INERGISETUUTISET 2014I N E R G I A - K O N S E R N I T I E D O T T A A

INERGIA

INERGIA LÄMPÖ

TUNTURIVERKKO

INARIN LAPIN VESI

Uusi sähkö- markkina- laki astuu voimaan

I n e r g i a O y, S a i r a a l a n t i e 3 a , 9 9 8 0 0 I v a l o • a s i a k a s p a l v e l u @ i n e r g i a . f i • P u h . 0 2 0 7 4 6 0 3 0 0

H U H T I K U U

INERGISETUUTISET 2014

Uuden sähkömarkkinalain vaikutukset lähitulevaisuuden toimintaan

Energiaviraston julkaisema sidos-ryhmälehti 1/2014 on ilmestynyt. Leh-dessä valvova viranomainen Energia-virasto kertoo virastossa noudatetta-vista arvoista sekä omasta roolistaan. Julkaisussa on myös kahden verkko-yhtiön näkemys uudesta Sähkömark-kinalaista 588/2013.

Uusi laki lähtee siitä, ettei jatkossa tulla hyväksymään asemakaava-alu-eella yli 6 tunnin, eikä muualla yli 36 tunnin myrskyn tai lumikuorman aihe-uttamia sähkönjakelun keskeytyksiä. Uuden lain myötä kaikki verkkoyhti-öt joutuivat viime vuoden joulukuun mennessä hakemaan verkkolupansa uudelleen. Verkkoluvassa esitetään tekniset, taloudelliset ja organisatoriset edellytykset toimia.

Kehittämis- ja varautumissuunnitelmat

Seuraavaksi joudumme kesäkuun loppuun mennessä tekemään jake-luverkon kehittämissuunnitelman, joka täyttää 51§ ja 119 § ehdot. Sa-maan päivämäärään mennessä on toi-mitettava huoltovarmuuskeskukselle 28 § vaatima varautumissuunnitelma. Meillä on jo olemassa jakeluverkon kehittämis- ja varautumissuunnitel-ma, mutta uuden lain myötä joudumme tekemään pitkän tähtäimen kehittä-missuunnitelman vuosille 2014 – 2028. Verkostomme on rakennettu pääosin 70-80-luvulla ja on edelleen hyvässä kunnossa. Verkostolle tehdään kolmen vuoden välein määräaikaistarkastus, jonka perusteella olemme määrätie-toisesti uusineet uusimisen tarpeessa olevia verkosto-osuuksia.

Siirtoliiketoiminta investointipainotteista

Tunturiverkko on investoinut vuo-sittain jakeluverkkoonsa 1,3-1,6 mil-joonaa euroa n. 5,0 miljoonan euron liikevaihdolla. Vielä emme ole tehneet tarkkoja laskelmia, minkä tasoinen vuotuinen investointiohjelma tulee olla täyttääksemme uuden sähkömarkkina-lain vaatimukset. Energiavirasto voi määrätä verkkoyhtiöitä muuttamaan kehittämissuunnitelmansa, jos näkevät, ettei tulevat tavoitteet täyty esitetyllä investointilaskelmilla. Laiminlyön-neistä seuraamusmaksut voivat olla todella suuret.

Näin muualla

Savon voiman toimitusjohtaja Matti Ryhänen kertoo artikkelissaan, että he ovat vuosittain tehneet investointeja yli

2

Teksti: Jarkko Kaisanlahti

Energiaviraston viesti on ollut, että jakeluverkkoyhtiöillä siirtomaksut ovat pääosin olleet alijäämäisiä. Voidak-semme toteuttaa tulevia investointe-ja, voisimme heidän mielestä huoletta nostaa siirtomaksuja. Tunturiverkon siirtomaksut ovat maan keskiarvon tuntumassa. Meillä, kuten muilla maa-seutuyhtiöilläkin, korotuspaineet ovat suuria, koska meidän asiakastihey-temme johtopituuteen suhteutettuna on 280 metriä / asiakas. Kaupunkiyh-tiöillä se on muutamia kymmeniä met-rejä asiakasta kohden.

Siirto pieneni

Viime vuosi oli hyvin lämmin, joka oli kuluttajan näkökulmasta hyvä asia pienemmillä sähkölaskuilla. Jakelu-verkkoyhtiön näkökulmasta se oli liian lämmin, sillä lämmitystarveluku oli 10 % pienempi kuin edellisvuonna. Vaiku-tus siirron määrään oli 6 % heikompi kuin vuonna 2012.

Mittarit etäluennassa

Jakeluverkkoyhtiöt toteuttivat vuo-den 2013 loppuun mennessä nopealla aikataululla etäluentamittareiden vaih-dot lain edellyttämällä tavalla. Vähin-tään 80 % mittareista piti olla vaihdet-tuna. Tunturiverkko sai vaihdettua 96 % kaikista mittareista etäluettavaksi määräaikaan mennessä. Vaihtamatta jäi noin 300 mittaria. Näistä osa sijait-sevat sellaisissa paikoissa, jonne meillä ei ollut pääsyä kuten esimerkiksi kesä-mökit. Yli puolet vaihtamatta jääneistä mittareista sijaitsevat Tenonjokivarres-sa, jossa on huono mobiili-kuuluvuus. Tämä neljälle vuodelle jaksotettu mit-tarinvaihto maksoi yhteensä 2 mil-joonaa euroa. Mittarinvaihdon myötä energiaraportointi asiakkaille paran-tui, kun pääsevät itse seuraamaan ja vaikuttamaan kulutukseensa. Reaali-aikainen laskutus on aiheuttanut mie-lipiteitä puolesta ja vastaan.

Jakeluverkon toimitusvarmuuden haasteet edessä

Seuraava suuri projekti on jake-luverkon toimitusvarmuuden kehit-täminen uuden lain edellyttämällä tavalla. Nähdäkseni meidän maltilliset 5-8 % korotukset eivät riitä muuhun kuin palvelutoimittajien nouseviin pal-velumaksuihin ja lain vaatimiin uusiin palveluihin. Ensi vuonna on edessä Inarin sähköaseman uusinta, johon ei tulorahoitus riitä.

Tulevaisuuden haasteisiin vasta-taan olemassa olevin resurssein.

INERGISETUUTISET 2014

30 miljoonan euron edestä 65 miljoo-nan euron liikevaihdolla ja tahti kiih-tyy. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto on arvioinut, että uusi laki edellyttää hei-tä investoimaan 15 vuoden aikana 43 miljoonaa euroa vuodessa 46 miljoonan euron liikevaihdolla. Aiemmin verk-koinvestoinnit on pystytty tekemään tulorahoituksella, mutta jatkossa yh-tälö ei täsmää. Verkkoyhtiöt yrittivät vaikuttaa lain sisältöön valmistelun aikana esittämällä lievempää määrä-ystä ja pitempiä siirtymäaikoja, mutta toisin kävi.

Kohti säävarmaa verkkoa

Säävarman verkon toteuttamiseen on myös muita vaihtoehtoja kuin kaa-pelointi. Tunturiverkon jakeluverkos-ta on n. 2 % kaapeloitu eli suurin osa verkostamme on säälle alttiina olevaa avojohtoverkkoa. Säävarman verkon toteuttaminen lähtee sähköasemilta päin. Ensin hoidetaan asemakaava-alueet, joissa aikataulu on kiireisin. Avojohdot siirretään saneerauksen yh-teydessä metsästä tien varteen. Avojoh-tojen vierimetsien hoidolla varmiste-taan, etteivät reunapuut kaadu linjoille. Verkostoautomaatiota lisätään, kuten kauko-ohjattavia moottorierottimia ja mahdollisesti verkkokatkaisijoita.

Verkkopalvelumaksut ja sähköverot jatkavat nousuaan

Tunturiverkolla on myös tulossa suuria investointeja, joita ei voida tu-lorahoituksella toteuttaa. Vuosille 2013 ja 2014 tehdyillä korotuksilla katetaan muiden palvelutuottajien korotuksia. Näitä olivat kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n korottamat omat verkkopalve-lumaksut, uuden etäluentamittauk-sen aiheuttamat luentamaksut sekä asiakastiedottaminen. Tunturiverkon siirtohintojen korotukset ovat olleet hyvin maltillisia, sillä meidän vuo-denvaihteen korotuksen lisäksi valtio korotti sähköveroja 12 % eli 2,11172 sent/kWh -> 2,35972 sent/kWh.

Energiaviraston mielestä

Energiaviraston Simo Nurmi mai-nitsee kirjoittamansa artikkelin lo-pussa, että ”Ristiriidoista huolimatta kaikkien alan toimijoiden intresseis-sä on toimia yhteisen hyvän puolesta ja palvella asiakkaita mahdollisim-man hyvin eli tarjota korkealaatui-sia verkkopalveluita kohtuulliseen hintaan.”

3

Tämä uutislehtinen on ensimmäi-nen numero Inergisiä Uutisia! Tulem-me jatkossa tiedottamaan yhtiöidemme ajankohtaisista energia-, kaukolämpö- ja vesiasioista tällaisilla uutislehtisillä. Uutiset jaetaan yhtiöiden hallituksil-le, henkilöstölle, yhteistyökumppa-neillemme ja kuntakonsernin johdolle (kunnanjohtaja, kunnanhallitus, val-tuuston puheenjohtajisto) sähköpostil-la. Yhden kappaleen toimitamme myös paikallislehti Inarilaiseen.

Julkaisemme Inergisiä Uutisia aina, kun meillä on kerrottavaa. Lehtinen löytyy aina myös kotisivuiltamme www.inergia.fi.

Otan mielelläni palautetta vastaan marja.heikinheimo@inergia.fi. Välitän tietoa eteenpäin talossa.

Energistä kevättä teille kaikille!

INERGIA OYMarja Heikinheimotiedottaja, toimistopäällikkö

Keväiset terveiset Inergia-konserniyhtiöistä

Teksti: Marja Heikinheimo

INERGISETUUTISET 2014

I N E R G I A - K O N S E R N I N T I E D O T T A A

INERGIA

INERGIA LÄMPÖ

TUNTURIVERKKO

INARIN LAPIN VESI

Uusi sähkö-

markkina-

laki astuu

voimaan

I n e r g i a O y, S a i r a a l a n t i e 3 a , 9 9 8 0 0 I v a l o • a s i a k a s p a l v e l u @ i n e r g i a . f i • P u h . 0 2 0 7 4 6 0 3 0 0

INERGISETUUTISET 2014

4

TULLAAN TUTUKSI

Kaukolämmön ammattilainen lapin lumoissa

Harjavallasta kotoisin oleva Mika Järvenpää tuli kesällä 2007 Inergia Oy:n palvelukseen lämpömestariksi. Taustalla hänellä oli jo 10 vuoden työ-kokemus kaukolämpölaitosten raken-tamisesta eri puolilla Suomea. Ensikos-ketuksen Mika sai Ivaloon jo vuonna 2000, jolloin hän oli Nakkilan Konepaja Oy:n palveluksessa rakentamassa Iva-lon kaukolämpölaitosta. Rakentamisen lisäksi hän vastasi osaltaan lämpölai-toksen käytöstä ennen kuin laitoksen käyttövastuu siirtyi Inergia Oy:n omille työntekijöille.

Kaukölämmön rakentajasta toimitusjohtajaksi

Mikan työnkuvaan kuului Ivalon ja Saariselän biokattiloiden käyttö- ja kunnossapitotehtävät. Samana syksynä alkoi osaamisen laajentaminen koulu-tuksien myötä. Työnkuvaan on tullut suuria muutoksia kuluneen seitsemän vuoden aikana. Syksyllä 2010 Markku Nivakosken lähdettyä paikkakunnalta uusiin tehtäviin Mika siirtyi tekniseksi johtajaksi ja otti vastaan lämpökeskuk-sien käytönvalvojan tehtävät. Ammat-tiosaamista hän on tehostanut kauko-lämpöasentajan ammattitutkinnolla ja kaukolämpöyliasentajan erikoisam-mattitutkinnolla. Talousosaamista on kehitetty pitkäjänteisesti talon sisäisel-lä koulutuksella sekä 2012 alkaneella johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisella. Tämä on antanut hy-vän pohjan 1.3.2014 alkaneelle toimi-tusjohtajuudelle.

Mika Järvenpää Inergia Lämpö oy:n

toimitusjohtaja

Ellapin vetäjänä Arto Heikkinen

Matti Röntysen vapaat vuodet

alkamassa

Utsjoen Sähköosuuskunnan toimi-tusjohtaja, Ellappi Oy:n pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja Tuntu-riverkko Oy:n hallituksen jäsen Matti Röntynen on tämän kevään yhtiöko-kousten yhteydessä tehnyt päätöksen vetäytyä eläkepäiville.

Matti Röntynen on toiminut avain-asemassa Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Ellappi Oy:n yhdistäessä talotekniik-ka- ja verkonrakennusliiketoimintansa sekä myös Tunturiverkko Oy:n perusta-misessa, kun Inarin ja Utsjoen sähkö-verkot yhdistettiin. Hänen pitkäaikais-ta kokemustaan ja asiantuntemustaan pohjoisten yhtiöiden pärjäämisessä avoimilla sähkömarkkinoilla ja pohjoi-silla alueilla kaivattaisiin jatkossakin. Häntä on myös kiittäminen hyvistä yh-teistyösuhteista Pohjois-Norjan jakelu-verkkoyhtiöihin, josta saadaan tärkeät varasyöttöyhteydet.

Matti tunnetaan laajoissa piireissä kovana kala- ja erämiehenä. Hän il-moitti pyhittävänsä jatkossa enemmän aikaa rakkaille harrastuksille ja per-heelle. Hän asuu vaimonsa kanssa Te-nonjoen komeimmalla rantatörmällä, joten kesällä Mattiin törmää varmim-min tenonlohia soutamassa.

Hän on kuitenkin nyt tehnyt lopul-lisen päätöksen vetäytymisestään ja me kiitämme Mattia näistä arvokkaista ystävyys- ja yhteistyövuosista.

Ellappi Oy on Utsjoen Sähköosuus-kunnan ja Inergian 50/50 %:sti omis-tama osakkuusyhtiö. Ellapin toimitus-johtajana aloitti Kempeleestä kotoisin oleva Arto Heikkinen 3.9.2012. Vuoden lopussa hän muutti Ivaloon vaimonsa kanssa. Heillä on kolme aikuista tytärtä.

Artolla on työkokemusta Kokkolan energialaitokselta ja rakennusten säh-kösuunnittelusta sähköurakointi- ja insinööritoimistoissa.

Työ talotekniikka- ja verkonraken-nusyhtiö Ellapin vetäjänä on haastavaa näinä aikoina, mutta työntekijöiden ammattitaidolla ja vahvalla osaamisella voidaan katsoa luottavaisesti tulevaan. Henkilöstön ammatillinen osaaminen todettiin laajan automaattisen mittari-luentaprojektin läpiviemisellä vuosina 2011-2013. Henkilöstön määrä oli kii-vaimmassa työvaiheessa 50 henkeä ja on nyt puolittunut. Puolet henkilökun-nasta työskentelee talotekniikan pa-rissa ja puolet verkostotöissä. Toimis-totehtävissä Arton lisäksi toimii kaksi henkilöä osto-, myynti-, laskutus- ja taloushallinnon tehtävissä. Utsjoella talotekniikan palveluista vastaa kaksi sähköasentajaa.

Täällä pohjoisessa viihtymiseen vaikuttavat hyvät harrastusmahdolli-suudet luonnossa: kalastus, hirvenmet-sästys, hiihto ja patikointi.

Insinööri, s. 1961Insinööri, s. 1948