JÄMSÄN KAUPUNKI€¦ · JÄMSÄN KAUPUNKI – HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, OSA-ALUEET 2-4/OSA 2 - KAAVASELOSTUS 10.11.2017 1 (89) Tarkastus Liisa Märijärvi-Vanhanen

KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ ……………………… §

Vastaanottaja

Jämsän kaupunki

Asiakirjatyyppi

Kaavaselostus

Päivämäärä

10.11.2017

JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA

LAAJENNUS, OSA-ALUE 2-4 /OSA 2

JÄMSÄN KAUPUNKI – HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, OSA-ALUEET 2-4/OSA 2 - KAAVASELOSTUS 10.11.2017

1 (89)

Tarkastus Liisa Märijärvi-Vanhanen

Päivämäärä 10.11.2017

Laatija Päivi Märjenjärvi

Kuvaus Himoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus, osa-alue 2-4 /osa 2,

kaavaselostus

ESIPUHE

Himoksen alueen yleiskaavoitus on jaettu seitsemään osa-alueeseen, joista tällä kaavalla käsitel-lään osa-alueen 2-4 /osaa 2 ja sen valmisteluaineistoa.

Kolmannen kerran nähtävillä ollut Himoksen osa-alueen 2-4 kaavaehdotus jaettiin hyväksymis-vaiheessa kahteen osaan (KH 28.11.2016 § 305). Osaa 1 koskeva yleiskaava on hyväksytty Jäm-sän kaupunginvaltuustossa (KV 13.12.2016).

Himoksen osa-alue 2-4 /osa 2 käsittää Länsi-, Keski- ja Pohjois-Himoksen rinnealueet, Länsikes-kuksen hotelli- ja loma-asuntoalueet sekä Ylä-Himoksen ja läntisen Lintuvuoren rakentamisalu-eet. Suunnittelualue rajautuu Himoksen osa-alueiden 1 ja 6 sekä osa-alueen 2-4 /osa 1 lainvoi-maisiin osayleiskaavoihin. Alueella on voimassa Himoksen osayleiskaava 2001 ja se on osittain asemakaavoitettu Länsikeskuksen ja Lintuvuoren alueiden osalta.

Työ on edennyt vaiheittain tarkentuen yleiskaavaehdotukseksi, jonka Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksyy oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Työn aikana on pidetty lain vaatimat viranomais-

neuvottelut sekä tarpeen mukaan täydentävät työneuvottelut ja siitä on saatu maanomistajien ja muiden osallisten muistutukset sekä viranomaistahojen lausunnot.

Kaavatyötä valvoo Jämsän kaupungin kaavoitustoimi. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteutuk-

sesta on vastannut Pöyry Finland Oy 1.6.2014 tapahtuneeseen yrityskauppaan saakka, jonka jäl-keen kaavan laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä on toiminut ark-kit. Kimmo Kautto (14.5.2015 saakka) ja arkkit. Liisa Märijärvi-Vanhanen (14.5.2015 alkaen).

Ramboll Finland Oy

Seinäjoella 10.11.2017

________________________________ ______________________________

Liisa Märijärvi-Vanhanen Päivi Märjenjärvi

Projektipäällikkö Suunnittelija

JÄMSÄN KAUPUNKI – HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, OSA-ALUE 2-4/OSA 2 – KAAVASELOSTUS 10.11.2017

2 (89)

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE 1 1. JOHDANTO 5

Laatimispäätös 5 1.1

Tunnistetiedot 5 1.2

Kaavan tarkoitus 6 1.3

Suunnittelualue 6 1.4

2. OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET 7 Yleistä 7 2.1

Kaavaprosessin vaiheet, osa-alue 2–4/osa 2 7 2.2

Yleiskaavaan liittyvä lainsäädäntö 8 2.3

Maankäyttö- ja rakennuslaki 8 2.3.1

Muu ympäristölainsäädäntö 10 2.3.2

3. LÄHTÖKOHDAT 12 Selvitysmenetelmät 12 3.1

Suunnittelutilanne 12 3.2

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 3.2.1

Maakuntakaava 12 3.2.2

Himoksen osayleiskaavat 17 3.2.3

Voimassa olevat asemakaavat 21 3.2.4

Vireillä olevat asemakaavat 22 3.2.5

Rakennusjärjestys 23 3.2.6

Keski-Suomen matkailustrategia 23 3.2.7

Jämsän seudun matkailun Master Plan 23 3.2.8

Himos-Päijänne Master Plan 2008 24 3.2.9

Jämsän rakennemalli 2025 24 3.2.10

Jämsän kaupungin taajamaosayleiskaava 2030 25 3.2.11

Himoksen uusi Master Plan 2035 25 3.2.12

Luonnonympäristö 25 3.3

Luontoselvitykset 2005–2017 25 3.3.1

Arvokkaat luontokohteet 26 3.3.2

Liito-orava 28 3.3.3

Maaperä 29 3.4

Muinaisjäännökset 30 3.5

Maisemaselvitys 30 3.6

Rakennettu kulttuuriympäristö 33 3.7

Rakennettu ympäristö 33 3.8

Väestö ja asuminen 34 3.9

Palvelut ja työpaikat 35 3.10

Vesistöt 35 3.11

Rinne- ja lakialueet 37 3.12

Himoksen toiminta 38 3.13

Jämsän taajamaosayleiskaavan palveluverkkoselvitys 2016 39 3.13.1

Liikenne 40 3.14

Yhdyskuntatekniikka ja energia 44 3.15

Sähköverkosto 44 3.15.1

Energia 45 3.15.2

Jätehuolto 47 3.15.3

Patajoen ruoppaus 47 3.15.4

Vesihuolto 47 3.15.5

Ympäristön häiriötekijät 49 3.16

Maanomistus 51 3.17

Pohjakartta- ja paikkatietoaineisto 51 3.18

4. TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET 52 Yleistavoitteet 52 4.1

Ylempiasteisten suunnitelmien tavoitteet 52 4.2

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 52 4.2.1

Maakuntakaava 52 4.2.2

Matkailutavoitteet 52 4.3

Himoksen uusi Master Plan 2035 52 4.3.1


3 (89)

Liitteet

1. Himoksen alueen yleiskaavat

2. Rakennettu kulttuuriympäristö

3. Luontoselvitys 2009

Himos-Päijänne Master Plan 2008-12 –tavoitteet 53 4.3.2

Yleiskaavaan liittyvät imagotavoitteet 55 4.4

Rakennusoikeuden määrittämisperusteet 57 4.5

5. OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU 58 Kaavoituksen vireilletulo 58 5.1

Osayleiskaavaluonnos 58 5.2

Osayleiskaavaehdotus I 58 5.3

Osayleiskaavaehdotus II 58 5.4

Osayleiskaavaehdotus III 58 5.5

6. OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ, OSA-ALUE 2-4/OSA 2 59 Maankäyttö ja yleiskaavan sisältö 59 6.1

Kaavakartta ja kaavaselostus 59 6.1.1

Aluevarausten yleispiirteisyys 59 6.1.2

Aluevarausten toteuttaminen 59 6.1.3

Osayleiskaavaratkaisun perustelut 59 6.2

Palaute osayleiskaavaehdotuksesta III 59 6.2.1

Viranomaisneuvottelu 1.11.2016 ja viranomaisten työneuvottelu 11.10.2017 60 6.2.2

Lausuntojen ja muistutusten huomioiminen 60 6.2.3

Osayleiskaavaehdotus IV 61 6.3

Kaavamerkinnät ja määräykset 61 6.4

Kaavaratkaisun kuvaus 67 6.5

Suhde voimassa oleviin suunnitelmiin 68 6.6

Mitoitus osa-alueella 2-4 /osa 2 69 6.7

7. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 70 Vaikutukset luonnonympäristöön 70 7.1

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 71 7.2

Vaikutukset arvokohteisiin 73 7.2.1

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen 73 7.3

Vuodepaikat 73 7.3.1

Liikenteelliset vaikutukset 74 7.3.2

Meluvaikutukset 75 7.3.3

Sosiaaliset vaikutukset 75 7.4

Ilmastonmuutos 76 7.5

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 78 7.6

Vesihuolto 78 7.6.1

Liikenne 79 7.6.2

Vaikutus maakuntakaavaan 79 7.7

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 79 7.8

8. YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 84 Himoksen yleiskaavojen kokonaismitoitus 84 8.1

Himoksen toteuttamisen kokonaisarviointi 84 8.2

Kaava-alueiden toteutuminen vaiheittain 85 8.2.1

Arvio vuodepaikkojen toteutumisesta 86 8.2.2

Kaupungin toimenpiteet 86 8.3

Liikennettä koskevat toimenpiteet 87 8.4

9. SUUNNITTELUVAIHEET JA HYVÄKSYMINEN 88 Työn kulku 88 9.1

Vireilletulo ja valmistelu 88 9.1.1

Nähtävilläolot 88 9.1.2

Viranomaisten ohjausvaikutus 88 9.2

Kaavan hyväksyminen, osa 1 88 9.3

Kaupunginhallitus 88 9.3.1

Kaupunginvaltuusto 88 9.3.2

Kaavaehdotuksen IV nähtävilläolo 88 9.4


4 (89)

4. Luontoselvityskartta

5. Liito-oravaselvitys 2009

6. Vesihuollon yleissuunnitelma 2014

7. Himos-Päijänne Master Plan 2008

8. Liikenneselvitys 2016

9. Luonnosvaiheen vastinemuistio

10a. Ehdotusvaiheen vastinemuistio

10b. Ehdotus II vaiheen vastinemuistio

10c. Ehdotus III vaiheen vastinemuistio

11. Maisemaselvitys

12. Liikennemeluselvitys 2016

13. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

14. Hulevesiselvitys

15. Reittisuunnitelma

16. Luonto- ja liito-oravaselvitys 2017

17. Vesihuoltotarkastelu 2017

18. Viranomaisneuvottelujen muistiot

Erilliset yleiskaavatyössä käytetyt raportit:

Jämsä, Valtatien 9 ja yhdystien 16574 tiejärjestelyt Hiidenmäellä ja Säyrylässä SITO, Tiehallinto

2006

Jämsek Oy, Energiaselvitys/ kaukolämpö ja sähköntuotanto Elomatic 2006

Jämsek Oy, Patalahden virkistyskäyttö osana matkailuelinkeinoa, Ympäristöriskiana-

lyysi

Ramboll 2007

Jämsek Oy, Himoskylä 2015-hanke, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ramboll 2007

Jämsek Oy, Himosalueen markkina- ja toimintaympäristöanalyysi Success Factory

2007

Jämsek Oy, Keski- ja Länsi-Himoksen alueen pintavesien käsittely Groundia Oy 2008

Jämsek Oy, Matkailun tunnuslukuja 17.8.2017 Art-Travel Oy 2017

Jämsän taajamaosayleiskaavan palveluverkkoselvitys Ramboll 2016

Jämsän taajamaosayleiskaava, selostus, luonnos 03/2017 Ramboll 2017


5 (89)

1. JOHDANTO

Laatimispäätös 1.1

Jämsän kaupunki on päättänyt laatia Himoksen osa-alueelle 2-4 oikeusvaikutteisen osayleiskaa-

van, jonka mukaisesti nyt käynnissä oleva yleiskaavoitus on aloitettu loppusyksyllä 2005 (Kuva

1). Kaavoitus on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville laittamisen yhtey-

dessä 18.11.2008.

Kuva 1. Yleiskaavaehdotuksen 2–4 muutoksen ja laajennuksen alue.

Tunnistetiedot 1.2

Kaavaselostus liittyy 10.11.2017 päivättyyn Himoksen osayleiskaavan muutokseen ja laajennuk-

seen osa-alueella 2-4 /osa 2, kaavaehdotus IV (Kuva 2). Kolmannen kerran nähtävillä ollut Hi-

moksen osa-alueen 2-4 kaavaehdotus (päivämäärällä 25.2.2016) jaettiin hyväksymisvaiheessa

kahteen osaan (KH 28.11.2016 § 305).

Kuva 2. Himoksen yleiskaavoituksen osa-aluejako. Lainvoimaiset yleiskaava-alueet on korostettu vihre-ällä pohjavärillä.


6 (89)

Kaavan tarkoitus 1.3

Himoksen osayleiskaavan laatiminen osa-alueelle 2-4 on osa Himoksen alueen kokonaisvaltaista

maankäytön suunnittelua. Kokonaisuudessaan Himoksen yleiskaavoitus on jaettu seitsemään

osa-alueeseen (Kuva 2).

Osa-alueelle 2-4 laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleis-

kaavan muutos ja laajennus, jonka tarkoituksena on Himoksen matkailualueen yhdyskuntaraken-

teen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä rakennusoikeuden määrittäminen.

Osayleiskaavan tavoitteena on luoda maankäytölliset edellytykset Himoksen laskettelukeskuksen

kehittämiseksi ympärivuotiseksi ja kansainvälisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi. Maankäy-

tön suunnittelun lähtökohtana on mahdollistaa alueen matkailutoimintojen, kuten majoituspalve-

luiden sekä virkistysaktiviteettien laajentaminen ja kehittäminen. Aluevaraukset uudelle lomara-

kentamiselle ja virkistyspalveluille osoitetaan ympäristölliset ja maisemalliset näkökohdat huomi-

oiden.

Osayleiskaavan muutos ja laajennus pohjautuu Himos-Päijänne Master Plan –suunnitelmaan vuo-

delta 2008. Suunnitelmassa kävijämäärän kehitykseksi on asetettu tavoite 1 miljoonaa kävijää,

30 000 vuodepaikkaa ja loma-asukkaita pysyvästi ja ympärivuotisesti noin 5 000. Master Planin

tarkistus on käynnistetty syksyllä 2017.

Suunnittelualue 1.4

Himoksen osa-alueiden 2-4 yleiskaavaehdotus III (noin 623 ha) jaettiin hyväksymisvaiheessa

kahteen osaan (KH 28.11.2016). Osaa 1 koskeva yleiskaava on hyväksytty Jämsän kaupungin-

valtuustossa (KV 13.12.2016 § 70) ja se on lainvoimainen.

Osan 2 suunnittelualue on kooltaan noin 418 ha. Suunnittelualue sijoittuu pääosin voimassa ole-

van Himoksen osayleiskaavan 2001 alueelle (Kuva 3).

Kuva 3. Osa-alueen 2–4 yleiskaavaehdotus III, joka on jaettu hyväksymisvaiheessa (KH 28.11.2016) kahteen osaan. Kuvassa osa-alueen 2–4/osan 2 rajaus paksulla punaisella viivalla. Sinisellä viivalla on esitetty Himoksen vuonna 2001 vahvistetun osayleiskaavan aluerajaus.


7 (89)

2. OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET

Yleistä 2.1

Himoksen laskettelukeskuksen rakentaminen 1980-luvun alussa käynnisti alueella vilkkaan mat-

kailupalvelurakentamisen. Ensimmäinen alueelta laadittu Himosvuoren yleiskaava (1986) kumot-

tiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kestävän kehityksen vastaisena (liian tehokkaana). Nyt

voimassa olevassa yleiskaavassa (v. 2001) rakennusoikeutta jaettiin tasaisemmin maanomistaji-

en kesken eikä uutta tehokkaampaa matkailupalvelurakentamista osoitettu.

Koko Jämsän seudulle laadittiin 2000-luvun alussa matkailun Master Plan, missä todettiin alueen

matkailutoiminnan kehittämisen laskettelukeskuksesta ympärivuotiseksi matkailupalvelukeskuk-

seksi vaativan monipuolisempia palveluja ja tehokkaampaa rakentamista. Tätä edesauttoivat

myös Jämsän kaupungin 1990-luvulla Himoksesta hankkimat merkittävät maa-alueet. Master

Plania on päivitetty vuonna 2008.

Kaavaprosessin vaiheet, osa-alue 2–4/osa 2 2.2

VIREILLETULO

Kaavoituspäätös tekla 2005

Kaavan vireille tulo ja OAS nähtävillä 18.11.–8.12.2008

PERUSSELVITYKSET

Luontoselvitys 2009, Pöyry Environment Oy

Liito-oravaselvitys 2009, Pöyry Environment Oy

Vesihuollon yleissuunnitelma 2014, Pöyry Finland Oy

Maisemaselvitys 2010, Pöyry Finland Oy

Meluselvitys 2010, Pöyry Finland Oy, täydennys 2016

Liikenneselvitys 2016, Ramboll Finland Oy

Energiaselvitys 2016, Ramboll Finland Oy

Hulevesiselvitys 2016, Ramboll Finland Oy

Luonto- ja liito-oravaselvitys 2017, Ramboll Finland Oy

Vesihuoltotarkastelu 2017, Ramboll Finland Oy

KAAVAN VALMISTELU

Kaavaluonnos 27.4.2009

Valmisteluvaiheen kuuleminen 18.8.–11.9.2009, jatkuen 21.9.–25.9.2009

Kaavaehdotus 30.6.2010

Ehdotusvaiheen kuuleminen 12.10.–10.11.2010

Kaavaehdotus II 11.6.2012


Kaavaehdotus III 25.2.2016


Kaavaehdotus IV 10.11.2017

Ehdotusvaiheen kuuleminen xx.xx.–xx.xx.2017

VIRANOMAISNEUVOTTELUT

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin vireilletulovaiheessa 2005

Työneuvottelu pidettiin 12.1.2010

Ehdotusvaiheen I jälkeen viranomaisneuvottelu 3.5.2011



8 (89)

Viranomaisneuvottelu pidettiin 1.11.2016


KAAVAN HYVÄKSYMINEN

Kaupunginhallitus 28.11.2016 § 305, jako kahteen osaan, osa 1 hyväksyttiin 13.12.2016

Kaupunginhallitus

Kaupunginvaltuusto

Yleiskaavaan liittyvä lainsäädäntö 2.3

Maankäyttö- ja rakennuslaki 2.3.1

Yleiskaavan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään 1.1.2000 voimaan tul-

leen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 ja

6.

Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla

(MRL 36 §). Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

”Yleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Se

esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaa-

voituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja nii-

den välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön.

Yleiskaava on sekä kunnan strategisen suunnittelun eräs väline että asemakaavoituksen ohjaaja.

Se on ennen kaikkea kunnan tahdon ilmaisija ja sen toteuttamisen väline” (Lähde: Ympäristömi-

nisteriö, Yleiskaavamerkinnät ja määräykset).

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovaikutuk-

sen järjestämistä (MRL 62 §). Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristöl-

lisistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista (MRL 9 §). Tar-

vittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava

Himoksen osayleiskaavan muutoksen oleellisimmat oikeusvaikutukset ovat:

Ohjaus- ja viranomaisvaikutukset

Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alu-

eiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 §).

Yleiskaava korvaa samaa aluetta aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin

määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoite-

tun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 §).

Osayleiskaavojen hyväksymisen yhteydessä ei vahvistu maantieverkkoon osoitetut liittymät,

vaan jokainen uusi liittymä tai olemassa olevan liittymän muuttuva käyttö edellyttää yhteydenot-

toa ELY-keskukseen lupa-asian muodossa. Asemakaavoitettaviksi tulevilla alueilla kulkuyhteydet

vahvistuvat asemakaavan voimaantulon myötä, samalla tarkentuu väylien hallinnollinen luokitus.

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään nii-

den toteutumisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL

42.2 §).

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset

Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja toimenpiderajoituk-

sia:

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa

(MRL 39 §). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaa-

van toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämises-


9 (89)

tä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitas-

ta kohtuullista korvausta (MRL 43.1 §). (ehdollinen rakentamisrajoitus)

Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että

vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus; MRL 43.2 §), (ehdoton rakentamisra-

joitus). Tämän ehdottoman rakentamisrajoituksen edellytyksenä on, että rakentaminen on kiel-

letty tai sitä on muuten rajoitettu kaavassa. Jos maanomistaja ei voi käyttää hyväkseen maataan

kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla sen vuoksi, että alue on yleiskaavassa osoitettu käytettä-

väksi muuhun toimintaan kuin yksityiseen rakennustoimintaan, kunnalla on velvollisuus lunastaa

alue tai suorittaa haitasta korvaus. Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea myös valtiota,

jos alue on kaavassa tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin (MRL 101 §).

Yleiskaavamääräyksellä voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (MRL

43.2 §). Toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (MRL

128 § ja 140 §). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa

varattuun tarkoitukseen, taikka turmelee kaupunki- tai maisemakuvaa. Lupaa ei tarvita puiden

kaatamiseen yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella (MRL

128.3 §). Jos lupa kaivamiseen tai louhimiseen evätään eikä maanomistaja voi tämän vuoksi

käyttää maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, kunta tai valtio on velvollinen lunasta-

maan alueen omistajan sitä vaatiessa (MRL 140 § ja maa-aineslaki 8 §). Jos lupa muuhun toi-

menpiteeseen vastaavasti kielletään, maanomistajalla on oikeus saada kunnalta (tai valtiolta)

korvaus aiheutuneesta vahingosta. Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsä-

taloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä

rajoituksia (MRL 101 §).

Rakennuksen purkaminen

Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa yleiskaava-alueella, jos purkaminen on yleis-

kaavamääräyksellä saatettu luvanvaraiseksi (MRL 127.1 §).

Suojelumääräykset

Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kult-

tuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavas-

sa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41.2 §).

Suojelumääräykset eivät ole luonteeltaan ehdollisia. Koska yleiskaavan suojelumääräyksiin ei liity

MRL 101 §:n mukaista lunastus- ja korvausvelvollisuutta, niiden tulee olla maanomistajalle koh-

tuullisia. Oleellista on, että määräykset vastaavat tarkoitusta ja perustuvat riittäviin selvityksiin.

Suojelumääräysten tulee olla yleiskaavan tavoitteiden mukaisia.

Suojelumääräyksillä voidaan rakentamisen lisäksi rajoittaa mm. metsän käsittelyä, ojitusta tai

muuta maisemaa tai luonnonolosuhteita muuttavaa toimintaa sekä rakennusten purkamista.

Lunastus ja korvaus

Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu

liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen. Lunastet-

tavaan alueeseen voi sisältyä myös sellaisia virkistys- ja suojelualueita, jotka liittyvät asuntora-

kentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen (MRL 99.3 §).

Jos maa on MRL 43.2 § tarkoitetun määräyksen nojalla yleiskaavassa osoitettu käytettäväksi

muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi

kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, kunta tai valtio, jos alue on

kaavassa osoitettu valtion tarpeisiin, on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta

korvauksen (MRL 101 §). Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta

varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia.

Maisematyöluvan epäämisestä johtuvasta korvausvelvollisuudesta on säädetty erikseen (MRL

140.3 §).

Lunastusmenettelyssä ja korvauksen määräämisessä noudatetaan pääsääntöisesti lunastuslakia

(603/1977).


10 (89)

Rantarakentamista koskevat erityiset säännökset

MRL 72 §:ssä määrätään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Meren tai vesistön ranta-alueeseen

kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista

oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan

käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Muu ympäristölainsäädäntö 2.3.2

Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin tarkoituk-

siin, joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat:

Luonnon- ja maisemansuojelu: luonnonsuojelulaki (1096/1996, muutokset 553/2004), met-

sälaki (1093/1996).

Yleiskaava on luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama suunnitelma, josta suunnitelman laatijan on

asianmukaisella tavalla arvioitava Euroopan yhteisön Natura 2000-verkostoon kohdistuvat vaiku-

tukset. MRL 197 §:n mukaan on yleiskaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa kaikki asiaan so-

veltuvat luonnonsuojelulain säännökset otettava huomioon viranomaispäätöksissä. Yleiskaavaa

hyväksyttäessä tulee ottaa huomioon luonnonsuojelulain 29 §:ssä mainitut suojellut luontotyypit

sekä 47 §:n säännös erityisesti suojeltavista lajeista, samoin LSL 49 §:n luontodirektiivin liittees-

sä IV tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittä-

mis- tai heikentämiskielto.

Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen

maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on noudatettava, mitä luon-

nonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään.

Rakennetun ympäristön suojelu: muinaismuistolaki (295/1963), laki rakennusperinnön suoje-

lemisesta (498/2010)

Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja

historiasta. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittami-

nen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. MRL 197 §:n mukaan on yleiskaavaa

hyväksyttäessä ja vahvistettaessa kaikki asiaan soveltuvat muinaismuistolain säännökset otetta-

va huomioon viranomaispäätöksissä.

Rakennusperinnön säilymiseksi voidaan suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai

rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan,

erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta.

Luonnonvarat: maa-aineslaki (555/1981, muutokset 893/2001), kaivoslaki (621/2011)

Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen. Ottamistoiminnasta

ei saa aiheutua haitallisia seuraamuksia, kuten kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon

merkittävien kauneusarvojen tai erityisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai pohjavesien tilan

vaarantumista. Ottotoiminta ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoituk-

seen eikä turmella maisemakuvaa.

Kaivoslaki säätelee oikeutta etsiä, vallata ja käyttää hyväksi laissa lueteltuja kaivoskivennäisiä.

Kaivospiiriä määrättäessä on muiden laissa säädettyjen edellytysten lisäksi otettava huomioon

alueiden käytön suunnittelun tarpeet. Yleiskaava on kaivospiiriä määritettäessä otettava huomi-

oon siten, ettei vaikeuteta sen toteuttamista.

Ympäristön pilaantuminen: ympäristönsuojelulaki (527/2014), vesilaki (587/2011), jätelaki

(646/2011), kemikaalilaki (599/2013)

Ympäristönsuojelulain yleisenä periaatteena ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toi-

minnassa on haitallisen toiminnan ehkäisy. Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva sijainninohjaus

on keskeinen keino ehkäistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan sijoittaminen ei saa

vaikeuttaa yleiskaavan toteutumista.

Vesilain mukainen vesistöön rakentaminen koskee muun muassa padon, penkereen, sillan, kulje-

tuslaitteen tai laiturin tekemistä vesistöön.


11 (89)

Muita: maantielaki (503/2005), sähkömarkkinalaki (588/2013), ulkoilulaki (606/1973, muutok-

set 534/1999), maastoliikennelaki (1710/1995) ja lunastuslaki (603/1977), ilmailulaki

(864/2014)

Ulkoilulaki mahdollistaa yleisen ulkoilutoiminnan kannalta tärkeiden ulkoilureittien perustamisen.

Ulkoilureittisuunnitelman vahvistaa alueellinen ympäristökeskus, minkä jälkeen kunta voi hakea

määräyksen ulkoilureittitoimitukseen maanmittaustoimistolta. Mikäli ulkoilureitti on otettu MRL:n

mukaiseen kaavaan, ulkoilureittitoimitus voidaan pitää myös ilman alueellisen ELY-keskuksen hy-

väksymää ulkoilureittisuunnitelmaa.

Maastoliikennelain tarkoituksena on ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle,

luontaiselinkeinoille, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle aiheutuu

moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureiteillä. Reitin pe-

rustaminen edellyttää reittisuunnitelmaa, jonka hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomai-

nen. Perustamisedellytykset on otettava huomioon osoitettaessa kaavassa moottorikelkkailureit-

tejä. Toisaalta yleiskaavassa osoitettu ohjeellinen moottorikelkkailureitistö, joka on ohjeena reit-

tejä perustettaessa.

Lunastuslain perusteella toteutetaan ratalinjat ja voimalinjat. Yleiskaavan viranomaisvaikutus

kohdistuu myös lunastusmenettelyyn.


12 (89)

3. LÄHTÖKOHDAT

Selvitysmenetelmät 3.1

Suunnitelman alustavat lähtökohdat on koottu valmistuneista suunnitelmista ja selvityksistä.

Lähtötietoa on koottu myös maanmittauslaitoksen ja eri viranomaisten sähköisistä kartta-

aineistoista.

Suunnittelutilanne 3.2

Suunnittelutilanne on selvitetty maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavojen, yleiskaavojen sekä

asemakaavojen osalta.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.2.1

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista aluei-

denkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien

seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.

Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.

Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiir-

teistä arvioidaan tämän hankkeen kannalta seuraavia tavoitteita:

1. Toimiva aluerakenne

2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

4. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto

5. Helsingin seudun erityiskysymykset

6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua

ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan

alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityista-

voitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on

edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toimin-

nassa.

Ympäristöministeriö on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tavoitteet painottu-

vat entistä enemmän kaupunkiseutuihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillit-

semiseen alueidenkäytön keinoin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden

huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksista suunnittelualuetta koskevat eri-

tyisesti eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö,

virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Erityistavoitteista huomioidaan kylien tukemiseen liittyvät tavoit-

teet ja kyläverkoston kehittämiseen tähtäävät tavoitteet.

Maakuntakaava 3.2.2

Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-

alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaat-

teet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten

tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta

tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella.

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon (MRL 39 §). Käytännössä tämä

tarkoittaa mm. sitä, että osayleiskaavassa tulee huomioida tarpeen mukaan tarkentaen ne vara-

ukset, jotka maankuntakaavassa on esitetty.


13 (89)

Kokonaismaakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvis-

tuspäätöksen mukaisena.

Kokonaismaakuntakaavassa on suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen osoitettu seuraavia mer-

kintöjä:


14 (89)

Kuva 4. Ote kokonaismaakuntakaavasta.


15 (89)

Maakuntakaavan tausta-aineistossa on esitetty Jämsänjoen

maakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka ei sijoitu osayleiskaava-alueelle.

Kohde 13 Jämsänjoki

Jämsänjoen alue on vanhaa viljelymaisemaa. Kylä sijaitsee

kohdassa, jossa Jämsänjoki purkaa vetensä Päijänteeseen. Viljavat rantasavikot sopivat hyvin viljelyyn. Alueen vau-raudesta kertovat lukuisat mahtitilat. Maisema-arvojen säi-lyminen edellyttää uudisrakentamisen huolellista suunnitte-lua.

Kuva 5. Ote kokonaismaakuntakaavasta.

Keski-Suomen valta-kunnallisesti ja maa-

kunnallisesti arvok-kaat maisema-alueet

2016 –julkaisussa Jämsänjokilaaksoa on ehdotettu valtakun-nallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Inventoinnissa on eh-dotettu valtakunnalli-sesti arvokkaaksi mai-sema-alueeksi Jäm-sänjokea ja sitä reu-nustavia vuorenrintei-tä ja aluetta on laa-

jennettu lähinnä länsi- ja eteläpuolelle. Ase-menjärven Nakker-pohjaan ulottuva alue on jätetty pois valta-

kunnallisesti arvok-

kaaksi ehdotetusta alueesta. Jämsänjoen maisema-alueen uu-deksi nimeksi on eh-dotettu Jämsänjoki-laaksoa.

Raportin mukaan

Jämsänjoen maise-man yleiskuvassa on paikoin taajamamaisia piirteitä, etenkin alu-een pohjoisosissa Jämsän keskustaaja-man läheisyys rikkoo

perinteistä maisema-rakennetta.

Kuva 6. Ote maisemain-ventointiraportin sivul-ta 39, Jämsänjokilaak-son uusi ja vanha raja-us.


16 (89)

Vaihemaakuntakaavat

1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykes-

kukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 4.2.2011. Vaihekaavalla ei ole vaikutusta

osayleiskaavaan.

2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden

kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelul-

liset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vmk

maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012

KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Himoksen osayleiskaavan suunnittelualueen lähei-

syyteen noin 0,5 km päähän on 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti arvokas

kallioalue Mustikkavuori. Vaihekaavalla ei ole vaikutusta osayleiskaavaan.

3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan

valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Tuulivoima liitettiin

mukaan 15.12.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 14.11.2012 ja kaavan on ympäristö-

ministeriö vahvistanut 5.12.2014. Vaihekaavalla ei ole vaikutusta osayleiskaavaan. Kolmanteen

vaihemaakuntakaavaan ei ole osoitettu varauksia Himoksen osayleiskaavan alueelle.

4. vaihemaakuntakaava päivittää kaupan palveluverkon ja taajamat. Kaavaehdotus on hyväk-

sytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Ympäristöministeriö on vahvistanut vaihekaavan

24.9.2014 ja kaava on saanut lainvoiman. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Neljäs maakunta-

kaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot

sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihemaakuntakaavassa on

tarkistettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen (mv) ja matkailupalvelujen alueen

rajauksia. Lisäksi Himoksen osayleiskaavan suunnittelualueelle on 4. vaihemaakuntakaavassa

osoitettu seuraavat uudet merkinnät:

Ulkoilun yhteystarve

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- ja ulkoilureittiverkostoon liittyvä tavoit-

teellinen reittiyhteys.

Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien jatkuvuus.

Päijänteen kehittämisalue

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue.

Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoi-

mijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja

elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus.

Kuva 7. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta.


17 (89)

Maakuntakaavan tarkistus

Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuk-

sen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa se-

kä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä

arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutus-

rakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä,

luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat

korvaava Keski-Suomen tarkistet-

tu maakuntakaava. Kaavaproses-

sin aikana ratkaistaan miltä osin

voimassa olevien kaavojen mer-

kintöjä jätetään voimaan ja mitä

uusia asioita otetaan mukaan.

Samalla kun tarkastettu maakun-

takaava hyväksytään, kumotaan

kaikki aiemmat maakuntakaavat.

Tarkistetun maakuntakaavan eh-

dotusaineisto on ollut nähtävillä

1.9.–2.10.2017. Maakuntavaltuus-

ton on tarkoitus hyväksyä kaava

kokouksessaan 1.12.2017.

Maakuntakaavaehdotuksessa Hi-

moksen alueelle on osoitettu edel-

listen kaavojen lisäksi asumisen ja

vapaa-ajan asumisen vetovoima-

alue keltaisella vaakaviivoituksella.

Kuva 8. Ote maakuntakaavan tarkistuksen ehdotuksesta 25.8.2017.

Himoksen osayleiskaavat 3.2.3

Himoksen yleiskaavoitus on jaettu seitsemään osa-alueeseen. Alueella ovat voimassa oikeusvai-

kutteiset yleiskaavat lukuun ottamatta osa-alueen 5 länsiosaa ja osa-alueen 2-4 /osa 2 lounais-

osaa (Kuva 9 ja liite 1).

Kuva 9. Himoksen osayleiskaavoituksen aluerajaukset kaava-alueittain. Lainvoimaiset osa-alueet on ko-rostettu vihreällä pohjavärillä. Osa-alueen 2-4 /osan 2 suunnittelualue sijoittuu pääosin voimassa ole-van Himoksen osayleiskaavan 2001 alueelle.


18 (89)

Himoksen osayleiskaava 2001

Patalahden ympärille on hyväksytty Säyrylän yleiskaava 17.3.1986. Uutta yleiskaavaa alettiin

laatia pian tämän jälkeen 1980-luvun loppupuoliskolla. Himosvuoren yleiskaava valmistui

1.10.1990. Kaavasta valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi sen 4.10.1993, pe-

rusteena mm. rakennuslain 1.2 §: yleiskaavaa ei ollut suunniteltu kestävää kehitystä tukevalla

tavalla vaan se oli rakennustehokkuuden osalta liian suuri ajatellen alueen viihtyisyyttä ja ympä-

ristövaikutuksia.

Uutta Himoksen osayleiskaavaa alettiin laatia 1990-luvun loppupuoliskolla. Kaava hyväksyttiin

Jämsän kaupunginvaltuustossa 16.11.1999 ja vahvistettiin ympäristökeskuksessa 31.1.2001

(Kuva 10).

Himoksen osayleiskaava 2001 on voimassa osa-alueen 2-4 /osan 2, osa-alueen 5 (osa) ja osa-

alueen 7 alueilla.

Kuva 10. Vuonna 2001 vahvistettu Himoksen osayleiskaava.

Himoksen osayleiskaava, osa-alue 1

Osa-alueen 1 yleiskaava käsittää keskeisimmän Himoskylän alueen ja siihen liittyvät Patalahden

ranta-alueet ja Himosvuoren rinnealueet. Osayleiskaavan muutos ja laajennus sai lainvoiman

21.4.2011 julkisella kuulutuksella (Kuva 11).


19 (89)

Kuva 11. Ote Himoksen osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen osa-alueen 1 kaavakartasta.

Himoksen osayleiskaava, osa-alue 2-4 /osa 1

Himoksen osa-alueiden 2-4 yleiskaava on hyväksymisvaiheessa jaettu kahteen osaan. Ensimmäi-

seen vaiheeseen sisällytettiin läntisin, lähes kokonaan asemakaavoitettu osa, joka käsittää golf-

kenttäalueen ja kylpylän ympäristöineen sekä Länsi-Himoksentien ja sen eteläpuolisen rakenta-

misalueen. Osa-alueen 2-4 /osaa 1 koskeva osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa

13.12.2016 § 70. Kaava on lainvoimainen (Kuva 12).


20 (89)

Kuva 12. Ote Himoksen osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen osa-alueen 2-4/osa 1 kaavakartasta.


Osalla aluetta on voimassa Himoksen osayleiskaava vuodelta 2001 (Kuva 10). Matkailualueen ja

Ruotsulan välisen alueen kaavahanke käynnistyy myöhemmin.


Osa-alueen 6 yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.9.2013 § 67. Kaava kuulutettiin

voimaan 9.11.2015. Osayleiskaava käsittää Himoksen alueen itäisen osan rajoittuen osittain Päi-

jänteeseen (Kuva 13).


21 (89)

Kuva 13. Ote Himoksen osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen osa-alueen 6 kaavakartasta.


Patalahden pohjoispuolisella alueella on voimassa Himoksen osayleiskaava vuodelta 2001 (Kuva

10). Alue on asemakaavoitettu ja pitkälti rakennettu.

Voimassa olevat asemakaavat 3.2.4

Himoksen osa-alueella 2-4/osan 2 alueella voimassa olevat asemakaavat:

1. Himoslähde I, LV 01/1994

2. Muurajaismutkan asemakaava, LV 2004

3. Himoslehdon asemakaava, LV 2004

4. Patalahden golfkenttäalueen asemakaava 1. osa, LV 27.10.2010

5. Länsikeskuksen asemakaava, LV 8.2.2012

6. Lintuvuoren asemakaava, kaavan 1. osa, LV 15.8.2014

7. Lintuvuoren asemakaava, kaavan 2. osa, LV 21.3.2016

Asemakaavoista Himoslähde I on vahvistettu ennen osayleiskaavan 2001 voimaantuloa, muut

sen jälkeen. Asemakaavojen tavoitteet ja toteutunut tilanne huomioidaan kaavoitustyössä.


22 (89)

Kuva 14. Himoksen alueen asemakaavat 09/2017. Voimassa olevat asemakaavat on osoitettu punaisella ja vireillä olevat sinisellä värillä.

Vireillä olevat asemakaavat 3.2.5

Ylä-Himoksen asemakaava

Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa. Kaavaluonnos on ollut

yleisesti nähtävillä 12.–25.10.2011 välisen ajan. Kaavaluonnoksessa esitetyn alueen pinta-ala on

75,0 ha ja siinä on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 86 780 kem2.

Himoksen osayleiskaavan osa-alueen 2–4/osa 2 laaditaan samanaikaisesti vireillä olevan Ylä-

Himoksen asemakaavan ohjaamiseksi ja mahdollistamiseksi.

Kuva 15. Ylä-Himoksen asemakaavan luonnos, FCG 2011.


23 (89)

Rakennusjärjestys 3.2.6

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja raken-

tamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Jämsän kaupungissa noudatettava raken-

nusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen

rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom).

Jämsän kaupungissa on 1.1.2009 voimaan tullut rakennusjärjestys.

Keski-Suomen matkailustrategia 3.2.7

Ohessa on kartta Keski-Suomen matkailustrategia –asiakirjasta, joka kuvaa alueen matkailuelin-

keinon rakennetta. Karttaan on merkitty kymmenen alueen matkailukeskusta, joista Himos on

yksi ja strategiassa Himos on mainittu Keski-Suomen tunnetuimpana talvimatkailukeskuksena.

Merkillepantavaa on uusien investointien ja hankkeiden lista vuosille 2005–2010, jossa neljästä

hankkeesta Himokselle on suunnattu kaksi.

Kuva 16. Ote Keski-Suomen matkailustrategiakartasta.

Jämsän seudun matkailun Master Plan 3.2.8

Jämsän seudun aluekeskusohjelman perusrahoituksella on toteutettu Jämsän seudun matkailun

Master Plan. Suunnitelma luotaa seudun matkailun kehitystä vähintään 10–15 vuodeksi eteen-

päin.

Hankkeen tehtävänä oli laatia Jämsän seudun matkailutoimialan yksityiskohtainen kokonais-

suunnitelma toimialan kehittämiseksi. Matkailutoimialan tavoitteena on kehittyä kansainvälisen

tason ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi ja parantaa kilpailukykyään.

Kokonaissuunnitelman (Master Plan) tehtäväksi määriteltiin:

konkretisoida alueen kehittämisen tavoitteet ja reunaehdot,

sitouttaa toimijat yhteisen päämäärän toteuttamiseen ja

toimia työvälineenä eri tahoilla, esim. ohjata kaavoitustyötä.

Hanke käynnistyi maaliskuussa 2004 ja vietiin päätökseen huhtikuun 2005 loppuun mennessä.

Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä matkailuklusteriin kuuluvien yritysten ja koulutusorgani-

saatioiden kanssa (lisää kohdassa 4.2).


24 (89)

Himos-Päijänne Master Plan 2008 3.2.9

Himoksella on useiden vuosien ajan tehty määrätietoista työtä Himoksen kehittämiseksi merkit-

tävimpien valtakunnallisten matkailukeskusten joukkoon. Master Plan –työskentely käynnistyi

ensimmäisellä vaiheella jo 2000-luvun alussa. Tällöin alueen yrittäjien, toimijoiden ja Jämsän

kaupungin kesken määriteltiin tulevaisuuden strategisia tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä.

Master Plan –työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa luotiin myös pohjaa alueen tulevalle maan-

käytön suunnittelulle. (Liite 7) Suunnitelmaa on tarkistettu vuonna 2012 (kuva 17).

Kuva 17. Master Plan –suunnitelmaa on päivitetty vuonna 2012.

Jämsän rakennemalli 2025 3.2.10

Jämsän rakennemalli 2025 on valmistunut syksyllä 2012. Rakennemallityön lähtökohtia olivat PK-

teollisuuden Master Plan, 9-tien kehityshanke, Jämsän parempi tulevaisuus –strategia sekä Hi-

moksen kehityshankkeet. Rakennemallissa on käsitelty mm. viheralueiden ja virkistysreittien jat-

kuvuuden turvaamista ja liikenteen kehittämistä.

Rakennemallissa vertailtiin neljää erilaista vaihtoehtoa aluerakenteen kehittämiselle. Himoksen

alue oli mukana vaihtoehdossa 2; rinne. Aluerakenteen vahvin kehittämisvyöhyke olisi Himos-

Säyrylä-Seppola. Jämsän menestys kytkeytyy vahvasti Himoksen kehittymiseen ja matkailuinfra

palvelee myös kuntalaisia. Liikenneinvestoinnit kytketään

Himoksen kehittymiseen ja keskustan palveluvarustus

olisi myös matkailijoiden käytettävissä. Vaihtoehdossa on

ajateltu uutta kakkos- ja pysyvää asutusta Himoksen ja

Seppolan välille.

Kuva 18. Ote rakennemallista vaihtoehdon 2 karttaesitykses-

tä. (Airix Ympäristö, 2012).


25 (89)

Jämsän rakennemalli on muodostettu yhdistelemällä vaihtoehtojen parhaita ominaisuuksia. Valit-

tu rakennemalli nimettiin Jämsän Sydänmalliksi. Sydänmallissa Jämsän tulevaisuuden tiiviin toi-

minnallisen ydinalueen muodostaa sen jokilaakso ja rakenteellinen yhteys Himokselle. Jämsän

keskusta on monipuolinen palvelujen keskus. Himoksen matkailukeskus kehittyy voimakkaasti;

saavutettavuus paranee ja kapasiteetti kasvaa. Keskusten välillä on laadukkaita asumisen alueita

sekä toimivat virkistysyhteydet.

Kuva 19. Ote rakennemallista ”Jämsän sydän” (Airix Ympäristö, 2012).

Jämsän kaupungin taajamaosayleiskaava 2030 3.2.11

Jämsän kaupungin taajamaosayleiskaavan laatiminen on aloitettu keväällä 2015. Osayleiskaava

laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan asemakaavoitusta. Osayleiskaava käsittää Jämsänkos-

ken taajaman, Seppolan taajaman ja Himoksen välisen alueen sekä näitä ympäröivät lähialueet.

Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 10.2.–13.3.2017. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä

on laadittu myös koko Jämsää koskeva palveluverkkoselvitys.

Himoksen uusi Master Plan 2035 3.2.12

Jämsän kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt 29.3.2017 § 43 käynnistää Himoksen Mas-

ter Planin päivitystyön, sillä nykyinen Master Plan ei enää vastaa alueen nykytilannetta eikä uusia

tavoitteita. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2017 ja se valmistuu keväällä 2018.

Luonnonympäristö 3.3

Luontoselvitykset 2005–2017 3.3.1

Luonnonympäristön tilaa selvitti Maa ja Vesi Oy (nyk. Pöyry Finland Oy) karttamateriaalin, kirjal-

lisuuden, maastokäyntien, asiantuntijahaastattelujen ja alikonsulttiselvitysten (lintutieteellinen

yhdistys) avulla. Ensimmäiset maastoinventoinnit tehtiin marraskuussa 2005 myöhäisen lumen-

tulon ansiosta ja niitä täydennettiin keväällä ja kesällä 2006. Syksyllä havaittujen, aikaisemmin

inventoimattomien liito-oravien vuoksi koko kaava-alueelta laadittiin vuonna 2006 liito-

oravaselvitys, jota vielä tarkennettiin Himoskylän asemakaava-alueen ja suunniteltujen golfkent-

täalueiden osalta. Kaava-alueen rajauksen muuttumisen jälkeen sekä uutta Master Plan –

suunnittelua varten selvityksiä laajennettiin ja täydennettiin kesällä 2007 ja osa-alueen 5 osalta

vielä keväällä 2008. Liito-oravaselvitystä päivitettiin vuonna 2009 vielä eteläosan liito-

oravaesiintymien osalta.

Asemakaavaa varten länsirinteiden alueelta tehtiin liito-oravaselvitys keväällä 2013 (FCG Suun-

nittelu ja Tekniikka Oy).


26 (89)

Liito-oravaesiintymien elinympäristöjä ja kulkuyhteyksiä sekä luontokohteiden rajauksia on tar-

kistettu ilmakuvien ja maastokäyntien pohjalta sekä asiantuntijaneuvotteluiden avulla vuosina

2016 ja 2017 (Ramboll Finland Oy).

Arvokkaat luontokohteet 3.3.2

Luonnonsuojelulailla rauhoitetut kohteet ja kaavojen suojelualueet

1. Säyrylän lehto

2. Muurajaisjärvi

Ainoa selvitysalueella sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä kohde ja luonnonsuojelulailla rau-

hoitettu kohde on Säyrylän lehto, joka sisältyy lehtojensuojeluohjelmaan ja josta 1,2 ha on rau-

hoitettu luonnonsuojelualueeksi. Asemakaavassa alue on osoitettu SL-alueeksi, johon sisältyy

myös läheinen Muurajaisjärvi, joka on 0,4 ha kokoinen lampi Himosvuoren ja Kuikanvuoren väli-

sessä laaksossa.

Kuva 20. Luontoselvityksen 2008 karttamateriaalia.

Suojellut luontotyypit

3. Säyrylän Sovintomaan lehmusmetsikkö

Kuikanvuoren länsirinteessä luonnonvaraisia metsälehmuksia.

Luonnonsuojelulain 29 § mukainen suojeltu luontotyyppi.

Metsä- ja vesilakikohteet

Luontoselvityksissä alueelta löytyi useita mahdollisia metsälain mukaisia erityisen tärkeitä

elinympäristöjä. Suurin osa näistä on purojen, lähteiden tai pienten lampien lähiympäristöjä ja

luonnontilaisina ne ovat myös vesilaissa suojeltuja luontotyyppejä.

Muita mahdollisia metsälakikohteita alueella ovat muutamat kalliot, jyrkänteet, rehevät lehto-

laikut ja vähäpuustoiset suot. Näiden lisäksi alueelta löytyy metsäluonnon muihin arvokkaisiin

kohteisiin luettavia vanhoja havu- ja sekametsiä ja metsäniittyä.


27 (89)

Vuonna 2017 laaditussa luontoselvityksessä havaittiin yksi uusi mahdollinen metsälakikohde

(louhikko/kivikko) suunnittelualueen kaakkoiskulmasta. Kohde on esitetty kaavakartalla kohde-

numerolla 40.

Kaavaselostuksen numerointi vastaa luontoselvityksen numerointia ja kaavakartalla luo-x indek-

simerkinnän numerointia.

4. Kuikanvuori-Kivivuori

5. Kuikanvuoren suot

6. Kuikanvuoren suot

7. Pajulammin laskeva puro

19. Vuorisjärvi

20. Himosvuoren itärinteen pohjoinen puro

21. Himosvuoren itärinteen eteläinen puro

35. Muurajaisvuoren noro ja jyrkänne

37. Touvilan lähde

39. Pajulammi

40. Himosvuoren itärinteen kivikko

Muut kohteet

28. Kuikkavuoren länsirinteen pohjoinen metsä

29. Kuikkavuoren länsirinteen eteläinen metsä

31. Honkalan niitty

32. Säyrylän mänty

33. Himosvuoren luoteisrinteen mänty

Himoksen alueelta löytyi huomattavia luontoarvoja siitäkin huolimatta, että se on osittain raken-

tamisen voimakkaasti muuttamaa ja pirstomaa. Maankäytön suunnittelussa yksittäiset kohteet

tulee ottaa huomioon riittävän laajoina niin, että niiden luontoarvot ja ominaispiirteet säilyvät.

Kuikanvuoren länsirinteessä on huomattava luontokohdekeskittymä, joka on syytä huomioida

laajempana luonnonsuojelullista arvoa omaavana kokonaisuutena.

Monet rajatuista esiintymistä sijaitsevat kohteissa, jotka ovat metsälaki- ja usein myös vesilaki-

kohteita tai niiden ympäristö on huomattavan luonnontilaista. Näillä kohteilla on arvoa luonnon

yleiselle monimuotoisuudelle ja liito-oravan lisäksi muillekin metsien kasvi- ja eläinlajeille.

Luontoselvityksen mukaisista kohteista kohteen 28 (Kuikkavuoren länsirinteen pohjoinen metsä)

rajausta on tarkistettu vuonna 2017 laaditussa luontoselvityksessä hakkuiden vuoksi.

Tarkempaa tietoa luonnonympäristön tilasta saa liitteenä olevista luonto- ja liito-

oravaselvityksistä.

Kuva 21. Luontoselvityksen kuvamateriaalia.


28 (89)


Liito-orava 3.3.3

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukainen laji, jonka lisääntymis- ja

levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty Suomen luonnonsuojelulain perus-

teella (LSL 49 §).

Liito-oravainventointeja on alueella tehty vuosien mittaan paljon, joissa on selvitetty lajin lisään-

tymis- ja levähdysalueita sekä kulkuyhteyksiä. Himoksen alueelle vuonna 2009 tehdyssä erilli-

sessä liito-oravaselvityksessä alueelta löytyi useita liito-oravaesiintymiä (Pöyry Environment Oy).

Ks. selostuksen liite 5.

Osa-alueen 2-4/osan 2 laatimisen yhteydessä tarkistettiin liito-oravien elinympäristöjä ja kulku-

yhteyksiä keväällä ja kesällä 2017 (Ramboll Finland Oy). Selvitystyössä hyödynnettiin myös Hi-

moksen osa-alueen 2-4/osalle 1 tehtyä raporttia (Ramboll Finland Oy 2016). Liito-oravakohteiden

14, 15 ja 19 rajauksia on päivitetty maastohavaintojen perusteella ja uusia liito-oravan liikku-

misyhteyksiä on lisätty. Tarkemmat tiedot vuoden 2017 selvityksestä ja sen tuloksista selviävät

selostuksen liitteestä 16. Ks. lisäksi kohta 6.1. ja kuva 24.

Taulukko 1. Liito-oravaselvitysten 2009–2017 kohteet ja numerointi.

OSA-ALUE 2 OSA-ALUE 3 OSA-ALUE 4

6 Kuolemanjärvi pohjoinen 1 Lehtoniemi 5 Himosvuori pohjoinen

7 Kuolemanjärvi eteläinen 2 Kivistö pohjoinen 19 Himosvuoren itärinne

8 Salavanmäki 3 Kivistö eteläinen 22 Touvila

9 Kuikka 4 Himosvuori lounainen 23 Ravinkangas

10 Nakkerpohja pohjoinen 20 Muurajaisvuori

11, 12 Nakkerpohja 21 Himosvuoren kaakkoisrinne

13 Kuikanjärven suo

14 Kuikanvuori läntinen

15 Kuikanvuori pohjoinen

Kaavaselostuksen numerointi vastaa liito-oravaselvityksen numerointia ja kaavakartalla s-1(x)

indeksimerkinnän numerointia.



29 (89)

Kuva 24. Tässä kaavaehdotuksessa on pyritty huomioimaan myös ympäröivillä kaava-alueilla olevien lii-

to-oravaesiintymien kulkuyhteystarpeet. Viheryhteydet, liito-oravan ydinalueet sekä luonnon monimuo-

toisuudeltaan tärkeät luo-alueet muodostavat ekologisen verkoston Himoksen alueelle, mikä on tärkeää

myös liito-oravan kulku- ja liikkumisyhteyksien kannalta.

Maaperä 3.4

Maaperä on laskettelurinteiden alaosassa tulevan keskusaukioalueen ja Hiihtokeskus Himosvuori

Oy:n toiminta-alueella Länsi-Himoksessa hienojakoista hiekkaa, silttiä ja savea joka on erittäin

eroosioherkkää ja siitä irtoaa merkittävästi hienoainesta maata käsiteltäessä. Perusmaan päällä

on ohut pintamaakerros. Himosvuoren rinteille noustessa maa-aines vaihtuu moreeniksi ja kalli-

oksi. Kallioperä alueella on graniittia, ja se tulee avokallioina esille rinnealueilla ja vuoren lakialu-

eella.

Suunnittelualueen eteläosaa kohti maanpinta laskee ja Kuikkajärven (W=80.60) lounaispuolella

tulevan golfkentän alueella maaperä muuttuu pehmeiköksi ja ojitetuksi suoksi, jota joudutaan

merkittävästi pengertämään kentän rakentamisen yhteydessä. Kuikkajärven itä- ja länsipuolella

maanpinta kohoaa ja muuttuu kantavaksi hiekka/moreenimäeksi.

19

35

2

6

39

28

4

7

28

31

20

21

40 32

5

37

9

8

6

7 10

11

13

14c

14b

14a

15

20

5

23

19

22

4

2

3

1


30 (89)

Kuva 25. Varjostettu korkeusmalli Himoksen alueen kallioperästä. Lähde: gtk.fi.

Muinaisjäännökset 3.5

Muinaisjäännösinventointi suoritettiin syksyllä 2006 Jämsän kaupungin tilaamana. Alue tutkittiin

koekuopitellen sopivia maastonkohtia metsäisillä rinnealueilla ja peltoalueilla. Lisäksi tutkittiin

Päijänteen ranta-alueita.

Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistokohteita. Inventoinnissa ei löytynyt uusia kohteita ei-

kä suunnittelualueelta löytynyt inventoinnissa uusia kohteita.

Maisemaselvitys 3.6

Maisemaselvitys laadittiin tammikuun 2010 aikana. Maisemaselvitys on selostuksen liitteenä. Sel-

vitystyössä on koottu tietoa maiseman nykytilasta ja sen syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. Ta-

voitteena oli selvittää alueiden maisemallisesti merkittävät kohteet ja ympäristöt. Tarkastelussa

käytettiin lisäksi hyväksi alueen historia-, maaperä- ja topografiatietoja.

Jämsän seutu kuuluu maisemamaakuntajaossa Päijänteen seutuun. Alueelle ovat ominaista voi-

makkaan vaihteleva topografia ja luode-kaakkosuuntautuneiden murroslinjojen mukaiset lahdet

ja kapeat vesireitit. Suhteelliset korkeuserot ovat suuria monin paikoin. Seutu on metsäistä ja

soita on melko vähän.

Alueelle on ominaista voimakkaan vaihteleva topografia ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria.

Viljelykset ja kylät ovat perinteisesti sijoittuneet lahtien äärelle ja niitä reunustavat Himosvuoren

jyrkkärinteiset kalliometsät. Tarkasteltavalla alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti

arvokkaita maisemakohteita. Himosvuoren itäpuolella noin 0,5 km etäisyydellä sijaitsee valta-

kunnallisesti arvokas Mustikkavuoren kallioalue.

Mäkinen ja metsäinen alue on entuudestaan ollut harvaan asuttua vanhaa maatalousaluetta. Ny-

kyisellään Himoksen laskettelukeskus ja matkailutoiminta ovat muuttaneet Himosvuoren ympä-

ristön ilmeen matkailuympäristöksi. Maisemaa hallitsevat mökkikylät ja puustosta paljaat lasket-

telurinteet. Maisemakuvan ongelmakohtia ovat laajat jäsentelemättömät paikoitusalueet ja kes-

keneräiset lomarakennuksien ympäristöt.

Himosvuori on merkittävä maamerkki, joka näkyy laajalle suurmaisemassa mm. lähestyttäessä

Jämsää valtatietä pitkin. Vuoren vastakohdaksi Patalahden ympäristö rantapeltoineen on tärkeä

avoin maisema-alue. Maiseman säilyminen ja rakennettujen sekä rakentuvien alueiden maisema-

kuvan kehittäminen ovat tärkeitä myös Himoksen matkailun kannalta.

Himoksen alueen maisema-arvot ovat jylhän metsäisen vuoren luonnonmaisemassa sekä Jäm-

sänjokilaakson kumpuilevassa kulttuuriympäristössä. Myös Patalahden ranta-alueiden kumpuile-


31 (89)

villa viljelysalueilla on kulttuurimaisemallisia arvoja, joita voitaisiin hyödyntää alueen matkailua

kehitettäessä.

Kuva 26. Ote maisemaselvityksen liitekartasta.

Maiseman historia

Jämsänjokivarsi on ollut asuttua seutua jo viikinkiajalla. Hyvin viljeltäväksi sopiva jokilaakso on

ollut alueen merkittävä asutuskeskittymä jo 1500-luvulla, kun muu ympäristö on ollut har-

vaanasuttua. Suunnittelualueella Asemenjärven ympäristön asutus liittyy Jämsänjokivarren vilje-

lyslaakson kulttuurikeskittymään. Alueen vanhemmat asutuskeskittymät Asemenjärven pohjois-

puolella ja Säyrylän kylä viljelysalueineen sijaitsevat vesialueen tuntumassa.


32 (89)

Kuva 27. Ote vanhasta peruskartasta vuodelta 1963. (Lähde: Maanmittauslaitos).

Maiseman kehityssuunnat ja suositukset

Maisemaselvityksestä voidaan johtopäätöksinä vetää alueen maankäyttöön liittyviä suosituksia

seuraavasti:

Himosvuorta lähestytään Pataniementietä, jonka varren avoimet peltoaukeat mahdollistavat

näkymät vuorelle. Tämä luo mielenkiintoisen tuloreitin alueelle. Suunnittelussa tulee huomi-

oida avoimen alueen ja näkymien säilyminen.

Uusi rakentaminen ja rakenteet tulisi sijoittaa huolellisesti sovittaen ympäristöön, välttäen

erityisesti eroosiolle herkkien rinnealueiden kulutusta.

Tulisi myös huomioida Himosvuoren näkyminen kaukomaisemassa.

Rakennettavien alueiden ympäristön käsittelyyn ja maisemanhoidollisiin toimenpiteisiin tulisi

panostaa.

Lomakylärakentamisen laajentuessa laakson metsäkumpareille, tulee huomioida ja säilyttää

niiden avointa maisematilaa rajaava reunavyöhyke puustoisena.

Himosvuoren laskettelurinteet näkyvät merkittävästi maisemassa. Vuoren parturoitujen

metsäalueiden lisäämistä/laajentamista tulee välttää. Laen rakentuneet loma-asutuskylät

peittyvät melko hyvin metsävyöhykkeen taakse kaukomaisemassa. Tämä tulee huomioida

myös lisärakentamisessa.

Maisemallisesti jyrkät rinteet ja lakialueet eivät sovellu rakentamiseen tai kestävät sitä hyvin

heikosti, koska alueet ovat herkkiä eroosiolle ja näkyvät maisemakuvassa laajalle. Metsä-

peitteinen Himosvuori on tärkeä alueen luonnonmaamerkki ja antaa omaleimaisuuden mat-

kailualueelle.

Suunnittelualueella tulee huomioida metsäisen selännealueen säilyminen eheänä maisema-

kuvassa. Uusi rakentaminen sovitetaan rinnealueille säilyttäen puustoa.

Maisemallisesti herkkiä alueita ovat vuorien luonnontilaisena säilyneet kallioiset ja metsäiset

lakialueet, purot ja muut veden valuntareitit sekä lammet ja niihin liittyvät suo/kosteikko-

alueet.

Laskettelutoimintaan liittyvät laajat paikoitusalueet ja palvelurakennuksien ympäristöt erot-

tuvat maisemassa jäsentymättömänä alueena. Näillä alueilla tulisi panostaa ympäristön huo-

lelliseen käsittelyyn.


33 (89)

Kuva 28. Näkymä Himosvuoren laelta.

Kuva 29. Laskettelukeskuksen ympäristön laajaa, jäsentelemätöntä paikoitusaluetta.

Kuva 30. Patalahden rannan tuntumassa kulkevalta tieltä avautuu näkymiä Himosvuorelle.

Rakennettu kulttuuriympäristö 3.7

Rakennuskanta on selvitetty rakennuslupatietojen ja peruskarttojen pohjalta. Lisäksi alueesta on

laadittu Keski-Suomen museon toimesta vuonna 2006 rakennusinventointi, jossa alueen raken-

nus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on inventoitu. Kulttuurimaisemallista arvoa

edustavat kohteet on kartoitettu rakennusinventoinnin sekä maisema- ja luontoselvityksen yh-

teydessä. Osa-alueen 2–4/osan 2 alueella ei sijaitse arvokkaita kohteita.

Rakennettu ympäristö 3.8

Suunnittelualue on ollut aikaisemmin maa- ja metsätalousalutta. Patajoen rannalle on rakennettu

joitakin loma-asuntoja 1970-luvulta lähtien, mutta varsinainen lomarakentamisen aikakausi alkoi

laskettelukeskuksen avauksen jälkeen 1980-luvulla. Nyt alueella sijaitsee runsaat 800 loma-


34 (89)

asuntoa pääosin tiiviisti rakennetuilla loma-asuntoalueilla. Pääosin alueen rakentaminen edustaa

nykyaikaista mökkirakentamista.

Himoksen alueelle on rakennettu matkailupalvelua palvelevia rakennuksia. Himoksen ydinalue on

muodostunut Patajoen ja Säyryläntien ympäristöön, jonne on rakennettu puitteet erilaisten ta-

pahtumien järjestämiseen (Himos Center). Alueelle on rakentumassa mm. uusi kylpylä- ja hotel-

lialue. Länsikeskuksen asemakaavoitettu alue toimii alakeskuksena.

Loma-asuntoalueiden pääpaino sijoittuu Himoshuipuntien ja Patajoentien varsien tuntumaan ja

niistä rinteiden suuntaan. Länsirinteiden ympärille on rakentunut loma-asuntoalueita, mm. Muu-

rajaismutkaan ja Himoslehdon alueelle. Lisäksi Keski-Himoksen alueelle on rakennettu loma-

asuntoja asemakaavoittamalle alueelle. Alueella on myös Patalahden rantaan tukeutuvaa ranta-

asutusta.

Kuva 31. Rakennettua ympäristöä Himoksen alueelta. Mökkirakentamisen ajallinen kerroksellisuus on havaittavissa alueella liikuttaessa.

Loma-asuntoalueille on rakennettu katuver-

kostoa ja paikoitusalueita. Pääosin katuver-

kosto ja paikoitusalueet ovat sorapintaisia.

Kadut on valaistu ja osittain alueelle on raken-

tunut myös kevyen liikenteen kulkureittejä

kapealla viherkaistalla ajoradasta erotettuna.

Kuva 32. Rakennettua ympäristöä Himoksen alu-eelta.

Väestö ja asuminen 3.9

Jämsän kaupungin väkiluku oli 31.12.2016 yhteensä 21 219. Vuoden 2015 lopussa väkiluku oli

21 538.

Väestöstä yli puolet asuu kaupungin keskustassa Seppolassa. Muita merkittäviä taajamia ovat

Halli, Jämsänkoski, Kaipola, Koskenpää ja Länkipohja. Asuntorakentaminen on keskittynyt erityi-

sesti Seppolaan ja Jämsänkosken keskustaan. Alla olevassa taulukossa on Jämsän väestönmuu-

tos vuosilta 2010–2015 sekä väestöennuste 2015–2030 (Tilastokeskus 2015).


35 (89)

Taulukko 2. Väestömuutosten kehitys ja muuttoliikenne Jämsässä vuosina 2010-2015. (Tilastokeskus)

Palvelut ja työpaikat 3.10

Jämsän kaupungin alueella oli työpaikkoja vuonna 2015 yhteensä 7769. Eniten työpaikkoja oli

palveluiden (58,5 %) ja jalostuksen (36,6 %) parissa (Tilastokeskus 2015). Jämsän seudun alue-

kehittämisen yksi päätavoitteista, klustereista on matkailun kehittäminen.

Suunnittelualueella ei sijaitse julkisia palveluja. Yksityiset palvelut ovat sijoittuneet Himos-

hotellin, Himos-Centerin sekä laskettelukeskusten ala-asemien läheisyyteen.

Tällä hetkellä Himoksella on noin 140 työpaikkaa. Kylpylähankkeen myötä uusia työpaikkoja on

arvioitu muodostuvan Jämsään suoraan 50-60 henkilötyövuotta ja välillisesti vähintään saman

verran (https://investinjamsa.fi/himos/kylpyla/ 9.11.2017).

Vesistöt 3.11

Himoksen keskeisin alue sijaitsee Patalahden rannalla tai sen tuntumassa. Patalahti on aikai-

semmin Päijänteen osana ollut järvi, jotka nykyisin yhdistää lähes umpeenkasvanut Patajoki. Jär-

ville on muodostunut korkeuseroa n. 0,3 m. Patalahden jakaa kahteen likimain samankokoiseen

järvialtaaseen Säyrylän silta ja sen pengerrys. Osittain Patalahden vedenlaadun ja osin huvi-

veneilyn vuoksi joen ruoppaus ja kunnostus veneilyreitiksi yksine sulkuineen on käynnistynyt

2007 ja on keskeytetty keväällä vuonna 2009 lähes valmiina. Lisäksi alueella sijaitsee useita pie-

nempiä järviä, joista merkittävin on Kuolemajärvi (nyk. Kuikkajärvi), jonka valuma-alue Himok-

sen rinteiltä on hyvin laaja.

Hulevesiselvitys

Uuden lainsäädännön huomioimiseksi suunnittelualueelta laadittiin vuonna 2016 hulevesiselvitys,

joka on esitetty kaavaselostuksen liitteenä (liite 15).

Osa-alueiden 2-4 osayleiskaavaehdotuksessa III on esitetty rakennettavaksi Himoksen matkailu-

keskukseen uusia loma-asuinalueita ja matkailua tukevia toimintoja sekä uusia rinteitä. Hule-

vesiselvityksessä tarkasteltiin alueen hydrologiaa ja tehtiin suosituksia maankäytön muuttumisen

seurauksena lisääntyneiden hulevesien hallintaan.

Isoimmat haasteet hulevesiasioissa ovat rinnealueilla sekä tämän kaavan ulkopuolella osa-

alueella 1. Tätä kaavaa koskevat Kuolemajärven, Kivijärven, Vuorisjärven, Pohjois-Himoksen ja

Lintuvuoren valuma-alueiden hulevesien hallinta. Isoimmat ongelmat syntyvät rinnealueilta, jon-

ne pumpataan 500 tn vettä, joka muutetaan lumeksi ja joka sulaa keväällä.

Merkittävästi suurin valuma-alue on Kuolemajärven valuma-alue 3, johon kohdistuu pääosa

laskettelurinteiden ja asutuksen kuormituksesta ja virtaamahuipuista. Maankäytön muutosten

myötä virtaama lähes kaksinkertaistuu. Kuolemajärvi tasaa virtaamia, mutta hulevesistä voi silti

muodostua merkittäviä haittoja. Valuma-alueen ojat ovat monin paikoin pusikoituneet ja ne on

https://investinjamsa.fi/himos/kylpyla/


36 (89)

raivattava. Hulevesisuunnitelmassa alueelle on osoitettu avouomia ja viivytysalueita ja rinnealu-

eiden pohjoispuolelle on osoitettu uusi hulevesiputki. Lisäksi Haapanantien alittava rumpu on

suunnitelman mukaan uusittava mitoitukseltaan riittäväksi. Valuma-alueen 3 kohdalla on tutkittu

hulevesien johtamiselle myös vaihtoehtoista reittiä osa-alueen 1 kautta Patalahteen, jolloin Hi-

moshuipuntien pohjoispuolen rinnevesiä ei johdettaisi Kuolemajärven kautta Patalahteen. Tämä

vaihtoehtoreitti voisi olla käytössä myös esim. vain lumien sulamisaikana.

Kivijärvestä laskeva oja ja samansuuntainen Kuikkavuorelta lähtönsä saava oja keräävät valu-

ma-alueen 4 vedet Siltakorven suolle, josta vedet johtuvat Jämsänjokeen. Kivijärven valuma-

alueelle ei maankäyttöön tule muutoksia. Maankäytön muutokset sijoittuvat Kivijärvestä ja Kuik-

kavuorelta laskevien ojien valuma-alueille. Virtaaman on arvioitu kasvavan 42 %, mutta alueella

ei ole todettu virtausta rajoittavia rakenteita tai suojeltavia luontokohteita, joiden vuoksi erityisiä

hulevesien hallintatoimia tulisi järjestää. Siltakorvensuolla on virtaamia tasaava vaikutus.

Valuma-alueella 5 hulevedet johtuvat Vuorisjärveen ja osayleiskaavan ulkopuolella oleviin ojiin,

jotka laskevat Alainen Liesjärveen. Korkealla sijaitseva Vuorisjärvi on pieni 0,2 ha kokoinen lam-

pi, joka lähiympäristöineen on määritetty luontoselvityksessä mahdolliseksi metsä- ja vesilaki-

kohteeksi. Vuorisjärven tulovirtaama kaksinkertaistuu maankäytön muutosten myötä. Hulevedet

voitaisiin käsitellä olemassa olevalla suunnitelmakarttaan merkityllä kosteikolla, jolloin erillistä

rakennettua hulevesien käsittelypaikkaa ei tarvittaisi.

Pohjois-Himoksen valuma-alueella 6 ei ole varsinaisia uomia, joihin hulevedet kerääntyvät. Ve-

si johtuu maastossa kasvillisuuden pintakerroksissa ja maankäytön muutosten myötä on arvioitu,

että valuma-alueen tulovirtaama kasvaa 110 %. Hulevedet johtuvat Patajoentien alitse, mikä ra-

joittaa virtaamaa. Suunnitelmassa on esitetty viivytysaluetta ennen yleisen tien alitusta.

Pohjois-Himokseen ja Lintuvuoreen rajoittuvalla valuma-alueella 7 ei ole selkeitä uomia, joista

vesi johtuisi kohti valuma-alueen purkupistettä, mutta todennäköisesti uusien laskettelurinteiden

rakentamisen myötä ojia tullaan kaivamaan. Valunta ja huuhtouma ei merkittävästi kasva maan-

käytön muutosten myötä. Hulevedet johtuvat Patajoentien alitse rummun kautta, joka on riittä-

vä, mikäli se puhdistetaan rummun puoliksi tukkineesta kiviaineksesta.

Pohjois-Himokseen rinteiden itäpuolella valuma-alueella 8 vedet kerääntyvät kahteen uomaan,

jotka on luontokartoituksessa määritetty mahdolliseksi metsä- ja vesilakikohteeksi. Hulevedet

johtuvat Patajoentien alitse. Virtaaman on arvioitu kasvavan 333 % ja myös huuhtouma kasvaa

rajusti. Kiinteistökohtaisten hulevesihallintamenetelmien lisäksi suunnitelmakartoille on merkitty

hulevesien ohjeellisia viivytyspaikkoja.

Pohjois-Himokseen rinteiden itäpuolella valuma-alueella 9 on luontokohde (puro), jonka vuoksi

valuma-alueen hulevesiä on hallittava. Hulevedet johtuvat Patajoentien alitse. Alueen virtaamat

kasvavat maankäytön muutosten myötä 120 % ja huuhtoumat kasvavat rajusti. Suunnitelmakar-

toille on merkitty esitykset hulevesien viivytyspaikoiksi.

Ote hulevesisuunnitelmasta on esitetty kuvassa 38.


37 (89)

Kuva 33. Ote hulevesisuunnitelmasta 2016.

Rinne- ja lakialueet 3.12

Himosvuoren pohjoispuolen rinteet käsittävät laajan metsäisen alueen, jolla laskettelurinteiden

aukot näkyvät hyvin. Koska vanhimmat rinteet on raivattu yli 20 vuotta sitten, ne ovat heinitty-

neet ja liittyneet maisemallisesti rinteen juurella oleviin peltoihin ja niittyihin. Länsi-Himoksen te-

rävän topografian vaatimat täytöt ja pengerrykset sekä uudet osittain raivatut Keski-Himoksen

rinteet erottuvat vielä selvästi kaukomaisemassa.


38 (89)

Kuva 34. Näkymiä rinteistä.

Himoksen toiminta 3.13

Vuodepaikkoja Himoksella on tällä hetkellä noin 4000. Jämsän seudun majoitusliikkeiden rekiste-

röidyt yöpymiset (131 000) lisääntyivät tammi-kesäkuussa 2017 edellisvuodesta 10,0 %. Jämsän

seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (213 800) lisääntyivät vuonna 2016 edellis-

vuodesta 4,6 %. Talvella 2016–17 (marras-huhtikuu) yöpymiset Jämsän seudulla lisääntyivät

6,5 %. Alkukesällä 2017 (touko-kesäkuu) yöpymiset lisääntyivät Jämsän seudulla 15,0 %.

Taulukko 4. Yöpymiset Jämsän alueella 2015, 2016 ja 01-06/2017 asuinmaan mukaan. (Jämsek Oy)

Vapaa-ajan matkalla olleiden yöpymiset tammi-kesäkuussa 2017 lisääntyivät Jämsän seudulla

7600:lla ja työmatkalla olleiden 4300:lla. Vapaa-ajan matkailu lisääntyi ulkomailta, kun taas

työmatkailu väheni. Kotimaasta työmatkailu lisääntyi 4300:lla. Yöpymiset jakautuivat tammi-

kesäkuussa 2017 matkan tarkoituksen mukaan seuraavasti: vapaa-aika 76,4 %, ammattiin liitty-

vät 23,6 %.

Koko maassa yöpymiset lisääntyivät 6,8 % tammi-kesäkuussa 2017. Kotimaisten yöpymisten li-

säys oli 2,7 % ja ulkomaisten 17,1 %.

Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli Jämsän seudulla 35,9 % tammi-kesäkuussa 2017

eli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin (35,4 %). Majoitusmyynnin arvo

oli tammi-kesäkuussa 2017 Jämsän seudulla 4,60 milj. euroa eli noin 370 000 euroa enemmän

kuin vuotta aiemmin (4,23 milj. euroa). Vuonna 2016 majoitusmyynti oli noin 7,01 milj. euroa eli

560 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.


39 (89)

Taulukko 5. Taulukko- ja diagrammitietoa yöpymisistä Jämsän seudulla. (Jämsek Oy)

Jämsän taajamaosayleiskaavan palveluverkkoselvitys 2016 3.13.1

Jämsän taajamaosayleiskaavaa varten laadittiin vuonna 2016 palveluverkkoselvitys (Ramboll Fin-

land Oy). Selvityksessä todetaan, että valtaosa matkailijoiden yöpymisistä kohdistuu todennäköi-

sesti Himokselle, mutta kaikkiaan Himoksen kävijämäärä on suurempi. Himoksen alueen matkai-

lijamääräksi on arvioitu noin 350 000 kävijää/vuosi sisältäen sekä yöpyvät matkailijat että päivä-

kävijät. Jämsän rakennemallin mukaan tavoitteena on 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta vuonna

2020 koko Jämsän alueella. Tavoite ei käytännössä ole realistinen vuoteen 2020 mennessä huo-

mioiden lyhyen aikajänteen ja verrattaessa tavoitetta esimerkiksi muiden matkailukeskusten kä-

vijämääriin. Esimerkiksi Vuokatissa, jossa on eniten yöpymisiä matkailukeskuksista, on noin

630 000 yöpymistä vuodessa. Vuokatti on päässyt tähän mm. alueella toimivan urheiluopiston ja

talvimatkailun lisäksi panostamalla voimakkaaseen kesämatkailuun.

Kävijämäärien kasvattaminen Himoksen alueella vaatii voimakkaita investointeja. Himoksen alu-

eelle on suunnitteilla kylpylähotellihanke, jossa alueelle rakentuu noin 3 000 m²:n viihdekylpylä

ja 120 huoneen hotelli. Rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2017. Kylpylä itsessään ei lisää


40 (89)

Himoksen kävijämääriä tavoitellulle tasolle, mutta Himoksen kävijämääriä pyritään joka tapauk-

sessa kasvattamaan, millä voi olla merkitystä myös Jämsän palveluverkon kehittämiselle.

Liikenne 3.14

Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 9. Valtatiehen 9 liittyy suunnittelualueelle joh-

tava yhdystie 16574 Säyrylänsalmentie, joka päättyy yhdystiehen 16573 Säyryläntie/Patajoentie.

Yhdysteiden risteykseen on valmistunut uusi kiertoliittymä.

Valtatien 9 ja yhdystien 16574 risteysalueelle on tavoitteena toteuttaa eritasoliittymä jollakin ai-

kavälillä. Valtatie 9 Jyväskylä–Jämsä kehittämisselvitys on laadittu vuonna 2013 ja sen mukaan

tavoitetilanteeseen päästään järkevällä vaiheittain rakentamisella vuoteen 2045 mennessä. Ris-

teysalueelle on laadittu Säyrylän eritasoliittymän tiesuunnitelma (Sito 2009), jonka toteuttami-

nen maksaisi 4,8 Meuroa.

Kuva 35. Vasemmalla ote Valtatie 9 Jyväskylä-Jämsä kehittämisselvityksestä Himoksen kohdalta. (Ram-boll Finland Oy, 2013) Oikealla ote Säyrylän eritasoliittymän tiesuunnitelmasta. (Sito, 2009).

Pääosa Himoksen ulkoisesta liikenteestä tapahtuu valtatie 9:n Säyrylän liittymästä. Liittymän

kuormitusaste alkaa ruuhka-aikoina olla korkea ja liikenneturvallisuus nelihaaraisuudesta ja vilk-

kaasta sivusuunnasta johtuen on heikko ja varsinkin kääntyminen vasemmalle Himokselta Tam-

pereen suuntaan on vaikeaa ja vaarallista. Kevyen liikenteen järjestelyt puuttuvat, mutta Säyry-

länsalmentien varteen on rakennettu kevyelle liikenteelle väylää Säyrylänsalmen sillan peruspa-

rannuksen yhteydessä. Liittymä- ja tiejärjestelyistä Hiidenmäellä ja Säyrylässä on laadittu esisel-

vitys 2006 (Keski-Suomen tiepiiri, SITO), jota tarkennettiin tiesuunnittelulla.

Kuva 36. Otteet tienumerokartasta (2014) ja liikennemääräkartasta (2015). Lähde: Liikennevirasto.


41 (89)

Yhdystie 16573 Säyryläntie/Patajoentie

Yhdystie 16574 Säyrylänsalmentie

Esiselvityksessä päädyttiin ensimmäi-

sessä vaiheessa parantamaan valtatien

Hiidenmäen liittymä Jämsän keskus-

tassa eritasoliittymäksi ja ohjata sitä

kautta Himoksen liikenne Patajoentietä

(maantie 16573) pitkin. Hiidenmäen

eritasoliittymä on toteutunut, samoin

Himoksen kiertoliittymä. Säyrylän eri-

tasoliittymä jää myöhemmin toteutet-

tavaksi.

Kuva 37. Himoksen kiertoliittymä.

Laskettelukeskuksen rakenne (aiemmin erilliset Länsi- ja Pohjois-Himos) on aiheuttanut sesonki-

aikana alueen sisäistä liikennettä laskettelukeskuksen ala-asemien välillä. Talvella 2005–2006

tämä haitta väheni oleellisesti kun Keski-Himoksen uudet rinteet ja samalla Länsi- ja Luoteis-

Himoksen (sekä Pohjois-Himoksen) yhdistävät laskettelun siirtymäreitit otettiin käyttöön.

Liikenneselvitys 2016

Osa-alueelle 2–4 laadittiin vuonna 2016 liikenneselvitys, jossa tutkittiin liikennemääriä yleiskaa-

voilla muodostuvan kerrosalan perusteella. Selviteltiin mm. liittymien sijaintia, liikenneturvalli-

suutta, alueen korkeuserojen hallintaa, kevyen liikenteen tarpeita, rinnakkaisyhteyksien mahdol-

lisuutta koko Himoksen alueella, paikoitustarpeita ja joukkoliikennettä.

Varsinaisesti Himoksen alueen sisäistä liikennettä välittää Säyryläntie (eteläpäässä) ja Patajoen-

tie (pohjoispäässä). Tärkein poikittainen katuyhteys on Länsi-Himoksentie/Himoshuipuntie. Yleis-

kaavaan on liikenneselvityksen havaintojen perusteella osoitettu sisäistä liikennettä välittäväksi

uudeksi yhteydeksi yhteys Sovintoraitilta Länsi-Himoksentielle. Tärkeä rinnakkaisyhteys on edel-

leen yhteys Länsi-Himoksentieltä Patajoentielle Himosraitin kautta, joka on osoitettu voimassa

olevan osayleiskaavan osa-alueen 1 kaavakartalla.

Liikenneselvityksessä arvioitiin Himoksen alueen liikennemääriä laskemalla osa-alueittain nykyi-

sestä majoituskapasiteetista sesonkikauden matkatuotokset sijoittaen ne tieverkolle. Muutoin tie-

toa liikenteen kausivaihtelusta ei Himoksen lähialueelta ole käytettävissä. Tulosten luotettavuu-

den arvioimista varten selvitettiin laskettelukeskusten läheisyydestä ns. LAM-pisteiden kausivaih-

telutietoja. Tämän perusteella saatiin Himoksen kohdalla talven kausivaihtelukertoimeksi noin

0,9–1,0, mikä on vain hieman tavanomaista arvoa (0,8–0,9) suurempi. Sesonkiaikana Patajoen-

tien ja Säyryläntien liikenteen arvioidaan olevan noin 1,3–1,5 kertaa suurempi kuin tierekisterin

antama tieto. Talvisesonki on pitkä ja sen sisällä voi olla vilkkaampia ja hiljaisempia aikoja. Toi-

mivuustarkasteluissa on sesongin liikenne kerrottu kertoimella 1,3 mikä vastannee keskimääräis-

tä vilkasta sesongin viikonloppua. Sesongin aikana on oletettu majoituskapasiteetin olevan koko-

naan käytössä.

Kuva 38. Vasemmalla arvio nykytilanteen 2015 mukaisesta liikenteestä (ajon/vrk) talvisesongin aikana kun koko nykyinen majoituskapasiteetti on käytössä. Keskellä ennustetilanne 2030 ja oikealla koko vuoden keskimääräinen. (Ramboll Finland Oy, 2016).


42 (89)

Liikenneselvityksessä tarkasteltiin tärkeimpien liittymien toimivuutta sesonkikauden liikennemää-

rillä ja kohdistaen viikon vilkkaimman päivän vilkkaimpaan tuntiin. Uusi kiertoliittymän Säyrylän-

tien, Patajoentien ja Säyrylänsalmentien kohdalla toimii erittäin hyvin nyt ja ennustetilanteessa.

Jos liikenne siitä vielä kasvaa, alkaa toimivuushäiriöitä aika nopeasti tulla esille. Valtatiellä 9 Säy-

ryläntien liittymä toimii vastaavasti nykytilanteessa hyvin ja ennustetilanteessa 2030 erittäin

huonosti. Toimivuusarvio perustuu aiheutuvaan viivytykseen. Liikenneturvallisuus Säyrylän neli-

haaraliittymässä on huono jo nyt sekä autoliikenteelle että kevyelle liikenteelle ja liikenteen kas-

vu lisää riskinottoa ja entistä lyhyempien aikavälien hyödyntämistä. Lisäkaistoilla ei tasoliittymän

välityskykyä voida kovinkaan paljoa parantaa eikä kevyen liikenteen alikulun rakentamisella voi-

da parantaa kuin jonkin verran kevyen liikenteen turvallisuutta. Näin ainoaksi tehokkaaksi toi-

menpiteeksi jää eritasoliittymän toteuttaminen. Tiesuunnitelma on valmiina sitä varten. Toimi-

vuuden puolesta eritasoliittymä tarvitaan viimeistään, kun majoituskapasiteetti nousee tasolle

10 000 vuodepaikkaa ja Himokselle menevä liikenne kasvaa 2,5 kertaa nykyistä suuremmaksi.

Kuva 39. Liikennemäärien jakautumista mahdollistavat rinnakkaisyhteydet liikenneselvityksen mukai-sesti. Säyryläntien ja Patajoentien tärkeimmät liittymät on merkitty ympyröin. Hidaskadun osuus, joka tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä, on osoitettu keltaisella viivalla. (Ramboll Finland Oy, 2016).

Monet uudet palvelut keskittyvät Himos Centerin ja Himos Areenan ympärille Säyryläntien var-

teen. Sillä on vaikutusta Säyryläntien liikenneolosuhteisiin. Kylpylä oheistoimintoineen, hotellei-

neen ja lomahuoneistotaloineen lisää alueella liikkuvien jalankulkijoiden määrää myös merkittä-

västi.

Viihtyisä, laadukas, turvallinen ja toimiva keskustapalvelujen alue akselilla Areena – kylpylä –

Himos Center – Länsirinteet saadaan erityisesti tällä alueella kiinnittämällä huomio jalankulun ja

autoilun erotteluun ja pysäköinnin järjestelyyn niin, että paikkamäärä on riittävä ja että kävelyä

edistetään.

Kevyt liikenne

Jämsän ja Pohjois-Himoksen välille on rakennettu kevyen liikenteen väylä.

Jalankulku on merkittävässä roolissa erityisesti keskustan tehokkaasti rakennetussa ytimessä.

Alueen tärkeimpien väylien varressa on jo kevyen liikenteen väylät. Uusien yhteyksien varteen

tarvitaan uusia kevyen liikenteen väyliä.

Kylpylän ja Uskolan välille syntyy kevyen liikenteen yhteystarve, jonka tilantarve on huomioitava

tarkemmin asemakaavassa. Uskolan (yleiskaava-alueen ulkopuolelle) suuren rakennusoikeuden

vuoksi sen ja Länsi-Himoksen rinnealueen välille syntyy niin paljon jalankulun tarvetta, että tien


43 (89)

ylitystarpeen vähentämiseksi ja matkojen lyhentämiseksi on hyvä varautua tekemään kevyen lii-

kenteen väylä molemmille puolille Länsi-Himoksentietä.

Paikoitus

Paikoitusta tarkasteltiin lähinnä niillä yleiskaava-alueilla, missä on paljon rakennusoikeutta ja

matkailijoiden palveluita. Nykyiset paikoitusalueet palvelevat hyvin tarvetta, kun festivaaliaikai-

nen pysäköinti jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Festivaalien aikaan toimitaan poikkeuksellisissa

oloissa ja paikoitusta järjestetään erillisellä luvalla alueen pelloille ja teiden varsille. Asemakaa-

voja laadittaessa on varmistettava, että RM- ja RA-kortteleiden tarvitsemat paikoituspaikat löy-

tyvät näistä kortteleista ja että rinteiden tarpeisiin on varattuna riittävästi paikkoja myös osa-

alueella 1.

Nykyiset, Länsirinteiden kolme LPA-aluetta kattavat likimain nykyisin tiedossa olevan rinteiden

paikoitustarpeen. Hyvällä liikenteenohjauksella ja paikkojen merkitsemisellä mahtuu alueille

enemmänkin autoja.

Kuva 40. Liikenneselvityksessä tarkastellut alueen suurimmat paikoitusalueet (P). (Ramboll Finland Oy, 2016).

Joukkoliikenne

Jämsän ja Jyväskylän välillä ajetaan nykyisin talviarkena hieman alle 30 linja-autovuoroa suun-

taansa, joista noin puolet on pikavuoroliikenteen vuoroja. Tarjonta laskee viikonloppuna 40 %

talviarjen liikenteestä.

Linja-autopysäkkejä on Himoksen alueella Patajoentien varrella runsaasti (osayleiskaavan osa-

alueiden 1 ja 6 kaava-alueella). Vastaavasti Säyryläntien pysäkit sijaitsevat Himos-Centerin alu-

eella (1 pysäkkipari). Jämsän suuntaan mentäessä ainoat pysäkit sijaitsevat Säyryläntien ja Tur-

kinkyläntien risteysalueella, yksi pysäkkipari. Uusien pysäkkiparien toteuttaminen tulee tutkia

alueen rakentuessa. Lähimmälle pysäkille tulee matkaa noin 1,8 km, joka sijaitsee Himos Cente-

rin alueella. Jämsän suunnassa sijaitsevalle pysäkille on matkaa noin 2,7 km.

Alueellinen kuljetus ei vielä ole mahdollista eikä ajankohtaista Himoksen alueella. Sisäinen jouk-

koliikenne on järjestetty vain festivaalien aikaan. Liikenneselvityksessä ja tässä yleiskaavassa on

huomioitu mahdollisuudet sisäisen joukkoliikennereittien kehittymiseen huomioiden tie- ja katu-

verkko. Yleiskaavan osa-alueen 6 rakentuessa sisäisen joukkoliikenteen tarve edelleen lisääntyy

pidempien etäisyyksien vuoksi. Vuodepaikkamäärän kasvaessa ja autoliikenteen lisääntyessä tu-


44 (89)

lee ajankohtaiseksi alueen sisäisen joukkoliikenteen käynnistäminen niin, että rinteisiin ja eri

palveluihin pääsee mökeiltä ilman omaa autoa. Tämä vähentää autoliikennettä ja pysäköintipaik-

katarvetta ja parantaa samalla liikenneturvallisuutta ja matkailijoiden palvelua.

Oleellista on, että Himoksen lakialueen kautta tulevan uuden kokoojatieyhteyden pituuskalte-

vuuksista huolehditaan niin, että linja-autot pääsevät talvikelillä liikkumaan alueella. Asemakaa-

voja laadittaessa tulee huomioida tilavaraus linja-auton kääntöpaikoille.

Ulkoilureitistöt

Himoksen alueelle laadittiin vuonna 2015 reitistöjä koskeva suunnitelma (Ramboll Finland Oy).

Yhdyskuntatekniikka ja energia 3.15

Himoksen alueen kehittyessä rinnepalveluiden, mökkien, hotellien ja kylpylän rakentamisen myö-

tä energiankulutus tulee kasvamaan. Uusimmissa loma-asunnoissa on toteutettu lämmön lähtee-

nä maalämpöä.

Sähköverkosto 3.15.1

Jämsän Himoksen alue kuuluu Elenia Oy:n toimialueeseen. Fingrid Oyj:n kantaverkkoa kulkee Jämsän kaupungin länsipuolelta.

Kuva 41. Vasemmalla Elenia Oy:n toimialuekartta ja oikealla Fingrid Oyj:n 110 kV linja punaisella ja 400 kV linja sinisellä.

Yleiskaavaa varten pyydettiin Elenia Oy:ltä ennakkolausunto tulevan rakentamistarpeen aiheut-

tavasta energiatarpeesta. Lausunnon mukaan osayleiskaavan toteutuminen rakentamattomilta

osilta aiheuttaa uuden verkon ja uusien puistomuuntamoiden rakentamista. Pien- ja korkeajänni-

teverkkoa ei kuitenkaan ole tarpeellista esittää osayleiskaavan tasolla vaan vasta asemakaavaa

laadittaessa. Himoksen kova kasvaminen aiheuttaa painetta uusien siirtoyhteyksien rakentami-

selle, jolloin puhutaan uudesta sähköasemasta ja sitä syöttävästä 110 kV siirtoyhteydestä. Tästä

ei kuitenkaan vielä ole suunnitelmia eikä hankepäätöksiä, sillä ensin alueen kehittymistä tarkkail-

laan. Tiedossa kuitenkin on, että asema- ja voimajohtohankkeet eivät tule tämän yleiskaavan

alueelle.


45 (89)

Kuva 42. Elenia Oy:n korkeajänniteverkko kartalla, maakaapeliverkko on kuvattu vaaleansinisellä ja il-majohtoverkko violetilla. (Kuva; Elenia Oy).

Energia 3.15.2

Energiaselvitys 2006

Himokselle on laadittu energiaselvitys kaukolämmön ja sähköntuotannon osalta (Elomatic Oy

2006). Alueelle on suunniteltu yksi lämpökeskus sekä kaukolämpöverkkoa keskeisimmälle Hi-

moskylän alueelle.

Energiaselvitys 2016

Himoksen alueelle on laadittu energiaselvitys syksyllä 2016 (Ramboll Finland Oy). Selvityksen

mukaan Himoksen alueen kehittyessä energiantarve tulee kasvamaan. Valtaosa suunnitellusta

kerrosalasta on matkailupalveluja loma-asuntorakentamista. Suurimpia kohteita ovat mm.

suunnitellut hotellit ja kylpylä sekä rinnepalvelut, kuten katettu laskettelurinne.

Alueellinen lämmitysenergiantarve painottuu Himoksen keskustan alueelle (osa-alue 2–4/osa 1),

jonne on varattu alue uudelle alueelliselle lämpökeskukselle (ET). Tämän lisäksi Himoskylän alu-

eelle (osa-alueelle 1) on osoitettu alue (EN) pienehkölle lämpövoimalalle. Mikäli alue kasvaa

voimakkaasti, voidaan alueelle rakentaa lisälämpövoimala tai vara- ja huipputehovoimala. Kau-

kolämpöverkoston rakentaminen keskustan alueelle mahdollistaa toimintavarman ja energiate-

hokkaan lämmitysratkaisun. Kaukolämpöverkon rakentaminen keskustan ulkopuolelle ei ole ta-

loudellisesti kannattavaa, jolloin lämmitysmuotona voidaan käyttää esimerkiksi maalämpöä.

Lämmitystarve on tulevaisuudessa vähäisempää kerrosneliötä kohden, koska rakennusmääräyk-

set ohjaavat rakennusten energiatehokkuuteen ja siten matala- ja passiivienergiarakennuksiin.

Lämpökeskuksen energiantuotannon toteutukseen on eri vaihtoehtoja. Alueelle soveltuvia lä-

hienergiamuotoja ovat mm. maa- ja vesilämpö sekä bioenergia, kuten hake tai pelletti. Alueen

lämmitystehotarpeen kasvaessa tulee ottaa huomioon myös vara- ja huipputehotarve, jotka voi-

daan tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi kevyellä polttoöljyllä tai nestekaasulla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty karkea arvio Himoksen alueen energiankulutuksesta osa-

alueittain, jos koko suunniteltu kerrosala toteutuu. Rakennusten lämmitysenergiantarpeen arvi-

oidaan karkeasti olevan 50–80 kWh/m2 ja kokonaisenergiankulutuksen 90–150 kWhE/m2. Oletuk-

sena on, että tulevaisuudessa rakennusten energiatehokkuus paranee, jolloin rakennusten ener-

giatehokkuusluokka on A tai B.


46 (89)

Taulukko 6. Himoksen osayleiskaavan eri osa-alueiden rakennusten arvioitu vuotuinen lämmitysener-

giantarve ja kokonaisenergian kulutus.

Osa-alue

Rakennusten ker-

rosala kem2

Lämmitys-

energiantarve GWh/a

Kokonaisenergian-

kulutus GWh/a

1 160 000 8-13 14-24

2-4, osa 1 160 000 8-13 14-24

2-4, osa 2 280 000 14-22 25-42

5 25 000 1-2 2-4

6 200 000 10-16 18-30

7 30 000 2-3 3-5

Osa-alueet 1-7 855 000 43-68 77-128

Himoksen kes-

kustan alue 300 000 15-24 27-45

Yhteensä Himoksen yleiskaavoissa on rakennusoikeutta noin 855 000 kem2, josta noin

300 000 kem2 Himoksen keskustan alueella, jossa kaukolämpöverkko olisi toteutettavissa. Mikäli

koko keskustan rakennuskanta toteutuisi, tämä tarkoittaisi 15–24 GWh vuotuista lämmitysener-

giantarvetta. Tällä hetkellä Himoksen alueelle on rakennettu noin 80 000 kem2 ja asemakaavois-

sa rakennusoikeutta on noin 500 000 kem2. Olemassa olevat rakennukset on toteutettu raken-

nuskohtaisilla lämmitysjärjestelmillä. Uusimmissa lomarakennuksissa lämmönlähteenä on maa-

lämpö. Pääosin Himoksen keskustan alueelle tulevat uudet rakennukset ja myös osa olemassa

olevista rakennuksista olisi mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Kylpylän kylpyläosion ener-

giatarpeesta yli puolet kuluu lämmitykseen, joka voitaisiin kattaa alueellisella lämpökeskuksella.

Kylpyläosion lämmitysenergiantarpeen arvioidaan karkeasti olevan noin 2 500 MWh/a. Kylpylän

kokonaislämmitysenergiankulutukseen voidaan vaikuttaa suuresti hyödyntämällä nykyaikaisia

lämmön talteenottojärjestelmiä.

Alueellisen lämpökeskuksen ja kaukolämpöverkon mitoitus ja laajuus on vahvasti sidoksissa alu-

een kehitykseen. Lämmitysenergiantarve jaksottuu vahvasti alueen käytön mukaan, joten lämpö-

laitoksen kannalta kylpylä on tärkeässä asemassa tuoden tasaista kuormaa lämmityslaitokselle

myös sesongin ulkopuolella. Investointikynnys alueellisen lämpökeskuksen rakentamiseen kes-

kustan alueelle ylittyy noin 40 000 kem2:n liittyessä kaukolämpöverkkoon.

Rakennusten jäähdytystarve kasvaa alueen kehittyessä. Myös jäähdytys on mahdollista toteuttaa

keskitetysti. Selkeimmin jäähdytystarve koskee lähinnä suuria rakennuksia kuten hotelleja. Pie-

nempien rakennusten jäähdytystarve kannattanee myös tulevaisuudessa kattaa passiivisten rat-

kaisujen avulla sekä ilma‐ ja maalämpöpumpuilla.

Lämmitysenergiantarpeen lisäksi myös sähkönkulutus tulee kasvamaan. Aluetta palvelee paikalli-

sen sähköverkkoyhtiö Elenian keskijänniteverkko. Uusien rakentamattomien alueiden osalta alu-

een pien- ja keskijänniteverkkoa päivitetään laajentamalla sähköverkkoa ja rakentamalla puisto-

muuntamoita. Aluetta syöttävä runkojohto tullaan kaapeloimaan maahan lähivuosina, jonka jäl-

keen verkon kapasiteetti riittää kattamaan alueen sähköntarpeen lähitulevaisuudessa. Tällä het-

kellä alueelle ei ole suunnitteilla sähköasemaa tai sitä syöttävää voimajohtoa. Mikäli alue kasvaa

voimakkaasti ja sähköntarve kasvaa yli verkon nykyisen siirtokapasiteetin alueen läheisyyteen

tulee rakentaa uusi sähköasema ja sitä syöttävä 110 kV sähkölinja, jolla pystytään kattamaan

alueen sähköntarve kokonaisuudessaan. Elenia on varautunut tarvittaessa rakentamaan alueelle

lisää sähkönsiirtokapasiteettia ja yhtiössä seurataan alueen kehitystä yleisen rakentamisen sekä

etenkin suurempien hankkeiden, kuten esimerkiksi kylpylän, hiihtokeskuksen ja hotellien osalta.

Laskettelukeskuksen energiantarve

Laskettelukeskuksen energiantarve tulee jatkossa kasvamaan suunniteltujen uusien hissiyhteyk-

sien ja katetun laskettelurinteen osalta. Katetun laskettelurinteen energiatarpeesta suurin osa

kohdistuu jäähdytykseen. Jäähdytys voidaan kattaa maa- ja ilmajäähdytyksellä sekä jäähdytys-

kompressoreilla. Katetun laskettelurinteen energiankulutuksen arvioidaan olevan karkeasti noin

4 000 MWh/a. Katetun laskettelurinteen pääasiallinen käyttö ja energiantarve ajoittuvat tavan-

omaisen laskettelukauden ulkopuolelle, jolloin laskettelukeskuksen muu energiankulutus on vä-

häistä. Sähköverkkoa päivitetään tarpeen mukaan kattamaan lisääntynyt energiankulutus.


47 (89)

Jätehuolto 3.15.3

Koko kaupungin alue on järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Keräyspisteet on osoitettu ase-

makaavoissa, pääsääntöisesti pysäköintipaikoille ja katujen levikkeille.

Patajoen ruoppaus 3.15.4

Patajoen ruoppauksen vaikutuksia on tutkittu ympäristövaikutusselvityksessä (LT-Jyväskylä

1996). Ruoppauksesta on laadittu yleissuunnitelma vuosituhannen vaihteessa (Satamatekninen

Oy), minkä perusteella ruoppaukseen on haettu vesioikeuden lupa. Syksyllä 2006 ruoppaus-

suunnitelmaa tarkistettiin (IPT) ja työt käynnistyivät 2007. Työ keskeytyi heikosta jäätilanteesta

johtuen kun ruoppausta yritettiin toteuttaa vuonna 2008. Hanke odottaa edelleen loppuunsaat-

tamista.

Vesihuolto 3.15.5

Vesihuollon yleissuunnitelma 2014–2016

Koko Himoksen alue on kunnallistekniikan piirissä. Himoksen alueen vesihuollosta vastaa Himos-

Infra Oy. Talousvesi tuodaan Jämsän kaupungin vesijohtoverkosta (Jämsän Vesi liikelaitos) noin

4 km päästä ja jätevesi viedään Jämsän jätevedenpuhdistamolle siirtolinjoja pitkin.

Valtaosa kunnallistekniikasta ja kaduista on yksityisten maanomistajien asemakaavojen tai poik-

keuslupien mukaisten rakennushankkeiden yhteydessä toteuttamia. Koko alueelle on laadittu ve-

sihuollon yleissuunnitelma vuonna 2007. Suunnitelmassa on tutkittu yhtenä vaihtoehtona mah-

dollisuutta rakentaa Himoksen alueelle oma vedenottamo Liesjärven pohjavesialueelle. Yleis-

suunnitelmakartta on liitteenä. Vuonna 2014 vesihuollon yleissuunnitelmaa päivitettiin mm.

muuttuneiden maankäyttösuunnitelmien vuoksi. Vuoden 2014 vesihuollon yleissuunnitelmassa

painopiste on lähimmän 10 vuoden aikana eli v. 2024 mennessä toteutettavissa investoinneissa.

Himoksen viemäri- ja vesijohtoverkoston yleissuunnitelmaa on päivitetty 2016 mm. kylpylähank-

keen vireille tulon jälkeen. Tarkastelualueena ovat viemäriverkoston runkoviemärit ja pääpump-

paamot välillä Päijänranta-Jämsän puhdistamo.

Kuva 43. Esitys Himos-Infra Oy:n vesilaitoksen toiminta-alueesta sinisellä rasterilla ja mahdollinen laa-jentamistarve vihreällä. (Lähde: Pöyry Finland Oy, 2014).

Himoksen vesihuolto on järjestetty Jämsän taajaman kautta. Veden johtaminen Himokselle ta-

pahtuu Haapajoen ja Patalahden johtolinjoilla. Patalahden kautta johdetaan lähes 70 % Himok-

sen alueelle johdettavasta vedestä.

Vesihuoltoverkosto on suunniteltu siten, että kaikki Ylä-Himoksen Master Plan –suunnitelmassa

näkyvät kiinteistöt voidaan liittää verkostoon. Vesijohdot ja viemärit on sijoitettu samaan kaivan-

toon. Viemäreiden suunnittelussa on pyritty minimoimaan pumppaamojen lukumäärä. Alueilla,

joissa karttatarkastelun perusteella joudutaan pumppaamaan jätevesiä, on ne viettoviemärillä

kerätty ja sieltä johdettu ”kiinteistöpumppaamolle”. Tällöin samassa kaivannossa on viettoviemä-

ri, paineviemäri ja vesijohto. Suunnitelmassa ei ole esitetty ns. tonttijohtoja. Ne suunnitellaan


48 (89)

rakennussuunnittelun yhteydessä. Alueiden sisäiset putkistot on suunniteltu Ylä-Himoksen Mas-

ter Planin ratkaisujen pohjalta. Yleis- ja asemakaavoituksessa on huomioitava vesihuolto tämän

suunnitelman pohjalta ja pyrittävä parantamaan linjauksia yhä taloudellisempiin ratkaisuihin.

Koska alueen korkeusvaihtelut ovat suuria ja osa suunnitelluista tielinjauksista sivukaltevassa

maastossa, joudutaan osalta kiinteistöistä pumppaamaan jätevedet tontilta tien varren runkolin-

jaan.

Suurista korkeusvaihteluista johtuen, riittävä vesijohdon verkostopaine edellyttää paineen-

korotusasemien rakentamista. Niiden sijaintia ei ole määritetty vesihuollon yleissuunnitelmassa,

koska niiden paikka määräytyy rakentamisjärjestyksen mukaan. Paineenkorotusasemien ja

pumppaamojen paikkojen määrittäminen ja mitoitus tulee tehdä kohteen rakennussuunnittelun

yhteydessä.

Himoksen nykyisen majoituskapasiteetin perusteella alueen vedenkulutus on 600 m3/d. Himok-

sen alueella vedenkulutushuiput ajoittuvat suurien tapahtumien aikaan, jolloin kulutus on selväs-

ti lomasesonkejakin suurempi. Vedenkulutushuiput ovat ajoittuneet mm. juhannusjuhlien aikaan.

Talvella hiihtolomaviikolla, jolloin kaikki majoituspaikat ovat täynnä, kulutus on ollut suurimmil-

laan noin 500 m3/d. Tähän mennessä suurin kulutus on ollut juhannuksena 2013, jolloin vuoro-

kausikulutus oli 1 092 m3/d. Laaditun raportin mukaan tapahtumien volyymin kehittymistä tule-

vaisuudessa on haasteellista ennustaa, mutta suunnitelmassa varaudutaan siihen, että isojen ta-

pahtumien aikana v. 2025 huippukulutus voi olla noin 2 000 m3/d.

Himoksen sisäisen verkoston toimintaa on tarkasteltu v. 2025 tilanteessa, jolloin vedenkulutus

on noin 1 860 m3/d. Alueiden rakentuessa joudutaan myös vesihuoltoverkostoa täydentämään.

Vesihuoltotarkastelu2017

Osayleiskaavaehdotuksen IV alueelta laadittiin vuonna 2017 vesihuoltotarkastelu (Ramboll Fin-

land Oy), jossa on esitetty alustavat aluevaraukset vesihuoltolaitteille ja vesihuollon kannalta

parhaiten toteutettavissa oleva rakentamisjärjestys. Vesihuoltotarkastelu on selostuksen liitteenä

17.

Länsi-Himoksen uudet kaava-alueet

Länsi-Himoksen uudet kaava-alueet eivät sijaitse nykyisten vesihuoltolinjojen läheisyydessä. To-

dennäköisin vaihtoehto alueen liitospisteeksi vesihuoltojärjestelmään ovat runkolinjat luoteispuo-

lella. Liitospisteen sijainti tulee selvittää tarkemmassa suunnittelussa. Toinen vaihtoehto on liittyä

alueen itäpuolelle ylävesisäiliön yläpuolella olevaan verkostoon, jossa kuitenkin vaikeammat ra-

kennusolosuhteet ja olemassa olevien linjojen pienet koot aiheuttavat hankaluuksia. Pöyry Fin-

land Oy:n tekemän yleissuunnitelman mukaan Himoksen ylävesisäiliön paine riittää jakelupai-

neeksi noin tasolle +125 m asti. Tarkasteltavan alueen korkeimmat pinnantasot ovat noin tasolla

+175 m. Alueen liittämiseksi vesijohtoverkostoon tulee alueelle rakentaa paineenkorotusasema.

Kaava-alueen aivan eteläisessä kärjessä olevan RM-alueen korkeimmat kohdat ovat noin +184 m

korkeudella, joten alueelle vaaditaan todennäköisesti toinen paineenkorotusasema. RA-alueiden

väliin tulee rakentaa jätevedenpumppaamo, jotta eteläisimmältä RA-alueelta jätevedet pystytään

johtamaan eteenpäin. Lisäksi voidaan tarvita kiinteistökohtaisia pumppaamoita riippuen tonttien

korkoasemista.

Länsi-Himoksen itäosan uudet kaava-alueet

Länsi-Himoksen itäosan nykyiset rakennetut kaava-alueet ovat Himoksen ylävesisäiliön paineen-

korotusaseman (ET-1) painepiirissä. Perustuen korkotaso- ja karttatarkasteluun esitetään, että

osa uusista kaava-alueista liitettäisiin kyseiseen vedenjakeluverkostoon. Samalla uusien alueiden

jätevedet johdettaisiin kyseisen alueen kautta eteenpäin. Tämä tulee tarkistaa tarkemmassa

suunnittelussa, jossa varmistetaan olemassa olevien vesi- ja viemärijohtojen kapasiteetin riittä-

vyys. Näitä kaava-alueita ei ollut huomioitu mallinnusraportissa. Kaakkoisimpien kaava-alueiden

jätevedet joudutaan todennäköisesti pumppaamaan olemassa oleviin viemäreihin.

Ylä-Himoksen kaava-alueet

Ylä-Himoksen kaava-alueet laajenevat huomattavasti kaavamuutoksen yhteydessä, jolloin veden

tarve ja samalla tarvittava viemäröintikapasiteetti kyseisillä alueilla on isompi kuin Pöyryn teke-

mä mallinnusraportti osoittaa. Ylä-Himoksen asemakaavaluonnoksessa rakennusoikeutta alueella

on 86 780 kem2 ja vedenkulutus yhteensä 514 m3/d. Osayleiskaavaehdotuksen IV yhteenlaskettu


49 (89)

rakennusoikeus on 115 937 kem2, jolloin karkeasti arvioitu vedenkulutus nykyisellä kaavoituksel-

la on noin 770 m3/d.

Ylä-Himoksen uudet kaava-alueet esitetään liitettäväksi Lintuvuoren vesihuoltoverkostoihin. FCG

Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut vuonna 2015 Ylä-Himoksen vesihuollon siirtojohdot,

joilla uudet kaava-alueet liittyvät nykyiseen verkostoon. Suunnitelmassa on esitetty paikat myös

kahdelle paineenkorotusasemalle korkotasoille +110 m ja +168 m. Pöyryn mallinnusraportissa

esitettiin ylävesisäiliön (V=250 m3) rakentamista Ylä-Himoksen kaava-alueen alaosaan korkeus-

tasolle +140…+143 m. Säiliötä ennen ei ole tarvetta pk-asemalle, joten nämä ovat toistensa

vaihtoehdot: joko kaksi pk-pumppaamoa tai säiliö pk-pumppauksella. Suositeltavaa on rakentaa

säiliö, jotta vedenjakelun varmuus säilytetään myös häiriötilanteissa. Säiliö varmistaisi myös Pa-

talahden alueen vedenjakelua ja ylläpitäisi parempia verkostopaineita tällä alueella. Riippumatta

siitä, kumman vaihtoehdon valitsee, tulee Ylä-Himoksen länsiosaan nostaa verkostopainetta, sillä

maanpinnantaso on korkeimmillaan noin tasolla +225 m. Ylä-Himoksen kaava-alueen keskellä on

olemassa olevaa rakennuskantaa ja kunnallistekniikka. Alueelle tuleva vesijohto ja sieltä poisjoh-

tava jätevesiviemäri ovat kapasiteettinsa äärirajoilla, joten näihin olemassa oleviin verkostoihin ei

esitetä uusia liittyjiä. Alueelle joudutaan sijoittamaan useampia jäteveden pumppaamoja johtuen

alueen suurista korkovaihteluista.

Ympäristön häiriötekijät 3.16

Liikennemelu

Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan pää-

töksen 993/29.10.1992 vaatimuksiin.

Taulukko 7. Melutason ohjearvot.

(VNp 993/1992) LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7

Ulkona

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet

taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä

sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet

55 dB

50 dB1) 2)

Loma-asumiseen käytettävät alueet,

leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset

virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet

45 dB

40 dB 3) 4)

Sisällä

Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB

Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB -

Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -

1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.

3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luon-

non havainnointiin yöllä.

4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien

alueiden ohjearvoja.

Liikennemeluselvitys 2016

Alueelta vuonna 2010 laadittua meluselvitystä tarkistettiin kevättalvella 2016. Selvityksessä

huomioitiin 29.1.2016 valmistuneen liikenneselvityksen tiedot sekä maankäyttösuunnitelma. Pa-

talahtea, joka erottaa valtatien 9 ja osayleiskaava-alueen, pidettiin akustisesti kovana pintana.

Melulaskenta tehtiin SoundPlan 7.2 –ohjelmalla, pohjoismaista tiemelumallia noudattaen. Melu-

tarkastelupisteet sijaitsivat melualuelaskennassa 2 m maanpinnasta. Laskenta tehtiin päiväajalle

(klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7).


50 (89)

Melulaskennan tulokset

Melulaskenta tuotti seuraavia tuloksia päivämelulle ennustetilanteessa:

Yli 45 dB:n melualuetta, joka voisi haitata loma-asutusalueita, on Patajoentien, Länsi-

Himoksentien ja Himoshuipuntien varsilla sekä laajahko vyöhyke myös Himosvuoren ja muiden

vuorten laen länsireunoilla.

Melulaskenta tuotti seuraavia tuloksia yömelulle ennustetilanteessa:

Yli 40 dB:n melualuetta, joka voisi haitata loma-asutusalueita, on lähinnä Patajoentien varressa

sekä vähäisesti Länsi-Himoksentien ja Himoshuipuntien varsilla. Lisäksi yli 40 dB:n melualuetta

on useita erillisiä vyöhykkeitä Himosvuoren ja muiden vuorten laen länsireunoilla.

Päivämelu oli tässä tapauksessa mitoittava yömeluun nähden.

Kuva 44. Päivämelu vuonna 2040, ote meluselvityksen liitteen 6A kartasta. (Pöyry Finland Oy, 2016). Kuvaan on korostettu 45 dB:n melualueen raja punaisella viivarajauksella.

Konserttimeluselvitys 2016

Kaavaehdotuksesta III saadun palautteen

huomioimiseksi Himoksen kylpylän alueen

asemakaava-alueelta laadittiin syksyllä 2016

konserttimeluselvitys (FCG 2016). Selvityk-

sen mukaan konserttimelu ei ylitä 55 dB:iä

osa-alueen 2–4/osan 2 alueella.

Kuva 45. Päälavan konserttimelu, ote konserttimeluselvityksen liitteen 1 kartasta. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2016).


51 (89)

Maanomistus 3.17

Kaupunki omistaa keskeisimmät ns. Himoskylän alueen osa-alueella 1, Himoksen huipun alueen

osa-alueella 3 sekä Patajoen alueen osa-alueella 6. Muuten suunnittelualueen kiinteistöt ovat

pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupungin lisäksi merkittäviä suunnittelualueen maan-

omistajia ovat Hiihtokeskus Himosvuori Oy, Himoslomat ja niihin liittyvät yhtiöt.

Kuva 46. Jämsän kaupungin maanomistus.

Pohjakartta- ja paikkatietoaineisto 3.18

Suunnittelun pohjana käytetään Jämsän kaupungin toimittamaa pohjakarttaa.


52 (89)

4. TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET

Yleistavoitteet 4.1

Maakuntakaavoituksen yhteydessä on määritelty joitakin matkailuun liittyviä yleistavoitteita ja

yksi niistä on ympärivuotisuus. Himoksen kohdalla tämä tarkoittaa alueen kehittäminen laskette-

lu- ja talviurheilupainotteisesta keskuksesta monipuoliseksi ympärivuotiseksi matkailukeskuksek-

si eli käytännössä kesään liittyviä toimintoja tulee Himoksella lisätä ja kehittää.

Alueen yleistavoitteena on myös varautuminen monipuolisempaan ja paikoin tehokkaaseen mat-

kailupalvelurakentamiseen kuitenkin siten, että turvataan alueen virkistyspalvelut ja huomioidaan

maisemallisten tekijät ja luonnonympäristö. Tätä kautta myös kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliiken-

teen edistäminen kulkumuotona alueen sisäisillä matkoilla on yksi tavoitteista.

Kaavahankkeen edetessä tavoitteita tarkennettiin. Himoksen keskuspalvelujen alueen kehittämi-

nen viihtyisäksi, laadukkaaksi, turvalliseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi kylpylä- ja majoitus-

palveluineen tuli tärkeäksi tavoitteeksi.

Ylempiasteisten suunnitelmien tavoitteet 4.2

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4.2.1

Osayleiskaavatyössä huomioon otettavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on esitetty se-

lostuksen kohdassa 3.2.1.

Maakuntakaava 4.2.2

Maakuntakaavassa todetaan virkistysalueiden osalta seuraavaa: ”Vaikka Keski-Suomen väkiluku

hieman laskisikin pitkällä aikavälillä, on todennäköistä, että luontoon suuntautuvat virkistystoi-

minnat kasvavat ja monipuolistuvat nykyisestään suurestikin. Toiminta kohdistuu nykyistä

enemmän erilaisiin virkistyskeskuksiin ja helppokulkuisille reiteille. Matkailuun liittyvät ulkoilu-

toiminnat suuntautuvat entistä enemmän vetovoimaisiin keskuksiin, joita edustavat Keski- Suo-

messa Jämsän Himos ja Jyväskylän Laajavuoren alue. Monilla muillakin keskuksilla on hyvät ke-

hittymisen mahdollisuudet. Yksi vaikeasti ratkaistava kysymys koskee lähes kaikkia keskuksia:

kuinka kehittää sekä talvilajeja että kesäliikunnan muotoja”.

Himoksen alue on maakuntakaavassa osoitettu matkailun kehittämisen kohdealueeksi. Aluemer-

kintää koskeva kaavamääräys on seuraava: ”Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinni-

tettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja

ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen ra-

kentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäris-

töön”.

Lisäksi maakuntakaavan selostuksessa täsmennetään kohdealueen merkitystä: ”Matkailun ja vir-

kistyksen kehittämisen kohdealueiden ytiminä toimivat usein kansallispuistot, matkailukeskukset

ja venesatamat. Alueita kehitettäessä suojelualueet ja kulttuuriympäristöt sekä reitistöt ja virkis-

tysalueet ovat vetovoimatekijöitä. Useat matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet liittyvät ve-

sistöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Himoksen, Keurusselän ja Jyväskylän seudun alueet.”

Matkailutavoitteet 4.3

Himoksen uusi Master Plan 2035 4.3.1

Himoksen uuden Master Planin laatiminen on käynnistynyt syksyllä 2017, sillä nykyinen Master

Plan ei enää vastaa alueen nykytilannetta eikä uusia tavoitteita. Tavoitteena on Master Planin

valmistuminen keväällä 2018.

Suunnittelun tavoitteena on:

alueen kehittämisen visiointi

matkailun ympärivuotisuuden lisäämisen mahdollistaminen

alueen kasvunäkymien ja –suuntien määrittely


53 (89)

uusien palveluiden tarpeen kartoitus ja sijaintipaikkojen osoittaminen

valtatien 9 ja Säyrylänsalmentien risteysalueen kehittäminen

ulkoilureitistön muutostarpeiden selvittäminen ja uusien reittien osoittaminen

sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien kehittäminen

Päijänteen ja Patalahden hyödyntäminen

luontomatkailun potentiaalin selvittäminen

Himos-Päijänne Master Plan 2008-12 –tavoitteet 4.3.2

Jämsän seudun matkailun Master Plan 2005

Jämsän seudun aluekeskusohjelman perusrahoituksella toteutettiin Jämsän seudun matkailun

Master Plan vuonna 2005. Suunnitelmassa listattiin strategisia matkailun päätavoitteita, joita tar-

vitaan asetetun vision saavuttamiseksi.

Työn strategiset päätavoitteet Himoksella olivat:

Matkailutulon kasvattaminen vuoteen 2015 mennessä

Matkailijamäärien kasvattaminen

Himoksen markkina-alueen vahvistaminen

Alueen imagon ja brändin luominen

Laadun parantaminen

Yhteistyön parantaminen

Ympärivuotisuuden kasvattaminen

Kestävän matkailun periaatteiden toteuttaminen

Keinoiksi tavoitteiden saavuttamiseksi listattiin:

Kaavoitus- ja tonttipolitiikka

Työvoima

Laatuohjelma

Ympäristöohjelma

Tutkimustoiminta

Jatkuvaa koulutus

Matkailustrategia

Matkailutoimijoiden työnjako ja vastuut

Markkinointiyhteistyö

Himoksen matkailukeskuksen konseptit:

Majoituskapasiteetin ja sen tason nostaminen

Ravintolapalveluiden riittävyyden ja tason varmistaminen

Monitoimihalli

Hyvinvointikylpylä

Tapahtuma-areena

Himos-Päijänne Master Plan 2008-12

Vuonna 2008 valmistuneessa Master Planin toisessa vaiheessa, joka toimii tämän yleiskaavan

maankäytön suunnittelun pohjana, paneuduttiin erityisesti maankäyttöön aiemmin tarkasti käsit-

telemättömillä alueilla (Liite 7). Tässä suunnitelmassa tarkasteltiin strategisia kasvutavoitteita ja

niiden suhdetta tulevaan maankäyttöön. Maankäytön mitoituksessa huomioitiin ne kapasiteetti-

ja palvelutavoitteet, joita kasvavalla matkailukeskuksella on.

Kahteen suunnittelukokonaisuuteen jaettua Master Plan –työtä ohjasi ohjausryhmä sekä kaksi

työryhmää. Työn aikana syntynyt maankäytön suunnitelma on mitoitettu noin 25 000 vuodepai-

kan kapasiteetin mukaiseksi. Keskeisenä teemana suunnittelussa oli kapasiteetin lisääminen ja

tiivistäminen, ympärivuotisuuden kehittäminen ja myös ohjelmapalvelutoiminnan edellytysten

huomiointi. Maankäyttösuunnitelmassa myös suunniteltiin aiempaa enemmän ulkoilu- ja liikunta-

reittejä Himoksen alueelle. Nykyisen laskettelukeskuspainotteisuuden rinnalle nousi merkittävä

panostus golfin harrastamiseen sekä hyvästä sijainnista hyötyvä tapahtumatuotanto.

Palvelujen monipuolistamisella pyrittiin matkailijamäärien ja markkinaosuuden kasvun lisäksi li-

sääntyvään asiakaskohtaiseen myyntiin. Samalla oli tavoitteena lisätä asiakkaiden oleskelun pi-

tuutta.


54 (89)

Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi

Master Planissa on listattu keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja Himoksen konkreettiset kehi-

tystoimenpiteet on listattuna seuraavasti:

1) Saavutettavuuden parantaminen kaikilta osin

2) Maisemointi ja sen ylläpidon järjestäminen

3) Ympäristövaikutusten huomioiminen

4) Infrastruktuurin parantaminen

5) Pysäköinnin ja liikenteen ohjelmointi

6) Majoituskapasiteetin lisääminen; hotelli, huoneistohotelli ja mökit

7) Ravintolapalvelut: riittävyys ja taso

8) Monitoimihalli; tapahtumat, kokoukset, sisäliikunta

9) Tapahtuma-areena ulkotapahtumille

10) Hyvinvointikylpylä

11) Näkötorni kahviloineen

12) Tukitoiminnot; kyläpoliisi, vartiointipalvelut, ensiapu/ lääkäri, taksitolppa, linja-

autopysäkki, hengelliset palvelut/kirkko, ostospaikat, nettiyhteydet, pankkiautomaatti…

13) Lapsille ulko- ja sisäleikki/pelipaikkoja

14) Rinteiden ympärivuotinen käyttö

15) Uusi 18-reikäinen golfkenttä

16) Reitistöjen parannus: vaellus, hiihto, kävely, moottorikelkka, maastohiihtokeskus

17) Pistäytymissatama – pienvenelaituri

18) Uusien ympärivuotisten tuotteiden kehitys

Himoksen matkailukeskuksen kasvu edes osittainkin yli 5000 vuodepaikan matkailukeskukseksi

käynnistää välittömästi tarpeita rakentaa Himokseen muita matkailuun tukeutuvia oheispalvelui-

ta, kauppoja, ravintoloita, kulttuurituotantotiloja sekä liikuntatiloja. Lisäksi koko liikenneinfra-

struktuuri tulisi mitoittaa huomattavasti nykyistä laajemmaksi niin väylien kuin pysäköintialuei-

denkin osalta. Sisäinen julkinen liikenne tulee nousemaan yhdeksi keskeisistä kysymyksistä Hi-

moksen kehittymisen osalta.

Merkittävin investointi majoitusrakentamisen, keskuksen kokonaispalveluiden, ympärivuotisen

käytön ja vetovoimankin osalta on kylpylän rakentaminen. Kylpylän tai muun suuren kapasiteetin

toimijan saaminen alueelle vaikuttaisi positiivisesti koko matkailukeskuksen muuhun rakentamis-

toimintaan ja tuo uskottavuutta alueen kehitykseen.

Vuodepaikkatavoitteet

Himoksen kasvun esteeksi on noussut majoituskapasiteetin puute, etenkin hotellitasoisen majoi-

tuksen puute Himoksen ydinalueella. Kaikki osayleiskaava-alueet huomioiden Himoksen matkai-

lukeskuksen vuodepaikkakapasiteetti on nykyisten suunnitelmien perusteella nostettavissa

20000–25000 vuodepaikkaan. Nykyinen vuodepaikkamäärä Himoksella on noin 4000 vuodepaik-

kaa.

Suurin osa vuodepaikoista tulisi olemaan rekisteröityjä vuodepaikkoja ja niin ollen tilastoinnin pii-

rissä. Osa yksityisistä loma-asunnoista tai lomahuoneistoista, jotka eivät ole järjestäytyneen

vuokraustoiminnan piirissä, tulisivat edelleenkin olemaan rekisteröimättömän kapasiteetin piiris-

sä.

Ympäristön hoito ja suojelu

turvataan arvokkaiden alueen osien ja kohteiden säilyminen riittävän laajoilla ja määräyksil-

tään riittävän tiukoilla aluevarauksilla.

ohjataan yleinen virkistyskäyttö sopiville reiteille ja kohteille pois luonnontilaltaan herkiltä

alueilta.

annetaan tarpeelliseksi havaittavia suosituksia ympäristönhoidon edistämiseksi vapaaehtoisin

keinoin.

Matkailu, palvelut


55 (89)

mahdollistetaan palvelutarjonnan monipuolistuminen erityisesti kesällä tapahtuvien toiminto-

jen osalta.

edesautetaan sujuvuuteen ja turvallisuuteen tähtääviä liikenneratkaisuja.

Loma-asutus

tutkitaan tasapuolinen maanomistajakohtainen rakennusoikeuden määrä.

Yleinen virkistys

osoitetaan virkistykselle, ulkoilulle ja veneilylle riittävästi eritasoisia reittejä ja kohdealueita.

jätetään riittävästi vapaa-aluetta jokamiehenoikeuden käyttöön.

Maa- ja metsätalous

tuetaan haja-asutusalueiden palvelujen säilymistä keskittämällä (maatila) matkailu-, loma-

asutus- ja virkistysalueita olemassa olevien palvelujen ja tieyhteyksien läheisyyteen.

pyritään kaavalla yleisesti edistämään elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia myös haja-

asutusalueilla.

nojataan metsänkäsittely- ja uudistamistoimenpiteissä metsälain vaatimuksiin.

Pysyvä asutus

otetaan erityisesti huomioon jo olemassa olevan pysyvän asutuksen tarpeet osoittamalla riit-

tävästi veneiden pitopaikkoja, uimapaikkoja yms. kohteita aikaisemman perinteen pohjalta.

varaudutaan ympärivuotisen asumisen sijoittumiseen pääasiassa jo olemassa olevan pysyvän

asumisen vyöhykkeille.

otetaan huomioon aikaisempi ranta-alueita koskeva perinne- ja kulttuurimaisemaan liittyvä

selvitys- ja suunnittelutoimi

Yleiskaavaan liittyvät imagotavoitteet 4.4

Ympäristö ja siihen sopeutuva kestävä rakentamistapa eli se, miltä Himos konkreettisesti näyttää

on keskeisen tärkeä tekijä imagon muodostumisessa.

Rakentaminen

Matkailukeskuksen menestykseen vaikuttaa oleellisesti ”fiilis” ja miltä siellä näyttää. Rakentami-

sen tulee tukea tunnelman ja miellyttävän näkymän syntymistä. Himoksen perusvetovoimaa –

luonto ja maisema – ei saa pilata. Rakentamisessa pitää välttää virheet, joita monissa keskuksis-

sa on tehty. Tiivis rakentaminen on välttämätöntä luonnon säästämiseksi, mutta rakentamisen

tulee olla luontoon ja paikalliseen perinteeseen sopivaa, mikä tarkoittaa kohtuullisen matalaa ja

pienimuotoista rakentamista.

Palvelualueiden rakentamisessa tärkeintä on ulkonäkö ja kokonaisuus sekä palveluiden toimi-

vuus. Rakennettu ympäristö voi olla myös kaunis. Himokselle tulisi laatia koko aluetta käsittävä

yleispiirteinen rakentamistapaohjeisto, jossa määriteltäisiin Himoksen yleisilme rakentamisen pe-

rusperiaatteet. Tämän ohjeiston lisäksi erilliset ohjeet tulisi laatia asemakaavoihin, jotka pohjaa-

vat yleisohjeeseen.

Majoituskeskittymistä on säilytettävä avoimet maisema- ja viherväylät ympäröivään luontoon.

Maisemat on nähtävä myös ikkunoista.

Tiukat kaavamääräykset tulisi asettaa ohjaamaan rakentamista. Rakennushankkeista tulisi olla

arkkitehtisuunnitelmat ja havainnollistaminen kokonaisuudesta ennen rakennuslupien myöntä-

mistä.

Arkkitehtuuriin ja rakentamisen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakentamiskorkeus

keskustan ulkopuolella max. 2 kerrosta, keskuksen ytimessä 5-8 ja lähialueella 3-4 kerrosta.

Maasto ja maisema toimivat määräävinä tekijöinä. Puurakentamista suosittava. Myös ydinalueen

korkeammat rakennukset on verhoiltava puulla.

Olemassa oleva puusto rakentamisen ympärillä tulee pyrkiä säilyttämään ja tästä poikkeamisesta

tulee olla sanktiot.


56 (89)

Vuoren rinteelle ja päälle rakentaminen

Himoksen päälle rakentamisen tarve on yksi suunnittelussa yleiskaavan olennaisia tavoitteita.

Kysymykseen liittyy paljon imagoon ja kohderyhmiin liittyviä seikkoja: majoituksesta avautuvat

hienot maisemat ja majoitus jossain määrin myös näkyy maisemassa. Kesällä rinteiden vierustat

eivät nykyisellään ole kovin houkuttelevia. Kesäpalveluita on kehitettävä niin, että talviset lasket-

telu- ja hiihtopalvelut sekä reitit saadaan miellyttävään kuntoon ja kesäkäyttöön. Himosvuoren

laelta avautuvat maisemat ovat toistaiseksi hyödyntämättömiä vetovoimatekijöitä.

Vuoren päälle on jo rakennettu, joten sen hyödyntämistä voidaan perustellusti jatkaa majoitus-,

ravintola- ja muulla palvelurakentamisella. Asiakkaat tulevat hakemaan maisemaa ja palveluja

maisemassa. Maisemasta voidaan tehdä kilpailutekijä muihin keskuksiin verrattuna. Hyvällä

suunnittelulla ja toteutuksella voidaan asioihin vaikuttaa paljon.

Vuoren päälle rakentamisella vetovoima voidaan pilata, jos se toteutetaan huonosti ja liian kor-

keana. Mutta parhaimmillaan se voi olla vetovoimaa lisäävä tekijä. Maisemaan sopiva ja asiakas-

ta miellyttävä sijoittaminen ja rakennustapa on aina määriteltävä huolella ja laadittava riittävän

tiukat ohjaavat määräykset sekä arkkitehtisuunnitelmat toteutuksesta.

Olennaisen tärkeää maiseman säilyttämisen kannalta nimenomaan rinteessä ja lakialueilla on

puuston säilyttäminen, joka tulee ehdottomasti edellyttää asemakaavoituksen yhteydessä.

Master Plan –suunnitelman aikana saatiin vuoren rinteelle ja laelle rakentamisesta erilaisia nä-

kemyksiä. Yleisesti oli kuitenkin vallalla mielipide, että Himosvuori voidaan rakentaa. Rakentami-

sen havainnollistaminen ja lisäselvitykset ovat kuitenkin välttämättömiä ennen lopullista päätök-

sentekoa. Rakentamisen pitää olla laadukasta ja tyylikästä sekä maisemaan sopivaa.

Palvelut ja niiden saatavuus

Himoksen ongelma tulee jatkossa olemaan palveluiden puute, joka pitää tulevilla ratkaisuilla kor-

jata. Uusien investointien sijoittamisella tulee synnyttää palvelukeskuksia, joissa asuminen ja

palvelut muodostavat harmonisen ja toimivan kokonaisuuden. Ydinalueella pitää päästä kävellen

tai suksilla peruspalveluihin.

Lomailijat haluavat lomallaan mm. käveleskellä, shoppailla, istua kahviloissa, katsella ja tulla

katselluksi. Sitä varten tarvitaan kokoontumispaikka, palveluaukio, tori tai kyläraitti, jossa on

palveluita harrastusliikkeistä kampaamoihin ja kauneushoitoloihin.

Kaavamääräyksillä on varmistettava palvelutilojen varaaminen rakennusten alakertaan. Keskus-

alueiden alimmat kerrokset tulee kaavassa määrätä liiketiloiksi. Liikkeitä voidaan sijoittaa myös

kellarikerroksiin.

Sisäinen liikenne

Himoksen laajentuessa säännöllinen non-stop-liikenne harrastus- ja muihin palveluihin, ravinto-

loiden sulkemisaikoihin saakka. Bussiliikenne tulee nähdä osana yritysten liiketoimintaa.

Pidemmällä tähtäyksellä auton käytön vähentäminen sisäisessä liikenteessä on haaste suunnitte-

lulle. Autolla siirtyminen paikasta toiseen saadakseen palveluita ei ole ympäristöystävällistä eikä

asiakasystävällistä lomaa. Tiivistetty palvelurakentaminen mahdollistaa autottoman asioinnin, jo-

hon tulee pyrkiä.

Pysäköintialueet

Hiihtokeskuksen nykyiset pysäköinti- ja caravan-alueet lohkaisevat liian paljon maisemallisesti ja

toiminnallisesti hyviä paikkoja. Parkkipaikkoja on oltava riittävästi ja niitä on kaavoituksessa li-

sättävä. Parkkipaikan sijoittaminen tulee kuitenkin ratkaista luontoa ja maisemaa mahdollisim-

man vähän häiriten. Himoksen kasvaessa varteenotettava vaihtoehto on paikoituksen sijoittami-

nen vuoren sisään. Tiiviit palvelukeskukset vähentävät auton käyttöä. Ulkomaalaisten osuuden

kasvaessa ja palvelurakenteen tiivistyessä luontoa säästetään parkkipaikoilta ja keskuksesta tu-

lee miellyttävämpi. Tiiviin matkailukeskuksen parkkipaikat voidaan keskittää muutamiin paikkoi-

hin. Hyvällä latu- ja rinnesuunnittelulla vältetään jonkin verran motorisoitua liikkumista.


57 (89)

Vesistöt

Vesi on aina tärkeä vetovoima. Himos sijaitsee mittavien vesivarojen äärellä ja siihen liittyviä

palveluja tulee sijoittaa enenevästi erityisesti Päijänteen äärelle.

Ympäristötietoisuus

Ympäristötietoisuus katsotaan perusasiaksi, jonka tulisi olla itsestäänselvyys matkailukeskuksis-

sa. Se voi olla myös kilpailuvaltti, jota on syytä imagollisesti korostaa mm. viestinnässä. Asiaan

on suhtauduttava vakavasti, sillä maailmalla trendit liputtavat voimakkaasti ympäristöasioiden

puolesta. Ympäristön kunnostamiseen tarvitaan oma suunnitelma ja rahoitus, kattaen maisema-

ja vihersuunnittelun, rakennetun ympäristön – reittien, katujen, pyöräteiden, parkkialueiden, his-

sialueiden ja rinteiden – maisemoinnin sekä jätehuollon ja siisteyden.

Rakennusoikeuden määrittämisperusteet 4.5

Rakennusoikeuden mitoitusluokat

Yleiskaavoituksen aloitusvaiheessa yleiskaava-alueille 1-5 laadittiin ohjeelliset mitoitusluokat. Sii-

nä rakennusoikeuden määrittämistä varten suunnittelualue jaettiin viiteen ohjeelliseen mitoitus-

luokkaan. Yleiskaavassa otetaan huomioon voimassa olevat asemakaavat ja niiden osoittama ra-

kennusoikeuden määrä. Vireillä olevat asemakaavahankkeet huomioidaan niin, ettei vaikeuteta

niiden laadintaa.

Keskusalueet

Matkailu- ja julkiset palvelut. Tehokas kerrostalorakentaminen, suurin täysien kerrosten luku

VIII. Aluetehokkuus enintään e=0.5. Keskitetty vesi-, jätevesi- ja energiahuolto. Täysin erillinen

kevyen liikenteen reitistö.

Keskuksia ympäröivät alueet

Matkailupalveluja ja loma-asumista varten tapahtuva rakentaminen. Suurin täysien kerrosten lu-

ku IV, aluetehokkuus enintään e=0.8. Keskitetty vesi- ja jätevesihuolto. Erilliset kevyen liiken-

teen pääreitit.

Loma-asumisen alueet

Loma-asumista ja yksittäisiä matkailupalveluja varten tapahtuva rakentaminen. Suurin täysien

kerrosten määrä loma-asuntoalueilla on II, aluetehokkuus keskustan läheisyydessä enintään

e=0.2 muuten enintään e=0.1. Matkailupalveluiden aluetehokkuus on enintään e=0.4. Keskitetty

vesi- ja jätevesihuolto.

Rinne- ja virkistysalueet

Pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen.


58 (89)

5. OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU

Kaavoituksen vireilletulo 5.1

Jämsän kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen Himoksen osayleiskaavan tarkistamisesta 2005.

Työ on käynnistynyt marraskuussa 2005 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella ja vi-

ranomaisneuvottelulla.

Kaava on tullut vireille ja OAS on ollut nähtävillä 18.11.–8.12.2008.

Osayleiskaavaluonnos 5.2

Kaavaluonnos on valmistunut päiväyksellä 27.4.2009. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 18.8.–

11.9.2009 jatkuen 21.9.–25.9.2009. Määräaikaan mennessä saapuneita lausuntoja luonnoksesta

saatiin kuusi ja mielipiteitä 13 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan

vastine. Vastinemuistio on selostuksen liitteenä (Liite 9). Kaavaluonnosta on työstetty kaavaeh-

dotukseksi vastinemuistiossa esitettyjen muutosten mukaisesti.

Osayleiskaavaehdotus I 5.3

Ehdotusaineisto I valmistui päiväyksellä 30.6.2010 ja se oli yleisesti nähtävillä 12.10.–

10.11.2010 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta antoivat lausunnon Keski-Suomen ELY-keskus, Kes-

ki-Suomen museo, Jämsän ympäristölautakunta ja Himos Infra Oy. Muistutuksia saapui 10 kap-

paletta. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastine on kaavaselos-

tuksen liitteenä (Liite 10a).

Kaavaehdotusta muutettiin saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta. Suurimmat muutokset

nähtävillä olleeseen ehdotukseen nähden olivat Ylä-Himoksen asemakaava-alueen aluevarausten

muutokset, joita muokattiin Touvilantieltä nousevan uuden kokoojakadun uuden linjauksen myö-

tä. Muita aluevarauksiin vaikuttavia muutoksia tehtiin samanaikaisesti laadittavana olevien Länsi-

keskuksen ja Lintuvuoren asemakaava-alueiden kohdalla. Kelluvien loma-asuntokortteleiden va-

rauksista päätettiin luopua. Liito-oravia koskevia merkintöjä yhtenäistettiin mm. Patalahden golf-

kenttäalueen asemakaavassa käytössä olevien merkintöjen kanssa. Muutoin muutokset olivat vä-

häisiä päivityksiä kaava-aineistoon.

Osayleiskaavaehdotus II 5.4

Ehdotusaineisto II valmistui päiväyksellä 11.6.2012. Kaavaehdotus oli uudelleen yleisesti näh-

tävillä 15.10.–13.11.2012 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta antoivat lausunnon Keski-Suomen

ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Jämsän ympäristölautakunta, Keski-Suomen liitto ja Liiken-

nevirasto. Muistutuksia saapui 9 kappaletta. Lausuntoihin ja muistutuksiin laadittiin vastine, joka

on tämän selostuksen liitteenä (Liite 10b).

Kaavaa muutettiin vireillä olevien asemakaavahankkeiden ja uusien, tarkentuneiden tavoitteiden

mukaiseksi. Kaavaa varten laadittiin uusia selvityksiä, liikenneselvitys ja meluselvitys, joiden pe-

rusteella tehtiin kaava-aineistoon muutoksia. Kaavaselostusta täydennettiin.

Osayleiskaavaehdotus III 5.5

Ehdotusaineisto III valmistui päiväyksellä 25.2.2016. Kaavaehdotus oli uudelleen yleisesti

nähtävillä 8.4.–9.5.2016 välisen ajan. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-

Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen pelastuslaitos, Jämsän Jätehuolto liikelaitos

ja Jämsän kaupungin ympäristölautakunta. Ehdotuksesta saatiin 11 muistutusta, joista 4 koski

Himoksen osa-alueen 2–4/osaa 2. Lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu vastine, joka on tä-

män selostuksen liitteenä (Liite 10c).

Himoksen osa-alueiden 2-4 yleiskaavaehdotus III (noin 623 ha) jaettiin hyväksymisvaiheessa

kahteen osaan (KH 28.11.2016). Osaa 1 koskeva yleiskaava on hyväksytty Jämsän kaupungin-

valtuustossa (KV 13.12.2016 § 70) ja se on lainvoimainen.


59 (89)

6. OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ, OSA-ALUE 2-4/OSA 2

Maankäyttö ja yleiskaavan sisältö 6.1

Kaavakartta ja kaavaselostus 6.1.1

Yleiskaava on esitetty kartalla, johon kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset. Nämä muodosta-

vat yleiskaavan oikeusvaikutteisen osan. Eri osapuolia sitovat oikeusvaikutukset, velvoitteet tai

rajoitukset esitetään kaavamerkintöjen tai -määräysten avulla. Lisäksi on esitetty kaavamääräys-

ten yhteydessä ohjeita määräysten selventämiseksi. Muuta ohjaavaa aineistoa on esitetty kaa-

vaselostuksessa merkintöjen selityksen ja vaikutusarvioinnin yhteydessä. Kaavaselostukseen on

kirjattu tiedot, jotka perustelevat ja auttavat tulkitsemaan kaavan sisältöä.

Aluevarausten yleispiirteisyys 6.1.2

Yleiskaavan aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Yleispiirtei-

syydestä ja yleiskaavan mittakaavasta johtuen esim. asemakaavojen sisältö on kuvauksessa yk-

sinkertaistettu. Lisäksi kaavakartalla on kohdemerkintöjä, joita käytetään tarvittaessa kaavan

mittakaavasta tai suunnittelun yleispiirteisyydestä johtuen. Aluerajauksia ei tule tulkita viivan

tarkkuudella, vaan tulkinnassa tulisi ottaa huomioon yleiskaavan periaatteiden toteuttaminen ja

tavoite maankäytön pääperiaatteiden ohjaajana. Aluevarausmerkinnöillä voidaan kuvata myös

osa-alueiden erityisominaisuuksia, kuten luonnon ja maiseman arvoja, ja samalla antaa tarpeelli-

sia yleiskaavamääräyksiä.

Aluevarausten toteuttaminen 6.1.3

Uudet, rakentamiseen osoitetut alueet on yleiskaavassa määrätty asemakaavoitettaviksi. Asema-

kaava-/ranta-asemakaava-alueilla yleiskaava antaa tavoitteen tuleville kaavamuutoksille, joille

yleiskaavassa on annettu suunnitteluohjeita. Tavoitteiden toteutusmahdollisuudet tutkitaan ase-

makaavan/ranta-asemakaavan muutoksissa.

Osayleiskaavaratkaisun perustelut 6.2

Palaute osayleiskaavaehdotuksesta III 6.2.1

Osayleiskaavaehdotus IV on laadittu kaavaehdotuksen III ja siitä saatujen lausuntojen ja muistu-

tusten, laadittujen lisäselvitysten ja arvioitujen vaikutusten perusteella. Saatu palaute ja sen

huomioiminen on esitetty tarkemmin vastineraportissa, joka on tämän selostuksen liitteenä (Liite

10c).

Kaavaehdotuksen oltua 3. kerran nähtävillä saatiin lausunnoissa ja muistutuksissa seuraavat pa-

lautteet:

- ELY-keskuksen lausunnossa nousivat esiin mm. pitkittynyt kaavaprosessi, kaavan vaikutus-

ten selvittämistarve kokonaisvaikutusten osalta, kokonaiskerrosalan kasvu, hulevesien hal-

linta, Ylä-Himoksen liikennejärjestelyt, konserttimelu, liito-oravien liikkumisyhteydet sekä

maisemaa koskevat kaavamääräykset.

- Jämsän kaupungin ympäristölautakunta esitti yleiskaavamääräyksien tarkistamista siten,

ettei synny epäselvyyttä yleiskaavan käyttämisestä lupien myöntämisen perusteena.

- Juha Tamminen esitti VR-alueiden muuttamista VU-3 ja M-alueiksi.

- Hiihtokeskus Himosvuori Oy esitti, ettei yhtiötä alueen rinneyrittäjänä ole kuultu MRL:n edel-

lyttämällä tavalla ja että rinnealueiden kaavamääräys ei mahdollista liiketoiminnan koko-

naisvaltaista kehittämistä.

- Marjatta ja Erkki Virtanen ehdottavat moottorikelkkauran siirtämistä kaupungin maille

(yleiskaava-alueen ulkopuolella).

- Metsähallitus esittää yleiskaavan korjaamista asemakaavan mukaiseksi retkeilyreitin kohdal-

la.


60 (89)

Viranomaisneuvottelu 1.11.2016 ja viranomaisten työneuvottelu 11.10.2017 6.2.2

Liitteessä 18 on muistiot käydyistä viranomaisneuvotteluista, joissa käsiteltiin saatua palautetta,

kaavaehdotus III:n jakamista osiin, laadittuja lisäselvityksiä sekä niiden huomioimista kaavarat-

kaisuissa.

Lausuntojen ja muistutusten huomioiminen 6.2.3

ELY-keskus

ELY-keskuksen lausunnossa edellytettiin mm. lisäselvitysten laatimista. Kaava-aineistoa täyden-

nettiin seuraavilla selvityksillä:

- Hulevesiselvitys (Liite 14) - Konserttimeluselvitys - Luonto- ja liito-oravaselvitys (Liite 16) - Energiaselvitys - Vesihuoltotarkastelu (Liite 17)

- Himoksen yleiskaavojen vaikutusten kokonaistarkastelu

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Ylä-Himoksen uuteen kokoojatiehen ei sallita tonttiliitty-

miä. Konserttimelu Himos-Areenan alueelta ei ulotu suunnittelualueelle. Maisemaa koskevia kaa-

vamääräyksiä täydennettiin.

Jämsän kaupungin ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnan esitystä käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 1.11.2016, jossa todettiin, et-tä Himoksen yleiskaavaa ei ole laadittu siten, että sitä voitaisiin käyttää lupien myöntämisen pe-rusteena. Kaupungin mukaan pienimuotoinen rakentaminen tulee olla alueen pääkäyttötarkoituk-sen mukaista ja rajoittua toimenpideluvalla toteutettavaan rakentamiseen. Juha Tamminen

Tilan alueella on tarpeen säilyttää yleiskaavassa kaava-alueen ulkopuolelle johtava VR-alue ret-keilyn ja mastossa liikkumisen sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Länsi-Himoksen uusi rinnealue muutetaan muistuttajan esittämällä tavalla puustoista laskettelurinnettä varten (VU-4 ). Tilan alueella on huomioitu liito-oravien muuttuneet liikkumisyhteydet (nuolimerkintä).

Hiihtokeskus Himosvuori Oy

Yleiskaavan nähtävillä oloista on tiedotettu ja kuuleminen on tapahtunut maankäyttö- ja raken-

nuslain edellyttämällä tavalla. Lisäksi Hiihtokeskus Himosvuori Oy:tä on kuultu erikseen 22.8.2016, 15.9.2016, 2.11.2016, 25.1.2017 ja 27.9.2017 kaupungin järjestämissä kaavoitusta koskevissa neuvotteluissa. Erilliskuulemisissa Hiihtokeskus Himosvuori Oy on toimittanut kaavoi-tuksen käyttöön toiminnallisia tavoitteitaan kuvaavaa materiaalia, jota on hyödynnetty kaavaeh-dotuksen IV jatkovalmistelussa.

Matkailua palveleva rakentaminen (muu kuin laskettelutoiminta) on rinnealueilla osoitettu pää-käyttötarkoituksen mukaisilla aluemerkinnöillä. Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n omistamille ja hal-

linnoimille matkailua palveleville alueille (RA, RA-1, RM-1, RMVU) on osayleiskaavaehdotus IV:ssa esitetty rakentamista yhteensä noin 33 470 k-m2. Rinnealueilla tapahtuvan rakentamisen aluevarauksissa on huomioitu kunnallistekniikan (tiestö, vesihuolto) toteutettavuus. Metsähallitus

Yleiskaavaehdotuksen sisältö on muutettu esityksen mukaiseksi.


61 (89)

Osayleiskaavaehdotus IV 6.3

Kuva 47. Ote osa-alueen 2 – 4/osan 2 kaavakartasta.

Kaavamerkinnät ja määräykset 6.4

Loma-asuminen ja matkailupalvelut

Kaavakartalla loma-asutus on esitetty RA–merkinnöillä (loma-asuntoalue). Alueita on osoitettu

sekä nykyisellään säilyvinä, että pienin toimenpitein kehitettävinä ja uusina tai olennaisesti

muuttuvina alueina.

Uusia tai olennaisesti muuttuvia matkailupalvelujen alueita RM on osoitettu laskettelurinteiden

läheisyyteen.

Länsikeskuksen alueelle on osoitettu asemakaavan mukaisesti matkailu-, urheilu- ja virkistyspal-

velujen alue uutena tai olennaisesti muuttuvana alueena (RMVU). Merkintä mahdollistaa laskette-

lurinteen kattamisen.


62 (89)

LOMA-ASUNTOALUE. RAKENNETTU TAI ASEMAKAAVOITETTU. PIENIN TOI-

MENPITEIN KEHITETTÄVÄ.

Aluetehokkuus on enintään 0.10, ellei erillisellä tehokkuusluvulla ole toisin

määrätty.

LOMA-ASUNTOALUE. RAKENNETTU TAI ASEMAKAAVOITETTU. PIENIN TOI-

MENPITEIN KEHITETTÄVÄ ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN.


määrätty. Asemakaavoja laadittaessa tai muita toimenpiteitä suoritettaessa

tulee ottaa huomioon liito-oravan kulkuyhteyden säilyttäminen.

LOMA-ASUNTOALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA.


määrätty. Alueiden läpi kulkeville hissi- ym. reiteille on niiden toiminnan kan-

nalta varattava riittävät alueet. Erityisesti rinne- ja lakialueilla tulee ottaa

huomioon maisemanäkökohdat ja rakentaminen tulee sopeuttaa ympäris-

töön. Maisemaan sopeuttamiseksi alue tulee säilyttää metsäisenä. Asema-

kaavoja laadittaessa on huolehdittava lakialueen metsäisen silhuetin säilymi-

sestä.

LOMA-ASUNTOALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA ALUE, JOLLA YM-

PÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN.


määrätty. Alueiden läpi kulkeville hissi- ym. reiteille on niiden toiminnan kan-

nalta varattava riittävät alueet. Asemakaavoja laadittaessa tai muita toimen-

piteitä suoritettaessa tulee ottaa huomioon liito-oravan kulkuyhteyden säilyt-

täminen. Erityisesti rinne- ja lakialueilla tulee ottaa huomioon maisemanäkö-

kohdat ja rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Maisemaan sopeutta-

miseksi alue tulee säilyttää metsäisenä.

MATKAILUPALVELUJEN ALUE. RAKENNETTU TAI ASEMAKAAVOITETTU. PIENIN

TOIMEPITEIN KEHITETTÄVÄ ALUE.


määrätty.

MATKAILUPALVELUJEN ALUE. RAKENNETTU TAI ASEMAKAAVOITETTU. PIENIN

TOIMEPITEIN KEHITETTÄVÄ ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN.


määrätty. Asemakaavoja laadittaessa tai muita toimenpiteitä suoritettaessa

tulee ottaa huomioon liito-oravan kulkuyhteyden säilyttäminen.

MATKAILUPALVELUJEN ALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA.

Alue varataan tehokasta matkailupalvelurakentamista varten. Aluetehokkuus

on enintään 0.40, ellei erillisellä tehokkuusluvulla ole toisin määrätty. Erityi-

sesti rinne- ja lakialueilla tulee ottaa huomioon maisemanäkökohdat ja ra-

kentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Maisemaan sopeuttamiseksi alueel-

la tulee säilyttää suojapuustoa.

MATKAILU-, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. UUSI TAI OLENNAI-

SESTI MUUTTUVA.

Alue varataan laskettelurinteitä, hiihtohissejä, lumetus- ja valaistusjärjestel-

miä sekä lasketteluhallia ja sen toimintoja palvelevia tiloja varten. Alueen

tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida rakennusten korkeusrajoitus ja

sopeutuminen maisemaan.


63 (89)

Virkistys- ja ulkoilualueet

Virkistykseen on osoitettu alueita sekä nykyisellään säilyvinä että pienin toimenpitein kehitettävi-

nä ja uusina tai olennaisesti muuttuvina alueina.

Liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueita sisältävät lähivirkistysalueet on osoitettu merkinnällä VL/s. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet on osoitettu osa-alueina (s-1) ja kulkureitit viheryhteystarvemerkinnällä.

Kaavakartalle on osoitettu suunniteltua reitistöä, kuten ohjeellinen ulkoilureitti ja

moottorikelkkailureitti. Reitistöä on osoitettu vuoden 2014 aikana laadittua reitistösuunnitelmaa hyödyntäen. Kaavassa osoitetaan reitistön pääväylät. Talviaikana ulkoilureitistöä hyödynnetään osana latureitistöä.

Rinnealueille on osoitettu hiihtohissit ja ohjeellisten siirtymähissien sijainnit.

LÄHIVIRKISTYSALUE. NYKYISELLÄÄN SÄILYVÄ.

Metsäisenä säilytettävä alue, jolla luonnonarvojen säilyminen on turvattava.

Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuina siten, että liito-oravan

liikkuminen alueella turvataan.

URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. NYKYISELLÄÄN SÄILYVÄ.

Alue varataan urheilu- ja virkistyspalveluja kuten laskettelurinteitä sekä ul-

koilu- ja hiihtoreittejä varten. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta varten

tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen.

URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. PIENIN TOIMENPITEIN KEHITET-

TÄVÄ.



tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen. Alueen toteuttamisessa tulee ottaa

luonto- ja maisema-arvot huomioon.

URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUT-

TUVA.



tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen.


TUVA.

Alue varataan puustoista laskettelurinnettä sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä var-

ten. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen

rakentaminen. Alueella tulee säilyttää vanhaa puustoa siten, että liito-oravien



TUVA.

Alue varataan puustoista laskettelurinnettä sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä var-

ten. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen

rakentaminen. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava

huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen

säilyttämisedellytykset. Alueella tulee säilyttää vanhaa puustoa siten, että lii-

to-oravien liikkuminen alueella turvataan. Alueella sijaitsevan puron / noron

luonnonmukaisuus, erityisesti veden virtaama ja laatu on säilytettävä nykyi-

sellään. Laskettelua sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä varten on puron / noron

ylittämiseksi rakennettava silta. Tarvittaessa rakentamiselle on haettava ve-

silain mukainen lupa.


64 (89)

RETKEILY- JA ULKOILUALUE. NYKYISELLÄÄN SÄILYVÄ.

Alue varataan Himoksen matkailualuetta täydentävää retkeily- ja ulkoilualu-

etta varten. Alueella on erityisesti virkistystoiminnan kannalta huomioitavia

luonnon ja maiseman arvoja. Alueelle saa rakentaa yleistä virkistystoimintaa

palvelevia polku- ja reittiverkostoja, aktiviteettireittejä sekä niitä ja retkeilyä

palvelevia pienimuotoisia rakennuksia. Alueella ei saa suorittaa maisemaa

muuttavaa maanrakennustyötä.

Rakentaminen tulee toteuttaa pienimuotoisena siten, että se sopeutuu mai-

semaan ja maastonmuotoihin. Alueen metsiä tulee hoitaa siten, että huomi-

oidaan matkailuelinkeinon tarpeet ja metsämaisema luonnossa liikkuvan

kannalta.

RETKEILY- JA ULKOILUALUE. NYKYISELLÄÄN SÄILYVÄ.

Metsäisenä säilytettävä alue, jolla luonnonarvojen säilyminen on turvattava.

Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan


UIMARANTA-ALUE.

OHJEELLINEN HIIHTOHISSI.

OHJEELLINEN SIIRTYMÄHISSI.

OHJEELLINEN ULKOILUREITTI.

Liikennealueet

Patajoentie on merkitty kaavaan yhdystie/pääkatu –merkinnällä ja Himoshuipuntie yhdys-

tie/kokoojakatu -merkinnällä. Yleiskaavassa Himoshuipuntien jatke on osoitettu uutena yhdystie-

nä/kokoojakatuna ja siltä on osoitettu uusia kokoojakatuja uusille loma-asuntoja matkailupalve-

luiden alueille. Lisäksi kaavassa on osoitettu uusi kokoojakatuyhteys Himoshuipuntien jatkeelta

Patajoentielle.

Meluselvityksen mukaiset melualueet on osoitettu kaavakartalla.

PYSÄKÖINTIALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA.

VENEVALKAMA-ALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA.

YHDYSTIE/PÄÄKATU.

YHDYSTIE/KOKOOJAKATU.

KOKOOJAKATU, UUSI.


65 (89)

LIITYMÄ.

KIERTOLIITTYMÄ.

OHJEELLINEN REITISTÖN ALIKULKU / YLIKULKU.

OHJEELLINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI.

KEVYEN LIIKENTEEN REITTI.

KEVYEN LIIKENTEEN REITTI, UUSI.

KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE.

OHJEELLINEN VIHERYHTEYSTARVE.

Asemakaavoja laadittaessa tai muita toimenpiteitä suoritettaessa tulee ottaa

huomioon liito-oravan kulkuyhteyden säilyttäminen. Tarvittaessa kulkuyhte-

yttä on parannettava / turvattava puuistutuksin.

OHJEELLINEN HULEVESIEN TULVAREITTI.

Alueelta on varattava tilaa hulevesien tulvareitiksi.

ALUEELLINEN HULEVESIEN VIIVYTYSALLAS.

Alue tulee varata hulevesien käsittelyä varten toteutettavalle kosteikolle, las-

keutusaltaalle tai lammikolle.

MELUALUE.

Liikennemelualue, jonka laskennallinen melutaso ylittää ennustetulla liiken-

nemäärällä 45 dB(A). Alueen asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelus-

sa on otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätök-

sen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity sisätiloissa eivätkä oleskeluun

tarkoitetuilla ulkoalueilla.

Suojelualueet

Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet

kohdemerkinnöillä luo-x. Liito-oravainventoinnissa merkittäviksi luokitellut lisääntymis- ja

levähdyspaikat on kaavaratkaisussa osoitettu s-1/x osa-alueina ja liito-oravien tärkeät

kulkuyhteydet viheryhteystarvemerkinnöillä. Indeksinumero x viittaa luontoselvityksen ja

kaavaselostuksen numerointiin.

Himoshuipuntien varrella sijaitseva Säyrylän lehto on osoitettu suojelualueena.

Suunnittelutilanteen mukaisesti suojelualuetta on laajennettu käsittämään myös

Muurajaislammen ympäristö. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka on merkitty S-1 –

alueena ja suojeltu lehmusmetsikkö S-2 –alueena.


66 (89)

LUONNONSUOJELUALUE TAI PERUSTETTAVA LUONNONSUOJELUALUE.

LUONNONSUOJELULAIN 49 § MUKAINEN LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA

LEVÄHDYSPAIKKA (ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖS KSU-2009-L-421/254).

Alueen sisällä ovat kaikki metsänkäsittelytoimenpiteet kiellettyjä.

LUONNONSUOJELULAIN 29 § PERUSTEELLA SUOJELTU LEHMUSMETSIKKÖ.

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE.

Alueen ympäristöarvot on huomioitava suunniteltaessa alueen ympäristön ti-

laan vaikuttavia toimenpiteitä.

LIITO-ORAVAESIINTYMÄ.

Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja lii-

to-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, ettei sinne muo-

dostu yli 20 metriä leveitä puuttomia aukkoja ja liito-oravan pesäpuiden ym-

pärille on jätettävä vähintään 10 metriä leveä suojavyöhyke. Harvennushak-

kuissa tulee säästää haavat.

Vesialueet

Yleiskaavaehdotuksen alueella sijaitsevat vesistöt Vuorisjärvi ja Patalahti on osoitettu

aluemerkinnällä W, vesialue.

VESIALUE.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maisemakohteet

Kaava-alueella ei sijaitse muinaismuistolailla suojeltavia kohteita, arvokkaita

rakennuskulttuurikohteita tai arvokkaita maisema-alueita.

Erityisalueet

Yleiskaavassa on osoitettu ylävesisäiliöiden sijoitusalueet yhdyskuntateknisen huollon alueina ET-

1. Lisäksi alueella sijaitsevat mastot on merkitty kaavakartalle mastomerkinnällä.

Yleiskaavassa on osoitettu ohjeellisen maanalaisen tilan aluetta RMVU-alueelle ja VU-1-alueelle ja

sen viereiselle RA-alueelle.

YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE.

Alue on varattu alueellisen vesijohtoverkoston tarpeisiin toteutetun ylä-

vesisäiliön sijoitusalueeksi.

MASTO.

OHJEELLINEN MAANALAINEN TILA.

Alueelle voidaan sijoittaa väestönsuoja sekä autopaikoitukseen ja matkailu-

palveluun liittyviä toimintoja.


67 (89)

Yleiskaavamääräykset

Asemakaavoja laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen

ja kehittämiseen. Erityisesti rinne- ja lakialueilla tulee ottaa huomioon maisemanäkökohdat ja

rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Asemakaavojen laatimisen yhteydessä tulee laatia

rakentamista ohjaava rakentamistapaohje.

Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa hallitusti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota

vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen

hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma, jonka laatimisessa on otettava huomioon koko

Himoksen alueen hulevedet hulevesien kokonaissuunnitelman mukaisesti.

Uudisrakentaminen tulee liittää keskitetyn kunnallistekniikan verkostoihin.

Kaavaratkaisun kuvaus 6.5

Työpaikat

Yleiskaavan toteutuminen osoitetulla tavalla lisää alueen työpaikkojen määrää merkittävästi.

Mikäli loma-asuntoja matkailurakentaminen toteutuu esitetyssä laajuudessa, lisääntyy

työpaikkojen määrä etenkin palvelualalla. Suurin keskittymä on Länsi-Himoksen

matkailupalvelujen alue.

Liikenne

Liikenneselvitys laadittiin kaavatyön edetessä ja tavoitteiden tarkentuessa Himoksen keskusalu-

eella kylpylähankkeen siirtyessä osa-alueelta 1 lähelle festivaalialuetta ja Himos Centeriä. Selvi-

tykseen perustuen oli yleiskaavassa tarpeen osoittaa rinnakkaistieratkaisuja nykyisen pää-

tieväylän liikennemäärän kasvun jakamiseksi. Myös Himoksen alueella lisääntynyt festivaalitoi-

minta huomioiden oli rinnakkaisten liikenneverkostojen osoittaminen yleiskaavassa tarpeen. Lii-

kenneselvityksessä mitoitettiin liikennemäärä yleiskaavassa osoitettavan maksimirakennusoikeu-

den mukaan. Näin voitiin selvittää keskusalueen liikenteellinen toimivuus.

Sekä ulkoinen että sisäinen liikenne tulevat oleellisesti kasvamaan Himoksen alueella ja kasvu

koskee myös hiihtokeskussesongin ulkopuolisia aikoja. Himoksen aluetta on kehitetty myös

kesäaikaisella tapahtumatarjonnalla, mikä näkyy liikenteen määrän kasvuna myös kesäaikaan.

Liikenteen kausivaihtelu on yleensä hiihto- ja matkailukeskuksissa suuri. Liikennemäärä on

suurimmillaan hiihtolomasesongin aikana matkailukeskittymien ympäristössä, jolloin liikenne-

määrä voi olla keskimääräiseen vuorokausiliikennemäärään (KVL) verrattuna jopa kaksin-

kertainen. Suuri kausivaihtelu kertoo myös siitä, että hiihtokeskuksissa ajetaan paljon lyhyitä

matkoja henkilöautolla.

Liikenne on vähäisintä syksyllä ruska-ajan ja laskettelukauden alkamisen välillä sekä keväällä

hiihtokauden päätyttyä. Pelkästään majoituspalveluja tarjoavien alueiden katujen liikennemäärä

laskee hiljaisimpina vuodenaikoina olemattomiin.

Himoksen alueen katuverkon liikennemäärä on arvioitu rakennusoikeuden kautta tulevien

vuodepaikkojen perusteella. Näiden mukaan pystytään arvioimaan likipitäen eri alueille tulevat

henkilöautot vuorokaudessa. Mitoitustilanne kuvaa hiihtosesonkiajan tilannetta, jolloin kaikki

suunniteltu rakennusoikeus on toteutunut.

Maanteiden osalta valtatien 9 liikennemääräennuste on laskettu vuoden 2014 keskimääräisen

liikennemäärän perusteella. Talvisesongin liikennemääriä on arvioitu laskemalla osa-alueittain

nykyisestä majoituskapasiteetista sesonkikauden matkatuotokset ja ne on sijoiteltu tieverkolle.

Nykyinen katuverkko suunnitelmassa esitettyine täydennyksineen pystyy välittämään tulevat

liikennemäärät. Liikenneturvallisuuteen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota ja

täydennettävä kevyen liikenteen yhteyksiä eri osa-alueiden välillä.

Tässä yhteydessä on huomioitu myös sisäisen julkisen liikenteen kehittyminen.


68 (89)

Paikoitus

Liikenneselvityksen perusteella nykyiset paikoitusalueet riittävät paikoitustarpeen täyttämiseen.

Yleiskaava mahdollistaa paikoituksen järjestämisen maanpinnan alapuolelle rakenteellisin ratkai-

suin järjestettäväksi.

Joukkoliikenne

Himoksen suunnittelussa pyritään Ski in Ski out –järjestelmään eli tavoitteena on päästä omalta

mökiltään ”laskemaan” suoraan rinteeseen ja rinteestä takaisin mökkiin. Onnistuessaan tämä

vähentää huomattavasti henkilöautoliikennetarvetta. Mikäli vuodepaikkamäärä kasvaa odotetusti,

on Himoksen alueella kuitenkin tarve lähivuosina järjestää toimiva sisäisen julkisenliikenteen

verkosto. Sisäisen julkisen liikenteen kiertoreitin mahdollistaminen on huomioitu yleiskaavassa.

Master Plan –työskentelyssä ideoitiin Ylä-Himoksen alueelle ns. Gondola-hissi, joka hoitaisi

keskuksessa tarvittavan siirtymäliikenteen Itä-Himoksen ja Länsi-Himoksen välillä. Järjestelmän

toteuttamiseen on varauduttu osoittamalla se ohjeellisena siirtymähissinä yleiskaavassa.

Valtatiellä 9 kulkee hyvin bussiliikennettä, joten Himoksen kesätapahtumiin ja hotelli- ja

kylpyläpalveluihin pääsy on helposti saavutettavissa yleisiä kulkuneuvoja käyttäen.

Kevyt liikenne

Kevyen liikenteen verkkoa täydennetään nykyisestään siten, että kaikille kokooja- ja ylem-

piluokkaisille teille toteutetaan joko erillinen tai vähintään reunatuella korotettu kevyen liikenteen

väylä. Kokoojakatujen yli-/alikulku on huomioitu omalla merkinnällään, jotta tasoylityksistä

voidaan luopua pitkällä aikavälillä. Kevyen liikenteen reitistö palvelee osittain myös ulkoilu- ja

latureittejä. Lisääntynyt jalankulku Uskolan (osa-alueella 1) ja Länsi-Himoksen rinnealueen välillä

tulee huomoida varautumalla tekemään kevyen liikenteen väylä molemmille puolille Länsi-

Himoksentietä.

Tekninen huolto

Vesihuoltoa varten joudutaan investoimaan alueelle tulevaan runkoverkkoon.

Osa-alueen 2-4/osan 2 alueella on Himosluodontien päähän sekä Ylä-Himoksentien varteen

osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa varten suunnitellut alueet (ET-1), jotka on varattu

alueellisen vesijohtoverkoston tarpeisiin toteutetun ylävesisäiliön sijoitusalueeksi.

Yleiskaavoissa on varattu energiahuoltoa varten alueet (ET, EN) Himoskylän alueelle (osa-alue 1)

sekä Säyryläntien varteen (osa-alueen 2–4/osa 1).

Suhde voimassa oleviin suunnitelmiin 6.6

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti huomioitu ja

niiden toteutumista on pyritty edistämään osayleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa.

Maakuntakaava

Yleiskaavaratkaisu noudattaa pääosin Keski-Suomen maakuntakaavoituksen periaatteita.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa Himoksen matkailualuevaraus on merkitty hieman

pienemmäksi läntisiltä osiltaan kuin tämän yleiskaavan suunniteltu matkailupalvelualue.

Maakuntakaavassa kuitenkin todetaan, että matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueissa

on pohdittu alueiden laajuutta, ovatko ne liian suppeita vai laajoja. Kaavaratkaisussa on päädytty

yhtenäisten aluekokonaisuuksien esittämiseen. Alueet pitävät sisällään ns. matkailullisia ja

virkistyksellisiä ytimiä eikä mukaan ole otettu laajoja ”tyhjiä” alueita. Näin ollen

maakuntakaavassa on merkitty Himoksen ydinalue ja matkailun kehittämisalue ydinalueen

ympärille painopisteenä länsipuoli. Näin ollen matkailun kehittämisen yleiskaava-alueen sisällä ei

voida katsoa poikkeavan maakuntakaavan tavoitteista. Vuonna 2014 vahvistetussa


69 (89)

vaihemaakuntakaavassa 4 sekä maakuntakaavan tarkistuksen ehdotuksessa 25.8.2017

Himoksen matkailualuevarausta on suurennettu.

Maakuntakaavan lisäksi muut alueelle laaditut suunnitelmat ja selvitykset sisältävät joitakin

luonto- ja ympäristöseikkoihin liittyviä aluevarauksia. Nämä on käyty yksityiskohtaisesti läpi

valmistelun yhteydessä ja otettu huomioon yleiskaavaratkaisussa.

Yleiskaavoitus

Aikaisemman yleiskaavan suunnitteluperiaatteita on käytetty hyödyksi soveltuvin osin erityisesti

tavoiteasettelun ja sijoitusperiaatteiden kohdalla. Matkailupalvelut ja laskettelurinteet sijoittuvat

samoille alueille kuin aiemmassa yleiskaavassa. Loma-asuntoalueita on lisätty aiempaan

yleiskaavaan verrattuna mm. Länsi-Himoksella sekä Lintuvuoren alueella. Maa- ja

metsätalousalueet ovat muuttuneet loma-asumiseen ja retkeilytarkoituksiin Lintuvuoren ja Ylä-

Himoksen itäosassa.

Yleiskaavan liittymistä alueeseen rajautuviin yleiskaavoihin on tarkasteltu mm.

liikenneyhteyksien, laskettelurinteiden ja liito-oravien liikkumisyhteyksien kannalta.

Asemakaavoitus

Vahvistuneet ja voimaan tulleet sekä vireillä oleva asemakaava on huomioitu yleiskaavassa.

Yleiskaavassa on tarvittaessa otettu kantaa kaavojen mitoitukseen tai mahdollisiin muihin

muutostarpeisiin. Näiden alueiden tarkempi suunnittelu ja maankäyttö tulee kuitenkin ratkaista

asemakaavamuutoksilla. Vireillä oleva Ylä-Himoksen asemakaavahanke on huomioitu yleiskaavaa

laadittaessa.

Mitoitus osa-alueella 2-4 /osa 2 6.7

Kaava-alueen rakennettavaksi tarkoitettujen loma-asuntoalueiden mitoitus vaihtelee aluetehok-

kuuksien 0.05-0.7 välillä. Alla esitettyyn taulukkoon on koottu koko kaava-alueen (osa-alueet 2-

4) teoreettiset kokonaisrakennusoikeudet. Osa-alueen 2–4/osan 2 vuodepaikkamääräksi on arvi-

oitu noin 6 270 kpl, ks. kohta 7.

Aluevaraus ja tehokkuus pinta-ala (ha) teoreettinen kokonaisraken-

nusoikeus (noin)

RA, kehit. e=0.10 23,4

23 395 kem2

RA, kehit. e=0.15 4,7 7 104 kem2

RA/s, kehit. e=0.10 1,6 1 614 kem2

RA-1, uusi e=0.10 56,6 58 053 kem2

RA-1, uusi e=0.15 10,8 16 235 kem2

RA-1/s, uusi e=0.10 1,3 1 319 kem2

RM, kehit. e=0.20 2,5 5 064 kem2

RM, kehit. e=0.70 3,9 27 204 kem2

RM, kehit. 7500 kem2 0,7 7 500 kem2

RM/s, kehit. e=0.70 1,0 9 948 kem2

RM-1, uusi e=0.30 1,3

3 838 kem2

RM-1, uusi e=0.40 20,4 81 683 kem2

RMVU 4,6 16 300 kem2

Yhteensä 132,9

3 ha

257 838 kem2


70 (89)

7. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti

tarkastellaan kaavan vaikutuksia luonnonympäristöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan,

sosiaalisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen.

Vaikutusarviointi koskee nähtävillä ollutta kaavaehdotusta osa-alueilla 2-4/osa 2.

Vaikutusarviointia on täydennetty kaavaehdotuksen 2-4 /osan 2 alueella erityisesti liikenteen,

energian, hulevesien, vesihuollon ja liito-oravien osalta laadittujen lisäselvitysten pohjalta.

Vaikutukset luonnonympäristöön 7.1

Yleiskaavaratkaisu säilyttää suunnittelualueen luonto- tai ympäristöarvoja. Säilytettäviksi tarkoi-

tetut ympäristöt on osoitettu kaavassa käyttötarkoitukseensa sopivilla merkinnöillä.

Suurelta osin kaava-aluetta rakentamaton luonnonympäristö muuttuu osaksi rakennettua ympä-

ristöä tai sen lievealueeksi. Näitä mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty minimoimaan ra-

kennusalueiden siirtämisellä pois herkemmiltä alueilta, riittävien vapaa-alueiden jättämisellä ja

rakennettujen alueiden luonnonympäristön huomioivilla kaavamääräyksillä. Toisaalta tulee huo-

mata, että Himoksen itä- ja eteläpuolella Jämsänniemen alueella on todella runsaasti erityyppistä

luonnonympäristöä aremmillekin kasvi- ja eläinlajeille.

Osayleiskaavan mahdollistama rakentaminen ei muuta merkittävästi kaava-alueen luonnon nyky-

tilaa.

Liito-oravat

Kaavaehdotuksessa IV on lisätty mm. ekologisia käytäviä viheryhteystarvemerkintöinä liito-

oravan kulkuyhteyksien turvaamiseksi sekä olemassa olevien yhteyksien parantamiseksi. Lisäksi

rakentamiseen osoitettuja alueita on rajattu pois, jotka ovat olleet keskeisiltä osin päällekkäisiä

s-1-merkintöjen ja uusien maastossa havaittujen liito-oravaesiintymien kanssa. Kaavaratkaisussa

on huomioitu liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet sekä niiden kulkureitit. Voimassa olevi-

en asemakaavojen mukaiset liito-oravamerkinnät on osoitettu yleiskaavassa mm. Patalahden

golfkentän eteläpuolella sekä Lintuvuoren alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisten liito-

oravaesiintymien elinkelpoisuuden jatkossa sekä turvaa riittävät kulkuyhteydet ympäröiviin met-

säalueisiin ja muihin tarkasteltavassa kaavassa oleviin liito-orava-alueisiin. Kulkuyhteyden tur-

vaaminen edellyttää, ettei viheryhteyttä katkaista avohakkuin tai liian voimakkain harvennushak-

kuin tai muilla toimin muodosteta liian laajoja avoimia alueita, mikä estäisi liito-oravan kulku-

mahdollisuuden. Tarvittaessa kulkuyhteyttä on parannettava/ turvattava puuistutuksin.

on muutettu rinneratkaisuja ja rakentamiseen osoitettuja alueita.

Luo-kohteet

Kohde luo-31 on poistettu osayleiskaavaehdotuksesta. Se ei ole metsä- eikä vesilakikohde eikä

pelkästään umpeenkasvaneen niittyalueen rakentamatta jättäminen riittäisi ylläpitämään luonto-

arvoja. Viranomaisten työneuvottelussa 11.10.2017 on keskusteltu asiasta.

Aikaisemmissa luontoselvityksissä luo-31 (Honkalan niitty) merkinnällä osoitettu alue on sekä

Ylä-Himoksen asemakaavaluonnoksessa että tässä yleiskaavaehdotuksessa varattu rakentamisen

tarpeisiin (uusi RA-alue). Kyseinen alue on umpeenkasvanutta ja pensastumassa olevaa rehevää

niittyä, jossa on merkkejä vanhasta asuinpaikasta ja puutarhasta. Uhanalaisia kasvilajeja koh-

teelta ei ole havaittu eikä se lukeudu luonnonsuojelu- tai metsälain suojeltaviin kohteisiin. Kohde

edustaa lähinnä perinnemaisemaa ja sen säilyttäminen on vapaaehtoista ja vaatisi aktiivisia niit-

to- ja hoitotoimia maanomistajalta. Kaavaehdotuksessa umpeenkasvanut niittyalue muuttuu

pienten asuintonttien halkomaksi alueeksi. Ratkaisu vähentää osaltaan luonnon monimuotoisuut-

ta kaava-alueella mutta vaikutuksen merkittävyyttä vähentää se tosiseikka, ettei pelkästään um-

peenkasvaneen niittyalueen rakentamatta jättäminen riittäisi ylläpitämään luontoarvoja. Nykyi-

sellään alue olisi jatkanut kasvamistaan kokonaan umpeen. Tulevien tonttien piha- ja viheraluei-

den toteutuksessa on edelleen mahdollista ottaa jollain tavalla niittykasvillisuus huomioon.


71 (89)

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 7.2

Uusi tehokas rakentaminen muuttaa alueen maisemakuvaa merkittävästi. Suunniteltujen rinne-

alueiden rakentaminen poistaa peitteisyyttä mikä näkyy varsinkin talvella selvästi maisemakuvaa

muuttavana. Patalahden ranta-alueilla rakentaminen ei ole yhtä voimakasta kuin keskeisimmällä

alueella.

Rinnerakentamisen lisäksi eniten maisemaa muuttavat kylpylän, hotellien ja lomahuoneistojen

rakentaminen.

Kaukomaisemaan vaikuttaa tulevaisuudessa uusien rinnealueiden mahdollinen toteutus alueen

koillisosassa ja Länsikeskuksen alueella. Maisemavaikutuksia on tarkasteltu kaava-alueesta laadi-

tun virtuaalimallin avulla. Virtuaalimallissa on mallinnettu maastomalliin yleiskaavan mahdollis-

tama rakentaminen.

Virtuaalimallin näkymissä kuvissa on kuvattu yleisnäkymää koko yleiskaava-alueesta. Virtuaali-

malliin on mallinnettu olemassa olevat rakennukset sekä valmisteilla olevien asemakaavojen mu-

kaiset ratkaisut. Arvioitaessa rakentamisen vaikutuksia kaukomaisemaan näkyvimmät vaikutuk-

set tulevat olemaan Valtatien 9 ja Säyrylänsalmentien sekä Päijänteen suuntaan erityisesti pime-

ään vuorokauden aikaan. Jo nykyisellään rinnealueet erottuvat metsäisestä rinteestä aukkoina.

Uudet rakentamisalueet ja uudet rinnealueet tulevat muuttamaan maisemaa edelleen rakenne-

tummaksi.

Virtuaalimallin kuvissa on huomioitava, että niissä ei ole mallinnettu kaikkea kasvillisuutta. Virtu-

aalimallista voi kuitenkin päätellä, että lakialueelle osoitettu loma-asuntorakentaminen ei näkyisi

merkittävästi kaukomaisemassa, mikäli lakialueen metsäinen silhuetti säilytetään. Suurimassai-

sempana ja korkeampina rakennuksina toteutettava matkailupalvelurakentaminen uuden liiken-

neympyrän tuntumassa näkyy lähimaisemassa, mutta ei vähennä kaukomaiseman arvoa.

Asemakaavoitusvaiheessa tulee erityisesti matkailupalvelualueiden ja rinteeseen sijoittuvien lo-

ma-asuntoalueiden kohdalla huomioida maisemanäkökohdat ja rakentaminen tulee sopeuttaa

ympäristöönsä. Rakentamisalueet ovat osa Himoksen kehittyvää kokonaisuutta ja oikealla mai-

semaan sopivalla toteutuksella niiden erottuvuutta kaukomaisemassa voidaan vähentää.

Kuva 48. Virtuaalimallin kuvia yleiskaava-alueesta. (Virtuaalimalli; FCG 2016).


72 (89)

Kuva 49. Virtuaalimallin kuvia yleiskaava-alueesta. (Virtuaalimalli; FCG 2016).

Yöajan ote virtuaalimallista.

Kuva 50. Virtuaalimallin yökuva yleiskaava-alueelta. (Virtuaalimalli; FCG).

Kuva 51. Himoksen rinteet kohoavat laaksomaisen lomarakentamisen taustalla. Kuvakulma Säyryläntiel-tä etelästä päin tultaessa. (kuva; Google Maps).

Kuva 52. Himos kesäaikaan Säyrylänsalmentien ja Jyväskyläntien risteyksestä.


73 (89)

Vaikutukset arvokohteisiin 7.2.1

Maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Osa-alueen 2–4 osan 2 kaavaehdotuksen IV alue ei ulotu maakunnallisesti arvokkaan Jämsänjo-

en maisema-alueelle eikä valtakunnalliseen maisema-alueiden tarkistuksen alueelle, jossa Jäm-

sänjoen maisema-aluetta on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi (kuva 6).

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen 7.3

Himoksen alueen toiminnallista rakennetta on tarkasteltu kokonaisuudessaan kaavoitustyön yh-

teydessä. Laaditut lukuisat selvitykset ovat antaneet tarvittavaa näkemystä aluerakenteen kehit-

tämiselle ja uusien yhteyksien luomiselle.

Himoksen aluetta on tavoitteena kehittää ympärivuotisena keskuksena, joka osittain on jo toteu-

tunutkin uusien festivaalitoimintojen ja golfkentän myötä. Alueen toimijat on otettu mukaan

suunnitteluun ja saatu tarvittavaa tietoa tavoitteista ja toimintatavoista niin, että alue tulevai-

suudessa olisi toiminnallisesti eheä kokonaisuus.

Rakentamisen tehostuminen vaikuttaa maisemakuvan lisäksi myös nykyiseen rakennettuun ym-

päristöön. Alueelle on osoitettu uutta rakentamista lähinnä Ylä-Himoksen alueelle sekä Länsi-

Himoksen lakialueelle.

Kuva 53. Himoksen rinteet ja uudet loma-asuntoalueet.

Suunnittelun edetessä on suunnittelualueella tapahtunut alueellisia muutoksia liike- ja majoitus-

toiminnan ydinpaikan sijoittumisen suhteen. Himoksen ydinalueeksi on muodostumassa kiertoliit-

tymän eteläpuolinen, Säyryläntien molemmin puolin sijoittuva Himos Centerin liike- ja tapahtu-

ma-alue yhdessä rakentuvan kylpylä- ja hotellialueen kanssa. Länsikeskuksen asemakaavoitettu

alue toimii alakeskuksena.

Kylpylä- ja hotellihankkeen sijoittamiseen varauduttiin aiemmissa osa-aluetta 1 koskevissa yleis-

ja asemakaavoissa, joiden sisältö tulee muutoksen vuoksi uudelleen tarkasteltavaksi.

Vuodepaikat 7.3.1

Himoksen matkailukeskuksen kasvu edes osittainkin yli 5000 vuodepaikan matkailukeskukseksi

käynnistää välittömästi tarpeita rakentaa Himokseen muita matkailuun tukeutuvia oheispalvelui-

ta, kauppoja, ravintoloita, kulttuurituotantotiloja sekä liikuntatiloja. Lisäksi koko liikenneinfra-

struktuuri tulisi mitoittaa huomattavasti nykyistä laajemmaksi niin väylien kuin pysäköintialuei-


74 (89)

denkin osalta. Paikallisliikennöinti tulee nousemaan yhdeksi keskeisistä kysymyksistä Himoksen

kehittymisen osalta.

Nykyinen vuodepaikkamäärä Himoksella on n. 4000 vuodepaikkaa. Vuoden 2008 Master Plan –

raportin mukaan Himoksen matkailukeskuksen vuodepaikkakapasiteetti on silloisten suunnitelmi-

en perusteella nostettavissa 20 000–25 000 vuodepaikkaan.

Yleiskaavoilla muodostuvat rakennusoikeudet ovat yhteensä noin 874 000 kem2 ja noin 29 000

vuodepaikkaa. Suurin osa vuodepaikoista tulisi olemaan rekisteröityjä vuodepaikkoja ja niin ollen

tilastoinnin piirissä. Osa yksityisistä loma-asunnoista tai lomahuoneistoista, jotka eivät ole järjes-

täytyneen vuokraustoiminnan piirissä, tulisivat edelleenkin olemaan rekisteröimättömän kapasi-

teetin piirissä.

Liikenteelliset vaikutukset 7.3.2

Joukkoliikenteen kehittäminen on otettu huomioon maakuntakaavassa, jossa Jämsä-Jyväskylä

välille on osoitettu joukkoliikenteen laatukäytävä jl -merkinnällä. Merkinnän suunnittelumääräyk-

sessä määrätään: tie- ja ratasuunnittelussa tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet korostetusti

huomioon.

Joukkoliikenteen keskeisenä laatukäytävänä kehitetään valtatiejaksoa Jämsä–Jyväskylä–

Äänekoski–Pihtipudas. Jyväskylän seutu jatkaa kasvuaan pääteiden suunnissa ja kasvuvaikutuk-

set ulottuvat lähitaajamiin. Kehitys luo aiempaa parempia edellytyksiä joukkoliikenteelle päätei-

den ja ratojen suunnissa. Tähän on erityisesti kiinnitettävä huomiota Ääneseudulta Jyväskylän

seudun kautta Jämsänjokilaaksoon ulottuvalla vyöhykkeellä ja näiden kuntien maankäytön suun-

nittelussa. Muussa tapauksessa työssäkäyntialueen laajeneminen ja lisääntyvä pendelöinti lisää

yksityisautoilua ja sen seurauksena tarvetta infrastruktuuri-investointeihin. Joukkoliikenne on ke-

hittämisperiaatteena Jyväskylän kaupunkiseudulle johtavien pääliikenneväylien sekä taajamien

kohdalla. (Lähde: Maakuntakaavan selostus).

Toteutuessaan Himoksen alueen yleiskaava lisää edellytyksiä joukkoliikenteelle ja sen kehittämi-

selle. Junayhteydet Jämsään ja Jyväskylään tuovat osan lomailijoista alueelle. Jatkoyhteys loma-

keskukseen on joustavalle joukkoliikenteelle tärkeää.

Maakuntakaavassa osoitettu uusi eritasoliittymä (Säyrylän liittymä) on huomioitu kaavaselostuk-

sessa ja yleiskaavaa varten vuonna 2016 laaditussa liikenneselvityksessä.

Liikenneselvitys 2016

Tieverkko

Himoksen tieverkko muodostuu pääosin nykyisestä tieverkosta, jonka toimivuus voidaan sopivilla

toimenpiteillä turvata. Uusien loma-asuntoja matkailupalvelujen alueiden edellyttämät katuyh-

teydet rakennetaan alueiden käyttöönoton ja rakentamisen yhteydessä.

Säyrylän eritasoliittymän rakentaminen tulee välttämättömäksi, kun alueelle on rakennettu noin

10 000 vuodepaikkaa ja Säyrylänsalmentien liikennemäärä on noin 4 500 ajon/vrk. Tasoliittymä

ei toimi enää ennustetilanteen 2030 liikennemäärillä sesonkiaikana. Liikenneturvallisuus edellyt-

tää eritasoliittymää jo sitä aikaisemmin, koska valtatieverkolla ei saisi olla nelihaaraisia tasoliit-

tymiä ja lisäksi kevyen liikenteen turvallisuus risteyksessä on huono ja kuolemanriski korkea. Ke-

vyttä liikennettä risteysalueelle synnyttää esimerkiksi matkailijoiden saapuminen Himokselle val-

tatietä kulkevilla linja-autoilla.

Kiertoliittymän toimivuus säilyy hyvänä vielä ennusteen mukaisilla liikennemäärillä, mutta vähäi-

nenkin liikennemäärien kasvu kasvattaisi viiveitä ja jonopituuksia nopeasti.

Täydentämällä katuverkkoa kokoojatieyhteydellä Länsi-Himoksentien ja Luoteis-Himoksentien

välille ja Sovintoraitin ja Länsi-Himoksen välille voidaan siirtää liikennettä sekä Patajoentieltä että

Länsi-Himoksentieltä, jolloin kiertoliittymän välityskyky kevenee, katuverkon yhdistävyys para-

nee, häiriöherkkyys lievenee ja pysäköintialueiden hyödyntäminen helpottuu.

Uudet yhteydet parantavat myös joukkoliikenteen palvelutasoa, kun ajoreittivaihtoehtoja syntyy

lisää.

Suunnittelussa tulee varmistaa, että liikenteen sujuvuus ja turvallisuus säilytetään. Patajoentien

jatkosuunnittelussa on tärkeää riittävän aikaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota kevyen liiken-

teen turvallisiin ylityskohtiin sekä ajoneuvoliittymien sijainteihin ja parannustarpeisiin sekä nä-


75 (89)

kemiin. Liittymät yleisiin teihin tulevat ratkaistavaksi asemakaavassa tai liittymäluvalla niissä

kohdin, missä asemakaavaa ei ole. Maantien ali johdettavien hulevesien osalta rummun kapasi-

teetti tulee selvitettäväksi asemakaavoituksen yhteydessä.

Yleiskaavassa on osoitettu uusia kokoojakatuja ja vaihtoehtoisia reittejä, jolloin liikennettä saa-

daan ohjattua laajemmalle alueelle esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Haasteita alueen katu-

verkolle ja julkiselle liikenteelle tuovat suuret korkeuserot ja mahdollisesti liian suuri jyrkkyys,

joita tulee vastaan varsinkin Himosvuoren laella. Katuosuuksien toteutus tutkitaan tarkemmin

asemakaavoituksen yhteydessä.

Lakialueelle johtavilla kaduilla on jyrkkiä osuuksia ja paikoin pieniä kaarresäteitä. Nämä voivat

vaikeuttaa liikennöintiä liukkailla talvikeleillä ja aiheuttaa suistumisia tai ojaan ajoja tai estää

pääsyn perille. Haittoja voidaan korjata nykyisten asemakaavojen puitteissa vain vähän, jolloin

turvallisuuden varmistaminen jää hyvän kunnossapidon ja liukkaudentorjunnan varaan.

Kevyt liikenne

Jalankulku on merkittävässä roolissa erityisesti keskustan tehokkaasti rakennetussa ytimessä.

Tavoitteena on sisäisen henkilöautoliikenteen vähentäminen alueella, jolloin kevyen liikenteen

reittien tulee olla riittävät ja helposti saavutettavissa. Alueen tärkeimpien väylien varteen on ra-

kennettu kevyen liikenteen väylät. Kevyelle liikenteelle on yleiskaavassa osoitettu uusia reittejä

Länsi- ja Luoteis-Himoksen välille ja Länsi-Himoksentien molemmille puolille. Kevyen liikenteen

turvallisuus on huomioitu ali/ylikulku–merkinnöin niillä kohdin, joissa tulee kadunylityksiä.

Liikenteen lisääntyminen Himoksen alueella tuo mukanaan myös tarkastelua ajonopeuksien las-

kemisesta. Kevyen liikenteen turvallisen tienylittämisen kannalta Säyryläntien ja Patajoentien

nopeusrajoitus olisi syytä rakentamisen edetessä ja liikenteen lisääntyessä laskea tasolle

50 km/h. Valmistuneen kiertoliittymän vaikutusalueella näin on toteutunutkin.

Ulkoilureitistöt

Himoksen alueelle laadittiin vuonna 2015 reitistöjä koskeva suunnitelma, joka on huomioitu

yleiskaavaa laadittaessa ohjeellisin reitti- ja yhteystarvemerkinnöin. Ulkoilureitistöt sijoittuvat

omille alueilleen ja yleiskaavassa on esitetty tärkeimpien kokoojakatujen alituksia/ylityksiä.

Pysäköinti

Paikoitukseen on yleiskaavassa osoitettu jo rakentuneita alueita sekä uusia alueita lähinnä Hi-

moksen ydinalueelle, jonne on asemakaavoituksella suunnitteilla runsaasti uutta rakentamista.

Paikoitukseen osoitettujen alueiden määrä on nykyisellä toiminnalla riittävä, mutta tulevaisuuden

tavoitteet huomioiden on paikoitukseen osoitettu alueita. Suurten tapahtumien aikaista paikoitus-

ta ei yleiskaavassa ole erikseen huomioitu. Tapahtumien aikana ovat käytössä kaikki Himoksen

alueen vapaat tilat, kuten pellot. Siirtyminen tapahtumapaikalle on monesti järjestetty yhteiskul-

jetuksin.

Meluvaikutukset 7.3.3

Liikennemelu

Liikennemeluselvitys huomioi liikenneselvityksen mukaiset lisääntyvät liikennemäärät alueella.

Liikennemelun huomioimiseksi on yleiskaavassa annettu kaavamääräys, joka koskee sekä sisä-

että ulkomelun huomioimista asemakaavoituksessa. Kaavakartalla on esitetty 45 dB meluvyöhy-

ke, jota sovelletaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja leirintäalueilla taajaman ulkopuolella.

Tällä hetkellä Himoksen aluetta ei ole luokiteltu taajama-alueeksi.

Konserttimelu

Vuonna 2016 laaditun konserttimeluselvityksen mukaan 55 dB:iä ylittävä melu ei ulotu osa-

alueen 2–4/osan 2 alueelle.

Sosiaaliset vaikutukset 7.4

Hiihtokeskusrakentaminen ja siihen liittyvä loma-asuntorakentaminen kohdistuu perinteisesti hy-

vätuloisiin kansanryhmiin. Himoksen osayleiskaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen lisään-

tyvine laajalle ryhmälle tarkoitettuine palveluineen laajentaa alueen palvelujen hakijoiden kohde-

ryhmää ja lisää huomattavasti työpaikkoja alueella. Kun samalla turvataan alueen monipuolinen


76 (89)

”ilmainen” virkistyskäyttö latuineen ja ulkoilureitistöineen, ovat eri sosiaaliryhmiin kohdistuvat

vaikutukset myönteiset ja tasapuolistavat.

Itse kaavoituksessa on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta osallistuvalla, tasa-

puolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa maaomistajien edun lisäksi

myös kaikkien virkistystarpeet ja -toiveet. Kaavassa on varauduttu laajamittaiseen virkistystoi-

mintaan koko alueella, jonne on osoitettu alueita laskettelu- ja retkeilytarkoituksiin.

Himoksen palveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen tuo mukanaan alueelle paljon sosiaalista

toimintaa. Tiivis rakentaminen, uusien harrastusmahdollisuuksien toteutuminen yhtenäiseen ym-

päristöön ja kulkuyhteyksien parantaminen vilkastuttavat alueen sisäistä toimintaa. Erityisesti

kevyen liikenteen tarpeet ja turvallisuus on kaavassa otettu huomioon. Uusia kevyen liikenteen

väyliä ja ulkoilureitistöä on osoitettu eri loma-asuntoalueiden välille, mikä lisää liikettä koko Hi-

moksen alueella.

Sosiaalinen kanssakäyminen Himoksen alueella on lisääntynyt uusien viihdepalveluiden, kuten

festivaalien ansiosta. Tapahtumien aikana esiintyy melua itse tapahtumista sekä ihmismassojen

liikkeestä laajalle alueelle, mutta tapahtumat ovat yksittäisiä ja ajoittuvat lähinnä viikonlopuille.

Lisääntyvä majoituskapasiteetti palvelee myös suurien tapahtumien aikana, kun alueelle voi ma-

joittua pidemmäksi aikaa.

Ilmastonmuutos 7.5

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa yleensä nousevat päällimmäisenä esille sateiden li-

sääntyminen ja osittain siitä johtuva vedenpinnannousu, jonka kautta tulvien lisääntyminen.

Myös tuulisuus ja myrskyjen lisääntyminen ovat suurimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Nä-

mä voivat toteutuessaan aiheuttaa vahinkoa rakennetulle ympäristölle ja ihmisille.

Keski-Suomen ilmastostrategia vuoteen 2020 –raportin mukaan Keski-Suomen keskilämpötila

nousee vuosisadan loppuun mennessä jopa yli 5 C°. Sademäärässä tapahtuisi ilmastomallin mu-

kaan noin 30 % lisäys. Samoin kuin keskilämpötilassa, sadannan lisääntyminen ei ole tasaista eri

vuodenajoille. Talvikuukausien sadanta lisääntyy jopa 60 %, kun kesäkuukausien sademäärä li-

sääntyisi käytetyn mallin mukaan noin 10–15 %. Huolimatta talven lisääntyneestä sademäärästä,

lämpötilannousun vaikutuksesta lumipeitteen määrä tulee vähenemään ja lumellisen ajan kesto

tulee lyhenemään. Samoin vuosien välinen vaihtelu vähenee. Järvet jäätyvät tulevaisuuden il-

mastossa myöhemmin ja jääpeite sulaa keväällä aikaisemmin. Keski-Suomessa tuulennopeuksiin

on odotettavissa hyvin vähäisiä muutoksia, keskituulennopeudet nousevat vain noin 1m/s. (Läh-

de: Keski-Suomi ja ilmastonmuutos, Keski-Suomen liitto 2011)

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan osaltaan vähentää maankäytönsuunnittelussa tehtävillä

ratkaisuilla. Ratkaisuja voidaan tehdä rakentamisen rajaamisella, maatalousmaan ja luonnonym-

päristön säilyttämisellä, tuulisuuden hallinnalla rakentamisen keinoin. Hyvä mikroilmasto voidaan

luoda kaavoituksen ja rakennusten suunnittelun keinoin. Kaavoitettaessa tehokkaampia ja tii-

viimpiä alueita voidaan vastaavasti suurempia alueita säilyttää luonnontilaisina.

Himoksen alueen kannalta ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä ovat matkailijoiden henkilö-

liikenne, matkailu ja vapaa-ajan rakennusten energiankäyttö, tiivis rakentaminen ja luonnonym-

päristön säilyttäminen. Himoksen Master Plan -suunnitelmassa sekä Himoskylä 2015-hankkeessa

on selvitetty toisaalta ilmastomuutoksen vaikutusta alueen matkailuelinkeinoon ja toisaalta alu-

een toteuttamisen vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Himoksella ilmastonmuutos vaikuttanee luonnonlumen määrään ja talvikauden pituuteen. Ilmas-

ton lämmetessä lumikausi lyhenee ja vaikuttaa mm. laskettelu ja hiihtokauden pituuteen. Eteläi-

sissä rinnekeskuksissa laskettelukaudet ovat jo pitkään perustuneet keinolumetuksen tehokkuu-

teen. Uudet tekniset lumetusinnovaatiot mahdollistavat keinolumen muodostamisen korkeam-

missa lämpötiloissa ja Länsi-Himokseen Master Planissa suunniteltu katettu laskettelurinne mah-

dollistavat laskettelukeskuksen kauden ympärivuotisuuden. Toisaalta kaikkien Himokseen liittyvi-

en hankkeiden lähtökohtana on kehittää Himosta ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi, mikä

asettaa tulevaisuudessa erityisiä vaatimuksia alueen kesätoiminnoille.


77 (89)

Kuva 54. Suunniteltu lasketteluhalli (Lähde: Länsikeskuksen asemakaavan selostus, KV 12.12.2011).

Himoksen uudet ratkaisut sisäisen liikenteen vähentämisessä, kunnallistekniikan tehostumisessa

sekä energia- ja lämpöhuollon ratkaisuissa pienentävät omalta osaltaan ilmastonmuutosta aihe-

uttavaa vaikutusta.

Henkilöliikenne

Himoksen alueelle suuntautuva matkailijoiden henkilöliikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja

näin vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutokseen. Toisaalta Himos suosittuna laskettelukeskuksena

lyhentää etelästä tulevien matkaa, kun ei välttämättä tarvitse matkustaa pohjoisen laskettelu-

keskuksiin asti. Valinta laskettelukeskusten välillä tehdään usein kuitenkin tunteella; sinne men-

nään missä viihdytään. Valinnan kääntymistä Himoksen eduksi voidaan edistää tarjoamalla mo-

nipuolisia ja ennen kaikkea ympärivuotisia palveluja ja mahdollistamalla niiden toteuttaminen

osoittamalla niille varaukset yleiskaavassa.

Sisäisen liikenteen osalta yleiskaavassa on osoitettu ratkaisuja, jotka vähentävät henkilö-

autoliikenteen määrää alueella. Yleiskaavassa on huomioitu kevyen liikenteen joustavat uudet

yhteystarpeet ja sitä kautta sisäisen henkilöautoliikenteen vähentäminen. Sisäiseen liikenteeseen

on mahdollistettu erilaisin uusin katuyhteyksin myös alueellisen joukkoliikenteen mahdollisuudet.

Alueella on tulevaisuudessa mahdollisuus sisäisen joukkoliikenteen reitteihin läntiseltä alueelta

aina itäiselle alueelle saakka. Tiivis rakentaminen ja palveluiden sijoittaminen keskitetysti päivit-

täin suoritettavien aktiviteettien läheisyyteen vähentävät erillisten matkojen tarvetta palveluiden

saavuttamiseksi.

Osittain jo toteutuneet siirtymärinteet vähentävät rinnealueelta toiselle suuntautuvaa liikennettä.

Varauksena osoitetulla gondolihissillä siirtyminen eri alueiden välillä on tehokasta, jolloin tarve

henkilöauton käyttöön vähenee. Monipuolinen kevyen liikenteen verkosto on oleellinen osa auto-

tonta liikkumista Himoksella.

Sateet ja tulvat

Hulevesiselvitys 2016

Hulevesiselvityksen tulokset on huomioitu kaavan sisällössä ja selvitys lisätty kaavaselostuksen

liitteeksi. Hulevesiselvityksen laatimisessa on otettu huomioon, että se on käytännössä toteutet-

tavissa, sillä hulevesien muodostuminen ja viivyttäminen tapahtuvat osin yleiskaava-alueen 2-4

/osan 2 ulkopuolella tai alueilla, joilla on jo voimassa olevat asemakaavat. Hulevesiselvityksessä

on esitetty Kuolemajärven tulvareitin lisäksi osa-alueen 1 kautta vaihtoehtoinen lasku-uoma Pa-

talahteen sekä Vuorisjärven, Pohjois-Himoksen ja Lintuvuoren alueille viivytyspaikkoja ja kos-

teikkoja Pohjois-Himoksen ja Lintuvuoren alueilla jo nykyään sijaitsevien maantierumpujen lisäk-

si. Lintuvuoren alueella sijaitsevasta maantierummusta on selvityksen mukaan poistettava kiviai-

nesta.

Tulvat

Mahdollisiin tulviin on osayleiskaavassa varauduttu sijoittamalla uusi rakentaminen selkeästi ran-

nasta ylemmäs, Patajoentien taakse. Lisääntyvien sateiden aiheuttamiin vaikutuksiin voidaan va-

rautua säilyttämällä vesien luonnolliset poistumisväylät, keräämällä vettä lampiin ja painanteisiin,

lisäämällä maaperän absorbtiota läpäisevin pinnoittein ja istutusaluein, vähentämällä pintavesien

johtamista sadevesiviemäreihin ja sitä kautta vesistöihin, vähentämällä ojituksia, lisäämällä

maastonkykyä pidätellä sade- ja sulamisvesiä.


78 (89)

Tuulet

Alueen mikroilmastoa muokkaavat vesistöt, maaston muodot, metsät ja tulevaisuudessa raken-

nettavat suuret rakennusmassat. Edellä mainitut tekijät muodostavat paikallisia voimakkaita tuu-

likanavia ja toisaalta suojaisia vyöhykkeitä. Toistaiseksi Himoksella ei ole suurten rakennusten

muodostamia laajoja rakennusmassoja, jotka muokkaavat lähiympäristönsä olosuhteita. Tällaisil-

la alueilla esiintyy tuulikanavia sekä rakennusten ohjaamia ylös ja alaspäin suuntautuvia ilmavir-

tauksia. Erityisesti Himoksen ydinalueella on RM-korttelialueita, joihin on mahdollista rakentaa

suuria rakennusmassoja varsin tiivistikin. Erityisesti näiden alueiden kohdalla tuuliolosuhteet tu-

lee huomioida jatkosuunnittelussa rakennusten massoittelussa.

Myös muussa suunnittelussa tulee ottaa tuulisuus huomioon kuten pihojen, leikkipaikkojen, ke-

vyenliikenteen väylien suunnittelussa Tällä hetkellä maasto on Himoksen keskeisillä paikoilla var-

sin avointa. Uusia alueita rakennettaessa tuulensuojana toimiva metsä vähenee ja ainoastaan

suuremmat yhtenäiset metsiköt toimivat tuulensuojina, joka on huomioitu myös kaavamääräyk-

sissä.

Energia

Himokselle on laadittu aiemmin energiaselvitys kaukolämmön ja sähköntuotannon osalta (Eloma-

tic Oy 2006) sekä vuonna 2016 kaavan vaikutusten arvioimiseksi (Ramboll Finland Oy).

Yleiskaavoissa on varattu energiantuotantoalueita Himoskylän alueelle (osa-yleiskaavan 1. alue)

sekä Säyryläntien varteen osa-alueelle 2-4/osa 1. Alueellisen lämpökeskuksen ja kaukolämpö-

verkon mitoitus ja laajuus on vahvasti sidoksissa alueen kehitykseen. Lämmitysenergiantarve

jaksottuu vahvasti alueen käytön mukaan, joten lämpölaitoksen kannalta kylpylä on tärkeässä

asemassa tuoden tasaista kuormaa lämmityslaitokselle myös sesongin ulkopuolella. Investointi-

kynnys alueellisen lämpökeskuksen rakentamiseen keskustan alueelle ylittyy noin 40 000 kem2:n

liittyessä kaukolämpöverkkoon, jolloin voimalan koko olisi noin 1,5-2 MW. Rakentamisen ylittäes-

sä 100 000 kem², muodostuu tarve 5 MW:n laitokselle, joka voidaan toteuttaa käytännössä kah-

tena eri laitoksena esim. isompi laitos ET-alueella ja pienempi laitos osa-alueella 1.

Vara- ja huipputehovoimalan tehon pitäisi käytännössä vastata 80 % alueen huipputehontarpees-

ta. Jos alue kasvaa ja sinne tulee todennäköisesti kaksi eri lämpölaitosta, voidaan niitä ajaa ris-

tiin ja näin varavoimalan koko voidaan mitoittaa sen mukaan, että ainakin toinen voimalalaitos

on aina käynnissä.

Uusimpien loma-asuntojen energia tuotetaan maalämmöllä, mikä osaltaan vaikuttaa pienentä-

västi suoran sähköenergian kulutukseen. Yleisenä suuntauksena on uusiutuvien energiamuotojen

yleistyminen, joista hyviä esimerkkejä ovat maalämpö ja aurinkoenergia.

Laskettelukeskuksen energiantarve

Laskettelukeskuksen energiantarve tulee jatkossa kasvamaan suunniteltujen uusien hissiyhteyk-

sien ja katetun laskettelurinteen osalta. Katetun laskettelurinteen energiatarpeesta suurin osa

kohdistuu jäähdytykseen. Jäähdytys voidaan kattaa maa- ja ilmajäähdytyksellä sekä jäähdytys-

kompressoreilla. Katetun laskettelurinteen energiankulutuksen arvioidaan olevan karkeasti noin

4 000 MWh/a. Katetun laskettelurinteen pääasiallinen käyttö ja energiantarve ajoittuvat tavan-

omaisen laskettelukauden ulkopuolelle, jolloin laskettelukeskuksen muu energiankulutus on vä-

häistä. Sähköverkkoa päivitetään tarpeen mukaan kattamaan lisääntynyt energiankulutus.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 7.6

Himoksen alueen rakentaminen on jo nyt merkittävästi lisännyt rakennusalan työllisyyttä laa-

jemmalla alueella. Yleisesti ottaen uudesta rakentamisesta aiheutuu myönteisiä taloudellisia vai-

kutuksia palvelujen ja hyödykkeiden kysynnän kasvuna, rakennusalan työllisyyden parantumise-

na ja verotulojen lisääntymisenä.

Vesihuolto 7.6.1

Vuonna 2007 laaditussa ja 2014 tarkistetussa Jämsän kaupungin vesihuollon yleissuunnitelmassa

on esitetty Himoksen alueen vesihuollon investointien kustannuksiksi 4,1 milj. euroa.


79 (89)

Yleissuunnitelmassa Himoksen alueen vesihuoltoverkostossa tehtävät toimenpiteet on jaettu seit-

semään eri vaiheessa tehtävään kokonaisuuteen. Yleissuunnitelmassa esitetyt toteutusajat ovat

vuoden 2007 näkemysten mukaiset ja ne ovat vuoden 2017 tilanteessa vanhentuneita. Osa toi-

menpiteistä on toteutunut. Rakentamisaikataulussa edetään majoituskapasiteetin kasvamisen

mukaan.

Vuonna 2017 osayleiskaavaehdotuksen IV alueelta laaditussa vesihuoltotarkastelussa (Ramboll

Finland Oy) on esitetty alustavat vesihuollon kannalta parhaiten toteutettavissa oleva rakenta-

misjärjestys:

1) Ensimmäisenä alueena rakentaminen kannattaisi osoittaa Länsi-Himoksen itäosan kaava-

alueille, jossa olemassa olevat verkostot ovat lähellä ja ylimääräisiä kustannuksia ei synny

pitkistä linjavedoista ilman liitoksia.

2) Toisena alueena rakentaminen tulisi osoittaa Ylä-Himoksen alueelle ja suunnitellun runkolin-

jan varteen. Alueella on lisäksi isoja korkeuseroja, joten alueet tulisi rakentaa matalammalta

kohti huippua. Jotta Himoksen huipulle varmistetaan riittävä verkostopaine vedenjakeluver-

kostoon, tulee runkojohtoon rakentaa 2..3 paineenkorotusasemaa. Paineenkorotusasemien

käyttö puoliteholla ei ole kustannustehokasta, joten huipun kiinteistöjä ei tulisi rakentaa en-

nen alueen järjestelmällistä rakentumista alhaalta ylöspäin.

3) Viimeisenä vesihuollon kannalta järkevin rakennettava kaava-alue on Länsi-Himoksen kaava-

alue. Jos liitospisteen läheisyydessä olevaa RMVU-aluetta ei rakenneta lähitulevaisuudessa,

on ensimmäisiin kiinteistöihin pitkä matka. Tämäkin alue tulisi rakentaa järjestelmällisesti

runkojohtojen liitospisteestä kohti kauimmaista RM-aluetta.

Himoksen infrarakentaminen perustuu kaupungin ja maanomistajan välisiin maankäyttösopimuk-

siin. Maanomistaja vastaa kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksista, jotka sisältävät vesi-

huollon lisäksi myös kadut, puistot, valaistuksen yms. Runkolinjojen rakentamisesta sovitaan ta-

pauskohtaisesti sisältäen suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan kustannukset. Kaupunki vas-

taa kunnallistekniikan rakennuttamisen toteuttamisesta. Kunnallistekniikan omistus jää kaupun-

gille.

Liikenne 7.6.2

Liikenteen lisääntyessä tulee Säyrylän liittymän eritasoratkaisun rakentamisen mahdollisesta ai-

kaistumisesta kustannuksia, joihin ei tällä hetkellä ole varauduttu. Asia on kuitenkin tiedossa ja

siihen voidaan kohtuudella varautua ennalta, rinnan Himoksen alueen rakentumisen kanssa.

Vaikutus maakuntakaavaan 7.7

Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat on huomioitu yleiskaavassa; suojeltavat ja kehitettävät

kohteet on osoitettu yleiskaavassa. Voidaan todeta, että kaavaratkaisu on maakuntakaavan mu-

kainen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 7.8

Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueiden-

käyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2008, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009) ja

edistää niiden toteutumista. Seuraavassa on esitetty ne osa-alueet, jotka erityisesti koskevat

Jämsän risteysalueen kaava-aluetta.

1) Toimiva aluerakenne

Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailu-

kyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa

olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen

kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti

alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.

Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehit-

tämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäy-

tössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja

muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen


80 (89)

ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkai-

ta.

Toteutuminen hankkeessa:

Yleiskaava-alue muodostaa keskeisen osan Himoksen matkailupalvelualueesta. Kaavassa osoi-

tetut uudet alueet liittyvät tiiviisti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Alueelle on

olemassa infraverkosto, joka on laajennettavissa uusille alueille laadittujen suunnitelmien mu-

kaisesti.

2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheyte-tään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.

Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien

saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöauto-liikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, käve-lyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.

Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnal-le riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Run-saasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yh-dyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.

Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poik-keukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen aluei-ta ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.

Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa

ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herk-kiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

Toteutuminen hankkeessa: Uusien alueiden toteutumisen myötä matkailupalvelualueen rakenne tiivistyy ja jäsentyy mo-

nipuoliseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa palveluja ympäri vuoden. Kaava mahdollistaa en-nen kaikkea ympärivuotisen käytön kehittymisen. Erityisesti golfkenttäalueen toteutumisen myötä Himoksen alueen majoitus- ja muiden palvelujen kysyntä kasvaa myös kesäaikana.

Matkailupalvelualueen ympäristön viihtyisyyden säilyttämiseksi kaavassa on osoitettu riittä-västi rakentamiselta vapaaksi jääviä viheralueita.

Valtatien 9 kehittämissuunnitelma on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Valtatien 9 peruspa-

rantamisen tavoitevuosi on 2045, jolloin myös Himoksen risteysalueen eritasoliittymän toteu-tuminen helpottaa alueelta poistuvaa liikennettä. Liikenteellistä suunnittelua on tehty yleis-kaavan laadinnan tausta-aineistoksi.

Kaava-alueelle ei ole sijoitettu toimintoja, joilla voisi olla haitallisia vaikutuksia terveyteen. Lii-

kennemeluun liittyvät ympäristöhaitat on huomioitu kaavaratkaisussa alueiden sijoittelulla.

Kaavaratkaisu tukeutuu pääasiassa kaupungin vesihuoltoverkostoon. Alueelle on laadittu vesi-huollon yleissuunnitelma kaavatyön rinnalla. Uusia pysyvään asumiseen tarkoitettuja alueita

ei tällä yleiskaavalla ole osoitettu kuin olemassa oleva rakennuskanta. Uutta pysyvän asumi-sen aluetta on ajateltu osoitettavaksi osa-alueen 5 yleiskaavassa, joka sijaitsee lähempänä Jämsän keskustaa ja kauempana Himoksen lomakeskuksesta.

Uusia työpaikka- tai palvelutoimintoja on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Uusia asuinalueita on pyritty sijoittamaan melualueiden ulkopuolelle. Melu- ja tärinä on otettu huomioon kaavamääräyksissä.


81 (89)

ERITYISTAVOITTEET:

Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakun-nan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.

Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä

ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä lii-kennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumi-nen.

Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto ja työpaikkarakentamiseen on tarjol-la riittävästä tonttimaata.

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen aluei-ta ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksi-köt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän ke-

hityksen mukaista.

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toi-mintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.

Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei

tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin pe-rustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän ke-hityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat aluei-denkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liit-tyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä.

Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taaja-

matulviin.

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheut-tavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on si-joitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkis-tä alueista.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus

suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymis-tä kaavan toteuttamistoimiin.

Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herk-kiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kauko-lämmön käyttöedellytyksiä.

Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suun-nittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

Toteutuminen hankkeessa: Työpaikka- ja palvelutoimintoja palvelevia alueita on osoitettu Himoksen kuntakeskukseen olemassa olevan rakenteen yhteyteen.

Suunnittelussa on huomioitu taajamakuva ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämi-nen. Matkailu- ja muu vapaa-ajan toiminta on suunniteltu tukemaan yhdyskuntaverkostoa ja toimintojen kehittymistä alueella.


82 (89)

Suunnittelussa on huomioitu riittävä kevyen liikenteen verkosto koko Himoksen alueella. Tur-

vallisuus on huomioitu kevyen liikenteen väylien sijoittelussa ja kaavallisesti osoitettu katujen kanssa risteävät kohdat ali/ylikulku -merkinnällä.

Suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja kallioperä sekä pilaantuneet maa-alueet. Melu ja tärinä on huomioitu kaavamääräyksissä. Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita.

3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alu-eellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alu-eiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tar-peen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua paranta-

malla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden eko-logisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä ediste-

tään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.

Toteutuminen hankkeessa: Kaava-alueen kulttuurihistorialliset arvot on inventoitu ja inventointien tulokset on huomioitu

kaavassa asianmukaisin merkinnöin. Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvok-kaat rakennukset, pihapiirit ja miljööt on osoitettu yleiskaavakartalla säilytettäviksi ympäris-töiksi tai suojeltaviksi rakennuksiksi.

Luontoselvityksen mukaiset arvokkaat kohteet on osoitettu kaavassa ja jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle.

Kaava-alueen toiminnot palvelevat pääasiassa virkistyskäyttöä. Luonnon virkistyskäyttöä var-ten kaava-alueelle on jätetty rakentamiselta kokonaan vapaita viheralueita. Kaavasuunnitte-

lussa on otettu huomioon alueen vahvuudet, kuten maisemalliset arvot, virkistysmahdollisuu-det ja luonnonympäristö ja turvattu näiden arvojen säilyttäminen ja kehittäminen myös mm. reitistöjen avulla.

Alueella sijaitsee muutamia pieniä vesistöjä. Alueellinen vesi- ja jätevesihuolto toimii, eivätkä vesistöt ole vaarassa Himoksen alueella.

ERITYISTAVOITTEET:

Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava val-takunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on so-velluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä alueko-

konaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt.

Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien

virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaa-voituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostami-selle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Poh-javesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittä-vän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.

Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyt-töön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.


83 (89)

Toteutuminen hankkeessa:

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnon perinnön arvot on huomioitu kaavassa ja ne on osoitettu omilla merkinnöillään kaavakartalla. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu kaavakartalle omalla merkinnällään.

4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto

Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikenne-muodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestel-mä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliiken-neyhteyksiä ja -verkostoja.

Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

ERITYISTAVOITTEET:

Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maan-teiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava

huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tar-peelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.

Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuuri-

kohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet.

Toteutuminen hankkeessa: Valtatien 9 kehittämissuunnitelma on otettu huomioon yleiskaavassa. Himokselle on suun-

niteltu lämpökeskusta (maalämpökeskus) ja kaukolämpöverkostoa keskeisimmälle alueelle. Toteutuessaan verkosto parantaa energiahuollon ympäristötehokkuutta ja varmuutta.

Himoksen uudet ratkaisut sisäisen liikenteen vähentämisessä, kunnallistekniikan tehostu-

misessa sekä energia- ja lämpöhuollon ratkaisuissa parantavat verkostojen käyttöastetta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttö-tavoitteita.


84 (89)

8. YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN

Himoksen yleiskaavojen kokonaismitoitus 8.1

Himoksen kokonaismitoitukseksi arvioidaan vuoden 2017 tilanne huomioiden lainvoimaisissa ja

tulevissa yleiskaavoissa noin 875 900 kem2, joka jakautuu osa-alueittain seuraavasti:

- Osa-alueen 1 lainvoimaisen yleiskaavan kokonaiskerrosala on n. 160 000 kem2.

- Osa-alueen 2-4 /osa 1 lainvoimaisen yleiskaavan kokonaiskerrosala on 188 100 kem2.

- Osa-alueen 2-4/ osa 2 kaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on 257 800 kem2.

- Osa-alue 5 rajautuu Jämsän asemakaavoitettuun alueeseen ja käsittää pääasiassa vaki-

tuista asumista taajaman lievealueella. Tulevaisuudessa yleiskaavoitettavalle alueelle on alustavasti sijoitettu n. 25 000 kem2.

- Osa-alueen 6 lainvoimaisessa yleiskaavassa on rakennusoikeutta n. 200 000 kem2.

- Osa-alueen 7 (Patajoen pohjoispuoli) lainvoimaisessa yleiskaavassa on rakennusoikeutta

n. 45 000 kem2.

Kuva 55. Himoksen osa-alueiden 1-7 yleiskaavojen kokonaismitoitus. Osa-alueen 2–4/osan 2 alue sini-sellä värillä.

Himoksen toteuttamisen kokonaisarviointi 8.2

Kokonaistarkastelua varten on selvitetty koko Himoksen alueen yleiskaavojen ja asemakaavojen

rakennusoikeudet, alustavat suunnitelmat (alue 5) sekä rakennettu tilanne 21.11.2016 (Taulukko

10). Laskennassa ovat mukana myös asemakaavaehdotukset. Tähän mennessä toteutunut ker-

rosala on noin 9 % yleiskaavoissa ja noin 16 % asemakaavoissa varatuista kerrosaloista. Toteu-

tuneiden vuodepaikkojen määrä on noin 4000.


85 (89)

Taulukko 10. Himoksen yleiskaavojen ja asemakaavojen rakennusoikeudet ja rakennettu tilanne

10.11.2017.

Kaava-alueiden toteutuminen vaiheittain 8.2.1

Länsi-Himos ja Himos Center, osa-alue 2-4 /osa 1

Osa-alueen 2-4 /osa 1 asemakaavojen kokonaiskerrosala on 124 166 kem2. Toteutunut kerrosala

on noin 18 % yleiskaavassa ja noin 27 % asemakaavoissa varatuista kerrosaloista. Kylpylä- ja

hotellihankkeen toteuttamisen jälkeen asemakaavoissa esitetystä rakennusoikeudesta olisi käy-

tetty noin 55 %.

Länsi-Himoksen alueen rakentamista on vauhdittanut vuonna 2013 avattu Patalahden golfkenttä,

jonka ympäristöön on rakennettu uusia lomahuoneistoja. Alueelle on myös toteutettu selkeästi

eniten palvelukerrosalaa.

Lähitulevaisuuden mittavin hanke on Himos Centerin alueelle sijoittuva kylpylähotelli ja sen yh-

teyteen tulevat huoneistohotellit. Himos Centerin alueella on voimassa asemakaava, jonka mu-

kainen kokonaisrakennusoikeus on 45 500 kem2 (käytetty 11 000 kem2).

Länsikeskus-Ylä-Himos-Lintuvuori, osa-alue 2-4 /osa 2

Osa-alueella 2-4 /osa 2 asemakaavojen kokonaiskerrosala on 148 431 kem2. Toteutunut ker-

rosala on noin 6 % yleiskaavassa ja noin 10 % asemakaavoissa varatuista kerrosaloista.

Osa-alueelle sijoittuu Länsikeskuksen matkailupalvelualue noin 70 000 kem2, mistä 16 300 kem2

on varattu katettua laskettelurinnettä varten. Länsikeskuksen osalta arvioidaan, että kaikkea

kaavassa esitettyä rakennusoikeutta ei tulla käyttämään seuraavan 10 vuoden aikana.

Lintuvuoren alueen rakentaminen on käynnistynyt vuonna 2015 asemakaavojen tultua lainvoi-

maisiksi 2014–16. Asemakaavoissa on varattu alueelle kerrosalaa noin 8 600 kem2.

Myöhemmässä vaiheessa toteutuva alue on Ylä-Himos, jonka toteuttaminen käynnistynee länsi-

osasta. Ylä-Himokselle laaditussa asemakaavaehdotuksessa on alueelle esitetty rakennusoikeutta

noin 70 000 kem2.

Uskola, osa-alue 1

Osa-alueella 1 sijaitsevien Uskolan ja vanhan golfkenttäalueen rakentaminen etenee uuden kyl-

pylähankkeen myötä. Palvelualuevaraukset tulevat tarkasteltavaksi yleiskaavan tarkistuksessa

aiemman kylpylähankkeen poistuttua alueelta. Asemakaavoissa on varattu yhteensä noin

122 000 kem2, mistä on toteutettu noin 7%.

Osa-alue 5

Alueen asemakaavoitusta ei ole käynnistetty.

Päijänranta, osa-alue 6

Alueen toteutus on käynnistymässä asemakaavojen lainvoimaisuuden myötä. Asemakaavoissa on

varauduttu noin 80 000 kem2 rakentamiseen, mistä on toteutunut alle 5 %. Päijänrannan asema-

kaavan toteuttamisen mahdollistava Sammallahdentien siirto toteutettiin vuoden 2016 aikana.

OSA-ALUE YLEISKAAVA ASEMAKAAVA yht. RAKENNETTU yht. Loma-as. as. Palvelut Muutkrs-m2 krs-m2 krs-m2 krs-m2 krs-m2 krs-m2

1 160 000 122 033 8 741 8 319 - 422

2-4, osa1 188 100 124 166 33 308 22 956 8 868 1 484

2-4, osa2 257 800 148 431 15 441 10 084 1 711 3 646

5 25 000 0 5 485 3 642 - 1 843

6 200 000 80 020 3 807 2 245 - 1 562

7 45 000 29 108 12 980 12 615 - 365

yhteensä 875 900 503 758 79 762 59 861 10 579 9 322


86 (89)

Patalahden pohjoispuoli, osa-alue 7

Voimakkaimmin on rakentunut osa-alue 7 Patalahden pohjoispuolella, jossa toteutunut kerrosala

on noin 29 % yleiskaavan kerrosalasta ja noin 45 % asemakaavojen kerrosalasta.

Arvio vuodepaikkojen toteutumisesta 8.2.2

Taulukko 11. Himoksen vuodepaikat yleiskaavoituksessa

Himoksen vuodepaikkojen mitoituksellinen määrä nykytilanteessa on noin 3 700 mitoitusluvulla

20 kem2/vuodepaikka. Vuodepaikkojen tulevaa toteutumaa laskettaessa on huomioitu tarve to-

teuttaa palvelukerrosalaa nykytilannetta enemmän sekä arvioitu lisääntyvä asumisväljyys.

Osayleiskaavojen perusteella olisi tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa noin 28 000 - 29 000

vuodepaikkaa.

Osayleiskaavoissa arvioidaan olevan toteutusväljyyttä siten, että tulevaisuudessa toteutuva vuo-

depaikkojen määrä jäisi Masterplanin tavoitteiden mukaisesti noin 25 000 vuodepaikkaan. Myös

asemakaavoissa on nähtävissä, että ne sisältävät toteutumatonta kerrosalaa suhteessa rakenta-

miseen. Koska rakennuskanta on suhteellisen uutta, ei ole myöskään odotettavissa rakenteen tii-

vistymistä lähiaikoina muualla kuin mahdollisesti Himos Centerin lähialueilla.

Master Plan tähtäsi noin 25 000 vuodepaikan toteutukseen vuoteen 2020–25 mennessä. Lopulli-

nen toteutumisajankohta riippuu eniten tulevasta matkailualan suhdannekehityksestä, joka yleis-

kaavan laatimisaikana ei ole noudattanut Master Planissa tavoiteltua.

Vuonna 2025 Himoksen alueen vuodepaikkamäärän arvioidaan olevan noin 13 000–15 500 (Ve-

sihuoltosuunnitelma 2014), mitä voitaneen pitää haasteellisena.

Lähivuosina käynnistettävän kylpylähankkeen vaihe I käsittää noin 60 loma-asuntoa (4 500–

4 800 kem2) sekä hotellin ja kylpylän valmistumisen. Hankkeen asemakaavoituksessa on arvioitu

toteutettavaksi hotellihuoneita 240 kpl ja lomahuoneistoja 360 kpl (Kylpylän asemakaavan selos-

tus 2016).

Kaupungin toimenpiteet 8.3

Himoksen infrarakentaminen perustuu kaupungin ja maanomistajan välisiin maankäyttösopimuk-

siin. Maanomistaja vastaa kunnallistekniikan rakentamisen kaikista kustannuksista, joka sisältää

vesihuollon lisäksi myös kadut, puistot, valaistuksen yms. Runkolinjojen rakentamisesta sovitaan

tapauskohtaisesti sisältäen suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan kustannukset. Kaupunki

vastaa kunnallistekniikan rakennuttamisen toteuttamisesta. Kunnallistekniikan omistus jää kau-

pungille.

Kunnallistekniikan lisäksi ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvät hankkeet vaativat Jämsän kaupungin tu-

kitoimenpiteitä.

Kaupunki on toteuttamassa kylpylän asemakaavoituksen yhteydessä hulevesisuunnitelman mu-

kaisia järjestelyitä Kuolemajärven ja Patalahden välisellä osuudella. Hankkeen yhteydessä kau-

punki rakentaa myös maanpäällistä pysäköintitilaa.

Kaupunki on käynnistänyt vuonna 2017 MasterPlan –suunnitelman päivittämisen, jossa alueen

tavoitteet ja aikataulu arvioidaan uudelleen. Toiminnallinen tarkastelu on tarpeen, koska Himok-

OSA-ALUE YLEISKAAVA ASEMAKAAVA yht. RAKENNETTU yht. Vuodepaikat Vuodepaikat Mitoituslukukrs-m2 krs-m2 krs-m2 rak. kpl oyk kpl oyk krs-m2/vp

1 160 000 122 033 8 741 437 5 333 30

2-4, osa1 188 100 124 166 33 308 1 665 6 270 30

2-4, osa2 257 800 148 431 15 441 772 8 050 32

5 25 000 0 5 485 - 833 30

6 200 000 80 020 3 807 190 6 666 30

7 45 000 29 108 12 980 650 1 500 30

yhteensä 875 900 503 758 79 762 3 714 28 652


87 (89)

sen alueen mitoitustavoitteet ovat kasvaneet ja ympärivuotinen tapahtumatoiminta on alueelli-

sesti lisääntynyt.

Kylpylähankkeen siirtyminen osa-alueelle 2-4 käynnistää yleiskaavan tarkistustarpeen Himoksen

osa-alueella 1.

Liikennettä koskevat toimenpiteet 8.4

Säyrylän eritasoliittymän rakentamisen ajankohta ja kustannukset tulevat yhteisesti pohdittavak-

si Jämsän kaupungin ja ELY-keskuksen kesken. Liikenneselvityksen mukaan Säyrylän eritasoliit-

tymän rakentaminen tulee välttämättömäksi, kun alueelle on rakennettu noin 10 000 vuodepaik-

kaa ja Säyrylänsalmentien liikennemäärä on noin 4 500 ajon/vrk.

Yleiskaava-alueella sijaitsevat maantiet ovat yhdysteitä, jotka tullaan asemakaavoituksen yhtey-

dessä osoittamaan kaduiksi. Suunnittelualueella sijaitseva Patajoentie tulee olemaan hallinnolli-

sesti maantietä niin kauan, kunnes kunta tekee kadunpitopäätöksen.


88 (89)

9. SUUNNITTELUVAIHEET JA HYVÄKSYMINEN

Työn kulku 9.1

Vireilletulo ja valmistelu 9.1.1

Jämsän kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen Himoksen osayleiskaavan tarkistamisesta 2005.

Työ on käynnistynyt marraskuussa 2005 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella ja vi-

ranomaisneuvottelulla.

Nähtävilläolot 9.1.2

Kaava tuli vireille ja OAS oli nähtävillä 18.11.–8.12.2008.

Kaavaluonnos oli nähtävillä 18.8.–11.9.2009 ja 21.9.–25.9.2009.

Ehdotus I oli nähtävillä 12.10.–10.11.2010.

Ehdotus II oli nähtävillä 15.10.–13.11.2012.

Ehdotus III oli nähtävillä 8.4.–9.5.2016.

Viranomaisten ohjausvaikutus 9.2

Yleiskaavan vireille tulon yhteydessä on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ja ennen

ehdotusvaihetta työneuvottelu viranomaisten kanssa. Toisen kaavaehdotuksen nähtävillä olon

jälkeen pidettiin viranomaisneuvottelu 3.5.2011. Ennen kolmannen kaavaehdotuksen nähtäville

asettamista pidettiin työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksessa elokuussa 2015. Kolmas vi-

ranomaisneuvottelu järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016. Ennen neljännen

kaavaehdotuksen nähtäville asettamista pidettiin työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksessa

11.10.2017 (Liite 18).

Kaavan hyväksyminen, osa 1 9.3

Kaupunginhallitus 9.3.1

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 28.11.2016 § 305 Himoksen osayleiskaavan osa-

alueiden 2–4 kaavaehdotuksesta III saatuja lausuntoja ja muistutuksia sekä kaavan laatijan nii-

hin laatimia vastineita. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan laatijan esittämät muutokset kaava-

asiakirjoihin ja päätti esittää Himoksen osa-alueiden 2–4/osan 1 osayleiskaavaa kaupunginval-

tuuston hyväksyttäväksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaava-

na.

Osa-alueiden 2-4 yleiskaava on hyväksymisvaiheessa jaettu kahteen osaan (kuva 3). Ensimmäi-

seen vaiheeseen on sisällytetty osayleiskaava-alueen läntisin, lähes kokonaan asemakaavoitettu

osa, joka käsittää golfkenttäalueen ja kylpylän ympäristöineen sekä Länsi-Himoksentien ja sen

eteläpuolisen rakentamisalueen.

Kaupunginvaltuusto 9.3.2

Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2016 § 70 Himoksen osa-alueiden 2–4/osan 1

osayleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Kaavaehdotuksen IV nähtävilläolo 9.4

Kaavoitusta jatkettiin Himoksen osa-alueiden 2–4/osan 2 alueella vuonna 2017. Osayleiskaava-

ehdotus IV päiväyksellä 10.11.2017 asetettiin MRA 32 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville __.__.–

__.__.2017 väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaava-aineisto oli nähtävillä

myös kaupungin internet-sivuilla.

Documents

JÄMSÄN KAUPUNKI€¦ · JÄMSÄN KAUPUNKI – HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, OSA-ALUEET 2-4/OSA 2 - KAAVASELOSTUS 10.11.2017 1 (89) Tarkastus Liisa Märijärvi-Vanhanen