Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas iii regionen · 2013-02-12 · (TUHELI) valmistuu 6/2009 RHK mukana • YTV:n liikennetutkimus • Valtakunnallisen henkilöliikenne-•

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas

i ii regionenArja Aalto

BanförvaltningscentralengTrafiksystemavdelningen

STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1

Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta ja valvoo rautatieliikenteen

sujumistasujumista


Toiminta-ajatus ja tehtävätToiminta ajatus ja tehtävät

• Ratahallintokeskus (RHK) on asiantuntija- ja tilaaja-• Ratahallintokeskus (RHK) on asiantuntija- ja tilaaja-organisaatio, joka asiakaslähtöisesti ylläpitää ja kehittää rataverkkoa kilpailukykyisenä osana kotimaista ja kansain-p y y jvälistä liikennejärjestelmää sekä huolehtii rautatiealan osaamisesta.

• RHK vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta sekä valvoo ja ohjaa rautatieliikenteen sujumistasujumista.

• RHK:n tehtävät: strateginen suunnittelu, hankesuunnittelu,k t i k it j liik t l l trakentaminen, kunnossapito ja liikenteen palvelut

• RHK:n arvot ovat yhteistyö, vastuullisuus ja osaaminen.


Ratahallintokeskuksen strategiset päämäärät• Rautatieliikenteen kilpailukyky

– Rautatieliikenteellä on edellytykset toimia kilpailukykyisesti ja tehokkaasti osana kansallista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää.

• Rautatieliikenteen turvallisuus– Rautatieliikenteen turvallisuus on eurooppalaista huipputasoa.

• Rautatietoiminnan ympäristövaikutusten hallintaLiikenteen päästöjä vähennetään mahdollistamalla rautatieliikenteen markkinaosuuden– Liikenteen päästöjä vähennetään mahdollistamalla rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvu. Rautatietoiminnan ympäristöhaittoja ehkäistään ja vähennetään.

• Radanpidon rahoituksen riittävyysVaikutamme toimillamme siihen että radanpidon rahoitus vastaa liikenteen tarvetta ja– Vaikutamme toimillamme siihen, että radanpidon rahoitus vastaa liikenteen tarvetta ja että rahoitusratkaisut mahdollistavat pitkäjänteisen toiminnansuunnittelun.

• Rautatiealan osaaminen– Ylläpidämme ja kehitämme rautatiealan osaamista, mikä antaa edellytykset toiminnan

tehostamiselle ja yhteiskunnan tarpeiden muuntamiselle rautateillä tehtäviksi toimenpiteiksi.


Toimintatapa ja rahoitusToimintatapa ja rahoitus

• Ratahallintokeskus ostaa ratojen kunnossapito-Ratahallintokeskus ostaa ratojen kunnossapitoja rakentamistyöt sekä kiinteistönhoidon ja liikenteenohjauksen palvelut ulkopuolisiltaliikenteenohjauksen palvelut ulkopuolisilta yrityksiltä. Rautatieliikenteen sujumista valvoo RHK:n oma Liikennekeskus.RHK:n oma Liikennekeskus.

• Vuonna 2008 radanpitoon käytettiin kaikkiaan noin 570 miljoonaa euroa Varat radanpitoon saadaan570 miljoonaa euroa. Varat radanpitoon saadaan pääosin valtion talousarviosta sekä ratamaksuna, jota rautatieliikenteen harjoittaja maksaa RHK:llejota rautatieliikenteen harjoittaja maksaa RHK:lle ratojen käytöstä.


Ratahallintokeskuksen rooliRatahallintokeskuksen rooli

Liikenne- ja viestintäministeriö Kilpailuvirasto

RautatievirastoRatahallintokeskus Onnettomuus-‒ vuoden 2010 alusta osa

liikenteen turvallisuusvirastoa‒ vuoden 2010 alusta osa

Väylävirastoa

Onnettomuustutkintakeskus

RautatieyrityksetRadanpidon palvelujatuottavat yritykset Ilmoitetut laitokset


Ratahallintokeskus osaksiRatahallintokeskus osaksi Väylävirastoa• Ratahallintokeskus, Tiehallinto (keskushallinto) ja

Merenkulkulaitos (eriytetään tuotanto jaMerenkulkulaitos (eriytetään tuotanto ja turvallisuustehtävät) yhdistyvät

• Uusi väylävirasto aloittaa toimintansa 1 1 2010• Uusi väylävirasto aloittaa toimintansa 1.1.2010


Uusien virastojen muodostuminenj

Liikenne- ja viestintäministeriöj

VÄYLÄVIRASTOLIIKENTEEN

TURVALLISUUS-VIRASTO

Meriturvalli-Ratahallinto-

keskus Merenkulku-laitos

Rautatievirastoe tu a

suustoiminto

Tiepiirit

laitos

Ajoneuvohallinto-keskus

Ilmailuhallinto

Tiehallinnon keskushallinto

MKL, TUOTANTOELYt Lääninhall.

liik.osastot


Tietoja Suomen rataverkostaTietoja Suomen rataverkosta

• Ratapituus yhteensä 5 919 ratakm• Kaksi- tai useampiraiteista rataa 570 ratakmp• Raidepituus sivuraiteineen 8 848 raidekm• Sähköistettyä rataa 3 067 ratakm• Sähköistettyä rataa 3 067 ratakm• Raideleveys 1 524 mm• Ratapölkkyjä/km 1 640 kpl• Kulunvalvonnalla varustettua rataa 4 542 ratakm• Tasoristeyksiä 3 515 kpl


Raideleveys Suomessa ja Itämeren alueen maissaalueen maissa

Raideleveys1524/1520 mm1435 mm

Suomi

1435 mm

VenäjäRuotsi

Viro

Norja

Viro

LatviaLiettua

Tanska

Puola Valko-VenäjäSaksa


Saksa

Rataverkon liikennöintiRataverkon liikennöinti

Henkilö- jatavaraliikenne Rovaniemi

Kolari

TavaraliikenneOulu

Raahe

Pesiökylä

TornioKemi

VaasaIisalmi

Kontiomäki

Vartius

KajaaniYlivieska

Haapajärvi

Kokkola

Nurmes

KuopioSeinäjoki

Kaskinen

Niirala

Pieksämäki

Joensuu

Jyväskylä

ParkanoSavonlinna

Pori

Imatra

Riihimäki

RaumaTampere

Uusikaupunki

Hamina

Lahti

Parikkala

Niirala

VainikkalaLappeenrantaKouvola

Toijala

Mikkeli

STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 11Hanko

HaminaKotka

LoviisaTurku

Helsinki

Karjaa SköldvikVuosaari

Kerava

Rautatieliikenne SuomessaRautatieliikenne Suomessa

• Rautatieliikenteen osuuskotimaan henkilöliikenteen suoritteesta on 5 % mikä onsuoritteesta on 5 %, mikä on eurooppalaisittain melko alhainen. Rautateiden kuljetusosuus kotimaan tavaraliikenteen

ikil i ä ijtonnikilometreistä sen sijaan on eurooppalaisittain melko korkea 25 %korkea 25 %.


Tavaraliikenteen kuljetusvirrat

549

318

23

52

Tavaraliikenteen kuljetusvirratrautateillä ja satamissa 2008

358

1707

150

702

1892

1198

274

Oulu3451

Tornio1596

Kemi2258

1147

Rautateillä yhteensä 41,9 milj. tonnia jasatamissa yhteensä 115,3 milj. tonnia

151

196

3126108

4220 3469

498

5284

6498690

2034

1378 2349

207

3469

1159Pietarsaari1840

Raahe6441

Kokkola5703

Luvut osoittavatkuljetettujanettotonneja (1000 t)

177

1770 1727

2939

1191

1567

1135

133

1335

350

1176

2719

1872

1213

254

1226 68266

108

136

749

97

98

1840

Vaasa1440Satamien

kuljetukset (1000 t)

140

151

71

1382632

65

4311335

2326

2542

2662 15181463

1613

2200 448

12131076

1361892

226 3202189

5012

2416

50346625274

3749

4161

690749

3635

461

337

1020

6521341 3667

2507

69

9

2714

2250

3834

98

161 192

Rauma7178

Pori5283

Kaskinen1806

3587

105

117803074 20 3464

48

375

3799

381

8181

2542 50124537

59941593311

34554321

5034

2761 258210

7117

1308152

17561525

1210

825

1470

1647

859

780

279

4454

2161

2

Saimaan kanava2120

47460

43596

Turku3347

Naantali8720

7178

Uusikaupunki1129

H l i ki

Hamina4612

I k

Kotka11494Parainen

1194

46082412

215753

1224


825Hanko3704 Koverhar

1466

Sköldvik21550

Helsinki 11861

Inkoo1822

KolariHenkilöliikenteen matkat 2008Rovaniemi

80

30Kemijärvi

KolariHenkilöliikenteen matkat 2008Kaukoliikenne 13,767 milj. matkaa (+6,4%)

Oulu

460

670Kemi

a lle 0 ,1 m ilj.0,1 - 0,5 m ilj.

Matkojen määrärataosittain

Oulu

155

230

KontiomäkiYlivieskaKokkola

1125

1080

0,5 - 1 m ilj.1 - 2 m ilj.

2 - 3 m ilj.

3 - 5 m ilj.

KuopioSeinäjoki

VaasaIisalmi

35230

375 Lieksa

Nurmes

25

50

1125

1335

385J

y li 5 m ilj.

3 5 m ilj.

Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa käyttävien matkustajienmäärää vuodessa (1000 kpl).

j

Pori Mikkeli

Savonlinna

Varkaus 90

120

95

460

Pieksämäki

740

Orivesi

35

95

890645

Parkano

2040

2100

290

Haapamäki

35065

Vilppula

Tampere

Jyväskylä

Joensuu

1035

85 380

Lähde: VR Henkilöliikenne, RHK

Tilastointimuutoksen takia luvut eivät oletäysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2007laadittujen virtakarttojen kanssa.

Turku

Imatra

Riihimäki

Kouvola

Parikkala

Lappeenranta

460

Lahti 595

Kotka

290 4520Toijala 4120

635

432

1035

Luumäki

875

14201305

2095

290

Kerava4305 125

2230750


Hanko Helsinki

Karjaa

130 Pietari 1595 6130

Henkilöliikenteen matkustajamäärätS i äj ki V d ll 1995 2008Seinäjoki-Vaasa radalla 1995-2008

0,500

0,400

0,300

mat

kaa

0,200milj

.m

0,100

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008Seinäjoki-Vaasa 0,366 0,365 0,364 0,335 0,324 0,316 0,314 0,320 0,340 0,345 0,350 0,350 0,36 0,385

0,000

vuosi


Ajankohtaisia henkilöliikenteen selvitysasioita

RHK RHK kRHK• Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys

(TUHELI) valmistuu 6/2009

RHK mukana• YTV:n liikennetutkimus • Valtakunnallisen henkilöliikenne-

• Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelman laatiminen alkaa

tutkimuksen 2010–2011 valmistelu • Seinäjoki–Jyväskylä ja Haapamäki–

Orivesi–Tampere alueen jsyksyllä

phenkilöliikenneselvitys, valmis

• Seinäjoki–Oulu-ratakäytävän kehittämisstrategia: asemat ja g jasema-alueet-> toteuttamissuunnitelman laatiminen käynnistyy 6/2009laatiminen käynnistyy 6/2009

• Uudenmaan liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma


Ajankohtaisia tavaraliikenne-l it k iäselvityksiä

• Valmistuneita selvityksiä 2008:– Kolarin seudun kaivoshankkeet– Raakapuukuljetusten tulevaisuuden haasteet

Logistiikkakeskusten tie ja ratayhteydet– Logistiikkakeskusten tie- ja ratayhteydet • Käynnissä olevia selvityksiä:

– Etelä-Suomen tavaraliikenteen kehittäminen (Esu) (valmis 9.2009)– Raakapuuterminaali- ja kuormauspaikkaverkoston kehittäminen

(valmis 12.2008)• RHK on mukana seuraavissa selvityksissä:• RHK on mukana seuraavissa selvityksissä:

– KombiSuomi, Yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen, Yleinen Teollisuusliitto yms. (valmis 12.2009)M k k hdi j k lj i li l i k– Matkuksen yhdistettyjen kuljetusten terminaalin selvitykset

– P-S kansainväliset kuljetuskäytävät, maakuntaliitot ym. (valmis 10.2008)– Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset, LVM ym. (valmis 5.2009)y ( )


TTS 2010-2013Peruslaskelma

Rataverkon kunto kehittyy myönteisesti vähäliikenteisellä yverkolla, mutta heikkenee paikoin muulla rataverkolla.

Tämä tuo osaltaan epävarmuutta rautatieliikenteen toimintaedellytyksiintoimintaedellytyksiin


TTS 2010-2013Peruslaskelma

Kehittämishankkeet

Käynnissä olevat jaliik lii i

TTS 2010–2013 kaudella, peruslaskelma

liikennepoliittisessaselonteossa päätetyt;Ilmalan varikko, Seinäjoki–Oulu, I vaihe

Lahti– Luumäki, Keski-Pasila,Talvivaaran kaivosrata, Kehärata

Rakennerahastohankkeet;Rakennerahastohankkeet;Kitee–Joensuu, Nuutila–Haapakoski,Hiirola–Kalvitsa

VaalikaudellaVaalikaudella 2007–2011 aloitettavat;Seinäjoki–Oulu, I vaiheen jatko Kokkola–Ylivieska, PPPRovaniemi– Kemijärvi, S i äj ki V ähköi t


Seinäjoki –Vaasa, sähköistys

Rataosan Seinäjoki–OuluRataosan Seinäjoki–Oulu palvelutason parantamishanke p p

Hankkeen tavoitteetVaihe IVaihe II

Kaksoisraide Kokkola - Ylivieska


Hankkeen tavoitteetHankkeen tavoitteet

• Rataosan Seinäjoki–Oulu välityskyvyn lisääminen ja akselipainojen nosto 25 tonniin

• Nopeuden nosto (200 km/h) Seinäjoki–Ylivieska-välillä

• Turvallisuuden parantaminen -> tasoristeysten poisto• Turvallisuuden parantaminen -> tasoristeysten poisto

• Mahdollisimman pian valmiita käyttöönotettavia t k k i k i hd lli i ähi liikratakokonaisuuksia mahdollisimman vähin liikenne-

haitoin


Ratahankkeen sisältöOulu (Ol)

Kempele

Liminka

Hirvineva

Vihanti

RuukkiTuomioja (Tja)

Tikkaperä

Ahonpää

Rovaniemi

Kilpua

Oulainen

Kangas

Ylivieska (Yv)

KarhukangasRiippa

KälviäOulu

Tornio Laurila

SieviEskolaKannus

paviä

Matkaneva

Kokkola (Kok)

Kruunupyy

Pännäinen (Pnä)KovjokiKolppi

RiijärviUusi liikennepaikka

Kontiomäki

Vartius

Raahe

Iisalmi

Kokkola

Tuomioja

Ylivieska

Jepua

KöykkäriVolttiHärmä

RaunioKauhava

jLiikennepaikkamuutos

Kaksoisraide

Tasoristeysten poistoalue

Al j ääll k t i i

Joensuu

Jyväskylä

Seinäjoki

Niirala

Pieksämäki

Siilinjärvi

Viinijärvi

Kuopio

RajaperkiöLapua

Ruha

Seinäjoki (Sk)Etelä-Seinäjoki

Alus- ja päällysrakenteen uusiminen

Turku

RaumaTampere

Imatra

VainikkalaKouvola

Kotka

Lahti Imatrankoski

Hamina

RiihimäkiHyvinkää

Kokemäki Toijala

Orivesi Parikkala

Luumäki

Kerava

Pori

Hanko

Helsinki

KotkaSköldvik

Karjaa


Toteutuksen vaiheistusToteutuksen vaiheistus• Jaettu kolmeen osaan:

– I vaihe• Kustannusarvio 200 M€• Käyttövaltuutta myönnetty 110 M€, käytetään loppuun 2009

– VR-Yhtymä Oy rahoittaa 40 M€ vuonna 2009.– Liikennepoliittisen selonteon mukaan vuosi 2010 on hankkeen välivuosi.p

– II vaihe• Kustannusarvio 350 M€• Liikennepoliittisen selonteon mukaan aloitus 2011 jälkeen

– Kokkola–Ylivieska kaksoisraide • 250 M€ ppp-mallilla• 250 M€, ppp-mallilla• Suunnitelmien mukaan rata valmis liikenteelle vuonna 2012


Vaiheen I sisältö

Oulu (Ol)

Kempele

Liminka

Hirvineva

Vihanti


Rovaniemi

KilpuaOulainen

KangasYlivieska (Yv)

RiipKäl

Karhukangas

SOulu

Tornio Laurila

EskolaKannus

iippaKälviä

Matkaneva

Kokkola (Kok)

Kruunupyy

Pännäinen (Pnä)KovjokiKolppi

RiijärviUusi liikennepaikka

Sievi

Kontiomäki

Vartius

Raahe

Iisalmi

Kokkola

Tuomioja

Ylivieska

Jepua


RaunioKauhava

R j kiö

Riijärvi

Vaihe I

Vaihe I

Vaihe I

Liikennepaikkamuutos

Kaksoisraide


Al j ääll k t i i

Joensuu

Jyväskylä

Seinäjoki

Niirala

Pieksämäki

Siilinjärvi

Viinijärvi

Kuopio

RajaperkiöLapua

Ruha

Seinäjoki (Sk)II-raide Seinäjoki-Ruha

Etelä-Seinäjoki II-raide Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki

Vaihe I Alus- ja päällysrakenteen uusiminen

Turku

RaumaTampere

Imatra

VainikkalaKouvola

Kotka

Lahti Imatrankoski

Hamina


Kokemäki Toijala

Orivesi Parikkala

Luumäki

Kerava

Pori

Hanko

Helsinki

KotkaSköldvik

Karjaa


Vaihe II

Oulu (Ol)

Kempele

Hirvineva

Vihanti


Tikkaperä

Ahonpää

Liminka

Rovaniemi

Kilpua

Oulainen

Kangas

Ylivieska (Yv)

Karhukangas

SRiipKäl

Oulu

Tornio Laurila

SieviEskolaKannus

iippaKälviä

Matkaneva

Kokkola (Kok)

Kruunupyy

Pännäinen (Pnä)Kovjoki

Kolppi

Riijärvi Liikennepaikkamuutos

Uusi liikennepaikka

Kontiomäki

Vartius

Raahe

Iisalmi

Kokkola

Tuomioja

Ylivieska

Jepua


Raunio

Kauhava

R j kiö

Riijärvi

Vaihe II

Vaihe II Tasoristeysten poistoalue


KaksoisraideVaihe II

Liikennepaikkamuutos

Joensuu

Jyväskylä

Seinäjoki

Niirala

Pieksämäki

Siilinjärvi

Viinijärvi

Kuopio

RajaperkiöLapua

Ruha


II-raide Ruha-Lapua

Turku

RaumaTampere

Imatra

VainikkalaKouvola

Kotka

Lahti Imatrankoski

Hamina


Kokemäki Toijala

Orivesi Parikkala

Luumäki

Kerava

Pori

Hanko

Helsinki

KotkaSköldvik

Karjaa


Kaksoisraide Kokkola-YlivieskaOulu (Ol)

Kempele

Hirvineva


Tikkaperä

Ahonpää

Liminka

VihantiRovaniemi

Ylivieska (Yv)

KarhukangasRiippa

Kälviä

KilpuaOulainen

Kangas

Oulu

Tornio Laurila

SieviEskolaKannus

paviä

Matkaneva

Kokkola (Kok)

Kruunupyy

Pännäinen (Pnä)Kovjoki

Kolppi

Riijärvi Liikennepaikkamuutos

Kontiomäki

Vartius

Raahe

Iisalmi

Kokkola

Tuomioja

Ylivieska

Jepua


Raunio

Kauhava

R j kiö

Riijärvi

Kaksoisraide

p



Joensuu

Jyväskylä

Seinäjoki

Niirala

Pieksämäki

Siilinjärvi

Viinijärvi

Kuopio

RajaperkiöLapua

Ruha


Turku

RaumaTampere

Imatra

VainikkalaKouvola

Kotka

Lahti Imatrankoski

Hamina


Kokemäki Toijala

Orivesi Parikkala

Luumäki

Kerava

Pori

Hanko

Helsinki

KotkaSköldvik

Karjaa


Rataosa Seinäjoki–Oulu on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen yksiraiteinen rata, jota käyttää valtaosa Pohjois- ja Etelä-Suomen

• Liikenteen kehitys

y , j y j jvälisestä pitkämatkaisesta rautatie-liikenteestä.

Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä vuoden 2008 tammikuussa

Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä ennustetilanteessa vuonna 2015


Seinäjoki–Vaasa-rataosanSeinäjoki–Vaasa-rataosan sähköistysy

Toteutus 2009 - 2011Toteutus 2009 2011


SÄHKÖISTYSHANKE

RovaniemiRovaniemi

Kolari

Kemijärvi

Sähköistetty

Rakenteilla

Ministerityöryhmäittää

SÄHKÖISTYSHANKE

Oulu

Tornio

PesiökyläOulu

Tornio

Pesiökylä

Kemi

esittääaloitettavaksi2011 jälkeen

Sähköistyspäätöstehty 2008, työalkaa ennen 2011

Kehyspäätös tehty 2008.Oulu

Raahe

Kontiomäki

Vartius

YlivieskaKokkola

OuluRaahe

Kontiomäki

Vartius

Kokkola

Talvivaara

alkaa ennen 2011

Talvivaara

Tarkoitus käynnistää hanke

Kuopio

S i äj ki

VaasaIisalmiHaapajärvi

J

SiilinjärviKuopio

S i äj ki

VaasaIisalmiHaapajärvi

Siilinjärvi

Talvivaara

Uimaharju

Tarkoitus käynnistää hanke Vaasan kaupungin,

Mustasaaren kunnan ja RHK:nht i llä h it k ll Seinäjoki

Pori

Kaskinen

Niirala

Joensuu

Jyväskylä

Mikkeli

Pieksämäki

Seinäjoki

Pori

Kaskinen

Niirala

Jyväskylä

Mikkeli

Viinijärviyhteisellä rahoituksella.

Turku

Imatra

Riihimäki

RaumaTampere

Uusikaupunki

HaminaKotka

Lahti

Parikkala

VainikkalaLappeenranta

Toijala

Kouvola

KeravaTurku

Imatra

Riihimäki

RaumaTampere

Uusikaupunki

HaminaKotka

Lahti

Parikkala

VainikkalaLappeenranta

Toijala

Kouvola

Kerava


Hanko Helsinki

KotkaSköldvik

Hanko Helsinki

KotkaSköldvik

Vuosaari

SÄHKÖISTYKSEN TOIMENPITEET

Ratajohtojen rakentaminenAjojohdin j j

Ajojohtimen kannatinrakenteet (pylväät) perustuksineen ja muut varusteet

Sähkönsyöttöasemien (2 kpl) rakentaminenYlistaro

Karkkimala

Siltojen (Tervajoki Vaasa) kosketussuojaseinien rakentaminenSiltojen (Tervajoki, Vaasa) kosketussuojaseinien rakentaminen

Radan rakenteisiin ei puututa, tasoristeyksiä (rataosalla yhteensä 73 kpl) ei poisteta tällä ratasuunnitelmalla

Hankkeelle myönnetty valtuus 20 M€


Hankkeelle myönnetty valtuus 20 M€

RATASUUNNITELMAN LAADINTA KÄYNNISSÄ

• Perustuu v 2008 voimaan tulleeseen ratalakiin• Perustuu v. 2008 voimaan tulleeseen ratalakiin• Suunnitelma on laadittava ja hyväksyttävä ennen rautatien

parantamista ja rakentamista• Hyväksytty suunnitelma oikeuttaa suunnitelmassa osoitettujen

alueiden lunastamiseen• Ratalaki korostaa vuorovaikutusta• Ratalaki korostaa vuorovaikutusta

• Varattava mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen• Mahdollisuus muistutusten tekemiseen

•Lausuntopyynnöt, saadaan 15.6.2009 mennessä


VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikutuksen kohde Vaikutuksen merkittävyys Haittoja lieventävät toimenpiteet

Tasoriste sten m ttaminen eritasoriste ksiksi

Erikoiskuljetukset Lievät vaikutukset

Tasoristeysten muuttaminen eritasoristeyksiksi, jännitekatkot ja ajojohtimien nostomahdollisuus.

Raideliikenne (henkilö, tavara) Lievät vaikutukset( , )

Maisema ja taajamakuva Lievät vaikutukset Silta-arkkitehtuuri, ympäristösuunnittelu

Melu- ja päästöt Lievät vaikutukset

Turvallisuus

Suojelualueet

Pinta- ja pohjavedet Lievät vaikutukset

Liito-orava

Linnut, lepakot, p

Yksityinen maanomistus

Ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet Lievät vaikutuksetViljelysteiden tasoristeysten turvallisuuden parantaminen tai poisto ja korvaavat reitit

Positiivinen vaikutus

Negatiivinen vaikutus

Ei vaikutusta


Kiitos! Tack!Kiitos! Tack!


Documents

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas iii regionen · 2013-02-12 · (TUHELI) valmistuu 6/2009 RHK mukana • YTV:n liikennetutkimus • Valtakunnallisen henkilöliikenne-•