ISBN 978-952-272-129-7 (PDF) Toimintasuunnitelma vuosille ...Kilpailukyky: Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyi-nen ja turvallinen Helsinki • Houkutteleva, toimiva ja hauska

Kaupunkisuunnitteluviraston

Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät

Toimintasuunnitelmavuosille 2012–2014

Helsingin kaupunkiKaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1

ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-272-129-7 (PDF)

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma

vuosille 2012–2014


Kslk 24.1.2012

© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

Toimitus: Outi Karsimus ja Leila Koivulehto

Kuvat: ks. kuvatekstit, Arja Kasanen

Kansikuva: Teina Ryynänen

Kartat ja taitto: Sari Yli-Tolppa

Graafinen suunnittelu: Niklas Lähteenmäki

Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen

Pohjakartta: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 016/2012

Ilmakuvat: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012

ISSN 0787-9024

ISBN 978-952-272-129-7 (PDF)

Sisältö

1 Toiminnan perusta 5

1.1 Yleistä 51.2 Ydintehtävät 51.3 Asiakkaat 51.4 Toiminta-ajatus 71.5 Arvot 71.6 Visio 7

2 Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain 9

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10Palvelukyky 12Toimintatavat 13Oppiminen ja kehittyminen 14

2.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012 152.2 Ympäristötavoitteet 152.3 Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012 15

3 Vuosien 2012–2014 keskeiset tehtävät 16

Yleissuunnittelu 17Asuminen 18Elinkeinotoiminta 19Julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto 20Esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen 21Liikenne 22

4 Resurssit 25

4.1 Henkilöstö 254.2 Määrärahat 25

Liite: Toiminnan suunnittelun kaavio 26

Liite: Strategiakartta 27

Liite: Organisaatiokaavio 28

4

1

Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan

On hienoa nähdä nostokurkien saapuneen Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Ra-kentaminen on jo täydessä vauhdissa ja tahti on kiihtymässä. Satamilta vapau-tuneiden alueiden ja erityisesti Östersundomin suunnittelussa riittää runsaasti työtä myös lähivuosina. Kuitenkin kaupunkisuunnitteluviraston tulevien vuosien merkittävin ponnistus tulee olemaan uuden yleiskaavan laadinta. Vuoden 2002 yleiskaavan mukaiset maankäytön ratkaisut on jo monilta osin pystytty muutta-maan asemakaavoiksi ja vähitellen myös konkreettiseksi rakentamiseksi. Tarvit-semme pidemmälle tulevaisuuteen meneviä suunnitelmia.

Eräs merkittävä asia tulevassa yleiskaavassa on koko seudun kaupunkirakenne. Seudullisesta suunnittelusta on puhuttu pitkään ja laissakin on velvoite pääkau-punkiseudun yhteisen yleiskaavan laatimiseksi. Asiat ovat edenneet toistaisek-si kovin hitaasti. Tulevaa yleiskaavaa ei voi laatia pohtimatta seudullisia näkökul-mia. Tässä suhteessa Helsinki haluaa näyttää reilusti esimerkkiä koko pääkau-punkiseudulla.

Tulevan yleiskaavan luonne ja esitystapa on vielä lopullisesti ratkaisematta. Yleis-kaavoitusta viedään siihen suuntaan, että yleiskaava toimii maankäytön suunnit-telun strategisena työkaluna eikä ole enää perinteisen mallin mukainen tilanva-rauskaava. Tästä huolimatta yleiskaavan laadinnan yhteydessä on varmistetta-va, että Helsingissä on tulevaisuudessakin rakentamispotentiaalia. Nähtäväksi jää millä keinoilla siihen parhaalla tavalla pystytään.

Energiatehokkuus tulee olemaan yksi keskeinen näkökulma tulevassa yleiskaa-vassa. Helsinkiä on pystyttävä kehittämään siten, että tarjoamme mahdollisuudet mahdollisimman energiatehokkaalle elämälle. Kaupunginvaltuustokin on tehnyt erittäin merkittäviä linjauksia esimerkiksi uusiutuvan energian käytön suhteen.

Eräs avainasia tulee olemaan se miten tehokkaasti pystymme nivomaan yhteen raideliikenteen kehittämisen ja maankäytön. Tässä yhteydessä on puhuttu ver-kostokaupungin ideasta. Siinä avainasemassa on poikittaisten raideyhteyksien kehittäminen, jotta saadaan luoduksi mahdollisimman tehokas liikenneverkko ja urbaaneja solmukohtia kaupunkirakenteeseen.

Yleiskaavaa laadittaessa saa olla reilusti visionäärinen ja osin irti tämän hetken arkirealismista. On kuitenkin jotakin jonka suhteen pidän malttia ja harkintaa tär-keänä. Meidän on vaalittava sitä mikä tekee Helsingistä Helsingin. Ihmisen mit-tainen mittakaava, upea viheralueiden verkosto, kulttuurihistoriallisesti ainutlaa-tuinen kansallismaisema ja laadukas julkinen tila ovat asioita joista meillä ei ole varaa luopua.

Tuomas Rajajärvivirastopäällikkö

5

Pakila. Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012

5

Toiminnan perusta

1.1 Yleistä Kaupunkisuunnitteluviraston strategiset painopistealueet, ta-voitteet ja tehtävät vuosille 2012–2014 pohjautuvat kaupungin strategiaohjelmaan, MA-ohjelmaan (maankäytön ja asumisen ohjelma), yleiskaavaan 2002 sekä sidosryhmiltä ja asiakkailta tulleisiin aloitteisiin ja hakemuksiin.

Toimintasuunnitelma on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on strateginen ja siinä toiminnan painopistealueet, tavoit-teet ja toimenpiteet on jaoteltuna nk. tasapainotetun näkökul-makehikon mukaisesti (BSC). Toinen osa on tehtäväluettelo, jo-ka on viraston sisäinen työväline ja sisältää työyksikkökohtaiset tehtäväkortit aikatauluineen vuosille 2012–2014. Tämän pohjal-ta tehdään myös kaupunkilaisille jaettava kaavoituskatsaus.

1.2 Ydintehtävät Viraston keskeiset tehtävät ovat kaavoitus ja liikennesuunnitte-lu sekä niitä tukevat toiminnot.

Yleiskaavoitus • Osayleiskaavoitus •

Asemakaavoitus • Liikennesuunnittelu • Teknistaloudellinen suunnittelu • Ympäristösuunnittelu • Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus • Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva ylikunnalli-• nen yhteistyö

1.3 Asiakkaat Viraston asiakkaat on jaoteltu sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin.

Sisäiset asiakkaat Kaupunkisuunnittelulautakunta • Muut luottamushenkilöt • Muut hallintokunnat •

Ulkoiset asiakkaat Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) • Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt • Helsingissä kävijät •

66

Helsingin kaupungin visio

Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehitty-vä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvi-en palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoi-minta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asuk-kaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.

Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana aluee-na, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, op-pia, työskennellä sekä yrittää.

7

Vallila. Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012

Kallio. Ilmakuva: ©

Kaupunkimittausosasto, H

elsinki 2012

7

1.4 Toiminta-ajatus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Hel-singin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäris-tön kehittymistä.

Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksen-teon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoi-den ja kuntalaisten kanssa.

1.5. Arvot Viraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oi-keudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys.

1.6. VisioKaupunkivisio

Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki Kehitämme Helsinkiä urbaanina, viihtyisänä ja kaupunkiraken-teeltaan tiivistyvänä kaupunkina. Haluamme suunnittelun avul-la luoda edellytykset riittävän suurelle ja laadukkaalle asuntora-kentamiselle, hyville lähipalveluille ja monipuolisille elinkeinoil-le. Tuomme kaupungin takaisin kaupunkiin.

Pyrkimyksemme on vähentää henkilöautoriippuvuutta hyväl-lä seudullisella joukkoliikenteellä ja miellyttävällä pyöräily- ja ja-lankulkuympäristöllä. Pidämme huolen siitä, että emme tuhlaa luonnonvaroja ja varmistamme, että arvokas luonto ja hyvät vir-kistysmahdollisuudet säilyvät myös jälkipolville. Kunnioitamme Helsingin historiaa ja perinteitä, mutta emme pelkää innovatii-visia ja rohkeita ratkaisuja, joilla kehitämme kiinnostavaa kau-punkiympäristöä.

88

2 Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain

Kaupungin strategiaohjelma

Kaupunkisuunnittelun tehtävät toteuttavat Helsingin kau-punginvaltuuston hyväksymää strategiaohjelmaa kaudel-le 2009–2012. Ohjelma jakautuu neljään pääkohtaan: hy-vinvointi ja palvelut, kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asu-minen sekä johtaminen. Näistä pääkohdista on poimittu kaupunkisuunnittelua koskevat strategiset painopistealu-eet ja tavoitteet.

9

Seutu

Hyvän kaupunkielämän puitteet

Kaupunki ja ympäristö

Kaupunki- suunnittelun laatu

Kaupunki- suunnittelun kehittäminen

Kaupunkilaiset / asukkaat ja

yritykset

Vuorovaikutus ja viestintä

AmmattitaitoTyöilmapiiri

Muutosherkkyys

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Palvelukyky

ToimintatavatOppiminen ja kehittyminen

Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain

Vuosaari. Ilmakuva: ©


elsinki 2012

Viraston tasapainotettu strateginen näkökulmakehikko (BSC):

Viraston toiminnan näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky,

toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Strategisten painopisteiden määrit-

telyssä on tarkasteltu kaupungin strategiaohjelman lisäksi myös toimintaympäris-

tön keskeisiä muutoksia, joista keskeisimmät ovat talouden kehitys, ilmastonmuu-

tokseen liittyvät tavoitteet sekä seudullinen yhteistyö. Lisäksi vuosien 2012–2014

tavoitteita ja toimenpiteitä on tarkasteltu riskienhallinnan näkökulmasta.

10

Seutu

Hyvän kaupunkielämän

puitteet


Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Painopiste Tavoite Toimenpiteet 2012–2014


Kilpailukyky:

Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyi-nen ja turvallinen Helsinki

Houkutteleva, toimiva ja hauska kaupunki• Monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työ-paikkojen Helsinki

Luodaan edellytyksiä palvelualojen, osaa-• miskeskittymien ja yritysten kasvulleLuodaan edellytykset työpaikkamäärän • kasvulle10

Kaupunkirakenne ja asuminen:

Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäris-tön monipuolisuus turvataan

Toteutetaan mielenkiintoisia, kauniita ja toi-• mivia urbaaneja asuinalueita ja ympäristöjäHelsingin keskustan elinvoimaa vahviste-• taan

Asuntorakentamisen edistäminen MA-ohjelman mu-

kaisesti

Monipuolisen elinkeinotoiminnan turvaaminen ja edis-

täminen

Verkostokaupungin kehittäminen keskustarakennet-

ta vahvistamalla (Helsingin ydinkeskusta, aluekeskuk-

set, alakeskukset)

Osallistuminen MA-sihteeristön toimintaan•

Yleiskaavaan liittyvät elinkeinoselvitykset ja periaat-•

teet työpaikka-alueille

Jokerivarsien maankäyttötarkastelut•

Pisararadan ja länsimetron sosiaalisten ja taloudellis-•

ten vaikutusten arviointi

Kävelykeskustan kehittäminen•

Pääkatuverkon kehittäminen•

Liikenneturvallisuuden parantaminen•

Pysäköintijärjestelmän kehittäminen; asukkaat, toi-•

mitilat, liityntäpysäköinti

Aktiivinen vaikuttaminen

seudun yhteisen kaupunkipolitiikan määrittelyyn•

seudullisen maankäytön yleissuunnittelun edistämi-•

seen

seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen•

Helsingin uusi yleiskaava•

Östersundomin yleiskaavaehdotus•

Kaupunkirakenteen arviointi- ja seurantatyökalun •

(KARVI) jatkokehittäminen seudulliseksi

Joukkoliikenteen poikittaisyhteyksien toteuttamise-•

dellytysten parantaminen

HLJ 2011 toteutuksen edistäminen, osallistuminen •

HLJ 2015 valmisteluun

Pyöräliikenteen laatukäytävät•

Kehä II katumaisena maantienä maankäyttösuunni-•

telmineen

11




Kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuu-tokseen vastaamiseksi

Kaupunkirakennetta eheytetään raideliiken-• neverkkoon tukeutuenKaupunkirakennetta kehitetään energiaa • säästäväksiTäydennysrakentamista edistetään•


Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikenne-muotojen edistämiseksi

Liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raide-• liikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen pal-velutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräily-mahdollisuuksia lisäämälläHelsinkiläisten ja seudullisten intressien yhteen-• sovittamisesta huolehditaan

11

Viihtyisän, elinvoimaisen ja toimivan kaupunkiympäris-

tön/kaupunkitilan syntymisen edistäminen

Kestävien elämäntapojen tukeminen

Ekotehokkuuden edistäminen

Ekotehokkuustyökalun jatkokehittäminen•

Kaupunkipuistojen suunnittelu esikaupunkien julki-•

siksi tiloiksi

Moottoritiemäisten alueiden maankäyttö- ja liiken-•

netarkastelut

Joukkoliikenteen nopeuttaminen ja luotettavuuden •

parantaminen

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen; pyöräilyprojekti•

Telakkarannan asemakaavan muutos•

Keskuspuiston keskiosan asemakaavan muutos•

12

Vuorovaikutus ja viestintä

Kaupunkilaiset / asukkaat ja

yritykset


12

Palvelukyky



Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäris-tön monipuolisuus turvataan

Asuntotuotannon määrän ja laadun toteu-• tuksesta huolehditaan


Hyvinvointi ja palvelut:

Asiakaslähtöiset palvelut tarjotaan asukkaan osal-lisuutta ja omaa vastuuta vahvistaen

Sähköisiä palveluja, vuorovaikutusta ja osalli-• suutta vahvistetaan

Monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työ-paikkojen Helsinki

Tarvittavien asemakaavojen laatiminen noin 5 000

asunnon rakentamiselle, josta vähintään 1 250 asun-

toa on täydennysrakentamista

Tarvittavien asemakaavojen laatiminen toimitilarakenta-

miselle hakemusten ja elinkeinostrategian mukaisesti

Kuninkaantammen keskusta-alueen asemakaavan •

muutos

Kruunuvuorenrannan Haakoninlahden asemakaa-•

van muutos

Muut asumisen asemakaavat•

Lauttasaaren metroaseman maanpäälliset asema-•

kaavan muutokset

Kontulan keskustan asemakaavan muutos•

Ennakoivan, avoimen ja osallistavan viestinnän edistä-

minen kaupunkisuunnittelussa

Yleiskaavaan liittyvä markkinointi, viestintä ja vuoro-•

vaikutus

WDC 2012 -hankkeisiin liittyvä viestintä•

Verkkoviestinnän ja -palvelujen parantaminen (esi-•

merkiksi hel.fi konseptiuudistus ja Suunnitelmat kar-

talla -palvelun jatkokehittäminen)

Laiturin toiminnan kehittäminen asiakaspalvelustrate-•

gian linjausten mukaisesti

Koko kaupungin asiakaspalautejärjestelmän ”Palau-•

teydin” pilotointi

13


Kaupunki- suunnittelun

laatu

13

Toimintatavat


Strategiaohjelma

Talouden tasapainosta huolehditaan ja palvelu-tuotannon vaikuttavuutta parannetaan

Ruoholahti.

Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012

Suunnittelun korkea laatu

menettelytapojen yksinkertaistaminen ja yhtenäis-•

täminen

prosessien kehittäminen yhteistyössä muiden hal-•

lintokuntien kanssa

kustannustietoisuuden edistäminen•

Kaavataloudellisen tiedon liittäminen perustieto-•

kantoihin

Asemakaavaprosessin sovittaminen sähköiseen •

asianhallintaan

Asuntotuotantokaavojen toteuttamiskelpoisuuden •

selvittäminen

Kiinteistöviraston ja rakennusviraston prosessien •

sovittaminen asemakaavaosaston prosessiin

Liikennesuunnitteluosaston sekä katu- ja puisto-•

osaston prosessien kehittäminen

Kustannustietoisuuden edistämiskoulutukset•

Hallintokuntien suunnitteluyhteistyö

Sähköisen asianhallinnan tehokas käyttö

Tietotekniikan parempi hyödyntäminen

Asuntokaavoituksen sisällöllinen kehittäminen yh-•

teistyössä muiden hallintokuntien kanssa

Sähköinen asianhallinta (Ahjo), projektinhallinta •

(ProjectWise)

Stella Map, Windows 7 -koulutukset •

Tehdään selvitys ja tämän pohjalta laaditaan toi-•

menpideohjeet: hyvät käytännöt, mallisuoritukset,

koulutus, perehdyttäminen.

1414

Ammattitaito

Työilmapiiri

Muutosherkkyys

Oppiminen ja kehittyminen


Johtaminen:

Muutosvalmiutta lisätään johtamista ja henkilös-tön osaamista kehittämällä


Suutarila.

Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012

Laadukkaalla johtamisella ja henkilöstön osaa-• mista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamis-ta ja toiminnan kehittämistäHenkilöstön saatavuutta, osaamista, palkitse-• mista ja työhyvinvointia vahvistetaan

Hyvän johtamisen varmistaminen

Henkilöstötarpeiden ennakointi ja asiantunteva rek-

rytointi sekä perehdyttämisen varmistaminen

Kansainvälisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen

Esimiesten tehtävät ja vastuut •

Esimieskoulutuksen jatkaminen•

Ennakointisuunnitelma, perehdyttämissuunnitelma, •

urapolkumalli

Kaupunkisuunnitteluakatemian (Berliini-Helsinki) tu-•

losten hyödyntäminen

Sisäisen viestinnän ja tiedonkulun parantaminen

Sisäisen keskustelun lisääminen ja yhteistyön paranta-

minen

Työyhteisötaitojen kehittäminen

Sisäisen viestinnän suunnitelma•

Aluekokousten kehittäminen (liikennesuunnittelu) •

Tyhy-ohjelman toteuttaminen•

Tavoitteiden mukainen ja tasaisesti jakautunut

tuotanto

Uuden tutkimustiedon hyödyntäminen

Tehtävien priorisointi ja joustava resursointi (mm. •

toimintasuunnitelmaan tulevien hankkeiden aikatau-

lutus sekä lautakunnan esityslistalle tulevien suunni-

telmien tasainen jakautuminen)

Tutkimusyhteistyö•

1515

2.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.11.2011 vuoden 2012 talousarvion, missä kaupunkisuunnitteluvirastolle vahvistettiin seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet:

Laaditaan kuntien yhteinen yleiskaavaehdotus Östersun-• domin alueelle Laaditaan MA-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin • 5 000 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pää-osin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 450 000 kem2:n kaavoittamista) Asemakaavoitetusta asuntokerrosalasta vähintään 1 250 • asuntoa on täydennysrakentamista (noin 110 000 kem2)Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskus-• taan on > 73 % Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä on 21 %• Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteen • laskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosent-tiyksikön Energian säästötavoite: 2 %:n säästö vuonna 2012 vuoden • 2011 kokonaisenergian kulutuksesta

2.2 Ympäristötavoitteet Suunnittelun yhteydessä tarkastellaan aina sekä hankkeiden vaikutuksia ympäristöön että ympäristötekijöiden maankäytölle asettamia reunaehtoja. Suunnittelun yhteydessä tehdään eten-kin meluun, tärinään, ilmanlaatuun, maaperän ja sedimenttien pilaantuneisuuteen sekä laitosten riskeihin liittyviä selvityksiä, arviointeja ja suunnitelmia.

Kaupunkisuunnittelun muut ympäristötavoitteet ja toimenpi-teet on kerrottu sivulla 11.

2.3 Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittäväs-• ti toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien • kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuo-dessa Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toi-• mia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn li-sääminen ja turvallisuuden edistäminenSelvitetään asukaspysäköintialueen pysäköintimaksuajan • jatkaminen klo 21 saakka.

1616

3 Vuosien 2012—2014 keskeiset tehtävät

Yleissuunnittelun toiminta kattaa yleiskaavoituksen, maankäyttöä tukevan tutkimuksen ja teknistaloudellisen suunnittelun. Yleissuunnittelun kautta tulkitaan kaupun-gin strategiset tavoitteet maankäytön kielelle. Seudullinen maankäytön suunnitteluyhteistyö kuuluu ydintehtäviin.

Keskeisenä tehtävänä toimintakaudella on Helsingin uu-den yleiskaavan laatiminen. Teknistaloudellisen suunnit-telun tarkoitus on varmistaa rakentamisen toteutuskelpoi-suus.

Yleissuunnittelun avulla suunnataan kaupungin maan-käyttöä pitkällä tähtäyksellä ja tuotetaan ajantasaista ja ennakoivaa sovellettua tietoa suunnitteluratkaisujen pe-rustaksi. Toimintakauden 2012–2014 ydintehtäviä ovat:

Asumisen ja maankäytön seudullinen suunnittelu tii-• viissä yhteistyössä liikenteen suunnittelun kanssa Uusien kaupunginosien toteuttamisedellytysten luomi-• nenKaavavarannon riittävyyden varmistaminen • Esikaupunkialueiden kehittäminen ja täydennysraken-• taminen Suunnittelun laadullinen kehittäminen (ekotehokkuus, • seurantavälineet)

17

YleissuunnitteluVuosien 2012—2014 keskeiset tehtävät

Kalasatama. Ilm

akuva: © Kaupunkim

ittausosasto, Helsinki 2012

Keskeiset suunnitelmat

Helsingin yleiskaava

Helsinkiin laaditaan uusi yleiskaava. Työ käynnistyy vuon-na 2012 jatkuen toimintasuunnitelmakauden yli aina vuo-teen 2016. Aluksi keskitytään yleiskaavan periaatteisiin ja teemoihin. Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa jatketaan yhteistyötä yhteisen maankäytön kehityskuvatyön puit-teissa. Lähtökohtana on kehittää Helsinkiä maankäytöl-tään tiivistyvänä raideliikenteeseen tukeutuvana verkos-tokaupunkina.

Periaatesuunnitelmat

Yleiskaavatyön pohjaksi käynnistetään useita suunnittelu- ja selvitystöitä. Tavoitteena on tutkia periaatteet maankäy-tön tehostamiseksi asemanseuduilla ja poikittaisten jouk-koliikenteen runkoyhteyksien varsilla. Maankäytön tehos-taminen on edellytys sille, että uudet poikittaisyhteydet voidaan toteuttaa raiteina.

Yleiskaavatyön alkuvaiheessa selvitetään myös mahdolli-suudet uusien vetovoimaisten asuinalueiden suunnittele-miseen ja vanhojen laadukkaaseen täydennysrakentami-seen, liikenteen lievealueiden maankäytön tehostamiseen sekä yritysalueiden kehittämiseen.

Maisemaan, virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyvä toimin-not selvitetään osana yleiskaavan kaupunkirakennetarkas-teluja. Tarkoituksena on löytää periaatteellisia suunnittelu-ratkaisuja ja teemakohtaisia tavoitteita sekä tutkia niiden taloudellisia ja teknisiä toteuttamisedellytyksiä. Työ on oh-jelmoitu osakokonaisuuksiksi, joita ovat:

Poikittaisten raideyhteyksien mahdollistamiseksi teh-• tävät maankäytön kehittämistarkastelutAsemanseutujen, erityisesti tärkeiden liikenteellis-• ten solmukohtien maankäytön tehostamiseen liitty-vät suunnitelmat

Liikenteen lievealueiden kaupunkikuvan parantami-• seen, maankäytön tehostamiseen ja estevaikutusten poistamiseen liittyvät periaatteetLisä- ja täydennysrakentamisen edellytysten paranta-• miseen tähtäävät suunnitelmatEsikaupunkien vetovoiman lisäämiseen liittyvät suun-• nittelutehtävät

Yleiskaavan tutkimukset ja selvitykset

Yleiskaavan valmistelu edellyttää eri teemoja tukevia pe-russelvityksiä. Lisäksi edellytetään kaavan toteuttamisesta aiheutuvien vaikutusten arviointeja. Valmisteluvaiheessa tutkitaan mm. nykyisen yleiskaavan kaavavarannot ja ar-vioidaan ulkomaisten kaupunkiseutujen strategisia maan-käytön suunnitelmia.

Käynnistysvaiheen aikana kootaan tietopohjaa suunnitte-lulle sekä analysoidaan keskeiset muutostarpeet ja tulevai-suuden haasteita. Lisäksi hyödynnetään jo tehtyjä ajanta-saisia selvityksiä. Keskeisiä teemoja ovat:

Elinkeinot, talous ja yritysten sijoittuminen• Kauppa ja palvelut• Ekotehokkuus ja energian säästö• Saavutettavuus ja toimintojen verkostot• Asuminen ja väestökehitys • Kulttuuriympäristöjä koskevat selvitykset• Virkistys- ja maisemaselvitykset•

Suunnittelua tukevia uusia työkaluja hyödynnetään yleis-kaavaratkaisujen havainnollistamisen ja arvioinnin välinei-nä. Näitä ovat mm. kaavoituksen arviointityökalu kaava-kohteiden kaupunkirakenteellista arviointia varten ja eko-tehokkuustyökalu kaavojen ekotehokkuuden arvioimi-seen. Lisäksi hyödynnetään paikkatietomenetelmiä ja yl-läpidetään tietokantoja, mikä edellyttää jatkuvaa tiiviisti yleiskaavoitukseen integroitua työpanosta.

18

3

1

7

2

4

6

8

9

10

5

5

yli 150 000 k-m2

75 000–150 000 k-m2

alle 75 000 k-m2

Asuminen

Laaditaan asunto-ohjelman mukaisen asuntorakentami-sen mahdollistamiseksi asemakaavaehdotuksia monipuo-liselle ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevalle asuntotuotannolle eri käyttäjäryhmille

Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2012–2014:

Jätkäsaari1.

Hernesaari 2.

Keski-Pasila 3.

Kalasatama 4.

Koskelan ja Marian sairaala-alueet5.

Koivusaari 6.

Kruunuvuorenranta 7.

Kuninkaantammi 8.

Itäkeskus 9.

Meri-Rastilan länsiranta 10.

19

Elinkeinotoiminta

13

4

5

67

82

9

Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopo-litiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi ja oikea-aikai-sesti toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituk-senmukaisille paikoille

Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2012–2014:

Ydinkeskustan hankkeet1.

Keski-Pasila 2.

Eteläsatama 3.

Kalasatama 4.

Herttoniemen keskus 5.

Itäkeskus 6.

Vuosaaren keskus 7.

Herttoniemen yritysalue 8.

Roihupellon yritysalue 9.

Koivusaari10.

Jätkäsaaren keskustakorttelit11.

10

11

20

Tärkeimmät suunnittelukohteet vuosina 2012–2014:

Suuriin asuntoaluekohteisiin liittyvä maisema- ja 1. virkistysaluesuunnittelu: Kruunuvuorenranta, Jät-käsaari, Kuninkaantammi, Kalasatama

Keskuspuisto2.

Helsinkipuisto3.

Töölönlahden puistoalueet ja julkiset kaupunkitilat 4.

Keski-Pasila, julkiset kaupunkitilat 5.

Eteläsatama 6.

Kävelykeskusta 7.

Itäinen saaristo 8.

Kruunuvuorensilta 9.

Siirtolapuutarhojen kehittäminen

Julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto

2

4

5

78

1

1

1

1

11

6

3

3

3

Suunnitellaan julkista kaupunkiympäristöä ja keskeisiä virkistysaluekokonaisuuksia

9

21

Esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen

Suunnitellaan täydennysrakentamista laaja-alaisessa yh-teistyössä Helsingin esikaupunkialueella raideliikentee-seen tukeutuen.

4

5

7

8

11

6 10

1

2

3

Tärkeimmät suunnittelukohteet vuosina 2012–2014::

Kontula 1.

Mellunmäki 2.

Laajasalo 3.

Pohjois-Haaga4.

Siltamäki 5.

Kontulan keskus 6.

Keski-Vuosaari 7.

Lauttasaaren liikekeskus 8.

Kaupungin vuokratalokortteleiden lisä- ja täydennys-9. rakennushankkeet (mm. Laajasalo, Konala)

Mellunmäen eteläosan uudet pientaloalueet 10.

Länsi-Herttoniemen uudet pientaloalueet 11.

9

9

22

Liikenne

Helsingin seudun 14 kunnan alueelle hyväksyttiin maaliskuus-sa 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011. Suunnitel-ma on strateginen, seudullista liikennepolitiikkaa linjaava pit-kän tähtäimen suunnitelma, jossa määritellään yhteiset liiken-nejärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Vuoden 2012 alkupuolella on tavoitteena saada seudun kuntien ja val-tion kesken sitovat päätökset ja aiesopimus seudun liikennejär-jestelmän lähivuosien kehittämisestä sekä varmistaa toimenpi-teiden toteuttaminen ja rahoitus osapuolten yhteistyönä. Ai-esopimukseen on tarkoitus yhdistää liikenteen lisäksi maan-käytön ja asumisen kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet.

Helsingin sisäistä liikennejärjestelmää kehitetään valtuus-tostrategian mukaisesti kestävien liikennemuotojen edistä-miseksi pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliiken-teen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdol-lisuuksia lisäämällä. Joukkoliikenteen parantamisen rinnal-la kehitetään pääkatuverkon ongelmakohtia. Niiden kehittä-minen parantaa myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenteen hallinnan keinoin edistetään liikennejärjestelmän turvallista ja tehokasta sekä taloudellisesti ja ympäristöllises-ti kestävää käyttöä.

Keskeiset liikennesuunnittelutehtävät vuosina 2012–2014

Liikennejärjestelmän kehittäminen

Helsingin seutuOsallistuminen Helsingin seudun liikennejärjestelmän ke-hittämiseen

Uudenmaan maakuntakaavan liikenneyhteistyö• HLJ 2011-suunnitelman toteutuksen edistäminen ja • osallistuminen HLJ 2015 valmisteluunLiityntäpysäköintijärjestelmä• Raide–Jokerin hankesuunnitelman laatiminen yhdes-• sä Espoon, HSL:n ja liikenneministeriön kanssaTiederatikan esisuunnittelu yhdessä Espoon ja HSL:n • kanssa Pisara-radan rakentamiseen tähtäävä suunnittelu • yhdessä Liikenneviraston kanssa ja pintaliikenteen suunnittelu yhdessä HSL:n kanssaÖstersundomin liikennejärjestelmän sekä raide- ja tie-• yhteyksien suunnittelu yhdessä HSL:n, Vantaan, Si-poon ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Kansainväliset liikenneyhteydet (mm. Helsinki – Tal-• linna ja Helsinki – Pietari)

HelsinkiRaitioliikenne- ja metroverkon kehittämisselvitykset • yhdessä HSL:n kanssaLogistiikkajärjestelmien kehityksen seuraaminen ja • edistäminen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa Pysäköintipolitiikkavaihtoehtojen arviointi ja pysä-• köintijärjestelmän kehittäminen (asukkaat, toimitilat, liityntäpysäköinti)Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen • yhdessä HSL:n kanssaLiikenteen ympäristöselvitykset•

Joukkoliikennehankkeet

Bussi- ja raitiovaunuliikenteen nopeuttaminen ja luo-• tettavuuden parantaminen (mm. Bussi-Jokeri)

Jokeri 0 –runkobussilinjan etuusjärjestelyjen suunnit-• telu (linjan liikenne alkaa 2015) Jokeri 2:n tunneli-, tie- ja katujärjestelyt • Töölöntori - Linnankoskenaukio - Mannerheimintie - • raitioyhteyden suunnitteluMunkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoi-• suusselvitys yhdessä HSL:n kanssaPasila - Kalasatama - raitiotieyhteys• Laajasalon ja kantakaupungin välisten raitioteiden • suunnitteluHernesaaren raitiotieyhteys•

Pääväylähankkeet

Maantiet Säteittäiset pääväylät•

Länsiväylän itäpään pyöräliikenneyhteydet ja Koi- ◦vusaaren liittymäVihdintien joukkoliikenteen ja Konalantien liittymän ◦parantamistoimenpiteetHämeenlinnanväylän liittymä Kuninkaantammeen ◦Tuusulanväylän kääntäminen Veturitielle ◦Lahdenväylän liittymien sekä välin Vantaanjoki - ◦Maaherrantie kehittäminenPorvoonväylän liittymä Gumböleen ◦

Hakamäentien jatkeet Turunväylälle ja Lahdenväylälle• Kehä I:n pullonkaulojen poistaminen • Kehä II:n yleissuunnitelman tarkistaminen•

Pääkadut Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä • Sörnäistentunneli• Yhdyskatu Itäväylä - Kehä I• Telakkakatu•

Keskusta

Kävelykeskustan jalankulku- ja ajoneuvoliikenteen yleis-suunnitelma

Asukkaiden ja yritysten liikennealoitteiden valmistelu

23

1

2

4

5

3

6

78

1011

12

1314

15 1617

18

1914

20

14

21

22

23

17

25

24

12

14

26

17

27

29

28

28

9

28

30

Liikenteenhallinnan, liikennevalo-ohjauksen ja älyliikenteen kehittäminen

Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien kehittäminen • ja merkittävään laajentamiseen varautuminen Älyliikenteen hyödyntämisen kehittämissuunnitel-• man laadintaBussikaistojen automaattisen kameravalvonnan pilo-• toinnin laajentaminen yhdessä HSL:n ja poliisin kanssa

Pyöräilyn edistäminen

Pyöräilyprojekti Pyöräilyn edistämisen hyötyjen arviointi ja pyöräilyn • asemointi liikennepolitiikan arvokentässä Pyöräilyn suunnitteluperiaatteet • Pyöräilyn markkinointi ja yhteistyö • Pyöräkeskus• Pyöräpysäköinti• Pyörätiehankkeet•

Koivusaaren liittymä1.

Länsimetro2.

Pasila Kalasatama raitiotieyhteys3.

Hernesaaren 4. raitiotie

Telakkakatu5.

Kävelykeskusta6.

Pisara-rata7.

Nordenskiöldinkadun-Mechelinin-8. kadun pyörätie

Mannerheimintien pyörätiejärjestelyt9.

Helsinginkadun itäpään pyörätie10.

Töölöntorin Mannerheimintien rai-11. tiotie

Hakamäentien jatkeet12.

Kaupintien ja Näyttelijäntien liittymä13.

Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän 14. liittymä

Kehä I:n ja Kivikontien liittymä

Kehä I:n ja Myllypurontien liittymä

Kehä I:n ja Itäväylän liittymä

Kehä II15.

Kuninkaantammen liittymä16.

Jokeri 217.

Lentorata18.

Raide-Jokeri19.

Yhdyskatu Itäväylä-Kehä I20.

Itäväylän ja Linnanrakentajantien 21. liittymä

Laajasalon raitiotieyhteys22.

Laajasalon keskustan liikennejär-23. jestelyt

Östersundomin raideyhteys24.

Östersundomin tie- ja katuverkko25.

Vihdintien ja Konalantien liittymä26.

Sörnäisten tunneli27.

Pohjoinen baana28.

Itäinen baana

Läntinen baana

Tuusulanväylän jatke Veturitielle29.

Tuusulanväylän ja Yhdyskunnan-30. tien vaihtopysäkit

2424

4

25

Keskusta. Ilmakuva: ©


elsinki 2012

Resurssit

4.1 HenkilöstöHenkilöstötarpeiden ennakoinnilla johdetaan toimintaympäris-tön muutoksista aiheutuvat viraston osaamis- ja henkilöstö-resurssitarpeet. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan henki-löstön ikääntyminen ja eläkepoistuma. Rekrytoinnissa kiinnite-tään erityistä huomiota strategialähtöisen osaamisen hankkimi-seen ja korostetaan joustavuutta ja uudistumiskykyä.

Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista. Tehtäväkierto-mahdollisuuksia ja uralla etenemistä tuetaan. Uusien henkilöi-den perehdyttämisohjelma uudistetaan. Kansainvälistä vuoro-vaikutusta hyödynnetään osaamisen kehittämisessä.

Viraston strategisten tavoitteiden toteutumista tukee henkilös-tön hyvä työkyky ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työhyvinvointiin. Viraston tavoitteita ovat myös hyvä ja vastuul-linen johtaminen, työyhteisötaitojen kehittäminen, työnhallinta ja työkyvyn ylläpitäminen.

4.2 MäärärahatMäärärahoista suurin osa eli 65 % on henkilöstömenoja. Toi-nen merkittävä menoerä ovat kiinteistömenot, joihin menee 11 % määrärahoista. Asiantuntijapalveluihin on varattu rahaa noin 3,5 miljoonaa euroa, jota käytetään suunnittelupalvelujen os-tamiseen. Suunnittelupalveluja hankitaan ulkopuolelta silloin, kun tarvitaan erityisosaamista ja kun halutaan saada vaihtoeh-toisia suunnitelmia ja ideoita maankäytön ja liikenteen suunnit-teluratkaisujen pohjaksi.

Lähivuosien suunnitteluohjelmaan kaupunkisuunnitteluviras-tossa kuuluu kaupungin kannalta strategisesti erittäin merkit-täviä uusia alueita kuten Vuosaaren sataman valmistumisen jälkeen vapautuvat alueet (Jätkä-, Sompa- ja Hernesaari) ja Si-poosta Helsinkiin liitetyt alueet. Ideoita ja suunnitteluratkaisu-ja haetaan tällöin myös kansainvälisesti suunnatuilla tarjous- ja kilpailumenettelyillä.

Vuoden 2012 talousarvio sekä määrärahat vuodelle 2012 menolajeittain:

Vuosi 2011 (euroa) 2012 (euroa)

Myyntituotot 26 000 26 000Maksutuotot 290 000 290 000Tuet ja avustukset 0 0Vuokratuotot 7 000 7 000Muut tuotot 0 0

Tulot yhteensä 323 000 323 000

Palkat 13 155 500 12 923 000Muut henkilöstökulut 4 502 202 4 315 000Palvelujen ostot (yht.) 4 822 244 5 468 000Aineet, tarvikkeet ja tavarat 727 378 787 000Avustukset 25 000 25 000Vuokrakulut (yht.) 2 927 122 2 947 000Muut kulut 14 554 13 000

Menot yhteensä 26 074 000 26 478 000

Henkilöstö koostuu seuraavista tehtävistä: Vakanssit:esimiehet 33asemakaavasuunnittelijat 48liikennesuunnittelijat 48yleiskaavasuunnittelijat 21teknistaloudelliset suunnittelijat 12maisemasuunnittelijat 9muut kaavoituksen asiantuntijat 13suunnitteluavustajat 34liikennevalojen ylläpitohenkilöstö 5viestintä (sis. Laituri) 12it-asiantuntijat 10muut tehtävät 38

Yhteensä 283

Keski-ikä 482011 laskennallinen eläkeikä täyttyi 192011 jäi eläkkeelle 122012 laskennallinen eläkeikä täyttyy 82013 laskennallinen eläkeikä täyttyy 52014 laskennallinen eläkeikä täyttyy 152015 laskennallinen eläkeikä täyttyy 8

26

Valtuusto sekä talous- ja suunnittelukeskus valmis-telee yhdessä hallintokunti-en kanssa

KAUPUNGINSTRATEGIAOHJELMA

ALUSTAVATOIMINTA-

SUUNNITELMAToiminnan perusta ja

tavoitteetTalousarvioehdotus

TOIMINTA-SUUNNITELMA, OSA I

Strategiset painopiste-alueet ja niiden

tavoitteetKeskeiset hankkeet

TOIMINTA-SUUNNITELMA OSA II

Suunnitelmakauden kaikki hankkeetaikatauluineen

KAAVOITUSKATSAUS

Viraston johto valmistelee kaupunkisuunnit-telulautakunnan kautta valtuuston hyväksyt-täväksi. Sisältää seuraavan kolmivuotiskau-den talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdo-tuksen sekä tavoitteet.

Johtoryhmä valmistelee yhdessä koordinaa-tioryhmän kanssa lautakunnan päätettäväk-si. Sisältää kaupunkisuunnittelun tavoitteet seuraavalle kaudelle, priorisoi kauden tehtä-vät. Keskeiset tavoitteet kootaan tuloskort-tiin. Jaetaan henkilöstölle, yhteistyökump-paneille, luottamusmiehille.

Suunnittelijat vievät hankkeet ProjectWise-järjestelmään, josta talous- ja kehittämisyk-sikkö kokoaa osan II. Se sisältää kaikki hank-keet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen ja päivitetään kerran vuodessa, kesäkuussa. Osa II sijaitsee intranetissä.

Kaupunkisuunnittelun hankkeet esitellään myös kaikille helsinkiläisille jaettavassa Kaa-voituskatsauksessa.

Talousarvio

Sitovat ja muut tavoitteet

Kaavat, suunnitelmat

Tulosbudjetti

Tulospalkkiojärjestelmä

Hankkeiden ylläpito-ohjelma Project Wice

Ennusteet neljännesvuosittain

Tuloskortti

Seuranta: suoritteet, aikataulut

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintakenttä

Liite: Toiminnan suunnittelu

HAKEMUKSET,ALOITTEET

Asukkaiden, yritysten ja kumppa-neiden hakemukset, yleiskaava 2002, omat suunnitelmat

27

Yhte

isku

nnal

linen

vai

kutta

vuus

SEU

TU

Akt

iivin

en v

aiku

ttam

inen

seud

un y

htei

sen

kaup

unki

polit

iikan

•

mää

ritte

lyyn

seud

ullis

en m

aank

äytö

n yl

eiss

uunn

it-•

telu

n ed

istä

mis

een

seud

un li

iken

nejä

rjest

elm

än k

ehitt

ä-•

mis

een

HY

VÄ

KA

UP

UN

KIE

LÄM

ÄA

sunt

orak

enta

mis

en e

dist

ämin

en

MA

-ohj

elm

an m

ukai

sest

i

Mon

ipuo

lisen

elin

kein

otoi

min

nan

tur-

vaam

inen

ja e

dist

ämin

en

Ver

kost

okau

pung

in k

ehitt

ämin

en

kesk

usta

rake

nnet

ta v

ahvi

stam

alla

KA

UP

UN

KI

JA Y

MP

ÄR

ISTÖ

V

iihty

isän

, elin

voim

aise

n ja

toi

miv

an

kaup

unki

ympä

ristö

n/ka

upun

kitil

an s

yn-

tym

isen

edi

stäm

inen

Kes

tävi

en e

läm

änta

poje

n tu

kem

inen

Eko

teho

kkuu

den

edis

täm

inen

Palv

eluk

yky

KA

UP

UN

KIL

AIS

ET

Tarv

ittav

ien

asem

akaa

voje

n la

atim

inen

noi

n 50

00 a

sunn

olle

Tarv

ittav

ien

asem

akaa

voje

n la

atim

inen

toi

miti

lara

kent

ami-

selle

hak

emus

ten

ja e

linke

inos

trat

egia

n m

ukai

sest

i

VIE

STIN

TÄ

JA

VU

OR

OV

AIK

UTU

SE

nnak

oiva

n, a

voim

en ja

osa

llist

avan

vie

stin

nän

edis

täm

inen

kau

-pu

nkis

uunn

ittel

ussa

Toim

inta

tava

tK

AU

PU

NK

ISU

UN

NIT

TELU

N L

AA

TU

Suu

nnitt

elun

kor

kea

laat

um

enet

tely

tapo

jen

yksi

nker

tais

tam

inen

ja y

hten

äist

ämin

en•

pros

essi

en k

ehitt

ämin

en y

htei

styö

ssä

mui

den

halli

nto-

• ku

ntie

n ka

nssa

kust

annu

stie

tois

uude

n ed

istä

min

en•

KA

UP

UN

KIS

UU

NN

ITTELU

N K

EH

ITTÄ

MIN

EN

Hal

linto

kunt

ien

suun

nitt

eluy

htei

styö

Säh

köis

en a

sian

halli

nnan

teh

okas

käy

ttö

Tiet

otek

niik

an p

arem

pi h

yödy

ntäm

inen

Oppi

min

en ja

keh

ittym

inen

AM

MA

TTIT

AIT

OH

yvän

joht

amis

en v

arm

ista

min

en

Hen

kilö

stöt

arpe

iden

enn

akoi

nti j

a as

i-an

tunt

eva

rekr

ytoi

nti

Kan

sain

välis

en v

uoro

vaik

utuk

sen

hyöd

yntä

min

en

TY

ÖIL

MA

PII

RI

Sis

äise

n vi

estin

nän

ja t

iedo

nkul

un p

a-ra

ntam

inen

Sis

äise

n ke

skus

telu

n lis

ääm

inen

ja y

h-te

isty

ön p

aran

tam

inen

Työy

htei

söta

itoje

n ke

hitt

ämin

en

MU

UTO

SH

ER

KK

YY

STa

voitt

eide

n m

ukai

nen

ja t

asai

sest

i ja

kaut

unut

tuo

tant

o

Uud

en t

utki

mus

tiedo

n hy

ödyn

tä-

min

en

Hel

sink

i on

kodi

kas

ja e

linvo

imai

nen

suur

kaup

unki

Lii

te:

Str

ate

gis

et

pa

ino

pis

tee

t 2

012

–20

14

28

Virastopäällikkö

Keskustaprojekti

Hallinto-osasto(51 vakanssia)

Yleissuunnitteluosasto(53 vakanssia)

Asem

akaavaosasto(111 vakanssia)

Liikennesuunnitteluosasto(68 vakanssia)

Viestintä

Talous ja kehittäminen

Informaatiotekniikka

Päätöksenteon tuki

Asiakaspalvelu

Yleiskaavatoim

istoTeknistaloudellinen toim

istoÖ

stersundom-projekti

Koivusaari-projekti

Lähiöprojekti

Kaavoituspalvelut

Kantakaupunkitoim

istoLäntinen toim

istoItäinen toim

istoY

mpäristötoim

istoLänsisatam

a-projektiPasila-projektiItäranta-projektiK

ruunuvuorenranta-projektiV

uosaari-projektiV

artiosaari-projektiK

eskustaprojektiK

uninkaantamm

i-projekti

Liikennejärjestelmätoim

istoP

rojektitoimisto

Aluesuunnittelutoim

istoLiikennevalotoim

istoH

allintopalvelut

yhteensä 283 vakanssia

Liite

: Ka

up

un

kis

uu

nn

ittelu

vira

sto

n

org

an

isa

atio

ka

avio

TekijätOuti Karsimus, Leila Koivulehto

NimikeKAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2012–2014TOIMINNAN PERUSTA JA KESKEISET TEHTÄVÄT

Sarjan nimikeHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1

Sarjanumero 2012:1 Julkaisuaika 24.1.2012 Sivuja 30 Liitteitä 0 ISBN 978-952-272-129-7 (pdf) ISSN 0787-9024 Kieli koko teos FIN Yhteenveto FIN

TiivistelmäToimintasuunnitelma laaditaan vuosittain ja sen hyväksyy kaupunkisuunnittelulauta-kunta. Toimintasuunnitelma käsittelee viraston toiminnan perustaa ja keskeisiä teh-täviä. Toiminnan perustassa esitetään toiminta-ajatus, arvot, visio sekä strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet ja keskeiset tehtävät vuosille 2012–2014

Strategiset painopistealueet samoin kuin keskeiset tehtävät on toimintasuunnitel-massa jaoteltu tasapainoisen johtamisen kehikon mukaisesti. Keskeiset tehtävät on edelleen jaoteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta seuraavasti: yleis-suunnittelu, asuminen, elinkeinotoiminta, julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto, esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen, kulttuuriympäris-tön vaaliminen ja kehittäminen, maankäytön soveltava tutkimus sekä liikenne. Ohjel-makaudelle on määritelty myös keskeiset kehittämistehtävät.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaupunkisuunnitteluviraston vuosien 2012–2014 toimintasuunnitelman 24.1.2012

AsiasanatHELSINKI, YLEISKAAVOITUS, OSAYLEISKAAVOITUS, ASEMAKAAVOITUS, LIIKENNESUUNNITTELU, HANKKEET

Kuvailulehti

Kaupunkisuunnitteluviraston


Toimintasuunnitelmavuosille 2012–2014

Helsingin kaupunkiKaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1

ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-272-129-7 (PDF)

Documents

ISBN 978-952-272-129-7 (PDF) Toimintasuunnitelma vuosille ...Kilpailukyky: Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyi-nen ja turvallinen Helsinki • Houkutteleva, toimiva ja hauska