjakso, jolta yhteenveto tehdään: 2. Miten itsemääräämisoikeutta on tuettu ja vahvistettu? 3. Miten tukemisessa on onnistuttu? 4. Mitä rajoitustoimenpiteitä on käytetty ja kuinka paljon? 5. Mikä vaikutus käytetyillä rajoitustoimenpiteillä on ollut? 6. Mikä on asiakkaan oma arvio rajoitustoimenpiteiden käytöstä?

TilastointiRajoitustoimenpideseurantatyöryhmä seuraa lukumäärätasolla rajoitustoimenpiteiden käyttöä myös ostopalveluyksiköissä.

• Yksikkö kerää ryhmälle yksiköissä käytetyt rajoitustoimenpiteet kaksi kertaa vuodessa (tammi-kesäkuu ja heinä-joulukuu)

• Puolivuosittain kerätyt rajoitustoimenpiteet merkitään erilliseen taulukkoon (Liite 5), joka toimitetaan vammaistyöhön. Yhteystiedot lomakkeessa.

• Tilastot esitellään erityishuollon johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa • AVI:n pyytäessä tilastot toimitetaan myös sinne. Jos jossakin yksikössä on

käytetty sitomista rajoitustoimenpiteenä, yksikön tulee tehdä ilmoitus AVI:in kahden viikon kuluessa (henkilön tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteestä päättäneen lääkärin nimi)

Rajoitustoimenpidettä 42k §, päivittäistä, säännönmukaista ja pitkäkestoista rajoit-tavan välineen tai asusteen käyttöä päivittäisissä toiminnoissa esim. sängyn laidat, pyörätuolin turvavyö, epilepsiakypärä, hygieniahaalari (päätös 30 päivää), seurataan yksilötasolla eli ATJ:lle tehtyjen päätösten mukaan.


40

7. Tahdosta riippumaton erityishuoltoToimintayksiköissä on arvioitava, täyttyvätkö vapaaehtoisessa erityishuollossa olevan henkilön kohdalla tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset ja tarvittaessa asia on vietävä arvioitavaksi erityishuollon johtoryhmän, jos on käytetty toistuvasti tai pitkäaikaisesti seuraavia rajoitustoimenpiteitä:

• Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta.• Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa.• Valvottu liikkuminen.• Lyhytkestoinen poistumisen estäminen.

Tahdosta riippumattomasta erityishuollon toimintayksikköön määräämisestä on erilli-nen pysy-ohje (Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrääminen ja rajoitustoi-menpiteet kehitysvammaisten henkilöiden erityishuollossa PYSY132).


41

Kirjallisuusluettelo ja lähteet:

Apuvälineet, http://papunet.net/tietoa/apu-välineet

Burakoff Katja, Minä kerron – minä päätän, Kommunikaation merkitys itsemääräämisen vahvistamisessa 30.–31.5.2016 ,Satakunnan sairaanhoitopiiri, sosiaalipalvelut, Handout.

Burakoff Katja, Puhevammaisen lapsen kuuleminen ja osallisuus, http://lskl.e-julkai-su.com/vammaisen-lapsen-nakemysten-selvittaminen/

Hallintolaki 434/2003 - Ajantasainen lain-säädäntö - Finlex. www.finlex.fi › Finlex › Lainsäädäntö › Ajantasainen lainsäädäntö › Vuosi 2003

http://papunet.net/tietoa/fileadmin/muut/Esit-teet/Tulkkauspalveluopas

http://www.dhs.vic.gov.au/_data/assets/pdf_file/0011/690680/dsd_cis_supporting_deci-sion_making_0212.pdf)

Itsemääräämiskyvyn arviointi ja tukeminen, Tikonen 2015 nro 3, Puhevammaisuus. http://tikonen.fi/aiheet/puhevammaisuus/itsemaaraamiskyvyn-arviointi-ja-tukeminen/

Jones, J. & Thurman, S. (2008). Communi-cation for Involvement – A Toolkit. Bild: Rett Syndrome Association UK. Julkaisussa: Tikonen 2015 nro 3, Puhevammaisuus, Bu-rakoff Katja, Itsemääräämiskyvyn arviointi ja tukeminen.

Kerola, K. & Sipilä, A-K. 2007. Haastava käyttäytyminen. Tervaväylän koulu.

Lait ja säädökset, http://tikonen.fi/aiheet/lait-ja-saadokset/tuleva-itsemaaraamisoike-uslaki-vahvistaa-puhevammaisten-ihmisten-oikeusturvaa/

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja… 812/2000 - Finlex.www.finlex.fi › Finlex › Lainsäädäntö › Ajan-tasainen lainsäädäntö › Vuosi 2000

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. www.finlex.fi › Finlex › Lainsää-däntö › Ajantasainen lainsäädäntö › Vuosi 199

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspal-velusta 133/2010 - Finlex. www.finlex.fi › Finlex › Lainsäädäntö › Säädökset alkupe-räisinä › 2010

Murto Kari, Prosessin johtaminen kohti pro-sessikeskeistä työyhteisökehittämistä 2001, Jyväskylän koulutuskeskus

Opas ja työvälineitä tuettuun päätöksente-koon, http://papunet.net/materiaalia/opas-ja-tyovalineita-tuettuun-paatoksentekoon

Roisko Eija, Puhevammaisen lapsen kuu-leminen ja osallisuus, http://lskl.e-julkaisu.com/vammaisen-lapsen-nakemysten-selvit-taminen/ Sivula Sirkka, Tuettu päätöksen-teko lapsen osallisuuden ja itsemääräämis-oikeuden edistäjänä, http://lskl.e-julkaisu.com/vammaisen-lapsen-nakemysten-selvit-taminen/Tulkkauspalveluopas,

Tulkkaus puhevammaisille - Vammaispal-velujen käsikirja - THL. https://www.thl.fi/web/...kasikirja/...tuki/.../tulkkauspalvelu/tulkkaus-puhevammaisille

Vammaisten tulkkauspalvelut - kela.fi, www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelut

Vammaispalvelujen käsikirja, THL

Watson Joanne (2016). Assumptions of De-cision-Making Capacity: The Role Supporter Attitudes Play in the Realisation of Article 12 for People with Severe or Profound Intellec-tual Disability, http://www.researchgate.net/publication/295074196 Linkkejä:OIVA-vuorovaikutusmalli (www.tikoteekki.fi)Voimauttava vuorovaikutus (www.papunet.net)HYP – Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin (www.papunet.net)Yksiökeskeinen elämänsuunnittelu (www.verneri.net)Kommunikointipassi (www.papunet.net)Talking Mats -keskustelumatto (www.papu-net.net)Papuri (papuri.papunet.net)Minun suunnitelmani, Minun suunnitelmani -peli (www.papunet.net)Minun haaveeni (www.papunet.net)Tuettu päätöksenteko -opas (www.papunet.net)


42

Liitteet

LIITE 1

Manuaali

Effica, kirjaamisohje ja fraasit

1. IMO-suunnitelmaItsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnitelma

• suunnitelma kirjataan aina Suunnitelma itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi -fraasilla• suunnitelma tehdään henkilön ohjaukseen osallistuvien henkilöiden sekä

yksilöllisesti mietittävien erityishuollon asiantuntijoiden kanssa • suunnitelma tehdään – kun kirjataan toimenpiteet joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä osallisuutta

(suunnitelman kysymykset 1–6) – ennen rajoitustoimenpidepäätöstä (suunnitelman kysymykset 1–13) – ennen rajoitustoimenpideratkaisua – äkillisen rajoitustoimenpideratkaisun ja rajoitustoimenpiteen toteuttamisen

jälkeen• asumis- ja laitospalveluissa suunnitelma kirjataan Ohjaussuunnitelma- lomakkeelle (OSUUN)• työ- ja päivätoiminnoissa suunnitelma kirjataan Ohjauslomakkeelle (OHJ) • suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ennen rajoitustoimenpidepäätöstä

FraasiSuunnitelma itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi

1. Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt:2. Itsemääräämiskyvyn arvioijat, päivämäärä ja johtopäätös:3. Miten mahdollinen itsemääräämiskyvyn aleneminen ilmenee ja missä asioissa henkilö kykenee tekemään itse päätöksiä:4. Toimenpiteet ja keinot henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseksi:5. Henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät:6. Keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä:7. Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan

käyttämään:8. Perustelut rajoitustoimenpiteen käytölle:9. Miten rajoitustoimenpide suoritetaan:10. Miten rajoitustoimenpiteen valvonta ja seuranta järjestetään:11. Asiakkaan oma näkemys/ mahdollinen hoitotahto:12. Tiedonanto ao:lle/ omaisille/ edunvalvojalle:


43

2. Rajoitustoimenpidepäätös • päätös tehdään ATJ:lle • ohjaaja kirjaa tiedon päätöksestä Efficaan Tiivistelmä -lomakkeelle (TIIV), Tiivistelmä -kenttään, Tiivistelmä -fraasin avulla

Rajoitustoimenpidepäätöskohtaantulee kirjata:

– päätöksen tekijän nimi– päätöksen voimassaoloaika– mitä rajoitustoimenpiteitä päätös koskee– missä päätös on voimassa

3. Toteutunut rajoitustoimenpide• toteutunut rajoitustoimenpide kirjataan aina Rajoitustoimenpide -fraasin avulla• asumis- ja laitospalveluissa ratkaisu kirjataan Asumisenseuranta -lomakkeel-

le (ASSEU)• työ- ja päivätoiminnoissa ratkaisu kirjataan Ohjaus -lomakkeelle (OHJ)

FraasiMuu merkintä Rajoitustoimenpide

1. Onko asiakkaalle tehty itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnitelma:

2. Rajoitustoimenpiteestä ratkaisun / päätöksen tehnyt henkilö (esim. yksikön esimies, lääkäri tai sosiaalityöntekijä) ja ammattinimike:

3. Kiireellisessä tilanteessa rajoitustoimenpiteestä ratkaisun tehnyt henkilö ja ammattinimike:

3. Rajoitustoimenpiteen toteuttamiseen osallistuneet henkilöt ja ammattinimikkeet:5. Rajoitustoimenpiteen perustelu ja kuvaus edeltäneestä tilanteesta:6. Miten on pyritty välttämään rajoitustoimenpide:7. Käytetty rajoitustoimenpide:8. Rajoitustoimenpiteen kuvaus ja toteutus:9. Valvonnan tiheys ja huomioiden kirjaaminen10. Annettu lääkitys ja lääkkeen vaikutus rajoitustoimenpiteen aikana:11. Tilanne/asiakkaan vointi rajoitustoimenpiteen päättyessä:12. Asiakkaan oma näkemys rajoitustoimenpiteestä:13. Rajoitustoimenpiteen aloittamisaika, päivämäärä sekä kellonaika:14. Rajoitustoimenpiteen lopetusaika; päivämäärä, kellonaika ja toimenpiteen

suorittaneen nimi:15. Toimenpiteen aikana mahdollisesti syntyneet vammat ja vahingot asiakkaalle,

ulkopuolisille tai työntekijöille:16. Onko tilanteesta tehty väkivalta- ja/tai haipro -ilmoitus:17. Tilanteen jälkiselvittely:18. Asiasta ilmoitettu esimiehelle/lääkärille:


44

4. Lääkärin tekemä rajoitustoimenpideratkaisu

• ohjaaja kirjaa lääkäriltä puhelimitse saadun tiedon lääkärin tekemästä rajoitustoimenpideratkaisusta Efficaan puhelutarkentimella.• asumis- ja laitospalveluissa tieto puhelusta kirjataan Asumisenseuranta -lomakkeelle (ASSEU) • työ- ja päivätoiminnoissa tieto puhelusta kirjataan Ohjaus -lomakkeelle (OHJ) • lääkärit kirjaavat rajoitustoimenpideratkaisut Pegasokseen Rajoitustoimenpi-

deratkaisu-fraasin mukaisesti

Rajoitustoimenpideratkaisu -fraasi lääkärin käyttöön Muu merkintä Rajoitustoimenpideratkaisu

1. Onko asiakkaalle tehty itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnitelma:

2. Rajoitustoimenpiteestä ratkaisun tehnyt henkilö (esim. yksikön esimies tai lääkäri) ja ammattinimike:3. Rajoitustoimenpideratkaisun päivämäärä:4. Ratkaisua koskevan rajoitustoimenpiteen päivämäärä (42j §, esim. jos hammaslääkäriaika on tiedossa)5. Rajoitustoimenpide jota ratkaisu koskee:6. Perustelut rajoitustoimenpiteen käytölle:7. Miten suoritetaan rajoitustoimenpide, jota ratkaisu koskee:8. Miten rajoitustoimenpiteen valvonta ja seuranta järjestetään:9. Asiakkaan oma näkemys ja/tai mahdollinen hoitotahto:

5. Yhteenveto rajoitustoimenpiteen, itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemisen toteutumisesta

• yhteenveto tehdään kuukausittain • yhteenvedot kirjataan Asiakastyön yhteenveto -lomakkeelle (ASYHT), Yhteenveto rajoitustoimenpide -fraasin avulla• tieto tehdystä yhteenvedosta lähetetään Effica-viestillä asiakkaan omalle

sosiaalityöntekijälle. Lisäksi lähetetään sosiaalityöntekijälle sähköpostilla tieto Effica-viestistä esim. viesti Efficassa.

FraasiYhteenveto Rajoitustoimenpide

1. Ajanjakso, jolta yhteenveto tehdään: 2. Miten itsemääräämisoikeutta on tuettu ja vahvistettu 3. Miten tukemisessa on onnistuttu4. Mitä rajoitustoimenpiteitä on käytetty ja kuinka paljon5 Mikä vaikutus käytetyillä rajoitustoimenpiteillä on ollut6. Mikä on asiakkaan oma arvio rajoitustoimenpiteiden käytöstä


45

Rajoitus- Ratkaisu Päätös Huomioitavaatoimenpide

Kiinnipitäminen X X Ammattihenkilö Ei • rauhoittamistarkoituksessa, toteuttajana 42f § ammattihenkilö • voi sisältää myös henkilön siirtämisen toimintayksikön sisällä • toteutettava hyväksyttävää hoidollista menetelmää käyttäen (AVEKKI) • kiinnipitämisessä ei saa käyttää välineitä • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Aineiden ja X X Ammattihenkilö Esimies tekee Kyllä • vaarantaa vakavasti terveyttä tai turvallisuuttaesineiden ilmoittaa päätöksen, jos taikka merkittävästi vahingoittaa omaisuuttahaltuunotto esimiehelle ei palauteta (päihteet, liuottimet, teräaseet, neulat, ketjut) 42g § 1 vuorokauden • joita todennäköisesti käytettäisiin tähän kuluessa tarkoitukseen • omaisuuden palautus viimeistään erityishuollon päätyttyä, jollei luovuttamisesta tai hävittämisestä toisin säädetä (ase, huumeet) • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Henkilön- X X Esimies Ei • perusteltu syy epäillä, että vaatteissa taikka tarkastus mukanaan olevissa tavaroissa on vaarallisia42h § Kiireellisissä aineita tai esineitä ja todennäköisesti käyttäisi tilanteissa vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta ammattihenkilö • voidaan tehdä vastustuksesta huolimatta • tarkastus tehtävä toisen ammattihenkilön läsnä Ilmoitettava ollessa viipymättä • tarkastaja ja tarkastettava oltava pääsääntöisesti esimiehelle samaa sukupuolta, poikkeus; – jos tarkastajat ovat terveydenhuollon ammatti henkilöitä – suorittaminen välittömästi on välttämätöntä terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi • ei riisuttamista, vaan pelkästään vaatteiden päältä tunnustelua tai esim. taskujen tai laukun tarkastamista • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Lyhytaikainen X Esimies Ei • rauhoittamistarkoituksessa, enintään 2 h, oven voi erillään tarvittaessa lukita (Huom! julkisen tilan määräyksetpitäminen Kiireellisissä – lukitus aukeaa esim. palohälytyksen tullessa) 42i § tilanteissa • voidaan toteuttaa henkilön vastustuksesta ammattihenkilö huolimatta esimiehen • oma huone / turvahuone ohjeiden • jatkuva valvonta samassa tilassa tai että mukaisesti asukkaalla ja ammattihenkilöllä on mahdollisuus saada yhteys toisiinsa (turvallisuusnäkökulma), Ilmoitettava valvonnan kirjaus viipymättä • alaikäisten kohdalla ammattihenkilön on oltava esimiehelle samassa tilassa rajoitustoimenpiteen ajan • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Aute

ttu

asum

inen

/laito

s

Mahd

ollis

uus

valitt

aa h

allin

to-

oike

utee

n

Työ-

ja p

äivä-

toim

inta

Rajoitustoimenpidetaulukko


46


Välttämättömän X Kehitysvamma- Ei • hoito ensisijaisesti yhteisymmärryksessä, kuultavaterveydenhuollon poliklinikan asiakasta / laillista edustajaa / omaista / huoltajaaantaminen lääkäri • lääketieteellisesti välttämätön terveydenhuolto, vastustuksesta jolloin hoitamatta jättäminen vaarantaa vakavastihuolimatta Kiireellisissä henkilön terveyttä, sovitaan yksilöllisesti 42j § tilanteissa • toteutus hoitava lääkäri tai hänen antamiensa oh- hoitava lääkäri jeiden mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai terveyden- • selvitettävä, onko muita keinoja käytettävissä huollon ammatti- • voidaan pitää lyhytaikaisesti kiinni tai rajoittaa henkilö liikkumista rajoittavan välineen avulla, enintään 1 h • välineiden oltava terveydenhuollon laitteiden Välittömästi vaatimusten mukaisia (ei teippausta, lakanoilla ilmoitettava sitomista tms.) kehitysvamma- • tilaa seurattava ja arvioitava jatkuvasti poliklinikan • pyydettävä ja otettava huomioon lääkärille asiantuntijoiden arviot • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Toistuvissa Kehitysvamma- Kyllä • jos tarve toistuvaan käyttöön tilanteissa poliklinikan • voidaan käyttää vain, jos edellytykset lääkärin täyttyvät kussakin tilanteessa päätös • huomioitava asiantuntijoiden arviot enintään 30 pv • asiantuntijoiden säännöllisesti seurattava ja arvioitava toistuvaa käyttöä • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Rajoittavien X X Ammattihenkilö Ei • tarkoituksena turvata päivittäiset toiminnot, kutenvälineiden tai esimiehen ohjeen lepääminen, ruokailu ja ulkoilu, silloin kun terveysasusteiden käyttö mukaisesti tai turvallisuus muuten todennäköisesti vaarantuisi;päivittäisissä • laidat sängyssä / suihkulaverissa / hoitopöydässätoiminnoissa – putoamisen estämiseksi42k § • kypärä, joka suojaa päätä epilepsiakohtauksen aikana • pyörätuolin pöytälevy syödessä • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Toistuva käyttö X X Esimies Kyllä • käyttö säännönmukaista ja pitkäkestoista, enintään 6 kk kirjaus toikyyn ja IMO-suunnitelmaan, joihin päivittäisessä kirjauksessa viitataan. • ei saa rajoittaa raajojen tai kehon liikettä • välineiden ja asusteiden täytettävä terveydenhuollon vaatimukset • vain välttämätön aika ja tarkoituksenmukaisella tavalla • tilaa seurattava ja arvioitava – lopetettava, jos terveys tai turvallisuus vaarantuu • toistuvassa käytössä; kussakin tilanteessa on kaikki edellytykset täytyttävä • huomioitava asiantuntijoiden arviot • asiantuntijoiden säännöllisesti seurattava ja arvioitava toistuvaa käyttöä

Aute

ttu

asum

inen

/laito

s

Mahd

ollis

uus

valit

taa h

allin

to-

oike

utee

n

Työ-

ja p

äivä-

toim

inta


47


Rajoittavien X Kiireellisissä Esimies Kyllä • liikkumista tai toimintaa merkittävämmin rajoittavanvälineiden tai tilanteissa (muu (muu kuin asusteen tai välineen käyttö – vakava vaara asusteiden käyttö kuin sitominen); sitominen) omalle tai toisen terveydelle tai turvallisuudellevakavissa Kehitysvamma- enintään 7 • hygieniahaalari, koska henkilö syö vaippoja vaaratilanteissa poliklinikan päivää ja / tai ulostetta ja tai sotkee itsensä / asuin-– muu kuin lääkäri tai ympäristönsä toistuvastisitominen ammattihenkilö • magneettivyö esim. leikkauksen jälkeisen42l § esimiehen ohjeen levottomuuden vuoksi mukaisesti • henkilökohtaisen monipisteturvavyön käyttö taksissa, jottei avaa vyötään, ryntää autosta Ilmoitettava ulos tai käy kiinni kuskiin ajon aikana välittömästi (asumisyksikkö tekee päätöksen) esimiehelle, joka • ristikkokypärä, puremisen estämiseksi tekee päätöksen • lyöjän- / turvaliivi / hoitopaita • käsilastat, estää itsensä tai muiden vahingoittamisen • vain välttämätön aika ja ainoastaan tarkoituksenmukaisella tavalla • asusteen / välineen täytettävä terveydenhuollon vaatimukset • tilaa seurattava ja arvioitava terveyden ja turvallisuuden edellyttämällä tavalla • lopetettava välittömästi, jos terveys / turvallisuus vaarantuu • pyydettävä ja huomioitava asiantuntijoiden arviot • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Toistuva käyttö Enintään 30 Kyllä • voidaan käyttää, jos rajoitustoimenpiteen päivän ajaksi edellytykset täyttyvät Kehitysvamma- • huomioitava asiantuntijoiden arviot poliklinikan • asiantuntijoiden säännöllisesti seurattava ja lääkäri, arvioitava toistuvaa käyttöä toissijaisesti • päätöksessä mainittava, kuinka pitkään välineitä sosiaali- tai asusteita voidaan kerralla käyttää ja miksi työntekijä muut keinot eivät sovellu tai ole riittäviä • käyttö säännönmukaista ja pitkäkestoista • kirjaus toikyyn ja IMO-suunnitelmaan • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Sitominen, Kehitysvamma- Kyllä • Sitominen mahdollista vain, jos muut keinot lepositeiden poliklinikan eivät ole riittäviä. Helsingin omassa vammais-käyttö lääkäri, työssä ei tällä hetkellä käytössä oleva suorittamansa rajoittamiskeino tutkimuksen ja • vain välttämätön aika, enintään 8 h, jona aikana psykiatrisen hoitavan lääkärin on arvioitava edellytykset arvion perus- vähintään kahden tunnin välein teella • pyydettävä ja huomioitava asiantuntijoiden arviot • tilaa seurattava – terveydenhuollon ammattilaisen jatkuva valvonta • lepositeiden käytöstä ilmoitus kahden viikon kuluessa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Aute

ttu

asum

inen

/laito

sTy

ö- ja

päiv

ä-to

imin

ta

Mahd

ollis

uus

valit

taa h

allin

to-

oike

utee

n


48


Valvottu X Esimies Kyllä • ammattihenkilö voi valvoa asiakkaan liikkumista liikkuminen yksikössä, sieltä poistumista ja liikkumista 42m § yksikön tai sen piha-alueen ulkopuolella enintään 7 pv – edellytys, että vaarantaa oman tai muiden(päivällä / yöllä) terveyden ja / tai turvallisuuden • ovien lukitseminen, tekninen valvontalaitte tai saattaja • muiden henkilöiden liikkumista toimenpide ei saa rajoittaa • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Valvottu Virkasuhteinen Kyllä • yöllä henkilön oven voi lukita enintään 8 h, liikkuminen sosiaalityön- mutta hänellä on oltava mahdollisuus poistua8pv–6 kk tekijä huoneesta saatettuna(päivällä / yöllä) • edellytys, vaarantaa oman tai muiden terveyden ja / tai turvallisuuden • ammattihenkilön on valvottava henkilöä olemalla lukitsemisen ajan läheisyydessä (pitää olla mahdollisuus saada yhteys toisiinsa) • kirjaus toikyyn ja IMO-suunnitelmaan, jos lukitaan huoneeseen yöllä • kirjataan myös päivittäiseen seurantaan. • pyydettävä ja huomioitava asiantuntijoiden arviot • asiantuntijoiden seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä

Poistumisen X Kiireellisissä Ei päätöstä • lyhytkestoinen (korkeintaan muutamia tunteja)estäminen tilanteissa • ammattihenkilö voi estää henkilöä poistumastalyhytkestoinen ammattihenkilö yksiköstä tai sen yhteydessä olevalta piha-alueelta,42n § jos poistuminen altistaa välittömästi uhkaavalle Ilmoitettava ja vakavalle terveyteen tai turvallisuuteen viipymättä kohdistuvalle vaaralle esimiehelle • poistumisen estämiseksi tai piha-alueelta noutamiseksi voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja – ei piha-alueen ulkopuolelta • yksikön esimiehen arvioitava, onko liikkumisvapautta jatkossa rajoitettava -> valvottu liikkuminen • hätätilanteessa oltava poistumismahdollisuus • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla

Poistumisen X Esimies Kyllä • henkilön liikkumista ja ulkoilua koskeva estäminen enintään suunnitelma on kirjattava ohjaussuunnitelmaan pitkäkestoinen, 7 päivää • asiakkaan seuranta ja kirjattavat asiat sovitaan vain tahdosta yksilöllisestiriippumattomassa Sosiaalityön- • kirjaus rajoitustoimenpide -fraasilla erityishuollossa tekijä 8–30 päivää • pyydettävä ja huomioitava asiantuntijoiden arviot • asiantuntijoiden seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä

Aute

ttu

asum

inen

/laito

s

Mahd

ollis

uus

valit

taa h

allin

to-

oike

utee

n

Työ-

ja p

äivä-

toim

inta


49

LIITE 2

Esimerkkejä hyvistä käytännöistä

JaakkoJaakon siirtymätilanteet ovat olleet usein haastavia päivätoiminnassa. Hän ei mie-lellään keskustele päivän toiminnoista ja jos hänen päiväohjelmansa otetaan aamu-infossa puheeksi, hän hermostuu. Hermostuessaan hän saattaa pyrkiä esimerkiksi huitomaan ohjaajaa tai muita asiakkaita. Päivätoiminnassa on ryhdytty laittamaan aamuisin Jaakon naulakkoon esine tai kuva, joka kertoo päivän toiminnosta. Esimerkiksi fysioterapia-päivinä naulakossa on kuva Jaakosta yhdessä fysiotera-peutin kanssa. Kuviin ja esineisiin ei kiinnitetä erityistä huomiota, vaan Jaakon an-netaan löytää ne itse ja ottaa halutessaan ne puheeksi. Uusien esineiden tai kuvien kohdalla voidaan ohimennen tarkentaa mitä ne tarkoittavat. Jaakko on ottanut nau-lakosta löytyneet ”viestit” vastaan mielenkiinnolla ja usein hän on ottanut esineen/kuvan mukaansa ryhmähuoneeseen ja toisinaan myös esitellyt niitä ohjaajille. Tämän toimintamallin myötä siirtymät ovat helpottuneet ja aggressiiviset tilanteet näiltä osin helpottaneet.

LiisaPäivätoiminnassa Liisan kanssa oli vaikeuksia siirtymätilanteissa, kuten invataksis-ta /-taksiin siirtymisessä, toimintoihin siirtymisessä ja osallistumisessa. Liisa saattoi jämähtää keskelle käytävää, pissata housuihin tai purra kättään/lyödä päätään latti-aan. Hänelle tehtiin tiukka päivästruktuuri, jonka mukaan toimittiin. Kun struktuuria on käytetty jo melko pitkän ajan, voidaan siihen tehdä muutoksia, jos jotain normaalista poikkeavaa on tapahtumassa. Liisa on oppinut luottamaan, että perusstruktuuriin palataan muutoksen jälkeen.

ViljamiViljamilla on Downin syndrooma ja Alzheimerin tauti. Hän puki kotona aina alus-housut päällyshousujen alle. Päivätoimintaan tullessaan hän riisui ensimmäisenä alushousut ja sukat, ja heitti ne joko vessanpönttöön tai kaapin taakse piiloon. Alus-housujen ja sukkien piilottelun estämisessä syntyi välillä haastavia tilanteita ohjaajan yrittäessä estää alushousujen ja sukkien joutumista viemäriin. Viljamilla on myös autistisia piirteitä ja hän on tuntoherkkä. Tulkittiin, että alushousut tuntuvat pahalta jalassa. Sovittiin ryhmäkodin kanssa, että alushousut jätetään pukematta.

Samoin Viljamin tullessa päivätoimintaan annettiin hänen riisua sukkansa ja otettiin ne sitten päivän ajaksi talteen. Viljami liikkuu sisätiloissa paljain jaloin, jonka myös tulkittiin liittyvän hänen tuntoherkkyyteensä. Paljain jaloin lattian pinta on helpommin aistittavissa. Kotiinlähdön aikaan hänelle annettiin sukat takaisin, ja hän puki ne jal-koihinsa.

AnttiEnnakkomerkit levottomuudesta ovat nopea, samaa asiaa toistava puhe, tärisevät kädet ja nopea edestakainen kävely, hyppiminen, heijaaminen ja ruuan heittäminen roskiin. Haastavaa käytöstä esiintyy harvoin.


50

Levottomuus tulee esiin usein ruokalutilanteissa ja uusissa, asiakkaalle tuntematto-missa paikoissa. Antti jännittää tiettyjä menoja ja paikkoja. Levottomuutta aiheuttavat esim. joulu, vierailut, suuret ihmisjoukot, muutokset ohjaajien työvuoroissa. Myös yllättävä tilanne saattaa laukaista levottomuuden esimerkiksi jos avain on kadonnut. Antti myös helposti hermostuu tilanteessa, jossa hän on aikaisemmin käyttäytynyt levottomasti.

Yllättävät tilanteet pyritään sulkemaan mahdollisuuksien mukaan pois. Menot, työ-vuorot ja tapahtumat laitetaan kuvien ja tekstien avulla kalentereihin vähintään viik-koa aikaisemmin.

Antin kanssa keskustellaan tulevista menoista. Sunnuntaisin tehdään yhdessä seu-raavan viikon suunnitelma ja käydään menot yksityiskohtaisesti läpi sekä kerrotaan asioiden tapahtumajärjestys. Pyritään siihen, että Antilla on päivän aikana vain yksi meno. Kävely rauhoittaa ja vähentää stressiä. Kävelyllä käydään, kun Antti sitä halu-aa. Luonnonläheisyys ja rauhallinen ympäristö tehostavat stressin hallintaa.

Jotkin askareet vievät Antilta paljon aikaa (esim. tiskikoneen tyhjennys, siivous jne.). Ylimääräinen ohjeistaminen, hoputtaminen ja läsnäolo vain häiritsevät keskittymistä, joten tekemiseen pitää varata riittävästi aikaa, jotta hoputtamiselta vältyttäisiin. Pyritään käyttämään Antille tuttuja sijaisia tai tarvittaessa naapuriyksiköiden vakituisia työntekijöitä.

Hermostuessaan Antti huutaa, kirkuu, hyppii, hakkaa ovia ja ikkunoita sekä mui-ta tavaroita. Hän saattaa toistaa samoja lauseita esim. ”olen levoton”, tai muistella vanhoja ikäviä asioita. Varsinkin kiihtyneenä hänellä on vaikeuksia hahmottaa men-neiden tapahtumien ajankohtaa, jolloin voi olla tilanteesta riippuen hyödyllistä kertoa asiakkaalle, että kyseiset kokemukset ovat ”vanhoja asioita,” joita ei enää tapahdu. Haastavassa tilanteessa hän ei yleensä kykene kertomaan hermostumisen syytä, mutta rauhoituttuaan hän saa mieltä painavan asian kerrottua ja asiasta voidaan keskustella.

Haastavassa tilanteessa Antille puhutaan rauhallisesti ja ohjeistetaan ytimekkäästi menemään huoneeseen tai lähtemään ohjaajan kanssa kävelylle. Liiallinen puhe tai huomioiminen saattaa vain pahentaa tilannetta.

Jos Antti on levoton kodin ulkopuolella (esim. kaupassa) lähdetään pois tilanteesta ja yritetään ulkona rauhoitella häntä. Ruokapöytään ei kannata tulla hermostuneena ja pöydästä voi poistua, jos on levoton. Tarvittaessa voi syödä omassa huoneessaan. Antin kohdalla rajoitustoimenpiteiltä on vältytty, koska uhkaava käytös ei kohdistu ihmisiin ja aineelliset vahingot jäävät yleensä pieniksi. Antti ei vahingoita itseään eikä muita tarkoituksellisesti. Ohjaajat ja sijaiset tietävät miten haastavissa tilanteis-sa tulee toimia. Sen lisäksi myös muut asukkaat osaavat pääsääntöisesti suhtautua ymmärtävästi Antin haastavaan käytökseen eivätkä osaltaan provosoi haastavaa käyttäytymistä lisää. Tutun ja turvallisen ohjaajan läsnä ollessa esiintyy hyvin harvoin haastavaa käytöstä, lievää levottomuutta kuitenkin kuukausittain. Struktuuri sekä me-nojen ja rauhoittumisen tasapainon säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää Antille.


51

Mari on 40-vuotias kehitysvammainen nainen, joka on tarvinnut lapsuudestaan lähtien vankkoja kehitysvammahuollon palveluita ja hän on ollut laitoshoidossa lapsesta asti. Hänellä on ollut varhaislapsuudestaan lähtien erittäin voimakasta itsensä vahingoit-tamista, jonka vuoksi hän on ollut eri tavoin sidottuna vammojen estämiseksi. Häntä on vuosien ajan kuntoutettu moniammatillisin keinoin. Hänen kuntoutukseensa ovat osallistuneet fysio-, toiminta-, musiikki- ja puheterapeutti, ohjaajat sekä yksiköiden työntekijät. Hänelle on annettu hänen kaipaamiaan voimakkaita aistikokemuksia. Myös erilaisia lääkehoitoja on kokeiltu. Näillä keinoilla Marin kuntoutuminen lähti käyntiin.

Marin muuttaessa ryhmäkotiin vuonna 2013 hän oli sidottuna melkein koko vuorokau-den. Pyörätuolissa istuessaan Marilla oli kädet käsimanseteissa kiinni ja sängyssä nukkuessaan hänellä olivat sekä jalat että kädet sidottuina.

Häntä lähdettiin vierottamaan aluksi vain 10-15 minuutista tuntiin ilman käsimansette-ja. Alussa se oli vaikeaa, koska silloin kun hänellä ei ollut käsimansetteja, hän hakka-si päätään kaikkeen, mikä oli lähellä kuten lattiaan, seinään, pesualtaan reunaan jne. Hän hakkasi itseään myös nyrkeillä päähän.

Välillä hänellä pidettiin lastoja, jotka tukivat kyynärnivelet suoriksi. Kädet olivat kuiten-kin irti suihkussa, saunassa ja kävellessä rollaattorilla.

Maria on pikku hiljaa opetettu istumaan sängyn reunalla ilman rajoitustoimenpiteitä siten, että hän pitää sängyn reunasta kiinni. Aluksi hän pelkäsi putoamista. Näin hä-net totutettiin olemaan sitomatta.

Peseytymisen yhteydessä annettiin voimakkaita aistikokemuksia, hankaamalla erilai-silla pesusienillä, harjalla suihkun alla ja karkealla pyyhkeellä.

Kuntoutuskokouksessa on todettu Marin olevan nykyisin paljon rauhallisempi kotona ja päivätoiminnassa aikaisempaan verrattuna. Se johtuu siitä, että hän saa enemmän huomiota ja hänen kanssaan tehdään hänelle mieluisia asioita. On tärkeää kehua ja halata häntä ja näin tuottaa hänelle onnistumisen tunteita. Vuonna 2014 on aloitettu litium -lääkitys, joka on auttanut tasoittamaan mielialan vaihteluita.

Mari viihtyy hyvin suihkussa. Hänet voi jättää yksin suihkun alle, jos ohjaaja poistuu muihin toimiin. Aika usein hän nauraa ääneen asettaessaan kasvonsa suihkun alle.Maria on opetettu pukemaan vaatteet päälle yksi vaatekappale kerrallaan avustettu-na ja ohjattuna.

Mari kävelee rollaattorilla tai ohjaajan taluttamana ryhmäkodin käytävällä sekä jump-pasalissa muutaman kerran päivän aikana. Kesällä hän käy useasti ulkona tekemäs-sä lenkin.

Päivätoiminnassa Mari käy neljä kertaa viikossa. Taksifirmaa on vaihdettu ja kuljetta-jana toimii aina sama henkilö. Tämän myötä Marilla ei pidetä käsimansetteja kuljetuk-sen aikana. Yhteistyö on sujunut todella hyvin.


52

Mari käy kerran viikossa sekä fysioterapiassa että allasterapiassa. Hän menee taksil-la yksin ilman saattajaa. Uimaan mennessään hän tarvitsee kuitenkin ohjaajan mu-kaan auttamaan vaatteiden riisumisessa ja peseytymisessä ennen uimaan menoa. Mari istuu mielellään fysioakustisessa tuolissa, jossa hän rentoutuu.

Mari osaa syödä ja juoda avustetusti. Välillä hän ei jaksa syödä itse loppuun asti ja silloin häntä syötetään.

Mari on ollut käsimanseteissa:

joulukuu 2015 – 107 tuntia, 40 min. tammikuu 2016 – 54 tuntia, 20 min. toukokuu 2016 – 14 tuntia, 25 min. marraskuu 2016 – 16 tuntia, 15 min.joulukuu 2016 – 3 tuntia, 30 min.tammikuu 2017 – ei ollut käsimanseteissa.

LähipoliisiTyötoimintayksikössä on kutsuttu lähipoliisi vierailulle. Tavoitteena on ennaltaehkäistä tilanteita, joissa voisi esiintyä väkivaltaa. Tapaamiseen osallistuu noin 12 asiakasta, jotka hyötyvät eniten väkivaltaan liittyvien asioiden pohtimisesta. Ryhmän kanssa on tavattu ennen lähipoliisin vierailua, jotta siihen osallistuvat asiakkaat saavat miettiä kysymyksiä. Lähipoliisin vierailussa on käsitelty seuraavia teemoja: mitä on väkivalta (henkistä, fyysistä), mikä on itsepuolustusta/ väkivaltaa, alkoholi ja väkivalta, rikosla-ki, onko omalla työpaikalla turvallista, miten väkivaltaan puututaan/ miten se selvite-tään sekä mitkä ovat syyt/ seuraukset. Lähipoliisin vierailun jälkeen on pidetty vielä purkutilaisuus, jotta asia tulee käsiteltyä kunnolla.


53

LIITE 3

AVEKKI -toimintatapamalliAVEKKI-toimintatapamalli on yhtenäinen ja perusteltu sekä lisensioitu malli väkivallan en-naltaehkäisyyn ja hallintaan sosiaali- ja terveysaloille. Malli on kehitetty Kuopion seudulla 2000 luvun taitteessa EU-rahoitteisena projektina, Savonia ammattikorkeakoulun johdolla yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Kuopion yliopistolli-nen sairaala, Niuvanniemen sairaala, Kuopion poliisi sekä pelastuslaitos. (Hakkarainen, Heikkinen, Hietanen, Jokiniemi, Lommi & Taattola 2006. 4–8.)

Malli koostuu neljästä ammatillisesta osa-alueesta, jotka ovat väkivallan ja aggression ennakointi sekä hallinta, näiden tilanteiden jälkiselvittely sekä tilanteista oppiminen. Op-piminen pitää sisällään ilmiön taustalla vaikuttavien tekijöiden pohtimista sekä tulkintaa ja ammatillista työstämistä. Näitä taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi väkivaltaa ja aggressiota aiheuttaneet fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset ärsykkeet (Hakkarainen ym, 2006. 4–8) Näistä osa-alueista kehitysvammatyössä korostuu erityisesti taustalla vaikut-tavien tekijöiden kartoitus ja sen tiedon hyödyntäminen eli ennakointi. Kaski ym. (1998) toteavat teoksessaan Kehitysvammaisuus että kehitysvammaisten ihmisten psyykkisiin ongelmiin vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen ja tulkitseminen voi usein olla haasta-vaa johtuen esimerkiksi kommunikaatiokeinojen kehityksen vajavaisuudesta. Näkyvässä käytöksessä ongelmat heijastuvat usein fyysisenä ja psyykkisenä levottomuutena, kova-äänisyytenä sekä itsensä, ympäristön tai muiden henkilöiden vahingoittamisena (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 1998, 104–140)

Kehitysvammaisten ihmisten aggressiivisuuden taustalla on usein kommunikaatiokeinojen puutteellisuus, turhautuminen, opitut reagointimallit kuten lyöminen sekä impulssikontrol-lin puutteellisuus. Kehitysvammaisen henkilön aggressiokäytöksen taustalta löytyy usein kommunikaatiokeinojen vajavaisuuteen liittyvä henkilön oma tai hoitajan arkinen väärin-käsitys tai ymmärtämättömyys, joka johtaa turhautumiseen. Turhautuminen johtaa usein tunteiden ilmaisemiseen opitulla reagointimallilla esimerkiksi lyöden tai purren, ja tähän vaikuttavat myös puutokset impulssikontrollissa. Niinpä avainasemassa kehitysvammai-sen ihmisen aggressiota ennakoidessa ja ennalta ehkäistäessä on kommunikaatio- ja vuorovaikutuskeinojen löytäminen sekä vahvistaminen, ihmisen kohtaaminen ja ymmär-täminen. AVEKKI mallin lähtökohtina ovat hoidollisuus, ammatillisuus, asiakaslähtöisyys sekä kivuttomuus väkivaltaa ennakoitaessa ja hallittaessa. Toimintatapamalli korostaa työturvallisuutta ja väkivallan ennaltaehkäisyn merkitystä. (Hakkarainen ym, 2006. 4–8.)

AVEKKI 1 peruskoulutus sisältää teoriaopintoja sekä käytännön harjoitteita sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja opiskelijoille. AVEKKI 1- peruskoulutus antaa perusvalmiuksia väkivallan sekä aggression kohtaamiseen ja lainsäädännön mukaiseen reagointiin. Lain-säädännön mukaista reagointia tässä yh-teydessä ovat itsensä suojaamiskeinot, hätävar-jelukeinot sekä fyysisen puuttumisen eli hallinnan ja rajaamisen keinot. Käytännön harjoit-teet painottuvat näiden osa-alueiden harjoitteluun. AVEKKI 1-koulutuksen kesto on 12–24 tuntia. AVEKKI 2-koulutus on kouluttajakoulutus, joka on laajuudeltaan 9 opinto-pistettä (AMK), pitäen sisällään opintoja mm. hallitusta hoidollisesta rajoittamisesta, yhteisöllisyy-destä, käytännön fyysisiä harjoitteita sekä opintoja dialogisuudesta. (Savonia Ammatti-korkeakoulu 2013.) AVEKKI 2-koulutus antaa pätevyyden toimia AVEKKI 1-kouluttajana. Koulutusta kehittää ja koordinoi AVEKKI kehittämiskeskus Savonia-ammattikorkeakou-lussa. AVEKKI-kouluttajana toimiminen vaatii pätevyyden eli lisenssin, lisenssi uusitaan kehittämiskeskuksen toimesta näyttösuoritukseen perustuen kahden vuoden välein. (Sa-vonia Ammattikorkeakoulu 2013.)


54

Liite 4

OIVA-vuorovaikutusmalli®OIVA-vuorovaikutusmallin tavoitteena on vahvistaa yhteisön vuorovaikutusta. Työntekijät oppivat yhä osaavammiksi vuorovaikutuskumppaneiksi yhteisönsä puhevammaisille jäsenille. Tavoitteena on yhteisö, jossa jokainen arjen tilanne nähdään mahdollisuutena vuorovaikutuk-seen ja jossa jokainen yhteisön jäsen nähdään ihmisenä, jolla on mielipiteitä ja mahdollisuus ilmaista niitä. Onnistunut vuorovaikutus lisää puhevammaisen ihmisen mahdollisuuksia olla tasavertainen ja aloitteellinen kumppani.

Yhdeksän kuukautta kestävä prosessi sisältää koulutusta, video-ohjaustapaamisia ja itsenäistä työskentelyä. OIVA-prosessissa on selkeä rakenne ja työvälineet, jotka jäävät yhteisön käyt-töön prosessin jälkeen. Osallistujat ovat aktiivisia prosessin toteuttajia. Työntekijät videoivat ja toteuttavat sovittuja konkreettisia tavoitteita arjessa, jolloin toimintamalli jää yhteisön arkeen. OIVA-vuorovaikutusprosessia ohjaa Tikoteekin kouluttama OIVA-ohjaaja.

OIVA-vuorovaikutus mallissa keskeisintä on LOVIT-muistisääntö eli Läsnäolo, Odot-taminen, Vastaaminen, Ilmaisun mukauttaminen sekä Tarkistaminen

LÄSNÄOLO ODOTTAMINEN VASTAAMINEN ILMAISUN TARKISTAMINEN MUKAUTTAMINEN L O V I TOlen tässä, olen kiinnostunut sinusta ja haen kontaktia sinuun.• Rauhoitan mieleni.• Keskityn sinuun ja

yhteiseen vuorovaiku-tukseen.

• Näytän kiinnostuneelta.

Odotan sinun aloitettasi ja houkuttelen sinua mukaan.• Annan tilaa sinun

viesteillesi.• Kuuntelen sinua.• Rohkaisen myös sinua

osallistumaan.

Huomaan sinun viestisi ja reagoin siihen.• Annan palautetta.• Vastaan sinun viestiisi.• Kerron, mitä itse

ajattelen.

Viestin samanlaisillatavoilla kuin sinä. Muo-toilen ilmaisuni niin, että sinä ymmärrät.• Peilaan sinun tunneti-

laasi ja rytmiäsi.• Käytän yhteistä kieltä

kanssasi.• Huomioin viestissäni

sinun kokemusmaailma-si ja kykysi ymmärtää.

Havainnoin oletko mu-kana ja ymmärrämmekö toisiamme.• Tarkistan, haluatko

jatkaa vai lopettaa.• Seuraan, ymmärsitkö

viestini siten kuin tarkoitin.

• Kerron, miten itse ymmärsin viestisi ja tarkkailen,oletko tyyty-väinen tulkintaani.

OIVA-videoklinikkaOIVA-videoklinikka on lyhempi tapa paneutua yksityiskohtaisesti yhden puhevammaisen ihmisen vuorovai-kutuksen havainnoimiseen ja vuorovaikutuksen vahvuuksien ja voimavarojen löytämiseen. Ohjauksessa etsitään yhdessä vuorovaikutusta edistäviä tekijöitä sekä tunnistetaan ja hyödynnetään osallistujien vah-vuuksia. Videoklinikkaan osallistuu lapsi, nuori tai aikuinen yhdessä ammattilaisten ja mahdollisesti myös omaisten kanssa. Videoklinikkaa ohjaa Tikoteekin kouluttama OIVA-ohjaaja, ja se kestää noin 15 viikkoa.

OIVA-videoklinikka perustuu• vuorovaikutustilanteiden videointiin ja videoiden havainnoimiseen yhdessä.• ohjaukseen, jossa etsitään yhdessä vuorovaikutusta edistäviä tekijöitä ja jossa ohjaaja hyödyntää

Oiva:n periaatteita ja OIVA-vuorovaikutusmallista tähän tarkoitukseen sovellettuja työvälineitä.• työntekijöiden omien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

OIVA-vuorovaikutusmalli® ja OIVA-videoklinikkaOIVA-vuorovaikutusmallia® ja OIVA-videoklinikkaa on kehitetty Kehitysvammaliiton Tikoteekissa vuodesta 2002. Oiva:a on testattu erilaisissa yhteisöissä. OIVA on tutkitusti vaikuttava työskentelytapa. Sekä OIVA-vuorovaikutusmallia että videoklinikkaa ohjaa Tikoteekin kouluttama OIVA-ohjaaja. Koulu-tettuja OIVA-ohjaajia Helsingin kaupungin Vammaistyössä on tällä hetkellä kuusi. Vammaistyön OIVA-yhteyshenkilönä toimii kommunikaatio-ohjaaja Jaakko Salonen p. 09-31074296 [email protected]

Lähteet: http://papunet.net/tikoteekki/toiminta-ja-palvelut/oiva/oiva-vuorovaikutusmalli/


55

Liite 5

Toteutuneet rajoitustoimenpiteetYksikön nimi Seurantajakso

Rajoitustoimenpide lukum. 42f kiinnipitäminen 42g aineiden ja esineiden haltuunotto 42h henkilöntarkastus 42i lyhytaikainen erilläänpitäminen 42j välttämätön terveydenhuolto vastustuksesta riippumatta hammashoito labrat muu 42j välttämätön terveydenhuolto, toistuvissa tilanteissa hammashoito labrat muu42k rajoittavien välineiden/ asusteiden käyttö päivitt. toiminn. laidat turvavyö epilepsiakypärä muu 42k rajoittavien välineiden/ asusteiden toistuva käyttö laidat turvavyö epilepsiakypärä muu 42l rajoittavien välineiden/ asusteiden käyttö vakavissa vaaratilant. (ei sit.) hygieniahaalari lyöjänliivi/ hoitopaita ristikkokypärä muu 42l muu toistuva käyttö hygieniahaalari lyöjänliivi/ hoitopaita ristikkokypärä muu 42l sitominen 42m valvottu liikkuminen 42m valvottu liikkuminen yöaikaan 42n poistumisen estäminen, lyhytkest. 42n poistumisen estäminen, tahdosta riippumatt. er.huoll.

Yht. Tapahtumat*

Tapahtumat* *tapahtumilla tarkoitetaan tiettynä ajankohtana tapahtuvaa tilannetta, joka voi sisältää useita yksittäisiä rajoitustoimenpiteitä** mikäli asiakas on alaikäinen merkitään nimikirjainten perään syntymävuosi

Asiakas f g h i j k l m n Tapahtumat

Yht.


56

LIITE 6

Kehitysvammalakiin on tehty seuraavia muutoksia:• uudet säännökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta, itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä• uudet säännökset rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä menettelystä, jota noudatetaan rajoitustoimenpiteestä päätettäessä• uudet säännökset mm. rajoitustoimenpiteiden kirjaamisesta ja jälkiselvittelystä, rajoitustoimenpiteitä koskevasta selvitys- ja tiedoksiantovelvollisuudesta, virka- ja vahingonkorvausvastuusta sekä tehostetusta viranomaisvalvonnasta• muutetut säännökset tahdosta riippumattomasta erityishuollosta.

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (20.5.2016/381)

1 LUKUYleiset säännökset1 § Tässä laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henki-

nen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairau-den tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.

Erityishuollon tarkoituksena on edistää 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutu-mista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumis-taan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

1 a § Mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sovelletaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitaviin, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin henkilöihin.

2 § Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain nojalla muutoin säädetään tai määrätään:1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen

edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltu-vuuskokeet;

2) terveydenhuolto;3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus; 4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista

sopeutumista edistävä toiminta; 5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen;6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito;7) henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan

tai hänelle muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta;8) tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista;9) kehityshäiriöiden ehkäisy; sekä10) muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

3 § Erityishuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysmi-nisteriölle.

Aluehallintovirastolle kuuluu erityishuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialu-eellaan. Jos erityishuoltopiiri sijaitsee kahden tai useamman aluehallintoviraston toimialueella, aluehallintovirastojen tulee toimia keskenään yhteistyössä.


57

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelyta-pojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi erityishuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo erityishuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:

1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; 2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat; 3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuoltoa tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan

valvonta-asiaan; sekä 4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintovirastojen tarkem-masta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

«Kehitysvammaisten» erityishuollon asiantuntijavirastona toimii Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos, josta säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008).

4 § on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

5 § on kumottu L:lla 13.1.1984/26.

6 § Erityishuollon järjestämistä varten maa jaetaan erityishuoltopiireihin, joiden alueet määrää valtioneuvosto. Jollei erityisestä syystä muuta johdu, piirit on muodostetta-va aluehallintovirastojen toimialuejakoon sopeutuviksi ottaen kuitenkin huomioon aluehallintovirastojen toimialajaon kehittämisen tarve.

Erityishuoltopiiriin kuuluvat kunnat ovat jäseninä erityishuoltopiirin kuntainliitossa,

jonka tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi säädetty erityishuolto, mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta johdu.Jos kunnan väestöpohja tai muut erityiset syyt vaativat, voi kunta yksin muodostaa erityishuoltopiirin. Kunnasta on tällöin soveltu-vin osin voimassa, mitä erityishuoltopiirin kuntainliitosta on säädetty.

Jos erityishuolto tai osa siitä sen vaativuuden, siinä tarvittavien erityisten edellytys-ten taikka muiden vastaavanlaisten syiden vuoksi on tarkoituksenmukaista järjestää suurempaa kuin yhden erityishuoltopiirin väestömäärää varten, valtioneuvosto voi piirijaosta riippumatta määrätä erityishuollon kokonaan tai osittain yhden tai useam-man kuntainliiton järjestettäväksi.

Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä erityishuollon kuntain-liitossa, jonka tehtävänä on piirijaosta riippumatta jäsenkuntiensa ruotsinkielisen väestön erityishuollon järjestäminen. Erityishuollon kuntainliitosta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa erityishuoltopiirin kuntainliitosta säädetään, kuitenkin niin, että liittovaltuuston jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista määrätään perussäännössä.

Jos maakuntalailla niin säädetään, Ahvenanmaan maakunta voi olla 4 momentissa tarkoitetun erityishuollon kuntainliiton jäsenenä tai sopia kuntainliiton kanssa sen laitosten käyttämisestä. Maakunnan oikeuksista ja velvollisuuksista kuntainliiton jäsenenä on tällöin voimassa, mitä jäsenkunnasta tässä laissa säädetään ja kun-tainliiton perussäännössä määrätään. Erityishuollon järjestämisestä Ahvenanmaan maakunnassa on muutoin voimassa, mitä maakuntalailla säädetään


58

7 § (20.5.2016/381) on kumottu L:lla 20.5.2016/381.

8 § (17.9.1982/702) on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

9 § (30.12.1996/1369) Erityishuollon järjestämistä varten erityishuoltopiirin kuntayhty-mällä tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia toimintayksiköitä.

10 § (17.9.1982/702) on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

11 § (13.1.1984/26) Erityishuoltopiirin kuntainliitto voi tehdä toisen erityishuoltopiirin kuntainliiton kanssa sopimuksen toimintayksikön käyttämisestä muun kuin 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun erityishuollon järjestämiseen.

12–13 § on kumottu L:lla 16.9.1988/797.

14 § Sen estämättä, mitä 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään myös kunta voi järjestää erityishuoltoa. (17.9.1982/702)

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kunnasta on soveltuvin osin voi-massa, mitä 32, 33, 35, 39 ja 42 §:ssä sekä 4–6 ja 10 luvussa säädetään erityis-huoltopiirin kuntainliitosta. (3.8.1992/739)

Kunnan erityishuoltoviranomaisena toimii sosiaalilautakunta, jonka kanssa erityis-huoltopiirin kuntainliiton tulee toimia yhteistyössä silloinkin, kun paikallisen erityis-huollon järjestäminen on kuntainliiton tehtävänä. Kunnan järjestämän erityishuollon osalta on sosiaalilautakunnan tehtävistä erityishuoltoa koskevissa asioissa soveltu-vin osin voimassa, mitä erityishuollon johtoryhmästä on säädetty.

15 § Kunnallisten erityishuollon toimintayksiköiden lisäksi voi valtiolla olla erityishuollon toi-mintayksiköitä valtion velvollisuudeksi säädetyn erityishuollon järjestämistä sekä valta-kunnallista tutkimus-, kokeilu- tai muuta niihin verrattavaa erityishuoltotoimintaa varten.

16 § Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, voi olla myös yksityisiä erityishuollon toimintayksiköitä.

Yksityiset erityishuollon toimintayksiköt voivat tuottaa erityishuoltopalveluksia kun-tainliitoille tai kunnille taikka muille palveluksia haluaville.

3 momentti on kumottu L:lla 17.1.1991/96.

4 momentti on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

2 LUKUErityishuoltopiirin kuntainliiton hallinto17 § Erityishuoltopiiriin kuntainliiton liittovaltuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti:

Kunnan asukasluku viimeksi Jäsententoimitetun henkikirjoituksen mukaan lukumäärä

enintään 8 000 28 001– 25 000 325 001–100 000 4100 001–400 000 5400 001 tai enemmän 6

Kullekin jäsenelle valitaan henkilö-kohtainen vara-jäsen.


59

18 § Jäsenkuntaa edustavien jäsenten äänimäärä liittovaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kuntaa edustavilla jäsenillä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmannes kaikkien jäsenkuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kuntaa edustavien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

19–20 § on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

21 § (13.1.1984/26) on kumottu L:lla 13.1.1984/26.

22 § (3.8.1992/739) on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

23 § Erityishuollon yksilöllistä järjestämistä varten erityishuoltopiirin kuntainliitossa on erityishuollon johtoryhmä.

Erityishuollon johtoryhmän jäseninä on vähintään kolme kuntainliiton johtavaa viranhaltijaa siten, että johtoryhmässä on edustettuna lääketieteellinen, kasva-tustieteellinen ja sosiaalihuollollinen asiantuntemus. (3.8.1992/739)

Asioiden käsittelystä erityishuollon johtoryhmässä on soveltuvin osin voimassa mitä kunnallislaissa kunnanhallituksen jaostosta säädetään.

KunnallisL 953/1976 on kumottu KuntaL:lla 365/1995. Ks. kunnanhallituksen jaostosta KuntaL 365/1995 17–19 §.

24–25 § on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

26 § Erityishuoltopiirin kuntainliittoon sovelletaan tässä laissa säädetyin poikkeuksin kunnallislain säännöksiä.

KunnallisL 953/1976 on kumottu KuntaL:lla 365/1995. Ks. kuntien yhteistoiminnasta KuntaL 365/1995 10 luku.

3 LUKUErityishuollon järjestäminen27 § Erityishuoltopiirin kuntainliitto antaa erityishuoltoa ensisijaisesti kuntainliittoon kuu-

luvista kunnista oleville henkilöille, jollei 6 §:n 4 momentin mukaisista järjestelyistä tai 11–13 §:n nojalla tehdyistä sopimuksista taikka 12 §:n 3 momentin tai 13 §:n 2 momentin nojalla annetuista määräyksistä muuta johdu. (13.1.1984/26)

Milloin erityishuoltopiirin kuntainliiton toimintayksikössä erityishuollossa olevan hen-kilön kotipaikka muuttuu tai milloin hänen erityishuoltonsa järjestäminen ei 1 mo-mentin säännöksistä johtuen muutoin kuuluisi sille erityishuoltopiirin kuntainliitolle, jonka toimintayksikössä hän on, tulee tämän kuntainliiton ilmoittaa asiasta sille eri-tyishuoltopiirin kuntainliitolle, jolle henkilön erityishuollon järjestäminen 1 momentin säännösten mukaan kuuluisi. Viimeksi mainitun kuntainliiton tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön erityishuollon järjestämiseksi. Erityishuollon antamista on kuitenkin jatkettava entisessä paikassa siihen asti, kunnes se voidaan tarkoituksen-mukaisesti ja henkilön erityishuoltomahdollisuuksia heikentämättä järjestää muualla.


60

28 § (30.12.1996/1369) on kumottu L:lla 30.12.1996/1369.

29 § (27.5.1983/484) on kumottu L:lla 27.5.1983/484.

30 § (30.12.1996/1369) on kumottu L:lla 30.12.1996/1369.

31 § Erityishuoltoon pyrkimistä koskeva aloite tulee tehdä erityishuoltopiirin kuntainliitolle tai henkilön kotikunnan sosiaalilautakunnalle.

Erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta päättää erityishuollon johtoryhmä, jollei erityishuoltopiirin johtosäännössä toisin määrätä. (19.12.1980/952)

32 § (20.5.2016/381) Henkilö voidaan määrätä erityishuollon toimintayksikköön tahdos-taan riippumatta, jos:

1) hän ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia;

2) hän todennäköisesti vakavasti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja

3) hänen hoitoaan ja huolenpitoaan ei voida järjestää muulla tavoin. Tahdosta riippumaton erityishuolto toteutetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 §:n

4 momentissa tarkoitetun tehostetun palveluasumisen yksikössä tai 22 §:ssä tarkoi-tetussa laitoksessa taikka vastaavassa yksityisessä sosiaalihuollon toimintayksikös-sä tai laitoksessa, jossa on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asian-tuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten.

Henkilön määräämisestä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta on tehtävä erityishuollon johtoryhmälle kirjallinen hakemus. Hakemuksen on oikeutettu tekemään henkilön laillinen edustaja taikka hänen omaisensa tai muu läheisensä.

Jollei 3 momentissa tarkoitettuja hakemuksen tekemiseen oikeutettuja ole tai jol-leivät he suostu hakemuksen tekemiseen, hakemuksen voi tehdä myös se sosi-aalilautakunta tai muu sosiaalihuollosta vastaava toimielin, jonka alueella henkilö oleskelee, taikka lautakunnan tai muun sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tehtävään määräämä viranhaltija. Vastaavin edellytyksin voi hakemuksen rangais-tuslaitoksessa olevan osalta tehdä laitoksen johtaja.

LastensuojeluL 52/1936 on kumottu, ks. LastensuojeluL 417/2007.

33 § (20.5.2016/381) Jos erityishuollon johtoryhmä 32 §:ssä tarkoitetun hakemuksen ja muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusten ja selvitysten johdosta katsoo olevan ilmeistä, että edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toi-mintayksikköön tahdostaan riippumatta ovat olemassa, johtoryhmän on määrättävä henkilö toimitettavaksi tutkimukseen 32 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityishuollon toimintayksikköön. Tutkimukseen määräämisestä on tehtävä kirjallinen päätös kii-reellisissä tilanteissa viivytyksettä ja muulloin viimeistään seitsemän päivän kuluessa 32 §:ssä tarkoitetun hakemuksen saapumisesta. Ennen tutkimukseen määräämis-tä on selvitettävä henkilön oma mielipide. Henkilön ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kuulemisesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Jollei täysi-ikäisellä henkilöllä ole laillista edustajaa, on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000), jäljempänä sosiaalihuollon asiakaslaki, 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa henkilön palvelujen suunnitteluun ja toteutta-miseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi


61

hallintolaissa säädetyllä tavalla. Lisäksi alaikäisen henkilön vanhemmille ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tutkimukseen määräämistä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa säädetyllä tavalla.

Henkilöä voidaan pitää tutkittavana enintään 14 päivää tutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen tekemisestä. Tutkittavana pitäminen on lopetettava heti, jos tutkimusaikana ilmenee, ettei henkilön määräämiseen erityishuollon toimintayksik-köön tahdostaan riippumatta ole edellytyksiä. Laillistetun lääkärin, laillistetun psy-kologin ja laillistetun sosiaalityöntekijän, jotka ovat virkasuhteessa ja perehtyneet kehitysvammahuoltoon, sekä tarvittaessa muiden sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden on suoritettava henkilöä koskeva tutkimus. Tutkimusta suoritet-taessa on otettava huomioon henkilön sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeen taikka toimintakyvyn arviointia varten aiemmin tehdyt selvitykset. Tutkimusta suoritetta-essa on selvitettävä lisäksi henkilön oma mielipide ja varattava henkilölle ja muille 1 momentissa tarkoitetuille tahoille tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa säädetyllä tavalla. Tutkimuksesta on laadittava tutkimuksen suorittaneiden lääkärin, psyko-login ja sosiaalityöntekijän allekirjoittama tutkimuslausunto, jonka on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset henkilön määräämiselle erityishuol-lon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta olemassa.

Kun tutkimus on suoritettu, erityishuollon johtoryhmän on päätettävä määrätäänkö henkilö erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta. Päätös on tehtävä kirjallisesti viimeistään 14 päivän kuluessa tutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen tekemisestä. Päätöksen on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, ovat-ko edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta olemassa. Päätös henkilön määräämisestä erityishuollon toimintayk-sikköön tahdostaan riippumatta on välittömästi, kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluessa sen tekemisestä, alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Hallinto-oikeuden tulee käsitellä asia kiireellisenä.

34 § (20.5.2016/381) Erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi erityishuollon johtoryh-män tai sen määräämissä rajoissa toimintayksikön vastaavan johtajan tulee hyväk-syä erityishuolto-ohjelma jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten. Ohjelma on mahdollisuuksien mukaan laadittava yhteistyössä henkilön itsensä ja hänen laillisen edustajansa tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön laillisen edustajan taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä sekä sosiaalilautakunnan tai muun sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen kanssa. Oh-jelmaa on tarpeen mukaan tarkistettava.

35 § (13.1.1984/26) Yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan mutta joka ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin.

Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennus-ta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa.

36 § (22.12.2009/1539) Aluehallintovirasto voi määrätä erityishuolto-ohjelmaa oikaistavaksi tarpeellisiksi katsomiltaan osin, milloin henkilö itse tai hänen huoltajansa tai muu edun-valvojansa taikka sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin katsoo, ettei ohjelma ole tarkoituksenmukainen.


62

37 § (20.5.2016/381) Jos erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta mää-rättyä henkilöä tutkittaessa tai hänen hoitoaan ja huolenpitoaan järjestettäessä käy ilmi, että edellytykset määrätä henkilö erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta puuttuvat, erityishuollon johtoryhmän tai mielenterveyslain (1116/1990) 19 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on erityishuollon johtoryhmän esityksestä heti tehtävä päätös tahdosta riippumatto-man erityishuollon lopettamisesta.

38 § (20.5.2016/381) Henkilöä voidaan pitää erityishuollon toimintayksikössä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämistä koskevan päätöksen nojalla enintään puolen vuoden ajan. Jos ennen tämän määräajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toimintayksikköön tahdos-taan riippumatta ovat edelleen olemassa, henkilölle on tehtävä ilman erillistä tutki-mukseen määräämistä koskevaa päätöstä 33 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla uusi tutkimus ja hänestä on annettava uusi tutkimuslausunto. Tahdosta riippumat-toman erityishuollon jatkamisesta erityishuollon toimintayksikössä enintään puolen vuoden ajan on päätettävä 33 §:n 3 momentin mukaisesti kirjallisella päätöksellä ennen kuin puoli vuotta on kulunut tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon mää-räämisestä. Päätöksen alistamiseen hallinto-oikeudelle sovelletaan 33 §:n 3 mo-menttia. Tämän jälkeen tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edelly-tykset on selvitettävä vastaavalla tavalla vähintään puolen vuoden välein.

Erityishuollon toimintayksikköön tahdosta riippumatta määrätyllä henkilöllä ja hänen laillisella edustajallaan on oikeus saada tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edellytykset erityishuollon johtoryhmän arvioitavaksi erityishuollon kes-täessä myös ennen puolen vuoden enimmäisajan täyttymistä. Jollei täysi-ikäisellä henkilöllä ole laillista edustajaa, on mainittu oikeus sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön lisäksi hänen palvelujensa suunnit-teluun ja toteuttamiseen osallistuvalla omaisellaan tai muulla läheisellään. Mikäli ai-emmin tehdystä arvioinnista on kulunut alle kuukausi, ja on ilmeistä, että muutosta henkilön tilassa ei ole tapahtunut, voidaan arvio jättää tekemättä. Arvion tekemättä jättämisen peruste on kirjattava asiakasasiakirjoihin.

39 § (20.5.2016/381) Erityishuoltopiirin kuntayhtymän tai erityishuoltoa järjestävän kun-nan on huolehdittava tutkimukseen määrätyn tai järjestämässään erityishuollossa olevan henkilön kuljetuksesta kuntayhtymän tai kunnan toimintayksiköiden välillä. Lisäksi kuntayhtymän tai kunnan on huolehdittava henkilön erityishuollon saami-seksi välttämättömistä kuljetuksista tai korvattava niistä aiheutuvat kustannukset.

40–41 § on kumottu L:lla 20.5.2016/381.

3 a LUKUItsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa (20.5.2016/381)42 § (20.5.2016/381) Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Erityishuolto on järjestettävä ja erityishuollossa olevaa henkilöä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Erityishuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon erityishuollossa olevan henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet.


63

Erityishuollossa olevalle henkilölle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä.

42 a § (20.5.2016/381) Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoi-keuden tukemiseksi

Erityishuollossa olevan henkilön palveluja hoitosuunnitelmaan on kirjattava toi-menpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itse-määräämisoikeuden toteutumista. Palvelu- ja hoitosuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioi-da käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta palveluja hoitosuunnitelmaan sekä erityishuolto-ohjelmaan.

Sen lisäksi, mitä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 3 luvussa säädetään, palveluja hoitosuunnitelman tulee sisältää tiedot:1) toimenpiteistä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi

sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi;2) kohtuullisista mukautuksista henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osalli-

suuden turvaamiseksi;3) henkilön käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä;4) keinoista, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoi-

menpiteitä;5) rajoitustoimenpiteistä, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan

käyttämään.

Palvelu- ja hoitosuunnitelma on laadittava yhteistyössä erityishuollossa olevan henkilön ja hänen laillisen edustajansa tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön laillisen edustajan taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.

Erityishuollon toimintayksikössä on oltava sen toimintaan ja erityishuollossa olevien henkilöiden erityisiin tarpeisiin nähden riittävä määrä sosiaali- ja tervey-denhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa.

Erityishuoltoa annettaessa on huolehdittava, että: 1) erityishuollon toimintayksikön henkilökunta perehdytetään ja ohjeistetaan

työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutu-mista;

2) erityishuollon toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvat sosiaali- tai terveyden-huollon ammattihenkilöt koulutetaan rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävi-en tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen;

3) erityishuollon toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista;

4) erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämis-oikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin.


64

42 b § (20.5.2016/381) Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten soveltamisala

Erityishuollossa voidaan jäljempänä säädetyin edellytyksin käyttää 42 f–42 n §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä järjestettäessä sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momen-tissa tarkoitettua tehostettua palveluasumista tai 22 §:ssä tarkoitettuja laitospalvelu-ja taikka vastaavia yksityisiä palveluja. Jäljempänä 42 n §:n 3 momentissa tarkoitet-tua muuta kuin lyhytkestoista poistumisen estämistä voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa erityishuollossa.

Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on lisäksi, että tehostetun palveluasu-misen yksiköllä ja laitoksella on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seuran-taa varten.

Jäljempänä 42 f–42 h ja 42 k §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää 1 momentissa säädetyn lisäksi järjestettäessä erityishuollossa:1) sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tai tämän lain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua työtoimintaa, joka järjestetään sosiaalihuollon toimintayksikössä,

jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä; tai2) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain

(380/1987) 8 b §:ssä tarkoitettua päivätoimintaa tai vastaavaa tämän lain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, joka järjestetään sosiaalihuollon toimintayksi-kössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Lisäksi 3 momentissa tarkoitetuissa toimintayksiköissä voidaan toteuttaa 42 k ja 42 m §:ssä sekä 42 n §:n 3 momentissa tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, jos rajoitus-toimenpiteen käytöstä on tehty kirjallinen päätös mainituissa säännöksissä tarkoi-tetulla tavalla. Jos 3 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä käytetään 42 k tai 42 m §:ssä tai 42 n §:n 3 momentissa tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, toiminta-yksiköllä on oltava käytettävissään 2 momentissa tarkoitettu riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.

42 c § (20.5.2016/381) Virkavastuu Tämän luvun nojalla julkista valtaa käyttävään henkilöön sovelletaan rikosoikeudel-

lista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä luvussa tarkoitet-tuja tehtäviä silloinkin, kun hän ei ole virkasuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntayh-tymään. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

42 d § (20.5.2016/381) Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset Erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa ole-

van henkilön kanssa. Erityishuollossa voidaan käyttää 42 f–42 n §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä ainoastaan silloin, kun: 1) erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan

koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; 2) rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen terveytensä tai tur-

vallisuutensa taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; ja

3) muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä.


65

Rajoitustoimenpiteen on oltava henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoitukseen sopiva ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Jos henkilöön kohdistetaan useampia rajoitustoimenpiteitä samanaikaisesti tai peräk-käin, niiden yhteisvaikutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Rajoitustoimenpide on toteutettava erityishuollossa olevan henkilön ihmisarvoa kunnioittaen, mahdollisimman turvallisesti ja hänen perustarpeistaan huolehtien. Rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä tai jos se vaarantaa erityishuollossa olevan henkilön terveyden tai turvallisuuden. Jos rajoitustoimenpide kohdistuu alaikäiseen, rajoitustoimenpidettä käytettäessä on otettava huomioon alaikäisen etu sekä hänen ikänsä ja kehitystasonsa.

42 e § (20.5.2016/381) Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen Jos erityishuoltoa annettaessa on käytetty 42 f–42 n §:ssä tarkoitettua rajoitustoi-

menpidettä, toimintayksikössä on viipymättä arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöön johtaneita syitä ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa vähentää rajoitustoimenpi-teiden käyttöä yksikössä. Jos muussa kuin tahdosta riippumattomassa erityishuol-lossa olevan henkilön erityishuollossa on käytetty toistuvasti tai pitkäaikaisesti 42 j, 42 l tai 42 m §:ssä tai 42 n §:n 2 momentissa tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, toimintayksikössä on arvioitava, täyttyvätkö henkilön kohdalla 32 §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset henkilön määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityis-huoltoon, ja saatettava kysymys tarvittaessa 32 §:n 4 momentissa tarkoitetun sosi-aalihuollosta vastaavan toimielimen arvioitavaksi.

42 f § (20.5.2016/381) Kiinnipitäminen Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihen-

kilö voi pitää lyhytaikaisesti kiinni erityishuollossa olevasta henkilöstä rauhoittamis-tarkoituksessa. Kiinnipitäminen voi sisältää myös henkilön siirtämisen toimintayksi-kön tiloissa. Kiinnipitäminen on toteutettava hyväksyttävää hoidollista menetelmää käyttäen.

Ratkaisun kiinnipitämisestä tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

42 g § (20.5.2016/381) Aineiden ja esineiden haltuunotto Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammatti-

henkilö voi ottaa erityishuollossa olevalta henkilöltä toimintayksikön haltuun aineet ja esineet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta ja joita todennäköisesti käytettäisiin tähän tarkoitukseen.

Ratkaisun aineiden tai esineiden haltuunotosta tekee toimintayksikön henkilökun-taan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Toimintayksikön vas-taavan johtajan on tehtävä haltuunotosta kirjallinen päätös, jollei aineita tai esineitä palauteta erityishuollossa olevalle henkilölle yhden vuorokauden kuluessa haltuun-otosta. Haltuun otettu omaisuus on palautettava erityishuollossa olevalle henkilölle viimeistään toimintayksikössä annetun erityishuollon päätyttyä, jollei sen luovutta-misesta tai hävittämisestä muussa laissa toisin säädetä.

42 h § (20.5.2016/381) Henkilöntarkastus Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammatti-

henkilö voi tehdä erityishuollossa olevalle henkilölle henkilöntarkastuksen tämän


66

vastustuksesta riippumatta, jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on vaatteissaan tai muutoin yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa 42 g §:n 1 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Edellytyksenä on lisäksi, että eri-tyishuollossa oleva tai muu henkilö todennäköisesti käyttäisi aineita tai esineitä vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoitta-maan omaisuutta.

Henkilöntarkastus on tehtävä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan toisen so-siaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön läsnä ollessa, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Tarkastuksen tekijän ja tarkastuksessa läsnä olevan henkilön on olta-va tarkastuksen kohteena olevan henkilön kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksen tekijä ja tarkastuksessa läsnä oleva henkilö voivat kuitenkin olla eri sukupuolta kuin tarkastuksen kohteena oleva henkilö, jos he ovat terveydenhuollon ammattihen-kilöitä tai toimenpiteen suorittaminen välittömästi on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevan tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden varmistamiseksi.

Henkilöntarkastusta koskevan ratkaisun tekee toimintayksikön vastaava johtaja. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä toimintayksikön henkilökuntaan kuu-luva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle.

42 i § (20.5.2016/381) Lyhytaikainen erillään pitäminen Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihen-

kilö voi viedä erityishuollossa olevan henkilön tämän vastustuksesta riippumatta lyhytaikaisesti, enintään kahdeksi tunniksi, erilleen muista henkilöistä rauhoittamis-tarkoituksessa. Erillään pitämiseen käytettävän huoneen oven voi tarvittaessa lukita.

Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammat-tihenkilön on valvottava erillään pidettävää henkilöä koko erillään pitämisen ajan ole-malla hänen kanssaan samassa tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada yhteys erillään pidettävään henkilöön. Myös erillään pidettävällä henkilöllä on oltava mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan.

Ratkaisun lyhytaikaisesta erillään pitämisestä tekee toimintayksikön vastaava joh-taja. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitet-tava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle.

42 j § (20.5.2016/381) Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta

Erityishuollossa olevaa henkilöä on hoidettava terveydenhuoltoa annettaessa ensi-sijaisesti yhteisymmärryksessä hänen kanssaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6–9 §:ssä säädetyllä tavalla.

Jos erityishuollossa oleva henkilö, joka ei kykene päättämään hoidostaan, vas-tustaa terveydenhuollon antamista, henkilöä hoitava lääkäri tai lääkärin ohjeiden mukaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö voi antaa henkilölle lääketieteellisesti välttämättömän terveydenhuollon henkilön vastustuksesta riippumatta, jos hoitamatta jättäminen uhkaisi vaarantaa vakavasti henkilön terveyden. Henkilön tilaa on tällöin seurattava ja arvioitava jatkuvasti hä-nen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla.


67

Edellä 2 momentissa tarkoitettua hoito- ja tutkimustoimenpidettä suoritettaessa erityishuollossa olevasta henkilöstä voidaan pitää lyhytaikaisesti kiinni tai hänen liikkumistaan voidaan rajoittaa rajoittavan välineen avulla lyhytaikaisesti enintään niin kauan kuin toimenpiteen suorittaminen välttämättä edellyttää, kuitenkin enin-tään tunnin ajan. Rajoittavien välineiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) mukaiset vaatimukset.

Ratkaisun välttämättömän terveydenhuollon antamisesta erityishuollossa olevan henkilön vastustuksesta riippumatta ja 3 momentissa tarkoitetuista lyhytaikaisis-ta rajoitustoimenpiteistä tekee virkasuhteessa oleva lääkäri. Tehtäessä ratkaisua välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta riippumatta on pyy-dettävä ja otettava huomioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoitustoimenpiteestä. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta riippumatta ja 3 momentissa tarkoi-tetuista lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on välittömästi ilmoitettava asiasta henkilöä hoitavalle lääkärille.

Jos on ilmeistä, että tarve välttämättömän terveydenhuollon antamiseen vastustuk-sesta riippumatta on toistuvaa, virkasuhteessa oleva lääkäri voi tehdä rajoitustoi-menpiteen toistuvasta käytöstä kirjallisen päätöksen enintään 30 päiväksi kerral-laan. Tällöinkin rajoitustoimenpidettä voidaan kussakin tilanteessa käyttää vain, jos 2 ja 3 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Kirjallista päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantun-tijoiden arviot rajoitustoimenpiteestä. Lisäksi 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen toistuvaa käyttöä.

42 k § (20.5.2016/381) Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa

Jos erityishuollossa olevan henkilön terveys tai turvallisuus muutoin todennäköises-ti vaarantuisi, toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi käyttää henkilöllä:

1) sängystä putoamista estävää välinettä, joka ei rajoita henkilön raajojen tai kehon liikkeitä, henkilön yö- ja päiväaikaisen lepäämisen ajan ja lyhytaikaisesti muiden päivittäisten toimintojen ajan;

2) tuolista putoamista estävää välinettä lyhytaikaisesti henkilön ruokailun ja muiden vastaavien päivittäisten toimintojen ajan; ja

3) itsensä vahingoittamista estävää tai turvallisuutta lisäävää välinettä tai asustetta, joka ei rajoita henkilön raajojen tai kehon liikkeitä tai vähäistä enempää henkilön toimintaa, välttämättömän ajan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytet-tävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset. Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja ainoastaan tarkoituksensa mukaisella tavalla. Rajoittavaa välinettä tai asustetta käytettäessä erityishuollossa olevan henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hä-nen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden.


68

Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä päivittäisissä toiminnoissa tekee ratkai-sun toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammatti-henkilö toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti. Jos rajoittavan vä-lineen tai asusteen käyttö on säännönmukaista ja pitkäkestoista, tekee rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä kirjallisen päätöksen enintään kuuden kuukauden ajaksi toimintayksikön vastaava johtaja. Tällöinkin rajoitustoimenpidettä voidaan kussakin tilanteessa käyttää vain, jos 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Vastaavan johtajan on ohjeita antaessaan ja päätöstä tehdessään pyy-dettävä ja otettava huomioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. Lisäksi 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä.

42 l § (20.5.2016/381) Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaara-tilanteissa

Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi käyttää erityishuollossa olevalla henkilöllä liikkumista tai henkilön toimintaa rajoitta-vaa välinettä tai asustetta muissa kuin 42 k §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vain, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi vakavasti oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden. Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja ainoastaan tarkoituk-sensa mukaisella tavalla. Henkilö voidaan sitoa vain, jolleivät muut keinot ole riittäviä. Sidottuna voidaan pitää vain välttämättömän ajan, kuitenkin yhtäjaksoisesti tai toistu-vasti yhteensä enintään kahdeksan tunnin ajan, jona aikana henkilöä hoitavan lääkärin on arvioitava sitomisen edellytykset uudelleen vähintään kahden tunnin välein.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset. Rajoitta-vaa välinettä tai asustetta käytettäessä erityishuollossa olevan henkilön tilaa on seu-rattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Sido-tun henkilön tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että terveydenhuollon ammattihenkilö on näkö- ja kuuloyhteydessä henkilöön. Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden.

Muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Päätöstä tehtäessä on pyy-dettävä ja otettava huomioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. Kiireellisessä tilanteessa ratkai-sun muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä kiireellisessä tilantees-sa on välittömästi ilmoitettava toimintayksikön vastaavalle johtajalle, jonka jälkeen asiasta on päätettävä kirjallisella päätöksellä edellä mainitulla tavalla.

Jos muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen toistuvan käy-tön tarve on ilmeinen, voi toimintayksikön vastaava johtaja tehdä rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä kirjallisen päätöksen enintään seitsemän päivän ajak-si. Tämän jälkeen rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä tekee kirjallisen päätöksen enintään 30 päivän ajaksi virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa


69

oleva lääkäri tai virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Tällöinkin rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan päätöksen voimassaoloaikana käyttää kussakin tilanteessa vain, jos 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskevaan päätökseen on kirjattava, kuinka pitkän ajan rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan kerrallaan enintään käyttää, ja mikseivät muut keinot ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä. Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huo-mioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. Lisäksi 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä.

Henkilön sitomisesta tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva lääkäri suoritta-mansa tutkimuksen ja psykiatrisen arvion perusteella. Lisäksi päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot sitomisesta. Kiireellisessä tilanteessa kirjallisen päätöksen sitomisesta voi tehdä virkasuhteessa oleva lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva lääkäri suo-rittamansa tutkimuksen perusteella. Jos henkilöä joudutaan tällöin pitämään sidottuna yli kahden tunnin ajan, tekee kirjallisen päätöksen sitomisesta viimeistään kahta tuntia pidemmältä ajalta virkasuhteessa oleva lääkäri, joka voi päättää asiasta kiireellisessä tilanteessa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan lääkärin esityksen perusteella puhelin- tai muun etäyhteyden välityksellä.

42 m § (20.5.2016/381) Valvottu liikkuminen Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammatti-

henkilö voi valvoa erityishuollossa olevan henkilön liikkumista toimintayksikössä, poistumista toimintayksiköstä ja liikkumista toimintayksikön tai sen yhteydessä ole-van piha-alueen ulkopuolella, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuu-den. Jolleivät muut keinot ole riittäviä, henkilön liikkumista voidaan valvoa henkilön ylle kiinnitettävän teknisen valvontalaitteen avulla, suunnitellusti saattajan avulla tai muulla vastaavalla tavalla. Henkilön liikkumista koskeva suunnitelma on kirjattava henkilön palveluja hoitosuunnitelmaan. Valvottaessa henkilön liikkumista on erityi-sesti huolehdittava siitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta.

Jolleivät 1 momentissa tarkoitetut keinot ole riittäviä henkilön liikkumisen valvo-miseksi yöaikaan, henkilön oman huoneen ovi voidaan lukita yöksi korkeintaan kahdeksan tunnin ajaksi, kuitenkin niin, että henkilöllä on mahdollisuus tarvittaessa poistua huoneesta saatettuna. Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali-

tai terveydenhuollon ammattihenkilön on valvottava lukitussa huoneessa olevaa henkilöä koko lukitsemisen ajan olemalla hänen välittömässä läheisyydessään niin, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada yhteys huoneessa olevaan henkilöön. Myös henkilöllä itsellään on oltava mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan.

Valvotusta liikkumisesta enintään seitsemän päivän ajaksi tekee kirjallisen päätök-sen toimintayksikön vastaava johtaja. Tätä pidemmästä, yhteensä enintään kuusi kuukautta kestävästä valvotusta liikkumisesta tekee kirjallisen päätöksen virka-suhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Tehtäessä päätöstä valvotusta liikkumisesta on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot henkilön valvotusta liikkumisesta. Lisäksi 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden on säännöllisesti seu-rattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä.


70

42 n § (20.5.2016/381) Poistumisen estäminen Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammatti-

henkilö voi estää erityishuollossa olevaa henkilöä poistumasta toimintayksiköstä tai toimintayksikön yhteydessä olevalta piha-alueelta, jos henkilö saattaisi poistu-misellaan itsensä tai toisen henkilön alttiiksi välittömästi uhkaavalle ja vakavalle terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvalle vaaralle. Vastaavin edellytyksin toimin-tayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi noutaa erityishuollossa olevan henkilön takaisin toimintayksikköön tai sen yhtey-dessä olevalle piha-alueelle, jos henkilö tavoitetaan sen välittömästä läheisyydestä. Poistumisen estämiseksi ja henkilön noutamiseksi saadaan käyttää voimakeinoja, jos ne ovat välttämättömiä, kun otetaan huomioon vastustuksen laatu ja voimak-kuus, tilanteen uhkaavuus sekä muut olosuhteet.

Kiireellisessä tilanteessa 1 momentissa tarkoitetun poistumisen estämistä koskevan lyhytkestoisen ratkaisun tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimin-tayksikön vastaavalle johtajalle.

Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrätyn henkilön poistuminen voidaan estää muutoin kuin lyhytkestoisesti, jollei 42 m §:ssä tarkoitettu valvottu liikkumi-nen ole toimenpiteenä soveltuva tai riittävä. Enintään seitsemän päivää kestäväs-tä poistumisen estämisestä tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Tätä pidemmästä, yhteensä enintään 30 päivää kestävästä poistumisen estämisestä tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Poistumisen estämistä koskevaa päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot henkilön poistumisen estämisestä. Lisäksi 42 b §:n 2 mo-mentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä. Poistumisen estämisen aikana tapahtuvaa henkilön ulkoilua ja muuta liikkumista koskeva suunnitelma on kirjattava henkilön palveluja hoitosuunnitelmaan. Poistumisen estämisen yhteydessä on erityisesti huolehdittava siitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta.

42 o § (20.5.2016/381) Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittely ja kirjaaminen Jos erityishuollossa olevaan henkilöön on kohdistettu 42 f–42 n §:ssä tarkoitettu ra-

joitustoimenpide, rajoitustoimenpiteen käyttöä on arvioitava erityishuollossa olevan henkilön kanssa viipymättä sen käytön päättymisen jälkeen. Jälkiselvittelyssä on arvioitava rajoitustoimenpiteen perusteita ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa välttää rajoitustoimenpiteiden käyttö.

Erityishuollossa olevaa henkilöä koskeviin asiakas- tai potilasasiakirjoihin on kirjattava:1) 42 f–42 n §:ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttö ja sen perusteet;2) henkilön näkemys rajoitustoimenpiteen käytöstä ja sen perusteista;3) rajoitustoimenpiteen vaikutukset erityishuollossa olevaan henkilöön;4) rajoitustoimenpiteen alkamis- ja päättymisajankohta; 5) rajoitustoimenpidettä koskevan ratkaisun tai päätöksen tehnyt ja toimenpiteen

suorittanut henkilö.


71

42 p § (20.5.2016/381) Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto Erityishuollossa olevalle henkilölle on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimen-

piteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. Henkilön lailliselle edustajalle tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa henkilön lailliselle edustajalle taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen mainittu selvitys on annettava vähintään kuukausittain. Selvitys on annettava ym-märrettävässä muodossa ja saavutettavalla tavalla ottaen huomioon vastaanottajan käyttämät kommunikaatiomenetelmät. Selvitys käytettyjen rajoitustoimenpiteiden sisällöstä ja perusteista on annettava lisäksi sosiaalihuoltolain 42 §:ssä tarkoitetulle henkilön omatyöntekijälle kuukausittain.

Jos erityishuollossa olevaan henkilöön on kohdistettu rajoitustoimenpide hänen ollessaan tilassa, jossa hän ei ole kyennyt ymmärtämään toimenpiteen merkitystä, hänelle on annettava 1 momentissa tarkoitettu selvitys heti, kun hän kykenee ym-märtämään asian merkityksen.

Jos erityishuollossa olevaan henkilöön, joka ei tilansa takia kykene ymmärtämään asian merkitystä, on kohdistettu sellainen rajoitustoimenpide, johon saa 81 b §:n 1 tai 2 momentin mukaan hakea muutosta valittamalla, rajoitustoimenpidettä koske-va päätös on muutoksenhakuohjeineen annettava tiedoksi erityishuollossa olevan henkilön lailliselle edustajalle tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa henkilön lailliselle edustajalle taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen.

42 q § (20.5.2016/381) Asetuksenantovaltuus Edellä 32 §:n 2 momentissa tarkoitetusta riittävästä lääketieteen, psykologian ja

sosiaalityön asiantuntemuksesta, 42 a §:n 4 momentissa tarkoitetusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja muun henkilökunnan riittävyydestä ja 42 a §:n 5 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihen-kilöiden koulutuksesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysmi-nisteriön asetuksella.

4 LUKUMaksut43 § (3.8.1992/739) Erityishuollosta voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja tervey-

denhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) säädetään.

5 LUKUKorvaukset 44 § (31.3.1988/299)

Erityishuoltopiirin kuntainliiton muulle kuin sanottuun kuntainliittoon kuuluvasta kun-nasta olevalle henkilölle järjestämän erityishuollon aiheuttamista kustannuksista on sen kuntainliiton, johon henkilön kotikunta kuuluu, suoritettava korvaus.

45 § Jollei toisin ole sovittu, 44 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu korvaus lasketaan siten, kuin tässä pykälässä säädetään. Sama koskee soveltuvin osin 44 §:n 3 mo-mentin mukaan suoritettavan korvauksen määräämistä.


72

Korvauksen määräämiseksi toimintayksikön edellisen varainhoitovuoden käyttö-kustannusten kokonaismäärään lisätään 10 prosenttia. Näin saadusta määrästä vähennetään 43 §:n mukaiset maksut ja korvaukset ja toimintayksikön muut käyttö-tulot, lukuun ottamatta korkotuloja, valtionosuutta ja kuntien maksuosuuksia käyttö-kustannuksiin sekä muita tässä laissa säädettyjä erityishuollon korvauksia samoin kuin tuloja, jotka kunta tai kuntainliitto saa sellaisesta toiminnasta, minkä kustan-nuksiin valtionosuutta ei suoriteta. Erotus jaetaan luvulla, jona käytetään käyttöpäi-vien tai käyntikertojen kokonaismäärää toiminnan laadusta riippuen, minkä jälkeen osamäärä kerrotaan kysymyksessä olevan henkilön käyttöpäivien tai käyntikertojen luvulla. Saatuun määrään lisätään kutakin käyttöpäivää tai käyntikertaa kohti hen-kilön suoritettavaksi säädetyn korvauksen määrä, milloin korvausta tai maksua ei peritä. (3.8.1992/739)

46 § Milloin toimintayksikön edellisen vuoden tilinpäätöstä ei vielä ole hyväksytty, voi-daan 45 §:ssä tarkoitetuista korvauksista periä ennakkona määrä, joka vastaa toimintayksikön edellisen vuoden arvioituja käyttökustannuksia, sanotun pykälän 2 momentissa tarkoitetuin tavoin käyttöpäivää tai käyntikertaa kohti laskettuna.

47 § (13.1.1984/26) on kumottu L:lla 13.1.1984/26.

6 LUKUSuunnittelu ja valtionosuus (17.9.1982/702)48 § (29.12.2009/1717) Tämän lain nojalla järjestettävään toimintaan sovelletaan

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua la-kia (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009), jollei lailla toisin säädetä.

49–61 § on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

7 LUKU (17.9.1982/702) on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

8 LUKUErityishuoltoalan koulutus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen65 § Erityishuoltoalan henkilökunnan koulutuksesta tai erityishuollon tutkimuksesta huo-

lehtivalla korkeakoululla tai muulla viranomaisella on oikeus käyttää erityishuolto-piirin kuntainliiton toimintayksiköitä erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämiseen.

Edellä 16 §:ssä tarkoitetun toimintayksikön ylläpitäjä voi sopia korkeakoulun tai muun viranomaisen kanssa toimintayksikön käyttämisestä 1 momentissa tarkoitet-tuun koulutus- tai tutkimustoimintaan.

66 § Korkeakoulu tai muu viranomainen suorittaa erityishuoltopiirin kuntainliitolle täyden korvauksen perustamiskustannuksista, jotka ovat aiheutuneet sen koulutus- tai tut-kimuskäytössä olevien, erityishuoltopiirin kuntainliiton toimintayksikössä sijaitsevien huonetilojen rakentamisesta, perusparannuksesta, laajentamisesta tai rakenteel-lisesti uudelleen järjestämisestä, kiinteät kojeet ja laitteet mukaan luettuina, sekä käyttökustannuksista, jotka aiheutuvat sanottujen huonetilojen kunnossapidosta.


73

Mikäli huonetiloja kuitenkin käytetään osittain myös erityishuoltopiirin kuntainliiton toiminnassa, on korvausta tältä osin soviteltava. (17.9.1982/702)

Mitä 1 momentissa on sanottu, sovelletaan muihinkin erityishuoltopiirin kuntainliiton perustamis- ja käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat pääasiallisesti erityishuoltoalan opetus- tai tutkimustoiminnan järjestämisestä erityishuoltopiirin kuntainliiton toimin-tayksikössä.

67 § Edellä 65 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimintojen järjestämisestä sekä 66 §:ssä tarkoitettujen korvausten määräytymisperusteista tulee korkeakoulun tai muun viranomaisen sopia erityishuoltopiirin kuntainliiton kanssa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus, joka on asetuksella säädettävissä tapa-

uksissa alistettava valtioneuvoston hyväksyttäväksi, on laadittava siten, että siinä otetaan tasapuolisesti huomioon toisaalta erityishuoltopiirin kuntainliiton velvolli-suus erityishuollon järjestämiseen sekä toisaalta korkeakoulun tai muun viranomai-sen säännöksiin tai määräyksiin taikka vahvistettuihin koulutus- ja tutkimussuun-nitelmiin perustuva velvollisuus erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämiseen.

Jollei 1 momentissa tarkoitettua sopimusta saada aikaan, valtioneuvosto voi, jos järjestely erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan tahi erityishuollon tarkoi-tuksenmukaisen järjestämisen kannalta on välttämätöntä, määrätä erityishuoltopii-rin kuntainliiton toimintayksiköiden käyttämisestä sanottuihin tarkoituksiin sekä siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Tällöin on noudatettava, mitä 2 momen-tissa sekä 66 §:ssä säädetään.

9 LUKUErityishuollon järjestämisestä eräissä tapauksissa68 § (3.8.1992/739) Erityishuoltopiirin kuntainliitto voi sopia sellaisen terveydenhuoltoalan

kuntainliiton kanssa, jonka toimialue käsittää erityishuoltopiirin alueen, että erityis-huoltopiirin kuntainliiton varat ja velat siirtyvät terveydenhuoltoalan kuntainliitolle.

69 § (3.8.1992/739) Edellä 68 §:ssä mainitun sopimuksen voimaantulosta lukien tervey-denhuoltoalan kuntainliitosta on soveltuvin osin voimassa, sen lisäksi mitä muuten on säädetty, mitä erityishuoltopiirin kuntainliitosta tässä laissa säädetään.

70 § (3.8.1992/739) on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

10 LUKUErinäisiä säännöksiä71 § (30.12.2015/1649) Tämän lain nojalla järjestettyyn työtoimintaan sovelletaan, mitä

sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n 3 momentissa säädetään.

72 § (30.3.1979/386) on kumottu L:lla 30.3.1979/386.

73 § Jollei toisin ole sovittu, jäsenkuntien osuudet erityishuoltopiirin kuntainliiton varoihin ja vastuu sen veloista määräytyvät niiden osuuksien suhteessa, joilla jäsenkunnat


74

ovat osallistuneet kuntainliiton perustamiskustannuksiin. Maksuosuudet muunne-taan kuitenkin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään jäsenkuntien osuuksien määräämisajankohdan rahanarvoon huomioon ottaen kohtuullinen arvonvähennys.

Milloin erityishuoltopiirijakoa muutettaessa erityishuoltopiirin kuntainliiton jäsenkun-ta siirtyy toiseen erityishuoltopiiriin, luovuttavan kuntainliiton on suoritettava vas-taanottavalle kuntainliitolle korvaus kunnan osuudesta kuntainliiton varoihin velat vähennettyinä.

74 § Kelpoisuudesta erityishuoltopiirin kuntainliiton ja erityishuoltoa järjestävän kunnan virkoihin voidaan säätää asetuksella.

75 § (31.10.2008/672) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovi-rasto voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja val-vontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. (22.12.2009/1539)

Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin. Tarkastuksessa on salassa-pitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on salas-sapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuk-sen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita.

Poliisin on tarvittaessa annettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi. (22.12.2009/1539)

Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.

Tarkastuksessa erityisesti huomioon otettavista asioista ja tarkastusmenettelyn tar-kemmasta sisällöstä sekä tarkastuksessa pidettävästä pöytäkirjasta ja sen säilyttä-misestä ja säilyttämisajasta voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella.

75 a § (20.5.2016/381) Aluehallintoviraston on erityisesti valvottava 3 a luvun nojalla tapahtuvaa rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Aluehallintovirasto voi valvontaa toteut-taessaan varata erityishuollossa olevalle henkilölle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa.

Jos toimintayksikössä on käytetty 42 l §:ssä tarkoitettua sitomista, toimintayksikön on tehtävä siitä kahden viikon kuluessa ilmoitus aluehallintovirastolle. Aluehallinto-virastolle tehtävässä ilmoituksessa on mainittava henkilön tunnistetiedot, tiedot toi-menpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteestä päättäneen lääkärin nimi. Aluehal-lintoviraston tulee hävittää henkilöä koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta.

76 § (22.12.2009/1539) Jos «kehitysvammaisten» erityishuollon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita


75

epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos asiakas-turvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä

sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhaku-viranomainen toisin määrää.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) tarkoitettua toi-mintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto on valvon-nassaan havainnut lääkehuoltoa koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.

77 § (22.12.2009/1539) Jos «kehitysvammaisten» erityishuollon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta tai kuntayhtymä on tämän lain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuu-tensa täyttämättä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallinto-virasto voivat antaa kunnalle tai kuntayhtymälle taikka virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat, jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, kiinnittää valvot-tavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.

Tässä pykälässä tarkoitettuun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

78 § (12.12.2014/1105) on kumottu L:lla 12.12.2014/1105.

79 § (17.9.1982/702) Erityishuoltoa järjestävä kunta sekä 16 §:ssä tarkoitettu yksityinen erityishuollon järjestäjä on velvollinen antamaan erityishuoltopiirin kuntainliitolle tämän tarpeelliseksi katsomia tietoja ja selvityksiä.

80 § (20.5.2016/381) Muuhun sosiaalilautakunnan tai muun sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätökseen kuin 81 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muu-tosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

KunnallisL on kumottu KuntaL:lla 365/1995.


76

81 § (20.5.2016/381) Erityishuoltopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston tai yhtymäko-kouksen, yhtymähallituksen, lautakunnan, johtokunnan, yhteisjohtokunnan, erityis-huollon johtoryhmän tai muun kunnallisen toimielimen tai viranhaltijan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

KunnallisL on kumottu KuntaL:lla 365/1995.

81 a § (20.5.2016/381) Muun kuin tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai lopettamista koskevaan päätökseen taikka muuhun kuin tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvään yksilöllisen erityishuolto-ohjelman hyväksymistä koske-vaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valit-tamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

81 b § (20.5.2016/381) Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään:

1) 33 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kirjalliseen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä toimitettavaksi tutkimukseen;

2) 33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun kirjalliseen päätökseen, joka koskee henkilön

määräämistä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta; 3) 38 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kirjalliseen päätökseen, joka koskee tahdosta

riippumattoman erityishuollon jatkamista; 4) 42 g §:n 2 momentissa tarkoitettuun aineiden ja esineiden haltuunottoa koskevaan kirjalliseen päätökseen; 5) 42 j §:n 5 momentissa tarkoitettuun kirjalliseen päätökseen, joka koskee välttämättömän terveydenhuollon antamista henkilön vastustuksesta riippumatta; 6) 42 k §:n 3 momentissa tarkoitettuun kirjalliseen päätökseen, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa; 7) 42 l §:ssä tarkoitettuun kirjalliseen päätökseen, joka koskee rajoittavan välineen

tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa tai sitomista; 8) 42 m §:ssä tarkoitettua valvottua liikkumista koskevaan kirjalliseen päätökseen;

ja 9) 42 n §:n 3 momentissa tarkoitettuun poistumisen estämistä koskevaan kirjalliseen päätökseen.

Yksityisen sosiaalihuollon toimintayksikön tai laitoksen vastaavan johtajan kirjal-liseen päätökseen, joka koskee 42 g §:n 2 momentissa tarkoitettua aineiden ja esineiden haltuunottoa, 42 k §:n 3 momentissa tarkoitettua rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa, 42 l §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettua rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa,


77

42 m §:ssä tarkoitettua valvottua liikkumista ja 42 n §:n 3 momentissa tarkoitettua poistumisen estämistä, sekä yksityisen sosiaalihuollon toimintayksikön tai laitoksen lääkärin kirjalliseen päätökseen, joka koskee 42 l §:n 5 momentissa tarkoitettua sitomista, saa hakea muutosta siten kuin tämän pykälän 1 momentissa säädetään.

Muutosta saa 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa hakea erityishuollossa oleva

henkilö ja hänen laillinen edustajansa. Jollei täysi-ikäisellä erityishuollossa olevalla henkilöllä ole laillista edustajaa, saa muutosta hakea sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa myös hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuva omaisensa tai muu läheisensä.

81 c § (20.5.2016/381) Jos kunnallisen toimielimen tai viranhaltijan päättämä asia voi-daan kuntalain 92 §:n nojalla ottaa ylemmän toimielimen käsiteltäväksi, päätökseen saa hakea muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään.

81 d § (20.5.2016/381) Hallinto-oikeuden päätökseen 33 §:n 3 momentissa tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

82 § (22.12.2009/1539) Muutoksenhausta valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeri-ön, aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökseen säädetään hallintolainkäyt-tölaissa.

Aluehallintoviraston 36 §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

83 § Erityishuoltopiirin kuntainliiton liittovaltuuston, liittohallituksen, lautakunnan, joh-tokunnan, yhteisjohtokunnan, erityishuollon johtoryhmän tai viranhaltijan päätös voidaan panna täytäntöön, ennenkuin se on saanut lainvoiman, siten kuin kun-nallislain 146 §:ssä säädetään. Sanotun säännöksen estämättä voidaan päätös muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jos se on laadultaan sellainen, että se on viivytyksettä täytäntöönpantava, tai jos päätöksen voimaantulemista ei voida erityishuollollisista syistä siirtää tuonnemmaksi ja mainittu toimielin on määrännyt päätöksen heti täytäntöönpantavaksi.

KunnallisL 953/1976 on kumottu KuntaL:lla 365/1995. Ks. KuntaL 365/1995 98 §.

84 § (3.8.1992/739) on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

85 § (17.9.1982/702) on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

86 § Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

87 § Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen.

Tämä «laki» on voimassa L:n 520/1977 mukaisesti 1.1.1978 alkaen.

Documents

IMO-käsikirja · IMO-käsikirja Itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja rajoitustoimenpiteet 11/2017 Vammaistyö