Upload
vanhuong
View
221
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
www.helsinki.fi/yliopisto
Informaationkäsittely
aivojen ehdoilla
-
Professori Kirsti Lonka, varadekaani
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
21.11.2011
Faculty of Behavioral Sciences
1
www.helsinki.fi/yliopisto
TIEDONKÄSITTELYMME ON
RAJALLISTA!
• Ihmisen aivot ovat
pysyneet rakenteeltaan
samanlaisina noin 60000
vuotta
• Keskeistä vanhojen ja
uusien pelaaminen yhteen,
”tunneäly”
• Kaikkea ei pysty
prosessoimaan, ”bufferi
täyttyy”
• Aikuisen aivot ovat turhan
itseriittoiset
www.helsinki.fi/yliopisto
Ihminen on surkea tietokone
• Työmuistiin mahtuu vain 3-7 asiaa
kerrallaan
• Taipumus moniin
päättelyvirheisiin
• Tyypillistä ajattelun
konservatiivisuus ja
minäkeskeisyys
• Stressi ja jännitys vaikuttavat
• Vaikea hahmottaa monimutkaisia
tilanteita
• Tieteellinen tai tilastollinen
ajattelu ei ole ihmiselle luontaista
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivot ovat
kuitenkin supermuovautuva järjestelmä
• Ihmisen aivot eivät toimi
kuin mikroprosessori, vaan
tunteet ja motivaatio
vaikuttavat!
• Aivot muotoutuvat koko
eliniän ja kehittyvät siihen,
mihin niitä käytetään
• On vaikeaa tietää, mikä on
oppimisen seurausta ja
mikä sen edellytys!
• Peilautuminen ja
vuorovaikutus tärkeitä
Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta,
mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA,
2000.
Taksikuskien ja verrokkien hippokampus
2002 W. W. Norton
Aivokuoren alueita, joissa enemmän harmaata
ainetta ammattimuusikoilla (kosketinsoittimet)
kuin amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla.
Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., 2003.
Miesmuusikoilla (jousi- ja/tai
kosketinsoittimet) aivokurkiaisen
etuosa takaosaa suurempi.
Naismuusikoilla ja verrokeilla ei
tällaista eroa. Lee, Chen &
Schlaug, NeuroReport, 2003.
Muusikko
Verrokki
Etu Taka
Muusikkojen ja verrokkien aivojen vertailua
Näköalueita
Kuulo- aivokuori
Liike- ja tunto- alueita
www.helsinki.fi/yliopisto
MIKSI IHMISET USEIN VAIKUTTAVAT
”PASSIIVISILTA”?
- Ihmisillä on usein passiivinen rooli, vain kouluttaja on aktiivinen tai luennoi heidät hengiltä
- Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja jakaa ajatuksiaan
- Oikeassa olemisen kulttuuri
- Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin kauan tällaista olotilaa vaipumatta apatiaan
OLISINPA JOSSAIN
TOISAALLA,
KIRSTILLÄ ON LIIKAA
MATERIAALIA
www.helsinki.fi/yliopisto
SISÄISET MALLIT
• Ihmisen muisti ei toimi kuin
kopiokone, vaan hän rakentaa
sisäisiä malleja
• Nämä ohjaavat havaintoja ja
muistia
• Muistot eivät ole kopioita
todellisuudesta, vaan
painottavat meille tärkeitä
asioita
• Muisti ei toimi kuin varasto,
vaan kuin tehdas
Ihminen ei usko, mitä näkee.
Hän näkee, mitä uskoo!
www.helsinki.fi/yliopisto
ASIANTUNTIJUUS
• Asiantuntijuus on sisäisten mallien jatkuvaa
kehittymistä, uudistumista ja arvioimista
• Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista
uusissa tilanteissa
• Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien
muokkausta ja uusien mallien kehittämistä.
www.helsinki.fi/yliopisto
OPPIMISEN TASOT
Tiedon lisääntyminen
Muistaminen, toistaminen
Sovellus
Ymmärrys
Asian näkeminen uudessa valossa
Muuttuminen ihmisenä, identiteetin kehittyminen
Ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen
muuttuminen, erilaiset kontekstit ja identiteetit
Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen luominen
www.helsinki.fi/yliopisto
MITÄ ON ITSEREFLEKTIO?
• Omien sisäisten mallien
arvioiminen
• Palautteen antaminen ja
vastaanottaminen (muut
toimivat peilinä)
• Etäisyyden otto omaan
itseen
• Omien toimintatapojen
jatkuva kriittinen arviointi
www.helsinki.fi/yliopisto
Fixed mindset – Lukittu malli
Ihmisen lahjakkuutta ajatellaan ominaisuutena, jota
joko on tai ei ole. Virheet ja puutteet ovat osoituksia
lahjattomuudesta. Epäonnistuminen paljastaa
“tyhmyyden”.
Growth mindset – Kasvun malli
Lahjakkuus on dynaamista, kehittyvää, muuttuvaa.
Jatkuva ponnistelu omien tietojen ja taitojen
ylärajoilla on sekä älyllisen ponnistelun tulosta että
tulevan onnistumisen ehto.
MINDSET – Ajattelun raamit
Prof. Carol Dweck
21.11.2011
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 12
www.helsinki.fi/yliopisto
• Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään
mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon
epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa
• Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä
enemmän saat opinnoista irti – ei suorituskeskeistä
puserrusta, vaan kiinnostavien asioiden kanssa
työskentelyä (oppiminen vs. suoriutuminen)
• Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu
jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään
Tunnehinta – miksi mieluummin
treenaamme lihaksia kuin aivoja?
21.11.2011
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 13
www.helsinki.fi/yliopisto
3 x 1,5 x 6 x 50 x 10 = 13 500
Tämä ei sinänsä takaa mitään, vaan tarvitaan:
- tavoitteellista, pitkäkestoista, systemaattista
harjoittelua
- motivaatiota, virtauskokemuksia
- jatkuvaa palautetta ja sosiaalista tukea
- kykyä sietää sekä omaa että muiden
“tyhmyyttä” ja epäonnistumista
LAHJAKKUUDEN KAAVA
(prof. K.A. Ericsson)
21.11.2011
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi” 14
www.helsinki.fi/yliopisto
Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi?
Kuinka haastava tehtävä on?
KOETTU OSAAMINEN
- +
VIRTAUS
PITKÄSTYMINEN,
RENTOUTUMINEN
AHDISTUS
APATIA
+ -
HA
AS
TE
www.helsinki.fi/yliopisto
,
RE,
Tunteiden erilaiset ulottuvuudet (Fredrickson, 2001; Tellegren, Watson & Clark, 1999)
MIELLYTTÄVYYS
AK
TIIV
ISU
US
- +
KIINNOSTUS,
INNOSTUS,
ENERGISYYS
TYYTYVÄISYYS,
RENTOUS
HERMOSTU-
NEISUUS,
AHDISTUS
MASENNUS,
APATIA,
UUPUMUS
+ -
www.helsinki.fi/yliopisto
• Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa
ennustavat menestystä
• Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka
paljon opiskelijat käyttävät aikaansa
itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa
soveltaessaan (Lonka & Ketonen, submitted)
• Alkuperäinen suhtautumistapa saattaa
muuttua innostavassa ympäristössä: esim.
varmaa tietoa haluavat innostuvat
pohdiskelemaan tai opiskeluinto lisääntyy
• (Heiskanen, tekeillä)
Uusia tutkimustuloksiamme
21.11.2011 17
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivot ovat sosiaaliset –
tiedonkäsittelyn
rajoituksia voi ylittää
21.11.2011
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 18
www.helsinki.fi/yliopisto
Tiedonkäsittely hajautuu
sosiaalisesti ja fyysisesti
• Tiedonkäsittely hajautuu sosiaalisesti ja fyysisesti
• Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä
• Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa
• Älylliset ”proteesit” tukevat oppimista
21.11.2011
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 19
PEILISOLUT
Apinan otsalohkoalueella F5
sijaitseva peilisolu reagoi
sekä apinan ottaessa itse
rusinan tarjottimelta että
nähdessä ihmisen tekevän
saman. Mukailtu Rizzolattin
ym. (1996) artikkelista.
Lähde: Hari, R (2007)
Ihmisaivojen
peilautumisjärjestelmät.
Duodecim 123:1565–73
Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen
peilautumisjärjestelmät.
Duodecim 123:1565–73
Emt. sivu 1571
www.helsinki.fi/yliopisto
J.T. BERGQVISTIN KAAVA:
Joukossa tyhmyys tiivistyy?
Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä!
• 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus”
• 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu”
• 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisnoste”
• 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”the bad apple”
• 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen”
www.helsinki.fi/yliopisto
MITÄ OVAT KÄYTÄNTÖYHTEISÖT? (Wenger, 1998; Hakkarainen, Lonka ja Lipponen, 2004)
• Oppiminen ei ole vain tiedon
hankintaa, vaan myös osallistumista
kulttuuriin ja kasvamista sen
jäseneksi
• Osaaminen hajautuu ihmisten välille
• Käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska
ne ovat osa laajempaa
toimintakulttuuria
• Kun yksi ihminen muuttuu, koko
sosiaalinen yhteisö järjestyy
uudestaan
• Samassa työyhteisössä voi olla
useita erilaisia alakulttuureja
www.helsinki.fi/yliopisto
MIKÄ ON OMA
KÄYTÄNTÖYHTEISÖSI?
• Kuka on roolimallisi?
• Ketä ihailet?
• Kehen samastut?
• Millainen rooli sinulla on yhteisössä?
• Kenen kanssa koet yhteisiä arvoja?
• Millainen on identiteettisi?
www.helsinki.fi/yliopisto
• Absoluuttisten totuuksien tavoittelu johtaa
fundamentalismiin
On tärkeää hellittää täydellisyyden tavoittelusta
ja varman tiedon kaipuusta
Hyväksyttävä että maailma on keskeneräinen
- kuten itsekin olen
Perfektionismi ahdistaa
21.11.2011
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 25