ORGAANINEN JÄTE POISTUU, MIKÄ MUUTTUU?

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 26.4.2012

Kai Sormunen, kai.sormunen/at/ramboll.fi, 040-5127 944

SISÄLTÖ

•Johdanto•Kaatopaikkakiellon sisällöstä•Kaatopaikkakiellon vaikutukset

•Käsittelyt•Kaatopaikkasijoitus•Kaasut•Vedet

JOHDANTOA

KAATOPAIKKAKIELTO ORGAANISILLE JÄTTEILLE

• Tavoitteet•Rajoittaa/lopettaa orgaanisen jätteen loppusijoitusta

kaatopaikoille•Kaasu- ja vesipäästöjen vähentäminen•Kehittää materiaalien hyötykäyttöä•Raja-arvo 10 % (TOC tai hehkutushäviö)

• Voidaan saavuttaa vain laitosmaisilla käsittelyillä, joilla tuotetaan tuhkaa ja/tai epäorgaanisia rejektejä sekä hyötymateriaaleja

Lähde: Seppänen 15.11.2011

KOSKEE TAVANOMAISEN JÄTTEEN KAATOPAIKALLE SIJOITETTAVIA JÄTTEITÄ

• Yhdyskuntajäte (sekajäte)• Erilliskerätyt jätteet• Yhdyskuntajätteen käsittelyrejektit• Rakennusjätteiden käsittelyrejektit• Puhdistamolietteet ja sen käsittelyjäte• Sekalainen, puu-, muovi- ja kumijäte• Elintarviketeollisuuden orgaaninen jäte• Metsäteollisuuden orgaaninen jäte• Auto- ja sähkölaiteromun rejektit• Tekstiilijäte

Lähde: Seppänen 15.11.2011

KOTITALOUKSIEN SEKAJÄTTEEN KOOSTUMUS (HSY:N ALUE)

•Biohajoavaa 66 % •Muu palava (muovit,

tekstiilit ja vaatteet)•Inerttijäte (lasit,

metallit, SER, sekalaiset pakkaukset, sekalaiset jätteet ja ongelmajätteet)

Biohajoavan jätteen osuus sekajätteessä, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas

Biohajoava109 kg/as/a, 66 %

Muu palava jäte38 kg/as/a, 23 %

Inerttijäte18 kg/as/a, 11 %

KAATOPAIKKAKIELLON VAIKUTUKSET

VAIKUTUKSET KÄSITTELYIHIN

• Loppusijoituksen aluetarpeet pienenevät laitoskapasiteetin, käsittelykenttien ja välivarastojen lisätarve

• Sekasijoittamista vain perustellusti hajoamisprosessit ja ympäristökuormitus sekä myöhempi hyötykäyttö huomioiden

• Materiaalia muuhun hyötykäyttöön. Materiaalit oltava ympäristökelpoisia (orgaanisten materiaalien tulee olla stabiloituja)

MATERIAALIEN VÄLIVARASTOINTIA JA KÄSITTELYITÄ

Lähde: Environmental Control Systems, Inc., 2000.

KAASUJEN HALLINNAN UUSIA HAASTEITA

Vanhat täytöt• Metaanin muodostuminen vähenee

odotettua nopeammin• Menetelmät kaasun hyödyntämiseksi

alhaisilla metaanipitoisuuksilla• Kaatopaikkojen aerobinen stabilointi

(ilmastus) voi olla perusteltua kaasun hyötykäytön estyttyä alhaisen metaanipitoisuuden tai määrän vuoksi

• Metaanin hapetuspintarakenteissa20102015202020252030203520400

20406080

100120140160

Vanha täyttöUusi täyttö 1Uusi täyttö 2

Met

aani

n m

uodo

stum

inen

(m

3/h)

KAASUJEN HALLINNAN UUSIA HAASTEITA

Täytöt vuoden 2016 jälkeen• Ei metaanin muodostumista vuoden 2016 jälkeen sijoitetuilla

jäteillä ei uusia kaasunkeräysjärjestelmiä• Sulfaatin pelkistyminen rikkivedyksi voi aiheuttaa hajuhaittoja

edellyttää tarkkailu ja tarvittaessa toimenpiteitä

SUOTOVESIEN HALLINNAN HAASTEITA

• Jätekeskusten vesimääristä valtaosa vanhoista täytöistä ja käsittelykentiltä

• Typpikuormitus pitkäkestoinen, jopa 100 vuotta

• Uusilta täytöiltä lisääntyvissä määrin suolat (sulfaatti, kloridi)

• Siirtolinjojen hajuhaitat (sulfaatin pelkistymisestä rikkivedyksi) ->hajujen hallinta

• Mekaanis-biologisten jätteiden alueelta myös typen ja orgaanisen aineksen kuormitus jatkuu

MUUT VAIKUTUKSET

• Kuormantarkastukset ja analysointi• Kalustotarpeet• Mekaanis-biologinen käsittelyn raja-

arvot?• Saksassa TOC-raja-arvo rejekteille 18 %

• Hylkyrejektien käsittely• Ympäristötarkkailut

YHTEENVETO

• Kaatopaikkakaasujen hyötykäyttöä 2030-luvulle asti • Laitoskapasiteetin, käsittelykenttien (ja välivarastojen)

lisätarvetta • Ominaisuuksiltaan erilaisten jätejakeiden sekasijoittamista

vältettävä • Hajujen hallinnan tarpeet• Orgaanisen aineksen ja typen suotovesikuormitus vähenee, ja

suolojen kuormitus lisääntyy

KIITOS !