Jämsän tarinatNro 1/2013 • huhtikuu 2013 • www.jamsa.fi

Kesäisiä tarinoitaja lemmikin hoitoa

Jämsän kaupungin tiedotuslehti

2 Jämsän tarinat 1/2013

Uusi valtuusto on aloittanut työnsä. Edessä on neljä

merkityksellistä vuotta haas-teineen ja haaveineen. Vaikka rakennemuutos haukkaakin kaupungin taloutta, elinkeino-kentästä kuuluu myönteistä.

Jämsän kaupunki on sopinut yhteistyöstä isojen toimijoiden kanssa sekä kylpylähankkeen käynnistä-misen selvittämiseksi että Seppolan koulun tontin kehittämiseksi. Uutta lii-ketoimintaa etsitään aktiivisesti Hallin lakkautettavan varuskunnan tiloihin kehittämisyhtiö Jämsekin vetämän Ilmo-hankkeen voimin.

Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ovat ajan-kohtaisia teemoja valtakunnassa. Jämsän kaupunki on riittävän suuri ja terve peruskunta. Kaupunki lähestyykin tulevia lakimuutoksia luottavaisin mielin. Jämsän kaupungin tavoitteena on palvelutuotannon kehittäminen yhteistyös-sä lähikuntien kanssa. Kuntaliitoksista puhuminen ei ole ajankohtaista.

Jämsän kaupungin viestintään on panostettu aktiivisesti joidenkin vuosien ajan ja tulokset näkyvät. Vuoden vaihteessa julkaistiin uudet verkkosivut, joissa kaupungin verkkoilme muuttui raikkaammaksi ja selkeämmäksi. Sosiaalisessa mediassa näkyminen on saanut myönteisen vastaanoton ja kau-pungin FB-tykkääjiä tulee koko ajan lisää. Vaikka paljon on tehty, viestintää kehitetään edelleen. Yhteistyössä kehittämisyhtiö Jämsekin kanssa rakenne-taan parasta aikaa markkinointiviestinnän pakettia investointien ja yritysten houkuttelemiseksi Jämsään. Uusien työpaikkojen synnyttäminen on Jämsän kaupungin ykköstavoitteita.

Elämyksellistä kesää!

Anna-Liisa Juurinenvs. hallintojohtaja

Muutosten ja mahdollisuuksien vuosiVuosi 2013 on merkityksellinen vuosi Jämsän kaupungille ja jämsäläisille.

Pääkirjoitus

Tässä lehdessä2 Pääkirjoitus: Muutosten ja mahdollisuuksien vuosi

3 Kesäisiä tarinoita ja lemmikin hoitoa Lääkäripäivystykset toimivat

4 Viivy rauhassa mökillä, älä murehdi lomasi lyhyyttä Loma-asuntorakentajaksi ja asukkaaksi Himoslehtelään?

6 Tulevaisuuden viihtyisät satamat kutsuvat Päijänteeltä Jämsänjoelle Vapaa-ajan asuntoja tulevaisuutta varten

7 Kesäisten tapahtumien pyörteissä Kesäyön tunnelmaa Jämsä-Jukolassa

8 Jani Wickholm - muusikko, uusi jämsäläinen, uusi valtuutettu

9 Lukioinvestoinnin jälkeen Jämsässä on kunnon koulut Puhelinpalveluissa uudistuksia

10 Matkalle lähdössä - minne koira hoitoon ? Eläinkoti Hyvä Hetki huolehtii karanneista ja kadonneista

12 Eläinlääkäripalveluja hyvin tarjolla Sähköinen resepti otetaan käyttöön

14 Henkilökuvassa tekninen johtaja Tarja Kuisma

15 Henkilökuvassa ympäristöpäällikkö Piia Koski Elämänlaatupalveluissa tuttuja tuotteita uudella tarjottimella

Nro 1/2013 • huhtikuu 2013

”Paras kesämuistoni näistä maisemista on kulkea paljain jaloin aholla, heinänkorsi suussa, poimien ahomansikoita ja mustikoita tuokkoseen ja syödä ne sitten marjamaitona varpaat Päijänteessä auringon laskiessa Tiirinselälle.

3Jämsän tarinat 1/2013

LEHDEN TOIMITUS

Tiedotuslehti nro 1/2013Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa

JulkaisijaJämsän kaupunkiSeppolantie 10, 42100 Jämsäpuh. 020 638 2000viestinta@jamsa.fi

ToimitusLaura Walden, vastaava toimittajaHannu AhlstedtPirjo Grönvall Tarja Luoto-Hakala Tarja Neuvonen

Ulkoasu ja taitto Pirjo GrönvallValokuvat Jämsän kaupunki, jollei toisin mainitaKansikuva Minna VaronenPienet kansikuvat Tuire Mikluha-Koskinen

Paino Fram Oy, Vaasa

Loma-asunto lapsuudenaikaisessa kotipitäjässä lienee toiveena mo-nelle kesäasunnon hankintaa har-

kitsevalle. Espoolainen Koskisen perhe on toteuttanut tuon haaveensa. Jämsän seutua rakastava lomahaastateltavamme kehottaa viipymään mökillä rauhassa, olla murehti-matta loman lyhyyttä tai sen päättymistä. Loma-asuntojen määrä Jämsässä on muu-ten kaikkiaan melko huikea, yli neljätu-hatta. Varsin usein lomailijan perheeseen kuuluu myös jokin lemmikki.

Jämsän seudulla on runsaasti koirahar-rastajia, hevosten ystäviä ja ylipäätään erilaisten lemmikkien omistajia. Tarpeen mukainen määrä koirahoitoloita ja eläin-lääkäreitä seudulle on oikeastaan saatu vasta lähivuosien aikana. Tässä lehdessä kerromme erinomaisen monipuolisista jämsäläisistä koirahoitola- ja eläinlääkä-ripalveluista.

Kesäisiä tarinoita ja lemmikin hoitoa

Lääkäripäivystykset toimivat

EnsiapuEnsiapuklinikka palvelee vuoden jokaise-na päivänä vuorokauden ympäri. Ensi-avussa tehdään sellaiset kiireelliset tutki-mukset ja hoitotoimenpiteet, joita ei voi ilman hengenvaaraa tai merkittävää ter-veydellistä haittaa siirtää myöhemmäksi.

Asiakkaan ilmoittautuessa ensiapuun, hoitaja arvioi hoidontarpeen kiireellisyy-den. Vähemmän kiireellisten potilaiden tulee varautua pidempään odotusaikaan. Odotusaikaa on vaikea arvioida etukäteen.

Lääkärin lisäksi ensiavussa potilaita tut-kii päivystävä sairaanhoitaja. Hän voi hoi-taa mm. silmätulehdukset, pienet vammat ja haavat, allergiaoireet.

HammashuoltoKiireelliseen hammashuollon arkipäivys-tykseen hakeudutaan keskitetyn ajanva-

TEKSTI Tarja Neuvonen

Tärkeät yhteystiedot

EnsiapuklinikkaJämsän pääterveysasemaosoite: Sairaalantie 11, Jämsäpuh. 040 712 2555

Yleinen hätänumero on 112Myrkytystietokeskus, puh. 09 471 977

Keskitetty hammashoitopuh. 020 638 3381ma–ke ja pe klo 8.00–15.00to klo 10.30–17.30

Hammaslääkäripäivystys viikonloppuina ja arkipyhinäTampereella Acutassaosoite: Teiskontie 35, Tampere.Ajanvaraus ja neuvonta klo 07–21 puh. 03 5657 0115

Jämsä on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa satsannut kymmeniä miljoonia euroja koulukiinteistöihin tarjotakseen lapsille ja nuorille asianmukaiset oppimis-tilat. Seuraavana vuorossa on uusi lukio ja päiväkoti perheen pienimmille. Niiden valmistuttua voinee todeta, ettei Suomessa millään vastaavan kokoisella kaupungilla ole tarjota yhtä nykyaikaisia tiloja lasten ja nuorten koulutukselle.

Jämsän kaupungin kehittämisestä ja täällä asumisesta on yhtä monta näkemys-tä kuin asukastakin. Esittelemme kolme henkilöä, jotka kertovat oman tarinansa. Kukin heistä voi omalla panoksellaan vaikuttaa Jämsän positiiviseen kehitys-kulkuun.

Jämsän tarinat -lehden toimituksen puolesta toivotan lukijoille iloa kevääseen ja ikimuistoisia kesätarinoita! ■

Laura Walden, vastaava toimittaja

rauksen kautta. Hammashoidon ensiapua tarvitaan mm. silloin jos on hammassär-kyä, johon särkylääke ei auta, hampaan poiston tai muun kirurgisen toimenpiteen jälkisärky, johon annetut hoito-ohjeet ei-vät auta. Hoitoajan saa samalle päivälle. ■

Vapaalla ja lomalla ollessa saattaa tulla tarvetta turvautua lääkärin palveluihin. Apua on saatavilla, olipa kyseessä sitten rintakipu tai hammassärky.

TIETOJA JÄMSÄSTÄ

Perustettu vuonna 1866Asukkaita (31.1.2013) 22 352Pinta-ala 1 824,12 km² Vesistöä pinta-alasta 252,68 km²

Merkittäviä elinkeinoja: paperiteollisuusilmailuteollisuusmatkailupalvelut

KUVA Olli Levaniemi

4 Jämsän tarinat 1/2013

Jämsän Kuorevedellä, Kertejärven rannalla, espoolaiset Tuire ”Tuikku” Mikluha-Koskinen ja Harri Koskinen sekä heidän kaksi koiraansa, Lisa ja Dolly, viettävät ”parasta aikaa”. Parasta aikaa

on vuodessa lähes 150 päivää. Sen tarjoaa Kertejärven rannalla sijaitseva lomamökki pihapiireineen.

TEKSTI Laura Walden KUVAT Tuire Mikluha-Koskinen

Viivy rauhassa mökillä,älä murehdi lomasi lyhyyttä

Mökki kuului aiemmin äitini mie-helle, joten olen oleskellut siellä oikeastaan aivan siitä asti kun

mökki on rakennettu, 70-luvun puolesta välistä lähtien, Tuikku Mikluha-Koskinen kertoo. – Kun mökki tuli myyntiin noin kahdeksan vuotta sitten, oli aika ilmeistä, että halusimme sen itsellemme.

Tuikku on kotoisin Jämsästä. Hänellä on jatkuva kaipuu kotiseudulle, ja pariskun-nan haaveissa onkin muuttaa viimeistään eläkepäivinä lähemmäksi mökkiä. Mökki ei ole talviasuttava, siellä asuminen ei si-ten tule kyseeseen. – Pakkasraja on meille mökille menossa -10 astetta. Tosin kerran oltiin -30 asteen pakkasellakin mökillä ja se oli kyllä hieman liikaa. –Mökkihöpe-ryyttä, sanoo Tuikku ja nauraa. Keväästä pitkälle syksyyn Koskiset kuitenkin viet-tävät kaiken liikenevän vapaa-ajan mö-killään. – Mökillä kaikki on parasta aikaa,

vapaata ja rentoa. Siellä sielu lepää, Tuikku huokailee hymyillen.

Rentoa puuhastelua

Mökin pihapiiri on vuosien saatossa muut-tunut valoisammaksi. – Olemme kaataneet aika paljon puita, muuten piha on säilynyt lähes samanlaisena kaikki vuodet. Kesä-keittiö-grilli hankittiin vanhan grillin ti-lalle. Aivan pienillä muutoksilla olemme tehneet paikasta ja mökistä oman näköi-sen. Äitini istuttamat perennat nousevat edelleen keväisin ja kesäisin ilahdutta-maan meitä.

Mökillä ollessa Tuikku ja Harri tekevät ilmeisen rennolla otteella samoja asioita, kuten niin monet muutkin mökillä viih-tyvät ihmiset. Tuikun mielestä puuhastelu mökin sekä puutarhan parissa on mukavaa vastapainoa arkiselle aherrukselle.

– Uidaan, löhötään, kävellään metsässä, seurataan Lisan ja Dollyn touhuja ja jon-kin verran kalastellaan. Lisäksi minulla on pieni pelto, jossa kasvatamme perunaa ja sipulia. Talvisin jäällä kävely ja lumiken-käily kuuluu ohjelmaan, joskus kaivan ne suksetkin varastosta ja lähden naapurin kanssa jäälle hiihtelemään. Luonnonilmi-öiden ja lintujen tarkkailua harrastamme kaikkina vuodenaikoina, Tuikku luettelee pariskunnan mökkeilyyn kuuluvia toimia.

Tuikku ja Harri ovat ahkeria kameran-käyttäjiä. Upeita otoksia niin linnuista, luonnonilmiöistä kuin maisemista on kertynyt satoja, jollei tuhansia vuosien varrella. Erityisesti mökillä ollessa he otta-vat paljon kuvia. Ja missä olisikaan sen pa-rempi tilaisuus luonnon valokuvaukseen eri vuodenaikoina, kuin oman mökin ym-päristössä.

Lisa ja Dolly

5Jämsän tarinat 1/2013

Tiesitkö?Jämsän alueella on kaikkiaan runsaat neljätuhatta (4324 kpl) loma-asuntoa. Näistä vuokrattavia lomamökkejä on noin neljäsataa. Himoksen alueella kaikista loma-asunnoista sijaitsee 380 kpl. Toisin kuin voisi luulla, Koskenpäällä on loma-asuntoja vieläkin enemmän 532 kpl ja Länkipohjassakin 498 kpl.

Jämsän kaupungin uudella loma-asuntoalueella Himoslehtelässä on tarjolla 33 tonttia. Muita kaupungin omistamia loma-asuntotontteja Jämsässä ei ole.

Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri

Loma-asunto-rakentajaksija asukkaaksiHimoslehtelään?

Jämsän kaupunki on kaavoittanut Himoslehtelään 33 kappaletta lo-ma-asuntotontteja. Himoslehtelä

sijaitsee suosittujen Himosrannan ja Honkarannan lomakylien välissä. Hi-moskeskukseen matka taittuu alle 10 minuutissa.

Katuverkosto on alueella valmii-na, joten Himoslehtelään on helppo käydä tutustumassa. Tontit ovat myös kunnallistekniikan piirissä ja vesi- ja viemärijohdot on rakennettuna ton-tin rajalle valmiiksi.

Faktat33 loma-asuntotonttiaTonttien koko 847 m²–1647 m²Rakennusoikeudet 127 k-m²–247 k-m² Tonttien hinnat 50400 €–86450 €Lohkomiskustannukset 950,00 €/tontti lisätään myyntihintaan.Vesihuollon tonttikohtainen liitty-mismaksu 5512 €–10720 € (sis. alv 24%) maksetaan rakentamisen yhteydessä.

Kiinnostuitko? Kysy lisää!Jämsän kaupungin tontti-insinööri Harri Järvenpää, puh. 040 752 1901

Lisan ja Dollyn paratiisi

Perheen koirille mökkeily sopii erinomai-sesti, ne saavat olla vapaana ja huoleton-na. – Koiramme ovat aina tavattoman innostuneita mökille lähdöstä. Ne tietävät tismalleen minne ollaan menossa, kun ryhdymme pakkaamaan. Mökkitielle käännyttäessä auton takaosassa alkaa hir-veä tohina. Koirilla on meille suuri merki-tys joka asiassa, niin mökillä kuin kotona. Corgi on meille sopiva rotu, se rakastaa maaseudun rauhallista elämää eläimineen ja rotankoloineen, mutta ei pane hanttiin mielenkiintoista kaupunkielämääkään

Mielipuuhaa koirille nimenomaan mö-killä on joutsenten vahtiminen ja uimaan paimentaminen. Muut leikit ovat tavan-omaisempia, kuten pallot, frisbeet ja ke-pit, Tuikku kertoo koiristaan Lisasta ja Dollysta.

Yhteisöllisyys ja avunanto toimii

– Mökkimme sijaitsee todella rauhallisella paikalla. Meillä on ainoastaan kaksi mök-kinaapuria ja vastapäätä maatalo, jota ei kesällä juuri näe, kun lehdet ovat puussa. Muutama vuosi sitten Museovirasto mer-kitsi alueen perinnemaisemaksi ja sinne ei saa rakentaa lisää mökkejä. Naapurei-den kanssa tehdään yhdessä kaikenlaista mukavaa ja autetaan toisiamme. Talvella mökkitie aurataan ja lintulauta täytetään. Samalla naapurit katsovat, että kaikki on

kunnossa, kun emme ole paikalla. Tuo-reita leipomuksia saamme harva se päivä ollessamme mökillä. Mökkinaapuri kutoo meille villasukkia ja viime kesänä jopa ma-ton! Apua saa pyytämättä, Tuikku kertoo innostuneena.

Talvisin Koskiset käyvät mökillään omalla porukalla, mutta kesävieraita on yökylässäkin. – Vakituinen kesävieras on veljenpoikani Emerik, joka viettää kans-samme koko viikon. Joka kesä joku suku-laisista piipahtaa ja ystäviä tietysti myös. Taannoin vietettiin Harrin viisikymppisiä mökillä pienellä ystäväporukalla. Kaukai-sin vieraamme on tullut Kuubasta, Havan-nasta.

Jämsä tarjoaa hyvät palvelut

Koskisten mielestä Jämsässä on hyvät pal-velut heidän tarpeisiinsa. He asioivat kes-kustassa enimmäkseen kesällä. Suosikeik-seen Tuikku mainitsee Pajalan kengän, Vehkalan ja Mustin & Mirrin. Kesäajan tapahtumista ihan ”must” on Nesteralli. – Nesteralli on kuulunut elämääni nuo-ruudesta asti. Kesämarkkinoilla vieraillaan myös. Jämsässä on paljon mukavia kesäta-pahtumia. Jos jotain pitää toivoa, niin eh-kä mökkimessujen tyyppistä tapahtumaa, jossa kaupunki ja yritykset kertoisivat pal-veluistaan, Tuikku ehdottaa.

Lopuksi Tuikku lähettää terveiset kai-kille lomaansa mökillä viettäville ja odot-taville lukijoille. – Elämä on ihana kun sen oikein oivaltaa! ■

”Minulla on pieni pelto, jossa kasvatamme perunaa ja sipulia.

Tuire Mikluha-Koskinen

6 Jämsän tarinat 1/2013

Tulevaisuuden viihtyisät satamat kutsuvat

Päijänteeltä Jämsänjoelle

Jämsän kaupungilla on suunnitelmis sa hyödyntää Päijännettä ja sen satamia veneilijöiden, asukkaiden, matkaili-

joiden ja yritysten tarpeisiin. Edellytyk-set luoda korkeatasoista ja viihtyisää toi-mintaympäristöä ovat erinomaiset. Kaupunginarkkitehti Kari Vaaran mukaan Himoksen lähelle, Jämsän keskustaan ja joen suistoon sekä Keski-Päijänteen ku-peeseen voidaan synnyttää ainutlaatuinen ja idyllinen rantakaupunki, jonne pääsee teitse, junalla ja tietysti vettä pitkin. Suun-nitelmia toteutetaan vähitellen, talouden realiteetit huomioiden.

– Olemassa olevissa suunnitelmissa Hulkkionlahden satamaa Jämsänjoen suulla kehitetään ensisijaisesti kotisata-mana. Päijänrantaan Himoksen matkai-lukeskuksen kupeeseen tulee satamakylä palveluineen sekä rantatori. Jämsänjoen rannat kunnostetaan ja osin valaistaan valopollarein. Jokea pitkin noustaan kes-kustaan rakennettavaan uuteen satamaan, jossa on tasokkaat palvelut ravintoloineen

ja esiintymislavoineen niin turisteille kuin kaupunkilaisillekin, Kari Vaara kuvailee tulevaisuuden Jämsää.

Asukkaita kiinnostanee eniten juuri keskustan satama. – Kaupungin keskus-tan sataman suunnitelma on osa koko keskustan kehittämistä. Joen rannat on tarkoitus ottaa kaupunkilaisten käyttöön, Vaara kertoo. Laadituissa suunnitelmissa kävelyreitit tehdään Aarresaaresta Jämsän-koskelta Hulkkionlahdelle asti. Rannoille ja joelle järjestetään tapahtumia. Rannat yhdistyvät kaupunkipuistoon. Joen ranto-jen tuntumaan kaavoitetaan vetovoimaisia asuinalueita.

Visiot voivat vaikuttaa päätähuimaavil-ta, mutta ne ovat silti varsin konkreettisia. Tosiasia kuitenkin lienee, että suunnitel-mien toteutumista saadaan optimistisesti-kin arvioiden odottaa vähintään kymme-nen vuotta.

Nykyisistä Jämsän satamista ja niiden palveluista löydät parhaiten tietoa kau-pungin nettisivuilta www.jamsa.fi. ■

Jämsänjoki laskee Päijänteeseen lännestä. Matkaa joensuulta keskustaan on noin 7 kilometriä. Väylän syväys on 1,2–1,8 m. Mikä onkaan veneilijän seilatessa kaunista Jämsänjokea pitkin, kun vastaanottavasta satamasta löytää kaikki tarvitsemansa palvelut.

TEKSTI Laura Walden ja Kari Vaara

Vapaa-ajan asuntoja tulevaisuutta varten

Huvila tai kesämökki tuo heti mieleen näkymän kesälo-man tai vapaa-ajan vietto-

paikasta. Väljentämällä näkökulmaa vapaa-ajan asunnosta päästään jutun ytimeen. Tämän päivän Jämsästäkin löytyy ehkäpä kolminumeroisen lu-vun verran tyhjiä omakotitaloja, hiljentyneitä maatilan pihapiirejä rakennuksineen ja jopa rivi- ja ker-rostaloasuntoja. Piileekö näissä tule-vaisuuden mahdollisuus uusien jäm-säläisten saamiseksi paikkakunnalle?

Kiinteistövälitystoimistojen tai yksittäisiä myynti-ilmoituksia se-laamalla löytyy helposti myynti-kohteita, joista todetaan ”ollut vii-me vuodet tilapäisessä käytössä tai vapaa-ajan asuntona”.

Kiinteistöjä on perikuntien, maal-ta keskustaan muuttaneiden ja täältä muualle muuttaneiden omistuksessa runsaasti. Asuntokauppaa näilläkin kohteilla toki käydään, mutta palsto-jen selailu osoittaa myyntiaikojen pisimmillään liikkuvan vuosissa. Monet kohteet vedetään välillä ko-konaan pois myyntilistoilta ja tuo-daan myöhemmin esiin vaikkapa uusin kuvin päivitettyinä.

Miten saada nämä myyntikohteet tehokkaammin ostajaehdokkaiden ulottuville? Netin avulla voi paik-kakuntakohtaisesti tehdä erilaisia hakuja myytävistä kohteista. Tämä-kään tapa ei vielä ole riittävän teho-kas todellisten kauppojen kannalta. Perinteisen käsitteen alle mahtuvia vapaa-ajan asuntoja halutaan jossain määrin muuttaa ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi. Onnistu-akseen tällainen käyttötarkoituksen muutos vaatii erilaisia toimenpiteitä ja päätöksiä. Huomattavasti yksin-kertaisempaa on hankkia nämä kri-teerit täyttävä asunto valmiina.

Ehkäpä tulevaisuudessa voidaan yhdistää esimerkiksi messujen tont-timarkkinointiin kattavasti paik-kakunnan vapaa-ajan asuntojen esittelyä. Tavalla tai toisella olisi myytävät kohteet saatava sellaisille markkinoille, joissa ostajiakin on enemmän. ■

Hulkkionlahden satama.

TEKSTI Hannu Ahlstedt

7Jämsän tarinat 1/2013

Lauantaina iltapäivällä Venlat lähte-vät omalle neli-osuuksiselle vies-titaipaleelle noin tuhannen jouk-

kueen voimin. Jukolan Jussit starttaavat seitsen-osuuksiselle koitokselleen lauan-tai-iltana klo 23.00 noin 1500:n otsalam-pun loistaessa lähtösuoralla. Voittajajouk-kue on maalissa sunnuntaiaamuna noin 06.30. Monenlaista ehtii tapahtua metsän siimeksessä, kun maailman huiput ja hie-man vähäisemmällä kokemuksella omaa-vat suorittavat omaa osuuttaan.

Vapaaehtoisia talkoolaisia toivotaan lisää

Suuri tapahtuma ei toteudu ilman suurta joukkoa vapaaehtoisia talkoolaisia. Noin 1500 käsiparia tarvitaan toimitsijatehtä-viin. Toiminnat on jaettu eri valiokun-tiin, joissa valiokuntien vetäjät vastaavat oman tonttinsa toteutuksesta. Näissä valiokunnissa on erilaisia tehtävänkuvia liikenteenohjauksesta makkaranpaistoon,

Kesäyön tunnelmaa Jämsä-JukolassaYksi maailman suurimmista suunnistuskilpailuista ja osallistujamäärältään Suomen suurin urheilutapahtuma järjestetään tulevana kesänä Jämsässä. Viikko ennen juhannusta 15.–16.6.2013 Jämsän ammattiopiston Myllymäen kampusalueella ja jäähallin ympäristössä Jämsänkoskella kuhisee pihkaniskoja.

Lisätietoja:Pääsihteeri Ville SabelTyövoimapäällikkö Tommi Kuronenville.sabel@jukola.comtalkoolaiset.2013@jukola.compuh. 044 762 1032, 040 8617 023

Kesän tapahtumakauden avaa Suo-men suurin urheilutapahtuma Jämsä-Jukola 2013, johon osal-

listuu noin 40000–50000 suunnistuksen ystävää.

Himoksen kesä taas täyttyy festivaa-livieraista neljän suuren festivaalin ai-kaan. The Voice Juhannusfestivaali viettää 15. vuotisjuhlavuottaan. Heinäkuun 4.–6. päivä järjestettävä uutuusfestivaali Jysäri tuo Himokselle aidot 90-luvun artistihel-met. Lisäksi kesäkansan kokoavat yhteen Iskelmä Festivaali ja Pipefest.

Kesäkuussa Himoksen tarjonta moni-puolistuu entises tään uuden upean golf-kentän myötä. HimosTeatterissa pääset

Kesäisten tapahtumien pyörteissä

Jämsän muistiyhdistyksellä on Jukolassa aivosuun-nistusrata. Radalla on aikuisille ja lapsille omat kysymykset kolmella eri kielellä. Testaa aivojesi hyvinvointi suunnistamalla.

Herra Puntilan ja hänen renkinsä Matin riemukkaaseen seuraan.

Tulevana kesänä vietetään myös Jämsän huopakesän 15. juhlavuotta. Juhlavuoden kesänäyttelyn teemana on Salaperäinen puutarha. Luvassa on huovan ja kuvatai-teen yhdistäviä elämyksiä Jokivarren kou-lukeskuksessa ja Kivipankissa. Perinteisiin kesänäyttelyihin kuuluvat tänäkin vuonna Ars Jok´vars, Ympäristötaidenäyttely sekä Valkaman Taideviikot tasokkaine kon-sertteineen ja kirjallisuusiltoineen. Mie-lenkiintoisia kohteita ovat myös Erkki Hirvelän akvarellinäyttely, Veli Ähtävän Ateljee sekä Pikku Gallerian kesänäyttelyt.Suosittuja kesätapahtumia ovat myös Jäm-

sän Äijän markkinat, Akuliinan kesäfes-tivaalit sekä monet urheilutapahtumat ja pienemmät kylä- ja toritapahtumat. Ta-pahtumien lomassa voi vaikkapa nauttia Päijänteen kauniista maisemista Tuulikki-laivan kannelta, käydä lasten kanssa liiken-nepuistossa harjoittelemassa liikennesään-töjä tai tutustua seudun museotarjontaan.

Kesän tapahtumat kootaan jälleen toukokuussa ilmestyvään Himoksen ja Jämsän kesätapahtumaesitteeseen. Esittee-seen saa ilmoittaa maksutta tapahtumatie-toja osoitteella info@jamsek.fi. ■

saunan lämmityksestä kielitaitoiseen infon henkilöstöön, järjestyksenvalvojasta aidan rakentajaan, ensiavusta tulospalveluun eli laidasta toiseen.

– Suunnistustietämystä ei tarvita, vaan innostusta osallistua talkoisiin. Tehtäviin koulutetaan ennen tapahtumaa, vakuuttaa tapahtuman työvoimapäällikkö Tommi Kuronen.

– Vapaaehtoisia toimitsijatehtäviä voi tehdä itselle sopivan määrän. Muutaman tunnin työvuoro kilpailuviikonloppuna tai voi olla valmistelemassa ja rakentamassa tapahtumaa jo ennakkoon, Tommi Ku-ronen kertoo talkoohommien luonteesta. Kilpailukeskuksen purkaminen tarvitsee myös osaavia käsiä. Ainutlaatuisen koke-muksen lisäksi toimitsijat saavat t-paidan, lippiksen/putkihuivin ja muonituksen. Edullinen toimitsija-asu (tuulipuku) on mahdollista tilata. Jo ennen kilpailua kenraaliharjoituksessa on mahdollisuus edullisiin hankintoihin myyntipisteissä. Mikäli innostuit, käy netissä www.jukola.

com/2013 ja ilmoittaudu mukaan toimit-sijaksi. Vastaava tapahtuma ei varmasti ihan heti tule nurkallemme, sillä edellinen Keski-Suomessa ollut Jukola suunnistet-tiin -97 Jyväskylässä ja sitä edellinen -78 Kuorevedellä. ■

KUVA Olli Levaniemi

Lisätietoja:Matkailusihteeri Suvi Virtanen, puh. 040 712 2644

8 Jämsän tarinat 1/2013

Jani Wickholmin useimmat muistavat ensimmäisestä Idols-laulukilpailustavuosilta 2003-2004.Kilpailussa menestyminen nosti Janin nopeasti esiintyvien taiteilijoiden kärkikaartiin. Jämsän valtuustoon hänet valittiin sitoutumattomana perussuomalaisten listalta viime vuonna.

Jämsän valtuuston kokouksiin Wick-holm koettaa varata aikaa, mutta lau-takuntatyöhön aika ei riitä. Keikkoja

on 70-100 vuodessa ympäri maata ja per-heellekin on jäätävä aikaa. – Asuinpaikka Koskenpäällä tarjoaa hyvän latautumispai-kan ja siellä voi myös keskittyä musiikin-tekoon, sanoo Wickholm.

Valtuustopaikan saamisessa musiikin alalla saavutettu tunnettuus varmasti aut-toi, mutta kyllä Wickholm kokee itsellään olevan sanottavaa myös maaseutuväestön puolesta. Ammatikseen maata kiertävä muusikko arvostaa maaseutua ja sen ihmi-siä. – Arvokasta elämää on myös suurten keskuksien ulkopuolella, tahdon osaltani olla puolustamassa heidän elämänmah-dollisuuksiaan kunnallisessa päätöksen-teossa, toteaa Wickholm.

– Kotipaikkana Koskenpää on työni puolesta oikein hyvä, keskellä Suomea ja hyvät yhteydet eri puolille. Asuminen ky-

Jani Wickholm muusikko, uusi jämsäläinen,

uusi valtuutettuTEKSTI Hannu Ahlstedt KUVA Jani Wickholm lätaajaman ulkopuolella on myös sujunut

hyvin, on omaa rauhaa ja tilaa, kiittelee Jani Wickholm.

Uusi kotiseutu on nostanut esiin erilai-sia tuntemuksia omakohtaisesti ja myös päättäjän näkökulmasta mietittäväksi.

Jani Wickholm toivoo Jämsässä voivan-sa vaikuttaa positiivisen vireen synnyttä-miseen ja siihen tapaan miten muualta tulevat yritykset ja uudet asukkaat otetaan täällä vastaan.

– Positiivisia fiboja tähän mennessä olen saanut Koskenpäästä, muutamista lähipii-rin ihmisistä. Positiivisia kohtaamisia on ollut ja meidät on otettu hienosti vastaan. Myös Petäjäveden ja Jyväskylän läheisyys on meille ollut enemmän iloksi ja hyödyksi kuin haitaksi, että Koskenpään, tarkem-min Sahloistenrantatien sijainti on hyvä.

Lopuksi Jani Wickholm toivottaa valoi-saa alkanutta vuotta 2013 kaikille. ■

9Jämsän tarinat 1/2013

Kaupunki linjasi lukioratkaisua vuoden lopulla niin, että uusi lu-kio rakennetaan Jämsän keskustan

alueelle. Tämä tarkoittaa nykyisen kiin-teistön korjausta tai uutta rakennusta esi-merkiksi Paunun koulun naapuriin. Nämä vaihtoehdot selkiytyvät lopulliseksi ratkai-suksi kuluvan vuoden aikana ja töihin pi-täisi päästä vuoden 2014 puolella. Kesään mennessä selviää myös onko yhteistyössä liikerakentamisen kanssa löytymässä vielä uusi ratkaisu tilojen rakentamisessa.

Uusi lukio tarkoittaa myös sitä, että koulutus kootaan saman katon alle. Uusi lukio mitoitetaan 300 opiskelijan tarpei-siin. Arvioitu opiskelijamäärä perustuu tiedossa olevaan ikäluokkien kehitykseen ja näkemykseen lukiokoulutuksen kiin-nostavuudesta kilpailtaessa toisen asteen opiskelijoista.

Jämsän lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg on tällä hetkellä tyytyväinen tehtyihin periaateratkaisuihin. – Keski-tetyn lukio-opetuksen paikkana Jämsän keskusta on luonteva. Uudet tai kunnos-tetut tilat ovat myös osa lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta ja tällä tavoin kaupunki nostaa esiin myös lukion arvostusta saat-tamalla ulkoiset puitteet hyvälle tasolle, sanoo Damskägg.

Jämsässä on kuluvalla vuosituhannel-la rakennettu ja kunnostettu koulutilo-ja reippaalla vauhdilla. Mäntykallion ja Vitikkalan alakoulut on rakennettu osin tai kokonaan uudelleen ja Paunun koulu on viimeisin valmistuneista kouluinves-

Lukioinvestoinnin jälkeen Jämsässä on kunnon koulut

Seuraavan kolmen vuoden ajan Jämsän kaupungin puhe-linpalvelut tuottaa Elisa Oyj.

Operaattorin vaihtaminen ja yhteen numerokantaan siirtyminen tuo kaupungille yli 190 000 tuhannen euron säästön vuosittain.

Maaliskuun jälkeenkin aiemmin käytössä olleet puhelinnumerot toi-mivat toistaiseksi. Jämsän kaupun-gin puhelinvaihteen numero tulee säilymään ennallaan ja se on 020 638 2000.

– Soittajalle yhteydenotto matka-puhelinnumeroon on samanhintai-nen kuin aiempiinkin numeroihin. Tekstiviestien välitys onnistuu ai-noastaan matkapuhelinnumeroi-hin. Rekisterien ylläpitäminen ja aiemmin käytössä olleiden kahden numeron viestiminen oli myös kus-tannuskysymys, vs. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen selvittää syitä uuteen puheratkaisuun.

Matkapuhelinnumerot päivitetään kaupungin verkkosivuille ja paino-tuotteisiin sitä mukaan kun niiden uusiminen on ajankohtaista. ■

Puhelin-palveluissa uudistuksia

Lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg.

toinneista. Lukion saadessa vielä uudet tai kunnostetut tilat ei aivan näköpiirissä häämötä lähiajoille enää uusia koulura-kentamisia.

Uutta asuinpaikkaa valitessaan ihmiset ottavat ennakkoon selvää monista asioista. Koulutusmahdollisuudet ja kouluraken-nukset ovat vapaa-aikapalvelujen ohella niitä seikkoja, jotka kiinnostavat. Hyvät ja terveet koulut onkin nähtävä myös ar-vokkaina vetovoimatekijöinä, kun puhu-taan uusista asukkaista tai työntekijöiden rekrytoimisesta. ■

Lukio on ollut viime vuosien aikana kestopuheenaiheena Jämsässä. Nykyisen Jämsän lukiorakennuksen kohtaloa on mietitty eri näkökulmista, kunnostetaanko nykyiset tilat, tehdäänkö samalle alueelle kokonaan uusi, vaiko siirretäänkö lukio-opetus nykyiseltä paikaltaan aivan toisaalle.

TEKSTI Hannu Ahlstedt

Jämsän kaupungilla on siirrytty pääsääntöisesti käyttämään matkapuhelinnumeroita puhelinliikenteessä. Operaattori vaihtui maaliskuussa.

TEKSTI Laura Walden

Jämsän nykyinen lukio.

10 Jämsän tarinat 1/2013

TEKSTI Laura Walden

Jämsässä on kaksi hyvätasoista ja viih-tyisää koirahoitolaa. Kumpikin sijait-see sattumoisin aivan matkailukeskus

Himoksen tuntumassa. Sijainti on lisäksi optimaalinen Himoksessa viihtyviä koira-matkailijoita ajatellen.

Koirahotelli Patajoen Navetta

Koirahoitoloista nuorempi on Hanna Pa-tajoen emännöimä Koirahotelli Patajoen Navetta, jonka avajaisia vietettiin vasta viime vuoden loppupuolella. Nykyaikaiset koirahotellin tilat on rakennettu 1800-lu-vun kivinavettaan. Ulkoapäin rakennus on jylhä ja sisältä hoitolan tilat ovat valoisat ja nykyaikaiset. Hoitolassa on 15 koirapaik-kaa erikokoisille asiakkaille. Pehmoisilla makuualustoilla varustettujen yksittäisten sisätarhojen koot vaihtelevat noin 3 m²–6 m². Tilojen seinät ja lattia on kaakeloitu ja hoitolan tiloissa on asianmukaiset lattia-kaivot, joihin kaadot on tehty oikeaoppi-sesti. Hoitolan tilat on helppo pitää puh-taana, eivätkä bakteerit pääse pesiytymään

Matkalle lähdössä

– minne koira hoitoon?rakenteisiin. Patajoen Navetan koirahoito-lan piirustukset on myös eläinlääkäri ai-kanaan tarkastanut ja paikalla on käynyt terveystarkastaja hyväksymässä toimitilat.

Hoidokeille on varattu kolme isoa ka-tettua ulkoilutarhaa, missä ne ulkoilevat kukin vuorollaan. Lisäksi koiria ulkoilute-taan hihnalenkillä kahdesti päivän aikana. Koirat eivät näe toisiaan ollessaan omissa tiloissaan. – Näkösuoja on tarpeen erityi-

sesti hieman aroille koirille, jotka tunte-vat olonsa turvallisemmaksi silloin, kun vieraaseen lajitoveriin ei ole näköyhteyttä, Hanna Patajoki sanoo.

– Hoitolan asiakkaiden eli koirien hy-vinvoinnin jatkuva tarkkailu on minulle tärkeää, sanoo Hanna Patajoki. – Kamera-valvonta koirahotellin vastaanottotiloista ja kodistani käsin helpottaa onneksi val-vontaa.

Pyyhkäyksen Pilttuut ja Hoitola

Pyyhkäyksen Pilttuut ja Hoitola on toimi-nut 9-tien varrella, Himoksen läheisyy-dessä viiden vuoden ajan. Koirahoitolan ja hevostallin omistaja Tiina Ojala myös kasvattaa parsonrusselterriereitä, kennel-nimellä After Barnakin.

Koirahoitola sijaitsee hevostallin yhtey-dessä, hevostallin ja koirahoitolan erottaa seinä. Koirahoitolassa on kymmenen 4–6 m²:n sisätarhaa, joista on näköyhteys mui-hin koiriin. Hoidettavia koiria voi parhail-

KUVA Tuire Mikluha-Koskinen, Dolly

Hanna Patajoki valvoo hotellia kameran avulla.

Väliaikaisen hoitopaikan löytäminen koiralle voi osoittautua pulmalliseksi, mikäli ei halua kuormittaa perhe- tai ystäväpiiriään. Jämsässä tämä asia on kunnossa.

11Jämsän tarinat 1/2013

Vasemmalla Jade Lampinen, koirahoitolan vakiasiakas walesinspringerspanieli ”Tyyne” ja Tiina Ojala. Jade Lampisen haaveena on päästä eläintenhoitajakoulutukseen. Kokemusta hänelle on koirienhoidosta kertynyt jo runsaasti.

varaa hoitojakso hyvissä ajoin ennen lomaasovi etukäteen ajankohta koiran viennille ja haulleota koiran omia leluja ja makuualusta mukaanvarusta koira sopivalla pannalla ja hihnallavarmista, että koiran rokotukset ovat voimassaruoka sisältyy hoitomaksuun (poikkeus erityisruokavaliot)omaa ruokakuppia ei tarvitatiedustele oheispalveluja esim. trimmausta, hierontaa

25-vuotis juhliaan tänä vuotta viettävä Eläinkoti Hyvä Hetki huolehtii Jämsän kaupungin

kanssa tehdyn sopimuksen mukaises-ti irtipäässeiden tai heitteille jätettyjen pieneläinten, lähinnä kissojen ja koirien hoidosta.

– Koirien osalta olen nykyisin lähinnä tiedonvälittäjä. Kadonneista koirista il-moitetaan usein minulle ja niiden perään myös kysytään. Useimmiten irtipäässeet koirat kuitenkin löytyvät nopeasti ja jo pa-rin tunnin kuluttua omistaja soittaa huo-jentuneena koiran löytymisestä, Hyvän Hetken omistaja Timo Salonen kertoo.

– Viime vuonna ei talteenotettu koiria lainkaan. Kissojakin on joka vuosi vähem-män. Ns. kesäkissapiikkiä ei nykyisin enää oikeastaan ole. Vuosittainen talteenotettu-jen kissojen määrä vaihtelee 40–60 yksilön välillä.

Sopimus kaupungin kanssa perustuu la-kiin, jonka mukaan 15 vrk:n jälkeen lem-mikkieläin voidaan uudelleen sijoittaa tai lopettaa. – Käytännössä nukuttamisiakaan ei juuri enää tapahdu. Noin puolet hoitoon otetuista kissoista palautuu kotiinsa ja toi-nen puoli sijoitetaan uudelleen, Timo Sa-lonen toteaa tyytyväisenä.

Hoitoon otetun lemmikkieläimen hoito-vuorokausi maksaa koirilla 15,03 euroa ja kissoilla 7,43. Maksu veloitetaan lemmik-kieläimen omistajalta, hänen noutaessaan lemmikkiään.

Luonnosta pelastetaan lähinnä lintuja

Talven tullessa poliisi toi hoitolaan autoon törmänneen viirupöllön, joka oli pelasta-jansa mukaan nimetty Niiloksi. Syksyllä nälkiintyneenä löydetty huuhkaja on nyt jo vapautuskelpoinen. Sen sijaan jostain syystä ilman ravintoa jäänyt kirjekyyh-ky sopii paremmin tarhalinnuksi, vaikka onkin jo saanut lihaa pienten luidensa päälle. Muutama joutsenkin suojassa tällä hetkellä on. Ne päästetään lammelle jäiden sulaessa, Timo Salonen sanoo.

Lemmikkieläin-hautausmaaTimo Salonen on huolehtinut lemmik-kieläinhautausmaasta Miekkainpetäjän maastossa jo liki 20 vuotta. Hautausmaal-le on haudattu arviolta 450–500 koiraa tai kissaa. – Määrä on enemmän kuin mones-sa suuremmassa kaupungissa. Kynttilöitä-kin haudoille tuodaan esimerkiksi joului-sin runsaasti, Salonen kertoo. Hautapaikka luovutetaan 15 vuodeksi ja kertakaikkinen korvaus siitä ja hautauksesta on 70 €. ■

Eläinkoti Hyvä Hetki huolehtii karanneista ja kadonneista Keskustan tuntumassa sijaitsevalle löytöeläintarhalta voi tiedustella kadonnutta lemmikkiään tai ilmoittaa haavoittuneesta eläimestä luonnossa.

Patajoen NavettaHanna PatajokiHakosentie 4, 42100 Jämsäpuh. 050 350 9529

Eläinkoti Hyvä HetkiTimo Salonen Pääskysmäentie 361, 42100 Jämsäpuh. 040 582 1396hyva.hetki@pp.inet.fi

laan olla yli 20. – Mikäli koiranomistaja tuo hoitoon useamman koiran ne pääsään-töisesti sijoitetaan samaan tarhaan, Tiina Ojala selittää. – Ruuhkaisia aikoja meillä on kaikki koulujen loma-ajat, hiljaisinta taas on koulujen alkaessa syksyllä. Alku-kesää lukuunottamatta meillä on miltei koko kesän täyttä. Jos tietää tarvitsevansa kesällä koiralleen hoitopaikan, varaus on parasta tehdä keväällä, Tiina opastaa.

Koirat ovat hoidossa tyypillisimmil-lään joko viikonlopun yli tai sitten täydet kaksi viikkoa. Valtaosa hoitoon tulevista koirista on kooltaan keskikokoinen tai suuri. – Koiria ulkoilutetaan päivittäin hihnalenkillä. Myös ulkotarhassa ulkoilu on mahdollinen, jos koira on siihen tot-tunut, koirista huolehtiva Jade Lampinen kertoo. Ulkotarhoja tilalla on kaikkiaan seitsemän.

– Koiralla pitää olla riittävän vahva ja sopiva kaulain tullessaan hoitoon, muuten sen ulkoiluttaminen hankaloituu. Ihmisil-le vihaista koiraa emme valitettavasti ota hoitolaan, vaikka on meillä hankaliakin tapauksia ollut, Tiina Ojala toteaa.

Viiden vuoden varrelle on hoitokoirien-kin kanssa ehtinyt jo sattua monenlaista. – Ikävin tapaus lienee kuitenkin eräs po-rokoira, jota ei tultu hakemaan lainkaan hoitojakson päättyessä eikä koiranhaltijaa tavoitettu mistään. Lopulta löysimme koi-ran kasvattajan, joka haki koiran pois ja maksoi kulut, Tiina huokaa. ■

Pyyhkäyksen Pilttuut OyArontie 30, 42100 Jämsäpuh. 014 458 0996tiina@eojala.com

TEKSTI Laura Walden

Muistilista koirahoitolan asiakkaalle

12 Jämsän tarinat 1/2013

Eläinlääkäri Ulla Keskinen. Useimmiten asiakas on säännönmukaista rokotusta noutamassa.

Jämsän kaupungineläinlääkäri Ulla Keskinen on harjoittanut eläinlääkärin ammattia 90-luvulta saakka. Eläinlää-

käriksi hän kertoo halunneensa aina, puh-taasti rakkaudesta nelijalkaisia kohtaan.

Jämsään vuoden 2008 alussa Keuruul-ta muuttanut eläinlääkäri Ulla Keskinen sanoo yli puolet työajastaan kuluvan pieneläinten hoitamiseen. – Asiakkaisiin kuuluu toki suurempiakin nisäkkäitä, Ul-la Keskinen kertoo hymyillen. Ulla hoitaa myös Hirvikartanon hirviä. Suureläinpäi-vystys on kiertävä ja Jämsässä se on joka viides vuoro.

Kesäaikaan erityisesti koirille sattuu runsaasti haavereita, joita ei muina vuo-denaikoina juuri esiinny. – Kesäisin tyy-pillisimpiä koirien tapaturmia ovat läm-pöhalvaukset, kyyn puremat ja ampiaisen pistokset, mm. paljosta uimisesta johtuvat ihotulehdukset sekä korvatulehdukset, Ulla Keskinen kertoo. Kyynpuremaan ei nykyisin enää suositella kyytablettia, jollei purema ole hengitysteiden läheisyydessä. Eläinlääkärille tarkastukseen vienti on toki tarpeellinen aina. Omistajan olisikin syytä varata lääkekaappiin ainakin sidetarpeita, haavanpuhdistusainetta, kyytabletteja ja mahdollisesti jotain kipulääkettä.

Useimmiten eläinlääkärille tullaan lem-mikin kanssa säännönmukaisiin rokotuk-

Eläinlääkäripalveluja hyvin tarjolla

Yksityistä eläinlääkäripraktiikkaa pitävän eläinlääkäri Riikka Kol-hisen vastaanotto sijaitsee noin

40 km:n päässä Jämsän ja 8 km Mänttä-Vilppulan keskustasta.

Riikka on toiminut yksityisenä Jämsän seudulla vuodesta 1997 lähtien. Asiakkaat tulevat pääasiassa Jämsästä ja Mänttä-Vilppulasta. Riikalla ei ole päivystysluon-teista vastaanottoa. Kotikäyntejä hän tekee ainoastaan karjatiloille ja hevostalleille.

– Pääpaino työssäni on tällä hetkellä he-vosissa ja tuotantoeläimissä. Jonkin verran hoidan myös pieneläinpraktiikkaa. Kesän ajalla toukokuusta elokuuhun teen lähes pelkästään tamma- ja varsapraktiikkaa, Riikka kertoo. Hänen mielestään paikka-

Yksityisiä eläinlääkäripalveluja hevosille ja pieneläimille

siin. Kissojen steriloinnit ja kastroinnit ovat melko tavallisia. Koirienkin kastroin-nit ovat lisääntyneet. Ulla Keskinen suorit-taa pehmytosakirurgiaa, mutta ei esimer-kiksi nivelleikkauksia. Niitä suorittavat yksityiset eläinlääkäriasemat ja esimerkik-si Tuhat Jalka Jyväskylässä, joka hoitaa myös virka-ajan (klo 8–16) ulkopuolella olevat pieneläinpäivystykset.

Eläinlääkinnän lakisääteiset palvelut Jämsän kaupungille tuottaa Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimis-to – Kaupungineläinlääkärin taksat ovat kaikille samat, riippumatta siitä asuuko paikkakunnalla vai ei, Ulla Keskinen to-

Lähes koko ikäni koiria harrastaneena, muistan vieläkin takavuosien panikoinnin koirani oireillessa vähänkään tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Syynä huoleen oli se, ettei rokotusta kummempaa ”hoitoa” Jämsässä koiralle välttämättä ollut saatavilla. Laajempia tutkimuksia edellyttävä hoito merkitsi vähintäänkin Tampereelle ajoa, pahimmassa tapauksessa pääkaupunkiin. Nuo ajat ovat tässä suhteessa onneksi parantuneet melkoisesti. Lemmikille on saatavilla vaativampaakin hoitoa kotikaupungista.

Kaupungineläinlääkärin asiakkaisiin kuuluu suurempiakin nelijalkaisia.

TEKSTI Laura Walden

teaa. Eläinlääkäreille on miltei yhtä vai-keaa saada sijaista kuin ihmislääkärille. Tämä asia on kuitenkin tulevana kesänä hoidossa ainakin osittain. Kaupungin eläinlääkäriä sijaistaa osan ensi kesästä eläinlääkäri Jutta Vierto. ■

13Jämsän tarinat 1/2013

Eläinklinikka Otso

Eläinklinikka Otson Jämsänkosken toimipiste Jämsässä avasi maalis-kuussa 2010. Otsossa eläimiä hoitaa

1-2 eläinlääkäriä päivittäin. Eläinlääkäri Anni Hakanen on päätoimisesti Jämsän-kosken toimipisteessä ja neljä muuta Ot-son eläinlääkäriä vuorottelevat 2–4 päi-vänä viikossa. Otsossa on iltavastaanotto torstaisin.

– Jämsänkoskella on ollut hyvä toimia. Asiakkaat ovat erityisen mukavia ja heitä on koko ajan enemmän. Palveluillemme on selvästi ollut tarvetta. Kesällä 2012 li-säsimme eläinlääkäreiden määrää keski-määrin 1,5 eläinlääkäriin päivässä eli 2–3 päivänä viikossa klinikalla on ollut kaksi eläinlääkäriä ja jatkossa on tavoitteena saada Jämsänkoskelle kaksi eläinlääkäriä joka päivä, jolloin voisimme myös laajen-taa aukioloaikoja, Otson toimitusjohtaja Markus Kiili kertoo.

”Yleisimpiä sairauksia lemmikeillä on

allergioihin liittyvätoireet kuten korva- ja

ihotulehdukset.

Roosa ja Sanna-Riina Vuorenmaa Otsossa asioimassa avustaja Terhi Kosusen kanssa. Saksanpaimenkoira Noomi oli rokotuskäynnillä.

Maaliskuun lopusta alkaen jämsäläisillä on mahdol-lisuus saada reseptinsä

sähköisenä. Sähköisen reseptin käyttämiseen et tarvitse tietokonet-ta. Saat ennen ensimmäistä sähköis-tä reseptiä tietoa henkilökunnalta sähköisen reseptin käytöstä. Pape-rireseptin tilalle sinulle annetaan potilasohje, josta löydät lääkkeen nimen ja annostelun. Voit hakea lääkkeen mistä tahansa apteekista. Apteekki katsoo reseptikeskuksesta, mitä lääkkeitä sinulle on määrätty ja saat lääkkeesi. Ota apteekkiin mu-kaan Kela-kortti.

Sähköisellä reseptillä hakemat-ta olevien lääkkeiden määrän näet toimitetun lääkepakkauksen tarras-ta tai voit käydä katsomassa omia reseptejä osoitteessa www.kanta.fi. Omien tietojen katseluun tarvitset pankkitunnukset. Samoilta sivuilta löydät myös lisätietoja asiasta.

Toinen henkilö voi hakea lääk-keesi apteekista Kela-kortillasi. Jos toinen henkilö uusii reseptejä puo-lestasi joko apteekissa tai tervey-denhuollossa, tarvitsevat he sinulta kirjallisen suostumuksen. Tämän vuoksi esimerkiksi kaikilta kotihoi-don asiakkailta tullaan keräämään suostumukset, jotta henkilöstö voi asioida asiakkaan puolesta.

Reseptejä muutetaan sähköiseen muotoon samaan tahtiin, kun ne muutenkin vanhenevat. Sinun ei siis erikseen tarvitse varata aikaa lääkä-rille muuttaaksesi reseptisi sähköi-seen muotoon. Paperiset reseptit kelpaavat edelleen apteekeissa. ■

Sähköinen resepti otetaan käyttöön Jämsässä

TEKSTI Riitta Hjelt

Markus Kiili sanoo yleisimpiä sairauksia lemmikeillä olevan allergioihin liittyvät oi-reet kuten korva- ja ihotulehdukset. – Ne voivat tietysti johtua jostain muustakin. Etenkin kissoilla virtsakiteet ovat yleisiä, kuten myös munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen liikatoiminta. Nivelrikko ja muut luuston sairaudet ovat yleisiä etenkin koirilla. Hammaskivestä johtuvat sairau-det ovat myös tavallisia.

Otson asiakkaina on koirien ja kissojen lisäksi melko paljon myös kaneja, marsuja ja hamstereita, matelijoista lähinnä kilpi-konnia.

Kiireelliset hätätapaukset saavat Otsos-sa vähintään ensiavun. – Arvioimme jatkohoidon tarpeen ja sen perusteella hoidamme koiran Otsossa tai ohjaamme erikoishoitoon, esimerkiksi luukirurgiaan, sellaiselle klinikalle, jossa on tarvittavaa erikoisosaamista Markus Kiili täsmentää. ■

kunnalla on hyvin tarjolla palveluja pien-eläimille, kun kunnalliseläinlääkärin li-säksi on Otso ja kohtuullisen lähellä myös Keuruun eläinklinikka.

Eläinlääkäri Riikka Kolhisen tavoittaa varmimmin arki-aamupäivisin, vastaajas-sa on poikkeavat aukioloajat, vastaajaan voi myös jättää soittopyynnön. ■

14 Jämsän tarinat 1/2013

Pitkä ja nousujohteinen ura

70–luvun alkuvuosina Tarja Kuisma oli kesätöissä kioskin myyjänä ja myöhem-min myymäläauton kassalla. Suoritettuaan Turun yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon, hän muutti työn perässä Etelä-Suomeen.

– Syvällisempi kiinnostukseni ympäris-töasioihin sai alkunsa työskennellessäni Vantaalla Metsäntutkimuslaitoksen met-sähoidon laitoksella Suomen Akatemian rahoittamassa ”Ilmansaasteiden vaikutus metsäekosysteemiin”-projektissa, Tarja Kuisma kertoo suuntautumisvalinnastaan.

Tarja Kuisma palasi ’juurilleen’ keväällä 1987 aloittaessaan Jämsän ympäristösuo-jelusihteerinä. Polku tekniseksi johtajaksi

on ollut pitkä ja nousujohteinen. – Vir-kanimike muuttui vuosien varrella, ensin ympäristösihteeriksi, sitten ympäristö-päälliköksi. Vuonna 1999 tehtäviini yh-distettiin vielä Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Vuoden 2000 alusta viime vuoden puoliväliin saak-ka toimin yksinomaan Jämsän Seudun Jä-tehuolto Oy:n toimitusjohtajana.

Vuosi 2012 toi tullessaan uusia tuulia työelämään. Vuoden aikana yhdyskun-tatoimen johtajan tehtävät muotoutuivat siten, että kuluvan vuoden alusta Tarja Kuisma nimitettiin tekniseksi johtajaksi. Lisäksi hän toimii sekä Jämsän Jätehuolto että Jämsän vesi liikelaitosten liikelaitos-johtajana. – Sikäli olen onnekas, että tässä on ollut koko ajan vierellä osaava, avulias

ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hen-kilökunta on erittäin tärkeässä roolissa tämän kokonaisuuden eteenpäin viemi-sessä ja palveluiden tuottamisessa, hän vakuuttaa. Kuisma luonnehtii yhdyskun-tatoimen roolia monialaiseksi asiantunti-jaorganisaatioksi, jota voisi kutsua koko kaupungin ”talkkariksi”.

Maankäyttösuunnitelmia ja kehittämisen kulmakiviä

– Jämsän kaupungin kehittämisessä on tarpeen pystyä luomaan hyvät olosuh-teet esim. työllisyyden parantamiseen tekemällä hyviä maankäyttösuunnitelmia teolliselle tuotannolle, liikerakentamiselle ja uusien vetovoimaisten asuntoalueiden rakentamiselle, Kuisma linjaa. Hän toi-vookin, että ihmiset tutustuisivat olemassa olevaan tonttitarjontaan, joka on parhail-laan varsin monipuolinen.

– Päivitetty Himos-Päijännen masterp-lan on hyvä kokonaissuunnitelma. Kau-pungin päätöksien kautta se mahdollistaa uutta vetovoimaista aluerakentamista, jo-ka huomioi sekä asukkaiden että lomalais-ten tarpeet, Kuisma sanoo ja jatkaa.

– Vanhojen rakenteiden ylläpitäminen ja uuden tuottaminen maksaa valtavasti rahaa. Kuntapäättäjiltä vaaditaan erittäin tärkeitä linjauksia sekä päätöksiä Jämsän kaupungin kehittämisessä.

Positiivinen kaupunkikuva luodaan yhteistyöllä

– On valitettava tosiasia, että Jämsästä virtaa ostovoimaa ulkopuolisiin kuntiin. Asian nopeaksi korjaamiseksi ei varmasti kenelläkään ole tiedossa yhtä oikeata rat-kaisua. Olemassa olevat palvelut on pyrit-tävä säilyttämään hyvätasoisena. Uusien työpaikkojen synnyttäminen ja Himoksen kävijöiden ostovoima on hyödynnettävä tehokkaasti koko kunnan alueella. Hyvää kaupunkikuvaa voidaan synnyttää vain kun koko kaupunki, yrittäjät, teollisuus ja asukkaat osallistuvat sen rakentamiseen, Kuisma painottaa. ■

Tekninen johtaja Tarja Kuisma

”Kaikilla teknisillä palveluilla on tärkeä

merkitys kaupunkilaisille ja niillä myös luodaan

hyvää kokonaisvaltaista kaupunkikuvaa.

Jämsän kaupungin tekninen johtajaJämsän Jätehuolto liikelaitoksen liikelaitosjohtaja Jämsän vesi liikelaitoksen liikelaitosjohtaja

Tarja Kuisma on naimisissa, kolmen pojan mummo ja yhden tyttären äitipuoli. Harrastuksenaan hän metsästää kahden jäniskoiran kanssa.

Hen

kilö

kuva

ssa

Tarj

a ja

Piia

TEKSTI Tarja Luoto-Hakala

15Jämsän tarinat 1/2013

Yläasteen kannustavat biologian opettajat saivat Piian kiinnostumaan luontoasioista. – Toiminta yläasteen luontokerhossa sekä osallistuminen luontokerhon järjestämiin retkiin olivat tärkeitä harrastuksiani kou-luaikana. Näistä saadun kipinän ansiosta hakeuduin opiskelemaan biologiaa. Filo-sofian maisterin tutkinnon hän suoritti Jy-väskylän yliopistossa luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Piia Koski on toiminut vuo den verran Jämsässä ympäristöpäällikkönä. Tänä ai-

Ympäristöpäällikkö Piia Koski

kana maa-aineslupien valmis-telu ja käsittely on ollut yksi keskeisimmistä työtehtävistä. Maa-aines- ja ympäristöluvan käsittely vie kaikkineen aikaa noin 3-4 kuukautta. Koski toteaa, että tämän johdosta lupa-asioissa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Sama kos-kee myös mm. erilaisten ul-koilmakonserttien ja kesäta-pahtumien meluilmoitusten käsittelyä.

Jämsän ympäristöasiat ovat Piia Kosken mielestä pää-sääntöisesti hyvin hoidettu. Aiempien viranhaltijoiden työskentely ja pitkähkö historia ympä-ristöasioiden hoitamisessa ovat hyvänä lähtökohtana tehtävien hoidossa. ”Mikäli resurssit sen sallisivat, tekisimme mielel-lämme enemmän ohjaus-, neuvonta- ja kehitystyötä”.

Koski on virka-aikana tavoitettavissa kaupungintalolla. Käynnistä on kuitenkin hyvä sopia etukäteen puhelimitse, koska työhön kuuluu myös erilaisia tarkastus- ja maastokäyntejä. ■

Kuluvan vuoden alussa ilmestyi kaupungin organisaatiokaa-vioon uusi laatikko, elämänlaa-

tupalvelut. Tähän pakettiin käärittiin kaupungin kirjasto-, työväenopisto-, musiikkiopisto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Uusilla järjestelyillä ta-voitellaan entistä tiiviimpää yhteistyötä ja palvelujen käyttäjän kannalta tehok-kaampaa toimintaa.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoit-taa? Välttämättä kuntalaisen tai palveluja käyttävän kannalta ei ole tulossa mitään mullistavia muutoksia. Enemmänkin uutta toimintamallia haetaan palvelujen tuottamiseen. Olemassa olevia ja uusia palveluja järjesteltäessä mietitään kenen tai keiden toimijoiden kautta palvelu saa-

Elämänlaatupalveluissa tuttuja tuotteita uudella tarjottimella

daan parhaiten tarjottua. Palveluja voi-daan tuottaa myös järjestöjen kautta tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kaikkien voimat voidaan myös yhdistää isomman tapahtuman taustalle.

– Voimavarojen kokoaminen yhteen on ehdottomasti nähtävä myönteisenä mah-dollisuutena ja keinona turvata elämyksiä, virikkeitä ja elämisen laatua kohottavia sekä kehittäviä palveluja, sanoo elämän-laatupalvelujen kokonaisuudesta vastaava Kirsti Turunen.

Käytännön tasolla uudistuksen tarkoit-tamia käytänteitä on jo ollut olemassa. Esi-merkiksi Kuuhullujen yö, Lainastossa syk-kii -tapahtuma tai erityisliikkujien kesä- ja talvipäivät. Myös liikuntatoimen ohjattuja ryhmiä on siirtynyt työväenopiston puo-

lelle. Nämä kaikki ovat onnistuneet hyvin ja antaneet viitteitä jatkokehittelyyn.

Uusien ideoiden ja toimintatavan tes-tausta tehdään tänä vuonna Länkipohjan ja Hallin alueella. Myöhemmin toimin-ta ja käytänteet tulevat koko kaupunkia kattaviksi. Palvelujen käyttäjät ovat nyt avainasemassa. Heiltä tullaan eri alueilla järjestettävissä tilaisuuksissa kysymään mitä he haluavat. Sitten elämänlaatupal-velut yhdessä miettivät kuinka palvelu parhaiten tuotetaan.

Elämänlaatupalveluja tarjotaan myös Jämsässä vapaa-aikaansa viettäville. Kesä-asukkaat voivat olla aloitteellisia ja tehdä esityksiä heitä kiinnostavien toimintojen järjestämisestä. ■

TEKSTI Hannu Ahlstedt

Piian vinkki:Keski-Suomen ja myös Jämsän ympäris-tökasvatuskohteet on nyt koottu yhteen ja ohjelmapankki löytyy sivulta www.ks-ymparistokasvatus.fi. Ohjelmapankista löytyy mm. Jämsän luontokohteita kohde-kuvauksineen ja karttoineen. ”Sivuilta voi löytyä idea vaikkapa keväisen luontoret-ken tekemiseen. Toivoisin, että tieto saa-vuttaisi esim. koulut ja sivuista olisi hyötyä myös opetuksen suunnittelussa”.

Jämsään muuttaneen Piia Kosken mielestä Jämsä on lapsiperheelle sopivan kokoinen kaupunki, jossa on hyvät peruspalvelut sekä harrastusmahdollisuuksia monenmoiseen harrastamiseen. Näillä asioilla on iso merkitys paikkakunnalla viihtymisessä.

TEKSTI Tarja Luoto-Hakala

Jämsän kaupunki

Kaupungin virastotalotAvoinna: ma - pe klo 9–15. Kesällä virastot ovat suljettuina.

Puhelinvaihde nro 020 638 2000 Avoinna: ma - to klo 8–15.30, pe klo 8–15

Matkailuinfo

Jämsek Oy

Keskustan matkailuinfoSeppolantie 5, 2. krs, 42100 JämsäPuh. 040 712 2644Avoinna: ma - pe klo 9–16

HimosCenterin matkailuinfoLänsi-Himoksentie 4, 42100 JämsäPuh. 040 712 2543Avoinna sesonkeina: ti - pe klo 10–16.30, la klo 10–15

Himos