Kiillon ja KiiltoCleanin asiakaslehti 2010

Tyylikäs terassi syntyy laatoistaSivu 24

KiiltoCleanistä ja Farmoksesta

johtava kotimainen

puhtausosaajaSivu 7

Ruotsalaisia ikkuna-aihioita

suomalaisella liimalla

Sivu 22

Paremman ilmaston puolesta

2

isto

CK

ph

oto

Liima – kastemadon kaveri?

Mitä jää jäljelle biohajoavista pakkauksista? Nykyisin vielä ainakin liimanauha, joka säi-lyy luonnossa satoja vuosia. Lähellä on kuitenkin aika,

jolloin liima hajoaa pahvipakkauksen myötä tai kertakäyttövaippa katoaa luonnosta ennen kuin sen käyttäjä aloittaa koulun.

Vielä teollisuudella ei ole vaihtoehtoa. Mis-tään ei voi ostaa luonnonmateriaaleista valmis-tettua, biohajoavaa sulateliimaa.

Paitsi maaperää, biohajoavat liimat hellivät myös ilmastoa. Hajotessaan biopolymeerit va-pauttavat vain sen verran hiilidioksidia kuin niiden valmistamiseen käytettävät kasvit ovat aikoinaan sitoneet itseensä.

Alusta oli aloitettava Kiillossakin. Lii-man raaka-aine, polymeeri, valmistetaan itse, useimmiten maitohapoista. Nyt olemme Kiil-lossa jo pitkällä. Biomateriaaleista valmistet-tuihin liimoihin on saatu kehitettyä samat hyvät ominaisuudet kuin perinteisiin muovi-pohjaisiin liimoihin, ja Suomen johtavat elin-tarvikebrändit ovat kiinnostuneet bioliimois-ta. Parhaillaan etenemme asiakkaiden ehdoilla ja selvitämme, miten bioliimat voisivat pär-jätä hintakilpailussa halvempia öljytuottei-ta vastaan. Teollisuus on valmis maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista vain vähän ekstraa.

Mutta se on hinta, joka kannattaa maksaa! Näin liima liittyy maissin ja sokerin, kastema-don ja auringonkukan väliin luonnon kierto-kulussa.

3

Vakiopalstat5 pääkirjoitus6 pinnalla9 Kontakti 20 vuotta sitten9 tiesitkö, että...31 Kontaktissa36 Näin teet36 Uusia tuotteita38 Kiilto neuvoo38 Uusia kiiltolaisia

10

28

Sisältö

10 Ilo irti perusasioistaLohas-kuluttajan kassiin päätyy usein lähellä valmistettu laadukas tuote.

14 Parempi putkiremonttiElinkaaritekniikka palauttaa osan putkiremontin investoinneista.

16 Musiikkitalon salissa raikuu rakentajien sinfoniaKiilto on monessa mukana helsingin Musiikkitalon viimeistelyssä.

19 Musiikin sekatyöläinen odottaa muuttoaMarkku hannola ehtii vielä soittaa uudessa Musiikkitalossa.

22 Liiman laatu ratkaisee ikkunan kestävyydensuursaha suoltaa ikkuna-aihioita pohjois-Ruotsissa.

24 Terassi kruunaa talonMaliset halusivat kestävää laattapintaa.

26 Käytännön koulutus peittoaa puheenKiillon uusituissa koulutustiloissa Vantaalla mahtuu kokeilemaan tuotteita mukavasti.

28 Viittä vaille valmispohjasten talo Kangasalla sai rappauspintansa Kiillon uusilla tuotteilla.

32 Oman työnsä herraRakennusmaalari Eleonora pecoraro rakastaa hienoja tapetteja.

34 Kova rasitus vaatii lattialta joustoaKiilto Link -järjestelmä pääsi tositestiin Vehon hyötyajoneuvo-keskuksessa.

35 Työ Kiillossa osoitti, että rahkeet riittävätKiilto tarjosi toivotun mahdollisuu-den mielenterveyskuntoutujille.

39 Kiiltolaiset kalassaKatso, mitä pyhäjärvestä nousi.

Yhä useampi kuluttaja valitsee

vastuullisesti

Tiainen suunnittelee

järkeviä remontteja

Ohutrappaus hoituu nyt

yhdellä järjestelmällä

Maalari taipuu

moneksi 32

14

4

Pääkirjoitus

Kiilto Oy ja KiiltoClean Oy

Kiilto on vuonna 1919 perustettu kemianteol-lisuuden tuotteita valmistava suomalainen perheyritys. Kiilto Oy ja KiiltoClean Oy kuuluvat molemmat Kiilto Family -konser-niin. Kiilto Oy:n liiketoimintaa on liimojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Vuonna 2003 perustettu KiiltoClean Oy on suomalainen hygienia- ja puhtausratkaisujen toimittaja.

Kontakti on Kiillon ja KiiltoCleanin asiakaslehti.

Julkaisija: Kiilto Oy / KiiltoClean Oy, PL 250, 33101 Tampere

Päätoimittaja: Tiina Niemi, puh. 0207 710 211, tiina.niemi@kiilto.com

Toimitusneuvosto: , Anssi Asikainen, Anne Falck, Jenni Honkala, Outi Jalo, Minna Kannus, Pekka Lahdensivu, Tero Mäkinen, Tiina Niemi, Vesa Nurminen, Stiina Pasanen, Kari Poikulainen, Matti Raatikainen ja Sirpa Virtanen.

Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co Oy, tuottaja Jaana Beversdorf, puh. 050 316 2010

Paino: Hämeen Kirjapaino OyPainos: 18 000 kplPaperi: G-Print, 115g/m2

Kannen kuva: Juho Paavola, kuvassa Kai Koiranen

Read English Summary in www.kiilto.com

Ma

tt

i Ra

at

iKa

iNE

N

1980-luvulla kylpyhuoneremontti kävi usein nopeasti: kaakelit liimattiin lastulevyseinään tai muovimaton päälle, lattiassa sama juttu. Tuote-perheistä tai sertifioiduista lattiakaivoliitoksista ei ollut kuultukaan. Hyvin tehtynä ratkaisut saattoivat toimia pitkäänkin. Vähitellen havahduttiin kuitenkin kosteus- ja homeongelmiin sekä niiden vaikutukseen sisäilman laatuun.

1995 Kiilto toi mark-kinoille siveltävän Kera-gum Vesieristeen ja aloitti märkätilojen koulutusohjel-man. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävissä tilaisuuksissa kävi niin myyntihenkilös-töä kuin ammattilaisiakin, tuhansia. Vähitellen märkä-tilan remontti ymmärrettiin kokonaisuutena ja alettiin arvostaa toimivia tuot-teita. Vuonna 1996 alkoi rakennustuotteiden M1-luokitustoiminta. Nykyisin Kiillon myymistä raken-nustarvikkeista jo noin 75 prosentilla on M1-luokitus.

Vuonna 2000 oli seuraavan ison aske-leen aika: syntyi Kiillon Kerafiber-vedeneristysjär-jestelmä, jonka avainsana oli helppokäyttöisyys. Vuosituhannen vaihteessa remontin teki yhä useam-min alan ammattilainen. Hän ymmärsi, miten vanhan tilalle rakennetaan uusi, toimiva märkätila pa-rannettuine ilmanvaihtoi-neen, lattialämmityksineen ja vaatimusten mukaisine lattioiden kallistuksineen. Enää ei viikko riittänyt-kään kylppäriremonttiin. Märkätila-asentajien am-mattitaidon takeeksi VTT alkoi myöntää henkilöserti-fikaatteja.

Nyt 2010-luvulla märkätilaremontti on suunniteltu alusta loppuun hyvin. Vedeneristysjärjes-telmissä on valinnanvaraa asentajien mieltymysten ja kohteen vaatimusten mukaan. Asentajalta löytyy Kiillon märkätilapassi ja monelta myös henkilöser-tifikaatti. Isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitukset vaativat pitämään asunto-osakeyhtiöiden remonteista asennuspöytäkirjaa, johon merkitään tehdyt työvai-heet, käytetyt materiaalit ja muita toimivan märkätilan kannalta tärkeimpiä asioita.

2020 Eikä kehitys tähän pysähdy! Märkäti-laremonteissa käytetyillä aineilla on CE-merkki ja tuotteet ovat yleiseuroop-palaisen ETAG-testauksen mukaisesti hyväksyttyjä. Märkätilaremontteja teke-vät edelleen ammattilaiset, ja Kiillon koulutuksiin osallistuvat yhä useammin myös isännöitsijät ja suun-nittelijat.

Jyrki PajunenTuotepäällikkö

Ennen oli ennen ja nyt on nyt – onneksi!Kurkistetaanpa vuosikymmenien taakse ja hieman seuraavallekin ja katsotaan, miten mär-kätiloja on remontoitu viime vuosikymmenillä.

5

”tärkeintä on rakastaa sitä, mitä tekee. työhön pitää

olla intohimoa, ja siihen on heittäydyttävä.” Näin kuvasi

Kiilto Family -konsernin hallituksen jäsen Eeva Solja kotoa tulleita yritystoiminnan eväitä perheyritys-leh-

dessä. Eeva ja Ville Solja vastaanottivat huhtikuussa

Kiilto Family -konsernin puolesta perheyritysten liiton

perheyrityspalkinnon.

Kiilto Family palkittiin ennen kaikkea kasvollisesta

yrittämisestä ja pitkäjänteisestä yritystoiminnasta.

Kiillon mittavat investoinnit kotimaiseen tuotantoon ja

kansainväliseen laajentumiseen sekä vahva sitoutumi-

nen perheyrittäjyyteen saivat palkintoraadilta kiitosta.

– Kiilto Family -konsernilla on suotuisat edellytykset

menestyä, koska se panostaa innovatiivisuuteen ja

ympäristöstä huolehtimiseen, palkintolautakunta totesi.

Kiilto on vuoden perheyritys

Kiillon jalansija Venäjän laajoilla markkinoilla vahvistuu,

kun täysimittainen tuotanto Kalugan laasti- ja tasoite-

tehtaalla käynnistyy.

– tehdas on täydessä tuotantovalmiudessa ja

henkilöstö on koulutettu. tuotantomääriä nostetaan

vähitellen syksyn aikana, kuvaa maajohtaja Arto Kasanen tyytyväisenä.

– tavoitteemme on kasvaa merkittäväksi tekijäksi

omassa tuoteryhmässämme lähimarkkina-alueella,

eli Keski- ja Luoteis-Venäjällä, noin kolmen vuoden

tähtäimellä.

Kalugan laasti- ja tasoitetehtaalla valmistetaan

jauhetuotteita Kesto-tuotemerkillä. Lisäksi erillisellä

tuotantolinjalla pakataan ekologisissa pehmytpakkauk-

sissa myytäviä Kesto-saumalaasteja. Malojaroslavetsin

kaupungissa Moskovan kaakkoispuolella sijaitseva

tehdas työllistää aluksi noin 30 henkeä.

Kiillon toinen Venäjän-tuotantolaitos Ramenskoen

tuotanto Venäjällä vauhdittuu

Pinnalla

hankasalmella pihistetään energiaaKiiltoCleanin hankasalmen tuotantolaitoksesta

tehdään entistä tehokkaampi energian hyö-

dyntäjä. alkuvuodesta toteutetussa energiakat-

selmuksessa tuli esiin joukko pieniä ja suuria

energiansäästökohteita. tarkkailussa olivat niin

LVi- ja sähköjärjestelmät kuin tehdaspalvelujär-

jestelmien veden- ja energiankäyttö.

tehtaassa aiotaan heti ajastaa ilmastointi

uudelleen sekä muuttaa sähkön siirtotariffia.

KiiltoCleanin johtoryhmä on päättänyt myös

tutkia tarkemmin mahdollisuutta hyödyntää

biopolttoainetta hankasalmella.

pE

Rh

Ey

Rit

yst

EN

Liit

to

Ki iL

t o o

y

kaupungissa valmistaa rakennus-, puu- ja pakkausteol-

lisuuden liimoja. tuotanto tehtaassa käynnistyi syksyllä

2008.

– Liimojen myynti on ylittänyt odotuksemme, ja

tehdas toimii täydellä teholla kahdessa vuorossa,

Kasanen kertoo.

Read English summary: www.kiilto.com

6

Yhdessä vahvempi KiiltoClean

KiiltoClean ja Farmos yhdistivät elokuussa voimansa vahvaksi kotimaiseksi puhtausalan osaajaksi. Vuodenvaih-teen jälkeen yrityksen nimi on KiiltoClean Oy. Kysyimme sekä toimitus-johtaja Juha Saariselta että kotimaan liiketoimin-nasta vastaavalta kau-palliselta johtajalta Vesa Nurmiselta, mitä uudessa yrityksessä nyt tapahtuu.

– KiiltoCleanin ja Farmoksen yhdistyminen yrityskau-

pan myötä on molemmille yrityksille erittäin positiivi-

nen asia. teknokemian ala on voimakkaassa murrok-

sessa, ja kotimaisen markkinajohtajan on helpompi

säilyttää asemansa ja kehittyä edelleen. Eteenpäin

menevä yritys on myös työntekijöille paras työympäris-

tö, toimitusjohtaja Juha Saarinen summaa.

sekä saarisen että Vesa Nurmisen mielestä

KiiltoCleanin ja Farmoksen yhdistymisen suurin voittaja

on ehdottomasti asiakas.

– asiakkaamme voivat olla varmoja, että tulevaisuu-

dessakin on tarjolla suomalaiselle kuluttajalle, suomalai-

siin kulutustottumuksiin ja suomalaiseen ympäristöön

sopivia tuotteita. Kauppa taas tietää, että olemme

vahva kotimainen toimija, joka kuuntelee kotimaista

asiakasta, Nurminen kuvaa.

toistaiseksi asiakkaita palvelevat tutut yhteyshen-

kilöt niin KiiltoCleanissä kuin Farmoksellakin. Vuoden-

vaihteen jälkeen asiakas voi yhdellä puhelinsoitolla

tilata tuotteita entistä laajemmasta valikoimasta, kun-

han yritysten tieto- ja logistiikkajärjestelmät saadaan

yhdistettyä.

– aiomme pitää yhdistymisvaiheessa erittäin tiiviisti

yhteyttä asiakkaisiimme ja huolehtia, että he saavat

kaiken tarvitsemansa tiedon, saarinen vakuuttaa.

Tutut tuotteet jatkavatyritysten tuotevalikoimat täydentävät hyvin toisiaan:

molemmilla on laaja ammattisiivoustuotteiden ja -vä-

lineiden valikoima. päivittäistavaroissa Farmoksella on

valikoimissaan enemmän henkilö- ja tekstiilihygienian

tuotteita ja KiiltoCleanillä taas tuotteita pintojen puh-

distukseen. Jatkossa Kiillon sininen logo näkyy entistä

useammissa pakkauksissa, mutta molempien yritysten

tuotteet säilyvät entisellään.

suomen lisäksi uusi yritys on vahva toimija myös

lähialueilla. Farmos on ainoa länsimainen puhtausalan

yritys, jolla on oma valmistusyksikkö Venäjällä.

– Löydämme varmasti synergiaetuja Kiilto Family

-konsernin sisällä myös viennissä Venäjälle ja Baltiaan,

saarinen mainitsee.

hän toteaa, että yrityksen strategiana tulee olemaan

kolmen k:n periaate: kumppanuus, kasvu ja kehitys.

Näistä kumppanuus tarkoittaa asiakaslähtöisyyttä,

kasvu eteenpäin menemistä ja kehitys viittaa sekä

yrityksen että sen tuotteiden kehitykseen.

Suomalaista osaamistaMolempien yritysten perinteisesti vahvaa aluetta onkin

ollut tuotekehitys, johon panostetaan jatkossakin.

KiiltoClean tähtää yhä vastuullisemman ja ympäristöä

huomioivamman tuotannon ja toimitusketjun vahvista-

miseen suomessa.

– suomalaiset arvostavat eri asioita puhdistusaineis-

sa kuin esimerkiksi keskieurooppalaiset. puhdasta vettä

ja vähemmän luontoa rasittavia, puhtaampia raaka-

aineita voidaan käyttää suomessa, koska pinnat ovat

pääosin hyvässä kunnossa ja niihin kohdistuu vähäi-

sempi likakuorma. iholla käytettävät tuotteemme ovat

korkealaatuisia, ja niistä on saatavilla hajusteettomia

ja väriaineettomia vaihtoehtoja, jotka sopivat kaikille,

myös herkkäihoiselle, helpottamaan ilmaston tai työn

aiheuttamaa ihon rasitusta, Vesa Nurminen kuvailee.

Farmoksen toimitusjohtajan paikalta uuden yhtiön

ruoriin siirtyvän Juha saarisen ensimmäiset viikot ovat

olleet työntäyteisiä, ja tiivis tahti jatkuu koko syksyn,

kun yhdistymistä viedään eteenpäin eri työryhmissä.

– Meidät uudet Kiiltolaiset on otettu oikein lämpimäs-

ti vastaan. olen huomannut, että KiiltoCleanin työnte-

kijät ovat erittäin ystävällisiä ja työhönsä sitoutuneita,

hän hymyilee.

KU

Va

t: M

at

ti R

aa

tiK

aiN

EN

Juha Saarinen Vesa Nurminen

7

Nutut puhdistuvat hellästi ja tehokkaastiJauhe, neste vai kenties tabletit? KiiltoClean tuo syk-

syllä markkinoille uuden Nuttu-pyykinpesuainesarjan,

josta löytyy vaihtoehto jokaiseen makuun.

– Kiilto on kotitalouksille tuttu puhdistusaineistaan.

Meidät tunnetaan kotimaisena, ympäristöystävällisenä

ja laadukkaana merkkinä. asiakkaat ovatkin aina silloin

tällöin toivoneet meiltä myös astian- ja pyykinpesuai-

neita, Kiilto Kodinhoitotuotteiden markkinointijohtaja

Sirpa Virtanen kertoo.

Nuttu-sarjan odotetaan miellyttävän erityisesti lap-

siperheitä, joissa arvostetaan riittoisuutta, pesutehoa,

mietoja tuoksuja ja ympäristöystävällisyyttä.

Nuttu-sarja sisältää pyykinpesujauheet sekä värillisel-

le että valkoiselle pyykille, nestemäisen pyykkisaippuan

sekä pyykkitabletit. Nestemäiset pyykinpesuaineet

kasvattavat koko ajan suosiotaan, pyykkitabletit taas

ovat uusi tulokas.

– pestävä pyykki ei ole aina kovinkaan likaista, ja

suomessa on useimmilla alueilla pehmeä vesi. tällöin

riittää yksi pyykkitabletti. Jos taas pestään likaisempaa

pyykkiä tai vesi on kovaa, pesuainelokeroon on helppo

sujauttaa kaksi tablettia, Virtanen neuvoo.

Nuttu nestemäisen pyykkisaippuan pääraaka-

aine on luonnonsaippua, ja se sopii helposti

liukenevana hyvin myös käsinpesuun.

– Nuttu nestemäisen pyykkisaippuan on

testeissä todettu säilyttävän vaatteiden värit

erityisen hyvin, Virtanen lisää.

Nuttu-pesujauheet ja -pesutabletit ovat saaneet

Joutsenmerkin osoituksena ympäristöystävälli-

syydestään. Myös uudelle nestemäiselle pyykki-

saippualle on tavoitteena saada Joutsenmerkki.

Nuttu-tuotteet eivät sisällä fosfaattia. Nestemäises-

sä pyykkisaippuassa ei myöskään ole zeoliittia tai

väriaineita.

Joutsenen siivin jo 20 vuotta Joutsenmerkki on auttanut kuluttajia tekemään

ympäristön kannalta viisaita valintoja jo 20 vuotta. poh-

joismaiden yhteinen Joutsenmerkki oli ensimmäinen

kansainvälinen ympäristömerkki.

Joutsenmerkki kertoo tuotteen olevan ympäristön

kannalta parhaiden joukossa. ympäristölle parempi

tuote on myös käyttäjälleen turvallinen. KiiltoCleanin

tuotannosta jo peräti 42 prosenttia on tuotteita, joille on

myönnetty Joutsenmerkki.

Kaikkiaan 34 Kiilto-puhdistustuotteella on Joutsen-

merkki. omissa tuoteryhmissään eturintamassa ovat

kulkeneet ammattikäyttöön tarkoitettu Kiilto Veksi

plus ja kotikäyttöön tarkoitettu Kiilto Kodinpuhdistaja

Lumpeenkukka spray. Kiilto Veksi plus on ensimmäi-

nen vahanpoistoaine suomessa, jolle on myönnetty

Joutsenmerkki. Kiilto Kodinpuhdistaja Lumpeenkukka

spray oli puolestaan ensimmäinen spray-tuote, joka

läpäisi Joutsenmerkin uudet puhdistusaineita koskevat

vaatimukset.

Uusimpina KiiltoCleanin tuotteina Joutsenmerkin

ovat ansainneet ammattikäyttöön tarkoitetut saniteet-

titilojen puhdistusaineet Kiilto Rosita ja Rosita s sekä

lattioiden hoitoaineet Kiilto illusia ja samett.

Kiilto mukana kulttuurihistorian kunnostuksessa Kulttuurihistoriallisesti arvokasta, alvar aallon suunnit-

telemaa Viipurin kirjastoa on suojeltu ja kunnostettu

vähitellen jo 15 vuoden ajan. Restaurointihanke on

saanut tukea suomen ja Venäjän valtioiden lisäksi

monilta muilta julkisilta tahoilta sekä yrityksiltä ja yksi-

tyishenkilöiltä. tänä vuonna kunnostettiin kirjaston 251

neliömetrin suuruinen luentosali lattiasta kattoon. salin

lattiaan asennettiin parketti alkuperäisiä työmenetelmiä

noudattaen. Kiilto lahjoitti luentosalin lattian kunnostuk-

seen 390 litraa Kiilto standard parkettiliimaa.

8

...liimaa voi käyttää näinkin?

Tiesitkö että...

Kontakti 20 vuotta sitten

Kiillon asiakas- ja tiedotuslehti on ilmestynyt vuodesta 1989. Lehti on muuttunut vuosien saatossa, mutta sen tarkoitus ja nimi on ollut alusta saakka sama: Kontakti.

Kiilto Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja

antti oK Nieminen väitteli filosofian tohtoriksi

oulun yliopistossa 3.3.1990. Väitöskirja sai

tiedekunnalta arvosanan laudatur ollen oulun

yliopiston kemian laitoksen historian ensim-

mäinen laudatur-väitöskirja.

Väitöskirjan aiheena oli Liimojen ja liima-

saumojen NMR-kuvaus, ja se on ensimmäinen

suomessa liima-alalla tehty väitöskirja. tässä

vaitöskirjassa ydinmagneettiseen resonanssi-

ilmiöön perustuvaa NMR-kuvausta sovellettiin

ensimmäistä kertaa koko maailmassa liimojen

tutkimiseen.

Kontakti 1/1990

antti oK Nieminen on nykyisin

Kiilto oy:n toimitusjohtaja.

Liima jähmetti hiekkahirviönKesällä Lappeenrannan satamassa ärjyi dino-

saurus. hiekkaisen hirviön piti koossa – kuten jo

kuutena vuonna aikaisemminkin – Kiillon liima.

– ympäristöystävällinen puuliima toimii hiekka-

veistoksen pinnassa Gore-tex-kalvon tapaan:

veistos hengittää, mutta on tuulelta suojassa,

taiteilija Kimmo Frosti kuvaa.

– ilman suojaavaa pintaa sade tekisi veistok-

seen vähitellen koloja ja kuiva tuuli puhaltaisi sen

matkoihinsa.

Frosti kertoo, että paras hiekkaveistos syntyy

savea sisältävästä hiesusta, jota löytyy runsaasti

salpausselän alueelta.

hiekkalinna on varsinaista ympäristötaidetta.

Veistoksen materiaali voidaan käyttää uudelleen ja

uudelleen. syksyn tullen hiekka kerätään siististi tal-

teen ja otetaan käyttöön taas seuraavana keväänä.

Koko hiekkalinnakokonaisuuden, eli taideteok-

Kemikaalien vaaroista kertovat merkit uudistuvat

vähitellen lähivuosina. Vanhojen oranssien merkkien

tilalle tulevat kärjellään seisovat, punareunaiset neliöt.

Kokonaan uusia varoitusmerkkejä ovat vakavista ter-

veysvaikutuksista varoittava hajoava ihminen, osittain

vanhaa andreaan ristiä vastaava huutomerkki sekä

merkki paineen alaisista kaasuista.

Vaaralliseksi luokiteltujen aineiden ja seosten

luokitus ja merkinnät yhtenäistyvät kaikissa EU-maissa,

kun kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista

koskeva CLp-asetus tulee voimaan.

Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat stan-

dardilausekkeet muuttuvat uusiksi vaaralausekkeiksi ja

turvalausekkeiksi. Kokonaan uutta on huomiosanojen

”Vaara” ja ”Varoitus” käyttäminen.

Varoitusmerkkien ja vaara- ja turvalausekkeiden

lisäksi etiketeissä pitää näkyä tuotteen kauppanimi ja

luokituksen aiheuttaneiden aineiden nimet, huomiosa-

nat, kemikaalin toimittajan yhteystiedot sekä yleiseen

kulutukseen tarkoitettujen pakkausten määrätiedot.

Kiilto oy:n valmistamat tuotteet ovat seoksia, joiden

etikettimerkinnät muuttuvat vuoteen 2015 mennessä.

tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet sisältävät sekä

vanhat että uudet luokitukset koko siirtymäajan.

Uudet varoitusmerkit tulevat käyttöön vähitellen

sen, luolien ja hiekkanäyttämön, tekemiseen kuluu

Frostilta ja noin 30 avustajalta pari viikkoa. Viimei-

sen silauksen teos saa Kiilto 66 puuliimasta, josta

sekoitetaan veden kanssa noin 20-prosenttinen liuos.

Liuosta sumutetaan teoksen pintaan parin millin

paksuudelta.

– Nykyisin käytämme korkeapaineruiskuja, mutta

onpa liimaa sumutettu käsipelilläkin, Frosti kertoo.

Liiman ansiosta hiekkalinna kesti kuuman kesän ja

sen myrskyt.

– Dinosauruksiin, tulivuoreen ja kivikautiseen

kylään tutustui tänä vuonna yli 200 000 vierailijaa

entistä useammasta maasta, Kimmo Frosti kertoo

tyytyväisenä.

FR

ost

i aR

t o

y

9

10

perusasioista!Mia Mikkola nauttii hyvästä ruuasta.

Hän valitsee muutenkin arjessaan laadukasta ja kestävää.

Hän on lohas*-kuluttaja, kuten yhä useampi meistä suomalaisista.

* lohas tarkoittaa terveyttä ja kestävää kehitystä arvostavaa elämäntapaa.

teksti JUssi FöRBoM

Kuvat sUsaNNa KEKKoNEN

Ilo irti

11

Yhä useampi kuluttaja haluaa edistää terveyttään ja hemmotella itseään, mutta säästää samalla luontoa ja toi-mia vastuullisesti. Ristiriitaa ei synny, kun valitsee tarkasti ja laadukasta.

Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat tuoreen markkinatutkimuksen mukaan jo yli miljoonan 15−75-vuotiaan suomalaisen kulutusvalintoja. He arvostavat luotettavaa tietoa tuotteiden alku-perästä, ekologisuutta ja sitä, että ne on valmis-tettu vastuullisissa olosuhteissa. Ilmiö ei ole uusi, onhan esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita myyty Suomessakin jo kymmenen vuotta.

Lohas-ihminen kuluttaa kestävästiYksinkertaisuutta, omaa aikaa, itse tekemistä ja kestävää laatua korostava ajattelu on yleistynyt ilmiöksi, jota kuvataan sanalla lohas. Vapaasti suomennettuna lohas tarkoittaa terveyttä ja kestä-vää kehitystä arvostavaa elämäntapaa (lifestyle of health and sustainability).

Lohas-ihmiset välttävät turhaa pakkausmateri-aalia, suosivat materiaalien uusiokäyttöä ja valitse-vat kodinkoneita, jotka kuluttavat niukasti vettä ja energiaa. He ovat myös kiinnostuneita luontais-tuotteista ja omasta hyvinvoinnistaan ja hankkivat mieluummin palveluja kuin tavaraa.

– Olen tietoisesti päättänyt, että en katso ruuan hintaa. Olemme mieheni kanssa sopineet, että hy-västä ruuasta ei säästetä, ja siksi ostamme käytän-nössä vain luomua, kertoo helsinkiläinen henki-löstöasiantuntija Mia Mikkola.

Mikkola on noudattanut kestävän kulutuksen elämäntapaa jo ainakin kymmenen vuoden ajan, mutta nimen kulutustottumuksilleen hän löysi vasta muutama kuukausi sitten.

– Kun törmäsin lohas-kuluttajan käsitteeseen, tunnistin heti itseni.

Aktiivista kokonaisvaltaisuuttaLohas-kuluttajat seuraavat talouden ja politiikan trendejä ja käyttävät saamaansa tietoa parempi-en valintojen tekemiseen. Suomessa tinkimättö-mimpään lohas-elämäntapaan on sitoutunut noin 10 prosenttia kuluttajista ja toiset 20 prosenttia pyrkii toimimaan näiden periaatteiden pohjalta. Molemmissa ryhmissä naiset, hyvin koulutetut ja kaupunkilaiset ovat hyvin edustettuina.

Mia Mikkola katsoo kuuluvansa sitoutuneim-paan joukkoon, koska haluaa lähipiirissään aktii-visesti levittää ekologisen ja eettisen kuluttamisen sanomaa. Nuoren naisen ehdoton lempiaihe ovat kestovaipat.

− Kun ystävilleni syntyy lapsia, olen heti tuput-

tamassa aloitussettiä, hän nauraa. Hyvien tuotteiden suositteleminen muille on-

kin yksi lohas-elämäntavan perusasioista. Tietoa haetaan ja vinkkejä vaihdetaan verkossa. Elämän-tapaan liittyy luontevasti yhteisöllisyys yksilökes-keisyyden sijaan. Lohas-ihmiset myös näkevät elä-män eri osa-alueet kokonaisvaltaisesti.

– Elämä on sarja valintoja, eikä kuluttaminen ole mikään irrallinen saareke, kuvailee Mikkola.

Hän ei omista autoa ja asuu aivan metroaseman vieressä. Tämä vaikuttaa siihen, mitä hän harras-taa ja miten liikkuu.

– Omistan myös osuuden tuulivoimalasta ja os-tan sen tuottamaa sähköä. Fyysistä hyvinvointiani tukee se, että olen kasvissyöjä, hän listaa.

Mikkola on tehnyt kestäviä valintoja myös työ-elämässään. Hän on ollut sekä vapaaehtoistyös-sä Intiassa että työskennellyt YK:n palveluksessa. Nykyisin Mikkolan työnantaja on ihmisoikeusjär-jestö Amnestyn Suomen osasto.

Hyvän omantunnon valintojaLohas-kuluttajat ovat hyvin bränditietoisia ja ha-luavat tietää käyttämiensä tuotteiden taustat. Tä-hän kulutustrendiin vastaaminen vaatii kaupalta vaihtoehtojen tarjoamista. Parhaiten lohas-kulut-tajia palvelevat liikkeet, joissa ei tarvitse miettiä,

12

Lohas-kuluttaja• arvostaa tuotteiden eettisyyttä, ekologisuutta

ja sosiaalista vastuullisuutta.

• on kiinnostunut kansainvälisistä kriiseistä,

kehitysavusta ja köyhyyden poistamisesta.

• arvostaa visuaalisuutta ja arjen hemmottelua.

• on kiinnostunut luontaistuotteista, luontais-

hoidoista, sisustamisesta ja matkailusta.

• välttää liikaa pakkausmateriaalia, suosii

lähellä tuotettuja tuotteita, valitsee eko-

tehokkaamman vaihtoehdon ja haluaa

edistää uusiokäyttöä.

• haluaa vaikuttaa arkipäivän valinnoilla.

• Lohas on kasvava kulutustrendi kaikkialla

länsimaissa.

• termin lanseerasivat vuonna 1999

amerikkalaiset paul Ray ja sherry andersson.

• Lohas tarkoittaa terveyttä ja kestävää kehitystä

arvostavaa elämäntapaa (lifestyle of health

and sustainability).

• Lähes joka kolmas suomalainen on

vastuullinen lohas-kuluttaja.

onko valikoimissa juuri oikeanlaisia tuotteita. Eat & Joy -maatilatori Helsingin Lasipalatsissa

on nopeasti kasvattanut suosiotaan, sillä se tarjo-aa pientuottajien lähi- ja luomuruokaa. Mia Mik-kola suosii myös perinteistä luomukauppaa Ruo-honjuurta.

Yksi maailmanlaajuisista hyvän omantunnon brändeistä on yhdysvaltalainen Ben & Jerry’s -jäätelö. Yhdysvaltalaiset opiskelijapojat pistivät 1970-luvulla pystyyn jäätelöbaarin, jossa tuorei-ta raaka-aineita yhdisteltiin mielikuvituksellisesti. Nykyisin jäätelöä myydään jo ympäri maailmaa.

– Jos jäätelöä pitää saada, Ben & Jerry’s on eh-dottomasti hyvä valinta, sillä se on arjen eettis-tä luksusta kunnon raaka-aineista. Sillä on myös tarjota hyvä tarina, josta ostaja kokee pääsevänsä osalliseksi, Mikkola kuvaa.

Jos ostaa vähemmän, jaksaa arjen välttämät-tömien tuotteiden valinnassa käyttää tarkempaa harkintaa. Mikkola mainitsee erityisesti pesuai-neet: hän haluaa, että ne ovat luonnonmukaisista raaka-aineista valmistettuja eikä niitä kehitettäes-sä ole tehty eläinkokeita.

Välttämättömät tarvikkeet, kuten lastenvaat-teet ja vaipat Mikkola valitsee niiden kestävyyden perusteella.

–  Esimerkiksi Ruskovilla on kotimainen per-

heyritys. Heidän tuotteensa kestävät vuosikaudet useammallakin lapsella ja ovat todella miellyttä-viä. Kalliita ne ovat, mutta jos laskee hinnan käyt-tökertaa tai käyttövuosia kohden, ei se enää ole-kaan niin korkea.

Perinteinen mutta hintava hyvän elämän laa-tutuote, johon Mikkola toivoo joskus tulevaisuu-dessa sijoittavansa, on ruotsalainen sänkyvalmis-taja Hästens.

–  Arvostan sitä, että Hästens valmistaa tuot-teensa käsityönä luonnonmateriaaleista. Ehkä laa-dun takeena on se, että Hästenskin on pitkän lin-jan perheyritys.

Tärkeämpää kuin reilun kaupan tuotteiden tai luomuruuan valitseminen on Mia Mikkolan mie-lestä kuitenkin miettiä ostamista ylipäätään.

– Ostan todella vähän mitään pelkästä ostami-sen ilosta, sillä koen, ettei minulta puutu enää mi-tään. Haluan ennen kaikkea, että voin ainakin itse perustella omat valintani. ■

Markkinatutkimuslähde: tripod Research oy:n Ethos

kuluttaja -tutkimus 2010. www.tripod.fi

– olemme mieheni kanssa sopineet, että hyvästä ruuasta ei säästetä, ja siksi ostamme käytännössä vain luomua.

13

Putkiremontit ovat kerrostaloyhtiön kalleimpia investointeja. Hyvin suunniteltu ja toteutettu remontti palauttaa valmistuttuaan osan investoinnista takaisin veden ja energian säästönä.

parempi putkiremontti

teksti JUssi FöRBoM

Kuvat oUti MoNtoNEN

Helsinkiläinen LC Kiinteistöratkaisut Oy tarjoaa asiakkailleen elinkaari-tekniikkaan perustuvia ratkaisuja erityisesti putkiremontteihin. Kir-jainyhdistelmä LC tarkoittaa elin-

kaarta, life cycle. LC Kiinteistöratkaisut pyrkii pidentämään rakennusten elinkaarta korjaus- ja huoltoratkaisuilla.

Mitä elinkaaritekniikka oikein tarkoittaa, toimitusjohtaja Mikko Tiainen?– Elinkaaritekniikasta puhutaan paljon, mutta sitä käytetään vielä valitettavan harvoin hyväksi käytännön korjausrakentamisessa. Meillä elinkaa-ritekniikka tarkoittaa esimerkiksi ratkaisuja, joilla pyritään säästämään vettä ja energiaa ja jotka to-teutetaan putkiremontin yhteydessä.

Mistä säästöjä syntyy?– Säästöjä voidaan saada aikaan tarkistamalla säätö-jä ja mittaamalla kulutusta tarkemmin. Myös ver-koston puhtaanapito on oleellista. Erityisesti 60- ja 70-luvun taloissa voi säästää energiaa hyödyntä-mällä koneellisen ilmastointijärjestelmän poistoil-maa veden ja rakennuksen lämmittämisessä.

Tiainen nostaa lähitulevaisuuden kiinnostavim-maksi tekniseksi mahdollisuudeksi maalämmön käytön myös kerrostaloissa. Toistaiseksihan maa-lämpö on liitetty lähinnä omakotirakentamiseen.

–  Ainakin avustavana energianlähteenä maa-lämpö on nyt nousemassa esiin.

Millainen on järkevä putkiremontti? – Putkiremontin hinta nousee nopeasti, jos pe-rustyöhön lisätään uusia elementtejä. Siksi on tär-keää etsiä edullisesti toteutettavia ratkaisuja, jotka maksavat itsensä takaisin lyhyessä ajassa. On aja-teltava ihmisten kukkaroa ja saatava remonttien kustannuksille vastinetta. On huolestuttavaa, jos lämmöntuotannon kulut nousevat samalla, kun energiaa pyritään säästämään.

Millaisia asioita taloyhtiöiden tulisi muutoksia pohdittaessa ottaa huomioon?– Suunnitteluvaiheessa on oltava järkevä ja tarkas-teltava kokonaisuutta kriittisesti. Ei pidä suinpäin rynnätä tekemään, mitä käsketään. Esimerkiksi kerrostalon painovoimaisen poistoilmanvaihto-järjestelmän muuttaminen koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmäksi olisi hyvin kallis-ta, ja Suomen energiaolosuhteet ovat kovin eri-laiset kuin direktiivien laatijat tulevat ajatelleeksi.

–  Siksi meillä pitääkin keskittyä kehittämään vaihtoehtoja − hyvillä innovaatioilla ja kustan-nustehokkailla ratkaisuilla päästään jo pitkälle.

Mistä muutosvoima lähtee? –  Kyllä se lähtee palveluntarjonnasta. Ihmisille pitää kertoa, mitä uusia vaihtoehtoja on tarjolla ja mikä niiden hyöty on. Sitten pitää pystyä tar-joamaan palveluja järkevään hintaan. Toki tarvi-taan myös toteutuskelpoisia poliittisia päätöksiä ja energiayhtiöiden osallistumista talkoisiin. ■

– on ajateltava ihmisten kukkaroa ja saatava remonttien kustannuksille vastinetta.

14

Koko remontti paketissaLC Kiinteistöratkaisut on koonnut yhteen joukon

suunnittelijoita ja materiaalintoimittajia, jotka yh-

dessä tarjoavat asiakkailleen helpon, luotettavan

ja energiatehokkuutta edistävän putkiremontti-

ratkaisun. Myös Kiilto on mukana verkostossa,

joka on suunnitellut ratkaisuja erityisesti 1960- ja

1970-luvun kerrostalojen korjaustarpeisiin.

Verkoston tarkoituksena on kerätä nopeasti

kehittyvän alan viimeisin osaaminen ja tieto tule-

vaisuuden ratkaisuista asiakkaan ulottuville.

As Oy Sompio, Kerava• valmistumisvuosi 1968

• 4 taloa

• 180 asuntoa

• vesi- ja viemärijärjestelmä uusitaan

• sähkö- ja viestintäjärjestelmä

ajanmukaistetaan

• asuntojen märkätilat peruskorjataan

• putkiasennuselementin käytön pilottikohde

• kaikkien järjestelmien uusiminen

parhaimmillaan 5–6 viikkoa/linja

Mikko Tiainen (kuva vas.) toivoo, että kerrostalojen remontteja suunniteltaessa valittaisiin energiaa ja vettä säästävät, kustannuksiltaan järkevät ratkaisut. Jyri Lahtinen (yllä) ja Jaakko Siljamo As Oy Sompion putkiremontin tiimellyksessä.

15

täällä raikaa rakentajien sinfonia

16

Ensimmäiset konsertit ratkaisevat pitkälti Musiikkitalon maineen. Aivan ensimmäisen kerran tahdit kajahtavat uudessa talossa 5. elokuuta ensi vuonna. Se, mitä silloin soitetaan, on vielä tar-koin varjeltu salaisuus.

– Akustiikka toimii varmasti. Rakennuksestakin tulee upea, ja se istuu toiminnallisesti hyvin paikalleen suhteessa Kiasmaan ja Eduskunta-taloon, vakuuttaa johtava asiantuntija Tuomo Hahl Senaatti-kiinteistöistä.

Kaupunkikuvallisesti Hahl pitää erityisesti Musiikkitalon ja Kiasman välille syn-tyvästä uudesta aukiosta vinoine kansiaiheineen, samoin Mannerheimintieltä Mu-siikkitalon ja Sanomatalon läpi rautatieasemalle syntyvästä uudesta kävelyreitistä.

Musiikkitalosta ei tule pramea. – Talon ulkoarkkitehtuuria on syytetty liian vaatimattomaksi, jopa itä-

saksalaiseksi. Minusta se edustaa harmonista pohjoismaista arkkitehtuuria, Hahl kuvailee.

Hän on ollut mukana Musiikkitalo-hankkeessa jo vuodesta 1997. Silloin kiisteltiin vielä talon sijainnista. Muustakin on vuosien saatossa keskusteltu tunteella: kaavasta, Musiikkitalon paikalla sijainneiden makasiinien kohta-losta, urakkatarjouksista, talon ulkoasusta, rahoituksesta ja Ylen osallistumi-sesta hankkeeseen.

– En ole epäillyt kertaakaan, ettei Musiikkitaloa rakennettaisi. Tosin jot-kut asiat olisivat voineet sujua paljon yksinkertaisemmin.

Kolmen omistajan taloKun kansallisen kulttuurimonumentin omistajia ja käyttäjiäkin on kolme, ei päätöksenteko ole helppoa. Tällä hetkellä omistajien eli Senaatti-kiinteistö-jen, Helsingin kaupungin ja Yleisradion yhteistyö sujuu mutkattomasti.

Talon suurin käyttäjä on Sibelius-Akatemia, joka valtaa Musiikkitalon ne-liöistä vajaan puolet.

– Suunnitelmia muutettiin niin, että Sibelius-Akatemian harjoitussaleissa voidaan pitää myös konsertteja ja järjestää äänityksiä, Hahl kertoo. >

teksti tiiNa RUULio

Kuvat KiRsi tUURa

havainnekuvat LpR-aRKKitEhDit oy

täällä raikaa rakentajien sinfonia

Helsingin Musiikkitalo• huoneistoala: 35 700 m2

• Bruttoala: 38 500 bm2

• aikataulu: valmis keväällä 2011

• Kustannukset: 160 milj. euroa, lisäksi toiminta-

varustukseen ja irtokalusteisiin 20 milj. euroa

• pääsuunnittelija: LpR-arkkitehdit oy

• akustiikka: Nagata acoustic / yasuhisa toyota

• Rakennesuunnittelija: Vahanen yhtiöt oy

• pääurakoitsija: sRV

• Käyttäjät: Rso, helsingin kaupunginorkesteri,

sibelius-akatemia

Töölönlahdelle nousee uusi kansallinen kulttuurimonu-mentti, Helsingin Musiikkita-lo. Rakentaminen on edennyt jo sisätöihin, ja talo valmistuu ensi keväänä.

17

alihankkijoilta vaaditaan sovittelutaitoaMusiikkitalon rakentamisessa käytetään kaikkiaan noin 140:tä alihankki-

jayritystä. Kaikkien on joustettava, kun suunnitelmat elävät ja asiantuntijat

tarkkailevat kriittisesti rakentajien työtä. satojen ammattilaisten yhteispeli

kuitenkin toimii.

Parketti Romanoffilla on työmaalla enimmillään 12 miestä rakentamassa

1 700-paikkaisen konserttisalin näyttämön ja katsomon sekä sibelius-akate-

mian harjoitussalien lattioita. pohjatyöt lopetettiin alkukesästä, ja elokuussa

päästiin parkettitöihin. pähkinä- ja mäntyparketit kiinnitetään Kiillon liimoilla.

– Musiikkisali on teknisesti haastava kohde. Jotta näyttämö varmasti

nousee ja laskee koneellisesti, lattiatöissä pitää olla tarkka. puusepän taitoja

tarvitaan.

– yhteistyötä ja koordinointia vaaditaan paljon. helppoa se ei aina ole,

toteaa parketti Romanoffin toimitusjohtaja Tommi Romanoff.

LTU-Urakoinnin käytössä ovat Kiillon tasoitteet sibelius-akatemian tilojen

betoni-, tiili- ja levyseinien tasoite- ja maalaustöissä.

– töistä on tehty valmiiksi elokuussa noin kaksi kolmasosaa. Etenemme

rakennustöiden perässä, kertoo työpäällikkö Reijo Konttinen.

– suunnitelmat ovat muuttuneet meillä kuten muillakin urakoitsijoilla

matkan varrella useampaan otteeseen.

Konttisen mukaan Musiikkitalon julkisuusarvo tuo työmaalle oman

erikoislaatunsa, vaikka työ onkin normaalia rakentamista. Musiikkitalo on

rakennusalan yritykselle hyvä referenssi.

Raision Puuseppien 10 työntekijän urakkana Musiikkitalossa on konsert-

tisalin ja lämpiön seinien sekä orkesterikorokkeiden vuoraus. seinien vuora-

uksessa käytetään suomalaista koivua, jota kuluu 400 kuutiota. puuvuorauk-

sen liimaamisessa käytetään Kiillon tuotteita.

– Koska seinät vaikuttavat akustiikkaan, teemme tärkeää työtä. Japanilai-

nen akustikko käy kerran kuukaudessa työmaalla katsomassa ja konsultoi-

massa, kertoo Raision puuseppien toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä.

Kuuluisa kohde ja huippuluokan tarkkailijat eivät vaikuta arkiseen

työntekoon.

– olemme olleet monessa mukana aiemminkin, esimerkiksi remontoi-

massa Ruotsin valtiopäivätaloa ja suomen Eduskuntataloa.

Muutokset maksoivat, mutta lisäsivät samalla talon käytettävyyttä.Musiikkitalon pääurakoitsijaksi valittiin vuonna 2008 SRV. Sitä en-

nen Musiikkitalosta oli pidetty jo kaksi erityylistä urakkakilpailua, joi-hin kumpaankin saatiin suhdannetilanteen takia vain yhdet tarjoukset. Ne hylättiin liian kalliina.

– SRV valittiin lopulta pääurakoitsijaksi neuvottelumenettelyllä. Urak-kamuotona on projektinjohtourakointi, jossa eri suunnitelmat ja vaihto-ehdot voivat elää koko rakentamisen ajan. Näin talon laatu ja kustannuk-set saadaan ihanteelliseen tasapainoon, Hahl uskoo.

Paljon vaativia yksityiskohtiaSRV toi työmaalle ensimmäisen nosturin syyskuussa 2008. Rakentajien ja rakennuttajaorganisaation olo helpottui huomattavasti, kun katto saa-tiin peitettyä ennen kovia lumisateita viime joulukuussa.

Pääurakoitsija SRV:n tiedotuspäällikön Maija Saastamoisen mukaan kaikki urakat etenevät aikataulussa.

– Työmaan vahvuus nyt syksyllä on 450 rakentajaa, jotka olemme löy-täneet yhteistyöverkostomme kautta.

Tekijöiltä vaaditaan lujaa ammattitaitoa. – Talossa on hyvin paljon vaativia rakenteita ja yksityiskohtia, kuten

talon runko ja konserttisalin sisäkatto.

Suhdannetilanne auttoiGraniittia, puurakentamista, puusepäntaitoa – kotimaisuus ja korkea laatu vaikuttavat kustannuksiin tuplasti Finlandia-talon kokoisessa Musiikkitalossa.

140 miljoonan euron kustannusarvio on noussut tähän mennessä 20 miljoonalla eurolla.

– Rakentamisen matalasuhdanne on vaikuttanut ennen kaikkea siihen, että Musiikkitaloon on saatu parhaat mahdolliset rakentajat ja kustannuk-set ovat kasvaneet maltillisesti, Tuomo Hahl toteaa. ■

Read English summary: www.kiilto.com

Tuomo Hahl (alh. vas.) voi katsella tyytyväisenä Helsingin Musiikkitalon valmistumista. Tekeillä on komea, mutta ei pramea talo. Alhaalla keskellä Kaido Kuskis.

18

”Sekatyöläinen” odottaa muuttoa

tyhjä tai puolityhjä maalipurkki, jos säveltäjä in-nostuu siitä lähtevään ääneen.

Hannola vähättelee osaamistaan näiden noin 60 soittimensa hallinnassa:

– Kyllä maalipurkkia voi kolistella kuka tahan-sa, kunhan tekee sen oikeaan aikaan.

Luvassa vivahteikkaampaa soittoaNiin tai näin, vuoden kuluttua patarumpu pauk-kuu uudessa Musiikkitalossa oletettavasti paljon komeammin kuin vielä nyt Finlandia-talossa, jonka akustiikka on tunnetusti onneton. Kun soittajat ovat liian kaukana toisistaan, ei huteras-ta paketista lähde kunnon ääntä kuin kauhealla runttaamisella.

Uuteen taloon on rakennettu sama japanilai-nen huippuakustiikka kuin Los Angelesin kon-serttitaloon, joten odotukset ovat korkealla.

Hannola sanookin, että eniten tulevat saamaan kuulijat. Kyllä muusikot ovat oman soittonsa tä-hänkin asti kuulleet – jos kohta kaukana istuvan naapurin osuus on voinut jäädä arvailun varaan.

– Kun on hyvä sali, voidaan volyymia pienen-tää. Vivahteet tulevat esiin paremmin.

Soittajia kuunneltu suunnittelussaHannola on ollut mukana suunnittelemassa uut-ta taloa sellaiseksi kuin muusikot haluavat. On tehty pienoismalleja, pohdittu kuljettamista, va-rastointia ja kymmeniä muita muusikon arkipäi-vän asioita.

Toivottavasti muusikot on nyt otettu tosissaan. – Finlandia-talossa tehtiin se virhe, että soitta-

jia kyllä kuultiin, mutta tehtiin kuitenkin toisin, Hannola kommentoi.

Soittimien sujuva kuljettaminen on tärkeää, koska uudessa salissa saattaa saman päivän aikana harjoitella kolme orkesteria. Vaihtojen on tapah-duttava sutjakkaasti ja niin, etteivät raskaat, kal-liit soittimet vaarannu.

Markku Hannola kertoo, että kaikki Helsingin kaupunginorkesterin muusikot odottavat muut-toa todella innokkaasti.

– Ehdin soittaa uudessa talossa runsaan vuoden ennen eläkkeelle jäämistäni. Mutta sitten on tilaa annettava jo nuoremmille. ■

teksti tiiNa RUULio

Kuva KiRsi tUURa

Viulisti soittaa viulua ja pianisti pianoa. Markku Hannola soittaa 60:tä eri soitinta. Hän on Helsingin kaupunginorkesterin lyö-mäsoittaja, joka odottaa palavasti muuttoa uuteen taloon syksyllä 2011.

”Sekatyöläinen”odottaa muuttoa Musiikin sekatyöläinen

Markku Hannola ei kutsu itseään musiikin sekatyömieheksi moni-en soittimiensa takia vaan siksi, että hän on uransa aikana ehti-nyt tehdä musiikin saralla vaikka

mitä, esimerkiksi laulaa legendaarisessa Four Cat-sissa vuosikaudet.

Nyt nämä harharetket ovat jääneet vähemmälle.Hannolan mainostamassa 60 soittimessa on

kyllä vähän liioittelua. Hän mainitsee luvun siksi, että se kuulostaa niin uskomattomalta.

Lyömäsoittimet jaetaan karkeasti kolmeen ryh-mään: patarumpuihin, melodialyömäsoittimiin, kuten marimba, ksylofoni, kellopeli ja putkikello, sekä hälysoittimiin, kuten symbaalit ja triangelit.

Muista soittimista Hannola mainitsee vielä puhtaat efektisoittimet. Sellaiseksi sopii vaikkapa

"Kun on hyvä sali, voidaan pienen-tää volyymia. Vivahteet tulevat esiin paremmin."

19

Tampereen Tennisseuran lahjakkuudet lyövät lujaa ja tähtäävät kauas.

Kolme nuorta naista ja kova tahto

Persoonat

teksti ViRpi aaLtoNEN

Kuvat JoRMa RaJaMÄKi

20

– Ulkomaisissa ITF-kisoissa eli International Tennis Federationin turnauksissa käydään kesäl-lä lähes viikoittain ja talvikaudella oman valinnan mukaan kerran pari kuukaudessa, Saarteinen ku-vailee.

Viimeistä vuotta junioreissa pelaava Hyö-ty kiertää lisäksi mahdollisimman paljon naisten 10 000 dollarin kilpailuja.

– Tennikseen kuuluu, että jo nuorena matkus-tetaan paljon ja hankitaan kisakokemusta. Ulko-maiset pelaajat alkavat kulkea kisoissa jo tosi pie-ninä, hän toteaa.

Suomalaispelaajille kisareissut ovat erityisen tärkeitä siksi, että täällä pelaajia on suhteellisen vähän ja kovia pelejä tarjolla niukasti. Samasta syystä sponsorointi olisi todella tärkeää.

– Käytännössä vanhemmat joutuvat maksa-maan pelimatkat, sillä Tennisliitto ei korvaa nii-tä, Leivo selittää.

– Mailasopimus on aika monella, mutta muu-toin sponsorisopimusten saaminen on vaikeaa, Saarteinen ja Hyöty lisäävät.

Hermojen pysyttävä hallinnassaTytöt kuvailevat, että hyvän pelaajan ominaisuuk-siin kuuluvat rautainen nopeuskestävyys ja keskit-tymiskyky. Monipuolisessa lajissa sekä fysiikan että pään pitää olla kunnossa: peli menee plörinäksi, jos alkaa hermoilla ja näyttää sen vastustajalle.

Omia vahvuuksiaan tennislupausten on han-

Kuvat: tampereen tennisseuran nuoret lupaukset Johanna hyöty, saana saarteinen ja Ella Leivo osallistui-

vat heinäkuun lopulla pelatun tampere open -tennisturnauksen naisten 10 000 dollarin ammattilaiskilpai-

luun. he esiintyivät kisassa tampere openin yhteistyökumppanin Kiillon nimikkopelaajina.

Rafael Nadalin tsemppi ja Roger Fe-dererin monipuolisuus ja kylmät hermot. Siinä olisivat ominaisuu-det, jotka Tampereen Tennisseuran tulevaisuuden lupaukset Johanna

Hyöty, Saana Saarteinen ja Ella Leivo ottaisivat tenniksen huipuilta mielellään itselleen.

Tosin he ovat pärjänneet tähän asti varsin hy-vin ihan omillakin avuillaan. Kaikki ovat Suomen naisten rankingissa top kympissä: Saarteinen vii-dentenä, Leivo kuudentena ja Hyöty kahdeksan-tena.

Niille sijoille on ollut pitkä tie.– Olin kuuden, kun isäni vei minut tenniskou-

luun. Hän oli pelannut itse ja arveli, että se voisi olla minulle hyvä laji. Huomasinkin pian tykkää-väni pelaamisesta, ja sen jälkeen kisamatkat, pelit, voittaminen ja kaverit ovat pitäneet tenniksen pa-rissa, Leivo kertoo.

Myös Hyöty päätyi lajin pariin 4–5-vuotiaana nimenomaan tennistä harrastavien vanhempiensa mukana. Saarteisen taas sai mailan varteen lajista innostunut kaveri vähän ennen kouluikää.

Kansainvälisille kentille jo nuorenaTytöillä on siis takana jo nyt melkoisesti pelivuo-sia, mutta tästähän ottelut vasta kovenevat. Siksi kaikki käyvät Sammon urheilulukiota, missä tree-naamisen tärkeys ymmärretään.

– Minulla on arkiaamuisin neljät treenit vii-kossa ja joka päivä koulun jälkeen vielä toiset. Sunnuntai on yleensä lepopäivä, Johanna Hyö-ty kertoo.

Saana Saarteisella ja juuri lukion aloittaneel-la Ella Leivolla tahti on muuten sama, mutta aa-mutreenejä on yhdet vähemmän.

Kilpailumatkat eurooppalaisille kentille ovat olleet nuorille naisille arkea jo pitkään.

kala nimetä, mutta lopulta Johanna Hyöty arve-lee, että hänellä se voisi olla aggressiivinen peli-tyyli. Saarteista kaverukset puolestaan kuvailevat järkeväksi pelaajaksi, jolla on hyvä rysty.

– Ella taas on aina niin rauhallinen kentällä, että hän on tosi paha vastustaja, Saarteinen to-teaa.

Aina pelit eivät kuitenkaan suju. Silloin pitää tyttöjen mielestä vain koettaa unohtaa huonot hetket mahdollisimman nopeasti.

– Jos on pelannut paljon, viikon tauko saattaa auttaa. Joskus taas kavereitten kanssa rentoutumi-nen saa parhaiten unohtamaan epäonnistumiset, Hyöty miettii.

Tavoitteet ammattilaiskentilläLähitulevaisuudessa pelikaveruksilla on päämäärä-nä nostaa sijoitustaan ITF-rankingissa. Saarteinen ja Hyöty pyrkivät parantamaan lisäksi asemiaan naisten listalla.

Pidemmän aikavälin tavoitteekseen nuoret naiset ilmoittavat rajojensa löytämisen tennikses-sä: tavoite on päästä niin pitkälle kuin vain mah-dollista. Kolmikosta Johanna Hyöty sanoo ainoa-na asian aivan suoraan.

– Haluaisin tulevaisuudessa elättää itseni ten-niksellä.

Sellaista haavetta suomalaisen ei ole helppo saavuttaa, mutta eivätpä nämä tytöt helpolla ku-vittele pääsevänsäkään. ■

Nimi: saana saarteinen (vas.)

Ikä: 17Paras saavutus: tampere openin ja

savitaipaleen ammattilaiskilpailun puolivälierät

Valtti pelaajana: Rystylinja

Suosikkipelaaja: Rafael Nadal

Nimi: Ella Leivo

Ikä: 16Paras saavutus: Naisten sM-kulta viime vuonna

Valtti pelaajana: tasapuolisuus, ei ole erityisiä

heikkouksia

Suosikkipelaaja: Roger Federer

Nimi: Johanna hyöty

Ikä: 18Paras saavutus: Naisten sM-pronssi

Valtti pelaajana: Kämmenlyönti

Suosikkipelaaja: Roger Federer

21

SCA-metsäkonsernin omistama Munk-sundin saha Piitimessä Perämeren ran-nalla on yksi Ruotsin suurimmista sa-hoista. Sadan työntekijän saha tuottaa raakatavaraa muun muassa lähistöllä si-

jaitsevalle saman konsernin ikkuna-aihiotehtaalle.

Korkeat laatuvaatimuksetKoko ikkuna-aihiotehtaan tuotanto toimitetaan yhdelle Ruotsin ulkopuolella toimivalle kan-sainväliselle ikkunanvalmistajalle. Kuusimetriset ikkuna-aihiot syntyvät 35  senttiä pitkistä oksat-tomista ja halkeamattomista puunkappaleista, jotka liimataan yhteen sormiliitoksilla. Asiakkaan laatuvaatimukset ovat kovat, ja tehtaan laatuvas-taava Urban Wikström on käyttänyt paljon aikaa ikkuna-aihioiden kestävyyden kehittämiseen.

– Kulutuskestävyyttä ja varsinkin sormiliitos-ten murtolujuutta on testattava säännöllisesti ja parannettava jatkuvasti. Yksi tiiviiden ja kestävien sormiliitosten perusedellytyksistä on laadukas lii-ma. Olemme käyttäneet Kiillon liimatuotteita nyt puolentoista vuoden ajan, sillä ne vastaavat

parhaiten tarpeitamme ja vaatimuksiamme, Wik-ström kertoo.

Sahaamosta ikkuna-aihiotehtaaseen saapuva honka höylätään ensin neljältä puolelta oikeiden mittasuhteiden ja 90-asteisten kulmien aikaansaa-miseksi. Tämän jälkeen puutavara ajetaan oksan-kohdat ja halkeamat tunnistavan skannerin läpi. Löydetyt viat poistetaan ja puupalat liimataan sormiliitoksilla yhteen kuusimetrisiksi aihioiksi. Lopuksi aihiot laminoidaan erilaisiksi profiileik-si sen mukaan, käytetäänkö materiaali ikkunakar-meihin vai -puitteisiin.

– Tuottamamme puolijalosteet toimitetaan ul-komaiselle asiakkaallemme, joka puolestaan val-mistaa materiaalista monenlaisia ikkunoita. Koska koko tuotantomme toimitetaan yhdelle asiakkaal-le, yhteistyö on hyvin tiivistä ja tuotteiden on ol-tava korkealaatuisia, Wikström kertoo.

Asiakaspalvelu on tärkeä tukiSCA:n ikkuna-aihiotehdas vaatii paljon myös alihankkijoilta, varsinkin sormiliitoksissa käytet-tävän liiman toimittajalta.

Liiman laatu ratkaisee ikkunan kestävyyden

Ikkuna-aihioiden valmistukseen tarvitaan virheetöntä puuta ja paljon liimaa. Munk- sundin saha Pohjois-Ruotsissa tuottaa vuodessa noin viisi miljoonaa juoksu- metriä materiaalia ikkunakarmien ja -puitteiden valmistukseen.

teksti ja kuvat WEsa LEhto

22

< Sormiliitosten tiiviys testataan erityisen musteliuoksen avulla. Ikkuna-aihiotehtaan laatuvastaava Urban Wikström arvostaa Kiillon tarjoamaa ensiluokkaista tukea.

> Sandra Wågberg kiinnittää letkun uuteen liima-astiaan.

Sahateollisuuden pitkät perinteetsahateollisuus oli 1800- ja 1900-luvuilla voimissaan Norlannin rannikolla aina Gävlestä Luulajaan. Ruotsalais-

ta puutavaraa laivattiin vuosisatojen saatossa ympäri maailman, ja sadat pienet sahat koettelivat rajojaan

täyttääkseen lisääntyvän kysynnän.

sahatavara-ala on Ruotsissa edelleen tärkeä toimiala, vaikka tämän päivän sahat ovatkin usein myös

paperia ja paperimassaa valmistavien suurten konsernien omistuksessa olevia suuryrityksiä. Ruotsi on

nykyisin maailman toiseksi suurin sahatun puutavaran viejämaa. yli puolet Ruotsin metsistä tulevasta puu-

tavarasta menee puumekaaniseen teollisuuteen. Ruotsin metsä- ja puuteollisuuden tuotantoarvo on yli 20

miljardia euroa, ja ala työllistää noin 58 000 ihmistä.

”yhä useampi puuteollisuuden asiakas Ruotsis-sa käyttää Kiillon tuotteita.”

SCA-konserni• Kehittää, tuottaa ja markkinoi painopaperia,

sahatavaraa, pehmopaperia, pakkauksia sekä

henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tuotteita.

• Vuoden 2009 liikevaihto oli 10,5 miljardia

euroa.

• Konsernissa on kaikkiaan 50 000 työntekijää.

• tuotteita myydään yli 100 maassa.

• Munkforsin saha työllistää reilut sata

työntekijää.

• ikkuna-aihiotehtaalla työskentelee 24 henkeä.

– Mikä tahansa liima ei tähän tarkoitukseen käy. Liiman viskositeetti ja sen imeytyminen puuhun ovat vahvan liitoksen kannalta tärkeitä ominai-suuksia. Olemme kokeilleet lukemattomia liimo-ja ja huomanneet, että Kiillon PVAC-liima sopii tarpeisiimme parhaiten. Käytämme Kiillolta sekä Kestokol D 4400- että Kestokol D 4600 -liimoja.

Itse tuotteiden lisäksi Wikström arvostaa myös sujuvaa yhteistyötä Kiillon kanssa.

– Haluamme toimia tiiviissä yhteistyössä toi-mittajiemme kanssa ja olemme erittäin tyytyväi-siä Kiillon tarjoamaan asiakaspalveluun. Pidämme säännöllisesti yhteyttä sekä Kiillon tekniseen tu-keen Suomessa että paikalliseen edustajaan Ruot-sissa. Kiillon edustajat ovat usein paikalla, kun testaamme heidän tuotteitaan. Liima on erittäin tärkeässä osassa tuotannossamme, joten haluam-me kestävän toimittajan, joka kuuntelee meitä ja voi toimittaa meille juuri tarvitsemamme tyyppis-tä liimaa.

Huolellinen liimakuljetusErkki Niinimaa, Kiillon aluevastaava Pohjois-Ruotsissa, käy usein tapaamassa Urban Wikströ-miä SCA:lla. Hänkin uskoo tiiviiseen yhteistyö-hön asiakkaiden kanssa.

– Kiillon liimatuotteiden kysyntä kasvaa Ruot-sissa jatkuvasti, ja etenkin monet puuteollisuus-alan yritykset ovat alkaneet käyttää liimatuottei-tamme, Niinimaa kertoo.

Kiilto toimittaa vuosittain noin 90 tonnia liimaa SCA:n tehtaalle. Liima kuljetetaan kuutiometrin vetoisissa astioissa. Koska liima on tuoretavaraa, sitä toimitetaan tilauskannan mukaan vaihtelevia määriä keskimäärin joka toinen viikko.

– Liiman oikea lämpötila on äärimmäisen tär-keä. Talvella liima kuljetetaan lämmitetyissä pe-rävaunuissa. Liiman saapuessa tarkistamme sen viskositeetin ja lämpötilan, sillä liiman on käytet-täessä oltava vähintään 10-asteista. Puutavaran-kaan lämpötila ei saa laskea alle kymmenen as-teen, Wikström kertoo.

Sormiliitoksen mustetestiIkkuna-aihioita testataan säännöllisesti tasaisen laadun varmistamiseksi.

– Sormiliitosten murtolujuuden on oltava riit-tävä, joten suoritamme lujuusmittauksen yh-teydessä aina myös taivutuskokeen. Jokaises-ta valmiista toimituspaketista testataan yksi levy. Testaamme myös sormiliitosten tiukkuuden si-velemällä liitokseen musteliuosta. Mikäli liitos ei ole täysin tiivis, muste pääsee liitoksen sisään. Jos näin tapahtuu, hiomme liitoksesta pienen palan pois. Jos muste pääsee yli kahden millimetrin sy-vyyteen, liitos on liian väljä.

– Moni kuvittelee, että ikkuna-aihioiden val-mistus on helppoa. Todellisuudessa tiiviiden ja kestävien sormiliitosten valmistaminen vaatii monimutkaisen prosessin, tarkkaa työtä ja luotet-tavat kumppanit, Urban Wikström painottaa. ■

Read English summary: www.kiilto.com

23

Pohjasta pintaanPohjasta pintaan

teksti ja kuvat JUho paaVoLa

Kiehtovat kivetTerassin ei aina tarvit-se olla perinteistä puu-ta. Rapattu omakotitalo saa tyylikkään silauksen tummista laatoista, jot-ka kestävät vuodesta toi-seen ja jotka on helppo pitää puhtaina.

Kangasalla asuvat Pirjo ja Mika Malinen kaipasivat terassilleen uutta ilmettä. Vaikka puussa ei ole mitään vikaa, Maliset toivoivat tällä kertaa kuitenkin jotain muuta.

– Yläkerran parvekkeemme lattia on lautaa, emmekä halunneet alakerran teras-siin samaa materiaalia, Pirjo Malinen kertoo.

Ratkaisuksi alakerran suurelle, noin 40 neliön terassille keksittiin kookkaista harmaista laatoista koostuva hillitty mosaiikki.

– Harmaa väri sopii hyvin talon harmaisiin pylväisiin ja muodostaa samalla hienon kontras-tin vaalean talon kanssa, Pirjo Malinen perustelee perheen valintaa.

Laattoja valitessa oli vain varmistuttava siitä, että ne soveltuvat ulkokäyttöön. Tärkeä syy laat-talattian valitsemiseen oli sen helppohoitoisuus: kesällä kengistä väkisinkin kulkeutuvan lian saa lakaistua tai vaikka suihkutettua helposti pois kivipinnalta.

– Totta kai laatta on hinnaltaan muita vaihtoehtoja kalliimpi, mutta toisaalta talohan pysyy tässä vuosikymmeniä, Pirjo Malinen mainitsee.

Terassilla grillatessa ei tarvitse myöskään pelätä saavansa tikkuja varpaisiin. Viileimmillä ke-leillä tosin villasukat saattavat tulla tarpeeseen.

24

Näin remontti tehtiin

1 työn toteuttaneet Kai Koiranen ja Toni Lepola

jyrsivät aluksi betonilattian kahdesti. Näin valun

yhteydessä pintaan syntynyt sementtiliima saatiin

pois ja laastille puhdas tarttumapinta betoniin. Käsitte-

lyn takia terassin pohja laski noin kaksi millimetriä, mitä

tosin ei huomaisi, jos ei tietäisi. Jyrsinnän yhteydessä

yhden lattian nurkan havaittiin olevan hieman notkolla.

se tasoitettiin samalla Kiillon Lattialaattalaastilla, jolla

laatat myöhemmin kiinnitettäisiin. tasoitteeksi valittiin

sama laasti, jotta mahdollisesti eri aineiden välille

syntyvät jännitteet pystyttiin välttämään. Lopuksi lattia

imuroitiin huolellisesti puhtaaksi pölystä.

2 Kun pohja oli valmis laatoitettavaksi, lattia kostu-

tettiin vedellä ennen laastin levittämistä.

– tällä tavoin saatiin hieman lisää työaikaa

laattojen kiinnittämiseen, sillä Kiillon Lattialaattalaasti

kuivuu lämpimänä kesäpäivänä nopeasti, Kai Koiranen

kertoo.

3 Kai Koiranen (vas.) ja toni Lepola sekoittavat

lisää laastia sitä mukaa, kun sitä tarvitaan. Kiillon

Lattialaattalaastin työaika on veden lisäämisestä

alkaen noin yksi tunti. paras tulos saadaan, kun 20 kiloa

laastijauhetta sekoitetaan 4–4,5 litraan vettä. pienem-

mät satsit hoituvat puhtaalla matematiikalla.

4 harmaat kivilaatat kiinnitettiin betonipohjaan

Kiillon lattianlaatoitusjärjestelmään kuuluvalla

Lattialaattalaastilla. Myös ulkokäyttöön sopiva

laasti oli työmaalla omimmassa ympäristössään, sillä

se soveltuu joustavuutensa ansiosta erityisen hyvin

suurten, keraamisten laattojen kiinnittämiseen. Lisäksi

Lattialaattalaasti kestää hyvin myös pakkasta.

– tämä laasti kuivuu viidessä tunnissa, mutta kannat-

taa kuitenkin ottaa varman päälle ja odottaa saumauk-

sessa seuraavaan päivään, Lepola neuvoo.

Vaikka lattia kostutettiin ennen laastin levittämistä,

laatat kiinnitettiin melko ripeästi. Kiillon Lattialaattalaasti

antaa työskentelyaikaa noin 10–15 minuuttia levittämi-

sestä.

5 Remontin alkaessa sää oli poikkeuksellisen

lämmin, mutta sen lähestyessä loppuaan

suomen kesä näytti todelliset kasvonsa. Kun

laatat oli kiinnitetty ja laasti kuivunut, alkoi sateinen

kausi, joka lykkäsi saumausta muutamilla päivillä. Lattia

saumattiin loppuvuodesta markkinoille tulevalla Kiilto

Max -lattiasaumalaastilla, joka oli sävyltään hyvin lähellä

lattialaattojen harmaata. Uusi laasti sopii hyvin suurten

kokonaisuuksien saumaamiseen, sillä se on helppo

levittää, mutta kuivuu nopeasti.

6 saumalaasti sai kuivua parikymmentä minuut-

tia, minkä jälkeen ylimääräiset laastit putsattiin

vedellä ja pesusienellä laattojen pinnasta pois.

Kiilto Max on helppo puhdistaa, vaikka laasti kovettuu-

kin edeltäjiään nopeammin.

5

3

1

6

4

2

25

Yhdeksän hengen ryhmä on kokoontunut mallilattioiden ympä-rille. Meneillään on syksyn ensimmäinen vedeneristyskoulutus Kiillon uusituissa Variston koulutustiloissa Vantaalla.

Myyntiedustaja Risto Saarikivi näyttää, miten tehdään poh-jatyöt märkätilaan, jossa on lattialämmitys. Saarikivi iloitsee uu-

situista koulutustiloista. – Koulutuksen aikana on nyt mahdollista näyttää tuotteita ja niiden toi-

mivuutta entistä laajemmin. Urakoitsijat pääsevät myös itse paremmin ko-keilemaan tuotteita.

Antti Rautakorpi on ensikertalainen Kiillon koulutuksessa. Hän sanee-raa sijoitusasuntoja myyntikuntoon ja on tullut hakemaan lisää tietoa mär-kätilojen pohjatöistä. Koulutukseltaan Rautakorpi on maalari-artesaani, jo-ten pintatyöt ovat hänelle tutumpia.

–  Löysin tiedon koulutustilaisuudesta Kiillon verkkosivuilta, joilla on muutenkin runsaasti tietoa ohjeista ja määräyksistä. Kurssille kannatti eh-dottomasti tulla, arvostan varsinkin vetäjien käytännön kokemusta.

Rautakorpi vaikuttaa itsekin taloyhtiön hallituksessa, joten uuden asun-to-osakeyhtiölain tiukat vaatimukset ovat tulleet hänelle tutuiksi niin teki-jän kuin teettäjänkin näkökulmasta. Laki määrää, että käytetyt materiaalit ja tehdyt työt on dokumentoitava. Lisäki isännöitsijöiden vastuu ja heidän tar-peensa tuntea tarkemmin remonttien sisältö on kasvanut.

Edessä satoja putkiremonttejaValvonnan tiukentuminen on tuonut vedeneristyskoulutukseen myös in-sinööri Elena Urpalaisen Inbest Group Oy:stä. Urpalainen valvoo saneerauk-sia ja toimii yhteyshenkilönä taloyhtiöihin päin.

– On hyvä nähdä, miten työt käytännössä tehdään. Muuten työn laatua

Käytännön kokeilu peittoaa

puheen

Tarve tuntea uusimmat rakennus-tarvikkeet ja -työmenetelmät kas-vaa erityisesti pääkaupunkiseudul-la. Kiillon uusissa koulutustiloissa Vantaalla lastan varteen tarttuvat niin opettajat kuin urakoitsijat ja in-sinööritkin.

teksti JaaNa BEVERsDoRF

Kuvat JyRKi VEsa

26

ei voi valvoa. Nimenomaan pohjatöistä riippuu lopullinen työnlaatu ja kes-tävyys, Urpalainen kuvaa.

Asunto-osakeyhtiölain ohella toinen erityisesti pääkaupunkiseudulla kou-lutustarvetta huimasti lisäävä seikka ovat 1960- ja 1970-luvuilla rakennet-tujen kerrostalojen lähestyvät putkiremontit. Lähivuosina tehdään satoja putkiremontteja ja linjasaneerauksia vanhoihin kerrostaloihin. Niin isän-nöitsijät, rakennuttajat kuin urakoitsijat ja käytännön tekijätkin kaipaavat tietoa viimeisimmistä tuotteista ja menetelmistä. Lisäksi koulutustilaisuuk-sissa on mahdollisuus ottaa esiin kohteissa eteen tulleita tilanteita ja pohtia niihin parhaita ratkaisuja.

Uudistukset asiakkaiden ehdoillaAsiakkaiden odotukset ja tarpeet olivat lähtökohta niin Variston kuin Kuo-pion koulutuskeskuksenkin uudistuksessa. Oulussa koulutustilat uudistet-tiin jo vuonna 2007.

– Me emme harrasta myynnissä suuria sanoja, vaan opastamme ja näy-tämme käytännössä, miten tuotteemme toimivat. Asiakkaiden oikeus on tulla palvelluiksi myös koulutuksella, Kiillon rakennustarvikepuolen koulu-tustoiminnasta vastaava tuotepäällikkö Jyrki Pajunen kertoo.

Risto Saarikivi lisää, että henkilökohtainen kontakti on tärkeä. – Urakoitsijoiden on helpompi ottaa yhteyttä, kun ollaan nähty kasvo-

tusten.Variston yli 100 neliön käytännön opetustiloissa onnistuu nyt vaikka useam-

man ryhmän koulutus samanaikaisesti. Pienryhmä voi saada opastusta ve-deneristyksessä ilman, että samaan aikaan meneillään oleva parkettikoulu-tus häiriintyy.

Kuopiossa käytännön koulutustilat sijaitsivat aiemmin epäkäytännölli-sesti kellarissa. Remontissa uhrattiin muutamia toimistohuoneita ja saatiin myös käytännön koulutukselle asianmukaiset puitteet.

– Hyvin toimivista, täysin varustelluista koulutustiloista on suora yhteys varastoon. Näin koulutuksessa käytettävien tuotteiden ja oheismateriaalien, kuten levyjen ja parkettien, käyttöönotto on helppoa ja siivouskin sujuu vai-vattomasti, Pajunen kertoo.

Edustajat osaavat asiansaKoulutustilojen suunnittelu on toteutettu Kiillossa pääosin omin voimin.

– Lähes 25 vuoden kokemuksella tiedämme itse, millaiset tilat palvelevat asiakaskoulutusta parhaiten, Pajunen sanoo.

Pajunen kiteyttää syyn, miksi koulutukseen ja sen puitteisiin Kiillossa pa-nostetaan:

– Kattava ja asiantunteva koulutus on osa Kiilto-brändiä.Sekä Vantaalla että Kuopiossa päävastuun koulutuksesta kantavat myyn-

tiedustajat. –  Edustajiemme tekninen tietämys on huippuluokkaa, ja kouluttami-

nen lisää heidän uskottavuuttaan. Vetämällä itse haalarit jalkaan ja ottamalla tuotteen käyttöön edustaja osoittaa, että tietää mistä puhuu.

Kiilto kouluttaa vuosittain reilusti yli 4 300 rakennusalan ammattilaista. Koulutuksista noin puolet on keskittynyt Kiillon omiin tiloihin. Myös yh-teistyö oppilaitosten kanssa ja koulutustilaisuudet asiakkaiden tiloissa ovat tärkeitä. ■

oppilaitoksista tuoreimmat ideatpaikkakunnilla, joilla ei ole Kiillon omaa koulutuskeskusta, koulutukset

voidaan järjestää esimerkiksi paikallisten oppilaitosten tiloissa. turussa Kiilto

tekee monipuolista yhteistyötä turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, joka

järjestää rakennusalalla oppisopimus-, työvoima- ja lyhytkoulutusta.

Esimerkiksi Vtt:n märkätilojen vedeneristäjän henkilösertifikaattiin täh-

täävän koulutuksen suorittaa turun aikuiskoulutuskeskuksessa noin 80–100

henkilöä joka vuosi.

– Kiilto on ollut mukana märkätilakoulutuksessamme lähes alusta asti

eli noin kymmenen vuoden ajan, kuvaa rakennusalan opettaja Jukka Summanen.

– Lisäksi järjestämme omia märkätila-asentamiseen, lattiapäällystykseen

sekä pohjatöihin keskittyviä koulutuksia muutamia vuosittain, kertoo Kiillon

turun alueen myyntiedustaja Reijo Ylösmäki, joka on itse mukana kaikissa

koulutuksissa.

Myös turun aikuiskoulutuskeskuksen opettajat ovat aina tervetulleita

Kiillon omiin koulutustilaisuuksiin.

– suurimmalla osalla opettajistamme on työelämätausta. Koulutukset

ovat heille oiva tilaisuus päivittää tietojaan tuotteista ja niiden kehityksestä,

summanen toteaa.

– oppilaitosyhteistyön kautta kohtaamme laajemman asiakaskunnan kuin

pelkissä omissa koulutuksissamme. samalla saamme arvokasta tietoa käy-

tännön tekijöiltä. Bonuksena tulee vielä se, että nuorilta tekijöiltä saa usein

tuoreimmat ja ennakkoluulottomimmat ideat, ylösmäki hymyilee.

– Kattava ja asiantunteva koulutus on osa Kiilto-brändiä.

Risto Saarikivi selittää Elena Urpalaiselle märkä-tilan pohjaratkaisuja.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki vaatii tarkat työn ja tuot-teiden dokumentoinnit, Antti Rautakorpi tietää.

27

Ideasta valmista

Viittä vaille valmisUseita koetaloja on tänä kesänä rapattu

Kiilto Ohutrappausjärjestelmällä. Ammattimiehet ovat arvioineet uuden aluevaltauksen tuotteita.

teksti JaaNa BEVERsDoRF

Kuvat KiMMo toRKKELi

28

Kiillon tavoite oli kehittää uusi tuotesarja tekijälähtöisesti.

–  Halusimme luoda sekä ohut- että eristerappauksiin mahdollisimman selkeän ja yksinkertaisen järjestelmän, jolla tekijän on helppo toteuttaa rappaus. Järjestelmämme pääajatus on, että ohutrappauksen pohjatyö voidaan tehdä

yhdellä tuotteella, kuvaa myyntipäällikkö Kari Poikulainen. Uuden talon rakentajalle tai saneeraajalle tuotejärjestelmä tarjoaa ko-

timaisen, varman ja hyvän vaihtoehdon. Yksi koetaloista on Pohjasten omakotitalo Kangasalla. Sen tiilimuurattu pinta sai kesän kuumimmilla helteillä päälleen kitin sävyisen rappauksen.

– Toiveissamme oli joko vaaleasaumainen tiilipinta tai rappaus. Pää-dyimme rapattuun pintaan, kun eteen tuli mahdollisuus kokeilla Kiillon uusia tuotteita, kertoo talon isäntä Pekka Pohjanen, joka on tehnyt kau-an yhteistyötä Kiillon kanssa keittiökalusteliikkeensä myötä.

–  Tiesin, että Kiillon tuotteisiin voi luottaa, mutta helppo homma 260 neliön rappaus ei yhdelle miehelle kesähelteellä ollut. Ammattimies

osasi kuitenkin ajoittaa työn sopivasti hyödyntäen auringon ja varjojen liikettä, Pohjanen kuvaa.

Julkisivumateriaali koetuksellaKoerappausten tarkoituksena on ensisijassa ollut kerätä alan kokeneiden ammattilaisten mielipiteitä kehitetyistä tuotteista.

– On hyvä, että Kiilto testauttaa uusia tuotteita meillä ammattimie-hillä. Julkisivun käsittely poikkeaa kuitenkin perinteisemmistä Kiillon tuotteiden käyttökohteista kuten kylpyhuoneista: pinnat ovat isoja, työn tahti kiivas ja ulkoilma armoton. Julkisivun elinikä on myös moninker-tainen verrattuna siihen, miten usein kylpyhuone uudistetaan, peruste-lee Pohjasen pintaurakan toteuttanut Jarkko Pakaslahti.

Pakaslahti sai uudet ohutrappaustuotteet ensimmäistä kertaa käsiin-sä syksyllä 2009, kun ensimmäinen koerappaus tehtiin omakotitaloon Lempäälässä.

–  Erityisesti tuotteiden levitysominaisuudet ovat parantuneet ensim-

Viittä vaille valmis

29

mäisen koekohteen jälkeen. Laasti levittyy nyt liuk-kaasti, eikä jää lastaan kiinni, Pakaslahti kuvaa.

Hyvän levitettävyyden lisäksi ammattimiehelle tärkeää on laastin täyttökyky ja kantavuus.

– Työskentelyaika ei saa venyä sen takia, että pintaa on palattava paikkailemaan.

Kiilto on kerännyt palautetta useilta tekijöiltä, koska kaikilla on omat mieltymyksensä.

– Tavoitteemme on saada tuotteesta mahdolli-simman monen makuun sopiva, kertoo asiakas-palveluinsinööri Kyösti Lahdenranta.

Yhteistyö urakoitsijoiden kanssa on tärkeää niin tuotekehitys- kuin käyttövaiheessakin.

–  Panostamme tulevaisuudessa suoraan asia-kaspalveluun sekä alan ammattilaisten koulutuk-seen tässäkin tuoteryhmässä.

Kaikki tuotteet samassa järjestelmässäKiillon ohutrappausjärjestelmän perusta on alustan mukaan joko Liimalaasti tai Kuitulaasti. Kahteen levityskerrokseen on koetaloissa kulunut laastia keskimäärin 10 kiloa neliömetriä kohti. Menekki toki riippuu alustan suoruudesta.

Järjestelmän julkisivupinnoite on korkealaa-tuinen, silikonihartsipohjainen, hyvin peittävä tuote, jonka voi levittää ruiskulla tai hiertämällä. Käyttövalmista julkisivupinnoitetta on saatavilla kolmea eri raekokoa ja yli 200:a värisävyä.

Pohjasen taloon haastavan värivalinnan teki arkkitehti, joka valitsi talon muihin väreihin soin-tuvan kitin sävyn.

– Halusimme lämpimän sävyn, joka ei olisi liian kirkas. Värivalinta onnistuikin mainiosti, seinän kaunis pinta tulee hyvin esiin esimerkiksi ilta-au-ringossa, Pekka Pohjanen kertoo.

Laastien ja pinnoitteen lisäksi Kiillon ohutrap-pausjärjestelmään kuuluu laaja valikoima oheistuot-teita kuten verkkoja sekä sokkeli- ja kulmalistoja.

– Olemme valinneet oheistuotteiden toimitta-jiksi yhteistyökumppanit, jotka ymmärtävät laa-

dun merkityksen osana tätä järjestelmää, Kari Poikulainen toteaa tyytyväisenä.

Keväällä sitä saaKiillon vahva tasoiteosaaminen valjastettiin muu-tama vuosi sitten myös ulkokäyttöön tarkoitettu-jen uusien sisartuotteiden kehittämiseen.

– Tuotekehitys sujui hyvin, eikä ikäviä yllätyk-siä tullut. Tiesimme jo etukäteen hyvin tarkkaan, millaisen tuotteen haluamme, ja ennen kaikkea, millaisen tuotteen asiakkaat haluavat, tuotekehi-tyspäällikkö Mika Ronkainen kertoo.

–  Osa aiemmistakin tasoitteistamme on so-pinut myös ulkokäyttöön. Ohutrappauslaastien kehitystyö aloitettiin tältä pohjalta. Tuotteista tehtiin sisälaasteja karkeampia. Oman tuoteke-hityksemme painottui erityisesti työstö- ja kestä-vyysominaisuuksien testaamiseen.

Vaikka osaamispohja oli vankka ja tuotantoka-pasiteetti valmiina, uuden tuotesarjan kehittelyssä ei hötkyilty. Tuotteiden koostumusta ja ominai-suuksia hiottiin ensin omien testien ja myöhem-min koekohteista saadun palautteen perusteella.

–  Halusimme kulkea jalat maassa eteenpäin. Näin voimme taata asiakkaalle hyvälaatuiset tuot-teet, Poikulainen kertoo.

Sekä tuotekehittäjä että myyntimies ovat tyy-tyväisiä viittä vaille valmiiseen tuotesarjaan.

– Liima- ja Kuitulaasti olisivat jo valmiita säk-kiin. Seuraamme kuitenkin tuotteita vielä talven ajan ja teemme tarkistusmittauksia niin koekoh-teissa kuin omissa ulkokohteissammekin, Ron-kainen kertoo.

Poikulainen lupaa, että talven aikana tuotejär-jestelmä viimeistellään ja markkinointimateriaali ja työohjeet laaditaan valmiiksi.

– Voimme aloittaa toimitukset heti, kun rap-pauskelit keväällä alkavat, Poikulainen lupaa. ■

Read English summary: www.kiilto.com

Kiillon ohutrappausjärjestelmä:

1. Kiilto Liima- tai Kuitulaasti

2. Kiilto Rappausverkko 50

3. Kulma- ja sokkeliprofiilit + muut oheistuotteet

4. Kiilto Julkisivuprimer

5. Kiilto Julkisivupinnoite

30

Kontaktissaarvauksia ja totuuksia Kiillon

ajankohtaisesta henkilöstätutkijat bioliiman kimpussa

Kirsi Puustinen: tuo on tosiaan projektin tavoite. Kun

hanke päättyy, meillä on kehitettynä liiman biohajoavat

polymeerit sekä liimasovelluksia eri tarkoituksiin. Lisäksi

olemme testanneet niiden toimivuutta yhteistyössä

asiakkaiden kanssa. Kun kaupallistamme nämä liimat,

ne ovat ensimmäisiä laatuaan maailmassa.

2. Mitä kaikkea Kirsi on urallaan tehnyt bioma-teriaaleista? SI: hän on aikaisemmin työstänyt samantyyppisiä

materiaaleja lääketieteellisiä sovelluksia varten. hänen

erilaisista tehtävistään ja laajasta materiaalikehityksen

kokemuksestaan on ollut valtava hyöty bioliimaprojek-

tissamme.

KP: olen työskennellyt 12 vuotta erilaisten maitohap-

popohjaisten biohajoavien luunmurtumaimplanttien

parissa. olen myös kehittänyt maidon heraproteiinista

syötäviä kalvoja. Ennen Kiillolle tuloa perehdyin bioma-

teriaalien turvallisuustutkimuksiin.

3. Mikä saa Kirsin innostumaan?SI: Kirsillä on mahtava kyky innostua aidosti uusista

asioista. projektissamme viljellään uusia ideoita välillä

aika villistikin.

KP: innostun haasteista, tekemisen meiningistä ja

hyvästä työyhteisöstä. täällä Kiillossa olen oikeastaan

aina innostunut.

4. Miten Kirsi reagoi seuraavassa tilanteessa: Monen päivän työn jälkeen laboratorioanalyy-sin tulos ei ole toivotunlainen, ja työ pitää aloittaa alusta?SI: Kirsi suhtautuu myös pieniin takaiskuihin yleensä

huumorilla alkuharmistuksen jälkeen. hän analysoi

tilanteen ja tulokset järjestelmällisesti ja käy sitten työn

kimppuun uudelleen entistä tarmokkaammin.

KP: tämähän on tuttua! Ensin mietimme

saaran kanssa, mikä meni vikaan, ja sitten

aloitamme homman uudestaan: leuka pystyyn,

katse eteen ja iloisesti kohti uusia ongelmia!

5. Kun Kirsi sulkee työpaikkansa oven, minne hän suuntaa? SI: Luulisin, että perheensä kanssa luonnon helmaan

esimerkiksi lenkkeilemään. Myös matkustaminen

on lähellä Kirsin sydäntä, ja loma-aikoina hän lähtee

mielellään ulkomaille.

KP: Lähden omien poikieni kanssa seikkailemaan.

Urheilen myös aina kun mahdollista. Lisäksi olen aktii-

visesti mukana nuorkauppakamaritoiminnassa. Viime

aikoina eräs tv-projekti on vienyt aikaani, ja odottavat-

han ne jatko-opinnotkin vielä tampereen teknillisellä

yliopistolla.

projekti-insinööri Kirsi Puustinen on tutkija, maail-

manparantaja ja markkinoija samassa persoonassa.

Kirsi on vuoden ajan tutkinut biohajoavien liimojen

tuotannon ja markkinoinnin edellytyksiä Kiillossa. hän

viihtyy niin laboratoriossa kuin asiakkaiden kanssa

neuvottelupöydässä ja innostuu välillä myös jätteistä

– etenkin niiden vähentämisestä. Bioliimojen kehittämi-

nen on liittänyt hänet yhteen Åbo akademin tutkijan

Saara Inkisen kanssa.

1. Kirsi ratkoo parhaillaan biohajoavien liimojen haasteita Kiillossa. Mitä on valmiina, kun pro-jekti päättyy? Saara Inkinen: projektin tavoite on alusta lähtien ollut

kaupallisen biohajoavan sulateliiman kehittäminen.

Kirsin päättäväisyyden ja hyvin sujuvan tiimityömme

ansiosta uskon, että pääsemme tavoitteeseen.

Saara Inkinen Kirsi Puustinen

JUh

o p

aa

Vo

La

31

Eleonora Pecoraro on huolellinen, duu-narihenkinen esteetikko – siis ihanteel-linen rakennusmaalari. Näsin Vesijohto-liikkeen rakennusosaston luottonainen tekee jokaisen tapetoinnin ja maalauk-sen samalla intohimolla.

oman työnsä herra

teksti ViRpi aaLtoNEN

Kuvat ossi ahoLa

”Valmistuin rakennusmaalariksi kymmenen vuot-ta sitten. Heti opintojen alusta lähtien oli selvää, että tämä on minun juttuni: käsityöammatti, jossa ei tule koskaan valmiiksi. Urani ensim-mäisiä töitä oli Karibian loistoristeilijän viimeistely erikoismaalauksin. Se oli jännittävä urakka: laiva oli kuin muurahaispesä, täynnä erilaisia kansallisuuksia. Viimeiset kuusi vuotta olen työskennellyt Näsin Vesi-johtoliikkeen rakennusosastolla, missä teen erilaisia maalaustöitä ja ta-petointeja.”

”Maalarina on koko ajan oman työnsä herra. Täytyy osa-ta tehdä kaikkea, ja on oltava hyvin omatoiminen. On niin monenlaisia tiloja, joita joutuu laittamaan. Aina tulee eteen uutta, mutta pitää muis-taa, että sellaista mestaria ei ole, joka ei olisi harjoitellut.”

”Luonteenpiirteeni tukevat ammattiani. Olen huolellinen esteetikko, nautin siitä, että saan tehdä kaunista ja puhdasta. Energisenä persoonana tykkään työn fyysisyydestä. Lisäksi työmoraalin on oltava kohdallaan. Itse olen toisinaan varsinainen työmaatiukkis: huulta heitetään ruokatauoilla, silloin kun tehdään töitä, ei höpötetä.”

”Maalarin pahin vihollinen on kiire, mutta sen kans-sa on vain opittava elämään. Urakoiden täytyy valmistua ajoissa, on-han kyse ihmisten kodeista. Maalari onkin paljon tekemisissä ihmisten kanssa, ja siksi työ vaatii myös sosiaalisuutta. Tykkään auttaa asiakasta materiaalien ja värien valinnassa, sillä vuosien mittaan minulle on kehit-tynyt hyvä silmä ja käytännön taju siitä, mikä sopii mihinkin. Minulle on hirveän tärkeää, että asiakas on tyytyväinen.”

”Tärkeintä on tietää, mitä tekee pinnalle ennen kuin al-kaa maalata. Esikäsittelytyöt vievät 85 prosenttia ajasta. Omaa kotiaan remontoivalle työvaiheet voisi kiteyttää: pese, hio, kittaa, hio, maalaa,

Onnistuminen

32

tapetoi. Äläkä koskaan laita uutta maalia vanhan maalin päälle. Kan-nattaa myös hankkia hyvät työvälineet ja huoltaa niitä. Ei ole kiva, jos ovenpielessä on sentin välein hongkongilainen tekokarva.”

”Mitään niin ihanaa en tiedä kuin hieno tapetti. Eräs haas-tavimmista töistäni olikin tapetoida huoneisto, jonne oli tilattu säntil-linen määrä erittäin kallista designtapettia Hongkongista. Kun tapetti lopulta tuli, se oli silkinohutta, kuin nenäliinaa. Olin itseeni todella tyy-tyväinen, kun työ onnistui hyvin. Haaveenani olisi joskus myös päästä tekemään vaativia erikoismaalarin töitä vanhoissa rakennuksissa, esi-merkiksi kirkoissa.”

”Toivoisin voivani työskennellä enemmän vanho-jen mestarien kanssa. Tähän asti olen pitkälti joutunut oppimaan omis-ta virheistäni. Olen nähnyt vanhojen maalarien tekemiä tapetointeja, joissa saumoja ei kerta kaikkiaan pysty erottamaan – se on mystistä! Joka vuota on vettynyt samalla sekunnilla ja yhtä paljon. Sellaista tieto-taitoa ei saisi päästää häviämään.”

”Minusta on hienoa, että alalle on viime vuosina tullut yhä enemmän naisia. Naisistuminen johtuu varmaan perinteisten am-mattiroolien rajojen hälvenemisestä, mutta myös uusista rakennus- ja sisustusohjelmista. Itse voisin tulevaisuudessa opetella maalarintöiden tueksi timpurintaitoja, nimenomaan perinteisiä menetelmiä. Minusta on outoa, että miehillä on tapana kaivaa erilainen sähkötyökalu jokai-seen hommaan.”

”Maalarin töiden huono puoli on aikatauluhin nähden suuri työmäärä. Pidän kuitenkin aidosti työstäni. Olen päättänyt, että sinä aa-muna, kun en halua enää mennä töihin, en mene. Sellaista päivää ei ole näiden kymmenen vuoden aikana tullut.” ■

"Urakoiden täytyy valmistua ajoissa, onhan kyse ihmisten kodeista."

33

Olisiko joskus syytä joustaa? Itse kukin joutuu toisinaan tällaisen kysymyk-sen eteen. Se on ainakin varmaa, että lattiamateriaaleilta vaaditaan jous-toa, jos laattapinnalle ajetaan useita

tonneja painavia ajoneuvoja ja niitä käännellään siinä milloin mihinkin suuntaan.

Pirkkalaan valmistunut Vehon hyötyajoneuvo-keskus sai asianmukaisen ratkaisun, kun sen asia-kaspalvelu- ja näyttelytilojen lattialaatat päätet-tiin kiinnittää Kiilto Lattialaattalaastilla uuden Kiilto Link -joustokerroksen päälle.

Kiilto Link muodostaa elastisen joustokerrok-sen betonialustan ja kiinnityslaastin väliin. Kerros antaa jouston varaa, kun lattiaan kohdistuu niin suoria kuin vääntäviäkin voimia.

– Näyttelytilaan on saatava mahtumaan usei-ta ajoneuvoja samanaikaisesti. Autot joudutaan tuomaan yhdestä ovesta, joten sisätiloissa niitä on pakko siirrellä edestakaisin. Tämä vaatii ra-kenteilta paljon, kiinteistön suunnittelutyöt teh-neen Team-Danielsson Oy:n suunnittelupäällik-kö Pekka Helino korostaa.

Kiilto Link -järjestelmä on tuore tulokas laa-toitusainemarkkinoilla. Kiilto Link -joustokerros kehitettiin alunperin vähentämään betonin kui-vumisen ja kutistumisen aiheuttamaa laattojen ir-toamisen riskiä. Vehon hyötyajoneuvokeskus on ensimmäisiä näin suuria kohteita, joissa järjestel-mää on käytetty. Vaikka tuotekehitys on nykyisin

huippua, vasta käytännön kohteet näyttävät lo-pulta järjestelmän kaikki edut.

Satoja neliöitä laatoitettavaaRakennuksen lattiaurakoista vastanneen RTV Lahden työpäällikkö Markku Heino on suunnit-teluportaan kanssa samoilla linjoilla.

– Lattian ja kiinnityslaastin väliin tarvitaan jous-toa, kun laatoitettavana on useiden satojen neliö-metrien laajuinen pinta, jonka päälle tuodaan pai-navia autoja. Kun aines ei ole täysin kovaa, laatat pysyvät lattiassa varmemmin kiinni, Heino selittää.

– Vain Kiillolla on tällaisen jouston mahdollis-tava tuote. Lisäksi oli tietenkin myönteistä, että pystyimme käyttämään lattiatöissä alusta loppuun asti Kiilto Link -laatoitusjärjestelmää, johon kuu-luvat Keraprimer-pohjustusaine, Link-joustoker-ros, Kiilto Lattialaattalaasti sekä Klinkkerisauma-laasti.

Kiilto Link -järjestelmällä kiinnitettyjä lattia-laattoja on hyötyajoneuvokeskuksessa noin 600 neliömetrin verran. Veho Hyötyajoneuvot Tam-pereen myyntipäällikkö Tommi Helenius kertoo keskuksen väen olleen erittäin tyytyväisiä lattialaat-tojen pysyvyyteen.

– Ei ole ilmennyt mitään ongelmia. Tämä vai-kuttaisi olevan juuri oikeanlainen lattiaratkaisu meille. Nytkin tuossa on kaksi isoa ja kaksi vähän pienempää ajoneuvoa, joten kyllä kestävyyttä vaa-ditaankin, Helenius kuittaa.

teksti KaRi saaRiNEN

Kuvat ossi ahoLa ja stiiNa pasaNEN

Kova rasitus vaatii lattialta joustoa

Kaikkiaan hyötyajoneuvokeskuksella on pin-ta-alaa peräti 5 500 neliömetriä. Suurimman osan muodostavat kuorma- ja pakettiautojen korjaus- ja huoltotilat. ■

Read English summary: www.kiilto.com

• Veho hyötyajoneuvot myy maahantuomiaan

Mercedes-Benz Vito- ja sprinter -pakettiautoja,

Mercedes-Benz-kuorma-autoja sekä Mitsubishi

Fuson Canter -mallistoa. Valtuutettu korjaamo

tarjoaa näiden merkkien lisäksi Renault- ja sisu-

kuorma-autoasiakkaille varaosa- ja huoltopal-

velua.

• Vehon tampereen talousalueen uusi hyötyajo-

neuvokeskus valmistui pirkkalaan tampereen

läntisen ohitustien tuntumaan toukokuussa

2010.

34

"Täällä tuli sellainen fiilis, että pa-laan vielä takaisin töihin, Jouni Vuorenmaa toteaa Kiillon pak-kaamossa.

Kahdeksan vuotta sitten hä-nen maailmansa muuttui. Pettänyt mielenterveys vei voimat, ja työt kaupungin liikuntapaikkojen kunnossapidossa päättyivät. Lopulta kohtalona oli työkyvyttömyyseläke.

Pikkuhiljaa lääkitys saatiin kohdilleen. Samal-la mies virkistyi sosiaalipsykiatrista kuntoutustoi-mintaa tekevän Sopimusvuori ry:n toiminnassa. Kun kunto oli riittävän hyvä, Vuorenmaa pää-si vuoden 2010 tammikuussa puolen vuoden oh-jattuun siirtymätyöhön Kiillon tehtaalle Lempää-lään.

Ahkera mies hoiteli erilaisia kunnossapitopuo-len tehtäviä. Ankarana talvena lumen kimpussa sai huhkia välillä neljäkin tuntia yhteen menoon. Pärjääminen säännöllisessä työssä alkoi palkita mieltä.

– Työporukka oli todella mukavaa, enkä koh-dannut mitään asiattomuuksia. Tämä oli parhaita työpaikkojani henkisesti, sillä itseään ei tarvinnut selitellä mitenkään, Vuorenmaa kertoo.

Myös Jaakko Pitkäselle oli onnenpotku päästä Lempäälän tehtaalle. Aiemmin kannuksensa atk-töissä hankkinut Pitkänen löysi paikkansa Kiillon pakkaamosta.

– Fyysinen kuntonikin parani. Jakson lopussa oli päivän pakkaustöiden ja lavausten jälkeenkin vielä ruutia jäljellä.

Yksi muiden joukossaJoukkoon otetaan, kun tekee niin kuin muutkin. Kiillon tuotantoinsinööri Keijo Salomäki sanoo suoraan, että siirtymätyö ei ole pelkkää pyyteetön-tä avustustoimintaa.

– Tehtäviin haetaan täyttä työpanosta, ja sitä on saatukin. Kuntoutujat ovat olleet motivoitu-neita ja vaatineet itseltään hyvää työsuoritusta.

Tavoite on, että siirtymätyötä tekemällä mie-lenterveyskuntoutuja saisi työkykynsä takaisin. Suurin osa kuntoutujista on kuntoutustuella, ja heidän on vaikea työllistyä työvoimatoimiston kautta. Siksi siirtymätyö on heille tärkeä mahdol-lisuus.

– Jos yksikin asiakas palaa työelämään, se on valtava säästö kansantaloudelle, puhumattakaan siitä, mitä se tarkoittaa yksilölle, johtaja Kai Mä-kisalo Näsinkulman Klubitalosta korostaa.

Onnistunut siirtymätyö on yritykselle järke-vä ja käytännöllinen tapa kantaa yhteiskuntavas-tuuta. Työn syvin mahdollisuus on kuitenkin in-himillinen.

– Myös oma henkilökuntamme on saanut aja-teltavaa ja suhtautuminen mielenterveyskuntou-tujiin on selkiytynyt. Tässähän voi auttaa toista parantumaan, Salomäki muistuttaa. ■

Jaakko Pitkäsellä (vas.) ja Jouni Vuorenmaalla on Kiillon siirtymätyöstä vain hyvää sanottavaa. Molemmat painottavat, että vain tarpeeksi vaativat työtehtävät auttavat kuntoutuvaa saavuttamaan onnistumisen tunteita.

Työ Kiillossa osoitti, että rahkeet riittävätOhjattu siirtymätyö auttaa mielenterveys-kuntoutujia takaisin työelämään. Parhaimmillaan kuntoutuja voi toimia koko työporukan asenteiden herättelijänä.

teksti ja kuva JUho paaVoLa

35

Näin teet

värisävyt kuin ennenkin: valkoinen, harmaa, musta,

ruskea ja beige. Värillisen suuttimen ja korkin ansiosta

tuotteiden sävyt on helppo erottaa toisistaan. KiiltoFix

Masa sopii kaikkeen liimakiinnittämiseen ja tiivistämi-

seen sisällä ja ulkona. se kovettuu nopeasti, on joustava

ja sillä on erinomainen tarttuvuus.

• pakkaus: 290 ml patruuna

• Riittoisuus: 5 x 5 mm saumaa n. 12 m / patruuna.

... tapetointiin

Kiilto Combi on monikäyttöinen kuivien sisätilojen

seinäliima paperitapetille, paperipohjaiselle vinyy-

litapetille, mittapysyville non-woven tapeteille sekä

maalaustapeteille. Kiilto Combi on tärkkelyspohjainen.

tuotteella on hyvät levitysominaisuudet, ja sillä kiinni-

tetyt seinänpäällysteet on helppo poistaa esimerkiksi

Kiilto tapetinpoistolla.

• Luokitus: M1

• pakkaus: 1, 5 ja 10 litraa

... ja teollisuuskäyttöön:

Akvatex 226 on 2-komponenttisesti käytettävä

vesiperustainen kontaktiliima huonekalujen verhoiluun.

Liima levitetään erityisesti sille tarkoitetulla ruiskutus-

laitteistolla.

Kestopur A2 V / 3 SPF on 2-komponenttinen,

voimakkaasti vaahtoava polyuretaaniliima, jossa ei ole

liuottimia. Kestopur muodostaa lujan mutta elastisen

liimasauman. Liima soveltuu a2-luokiteltujen elementti-

en valmistukseen.

Sitol 7000E on tärkkelyspohjainen liima lasipullojen

etikettien liimaukseen automaattisilla täyttölinjoilla. Lii-

ma soveltuu myös etikettien liimaukseen metallipinnoil-

le. Liimalla on hyvä märkäpito sekä kondenssiveden

kesto. Maksimi linjanopeus on 60 000 pulloa tunnissa.

Read English summary: www.kiilto.com

teksti ja kuvat JUho paaVoLaLika lentoon ja pinnat kiiltoon

Uusia ja uudistuneita tuotteita

Roskakaappi raikkaaksi Kiilto WC-puhdistajallaKeittiön roskakaappi on paikka, jota harvoin tekee

mieli nuuhkaista. Talousjätteen seasta kun aina

tuppaa valumaan jotakin, mikä ajan saatossa

juuttuu roskaämpäriin ja kaapin seiniin. Vaikka Kiilto

WC-puhdistaja on nimensä mukaisesti tarkoitettu

saniteettitiloihin, se on suuri apu myös roskakaappia

jynssätessä. Testin perusteella sitkeäkin lika lähti,

kun aineen antoi vaikuttaa pari minuuttia ja hieroi

tahrat karhealla sienellä pois. Käsittelyn jälkeen voisi

luulla, että roskis on täynnä sitruunoita. Kunpa WC-

puhdistaja vielä veisi banaanikärpäsetkin!

...kiinnitykseen ja tiivistykseen

KiiltoFix Clear on kirkas liima- ja tiivistemassa sekä

sisä- että ulkokäyttöön. patruunaan pakattu tuote

soveltuu mm. tiskialtaiden, wc-istuimien ja vesikalus-

teiden tiivistyksiin, lasitiilien ja peilien asennuksiin sekä

luonnonkiven, vuolukiven ja marmorin saumauksiin.

KiiltoFix Clearia voi käyttää myös veneliimauksiin, ei

kuitenkaan vedenpinnan alapuolisiin liimauksiin tai

tiivistyksiin.

• pakkaus: 290 ml:n patruuna

• Riittoisuus: 5 x 5 mm saumaa n. 12 m / patruuna.

Masa Liimamassa -patruuna on uudistunut. Massan

uusi nimi on KiiltoFix Masa. patruuna on edelleen

tutun vihreä, ja liimamassasta on saatavilla samat

36

Kiilto Kylpyhuonepesu saa kaakelit kiiltämäänJos taloyhtiön putkiremonttia ei kuulu, mutta kylpyhuo-

ne vaikuttaa nukkavierulta, jo seinien putsaus auttaa.

Kiilto Kylpyhuonepesu osoittautuukin oivaksi aineeksi,

sillä se irrottaa lian ja kalkkisaostumat melko vaivatto-

masti. Äveriäämpien kannattaa kuitenkin malttaa mie-

lensä, sillä aine ei sovellu marmorin puhdistamiseen.

testissä laatat puhdistuivat, kun seinän esihuuhteli

vedellä ja antoi aineen vaikuttaa muutaman minuutin

ennen rättikäsittelyä. sitkeimmissä kohdissa karhea

pesusieni osoittautui arvokkaaksi ystäväksi.

Muovikalusteet kirkastuvat Kiilto Kodin KloritellaKiilto Kodin Klorite tunnetaan perinteisesti erilaisten

kaakelipintojen puhdistajana. Koska kaakelit tulivat

puhtaiksi jo kylppäripesulla, kokeillaan Kloritea kaapista

löytyneeseen vanhaan muoviseen pesupalliin. ainetta

neuvotaan laimentamaan kovia pintoja varten vedellä

suhteessa 1:5. Kun Klorite on saanut vaikuttaa pallin

päällä muutamia minuutteja, pesusienellä saa hinkattua

näkyvimmät tahrat pois. aivan kaikkeen Kloritekaan

ei kykene, sillä käsittelyn jälkeen kummallinen tumma

viiva koristaa edelleen pallin kylkeä. Käännetään se

seinään päin.

Kiilto Mäntynestesaippua tehoaa myös puutarhassaKodista tuskin löytyy paikkaa, johon lähes kaikkivoipa

mäntynestesaippua ei sopisi. Katse sopiikin kääntää

hetkeksi puutarhan puolelle. aine nimittäin soveltuu

myös kirvojen ja muiden kutsumattomien vieraiden

karkottamiseen marjapensaista. testin pitkäaikaisvaiku-

tuksia on mahdotonta arvioida, mutta ainakin hetken

viinimarjapensas saa olla kirvaton. Käyttö on helppoa:

Mäntynestesaippuaa laimennetaan vedellä suhteessa

1:20. Myrkytöntä ainetta suihkuttelee pumppupullolla

ilokseen, kun muistaa itse olla tuulen yläpuolella.

Autokin nauttii Teho & Tahra Suihkeestahyvin palvelleen opelini penkki ei ole puhtaimmasta

päästä. Käyn penkin verhoilun kimppuun Kiillon teho

& tahrasuihkeella aseistettuna. suihke voitti ylivoi-

maisesti auto Bild suomi -lehden autojen verhoilun

puhdistustestin. tuote arvioitiin testissä monipuoliseksi

ja puhdistustulokseltaan erinomaiseksi. annan aineen

vaikuttaa ohjeen mukaiset kymmenen minuuttia.

ainetta ei haistele huvikseen, mutta puhdasta tulee.

Vuosikausia penkissä muhineeseen purukumitahraan

ei sentään teho & tahrasuihkekaan pysty.

Jos sitkeään likaan ei löydy hyllystä sopivaa puhdis-tusainetta, on aika kutsua mielikuvitus avuksi. Usein puhdistusaineet sopivat muuhunkin kuin varsinai-seen käyttötarkoitukseensa.

37

Tero Mäkinen Ville KenttäTuomas Luokkanen Toni MoisioKirsi Puustinen

Kuinka poistan vanhat liimajään-teet, jotka ovat jääneet tarroista ja hintalapuista? Mikään pesuaine ei tunnu tehoavan niihin.

Ksyleeni ja asetoni ovat liuottimia,

joilla voi yrittää pehmittää liimajäännet-

tä kestäviltä pinnoilta, kuten lasilta tai

metallista.

pinnoilta, jotka eivät kestä liuottimia,

kuten muovit ja maalit, liimajäänteen

saa pehmitettyä voilla tai margariinilla.

Rasva levitetään illalla ja pehmennyt

liima poistetaan aamulla paperilla hankaamalla. Jos

pinta jää rasvaiseksi, sen voi vielä pyyhkiä emäksisellä

puhdistusaineella, esimerkiksi Kiilto Maalarinpesulla,

Kiilto sartek 2:lla tai Kiilto teho & tahrasuihkeella.

Miten saan vanhat maalatut mäntyraput näyttämään taas hyviltä? Rapuista on maali osin loh-keillut pois. Mitä käsittelyä ne vaativat? Mitä lakkaa voin käyttää?

poista vanha maali portai-

den pinnasta ja hio ne. poista

kaikki hiontapöly huolellisesti.

sitten lakkaa raput käyttäen

Kiilto puulattialakkaa.

Levitä lakka vesiohenteiselle

lakalle soveltuvalla siveltimellä tai lakkaharjalla puun

suuntaisesti. anna kuivua vähintään kaksi tuntia. hio

lakkapinta kevyesti hiomapaperilla ja poista pöly. toista

lakkaus 1–2 kertaa.

Tarkoitukseni on maalata tai laatoittaa vanhan omakotitalon betoninen parvekkeen lattia. Lattia on ennestään maalattu ja huonossa kunnossa. Parvekkeen lattia joutuu kestämään sään rasitusta.

Mitä tasoitetta käytän, jotta saan hyvän maa-lausalustan, ja mitä täyttömassaa voin käyttää 1–5 senttiä syviin kuoppiin? Mitkä ovat alustan aineet, jos laitan lattiaan säänkestävän laatan?

Vanha maali pitää poistaa pinnasta kokonaan ja

pinta puhdistaa pölyttömäksi. Ulkotiloissa ei tasoit-

teiden alla käytetä primeria vaan pinta kostutetaan

vedellä ennen tasoitteen levitystä. 1–5 senttiä syvät

kolot voi täyttää Kiilto 77- tai Kiilto 70 -tasoitteella. yli-

tasoitusten alle on varminta tehdä kostutuksen lisäksi

Kiilto saneerauslaastilla ja hammaslastalla niin sanotut

tartuntakynnet.

ylitasoituksen ja riittävät kallistukset voi tehdä

samoilla tasoitteilla kuin kolojen paikkauksenkin. tasoit-

teet on tarkoitettu pinnoitettaviksi. Ne eivät sinällään

kestä pitkää sää- ja kulutusrasitusta. Laatoitus on

maalaamista parempi vaihtoehto.

Kiilto 77:n tai Kiilto 70:n päälle voi kiinnittää laatat

käyttäen esimerkiksi Kiilto saneerauslaastia. sauma-

ukseen ulkotiloissa soveltuu parhaiten Kiilto Klinkkeri-

saumalaasti, joka sopii 3–12 milliä leveiden saumojen

saumaukseen.

Tarkoituksemme olisi tapetoida makuuhuone uudelleen. Mitä tapettiliimaa käytän, kun samaan tilaan yksi seinä tulee non-woven-tapetilla ja loput perinteisellä paperitapetilla?

tapetointiin voi käyttää Kiilto Combia, joka soveltuu

sekä non-woven- että paperitapetin kiinnitykseen.

Kiilto neuvoo

Lisää hoito-ohjeita, menetelmiä ja neuvoja

löydät osoitteestawww.kiilto.com/

Kiilto neuvooja

www.kiiloclean.fi/ Kiilto neuvoo.

Voit myös soittaa meille 0207 710 200

kunnossapidosta vastaavaksi tekni-

seksi päälliköksi. Vesa on aikaisemmin

toiminut Kiilto oy:ssä kunnossapitopääl-

likkönä.

Katja Suuriniemen tehtävänimike on

muuttunut Export sales Coordinatoriksi.

Katja avustaa iVy-alueen maajohtaja

arto Kasasta, hoitaa alueen markkinoin-

titoimia ja tekee vientiennusteita. Katja

on niin ikään vanhoja Kiiltolaisia.

tradenomi Tuomas Luokkanen on

aloittanut Rakennustarvikeosaston

myyntiedustajana pohjois-suomen

alueella.

Pekka Koponen ja Esa Vainikka on

nimitetty KiiltoCleanissä huoltoedustajik-

si. pekan alueina ovat itä- ja Keski-suomi,

ja Esa toimii Vantaan keskushuollossa.

KtM Toni Moisio on aloittanut

Kiilto Family -konsernin Business

Controllerina. toni vastaa muun muassa

raportoinnista, kontrollitoiminnoista ja

budjetoinnista.

KtM Ville Kenttä on aloittanut Kiilto

Family -konsernin iCt-projektipäällik-

könä päävastuualueenaan Epicor 9

-toiminnanohjausjärjestelmän imple-

mentointiprojektin johtaminen.

Uusia Kiiltolaisia – uusia tehtäviä:

Tero Mäkinen aloitti tämän vuoden

alussa Kiilto oy:n teollisuusosaston tuo-

tepäällikkönä. tero on koulutukseltaan

insinööri, ja hän on työskennellyt Kiilto

oy:ssä vuodesta 2003 puu- ja metalli-

teollisuusosaston sekä tuotekehityksen

teknisen palvelun tehtävissä. tuotepääl-

likkönä tero vastaa teollisuusosaston

tuotevalikoiman hallinnasta, koulutuk-

sesta sekä teknisestä tuesta.

Biomateriaalitekniikan Di Kirsi Puustinen toimii projekti-insinöörinä

Kiillon tuotekehityksessä. Kirsi vastaa

kaksivuotisesta bioliimojen teollisen

valmistuksen edellytyksiä selvittävästä

hankkeesta. hanke saa rahoitusta teke-

siltä, ja se toteutetaan yhteistyössä Åbo

akademin kanssa.

Vesa Juhannusvuori on nimitetty

tuotannon investointiprojekteista ja

38

Kiiltolaiset kalassaValtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtumaa

vietettiin tampereella elokuun lopussa. tapahtumassa

jaettiin tietoa kalalajeista, kalastusmuodoista ja -väli-

neistä sekä kalavesien hoidosta. Muun yleisön lisäksi

tapahtumassa vieraili lähes tuhat pirkanmaalaista

koululaistakin.

sponsorina toimineen Kiillon edustusjoukkue osallis-

tui tapahtuman kutsukilpailuun hyvällä menestyksellä.

tunnin mittaisessa specimen-kilpailussa oli tavoitteena

onkia niin monta eri kalalajia kuin mahdollista. Kiiltolais-

ten saalis oli yksi särki. tunnistustehtävä oli siten melko

helppo. tampereen pyhäjärven ahti ei tainnut olla

anteliaalla päällä, koska rohkeasti alle kilon – noin 30

grammaa – painaneella kalalla heltisi toinen sija kuuden

joukkueen kilpailussa.

– seuraavalla kerralla joukkueella on syöttinä

Kiiltomatoja niin eiköhän saaliitkin parane, joukkueen

kapteeni Keijo Salomäki kommentoi kisaa.

Kiillon joukkueeseen kuului niin kokeneita kalastajia

kuin erinomaisia hengennostattajiakin. Mukana olivat

salomäen lisäksi kalastajakonkari Reino Kuusela ja

joukkueen jokerikortti Tiina Niemi.

1

2

3Mikä oli tämän lehden paras juttu?

Anna palautetta ja kirjoita parhaan jutun sivunumero viestikenttään. Päivitä samalla yhteystietosi. Palautelomakkeen löydät osoitteesta www.kiilto.com.

39

Superfix DFVaalea SaneerauSlaaSti

www.kiilto.com

Pölyämätön uutuus!

..Polyamaton

uutuus!.. ....

Valumaton ja riittoisa saneerauslaasti keraamisten laattojen, lasimosaiikin sekä marmorin ja luonnonkiven kiinnitykseen. Soveltuu sisä- ja ulkokäyttöön.

www.kiilto.com

laattojen, lasimosaiikin sekä marmorin ja luonnonkiven

dust fr

ee ●

dus t f

ree ● d ust free ● d

ust free ●