NO 1/11

Aromeissa mukanatuore yhteistyö Pauligin kahvipaahtimon kanssa

Strateginen kumppanuuson Millogin osaamisessa ydinasia

CE-merkintävelvoite tulee.

Rakennusala, oletko valmis?

2

NO 1/11

Pääkirjoitus

Akkreditoitu sertifiointielin on luotettava kumppani

Kun laatu on elämän ja kuoleman kysymys

CMMI-arvointi IT-toimittajavalinnan tukena

Strateginen kumppanuus ja Millog

CE-merkintävelvoite tuo rakennustuotealalle suuria muutoksia

Puun alkuperäketjun hallinnan sertifiointi

Esa Print

Lisäarvoa tuotteille kansainvälisellä yhteistyöllä

Hyvän yhteistyön aromit

Uudet henkilöt

Uusia tuotteita ja uutisia

Kolumni: Yhteistyö

Resume

3

4

7

10

12

14

18

20

21

24

28

29

30

31

JULKAISIJA Inspecta Sertifiointi Oy KATUOSOITE Porkkalankatu 13 G, 00180 Helsinki PUHELIN 010 521 600 FAX 010 521 6211 PÄÄTOIMITTAJA Anne Qvintus TOIMITUS JA ULKOASU Avalon Oy, 020 1525 300 KANSI Paulig Group / Tiina Partanen. Kuvaaja Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi. PAINOPAIKKA Esa Print Oy PAPERI MultiArt Silk 200/150 g/m2

7

10

24

3

Henry Ford sanoi aikoinaan ”Tapaaminen on alku; yhdessäolo on kehitys; yhdessä työskentely on menestys”. Tänään Ford voisi myhäillä osuneensa naulankantaan; hänen ajoistaan yhteistyön tavat ja muodot ovat edelleen kehittyneet, sekä syventyneet että leventyneet.

Sertifiointimaailmassakin yhteistyön merkitys on kasvussa. Meillä Inspectassa yrityksemme sisäinen verkosto kattaa laajan palveluvalikoiman, jo seitsemän eri maata ja yli 1400 henki-löä. Ruotsalaiset kollegamme aloittivat johtamisjärjestelmien sertifioinnin vuonna 2010. Jotta voisimme palvella kansainvä-lisiä asiakkaitamme paremmin missä päin maailmaa tahansa, hyödynnämme nykyään myös entistä enemmän kumppani-verkostoamme, IQNetiä. Yksi IQNet-partnereistamme on saksalainen sertifiointiyritys DQS, jonka tuotteita (kuten DQS benchmarking) voimme jo tarjota asiakkaillemme.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin aina yhteistyö asiakkaidemme kanssa, olivatpa tarpeet sitten paikallisia tai globaaleja. Muun muassa globaali riskienhallinta, tehokkuusvaatimukset ja

ympäristökysymykset edellyttävät ratkaisuja, joihin ihminen tai yritys ei aina yksin pysty. Halu saavuttaa tuloksia ja ratkaista haasteita kysyy luottamusta, jota ei voida saavuttaa ilman molemminpuolista aitoa yhteistyötä. Sertifiointiyhteistyöllä haluamme auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteita, mikä tarjoaa vähintäänkin mahdollisuuden kehitykseen, mutta parhaimmillaan se on – Henry Fordin sanoin – menestys.

Tällä kerralla lehtemme kantavana teemana on yhteistyö eri muodoissaan. Toivon, että tämän lehtemme artikkelit toimivat inspiraationa niin pitkään jatkuneen yhteistyön kehittämisessä kuin alkavan yhteistyön luomisessakin.

Luotetaan toisiimme,

Anne QvintusToimitusjohtaja

Yhdessäoloa vai yhteistyötä?

Anne Qvintus

4

Akkreditointi varmistaa sertifiointipalvelun pätevyyden

– Sertifiointi on ulkopuolisen, riippumattoman osapuolen yrityksen toiminnoille tai tuotteille antama tunnustus vaatimusten-mukaisuudesta ja lupaus laadusta kaikille sidosryhmille, sanoo Inspecta Sertifioinnin laatupäällikkö Laura Lappalainen. Sertifioitu hallintajärjestelmä luo organisaatiolle paremmat edellytykset saavuttaa tavoitteensa.

– Sertifikaatin arvo perustuu sen uskottavuuteen ja luotetta-vuuteen. Akkreditointi varmentaa sertifioinnin pätevyyden, uskottavuuden ja luotettavuuden sekä osoittaa sertifikaattien vastavuoroisen tasavertaisuuden. Samalla se varmistaa, että sertifiointitoiminta täyttää kansainväliset vaatimukset.

– Moninkertaisen, maakohtaisen sertifioinnin tarpeen poistuminen tuo helpotusta esimerkiksi kansainväliseen kauppaan, kun vienti-tuotteet voidaan sertifioida jo niiden kotimaassa. Tähän viittaa alalla käytetty sanonta: Certified once – accepted everywhere.

– Akkreditoidulla sertifiointielimellä on määritellyt menettely-

Akkreditoitu sertifiointielin on luotettava kumppaniSertifioinnin hyödyt liiketoiminnassa ulottuvat syvälle yrityksen toiminnan ytimeen. Mutta sertifiointielimiä ja sertifiointeja on monenlaisia. Mistä asiakasorganisaatio tietää, miten ne eroavat toisistaan ja kenen puoleen sertifiointiasioissa kannattaa kääntyä?

tavat pätevän auditointiryhmän nimeämiseen sekä auditointien tarkoituksenmukaisen kattavuuden ja keston määrittelyyn. Sen myöntämien sertifikaattien pätevyys voidaan koska tahansa tarkastaa.

Akkreditointitoiminta perustuu lainsäädäntöön

– Euroopan maissa akkreditointi perustuu aina valtiovallan val-tuutukseen; lakisääteisesti kussakin maassa tulee olla yksi akkre-ditointielin, sanoo Laura Lappalaisen kanssa läheistä yhteistyötä tekevä akkreditointipäällikkö, DI Varpu Rantanen FINAS-akkreditointipalvelusta (Finnish Accreditation Service). FINAS-akkreditointipalvelu on Suomen kansallinen akkreditointielin.

FINASin tehtävät on määritelty lainsäädännössä (921/2005) ja toiminnan tavoitteet asettaa Työ- ja elinkeinoministeriö, joka myös seuraa toimintaa. Johtamisesta vastaavat ministeriön nimittämä Akkreditointiasiain valtuuskunta sekä FINASin johtaja. FINAS on toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen osa Mittatekniikan keskusta (MIKES).

Teksti: Aino Krohn / Avalon

Kuvat: Riitta Supperi / Exito Imagen tmi

5

FINASin tarjoamat palvelut ovat julkisia ja tasapuolisesti kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla.

Palveluiden hinnoitteluperiaatteena on valtion maksuperuste-lain mukainen kustannusvastaavuus, eikä toiminnalla tavoitella taloudellista voittoa.

Kaikki sertifiointielimet eivät ole akkreditoituja

Sertifiointielinten lisäksi FINAS akkreditoi kalibrointi- ja testaus-laboratorioita, tarkastuslaitoksia, vertailumittausten järjestäjiä sekä päästökauppa- ja EMAS-todentajia. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu erityisvaatimuksiin (esim. viranomaisten asettamiin vaati-muksiin) perustuvia pätevyyden arviointeja.

– Akkreditointi ei sinänsä ole pakollista, mutta viranomainen voi asettaa sen toimiluvan ehdoksi joillain toimialoilla. Se, miltä osin toiminta on akkreditoitua, on julkista tietoa, jonka kuka tahansa voi tarkistaa, kertoo Rantanen ja mainitsee, että järjestelmäserti-fiointiorganisaatioita on FINASin asiakkaina puolisen tusinaa. Inspecta Sertifioinnin lisäksi myös suuri osa Inspectan tarkastus- ja testauspalveluista on FINASin akkreditoimia.

Akkreditoitu sertifiointitoiminta tarkoittaa, että itse sertifiointi-toiminnan pätevyys ja uskottavuus on varmennettu kansainvälis-ten menettelyjen mukaisesti. Akkreditoituna myönnetty sertifi-kaatti puolestaan on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu sertifikaatti.

Akkreditoinnissa noudatettavien periaatteiden ja toteutuksen puolueettomuus varmistetaan yhteistyöllä sidosryhmiä edustavan, valtioneuvoston asettaman VANK-P:n kanssa (Vaatimustenmu-kaisuuden arviointiasiain neuvottelukunta, Pätevyyden toteamis-toimen jaosto).

6

Yhteistyö Inspecta Sertifioinnin kanssa on kiinteää

Varpu Rantasen vastuualueeseen FINAS-akkreditointipalvelussa kuuluvat sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, ilmoitetut laitokset ja kansainväliset asiat. Tultuaan FINASiin vuonna 1993 hän on ehtinyt nähdä organisaation kasvavan ja toiminnan uudistuvan monin tavoin. Myös asiakasorganisaatiot ovat kasvaneet. Yksi niistä on Inspecta Sertifiointi, jossa nykyisin käydään useita kertoja vuodessa arvioimassa toiminnan eri osa-alueita. Yhteistä työskentelyä kertyy jopa 20 työpäivän verran.

Yhteistyön kokonaisuus on varsin mittava ja auditoinnit koskevat useita Inspecta Sertifioinnin toimialoja: järjestelmäsertifiointi, tuotesertifiointi ja Notified Body -toiminta, henkilösertifiointi,päästökauppa ja EMAS-todentaminen. Lisäksi tehdään ns. witness-käyntejä, joiden sisältönä on Inspecta Sertifioinnin suorittamien auditointien seuraaminen.

Oman, mielenkiintoisen näkökulmansa yhteistyöhön tuo sekin, että osa Inspecta Sertifioinnin ja Inspecta Tarkastuksen asiakkaista on myös FINAS-akkreditointipalvelun asiakkaita, sillä FINAS akkreditoi esimerkiksi samoja laboratorioita, joita Inspecta tarkastaa ja sertifioi.

Entä kuka arvioi akkreditointielimiä?

Laatu- ja luottamusketjussa korkein kansallinen arviointi tapahtuu siis sertifiointielimet akkreditoivan organisaation toimesta. Mutta kuka valvoo ja auditoi näitä kyseisiä akkreditointielimiä?

EA (European Cooperation for Accreditation) on eurooppalaisten akkreditointielinten yhteistyöorganisaatio, joka toteuttaa säännöl-lisiä, säännönmukaisia vertaisarviointeja. Suomessa vertaisarvioin-tien tuloksista raportoidaan sidosryhmille ja FINASin tulosohjauk-sesta vastaavalle Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM).

Kauppatieteiden maisteri Laura Lappalainen tuli Inspectaan syksyllä 2009 rekrytointiyrityksestä, jossa hän toimi johdon suorahakujen parissa. Laatupäälli-köksi hänet nimitettiin syksyllä 2010.

– Tässä työssä oppii joka päivä jotain uutta, saa olla monessa mukana ja katsoa Inspecta Sertifioinnin toimintaa kokonaisuutena, sanoo Lappalainen, joka vapaa-aikanaan irrottautuu työstresseistä liikunnan ja ystävien parissa. Juuri nyt hän kertoo herättelevänsä eloon myös lapsuuden ratsastusharrastusta.

Laatupäällikkö Laura Lappalainen p. 050 596 5870 / laura.lappalainen@inspecta.com

7

– Potilasturvallisuusstrategia astuu virallisesti voimaan vuonna 2013, mutta sen vaatimukset on kyetty varsin pitkälle huomioi-maan jo tässä vaiheessa, toteaa Hannele Kukkola. Yleisesti ottaen terveydenhuollon palvelut, laitteet ja lääkehuolto ovat kunnossa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä Inspecta Sertifioinnin vahvuus on pitkä ja monipuolinen kokemus alan järjestelmien sertifioinneista. Ammattitaitoon on panostettu aivan ensimmäi-sistä, 90-luvun puolivälin yhteistyöprojekteista, alkaen.

– Koska omakohtainen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon haasteista on auditoinneissa ohittamaton voimavara, Inspecta Sertifiointi tekee läheistä yhteistyötä alalla toimivien sopimus-arvioijien kanssa. Näin järjestelmäarvioinneissa voidaan puhua asiakkaan kanssa heidän omaa ammattikieltään, kertoo Kukkola.

Kun laatu on elämän ja kuoleman kysymysTerveydenhuollon järjestelmien sertifioinnissa ollaan merkittävien turvallisuus-kysymysten äärellä, sanoo Inspecta Sertifioinnin järjestelmäsertifioinnin toimiala-vastaava Hannele Kukkola. Alan riskialttius on omaa luokkaansa ja poikkeamat prosesseissa saattavat pahimmassa tapauksessa vaarantaa ihmishenkiä.

Tarjouskilpailuun osallistuvalle sertifiointi on valtti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa yleistynyt tarjouskilpai-lukäytäntö aktivoi alan yrityksiä hakemaan sertifiointeja. Käytän-tö sai alkunsa sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutuslaitoksista, joita Kela ja Valtionkonttori alkoivat kilpailuttaa. Kilpailussa voi saada laatupisteitä sertifioidusta laatujärjestelmästä.

– Onpa joskus käynyt niinkin, että meiltä on kysytty: ”Voisiko teiltä ostaa sertifikaatin, kun meillä on tarjouskilpailu tulossa?” Eli sertifikaatin merkitys kilpailussa on ymmärretty, vaikka sen perimmäinen merkitys omassa toiminnassa olisikin hukassa, hymyilee Kukkola ja vakuuttaa, että Inspecta Sertifioinnilla on tiukka, strateginen linjaus koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoa – kuten luonnollisesti kaikkea muutakin sertifiointia – eikä sertifikaattia todellakaan voi hankkia kuin kaupan hyllystä.

8

Akkreditoitu sertifiointiorganisaatio on hyvä kumppani

– Koska myös sertifiointiorganisaatioita kilpailutetaan, kilpai-lijat pyrkivät alentamaan hintatarjouksiaan otantaperiaatteella. Inspecta Sertifiointi pitää kuitenkin akkreditoijan ohjeistuksesta kiinni: kaikissa terveydenhuollon ja ympärivuorokautista hoitoa antavissa sosiaalialan kohteissa käydään aina paikan päällä. Kun ihmishengistä on kyse, edullisuutta ei voi tavoitella turvallisuuden kustannuksella, toteaa Kukkola.

– Onkin mukava todeta, että tiukat tuntirajat, joita tarjouskilpailussa painotetaan, yleensä unohtuvat yhteistyön vakiintuessa kumppa-nuudeksi, jossa ajankäytöstä usein sovitaan uusin perustein.

Laaja osaaminen tukee kokonaisuutta

– Inspectan vahvuus yhteistyökumppanina on se, että pystymme tarjoamaan laajan palvelukirjon, huomauttaa Inspectan Suomen ja Viron maajohtaja Timo Okkonen.

Esimerkiksi sairaala- ja laboratoriolaitteiden osalta (verenpaine-mittarit, autoklaavit jne.) sertifiointiasiakkaat ovat tehneet Inspectan tarkastustoiminnan kanssa sopimuksen huolloista ja tarkastuksista.

– Tänä päivänä myös tietoturva on yhä olennaisempi osa sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin järjestelmien laatua. Inspecta Sertifioinnin tietoturva-asiantuntijoille on sen vuoksi kysyntää ja he tulevat usein mukaan arviointeihin.

– Vastaavasti Inspecta Academy tulee avuksi silloin, kun asiakas-puolella nousee esiin koulutustarpeita, sanoo Hannele Kukkola. Asiakkaille voidaan järjestää joko räätälöityä yrityskohtaista koulutusta tai he voivat osallistua Inspectan avoimille kursseille.

9

Toimiva yhteistyö tuottaa kehittämiskohteita

Hannele Kukkolan näkemys on, että sertifiointiorganisaation tärkeänä tehtävänä on tukea ja kannustaa asiakkaitaan siten, että nämä voivat sekä tunnistaa omia vahvuuksiaan että havaita uusia kehittämiskohteita. Tätä tukevat säännölliset arviointi-käynnit. Ammattitaidon ylläpito, alaa koskeva lainsäädäntö ja viralliset vaatimuksetkin edellyttävät ajan tasalla pysymistä. Usein asiakkaat kertovatkin osallistuneensa jo aiemmin Inspectan koulutuksiin.

Asiakkailta saatu palaute on yleensä positiivista ja sitä annetaan auliisti, kertoo Kukkola. Esimerkkinä hän mainitsee maaliskuussa 2011 saamansa terveiset:

”Ulkoiset auditoinnit sujuivat yksikön johtajien antaman palaut-teen mukaan rakentavassa ja kehitysmyönteisessä ilmapiirissä. Auditoijat oli koettu ammattitaitoisiksi ja kiitosta tuli siitä, että arvioinneissa pysyttiin suurissa linjoissa ja nostettiin esiin sellaisia asioita, jotka olivat yksikön kannalta tärkeitä ja keskeisiä.Vuoropuhelu auditoijien kanssa koettiin kannustavana ja innos-tavana.”

Haasteita riittää

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on laaja. Kun asiakaskuntaan kuuluu lääkärikeskuksia, terveyskeskuksia, yliopistollisia sairaaloita, vanhusten palvelutaloja, kuntoutuslaitoksia, lastensuojelun perhe-koteja, mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskoteja, apteekkeja ja ympäristöterveydenhuollon yksiköitä, haasteetkin vaihtelevat laidasta laitaan.

– Usein toimivankin järjestelmän kipupisteet voivat johtua esi-merkiksi jatkuvien muutosten hallitsemattomuudesta, prosessien

toimimattomuudesta, vastuiden epäselvyydestä ja työntekijöiden vaihtuvuudesta, joka aiheuttaa riskin potilasturvallisuudelle. Yhdessä asiakkaan kanssa pyrimme kehittämään ratkaisuja, joilla turvallisuutta voidaan edelleen lisätä, lopettaa Kukkola.

Hannele Kukkola, p. 040 565 0222 / hannele.kukkola@inspecta.com

Suomen potilasturvallisuus-strategia 2009 –2013

Tavoite

Ohjata suomalaista sosiaali- ja terveyden-

huoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuus-

kulttuuriin ja edistää sen toteutumista.

Visio vuoteen 2013 mennessä

Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan

rakenteisiin ja toimintatapoihin, hoito on

vaikuttavaa ja turvallista. Laatu ja potilas-

turvallisuus korostuvat myös juuri voimaan

tulleessa Terveydenhuoltolaissa ja sitä täydentä-

vässä asetuksessa Laadunhallinnan ja potilas-

turvallisuuden täytäntöönpano-suunnitelma.

10

CMMI-arviointi IT-toimittajavalinnan tukenaCMMI (Capability Maturity Model Integration) on ohjelmistoteollisuuden viisitasoinen kypsyysmalli, jonka ansiosta merkittäviä IT-hankintoja harkitseva yritys voi välttyä ostamasta sikaa säkissä, sanoo Inspecta Sertifioinnin CMMI-tuotepäällikkö, pääarvioija Heikki Hellstén.

Kyvykkyysanalyysi estää erehdykset

Toimialasta riippumatta IT-hankinnat ovat isoja investointeja. Esimerkiksi yrityksen eri toimintoja integroivat ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning) ovat hankkeina aina todella kalliita. IT-toimittajasta on hyvä saada muutakin tietoa kuin tulos ja tase, sillä päätöksen kanssa on elettävä pitkään. Myyntipuheet ovat täynnä lupauksia, joiden lunastuskyky on jollain tavoin punnittava.

Kun harkinnan alla olevasta toimittajasta halutaan objektiivi-nen, ulkopuolinen näkemys päätöksenteon tueksi, luottamuk-sellisesti toteutettava CMMI-analyysi on luotettavampi kuin yksittäisen konsultin näkemys. Maailmalla laajalti käytössä olevan CMMI-kyvykkyysmallin monia etuja ovat mm. vertailu-kelpoisuus ja täsmällinen kohdennettavuus.

CMMI soveltuu monenlaisiin tilanteisiin

CMMI-arviointeja tehdään kolmessa eri laajuusluokassa – A, B ja C, joista A on kaikkein kattavin. IT-toimittajan valinnan

Inspecta Sertifioinnissa IT-liiketoiminnan ymmärrys ei ole pelkkää teoreettista osaamista, sanoo CMMI-tuote-päällikkö Heikki Hellstén.

Teksti: Aino Krohn / Avalon

Kuvat: Riitta Supperi / Exito Imagen tmi

11

CMMI-arviointi IT-toimittajavalinnan tukena

tueksi suositeltavin on keskitasoinen B-tyypin arviointi, jolla saadaan jo riittävän luotettava kokonaiskuva. Arvioinnin pystyy kahden hengen arvioijatiimi tekemään noin viikossa. Kustannuksena se on kohtuullinen, kun ottaa huomioon, miten kalliilta virheiltä sen avulla voidaan säästyä.

Potentiaalisten toimittajien arvioinnin ohella CMMI soveltuu monenlaisiin tarpeisiin. Ohjelmistokehitystä tekevien yritysten prosessien kehityskohteiden tunnistaminen tai ylläpitopalve-lun taso ovat esimerkkejä tästä. Inspecta Sertifioinnin asiak-kaille CMMI-arviointi voidaan tehdä ns. teema-arviointina ISO 9001 -seurannan yhteydessä, jolloin yhteistyöstä saadaan entistä parempi hyöty ja teho.

Kolme näkökulmaa prosessien kyvykkyyteen

Kaikkiaan CMMI-tuoteperheessä on kolme eri näkökulmasta asioita tarkastelevaa mallia, joista kullakin on oma, yrityksen toimintaa tukeva roolinsa. Näitä voidaan hyödyntää esim. seuraavasti:

• CMMI for Development nostaa esiin konkreettisia kehityskohteita omassa ohjelmistokehityksessä tai auttaa arvioimaan kolmannen osapuolen kehitys- ja toimitus- kyvykkyyttä – liittyen edellä kuvattuun toimittaja- arviointiin

• CMMI for Services auttaa selkiyttämään IT-pohjaisia palvelujärjestelmiä

• CMMI for Acquisition auttaa tunnistamaan omaa ostokyvykkyyttä.

Olennaista kaikissa CMMI-arvioinneissa on, että ne antavat yritykselle vertailukelpoisen Best Practise -luettelon, jota vasten käytäntöjä ja prosessien kyvykkyyttä tarkastellaan.

Tänä päivänä kaikki yritykset ja organisaatiot tarvitsevat tietotekniikkaa.

Inspecta Sertifioinnin osaamista voi hyödyntää yli toimialojen:

• ohjelmisto- tai palvelutoimittajien vertailuarvioinnit: CMMI for Development ja CMMI for Services• oman tietohallinnon kehittäminen: ISO/IEC 20000 ja CMMI for Services• alihankkijan tai toimittajan tietoturvallisuuden hallinta: ISO/IEC 27001• oman organisaation, esimerkiksi henkilöstöhallinnon tai tuotekehityksen, tietoturvallisuuden hallinnan kehittäminen: ISO/IEC 27001

Omasta mielestäänhän jokainen voi olla hyvä, mutta vasta objektiivinen mitattavuus antaa uskottavuutta.

Inspecta Sertifiointi tuntee IT-toimialan

Kaksi vuotta Inspecta Sertifioinnissa pääarvioijana toiminut CMMI-tuotepäällikkö Hellstén kiittelee kollegoidensa osaa-mista IT-toimialatiimissä, jota vetää Jyrki Lahnalahti. Tieto Oyj:n palveluksessa aiemmin toiminut Hellstén toteaa, että tiimin kaikilla jäsenillä ja verkostossa toimivilla sopimusarvioi-jilla on pitkä käytännön kokemus ohjelmistoteollisuudesta ja sen palveluista.

Inspecta Sertifiointi on toteuttanut useita kymmeniä CMMI-arviointeja sekä suurille että keskisuurille yrityksille. Yhteensä CMMI-arviointitiimin jäsenillä on prosessien kyvykkyydessä useiden satojen päivien arviointikokemus.

Heikki Hellstén, p. 040 591 1620 / heikki.hellsten@inspecta.com

12

Strateginen kumppanuus

ja MillogTeksti: Aino Krohn / Avalon

Kuvat: Sami Helenius / Studio Sami Helenius

Kunnossapidon ja materiaalipalvelun perusosaaminen Millo-gissa on tulosta pitkästä kokemuksesta osana Puolustusvoimien organisaatiota. Sieltä juontaa juurensa myös kumppanuuden perusteiden ymmärrys ja kumppanuuteen sitoutuminen.

Yhtiöön siirtyneet toimipisteet sijaitsevat eri paikkakunnilla, ja niillä on ollut oma historiansa ja kehityspolkunsa. Koska Millogille asetettiin alusta alkaen hyvin kunnianhimoiset tavoitteet mm. yhtenäisen toimintatavan suhteen, yhteisiin koulutuksiin ja sisäiseen tiedottamiseen panostettiin runsaasti – jopa jo ennen varsinaisen toiminnan alkamista.

Tiukka aikataulu yhteistyön haasteena

Kumppanuussopimukseen Puolustusvoimien kanssa kirjattiin vaatimus siitä, että yhtiön on kahden vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta saatava sekä kolmannen osapuolen myöntämä ISO 9001 -sertifikaatti että siihen perustuvan NATO-julkaisun,

Millog syntyi, kun maavoimat ulkoisti keskus-korjaamotasoisen huoltonsa. Yhtiö tuottaa Puolustusvoimien järjestelmien vaativia elin-jaksopalveluita kaikissa valmiustiloissa ja toimii Puolustusvoimien strategisena kumppa-nina, kertoo Millogin laatu- ja kehitysjohtaja, Jukka Oikari.

AQAP-2110:n mukainen sertifikaatti, jota Puolustusvoimat edellyttää merkittävimmiltä toimittajiltaan.

– Arviointi ja sertifiointi oli millogilaisille entuudestaan tuttua jo Puolustusvoimista, missä laatutyöllä on pitkät perinteet. Niinpä lähtökohta sertifioinnin tavoittelemiseen oli hyvä ja päätökset ja etenemissuunnitelmat kyettiin tekemään nopeasti, toteaa Oikari.

Yhteiset auditoinnit tehtiin hyvässä hengessä

Koska asiakkaana Puolustusvoimat olisi auditoinut Millogin joka tapauksessa, päätettiin sertifiointiin tähtäävät Inspectan arviointikäynnit yhdistää Puolustusvoimien auditointeihin. Tiukan aikataulun vuoksi tämä oli tehokasta ja säästi sekä kustannuksia että vastuuhenkilöiden aikaa. Yhteisissä suunnit-telupalavereissa auditoinneille luotiin selkeät osatavoitteet ja toimiva aikataulu. Koska yhteistyöstä ja rooleista oli yksityis-kohtaisesti sovittu, koko prosessi sujui hyvässä yhteisymmär-ryksessä.

– Kaiken kaikkiaan auditoinneista jäi millogilaisille positii-vinen kuva, kun koettiin, että nyt puhuttiin oikeanlaisista asioista. Arvioinneissa saatu palaute oli rakentavaa ja toimin-nan ytimeen keskittyvää, ei yksittäisten poikkeamien etsimistä ja luettelointia, Oikari kiittelee.

Ensimmäinen etappi saavutettu

Tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. ISO 9001 -sertifikaatti myönnettiin marraskuussa 2010 ja AQAP-2110 -sertifikaatti

13

Tästä on hyvä jatkaa

Millogin yhteistyö Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa täydentyy vielä ympäristöasioilla: vuoden 2011 tavoitteeksi on asetettuISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Jatkossa prosessien ja toiminnan kehittäminen Millogissa etenee mallilla, jossa mm. laatu- ja ympäristöasiat integroiva toimintakokonaisuus on olennaisessa roolissa.

– Vastaavasti tulevilla arviointikäynneillä Inspecta arvioi nimen-omaan tätä kokonaisuutta ”yhdellä istumalla”. Maailma ei ole koskaan valmis, mutta askel askeleelta Millog saa laatu- ja ympäristötyön etenemisestä hyötyä paitsi sisäiseen toimintaan-sa, myös koko yrityskuvan positiiviseen kehittymiseen, toteaa laatujohtaja Oikari.

Lisätietoa antaa: Tiina Nuorsaari, tiina.nuorsaari@inspecta.com, puh. 050 467 8198.

Millog Oy

• perustettu 2006, toiminta alkoi 2009• pääomistajat Patria Oyj (55 %) ja Insta Group• henkilöstöä yhteensä n. 700• liikevaihto 100 miljoonaa euroa• pääkonttori Tampereella• toimintaa 7 paikkakunnalla

heti sen perään joulukuussa. Juhlallinen sertifikaattien luovu-tustilaisuus pidettiin 8.2.2011. Etenkin puolustusvälineteol-lisuudessa tunnettu AQAP-2110 -sertifikaatti on Millogille merkittävä referenssi toiminnan laajetessa niin kotimaassa kuin ulkomailla.

– Sertifiointihankkeen onnistumisen kannalta oli keskeistä, että Inspectan tehtävään asettama tiimi, Tiina Nuorsaari sekä toimialalta pitkän kokemuksen hankkinut sopimusarvioija Hannu Helama, otti omalta osaltaan projektin haltuun määrä-tietoisesti ja ratkaisuhakuisesti, toteaa Oikari.

Tässä vaiheessa Millogissa sertifioituun toimintaan sisältyy elinjakson kunnossapito-, järjestelmäintegraatio-, logistiik-ka- ja materiaalipalvelut kattaen erityisajoneuvot ja panssari-kalustot, ase-, ohjus- ja elektroniikkajärjestelmät, suojelu- ja pelastusjärjestelmät, sekä optroniikkalaitteiden suunnittelu, valmistus ja huolto.

Vasemmalta lukien Millogin Aseet ja ajoneuvot -toimialan johtaja Seppo Rytsy, käteltävänä Millogin Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä, keskellä sopimusarvioija Hannu Helama, Millogin Laatu- ja kehitysjohtaja Jukka Oikari ja Inspectan liiketoimintapäällikkö Stefan Fagerström.

14

15

CE-merkintä on eurooppalainen tuotehyväksyntämenettely, joka mahdollistaa tuotteen vapaan liikkumisen Euroopan alueella. Järjestelmän tavoitteena on, että tuotteiden tekniset ominaisuudet ilmoitetaan yhtenäisellä, vertailukelpoisella tavalla.

– CE-merkintävelvoite koskee tuotteita, joilla on harmonisoi-tu standardi, kuten betonielementit, muuraustuotteet, ympä-ristöbetonituotteet, kiviaineet (betoniin ja muihin käyttötarkoi-tuksiin), lentotuhka sekä lisäaineet, sanoo Matti Järvi Inspecta Sertifioinnista.

– Muista asetuksen piiriin kuuluvista alan tuotteista on lisäksi mainittava puutuotteet, metallirakenteet ja asfaltti. Toistaiseksi sen ulkopuolelle jäävät mm. valmisbetoni ja betoniteräkset, kertoo tuotesertifioinnin tarkastusinsinööri Unto Kalamies.CE-merkintä edellyttää, että tuotteen valmistaja suorittaa alku-testauksen ja ottaa käyttöön dokumentoidun laadunvalvonta-järjestelmän. Tämän jälkeen ns. ilmoitettu laitos (Notified Body) varmentaa laadunvalvonnan.

CE-merkintävelvoite tuo rakennustuotealalle suuria muutoksia

EU:n rakennustuoteasetus (305/2011) on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 4.4.2011. Sen myötä rakennustuotteiden CE-merkintä tulee Suomessa pakolliseksi 1.7.2013.

Tuotesertifioinnin liiketoimintapäällikkö Matti Järvi ja tarkastusinsinööri Unto Kalamies

kertovat, mitä tämä tarkoittaa Inspecta Sertifioinnin yhteistyössä alan toimijoiden näkökulmasta.

Inspecta Sertifiointi on laajasti pätevä kolmas osapuoli

Inspecta Sertifiointi toimii CE-merkinnässä rakennustuote-direktiivin tarkoittamana, toimivaltaisen viranomaisen ilmoit-tamana kolmantena osapuolena eli ilmoitettuna laitoksena ja myöntää hyväksymismenettelyn edellyttämiä todistuksia.

Ilmoitetun laitoksen pätevyyden puolestaan toteaa FINAS-akkreditointipalvelu. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja Ympäristöministeriö hoitavat sen jälkeen ilmoittamisen EU:n ilmoitettujen laitosten rekisteriin, jolta kukin ilmoitettu laitos saa oman numerotunnuksen. Inspecta Sertifioinnin myöntämät CE-merkinnät tunnistaa numerosta 0416.

– Inspecta Sertifioinnilla on ilmoitetun laitoksen pätevyys jo 43 rakennustuotealueella, joita ovat mm. kiviainekset, betonielementit, sementti, valaisinpylväät, metallisavupiiput, sahatavara, NR-ristikot, hirsitalot, puutaloelementit, liima-puu, sementti ja betonin lisäaineet. Uusimpina pätevyys-alueina mukaan ovat tulleet asfalttimassat, bitumiemulsio,

Teksti: Aino Krohn / Avalon

Kuvat: Riitta Supperi / Exito Imagen tmi

16

törmäyskaiteet ja naulalevyt. Vuoteen 2013 mennessä päte-vyyksiä tulee olemaan noin 100.

– Kaikkiaan taival tähän pisteeseen on ollut pitkä ja vaatinut paljon taustatyötä. Vuonna 1989 voimaan tulleen rakennus-tuotedirektiivin mukaiset vaatimukset ja luokitukset edellyttivät suunnittelu- ja toteutusstandardien yhdenmukaistamista. Harmonisoituja tuotestandardeja on jo yli 500. Inspecta Sertifioinnissa onkin vuosien mittaan panostettu paljon sisäi-seen kouluttautumiseen ja ammattiosaamiseen eri tuotealueilla. CE-merkinnän parissa Inspecta Sertifioinnissa toimii tällä hetkellä 20 henkilöä.

CE-merkintään valmistautumisella on kohta kiire

– Tuotteiden valmistajien on ajoissa varmistettava, että ilmoi-tetun laitoksen palvelut ovat käytettävissä, jotta CE-merkintä voidaan kiinnittää tuotteeseen ajoissa. Metallialalla pakollisen CE-merkinnän piiriin tulevia pieniä yrityksiä on kymmeniä, jopa satoja ja esimerkiksi betonielementtiteollisuuteen on myönnettävä yli 300 sertifikaattia ennen 1.7.2013, joten val-mistautumisella alkaa pian olla kiire, sanovat Järvi ja Kalamies.

– Kantaville rakennustuotteille CE-merkintä voi tulla pa-kolliseksi uuden RakMK B-sarjan myötä jopa aikaisemmin. Ruuhkan välttämiseksi asiakkaille on toki kerrottu asiasta aina, kun heidän luonaan on muun tarkastustoiminnan yhteydessä käyty. Kaikkiaan muutos tulee koskemaan useita satoja Inspecta Sertifioinnin asiakkaita ja heidän sidosryhmiään. Tällä hetkellä myönnettyjä CE-merkintöjä on asiakaskunnalla 180 – niistä ensimmäinen myönnettiin sementille jo vuonna 2002.

– Metallituotteissa kantavia rakenteita on sertifioitu jo pitkään, mutta muuten käytäntö on ollut kirjavaa. CE-merkinnän ohella on käytössä ollut tyyppihyväksyntä, varmennettu käyttöseloste, sertifiointi kansallisten rakennusmääräysten

vaatimusten mukaan tai rakennuspaikkakohtainen vaatimus-tenmukaisuuden osoittaminen, jossa ei vaadita kolmatta osapuolta. Olennaista onkin nyt CE-merkinnän pakollisuus ja se, ettei siihen myönnetä siirtymäaikoja 1.7.2013 jälkeen, Unto Kalamies toteaa.

Hakemusmenettelyn eteneminen käytännössä

CE-merkinnän hakija tekee ensin toimipaikkakohtaisen hakemuksen sertifioijalle, tässä tapauksessa Inspecta Serti-fioinnille. Sertifioija tutustuu toimipaikan laatukäsikirjaan ennen alkutarkastusta.

Alkutarkastus sisältää laatukäsikirjaan tutustumisen lisäksi laadunvalvontavastuiden sekä alkutestauksen laadunvalvonta-tulosten läpikäynnin. Toimipisteessä suoritetaan kohdekäynnit

Rakennustuotteiden CE-merkintä:

CE-merkinnän saa vain tuotteille, joilla on harmo-nisoitu eurooppalainen tuotestandardi tai euroop-palainen tekninen hyväksyntä (ETA).

Merkintä edellyttää, että oleelliset turvallisuusvaa-timukset on huomioitu.

CE-merkinnän lisäksi tilaaja/ostaja voi asettaa tuotteelle omia laatuvaatimuksiaan.

CE-merkintä ei sellaisenaan anna oikeutta tuotteen käyttöön EU-maissa, tuotteen tulee myös täyttää kohdemaan kansalliset määräykset.

TUKES valvoo CE-merkinnän oikeaa käyttöä.

17

ja henkilöstön haastattelut. Tämän jälkeen sertifioija antaa asiassa kirjallisen raportin, joka voi sisältää poikkeamia.

Valmistajan korjattua poikkeamat, sertifioija myöntää todis-tuksen (sertifikaatin) tehtaan laadunvalvonnasta ja valmistaja saa oikeuden merkitä tuotteensa CE-merkillä. Seuranta-arviointi-käyntejä toimipisteessä tehdään tämän jälkeen 1–3 kertaa vuodessa.

Joissakin tuoteryhmissä valmistaja voi kuitenkin CE-merkitä tuotteensa itse ilman kolmannen osapuolen mukanaoloa. Esi-merkiksi metallisissa vesikatteissa alkutestaus voi olla valmista-jan vastuulla eikä kolmatta osapuolta vaadita. Kun kolmannen osapuolen rooli on suppea, myös kilpailijat valvovat toisiaan.

Vaatimuksenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menetelmät

Kontrollikeinot

Vaatimuksenmukaisuusmenettely(AC-luokka)

Ilmoitetun laitoksen todistus AC-luokissa 1+, 1, 2+ ja 2. Valmistajan vakuutus kaikissa

1+ 1 2+ 2 3 4

Tuotteen tyyppitestaus

Tehtaalta otettujen näytteiden testaus

Tehtaalta, markkinoilta tai rakennuspaikalta otettujen näytteiden testaus

Tehtaan sisäinen laadunvalvonta

Tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus

Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen

= valmistaja

= ilmoitettu laitos, joka suorittaa tuotteiden varmistamis-, tarkastus- ja/tai testaustehtäviä

Yhteistyöstä syntyy synergiaetua

CE-merkinnän rinnalla FI-merkki voi edelleen jatkaa laatu-merkkinä, ja on tärkeää muistaa, että rakennustuotteiden tulee aina CE-merkinnän lisäksi täyttää kunkin maan kaikki maakohtaiset vaatimukset. Vaikka EU:ssa luokittelut ovatkin yhteisiä, turvallisuudessa tuotteiden on lisäksi täytettävä kansalliset turvallisuusvaatimukset.

Inspecta Sertifioinnissa FI-, CE-, PANK- ja johtamisjärjestelmä-arviointeja tekevät samat arvioijat ja tarkastajat, joten arviointeja ja tarkastuksia voidaan ja kannattaakin tarvittaessa yhdistää.

Lisätietoja: Matti Järvi, p. 040 504 6932 / matti.jarvi@inspecta.com / Unto Kalamies, p. 050 540 1489 / unto.kalamies@inspecta.com

18

Puun alkuperäketjun sertifiointi on helppo tapa osoittaa puolueettomasti, että puu ja puuperäiset tuotteet tulevat kestävästi hoidetuista metsistä. Samalla se kertoo,

että tuotteiden takana on metsien, ympäristön ja henkilöstön hyvinvointia kunnioittava yritysketju. Metsäteollisuusmaille tämä on olennainen uskottavuustekijä, sanoo

Inspecta Sertifioinnin tuotepäällikkö, pääarvioija Olli Eeronheimo.

Puun alkuperäketjun sertifiointiPuun alkuperäketjussa on monta lenkkiä

19

Viranomaiset, yritykset, media ja loppukäyttäjät osoittavat kasvavaa kiinnostusta raaka-aineena käytettävän puun alku-perää kohtaan. Halutaan varmistua siitä, että raaka-aineena käytetty puu on peräisin joko kestävästi hoidetuista, sertifioi-duista metsistä tai vähintäänkin laillisista lähteistä. PEFC- ja/tai FSC-järjestelmän mukainen puun alkuperäketjun hallinnan sertifiointi varmistaa alkuperän jäljitettävyyden ja kansainvälisesti sovittujen kriteerien täyttymisen.

Yrityksen näkökulmasta puun alkuperäketjun sertifiointi kan-nattaa, koska se osoittaa yritysvastuun puun ja puutuotteiden käytössä ja helpottaa tuotteiden markkinoille pääsyä. Lisäksi se voidaan huomioida tuotteen hinnassa.

Keskeiset vaatimukset

Sertifioinnin edellytyksenä on toimittajien ja raaka-aineiden alkuperän tunnistaminen sekä tuoteryhmien, laskentamene-telmien, vastuiden, prosessien ja tietojärjestelmien määrittely. Organisaation tulee lisäksi pitää kirjaa koulutuksista, raaka-ainehankinnoista, tuotannosta ja myynnistä sekä sitoutua työn-tekijöiden oikeuksien noudattamiseen. PEFC-järjestelmässä ja FSC:n Multi-site -järjestelmissä vaaditaan lisäksi vuosittaiset sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset.

10 % maailman metsistä sertifioitu

– Inspectalla on yli kymmenen vuoden kokemus metsä-sertifioinnista Suomessa. Inspectan sertifikaatit kattavat yli puolet Suomen talousmetsien pinta-alasta, eli noin 10 miljoonaa hehtaaria. Kykenemmekin tarjoamaan niin laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien kuin PEFC- ja FSC-järjestelmien mukaiset puun alkuperäketjun

hallinnan sertifioinnit sekä PEFC-metsäsertifioinnit yhden luukun periaatteella, sanoo Eeronheimo. Maailman metsistä on sertifioitu noin kymmenen prosenttia. PEFC-metsäsertifi-oinnin piirissä on 233 miljoonaa hehtaaria, ja FSC-järjestelmän mukaisesti on sertifioitu 144 miljoonaa hehtaaria.

Puun alkuperäketjun hallinta puutuotteiden käyttäjien ja kuluttajien tukena

Puun alkuperäketjun hallinnan avulla välitetään jalostusketjussatietoa siitä, kuinka suuri osuus raaka-aineesta on peräisin sertifioiduista metsistä. PEFC- ja FSC-merkin käyttö väli- ja lopputuotteissa edellyttää osuudeksi vähintään 70 %. PEFC- ja FSC-merkityissä tuotteissa myös loppuosan raaka-aineesta tulee olla peräisin laillisista lähteistä – tämä varmistetaan toimittajien omavakuutuksilla, sertifikaattien haltijoiden tekemillä riskin-arvioinneilla ja tarvittaessa varmennusohjelmilla.

PEFC-järjestelmälle Inspectalla on oma FINAS-akkreditointi. Inspectan sveitsiläinen, FSC-akkreditoitu IQNet-kumppani SQS puolestaan myöntää FSC-sertifikaatit Inspectan arvioijien raporttien perusteella.

Pieniä eroja järjestelmissä on, joten asiakkaittensa toivomuksesta useat metsäteollisuusyritykset ovat hankkineet puun alkuperä-ketjun hallinnan PEFC-sertifikaatin rinnalle myös FSC-sertifi-kaatin. SQS:n ja Inspectan yhteistyön myötä FSC-arviointi on mahdollista tehdä suomeksi ja muiden arviointien yhteydessä.

Lisätietoa metsien ja puun alkuperän sertifioinnista on saatavilla seuraavilta sivustoilta: www.fsc.org, www.pefc.org ja www.pefc.fi. Kysymyksiä voi esittää myös Olli Eeronheimolle, p. 040 550 5023 / olli.eeronheimo@inspecta.com

20

Metsä- ja puuteollisuuden lisäksi puun alku-peräketjun sertifiointiin on yhä useammin tarve myös paino- ja lehtitaloilla, sanoo Eeronheimo. Konkreettinen osoitus sertifiointiyhteistyön kattavuudesta puun alkuperäketjun hallinnassa on lahtelaisessa Esa Print -painotalossa painettu lehtemme, jota pidät kädessäsi.

Esa Printin motto: Suuri muistijälki, pieni hiilijalanjälki.

– Mielestämme painotuotteella tehdään jälki vain ihmis-mieleen, ei ympäristöön, sanoo Esa Printin toimitusjohtaja Tapio Leskelä. Ympäristöystävällisyys onkin olennainen osa toimintaamme. Ympäristösertifikaatit antavat asiakkaillemme varmuuden, että tarjoamme ekologisesti, taloudellisesti ja metsänhoidollisesti kestäviä painopalveluja.

– Maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmä ISO 14001 yhdistettynä ISO 9001 -laatujärjestelmään on Esa Printin toiminnan selkäranka. Se ottaa ympäristövaikutukset huomioon tuote- ja palveluketjumme eri vaiheissa, kertoo Leskelä.

– Riippumattomasti valvotut sertifikaatit, PEFC ja FSC, varmentavat puun alkuperän koko tuotantoprosessimme läpi ja kertovat, että painotuotteen valmistamiseen käytetty raaka-aine on tullut vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sertifikaatit varmistavat, ettei FSC- tai PEFC-merkin käyttöoikeuden saanut paperi sekoitu sertifioimattoman paperin kanssa.

– Esa Printillä on myös pitkään ollut käyttöoikeus Joutsen-merkkinä tunnettuun pohjoismaiseen ympäristömerkkiin. Sen saadakseen painon tulee toimia ympäristön kannalta vastuullisesti ja täyttää mm. paperia, painokemikaaleja, päästöjä, jätteitä ja energiankulutusta koskevat tiukatvaatimukset.

Mutta kuka oikein on Esa?

Esa Print -painotalo on saanut nimensä – ei suinkaan keneltä-kään Esalta, vaan – Etelä-Suomen Sanomilta, jonka painona se aloitti toimintansa. Nykyisin Esa Print tunnetaan arkkipai-nostaan, joka valmistaa korkealaatuisia painotuotteita, kuten esitteitä, vuosikertomuksia, personoituja tuotteita, kirjoja, julisteita ym. Palveluvalikoima ulottuu suunnittelusta posti-tukseen asti. Osoitteistamisen jälkeen lehdet ja muut paino-tuotteet hoidetaan Itellan kuljetettaviksi. Sillä tavoin sinäkin sait käteesi tämän lehden.

Esa Print – hyvä esimerkki ketjun toisesta päästä

21

Lisäarvoa tuotteillekansainvälisellä yhteistyöllä

Tuotepäällikkö, pääarvioija Leena Käyhkö on ehtinyt seurata kansainvälisen

yhteistyön kehittymistä tuotesertifioinnissa aitiopaikalta jo 20 vuotta. Hyvinä esimerkkeinä

hän nostaa esiin yhteispohjoismaisen INSTA-CERT-sertifiointimenettelyn,

EHP-yhteistyön kaukolämpöputkien sertifioinnissa ja jäsenyyden

tekstiilien kansainvälisiä hoito-ohjemerkintöjä valvovassa GINETEX-ryhmässä.

– Yhteistyö perustuu aina tarpeeseen, sanoo Käyhkö. Esi-merkiksi muoviputkien rikkoutuminen maan alla voi tulla kalliiksi. INSTA-CERT-yhteistyön yksi tavoite onkin torjua tämäntapaisia riskejä ja auttaa hankinnoista vastaavia tunnis-tamaan testatut ja tarkastetut tuotteet. Menettelyn mukaisesti tuotevaatimukset ovat julkisia, joten ostopäätöksen tekijä tietää, mitä on ostamassa.

– Pohjoismainen pitkä yhteistyö muoviputkien sertifioijien kesken muuttui aiempaa tiiviimmäksi, kun vuonna 2004 luotiin uusi yhteispohjoismainen sertifiointimenettely INSTA-CERT. Tällä sertifiointimenettelyllä muoviputkien valmistajat voivat saada tuotteilleen vapaaehtoisen Nordic Poly Mark -laatumerkin.

INSTA-CERT-yhteistyössä ovat mukana Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska sekä maiden kansalliset sertifioijat – Inspecta Sertifiointi Oy, SP Certifiering, Nemko AS ja DS Certifice-ring A/S.

INSTA-CERT luotiin pohjoisiin olosuhteisiin – Neljän Pohjoismaan olosuhteet ja vaatimustaso ovat niin samanlaiset, että yhteinen laatumerkki tuo huomattavia hyötyjä, sanoo Muoviteollisuus ry:n putkijaoston asiamies, diplomi-insinööri Karl-Johan Ström. Aikaisemmin joka maassa oli omat, kansalliset laatumerkkinsä (SFS, SIS, DS ja NS).

22

– Kun nykyiset tyyppihyväksynnät vanhenevat, niitä ei enää uusita entiseen tapaan, vaan ne katoavat lähitulevaisuudessa. Jatkossa viranomaismerkkinä toimii CE-merkintä, joka ei kuitenkaan vastaa aikaisemmin edellytettyä pohjoismaista laatutasoa.

– CE-merkintä ei edellytä varsinaisen tuotestandardin mukaista testausta eikä riippumattoman testauslaitoksen valvontaa. Tästä syystä CE-merkki ei ole verrattavissa muoviputkituot-teiden vapaaehtoisiin laatumerkkeihin eikä sitä tule sekoittaa niihin. Nordic Poly Mark -laatumerkityt tuotteet täyttävät aina CE-merkinnän vaatimukset, vaikka tuotteissa ei olisikaan CE-merkintää.

Inspecta toimii kolmantena osapuolena

– Vapaaehtoinen tuotesertifiointi merkitsee sitä, että valmistaja on vapaaehtoisesti sitoutunut noudattamaan riippumattoman sertifioijan vahvistamaa sertifiointiohjetta. Jos valmistaja täyttää kaikki asetetut vaatimukset, hänelle myönnetään lupa merkitä tuotteensa sertifiointiohjeeseen kuuluvalla laatumerkillä.

– Esimerkiksi Suomessa Nordic Poly Mark -merkittyjen tuotteiden laatua valvoo Inspecta ns. kolmannen osapuolen valvontana. Näin varmistetaan jatkossakin, että maahan ja

23

rakennuksiin asennettavat muoviputkituotteet ovat totuttua laatutasoa. Teknistä asiantuntemusta edustaa INSTA-CERTin Advisory Group -neuvottelukunta.

– Käyttäjäyhdistysten, testauslaitosten ja sertifiointielinten yhteistyön organisoi INSTA-CERTin hallitus. Nordic Poly Mark -laatumerkki on nykyisin hyvin tunnettu jo muuallakin maailmassa ja paineita INSTA-CERT-sertifiointimenettelyn laajentamiseen on havaittavissa.

EHP-sertifikaatille aloite energiateollisuudesta Kaukolämpöputkien ja niiden osien sertifioinnissa Suomessa noudatetaan eurooppalaista EHP-sertifiointimenettelyä. Tämä sertifiointi ei ole viranomaisvaatimus, vaan teollisuuden piirissä kehitetty vapaaehtoinen menettely laadun varmistamiseksi. Energiateollisuus ry:n piirissä alun perin syntynyt menettely on laajentunut myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Nykyisin toimintaa ohjaa EHP (Euroheat & Power), joka on sähkön- ja lämmöntuotannon sekä kaukolämmön ja -jäähdy-tyksen tuotantoalan kansainvälinen edunvalvontajärjestö Brysselissä. EHP on valtuuttanut Inspectan kansalliseksi sertifioijaksi. Inspecta toimii yhteistyössä EHP:n kanssa, esimerkiksi yhteiset sertifiointisäännöt ja -ohjeistus luodaan EHP:n piirissä.

GINETEX-symbolit ylittävät kielimuurit

– Tekstiilien valmistajat on velvoitettu opastamaan kuluttajia niiden hoidossa, sanoo erikoistutkija Kristiina Aalto Kulutta-jatutkimuskeskuksesta. Tutut pesuohjesymbolit ovat oiva tapa kertoa asia tiivistetysti, yksiselitteisesti ja ilman kieliongelmia.

– Ginetex on kansainvälinen, tekstiilien hoito-ohjeistusta valvova yhdistys, joka omistaa rekisteröimänsä tekstiilien hoito-ohjemerkintäjärjestelmän kuvasymboleineen. Suomessa symbolijärjestelmän on rekisteröinyt Inspecta, joka myöntää merkkien käyttöluvat, valvoo niiden oikeaa käyttöä ja ylläpitää luetteloa yrityksistä, joille käyttölupa on myönnetty.

– Hoito-ohjemerkintöjen tavoite on estää tuotteen vahin-goittuminen pesun tai muun käsittelyn yhteydessä. Yksin-kertaisina ja selkeinä ne auttavat kuluttajaa hoitamaan vaatteita oikein ja helpottavat pesuloiden pyykinlajittelua. Ne myös mahdollistavat tuotteen myynnin rajaamalla ostajan ja myyjän vastuut tuotteen käsittelyn seurauksista ymmärrettävällä tavalla.

Ginetexiin kuuluu ns. organisaatiojäseninä suuri joukko kansallisia intressiryhmiä eri maista. Vaikka yhteistyö usein on kirjoituspöytätyötä, Aalto osallistuu Ginetex-seurantaryhmän kokouksiin kaksi kertaa vuodessa vieden ryhmälle viestiä Suomen kuluttajien toiveista ja tarpeista. Inspecta puolestaan informoi ryhmää ajankohtaisista muutoksista ja uudistuksista. Kansalliset ohjekirjat valmistajille, maahantuojille, oppilaitoksille jne. valmistellaan yhdessä.

Lisätietoa Nordic Poly Markista, EHP-sertifioinnista ja Ginetex-yhteistyöstä antaa Leena Käyhkö, leena.kayhko@inspecta.com, puh. 040 759 9634

Tutut pesuohjesymbolit auttavat kuluttajaa hoitamaan

vaatteita oikein ja helpottavat pesuloiden pyykinlajittelua.

Hyvän yhteistyön aromit

24

25

Teksti: Aino Krohn / Avalon

Kuvat: Riitta Supperi / Exito Imagen tmi

Miksi elintarviketurvallisuus kannattaa sertifioida? – Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmän sertifiointi viestii vastuullisuudesta; se lisää sekä kuluttajien että muiden sidosryhmien luottamusta. Säännölliset seuranta-arvioinnit ja toimiva omavalvonta varmistavat toiminnan jatkuvan kehittä-misen. Myös kustannustehokkuus paranee virheiden vähen-tyessä, kun toimenpiteet kohdistetaan oikein ja tehokkaasti, sanoo Liisa Paaso.

– Järjestelmä sisältää samoja elementtejä kuin muut laatu- ja johtamisjärjestelmät, joten se voidaan integroida jo käytössä olevaan johtamisjärjestelmään. Näin kokonaisuuden omaksu-minen helpottuu ja säästöäkin syntyy, kun eri järjestelmille suoritettavat ulkoiset arvioinnit voidaan yhdistää.

Pauligin paahtimo on tuore asiakas ja kahvi mieleinen asia

Inspecta on tehnyt Pauligin Vuosaaren kahvipaahtimon kanssa yhteistyötä vasta hieman yli vuoden verran. Paulig on elintarvike-

Hyvän yhteistyön aromit

turvallisuuden näkökulmasta helposti lähestyttävä asiakas, sillä kahvi ei ole pilaantuva tuote eivätkä paahtimon prosessit sisällä merkittäviä riskejä. Siitä huolimatta järjestelmän tulee tunnistaa vaarat, joita elintarvikkeiden saralla saattavat aiheuttaa niin monet tekijät, muistuttaa Paaso.

– Uudessa, arkkitehtonisesti upeassa paahtimossa on hieno tunnelma. Sen, sekä tietenkin hyvän kahvin ja mahtavien aromien vuoksi tänne tulee aina mielellään, sanoo Paaso ja viittaa näkymään, joka aukeaa suoraan tuotantotilaan elävillä kahvipensailla somistetun keskusaulan lasiseinän läpi.

Kasvava osa Pauligin paahtimon käyttämästä kahvista ostetaan maailmanlaajuisen UTZ-sertifikaatin saaneilta viljelijöiltä. Ohjelmassa mukana olevat viljelijät pystyvät osoittamaan tuottavansa kahvia ammattimaisesti huolehtimalla toiminnassa mukana olevista ihmisistä ja ympäristöstä. UTZ CERTIFIED -kahvien alkuperä voidaan jäljittää aina yksittäiselle kahvitilalle saakka.

Elintarvikealalla tuotteiden turvallisuudessa ei ole varaa epäonnistua.

Kotimarkkinoilla sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä on silti vielä

nykyään merkki edelläkävijyydestä, kun taas viennissä se on lähes vaatimus,

sanoo Inspecta Sertifioinnin elintarvikejärjestelmien tuotepäällikkö, pääarvioija

Liisa Paaso. Hyvä esimerkki toimivasta asiakasyhteistyöstä on Paulig.

26

Laatupäällikön tulee tuntea myös kahvin sielu

Paulig Groupin kahvidivisioonan laatupäällikkö, Tiina Partanen, on ollut tehtävässään vasta elokuusta 2010 lähtien, mutta kahvi on hänelle entuudestaan sydämen asia. Partanen tuli Pauligille McDonald’sin organisaatiosta ja tutustui Pauligiin jo entisen työnantajansa toimittaja-auditointien puitteissa.

Laatujärjestelmät ja sertifikaatit ovat siten hänelle jo vanhoja tuttuja, mutta Pauligilla eteen on tullut myös paljon uutta, jonka voi oppia vain kokemuksen kautta, esimerkiksi kahvi-laadun aistinvarainen arviointi.

Partanen kertookin itse parhaillaan paneutuvansa kahvin maistamisen opiskeluun yhdessä päämaistaja Marja Tourin sekä muiden kokeneiden maistajien johdolla. Kahvin alku-perään liittyvien ominaismakujen lisäksi kahvista tulee tunnistaa mm. aromi, body ja hapokkuus, joiden perusteella tasalaatuisuus kuluttajalle varmistetaan. Omaksi lempikahviksi on löytynyt Papua-Uusi Guinean kahvi, mutta myös tumma-paahtoinen Presidentti maistuu Partaselle.

Ympäristöjärjestelmästä se alkoi

Pauligilla on Vuosaaren paahtimolla sertifioituna ympäristöjär-jestelmä ISO 14001, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001 sekä elintarviketurvallisuusjärjestelmä ISO 22000.

– Nykyinen, uusi paahtimo sijaitsee Vuosaaren satama-alueella, joka minimoi kuljetuksista aiheutuvat ympäristöhaitat. Kahvi-kontit saapuvat laivoilla satamaan ja ne siirretään paahtimolle sataman sisäliikenteessä, kertoo Partanen.

OHSAS-järjestelmä ajettiin sisään viime vuonna ja sertifikaatti myönnettiin 2011. Kahvipaahtimossa työterveys- ja työturvalli-suusnäkökulmat ovat verrattavissa mihin tahansa teollisuuteen.

Tiina Partanen on elintarviketieteiden maisteri ja valmistui pääaineenaan mikrobiologia. Se kertoo kuitenkin vielä hyvin vähän reippaasta laatupäälli-köstä, jonka harrastuksiin kuuluu monipuolinen liikunta.

27

Inspectan elintarviketurvallisuuden sertifiointipalvelut kattavat laajasti koko elintarvikeketjun:

ISO 22000: koko elintarvikeketjulle rehutuo-tannosta pakkausmateriaalien tuotantoon

BRC Global Standard for Food Safety: standardi elintarvikealalle

BRC Global Standard for Packaging and Packaging Materials: standardi elintarvike-pakkauksille ja -pakkausmateriaaleille

GMP+: standardiperhe rehutuotantoon ja -kuljetuksiin. Palvelu tarjotaan yhteistyössä saksalaisen IQNet-kumppanin, DQS:n kanssa

FAMI-QS: standardi rehulisäaineille ja -seoksille.Palvelu tarjotaan yhteistyössä tanskalaisen IQNet-kumppanin, DS Certificationin kanssa

Coceral GTP: Good Trading Practice – GTP, Community guide to good hygiene practice for the trading of cereals, oilseeds, pulses, feed materials of vegetable origin and derived products

IFS: standardi elintarvikealalle. Välitämme IQNet-kumppanimme tarjoamaa sertifiointi-palvelua

GlobalG.A.P. Integrated Farm Assurance: standardi maataloustuotantoon. Välitämme IQNet-kumppanimme tarjoamaa sertifiointi-palvelua.

Yhteistyö on laajenemassa Venäjälle

Juuri nyt Tiina Partasta ja Liisa Paasoa pitää kiireisenä yhteis-työn laajeneminen Venäjälle, jossa Pauligin uusi kahvipaah-timo Tverissä käynnisti ensimmäiset paahtonsa toukokuun lopulla. Tveriin on tarkoitus viedä samat järjestelmät, jotka ovat käytössä Vuosaaressa. Ensimmäisenä listalla ovat elintarvi-keturvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät.

Tverin paahtimo on Vuosaarta pienempi ja keskittyy itä-markkinoihin. Rakennusprojekti ja koko paahtimo-osaaminen on viety paikan päälle Suomesta. Ilman muuta oli selvää, että myös sertifiointi kannattaa hoitaa Suomesta käsin, sillä molemmat paahtimot toimivat saman johtamisjärjestelmän mukaisesti.

Vaikka yhteistä järjestelmää voidaan osittain arvioida Suomessa, syksyyn ajoittuva varsinainen sertifiointi ja myöhemmät auditoinnit edellyttävät paikallaoloa Tverissä, joten matkus-tusta on tiedossa, toteaa Liisa Paaso.

Sitoutunut johto tekee työn helpoksi – Pauligilla yhtiön johto on erittäin sitoutunut laadun hallin-taan kaikilla tasoilla. Se tekee laatupäällikön työstä helpompaa, sillä työnantaja ymmärtää, miksi koko ajan lisääntyviä ja uudistuvia toimintajärjestelmiä tarvitaan, sanoo Partanen.

Seuraavaksi yhtiössä ollaankin uudistamassa dokumenttien hallintajärjestelmää. Missä tahansa teollisuusyrityksessä on olennaisen tärkeää, että myös tietojärjestelmät ovat ajan tasalla ja että niitä kehitetään jatkuvasti.

Lisätietoja: Liisa Paaso, p. 040 759 4886 / liisa.paaso@inspecta.com

28

Inspecta Testauksen Varkauden aluepäällikkö Aila Tolppanen siirtyi Sertifioinnin pääarvioijaksi 1.12.2010. Vuonna 2004 alkanutta inspectalaisuuttaan ennen Aila ehti toimia pitkään laatupäällikkönä A. Ahlströmillä ja Foster Wheelerillä. Aila tuli osaamisellaan vahvistamaan entisestään Sertifioinnin konepaja- ja hitsausosaamista, toimipaikka Ailalla pysyy edelleen Varkaudessa.

Maaliskuun 2011 alussa liittyi Sertifioinnin IT-osaajien joukkoon Paula Hanén. Paula on Jyväskylän yliopistosta valmistunut KTM, joka ennen Inspectan siirtymistään toimi kehityspäällikkönä Digia Finland Oy:ssä. Monivuotisella, laaja-alaisella kokemuksellaan ja tuntemuksellaan IT-alasta Paula on oiva täydennys Sertifioinnin IT-arviointiresurssiin, varsinkin kun kovaa vauhtia kehittyvät ja laajentuvat tieto-tekniikka-alueen palvelut ja ratkaisut vaativat yhä enemmän niiden laadun ja turvallisuuden varmistamista.

Samoihin aikoihin Paulan kanssa toivotettiin tervetulleeksi Inspectaan myös Mäntylän Ari. Ari on koulutukseltaan raken-nusinsinööri ja toimii tuotesertifioinnissa tarkastusinsinöörinä

Uusia henkilöitä sertifioinnissa

betoniin ja kiviaineisiin liittyvissä tarkastus- ja sertifiointiteh-tävissä. Porissa vaikuttava Ari siirtyi Inspecta Sertifiointiin Merikarvian teknisen johtajan tehtävistä ja on aiemmin toiminut myös betoniteollisuuden tuotantotehtävissä.

Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, tulokkaista Sertifioinnissa aloitti Joensuun yliopistosta MMM:ksi valmis-tunut Timo Soininen kuluvan vuoden toukokuussa. Timo ehti toimia Inspectan metsäsertifioinnin sopimusarvioijana 12 vuotta, joten hyppäys päivittäiseen PEFC- ja FSC-arviointi-työhön ei ollut suuren suuri. Inspectaa edeltävä työpaikka, Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio, viestii hänen laajasta kokemuksestaan metsätaloudessa, erityisesti metsätalouden ympäristöasioista sekä projektityöskentelystä eri metsä- ja ympäristötoimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin rajojen ulkopuolella. Muidenkin kuin ”metsä- ja puujärjestelmien” osalta Timo on harjoitteluja vaille valmis pääarvioija, eli myös muut toimialat saavat kaivattua lisäresurssia.

Vielä kerran kaikille lämpimät tervetuliaistoivotukset Inspectaan!

Aila Tolppanen Paula Hanén Ari Mäntylä Timo Soininen

29

COCERAL GTP -sertifikaatti elintarvikeketjulleCOCERAL GTP on elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä standardi. Se on tarkoitettu kasviperäisten maataloustuotteiden keräilyn, varastoinnin, kaupan ja kuljetuksen hygienian ja turvallisuuden hallintaan. Standardi sisältää neljä itsenäistä osaa: keräily, varastointi, kauppa ja lähetys/toimitus/kuljetus. Sertifiointi voidaan rajata haluttuun osaan. Kuljetustoimintaa ei voida kuitenkaan sertifioida itsenäisenä toi-mintana COCERAL GTP:n mukaan. Inspecta Sertifiointi on toistaiseksi myöntänyt kolme COCERAL GTP -sertifikaattia. Lisätietoja: Liisa Paaso, p. 040 759 4886, liisa.paaso@inspecta.com

HSEQ-arviointi teollisuuslaitoksilleTeollisuuslaitosten työskentelyolosuhteiden tulee olla turvallisia. Alueilla työskentelee useimmiten vakituisen henkilöstön lisäksi suuri joukko alihankkijoita. Kaikkien tulisi noudattaa yhteistä turvallisuuskulttuuria, huomioida työterveysnäkökulmat, sitoutua toiminnassaan vastuullisuu-teen ympäristöasioissa ja ylläpitää työn tekemisen laatua. HSEQ-arviointi (Health, Safety, Environment and Quality) on tehokas menettely sen varmistamiseksi, että kaikki toimijat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin. HSEQ-arviointi helpottaa suuryritysten sopimuskumppaneiden valintaa, todentaa toimittajan kyvykkyyden ja tarvittaessa minimoi riskejä. Toimit-tajat hyötyvät HSEQ-arvioinnista monin tavoin: Ammattitaitoinen arvioija tarkastelee toimittajan kilpailukykyä asiakkaan odotusten näkökulmasta. Asiakaskohtaisesti suunnatut parannukset voidaan dokumentoida ja niitä voidaan johdonmukaisesti seurata. Lisätietoja: Kaj von Weissenberg, p. 040 555 9628, kaj.weissenberg@inspecta.com

Sähkön tuotantotuen todentaminen Inspectallle on myönnetty tilapäinen hyväksyntä sähkön tuotantotuen todentajaksi 18.3.2011. Ensimmäisenä tuotantotukijärjestelmään liittyvänä tehtävänä on varmentaa syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseen liittyviä hyväksymishakemuksia. Varmennettavia tietoja ovat ns. yleiset edellytykset eli voimalaitoksen sijainti ja verkkoliitäntä. Järjestelmään hakeutuvan voimalaitoksen tulee sijaita Suomessa tai Suomen aluevesillä ja olla liitetty sähköverkkoon siellä. Lisäksi varmennetaan tarkennettu arvio voima-

Uusia tuotteita ja uutisialaitoksen tukeen oikeuttavan sähköntuotannon määrästä vuosittain.Lisätietoja: Helena Kunttu, p. 040 759 9648, helena.kunttu@inspecta.com

Työturvallisuus- ja työkykyjohtamisen palvelukokonaisuusInspectan uusi työturvallisuus- ja työkykyjohtamisen palvelukokonaisuus auttaa yrityksiä tehostamaan omia työkykyjohtamiseen liittyviä käytäntö-jään. Yrityksen omien tunnuslukujen valossa pystytään osoittamaan työ-kykyjohtamisen tulosvaikutus sekä arvioimaan sen tulevaa kehittymistä. Palvelukokonaisuus koostuu kolmesta vaiheesta: nykytilan kartoituksesta, toiminnan kehittämisestä ja toiminnallistamisesta. Menetelmänä käytetään organisaation sisäisiä haastatteluja ja määrämuotoista johtamiskäytäntöjen itsearviointia.

Palvelun lopputuloksena yritykselle syntyy analyysi tunnuslukujen ja toiminnallisen tason nykytilasta sekä siitä, miten työkykyjohtamisen taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat kehittymässä. Analyysi sisältää myös keskeisimmät suositukset toiminnan kehittämisestä sekä toimen-piteiden euromääräisestä tehostamispotentiaalista.Lisätietoja: Tomi Kasurinen, p. 050 3615121, tomi.kasurinen@inspecta.com

Koneturvallisuuden palvelukokonaisuus tarjoaa asiantuntijaosaamista työpaikoille ja koneiden valmistajilleKoneiden monimutkaistuessa haasteet suoriutua lainsäädännön asettamista velvoitteista ovat kasvaneet entisestään, etenkin uuden konedirektiivin myötä. Velvoitteiden kanssa painiskeleville asiantuntija-apua tarjoaa Inspectan koneturvallisuuden tarkastus- ja asiantuntijapalveluiden palvelu-kokonaisuus, joka kattaa koneiden elinkaaren kaikki vaiheet suunnitte-lusta valmistukseen ja hankintaan, tarkastukseen, käyttöön ja käytöstä poistoon.

”Asiakaskunta ei rajoitu vain teollisuuteen. Esimerkiksi kaupoissa ja varastoissa on runsaasti esimerkiksi nostolaitteita ja pakkausjätteen käsittelykoneita”, Inspectan Katri Tytykoski valaisee.Lisätietoja: Katri Tytykoski, p. 050 593 4445, katri.tytykoski@inspecta.com

30

YhteistyöTommola laukkasi uteliaana vitoskekoston puolelle etsimään haastateltavia. ”Hei, sinä siellä, miten keonrakennus sujuu?” hän aloitti. Pikku murkku katsoi Tommolaa surullisilla sil-millään ja vastasi väsyneesti: ”Kiitos kysymästä, olet ensim-mäinen, joka sitä tiedustelee sitten kuningattaren organisaa-tiomuutoksen. Meillä on täällä ollut vaikeuksia saada keko pysymään kuosissa, koska viestintäongelmista johtuen sitä lähdettiin rakentamaan kuusen pohjoispuolelle.”

Tommola teki muistiinpanoja ja murkku jatkoi: ”Ilmaston-muutos toi tullessaan pahoja myrskyjä ja lennätti materiaalit etelään, josta olemme raahanneet niitä huomattavan pitkiä matkoja. Yritimme kyllä neuvotella ykköskekostolaisten kanssa prosessin uudistamisesta saadaksemme muodon normalisoitua. He pelkäsivät menettävänsä uusimmat mato-bonuksensa – lisäksi he pitävät meitä vähä-älyisinä ja välttävät yhteistyötä kanssamme.”

Kuningatar katseli äimistyneenä illan uutiskevennystä. Miten hän ei ole ollut tietoinen haastattelusta eikä varsinkaan pesän ongelmista? Siltä istumalta hän aloitti koko muurahaisyhteisöä koskevan prosessiuudistuksen ja asetti koko pesälle uudet yhteiset tavoitteet. Ennen kaikkea hän varmisti, että tieto kulkee oikeassa muodossa läpi koko keon ja myös hän itse saa ajantasaista infoa keon tilanteesta.

Muutamassa muurahaisvuodessa keko oli metsän komeinneulaskasa. Pesässä puurtavat murkut auttoivat toisiaan yhteis-ten tavoitteiden saavuttamiseksi ja mato-bonuksista pääsivät nyt nauttimaan tasapuolisesti aivan kaikki.

Sen korkuinen se (keko).Paula Mikkola

Yritimme kyllä neuvotella ykköskekostolaisten kanssa prosessin uudistamisesta saadaksemme muodon normalisoitua.

Olipa kerran muurahaispesä. Sitä hallitsi kuningatar. Koko yhdyskunta puursi siinä iloisena hallitsijansa puolesta. Kunin-gatar kävi jatkuvaa kehityskeskustelua alamaistensa kanssa, jolloin nämä innolla sitoutuivat ponnistelemaan keon jatku-vaksi kasvattamiseksi. Se koitui koko jengin yhteiseksi hyväksi.

Tulipa sitten päivä, jolloin kuningatar googletti hienon idean. Hänhän voisi delegoida hommiaan! Porukasta löytyi muutama murkku, joille kuningatar kertoi tavoitteensa. Pomo-murkku-jen tehtävä olisi vastedes viedä viestiä muille, kun kuningatar keskittyisi munimiseen. Niinpä nämä lähettiläät veivät kunin-gattaren viestin kukin omaan kekostoonsa.

Kului muutama muurahaisvuosi. Keko oli kasvanut, jengi lisääntynyt ja uusia neulasia raahattiin pesään. Mutta mitä ihmettä? Keon muoto oli muuttunut. Se oli yhtäältä matala, toisaalta korkea – ja ennen kaikkea muodoton. Erikoinen muoto herätti median huomion.

Mika Tommola kiisi luonnollisesti ensimmäisenä paikalle. ”Mitä ihmettä te tähän rakennatte”, kyseli Tommola työntäen mikkiä lähemmäs kekoa. ”Ai me?”, tokaisi yksi murkuista neulanen selässään. ”Vien tätä neulasta pomolle eikä suuremmin kiinnosta, mitä se sillä tekee, mutta 7534 neulasta pitäis päivän aikana viedä. Ollaan edellä vuoden tavoitteesta. Vitoskekoston ääliöt on pahasti jäljessä. Varmaan huomasitkin, että niiden puoli pesästä on toivoton kyhäelmä ”.

31

ResumeAccreditation confirms the competence of a certification service Accredited certification is an acknowledgement by an external and impartial party, given to an organisation’s operations or products. It proves the operations’ or products’ conformity to certain requirements and also acts as proof of quality to all interest parties. In all European countries laws and regulations provide for the existence of at least one accreditation body. Besides its accreditation of certification bodies, FINAS (Finnish Accreditation Service) in Finland also accredits calibration and test laboratories, inspection institutes, proficiency test organisers as well as GHG and EMAS verifiers. An accredited certification operation stands for the fact that the competence and credibility of the operation has been verified in accordance with international procedures. An accredited certificate, for its part, also acts as an acknowledgement, both nationally and worldwide.

Requirement for CE marking bringing changes to construction product sectorThe CE marking of construction products will become statutory in Finland from 1.7.2013. CE mark-ing in itself does not authorize the use of a product in EU countries, but the product shall also fulfil the national requirements of its country of use. CE marking provides that the manufacturer of a certain product carries out initial inspection in addition to applying a documented quality control system. This done, a so called notified body (NB) will confirm the quality control. Inspecta already holds the position of a notified body in 43 branches of construction products. By 2013 the number of these branches will have increased to approximately 100. The number of people working with CE marking in Inspecta today is 20. In the metal industry there are hundreds of small businesses and in e.g. precast concrete industry there are over 300 certificates to be issued thus shortly bringing haste to the preparations.

Strategic partnership and MillogMillog Oy provides the demanding life cycle services required by the Defence Forces’ systems in all states of readiness and also acts as a strategic partner of the DF. When beginning its operations

in 2009, the agreement with the Defence Forces included a clause providing Millog to obtain both ISO 9001 certification within two years and also the com-plementing AQAP-2110 (based on a NATO standard) certification. Whereas DF would, no matter what, have audited Millog, the Inspecta audits aiming at ISO 9001 certification were integrated thereto. Millog has been content with Inspecta Sertifiointi’s service ability and building-up of the overall process, and joint audits have been carried out in good spirit, the ceremonious issue of certificates having taken place on 8.2.2011.

CMMI audit as a supporting factor in choosing IT suppliersCMMI (Capability Maturity Model Integration) is the five-level maturity model in software industry with whose help an organization contemplating significant IT acquisitions may avoid several expensive mistakes. The many advantages of a CMMI audit include i.a. comparability and rigorous accountability. In addition to the assessment of potential suppliers, CMMI is also applicable e.g. in the identification of processes’ development targets and the level of maintenance services in organisations operating with software development. Inspecta Sertifiointi has carried out several dozens of CMMI audits at large and medium-sized organisations and in total Inspecta’s CMMI audit team holds several hundred days’ worth of audit experience in process capability.

The several links of chain of custody of woodThe certification of the chain of custody of wood is a simple way of impartially proving that wood and wood-based products derive from sustainably managed forests. It also shows that behind these products lies a chain of organisations respecting the welfare of forests, the environment and personnel. Inspecta’s experience in forest certification in Finland exceeds 10 years and our certificates cover over 50 % of Finland’s commercial forest area. We offer our cus-tomers certification services of quality, environment, occupational health and safety management systems, certification of chain of custody of wood in accordance with PEFC and FSC requirements, not forgetting the PEFC forest certification - all these services are available to our customers from a single window.

In addition to the forest and wood industry, the need to certify the chain custody of wood is increasing at printing and newspaper houses as well. A concrete proof of the extent of certification cooperation in the chain of custody management lies right in front of you; our Kvalita magazine is printed at a certified printing house, Esa Print.

Paulig and the scent of good cooperationCertification of food safety management system com-municates responsibility and increases consumers’ trust. The system contains the same elements as other quality and management systems thus enabling its integration to an already applied management system. Paulig’s Vuosaari roasting house has certified its ISO 14001 environmental, OHSAS 18001 occupational health and safety as well as its ISO 22000 food safety management system. Paulig’s new roasting house in Tver, Russia started its first roasts at the end of May; the management systems already applied in Vuosaari will be extended to cover Tver’s operations as well. Certification will be carried out by Inspecta with whom the cooperation has already been set in motion. The next step for Paulig will be renewing its document management system.

Added value for products with the help of international cooperationGood examples of Inspecta’s international cooperation in product certification are the INSTA-CERT certification system, EHP cooperation in the certification of district heating pipes and Inspecta’s membership in GINETEX, the body controlling the international care labelling of textiles. With the help of the INSTA-CERT procedure, plastic pipe manufacturers can obtain the voluntary quality mark, Nordic Poly Mark, for their products. The members of INSTA-CERT come from Sweden (SP Certifiering), Denmark (DS Certificering A/S), Norway (Nemko AS) and Finland (Inspecta Sertifiointi Oy). The certification rules and instructions for district heating pipes come from EHP (Euroheat & Power) in Brussels. GINETEX is an international association who has the ownership of the registered textile care labelling system and its picture symbols. In Finland Inspecta has registered the symbol system, also issuing the licences for the use of them, controlling their appropriate use and maintaining the register of licensees.

• Oletko pätevöitymässä auditoijaksi?

• Tarvitsetko ymmärrystä laatu- ja ympäristöjärjestelmistä?

• Oletko prosessin omistaja – tarvitsetko tukea?

• Oletko kehittämässä tietoturvan prosesseja?

Ota Inspectan osaaminen käyttöösi –

www.inspecta.com

Inspecta AcademyOpi, oivalla, verkostoidu ja onnistu