ISKARIItä-Suomen koulun

2016/1

ISKARIItä-Suomen koulun

2016/1

PääkirjoitusAktiivista elämää

Lukuvuoden 2015–2016 aikana Suomen kouluissa on ahkeroitu uuden opetussuunnitelman parissa. Näin myös Itä-Suomen koulun opettajat ovat tehneet suuren urakan työstäessään esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman meidän oman koulumme perustaksi ja ohjenuoraksi tuleviksi kouluvuosiksi.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ko-rostetaan oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan.Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaa-mista vahvistamalla (OPH). Kun näihin perusteisiin lisätään vielä ISK:n erityistehtävä – venäjän kielen tai-taminen ja venäläisen kulttuurin tunteminen – ollaan luomassa entistä ehompaa ja melkoisesti merkittäväm-pää oppimispolkua luokille 1–6 ensi syksystä alkaen.Kevätlukukausi 2016 lähenee loppuaan; kesän lämpöä ja valoa tässä odotellaan. Toivotan kaikille Iskarin lukijoille uuden opetussuunni-telman hengessä aktiivista kesäelämää:• uiden, sukellellen, onkien, mökkeillen, veneillen ja

muuten luonnossa liikkuen• musiikista, kirjoista, teatterista ja muista kesätapahtumista nauttien• kesäherkkuja maistellen.

Olkoon tämä rentouttava ja hyvä kesä meille kaikille!

Innokasta ja Sosiaalista Kesää!Iloista ja Siistiä Kesälomaa!

Leena HaapalaImatran yksikön rehtori

ISKARI-lehden toimitus

Päätoimittaja ja Lappeenrannan lehtivastaava

Anna-Kaisa Kouvo

Imatran lehtivastaava Heidi Piipponen

Joensuun lehtivastaava Miia Tanninen

Imatran yksikköFeller Jean-Patrick ChristianHyytiäinen Ida AmandaKorhonen Moona JohannaKurki Juho PetteriMustalahti Niina AleksandraNykänen Joanna-Juulia KatariinaOllila Tessa JuuliaOravuo Sara Henriikka

Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaille!

Joensuun yksikköHolopainen Alma Saara MariaJääskeläinen VasilissaKarhinen Tommi TapaniMäättänen Janika PäivikkiParkkonen Simo ValentinPuumalainen Ada AleksandraRanne Taavi EemilSylgren Inka SofiaTahvanainen Kaisla-Kerttu MariaVaarala Iida Lilja MariaVatanen Katariina EmiliaViitanen WilhelmiinaÄikäs Essi Pauliina

Lappeenrannan yksikköHakuli Laura Maria KaroliinaSmirnova KristinaHäkkinen Jarno AleksiKokkonen Emma AlinaKuokkanen Marja-LeenaKuusipuro Jimi KasperiKälvälä Ella ElisaPirnetkoski Ella HelenaPoutiainen Senja RosaliaRantakallio Emmi InariRäsänen Anna Mari JohannaTaskula Linda EveliinaToikka Senni ErikaYastrebova Lada

Itä-Suomen koulun kevään 2016 ylioppilaat

Uusi OPS haltuun 4Neljännen luokan Amazing Race: Pohjoismaat ja Baltia 6Runoja 7Minun päiväni - torstai 14.4. 8Avoimin mielin Imatralle 10Imatran lyhyet 11Matkalla kirjallisuuden maailmassa 12Muutoksen tuulet 14Yheksännen luokan tulevaisuus 15Abien ABC 16Sambaten Rioon! 17Liikuntailtapäivä Loma-Kolilla 18Joensuun kuudennen luokan taiteiluja 20Kattia kanssa! 21

Eläinsatuja 2. luokan tapaan 21Pikkujulkkikset Petroskoissa! 22Viisi parasta asiaa Itä-Suomen koulussa 23Joensuun esikoululaisten käsityöprojekti kummien kanssa 24Мои поездки в Россию 27Toteuta hullutkin ideat 28Lukio + urheilu = mahdollista? 30Why is shukokai karate the best hobby? 31Sata salamaa 32Penkkarit 33Taikakantele 34This is Pete. He’s a Unicorn 35Myös kiina ja saksa ovat tärkeitä! 36#ysisee: Nauttikaa toistenne seurasta 37

Sisällysluettelo

4

Tuntuuko uusi opetussuunnitelma vielä vieraalta? Ei hätää, näiden käsitteiden avulla pääset asian ytimeen!

Eheyttäminen

Eheyttäminen on opetuksen järjestämisen tapa, jossa opetus-suunnitelman sisällöt jaetaan mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Läheisiä käsitteitä ovat myös kokonaisopetus ja ilmiölähtöinen oppiminen. Tavoitteena on, että opittavaa asiaa tarkastellaan eri oppiaineiden näkökulmista samanaikaisesti. Käytännössä tarkoittaa useimmiten kahden tai muutaman oppiaineen välis-tä yhteistyötä jonkin aiheen käsittelyssä. Ks. monialaiset oppi-miskokonaisuudet.

Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa yksilön taitojen, tietojen, arvojen, asen-teiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Kaikella oppi-misella tavoitellaan sellaista osaamista, jota tarvitaan tulevai-suudessa arki- ja työelämässä. Itä-Suomen koulussa korostuvat seitsemästä laaja-alaisen osaamisen alueesta erityisesti Kult-tuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Työ-elämätaidot ja yrittäjyys (L6). Lisää laaja-alaisesta osaamisesta: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428611.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä yhdistämällä eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita jonkin aiheen ympärille. Kyseessä on siis eheyttä-misen yksi tapa. Uudessa opetussuunnitelmassa edellytetään, että jokainen oppilas osallistuu vähintään yhteen monialai-seen oppimiskokonaisuuteen lukuvuoden aikana. Itä-Suomen koulun leirikouluohjelma toteutetaan jatkossa monialaisina oppimiskokonaisuuksina – ja oikeastaan niinhän on tehty tä-hänkin asti! Lisää eheyttämisestä ja monialaisista oppimisko-konaisuuksista: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perus-opetus/419550/tekstikappale/429106.

Oppimisen arviointi

Ennen puhuttiin oppilaan arvioinnista tai oppilasarvioinnista, nyt käsite on oppimisen arviointi. Siihen osallistuvat tilanteen mukaan opettajan lisäksi oppilas, muut ryhmän oppilaat sekä huoltaja. Oppimisen arvioinnin tavoite on kannustaa oppi-lasta, edistää ja ohjata oppimista sekä antaa tietoa huoltajalle oppimisen edistymisestä. Oppimista pitää arvioida monipuo-lisesti – pelkät kirjalliset kokeet eivät enää riitä. Itä-Suomen koulussa on samalla uudistettu todistus- ja arviointikeskuste-lukäytäntö. Päättöarviointi perusopetuksen lopuksi annetaan edelleen valtakunnallisten kriteerien mukaan. Arvioinnin muutoksista tullaan tiedottamaan lisää muun muassa syksyn vanhempainilloissa.

Uusi

OPS haltuun!Teksti: Hanna Toivanen

5

Toiminnallisuus

Istumisen ja liikkumattoman elämäntavan huonot vaikutuk-set on todettu useissa tutkimuksissa. Perusopetuksen yhtenä tarkoituksena on lisätä oppilaan hyvinvointia – niin henkistä kuin fyysistäkin. Kouluilta edellytetäänkin toiminnallisten työtapojen käyttöä ja oppilaiden passiivisuuden ja istumisen vähentämistä. Oppitunneilla tehdään jatkossa yhä enemmän muuta kuin kirjoitustehtäviä yksin. Erilaiset ryhmätyösken-telyn muodot ja liikettä lisäävät opetusmenetelmät raivaavat uudenlaisen oppimisympäristön perinteisen pulpettiluokan tilalle.

Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan 1.8.2016. Vanhan opetussuunnitel-man mukaan opiskelevat syksyllä 2016 yläkoulun aloittavat oppilaat sekä kaikki lukion toisen ja sitä ylempien vuosikurssien opis-kelijat. Vanhoja opetussuunnitelmia noudatetaan lähinnä oppiainesisältöjen osalta. Uuden opetussuunnitelman yleiset, esimerkiksi toimintakulttuuria, käsittelevät osat, koskettavat kaikkia oppilaita ja opiskelijoita.

Itä-Suomen koulun opetussuunnitelmat julkaistaan verkossa ePerusteet-palvelussa juhannukseen mennessä. Opetussuunnitel-malinkit välitetään Wilma-tiedotteessa sekä koulun internetsivuilla

Ajat

telu

ja o

ppim

aan

oppi

min

en

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Mon

iluku

taito

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Työe

läm

ätai

dot j

a yr

ittäj

yys

Osallistum

inen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentam

inen

Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen

6 IMA

Amazing Race: Pohjoismaat ja Baltia

Mutta sitten saavuimmekin jo Tallinnaan ja todellinen kisa alkoi.

Suunnistimme Tallinnan keskustassa taksikyydillä toistem-me perässä. Kilpailu jatkopaikasta oli tiukkaa. Rasteja Baltian alueella oli yhteensä noin 20. Niistä viimeinen oli Riianlah-della, Latviassa. Laatikon sisältä löytynyt vihje ohjeisti meitä etsimään Trakain linnoituksesta tehtävärastin. Siellä saimme valita kahdesta tehtävästä: meidän tuli joko ajaa Kaunas-kau-pungin vanhaan kaupunginosaan tai lentää Tallinnaan.

Valinta oli vaikea, sillä toisessa kaupungissa oli oikoreit-ti seuraavaan kohteeseen ja toisessa kaupungissa puolestaan odotti yllätystehtävä. Oikoreitin kautta seuraavaan kohteeseen oli mahdollista lentää. Yllätystehtävän eli vanhan latvialaisen kansantanssin esittäneet joukkueet joutuivat puolestaan mat-kaamaan junalla seuraavaan kohteeseen, Tanskaan.

Tanskassa seikkailumme keskittyi Legolandiin, joka on hy-vin värikäs paikka sekä suosittu turistikohde. Tanskassa mei-dän tuli pienellä lentokoneella löytää ilmasta käsin Legoista ra-kennettu vihje. Vihje kyllä löytyi, mutta lentomatka sai ikävän

Imatran yksikön neljäs luokka on koko kevään monipuolisesti opiskellut asioita Pohjoismaista ja Baltian maista. Tutuiksi ovat kaupunkien ja nähtävyyksien lisäksi tulleet kulttuuri, ihmisten elämä ja tavat sekä muut mielenkiintoiset asiat. Tässä 4. luokka kertoo mielikuvituksellisen tarinan opiskelemistaan asioista Amazing Race -seikkailuhengessä!

Amazing Race -kilpailumme starttasi Suomen pääkaupungis-ta, Helsingistä. Meidän tuli lähteä Viking Xprss laivalla kohti Tallinnaa. Kannelta 2 suuntasimme kohti laivaravintolaa, jossa söimme kalastajan keittoa, ruisleipää ja hedelmäistä sa-laattia. Laivalla katselimme maisemia ja lauloimme karaokea.

7 IMA

lopun, kun jouduimme tekemään pakkolaskun, kun pienessä lentokoneessamme ilmeni teknisiä ongelmia. Onneksi Tanska on alavaa maata, niin pakkolasku onnistui hyvin. Viereisen alueen tuulimyllyt vain vilisivät silmissä!

Tanskan-tehtävän suoritettuamme saimme allemme pienet mutta nopeat purjeveneet, joilla meidän tuli seilata Norjaan. Onneksi Tanskan matalilla hiekkarannoilla tuuli mukavasti ja saimme hyvin tuulta purjeisiin. Matka Osloon, Norjaan, on-nistui siis vauhdikkaasti!

Norjan pääkaupungissa Oslossa tehtävänämme oli mennä Holmenkollenin talviurheilukeskukseen. Siellä meidän piti et-siä mäkihyppytorni ja laskea se alas rekalla. Tehtävän suoritet-tuamme saimme lipun, jonka avulla matkamme jatkui seuraa-valle etapille Islantiin.

Islantiin saapuessamme maan erikoiset maisemat ja upea luonto häikäisivät meidät! Aluksi oli vaikea keskittyä kilpai-luun tämän karun mutta kauniin saaren maisemissa. Tehtä-vänämme oli ensin käydä kuumilla lähteillä ja tarkistaa veden lämpö. Tämän jälkeen meidän piti myös uida valmiiksi mer-kitty reitti kuumissa lähteissä.

Seuraavaksi meidän piti ratsastaa islanninhevosilla Reykja-vikin ympäri. Sitten meidän piti syödä annos Islannin kansal-lisruokaa, hapatettua haita, kymmenessä minuutissa. Yök, kyl-lä maistui pahalle! Meinasi jäädä tehtävä suorittamatta. Siitä kuitenkin selvittiin ja tehtävän suoritettuamme kiiruhdimme lentokentälle, josta otimme lennon seikkailumme viimeiseen kohdemaahan, Ruotsiin.

Ruotsissa pääsimme vierailemaan Peppi Pitkätossun talos-sa Gotlannin saarella. Siellä tapasimme myös Ruotsin kunin-kaan, joka ojensi juhlallisesti meille seuraavan tehtävän. Mat-kalla kuninkaan luo meidän piti nähdä herra Tossavainen sekä Pepin hevonen Pikku-Ukko. Finaali Gotlannista lensimme takaisin Suomeen. Tällä kertaa Rova-niemelle, josta saimme vielä jatkolennon Ivaloon. Ivalosta matkasimme porokyydillä Inariin. Inarijärvellä soudimme koko järven ympäri ja maalissa meitä odottelikin joulupukki 200 000 dollarin šekin kanssa. Mahtava palkinto suuresta seikkailusta!

Aurinko grillaaAurinko makkaraa paistaa,

sitä on aina mukava maistaa.Ah, grillauksen tuoksun voin jo haistaa.

Sointu, kakkosluokka

Aurinko kasvattaa kukat.Voit heittää nurkkaan sukat.

Nyt pihalle vaan,siellä leikkiä saan.

Auringon säteet kirkkaita on,mä tiiän en oo aivoton.

Aurinko on onniin vallaton.

Samu, kakkosluokka

На улице так сыро и прохладно,Всем хочется и солнца, и тепла.

Зима последними морозами играет…Март на дворе, весне прийти пора.

Даниэл Зейферт, Даниил Смирнов, 8 класс

Kohta on jo kesä.Linnulla on puussa pesä.Lintu laulaa innoissaan.

Pikkulinnut ovat riemuissaan.Isä tuo pikkulinnuille matoja,niitä voi syödä kesällä satoja.

Kerttu, kakkosluokka

Runoja

8 IMA

Minun päiväni – torstai 14.4.Klo 11.30 Alkoi ruokailu, ja ruokana oli hernekeittoa tai toise-na vaihtoehtona kasvispihvejä sekä perunamuusia. Otin her-nekeittoa ja herkullista salaattia. Ruokalassa hävitin koruni, mutta se löytyi pöydän alta. Ruokailun jälkeen menin välitun-nille, jonka aikana leikin kavereiden kanssa hippaa.Klo 12.15 Alkoi matikan tunti, jolla laskimme normaaliin ta-paan. Matikan tunnilla kynäni katkesi, mutta onneksi minulla oli toinen kynä mukana.Klo 13.00 Oli jälleen välitunti, jonka aikana roikuin telineis-sä. Seuraava ja viimeinen tunti oli englantia, jolla opettelimme verbejä.Klo 14.00 Koulu loppui, ja lähdin kävelemään kotiin. Kävelles-sä vastaani ei tullut melkein ketään.Klo 14.20 Saavuin kotiin. Kävin vessassa ja otin jääkaapista jogurttia, jota menin syömään olohuoneeseen. Läikäytin sitä vähän pöydälle, joten näin viisaaksi mennä keittiöön syömään.Klo 14.30 Tein matikan läksyt.Klo 14.45 Jatkoin sammakkoni piirtämistä.Klo 15.10 Piirustukseni oli valmis. Minun piti alkaa etsiä tans-sivehkeitä, sillä minulla alkoi tanssi klo 15.45. Tanssissa opet-telimme uuden sarjan.Klo 17.00 Palasin kotiin ja kävin suihkussa.Klo 17.15 Söin mahtavan makuisia lihapullia, jonka jälkeen aloin kirjoittaa uutta runoa. En osannut päättää aihetta, sillä vaihtoehtoja oli monia: kääpiö ja kärpässieni, karhu ja kanta-relli sekä hevonen ja herkkusieni. Päädyin kuitenkin vaihtoeh-toon karhu ja kantarelli, sillä se oli hauskan kuuloinen.Klo 17.50 Minulla oli tylsää, joten aloin piirtämään jotain muuta eläintä.Klo 18.15 Piirustukseni oli vihdoin valmis, siitä tuli kenguru. Lähdin ulos rullaluistelemaan, sillä ulkona oli hyvä ilma.Klo 19.25 Palasin sisälle. Vaihdoin päälleni mukavammat vaat-teet ja aloin lukea kirjaa.Klo 20.30 Menin vessaan ja pesin hampaat, jonka jälkeen jat-koin kirjan lukemista.

Siiri, 4A

Klo 6.45 Herätykseni soi. Menin ihan paniikkiin, sillä vaih-doin hälytysääneni vasta eilen. Jaksoin nousta vasta klo 7.00, joten menin ripeästi pukemaan. Pukemisen jälkeen pesin hampaat, onneksi meillä alkoi koulu vasta yhdeksältä.Klo 7.15 Kävin vessassa ja pöllähdin nälkäisenä keittiöön. Aa-mupalaksi söin ruisleipää, jonka päällä oli margariinia, juustoa sekä kurkkua. Join leivän kanssa appelsiinimehua. Syömisen jälkeen klo 7.30 aloin katsoa televisiota, mutta sieltä ei tullut mitään, joten tylsistyneenä aloin tutkia vanhaa äidinkielen kir-jaa.Klo 8.05 Aloin piirtämään suurta sammakkoa, mutten saanut piirustusta vielä valmiiksi, sillä kello oli jo 8.30 ja minun täytyi lähteä kouluun. Lähdin pyörällä ja matkalla näin valtavan lo-

kin, joka söi kadulta tähteitä. Koulun pihalla oli paljon poruk-kaa, kun saavuin sinne noin klo 8.20.Tarkalleen klo 8.56 Koulun kellot soivat ja äidinkielen tunti sai alkaa! Sillä tunnilla aloitimme mahtavat aineet, joiden aiheena oli maailmanympärysmatka.Klo 10.00 Meillä alkoi ympäristötieto, aiheena oli kasvit. Kas-vitieteilyn jälkeen alkoi suoraan 10.45 toinen äidinkielen tunti, jolla opiskelimme yhdyssanoja.

CC

BY 3.0. Kuva: Jan Gillbank

9 IMA

Klo 6.59 Herätys ja aamu-uutisten katsominen. Myös teks-ti-TV:stä NHL-tulosten katsominen kuuluu aamurutiineihini. Aamupala. Klo 8.00–8.45 Ensimmäisenä oppituntina oli lisäenglantia yh-deksäsluokkalaisille. Kertailtiin aiemmin opittuja asioita.Klo 8.55 Kokoontuminen urheilutalolle alakoulujen tyttöjen salibandyfinaaliin. Tiistaina taistelimme oman alkulohkomme voittoon, ja nyt oli finaalin aika. Kovasta taistelusta huolimatta hävisimme finaalin.Klo 10.00 Liikuntaa kolmosille. Olin koululla takaisin urhei-lutalolta klo 10.01. Suunnitelmissa oli pelata koripallon viite-peliä tornipalloa, mutta liikuntasalit olivatkin yllättäen varattu ensimmäisen tunnin. Leikimmekin sitten ensimmäisen liikun-tatunnin välituntipihalla. Toiseksi tunniksi pääsimme saliin pelaamaan tornipalloa.Klo 11.30 Ruokailu.Klo 12.15 Äidinkieltä kolmosille. Opiskelimme vuorosanojen kirjoittamista. Johtolauseet ja vuorosanat tulivat tutuiksi.

Klo 13.00–13.30 Pieni huilihetki, johon kuului Wilma-viestien ja sähköpostin läpikäyminen.Klo 13.30 Lähtö kulttuurikeskukselle katsomaan Teatteri Imat-ran Hiprakkainen esiliina -musikaalia yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Olimme sopineet, että jaan pääsyliput oppilaille kult-tuurikeskuksessa klo 13.45. Kaikki oppilaat olivat ajoissa pai-kalla ja saivat lippunsa. Klo 14.00–16.15 Hiprakkainen esiliina! Oppilaat seurasivat in-nolla esitystä!Klo 16.15 Työpäivä päättyi.Klo 16.30 Päiväkahvit kotona.Klo 17.10 Lähdin pitämään pesäpallotreenejä IPV:n edustus-joukkueelle. Harjoitukset päättyivät klo 19.00.Klo 19.30 Iltaruoka ja ilta-askareet.Klo 22.00 Eurooppa-liigan ottelu Liverpool–Dortmund. Kat-soin ottelua iPadilta.Klo 23.30 Unten maille.

Petri Tuuva

CC BY 2.0. Kuva: Heikki Siltala. Muokkaus: Mikael Ropponen

IMA10

Avoimin mielin Imatralle1. Mitä pidät ISK:ssä opettamisesta?− Oppilaat ja ilmapiiri ovat kivoja.

2. Onko ISK:ssä opettaminen sellaista kuin kuvittelit?− Minulla ei ollut ennakkokuvitelmia, vaan lähdin avoimin mielin Imatralle Tampereelta, jossa asun vakituisesti.

3. Kuinka hyvä opettaja olet omasta mielestäsi?− Aina on parantamisen varaa, mutta koen onnistuneeni hyvin täällä. Olen saanut hyvää palautetta oppilailta ja se lämmittää mieltä ja rohkaisee.

4. Onko englannin opettaminen mielestäsi helppoa?− Monet ajattelevat, että se on, koska ”kaikkihan enkkua osaa-vat”, mutta ei se ole. Englanti on uskomattoman rikas kieli, jos-sa riittää opittavaa jokaiselle, tasoon katsomatta.

5. Missä koulussa haluaisit mieluiten opettaa?− Ei ole mitään varsinaista suosikkia, kaikissa kouluissa on varmasti hyvät ja huonot puolensa. Tällä hetkellä lähempänä Tamperetta ja avopuolisoani.

6. Haluaisitko opettaa muita aineita?− Pidän kovasti historiasta, joten sitä olisi kiva joskus kokeilla. Voisin myös kuvitella opettavani elämänkatsomustietoa.

7. Mitä pidät koulumme kulttuurista?− Pidän ajatuksesta, että kaksi kulttuuria tuodaan yhteen. Mei-dän pitäisi muutenkin yrittää oppia toisiltamme ja suvaita eri-laisuutta.

8. Kumpaa on mukavampi opettaa, ruotsia vai englantia?− Vaikka olen asunut viisi vuotta Ruotsissa, englanti on sel-keä ykköskieleni. Periaatteessa kummankin kielen opetus on samanlaista, mutta tietämykseni englannin kielestä on syvem-pää.

Kuudesluokkalaiset Sara ja Senna haastattelivat tammikuussa aloittanutta uutta englannin ja ruotsin kielen opettajaa Lauri Kurkea.

11 IMA

Penkkaripäivä oli kiva, koska sain karkkeja ja näin erilaisia pukuja. Tanssit olivat kauniit, koska siellä näki kauniita asuja.

Diana 8A

Maaliskuinen hiihtopäivä

28. maaliskuuta meillä oli hiihtopäivä. Kaikki meidän koulu-laiset lähtivät hiihtämään Ollinmajalle. Oli hyvä sää: pilvinen eikä ollut liian kylmä. Ollinmajalla me söimme makkaroita ja joimme mehua. Sitten me lähdimme takaisin koululle. Matka ei ollut liian vaikea eikä se vienyt paljon aikaa. Hiihtopäivä oli mukava.

George 8A

Makea lukupäivä

Lukupäivä oli perjantaina 5.3.2016. Kaikkien täytyi ottaa kirjo-ja mukaan kouluun. Oppilaat saivat myös ottaa villasukat, ruo-kaa ja juomaa mukaan. Minä otin mukaani Tsehovin tarinoita, kaksi laatikkoa keksejä ja mehutölkin. Minun ystäväni ottivat mukaan vain karkkia. Heillä oli tietokirjoja, aikakauslehtiä, mangoja ja muitakin kirjoja, joita en tiedä. Se oli kiva päivä, koska koulussa kaikilla oli karkkia, iltapäivällä ei ollut oppitun-teja ja sai lukea erilaisia kiinnostavia kirjoja.

Daniil 8A

Suklaamunat kateissa

Pääsiäisen alla järjestettiin jo perinteeksi muodostunut suklaa-munien etsintä. Tällä kertaa mukaan pyydettiin myös maahan-muuttajaoppilaat, jotka olivat vuoden alkupuolella aloittaneet opiskelun perusopetukseen valmistavalla luokalla kouluamme vastapäätä tien toisella puolella. Huiske ja tohina oli aikamoi-nen, kun oppilaat säntäilivät pitkin koulun pihaa suklaamu-najahdissa! Arvoitukseksi jäi, löytyivätkö kaikki makeiset vai onko niitä vieläkin pihan kätköissä…

Heidi-ope

Koulujen välinen kuumottava taistelu

Imatran ISK:n ja Kosken koulun 8.-luokkalaisia oli Vuoksen-niskan paloasemalla NouHätä!-kilpailussa 16.3.2016. Molem-mista kouluista lähti kaksi joukkuetta kilpailemaan toisiaan vastaan paloturvallisuudessa. NouHätä!-kilpailu koostuu teoriasta ja toiminnallisesta kokeesta. Kilpailuja on yhteen-sä kolme kappaletta: alkukarsinta (18.3.2016), aluekilpailu (14.4.2016) ja loppukilpailu (12.5.2016).

Alkukarsinnassa oli kilpailemassa ISK, Kosken koulu sekä Mansikkalan koulu. Voitto tuli alkukarsinnassa Itä-Suomen koululle! Aluekilpailuissa oli paljon kilpailijoita Suomen eri osista. Heitä oli eniten Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta, Joki-laaksosta, Kainuusta ja Kymenlaaksosta. Valitettavasti Imatran ISK ei päässyt kisaamaan loppukilpailuun.

Toni 8A

Lukiolaiset juhlivat karkein ja tanssein

Penkkarit olivat torstaina 18. maaliskuuta ja vanhojentans-sit heti seuraavana päivänä. Penkkareita viettivät kolmannen vuosikurssin lukiolaiset, ja vanhojentansseja tanssivat lukion toisen vuoden opiskelijat.

Penkkaripäivänä koulullemme saapui kolme kuorma-au-toa. Autoissa oli lukiolaisia, ja heillä oli päällään erilaisia pu-kuja. Kahden ensimmäisen auton lukiolaiset eivät halunneet heittää karkkia, ja en tiedä miksi, mutta viimeisen auton lu-kiolaiset heittivät liian paljon karkkia. He heittelivät karkkia, koska he lopettavat kohta opiskelun.

Vanhojenpäivänä lukiolaiset tanssivat erilaisia vanhoja tansseja, ja heillä oli päällään kauniita pukuja. Kun he lopetti-vat tanssin, kaikki saivat tanssia.

Imatran lyhyet

12 IMA

Matkalla kirjallisuuden maailmassa

Teks

ti: H

eidi

Piip

pone

n

tikkokaupalla saamiemme lahjoitusten ansiosta. Kirjastossa on nyt monenlaista luettavaa klassikoista uusiin lasten- ja nuor-tenkirjoihin ja tietokirjoista monipuoliseen venäjänkieliseen kirjallisuuteen.

Seitsemäsluokkalaiset kokosivat kevään aikana lukuvink-kauksia koulun kirjaston kirjoista tehdäkseen koulun kirjas-ton tarjontaa tunnetuksi. Näitä lukuvinkkauksia on nähtävillä koulun kirjastossa tämän kevään ja tulevan syksyn aikana, ja niiden tehtävänä on innostaa oppilaita tarttumaan toisten op-pilaiden suosittelemiin, hyväksi havaittuihin kirjoihin.

Toinen lukuvinkkaustempaus toteutettiin jo syksyllä, kun kuudesluokkalaiset suunnittelivat ja piirsivät lukemilleen kir-joille uudet kannet ja kirjoittivat uusien kansien selkämykseen lyhyen kirjavinkkauksen. Nämä työt olivat esillä koulumme käytävällä ja houkuttelivat lukemaan syyslukukaudella.

Kahdeksasluokkalaiset osallistuivat Suomen Kustannus-yhdistyksen ja Sanomalehtien liiton järjestämään valtakun-nalliseen Luetko sinä? -kampanjaan, jossa kirjoitettiin arvioita Maria Turtschaninoffin novelliin Oma luurankoni. Oppilaiden kirjoittamista arvioista valikoitui kolme aluekilpailuun, jonka

Syksyllä saimme ajatuksen toteuttaa Imatran yksikössä kirjallisuusteemaa tämän lukuvuoden aikana. Lapset ja nuoret lukevat kaunokirjallisuut-ta yhä vähemmän luettavien tekstien valikoituessa pääasiassa sosiaalisen median teksteihin. Teemallamme halusimme innostaa oppilaita tarttumaan ihan oikeisiin kirjoihin ja löytämään iloa tarinoiden maailmasta.

Sen lisäksi, että olemme vierailleet Imatran pääkirjastolla ja lähistöllä sijaitsevalla Rajapatsaan kirjastolla, olemme panos-taneet myös koulumme oman kirjaston kehittämiseen ja käy-tön kasvattamiseen. Koulun kirjasto on saanut uutta ilmettä ja selkeyttä hyllyjen uudelleen järjestelyn myötä. Kirjavalikoima on laajentunut ja monipuolistunut uusien hankintojen ja laa-

13 IMA

ovat keventäneet kiireistä ja välillä raskastakin koulutyötä ja toivottavasti jääneet oppilaiden ajatuksiin rentouttavina ja mu-kavina hetkinä. Ehkä kirjallisuusteema on innostanut oppilaita lukemaan ja madaltanut kynnystä tarttua joskus kännykän si-jaan ihan oikeaan kirjaan.

День чтения

Пятого февраля, когда во всей Финляндии отмечается праздник в честь И.Л. Рунеберга, в нашей школе был День чтения. В этот день всем нужно было принести в школу любимые книжки, домашние шерстяные носки и выбрать какой-нибудь уютный уголок в здании школы, чтобы спо-койно почитать в течение трёх часов.

Наша группа русского языка как родного учеников четвёртого и пятого классов не читала книжки, как все. Мы показали небольшую постановку по сказке Андерсена «Снежная королева». Зрителями были ребята из подгото-вительной группы, ученики начальной школы, учителя, родители и ректор. У нас было необычное выступление, весь спектакль длился 15 минут в стихах! Готовились мы под руководством нашей учительницы Алексеевой Мари-ны целый месяц. С костюмами и декорациями нам помо-гали родители.

В роли Снежной королевы была Несрина, Герда - Ми-лена, Кай – Павел, бабушка - Пельшин. Адам сыграл две роли: сказочника, и оленя. Ученики третьего класса Аня, Юля и Фабиан тоже участвовали в нашей постановке, изо-бражая разбойников. Илона, выучившая роль разбойни-цы, в этот день заболела. Её заменила учительница Мари-на.

В этот день мы сыграли наш маленький спектакль 4 раза, переходя из класса в класс. Это было нелегко, мы прочувствовали на своей шкуре, что значит труд артиста! Усталые, но довольные мы уходили из школы, когда за-кончился День чтения.

Милена Ковалёва, 4-ый класс

tuloksia jännitettiin lokakuussa. Kilpailun taso oli ilmeisen kova, sillä meidän hienot tekstimme eivät pitemmälle päässeet, mutta ehkäpä tulevat kahdeksasluokkalaiset innostuvat kisaan ensi syksynä uudestaan.

Kaunokirjallisuuden lisäksi olemme tutustuttaneet lapsia ja nuoria sanomalehtien maailmaan osallistumalla sanomaleh-tiviikkoon niin syksyllä kuin keväälläkin. Oppitunneilla oppi-laat ovat saaneet tutkia ja lukea Uutisvuoksi-, Etelä-Saimaa- ja Maaseudun tulevaisuus -sanomalehtiä ja tehdä niihin liittyviä tehtäviä. Syksyllä valinnaisella toimittajakurssilla vierailtiin Lappeenrannassa Etelä-Saimaan lehtitalossa, mistä voi lukea tarkemmin viime syksyn Iskarista.

Kevään sanomalehtiviikon yhteyteen osui mukavasti Ru-nebergin päivä, jolloin otimme perjantai-iltapäivän opiske-lusta vapaaksi ja käytimme muutaman tunnin rentoon lueske-luun villasukat jalassa. Lukuhetkestä kerrotaan tässä lehdessä tarkemmin venäjäksi ja suomeksi. Samalla viikolla opettajat keräsivät näyttelyksi kirjoja, jotka ovat olleet merkityksellisiä opettajille jossain vaiheessa elämää. Kirjojen avulla opettajat kertoivat muun muassa lapsuusmuistoistaan, palasivat kou-luaikoihin yhdeksännen luokan äidinkielen päättötyöhön lue-tun romaanin kautta ja antoivat esimerkkejä syvän vaikutuk-sen tehneistä tarinoista.

Kirjallisuus on yhdistänyt lukuvuoden aikana vanhempia ja nuorempia oppilaita. Yhdeksäsluokkalaiset neuvoivat kak-kosluokkalaisia tietokoneella kirjoittamisessa, kun heidän piti saada kirjoittamansa runot Iskaria varten sähköiseen muo-toon. Keväällä järjestimme myös toisen lukuhetken, mutta tällä kertaa emme lukeneetkaan itsenäisesti villasukat jalassa vaan yhdistimme isoja ja pieniä oppilaita pieniksi ryhmiksi lu-kemaan toisilleen satuja, tarinoita ja omia lempikirjoja. Yhteis-työ oppilaiden välillä on toiminut loistavasti ja näistä yhteisistä hetkistä on jäänyt positiivisia muistoja.

Kirjallisuusteema näkyi vuoden aikana monella eri taval-la ja toi kirjallisuutta ja muita tekstejä lähemmäksi oppilaita. On ollut mukava nähdä kirjallisuuden olevan läsnä muutenkin oppilaiden arjessa kuin pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden tai muiden kielten tunneilla. Lukuhetket ja muut tempaukset

IMA14

Muutoksen tuulet

Teksti ja kuva: Viivi, Pelshin, Samuli, Ilona ja Wilma 5A

Pihan muutokset

Pienten piha oli ennen eskareista kolmasluokkalaisille tarkoi-tettu aitaus. Maa oli soraa. Aitauksessa oli kukkapenkki, joka oli ympäröity puuaidalla. Aitauksessa oli myös keinuja, liuku-mäki ja pomppulauta.

Nykyään aitauksen tilalla on koko koululle tarkoitettu voi-mistelupiha. Pihalla on monia voimistelulaitteita tasajalka-hyppyalustoista leuanvetotankoon. Voimistelualueella maa on tekonurmea. Sitä ympäröi puolikaari, mikä on tehty sorasta.

Koulun piha on saanut myös kauniin kivetyksen ja pyörille on varattu uudet pyörätelineet, joita on nyt enemmän kuin ai-kaisemmin. Pihalle saatiin kauan kaivattuja penkkejä, joilla on kiva istuskella varsinkin sitten, kun aurinko alkaa lämmittää.

Esikoululaisten muutto

Keväällä 2016 Itä-Suomen koulun esikoululaiset muuttivat uuteen kunnostettuun lyseorakennukseen vanhasta tutusta es-karitilasta. Rakennuksen myötä tuli kuvioihin myös uusi piha, jota myös Kosken luokat 1–6 käyttävät.

Mitähän eskarit tykkäävät uudesta luokasta? Päätimme ottaa selvää ja vierailimme heidän luonaan kyselemässä kuu-lumisia. Heistä oli kiva muuttaa uuteen luokkaan sekä koko-naan uudistettuun rakennukseen, vaikka entisessäkin oli kiva olla. Nyt heillä on lyhyempi matka uuteen pihaan leikkimään välitunneilla. Pientä toivetta uusista leluista oli havaittavissa keskustelun lomassa, mutta muuten kaiken kaikkiaan tyyty-väisyys näkyi selkeästi puheissa ja kasvoilla.

Itä-Suomen koulun Imatran yksikön ympärillä on tapahtunut isoja muutoksia. Sen lisäksi, että pihapiirissä oleva vanha lyseon rakennus remontoitiin täysin ja koulun piha sai uudet kasvot, niin saimme myös uusia naapureita ja omat eskarilaisemme ja ekaluokkalaisemme pääsivät uudistettuihin tiloihin.

Savikannan koulun muutto

Lyseota alettiin kunnostaa keväällä 2015, ja lyseon korjaustyö sekä koulua ympäröivä piha valmistuivat muuttoa varten jou-lukuun aikana 2015. Lyseota kunnostettiin Savikannan koulun oppilaita varten, koska vanha koulu ei ollut opiskelukelpoinen. Saimme tehtäväksemme haastatella ja kysyä mielipidettä Savi-kannan koulusta muuttaneilta oppilailta, mitä mieltä he ovat nyt uudesta koulustaan ja ympäröivästä piha-alueesta.

Välitunnin aikana haastattelimme Savikannan koulusta tulleita tyttöjä, jotka ovat 1.–5. luokan oppilaita. Kyselimme heiltä heidän mielipiteitään koulusta ja pihapiiristä ja myös sitä, haluaisivatko he mahdollisesti jotain lisää piha-alueelle. Vastausten perusteella kaikki tytöt olivat tyytyväisiä kouluun. Piha-alueesta he myös sanoivat pitävänsä ja olivat sitä mieltä, että se on tilava ja myös isompi, parempi ja kivempi kuin en-tinen.

15 IMA

Muutoksen tuulet

Yhde

ksän

nen

luok

an

tule

vaisu

us!

Teks

ti: L

aura

ja M

artin

9A

b

Yheksännen luokan lopulla tehhää yhteishaku, jossa haetaa seuraavaa oppilaitoksee. Meijä luokalt suurin osa haki ammat-tiopistoo, vähä alle puolet haki lukioo ja kaks aikoo suorittaa kaksoistutkinnon. Suurin osa meist haki opiskelemaa Imatral-le ja sit loput Lappeerantaa ja Ruokolahelle. Aika moni haluis opiskelee sosiaali- ja terveysalaa.

Kesätöihi ois kiva mennä, mut melkei kukaa ei tiiä, et pää-seekö kesätöihi vai ei. Muutamat tietää, et pääse kesäl töihi, mut jotkut ei ees hakenu kesätöit. Ne, ketkä menee kesätöihi, ni niitten työ ei kuitekaa liity heijä tulevaa alaa.

Tulevaisuues mennää töihi kaupa kassalle, perustetaa omii yrityksii, tehää ruokaa, katkotaa puita, ajetaa rekkaa ja annetaa ihmisille sakkoi.

Meijä tulevaisuus näyttää hyvi valoisalta, ja kaikki on tosi hyvis fiiliksis siit, et pääsee opiskelee taas uutee paikkaa.

Jatko-opintopaikka

amma,opisto lukio kaksoistutkinto

Opiskelupaikkakunta

Imatra Lappeenranta jokumuu

Menetkökesätöihin?

kyllä ei en/edä

16 IMA

Anu hoitaa!

Borssi on pakollinen osa venäläisen kulttuurin opiskelua.

CCCP – suuri ja mahtava Neuvostoliitto.

Daa daa - yleisvastaus kaikkeen, kun ei tiedä, mitä sanoisi.

Epätoivo iski jatkuvasti/usein/toistuvasti/toisinaan/joskus.

Friends 4ever.

Meidän Gruppa , iskiläisten ryhmä.

Hotelli olisi parempi kuin yliopiston asuntola, mutta…

Itku tulee, kun pitää erota.

Josif Stalin – päämies historiasta.

Kaali on muuten hyvää, ja sitä riittää Venäjällä.

Luokkaretki, niitä oli ja meni.

Moskova on parempi kuin New York.

Njet, ei.

Ooppera – mitään ei ymmärretty.

Pietari tuli tutuksi vuosien varrella.

Bar Q tuli tutuksi opintojen loppuvaiheilla.

Rappiolla on hyvä olla.

ISK on Suoritus ja Työmaa.

Urheutta vaaditaan ISKin suorittamiseen.

Vodka virtaa hanasta Venäjällä.

Wow, lukio done.

Xорошо – ensimmäinen sana, joka opittiin.

Ylioppilas ehkä…

Zorro, jokaisen abin sankari.

Åke, ei keksitty muuta

Älliä vai ei?

Ööö… aina ei jaksa

Imatran abiturientit tiivistivät muistojansa peruskoulu- ja lukiovuosiltaan.

abien abc

17 IMA

Sambaten Rioon!Te

ksti

ja k

uva:

Hei

di P

iippo

nen

pilaat pääsivät harjoittelemaan latinalaisia rytmejä erilaisten rytmisoittimien kanssa.

Historiapajassa oppilaat kuuntelivat korvat tarkkana, kun paljastui, että Brasilian kuningas Pedro II on käy-

nyt Imatralla 1800-luvulla. Imatran koski on siis häm-mästyttävän vetovoimainen nähtävyys, mutta sen-

hän me jo tiesimmekin. Amazoniin ja sademetsiin keskittyvässä pajassa hypättiin mielikuvituksen

avulla elämää täynnä olevaan sademetsään ja piirrettiin siellä kohdattuja kasveja ja eläi-

miä.Vapputunnelmaa ja urheilujuhlan tun-

tua nostettiin karaokessa, jossa laulettiin muun muassa urheilukisoista tuttuja lau-luja. Käsityöpajassa askarreltiin värikkäitä koristeita ikkunoihin ripustettavaksi. Vir-kistyspajassa valmistettiin virkistävää juo-maa latinalaisen Amerikan tyyliin min-tulla ja sitruksilla maustettuna, ja keittiön puolella pyöriteltiin Brigadeiro-makeisia, joita Brasiliassa tehdään usein lasten syn-tymäpäiville.

Heikosta sateesta huolimatta koulun kentällä pelattiin tiukkoja jalkapallo-ot-teluita. Erityisesti neljäsluokkalaiset olivat saaneet kiinni eteläamerikkalaisesta jalka-pallohuumasta ja nimesivätkin jalkapal-lon päivän parhaaksi pajaksi.

Päivä huipentui koko koulun yhtei-seen sambakulkueeseen, joka kiersi kou-lun pihalla yhdeksäsluokkalaisten johdol-

la. Luokat, eli sambakoulut, erottautuivat kulkueessa toisistaan värien avulla, kun jo-

kainen sambakoulu edusti omaa luokkaansa etukäteen sovitulla yhteisellä värillä. Kulku-

eessa värien vaihtuminen näkyi hienosti musta-valkoiseen pukeutuneiden yhdeksäsluokkalaisten

vetäessä perässään esimerkiksi violetteja kuudes-luokkalaisia ja keltaisia kakkosluokkalaisia.

Ennen kotiinlähtöä oppilaat saivat vielä nauttia juoma- ja makeispajojen tuloksista ja maistella raikasta

sitrusjuomaa ja makeita suklaapalleroita alasalissa. Näin meillä virittäydyttiin olympialais- ja vapputunnelmiin!

Vappua edeltävänä perjantaina koulullamme vallitsi karnevaali-tunnelma. Olympiakasvatuksen hengessä järjestimme Reilusti Rioon! -hankkeen innoittamana vapun kunniaksi Sambaten Rioon! -tapahtuman, joka rakentui erilaisista olympialaisiin ja Brasiliaan liittyvistä pajoista.

Kun päivä alkoi yhdeksältä, oppi-laat jakaantuivat sekaryhmiin niin, että samoissa ryhmissä pajoja kiersi 1.–4.-luokkalaisia sekä 5.–9.-luokkalai-sia. Saimme vieraita myös Svetogorskis-ta, kun 18 svetogorskilaista oppilasta ja kaksi opettajaa osallistuivat päivän ohjel-maan kiertämällä pajoissa.

Samban askeleiden saloja isommat oppilaat olivat harjoitelleet pitkin viik-koa liikuntatunneilla. Opettajatkin sai-vat harjoitusta sambaan etukäteen, kun yhdeksäsluokkalaiset pitivät tanssitunnin opettajille keskiviikon ruokavälitunnin ai-kana. Päivän aikana sambakuviot otettiin viimeistään haltuun pienempien oppilaiden sambakoulussa.

Maskottipajassa oppilaat saivat värittää olympialaisten eri lajien maskotteja ja nime-sivät lajit suomeksi ja venäjäksi. Lajisymboleis-ta koottiin postereita, jotka kiinnitettiin seinälle odottamaan tulevia olympialaisia. Tietovisailuissa vastattiin kiperiin Brasilia-aiheisiin kysymyksiin ja kisailtiin suklaisesta palkinnosta. Huomasimme, että joukossamme on monta Brasilia-tietäjää ja oikeiden vas-tausten läpikäynnin myötä koulumme käytävillä on nyt tavanomaista enemmän Brasilia-tietoutta. Rytmipajassa op-

18 JNS

Liikuntailtapäivä Loma-Kolilla

koko matkan ajan alas. Opin, ettei tarvitse välittää mitä muut ajattelee, jos olet epävarma jostain, tee mitä sinä ajattelet, äläkä mitä muut siitä ajattelevat.

Olen onnellinen, että koin sen parhaimpien kavereideni kanssa, ja se on yksi asia, joka jää päällimmäisenä mieleeni meidän muistoistamme. Laura, 6. lk

Minä olin Loma-Kolilla laskettelemassa koulun liikuntapäivä-nä. Laskettelimme melkein koko päivän rinteistä alas. Parasta kuitenkin oli ruoka ja ystävien kanssa oleminen. Yksi asia, joka erityisesti jäi mieleeni, oli se kun laskimme pyllymäkeä rinteen alas, kun emme uskaltaneet lasketella sitä suksilla. Uskalsin myös mennä hissiin ja ekalla kerralla varmaan kiljuin.

Taija, 6. lk

Joensuun yksikössä järjestettiin juuri ennen talvilomaa koko koulun yhteinen talviliikuntapäivä. Valtaosa 6.−9.-luokkalaisista lähti laskettelemaan Loma-Kolin rinteisiin. Loman jälkeen kuudesluokkalaiset kirjoittivat mietteitään hauskasta päivästä.

Kävimme Kolilla 4.3. koulun kanssa. Parhaiten mieleen jäi laskettelu. Laskimme paria mäkeä parin kaverin kanssa. Läh-dimme viimeiseen mäkeen, mutta huipulla huomasimme, että mäki oli meille liian jyrkkä. Otimme sukset pois, ja laskimme pyllymäkeä alas.

Ensin ajattelimme, että se oli noloa, mutta miksi tehdä asiaa, jota pelkää paljon? Lopulta ajattelimme, että ainakin saamme hauskan muiston, koska se oli todella hauskaa, ja nauroimme

19 JNS

Ykkösten liikuntapäivä

Perjantaina 4.3.2016 vietimme koulupäivän kirkonmäellä laskien mäkeä. Leikimme hauskoja leikkejä. Sukkulaviestissä ja pulkan-vedossa sekä palloviestissä oli neljä joukkuetta. Leikimme leikkejä lumihangessa ja siinä oli vaikea juosta. Jotkut kaatuivat kesken juok-sun. Leikkien jälkeen laskimme taas mäkeä. Meillä oli hauskaa.

”Ukko lensi naamalleen lumihankeen.” ”Mervi laski kumi-patjalla.” ”Sain istua pulkan kyydissä.” ”Atteen sattui.” ”Törmä-sin kaverin kanssa.” ”Kun laskin hyppyristä, pulkkani karkasi.” ”Pulkat pyörivät välillä ympyrää ja kengätkin lensivät jalasta.”

Päivän päätteeksi kävelimme koululle ruokailemaan. Ruo-kana oli nakkikastiketta, perunaa ja hyvää salaattia. Ruokailun jälkeen pääsimme kotiin ja aloitimme talviloman.

Teksti: 1. lk

Olimme meidän koulun kanssa Loma-Kolilla perjantaina 4.3.2016. Minä laskin pulkkamäkeä. Olisin halunnut lasketella, mutta en uskalla. Parasta oli laskea pulkkamäkeä. Oli vaikeaa syödä hernekeittoa, kun en löytänyt lusikkaa. Opin sen, että ota aina lusikka mukaan.

Roosa, 6. lk

Olin aikeissa lasketella Loma-Kolilla, mutta laskettelu ei suju-nut ollenkaan, joten päädyin

laskemaan pulkkamäessä. Pulkkamäessä oli hauskaa ja olen tyytyväinen siitä, että en lähtenyt tekemään sellaista mikä pelotti liikaa. Onneksi pari meidän muuta luokkalaista oli las-kemassa pulkkamäkeä, joten en ollut ihan yksin.

Kun menin mäkeen, minua rupesi pelottamaan tosi paljon. Opin sen ettei kannata tehdä väkisin jotain mitä pelkää.

Kuitenkin vietin ihan mukavan liikuntapäivän. Yhden ka-verin kanssa oli mukavaa laskea ja oli hauskaa syödä yhdessä eväitä laavulla.

Senja, 6. lk

Lähdimme Kolille kello kahdeksan Linja-Karjalalla. Meidän linja-auton merkki oli

Volvo. Me pelasimme menomatkan kännyköillä. Kun olimme perillä, meille annettiin

laskettelu varusteet ja hissiliput, minulla oli omat varusteet. Sitten menimme laskettelemaan.

Kun laskettelin jonkin aikaa, niin minä menin paistamaan Kivikylän Huiluntuhtia

(makkaraa). Kun olin syönyt, niin menin laskettelemaan. Ja kun olimme lasketelleet tarpeeksi. Niin lähdimme takaisin linja-autolla koululle.

Vertti, 6. lk

Olin koulun kanssa Loma-Kolilla liikuntapäivänä 4.3.2016. Siellä oli hauskaa, koska siellä oli niin paljon kavereita.

Minä tykkäsin Kolilla hyppyreistä. Minä en oppinut mitään uutta. Helppoa oli hyppiminen ja vaikeata reilaaminen.

Joel, 6. lk

20 JNS

Joensuun kuudesluokkalaiset ovat kuvistunneilla taiteilleet maantiedossa tutuksi tulleiden maanosien taidetta.

20 JNS

21 JNSKattia kanssa!

Kirjoittajat ja pohtijat:Joensuun 3. luokka

Juonia punoo, temppuilee. Kissojen olot vaihtelee. Älyllään eläimet voiton vie, ei alkanutkaan siis rahakas tieOnnea elämä alkaa olla, iloa täynnä jokaisen polla. Perheessä asuu uusi kolli, äänessä kuuluukin selkeä molli:THOMAS’ O MALLEY

19.4.2016Joensuun Katajan taitoluistelijat järjestivät hienon luistelushow´n, jota oppilaat eskarista neloseen pääsivät katsomaan. Esitys pohjautui kertomukseen ”Aristokatit”. Lavalla pyörähtelikin erilaisia olioita kissoista hevosiin.

Lavasteet ja asusteet ihastuttivat katsojia. Lisäksi valot ja mu-siikki loivat välillä tunnelmasta jopa pelottavaa. Parasta esityk-sessä oli se, että sekä pienet että isot osasivat luistella taidok-kaasti. Aristokatit- esityksen juoni runomuodossa:

Kissat, maukujat täällä, Hipsutteli jäällä: A R I S T O K A T I TÄitinä kaunis valkea, turkki ei lainkaan kalpea: H E R T T U A T A RPennut muikeat kovin, pieniä tosin vain tovin: M A R I E B E R L I OZ T U L O U S EKoti luona Madamen sekä palvelijan englantilaisen:EEEEEEEDDDDDDGGGGAARRRRR

Eläinsatuja 2. luokan tapaan

Sammakko ja lisko

Sammakot eivät aina ole hyppineet. Eräänä päivänä sammak-ko oli ystävänsä liskon kanssa. Oli kuuma päivä. Sammakosta tuntui, että jalat palavat. Lisko ehdotti, että sammakko hyppisi. Ja niin sammakko hyppi koko päivän. Seuraavana päivänä oli märkää, mutta sammakko hyppi. Lisko kysyi, miksi sammak-ko hyppi. Sammakko sanoi, että se on kivaa ja eikä pysty lopet-tamaan. Tämän takia siis sammakot hyppivät.

Vilja

Pupun pitkä häntä

Tiesitkö, että pupulla on ennen ollut pitkä häntä? Kerran, kun pupu keräsi porkkanoita, niin hän näki ison suden puun ta-kana. Susi rupesi jahtaamaan pupua. Pupu juoksi, juoksi ja juoksi. Mutta susi jahtasi häntä vieläkin. Sitten pupu kääntyi. Susi jahtasi pupua edelleen. Mutta kun pupu ei enää jaksanut juosta, niin susi sai pupun kiinni. Susi roikotti pupua hännästä. Sitten häntä katkesi. Siitä lähtien pupulla on ollut lyhyt häntä.

Johanna

22 JNS Pikkujulkkikset

Petroskoissa!

Teksti: Emilia, Siiri, Venla, Milla, Emmi, Iina, Anastasia

Студент по обмену в Петрозаводске

В восьмом классе почти все с моего класса путешество-вали в Петрозаводск. Мы жили в русских семьях. Все в разных местах.

Раньше я била в Санкт-Петербурге, в Москве, и в Кижи.

Первый день был очень увлекательный. Новая ситуа-ция призывала новое поведение и много смелости. K сча-стью все ученики в Россию были дружелюбные. Особенно я любила девочку, с которой я жила. Её звали Ксеня.

Ксеня жила вместе с её мамой. Их дом был красивый и новый, я думаю. Я спала у Ксении в комнате. Мама не говорила по-фински или по английски. Ксеня говорила на хорошом ангийском языке и чуть-чуть на финском языке. Мы говорил по английски между собой.

Днём мы били с классом и делали разные дела. Напри-мер заходили в музеи и мы тоже учились в школе. По ве-чером все ходили в торговые центры и потом мы пошли домой.

Каждый день мы делали что-нибудь приятное. Труд-

Seitsemän joensuulaista kahdeksas-luokkalaista tyttöä vietti huhtikuun alussa viikon Petroskoissa oppilas-vaihdossa. Majoituimme venäläisissä perheissä ja kävimme paikallista koulua nro 9.

Matkaamme mahtui monenlaista ja opimme paljon venäjän kieltä sekä tutustuimme venäläiseen elämäntyyliin. Kummas-tusta aiheutti hampaiden pesu kylpyammeessa, teenjuonnin runsaus, kotieläinten paljous ja venäläispoikien huomionosoi-tukset. Yllätyimme runsaasta huomiosta, jota saimme osak-semme puhetapamme ja upean ulkonäkömme ansiosta.

Reissumme kohokohtia olivat muun muassa Tree-top-seik-kailupuisto, venäläinen koulu ja ajanvietto isäntäperheiden kanssa. Ihanina asioina koimme venäläisen ystävällisyyden ja vieraanvaraisuuden, keskustelut oppilaiden, opettajien ja ma-joittajien kanssa, mielenkiinnon meitä kohtaan, venäläiseen kulttuuriin tutustumisen, sanavarastomme laajenemisen ja kielitaitomme huiman kohentumisen.

Sää suosi meitä ja pidimme pari kunnon shoppailumara-tonia. Tutustuimme Petroskoihin kävellen, taksilla, autolla, linja-autolla, johdinautolla ja polkupyörällä liikkuen. Petros-koilaiset majoittajamme kertoivat meille paljon maastaan, kaupungistaan, harrastuksistaan ja muistakin mielenkiinnon kohteistaan.

Kokonaisuutena matkamme onnistui erinomaisesti ja meille jäi upeita muistoja

23 JNS

но была говорить с русскоми люди по-русски, потому что они все не понимали английски язык хорошо. Это било тоже очень полезно и нравоучительный.

Всё путешествие был увлекательный. Первое разгово-ры были неловки, потому что мы нечего не знали о друг друге. После мы говорили и познакомились, мы стали хо-рошими друзьями. Ситуации уже не били неловкие.

Однако, мой время студентом по обмену закончилось скоро. В последние день настроение было грустное. Я по-няла, что быстро я буду опять в Финляндий. Тоска по ро-дине была большое, но я знала я буду скучать по Петроза-водск и люди которые живут там.

К счастью эти люди из Петрозаводск, приехали в Фин-ляндий в Йоенсуу. Ксеня жила со мной у нас дома. Опять мы говорили и были вместе много.В этот раз была труд-нее проститься. Мы знали, что возможно, мы никогда не встретимся больше.

Мы разговариваем в фейсбуке иногда. Она хотела бы ездит в Финляндию и начат учиться здесь. Я хотела бы встретит её ещё в будущем. Я надеюсь, это случиться.

Elina Tykkyläinen

1. Sijaitsee lähellä keskustaa − koulun jälkeen pääsee no-peasti keskustaan ja liikuntatunteja voidaan pitää muualla lyhyen kävelymatkan takia

2. Hyvät opettajat − oppii nopeasti ja tarvittaessa saa tuki-opetusta

3. Saa opiskella venäjää − venäjän kieli on hyödyllinen ja sitä voi tarvita tulevaisuudessa

4. Ei koulukiusaamista − kiusaamiseen puututaan herkästi

5. Aktiivinen tukioppilastoiminta − paljon toimintaa har-maan arjen keskellä

Viisi parasta asiaa Itä-Suomen koulussa

24 JNS

25 JNS

Joensuun esikoululaisten käsityöprojekti

kummien kanssa

Teksti ja kuvat: Miia Tanninen

Yhteisen käsityöprojektin valmistuttua oppilailta pyydet-tiin palautetta ja selvisi, että myös oppilaat olivat tykänneet projektista ja itse asiassa toivoivat lisää yhteistä tekemistä. Sitä on helppo luvata – niin hienosti kun ovat kaikki yhteiset teke-miset sujuneet!

Oppilaiden mietteitä käsityöprojektista:

Kun teimme nimikylttiä, sahasimme paloja ja se oli kivaa. Kun olimme sahanneet palat, rupesimme naulaamaan niin, että sii-tä tuli nimeni. Sen jälkeen menimme takaisin luokkaamme ja nauhoitimme ne naulat eri väreillä, jotta tuli nimeni. Lopuksi laitoimme kylttiin nauhan, että se pysyisi seinällä. Tällä hetkel-lä kyltti on seinälläni ja se on tosi hieno.

Miska,Taneli ja Denis

Me olimme puukäsityöluokassa tekemässä nimikylttejä. Se oli kivaa. Helppoa oli se, kun teimme poralla reiät. Naulaaminen oli vaikeaa.

Neea ja Fanny

Yhtenä päivänä teimme kummioppilaani kanssa nimikyltti-työn. Aluksi suunnittelimme työn. Sen jälkeen sahasimme ja naulasimme kirjaimet. Oini oli hyvä hiomisessa ja naulaami-sessa. Sen jälkeen pyöritimme nauhat kirjaimien ympärille.

Oini ja Aamu

Nyt esikoululaisten oli aika tutustua tekniseen käsityöhön ja opettajan suunnitellessa tulevaa projektia, oli heti selvää, että kummit olisivat tässä erittäin tärkeä osanen. Onneksi myös kuudesluokkalaisten kummiemme käsitöiden opettajat olivat heti innolla mukana toteuttamisessa.

Niinpä eräänä maaliskuisena päivänä Joensuun esikoulu-laiset innokkaina ja vähän jännittyneinä aukaisivat ensi kertaa koulumme ns. puukäsityöluokan oven. Flunssakausi oli me-neillään ja valitettavasti kaikki esikoululaiset tai kummit eivät olleet koulussa, mutta ”parittomat” löysivät vaivatta itselleen kaverin, jonka kanssa aloittaa työt.

Yhteisen käsityöprojektimme tarkoitus oli valmistaa esi-koululaisille nimikyltit seinälle ripustettavaksi. Työn ensim-mäinen vaihe oli etsiä sopiva pätkä lautaa ja sahata se sopi-van mittaiseksi. Juuri sopivan mitan löytyminen oli yllättävän kinkkistä, mutta kaikki saivat lopulta oikean mittaisen laudan sahattua.

Sen jälkeen nimi hahmoteltiin lautaan ja alkoi kova nau-laaminen kirjaimien muotoon. Epätoivoisiakin huokailuja luo-kassa kuultiin, koska naulattavaa oli paljon ja naulat eivät aina suostuneet kiinnittymään oikeaan suuntaan, mutta hienosti jokainen malttoi keskittyä ja naulat saatiin naulattua nimien kirjaimien muotoon.

Seuraavana jokainen parivaljakko pääsi poraamaan ripus-tusreiät itse – tosin teknistä käsityötä opettavan Jehkin tark-kailun alaisena. Sen jälkeen osa ehti jo mennä tekstiilikäsityö-luokkaan, jossa naulojen ympärille kieritettiin puuvillalankaa ja nimi kyltissä tuli helpommin luettavaksi. Tähän vaiheeseen ehti kuitenkin harva ja jatkoimme lankojen laittamista ja ri-pustuslankojen virittämistä vielä seuraavana päivänä esikoulu-laisten omassa luokassa.

Urakan päättyessä töihin oltiin hyvin tyytyväisiä – niin esikoululaiset kuin kummitkin. Suurin osa esikoululaisista ke-hui ripustavansa kylttinsä heti seinälle, kun pääsisivät kotiin. Myös opettajilla oli syytä olla tyytyväisiä oppilaihinsa, koska työskentely oli sujunut yli odotusten − reippaasti ja hyvässä hengessä.

Vaikka nimikylttien tekeminen oli haastavaa, niin kaikki jaksoivat tehdä työtä keskittyneesti ja pitkäjänteisesti. Teke-mistä säesti iloinen puheensorina eikä kukaan vähätellyt tois-tensa tekemisiä tai lopputulosta, vaan kaikki jaksoivat kehua toisiaan hyvin tehdystä työstä.

26 JNS

Julia on minun kummioppilaani. Tutustuin häneen kuuden-nen luokan syksyllä. Julia on mukava, kiva ja kaunis. Hän tulee aina välkillä halaamaan minua.

Me olemme värittäneet paljon yhdessä. Me olemme myös leiponeet ja tehneet maataidetta.

Julia ja Jasmin

On ollut kivaa leikkiä yhdessä ulkona. Oli mukavaa leipoa omenakaurapaistosta sekä pipareita. Värittäminen ja askarte-leminen ovat olleet myös mukavaa. Kummitoiminta on ollut tosi mukavaa.

Fanny, Taija ja Annukka

Mikä oli mukavaa? Mielestäni mukavaa oli sahaaminen.Oliko joku hankalaa? Mielestäni hankalaa oli hiominen.Oliko jokin helppoa? Ei mikään.

Roni, Jesper ja Aarni

Me rakensimme kummien kanssa nimikyltit. Se oli kivaa. Atte on kiva ja rauhallinen. Atte tykkäsi poraamisesta, sahaamisesta ja naulaamisesta. Meillä oli hauskaa. Kyllä on kivaa olla kum-mi!

Atte, Ivan ja Vertti

Oli kivaa kaikkien mielestä. Työ onnistui ihan hyvin. Työ oli todella helppo ja hauska. Langan laittaminen oli vaikeinta. Tämä työ oli hauska ja haluaisimme näitä jatkossakin.

Akseli, Joel ja Lauri.

Marinasta oli kiva tehdä työtä. Kaikki oli helppoa. Narujen vä-riksi valitsin valkoisen, pinkin, violetin, sinisen sekä violetin. Työssä kivointa oli tehdä lankojen laittaminen. ”Olen tyytyväi-nen työhön”, Marina sanoo.

Marina ja Laura

Tätä työtä oli kiva tehdä; Leya ja minä tykkäsimme kovasti!. Puun sahaaminen oli kyllä vaikeaa, mutta sitten kaikki muu oli helppoa. Tulos oli tosi värikäs. Leya tykkäsi tästä työstä! Toivo-taan, että tulevaisuudessa on lisää kivoja töitä!

Alina ja Leya

Mietteitä koko vuodesta

Olemme leiponeet tänä vuonna pipareita ja omenakaurapais-tosta. Teimme maataidetta. On ollut kivaa, kun on ollut yksi välitunti päivässä samaan aikaan. Roosa-kummi on hauska ja Julianna on tosi kiva ja hupsu.

Julianna ja Roosa

Yhteiset toivetekemiset TOP 5:1. elokuvan katselu2. pelien pelaaminen ja leikkiminen3. askartelu ja värittäminen4. disco5. nyyttärit

27 IMA

27 JNS

Мои поездки в РоссиюTeksti: Oona Keinänen Оона Кейнянен

В Петрозаводске мы жили в русской семье, и поэтому я очень переживала перед поездки. Всё-таки эта поездка мне очень понравилась! Моя семья там была понимающая и всё шло хорошо.

В следующий раз наш класс съездил в Москву! Я ожи-дала эту поездку, потому что я очень люблю большие го-рода, как Лондон и Стамбул. Я очень любила Москву тоже. Но некоторые учителя были немного строгие и погода плохая, очень ветреная и холодная, и поэтому я надеюсь, что наша поездка туда через месяц будет ещё лучше!

После Москвы был Санкт-Петербург во второй раз. Туда мы съездили прошлой весной. Мы учились в универ-ситете и жили в общежитие, которое было прекрасным опытом! В Питере мы пошли посмотреть балет тоже. Я не очень люблю балет, но этот балет был красивый и новый опыт для меня. Эта поездка был первой в ходе гимназии, и поэтому атмосфера поездки была более спокойная. Са-мостоятельное движение было поучительное дело также, хотя немного устрашающее в первый день.

Через месяц мы поедем в Москву в течение недели, как в Питере, почти год назад. Это будет наша последняя поездка вместе и я очень надеюсь, что она будет лучшей тоже!

Я была в России шесть раз в моей жизни. Первый раз был почти шесть лет назад в Санкт-Петербурге, когда я была в пятом классе. Наша поездка была в мае, и в Питере была очень жаркая погода. Наш класс проводил там только три дня, но всё-таки у нас было достаточно времени посмо-треть достопримечательности тоже. Мой папа был тогда с нами в поездке и он тоже полюбил её.

Мой второй раз в России был в шестом классе. Тогда я была в Хийтоле с несколькими одноклассниками. Это была очень интересная поездка, потому что мы бродили там несколько километров с нашими большими рюкзака-ми и мы лазали в горах там. Мы спали в палатках и гото-вили нашу еду сами. Это было довольно трудно иногда, но однако эта поездка была незабываемым опытом!

Третий раз в России был на острове Кижи между седь-мым и восьмым классом, на летние каникулы. Это было первое лето, когда наша школа съездила туда. Погода была прекрасная там тоже, солнце светило и было очень жарко! В Кижи мы жили в традиционном деревянном доме и у нас был наш собственный повар. В Кижи мы познакоми-лись с карельскими традициями тоже. Это была отличная поездка ещё раз!

После этого ,в восьмом классе, была поездка в Петроза-водск. Это было другое и очень интересное путешествие.

28 LPR

Matti Linna opiskeli Itä-Suomen koulun Lappeenrannan yksikössä vuosina 2006−2014. Lukion jälkeen tie vei Turkuun, jossa Linna opiskelee parhaillaan sekä kansainvälistä liiketoimintaa että venäjää.

Kun Matti Linna palaa mielessään ISK:ssa vietettyihin vuosiin, ajatukset vievät positiivisiin muistoihin. Oli mukavia leiri-kouluja ja unohtumattomia hetkiä kavereiden kanssa. Lisäksi venäjän kielen taito kehittyi niin hyväksi, että yhdeksännen luokan TET-jakson hän suoritti Moskovan Suomalaisessa kou-lussa.

− Joskus hullutkin ideat kannattaa toteuttaa, Linna naurah-taa.

Yhdeksännen luokan jälkeen hän jatkoi ISK:n lukiossa. Pe-ruskouluvuosina saavutettu kielitaito kehittyi sekä kirjallisen ilmaisun että sanavaraston osalta.

− Koen myös, että kulttuurien kohtaaminen koulussa opet-ti ymmärtämään erilaisia ihmisiä, vaikka sitä ei ehkä koulussa itse tajua, Linna kertoo.

Ainoana huonona puolena hän muistaa kaveriporukan ha-jaantumisen yhdeksännen luokan päätteeksi.

− Toisaalta se on luonnollista, koska kaikki etsivät omaa suuntaansa, Linna tuumaa.

Hänen oma alansa löytyi lopulta kauppatieteiden parista, vaikka lukion alkuvaiheessa Linna oli ajatellut hakea opiskele-maan lääketiedettä.

− Yhteiskuntaopin kurssi ja innostava opettaja ratkaisivat kuitenkin suuntautumiseni yhteiskunnalliselle puolelle. Va-litsin kauppatieteet ja pääaineeksi valikoitui venäjän ansiosta kansainvälinen liiketoiminta, Linna kertoo.

Pian takana on kaksi vuotta opiskelua Turun kauppakor-keakoulussa. Kansainvälisen liiketoiminnan opinnot käydään englanniksi, ja opintojen idea on perehtyä eri kulttuureihin ja liiketoimintamalleihin.

− Kauppakorkean kurssitarjonta kävi kuitenkin äkkiä ka-peaksi, kiitos ISK:ssa kehittyneen kielitaidon. Niinpä hain vuo-si sitten myös venäjän pääaineopiskelijaksi Turun yliopistoon, Linna paljastaa.

Yliopiston puolella hän opiskelee kieliasiantuntijoiden opintosuunnalla, joka kouluttaa kielialan ammattilaisia esi-merkiksi kaupalliselle ja yhteiskunnalliselle alalle.

− Turussa on yllättävän hyvä tarjonta Venäjään ja Itä-Eu-rooppaan liittyen. Uskon myös, että venäjän opinnot on help-po yhdistää kauppatieteen kanssa.

Kielitaito avaa ovia

Matti Linnan mielestä tärkein ISK:n anti on kielitaito. − Uskallan sanoa, että 70 prosenttia koulupaikoistani on

venäjän kielen ansiota. Ilman venäjää olisin varmasti päätynyt eri paikkaan opiskelemaan, hän linjaa.

Kielitaito on auttanut myös kesätöiden löytämisessä. Esi-merkiksi kesän 2012 Linna työskenteli Lappeenrannan hiek-kalinnan turistioppaana.

− Myöhemmin olen tehnyt jonkin verran tulkkikeikkoja, joiden kautta olen tutustunut työnantajiin. Venäjä on siis välil-lisesti vaikuttanut myös muihin työpaikkoihini, Linna toteaa.

Yhteinen taival venäjän kielen kanssa ei kuitenkaan ollut alusta asti helppo. Ensimmäiset vuodet olivat työläitä, ja Matti Linna muistaa edelleen viidennellä luokalla tehdyn ylivoimai-

Tote

uta

hullu

tkin

idea

t

Teks

ti: A

nna-

Kai

sa K

ouvo

29 LPR

sen vaikean esitelmän ensimmäiset lauseet.− Itsensä haastamalla kuitenkin oppii parhaiten, Linna ki-

teyttää.Venäjänkielisen kaveriporukan kautta Matti Linna sai lo-

pulta kiinni kielen logiikasta ja seitsemännellä luokalla venä-jän salat alkoivat avautua.

− Sen jälkeen olen ollut kieltä oppiessani intoa täynnä, kun uusien sanojen ja vaikeiden ilmausten takaa löytyy jotain tut-tua mutta luovalla tavalla yhdistettynä. Kielen hienous on sen sanojen ovela rakenne ja värikkyys, jota on vaikea kuvata suo-meksi, Matti Linna hehkuttaa.

Hän ei kuitenkaan väitä, että venäjä olisi helppo kieli. Siinä on nimittäin omat haasteensa, kuten aspektit.

− Virheitä sattuu ja venäläiset kyllä ymmärtävät pienet puutteet kielitaidossa, Linna lupaa.

Uskalla tarttua tilaisuuteen

Kielitaidon lisäksi Matti Linna kiittelee ISK:ta Venäjä-tietou-den opettamisesta.

− Niin turhalta kuin Šiškinien ja Puškinien opettelu tuntui-kin, knoppitiedolla pystyy tyrmäämään keskustelukumppanin hyvällä tavalla, Matti Linna hymyilee.

Hän korostaa, ettei venäläisyyttä voi ymmärtää pelkän kie-len avulla vaan on tunnettava myös kulttuuri.

− Luulen etsiväni todellista venäläisyyttä vielä seuraavat parikymmentä vuotta. Mitä on venäläisyys ja mitä venäläiset ajattelevat? Onko näihin edes olemassa nyrkkisääntöä? Sen ymmärryksen haluaisin tavoittaa, Linna haaveilee.

Opetuksen punaisena lankana hän näkisikin nimien sijaan ymmärryksen siitä, millaisia venäläiset ovat ja miksi.

− Puškinin runojen lisäksi pitäisi ymmärtää, mihin nii-den arvostus perustuu. Что такое русская душа - вот этот вопрос.

Tällä hetkellä Itä-Suomen koulussa opiskeleville nuorille Matti Linnalla on tärkeää sanottavaa.

− Älä rajaa tulevaisuuttasi turhaan. Ei tarvitse tietää, mitä haluaa. Pitää vain uskaltaa tarttua tilaisuuteen ja toteuttaa mahdottomalta kuulostavia ideoita ja unelmia.

Hän muistuttaa, että esikuvia tai muiden esimerkkiä seu-raamalla voi päätyä tekemään asioita, jotka eivät tule omasta sydämestä. On siis tärkeä kuunnella itseä, sillä jokainen tietää, mistä on oikeasti kiinnostunut.

− En minäkään vielä tiedä, mikä minusta tulee isona, vaik-ka olen pian kauppatieteiden kandidaatti. Sen kuitenkin tie-dän, että suunta on oikea ja elämä ohjaa loppumatkan.

30 LPR

Opiskelu kielipainotteisessa Itä-Suomen koulun lukiossa voi sisältää myös runsaasti urheilua. Lappeenrannan yksikössä lukiolaiset voivat hakea Ur-heiluakatemiaan, joka auttaa tavoitteel-lisesti urheilevia nuoria yhdistämään opiskelun ja urheilun joustavasti. Ur-heiluakatemiaan osallistuvan nuoren lukujärjestyksestä löytyy kolmet aamu-harjoitukset, joista hän saa kurssisuori-tuksia lukion todistukseensa.

Jääpalloilija Kalle Pesonen ja koripalloilija Greta Niemi opiske-levat ensimmäistä lukuvuottaan Itä-Suomen koulun lukiossa Lappeenrannassa. Molemmat ovat ISK:n kasvatteja, joten yh-deksännen luokan jälkeen oli helppo päättää, missä opinnot jatkuvat.

− Hain juuri Itä-Suomen koulun lukioon, koska pystyn jatkamaan siellä venäjän kielen opintoja toisena äidinkielenä, Niemi kertoo.

Molemmilla urheilijoilla lukio-opiskelu on alkanut hyvin.− Mikään aine ei ole oikeastaan ollut liian vaikeaa, mutta

eivät ne ihan helppojakaan ole. Uutta on ollut vastuu omasta oppimisesta, Kalle Pesonen tuumii.

Niemen mielestä vastuun ottaminen oli aluksi hankalaa

mutta siihen tottui nopeasti.− Motivaatiota ja kiinnostusta oppimiseen riittää. Opetta-

jat ovat mukavia ja olen päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin. Teemapäivät ja varsinkin bileet ovat mukavinta lukiossa. Niis-sä näkyy ja kasvaa lukion yhteishenki, Niemi hehkuttaa.

Urheilu ei kyllästytä

Greta Niemen koripalloharrastus alkoi viitisen vuotta sitten.− Ystäväni vanhemmat suosittelivat minulle koripalloa,

joten päätimme siskoni kanssa kokeilla sitä. Ennen koripalloa olin harrastanut montaa muuta lajia mutta kyllästynyt niihin lopulta. En usko, että kyllästyn koripalloon koskaan, Niemi arvioi.

Samoilla mielin on Kalle Pesonen, joka on pelannut jää-palloa jo yhdeksän vuotta. Hänen joukkueensa Veiterä pelaa SM-sarjaa, ja pelejä on noin kerran ja harjoituksia kahdeksan kertaa viikossa.

Niemen joukkue, Catz, pelasi päättyneellä kaudella kah-della tasolla: SM-sarjassa ja alueellisessa sarjassa. Yhdelle vii-konlopulle saattoi osua useampikin peli, mutta kauteen mahtui myös pelivapaita viikonloppuja. Harjoituksiin koripalloilijat kokoontuvat neljästi viikossa. Lisäksi urheiluakatemialaiset harjoittelevat kolmena aamuna.

− Parasta, mitä koripallosta saa, on hyvä joukkue, joka on kuin toinen perhe. Olen päässyt tutustumaan mahtaviin ihmisiin omassa joukkueessa ja myös pelaa-jiin eri puolilta Suomea. Olen päässyt solmimaan ihmis-suhteita, jotka eivät pääty koskaan, Greta Niemi summaa.

Vahvuudet käyttöön

Jääpalloareenalla Kalle Pesosen vahvuuksia ovat vauhti ja lyön-ti. Lukio-opinnoissa hyödyllisin taito on nopea oppiminen.

− Minun ei tarvitse lukea asiaa monta kertaa, jotta muistan sen. Opin hyvin myös kuuntelemalla, Pesonen kertoo.

Greta Niemi taas arvioi, että koulumaailmassa hänen suu-rin vahvuutensa on stressaamattomuus.

− Yritän hoitaa asiat mahdollisimman rennosti mutta hy-vin. Stressaaminen vie vain aikaa ja voimia, Niemi tiivistää.

Molemmat urheilijat korostavat työnteon merkitystä ur-

mah

dolli

sta?

Teks

ti: A

nna-

Kai

sa K

ouvo

Luki

o +

urhe

ilu

31 LPR

heilun ja opiskelun yhdistämisessä. − Lukio ja tavoitteellinen urheileminen voi välillä tuntua

raskaalta mutta siihen tottuu. Lukiosta jäävä vapaa-aika me-nee harjoituksiin ja iltaisin tehdään läksyt. Vaikeinta on tehdä kaikki koulutehtävät ajallaan, tunnustaa Niemi.

Urheileminen tuo kuitenkin tasapainoa elämään ja auttaa rentoutumisessa.

− Se antaa minulle mahdollisuuden kääntää ajatukset pois muusta ja pitää kuntoa yllä, Kalle Pesonen korostaa.

Urheiluakatemia taas mahdollistaa tavoitteellisen treenaa-misen ja opiskelun yhdistämisen. Niinpä Pesonen ja Niemi

suosittelevat akatemiaa kaikille lukiolaisille, jotka haluavat ke-hittyä omassa lajissaan.

− Menkää Urheiluakatemiaan! Sen avulla saa enemmän vapaa-aikaa ja aikaa jää myös kouluhommille, Pesonen kan-nustaa.

− Suosittelen Urheiluakatemiaa jokaiselle, joka haluaa kehittyä lajissaan monipuolisesti ja saada tietoa terveydestä ja muusta urheiluun liittyvästä. Jos jaksaa hoitaa tärkeimmät koulutehtävät huolellisesti ja ajallaan, lukio ei tuota suurempia vaikeuksia, Niemi lisää.

I’ve been practising shukokai karate for over eight years now and I’ve got to say: it’s the best hobby there is.

I myself don’t like the regular sport hobbies like hockey or football. Nearly every single sports player is rude and arrogant. In karate we learn to respect everyone, so I couldn’t even imag-ine making fun of someone in public.

Karate also improves your overall fitness and health. It trains most of your muscles and in my opinion is super fun. You’ll most likely get a lot of new friends. But, as I said before, I think the best thing about doing karate is that you learn to honor and respect everyone: your opponent, friends, foes... The list goes on. Shukokai is not just about learning to beat people up. It’s about learning how to defend yourself. And the best way to do that is not to make anyone hate you. At least that’s what I think.

So, now that you’ve read about shukokai karate, my hobby, I hope that you view karatekas differently: not as some mind-less bastards who beat people up for fun. Because that’s not who we are!

Teksti ja kuva: Santeri Nuottamo

Why is shukokai karate the best

hobby?

32 LPR

Eräänä helmikuisena tiistaina järjestettiin

Lappeenrannan Urheilutalolla Metkuillaan-konsertti. Konsertissa

esiintyi Sari Kaasisen johdolla tuhat koululaista eri puolilta Etelä-Karjalaa.

Kuorossa ja yleisössä oli myös Lappeenrannan Itä-Suomen koulun oppilaita ensimmäiseltä, toiselta ja

kolmannelta luokalta.

Sata salamaaTeksti:

Elmilia ja Idun, Sanni, Markus ja Nemi, Venla, Kaius ja David, Petronella ja Ella, Taru ja Wilma, Kristiina ja Uliana, Anni, Mico

Olimme yleisössä, katsomassa konserttia. Konsertti oli urheilutalolla. Konsertin tunnelma oli tärisyttävä. Konsertissa oli hämärää. Konsertista jäi mieleen kun Sari Kaasinen hyppi pöydällä. Haluaisimme myös ensi

vuonna tulla katsomaan Metku-konserttia. Menin konserttiin kävellen. Konsertti oli urheilutalolla. Minä olin yleisössä. Konsertissa oli kiva tunnelma.

Konsertista jäi mieleen, että siellä oli kivaa. Ensi vuonna tahtoisin olla taas katsomossa. Menimme konserttiin bussilla. Konsertti oli urheilutalolla. Olimme esiintyjiä. Konsertissa oli mukava tun-

nelma. Konsertista jäi mieleen yleisö. Haluaisimme ensi vuonna esiintyä konsertissa. Lempilaulumme oli Sata salamaa.

Menin konserttiin kävellen. Konsertti oli urheilutalolla. Minä olin yleisössä. Tunnelma oli jännittävä. Minulle jäi konsertista mieleen, että siellä laulettiin ”Antti Tuisku Sata salamaa”. Haluaisin mennä ensi

vuonna esiintymään kuoroon. Me lähdettiin urheilutalolle kävellen. Meidän suosikkibiisi oli Sata salamaa ja toinen Pöö pöö

pöllö. Me kuunneltiin lauluja. Olimme yleisössä. Tunnelma oli ihan hyvä. Ensi vuonna olemme katsomassa.

Kävelimme konserttiin. Konsertti oli Lappeenrannan urheilutalolla. Me oltiin yleisössä. Kon-sertissa oli hauska ja ilahduttava tunnelma. Konsertista jäi mieleen kun he lauloivat

Antti Tuiskun Sata salamaa. Haluaisimme mennä ensi vuonna mukaan laula-maan. Me menimme Metku-konserttiin linja-autolla. Konsertti oli urheilutalol-

la. Olimme Metku-esiintyjinä. Konsertissa oli kiva tunnelma. Konsertista jäi mieleen Sari Kaasinen. Haluaisimme esiintyä ensi vuonna Metku-kuo-

rossa. Minä ja minun kaverini lähdimme bussilla konserttiin. Konsertti

oli Urheilutalossa. Olimme esiintymässä.Oli todella hauskaa. Konsertosta jäi mieleen ruisleipä. Konser-

tista jäi mieleen kaksi laulua, Sata salamaa ja Lohtu. Haluan myös ensi vuonna konserttiin. Menin konserttiin kävellen. Konsertti oli urheilutalolla.

Konsertissa oli todella riemukas tunnelma. Konsertista jäi mieleen laulu Pöllö-Pöö ja Sata salamaa. Ensi

vuonna haluaisin esiintyä kuorossa.Me kävelimme Metku konserttiin.

Konsertti oli Urheilutalolla. Olim-me yleisössä. Minun tunnelma

oli Hauska. Minun kave-rini tunnelma oli Sala-

moiva. Ehkä haluan olla ensi vuon-

nakin Metku konser-

tissa.

33 LPR

Penkkarit näkyivät Itä-Suomen koululla oikein hyvin, kun abit kävivät luokassa. Heillä oli erilaisia pukuja, esimerkiksi Star Wars ja koira-asuja. Parasta oli kuitenkin, että sain katsoa hei-dän pukuja. Minä pukeutuisin koiraksi.

Penkkarit näkyivät Itä-Suomen koululla hauskoissa pu-vuissa. Näin täällä halloween pukuja. Kaikista parasta oli kui-tenkin se, kun sain nähdä heidän hienot puvut. Jos olisin abi, pukeutuisin Kaptain Phasmaksi.

Heitettiin karkkeja, tytöt olivat erilaisissa kauniissa vaat-teissa. Näin hassuja pukuja. Parasta oli karkki. Jos olisin abi, olisin nalle.

Ne näkyvät tosi hyvin Itä-Suomen koulussa. Minä näin Stromtrooper pukuja ja muita Star Warsiin liittyviä pukuja ja

se oli kivaa. Parasta oli se, että samana päivänä minun repulla oli synttärit ja että sai paljon namuskaa. Namuska on proota. Minä pukeutuisin Trollaajaksi.

Sellain ne näkyivät, että ne kävivät söpöissä asuissa täällä heittelemässä karkkia. Minä näin Nasun, Ihaan, monsterin, Star Wars ukkoja ja paljon muita hauskoja pukuja. Se oli paras-ta, että kauniita ja söpöjä pukuja näkyi paljon. Minä pukeutui-sin ”karkkimonsteriksi”.

Penkkarit näkyivät Itä-Suomen koululla niin, että he heit-telivät karkkia. Näin Star Wars pukuja, Nalle Puh pukuja, rapu puvun, merirosvopukuja ja Nasu puvun. Parasta oli se että he heittelivät karkkia. Pukeutuisin pääsiäistipuksi.

Itä-Suomen koulun Lappeenrannan yksikön kolmannen luokan oppilaat pohtivat, kuinka penkkarit näkyivät koululla. Oppilailta kysyttiin, mikä päivässä oli parasta, millaisia pukuja he näkivät ja miksi he itse pukeutuisivat, jos olisivat abeja.

PenkkaritTeksti: Noora, Elmo, Ksenia, Kimi, Mila ja Senni

34 LPR

Olipa ker-ran Väinämöinen.

Hän oli vanha mies, joka ihmemies. Hän tyk-käsi pelata pleikkaa. Hä-nen lempipelinsä pleikalla oli ”Joku ihmepeli”.

Eräänä päivänä hän tapasi ulkona Ilmarisen. Hän kysyi ”Onko sinulla autonkirjausvaijeria?”, ja Il-marinen vastasi ”Ikävä kyl-lä ei, mutta voin takoa sen”. Viikon päästä Väinämöinen

sai sen. Sen jälkeen hän lähti iloisin mielin

korjaamaan autoaan uudella autonkirjaus-vaijerilla. Kun hän sai korjattua auton, auto oli

ajovalmis ja Väinämöinen lähti sillä Prismaan hakemaan jousipyssyä.

Kun Väinämöinen osti jousipyssyn, hän tuli kotiin ja rikkoi sen. Sen jälkeen hän teki siitä kan-teleen. Väinämöinen myi kanteleen Ilmariselle, mutta Ilmarinen ei tiennyt, että Kantele on taika-kantele. Silloin kun alkoi soittamaan sitä kannel-ta, sai supervoimat viikoksi.

Ilmarinen alkoi soittaa kannelta ja lähti lentoon. Hän lensi Australiaan ja tapasi siellä kengurun ja vei sen kotiin lemmikiksi.

TaikakanteleTeksti: Sho Värri ja Sabina SaarinenKuva: Sho Värri

35 LPR

As many of you might already know, a unicorn is one of the most challenging pets out there. Today I’m going to let you in on a couple of tips and secrets about taking care of a baby unicorn.

Unicorns are magical and ancient creatures that already lived on Earth when elves and mermaids dominated all the living and were like Nicki Minaj when humans were like Miley Cyrus.

Unicorns are androgynous, which means that they aren’t really girls or boys, but just unicorns.

So, first of all, you need to take care of your pet’s health. Unicorns eat pretty much everything colorful and sweet, and I find Skittles a great source of sugary rainbow. So does Pete.

Unicorns are very strict to their looks. To keep Pete’s fur healthy and shiny, I use organic coconut oil. Just rub the oil all over the unicorn (don’t forget behind the ears) and leave it in for about 15 minutes (make sure your pet doesn’t go running around the house and make a mess). Then just wash it off with some water and some high-quality soap or shampoo.

All unicorns are introverts, so they need a close group of dear and trustworthy friends around them. Pete has many good friends, but he’s really shy with newcomers.

Unicorns are free spirits. They’re really laid-back and enjoy living slow. I wouldn’t recommend taking them outside in any stressful environment. A city full of busy people and big build-ings? No. A meadow full of wild flowers and friendly bugs? Yes.

• Pete doesn’t go out in the winter because it’s too cold for her.

• Her favorite things include glitter baths and Netflix.• Pete loves to read books from famous Youtubers and espe-

cially her idol, Pusheen the Cat.

This is Pete. He’s aTeksti ja kuvat: Oscar Arminen

36 LPR

Maailmassa on niin paljon kieliä, joiden osaaminen on hyödyksi aikuisena. Mitkä kielet ovat tärkeitä Suomessa asuville ihmisille?

Me haastattelimme suomalais-venäläisen koulun 2. sekä 7.−9. luokkien oppilaita. Pääaiheena oli oppilaiden opiskelemien kielten merkitys. Yhdeksännen luokan oppilailta tuli 35 vas-tausta. Suurin osa ihmisistä (48,5 %) ajattelee, että englanti on kaikista hyödyllisin kieli tulevaisuudessa. Syynä siihen on se, että englanti on lingua franca (kansainvälinen kieli).

14,2 % yhdeksäsluokkalaisista ajattelee, että venäjän kieli on tärkein, koska Suomi sijaitsee Venäjän läheisyydessä ja Suo-meen muuttaa paljon venäläisiä. Ruotsin kieli on toinen Suo-men kansalliskielistä. 5,7 % yhdeksännen luokan oppilaista on sitä mieltä, että ruotsi on tärkeämpi kuin venäjä tai englanti. Myös kiina ja saksa ovat tärkeitä! Näin vastasi 8,5 % yhdeksän-

nen luokan oppilaista.Kahdeksannen luokan oppilaat pitävät tärkeinä kielinä

vain kolmea kieltä. Ne ovat suomi, englanti ja venäjä. Syinä sii-hen ovat kielen tarve työssä, ulkomaalaisten turistien määrä ja sekä henkilökohtainen kiinnostus kieleen.

Jos kieli on vaikea, se ei kuitenkaan tarkoita, että se ei ole tärkeä. Aasialaiset kielet, kuten esimerkiksi korea tai kiina, kiinnostavat Itä-Suomen koulu oppilaita ja opettajia. Suomen kielen opettaja Anna-Kaisa sanoi: ”Kiinan merkitys maailmal-la kasvaa koko ajan. Jos haluaa pysyä mukana esimerkiksi ta-lousasioissa, kiina on tärkeä kieli.”

Uuden kielen oppiminen voi olla jonkun unelma.”Haluan opiskella koreaa, koska osaan jo englantia ja olen lähdössä Ko-

reaan”, kirjoitti 7.-luokkalainen Kerttu.Me haastattelimme myös alakoululaisia. Toisen luokan op-

pilaista 34,7 % on sitä mieltä, että englanti on tärkein kieli. 30 % oppilaista sanoo, että suomi on tärkein kieli tulevaisuudessa ja 21 % oppilaista sanoo, että venäjä on kuitenkin tärkeämpi kuin muut.

Tietyn kielen tarve jokaisen ihmisen elämässä on henki-lökohtainen asia. Kielet kuulostavat erilaisilta ja jotkut kielet ovat vaikeampia kuin toiset. Sen takia on hyvä, että koulu an-taa mahdollisimman paljon vaihtoehtoja. Kaksikielinen koulu kehittää lapsia ja opettaa kommunikoimaan eri kieliä puhu-vien ihmisten kanssa.

Myös kiina ja saksa ovat tärkeitä!

Teksti: Vasilisa Teshina ja Daria Akkuratova

37 LPR

Voimme antaa neuvoja vain 4. luokasta lähtien, koska oma-kohtaista kokemusta ISK:sta meillä on vasta neljänneltä luo-kalta lähtien. Nelosluokkalaisille ehdoton neuvo on, että opis-kelkaa venäjää tosissanne. Jos et opi heti perusasioita, et tule pärjäämään. Sama koskee ruotsin kieltä.

Myöhemmin saat valita pitkän valinnaisaineen. Kannattaa ottaa aine, joka kiinnostaa sinua. Vaikka kaverit valitsisivat esi-merkiksi köksän, älä mene perässä, jos sinua ei kiinnosta, ellet halua aiheuttaa itsellesi kahden vuoden kärsimystä.

Matkoille kannattaa ehdottomasti osallistua, koska ne ovat oikeasti hauskoja. Oppilastoimikunnassa saatat saada mahdol-lisuuden vaikuttaa asioihin. Pyrkikää saamaan kouluun erilai-sia teemapäiviä ja tapahtumia esimerkiksi väripäivä, pajapäivä ja erilaisia gaaloja.

Kun aloitat Itä-Suomen koulussa, saat iPadin. Aluksi pä-deillä tulee pelattua paljon. Muutaman vuoden päästä sitä käy-tetään vain muun muassa esitelmiin.

Seitsemännellä luokalla saatte uudet punaiset lukolliset kaapit. Aluksi ne vaikuttavat hienoilta, mutta eivät ne oikeasti ole edes niin hienoja.

Kahdeksannen luokan perussääntö on kunnioittaa ysi-luokkalaisia. (Tämä koskee kaikkia luokkia.) Yksi perussään-nöistä on mennä ulos välitunnille.

Ensimmäiset vuodet tuntuivat pitkiltä, jopa päättymät-tömiltä. Yhdeksäs luokka menee huomaamattoman nopeasti. Nauttikaa siis toistenne seurasta, vielä kun voitte.

Nauttikaa toistenne seurasta

Hyvät Iskarin lukijat! Olemme lopettamassa peruskoulua ja aloittamassa jotain uutta ja tuntematonta. Tässä vaiheessa olisi varmasti hyvä kertoa, mitä olemme oppineet tänä aikana.

www.itasuomenkoulu.fiwww.facebook.com/itasuomenkoulu www.instagram.com/isklukio.lpr