Johdatus viestintään,teema 3:

joukkoviestintäLeif Åbergkevät 2008

Yleisöviestintä

• pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanotto-järjestelmään

• palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä

Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä

• Kohde- tai pienjoukkoviestintä: viestintätapahtumaan osallistuville järjestelmille on asetettu rajoituksia kuten– tietyn yhteisön jäsenyys, tai – voimavarat tai järjestelmän koko asettavat

rajoituksia, kuten pienkustannustoiminta

• vertaisviestintä (liikenneministeriön käsite): verkkopohjaista pull-tyyppistä viestintää

• joukkoviestintä: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti viestimiä käyttäen vastaanottajaryhmälle, jonka koolle tai koostumukselle ei ole etukäteen asetettu rajoituksia

Push- ja pull -mediat(Negroponte)

Push• perinteiset, pääosin

yksisuuntaiset mediat• “työntävät” tietoa

vastaanottajille

Pull• uudet, vuorovaikut-

teiset verkkomediat• vastaanottajat “vetä-

vät” haluamaansa tietoa medioista

Yleisöviestintä

kent

täto

imitt

ajat

uutis-toimistot

joukko-viestin

Joukkoviestintä prosessina

Kaksi funktiomallia

Joukkoviestinnän tehtävät (Laswell ja Wright)

1 ympäristön tarkkailu: uutistoiminta

2 vaikutteiden yhdistäminen: kommentit

3 yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen: kasvatus

4 viihdyttäminen: viihde5 toiminta markkinoinnin

jatkeena: mainonta ja ilmoittelu

Journalismin tehtävät (Kunelius, Nieminen ja Pantti )

1 tiedon tarjoaminen kansalaisille mielipiteenmuodostukseen

2 valvominen ja kritisointi: vahtikoira

3 foorumin tarjoaminen eri näkemyksille ja toimijoille

4 päättäjiä ja kansalaisia yhdistävän dialogin tuottaminen

5 me-hengen tuottaminen: yhteisiä kokemuksia

6 vallitsevien arvojen uusintaminen

Joukkoviestinnän käyttösyymallit

• 1930-luvulla Lazarsfeld, Herta Herzog• miksi viestimiä seurataan?• etsitään hyötyä ja palkkioita; aineellista tai

aineetonta, välitöntä tai viivästynyttä• 1970-luvulta uusi nousu: Katz, Blumler,

Palmgreen, Rosengren, Tannenbaum

Käyttösyyt McQuailin mukaan

– irtiotto tai huvitus• paetaan rutiineja, rasituksia ja omia ongelmia• puretaan turhia paineita

– henkilökohtaiset suhteet• kumppanuussuhteita välineissä esiintyviin

– identiteetin uusintaminen• toiminta minän viitepisteenä• oman elämän ilmaiseminen• arvojen vahvistaminen ja uusintaminen

– ympäristön tarkkailu ja tiedonhankinta

Päiväjärjestysmalli (Noelle-Neumann; Shaw ja McCombs)

1) sosiaalisena olentona ihminen tarkkailee jatkuvasti ympäristöään

2) tarkkailu tapahtuu oman observoinnin, keskinäisviestinnän ja yhä enemmän joukkoviestinnän kautta

3) joukkoviestinnän vaikutukset

vähäiset, kun• asenteet jäykät• viestimet erimielisiä• asia vanha, siitä on jo

asenne• omat tiedot toisen-

laisia kuin viestimissä kuvatut

suuret, kun• asenteet joustavia• viestimet samaa mieltä• uusi asia, ei entisiä

asenteita• omat tiedot saman

suuntaisia kuin viestimissä kuvatut

4) joukkoviestintä “määrää” puheenaiheet keskinäisviestintää varten eli joukkoviestintä määrää kansallisia päiväjärjestyksiä, agendoja

5) joukkoviestinnän pääasialliset vaikutukset ovat siten epäsuoria

Tuoreita journalistisia malleja

• public journalism, kansalaisjournalismi• market-driven journalism

Public Journalism, kansalaisjournalismi

(Jay Rosen, David Merritt)

• puhutaan ihmisille tärkeistä asioista

• ihmisille luontevalla tavalla: keskustellen, väitellen

• kysellen toiminnan eettistä ja arvoperustaa

• pyrkien mobilisoi-maan toimintaa

• poikkeuksellista: yhdistää tutkimuksen ja käytännön

Kansalaisjournalismi: perusperiaatteet

• julkisuudet syntyvät kaikkialla, missä siirrämme kiinnostuksemme yksityisyydestämme yhteisiin asioihin

• kansalaisyhteiskunta on osallistumista ja toimintaa yhteisten asioiden hoitamiseksi

• journalismin tehtävänä on tukea ja tarvittaessa luoda näitä julkisuuksia, jotta kansalaisyhteiskunta syntyy

perusperiaatteet jatkuvat ...• journalismi ei ole vallan vahtikoira vaan yhteistoiminnan

organisoija• journalismin pitäisi siis käsitellä sellaisia asioita kuten

– mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä (what matters to citizen)– selvittää ja paljastaa vaihtoehtoja, joiden eteen yhteisö joutuu– yllytyksiä keskusteluun, joka on välttämätöntä

• journalismin EI pitäisi käsitellä sellaisia asioita kuin– mitä poliitikot kertovat tai myyvät (what politicians tell or

sell)– kuka on nousussa, kuka laskussa– mikä on ammatillisesti oikeaoppista

Market-Driven Journalism John McManus

• kaupallisen uutistuotannon malli• vrt Kuneliuksen kahden kierron malli

Uutistuotannon ympäristö(kulttuuri, lait ja säännökset, teknologia)

Sijoittajat ja omistajat

Emoyhtiö

Mainos-tajat

Uutis-lähteet

Mediayritys

UutisosastoJournalistisetnormit

Markkina-normit

OrganisaatiokulttuuriUutisten tekijätUutispäätökset:

etsintä, valinta, raportointi

KuluttajatSuuri yleisö

pääomaa, ohjausta

pääomaa, policy

voitto, vaikutusvalta

tuotot, vaikutusvalta$

huomiohuomio

tieto

huomio, $sisällöt

Suomalainen mediamaisema

• Sanoma- ja aikakauslehdistö hallitsee mediataloutta

• Radio ja tv hallitsevat ajankäyttöä• Internet nousussa• Median omistus keskittyy• Yleisöt pirstoutuvat• Journalismi muuttuu sisällöntuotannoksi??• Internetistä sähköisen median tärkein jakelutie??

Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia

388427 440 455 461

480510

562 560

466

300

360

420

480

540

600

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

huom: tiedon keruutapa muuttunut 2006: aiemmin kyselylomake, vuonna 2006 puhelinhaastattelu.TNS Gallupin mukaan muutos ei ole todellisuudessa näin dramaattinen!

Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2004minuuttia ja % kokonaisajasta

37 %

30 %

2 %3 %

9 %6 % 5 %2 %

6 %

televisio 207 minradio 169 minvideo/DVD 11 minäänitallenteet 18 minsanomalehdet 48 minaikakauslehdet 33 minkirjat 29 minmuu kirjallinen 10 minInternet 33 min

Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2006minuuttia ja % kokonaisajasta

36 %

28 %

3 %

6 %

8 %4 % 5 % 1 %

9 %

televisio 171 min

radio 130 min

video/DVD 12 min

äänitallenteet 26 min

sanomalehdet 36 min

aikakauslehdet 20 min

kirjat 25 min

Ilmais- ja noutolehdet 6 min

Internet 40 min

Lähde: TNS Atlas Intermedia 2006/TNS Gallup Oy

Suhteelliset käyttömuutokset2004, % 2006, % Ero, %-yksikköä

Televisio 37 36 - 1%

Radio 30 28 - 2%

Videot/DVD:t 2 3 + 1%

Äänitallenteet 3 6 + 3%

Sanomalehdet 9 8 - 1%

Aikakauslehdet 5 4 - 1%

Kirjat 5 5 0

Ilmais- ja noutolehdet

2 1 - 1%

Internet 6 9 + 3%

Kaikki viestimet yhteensäKeskimäärin päivässä käytetty aika, minuuttia, v 2006 (keltainen,

ylin pylväs) v 2004 (vihreä, keskipylväs ja v 2000 (turkoosi, alin pylväs). Kaikki viestimet v 2006 yhteensä 7 t 46 min, v 2004 yhteensä 9 t 20 min,

v 2000 yht 7 t 38 min

171

130

36

25

40

26

12

6

207

169

48

29

33

33

18

11

10

2

142

142

38

25

42

14

36

12

2

5

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240

Televisio

Radio

Sanomalehdet

Kirjat

Aikakauslehdet

Internet

Äänitallenteet

Video/DVD

Ilmais- ja noutolehdet

Suoramainontamin

2006 2004 2000

lähde: TNS Gallup – Kansallinen mediatutkimus 2000, 2004, TNS Atlas Intermedia 2006/TNS

Internetin käyttö Suomessa1000 käyttäjää

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

joskusviikottainpäivittäinLin. (joskus)Lin. (viikottain)Lin. (päivittäin)

(Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007)

Internetin käyttö Suomessa

• Internetin käyttäjämäärän vuosikasvu enää noin 2 %. Viikoittain ja päivittäin käyttävien osuudet selvemmin kasvussa.

• Noin 3,0 miljoonaa viikkokäyttäjää, lähes 2,5 miljoonaa päivittäiskäyttäjää

• eniten kasvussa: viikoittainen/päivittäinen kotikäyttö

(Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking /maalis-huhtikuu 2007)

Nuorten verkkoviestintä lisääntyy vauhdilla

• Erityisen suosittuja ovat pikaviestipalvelut, kuten Messenger. Pikaviestipalveluja käyttää noin 70 % 15-24-vuotiaista.  

• Erilaisiin verkossa toimiviin yhteisöihin ja ryhmiin kuuluminen on nuorille tärkeää. ”Jos kaikki muut ovat ”mesessä”, sieltä pois jääminen tarkoittaa ryhmän ulkopuolelle joutumista“

• 15-24-vuotiaiden internetissä viettämä aika on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Internetiä viikoittain käyttävät, joita on tässä ikäryhmässä peräti 95 %, viettävät netissä jo keskimäärin noin 10 tuntia viikossa.

• Lähde: Taloustutkimus, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007 ja tutkimuspäällikkö Lotta Nivari

(Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007)

Internetin käyttäjien profiiliverrattuna koko väestöön

Internetin käyttäjien osuuseri väestöryhmissä

Koko väestö

Internetin käyttäjät

Internetiä päivittäin/

lähes päivittäin käyttävät

% % %SukupuoliNainen 50 50 50Mies 50 50 50

Ikä15-24 vuotta 16 20 2225-34 vuotta 15 19 2235-49 vuotta 27 32 3250-59 vuotta 27 24 2060-79 vuotta 15 6 4Keskiarvo 45,0 40,2 38,0

AsuinpaikkakuntaHelsinki 10 11 13Espoo/Vantaa/Kauniainen 9 10 11muu pääkaupunkiseutu 5 6 6muu yli 50.000 as. kaup. 22 22 24muu kaupunki 29 28 26muu kunta 24 22 20

%

Kaikki 80

SukupuoliNainen 79Mies 81

Ikä15-24 vuotta 10025-34 vuotta 9835-49 vuotta 9550-64 vuotta 7265-79 vuotta 30

AsuinpaikkaPääkaupunkiseutu 89Muu yli 50 000 asukkaan kaupunki 81Muu kaupunki 77Muu kunta 74

Internetin käyttösyyt

– yleisimpiä olivat sähköpostin käyttö ja tietojen etsiminen www-sivuilta

– laskujen maksu internetin kautta oli myös erittäin yleistä: neljä viidestä maksoi niitä ainakin joskus, runsas puolet ”hyvin usein”.

– Melko yleistä: uutisryhmien seuraaminen, tilaus- ja ostopalvelut sekä ohjelmien hakeminen internetistä tietokoneeseen

– Viihdepalveluita käytti puolestaan joka kolmas.

Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002, Ympäristöministeriö 2004

Arvostetuimmat verkkobrändit 2006:(lähde: Taloustutkimus 2006, 4700 internet käyttäjää

Taloustutkimus Oy:n internet-panelissa)

1. Google 2. YTV Reittiopas 3. HelMet (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen haku- ja

varausjärjestelmä)4. Ilmatieteen laitos 5. Telkku.com 6. VR 7. Finlex 8. Wikipedia 9. Osuuspankin verkkopankki 10. Yle 11. Kansalaisen karttapaikka 12. Työvoimatoimisto/mol.fi 13. YTJ (patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä)14. Tiehallinto 15. Vero.fi 16. Nordea Solo 17. Lippupalvelu 18. MBNet (MikroBitti-lehden digitaalinen jatke)19. Foreca 20. Matkahuolto

Kiinteät liittymät ja matkapuhelinliittymät 100 asukasta kohti vuosina 1990 ja 1995–2006. Lähde: Tilastokeskus

Matkapuhelimista lähteneiden tekstiviestien määrä sekä tekstiviestit keskimäärin liittymää kohden vuosina 2002-2006

0,000

0,500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

viestien määrä,miljardia viestiä

1,325 1,647 2,193 2,728 3,088

2002 2003 2004 2005 2006

0

100

200

300

400

500

600

Tekstiviesten määräliittymää kohtivuodessa

293 347 439 507 544

2002 2003 2004 2005 2006

Lähde: Tilastokeskus, Televiestintä 2006

Suomen matkapuhelintietoa vuodelta 2006

• 78 prosenttia puheluista ja 71% puheluminuuteista soitettiin matkapuhelimista (noin 4,5 miljardia puhelua)

• Lähetettyjen tekstiviestien määrä kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta: vuoden 2006 aikana viestejä lähetettiin kaikkiaan huikeat 3,1 miljardia kappaletta eli keskimäärin 544 viestiä liittymää kohti vuodessa

• Multimediaviestejä 21,6 miljoonaa/v, 35% enemmän edellisvuoteen verraten

• Vuoden 2006 lopussa matkapuhelinliittymiä oli 108 ja kiinteitä puhelinliittymiä 36 sataa asukasta kohti

• Laajakaistaliittymiä vuoden 2006 lopussa 1.4 miljoonaa

Lähde: Tilastokeskus, Televiestintä 2006

Mediayhteiskunta?

• Väitteitä median vallan kasvusta tarkasteltava kriittisesti

• Median valta on kuviteltua valtaa• Valta on suhde (ihmisten, organisaatioiden ja

instituutioiden välillä)• Median roolia yhteiskunnassa tarkasteltava

suhteessa muihin instituutioihin ja organisaatioihin

Medioituminen

• Media on eräs todellisuutta koskevan tiedon ja tulkintojen lähde

• ’mediatodellisuuden’ ja muun todellisuuden raja hämärtyy: mediatapahtumat

• media on osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä: julkisuuden hallinta, medialogiikan tuntemus

• esimerkki: politiikan medioituminen

Medioituminen arkielämän tasolla

• median kulutus suurta• medialla tärkeä rooli tiedon, tulkintojen ja

kokemusten välittäjänä• maailmankuva, puheenaiheet, muodit,

identiteetti, yhteisöt

Medioituminen instituutioiden tasolla

• mediasta tullut tärkeä osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä

• media välittää instituutioiden vuorovaikutusta

• instituutiot mukautuvat median toimintalogiikkaan pyrkiessään julkisuuden hallintaan

Medioituminen politiikassa

• Mediasta tullut tärkeä politiikan areena• politiikka mukautuu median toimintalogiikkaan

(henkilöt, viihde, yksityiselämä, draama, vuodot..)→ symbioosi ja/vai kulttuurien törmäys

• poliitikot käyttävät mainostoimistoja ja pr-ammattilaisia hallitakseen julkisuutta

• gallupit, imagopolitiikka, intiimin politiikka: poliittinen kulttuuri muuttuu

Poliitikkojen ja median suhteet murroksessa

• kunnioitus: politiikan autonomia vahva• symbioosi: vaihtosopimus,

molemminpuolinen hyötysuhde• medioituminen: median logiikka ohjaa,

poliitikot pyrkivät julkisuuden hallintaan

Poliitikkojen yksityiselämä

• perinteisesti ollut tabu• paljastusten aika (Saksa, Britannia, Ranska)• skandaalien leviäminen maiden rajojen yli• osa kampanjajournalismia• poliitikkojen yritykset vahvistaa

yksityisyyden suojaa lainsäädännöllä epäonnistuneet

• sananvapaus vastaan yksityisyyden suoja