Järjestämissuunnitelma 2014–2017 Päivitys 2014–2015...1.1.2014 Hollolan kunnan taseyksiköksi ja läntisen perusturvapiirin yhteistoiminta-alueena jatkaa Asikkala, Hollola,

2014

Järjestämissuunnitelma 2014–2017

Päivitys 2014–2015

Sisällys

1. Johdanto .................................................................................................................................. 12. Tiivistelmä ............................................................................................................................... 2

2.1 Toimintaympäristön kuvaus ................................................................................................... 22.2 Palvelutarvearviosta johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa .................................................................................................................................................... 22.3 Ympäristöterveydenhuolto ..................................................................................................... 82.4 Työterveyshuolto ................................................................................................................... 8

3. Nykytila .................................................................................................................................... 93.1 Väestön sosiaalinen hyvinvointi ja terveys ............................................................................. 93.2 Ympäristöstä aiheutuvat terveysriskit................................................................................... 103.3 Palveluiden laatu ja toimivuus.............................................................................................. 10

3.3.1 Sosiaalipalvelut ............................................................................................................. 103.3.2 Terveyspalvelut ............................................................................................................. 113.3.3 Ympäristöterveydenhuollon palvelut .............................................................................. 11

4. Skenaariotarkastelu eri muuttujien pohjalta ....................................................................... 124.1 Lainsäädännön muutokset ................................................................................................... 124.2 Toimintaympäristön muutokset ............................................................................................ 144.3 Sosiaaliset haasteet ............................................................................................................ 154.4 Terveyserot ......................................................................................................................... 164.5 Kuntien talousnäkymät ........................................................................................................ 18

5. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ................................................................ 185.1 Terveydenhuollon toimijat .................................................................................................... 195.2 Sosiaalihuollon toimijat ........................................................................................................ 205.3 Ympäristöterveydenhuollon toimijat ..................................................................................... 215.4 Perusterveydenhuollon yksikkö ........................................................................................... 215.5 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso ...................................................................................... 225.6 Seulonnat ............................................................................................................................ 225.7 Terveyden ja hyvinvoinnin huomioon ottaminen palvelujen kilpailuttamisessa ..................... 23

6. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen ................................................................ 246.1 Peruspalvelukeskus Oiva .................................................................................................... 246.2 Peruspalvelukeskus Aava .................................................................................................... 256.3 Heinolan kaupunki ............................................................................................................... 286.4 Lahden kaupunki ................................................................................................................. 30

7. Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen ........................................................... 327.1 Erityistason palvelut ............................................................................................................. 327.2 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä .................................................. 337.3 Heinolan kaupunginsairaala ................................................................................................ 357.4 Lahden kaupunginsairaala ................................................................................................... 35

8. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen ................................................ 369. Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt ................................................................................ 36

9.1 Ensihoitopalvelut ja palvelutasopäätös ................................................................................ 369.2 Yhteispäivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteistyö .................................................... 379.3 Sosiaalipäivystys ................................................................................................................. 38

10. Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa ....................................................... 3910.1 Työterveyshuolto ............................................................................................................... 3910.2 Geriatriset palvelut ............................................................................................................. 3910.3 Kehitysvammaisten palvelut .............................................................................................. 4010.4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ........................................................................................ 4110.5 Lääkinnällinen kuntoutus ................................................................................................... 4210.6 Tartuntatautien ehkäisy ja hygieniatyö ............................................................................... 4510.7 Saattohoito ja palliatiivinen hoito ........................................................................................ 4610.8 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja hoito .................................................................. 48

11. Toimintayksiköiden tarvitsemien tukipalveluiden järjestelyt ............................................. 4811.1 Diagnostiset palvelut ......................................................................................................... 4811.2 Lääkehuolto ....................................................................................................................... 4911.3 Välinehuolto ....................................................................................................................... 5011.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut ........................................................................................... 5011.5 Potilas- ja asiakastietojärjestelmät ..................................................................................... 51

12. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuuden parantaminen ...................................... 5212.1 Hoitoketjujen ja alueellisten hoitosuunnitelmien laadinta ja seuranta ................................. 5212.2 Erikoisalakohtaisten palveluiden ja muun tuen antaminen terveyskeskuksiin .................... 5312.3 Avohoidon ensisijaisuuden toteuttaminen .......................................................................... 5412.4 Terveyskeskusten rooli potilaan hoidon koordinoinnissa.................................................... 5412.5 Terveydenhuollon kokonaisuuden toimivuuden vahvistaminen .......................................... 54

12.5.1 Päivystystoiminta ........................................................................................................ 5412.5.2 Perusterveydenhuollon vuodeosastojen profilointi ....................................................... 5512.5.3 Kotihoito/hoivapalvelut ................................................................................................ 5612.5.4 Potilasvirtojen selvittäminen ja ohjaus ......................................................................... 57

12.6 Toimitilojen muutostarpeet ................................................................................................. 5712.7 Asiakaspalautejärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen ................................................. 5912.8 Lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän tuen kehittäminen ................................................... 59

13. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus ................................................................................... 5914. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden kehittämis- ja tutkimustoiminta ........................ 62

14.1. Toimijoiden yhteistyö kehittämisessä ................................................................................ 6214.1.1 Neljän sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijan rooli .............................................. 6214.1.2 Perusterveydenhuollon yksikön rooli ........................................................................... 6314.1.3 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson rooli .................................................................... 63

14.1.4. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integroitu kehittäminen .......................................... 6514.2. Alueelliset hankkeet .......................................................................................................... 65

15. Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät suunnittelussa ja seurannassa........................ 6615.1 Järjestämissuunnitelman laatiminen .................................................................................. 6615.2 Palvelutarpeen arviointi ja seuranta ................................................................................... 6615.3 Koulutus ............................................................................................................................ 6615.4. Kehittämis- ja tutkimustoiminnassa ................................................................................... 6715.5 Perusterveydenhuollon, työterveyshuoltopalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyöntoteuttaminen ............................................................................................................................ 67

16. Terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyöerityistilanteisiin varautumisessa ja valmiussuunnittelussa ................................................... 67

16.1 Yhteisen suunnittelun organisointi ..................................................................................... 6716.2 Suunnitelmien rakenne ...................................................................................................... 6816.3 Pandemiaan varautuminen ................................................................................................ 6816.4 Veripalvelutoiminta ............................................................................................................ 6816.5 Erityistilanteisiin varautuminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen alueellisissahäiriötilanteissa.......................................................................................................................... 69

17. Terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyö muidentoimijoiden kanssa ...................................................................................................................... 70

17.1 Muut toimialat .................................................................................................................... 7017.2 Muut viranomaiset ............................................................................................................. 7217.3 Yksityiset toimijat ............................................................................................................... 72

17.3.1 Lääkehuolto ................................................................................................................ 7217.3.2 Työterveyshuolto ......................................................................................................... 73

17.4 Järjestöt ............................................................................................................................. 7418. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen ............................................................................... 75

18.1 Henkilöstötarpeen ennakointi............................................................................................. 7518.2 Alueen omat koulutustavoitteet .......................................................................................... 7618.3 Kuntien välinen henkilöstöyhteistyö ................................................................................... 77

19. Jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen .................................................................. 78

1

1. Johdanto

Terveydenhuoltolain keskeisiä painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edis-täminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustan-nusten kasvun hillitseminen.

Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollonjärjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan jasitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöl-lä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.

Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjes-tämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avullavoidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisellatavalla.

Terveydenhuoltolain 34 §:n mukaan laadittava järjestämissuunnitelma perustuu alueen väestönterveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Kun Päijät-Hämeessä järjestämissuunnittelun piiriinon päätetty sisällyttää myös sosiaalipalvelut ja ympäristöterveydenhuolto, perustuu suunnitelmamyös sosiaalista hyvinvointia ja ympäristön mahdollisia terveyshaittoja koskeviin tietoihin.

Järjestämissuunnitelman laatiminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin jäsen-kunnille. Päijät-Hämeen alueella järjestämissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon kuntienpäätöksillä syntyneet yhteistoiminta-alueet. Mukana suunnittelussa ovat sekä tilaajat että tuottajatkustakin osallistujatahosta tilaajien edustaessa erityisesti kuntanäkökulmaa. Tällä suunnittelume-nettelyllä tavoitellaan ajantasaista tiedonkulkua kuntien ja palveluntuottajien kesken jo suunnitel-man laadintavaiheessa. Siten laatimisprosessissa ovat keskeisesti mukana Lahden kaupunki, Hei-nolan kaupunki, peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos (Aava) ja peruspalvelukeskus Oiva (Oiva)sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY). Aava-liikelaitokset jäsenkunnat ovatHartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä. Peruspalvelukeskus Oiva muuttuu1.1.2014 Hollolan kunnan taseyksiköksi ja läntisen perusturvapiirin yhteistoiminta-alueena jatkaaAsikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki.

Järjestämissuunnitelmasta saadaan puitteita, aineksia ja sisältöjä organisaatioiden strategisiinsuunnitelmiin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä talousarvioihin, hankesuunnitelmiin, laadunkehittämissuunnitelmiin, turvallisuussuunnitelmiin ja sopeutussuunnitelmiin kiristyvään julkiseentalouteen.

Järjestämissuunnitelmassa sovitaan Terveydenhuoltolain 34 §:n mukaisesti kuntien yhteistyöstä,terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollonpalvelujen järjestämisestä, päivystyspalveluista, kuvantamispalveluista, lääkinnällisen kuntoutuk-sen palveluista, sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosi-aalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämä suunnitelma käsittää myös sosiaali-palvelut ja lisäksi siinä sovitaan ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä järjestelyistä. Valtioneuvos-ton asetuksella (337/2011) on lisäksi täsmennetty järjestämissuunnitelmassa huomioon otettaviaasioita.

2

2. Tiivistelmä

2.1 Toimintaympäristön kuvaus

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin (sote) alueella on käytössä tilaaja-tuottaja-toimintatapaAavan ja Oivan alueella. Kunnista Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja SysmäAavan alueelta sekä Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki Oivan alueelta toimivattilaajaosapuolina kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien ympäristöterveydenhuollonpalveluille. Lahden ja Heinolan kaupungeilla ei ole käytössään vastaavaa mallia, mutta ne osallis-tuvat sosiaali- ja terveyspiirin alueen tilaajaviranhaltijoiden yhteistyöhön ja yhteisiin kokouksiin.

Aavan alueella Iitillä ja Nastolalla on yhteinen tilaajatehtävää hoitava perusturvalautakunta ja loputAavan kunnat hoitavat itsenäisesti vastaavan tehtävän. Orimattilassa on tätä varten perusturvalau-takunta. Hartolassa, Myrskylässä, Pukkilassa ja Sysmässä tehtävää hoitaa kunnanhallitus. Oivanalueella, toimii viiden kunnan yhteinen perusturvalautakunta. Aava on hallintomuodoltaan kunnalli-nen liikelaitos, jolla on päätöksenteossaan ammattiosaajista koostuva johtokunta. Aava toimii osa-na sosiaali- ja terveysyhtymää ja Oiva taseyksikkönä Hollolan kunnan organisaatiossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen selvi-tyshenkilöiden työssä on esillä ollut, että järjestämisvastuisen toimijan (esim. perusturvalautakunta)väestöpohjan tulee olla vähintään 50 000 asukasta. Tätä velvoitetta ei täytä kumpikaan peruspal-velukeskus eikä myöskään Heinolan kaupunki. Järjestämissuunnitelmaa laadittaessa ei ole tietoa,millä tavoin yllä olevan kaltainen määrittely mahdollisesti muuttaisi toimintaa sosiaali- ja terveyspii-rin alueella.

Tilaajan tehtäviin kuuluu väestön palvelutarpeiden, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden,palvelurakenteen ja palvelujen laatutason sekä palvelujen rahoitusmahdollisuuksien valmistelu jasuunnittelu sekä näitä koskeva päätöksenteko. Tilaajat toimivat kiinteässä yhteistyössä tuottajienkanssa. Tilaajatahot eivät puutu palvelutuotannon sisäisiin järjestelyihin, hallintoon eikä johtami-seen, kuten ei myöskään yksittäisten asiakkaiden/potilaiden palveluihin.

Tilaaja ja tuottaja neuvottelevat vuosittain palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta palvelusopi-musneuvotteluissa. Lopulta asiasta laaditaan kuntakohtainen palvelusopimus kullekin toiminta- jatalousarviovuodelle, jonka lähtökohtaisesti tulisi sitoa molempia osapuolia. Lahti, Heinola, Oiva jasen kunnat hankkivat yhtymältä vain erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon; Aavanalueen kunnat myös kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelusopimusmenettelynlähtökohtana pidetään tätä järjestämissuunnitelmaa, joskaan suunnitelma ei ole kuntia juridisestisitova.

Palvelusopimusmenettelyä ja toimintavuoden aikana tapahtuvaa yhteistyötä ja talouden seurantaavarten on asetettu myös omistajaohjaustyöryhmä, jossa on sekä kuntajohdon että luottamushenki-löiden edustus kunnista ja sosiaali- ja terveysyhtymästä.

2.2 Palvelutarvearviosta johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveyden-huollossa

Järjestämissuunnitelmasta johdetut keskeiset linjaukset, joiden tavoitteisiin suunnitelmasta vastaa-vat tahot voivat sitoutua ovat: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäise-minen, taloudellisen kantokyvyn varmistaminen tehokkaalla palvelurakenteella sekä uusituilla javaikuttavilla toimintatavoilla, asiakkaan osallisuutta tukevat palvelut, kysynnän hallinta, kehittämis-ja tutkimustoiminta sekä työvoiman turvaaminen. Näistä linjauksista johdetut tavoitteet, niiden seu-rantatapa, vastuutahot ja toteutumisen aikataulu on määritelty seuraavassa taulukossa.

3

Palvelutarvearvioista johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2014–2017

Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimen-piteet ja aikataulu

1. Terveys ja hyvin-vointi, syrjäytyminen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminentoteutetaan asiakas- ja voimavaralähtöi-sesti

Kaste- ja PYLL- indikaattorit

Alueellisten hyvinvointikerto-musten indikaattorit

Kaikki kunnalliset toimijatyhdessä järjestöjen ja julkis-ten toimijoiden kanssa

Tähän kirjataan tavoite-aikataulu ja tavoitteidenseuranta päivitysten yh-teydessä

Terveys ja hyvinvointi lisääntyvät alueellisesti

Terveys- ja hyvinvointierot kapenevat/ supis-tuvat

Syrjäytymistä ehkäistään

Kaiken toiminnan tavoitteena on terveyshyötyja hyvinvointi

4


2. Taloudellisen kan-tokyvyn varmistami-nen tehokkaalla pal-velurakenteella sekäuusituilla ja vaikut-tavilla toimintatavoil-la

Toiminnan ja talouden kestävä tasapaino

Eniten palveluja tarvitsevien ja käyttävienpalvelujen käyttö on tiedossa ja palvelut tuote-taan suunnitelmallisesti ja kohdennetusti

Talouden ja toiminnan toteutu-misen seuranta

Palvelujen käytön asiakas- jahallinta-analyysi

Hoitosuunnitelmienkokonaismäärä ja kattavuusPäivitettyjen hoitoketjujen määrä

Kaikki toimijat yhteistyössä Tähän kirjataan tavoite-aikataulu ja tavoitteidenseuranta päivitysten yh-teydessä

Lähi- ja keskitetyt palvelut sekä liikkuvat pal-velut on yhteisesti määritetty ja sovittu

Kuntakohtaisen ja alueellisenmääritystyön toteutuminen

Tilaajat ja palveluiden tuotta-jat yhteistyössä

Alueellinen, toiminnallisen tarkasteluun perus-tuva tilaohjelman määrittely palvelujen ja ta-louden tasapainon varmistamiseksi on aloitet-tu vuoteen 2017 mennessä

Alueellinen tilaohjelma Tilaajat ja palveluiden tuotta-jat yhteistyössä

Matalan kynnyksen palvelujen ja erikoispalve-lujen hallinta

Matalan kynnyksen palvelujen jaerikoispalvelujen kustannusvai-kuttavuus on tiedossa


Palvelujen ohjauksen parantaminen esim.viestintä, ohjaaminen, tiedottaminen, alueelli-nen sähköinen palvelualusta on käytössä

Asiakastyytyväisyys, palvelujenkäyttö, kohdentuminen ja kus-tannukset


5


3. Asiakkaan osalli-suutta tukevat palve-lut

Palvelurakenne mahdollistaa asiakasosal-lisuuden palvelujen toteuttamisessa

Palvelut tuotetaan ennaltaehkäisevästi, avo-hoitoa ja vaikuttavuutta painottaen

Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita,turvallisia ja ottavat huomioon asiakkaan tar-peet, omatoimisuuden ja voimavarat

Terveydenhuoltolaki ja sosiaali-huoltolaki

Potilasturvallisuussuunnitelma

HaiPro

Kaikki kunnalliset toimijat

Ikääntyvien palvelut ja palvelurakenne ovatvaltakunnallisten suositusten mukaisia (mm.laitoshuollon purkaminen, kotona asumisenmahdollistaminen, vanhusten toimintakyvynvahvistaminen)

Vanhuspalvelulaki ja vanhustenhoidon laatusuositus

Perustason toimijat

Päihde- ja mielenterveystyön järjestelyt ovatvaltakunnallisen ohjelman linjausten mukaisia(mm. ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksenpalvelut)

Päihde- ja mielenterveysohjel-ma

Perus- ja erikoistason toimijatyhteistyössä kuntatason toi-mijoiden ja järjestöjen kanssa

Kuntoutus laaja-alaisesti ajateltuna toteutuualueella kattavasti ja tasapuolisesti (esim.alueellisia eroja tai jonotusta kuntoutukseen eiole)

Seurantatiedot kuntoutuksensaatavuudesta ja toteutumises-ta

Kaikki kunnalliset toimijat

Keskitetty päivystys ja ensihoito palvelevatkoko aluetta kustannustehokkaasti ja vaikut-tavasti (mm. ikääntyvien akuutti hoito, vuode-osastojen profilointi, kotisairaalatoiminta, ko-tiin tuotetut ensihoidon tukitoimet, sel-viämisasema, sosiaalipäivystys)

Päivystyksen ja ensihoidonkustannukset, toiminnan alueel-linen kattavuus ja vaikuttavuus

Päivystys- ja ensihoitokeskusyhdessä muiden toimijoidenkanssa

6


4. Kysynnän hallinta Pitkäaikaispotilaiden ja asiakkaiden suunni-telmallisen hoidon ja omahoidon vahvistami-nen

Lähetteiden käsittelyn määräajat ja potilaidenvapaan hoitopaikan valintojen määrät ovatselvillä

Tehdyt hoitosuunnitelmat

Lähetteiden käsittelyn määräajat

Vapaiden hoitopaikkojen valinto-jen määrä

Perus- ja erikoistason toimi-jat ja palveluiden tuottajat

Hoitoketjun saumattomuus, alueelliset hoito-ketjut/ohjeet ovat Terveysportissa ja tärkeim-mät asiakasprosessit on päivitetty

Paljon kustannuksia ja palveluiden käyttöäaiheuttavat hoitoprosessit on standardoitu

Keskeisillä erikoisaloilla on käytössä kump-panuusvirkoja ja –toimia

Asiakastyytyväisyys ja muistu-tusten/kanteluiden määrä

Yhteisesti sovittujen hoitopro-sessien määrä ja toimivuus


Hoidon saatavuus toteutuu erikseen sovitullatasolla (esim. hoitotakuun ylittäviä jonoja ensi-käynnille eikä jatkohoitoon ole)

Hoidon saatavuus- ja jonotiedot Perus- ja erikoistason toimi-jat ja palveluiden tuottajat

Alueen ulkopuolisten palveluiden käyttö ontarkoituksen mukaista.

Ulkopuolelta ostettavien palve-luiden määrä


7


5. Kehittämis- jatutkimustoiminta

Alueella on vireää kehittämis- ja tutkimus-toimintaa ja toimiva yhteistyö tutkimuslai-tosten, oppilaitosten, järjestöjen ja yritys-ten kanssa

Kaikilla toimijoilla on riittävät kehittämisen jatutkimustoiminnan rakenteet, työkalut ja ver-kostot oman toiminnan arvioimiseksi ja kehit-tämiseksi

Kehittämisen ja tutkimuksenraportit

Sisäiset ja ulkoiset arvioinnit

Kaikki toimijat yhteistyössä


6. Työvoiman tur-vaaminen

Kaikilla toimialoilla on myönteinen työnan-tajakuva, toiminnan kannalta riittävä henki-lökunta ja laadukas koulutus- ja kehittä-misyhteistyö

Toimialoille tulevat hakemukset,täyttöaste, pätevän henkilöstönmäärä ja vaihtuvuus

Kaikki toimijat yhteistyössä Tähän kirjataan tavoite-aikataulu ja tavoitteidenseuranta päivitysten yh-teydessä

Työhyvinvoinnin vahvistaminen sekä työurienjoustavuuden ja pituuden varmistaminen

Työhyvinvointikyselyt, sairaus-poissaolot ja eläkkeelle jäämi-sen ikä

Työterveyshuolto yhteistyös-sä kuntatason muiden toimi-joiden kanssa

8

2.3 Ympäristöterveydenhuolto

Terveydensuojelussa arvioidaan vuosittain lakisääteisen valvontasuunnitelman toteutumista. Täl-löin arviointikohteina ovat:

· suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus (arviointikriteereinä erityyppisiin tarkastuk-siin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön)

· esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu, toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi tarkastus-ten ja näytteiden määrä suhteessa valvontasuunnitelmaan (arviointikriteereinä toteutunei-den tarkastusten määrä, näytteet ja analyysit, osallistuminen valvontaprojekteihin)

· valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen (arviointikriteereinä kertyneet maksutulottoimialoittain, valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen)

· voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus (voimavarojen riittävyys suhteessa lainsää-dännön vaatimuksiin ja suunniteltuun toimintaan, voimavarojen käyttö muihin tehtäviin, erit-tely voimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan)

· toiminnan kehittämistarpeet, mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit) (poikkeamat,kehittämiskohteet, korjaavat toimenpiteet)

Lisäksi yleisen terveydensuojelun osalta seurataan elinympäristöhaittatekijöiden vaikutusta kansa-terveyteen (kuntakorttien kohdan 7. mukaiset indikaattorit).

Eläinlääkintähuollossa valvontasuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Täl-löin arviointikohteina ovat:

· suunnitellun toiminnan kattavuus ja tarkastusten toteutuminen· tarkastusten ja näytteiden määrät valvontakohdetyypeittäin· valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentaminen· resurssien kohdentuminen ja riittävyys· mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit)· toteutunut ajankäyttö suhteessa suunniteltuun· syyt ja perustelut, miksi tavoitteisiin ei päästy· vaadittavat toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi· toiminnan kehittämistarpeet

Lisäksi seurataan yleistä eläinten terveystilannetta.

Terveydensuojelussa eri lakialojen valvonnassa asetettuja arviointikriteerien mukaista palvelutar-vetta ei kyetä saavuttamaan nykyisillä henkilövoimavaroilla. Tavoitteeksi on asetettu, että arviointi-kriteerien mukainen lakisääteinen palvelutarve katetaan vähitellen lisäämällä voimavaroja ottaenhuomioon taloudelliset reunaehdot. Tällöin tukeudutaan myös laadittuun ympäristöterveydenhuol-lon tuloksellisuus ja vaikuttavuusohjelmaan. Eläinlääkintähuollossa arviointikriteerin mukainen pal-velutarve saavutetaan tällä hetkellä. Valvontaeläinlääkäritoiminnan osalta palvelutarpeen kehitystäon syytä seurata.

2.4 Työterveyshuolto

Työterveyslaitos on julkaissut vuonna 2012 ”Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit - työky-vyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit” -väliraportin ja sen pohjalta ontulossa loppuraportti vuoden 2013 aikana. Väliraportti antaa suuntaa työpaikan ja työterveyshuol-lon yhteistyön laadukkaille prosesseille.

9

Tällä hetkellä käytössä olevia työterveyden seurantaindikaattoreita ovat mm:· sairauspoissaolojen pituus ja -jaksojen määrä· onnistuneet työterveysyhteistyön pohjalta suunnitellut työhön paluut pitkiltä sairauspoissa-

olojaksoilta· henkilöstön terveys%· työkyvyttömyyseläkkeiden määrä· eläköitymisiän kehittyminen· vanhuuseläkkeelle/työyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien suhdeluvun muutos· työhyvinvointimittaukset· asiakastyytyväisyysmittaukset

3. Nykytila

Osallisuutta ja syrjäytymistä kuvaavat mittarit ovat valtaosassa Päijät-Hämeen kuntia huonompiakuin maassa keskimäärin. Vuosina 2004–2008 henkistä ennenaikaisesti menetettiin elinvuosiakoko maan tasoa enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi Pukkilassa, Asikkalassa, Hollolassa,Myrskylässä ja Padasjoella. Väestön sairastavuusindeksillä mitattuna koko alueen sairastavuus onlähes koko mukaan tasoa vastaava, mutta kuolleisuusindeksi on hieman korkeampi kuin kokomaassa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa oleellisesti keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyy-teen. Sen esiintyvyys kääntyy koko alueella lievään laskuun ennustekauden loppupuolella65–74-vuotiaiden ryhmässä, mutta kasvaa merkittävästi vanhemmissa ikäryhmissä.

3.1 Väestön sosiaalinen hyvinvointi ja terveys

Väestön määrän kehitystä ja väestörakenteen muutosta on kuvattu liitteinä olevissa kuntakorteissaja niiden pohjalta laaditussa analyyseissä. Kohdan 4.2. skenaariotarkastelussa on arvioitu muutok-sia pitemmällä tähtäimellä. Vastaavalla tavalla on esitetty nykytilanne osallisuuden ja syrjäytymisen,hyvinvoinnin ja terveyserojen sekä ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien osalta.

Muistisairauksien hoitoa toteutetaan sekä avo- että laitospalveluina. Vanhempien ikäluokkien suh-teellisen osuuden kasvu väestössä on lisännyt palvelutarvetta ja kehitys jatkuu. Järjestämissuunni-telman liitteenä olevissa kuntakorteissa tarkastellaan väestönkehitystä ja siihen liittyen keskivaike-an tai vaikean dementian esiintyvyyttä kolmessa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä todetaan, että 65–74-vuotiaiden henkilöiden määräkasvaa 2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteen mukaan vähentyä. PHSOTEY:n alu-eella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoiden alueilla kehitys on samanlainen jasuhteellinen muutos pääpiirteissään yhdenmukainen. Tässä ikäryhmässä keskivaikeaa tai vaikeaadementiaa sairastavien määrä (4 % ikäryhmästä) siis ennustekauden loppupuolella kääntyy lie-vään laskuun kaikkien perustason toimijoiden alueilla.

Vanhemmissa ikäryhmissä (75–84 ja >85 v) sekä koko maan että PHSOTEY:n alueen väestönmäärä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. PHSOTEY:n alueella kokonaisuutena suh-teellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Kasvu toteu-tuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään samanlaisena. Vanhimman ikäryhmänosalta suhteellinen kasvu Aavan alueella on tarkastelujakson alussa ja lopussa keskivaihetta no-peampaa. Vanhimpien ikäryhmien määrän kasvun myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sai-

10

rastavien määrä (11 % ikäryhmästä 75–84v ja 35 % ikäryhmästä >85 v) myös kasvaa merkittävästikaikkien perustason toimijoiden alueella.

3.2 Ympäristöstä aiheutuvat terveysriskit

Ympäristön altisteisiin liittyvien terveyshaittojen erilaisesta vakavuudesta johtuen niitä on vaikeaaverrata suoraan toisiinsa. Altisteita voidaan kuitenkin karkeasti verrata toisiinsa rajoittamalla tarkas-telu vain ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja uusiin syöpätapauksiin. Tällainen altistekohtainen tar-kastelu esitetään liitetaulukossa (Kuntakortti) suuren kansanterveyshaitan aiheuttavien ympäristö-altisteiden osalta.

Kansanterveysvaikutuksissa tällä tavalla tehty vertailu osoittaa yli 10 000-kertaisia eroja. Merkittä-vimmiksi elinympäristöaltisteiksi nousevat ulkoilman pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, sisäil-man radon, auringon UV- säteily, ympäristömelu sekä kotien kosteusvauriot. Työympäristön mer-kittävimpiä altisteita ovat työtapaturmat, pölyjen ja kemikaalien aiheuttama ihotautien ja astma- jakeuhkoahtautumataudin (COPD) riskin lisääntyminen, altistuminen työmelulle, kvartsipölylle, die-selpakokaasuille ja hitsaushuuruille.

Vertailtaessa riskejä ja priorisoitaessa toimenpiteitä altisteen kansanterveyshaitta on vain yksi pää-töksenteon perusteista. Näin ollen, vaikka kansanterveyshaitta olisi pieni, paljon altistuvaan yksi-löön kohdistuva riski voi olla korkea ja sen takia ehkäisyn tarve suuri.

3.3 Palveluiden laatu ja toimivuus

3.3.1 Sosiaalipalvelut

Palveluntuottajien yhteistyö maakunnassa on toimivaa. Sosiaalipalveluja kehitetään yhteisestimuun muassa hankkeiden avulla. Kehitysvammaisten palvelujen uudelleen organisointia valmistel-laan yhteisesti. Lastensuojelun perhehoito ja perheoikeudelliset palvelut (isyysselvitykset, huolto-ja tapaamisasiat, elatusasiat) tuotetaan seudullisesti Lahden kaupungin organisaatiossa. SamoinLahden kaupungin organisaatioon sijoittunut vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun keskusApuri tuottaa palveluja seudullisesti. Ohjeistuksissa ja linjauksissa – esimerkkinä vammaispalve-luohjeet ja perhehoidon hoitopalkkiot – pyritään mahdollisimman paljon yhdenmukaisuuteen, jottaasiakkaiden palveluissa ja etuisuuksissa ei olisi suuria toimijakohtaisia eroja.

Seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toimii Lahden organisaatiossa ja sijaitseepoliisilaitoksella. Se ei ole ympärivuorokautinen, vaan on resursoitu painottuen ajankohtiin, jolloinon eniten tarvetta. Sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnista Iitin sosiaalipäivystys järjestetäänKouvolan kriisi- ja sosiaalipäivystyksen toimesta ympärivuorokautisesti. Valviran kunnallisten las-tensuojelupalveluiden valvontaohjelma edellyttää akuuttiin lastensuojelutarpeeseen vastaamistaympärivuorokautisesti. Myös valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolaissa on esitys päivys-tyksen ympärivuorokautisuudesta, joten sen järjestäminen tulee vaatimaan toimenpiteitä ja lisä-resursointia Päijät-Hämeessä. Tällä hetkellä kukin toimija on järjestänyt virka-aikaisen sosiaali-päivystyksen osana työntekijöidensä tehtäviä.

Sosiaalityössä on koko maakunnassa suuria rekrytointivaikeuksia. Kelpoisuusehdot täyttäviä sosi-aalityöntekijöitä tuntuu olevan lähes mahdoton saada. Alueella ei ole koulutusta tarjoavaa yliopis-toa, eikä yrityksistä huolimatta ole saatu käynnistettyä alueellista maisterikoulutusta. Sosiaalityönpalkkataso on matala ja työ henkisesti raskasta. Valtaosa sosiaalityöntekijöistä tekee työtä vuodenmääräaikaisilla sopimuksilla ilman vaadittavaa kelpoisuutta.

11

3.3.2 Terveyspalvelut

Perusterveydenhuolto maakunnassa järjestetään neljän palveluntuottajan toimesta (Lahti, Heinola,Aava ja Oiva). Niiden toiminta on toteutunut hoidon saatavuutta koskevan lainsäädännön mukai-sesti. Palveluntuottajien toimintaa haittaavaa lääkärivajausta on esiintynyt osalla toimijoista, jotaon katettu muun muassa ulkoistamalla toimintaa tai käyttämällä vuokratyövoimaa. Ajoittain perus-terveydenhuollon toimijoilla on ollut myös vaikeuksia järjestää viivytyksettä vuodeosastohoitoa vaa-tivien potilaiden jatkohoitoa erikoissairaanhoidossa annetun hoidon jälkeen.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueen väestöstä noin 70 000 henkilöä kuuluu työterveys-huollon palveluiden piiriin. Arviolta noin 12 000 henkilöllä on ainoastaan lakisääteinen työterveys-sopimus, joka sisältää ennalta ehkäisevän työterveyshuollon. Noin 58 000 henkilöä kuuluu koko-naisvaltaisen työterveyshuollon piiriin, johon sisältyy ennalta ehkäisevän terveydenhuollon lisäksiyleislääkäritasoinen työterveyspainotteinen sairaanhoito asiakasyritysten ja -organisaatioiden jatyöterveyspalvelujen tuottajien välisten työterveyssopimusten mukaisesti. Työterveyshuollolla onoma rahoitusmallinsa, kustannuksista vastaavat työpaikat ja työntekijät. Työnantaja maksaa työ-terveyshuollon palvelut tuottavalle yksikölle ja saa niistä Kelalta korvausta. Kelan korvaus makse-taan työtulovakuutuksesta, jota työntekijät ja työnantaja maksavat yhdessä. Työterveyshuollonpalvelut ovat käyttäjilleen maksuttomia.

Päijät-Hämeen sote-piirin alueella työterveyshuoltolain 12§ ja 14§ kunnille asettaman velvoitteenmukaiset lakisääteiset palvelut tuottaa Työterveys Wellamo, joka on Päijät-Hämeen 11 kunnansekä Iitin, Myrskylän, Pukkilan, PHSOTEY:n ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistama osa-keyhtiö. Yhtiö toimii syyskuusta 2013 alkaen kymmenessä toimipisteessä. Yhtiön palveluiden pii-rissä on noin 3000 asiakasyritystä ja -organisaatiota (mukaan lukien 1300 MYEL- ja YEL-vakuutettua) ja niissä on henkilöasiakkaita yhteensä noin 30 000. Heistä kokonaisvaltaisten työter-veyssopimusten piirissä on noin 25 000 ja lakisääteisten sopimusten piirissä noin 5 000 henkilöä.

Yhteistyö perusterveydenhuollon toimijoiden ja PHKS:n kanssa on hyvää. Yhteisen kehittämisenalueita ovat hoito- ja palveluketjujen sujuvuuden parantaminen, sujuvan jatkohoidon järjestäminen,laadun ja potilasturvallisuuden edistäminen, sähköisen tiedonkulun edistäminen (sähköiset lähet-teet, sähköinen hoitopalaute). Yhteisenä tavoitteena on entistä parempi asiakkuuden hallinta, tar-koituksenmukainen ja sujuva työnjako ja yhteistyö.

PHKS tuottaa pääosan alueen erikoissairaanhoidosta. Sen toiminta on toteutunut hoidon saata-vuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti. Palveluja tuotetaan jonkin verran myös piirin ulkopuo-lisille toimijoille muun muassa Keski-Suomen keskussairaalalle. Viime aikoina on ollut resursoin-tiongelmia erityisesti lääketieteellisten palvelujen yksikössä, jossa on merkittävä radiologian eri-koislääkäreiden vajaus.

Terveydenhuollon toimijoita koskevien muistutusten ja kanteluiden määrä on pysynyt viime vuosinavarsin vakaana huolimatta kasvaneesta palvelutuotannosta.

3.3.3 Ympäristöterveydenhuollon palvelut

Sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksessa ympäristöterveydenhuollon palvelujensaatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoiminta perustuu lakikohtaisiinvalvontasuunnitelmiin, joiden vaatimusten mukaisiin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Yleisen ympä-ristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa) on pystyttyvastaamaan. Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti. Laajaa maakunnallista yhteis-työtä toteutetaan eläinlääkäripäivystyksen ja valvontaeläinlääkäritoiminnan osalta. Palvelut onkyetty järjestämään ja viranomaisasiat hoitamaan ilmoitettujen määräaikojen puitteissa.

12

Ympäristöterveydenhuoltoa koskevassa jatkuvassa asiakaspalautteessa palveluihin tyytyväistenosuus on pääsääntöisesti ollut yli 90 %; samoin kahden vuoden välein toteutettavassa määräaikai-sessa asiakaspalautteessa.

4. Skenaariotarkastelu eri muuttujien pohjalta

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita koskeva lainsäädäntö on voimakkaan jamäärätietoisen muutoksen keskiössä.Suomi vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja alueelliset erot lisääntyvät Päijät-Hämeessä.Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 117 000 henkilöllänykyisestä. Vuonna 2060 työikäisten väestön määrä ennusteen mukaan olisi lähes sama kuin ny-kyisin, mutta työikäisen väestön osuus koko väestöstä olisi yhdeksän prosenttiyksikköä nykyistäalhaisempi.Teknologian kehittyminen, palvelujen ja väestön liikkuvuus muuttaa toimintaympäristöä. Toimin-taympäristön muutokset vaikuttavat terveyseroihin.

4.1 Lainsäädännön muutokset

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita koskeva lainsäädäntö on voimakkaan jamäärätietoisen muutoksen keskiössä. Samaan aikaan on vireillä kuntauudistus ja siihen liittyvätlakiuudistukset ovat kunnissa lausunnoilla. Nämä molemmat suuret muutosprosessit vaikuttavatmerkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, rakenteisiin ja niiden tuottami-seen kuntien asukkaille. Myös todennäköinen eläkeiän nosto ja vaatimukset työurien pidentämi-sestä lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työterveysyhteistyön yhteistyö- ja tehokkuusvaa-timuksia.

Valinnanvapaus

Terveydenhuoltolain (1326/2010) laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta astuu voi-maan 1.1.2014. Käytännössä voimaantulo tarkoittaa sitä, että henkilö voi valita perusterveyden-huollostaan vastaavan terveyskeskuksen palvelujen saamiseksi. Kansalaisen valinnanvapaus eikuitenkaan koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoi-toa. Kunnalla ei myöskään ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuo-lelle.

Vuoden 2014 alusta alkaen potilas voi valita myös tarvitsemaansa hoitoa antavan erikoissairaan-hoidon yksikön julkisessa terveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhteis-ymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulaki, eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosi-aali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan heinäkuussa 2013. Osa lain velvoitteistatulee voimaan 1.1.2014; kunnan tulee laatia suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi sekäsosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemi-en sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Kunnassa on myös asetettava laissa tarkoi-tettu vanhusneuvosto viimeistään 1.1.2014.

13

Sosiaalihuoltolaki

Vanhuspalvelulain lisäksi muussakin sosiaalihuollon lainsäädännössä on meneillään laajin sosiaa-lihuollon sisällön kokonaisuudistus vuosikymmeniin. Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaansosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, joissa säädetään muun muassa asiakasmak-suista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita sekä kehitetäänyhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa.

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista on pohdittu työryhmässä, joka jätti loppuraporttinsasyksyllä 2012. Valmistelu on aikataulutettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseksi valmistellaan uusisosiaalihuoltolaki ja tehdään siitä aiheutuvat välttämättömät muutokset muuhun lainsäädäntöön.Toisessa vaiheessa tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö ja kolmannessa vaiheessarajapintalait. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina syksyllä 2014, ja se tulisi voimaan2015.

STM:n asettaman työryhmän tehtävänä on mm. sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki jakehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi sekä selvittää muut nykyisenvammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Tavoitteena on yhteinen laki, jokaturvaa eri vammaryhmien yhdenvertaiset palvelut. Vammaislainsäädännön kehittäminen kytkeytyysiis kiinteästi valmisteilla olevaan palvelurakenneuudistukseen sekä sosiaalihuollon lainsäädännönkokonaisuudistukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, järjestämislaki sekä valtionosuusjärjestel-män ja monikanavaisen rahoituksen uudistukset

Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-rakenneuudistusta (ns. sote-uudistus). Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteillarakennelaki. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki).

Hallituksen kunta-sote -koordinaatioryhmä linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvas-tuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Järjestämis-lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Kuntien yhdistymiset tulevat voimaan muutoksen suu-ruudesta riippuen 2015/2017.

Hallitusohjelman mukaan uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja sosi-aali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen kannustavaksi. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmänongelmia halutaan vähentää. Tämä valmistelu käynnistyy, kun palvelurakenneuudistus etenee.

Palvelurakenneuudistuksen peruslinjauksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- jarahoitusvastuu on kunnilla. Tämä edellyttää kunnalta talouden vakautta, palveluiden järjestämistäja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamista, henkilöstön riittävyyttä sekä mahdollisuuttainvestoida palvelutuotannon vaatimaan infrastruktuuriin. Tavoitteena on, että sosiaali- ja tervey-denhuoltoa koskevat päätökset tukevat kuntarakenteen muutoksia siten, että riittävän vahvat pe-ruskunnat ovat järjestämisen ensisijainen vaihtoehto.

Uudistuksella parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin pal-veluihin, vahvistetaan palveluja hoitopolkujen toimivuutta, vähennetään tarpeetonta päällekkäi-syyttä sekä puretaan hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Erikoissairaanhoidon ja perusterveyden-huollon integraation lisäksi uudistuksella vahvistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integ-raatiota. Tällä tavoitellaan perusterveydenhuollon vahvistumista sekä matalan kynnyksen sosiaali-palvelujen saatavuuden lisääntymistä.

14

Lainsäädäntöuudistuksessa korostuvat tavoite vahvistaa asiakkaan/potilaan roolia ja lisätä valin-nanmahdollisuuksia yli kuntarajojen, painotus ennalta ehkäiseviin palveluiden, peruspalveluidenvahvistaminen, prosessien sujuvuus, asiakasta koskevien suunnitelmien merkitys ja asiakkaantarpeesta lähtevät palvelut rakenteista/organisaatiosta lähtevien palveluiden sijaan. Lisäksi valtion-osuusjärjestelmää ollaan muuttamassa, mikä tulee vähentämään kuntien tuloja.

4.2 Toimintaympäristön muutokset

Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiinvuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten jaeläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Toisaalta vanhustenmäärän kasvun ennuste lähitulevaisuudessa on jonkun verran matalampi kuin aikaisemmin onoletettu.

Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan rajaylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinenhuoltosuhde olisi 77. Nyt syntyvät lapset elävät entistä vanhemmaksi, mutta syrjäytyneiden nuortenaikuisten eliniän odote on jopa kymmenen vuotta ikäisiään matalampi.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa väestöllinen ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Väestön kasvukeskittyy yhä harvempiin kuntiin. Lasten ja nuorten määrä kasvaa isommissa kunnissa ja vanhus-ten suhteellinen määrä lisääntyy pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Huoltosuhteen muuttu-essa kuntien väliset erot lähipalvelujen tuottamisessa kasvavat. Päijät-Hämeen kokonaisväestönmäärä kasvaa, mutta väestö keskittyy isompiin kuntiin.

Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 117 000 henkilöllänykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nousta. Työ-ikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiinvuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Vuonna 2060 työikäisten väestön määrä ennusteen mukaan olisi lähes sama kuin nykyisin, muttatyöikäisen väestön osuus koko väestöstä olisi yhdeksän prosenttiyksikköä nykyistä alhaisempi.Työvoimatilanteeseen Päijät-Hämeessä vaikuttaa oleellisesti nuorten mahdollisuudet koulutukseenja työhön, mutta myös asenteet. Nuoret ovat tulevaisuudessa sitoutuneempia omaan työuraansakuin työnantajaansa. Niissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä, joissa ei ole alueellistakoulutusta, rekrytointi tulee olemaan haasteellista ja yhteistyö lähialueiden koulutusyksikköjenkanssa on välttämätöntä. Toisaalta hyväkuntoisten eläkeläisten käyttäminen työelämässä lisääntyyja purkaa osin työvoiman tarvetta. Työelämän vaatimusten sovittaminen perhe-elämään ja työikäis-ten arkeen tulee lisääntymään.

Päijät-Hämeessä on paljon työvoimareserviä (työttömät, maahanmuuttajat), jota voitaisiin hyödyn-tää esimerkiksi kouluttamalla tätä reserviä sosiaali- ja terveyspalveluihin eri tehtäviin. Maahan-muuttajien kotouttaminen Päijät-Hämeeseen on onnistunut kohtuullisesti, mutta koulutus on edel-leen vähäistä ja henkilökohtainen tavoittaminen puutteellista. Päijät-Häme voisi tulevaisuudessaolla koulutuksen ja työn suhteen houkutteleva maakunta myös maahanmuuttajille.

Nykyiset ja tulevat teknologiset innovaatiot (itseasiointi, puheentuotto, ruoka-automaatiot, sähköi-nen asiointi jne.) lisäävät tuottavuutta ja saattavat vähentää kustannuksia myös sosiaali- ja terve-yspalveluissa. Väestön valmius käyttää teknologiaa lisääntyy ja erityisesti rutiininomaisempia toi-mintoja (mittaamista ja asiointia) voidaan siirtää asiakkaille. Toisaalta erikoissairaanhoidon puolellateknologian uudet innovaatiot esim. erittäin kalliit hoitomuodot rajatuille potilasryhmille saattavatheikentää lyhyellä aikavälillä terveydenhuollon kokonaistuottavuutta.

15

Väestön liikkuvuus kasvaa ja paikkakuntasidonnaisuus vähenee erityisesti nuorten ja työikäistenosalta. Toisaalta julkiset liikenneyhteydet voivat kaventuessaan heikentää syrjäseutujen ikääntyvi-en ihmisten liikkumismahdollisuuksia.

Asiakkaiden ja potilaiden vaatimustaso palveluiden suhteen nousee ja yksilöllisten palveluidentarve kasvaa. Palveluissa on jatkossa huomioitava yhä paremmin asiakkaan yksiöllinen tarve jatoiveet. Erityisesti ikä-ihmisiä lähellä olevien, kotiin annettavien, liikkuvien ja sähköisten palvelujentuottamisen tarve lisääntyy.

Työttömien ja syrjäytymisuhassa olevien väliinputoaminen tuo lisähaasteen sosiaali- ja terveyspal-velujen kohdentamiselle. Useiden sairauksien riskitekijöiden, mielenterveysongelmien ja haitallis-ten elintapojen kuten alkoholinkäytön, tupakoinnin ja liikkumattomuuden on todettu kasaantuvan jasiirtyvän sukupolvelta toiselle. Terveyserojen kasvun syihin ja seurauksiin on kiinnitettävä erityistähuomioita nyt ja tulevaisuudessa. Vanhemmuuden, perheiden ja lähiverkoston tukeminen arjessaovat tehokkaita keinoja terveyserojen kaventamissa.

Valtion taholta on tuotu esille uusia suunnitelmia kuntien vastuun lisäämiseksi pitkäaikaistyöttömis-tä. Mikäli suunnitelmat todentuvat, on kuntien maksuosuus työllistämistoimenpiteistä kasvamassaoleellisesti; eräät arviot merkitsevät jopa menojen kaksinkertaistumista.

4.3 Sosiaaliset haasteet

Sosiaaliset haasteet kytkeytyvät yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa sekä yksilön että yhteisönhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työllisyys, talous, turvallisuus, palveluverkot, yhteisöllisyysja sosiaaliset suhteet. Yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat uusia sosiaalisen turvattomuudenmuotoja yksilö- ja perhetasolla, jolloin tarvitaan nopeaa, varhaista apua.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä ja asiakaslähtöistä palveluoh-jausta. Toimeentulon takaava työ, elinympäristö, hyvät asumisolot, lähipalvelut sekä ihmistenomatoimista selviytymistä tukeva verkosto muodostavat perustan osallistumiselle ja yhteiskuntaankuuluvuudelle.

Enemmistö ihmisistä voi hyvin ja osalla on puolestaan yhä enemmän erilaisia ongelmia ja pahoin-vointia. Jos kuntalaisten eriarvoistuminen jatkuu ja asiakasryhmien tarpeet eriytyvät, tarvitaan yhäjoustavampia, räätälöityjä palveluja. Syrjäytymisen ehkäisyssä yhä tärkeämpää on tukea niitä arki-elämän rakenteita ja käytäntöjä, jotka sellaisenaan ehkäisevät syrjäytymistä. Monet yhteiskunnalli-set muutokset todentuvat eri lailla eri ihmisille. Pitkäaikainen työttömyys voi tuoda toimeentuloon jaelämänhallintaan liittyviä ongelmia ja toisaalta työelämän vaatimusten kasvaessa sen sovittaminenmuuhun elämään on hankalampaa.

Toimintaympäristön muutokset liittyvät yhä enemmän myös maailmanlaajuisiin talous- ja kriisitilan-teisiin. Maahanmuuttajien määrä kasvaa edelleen ja tämä tulee ottaa huomioon palveluiden suun-nittelussa ja eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Maahanmuuton rakenne on 2000-luvulla mo-ninaistunut ja muuttunut koostuen mm. EU- ja ETA-kansalaisista, turvapaikan hakijoista, kiintiöpa-kolaisista sekä opiskelun, työnteon, perhesiteiden vuoksi muuttaneista. Monikulttuurisuus näkyyyhä enemmän yhteiskunnassa ja tehokkaalla kotouttamistyöllä voidaan edistää maahanmuuttajienintegroitumista yhteiskuntaan ja vaikuttaa myös yleiseen asenneilmapiiriin.

Ihmisten sosiaalisen todellisuuden ymmärtäminen edellyttää tietopohjaa yhteiskunnallisten päätös-ten vaikutuksista ihmisten elämään sekä tiedon pohjalta tehtyä arviointia ihmisten hyvinvoinnintilasta ja kehittämisen tarpeista. Jotta sosiaalisiin haasteisiin voidaan vastata, tulee kokemusasian-tuntijoiden ja tutkimusten kautta tuoda tietoa palvelujen kehittämiseksi. Tärkeää on myös, että so-siaalisen tuen tarpeessa olevat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjeste-tään tukea eri toimijoiden yhteistyönä, jolloin voidaan vähentää kalliiden erityispalveluiden tarvetta.

16

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstäon alueella suurempi kuin koko maassa. Piirin kunnista ainoastaan Hämeenkoskella koulutuksenulkopuolelle jääneiden osuus on pienempi kuin koko maassa. Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjo-ella osuus on lähes sama kuin koko maassa ja muissa kunnissa suurempi kuin koko massaa. Kou-lutuksen ulkopuolelle jääminen on huomattava syrjäytymisriski yhteiskunnassa, jossa hyvin harvoi-hin työtehtäviin pääsee ilman ammattitutkintoa.

Pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työvoimasta on huomattavasti korkeampi kuin maassa kes-kimäärin. Myös nuorisotyöttömien prosenttiosuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin.Nuorisotyöttömien osuus on huolestuttavan korkea Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Lah-dessa, Nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella.

Kunnan yleinen pienituloisuusaste ja lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat alueella korkeampiakuin maassa keskimäärin. Hartolassa molemmat pienituloisuusluvut ovat huomattavasti maan kes-kiarvoa korkeampia, Padasjoella ja Sysmässä yleinen pienituloisuusaste on selvästi maan keskiar-voa korkeampi.

4.4 Terveyserot

Suomen terveydenhuoltojärjestelmän merkittävä ongelma on se, että eri väestöryhmien terveys-erot ovat suuria. Tutkimusten ja selvitysten perusteella voidaan arvioida, että erot ovat pikemmin-kin kasvamassa kuin vähenemässä.

Alueen terveys- ja sosiaalipalveluja uudistettaessa on tärkeää tunnistaa terveys- ja hyvinvointierojakoskevat alueelliset kehityssuunnat ja haasteet.

Väestön hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla elilaskemalla ns. PYLL-indeksi. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätel-miä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Me-netelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän erotuksen luokitteluun 28 erilaisenehkäistävissä olevan kuolinsyyn mukaan.

PHSOTEY:n alueella tehty vuosia 2004–2008 koskeva selvitys (Potential Years of Life Lost, PYLL)osoittaa, että alueella tapahtui runsaasti ennenaikaisia ehkäistävissä olevia kuolemia. Suurimmas-sa osassa alueen kunnista (9 kunnassa) ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä ylitti kokomaan tason. Viidessä kunnassa menetettyjen elinvuosien määrä oli pienempi kuin maassa keski-määrin. Kehityksen suunta oli myönteinen 9:ssä ja kielteinen 5:ssä alueen kunnassa 10 vuottaaikaisemmin tehtyyn selvitykseen verrattuna. Kuntakohtaiset tulokset löytyvät järjestämissuunni-telman liitteenä olevista kuntakorteista.

Hartolassa, Heinolassa, Kärkölässä, Orimattilassa ja Sysmässä sekä miesten että naisten mene-tettyjen elinvuosien määrät ylittävät koko maan tason. Lisäksi kehityksen suunta molemmilla suku-puolilla oli heikentynyt tai pysynyt ennallaan.

Tapaturmat ja myrkytykset ovat merkittävä miesten (yhteensä 13 kunnassa tärkein tai toiseksi tär-kein syy) ja naisten (yhteensä 8 kunnassa tärkein tai toiseksi tärkein syy) menetettyjen elinvuosiensyy. Runsas alkoholinkäyttö ja päihdeongelmat vaikuttavat huomattavasti menetettyjen elinvuosienmäärään. Pahanlaatuiset kasvaimet olivat 7 kunnassa tärkein ja 4 kunnassa toiseksi tärkein nais-ten menetettyjen elinvuosien syy.

Koko alueen sairastavuusindeksi on lähes koko maan tasolla. Erot ovat kuitenkin suuria kuntienvälillä (alhaisin indeksiluku on 82,1 % ja korkein 120,0 %). Selvästi korkeimmat luvut ovat kolmes-sa vanhusvoittoisessa kunnassa. Terveyden- ja vanhustenhuollon vakioidut tarvekertoimet ovat

17

suuremmat kuin koko maassa keskimäärin kaikissa muissa kunnissa paitsi Hollolassa ja Nastolas-sa.

Kokoavana johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysyhtymän alueella on merkittä-viä terveys- ja hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja kuntien välillä. Sekä terveys- että hyvinvoin-tierojen näkökulmista on kuntaryhmiä, joihin keskittyy merkittäviä ennen aikaisten kuolemien jasosiaalisen turvattomuuden riskejä.

Keskeisiltä toimijoilta vaaditaan kohdennettuja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää terve-ys- ja hyvinvointieroja. Julkisista voimavaroista on välttämätöntä kohdentaa aikaisempaa suurempiosa eri sosiaaliryhmien ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Lahden kaupungissa henkistä pääomaa menetettiin vuosina 2007 – 2011 hieman enemmän kuinkoko maassa keskimäärin. Muutos Lahdessa oli aikaisempiin tutkimustuloksiin verrattuna selvästiparempaan suuntaan. Lahdessa naisten tilanne oli maan keskitasoa ja kehitys oli koko maata hie-man parempi. Miesten osalta tilanne on maan tasoa hieman huonompi, mutta sen kehitys onmyös ollut hieman koko maan tasoa parempi. Miesten kokonaistilanne on selvästi parantunut mut-ta oli edelleen koko maan miesten keskiarvoa 11% huonompi, huolimatta siitä että perinteistenkansantautien kehitys on ollut erittäin hyvä. Lahden kaupungin PYLL-indeksien ”kouluarvosanat”kaupunkitasolla ja kaupunginosittain sekä menetettyjen elinvuosien aiheuttamat syyt miehillä janaisilla löytyvät järjestämissuunnitelman liitteenä olevista kuntakorteista.

Miesten kohdalla Lahdessa eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista jamyrkytyksistä, joista itsemurhat aiheuttivat lähes puolet (44%). Myönteistä on, että miesten itse-murhien tilanne oli parantunut 10 vuotta aikaisempaan verrattuna koko maata ripeämmin. Naisillaeniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä aiheuttivat pahanlaatuiset kasvaimet (26 %), joidenkehitys on ollut kuitenkin selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Rintasyövän osuus kai-kista oli 27 % ja kehitys oli pysähtynyt 10 vuoden takaiselle tasolle. Toiseksi eniten naisten kes-kuudessa ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheuttivat tapaturmat ja myrkytykset (22 %),joista yli puolet aiheutui itsemurhista. Naisten alkoholiperäisten sairauksien aiheuttamat menetyk-set 9 % olivat kivunneet lähes verenkiertoelinsairauksien tasolle.

Lahden kaupungissa tehtiin myös kaupunginosittain menetettyjen elinvuosien määrän arvio vuosi-na 2007 - 2011. Miesten kohdalla Lahden keskustan kaupunginosan eniten ennenaikaisesti me-netettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja myrkytyksistä (31 %), joista itsemurhat aiheuttivat42 %. Naisilla eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä aiheuttivat tapaturmat ja myrkytykset(31 %), joista suurin osa 81 % aiheutui itsemurhista.

Jalkaranta–Metsäkankaalla henkistä pääomaa menetettiin 2007 – 2011 jonkin verran vähemmänkuin koko Lahdessa keskimäärin ja myös vähemmän kuin koko Suomessa. Miesten kohdalla Jal-karanta - Metsäkankaalla eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista jamyrkytyksistä (35 %), joista itsemurhat aiheuttivat 40 %.

Launeella henkistä pääomaa menetettiin 2007 – 2011 tarkalleen yhtä paljon kuin koko Lahdessakeskimäärin, mutta enemmän kuin koko Suomessa. Launeella naisten tilanne oli koko maan jamyös koko Lahden keskiarvoa huonompi. Miesten tilanne oli koko maata selvästi huonompi ja jäijälkeen myös koko Lahden tasosta. Miesten kohdalla Launeella eniten ennenaikaisesti menetettyjäelinvuosia aiheutui tapaturmista ja myrkytyksistä (32 %), joista itsemurhat aiheuttivat 47 %. Lau-neella naisilla eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä aiheuttivat pahalaatuiset kasvaimet(23 %).

Mukkula–Ahtialassa naisten tilanne oli koko maan ja myös koko Lahden keskiarvoa huomatta-vasti parempi. Miesten tilanne oli koko maata hieman parempi ja paljon parempi kuin koko Lahdentasoa. Miesten kohdalla eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja

18

myrkytyksistä (28 %), joista itsemurhat aiheuttivat 36 %. Toiseksi suurin osuus miesten ennenai-kaisista elinvuosien menetyksistä johtui alkoholiperäisistä sairauksista (19%).

Asuinosoitteettomien osalta, joiden määrä Lahdessa on 1090 asukasta, henkistä pääomaa me-netettiin vuosina 2007 - 2011 yli neljä kertaa enemmän kuin Lahdessa keskimäärin ja lähes viisikertaa enemmän kuin koko Suomessa. Ilman pysyvää asuinosoitetta olevilla naisten tilanne olikoko maata ja myös koko Lahtea viisi kertaa huonompi. Miesten tilanne oli koko maata 4,9 kertaaja 4,4 kertaa koko Lahden tasoa huonompi. Miesten kohdalla ilman pysyvää asuinosoitetta olevillaeniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja myrkytyksistä (23 %), joistaitsemurhat aiheuttivat 61 %. Asuinosoitteettomilla naisilla eniten ennenaikaisia elinvuosien mene-tyksiä aiheuttivat tapaturmat ja myrkytykset (36 %). Niiden aiheuttamat menetykset olivat noin kah-deksan kertaa suuremmat kuin koko maassa ja koko Lahdessa.

4.5 Kuntien talousnäkymät

Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Euroalueen taantuma päättyy vuonna 2013, muttajatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeu-tusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtenavuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talo-us pysyy alijäämäisenä lähivuodet.

Erityisenä lisänä on maan hallituksen budjettiesityksen yhteyteen laadittu ns. Rakennepoliittinenohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Osa näistä ohjelman ratkaisuista onpidemmällä aikavälillä toteutettavia ja osa lyhyemmällä. Sama piirre kuitenkin näissä ratkaisuissatai keinoissa on vahvasti läsnä. Kunnat ovat Rakennepoliittisen ohjelma ytimessä. Kuntien harteilleon muodossa tai toisessa lastattu suuri osan tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista,rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostoista.

Kuntien kannalta talouden tasapainottamisessa haasteena ovat mm. väestön ikääntyminen (hoi-don tarve ja kustannukset kasvavat), sosiaali- ja terveysmenot voimakas kasvu, valtionosuuksienleikkaukset, menojen ja tulojen kasvun epäsuhta, suuret investointitarpeet ja tästä johtuva laina-määrän kasvu. Kuntatalouden rahoitusasema onkin huonontunut nopeasti. Kuntatalouden sopeut-tamistoimien tulee olla merkittävästi tähänastista ripeämpiä ja pitkävaikutteisempia.

Kuntatalous on kestämättömällä uralla ilman uusia toimenpiteitä. Ellei kuntien palvelutuotantoakyetä tehostamaan, uhkana on, että kunnat joutuvat korottamaan tuntuvasti veroprosenttejaanlähivuosina.

5. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Terveyttä edistävillä toimilla tavoitellaan alueellisten väestöryhmien välisten terveyserojen kaven-tamista ja hyvinvoinnin edistämistä. Se on suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista ennalta-ehkäisevään työhön.

19

5.1 Terveydenhuollon toimijat

Terveyden edistämisellä Päijät-Hämeessä tarkoitetaan yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympä-ristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminenja parantaminen. Lisäksi terveyden edistämisellä voidaan vaikuttaa terveyden taustatekijöihin, sai-rauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäisemiseen ja mielenterveyden vahvistami-seen. Terveyttä edistävillä toimilla tavoitellaan alueellisten väestöryhmien välisten terveyserojenkaventamista ja suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista ennaltaehkäisevään työhön.

Terveys on merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä. Terveyden edistäminen kannattaa kaiken-ikäisillä. Terveyttä edistetään varmistamalla, että Päijät-Hämeen alueen kuntalaisilla ja terveyden-huollon ammattilaisilla on riittävästi tietoja, taitoja ja motivaatiota terveyttä edistävän elämäntavanpohjaksi.

Päijät-Hämeen terveydenhuollon toimijat vaikuttavat laaja-alaisesti terveyttä edistävästi eri työteh-tävissään sisällyttäen terveyttä edistävän työotteen kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Työot-teella tuetaan työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistetään alueen asukkaidenmielenterveyttä ja elämänhallintaa. Tavoitteena on tukea perheiden ja yksittäisten kuntalaistenomahoitoa ja vastuunottoa omasta terveydestään.

Terveysneuvonnassa ja elintapaohjauksessa toimitaan asiakas-, ratkaisuja voimavarakeskeisesti.Neuvonta ja ohjaus lähtevät liikkeelle asiakkaiden tarpeiden kuuntelemisesta ja perustuvat asiak-kaiden omien voimavarojen hyödyntämiseen ja aktivoimiseen. Ohjaus ja neuvonta toteutetaanasiakasta kuunnellen ja arvostaen ottaen huomioon asiakkaan ja perheen kokonaistilanne, verkos-tot ja arjessa selviytymisen mahdollisuudet. Elintapaohjauksessa käytetään uusia asiakasta voi-maannuttavia omahoidon tuen ja ohjauksen työkaluja ja toimintamalleja. Ohjauksessa tuetaan asi-akkaan omien muutosprosessien käynnistymistä pienten onnistumisten kautta ja mahdollistetaanvertaistuen saanti.

Päijät-Hämeen lasten- ja äitiysneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, ehkäisyneuvo-loissa, suun terveydenhuollossa, matalan kynnyksen terveydenhuollon toimipisteissä, terveysase-mien vastaanottotoiminnassa, työterveyshuollossa ja vanhustenhuollossa annetaan terveysneu-vontaa ja ohjausta. Neuvonta ja ohjaus kohdistuvat mm. sairauksien riskitekijöiden tunnistamiseen,ehkäisyyn ja hoitoon, elintapoihin, suun terveyteen ja hoitoon, ravitsemukseen, liikuntaan, tupa-koinnin lopettamiseen, kaatumistapaturmien ehkäisyyn sekä rokotuksiin ja tartuntatauteihin.

Terveydenhuollon toimijat järjestävät alueensa asukkaille muita tarpeellisia ja tutkimusnäyttöönperustuvia, vaikuttavaksi todetulla tavalla järjestettyjä terveystarkastuksia asukkaiden terveyden jahyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia järjestetäänmyös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille.

Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen perustana on asetus neuvolatoiminnasta, koulu-ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta (338/2011), lisäksiuseat suositukset ohjaavat kuntien toimintaa. Tarkoituksena on varmistaa, että terveysneuvonta jaterveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeethuomioon ottavia. Asetus korostaa perhekeskeistä työskentelyotetta ja osallistamista. Siinä kiinni-tetään erityistä huomiota kehitysympäristöihin ja moniammatillisuuteen.

Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen tavoitteena on tukea perheiden kokonaisavaltaistahyvinvointia ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Alueen eri toimijat ovat mallintaneet yhteistyössä mm.lapsiperheiden kotipalvelun ja toimintaa on yhdenmukaistettu. Kunnissa toimivat suunnitelmallisetmoniammatilliset lasten kuntoutustyöryhmät ja koulukuraattoritoimintaa on kehitetty yhteistyössäsivistystoimien kanssa.

20

Kunnissa on laadittu lastensuojelusuunnitelmat, joissa on paljon ennaltaehkäiseviä toimenpiteitälasten ja nuorten varhaiseksi tukemiseksi.

Päijät-Hämeen terveydenhuollon toimijat järjestävät alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoin-nin edistämiseksi näyttöön perustuvaa ja laadukasta päihde- ja mielenterveystyötä. Työn tarkoituk-sena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä ja mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekävähentää tai poistaa päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantaviatekijöitä. Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisevää työtä tehdään palveluketjun kaikissa vai-heissa. Ongelmien synnyn estämiseksi on tärkeää tehdä työtä silloin, kun erityistä diagnoosia taivakavaa ongelmaa ei vielä ole havaittu. Seudullisesti koordinoitua ehkäisevää mielenterveys- japäihdetyötä tehdään peruspalveluiden ehkäisevän ja edistävän työn rakenteissa, sen eri proses-seissa ja portailla. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön verkosto (PETE) toteuttaa lisäksi mo-nenlaisia yhteisöinterventioita kaikenikäisille päijäthämäläisille. Toiminnan perusperiaate on, ettäehkäisevä työ kuuluu kaikille. PETE kannustaa päijäthämäläisiä kansalaiskeskusteluun, ja nostaaesiin hyvinvoinnin taustatekijöitä, jotka yhtäältä ajavat ihmiset mielenterveys- ja päihdekysymystenpariin, ja toisaalta, joihin vaikuttamalla kierrettä voidaan ainakin hidastaa. Seudullisen toiminnankehittämiseksi ja turvaamiseksi seutukoordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten alantoimijoiden kanssa.

Työterveyshuollon tavoitteena on työn, työympäristön ja työyhteisön terveellisyys ja turvallisuus,työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden sekä työ- jatoimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Työterveyshuollon ydintehtäviä ovat työky-vyn ja työhön paluun tukeminen työuran eri vaiheissa yhteistyössä työntekijän, työnantajan jamuun terveydenhuollon sekä kuntoutus- ja vakuutustoimijoiden kanssa. Työterveyshuollon tär-keimpiä toimintoja ovat työpaikkaselvitykset, erilaiset lakisääteiset ja työnantajan kanssa sovitutvapaaehtoiset terveystarkastukset, työterveysneuvottelut ja työterveyspainotteinen sairaanhoito.Sairaanhoidon yhteydessä työterveyshuolto saa tärkeää tietoa työntekijöiden terveydentilasta jatyöympäristön tilanteesta.

Terveyttä edistävä toiminta, ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, terveysneuvonta ja ter-veystarkastukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden muiden kunnan järjestämien palvelu-jen kanssa, joilla edistetään ja ylläpidetään kaikenikäisten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

5.2 Sosiaalihuollon toimijat

Valmisteilla olevassa sosiaalihuoltolaissa sekä kuntien strategioissa korostetaan kuntalaisten hy-vinvoinnin vahvistamista sekä ennaltaehkäisevää toimintaa.

Sosiaalihuollon toimijoiden näkökulmasta kyseessä on hyvin laaja yhteistyötehtävä muiden sekto-reiden, erityisesti päivähoidon, koulun sekä terveystoimen kanssa. Sosiaalihuollon toiminnassa onpitkään ollut selkeä pyrkimys aiempaa ennaltaehkäisevämpään toimintaan, varhaiseen puuttumi-seen ja tukeen. Käytännön, resurssien ja lainsäädännön paineissa tehtävät ratkaisut ovat kuitenkinvieneet toiminnan painopistettä korjaavan työn suuntaan, eikä radikaalia muutosta laitospainottei-seen kulttuuriin ole saatu riittävästi aikaan.

Käytännön ratkaisuja hyvinvoinnin edistämisen suuntaan on näkyvissä palveluratkaisuissa kuiten-kin mm. lapsiperheiden kotipalvelujen uuden vahvistumisen myötä, perhekeskustyyppisen ennal-taehkäisevien palvelujen jäsentämismallin kautta sekä mm. työntekijöiden kouluttautumisessa var-haiseen tukeen ja puuttumiseen painottavaan työskentelymalliin. Ikäihmisten osalta on pystyttyainakin jossain määrin siirtämään painotusta kotona asumisen edellytysten parantamiseen, tämäkuitenkin edellyttää tiivistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä myös jatkossa.

Syrjäytymisen ehkäisy kaikissa muodoissaan on sitä toimivampaa, mitä varhaisemmassa vaihees-sa pystytään puuttumaan sitä aiheuttaviin tekijöihin. Sosiaalihuollon tehtävänä onkin hyvinvoinnin

21

edistämisen näkökulmasta tukea yhteisöllisyyden vahvistumista kaikkien asiakasryhmiensä osalta.Yhteisöllisyys ei kuitenkaan vahvistu ilman sille luotavia rakenteita niin ihmisten elinympäristöissä,kodeissa kuin palvelurakenteissakin. Sosiaalihuollon toimijoille on usein erityisen vahvaa osaamis-ta juuri näiden ratkaisujen kehittämisessä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Sosiaaliset haasteet tulee ottaa huomioon niin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden suunnittelus-sa kuin myös elinympäristön, asumisen ja teknisten- ja sivistyspalveluiden suunnittelussa. Kol-mannen sektorin toimijat ja järjestöt tuovat tärkeän osansa palveluihin ja erilaisen järjestötoiminnankautta voidaan lisätä myös erityisryhmien osallisuutta ja vahvistaa vapaaehtoistoimintaa. Päihde-ja mielenterveysongelmien lisääntyessä tarvitaan yhä saumattomampia palveluketjuja peruspalve-luihin. Matalan kynnyksen palveluilla voidaan tavoittaa ja antaa tukea eri-ikäisille ihmisille.

5.3 Ympäristöterveydenhuollon toimijat

Terveydensuojelu on lakisääteisten valvontatehtäviensä osalta luonteeltaan ennalta ehkäisevää jaterveyttä edistävää. Yleisen terveydensuojelun toiminta-alueeseen kuuluvat ympäristön altisteisiinliittyvien terveyshaittojen torjunta. Tavoitteena on myös muun muassa ennenaikaisen kuolleisuu-den ja syöpien esiintyvyyden vähentäminen. Ympäristöterveydenhuollossa on tavoitteena vastatamyös hallitusohjelman tavoitteeseen "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi tulee ot-taa osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa". Tällöin kiinnitetään huomiota muun muassakaavoituksen vaikutukseen liikenteeseen ja sen melu-, pienhiukkas- ja ilmastopäätöihin, rakenta-mispäätösten vaikutusta ilmastopäästöihin ja toisaalta sisäilmaongelmiin.

Eläinlääkintähuollossa tärkeänä ennalta ehkäisevänä tehtävänä on torjua eläintauteja ja huolehtiatuotantoeläinten terveydestä turvallisen elintarvikkeiden alkutuotannon varmistamiseksi. Eläinlää-kintähuollossa huolehditaan myös tuotantoeläinten ja pieneläinten sairauksien hoidosta. Päijät-Hämeen alueen ympäristöterveydenhuollon toimijoilla on säännöllistä yhteistä toimintaa, jonkatavoitteena on varmistaa samansuuntaiset toimintalinjat.

Ympäristöterveydenhuollon ja muiden toimialojen ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä pyritään te-hostamaan terveysnäkökulman huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksen teossa sekä eri-tyistilanteisiin varautumisessa.

5.4 Perusterveydenhuollon yksikkö

Perusterveydenhuollon yksikkö toimii Päijät-Hämeen alueellisen terveyden edistämisen kokonai-suuden koordinaattorina ja asiantuntijana. Yksikkö tukee myös alueellisten terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisen strategioiden ja suunnitelmien valmistelua yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirinsekä muiden julkisten tahojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Yksikkö auttaa levittämään ja juurruttamaan alueellaan sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyt-töön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Hyväksi havaittuja kehittämistoimia ja käytän-töjä alueella ovat tukeneet mm. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö (Hyve), Ikihyvä-elintaparyhmänohjaus, Neuvokas Perhe-ohjausmalli, tupakasta vieroituksen yksilö- ja ryhmänoh-jausmallit, Liikkumislähete, Sydänkuntoutujien ryhmänohjaus (TULPPA) sekä valtakunnallinen,terveyshyötymalliin perustuva pitkäaikaissairaan potilaan suunnitelmallisen hoidon -hanke (POT-KU).

Perusterveydenhuollon yksikkö on mukana myös muissa valtakunnallisissa ja alueellisissa terveyt-tä edistävissä hankkeissa. Ikäryhmittäisistä hankkeista esimerkkinä ovat vanhusten ja lasten tutki-mus- ja interventiohankkeet. Yksikkö edistää omalta osaltaan alueellaan asukkaiden terveyttä,toimintakykyä ja sosiaalisen turvallisuutta tarjoamalla asiantuntemusta ja tukea kunnille. Yksikkö

22

auttaa myös järjestämään yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa terveyttä edistä-vää koulutusta ja kokoamaan väestön hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja.

5.5 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta Sosiaalialan osaamiskeskus Verson toimin-nassa keskeisellä sijalla on ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullisen yhteistyön ja toi-minnan koordinaatio (PETE). Seutukoordinaattori kehittää, rakentaa, edistää ja tukee ehkäisevänmielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiota ja verkostoyhteistyötä, välittää ajankohtaista tietoa jaosaamista toimijoiden käyttöön sekä edistää ehkäisevän työn tunnettuuden ja osaamisen lisään-tymistä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa periaatteella ”ehkäisevä työ kuuluu kaikille”.

Seudullisesti koordinoidun Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön verkoston toi-minta jatkuu teemalla ”Arki terveeksi – mieli hyväksi”. Teema konkretisoituu esiin nostettujen tar-peiden mukaiseksi toiminnaksi lasten, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten sekä näiden perheidenettä heidän kanssaan työskentelevien parissa. Työtä tehdään a) palvelurakenteissa, jossa pääpai-no on ammattilaisten osaamisen vahvistamisessa ja lisäämisessä sekä b) kansalaisten parissakeskustelua herättämällä ja vaikuttamalla ihmisten tietoihin, taitoihin ja asenteisiin terveyden jahyvinvoinnin lisääntymiseksi.

Kunnat ovat sitoutuneet ehkäisevään työhön ja sen rahoitukseen. Heidän kanssaan käydään jat-kuvaa vuoropuhelua alueellisista tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta. Kuntalaiset osallistuvattyöhön mm. joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn muodossa.

5.6 Seulonnat

Seulonnalla tarkoitetaan väestöön tai tiettyyn väestönosaan kohdistuvia tutkimuksia tai näytteidenottamista ennalta määritellyn taudin tai sen esiasteen diagnostisoimiseksi tai taudin aiheuttajanlöytämiseksi. Seulontojen tavoitteena on vähentää tautien aiheuttamaa sairastavuutta, vammoja jakuolleisuutta toteamalla tauti tai sen osa varhaisessa vaiheessa. Varhainen diagnoosi ja hoito pa-rantavat taudin ennustetta, säästävät hoidosta aiheutuvia kustannuksia sekä parantavat potilaanelämänlaatua.

Päijät-Hämeen kunnat järjestävät alueellaan seulonnat terveydenhuoltolain (1326 /2010) 23 §:n javaltioneuvoston asetuksen seulonnoista (339/2011) mukaisesti. Kunnissa tehdään ikäryhmittäinmm. kohdunkaulansyövän seulontatutkimuksia sekä rintasyöpä- ja suolistosyöpäseulontaa.Kohdun kaulan syövän seulontoja tehdään 30 – 60 -vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Perus-palvelukeskus Oivassa papa-seulonnat ovat myös 25-vuotiaille ja 65-vuotiaille. Sytologisten näyt-teiden tutkimuslaboratorio (palveluntuottaja) ohjaa tarvittaessa asiakasta ottamaan yhteyttä jatko-tutkimuksiin PHKS:n naistentautien poliklinikalle.

Raskaana oleville tehdään asetuksen (339/2011) mukaiset seulontatutkimuksetPHKS:n äitiyspoliklinikalla, jonne neuvolan terveydenhoitaja tekee sähköisen lähetteen. Riskiras-kauden seuranta sekä synnytykset tapahtuvat keskussairaalassa. Lasten erikoissairaanhoitoa vaa-tivat tutkimukset tehdään keskussairaalassa.

Lisäksi kunnissa toteutetaan riskiryhmien seulontoja valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti muunmuassa haitallisesti päihteitä käyttäville, korkeassa valtimotaudin riskissä oleville sekä toimintaky-vyn menetyksen tai kaatumisen uhassa oleville vanhuksille.

Kuntakohtaiset tiedot seulontojen järjestämisestä esitetään järjestämissuunnitelman liitteenä ole-vissa kuntakorteissa.

23

Suolistosyövän seulonta

Suolistosyövän seulonnan hyötyjä on arvioitu laajasti viime vuosien aikana (Hyöty ym. Duodecim2010;126(24):2797-8) 2010). Suolistosyöpä on väestössämme kolmanneksi yleisin syöpäsairauseturauhas- ja rintasyövän jälkeen, ja siksi sairastuvien määrä kasvaa edelleen väestön ikääntyes-sä. Sairastumisvaara alkaa suurentua 60 ikävuoden jälkeen, ja keskimääräinen sairastumisikä on70 vuotta. Noin 40 % potilaista kuolee tautiinsa viiden vuoden kuluessa diagnoosista. Suolistosyö-pä on alkuvaiheessa usein vähäoireinen, minkä vuoksi tutkimuksiin ei aina hakeuduta ajoissa. Kui-tenkin potilaan paranemismahdollisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti se, todetaanko tauti paikallisenavai jo suoliston ulkopuolelle levinneenä. Varhaisen taudin hoito, usein pelkkä leikkaus, on sekäinhimillisesti että taloudellisesti edullisempaa kuin jo levinneen taudin hoito.

Monissa tutkimuksissa seulonnan on todettu vähentävän kuolleisuutta suolistosyöpään jopa 16 -20 % . Periytyvää suolistosyöpäalttiutta kantaville suuren riskin henkilöille paksusuolentähystyksiinperustuva seuranta on aiheellinen. Väestön tasolla sen sijaan kajoaviin tähystystutkimuksiin pitäälöytää oireettomat taudinkantajat eli ne, jotka pääsevät tähystyksen perusteella tehtävän diagnoo-sin ansiosta ajoissa hoitoon.

Ulosteen piilevän veren etsintä 1 - 2 vuoden välein on laajoissa seulontakokeissa testattu mene-telmä. Testi on yksinkertainen ja edullinen. Seulottavien asiallinen informointi testistä, sen seura-uksista ja rajoituksista on ensiarvoisen tärkeää. Euroopan unioni antoi suosituksen väestön suolis-tosyöpäseulonnasta jo v. 2000, mutta siitä huolimatta laaja väestöpohjainen syöpäseulonta on ru-tiinia vain Britanniassa, Suomessa ja Ruotsissa Tukholman alueella.

Suomessa väestön suolistosyöpäseulonta aloitettiin syksyllä 2004 Syöpäjärjestöjen laatiman oh-jelman mukaisesti. Kunnat saavat itsenäisesti päättää kansanterveystyönä tehtävän suolis-tosyöpäseulonnan tarjoamisesta asukkailleen. Seulontamenetelmänä on ulosteen guajakkitesti, jaseulonta toistetaan kahden vuoden välein. Kohderyhmäksi valittiin 60 - 69-vuotiaat. Perusteena olisuolistosyöpien toteamisikä ja taudin hidas kehittyminen oireita aiheuttavaksi syöväksi. Kohdevä-estö satunnaistettiin seulonta- ja verrokkiryhmiin. Seulonta on laajentunut vähitellen koko koh-deikäryhmään. Aluksi seulonnassa oli mukana 22 kuntaa, ja nyt seulonta tehdään jo 148 kunnas-sa. Vuonna 2009 seulontakutsun sai lähes 67 000 henkilöä. Seulottavat saavat postitse veritesti-kortit, ja näytteet postitetaan seulontakeskuksena toimivaan Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen. Posi-tiivisen tuloksen saaneet ohjataan kolonoskopiaan kotipaikkakunnilleen.

Tämän mukaisesti Päijät-Hämeessä on seulonta järjestetty tällä hetkellä Heinolan kaupungissa.Seulonta käynnistyi peruspalvelukeskus Aavan kunnissa vuonna 2013. Muissakin kunnissa seu-lonnan aloittaminen on perusteltua, koska käytännössä on todettu pitkälle edenneiden suolis-tosyöpien määrän olevan merkittävän.

5.7 Terveyden ja hyvinvoinnin huomioon ottaminen palvelujen kilpailuttamisessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kilpailutettaessa on tärkeää ymmärtää palveluvalikoiman jatarjouspyyntöjen monimuotoisuus. Samoin markkinoiden tunnistaminen on tärkeätä kilpailutuspro-sesseissa. Kilpailutettaessa on harvoin perusteltua, että hinta on ainoa määräävä tekijä päätöksen-teossa.

Kokonaisuuksissa hankintapäätöksen tulisi tukeutua sekä hinnan että laadun arviointiin. Laatuteki-jöiden määrittelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää moniammatillista työryhmää ja huo-mioida sekä paikalliset että alueelliset tavoitteet. Lisäksi kaikissa kilpailutuksissa ja hankinnoissatulisi huomioida myös toiminta poikkeusoloissa.

24

Päijät-Hämeen kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ovat sitoutuneet terveyden-huoltolain mukaisesti päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomi-oon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.Tämä sitoumus koskee myös palvelujen kilpailuttamista.

6. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen

6.1 Peruspalvelukeskus Oiva

Oiva on Hollolan kunnan taseyksikkö, joka tuottaa lakisääteiset sekä kuntien siltä tilaamat muutsosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueeseen kuu-luvat Hollolan kunnan lisäksi Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän sekä Padasjoen kunnat.Erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon tilaukset kulkevat jatkossa peruspalvelukeskusOivan kautta.

Oivassa palvelut tuotetaan neljällä tulosalueella: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut,sosiaalipalvelut, koti- ja asumispalvelut sekä terveydenja sairaanhoidon palvelut.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut muodostuvat lasten, nuorten ja perheiden palve-luista sekä aikuisväestölle suunnatuista terveyden edistämisen palveluista. Palveluja tuotetaankolmessa tulosyksikössä. Lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikköön kuuluu äitiys- ja lasten-neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisevä perhetyö (lapsiperheiden kotipal-velu, varhaisen tuen palvelut, perhekuntoutus), oppilashuollon koulukuraattori- ja koulupsykologi-palvelut.). Terveyden edistämisen yksikköön kuuluu diabeteksen ehkäisy, hoito ja ohjaus, elintapa-ohjaus, omahoitopisteet, seulonnat, ilmaishoitotarvikejakelu, matkailijoiden rokotukset ja tartunta-tautityö ja työttömien terveystarkastustoiminta.

Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikköön kuuluvat lapsi- ja perhekohtainenlastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, las-tenvalvojan palvelut, isyyden selvittäminen, lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatustakoskevien sopimusten valmistelu ja vahvistaminen, muut perheoikeudelliset palvelut (tuomiois-tuimelle annettavat selvitykset lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, lapsenhuoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosovittelu), adoptioneuvonta, ensi-ja turvakotipalvelut sekä nuorten palvelupiste Mesta. Nuorten palvelupiste Mestassa järjestetäänerityisnuorisotyön palveluita Hollolan kunnassa.

Palvelujen järjestäminen perustuu tiiviiseen yhteistyöhön muiden tulosalueiden kanssa mm. neuvo-lapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, diabeteksen hoitoon, ilmaishoitotarvikejakeluunja tartuntatauteihin liittyvät lääkäripalvelut tuottaa terveydenja sairaanhoidon vastaanottopalvelut.

Sosiaalipalveluiden tulosalueen tehtävänä on ylläpitää ja osaltansa edistää yksilöiden, perheiden jayhteisöjen turvallisuutta, mahdollisimman itsenäistä suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.Tulosalue tuottaa toimeentuloturvan, aikuissosiaalityön, työhön kuntoutuksen, mielenterveys- japäihdetyön sekä vammaispalveluita. Palveluja tuotetaan neljässä tulosyksikössä, minkä lisäksitulosalueella on vuodesta 2012 toiminut työhön kuntoutuksen ja eläkeselvittelyjen tulosyksikkö.

Koti- ja asumispalvelujen tulosalueella toimii kotiin annettavien palvelujen tulosyksikkö sekä asu-mispalvelujen tulosyksikkö. Tulosalue turvaa vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkäänjärjestämällä tarkoituksenmukaiset tuki- ja kotihoitopalvelut. Kotiin annettavia palveluja ovat kotihoi-to, kotisairaanhoito, kotihoidon tukipalvelut, perhehoito ja yli 18-vuotiaiden omaishoidontuki. Tulos-alue tuottaa myös tuettua ja tehostettua palveluasumista, vanhainkotihoitoa ja dementiahoitoa.

25

Palvelut tuotetaan omana toimintana tai ostopalveluina. Lähtökohtana hoivassa ja huolenpidossaovat vanhusten tarpeet ja omatoimisuuden säilyminen kuntouttavaa työotetta toteuttaen.

Terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueella tuotetaan perusterveydenhuollon lakisääteisetterveyden ja sairaanhoidon palvelut Oivan kunnille lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla ja kilpailu-kykyisesti sovitun laajuisessa palveluverkossa.

Vastaanotoilla tuotetaan terveyden ja sairaanhoidon sekä suun terveydenhuollon vastaanottopal-velut ja tuetaan ammattihenkilöpanoksella riittävissä määrin muiden tulosalueiden toimintaa. Sal-pakankaan, Asikkalan ja Padasjoen vuodeosastoilla hoidetaan akuutit perustasoa vaativat sairau-det, pitkäaikaissairaudet, aktiivisesti kuntoutettavat potilaat sekä toteutetaan työnjaon mukaisestierikoissairaanhoidon jälkeinen jatkohoito, sovitut sairaalahoitoa vaativat jatkohoidot sekä potilaidensaattohoitoa. Tulosalue sisältää myös koko Oivan alueelle annettavat psykososiaaliset palvelutsekä fysioterapiapalvelut.

6.2 Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aava-liikelaitos on dynaaminen osaaja, joka tuottaa Hartolan, Iitin, Myrskylän,Nastolan, Pukkilan ja Sysmän kunnille sekä Orimattilan kaupungille sosiaali- ja perusterveyden-huollon palvelut yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa väestön omavastuuta korostaen. Pal-velut toteutetaan tilaajien kanssa tehtyjen linjausten ja sopimusten mukaisesti sosiaali- ja tervey-denhuollon lainsäädäntöön pohjautuen.

Peruspalvelukeskus toimii Kuntalain 87 a §:n mukaisena kunnallisena liikelaitoksena Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatiossa. Aavassa palvelut tuotetaanneljällä tulosalueella: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaalipalvelut, koti- ja asumispalve-lut sekä terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueen palvelut koostuvat äitiys- jalastenneuvolatoiminnoista, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä koulukuraattori ja lasten- januorten psykologipalveluista, lapsiperheiden kotipalvelusta sekä aikuisväestön ennaltaehkäisevistäpalveluista, joihin sisältyvät rokotusneuvonta, työttömien terveystarkastukset, matalan kynnyksenterveyskioski sekä lakisääteiset seulontatutkimukset. Palveluja tuotetaan kolmessa alueellisessalapsi-, nuoriso- ja perhepalvelutulosyksikössä.

Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa laadukkaita aikuissosiaalityön, lapsiperheiden sosiaalityön javammaisten palveluja. Tulosalueen toimintoja ovat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, toimeentulotuenkäsittely, lastensuojelun perhetyö, työpajatoiminta, työ- ja päivätoiminta sekä vammaisten ja päih-de- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut ja ostopalveluna tuotettavat palvelut. Pal-velut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat aikuissosiaalityö, lapsiperhei-den sosiaalityö ja erityispalvelut.

Koti- ja asumispalvelut tulosalueen toimintoja ovat kotihoito tukipalveluineen, päivätoiminta, erilai-set asumismuotoiset palvelut kuten tehostettu palveluasuminen sekä vanhainkotihoito, intervallihoi-to, terveysasemien vuodeosastopalvelut, kotiutustiimi, muistipoliklinikka ja omaishoidon tuki. Palve-lut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat vuodeosastopalvelut ja sosiaali-huoltolain mukainen laitoshoito, kotihoito erilaisine tukipalveluineen sekä asumispalvelut.

Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalue tuottaa kaikki Aavan alueen kuntienväestön tarvitsemat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Näitä ovat lääkäreiden ja sairaan-hoitajien, hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä mielenterveys- ja päihdetyön vastaanotto-palvelut. Lisäksi tulosalue tuottaa kaikki Aavan muiden tulosalueiden lääkäripalvelut ja vastaa hoi-totarvikejakelusta. Palvelut tuotetaan kahdessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat tervey-denhuollon vastaanottopalvelut ja suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut.

26

Aava on linjannut toimintaansa strategisten painotusten mukaisesti. Strategisiksi painopisteiksivuosille 2014–2016 on vahvistettu seuraavat kehittämisalueet:

1) terveyserojen kaventaminen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen2) hoito- ja palvelutakuun toteutuminen3) sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutos yhteistyössä kuntien kanssa4) henkilöstön työhyvinvointi

Keinoina strategisten painopisteiden saavuttamiseksi lisätään matalan kynnyksen palveluja ja pa-nostetaan edelleen ennaltaehkäiseviin palveluihin

Palvelutuotanto järjestetään siten, että hoito- ja palvelutakuu toteutuu. Tuottavuuden ja taloudelli-suuden varmistamiseksi koti- ja asumispalvelujen rakennemuutosta jatketaan ja nopeutetaan. Li-säksi Etevan työtoiminta siirretään omaksi toiminnaksi ja tulevaisuuden terveyskeskusmalli laajen-netaan kaikille terveysasemille. Henkilöstön hyvinvointia varmistetaan pureutumalla henkilöstöntyöhyvinvointikyselyssä esiin nousseisiin kehittämis-kohteisiin.

Palvelurakennemuutosta jatketaan purkamalla laitoshoitoa ja lisäämällä tehostettua palveluasumis-ta. Laitoshoidon yksiköiden kohdalla tavoitteena on vähentää pitkäaikaislaitoshoitoa siten, että lai-toshoidossa olisi ainoastaan sellaisia henkilöitä, joiden arvokkaan elämän varmistamiseksi se onperusteltua tai joiden terveydentila sitä edellyttää. Palvelurakennemuutokseen liitty-viä rakennushankkeita on käynnissä tai suunnitteilla Iitissä, Hartolassa, Sysmässä ja Myrskylässä.Orimattilan Artjärven palvelutalon rakennushanke valmistuu alkuvuodesta 2014. Myrskylän van-hainkodin saneerauksen myötä Myrskylän pitkäaikaislaitoshoidon paikat (20) poistuvat käytöstäkeväällä 2014.

Ikääntyvän väestön palveluita kehitetään lisäämällä kotiin vietäviä palveluita. Kotiin vietäviä sai-raanhoidollisia palveluita kehitetään eri alueilla alueellisten resurssien puitteissa. Kyseessä voi ollavuodeosastoon tukeutuva kotisairaala tai kotihoidon toteuttama tehostettu kotihoito. Kotihoidossaotetaan vuoden 2014 aikana käyttöön optimointi -järjestelmä ja mobiili kirjaaminen. Optimointi –ohjelmalla jaetaan kotihoidon asiakastyö henkilökunnalle. Mobiilikirjaaminen Effica- järjestelmäänmahdollistuu älypuhelinten ja Effican mobiilisovelluksen avulla. Näiden kahden toiminnon tavoit-teena on lisätä välittömään asiakastyöhön käytettyä aikaa, vähentää sijaistarvetta ja lisätä asiakas-lähtöisyyttä ja asiakkaan osallisuutta.

Saattohoidon kehittäminen on koti- ja asumispalveluissa aloitettu mallintamalla vuodeosastojentarjoamaa saattohoitoa. Saattohoito toteutetaan omana toimintana aina, kun hoitoon ei liity sellaisiaosaamiseen tai potilaan hoitoisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka edellyttävät B- tai C-tason saattohoi-toa, toistaiseksi esimerkiksi palliatiivista sedaatiota ei toteuteta Aavan yksiköissä. Tavoitteena onhoitaa asumispalveluyksiöiden asukkaat loppuun saakka, saattohoidossa tarvittavat lisäresurssitviedään mahdollisuuksien mukaan asumispalveluyksiköihin vuodeosastopalvelujen yksiköistä. Ko-tiin vietävien sairaanhoidollisten palvelujen kehittäminen mahdollistaa useissa tapauksissa myöskotisaattohoidon järjestämisen.

Henkilöstön saatavuuden ja työhyvinvoinnin varmistaminen toteutetaan työyhteisöissä tehdyilläpitkäjänteisillä kehittämistoimenpiteillä sekä rekrytoinnin tehostamisella. Koti- ja asumispalveluissakäynnissä olevaan palvelurakenneuudistukseen on liitetty työyhteisövalmennus ja - koulutus PAR-RU. PARRU on täsmäkoulutusta olemassa olevan henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen, ta-voitteena ovat työurien pidentäminen, muutosjohtamisen ja -osaamisen lisääminen, asiakaspalve-lun ja palveluohjauksen kehittäminen sekä tuottavuuden kasvu. Koulutuksen keskeinen sisältökoostuu gerontologisen osaamisen ja muistisairauksiin liittyvän osaamisen vahvistamisesta, toimi-juutta edistävästä ja ylläpitävästä toiminnasta, henkilöstön talousosaamisen vahvistamisesta, pal-veluohjauksen ja -asenteen ja -kulttuuriin muokkaamisesta organisaatiolähtöisestä toiminnastakohti asiakaslähtöistä toimintaa, työhyvinvoinnin lisäämisestä, asiakaskeskeisyydestä, voimavara-lähtöisyydestä ja asiakkaan valintojen ja päätösvallan lisäämisestä Kotihoitojen ja asumispalvelui-

27

den koko henkilöstö on osallistunut PARRU-koulutuksiin, lisäksi yli 40 työntekijää suorittaa Tuote-kehittäjän erikoisammattitutkintoa. Erikoisammattitutkintoja suorittaa kaksi eri ryhmää, DreamTeam Raivaajat (2012 - 2014) ja Dream Team Rakentajat (2013 - 2015).

Aavan koko henkilöstölle järjestetään päihde- ja mielenterveysstrategian mukaista varhaisen tun-nistamisen koulutusta. Peruspalvelukeskus Aavassa on laajassa yhteistyössä henkilöstön kanssatyöstetty päihde- ja mielenterveysstrategia vuosille 2013–2016. Perustason päihde- ja mielenterve-yspalvelujen kokonaisuutta vahvistetaan strategian mukaan kolmella päihdesairaanhoitajalla.

Perusterveydenhuollon tehtävien jatkuvasti laajentuessa, hoitomahdollisuuksien lisääntyessä japotilasmateriaalin muuttuessa yhä haastavammaksi on vastaanotto-palveluiden toimintamallia vält-tämätöntä kehittää entistä tuottavammaksi. Näihin haasteisiin vastaamiseksi otetaan kaikilla Pe-ruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen terveysasemilla käyttöön uusi ”Tulevaisuuden terveyskes-kus” -toimintamalli asteittain vuoden 2014 aikana.

Toimintamalli perustuu muutoksiin, joilla lisätään eri ammattiryhmien sujuvaa yhteistyötä sekä kes-kinäisiä konsultaatiomahdollisuuksia, parannetaan pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon jatkuvuut-ta, nopeutetaan hoitoon pääsyä ja otetaan käyttöön laajamittainen sähköinen asiointi.

Toimintamallissa potilaat segmentoidaan kahteen pääprosessiin: Paljon palveluita käyttäviin pitkä-aikaissairaisiin ja nopeasta avusta hyötyviin potilaisiin. Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoito keskite-tään lääkäreiden ja sairaanhoitajien muodostamille tiimeille jo olemassa olevia hoitosuhteita kunni-oittaen. Tiimejä muodostetaan kullekin terveysasemalle väestöön nähden riittävä määrä. Tiimeihinosoitetaan myös psykiatrisen sairaanhoitajan / psykologin ja päihdehoitajan sekä fysioterapeutintyöpanosta ja potilaat voidaan ohjata myös suoraan näiden työntekijöiden vastaanotolle.

Potilaalla on mahdollisuus ottaa yhteyttä suoraan oman tiiminsä sairaanhoitajaan joko puhelimellatai sähköisesti Effica-potilastietojärjestelmän omahoito -sovelluksen kautta. Pitkäaikaissairauksistakärsivien potilaiden hoitoa keskitetään tätä tarkoitusta varten koulutettujen sairaanhoitajien vas-taanotoille, joilla myös huolehditaan hoitosuunnitelman laatimisesta kullekin tiimin potilaalle yhdes-sä lääkärin kanssa.

Lääkärikäynnit tapahtuvat hoitosuunnitelman mukaisesti tai hoitajan vastaanotolla tai sähköisessäyhteydenotossa havaittuun tarpeeseen perustuen. Lääkärin vastaanottoa edeltää pääsääntöisestisairaanhoitajan ennakkokäynti ja hoitosuunnitelman aloitus tai tarkistaminen. Tiimityössä lääkärinrooli oman erikoisalansa erityisasiantuntijana ja hoitohenkilökunnan konsulttina korostuu. Tiimihuolehtii myös ensisijaisesti omien potilaidensa akuuttihoidosta.

Muut nopeasta avusta hyötyvät potilaat hoidetaan keskitetysti terveysaseman matalan kynnyksenvastaanotolla (akuuttivastaanotolla). Matalan kynnyksen vastaanotolle hakeudutaan joko puheli-

28

mitse tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kautta (ohjeellinen aika) tai ilman ajanvarausta. Nämäpotilaat ohjataan pääsääntöisesti sairaanhoitajan arvioon. Tarvittaessa hoitaja konsultoi lääkäriä taiohjaa potilaan tämän hoitoon. Pieni osa potilaista voidaan ohjata myös suoraan lääkärin vastaan-otolle. Pienillä terveysasemilla matalan kynnyksen vastaanotto voidaan osittain tai kokonaan integ-roida tiimien muuhun vastaanottotoimintaan.

Uudessa toimintamallissa sähköistä asiointia lisätään asteittain niin, että ensin tarjotaan pitkäai-kaissairaille tiimien potilaille laajennettua mahdollisuutta sähköiseen asiointiin. Käyttöön otettavaomahoitoalusta tarjoaa mahdollisuuden kaksisuuntaiseen suojattuviestintään oman tiimin hoitajantai lääkärin kanssa sekä laboratorionvastausten välittämisen potilaalle automaattisesti tarvittaessahoitajan / lääkärin kommenteilla täydennettynä. Tavoitteena on jatkossa tarjota kaikille potilaillemahdollisuus sähköiseen asiointiin kiireettömissä asioissa. Pyrkimyksenä on parantaa hoidon saa-tavuutta ja tehokkuutta korvaamalla merkittävä osa puheluista ja käynneistä sähköisen asioinninavulla.

Sairaanhoitajan itsenäistä vastaanottoa ja nuorten lääkärien vastaanottojen sujuvuutta tukemaanjärjestetään reaaliaikainen konsultaatiotuki ja ohjaus.

6.3 Heinolan kaupunki

Terveydenhuollon palvelut

Heinolan kaupunki tuottaa itse sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut asukkailleen.Heinolassa perusterveydenhuolto ja perustason erikoissairaanhoito toimivat yhdessä samoissatiloissa keskustan alueella. Heinolassa asukkailla on perusterveydenhuollossa omalääkäri ja oma-hoitaja. Ajanvaraus tapahtuu puhelimitse omahoitajan kautta. Saatavilla on laboratorio- ja kuvan-tamispalvelut. Kuvantamispalvelut sisältävät röntgenkuvien lisäksi ultraääni- ja mammografiatutki-muksia. Lisäksi tarjolla on fysioterapiaa, toimintaterapiaa sekä psykologin, ravitsemissuunnittelijan,puheterapeutin ja jalkaterapeutin palveluita. Osastopaikkoja on noin 50.

Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään kuntalaisille tuottamalla itse perustason palveluja sisä-tautien ja kirurgian aloilla. Palveluihin kuuluvat myös naistentautien erikoislääkärin palvelut, muttatällä hetkellä lääkäri on poissa. Muu erikoissairaanhoito hankitaan hoidon porrastuksen mukaisesti.

Virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin toteutetaan kiireellistä vastaanottotoimintaa osto-palveluna. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Akuutti 24:ssä.

Suun terveydenhuolto toimii yhdessä toimipisteessä. Hoitohuoneita on 13. Väestölle on turvattulainsäädännön mukainen hoitoon pääsy (arkipäiväpäivystys, la-su ja arkipyhäpäivystys, ei-kiireelliseen hoitoon pääsy, kiireettömän hoidon jono alle 6 kk). Päivystys hoidetaan arkisin klo 8-15 omana toimintana hammashoitolan tiloissa. Muina aikoina Akuutti24 PHKS:ssa (iltapäivystysma-pe klo 15–21, arkipyhäpäivystys, la-su ko 8-21).

Erikoishammaslääkärin palvelut hoidetaan omana toimintana yhteistyössä PHKS:n suusairauksienpoliklinikan kanssa. Oikomishoidossa on oikomishoidon erikoishammaslääkäri. Lisäksi ostetaankirurgin palveluita kahtena päivänä kuukaudessa.

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö käsittää aikuissosiaalityöntekijöiden asiakastyön mukaan lukien toimeentulotuenmyöntämiseen liittyvän asiakastyön, Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskuksen toiminnan, kuntout-tavan työtoiminnan, erityisryhmien asumispalvelut, velkaneuvonnan ja sosiaaliasiamiestoiminnan.

29

Heinola on yhdessä Lahden, Hollolan, Nastolan, Hartolan, Sysmän ja Orimattilan kanssa hallitus-kauden kestävän Työ- ja elinkeinoministeriön kuntakokeilussa, jossa työllisyyden hoidon päävas-tuuta siirretään kunnalle ja kunnille. Kokeilu toteutetaan ajalla 1.9.2012–31.12.2015.

Vammaispalvelut

Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja kehitysvammaisten palvelut.Palvelumuotoja ovat tukipalvelut, asumispalvelut, perhehoito, työtoiminta ja kuntoutus.

Vammaisten henkilökohtainen apu on järjestetty vammaispalvelutiimin toimesta vuoden 2013 alus-ta lukien.

Kehitysvammahuollon palveluista omana toimintana tuotetaan palveluohjaus, tehostettua palvelu-asumista ja työtoimintaa. Muut palvelut saadaan Eteva kuntayhtymältä ja Lahden kaupungilta.

Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö perustettiin keväällä 2010. Yksikön esimiehenä on hyvinvoin-tipalvelujohtaja ja yksikössä työskentelevät äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, koulu- jaopiskelijaterveydenhoitajat, koulupsykologit ja terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, toimintate-rapeutti, koulukuraattorit, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lapsiperheiden kans-sa työskentelevät sosiaaliohjaajat, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä ja lastenvalvoja sekämielenterveys- ja päihdetiimi. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoito, lastensuojelun sosiaalityösekä perhetyö on jaettu kahteen toiminnalliseen alueeseen (pohjoinen ja eteläinen). Muut yksikönpalvelut toteutetaan ilman aluejakoa ja kouluterveydenhuolto pääosin kouluilla.

Lasten ja perheiden palvelut yksikön lisäksi Heinolassa toimii Perhekeskus Tommola-talolla (koulu,päiväkoti, perhekeskus). Perhekeskus on Heinolassa ensisijaisesti toiminnallinen sateenvarjomalli,jonka avulla koordinoidaan lasten ja perheiden kanssa työskentelevien toiminnallista yhteistyötäsekä palveluiden kokonaisuuksia. Tavoitteena toiminnassa on matalan kynnyksen palvelut.

Vanhusten palvelut

Vanhuspalveluihin sisältyvät kotihoito, palveluohjaus ja neuvonta ns. terveystuvassa, päiväkuntou-tus, omaishoito, perhehoito, vanhainkoti Hopeasilta (59 paikkaa), Mäntylän ja Kanervalan palvelu-keskukset (yhteensä 107 paikkaa) sekä vanhusten tehostetun palveluasumisen ostopalvelut (65paikkaa). Terveyskeskuksen vuodeosastolla ei ole enää pitkäaikaishoidossa vanhuksia. Palvelura-kenne on muuten ikäihmisten laatusuositusten mukainen paitsi omaishoidossa olevien 75 vuottatäyttäneiden määrää pitää nostaa n. 3 %:sta 5-6 %:iin. Lisäksi säännöllisessä kotihoidossa olevien75 vuotta täyttäneiden määrää pitää kasvattaa n. 8 %:sta 14 %:iin.

Tavoitteena on turvata omassa kodissa ja tutussa ympäristössä asuminen niin pitkään, kun ihmi-nen itse toivoo ja se on mahdollista hoidollisesti. Erityisesti kiinnitetään huomiota ennakoivaan ta-paan tehdä työtä. Tämän jälkeen tarjotaan laadukkaat palvelut erilaisissa kodinomaisissa asumis-muodoissa hoivan tarpeen mukaisesti. Vanhuspalvelujen toimilla edistetään ikäihmisten mahdolli-suutta toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja. Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään tarpeenmukaan sekä kotihoidossa että asumispalveluissa. Yhteistyötä palveluketjun eri toimijoiden vapaa-ehtoisten, järjestöjen ja koulujen kanssa pyritään suunnitellusti lisäämään mm. asukkaiden virkis-tystoimintaa kehitettäessä.

Laitoshoitoa on enää vanhainkoti Hopeasillassa (59 paikkaa), jonka muuttamisen suunnittelu te-hostetun palveluasumisen yksiköksi alkaa 2014 ja yksikkö valmistuu 2015. Lisäksi kehitellään vaih-

30

toehtoisia kevyempiä hoitomuotoja. Lahden, Vantaan ja Hämeenlinnan kanssa yhteisessä STM:nrahoittamassa Ikäpalo-hankkeessa kehitetään ikäihmisten palveluohjaukseen ja neuvontaan uusitoimintamalli ja testataan mallin toimivuutta.

6.4 Lahden kaupunki

Lahden kaupunki järjestää sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut asukkailleen tuottamallaniitä monituottajamallin mukaisesti. Päivystystoiminta on Lahdesta siirtynyt 2012 alueelliseen yh-teispäivystyskeskukseen. Päijät-Hämeen yhteispäivystys, Akuutti 24 toimii keskussairaalan yhtey-dessä ympärivuorokautisesti ja on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat kiireellistä hoitoa äkillisensairastumisen, vamman tai pitkäaikaisen sairauden pahentumisen vuoksi välittömästi. Akuutti24:nlisäksi Lahtelaisten päivystysluonteisia asioita hoidetaan omissa lähiklinikoissa ja pääterevysase-malla virka-aikana.

Päiväaikainen suun terveydenhuolto tuotetaan itse ja päivystyspalvelu toimii yhteispäivystyskeskusAkuutti 24:ssa. Sosiaali- ja terveystoimialaa johtaa toimialajohtaja. Sote:n hallinnossa hallinto- jatukipalveluita tuottavina yksikköinä toimivat esikunta ja keskitetyt tukipalvelut. Sosiaali- ja terveys-toimiala on jaettu kolmeen vastuualueeseen: Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus jaHyvinvointipalvelut. Vastuualueita johtavat vastuualuejohtajat.

Terveyspalvelut jakautuvat avohoidon palveluihin, suun terveydenhuoltoon ja kliinisiin tukipalvelui-hin, joihin kuuluvat sairaala-apteekki, kuvantaminen ja laboratorio. Vanhusten palvelut ja kuntoutussisältää LKS:n palvelut, vanhusten avopalvelut sekä lääkinnällisen kuntoutuksen. Hyvinvointipalve-luihin kuuluvat sosiaalipalvelut, terveysneuvonta, vammaispalvelut, lastensuojelu, psykososiaalisetpalvelut ja Päijät-Hämeen perheneuvola.

Terveyspalvelut

Avoterveydenhuollon palveluita on tarjottu neljällä terveysasemalla (Launeen alue, Keskustanalue,Ahtiala-Mukkulan alue ja Jalkaranta-Metsäkankaan alue) ja LKS:n poliklinikalla, jonne on ollutsijoitettuna päivystysasema. LKS:n päivystysasema on koostunut valvontapoliklinikasta, traumapo-liklinikasta ja akuuttivastaanotosta. Vuoden 2014 alusta Lahdessa siirrytään uuteen toimintamalliin.Kaupunkilaiset on jaettu väestövastuun mukaan kolmelle lähiklinikalle, Keskustaan, Itäiseen jaEteläiseen lähiklinikkaan. Lisäksi paljon palveluita tarvitsevat listataan uudelle toiminnalle, pääter-veysasemalle. Lisäksi LKS:n keskitetty päiväpäivystys lopetetaan ja kaupunginsairaalan tiloissapalvelee traumapoliklinikka ja sisätautien erikoislääkäripoliklinikka.

Klinikkamallissa asiakkaita palvelevat hoitajavastaanotot myös ilman ajanvarausta.

Terveyspalvelut vastaavat lisäksi hoitotarvikejakelusta, terveyskioskin toiminnasta, terveysneuvos-ta ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Suun terveydenhuollon yksikössä on oikomishoidon, klii-nisen hammashoidon, suun perusterveydenhuollon ja välinehuollon yksiköt.

Terveyskioskin hoitajatasoiset palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kioski toimii ilmanajanvarausta ja sijoittuu palveluiden lähelle, jotta kynnys palveluiden käyttämiseen olisilahtelaisille mahdollisimman matala. Terveyskioski sijaitsevat Kauppakeskus Triossa. Terveyskios-kin toiminnan painopiste on terveyden edistämisessä ja siihen liittyvässä neuvonnassa sekä ohja-uksessa. Terveyskioskista saa ohjeita omahoitoon ja tarvittaessa ohjausta jatkohoitoon. Terveys-kioskissa palvelee kolme terveydenhoitajaa /sairaanhoitajaa ja lisäksi sieltä saa myös fysiotera-peutin palveluja. Terveyskioskilla asioidaan Kela-kortilla ja terveystiedot kirjataan Lahden kaupun-gin potilastietojärjestelmään.

31

Vanhusten palvelut ja kuntoutus

Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen päätavoite on lahtelaisten ikäihmisten ja kun-toutusta tarvitsevien hyvinvointi. Vastuualueen toimilla edistetään heidän mahdollisuutta toimia,vaikuttaa ja tehdä valintoja. Vastuualue tukee ikääntyneitä ja kuntoutusta tarvitsevia toimivilla pal-veluratkaisuilla. Vastuualue jakautuu kolmeen palveluyksikköön, jotka ovat Lahden kaupunginsai-raala (LKS), Vanhusten avopalvelut ja Lääkinnällinen kuntoutus. Vuoden 2014 alusta vastuualuekeskittää ikäihmisten asiakasohjauspalvelut.

LKS:n ydintehtävinä on tuottaa kotona asumista tukevia akuuttigeriatrian palveluja, potilaan toimin-takykyä tukevia kuntouttavia palveluja, kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa ja hyvää saattohoitoa. Sai-raalan tavoitteena on profiloitua geriatrisen osaamisen keskukseksi. Tätä tavoitetta tukee kiinteäyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa. LKS:lla on koulutusoikeudet geriatrian erikoisalalle ja ge-riatrian erikoislääkäreitä koulutetaan myös ympäristökuntien tarpeisiin. Kaupunginsairaala jakautuuAkuuttiyleislääketieteen ja geriatrian osastoryhmään, Kuntoutuksen osastoryhmään ja Pitkäaikais-hoidon osastoryhmään.

Kuntoutuksen osastoryhmässä tuotetaan seudullisena palveluna vaativan kuntoutuksen palvelua.Muut sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastot ovat profiloituneet ortopediseen kuntoutukseen, pal-liatiiviseen hoitoon, akuuttigeriatriseen hoitoon, tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä erikoissai-raanhoidon jatkohoitoon. Sairaalassa on myös kotisairaala / kotiin kuntoutusyksikkö sekä kotihoi-don tukena toimiva akuuttigeriatrinen arviointiyksikkö. Vuoden 2014 alusta lähtien lahtelaistenikääntyneiden päivystyspalvelut on keskitetty akuutti 24:ään. LKS:ssa toimii myös geriatrinen kes-kus, jossa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Sairaala järjestää myös kotihoidon lääkä-ripalvelut sekä kaupungin omien palvelutalojen lääkäripalvelut.

Tavoitteena on, että LKS:n akuutti- ja kuntoutushoidon prosessia tehostetaan ja akuuttisairaansijo-jen määrää vähennetään asteittain 160 sairaansijaan. Osana palvelurakenteen muutosta sairaalanpitkäaikaishoitoa korvataan asteittain palveluasumisen palveluilla ja pitkäaikaishoitoa jää vain Jal-karannan sairaalaan.

Vanhusten avopalvelujen ydintehtävä on tukea ikäihmisten kotona asumista. Tavoitteena on, ettäentistä useampi ikääntynyt asuu kotona. Vanhusten avopalvelut käsittää omaishoidontuen, päivä-toiminnan, kotihoidon ja palveluasumisen palvelut. Asiakasohjausyksikkö on suunniteltu vastaa-maan ikäihmisten neuvonnasta ja ohjauksesta, palvelutarpeen arvioinnista, palveluiden järjestämi-sestä sekä palvelukokonaisuuksien ja kotiutusprosessien koordinoinnista.

Lääkinnällisen kuntoutuksen ydintehtävänä on valmentaa ja tukea lahtelaisia saavuttamaan mah-dollisimman itsenäinen liikkumis-, toiminta- ja työkyky, mikä mahdollistaa heidän selviytymisensäarjessa. Toiminnassa painotetaan asiakkaan aktiivisuutta ja sitoutumista omaan kuntoutusproses-siinsa. Kuntoutusta toteutetaan yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja sidosryhmien kanssa tii-meissä, työyhteisöissä ja palveluverkostoissa. Lääkinnällinen kuntoutus muodostuu toiminta- jafysioterapian avo- ja laitospalveluista. Osana lääkinnällistä kuntoutusta toimii myös kaatumis- jaosteoporoosiklinikka Kaaos.

Hyvinvointipalvelut

Hyvinvointipalvelut edistävät väestön hyvinvointia, sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta sekäväestön omaa vastuunottoa hyvinvoinnistaan ja terveydestään huolehtimisessa.Hyvinvointipalveluissa kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan avopalvelujen ensisi-jaisuutta.

Hyvinvointipalvelujen vastuualue järjestää palveluja terveysneuvonnassa, psykososiaalisissa pal-veluissa, sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa sekä vammais- ja kehitysvammapalveluja yhteis-

32

työssä sidosryhmien kanssa. Seudullisesti järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvon-ta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun perhehoito ja vastaanotto-osasto ja Päijät-Hämeen perheneuvola. Palveluja kehitetään ja järjestetään yhteistyössä seudunperus-palvelukeskusten ja palveluntuottajien kanssa. Toiminta keskittyy ydintehtäviin, huomioi en-naltaehkäisyn kaikissa toiminnoissa ja edistää sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta.

Terveysneuvontapalvelut vastaavat ennaltaehkäisevin toimenpitein äitiys- ja lastenneuvolan, kou-luja opiskeluterveydenhuollon, ehkäisyneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun toiminnasta sekäkohdun kaulaosan syövän seulonnoista ja terveyden edistämisen koordinoinnista.

Psykososiaaliset palvelut toimii mielenterveys- ja päihdepalveluissa yhteistyössä sosiaali- jaterveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalueen, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatri-sen säätiön, Lahden A-klinikkatoimen ja muiden palvelutuottajien ja asiantuntijatahojen kanssa.Päihdehuollon erityispalvelut ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ja kuntoutustoimintajärjestetään ostopalveluina. Psykososiaaliset palveluissa omana toimintana on nuorten mielenter-veys- ja päihdepalvelut nuorisovastaanotolla ja asunnottomille asuntojen hankinta ja asumisentuen järjestäminen. (poistettu virke)

Sosiaalipalveluiden yksikköön kuuluvat toimeentuloturva, aikuissosiaalityö, sosiaalinen luototus,maahanmuuttopalvelut ja työhön kuntoutus. Seudullisina palveluina tuotetaan sosiaalipäivystyk-sen, talous- ja velkaneuvonnan, rikos ja riita-asioiden sovittelun sekä tulkkikeskuksen ja maahan-muuttajien työhönvalmennus sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut.

Sosiaalipalvelujen tehtävänä on aikuisten sosiaalinen tukeminen, toimeentulon turvaaminen ja työ-hön kuntouttaminen. Aikuissosiaalityön painopisteenä on nuorten aikuisten ja pitkäaikaistyöttömienosallisuuden ja itsenäisen toimeentulon vahvistaminen.

Lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympä-ristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.Lastensuojelua toteutetaan yhteistyössä muiden palveluyksiköiden ja kolmannen sektorin kanssa.

7. Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen

7.1 Erityistason palvelut

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (sairaanhoitopiiri) kuuluu Tampereen yliopistollisen kes-kussairaalan erityisvastuualueeseen (Erva-alue). Sairaanhoitopiirien yhteistyönä on laadittu vuon-na 2009 Erva-alueen strategia Yhdessä enemmän – Kumppanuudella. Tampereen yliopistollisensairaalan Erva-alue muodostaa strategian mukaan sopimuspohjaisen, kumppanuuteen perustuvanyhteistoimintaverkoston, jossa kukin kuntayhtymä toimii tasa-arvoisena yhteistyökumppanina, mut-ta kuitenkin sovittuihin toimintatapoihin sitoutuen.

Terveydenhuoltolain edellyttämä Erva-tasoinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on val-mistelussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshpn) johdolla. Järjestämissopimuksessa sovitaanseuraavista asioista:1. Toimintojen keskittäminen / työnjaosta sopiminen2. Ensihoito ja sairaankuljetus3. Sopiminen uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista4. Potilasturvallisuus5. Työvoiman saannin turvaaminen ja ennakointi6. Yhteinen tutkimusstrategia / tutkimusyhteistyö

33

7. Laadunhallinta8. Hankintaorganisaatio9. Vertailujohtaminen10. Erva-tasoinen yhtenäinen tietojärjestelmä

Järjestämissopimuksen hyväksyvät kunkin sairaanhoitopiirin valtuustot ja sopimus astuu voimaanvuoden 2013 alusta. Sopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta.Pirkanmaan Erva-alueen sairaanhoitopiirit ovat sopineet lääkinnällisten tarvikkeiden määriteltyjentuotenimikkeiden yhteishankinnasta. Yhteishankinnalla on viimeisten neljän vuoden aikana saavu-tettu merkittävät edut. Lääkehuollon yhteishankinta on laajentunut vuoden 2010 alusta kattamaanTampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) jaErva-alueet. Päijät-Hämeen osalta on sovittu koko alueen hyödyntävän kyseisiä yhteishankinta-menettelyjä.

Yhteensä erikoissairaanhoidossa ostopalveluihin vuonna 2011 käytettiin 26,5 milj. euroa, joka on12 % toimintakuluista ollen maassamme matalimpia. Pshpn osuus oli 13,7 milj. euroa, mikä ylittitilauksen 1,9 milj. eurolla ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin osuus oli 5,6 milj. euroa.Muiden ostopalveluiden osuus oli 7,2 milj. euroa.

Päijät-Hämeen erikoissairaanhoidon laajuutta ja erityisvastuualuesuuntautuneisuutta on selvitettykuntien ja alueen toimijoiden yhteisessä omistajapoliittisessa yhteistyöryhmässä. Erillisen vertai-luselvityksen teki asiasta HTL Asko Rytkönen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä (Ksshp). Suun-tautumisasiassa on kuultu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HYKS) ja Pshp:n ja vastaa-vien yliopistojen edustajia. Yhtymän valtuusto päätti hakea 17.12.2012 yksimielisesti valtioneuvos-tolta siirtymistä HUS -erva alueeseen.

7.2 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Päijät-Hämeessä erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta vastaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja ter-veydenhuollon kuntayhtymä (PHSOTEY). Erikoissairaanhoidon ydintoimintaa on kiireellisen hoi-don järjestäminen ja tuottaminen ja sen ohella tuotettava elektiivinen toiminta pohjautuu suureltaosin päivystysvalmiuden ylläpitämiseen tarvittavaan resursointiin. Tavoitteena on säilyttää keskus-sairaala vetovoimaisena sairaalana, jonka palveluvalikoima on laaja ja tuotantokyky hyvä ja talou-dellinen. Tavoitteena on myös hallita ostopalvelujen kasvua.

Erikoissairaanhoidon palvelutuotanto on keskitetty lukuun ottamatta Orimattilan ja Heinolan psyki-atrisia hajautettuja poliklinikoita. Yhtymä hankkii ostopalveluina yliopistollisiin sairaaloihin keskitetythoidot pääosin Tampereen (TAYS) ja Helsingin (HUS) yliopistollisista sairaaloista sopimukseenperustuen. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri kuuluun TAYSin erityisvastuualueeseen. Ostopalvelui-den kokonaiskustannuksista kohdistuu TAYS:iin reilu 45 %, HUS:iin 23 % ja loput valtion mielisai-raaloihin ja muihin sairaanhoitoiireihin tai yksityisiin palvelutuottajiin. Ostopalveluina hankitaan mm.syövän sädehoito ja vaativin syöpäkirurgia, sydänkirurgia, vaativa palovammahoito, neurokirurgia,elinsiirrot ja oikeuspsykiatria.

Erikoissairaanhoidon toimialalla on kehitetty kahden välistä yhteistyötä Keski-Suomen sairaanhoi-topiirin kanssa. Yhteistyömuotoja haetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Carean sekä Kouvo-lan kaupungin kanssa. Tavoitteena on löytää keskeiset osaamisen alueet, joilla voidaan toimintaakehittää yli oman alueen tarpeiden kustannusvaikuttavasti ja luopua vastaavasti pienistä tuottamat-tomista toiminnoista. Osaamiskeskustyyppistä toimintaa on silmätaudeilla, mahasuolikirurgiassa,ortopediassa, reumasairauksissa ja sydänsairauksissa.

PHSOTEY myy erikoissairaanhoidon palveluja sopimukseen perustuen ulkokunnille. Laajinta ulko-kuntamyynti on silmätautien klinikalla, joka myy silmän verkkokalvo- ja lasiaisleikkauksia sekäglaukoomakirurgisia leikkauksia ulkokunnille. Tällä hetkellä potilaat tulevat Pirkanmaan, Keski-

34

Suomen ja Kanta-Hämeen, Vaasan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien sekä HUS-piirin alueelta.Lihavuusleikkauksia ja ruokatorvikirurgiaa myydään sopimuksen mukaan Keski-Suomen sairaan-hoitopiirille. Reumasairauksien hoidon erityisosaamista tullaan myymään sopimusperustaisestilähellä oleville sairaanhoitopiireille.

Päijät-Hämeen keskussairaala (PHKS) on keskisuuri keskussairaala. Käytännössä se on ainoaerikoissairaanhoidon yksikkö yhtymän alueella. Koko erikoissairaanhoidon toimialalla on yhteensäsairaansijoja ja hoitopaikkoja on 491. Näistä 446 on keskussairaalassa ja 45 ensihoito- ja päivys-tyskeskuksessa mukaan lukien päivystysosaston 27 sairaansijaa. Sairaalassa on edustettuina 38erikoisalaa 50:stä virallisesta lääketieteen erikoisalasta. Viimeisimpänä kehittyvänä erikoisalana onakuuttilääketiede, jonka koulutusohjelmaa ollaan perustamassa yhteistyössä yliopistosairaaloidenkanssa. Ensihoitokeskus on lisäksi anonut ensihoitolääketieteen erityispätevyys - koulutusoikeuk-sia. Keskussairaalassa on 219 erikoislääkärin virkaa ja 55 erikoistuvan lääkärin virkaa. Yhteis-päivystyskeskuksen ulkoistettuja virkoja voidaan muuttaa akuuttilääketieteen koulutusviroiksi, vuo-den 2013 lopulla oli kolme erikoistuvaa koulutuksessa ja kahden täyttöprosessi on meneillään.Yhteensä Akuutti24:ssä on 16 päivystävän lääkärin virkaa. Lisäksi sairaalassa on kaksi hammas-lääkärin virkaa suu- ja leukakirurgiassa.

Keskussairaala on vahva valtakunnallinen päivystysyksikkö. Sairaalassa on 24/7 sairaalapäivys-tyksessä 8 erikoisalaa/lääkäriä, takapäivystyksessä 6 (7) erikoisalaa/lääkäriä, osa-aikaisessa taka-päivystyksessä 2 erikoisalaa/lääkäriä ja puhelinpäivystyksessä 1 erikoisala. Yleislääketieteen päi-vystys ja akuuttilääketiede lisäävät erikoisalojen määrän 38:aan.

Sairaalan keskeisin toiminto on laaja-alaisen, alueen asukkaita lähellä olevan päivystyksen järjes-täminen. Päivystyskyvyn ylläpitämiseksi tarvittava henkilöstö tekee suunniteltua muuta kiireellistäja kiireetöntä hoitoa. Toimintamuodot tukevat toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden. Keskussai-raalan asemaa tulevana päivystävänä ja vahvana erikoissairaanhoidon osaamiskeskuksena tuke-vat HUS ja Pshp omalta osaltaan.

Keskussairaalakiinteistössä toimii myös Pshp:n sädehoidon yksikkö PHKS:n syöpätautien poliklini-kan yhteydessä. Aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon yksiköistä osa toimii Lahdenkeskustassa useissa eri yksiköissä. Toiminnallisesti psykiatrian erikoisalat ovat tehneet perintei-sesti yhteistyötä alueen perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Somaat-tisten sairauksien osalta palvelupolkuja on tuettu alueellisella koulutuksella. Erikoislääkäreidenjalkautumista perusterveydenhuoltoon on jo tai suunnitteilla somaattisista erikoisaloista vuonna2013 kardiologiassa, ortopediassa, infektiosairauksissa ja lastentaudeilla. Vaativan kuntoutuksenyksikössä LKS:ssa työskentelee osa-aikaisena fysiatri ja toimintaterapeutti. Urologiassa ja haa-vanhoidossa on käynnissä hoitotyön jalkautusta.

Keskussairaalakiinteistön kehittämissuunnitelma pohjautuu toiminnallisiin tarpeisiin. Alueella onvalmistunut kesäkuussa 2013 professori Martti Kekomäen ja NHG:n toimesta alueen terveyden-huollon alustava kehittämissuunnitelma. Tilojen uudistamisen tarvesuunnittelussa huomioidaanmyös erva-tasoinen työnjako ja osaamiskeskukset sekä uudet toimintatavat toiminnan tuottavuu-den parantamiseksi.

Kuntajohtajakokous päätti 9.10.2013 toteuttaa hankkeen: ’Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalve-luiden järjestäminen’ seuraavasti ajalla 1.1.2014–30.6.2015. Hankkeen tavoitteena on suunnitellaNHG:n selvityksen pohjalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen, jolla taa-taan maakunnan asukkaille riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien maksukykyävastaavasti. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa painopisteenä on taloudellisuus, tuottavuus sekäpalveluiden vaikuttavuus NHG:n / Kekomäen raportin toimenpiteiden pohjalta. Toisessa vaiheessa,kun järjestämislain sisältö on tiedossa, on mahdollista selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden hal-linto ja organisointi tulevaisuudessa. Tämän vaiheen työskentelystä ja tavoitteista käydään erillinenneuvottelu kuntien kesken erikseen sovittavalla tavalla.

35

7.3 Heinolan kaupunginsairaala

Heinolan terveyskeskuksessa on sisätautien, naistentautien ja kirurgian poliklinikat ja vuodeosasto-toimintaa sekä kirurgian ja naistentautien leikkaustoimintaa. PHSOTEY hankkii sopimukseen pe-rustuen päiväkirurgisia leikkauksia ja skopioita sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkuntien (muut kuinHeinola) asukkaille.

Erikoislääkärien vastaanototHeinolan kaupungin erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan erikoispoliklinikalla. Heinolan kau-pungin erikoissairaanhoidossa tarjotaan palveluja sisätaudeilla, kirurgialla ja naistentaudeilla. Poik-keuksellisesti tällä hetkellä naistentaudeilla ei ole tällä omaa palveluntuotantoa. Erikoispoliklinikallatehdään mm. mahalaukun ja suoliston tähystyksiä, sydämen vuorokausirytmin rekisteröintejä ns.Holter-tutkimuksia, sydämen rasituskokeita sekä pieniä polikliinisiä toimenpiteitä. Erikoislääkärei-den poliklinikalta käsin suoritetaan konsultaatioita vuodeosastoille.

LeikkausosastoLeikkausosastolla on kaksi leikkaussalia. Siellä tehdään ortopedisiä ja yleiskirurgisia toimenpiteitä.Ortopedisiä toimenpiteitä ovat mm. polven ja lonkan tekonivelet, polvi- ja olkapääkirurgia ja käsi- jajalkaterakirurgia. Yleiskirurgisia toimenpiteitä ovat laparaskooppiset sappi- ja tyräleikkaukset, mies-ten sterilisaatiot, suonikohjut ym. Naistentautien toimenpiteet ovat tauolla.

Osasto 11Osastolla hoidetaan etupäässä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevia, akuuttipotilaita, kuntou-tuspotilaita ja palliatiivisessa hoidossa/saattohoidossa olevia.

Osasto 31Osastolla on perusterveydenhuollon paikkoja ja tarpeen mukaan siellä voidaan hoitaa kirurgisiapotilaita jatkohoidossa operatiivisen hoidon jälkeen, ellei kotiuttaminen välittömästi toimenpiteenjälkeen ole mahdollista.

Palveluista tarjotaan myös ulkokuntalaisilleHeinolan kaupungin erikoissairaanhoidon palveluita myydään myös muille kunnille.

7.4 Lahden kaupunginsairaala

Lahden sosiaali- ja terveystoimialan vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella toimiiosana LKS:n Geriatrinen keskus. Se on erikoislääkärijohtoinen perusterveydenhuollon erikoislää-käripoliklinikka, jossa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka.

LKS:n tiloissa terveyspalveluiden vastuualueella toimii myös erikoislääkäripoliklinikka, joka palve-lee lahtelaisia sisätautien erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluilla ja eräillä hoitajien tekemilläerityistutkimuksilla. Poliklinikan toimintaan kuuluvat keskeisimmät perustason sisätautien erikois-alan tehtävät. Työnjako keskussairaalan sisätautien poliklinikan kanssa on vakiintunut. Potilaathakeutuvat tutkimuksiin pääosin terveyskeskuslääkäreiden lähetteellä. Myös keskussairaala jayksityiset lääkärit ohjaavat potilaita poliklinikalle, keskussairaalan kanssa sovitun hoidonporrastuk-sen mukaisesti. Poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella. Hoitotakuun aikarajat saavutetaan, jos-kin odotusajat tutkimuksiin pidentyvät herkästi henkilöresursseista johtuen. Odotusajoista raportoi-daan yhteistyötahoille säännöllisesti.

36

8. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä on kaksi ympäristöterveydenhuollon tuottajaa, Lahdenkaupunki ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus. Ympäristöter-veyskeskus järjestää terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut 12 kunnalle, joiden väes-tömäärä on yhteensä noin 104 000 asukasta.

Ympäristöterveyskeskus täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta annetun lain koko-vaatimukset ja toiminnallisesti se pystyy vastaamaan myös hyvin uuden eläinlääkintähuoltolainvaatimukset. Hallinnollisesti ympäristöterveyskeskus koostuu kahdesta tulosalueesta: terveyden-suojelu ja eläinlääkintähuolto.

Terveydensuojelu palvelujärjestelmä perustuu osaamiskeskuksiin (4 keskusta), joihin sijoitetunhenkilöstön erikoistumisalueet ja työnjako luovat koko toiminta-alueen palvelujen tasalaatuisuudel-le ja palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuuden toteutumiselle hyvät lähtökohdat. Terveydensuojelunvalvontatoiminta perustuu lakialoittain laadittuihin vuosittain myös arvioitaviin valvontasuunnitelmiin.Yleinen terveydensuojelu kattaa lisäksi laaja-alaisesti ympäristön terveyshaittojen hallintaan täh-täävän toiminnan yhdessä kunta- ja aluetason toimijoiden kanssa.

Eläinlääkintähuollon toiminta perustuu kunnaneläinlääkärien toteuttamaan suur- ja pieneläintenterveyden- ja sairaanhoitoon. Eläinlääkärit toimivat yhdessä tiimissä, jossa työnjakoa toteutetaanerikoistumisalueiden pohjalta. Ympäristöterveyskeskuksen hallinnoimassa maakunnallisesti järjes-tetyssä eläinlääkäripäivystyksessä on mukana myös Lahti. Eläinlääkäripäivystyksessä pieneläin-päivystys on eriytetty suuraeläinpäivystyksestä viikonloppuisin ja juhlapyhien yhteydessä. Pien-eläinpäivystyksen hoitavat yksityiset pieneläinasemat sopimuspohjaisesti. Ympäristöterveyskes-kuksessa on valvontaeläinlääkärin virka. Virkaa käytetään valvontatehtäviin kaikkien ympäristöter-veydenhuollon toimijoiden alueella Päijät-Hämeessä.

Ympäristöterveydenhuollon toiminta ja talous on mitoitettu kuntien maksukyvyn pohjalta ottaenhuomioon mahdolliset valtion korvaukset ympäristöterveydenhuollon ylimääräisistä tehtävistä.Mahdolliset muutokset kuntien elinkeinorakenteisiin vaikuttavat terveydensuojelun valvontasuunni-telmiin ja yleisen terveydensuojelun vaatimuksiin ja toimintaan. Uusimmat käyttöön saatavat tiedotympäristön altisteiden tautikuormaa lisäävistä vaikutuksista on otettu huomioon toiminnallisessasuunnittelussa. Aluehallintoviraston laatimat valvontasuunnitelmien arvioinnit otetaan myös huomi-oon toimintaa kehitettäessä.

Eläintautien vastustamista, eläinsuojelua ja zoonoosien hallintaa on tehostettu. Eläinlääkärien työkohdentuu nykyistä enemmän pieneläinpraktiikkaan. Yhteistyötä yksityisten pieneläinklinikoidenkanssa toteutetaan päivystystoiminnan osalta. Eläinlääkintähuollossa kehitetään takapäivystysjär-jestelmää.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristökeskuksen toimipisteiden sijainti on esiteltyjärjestämissuunnitelman liitteessä 3.

9. Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt

9.1 Ensihoitopalvelut ja palvelutasopäätös

Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirtää kuntien järjestämisvastuulla olevansairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi vuoteen 2013 mennessä. Toimintakokonaisuuttakutsutaan ensihoitopalveluksi ja sen tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja.

37

Terveydenhuoltolaissa ja asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvis-taa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään en-sihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista sekä kuvataan palvelun sisältöä. Palvelu-tasopäätöksen lähtökohtana on turvata mahdollisimman tasa-arvoinen ensihoitopalvelurakennePHSOTEY:n alueella. PHSOTEY:n valtuusto on vahvistanut palvelutasopäätöksen kesäkuussa2012. Ensihoitopalvelun saatavuuden palvelutaso tavoittamisajan mukaan riskiluokka-alueittain onkuvattu liitteessä 3.

Uudessa ensihoitojärjestelmässä vaativan hoitotason ensihoitajat kuuluvat yhdessä kenttäjohtajienkanssa PHSOTEY:n ensihoitokeskuksen palvelukseen. Alueella operoi 24/7 kolme vaativan hoito-tason yksikköä. Yksiköiden miehistöt ovat säännöllisessä työkierrossa akuuttisairaanhoidon alueel-la. Alueellisiin vaativan hoitotason yksiköihin keskitetään ensihoidon erityisen kalliit lääkkeet ja -hoidot.

Ensihoitokeskuksen kumppani on Päijät-Hämeen pelastuslaitos, joka huolehtii 10 ensihoitoyksikönmiehityksestä, kaikesta tarvittavasta ajoneuvokalustosta sekä osasta asemapaikkoja. Yhteistoimin-tasopimuksessa molempien osapuolten vastuut on määritelty sekä sovittu seurantajärjestelmistä.Asikkalan sairaankuljetuksen kanssa on tehty liikkeenluovutussopimus. Sysmä-Hartolan sairaan-kuljetuksen kanssa ensihoitokeskuksella on toistaiseksi voimassa oleva sopimus toiminnasta.Vuoden 2013 ja 2014 ajan poikkeuksellisesti Hartolan ja Sysmän alueella ensihoito järjestetäänosittain varallaololla nykyisen palveluntuottajan toimesta. Perusteluna kaksiportaiselle toiminnanmuutokselle ovat voimassa oleva sopimus sekä nykytilanteessa kohtuullinen tavoittamisprosent-tiosuus riskialueilla 2 ja 3. Kunnan toiveesta on Padasjoelle järjestetty lisäksi vuoden 2014 lop-puun asti varallaolovalmius joka päivä klo 20–08 väliseksi ajaksi.

Osana ensihoitopalvelua järjestetään kiireettömien ambulanssia vaativien potilaskuljetusten järjes-täminen ensihoitokeskuksen omana toimintana. Siirtokuljetusyksiköt toimivat osaltaan lisävalmiu-tena kiireellisissä kuljetuksissa sekä suuronnettomuusresurssina.

Vuosien 2015–2016 palvelutasopäätöksen valmistelu tullaan ajoittamaan alkuvuoteen 2013 ja tätätyötä tehdään yhteistyössä tilaajien kanssa.

Päijät-Hämeessä on tehty ratkaisu keskittää päivystyspalvelut alueelliseen yhteispäivystyskeskuk-seen. Jotta haja-asutusalueiden lähipalveluita voidaan tukea ja edelleen kehittää uudessa päivys-tysmallissa, vaaditaan ensihoitopalveluilta uudenlaisia toimintamuotoja. Kauempana yhteispäivys-tyskeskuksesta sijaitsevilla alueilla ensihoitopalvelua kehitetään kohti hoidon tarpeen arviota, pien-toimenpiteiden tekemistä jo asukkaiden kotona ja tiivistetään yhteistyötä kotipalvelujärjestelmänkanssa.

Parhaimmillaan ensihoitopalvelu voisi tuoda asukkaiden koteihin sairaanhoitajavastaanottoa terve-ysasemien ollessa suljettuna. Uuden ensihoitopalvelun sisäänajovaiheen jälkeen saadaan tietoamahdollisesti käytettävissä olevasta työresurssista eri kunnissa. Koko alueelle pitää luoda kevään2013 aikana yhteistoiminnan perusmalli ja edelleen kuntakohtaisesti hioa tätä sopimaan peruster-veydenhuollon ja sosiaalitoimen nykyorganisaatioon rajapinnassa. Vuonna 2013 työtä on aloitettuja kunnittain on jo löydetty hyviä yhteystyömuotoja. Työtä pitää jatkaa vuonna 2014 jotta yhteistyölisääntyy ja löytää vakiintuneet muotonsa.

9.2 Yhteispäivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteistyö

Alueellinen yhteyspäivystyskeskus Akuutti24 hoitaa välitöntä päivystyshoitoa vaativia potilaita 24/7alueellisesti sovitun hoidon porrastuksen mukaisesti. Kiireettömämpää apua tarvitsevat potilaatohjataan virka-aikaisten palvelujen piiriin aktiivisesti. Vuosittainen potilasmäärä on noin 90 000käyntiä. Akuutti24 toimii hoitoprosessien mukaisesti ilman raja-aitaa yleislääketieteen ja erikoissai-raanhoidon välillä. Akuutti24 huolehtii akuuttilääkärien koulutuksesta sekä tuottaa päivystys- ja

38

ensihoidon koulutusta myös muiden erikoisalojen lääkäreille. Suun terveydenhuollon päivystystoimii klo 8-21 joka päivä Akuutti24:ssä. Yöaikaisesta suun terveydenhuollon päivystyksestä neu-votellaan Erva tasoisesti.

Akuutti24 toimii hoitoprosesseittain ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat toiminnan kehittämistä. Lahdenkaupunki, Oiva-kunnat sekä Aava-kunnat ovat varanneet asukkailleen mahdollisuuden päivystyk-sen ympärivuorokautiseen käyttöön. Heinolan kaupunki on päätöksessään siirtänyt virka-ajan ul-kopuolisen yleislääketieteen päivystyksen Akuutti24:n, mutta Heinolassa järjestetään myös iltaisinja viikonloppuisin kevytpäivystystä lähipalveluna.

Akuutti24 sisällä toimii päivystysosasto, jossa voidaan 1–3 vuorokauden ajan hoitaa ja seuratapäivystyspotilaita. Päivystyksen keskittyessä kuntien terveysasemien vuodeosastojen profiili pa-kostakin muuttuu enemmän kuntouttavaan suuntaan ja akuuttihoito jatkohoito tulee keskittymään.

Mielenterveys- ja päihdepotilaiden arviointi yhteispäivystyksessä tapahtuu työparilla psykiatrinensairaanhoitaja ja akuuttilääkäri. Psykiatrinen sairaanhoitaja kartoittaa tilanteen, diagnostiikan sekäpäätökset tekee yleislääkäri. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden kohdalla varsinaisia päivystykselli-siä potilaita ovat ainoastaan välitöntä sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat (esim. M1 -psykoosiepäilytja akuutisti suisidaaliset potilaat). Näissä tapauksissa yleislääkäri tekee päivystyskonsultaatiopyyn-nön psykiatrian päivystävälle lääkärille. M1-potilaista otetaan yhteys psykiatrian päivystäjään, jokapäättää potilaan vastaanottavan osaston.

Muut potilaan ohjataan joko perusterveydenhuollon, päihdepalvelujen tai psykiatrisen avohoidonpalvelujen piiriin. Palveluihin ohjaamisen toteuttavat psykiatriset sairaanhoitajat. Psykiatrisen avo-hoidon. Silta-toiminnan kytkeminen Akuutti24:n toimintaan lyhyiden psykiatristen sairaalahoitojenvähentämiseksi on toiminnassa. Tämän lisäksi on alkamassa yhteistyö Lahden kaupungin mielen-terveys- ja päihdepalvelujen ja Silta-työryhmän yhteistyö helmikuussa 2014.

9.3 Sosiaalipäivystys

Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys tuottaa palveluita kaikille PHSOTEY:n kunnille 1.1.2015 alkaen,jolloin myös Iitin sosiaalipäivystys siirtyy Kouvolan kriisi- ja sosiaalipäivystyksestä Päijät-Hämeensosiaalipäivystykseen. Lahti järjestää palvelun, jonka toimipiste on Päijät-Hämeen poliisilaitoksella,jossa se toimii yhteistyössä eri viranomaisten ja peruspalvelukeskusten kanssa.

Sosiaalipäivystys antaa sosiaalityön kiireellistä palvelua virka-ajan ulkopuolella. Keskeisiä tehtäviäovat lastensuojelupalveluiden tarpeen arviointi, kiireelliset huostaanotot, nuorten rikoksentekijöidentilanteiden selvittäminen ja virka-aikaisiin sosiaalityön palveluihin ohjaaminen. Aikuisväestön on-gelmina kohdataan päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia palvelutarpeita, lähisuhde- ja perheväki-valtaa sekä vanhusten akuutteja selviytymisongelmia, joissa annetaan akuutti välttämätön palvelu.

Sosiaalipäivystyksen yhteydessä toimiva Vesijärven Ankkuritoimina vakinaistui vuoden 2013 alustalukien. Toiminta on poliisin, nuorisopalveluiden, seurakunnan ja sosiaalityön välistä verkostoyhteis-työtä, jolla ehkäistään nuorten rikollista elämäntapaa ja syrjäytymistä.

Suurin osa yhteydenotoista sosiaalipäivystykseen on tullut hätäkeskuksesta ja poliisilta. Kotikäynnittehdään aina yhdessä poliisin kanssa. Näin ollen palvelun sijoituspaikka poliisilaitoksella on koettutarkoituksenmukaiseksi.

Sosiaalipäivystys toimii arki-iltoina ja viikonloppuisin ympärivuorokautisesti. Sosiaalipäivystyksenpalveluiden tarjoamista ympärivuorokautisesti tullaan edellyttämään sosiaalihuoltolainsäädännönuudistuksessa, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Toiminnan kehittämistä lain-säädännön mukaiseksi suunnittelee syyskuusta 2013 toimintansa aloittanut kehittämistyöryhmä,

39

jossa on edustus Aavasta, Oivasta, Heinolasta, Lahdesta ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksiköstä.

10. Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa

10.1 Työterveyshuolto

Työterveyshuollon painopiste on siirtynyt työkyvyn ja terveyden edistämiseen ja työkyvyttömyydenehkäisyyn. Tätä kehitystä ovat suunnanneet ja tukeneet useat STM:n asettamat työryhmät ja nii-den esittämien ehdotusten pohjalta tehdyt lakimuutokset.

Tuorein työterveyshuollon toimintaa ohjaava muutos on valtioneuvoston 10.10.2013 hyväksymäasetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetuksessa korostetaan työterveyshuollon ja ter-veydenhuollon yhteistyötä sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa. Ase-tuksen muutokseen liittyen valmistuu vuoden 2014 alussa Hyvä työterveyshuoltokäytäntö – opas,joka ohjaa käytännössä työterveyshuollon sisältöä ja sen käyttämiä menetelmiä.

Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja toisaalta työn jaonkehittämistä jatketaan. Terveydenhuollon eri tasojen ja kuntoutuksen yhteistyön tärkeyttä korostaavuonna 2012 voimaan tullut lakimuutos, joka edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevas-ta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että erityisesti tuki- ja liikuntaelinsekä mielenterveyssairauksien, mutta myös mm. syöpäsairauksien, neurologisten sairauksien jasydän- ja verenkiertoelinsairauksien aiheuttamien sairaslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden tarvevähenee ja työstä poissaolojaksot lyhenevät toimivien hoitopolkujen sekä työterveyshuollon jamuun terveydenhuollon välisen yhteistyön pohjalta.

Työterveyspainotteisen sairaanhoidon piiriin eivät kuulu mm. lisääntymisterveyteen liittyvät asiat,gynekologisten tai urologisten sairauksien seuranta, kroonisten sairauksien lääkintään liittyvä rutii-ninomainen laboratorioseuranta tai syöpäsairauksien rutiiniseuranta. Työterveyshuollon sairaan-hoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnoista ja työn jaosta on laadittu ohje Työterveys Wellamonja Päijät-Hämeen alueen kansaterveystyöstä vastaavien ylilääkäreiden kesken joulukuussa 2012 jatyönjakoa tarkennetaan yhteispalavereissa edelleen.

10.2 Geriatriset palvelut

Ajatus Lahden Geriatrisesta keskuksesta syntyi valtakunnallisen Ikäkaste -hankkeen paikallisenosahankkeen eli Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hankkeen (Pääsky-hanke)toiminnassa. Tarkoituksena oli perustaa maakunnallinen Geriatrinen keskus, joka tuottaisi geriatri-sia palveluja koko PHSOTEY:n alueelle. Tällä hetkellä Geriatrinen keskus on LKS:n polikliinistatoimintaa (perusterveydenhuollon erikoislääkäripoliklinikka). Tavoitteena jatkossa on alueellisennäkökulman vahvistaminen.

Geriatrisessa keskuksessa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Keskuksen toiminnantarkoituksena on ylläpitää ja parantaa ikäihmisten terveyttä, lisätä heidän hyvinvointiaan ja tukeaheidän omatoimisuuttaan ja mahdollisimman itsenäistä pärjäämistä kotona tai palveluasumisessa.Muistipoliklinikan yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehokas muistisairausdiagnostiikka, jotta muisti-sairaat ja heidän läheisensä pääsevät hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Potilas käy geriatrin vastaan-otolla 1 – 3 kertaa diagnostisissa tutkimuksissa ja hoidon suunnittelussa, minkä jälkeen hoitovas-

40

tuu siirtyy terveyskeskuslääkärille. Geriatrinen keskus järjestää muistipotilaan ensitietopäiviä, joi-den tarkoituksena on tukea sairastunutta ja hänen läheisiään muuttuneessa elämäntilanteessa.

Geriatrisella poliklinikalla hoidetaan vaativia, monisairaita ja moniongelmaisia vanhuksia. Tyypillisiägeriatrisia vaikeuksia ovat mm. liikuntavaikeudet ja kaatuilu, kipuongelmat, monilääkitys ja tarvelääkehoidon kokonaisarviointiin, ravitsemustilan heikentyminen ja muu haurastuminen sekä hui-maus. Geriatrisen toiminnan kehittämisen keskeiset seudulliset painopistealueet ovat:

· Geriatrisen erikoisosaamisen seudullinen keskittäminen, mutta samalla riittävä aluegeriatri-an resursointi

· Geriatrisen toiminnan ja osaamisen kehittämisen alueellinen koordinointi ja kehittäminen· Vanhuspsykiatrian vahvistaminen ja erityisen haastavien potilasryhmien hoitoon erikoistu-

neen alueellisen yksikön perustaminen· Vanhussosiaalityön vahvistaminen· Yhteistyön vahvistaminen 3. sektorin kanssa· Geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden koulutusohjelman kehittäminen

Moniongelmaisten vanhusten, eli geriatristen potilaiden määrä on lisääntynyt sairaalapäivystykses-sä, sillä elinaika on pidentynyt ja yhä huonokuntoisemmat vanhukset asuvat kotona. Geriatristaosaamista tulisi vahvistaa Päivystyskeskuksessa (Akuutti24 ja POS-osasto). Lahden kaupunki onperustanut vuoden 2014 alusta kaksi aluegeriatrin virkaa, joiden työpanos on tarkoitus myydä seu-dullisena palveluna ympäristökuntiin ja Phsotey:lle. Vuonna 2014 tavoitteena on geriatrian erikois-lääkärin työpanoksen (50 %) toimittaminen päivystysalueelle. Vuoden 2014 alusta lahtelaistenikääntyneiden päivystysluonteinen hoito keskitetään Akuutti 24:ää. Jatkossa on syytä arvioida,voisiko osana päivystyskeskusta toimia myös seudullinen akuuttigeriatrinen osasto.

LKS:n uudistaminen -hankesuunnitelman mukaisesti Geriatrinen keskus saa uudet toimitilat vuon-na 2018 rakennettavaan uudisrakennukseen. Geriatrinen työ on moniammatillista yhteistyötä, jos-sa parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi vaaditaan monen eri alan asiantuntemusta.Mikäli geriatristen palvelujen tuottaminen käynnistyy seudullisena yhteistyönä, Geriatrisen keskuk-sen erityisosaamista voidaan vahvistaa seudullisen palvelutarpeen mukaisilla erityistyöntekijöillä.Geriatrisen keskuksen keskeisin tehtävä on konsultointi ja ohjaus: tavoitteena on hyvien tutkimus-ja hoitokäytänteiden sekä yhtenäisten toimintatapojen juurruttaminen koko maakunnan alueelle.

Erityistyötekijät mukaan lukien geriatrian erikoislääkärit jalkautuvat alueelle ja ohjaavat terveyden-huollon henkilöstöä geriatristen pulmien ratkaisemiseksi. Geriatriseen keskukseen on mahdollistaohjata erittäin haasteelliset geriatriset ja muistiongelmaiset potilaat, joiden ongelmien ratkaisu edel-lyttää usean eri erityistyöntekijän osaamista. Geriatrinen keskus toimii myös alueellisena muisti- jageriatristen asioiden koulutus- ja kehittämiskeskuksena.

10.3 Kehitysvammaisten palvelut

Kehitysvammaisten palvelurakennetta kehitetään siten, että avohuollon voimavaroja vahvistetaanja niitä keskitetään Päijät-Hämeen alueelle. Lisäksi PHSOTEY, Lahden ja Heinolan kaupungit jaOiva liikelaitos pyrkivät hyödyntämään aiempaa enemmän toinen toistensa voimavaroja yhteistyönpohjalta. Asiakkaiden palveluohjausta tehostetaan kehittämällä palvelutarpeen arviointia ja palve-lusuunnittelua vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja ohjata aiempaa tarkemmin ostopalve-luiden käyttöä.

Kehitysvammaisten asumispalveluja järjestetään kuntien ja peruspalvelukeskusten omana toimin-tana. Palveluja ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta tai yhdistyksiltä/säätiöiltä. Asumispal-velut on kilpailutettu alkuvuonna 2014. Perusterveydenhuolto tapahtuu peruspalvelukeskusten ter-veydenhuollon toimesta ja palvelukotien sijaintikunnassa. Päivähoito ja erityisopetus tapahtuu joko

41

omassa kunnassa tai Päijät-Hämeen alueella keskitetymmin. Asiantuntijapalvelut tai vaativan ta-son tutkimus ja kuntoutus ja opetus ovat pääosin keskitetty Päijät-Hämeen alueella tai sen ulko-puolelle. Erityishuoltopiirit järjestävät asiantuntijapalveluita, vaativan tason tutkimuksia ja kuntou-tusta ja palveluasumista.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut on järjestetty Päijät-Hämeensosiaali- ja terveyspiirissä Lahden, Heinolan, Oivan ja PHSOTEY:n peruspalvelukeskuksen omanapalvelutuotantona ja ostopalveluna kehitysvammahuollon kuntayhtymiltä.

Tavoitteena on erityishuoltopiireistä ostettavien palveluiden selkiyttäminen, johon liittyy palveluoh-jauksen tehostaminen ja painopisteen siirto avohuollon ensisijaisuuteen. Erityishuoltopiiriin ohja-taan vaikeimmin kehitysvammaisten tutkimusjaksot.

Kehitysvammapsykiatriaa kehitetään keskitetysti Etevan alueella koska kyseessä on erityisosaa-mista vaativan ja väestötasolla pienen ryhmän palveluista. Kehitysvammaisten palvelujärjestelmääkehitetään niin, että käytöshäiriöt kyetään hoitamaan vahvistamalla asumispalveluiden henkilöstönammattitaitoa ja yhteistyötä Etevan asiantuntijapalvelun ja perusterveydenhuollon kanssa.

Peruspalvelukeskus Aava puolestaan on aloittanut Eteva kuntayhtymän kanssa neuvottelut Ori-mattilan työ- ja päivätoimintakeskuksen siirtämiseksi Aavan toiminnaksi viimeistään vuoden 2015alusta lukien. Lisäksi Aava aloittaa Eteva kuntayhtymän ja Lahden kaupungin kanssa neuvottelutAavan alueella sijaitsevien ympärivuorokautisten asumisyksiköiden siirtämiseksi Lahden kaupun-gin tuottamaksi seudulliseksi asumispalveluksi, lukuun ottamatta Nastolassa sijaitsevan Hakamaanja Orimattilassa sijaitsevan Hakalan yksikön kokonaisuutta.

Kehitysvammaisten neurologisten erikoissairaanhoidon palvelujen lisäksi ovat Eteva-kuntayhtymäja PHSOTEY sopineet ostavansa kumpikin puolen kehitysvammapsykiatrian erikoislääkärin työ-panoksesta HUS:lta vaikeaoireisten potilaiden tutkimukseen ja hoitoon 1.4.2012 alkaen.

Kehitysvammaisten vaativien kuntoutussuunnitelmien laatiminen suunniteltiin keskitettäväksi kun-toutustutkimusyksikön vammaispoliklinikalle vuoden 2013 aikana. Toimintaa ei pystytty käynnistä-mään, koska lääkäriä ei saatu rekrytoitua. Säästötavoitteista huolimatta toiminta pyritään käynnis-tämään vuoden 2014 aikana kuntoutustutkimusyksikön toiminnan sisäisillä järjestelyillä.

10.4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalveluita (Miepä) kehitetään etupainotteisiksi ja perustasopainotteisiksi.Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään. Päihdepsykiatrian tarve ja mah-dollisuudet tämän toiminnan alueelliseen kehittämiseen arvioidaan, osin Miepä-hankkeen (mielen-terveys- ja päihdekuntoutujille) yhteydessä.

Psykiatrian osastot hoitavat jatkossa vain selkeästi psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa olevia jaerikoissairaanhoidosta hyötyviä potilaita. Tämä edellyttää mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekäosittain joidenkin muiden palveluiden hyvää kokonaistoimivuutta, esim. kehitysvammaisten ja aivo-vammaisten sekä dementiaa sairastavien palvelut, huomioiden myös pitkäaikaisesti vaikeaoireisik-si jäävät potilaat.

Lastenpsykiatriassa kehitetään nopeaa arviointi- ja tutkimustoimintaa sekä potilaskonsultaatioitakuntiin. Nuorisopsykiatriassa Sihti-toiminta on vakiintunut.

Pysyvä ja säännöllinen molemminpuoliseen palautteen antamiseen ja toiminnan ohjaami-seen/suunnitteluun liittyvä mekanismi luodaan peruspalvelukeskuskohtaisesti terveyskeskuksen jaerityisesti psykiatrian avohoidon välille.

42

Lahden sosiaali- ja terveystoimiala työstää yhdessä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian kanssaLahden mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen järjestelyä. Kehittämistyö on käynnistynytvuonna 2012 ja työtä jatketaan 2013–2014 selvittämällä mielenterveys- ja päihdepalvelujen tila jatarve ja luomalla yhteistyössä toimiva käytäntö palvelujen järjestämiselle. Nykytilan analyysi jatyöstettävä muutosprosessi on tarkoitus toteuttaa yhtenäisenä kehittämishankkeena. Selvittämistyötoteutetaan kehittämishankkeena, jossa ulkopuolisena asiantuntijana on Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL).

Kehittämishankkeen vastuutaho on Lahden sosiaali- ja terveystoimiala. Kumppanina erikoissai-raanhoidon osalta on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän keskussairaala aikuispsykiatria.Lisäksi selvittämistyöhön kutsutaan mukaan päihdepalvelujen osalta A-klinikkasäätiö/Lahden A-klinikkatoimi ja mielenterveyspalvelujen osalta Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö.

Lähtökohta palvelujen kehittämisessä on asiakaskeskeisyys, mikä tarkoittaa asiakaslähtöistä toi-mintatapaa ja palvelujen laadun ja saatavuuden paranemista. Mielenterveys- ja päihdepalvelujakehitetään yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Hoito- ja palveluprosessia sekä työnjakoakehitetään riippumatta organisaatiosta tai organisaatiorakenteesta.

Selvitystyön ja muutosprosessin kohteena on aikuisten 18 vuotta täyttäneiden (sisältäen myösnuorten aikuisten) mielenterveys- ja päihdepalvelut. Muutostyössä otetaan huomioon myös ikään-tyvän väestön mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja tarpeet.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:

· Palvelut ovat asiakaslähtöisiä palvelun sisällön ja järjestämistavan osalta· Mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitsevan kuntalaisen palvelut tuotetaan kustannuste-

hokkaasti, oikea-aikaisesti ja oikein porrastetusti kaikille eri palvelujen tarvitsijaryhmille.Myös matalan kynnyksen palveluja on tarpeen mukaisesti

· Palvelut ovat vaikuttavia ja edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelut vahvis-tavat asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuutta

· Toiminnan ja voimavarojen ohjaustapa on joustava ja ketterä yli organisaatio- ja hallinto-kuntarajojen. Kehitetään monituottajamallia vastaamaan asiakastarpeita

· Toimintaa ohjaa yhteinen, jatkuvasti päivitettävä strateginen näkemys mielenterveys- japäihdepalveluista

· Ammattitaitoinen ja moniammatillinen henkilökunta kokee työnsä mielekkäänä ja osallistuuaktiivisesti toiminnan arviointiin ja kehittämiseen

10.5 Lääkinnällinen kuntoutus

Terveydenhuoltolain 3.luvun 29 § säätää lääkinnällisen kuntoutukseen kuuluvat osa-alueet. Lää-kinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat:

· Kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus· Potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi· Kuntoutustutkimus· Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut kuntoutumista

edistävät toimenpiteet· Apuvälinepalvelut· Sopeutumisvalmennus

43

· Edellä mainituissa kohdissa tarkoiteutuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntou-tusjaksot laitos- tai avohoidossa

Kuntoutusneuvonta tulisi antaa kaikissa peruspalvelukeskusten lääkinnällisen kuntoutuksen yksi-köissä, terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden ja asiantuntijahoitajien vastaanotoilla.Kuntoutusohjaus on keskitetty PHSOTEY:n kuntoutuskeskukseen psykiatrista kuntoutusohjaustalukuun ottamatta. Kuntoutuskeskuksessa toimii näkö- ja kuulovammaisten lasten ja aikuisten, hen-gityselinsairaiden lasten ja aikuisten, neurologisia sairauksia sairastavien lasten ja aikuisten, liikun-tavammaisten lasten ja aikuisten, reumasairaiden lasten ja aikuisten sekä syöpäsairaiden aikuistenkuntoutusohjaajat. Lastenpsykiatrian yksikössä on kaksi kuntoutusohjaajaa.

Toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä kuntoutustarpeen arviointi tehdään tarvittaessa lääkärin, erityis-työntekijän tai terapeutin vastaanottokäynnin yhteydessä työterveyshuollossa, perusterveydenhuol-lossa tai erikoissairaanhoidossa. Työssä oleva henkilö tulee ohjata työterveyslääkärille, jos työky-vyttömyys jatkuu yli 90 päivää. Mikäli tarvitaan erityisosaamista, voi potilaan lähettää PHSOTEY:nkuntoutuskeskuksen kuntoutustutkimusyksikköön. Lahdessa toimii työkyvyn arviointiyksikkö, johonTE-toimisto ohjaa lahtelaisten pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnit. Myös terveyskeskuslääkärivoi ohjata lahtelaisen pitkäaikaistyöttömän työkyvynarvioinnin sinne. Eri peruspalvelukeskustenalueella toimivien kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien tehtävänä on mm. arvioida palveluvaih-toehtoja ja suunnitella palveluja kuntoutustarpeita vastaavien ratkaisujen etsimiseksi yksittäisenkinkuntoutujan kohdalla.

Kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, on keskitetty ai-kuisten osalta PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikköön. Vammaisten lasten kuntoutustutkimustapahtuu lastenneurologian yksikössä. Ikääntyneiden kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen japalveluohjaus on osana peruspalveluja (esim. Ikihyvä Päijät-Häme malli).

Kuntoutuskeskuksen kuntoutustutkimusyksikkö käynnistää vuoden 2014 aikana vammaispoliklinik-katoiminnan yksikön sisäisin järjestelyin. Poliklinikan tavoitteena on tukea peruspalvelukeskuksiavammaisten henkilöiden erityiskysymyksissä. Poliklinikkaa voi konsultoida esimerkiksi kehitys-vammaisen tai muun vammaisen henkilön kuntoutussuunnitelmiin liittyvissä kysymyksissä. Polikli-nikka tekee yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa ja käyttää tarvittaessa Etevan erityisasian-tuntijoiden palveluja.

Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut kuntoutumista edistä-vät toimenpiteet toteutetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa joko omana toimintana tai os-topalveluna. Hoitovastuun mukaisesti niitä voidaan toteuttaa myös erikoissairaanhoidossa (sovitta-va hoitoketjuissa) tai erikoissairaanhoidon ostopalveluna. Ikääntyneiden tai vammaisten kotikun-toutusta kehitetään osana kotihoitoa.

Avokuntoutuksen resursointi koetaan puutteelliseksi ja yksilöterapiaresurssit ovat riittämättömätpalvelutarpeeseen nähden. Raskaan palvelun tarvetta ei voida riittävästi ehkäistä. Palveluraken-teen muutos vaatii ehkäiseviä palveluja. Suunnitelmallista ryhmäkuntoutusta ja ryhmiin ohjautumi-sen käytänteitä kehitetään yhdessä kuntien liikuntatoimien kanssa. Uusia toimintamalleja kehite-tään aktiivisesti esim. Tuki- ja liikuntaelinsairaus potilaiden (TULES-potilaiden) hoito, kaatumis- jaosteoporoosiklinikka jne. Kuntoutuksen roolia osana kouluterveydenhuoltoa tulee lisätä. Myös las-ten ja nuorten liikuntaneuvoja- palveluja tulisi kehittää. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien koh-dalla kuntoutuksen yhteistyömallien kehittäminen on tarpeellista.

PHSOTEY:n apuvälineyksikkö vastaa Aavan ja Oivan (12 kunnan) perusapuvälinepalveluista. Lah-ti ja Heinola vastaavat omista perusapuvälinepalveluista. Vuonna 2011 käynnistynyttä apuvälinei-den kilpailutuksen yhteistyötä jatketaan PHSOTEY:n apuvälinekeskuksen, Lahden ja Heinolankesken. PHSOTEY:n apuvälineyksikön kautta hoidetaan sähköisten liikkumisen apuvälineiden jalasten apuvälineiden toimitus. Lisäksi apuvälineasetuksen mukaisesti kommunikaatioapuvälineidenarvio on keskitetty erikoissairaanhoitoon ja se tapahtuu kuntoutustutkimusyksikön kautta ostopal-

44

veluna Eteva:lta. Laitteiden hankintakustannukset menevät erikoisalakohtaisesti, jos hoitovastuuon erikoissairaanhoidon tietyllä erikoisalalla. Muussa tapauksessa hankintakustannukset ohjataanapuvälineyksikköön. Alueen apuvälinekustannuksien rahoitus on ollut epäyhtenäistä. Suunniteltuaapuvälineiden laskutuskäytännön uudistamista ei tehty vuoden 2013 aikana, koska arvioitiin, ettäon seurattava vielä valtakunnan tasolla tapahtuvia muutoksia. Nykyiset seurantajärjestelmät eivätmahdollista sitä, että pystyttäisiin tarkasti arvioimaan laskutuskäytännön muutoksien vaikutuksiakuntakohtaisiin kustannuksiin. Apuvälinetoiminnan yhtenä haasteena on, että apuvälineyksikkö eipysty toteuttamaan nykyisillä resursseilla ja rahoituksella lainmukaisia määräaikaishuoltoja. Apuvä-lineyksikkö laatii pidemmän ajan suunnitelman vuoden 2015 palvelusopimusneuvotteluja varten.

Kuntoutustutkimusyksikkö järjestää yhteistyössä eri erikoisalojen kanssa somaattisten sairauksiensairausryhmäkohtaisia ensitietopäiviä ja sopeutumisvalmennusta omana toimintana sekä hankkiisitä ostopalveluna sekä lapsille että aikuisille. Erikoisalat voivat myös itse järjestää ensitietopäiviä.

PHSOTEY:ssä ei ole ollut erikoissairaanhoidon kuntoutusosastoa. Kuntoutus on tapahtunut pää-sääntöisesti peruspalvelukeskusten vuodeosastoilla. Vuodesta 2011 alkaen akuutin vaiheen jälkei-nen moniammatillinen, intensiivinen neurologinen kuntoutus on tapahtunut Aavan asukkailleLKS:ssa, mikäli on tarvittu puheterapeutin tai/ neuropsykologin palveluja. Oiva ja Heinola ovatmyös myöntäneet tarvittaessa maksusitoumuksia kuntoutukseen LKS:aan.

Vuosien 2013–14 aikana tavoitteena on, että PHSOTEY:ään kuuluvien kuntien asukkaiden mo-niammatillinen, intensiivinen neurologinen kuntoutus toteutetaan LKS:n neurologisella kuntoutus-osastolla, jonne potilaat ohjataan erikoissairaanhoidon neurologin arvion perusteella neurologianosastolta tai kirurgian osastolta (traumaattiset aivovammapotilaat). Palvelusopimusneuvottelussa6/2012 sovittiin, että vuonna 2013 LKS:ssa olisi 5 vuodepaikkaa varattuna Lahden ulkopuolistenkuntien asukkaille. Toiminnan toteutus suunnitellaan tilaajien sekä perusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon palveluntuottajien yhteistyönä.

PHSOTEY:n kuntoutuskeskus ohjaa LKS:n neurologiselle kuntoutusosastolle erikoislääkärin työ-panosta vuonna 2014 40 % ja neuropsykologin työpanosta 60 %. Erikoislääkärin työpanoksen li-säämiseen vähintään kolmeen päivään viikossa olisi tarvetta ja lisäksi LKS:n neurologiselle kun-toutusosastolle pitäisi saada pysyvämpi, täysaikainen osastonlääkäri (esim. kuntoutukseen pereh-tynyt yleislääkäri). PHSOTEY:n kuntoutuskeskuksen neuropsykologi ja puheterapeutti työskentele-vät LKS:n tiloissa, jolloin kaikkien kuntien potilaiden avokuntoutus jatkuu tarvittaessa tutussa ym-päristössä. Jatkohoidon ja -kuntoutuksen sujumiseksi yhteisymmärryksessä kutsutaan kuntoutujanoman peruspalvelukeskuksen edustaja mukaan LKS:n osaston kuntoutuspalavereihin. PHSO-TEY:n kuntoutusohjaaja kuntoutuskeskuksesta osallistuu tarvittaessa kuntoutuspalavereihin. Osas-tokuntoutuksen yhteydessä tulisi entistä paremmin ottaa huomioon yhteistyö kuntoutujan kotikun-nan peruspalveluiden kanssa ja kehittää entistä paremmaksi jatkohoidon ja palvelujen suunnitteluaeli palveluohjausta. Palvelujen tuotteistamista kehitetään ja sitä kautta parannetaan tuottavuutta.Seudullisesti tulisi keskustella neurologisen kuntoutukseen liittyvien laitteiden investoinnista.

Peruspalvelukeskusten vuodeosastojen kuntouttavan toiminnan kehittämistä jatketaan ja kehite-tään myös peruspalvelukeskusten kuntouttavan toiminnan yhteistyötä ja toimintamalli. Kuntoutus-keskus ohjaa erikoislääkäripanosta 10 % Nastolan vuodeosastolle.

Erikoissairaanhoidossa kirurgian yksikkö on hankkinut aiemmin ostopalveluna akuutin vaiheenjälkeistä kuntoutusta selkäydin- tai monivammapotilaille yksityiseltä valtakunnalliselta palveluntuot-tajalta. Selkäydinvammapotilaiden hoito ja kuntoutus on asetuksen mukaisesti keskitetty yliopisto-sairaalaan. Tällä hetkellä selkäydinvammapotilaat ohjataan ensisijaisesti TAYS:iin. Kirurgian yksik-kö voi hankkia esim. monivammapotilaan kuntoutusta tarvittaessa yksityiseltä palveluntuottajalta,mikäli LKS:n resurssit eivät ole riittävät. Lahdella on oma ortopedinen kuntoutusosasto, jonka toi-minta vastaa Lahden tarpeita. Ortopedisen kuntoutuksen alueellisesta keskittämisestä tulisi kes-kustella edelleen, koska kuntoutuspalvelujen keskittämisellä voidaan vahvistaa osaamista ja saadatukea erikoissairaanhoidosta paremmin esimerkiksi kumppanuusvirkojen avulla. Mikäli keskussai-

45

raalan laajennuksen yhteydessä ei rakenneta erillistä kuntoutusosastoa, tulisi LKS:n resurssejakäyttää seudulliseen kuntoutukseen erikoisalasta riippumatta. Myös geriatrisen kuntoutuksenosaaminen tulee ottaa huomioon tulevia toimintatapoja suunniteltaessa.

Osastokuntoutuksen yhteydessä tulisi entistä paremmin ottaa huomioon yhteistyö kuntoutujan ko-tikunnan peruspalveluiden kanssa ja kehittää entistä paremmaksi jatkohoidon ja palvelujen suun-nittelua eli palveluohjausta. Palvelujen tuotteistamista kehitetään ja sitä kautta parannetaan tuotta-vuutta.

Terveydenhuoltolain mukaan kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta si-ten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonai-suuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöl-lisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seuran-nasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kuntoutussuunnitelmanlaadinnan käytänteitä tulisi kehittää perusterveydenhuollossa ja kiinnittää huomiota yhteyshenkilönnimeämiseen. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toimintaa tulisi tehostaa nykyisestä ja käyt-tää apuna kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Erikoissairaanhoidosta voidaan antaa suosituksiakuntoutussuunnitelmaa varten, mutta erikoissairaanhoidon tulisi tehdä kiinteää yhteistyötä suunni-telmaa laadittaessa perusterveydenhuollon kanssa. Erityisosaamista vaativien vammaisten ja kehi-tysvammaisten henkilöiden kuntoutussuunnitelmien laatiminen keskitetään kuntoutustutkimusyksi-kön vammaispoliklinikalle, joka tekee yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimien kanssa.

Seudullinen yhteistyö kuntoutuksen kaikilla alueilla tulisi tiivistyä. Esitetään, että perustetaan seu-dullinen kuntoutuksen kehittämisryhmä, joka tutkii kuntoutuskäytäntöihin liittyviä yhteistyömahdolli-suuksia.

10.6 Tartuntatautien ehkäisy ja hygieniatyö

Tartuntatautilain (25.7.1986/583) mukaan kunnat vastaavat tartuntatautien vastustamistyöstä alu-eellaan. Tätä tarkoitusta varten tulee kunnissa olla nimettynä tartuntataudeista vastaava lääkäri.Sairaanhoitopiirien tehtäväksi on laissa määritelty tartuntatautien vastustamistyön ohjaus piirinalueella, toimiminen alueellisena asiantuntijana sekä tartuntatautien torjuntatyön alueellisen toteu-tumisen seuranta. Sairaanhoitopiiri avustaa tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavaa kunnantoimielintä tartuntatautien toteamisessa, epidemioiden selvittämisessä sekä tartuntojen jäljitykses-sä.

Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavana lääkärinä toimii PHKS:n infektiosairauksien ylilää-käri, jonka lisäksi keskussairaalan infektioryhmään kuuluvat infektiosairauksien erikoislääkäri sekäkolme hygieniahoitajaa. Edellä mainittu infektioryhmä vastaa sekä tartuntatautien torjunnasta jaasianmukaisen sairaalahygienian toteutumisesta keskussairaalassa että avustaa alueellisia tartun-tataudeista vastaavia henkilöitä tartuntatautien vastustamistyössä.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään kuuluvien kahdeksan kunnan ja Oivan viiden kunnanalueella on ollut kummassakin yksi tartuntatautien torjunnasta vastaava lääkäri. Lisäksi Lahden jaHeinolan kaupungeissa tartuntatautien torjunnasta vastaa kummassakin tähän tehtävään nimettylääkäri. Erityisesti useamman kunnan yhtymässä edellä esitetty järjestely on ongelmallinen nopeitatorjuntatoimenpiteitä vaativien infektioepidemioiden aikana.

Heinolassa tartuntataudeista vastaa tartuntatautien lääkäri, joka on perusterveydenhuollon lääkäri,yhdessä tartuntataudeista vastaavan hoitajan kanssa. Tartuntataudeissa tehdään tiivistä yhteistyö-tä maakunnallisesti tartuntatautien työryhmän kautta. Yhteistyötä johtaa keskussairaalan infek-tiolääkäri. Terveyskeskuksessa on hygieniatyöryhmä, mikä seuraa hygieniatilannetta ja huolehtiiohjeistusten antamisesta infektioiden torjunnassa. Jatkossa infektioiden seuranta on suunniteltutoteuttaa atk-pohjaisesti (SAI). Heinolassa SAI otetaan käyttöön vuonna 2014.

46

Koska nopeasti etenevien epidemioiden torjunta vaatii hyvin toimivaa yhteistyötä kuntien ja sai-raanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavien henkilöiden välillä, on Päijät-Hämeessä jo vuodesta2008 toiminut alueellinen tartuntatautien neuvottelukunta. Säännöllisesti kokoontuvan neuvottelu-kunnan puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri ja siinä onedustus Lahden ja Heinolan kaupunkien perusterveydenhuollosta, Oivan ja PHSOTEY:n kaikkienkuntien perusterveydenhuollosta, LKS:sta sekä PHKS:n infektioyksiköstä ja mikrobiologian labora-toriosta. Alueellinen tartuntatautien neuvottelukunta osoittautui erittäin käyttökelpoiseksi vuoden2009 influenssapandemian aikana. Sen jälkeen alueellista tartuntatautien torjuntaa on koordinoituedellä mainitun neuvottelukunnan kautta.

Viime vuosina keskussairaalan infektiolääkäreiden ja hygieniahoitajien työpanoksesta yhä suu-rempi osa on suuntautunut alueellisten infektio-ongelmien torjuntaan. Vanhuspotilaiden määränlisääntyessä ja erikoissairaanhoidon hoitoaikojen lyhentyessä, joudutaan LKS:n ja alueen terveys-keskusten vuodeosastoilla hoitamaan aikaisempaa enemmän vakaviakin infektioita. Tämä on li-sännyt huomattavasti avoterveydenhuoltoon suuntautuneita infektiokonsultaatioita.

Lisäksi moniresistenttien bakteerien (MRSA) voimakas lisääntyminen aiheuttaa uusia haasteitasekä keskussairaalan että terveyskeskusten vuodeosastojen hygieniatyölle. Vaikka MRSA-bakteerien leviäminen on toistaiseksi pystytty alueellamme pitämään hyvin kurissa määrätietoisillatorjuntatoimenpiteillä sekä hyvällä erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon välisellä yhteistyöl-lä, joudutaan lähitulevaisuudessa varautumaan uusiin uhkakuviin. Erityisesti moniresistentit suolis-tobakteerit (ESBL) ovat lisääntyneet maassamme räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenenaikana. Tämä on lisännyt voimakkaasti seulonta- ja eristystoimien tarvetta sekä keskussairaalanettä terveyskeskusten vuodeosastoilla. Koska kyseiset vaikeahoitoiset bakteerit voivat pahimmas-sa tapauksessa aiheuttaa jopa henkeä uhkaavia infektioita, on ensiarvoisen tärkeää estää tartunto-jen leviäminen tehokkaalla sairaalahygienialla.

PHSOTEY:n on esitetty perustettavaksi kolmas infektioerikoislääkärin virka maaliskuun 2013 alus-ta. Tämän viran tarkoituksena on pystyä tulevina vuosina aikaisempaa paremmin avustamaan avo-terveydenhuoltoa infektioiden hoidossa ja ennaltaehkäisemisessä sekä moniresistenttien bakteeri-en torjunnassa. Tartuntatautien parantuneet henkilöstöresurssit tulevat myös mahdollistamaanaikaisempaa paremmin alueelliset koulutukset sekä ohjeistojen laatimisen.

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on valtakunnallisesti asetettu yhdeksi tärkeimmistä tartunta-tautien torjunnan osa-alueista. Keskussairaalassa näitä infektioita seurataan jo tällä hetkellä ATK-pohjaisen Sairaalan Antibiootti- ja infektioseurantajärjestelmän (SAI) avulla, joka mahdollistaa li-säksi antibioottien käytön seurannan. Kyseisen järjestelmän avulla luodaan sairaalan vuosittaineninfektioraportti sekä kirurgi- ja osastokohtaiset raportit. SAI-järjestelmä pyritään vähitellen ottamaankäyttöön myös terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Tartuntatautilakia ollaan uudistamassa ja sen myötä lähivuosina tulee käyttöön kaikkia keskussai-raaloita koskeva pakollinen hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja rekisteröinti. Käytännössätämä tullaan toteuttamaan SAI-järjestelmän avulla. Hoitoon liittyvistä infektioista tullaan pitämäänvaltakunnallista rekisteriä THL:n toimesta ja sairaalakohtaiset tiedot tulevat myös julkisiksi. Tämätulee mahdollistamaan jatkossa sairaalakohtaisen vertailun esimerkiksi leikkausten jälkeisten infek-tioiden esiintyvyydessä. Tartuntatautilakia valmistelevasta työryhmästä saatujen alustavien tietojenmukaan edellä mainittu valtakunnallinen seuranta tulee edellyttämään uuden hygieniahoitajan toi-men perustamista kaikkiin sairaanhoitopiireihin.

10.7 Saattohoito ja palliatiivinen hoito

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri on julkaissut saattohoidon maakunnallisen ohjeistuksensa vuonna2005. Ohjeistuksessa käsitellään saattohoidon periaatteita Päijät-Hämeen maakunnissa.

47

Saattohoidon toteutumisen todetaan tapahtuvan tyypillisimmillään perusterveydenhuollossa, van-hustenhoitolaitoksissa tai erityisesti saattohoitoon erikoistuneissa yksiköissä. Hoito saattaa toteu-tua myös potilaan kotona. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ohjeistuksissa on avattu monipuolisestisaattohoitoon kokonaisuuden kannalta eri sidosryhmien rooli ja tarpeet sekä potilaan tarpeet, var-sinkin lääketieteellisestä näkökulmasta. Maakunnallisesti kehittämisen tarvetta on ja olemassaoleva ohjeistus toimii hyvänä pohjana saattohoidon seudulliselle kehittämistyölle. Alueellista näkö-kulmaa on tavoitteena vahvistaa.

Lahden kaupunginsairaala

Lahden kaupunginsairaalassa on ollut palliatiivisen hoidon osasto L62 vuodesta 2006 alkaen.Osasto palvelee myös Aava- ja Oiva-kuntien asukkaita. Osastolla on 20 potilaspaikkaa. Osastonkehittämistyössä on ollut vahvasti mukana osastonlääkäri, jolla on palliatiivisen hoidon erityispäte-vyys. Yhteistyötä tehdään PHKS:n, erityisesti syöpä- ja kipupoliklinikan kanssa. Hoitohenkilöstölläon palliatiivisen hoidon koulutusta ja kokemusta. Osaston potilaiden käytettävissä on tarvittaessafysioterapeutin ja puheterapeutin sekä psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut. Potilaiden maail-mankatsomuksellisiin ja hengellisiin asioihin vastaavat sekä evankelisluterilaisen seurakunnansairaalapapit että muiden seurakuntien papisto.

Palliatiivisen hoidon osaston perustehtävänä on luoda saattohoitopotilaalle turvallinen ja hyvä oi-reidenmukainen hoito sekä taata inhimillinen ja ihmistä kunnioittava kuolema. Osastolle on keski-tettyvaikeaoireisten kuolevien potilaiden hoito. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osalta suurim-manpotilasryhmän muodostavat syöpäpotilaat. Lisäksi tulee huomioida krooniset elinvauriot: sy-dämenvajaatoiminta, COPD, munuaisten ja maksan vajaatoiminta sekä etenevät neurologisetsairaudet. Arviolta 50 % edellä mainituista potilasryhmistä tarvitsee viimeisten elinviikkojensa aika-na erikoistunutta palliatiivista osaamista. Dementiapotilaista vain pieni osa tarvitsee erikoistunuttasaattohoitoa ja heidän hoitonsa on pyrittävä järjestämään hoitavassa yksikössä.Osastolle L62 kutsutaan myös potilaita, joiden oirehoito vaatii erityisosaamista: kipulääkityksenoptimointi, pahoinvoinnin lievitys ja henkinen tukeminen. Osa potilaista kotiutuu hoitojakson jäl-keen.

Palliatiivinen poliklinikka toimii osaston L62 tiloissa. Potilaat ohjataan poliklinikalle pääasiassa eri-koissairaanhoidosta ja käynnin tavoitteena on osaava oirehoito sekä potilaan tukeminen parantu-mattomassa sairaudessa.

LKS:n palliatiivisen hoidon osastolla on kapasiteettia hoitaa myös ulkokuntalaisia potilaita. Yksikönpalvelut on tuotteistettu vuonna 2013 ja sopimusneuvottelut palvelujen myynnistä seudun muillepalvelujen järjestäjille käydään vuonna 2014. Mikäli palliatiivinen hoito ja saattohoito saadaan to-teutettua seudullisena yhteistyönä, osasto L62 tavoittelee saattohoidonvaativuustasoa C, joka onyliopisto- ja keskussairaalan yksikkö tai saattohoitokoti, joka tarjoaa alueellaan vaativamman tasonsaattohoitoa ja koulutusta. Henkilöstönä on moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu myös erityis-työntekijöitä. Lisäksi vähintään yhdellä lääkärillä ja sairaanhoitajalla on palliatiivisen hoidon / lääke-tieteen pätevyys ja saavutettavuus 24/7. Nyt osaston saattohoidon vaativuustaso on B (STM-luokitus vuonna 2012).

Heinola

Heinolassa osastolla 11B hoidetaan muiden potilaiden lisäksi myös palliatiivisessa hoidos-sa/saattohoidossa olevia potilaita. Oireenmukaisen hoidon ja saattohoitopäätöksen tavoitteena on,ettei vaikeaa sairautta sairastava jää yksin, vaan hänellä on tukiosasto voinnin heikentyessä. Pää-töksen jälkeen potilas voi soittaa osastolle milloin vain neuvoa kysyäkseen tai tarvittaessa tullasuoraan osastolle 11 B ilman päivystyspoliklinikalla tai omalääkärillä käyntiä mihin vuorokaudenaikaan tahansa (lupapaikka). Osastolla huolehditaan riittävästä kivunlievityksestä ja muusta oi-reenmukaisesta hoidosta. Yhteistyötä tehdään kotihoidon tai kotiutushoitajan kanssa. Tarvittaessa

48

sovitaan tukitoimet tarvittaessa kotiin ja huolehditaan reseptien uusinnasta kotihoidossa olevillapotilailla.

Omaisilla on mahdollisuus olla osastolla läheisensä vieressä ilman rajoituksia näin halutessaan.Omainen voi myös yöpyä osastolla. Henkilökunta hallitsee oirehoidon ml. kipupumppujen käytön jaos. 11B toimii tukiosastona myös asumispalveluiden saattohoidossa oleville. Esimerkiksi kipu-pumppujen täytöt tapahtuvat os. 11B:llä ja niitä voidaan lainata myös kotihoitoon.Osastonlääkäri tutkii ja arvioi potilaan tilanteen arkisin virka-aikaan ja muutoin henkilökunta voitarvittaessa konsultoida päivystävää lääkäriä, mikäli lääkärin arviota päivystyksellisesti tarvitaan.

10.8 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja hoito

Arkikokemuksen ja tutkimustiedon mukaan väkivalta perheissä on varsin yleistä ja samalla useinpiiloon jäävää. Sen vaikutukset väkivallan uhriin, väkivallan käyttäjään ja väkivallan näkijään ovatmonella tavoin haitallisia ja pitkäkestoisia. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä,seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa. Myös hoidon ja avun laiminlyönti ja kaltoin kohtelu on väki-valtaa. Väkivallasta aiheutuu yksilölle ja perheelle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja ja taloudelli-sia kustannuksia. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ilmiönä moniulotteinen ja laaja. Väkivaltaa eh-käisevässä työssä tulee huomioida sen kaikki osapuolet, apua tulee olla tarjolla lapsille, nuorille,aikuisille ja vanhuksille, kokijoille ja tekijöille läheisiä unohtamatta. Apua tulee olla saatavissa eri-laisissa väkivaltatilanteissa niin pienen huolen kuin vakavan ja vaarallisen väkivallan tilanteissa. Päijät-Hämeessä pilotoidaan (2013–2014) lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomaketta,joka on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopii-rin kanssa. Työvälineen avulla työntekijä voi kysyä väkivallasta kaikilta asiakkailta myötätuntoisestimutta suoraan. Näin vältytään hankalalta väkivallan merkkien tulkinnalta ja voidaan luoda vaikeanasian käsittelyssä auttava rutiini. Asiakkaille systemaattinen kysyminen on tasapuolista ja kertoomyös ilmiön yleisyydestä.

Kartoituksen käyttöönoton myötä entistä useamman apua tarvitsevan toivotaan ohjautuvan mo-niammatilliseen MARAK-toimintaan (moniammatillinen riskinarvioinnin kokous). Päijät-Hämeenpoliisilaitoksen organisoima toiminta on luotu korkean riskin tilanteita varten ja sen tarkoituksenaon saattaa väkivallan uhri eri tahoilta tarvitsemansa avun piiriin yhdellä ilmoituksella mahdollisim-man helposti, nopeasti ja yksinkertaisesti. Marakiin osallistuminen on asianomistajalle vapaaeh-toista. Toimintamalli on käytössä Suomessa kahdeksalla paikkakunnalla. Päijät-Hämeessä muka-na ovat poliisi, Lahden kaupungin maahanmuuttopalvelut ja perusterveydenhuolto, sovittelutoimis-to ja sosiaalipäivystys, Lahden seurakuntayhtymä, A-klinikka ja rikosuhripäivystys, Lahden ensi- jaturvakoti ja Yhdyskuntaseuraamustoimisto.Päijät-Hämeessä laaditaan myös parhaillaan seudullista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyntoimintasuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Se löytyy ja sitä päivitetäänosoitteessa : http://phturvallisuusverkosto.pbworks.com .

11. Toimintayksiköiden tarvitsemien tukipalveluiden järjestelyt

11.1 Diagnostiset palvelut

Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki ja PHSOTEY ovat tehneet yhtäpitävät pää-tökset laboratoriopalvelujen liikelaitoksen perustamisesta. Liikelaitos on perustettu osaksi sosiaali-ja terveysyhtymän organisaatiota ja se aloittaa toimintansa 1.4.2014. Sopijapuolet ovat sitoutuneetsiirtämään sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon tarvitsemien labora-toriopalvelujen tuotannon liikelaitokselle. Henkilöstö siirtyy liikelaitoksen palvelukseen liikkeen luo-

49

vutuksella. Liikelaitos tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon laboratoriopalvelut kaikille alueen julki-sille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille. Osa palveluista voidaan hankkia ulkopuolisilta palve-luntuottajilta. Tuotantojärjestelmää koskeva suunnittelu tapahtuu alkuvuoden 2014 aikana.

Liikelaitos vastaa terveydenhuoltolaissa ja muussa lainsäädännössä sairaanhoitopiireille määrä-tyistä laboratoriopalvelujen koordinointiin, laadun ja potilasturvallisuuden varmentamiseen tutki-mus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan sekä muuhun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don laboratorioyhteistyöhön liittyvistä velvoitteista.

Akkreditoitu (FINAS) laatujärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa liikelaitoksen toimipisteisissä.

Liikelaitoksen perustamissopimuksen mukaan kuvantamistoiminnat voidaan sopijapuolten yhteisel-lä sopimuksella siirtää liikelaitoksen osaksi myöhemmin. Vuoden 2014 alusta lukien kuvantamis-toiminta siirtyy osaksi keskussairaalan tulosryhmää.

PHSOTEY:n radiologian kuvantamispisteet (röntgenyksiköt) palvelevat kuntayhtymän sisäistä toi-mintaa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa sekä myyvät palveluitaan Oivalle. Li-säksi tulosalueella on useita muita asiakkaita.

Tavoitteena on:· saada aikaan asiakkaan näkökulmasta toimivampi palvelutuotanto· toimintoja yhdistämällä ja päällekkäisyyksiä purkamalla saada aikaan nykyistä taloudelli-

sempi palvelutuotanto· turvata osaavan henkilökunnan saanti· turvata laadukkaat palvelut

11.2 Lääkehuolto

PHSOTEY:n sairaala-apteekki ja lääkekeskukset tuottavat yhtymän erikoissairaanhoidon ja perus-palvelukeskuksen sekä Oivan yksiköille lääkehuollon palvelut. Lahden kaupungin sairaala-apteekkituottaa lääkehuollon palvelut LKS:lle ja myy palveluja mm. Oivalle. Heinolan kaupungilla on omalääkekeskus. Heinola ostaa osalle potilaista koneellista annosjakelua Lahden kaupungin sairaala-apteekista.

PHSOTEY:n sairaala-apteekin uusien tilojen on tarkoitus valmistua 2016. Lääkehuollon tavoitteenaon tulevina vuosina tehostaa lääkelogistiikkaansa lisäämällä automaatiota ja kartoittamalla lääke-huollon varastotoimipisteiden tarve uudelleen. Uusissa sairaala-apteekin tiloissa on tarkoitus ottaakäyttöön varastorobotti. Koneelliseen annosjakeluun soveltuville laitoshoidon potilaille tarjotaanmahdollisuus tilata lääkeannokset sairaala-apteekista valmiiksi jaeltuina.

Lääkehuollon yksiköt ovat aktiivisesti mukana moniammatillisessa työskentelyssä lisäämässä lää-kitysturvallisuutta. Yhtenä painopisteenä tässä on osastofarmasia, jota tullaan kehittämään kliini-sempään suuntaan. Tavoitteena on osastofarmaseuttien osaamisen hyödyntäminen alueen eri-koissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköissä paitsi hoitojakson aikana, myös potilaantullessa osastolle ja kotiutuessa. Osastofarmaseutti voi tarvittaessa varmistaa lääkehoidon jatku-vuuden seuraavassa hoitopaikassa ja tehdä tarpeen mukaan yhteistyötä myös avohuollon aptee-kin kanssa lääkehoidon onnistumisen varmistamiseksi.

Palvelurakenneuudistuksen myötä lisääntyvän palveluasumisen ja kotihoidon tueksi suunnitellaantarjottavan ns. kunnanfarmaseuttimallia lisäämään lääkitysturvallisuutta.

Alueen lääkehuollon yksiköiden yhteistyötä edellä mainittujen asioiden toteutuksessa on tarkoitustiivistää.

50

11.3 Välinehuolto

Yhtymän välinehuoltokeskus toimii keskussairaalan tiloissa seitsemänä päivänä viikossa: arkipäivi-sin kahdessa vuorossa ja viikonloppuisin yhdessä vuorossa. Toiminta on osin keskitettyä siten,että välinehuoltokeskuksessa tapahtuvan sterilisoinnin ja muun huoltotoiminnan lisäksi instrument-teja ja muita välineitä huolletaan tapauskohtaisesti myös hoitoyksiköiden yhteydessä mm. Aavanalueella. Kuljetukset välinehuoltokeskuksen ja alueellisten hoitoyksiköiden välillä tapahtuvat hoito-yksiköstä riippuen 1–3 päivänä viikossa.

Yhtymän välinehuoltokeskus huoltaa satunnaisesti myös Lahden kaupungin ja Hollolan kunnaninstrumentteja mm. niiden autoklaavien ollessa rikkinäisiä.

Välinehuoltokeskuksen vuoden 2013 aikana tapahtunut saneeraus, jossa toimitilat peruskorjattiinja autoklaavit sekä pesukoneet uusittiin, on kasvattanut huoltotoiminnan luotettavuutta ja turvalli-suutta sekä tehokkuutta mahdollistaen päällekkäisistä ja osin kaksinkertaisista huoltotoiminnoistaluopumisen. Turvallisuuden ja huoltotoimenpiteiden jäljitettävyyden kasvattamiseen on pyritty myössamassa yhteydessä toteutetulla instrumenttikorien pienentämisellä ja instrumenttien merkitsemi-sellä viivakoodilla.

Välinehuoltokeskuksen lyhyen aikavälin tavoitteena on keskittää instrumenttien huoltoa keskussai-raalan välinehuoltokeskukseen sekä ottaa yhä enenevässä määrin vastuullensa hoitoyksiköissäsuoritettavia välinehuoltotehtäviä, jolloin hoitoalan ammattilaisten työpanosta vapautuu heidän var-sinaiseen substanssitehtäväänsä.

Lahden välinehuoltokeskus toimii itsenäisenä toimintayksikkönä osana suun terveydenhuollon pal-veluyksikköä. Välinehuoltokeskus huolehtii välineistön huolto- ja sterilointipalveluista sairaalan jaavoterveydenhuollon toimipisteille. Suurin asiakas on suun terveydenhuolto, joka on lisännyt kokoajan keskitetyn välinehuollon osuutta hammashoitoloissaan. Kaikista huolletuista välineistä 80 %on suun terveydenhuollon välineistöä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Lahden välinehuoltokeskus toimii Lahden pääterveysasemallauusissa tiloissa ja suun terveydenhuollon välinehuolto hoidetaan kokonaisuudessaan keskitetystivälinehuoltokeskuksessa, jolloin hoitoalan ammattilaisten työpanosta vapautuu heidän varsinai-seen substanssitehtäväänsä. Välinehuoltokeskus huolehtii jatkossakin välineistön huolto- ja steri-lointipalveluista sairaalan ja avoterveydenhuollon toimipisteille ja resurssien mukaan ulkoisille toi-mijoille. Lahden välinehuoltokeskus tarvitsee yhteistyötä PHSOTEY:n välinehuoltokeskuksenkanssa erityisesti hätätilanteissa esim. autoklaavien rikkoutuessa.

11.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut

Yhtymän hoito- ja yleistarvikkeet tilataan, varastoidaan ja toimitetaan keskussairaalan tiloissa si-jaitsevasta keskusvarastosta. Hoito- ja yleistarvikkeiden hankinnassa hyödynnetään Tampereenerityisvastuualueen kilpailutuksen ja yhteishankinnan tuomia volyymietuja sekä yhtymän hankinta-toimiston omia kilpailutuksia.

Omien toimintayksiköiden lisäksi yhtymän keskusvarasto toimittaa hoito- ja yleistarvikkeet Lahdenkaupungille, Heinolan kaupungille ja Oivalle erillisten sopimusten pohjalta.

Edellä mainittujen lisäksi PHSOTEY:n materiaalipalveluiden palveluihin kuuluu hyllytyspalvelu,jossa logistiikkahenkilökunta huolehtii hoitoyksiköissä sijaitsevien varastojen saatavuudesta ja täy-dentämisestä vapauttaen näin hoitoalan ammattilaisten työpanosta heidän varsinaiseen substans-sitehtäväänsä. Materiaalipalvelut tuottaa hyllytyspalvelua yhtymän omien yksiköiden lisäksi myösOivan, Lahden kaupungin ja Heinolan kaupungin asiakkaille. Lahden kaupunki voi hyllytyspalvelun

51

käyttöönoton myötä luopua omista varastoistaan, mikä tehostaa hoitotarvikkeisiin liittyvää materi-aalilogistiikkaa sekä yhtenäistää toimintamallit koko Päijät-Hämeen alueella. Hyllytyspalvelun li-säksi yhtymässä on otettu käyttöön ns. hoitologistikko-palvelu, jossa logistiikkahenkilöstö huolehtiivaativien toimenpideyksiköiden, kuten leikkausosasto, logistisista tehtävistä yksikön sisällä.

Yhtymän alueen lääke-, näyte-, apuväline- ja tavarakuljetuksista sekä tavarakuljetuksista ulkoisilleasiakkaille vastaa yhtymän materiaalipalvelut. Yhtymällä ei ole omaa kuljetuskalustoa vaan kulje-tukset on kilpailutettu ja niitä hoitavat sopimuskumppanit.

PHSOTEY materiaalipalvelut tuottaa hyllytyspalvelun 2013 alkaen myös peruspalvelukeskus Oival-le ja 2014 alkaen Lahden kaupungille ja Heinolan kaupungille. (tämä vihreä korvaa seuraavan sini-sen kappaleen)

Kuten yhtymän kokemus osoittaa tehdassteriilivarastossa toimineet välinehuoltajat ovat erinomai-nen työntekijäryhmä hyllytyspalvelussa ja kaikki hoitotarvikkeet tulevat samalla huomioiduksi. Yksi-köiden varastotilojen rakentamisessa olisi hyvä ennakoida hyllytyspalvelumahdollisuus. Jatkossamyös terveydenhuollon tarvikkeiden (esim. instrumenttien) keskitetty yhteishankinta alueellisestiPäijät-Hämeessä tulee selvittää.

11.5 Potilas- ja asiakastietojärjestelmät

Päijät-Hämeessä käynnistetään yhteinen potilastietojärjestelmien yhdistämiseen tähtäävä suunnit-telutyö. Tavoitteeksi asetetaan potilastiedon sujuva yhteinen käyttö niin erikoissairaanhoidossakuin perusterveydenhuollossakin aluksi sairaanhoitopiiritasolla jatkossa Erva- tasolle laajentuen.Tietohallintojen johto jatkaa säännöllisiä tapaamisia ja huolehtii kokonaisarkkitehtuurin nykytilankuvaamisesta ja tavoitetilan määrittelystä. Sosiaali- ja terveystoimialan erityispiirteet otetaan huo-mioon kokonaisarkkitehtuurityössä. Maakunnallinen yhteistyö ulotetaan sekä perustietotekniikkaanettä tietoliikenteeseen milloin se on mahdollista.

Potilastietojärjestelmien yhteiskäyttö pyritään toteuttamaan pääosin terveydenhuollon kansallisenarkiston käyttöönotolla vuosina 2013 - 2014. Sekä Logican että Tiedon potilasjärjestelmät ovatvoimakkaassa kehitystilassa lähivuosien aikana, jolloin uusia ohjelmisto-osioita hankitaan kansain-välisiltä muilta suurilta ohjelmistoyrityksiltä täydentämään nykyisiä järjestelmiä. Effica- ja Pegasos-järjestelmiä käytetään Päijät-Hämeen alueella kunnes uudet mahdolliset tietojärjestelmät ovat sel-laisessa valmiudessa, että niitä voidaan Suomessa ottaa käyttöön ja kilpailuttaa.Lahden sosiaali- ja terveystoimiala käyttää Pegasos-potilastietojärjestelmää terveydenhuollon avo-laitos- ja kotihoidossa sekä kuntoutuksessa ja palveluasumisessa. Sosiaalitoimessa on käytössäEffica koko Päijät-Hämeessä.

Lyhyen aikavälin tavoitteeksi asetetaan erillisten Effica- potilastietojärjestelmien yhdistäminen, jokasujuvoittaa työtä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja lääketieteellisten palveluiden yk-siköiden välillä. Yhdistymisellä tavoitellaan myös taloudellisia säästöjä ja siten yhdistyminen tulisitehdä ennen erillisten potilastietojärjestelmien liittämistä kansalliseen Kanta-arkisto palveluun elo-kuussa 2014. Lahti liittyy Kanta-arkisto palveluun nykyisillä järjestelmillään vuoden 2014 keväällä.Päijät-Hämeessä edistetään potilaan omaa sähköistä asiointia ja sähköisen asiointipalveluita mää-rittävä arkkitehtuuri. Sähköisen asioinnin kokonaisuuden koordinoinnista ja teknisistä ratkaisuistavastaa PHSOTEY ja perusterveyden ja sosiaalihuollon organisaatiot vastaavat omasta sisällöntuotannostaan, joka tulee olla sovitettu yhteen toimivaksi kokonaisuuden kanssa. Sähköisen asi-ointipalvelun tekninen palvelutuotanto ostetaan PHSOTEY:n osakkuus yhtiö MEDI-IT Oy:ltä.

Yhteinen sähköinen asiointiportaali on järkevä, ja siinä tulee hyödyntää olemassa olevaa Kunta-laistili (Palvelutarjotin) -alustaa soveltuvin osin, erityisesti kirjautumisen ja tunnistautumisen osalta.SOTE 2015 ja eTerveyskioski -hankkeet tulee voida liittää tähän yhteiseen ratkaisuun tarvittaessa

52

myös omina palveluinaan, ei pelkästään sisältönä. Yhteiselle ratkaisulle ei ainakaan tällä hetkelläole näkyvissä mitään sitä estäviä seikkoja.

Mediatri-ohjelma, jota hallinnoi Mediconsult Oy, käytössä kaikissa Työterveys Wellamon toimipis-teissä. Yhteydet PHSOTEY:n, LKS:n ja Heinolan kaupungin laboratorioihin ja kuvantamisyksikköön.Sähköinen hoitovastuun siirtävä lähete ja palaute on käytössä PHSOTEY:n ja Lahden kaupunginsairaalan kanssa. Kaikissa uusissa tietojärjestelmähankinnoissa otetaan huomioon järjestelmänyhteensopivuus alueellisen, Erva ja kansallisen arkkitehtuurin kanssa tietohallintolain mukaisesti.

Yleisen käsityksen mukaan nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät vastaakäytettävyysvaatimuksia, ovat taipumattomia sähköisiin reaaliaikaisiin konsultaatioihin ja ovat hei-kosti integroituvia. Tästä syystä monissa sairaanhoitopiireissä on nähty tarvetta uuden sukupolventietojärjestelmille. Myös Lahti ja PHSOTEY:n ovat lähdössä mukaan uusien tietojärjestelmien mää-rittelyyn, joka saattaa johtaa tietojärjestelmien kilpailutukseen yhteistyössä muiden piirien kanssa.Tarkoituksena on rakentaa kustannusvaikuttavammat ja asiakaslähtöisemmät tietojärjestelmät.Järjestelmien keskiössä on ajatus toiminnan kehittämisestä ICT -avusteisesti.

Kiila - hyvinvointipalvelujärjestelmän vaatimusmäärittely on seitsemän sairaanhoitopiirin ja kahdensuuren kunnan hanke. Kun määrittely toteutetaan yhteistyössä yhdeksän organisaation kesken,voidaan hankkeet kustannukset jakaa ja toimia kustannustehokkaasti. Lisäksi yhteistyön kauttavoidaan taata paremmin riittävästi asiantuntijoita hankkeelle. Tavoitteena on luoda hyvinvointipal-velujärjestelmän vaatimusmäärittely. Osatavoitteita ovat toiminnalliset ja logistiset vaatimukset,tekniset ja tietoturvavaatimukset, yleiset sopimus- ja palveluyhteistyövaatimukset sekä lainsäädän-nölliset vaatimukset.

12. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuuden parantaminen

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat vastaavat alueellaan perusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelujen yhteensovittamisesta väestön tarpeiden mukai-sesti. Alueelliset toimijat suunnittelevat ja kehittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestel-mää toiminnallisena kokonaisuutena, jossa huomioidaan palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmu-kaisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksi-köissä.

12.1 Hoitoketjujen ja alueellisten hoitosuunnitelmien laadinta ja seuranta

Hoitokäytäntöjen keskeisenä perustana ovat käypähoitosuositukset. Kehittämistyössä keskitytäänkansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin, kuten diabetes, verenpainetauti, sydämen vajaatoi-minta, osteoporoosi ja keuhkosairaudet. Valmiit hoitoketjut viedään Duodecimin ylläpitämään Ter-veysporttiin ja niiden toimintaa tuetaan alueellisten koulutuksien avulla 1–2 kertaa vuodessa. Joolemassa olevia prosessikuvauksia ja hoitoketjuja hyödynnetään päivittämällä niitä tarvittaessa.

Alueellisten hoitokäytäntöjen kehittämisessä hyödynnetään perusterveydenhuollon yksikköä toi-minnan organisoijana ja koordinoijana. Yhteistyön tiivistämiseksi ja hoitoketjujen toimivuuden pa-rantamiseksi niiden rakentamiseen kutsutaan mukaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollonedustajia. Terveyskeskuksessa toimivien tukilääkäreiden verkosto tehostaa hoitoketjujen toimintaaja vähentää lähetemääriä. Hoitoketjujen opetuksellista toimintaa tukee myös lähetepalaute. Suju-vaa hoidon järjestämistä ja hoitoketjujen toimintaa tulee lisäksi tukea aluetietojärjestelmillä ja koh-dennetulla koulutuksella.

53

12.2 Erikoisalakohtaisten palveluiden ja muun tuen antaminen terveyskeskuksiin

PHSOTEY antaa alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon pal-veluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastaa erityispalvelu-jen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta.

Erikoissairaanhoidon konsultointimenettelyjä ja koulutuskokonaisuutta kehitetään vastaamaan pe-rusterveydenhuollon tarpeita. Konsultaatioiden helpottamiseksi luodaan edellytyksiä sähköiseenasiointiin, puhelimella tavoittamiseen ja videoneuvotteluihin. Erikoislääkärin työaikaa varataan kon-sultaatioihin, joista osa voi toteutua alueellisina palveluna terveyskeskuksissa. Alueortopedin, -kardiologin ja -tähystäjän työnkuvassa on oltava selkeästi mukana myös koulutusnäkökulma.

Perusterveydenhuollon toimijoiden, hoitotyön asiantuntijoiden ja lääkäreiden osallistumista alueelli-siin koulutuksiin ja alueellisiin hoitokäytäntöihin tutustumiseen kannustetaan mm. ketjulähettitoi-minnan avulla. Alueella toimivan terveydenhuollon ammattilaisen perehdytykseen sisällytetään"alueajokortti", joka antaa tietoja sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoito- jatutkimuskäytännöistä.

Psykiatrian erikoisalan avohoitopainotteisuus huomioidaan Lahden MIEPÄ 2015 -hankkeessa,jonka avulla kehitetään palvelujärjestelmää Lahden kaupungin osalta ja mahdolliset toiminnallisetoivallukset sovelletaan palvelemaan myös muita peruspalvelukeskuksia. Hankkeessa luodaan ku-vaukset palveluketjuista (esim. depressiopotilas, vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastava poti-las, neuropsykiatrinen potilas) ja toimintaohjeet/kuvakset yhteistyön hallinnollisia rajapintoja ylittä-vistä kohdista (jatketaan palveluprosessien kehittämishankkeen viitoittamaa työtä).

Mielenterveys- ja päihdetyön konsultaatiopalveluja kehitetään ”tuotteiksi/paketeiksi” tukemaan pa-peri- ja käynti/käyntisarjakonsultaatioin terveyskeskuslääkäriä mielenterveyspotilaan hoidossa il-man hoitovastuun siirtoa erikoissairaanhoitoon (esimerkiksi konsultaatiot diagnostiikan, hoitosuun-nitelman laatimisen, lääkityksen tai työkykyarvion tueksi). Toiminnan pohjana ovat kiireettömänhoidon porrastuskriteerit (STM).

24/7 perustasopainotteisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen alueelle on tulevai-suuden haaste. Toteutuessaan tämä vähentäisi päihde- ja mielenterveyspotilaiden hakeutumistaAkuutti24:ään.

Kardiologian toiminnan kestävä kehittäminen Päijät-Hämeessä edellyttää perusterveydenhuollon jaerikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä. Kardiologisten potilaiden tutkimuksen ja hoidon alu-eellinen uudelleenjärjestely on mahdollista toteuttaa aluekardiologisen toiminnan avulla. Painopis-tealueina vuosina 2013 - 2014 ovat sydämen vajaatoiminta ja krooniset rytmihäiriöt ja sepelvalti-motauti. Erikoislääkäreiden fyysinen jalkautuminen perusterveydenhuoltoon ei kuitenkaan pää-sääntöisesti ole mahdollista, joten myös konsultaatio- ja koulutustoiminnankehittäminen on toimin-nassa keskeistä. Aluekardiologin viran täytöstä on pyydetty kuntien sitoumukset ja virka voitaisiintäyttää vuoden 2014 alkupuolella.

PHSOTEY:ään on perustettu kumppanuusvirkana alueelliseen toimintaan keskittyvän infektiosai-rauksien erikoislääkärin virka. Kumppanuusviran tarkoituksena on pystyä tulevina vuosina aikai-sempaa paremmin tukemaan avoterveydenhuoltoa infektioiden hoidossa ja ennaltaehkäisemises-sä sekä moniresistenttien bakteerien torjunnassa. Tartuntatautien parantuneet henkilöstöresurssitmyös mahdollistavat useammat ja laajemmat alueelliset koulutukset ja parantuneen ohjeiston. Lah-ti ostaa työpanoksesta 20 % ja työpanosta on tarjottu muille kunnille vastaavasti. Kumppanuusvir-ka mallilla alkoivat ortopedian ja lastentautien lääkäreiden vastaanotot Lahden terveyskeskuksessaelo-syyskuussa 2013. Kumppanuusvirkamallia hyödynnetään hoitotyön yhteistyössä haavanhoidonja urologian toiminnoissa.

54

12.3 Avohoidon ensisijaisuuden toteuttaminen

Avohoidon ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut tuotetaanensisijaisesti avohoidossa asiakaskeskeisesti ja kustannustehokkaasti oikeaan aikaan oikeassapaikassa. Avohoidon ensisijaisesta toteuttamisesta esimerkkinä ovat muun muassa terveydenhuol-lon vastaanottopalvelut, vammaisten kuntoutuspalvelut, vanhusten hoivapalvelut ja sosiaalihuollonennaltaehkäisevät tukitoimet lastensuojelussa.

Perusterveydenhuollon (sisältäen työterveyshuollon) vastuuta erikoissairaanhoidon arviota edeltä-vistä tai niitä korvaavista tutkimuksista ja hoidoista lisätään tarkoituksenmukaisuuden, kustannus-tehokkuuden ja avohoidon ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti. Tutkimukset ja hoito toteutetaansiellä, missä kokonaistaloudellisuus ja potilaan saama hyöty ovat suurimpia.Esimerkkeinä edellä olevasta ovat mm. diagnostiset tähystykset, jotka tehdään pääosin avohoi-dossa joko julkisella sektorilla, ostopalveluina tai aluetähystäjän lisätyö-mallilla. Sama periaatekoskee osaa radiologisen kuvantamisen tutkimuksista sekä ennaltaehkäisevistä kuntouttavistatoimista (esim. ortopedinen kuntoutus) ennen läheteharkintaa erikoissairaanhoitoon.

12.4 Terveyskeskusten rooli potilaan hoidon koordinoinnissa

Perusterveydenhuollon mahdollisuuksia potilaiden koordinoinnin, hoidon ja seurannan osalta kehi-tetään varmistamalla muun muassa seuraavia asioita. Perusterveydenhuollossa on riittävät potilai-den hoitoon ja seurantaan tarvittavat resurssit (henkilötyövoima, henkilökunnan tieto ja taito). Pe-rusterveydenhuolto toimii työpari- ja tiimityöskentelymallilla. Erikoissairaanhoidosta perustervey-denhuoltoon lähettämisen reitti on selkeä (erikoissairaanhoidon rakenteellinen palaute sisältäenmuun muassa hoito-ohjeet). Pitkäaikaissairaille potilaille on tehty hoitosuunnitelmalla yhteistyössäpotilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Perusterveydenhuollossa on käytössä pitkäai-kaissairaiden kutsumenettely.

12.5 Terveydenhuollon kokonaisuuden toimivuuden vahvistaminen

Terveydenhuollon kokonaisuuden toimivuutta vahvistetaan sovittamalla yhteen alueen terveyden-huollon järjestämistä, tilaamista ja tuottamista sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa.

12.5.1 Päivystystoiminta

Päijät-Hämeessä on tehty päätös keskittää välittömästi tutkimuksia ja hoitoa vaativien akuuttipoti-laiden hoito yhteispäivystykseen. Tämä tarkoittaa myös lääkärityön loppumista virka-ajan ulkopuo-lella muissa kuin Lahden ja Heinolan kaupunginsairaaloissa. Akuutisti sairastunut potilas tarvitseeusein seuraavina päivinä kontrollikokeita ja hoitotoimenpiteitä. Potilasturvallisuuden vuoksi näitäpotilaita ei voida sijoittaa sellaisille vuodeosastoille, joissa ei ole saatavissa lääkäripalvelua taikontrollikokeita.

Päivystysosasto toimii puskurina estäen potilaiden turhat sisäänotot erikoissairaanhoidon vuode-osastoille. Riittävän suuri puskurivyöhyke on ehdoton edellytys hyvin toimivalle päivystyshoitoket-julle. Alueella on aiheellista käynnistää keskustelu tulevaisuuden vuodeosastojen rakenteesta.Kauempana yhteispäivystyksestä sijaitsevien terveyskeskusten vuodeosastojen mahdollisuudethoitaa päivystyspotilaiden jatkohoitoa ovat rajalliset ja tämä helposti johtaa erikoissairaanhoidonvuodeosastojen liikakäyttöön. Geriatrinen päivystyspotilas tarvitsee kuntoutuakseen kotikuntoiseksivälitöntä kuntouttavaa työotetta ja erikoissairaanhoidon osastojen mahdollisuudet keskittyä tähänovat rajalliset. Ei ole siis yhdentekevää missä ja minkälaisella osastolla geriatristen päivystyspoti-laiden hoito tulevaisuudessa toteutetaan.

55

Mahdollinen visio voisi olla yhteispäivystyksen läheisyyteen sijoitettavat perusterveydenhuollonkuntouttavat akuuttiosastot, joiden lääkärityö tukeutuu yhteispäivystykseen virka-ajan ulkopuolella.Toinen mahdollinen visio on keskittää akuuttiosastot Heinolan ja Lahden kaupunginsairaaloidenyhteyteen, jolloin niillä pitäisi olla käytössään myös ympärivuorokautinen lääkäriresurssi sekä lää-ketieteellisen palvelujen käyttömahdollisuus.

12.5.2 Perusterveydenhuollon vuodeosastojen profilointi

Perusterveydenhuollon vuodeosastojen keskeisin tehtävä on kuntoutus, jonka tavoitteena on pa-lauttaa ja ylläpitää potilaan korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimattaja siten kohentaa hänen omatoimisuuttaan ja elämänlaatuaan.

Tavallisesti geriatrista kuntoutusta tarvitaan akuutin sairauden tai trauman aiheuttaman suoritusky-vyn laskun tai pitkäkestoiseen inaktiivisuuteen liittyvän fyysisen ja psyykkisen vajaakuntoisuudenkohentamiseen. Ikäihminen on aktiivinen toimija, ei vain hoidon passiivinen vastaanottaja. Omaisetotetaan aktiivisesti alusta lähtien mukaan kuntoutukseen, sillä heillä on olennainen merkitys van-huksen tukijoina. Ennaltaehkäisyn keinoja ovat potilaan arkiliikunnan tukeminen ja yksilön kannus-taminen oman hyvinvoinnin ylläpitoon.

Kuntoutusprosessin toteuttaa vuodeosastolla työryhmä, johon yleensä kuuluu lääkärin ja hoitohen-kilökunnan jäsenen lisäksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Usein tarvitaanmyös muiden erityistyöntekijöiden, kuten neuropsykologin, puheterapeutin tai ravitsemusterapeutintietoa ja taitoa. Vakuuttavin näyttö geriatrisen kuntoutuksen tuloksellisuudesta on saatu akuutistisairaiden, raihnaisten, aivohalvauksen sairastaneiden ja lonkkamurtuman saaneiden osalta arvioi-taessa toimintakyvyn kohenemista ja laitoshoitoon joutumisen todennäköisyyttä. Myös kustannus-ten vähenemisestä on näyttöä.

Intensiivinen vuodeosastokuntoutus tähtää potilaan nopeaan kotiutumiseen ja kuntoutuksen tulisijatkua kotikuntoutuksena tai avofysioterapiana. Esimerkiksi lahtelaisille on akuuttivuodepaikkoja170 (PHKS) + 152 (LKS akuutti) + 50 (LKS kuntoutus) = 372 eli noin 3,7 paikkaa 1000 asukastakohden (PHKS:n sairaansijat on laskettu lahtelaisten hoitopäivistä, hoitopäivät / 365). OECD:n mu-kaan kansainvälisesti akuuttipaikkoja on 2–3 1000 asukasta kohden (esim. Ruotsi, Hollanti, Iso-Britannia). Mikäli akuuttiosastojen hoitojakson kesto olisi 21 päivää, selvittäisiin LKS:ssa 100akuuttivuodeosastopaikalla hoitojaksojen lyhenemisen ansiosta.

LKS:ssa on tavoitteena asteittain vähentää akuuttisairaanhoidon osastopaikkoja ja siirtää resursse-ja vanhusten avopalveluihin. Sairaanhoidon palveluja viedään entistä enemmän potilaan kotiin japalveluasumisen yksiköihin vahvistamalla sairaanhoidon mobiilipalveluja. Sairaalan osastot profi-loituvat vaativaan kuntoutukseen, ortopediseen kuntoutukseen, geriatriseen akuuttihoitoon ja kun-toutuksen sekä palliatiiviseen hoitoon. Erityispalvelut, kuten vaativa kuntoutus ja saattohoito tuote-taan seudullisina palveluina. Koko Päijät-Hämeen seudulla tulisi tarkastella perusterveyshuollonvuodeosastokapasiteettia ja myös etsiä mahdollisuuksia keskittää vuodeosastopalveluja.

LKS:n pitkäaikaista sairaanhoitoa korvataan osana palvelurakennemuutosta asteittain palveluasu-misen palveluilla. Vuoden 2015 jälkeen pitkäaikaista sairaanhoitoa jää ainoastaan Jalkarannansairaalaan, jossa on noin 250 sairaansijaa. Pitkäaikaisessa sairaanhoidossa hoidetaan potilaita,joiden hoito vaatii sairaalateknologiaa tai jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa tai sairaanhoidon eri-tysosaamista. Jalkarannan sairaalaan keskitetään myös pitkäaikaista kuntoutusta ja kotona asu-mista tukevaa vuoro- ja jaksohoitoa.

56

12.5.3 Kotihoito/hoivapalvelut

Päijät-Hämeen väestö on valtakunnallisesti katsottuna ikääntynyttä ja ikääntyy edelleen nopeasti.Esimerkiksi Lahdessa yli 75-vuotiaiden vanhusten määrä kasvaa 2–3 % vuosittain. Ikääntyneidenpalvelujen kysyntä kasvaa tätäkin nopeammin. Keskeinen haaste on ikääntymisen myötä heikke-nevä terveys ja toimintakyky sekä seudun ikääntyneiden valtakunnalliseen tasoon nähden run-saampi sairastavuus ja kuolleisuus.

Seudun väestön ikääntyminen, huoltosuhteen kehitys ja talouden reunaehdot huomioiden palvelu-jen järjestämisessä tulee löytää uusia toimintatapoja, joiden avulla raskaan palvelun tarvetta voi-daan ehkäistä ja viivästyttää. Tässä suhteessa ennaltaehkäisevät toimet ikääntyneiden hyvinvoin-nin turvaamiseksi tulee aloittaa riittävän aikaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää ennaltaehkäisevienja kotona asumista tukevien toimintamuotojen kehittämistä. Vanhusten palveluja tulee kehittäävastaamaan myös vanhuuspalvelujen uuden lainsäädännön vaatimuksiin.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien vanhusten määrä ylittää merkittävästi valtakunnalliset suosi-tukset, vaikka seudun kunnat eroavatikin tässä suhteessa toisistaan. Vanhusten palvelujen merkit-tävin toiminnan tavoite on ikääntyneiden palvelurakenteen kehittäminen siten, että ikääntyneidenturvallinen kotona asuminen on aina ensisijainen vaihtoehto.

Kun ikääntynyt tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, järjestetään se aktiivista elämää tukevassapalveluasumisessa. Pitkäaikainen laitoshoito on vaihtoehto vain perustellusta syystä esimerkiksisilloin, kun ikääntyneellä on sairaalateknologiaa vaativa hoidon tarve tai lääketieteellisesti epästa-biili tilanne. Onnistunut palvelurakenteen muutos edellyttää ikääntyneiden turvallisen asumisenkehittämistä, ikääntyneiden osallisuuden vahvistamista yhteiskunnassa, muistisairauksien varhais-ta toteamista ja suunnitelmallista hoitoa sekä toimivaa geriatrista akuuttihoitoa ja kuntoutusta. Ge-riatrista akuuttihoitoa ja saattohoitoa tulee voida nykyistä enemmän viedä ikääntyneen kotiin japalveluasumiseen.

Vanhusten palvelujen nykyisiä palvelumuotoja on syytä arvioida ja muotoilla uudelleen. Vanhustenpalvelujen keskeisiä kehittämiskohteita ovat:

· Palvelujen järjestämisen suunnitelmallisuuden kehittäminen ja riittävä resursointi· Panostus kotona asumista tukeviin toimintoihin ja kotona asumista tukevien toimintamallien

kehittäminen· Suunnitelmallisen kuntoutuksen lisääminen ja hoitoketjujen saumattoman toiminnan vahvis-

taminen· Ikäihmisten keskitetyn palveluohjauksen kehittäminen· Ikäihmisten valinnanvapauden edistäminen ja osallistaminen oman palvelun suunnitteluun

sekä palvelujen kehittämiseen· Palvelujen laadun ja omavalvonnan kehittäminen

1.7.2013 voimaan tulleessa laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäidensosiaali- ja terveyspalveluista korostetaan kunnan velvollisuutta laatia suunnitelma toimenpiteis-tään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tu-kemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi jakehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimen-piteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Päijät-Hämeen seudullaolisi tilaus myös seudun kuntien yhteiselle vanhuspalvelustrategialle/ikäpoliittiselle ohjelmalle. Lakikorostaa myös palvelujen laatua ja laadun omavalvontaa.

57

Palvelujen laadun kehittämisen ja seurannan tueksi Lahden vanhuspalveluissa otetaan käyttöönkoko palvelujärjestelmän kattavan RAI-arviointi- ja laadunseurantajärjestelmä (Resident Asses-ment Instrument) sekä osallistutaan palvelujen valtakunnalliseen vertailukehittämiseen. RAI-järjestelmän seudullisesta käyttöönotosta olisi hyötyä palvelujen kehittämisessä.

Vanhusten palvelujen lisääntyvät resurssit on tarkoituksenmukaista kohdentaa vanhusten avopal-veluihin päivätoimintaan, kotihoitoon ja palveluasumiseen. Myös omaishoidontuessa tulisi varautuapalvelun laajentamiseen ja omaishoitajien tukemiseen. Asiakkaan palvelu tulee järjestää hänenpalvelutarpeeseensa perustuen kohtuullisessa ajassa. Erityinen huomio tulisi kiinnittää siihen, ettäasiakkaan geriatrinen arvio, kuntoutus ja sen jälkeinen jatkohoito voidaan järjestää viiveettä. Turhajatkohoidon odottaminen akuuttihoidossa sitoo turhia resursseja sekä vaikuttaa negatiivisesti asi-akkaan toimintakykyyn. Hoidon järjestämisen kulmakivi on toimiva palveluohjaus.

Vanhusten palveluohjauksen tavoitteena tulisi olla asiakaslähtöinen palveluprosessin hallinta:

· Ikäihmisellä on yksi hänet tunteva kontaktipiste, jolla riittävä tieto ja päätäntävalta kaikissapalveluiden järjestämiskysymyksissä

· Palvelut järjestetään yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden näkökulmasta· Toimivalla palveluohjauksella hillitään palveluiden kustannusten nousua· Palveluohjauksella tuetaan asiakkaan oman elämän hallintaa.

12.5.4 Potilasvirtojen selvittäminen ja ohjaus

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon potilas- ja asiakas-virtojen selvittämiseksi alueella tulisi kerätä yhtenäistä tietoa ensisijaisista hoitopaikoista, palvelui-den peittävyydestä, lähetteiden määrästä ja sisällöstä, episodikustannuksista sekä erityisen paljonpalveluja tarvitsevien määrästä ja kustannusjakaumasta. Tietojen avulla terveyden ja sosiaalihuol-lon palveluita voidaan kohdentaa ja ohjata kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti palveluita eni-ten tarvitseville.

12.6 Toimitilojen muutostarpeet

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tilojen muutostarpeet tulee selvittää koko alueella yhtenäisestija tasapuolisesti määrittämällä kuntakohtaisesti tilojen tarve ja kunto sekä lähipalvelujen ja keskitet-tävien palvelujen tarve. Lähipalvelujen määrittämisessä huomioidaan myös liikkuvat palvelut jasähköinen asiointi. Toimitilakartoituksessa on otettava huomioon sekä asiakkaiden että työntekijöi-den näkökulmat. Isoimmat tilojen muutokset, saneeraukset ja uudisrakentaminen tulee mahdolli-suuksien mukaan tuoda selvityksen lisäksi alueen yhteiseen päätöksentekoon. Jäljempänä maini-tussa NHG:n selvityksessä arvioitiin, että maakunnan eri toimijoiden yhteenlasketut sosiaali- jaterveyspalvelujen investoinnit ovat yhteensä vähintään 230 milj. euroa seuraavan noin 6 vuodenaikana.

LKS:n uudistaminen perustuu Lahden SOTE 2015 -toimenpidesuunnitelmaan, jonka Lahden kau-punginvaltuusto hyväksyi keväällä 2012. Kaupunginsairaalan yhteyteen kerätään ensimmäisessävaiheessa terveyspalvelujen avohoidon keskitetty vastaanotto sekä keskustan lähipalveluklinikka.Paavolan terveystalosta voidaan tällöin luopua. Seuraavissa vaiheissa vanhusten palvelut ja kun-toutus saa uudet tilat lääkinnällisen kuntoutuksen polikliiniselle ja laitoskuntoutukselle, geriatrisellekeskukselle sekä keskitetylle palveluohjaukselle. Vuodeosastoja korjataan paremmin tukemaankuntouttavaa hoitoa.

Sijoittamalla terveysalan keskitetyt palvelut saman katon alle voidaan asiakasta palvella monipuoli-sesti ja välttyä turhalta asioinnilta monissa toimipisteissä. Uusissa tiloissa voidaan palvelutuotanto

58

järjestää tehokkaaksi ja hyödyntää lähekkäin olevien yksikköjen toiminnallisia yhteyksiä toisiinsa,kuvantamiseen ja laboratorioon. Tilat suunnitellaan asiakaslähtöisiksi ja ne mahdollistavat asiak-kaan roolin aktiivisena toimijana. Lähtökohtana on sujuva asiakasprosessi ja yhden käynnin peri-aate jolloin asiakkaan liikkuminen on helppoa ja hän osaa itsenäisesti mennä oikeaan paikkaan.Uuden pääterveysaseman yhteyteen rakennetaan lisää autopaikkoja. Hanke on jaettu kolmeenrakennusvaiheeseen, joiden rakennuskustannukset ovat yhteensä n. 59 milj. euroa. Ensimmäisenrakennusvaiheen osuus on 38 milj. euroa. vuoden 2013 aikana tehdään rakennussuunnitelma jarakentaminen voi alkaa vuonna 2014 ja se on valmis vuonna 2016. Hankepäätös on tehty Lahdenkaupungin talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2012.

PHKS on samanlaisen toimitilahaasteen edessä kuin muut suuret julkiset sairaalat. Sairaalan tilojaon laajennettu useassa vaiheessa ilman kokonaissuunnitelmaa, minkä vuoksi toiminnat sijaitsevathajallaan eri puolilla sairaalaa. Nykyiset tilaratkaisut asettavat merkittäviä esteitä potilaiden tutki-mus- ja hoitoprosessien ja sairaalalogistiikan nykyaikaistamiselle ja tehostamiselle. Suuri osa tilois-ta vaatii lisäksi järeää peruskorjausta. Kaikkein huonokuntoisimmat sairaalan osat on järkevintäpurkaa ja korvata uusilla tiloilla.

Keskussairaalan tilojen uudistamista varten on laadittu kokonaissuunnitelma (MasterPlan). Huolel-lisella suunnittelulla on haluttu varmistaa: 1) uusien sairaalarakennusten sijoittaminen alueelle siten,että keskussairaalaa voidaan kehittää myös pitkällä aikavälillä, 2) valmistella suunnitelma, jokavoidaan toteuttaa useassa eri vaiheessa ja 3) toimintojen uudelleen järjestäminen sairaalan sisälläniin, että tutkimus- ja hoitoprosesseja sekä sairaalalogistiikkaa voidaan tehostaa merkittävästi.Kokonaissuunnitelman toteuttamisen kustannukset ovat noin 120 miljoonaa euroa ja jakautuvatpuoliksi peruskorjauksen ja uudisrakentamisen kesken. Hanke voidaan toteuttaa useassa eri vai-heessa ja osa kustannuksista kattaa toiminnan tehostamisella saatavilla säästöillä.

Keskussairaalan tilojen uudistamisohjelman valmistelun jälkeen julkisen talouden ja kuntataloudenkehitysnäkymät ovat muuttuneet selvästi huonompaan suuntaan. Muuttuneessa tilanteessa myösinvestointien tarpeellisuus on selvitettävä hyvin huolellisesti.Keskussairaalan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi toteutetaan vuosina 2014–2016 perus-korjaushanke, joka sisältää fysiatrian tilat ja sydänkeskuksen toimintojen kokoamisen ravintokes-kuksen tiloihin (kustannusarvio 8,7 miljoonaa euroa) ja uudisrakennushanke, johon kuuluvat sai-raala-apteekin ja obduktion tilat (kustannusarvio 12,3 miljoonaa euroa).

Tulevista rakennushankkeista on kiireellisin keskusleikkausyksikön ja välinehuollon tilojen uudis-taminen. Tämän hankkeen tarve- ja hankesuunnitelmien valmistelu on tarkoitus toteuttaa siten,että työn lähtökohtana ovat uudistettavat ja tehostettavat leikkaus- ja välinehuoltoprosessit. Uudis-tettavien prosessien perusteella määritellään tilojen mitoitus ja varustus sekä tuotetaan kustannus-tehokkaita vaihtoehtoja hankkeen toteuttamisesta joko peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeena.Keskussairaalan toiminnan turvaamiseksi ja turhien väliaikaisinvestointien välttämiseksi on erittäintärkeää, että hanke voidaan toteuttaa vuosina 2016–2018. Mikäli hanke viivästyy, nykyisiin tiloihinjoudutaan todennäköisesti tekemään usean miljoonan euron väliaikaiset peruskorjaukset.

Päijät-Hämeen alueen kunnat tilasivat selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjes-tämisestä tulevaisuudessa ja sen laati Nordic Healthcare Group/NHG ja selvityksen tieteellisenävastuuhenkilönä toimi prof. Martti Kekomäki. Selvityksessä esitetään erilaisia lyhyen ja pitkän aika-välin toimenpiteitä, joilla kaikilla on toteutuessaan suuri merkitys erilaisille hoidon ja hoivan tiloille(esim. akuuttivuodeosastohoidon keskittäminen, terveyskeskusvuodeosastotoiminnanja -palvelujen huomattava vähentäminen sekä vanhuspalvelurakenteen keventäminen). Selvityk-sessä esitetyn arvion mukaan akuuttivuodeosastohoitoa varten maakunnassa tarvitaan LKS:n noin160–170 sairaansijan lisäksi enintään kolme noin 50-paikkaista yksikköä. Asia on jatkoselvityksenkohteena. Järjestämissuunnitelmaa päivitettäessä on alkamassa selvityksen toteuttamisen organi-sointi ja siitä vastaa Päijät-Hämeen liitto. Maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen eri osapuolet(tilaajat/kunnat ja tuottajat) ovat mukana hankkeen ohjausryhmässä.

59

12.7 Asiakaspalautejärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen

Järjestämissuunnitelman voimassaolon loppuun (vuoteen 2017) mennessä alueella on yhtenäinenasiakaspalautejärjestelmä, jossa voidaan käyttää sekä yhteisesti sovittuja koontimenetelmiä (valta-kunnallisia kyselyjä tiettyinä aikoina) että jatkuvan palautteen keräämistä sähköisen järjestelmän,fokusryhmien ja asiakasraatien avulla. Saatua palautetta käytetään palvelujen arvioinnissa, kehit-tämisessä ja muotoilussa sekä järjestämissuunnitelman vuosittaisen päivittämisen yhteydessä.Asiakaspalautetta kerätään suoraan myös alueen poliittisilta päättäjiltä.

12.8 Lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän tuen kehittäminen

Lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien palvelujen perustana on asetus neuvolatoiminnasta, koulu-ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta (338/2011), lisäksiuseat suositukset ohjaavat kuntien toimintaa. Tarkoituksena on varmistaa, että terveysneuvonta jaterveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeethuomioon ottavia. Asetus korostaa perhekeskeistä työskentelyotetta ja osallistamista. Siinä kiinni-tetään erityistä huomiota kehitysympäristöihin ja moniammatillisuuteen. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen tavoitteena on tukea perheiden kokonaisavaltaista hyvinvointia ja siten eh-käistä syrjäytymistä.

Alueen eri toimijat ovat mallintaneet yhteistyössä mm. lapsiperheiden kotipalvelun ja toimintaa onyhdenmukaistettu. Kunnissa toimivat suunnitelmalliset moniammatilliset lasten kuntoutustyöryhmätja koulukuraattoritoimintaa on kehitetty yhteistyössä sivistystoimien kanssa.Kunnissa on laadittu lastensuojelusuunnitelmat, joissa on paljon ennaltaehkäiseviä toimenpiteitälasten ja nuorten varhaiseksi tukemiseksi.

Sosiaali- ja terveysyhtymän hallinnoimassa Vahva Pohja Elämään -hankkeessa (1.11.2011–31.10.2013) luotiin kaikkein pienimpien lasten psykososiaalisen ja mielenterveyden erityistasontuen malli. Perheneuvolan pikkulapsitiimiin (matala kynnys) voidaan ohjata ilman lähetettä alle3-vuotiaita lapsia perheineen, ja PHKS:n lastenpsykiatrian poliklinikan pikkulapsitiimiin alle5-vuotiaita lapsia, erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete, vauvaikäisille riittää terveyden-hoitajan lähete. Kumpikin erityistason yksikkö antaa joustavaa puhelinkonsultaatiota, jossa myösvoidaan jo tarkentaa arvioinnin ja tuen tarvetta, sekä ohjata edelleen tarkoituksenmukaisimpaanhoitopaikkaan. Sekä perheneuvolan että erikoissairaanhoidon pikkulapsitiimi ovat hankkeen pää-tyttyä yksiköiden vakituista toimintaa. Perheneuvolan ja erikoissairaanhoidon pikkulapsitiimit ko-koontuvat määräajoin nk. pikkulapsityöryhmässä, ja hankkeelle nimetään seurantaryhmä, jossamm. kuntien näkemykset ja tarpeet tulevat esiin ja toiminnan kehittämisessä huomioiduksi.

13. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:n mukaan terveydenhuollon toimintayksikön on laadittavasuunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otet-tava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa.Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava.(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326)

Laadunhallinta terveydenhuollossa on kuvattu tarkemmin Kuntaliiton julkaisemassa Terveyden-huollon laatuoppaassa. Oppaassa on laadun keskeisiksi ulottuvuuksiksi valittu potilas-/asiakaskeskeisyys, oikea-aikaisuus, osaaminen, turvallisuus, sujuvuus sekä vaikuttavuus.Terveydenhuollon laatuoppaassa on otettu huomioon terveydenhuoltolakiin liittyvä STM:n asetuslaadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Asetus edellyttää terveydenhuollon

60

toimintayksiköiltä suunnitelmaa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta.Suunnitelmat voivat olla erilliset, mutta ne voidaan myös yhdistää yhdeksi suunnitelmaksi. THL onjulkaissut syyskuussa 2011 Potilasturvallisuusoppaan, joka ohjeistaa potilasturvallisuussuunnitel-man laatimista.

Päijät-Hämeen terveydenhuollon toimijoiden laadunhallintajärjestelmät, niiden aktiivinen käyttö jakehittäminen ovat murrosvaiheessa. Terveydenhuollon yksiköt ovat edenneet toiminta- ja laadun-hallintajärjestelmien kehittämisessään eri tahdissa. Alueelta puuttuvat terveydenhuollon toimijoidenyhtenäinen, potilaskeskeinen terveyspalvelujen laatujärjestelmä, visio ja mittarit.

Hyvänä esimerkkinä pitkäjänteisestä alueellisesta laadunhallintajärjestelmätyöstä on lääketieteel-listen palvelujen keskuksen laboratoriotoiminnot–tulosalue, joka on Finas- akkreditointipalvelunosoittama testauslaboratorio T138. Testaustoiminnan pätevyys on osoitettu kansainvälisen stan-dardin SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimusten mukaisesti keväällä 2012.

Vanhuspalvelujen johtamisessa ja kehittämisessä tarvitaan kattavaa seurantajärjestelmää, jokamahdollistaa asiakkaan optimaalisen palvelun, palvelujen laadun seurannan sekä seudullisen javaltakunnallisen vertailukehittämisen. Lahden vanhusten palveluissa otetaan asteittain käyttöönvuosina 2012–2014 RAI-arviointi ja laadun seurantajärjestelmä.

Käyttöönotto liittyy Sosiaali- ja terveystoimialan Sote-2015 hankkeen tuottavuuden parantamiseenja tiedolla johtamiseen. Palvelurakenteen kehittäminen on edellytys sille, että kasvavaan ikäänty-neiden palvelutarpeeseen voidaan vastata. Vanhusten palveluissa palvelujen tuottavuutta on myöstarkasteltava palvelujen laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta. RAI-järjestelmä on kansainväli-sesti kattavin vanhusten palvelujen laadun seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa palvelujen laa-dusta ja vaikuttavuudesta sekä antaa mahdollisuuden palvelujen laadun ja kustannusten vertailu-kehittämiseen sekä oman toiminnan sisällä että valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Järjestelmälisää myös potilasturvallisuutta antamalla kattavaa tietoa palvelujen haittavaikutuksista, epätarkoi-tuksenmukaisesta hoidosta ja tapaturmista.

Lahdessa RAI-järjestelmä otetaan käyttöön koko vanhuspalvelujärjestelmässä: Kotihoidon RAI(RAI-HC), Laitoshoidon ja asumispalvelujen RAI (RAI-LCT) ja Palvelutarpeen arvioinnin työkaluRAI-Screener. Järjestelmää hyödynnetään asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelukritee-reiden mukaisissa palveluratkaisuissa, asiakkaan palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa, toimin-nan suunnittelussa ja arvioinnissa sekä toiminnan laadun systemaattisessa seurannassa ja johta-misessa organisaation eri tasoilla. Järjestelmää hyödynnetään myös palvelujen tuotteistuksessa jahinnoittelussa sekä ostopalvelujen valvonnassa. Järjestelmään liittyvän THL:n vertailukehittämis-toiminnan myötä Lahti osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen ja kansainväliseen RAI-vertailu-kehittämiseen.

Päijät-Hämeen alueella tulisi löytää myös yhteinen tahtotila laadunhallintajärjestelmien kehittämi-sessä. Näitä voisivat olla mm. asiakaslähtöisten prosessien, sisäisen auditoinnin, mahdollistenlaatupoikkeaminen arvioinnin (esim. lean-menetelmän avulla), alueellisten ja valtakunnallistenasiakastyytyväisyyskyselyjen, toimipisteiden vertaisarvioinnin ja ulkoisten auditointien kehittäminen.Parannetut palveluprosessit ja niiden kuvaus systemaattisesti on osa laadunhallintaa. Päijät-Hämeessä tulisi pohtia millä työkaluilla ja minkälaisiin järjestelmiin prosessikuvaukset tulisi doku-mentoida. Yhtenäinen järjestelmä edistäisi myös saumattomien palveluketjujen toteutumista alu-eelle.

Potilas- ja asiakasturvallisuus tarkoittaa sitä, että potilas/asiakas saa tarvitsemansa ja oikean hoi-don oikealla tavalla annettuna eikä hoidosta aiheudu potilaalle/asiakkaalle estettävissä olevaa hait-taa. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan myös sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kun-toutuksen turvallisuutta. Laajemmassa merkityksessä potilas- ja asiakasturvallisuus tarkoittaa so-siaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioidenperiaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan palvelujen turvallisuus. Potilasturvallisuusjär-

61

jestelmän tarkoituksena on myös tunnistaa, arvioida ja kontrolloida potilasturvallisuuden riskejäorganisaatiossa.

Potilas- ja asiakasturvallisuus on yksi palvelun ja hoidon laadun ulottuvuuksista. Muita hoidon mää-rittäviä tekijöitä ovat (Potilasturvallisuutta taidolla työpaja 2011):

· hoito perustuu näyttöön· hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa· hoito on potilaskeskeistä· hoitoa on saatavilla· hoito on kustannusvaikuttavaa· hoidon saatavuus on oikeudenmukaista

Päijät-Hämeen potilasturvallisuutta koskevista linjauksista on sovittu yhteisesti. Niiden pohjaltasekä Lahdessa, Heinolassa, Oivassa että PHSOTEY:ssä on laadittu organisaation oma suunnitel-ma. Terveyspalveluiden katsotaan integroituneen vahvasti sosiaalipalveluiden kanssa ja suunni-telma soveltuu myös sosiaalipalveluiden toimintaan. Lahdessa on potilas- ja asiakasturvallisuus-suunnitelma, joka täydennetään laadunhallintaosuudella. Lisäksi laaditaan potilas- ja asiakasturval-lisuuden seurantiedoista raportti kaksi kertaa vuodessa.

Potilasturvallisuussuunnitelma on dokumentti, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö määritteleeomalta osaltaan potilasturvallisuuteen kuuluvien asioiden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa ku-vataan se rakenne, jolla potilasturvallisuutta johdetaan ja toteutetaan yksikössä. Suunnitelmantavoitteena on auttaa hahmottamaan potilasturvallisuuden laajuutta ja kaikkia potilasturvallisuuteenvaikuttavia tekijöitä ja sen tulee ohjata käytännön toimintaa terveydenhuollon organisaatiossa. Poti-lasturvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain. (Potilasturvallisuusopas 2011.)Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta edistetään organi-saatioiden välisellä säännöllisellä yhteistyöllä. Potilasturvallisuussuunnitelmat laaditaan yhteistyös-sä, jolloin varmistetaan alueellisesti yhtenäiset toimintatavat. Päijät-Hämeen alueella toimivien ter-veyden- ja sosiaalihuollon organisaatioiden koko henkilöstön edellytetään suorittavan Potilasturval-lisuutta taidolla -verkkokoulutuksen, jonka tarkoitus on varmistaa perustiedot potilasturvallisuudenkeskeisistä periaatteista ja käytännöistä kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Koulu-tuksen sisällöstä ja laadun varmistuksesta vastaa THL:n asettama toimituskunta. Potilasturvalli-suutta varmistetaan käyttämällä systemaattisesti tarkistuslistoja kuten potilaan/asiakkaan siirtyessäjatkohoitoon tai kotiin. Potilaan systemaattinen henkilöllisyyden varmistaminen yhteisesti sovitullatavalla varmistaa oikean hoidon oikealle potilaalle etenkin siirtotilanteissa.

Potilaiden tutkimuksen ja hoidon sekä sosiaalihuollon asiakkaiden palvelujen turvallisuus ja laatupohjautuvat etukäteen yhdessä suunniteltuihin toimintatapoihin ja hoitopolkuihin. Alueellisten javastuuyksikkökohtaisten hoitopolkujen määrittelystä vastaa erikoisalan ylilääkäri tai vastuulääkäriyhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vastuuhenkilöiden kanssa.

Tavoitteena ovat saumattomat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit. Perusterveydenhuollon yksikönasiantuntemuksen avulla sovitetaan yhteen alueen hoito- ja kuntoutusketjujen laatiminen ja päivitys.Potilaiden/asiakkaiden jatkohoidon järjestelyn sujuvuuteen kiinnitetään huomioita mm. kotiutushoi-tajien tuella.

Hoidon kokonaisuutta, laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta hallitaan potilaskeskeisten tietojärjes-telmien kehittämisellä. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon potilas-/asiakaskohtaisen saumattomanpalveluketjun toteutumisen turvaa parhaiten hoito-, palveluja kuntoutussuunnitelmiin yhdistettytoimiva dokumentaatio ja turvallinen tiedonsiirto vastuuhenkilöiden välillä. Tavoitteena on sopiatavat, joilla voidaan poistaa tiedonsiirron esteet käytössä olevien eri järjestelmien väliltä. Tavoittee-na on tietojärjestelmien alueellinen integraatio. Suullisen tiedon siirtymisen varmistamiseksi yhte-näistetään raportointia.

62

Tavoitteena on hyvä ja yhdenmukainen potilasturvallisuuskulttuuri, jota arvioidaan säännöllisestikyselyn avulla. Tulosten analyysin pohjalta suunnitellaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet avoi-men ja syyllistämättömän toimintakulttuurin saavuttamiseksi. Henkilöstöä tuetaan, että he voivatosallistua toiminnan kehittämiseen. Potilasturvallisuudesta ja laadunhallinnasta järjestetään yhteis-työssä alueellisia koulutuksia. Toimintaa auditoidaan sisäisesti sekä organisaatioiden välillä myösristiin.

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon potilas-/asiakaskohtaisen saumattoman palveluketjun toteu-tumisen jatkuva kehittäminen on tärkeää. Organisaatioiden välinen vaaratapahtumista raportointi(HaiPro) antaa tietoa potilaan/asiakkaan hoitoprosessin kehittämiskohteista. Järjestelmällisen jahelppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saata-vat opit ja terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaiku-tuksista. Syyskuusta 2013 lähtien työntekijät ovat voineet tehdä ilmoituksen (HaiPro) potilas- jaasiakasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista oman organisaation lisäk-si Päijät-Hämeen muihin organisaatioihin (PHSOTEY, Oiva, Heinola, Lahti).

14. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden kehittämis- ja tutkimustoiminta

14.1. Toimijoiden yhteistyö kehittämisessä

14.1.1 Neljän sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijan rooli

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa kuntien, sosiaali- ja terveysyhtymän jamuiden toimijoiden kykyä vastata väestön sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin ja pa-rantaa maakunnan kaikkien toimijoiden kykyä joustavaan, asiakaslähtöiseen, tehokkaaseen jatuottavaan toimintaan.

Tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty erilaisten hankkeiden kautta ja kunkin organisaation työhönliittyvänä omana toiminnallisena kehittämisenä. Ympäristöterveydenhuollossa omat ja alueellisellayhteistyöllä toteutetut valvontaprojektit ovat tukeneet vahvasti toiminnan kehittämistä. Sosiaali- jaterveysyhtymässä on tehty lisäksi laajasti tieteellistä tukimusta.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan sisältönä on ollut ennaltaehkäisevien toimintamallien ja elintapa-ohjauksen toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, sähköisten työvälineiden ja -verkkojenhyödyntäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saannin turvaaminen koulutuksen keinoin,menetelmien kehittäminen toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun tueksi, varautuminen ikään-tyneiden osuuden kasvuun palvelunkäyttäjinä, lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen,uusimpien hoitokäytäntöjen huomioon ottaminen palveluprosessissa sekä varautuminen yhteis-päivystyskeskuksen toiminnan käynnistymiseen.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä tieteellinen toiminta on osa tervey-denhuollon toimintayksiköiden toimintaa. Tutkimustoiminnan tukeminen on osa PHSOTEY:n kehit-tämisstrategiaa ja toimii rekrytointivalttina tulevaisuudessa. Terveystieteellinen tutkimus on kansal-lisesti tarkoin ohjeistettua ja valvottua toimintaa. Pshp:n erityisvastuualueen tutkimustoimikunta jayhteinen eettinen toimikunta käsittelevät koko erityisvastuualueen tutkimustyöhön liittyviä kysy-myksiä ja toimikunnissa on sairaalamme edustus.

STM rahoittaa yliopistotasoista terveyden tutkimusta myöntämällä valtion rahoitusta erityisvastuu-alueiden tutkimustoimikunnille. Pshp:n erva tutkimustoimikunta myöntää alueellaan oleville sai-raanhoitopiireille Valtion tutkimusrahoituksesta STM:n alaisen valtakunnallisen terveyden tutkimuk-

63

sen arviointiryhmän ohjeistamien painopistealueiden mukaisesti. Valtion tutkimusrahoituksen käy-töstä on annettava selvitys ervan tutkimustoimikunnalle, joka puolestaan selvittää STM:lle millepainoalueille rahoitusta on osoitettu. Tutkimusrahoitus on organisaation budjettimäärärahaa, johontutkijalla on käyttöoikeus. Tutkimusrahoituksen käyttö on organisaation nimissä tapahtuvaa toimin-taa ja siihen sovelletaan organisaation sääntöjä ja ohjeita. Tutkimusta tehdään useissa tulosryh-missä, mutta rahoituksen hallinnointi on keskitetty keskussairaalan tulosryhmään. Keskussairaalantulosryhmässä oleva tulosalue ulkopuolinen rahoitus on nettoyksikkö, jonka tuloskertymää ei voikäyttää muun toiminnan katteena eikä sen kuluja voi kattaa muun toiminnan tuotoilla.

Lain mukaan kunnan on osoitettava riittävät voimavarat moniammatilliseen tutkimus- ja kehittämis-toimintaan. Riittävien tukitoimien järjestäminen tutkimustyöhön on myös edellytys toiminnan onnis-tumiseen. Tavoitteena on lisätä järjestelmätutkimuksen osuutta. Tämän takia olisi muutosjohtami-seen liitettävä entistä enemmän arvioivaa tutkimusta. Esimerkkeinä tästä voisivat olla saada mo-niammatilliset toiminnalliset kehittämishankkeet yhteistyönä perusterveydenhuollon ja erikoissai-raanhoidon kanssa.

Omiin selvitystarpeisiin pohjautuvaa tutkimustoimintaa tulee voida alueella edistää, koska tutkimuspalvelee laadunhallintaa ja omaa kehittämistoimintaa. Terveystieteellisellä tutkimuksella halutaantietoa kansalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelujärjestelmän toiminnasta ja mukaan tarvi-taan terveystaloustieteellinen näkökulma. Tieteellisten tutkimusten menettelytavat; monitorointi jatoiminnan auditointi takaavat PHSOTEY:ssä korkeatasoista, laadukasta ja läpinäkyvää terveystie-teellistä tutkimusta.

14.1.2 Perusterveydenhuollon yksikön rooli

Sosiaali- ja terveysyhtymässä toimiva perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta jasovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta ja kehittämistä. Yksikköosallistuu myös yhdessä maakunnan alueen terveyskeskusten kanssa kansalliseen perustervey-denhuollon kehittämiseen.

Perusterveydenhuollon yksikkö auttaa alueensa terveyskeskuksia moniammatillisen tutkimus-,koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisessä sekä yhtenäisten hoidon perusteiden seurannas-sa ja arvioinnissa. Kehittämistyön pääpaino on hyväksi havaituissa käytännöissä, joista on näyt-töön perustuvaa tietoa ja käytännön tukea alueen toimijoille, ja jotka tuottavat potilaille terveyshyö-tyä ja arjessa selviytymisen tukea.

Käytäntöä tukevia perusterveydenhuollon yksikön koordinoimia kehittämistoimia ja malleja ovatmm. asiakaslähtöiset terveyden edistämisen ja muutosvalmennuksen toimintakäytännöt kuten Iki-hyvä-elintaparyhmänohjaus, Neuvokas Perhe-ohjausmalli, Tupakasta vieroituksen yksilö- ja ryh-mänohjausmallit, Liikkumislähete sekä valtimotautipotilaiden TULPPA- ryhmäohjaus.

Lisäksi perusterveydenhuollon yksikkö osallistuu tiiviisti Väli-Suomen KASTE-hankkeisiin, joistaalueellisesti tärkein on POTKU-hanke sekä terveyskeskusten kehittäjäverkostokoulutukseen (TE-KE-koulutukseen). Kehittämistoiminnasta alueellisesti saatuja kokemuksia hyödynnetään myösvaltakunnallisesti.

14.1.3 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson rooli

Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaa säätelee laki ja asetus. Ne saavat valtionrahoitusta alu-eensa pinta-alan ja asukasmäärän ja kuntarahoitusta alueellisten sopimusten mukaan. Keskuksiaon Suomessa 11. Asetus säätelee osaamiskeskusten maantieteelliset alueet ja Verson toiminta-alue on Päijät-Häme ja itäinen Uusimaa. Alueella on väestöä noin 296 980; suomenkielisiä noin

64

263 450 ja ruotsinkielisiä noin 33 530. Suurin osa ruotsinkielisestä väestöstä asuu itäisellä Uudel-lamaalla. Ruotsinkielistä toimintaa varten Suomessa on yksi osaamiskeskus.

Lain mukaan osaamiskeskusten tehtävänä on turvata:

· sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen· peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantunti-

japalvelujen kehittyminen ja välittyminen· sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys· sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos tekee käytäntölähtöistä yhteistyötä sosiaalialan toi-mijoiden kanssa alan kehittämiseksi. Verso pitää yllä laajoja maakunnallisia ja seudullisia verkosto-ja, joiden kautta sosiaalihuollon eri substanssialojen (mm. lastensuojelu, perhetyö, ikäihmisten pal-velut, vammaistyö) osaamista tuetaan ja pidetään yllä. Verson toimijaverkostoissa on satoja sosi-aalialan ammattilaisia. Tämän kuntatuntemuksen myötä Verson tärkeänä roolina on koota kuntienkehittämistarpeet ja pyrkiä turvaamaan kehittämisen vaatima resursointi mm. Kaste-ohjelman kaut-ta. Verso tukee alueen toimijoita kehittämistoiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä ja toimiitarvittaessa myös itse hankkeiden vetäjänä ja toteuttajana. Verso myös toteuttaa kuntien tarpeidenmukaisia tutkimus- ja selvitystöitä. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on laajalla yhteistyöllä toteu-tettu seudullinen lähisuhde- ja perheväkivallan toimintaohjelma.

Päijät-Hämeessä sosiaalialan kehittämisen keskeisimpiä ongelmia on valtakunnallisestikin poikke-uksellisen suuri puute pätevistä (kelpoisuuslain 272/2005 3§:n mukaisista) sosiaalityöntekijöistä.Tästä johtuva sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja vakanssien määräaikainen täyttäminen rasittaasekä palvelun saajia, jo viroissaan olevia sosiaalityöntekijöitä että työnantajia ja tekee sosiaalityönpitkäjänteisen kehittämisen vaikeaksi. Verso pyrkii vaikuttamaan asiaan tukemalla sosiaalityöntehtävissä olevien ja sosiaalityöntekijöiksi opiskelevien opintopolkua aluksi hankemuotoisena to-teutettavalla tukirakenteella, jota jatkossa ylläpidetään osana osaamiskeskuksen perustoimintaa.

Verson visiona strategiakaudella 2014–2016 on olla kuntien paras kehittämisen kumppani. Strate-giset kärjet toimintakaudelle ovat:

· Sosiaalialan tutkimusperustaisen kehittämistoiminnan alueellinen vahvistaminen· Sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen vahvistaminen· Verkostoyhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen· Oman toiminnan profilointi, tuotteistaminen ja näkyväksi tekeminen

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso vastaa koko Päijät-Hämeen alueen sosiaaliasiamiestoiminnas-ta. Tätä kautta avautuu mahdollisuus tarkastella asiakkaiden esiin nostamia ongelmakohtia seudul-lisesti. Sosiaalialan osaamiskeskusten hoidettavana on yhteensä noin 1 250 000 asukkaan alue,joten tässä yhteisössä tehtävä selvitys- ja kehittämistyö koskettaa suurta määrää kansalaisia jatarjoaa vertailuaineistoa Päijät-Hämeelle. Sosiaaliasiamiestyön kautta ei saada suoraan tietoa hy-vinvoinnista, mutta pahoinvoinnin terävin kärki nousee työssä yleensä hyvin selvästi esiin. Sosiaa-liasiamiestoiminnan haasteena on tulevaisuudessakin tuoda asiakkaan ääntä enemmän kuntatyön-tekijöiden ja päättäjien korviin.

Verso vastaa seudullisesti ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinoinnista Päijät-Hämeenalueella, mikä myös antaa mahdollisuuden nostaa esiin kehittämistarpeita ja keinoja turvata var-hainen tunnistaminen, puuttuminen ja vaikuttaminen varsinkin päihdehaittojen, mutta myös mielen-terveysongelmien ennalta ehkäisemiseksi.

65

14.1.4. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integroitu kehittäminen

Sosiaalialan osaamiskeskukset ja perusterveydenhuollon yksiköt ovat työstäneet Sosiaali- ja ter-veysministeriön johdolla yhteisiä näkemyksiä pohjaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislais-sa määriteltäviin kehittämisen rakenteisiin. Erityisen tärkeäksi nähdään jatkossa sosiaali- ja tervey-denhuollon kehittämisen integroiminen niin, että koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvas-tuussa olevalle alueelle muodostuisi kehittämisyksikkö tai -verkosto, joka yhdistäisi sosiaalihuollon,perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämistoiminnan integroituneeksi kokonaisuu-deksi. Tarve integroidulle kehittämistyölle nousee arjen asiakastyöstä ja sen kehittämisen tukemi-sesta sekä tarpeesta vastata ja säilyttää osaaminen erityisesti erityisen haastavassa tilanteessaolevien asiakasryhmien palveluissa.

14.2. Alueelliset hankkeet

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE-kehittämisohjelman mukaisia laajoja kehittämis-hankkeita on toteutettu ohjelman I-vaiheen aikana mm. lastensuojelun, päihde- ja mielenterveys-työn, nuorisopsykiatrian sekä ikäihmisten palvelujen toimialoilla.

Kaste-hankkeena kehitetään edelleen aikuissosiaalityötä osallisuuden ja tehtävärakenteen uudis-tamiseen tähtäävässä sosiaalialan osaamiskeskus Verson yhteydessä toimivassa Päijät-SOSII-hankkeessa. Ikäihmisten palvelurakennetta kehittävä Pätevä-hanke on hankemuotoisena kehit-tämistyönä päättynyt ja sen tuotokset erityisesti asiakasosallisuuden lisäämiseksi ovat hyvin juur-tuneet alueelle.

Uutena hankkeena Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa käynnistyvät lastensuoje-lun kehittämishanke, jossa on tavoitteena kehittää lastensuojelutarpeen alkuarvioinnin prosessiayhdessä päijäthämäläisten kuntatoimijoiden kanssa sekä sosiaalityöntekijöiksi oman työnsä ohes-sa opiskelevia tukeva Poimu-hanke, jonka rahoitus tulee ELY-keskukselta. Hankkeella pyritäänparantamaan kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden osuutta alueen sosiaalityös-sä, Päijät-Hämeen alueella tilanne on tässä suhteessa poikkeuksellisenkin haastava.

Väli-Suomen alueella on toteutettu/toteutetaan Kaste I –ja II –ohjelmakausilla laaja perustervey-denhuollon kehittämishanke (POTKU – Potilas kuljettajan paikalle), jonka tavoitteena on pitkäai-kaissairaiden potilaiden suunnitelmallisen hoidon kehittäminen Terveyshyötymallin (Chronic CareModel) mukaisesti. Päijät-Hämeen alueen kaikki kunnat ovat mukana hankkeessa, jonka toiminta-aika on 4/2010–10/2014. Keskeistä kehittämistyössä on potilaslähtöisyys ja sen toteuttamiseksi onlaajalti otettu käyttöön kansallinen terveys- ja hoitosuunnitelma. Terveys- ja hoitosuunnitelma tukeepotilaan omahoitoa ja auttaa terveydenhuollon ammattilaisia suunnitelmallisen hoidon toteuttami-sessa yhdessä potilaan kanssa. Tulokset näkyvät potilastyytyväisyyden lisääntymisenä ja käynti-määrien vähenemisenä pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidossa.

Lahden kaupungissa on vuoden 2012 alussa hyväksytty sosiaali- ja terveystoimeen SOTE 2015toimenpidesuunnitelma vuoteen 2015. Suunnitelma on varsin mittava sekä taloudellisesti että toi-minnallisesti. Pääkohdiksi on nostettu palvelurakennemuutos, tiedolla johtaminen sekä sähköinenasiointi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on asiakastyytyväisyyden ja laadun parantaminen sekäterveyshyötyjen ja tuottavuuden lisääminen. Kehittämistoimenpiteet kohdistetaan rakenteelliseenmuutokseen. Tämä tukee kolmen vastuualueen toimintamallia ja kaupungin prosessiin sekä toi-minnanohjausjärjestelmään perustuvaa johtamisen kehitystyötä. Lisäksi luodaan asiakas–tuottajamalli, joka lisää asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa palveluun. Asiakkaiden tarpeidenmäärittämiseksi luodaan kattavat seurantamittarit ja asiakaspalautejärjestelmä. Samalla tuottavuut-ta parannetaan lisäämällä hoitotyön osuutta terveyspalveluissa sekä uudistamalla avoterveyden-huollon vastaanottotoimintaa. Johdon tueksi kehitetään yksinkertaisia ja reaaliaikaisia taloudensekä toiminnan seurantajärjestelmiä.

66

PHSOTEY:ssä valmistellaan vuoden 2013 aikana projektisalkun hallintamallin käyttöönottoa. Val-misteluun liittyy nykyisten projektin, hankkeiden ja työryhmien kehittämistyön kartoittaminen, ana-lysointi ja niiden jatkosta päättäminen. Uusille hankkeille ja projekteille määritellään kriteerit, käyn-nistysmalli ja seuranta- sekä raportointimallit. Projektien hallintaa varten hankitaan työkalu aktiivi-sen johtamisen tueksi. Myös projektisalkun johtajan rooli on tarkoitus määrittää samoin esimiestenvastuut projekteissa. Valmistelu on edennyt aikataulun mukaisesti. Projektien hallinnan ja kehittä-mistyöryhmien uusi ohjeistus valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.

Älybussi-projektin tarkoituksena on rakentaa Älybussi-palvelutoimintakonsepti sekä varusteltu Äly-bussin prototyyppi. Vuoden 2014 aikana käynnistetään palvelutuotannon järjestäminen. Peruspal-velukeskusten Aavan ja Oivan kunnat (Hartola, Sysmä, Iitti, Nastola, Orimattila, Myrskylä, Pukkila,Hollola, Hämeenkoski; Kärkölä; Asikkala ja Padasjoki) sijaitsevat haja-asutusalueella. Sosiaali- jaterveydenhuollon lähipalveluiden tuottaminen siten, että kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu myöshaja-asutusalueilla toteutuu, on yksi merkittävä tulevaisuuden haaste. Palvelubussi-projekti on yksimahdollisuus ratkaista asiaa. Hankkeessa ovat mukana Lahden ammattikorkeakoulu, Aalto yliopis-ton taideteollinen korkeakoulu, PHSOTEY/ Aava, Oiva, Suomen Muotoilusäätiö, OppimiskeskusFellmannia ja Päijät-Hämeen liitto.

15. Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät suunnittelussa ja seurannassa

Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueel-laan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laati-mista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon,perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.

15.1 Järjestämissuunnitelman laatiminen

Perusterveydenhuollon yksikkö on mukana laajassa yhteistyötyöryhmässä suunnittelemassa jatoteuttamassa järjestämissuunnitelman laatimista ja päivitystä. Lisäksi yksikkö toimii pienryhmässä,joka valmistelee suunnitelmaan liittyvien kokousten sisältöä ja toteutusta sekä kokoaa järjestämis-suunnitelman tekstiosuuden.

15.2 Palvelutarpeen arviointi ja seuranta

Kuntalaisten terveydenhuollon palvelutarpeen arvioinnissa ja seurannassa perusterveydenhuollonyksikkö auttaa omalta osaltaan kuntia kokoamaan hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja. Lisäksiyksikkö toimii yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus Verson kanssa alueellisten hyvinvointityö-ryhmien verkoston kokoajana ja ylläpitäjänä.

15.3 Koulutus

Perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä on Päijät-Hämeen alueella tapahtuvan lääkärikoulutuk-sen ja muun terveydenhuollon koulutuksen tukeminen. Yksikkö tukee terveyskeskusten moniam-matillisen jatkokoulutuksen kehittämistä, uusien koulutusmenetelmien käyttöönottoa, toimipaikka-koulutuksen laatua ja alueellista koulutusyhteistyötä. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessaja lääkäreiden peruskoulutusjaksojen suunnittelussa perusterveydenhuollon yksikkö tekee tiivistäyhteistyötä terveyskeskusten ja yliopistojen kanssa. Yksikkö on mukana ns. nuorten lääkäreidenkoulutusputken suunnittelussa ja toteutuksessa yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon toimijoiden kanssa.

67

Perusterveydenhuollon yksikkö vastaa ketjulähettitoiminnan koordinoinnista alueellaan. Ketjulähet-titoiminta on käytännönläheistä moniammatillista täydennyskoulutusta. Toiminta on osa suunnitel-mallista toimipaikkakoulutusta ja oman työn kehittämistä. Ketjulähettitoiminnan avulla alueen eritoimijat verkostoituvat ja päivittävät tietojaan ja taitojaan. Toiminnan avulla hoitoketjut tule-vat näkyväksi osaksi arkityötä.

15.4. Kehittämis- ja tutkimustoiminnassa

Perusterveydenhuollon yksikön kehittämis- ja tutkimustoiminnan painotusalueissa otetaan huomi-oon alueelliset tarpeet ja valtakunnalliset kehittämiskohteet. Pääpaino on hyväksi havaitutusta käy-tännöissä, joista on näyttöön perustuvaa tietoa ja käytännön tukea alueen toimijoille, ja jotka tuot-tavat potilaille terveyshyötyä ja arjessa selviytymisen tukea.KASTE- ohjelmaan kuuluva POTKU- hanke on yksi tärkeimmistä perusterveydenhuollon yksikön jaalueen toimijoiden kehittämis- ja yhteistyöhankkeista. Hankkeessa on kehitetty perusterveyden-huollon keskeisiä tehtäviä: pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja suunnitelmallista hoitoa.POTKU- hanke jatkuu vuoden 2014 syksyyn asti, jonka jälkeen hankkeen aikana aloitettujen hyvi-en käytäntöjen toteutusta jatketaan alueen kaikissa terveyskeskuksissa.

Perusterveydenhuollon yksikkö osallistuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikön koordinoimaan terveyskeskusten kehittäjäkoulutukseen (TEKE-koulutus) kouluttamallaryhmää ja koordinoimalla alueellisten työparien työskentelyä. Yksikön tutkimustoiminta keskittyytällä hetkellä hoitosuositusten käytön ja hoitosuunnitelmien vaikutusten arviointiin sekä asiakastyy-tyväisyyteen hoidon saatavuudessa ja jatkuvuudessa.

15.5 Perusterveydenhuollon, työterveyshuoltopalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyöntoteuttaminen

Perusterveydenhuollon yksikkö huolehtii erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon - mukaanlukien työterveyshuollon - ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta antamalla omanasiantuntemuksensa ja sovittamalla yhteen alueellisten hoito-, palveluja kuntoutusketjuja. Hoito-ketjuja käytetään työvälineenä palvelujärjestelmän kehittämisessä ja yhteistyön edistämisessä.

Perusterveydenhuollon yksikkö huolehtii hoitoketjujen arviointityöryhmän työskentelystä sekä hoi-toketjutyön prosessin sujuvuudesta. Lisäksi yksikkö vastaa perusterveydenhuollon ja erikoissai-raanhoidon yhteistyöneuvotteluista ja hoitoketjuihin liittyvistä yhteisfoorumien järjestämisestä.

Perusterveydenhuollon yksikkö osallistuu myös yhteistyössä kuntien ja terveyskeskusten kanssakansalliseen perusterveydenhuollon kehittämiseen ja valtakunnalliseen perusterveydenhuollonyksiköiden yhteistyöhön.

16. Terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteis-työ erityistilanteisiin varautumisessa ja valmiussuunnittelussa

16.1 Yhteisen suunnittelun organisointi

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 38 §: Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osal-listuminen valmiuden ylläpitämiseen. Sairaanhoitopiirillä on valmiussuunnittelun koordinointi vastuuseuraavasti:

68

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveyden-huollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin.Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntienkanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman.

Valtio voi osallistua terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteidenhoitamiseen rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka korvaaminen valtion varoista on erityisestäsyystä tarkoituksenmukaista.

Yhteisen suunnittelun organisointiin alueella on otettu käyttöön valtakunnallinen valmiusselain ER-VA (erva.fi). Se on otettu käyttöön koko TAYS Erva alueella kesällä 2011. Alueelliset koulutuksetkuntien edustajille valmiusselaimen käyttöön järjestettiin PHSOTEY:n alueella joulukuussa 2011.

PHSOTEY:ssä valmiussuunnittelua koordinoi kuntayhtymän turvallisuuspäällikkö. Alueellista val-miussuunnittelutyötä linjaamaan perustettiin vuonna 2012 ohjausryhmän, jonka alaisuudessa toi-miva valmiussuunnittelun työryhmä vastaa tiedon keräämisestä ja valmistelusta.

Alueellinen valmiussuunnittelu toteutetaan siten, että sosiaali- ja terveysyhtymän ja kuntien suunni-telmat muodostavat selkeän toiminnallisen kokonaisuuden huomioiden eri viranomaisten roolit.

16.2 Suunnitelmien rakenne

Valtakunnallisessa valmiusselaimessa terveydenhuollon valmiussuunnitelmat pohjaavat STM:n2002 julkaistuun Terveydenhuollon valmiussuunnittelu – oppaaseen.

Sosiaalitoimen valmiussuunnittelun tueksi on STM:n Sosiaalitoimen Valmiussuunnitteluopas vuo-delta 2008.

16.3 Pandemiaan varautuminen

Influenssapandemiaan varautumisen pohjana Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä on vuonna 2009valmistunut alueellinen pandemiasuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa on huomioitu sekä kes-kussairaalan että kaikkien alueen kuntien varautumistoimet, ja se toimi erinomaisesti vuosien2009–2010 pandemian aikana. Alueellinen pandemiasuunnitelma on päivitetty kesäkuussa 2013 japäivityksessä on huomioitu vuoden 2010 jälkeen tapahtuneet muutokset alueen kuntien ja keskus-sairaalan resursseissa sekä tilajärjestelyissä. Suunnitelmaan tullaan lisäämään osio pandemianedellyttämistä materiaalihankinnoista, kun STM on toimittanut niihin liittyvän valtakunnallisen oh-jeistuksen sairaanhoitopiireille. Suunnitelma on tehty STM:n Kansallinen varautumissuunnitelmainfluenssapandemiaa varten -ohjeen mukaisesti.

16.4 Veripalvelutoiminta

Verikeskus toimii PHKS:n kliinisen kemian laboratorion osana, joka puolestaan toimii Lääketieteel-listen palvelujen tulosryhmän alaisuudessa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayh-tymässä. Verikeskus siirtyy muun laboratoriotoiminnan ohella osaksi perustettavaa, koko maakun-nan käsittävää Laboratorioliikelaitosta, joka aloittaa toimintansa 1.4.2014. Verikeskuksen toimin-nasta vastaa vastuulääkäri. Vastuuhoitajat huolehtivat laboratoriohoitajien perehdytyksestä, tarvik-keiden ja reagenssien tilauksista, laadunvalvonnan, ohjeistuksen ja dokumentoinnin käytännöntoteutuksesta, ohjaavat osastoja verensiirtokäytännöissä sekä osallistuvat päivittäiseen verikeskus-laboratoriohoitajan työhön. Laboratoriohoitajat tekevät verensiirtoserologisia tutkimuksia, huolehti-vat verivaraston ylläpidosta ja verivalmisteiden toimittamisesta hoito-osastoille.

69

Verikeskus toimittaa verituotteita ja tekee verensiirtoserologiset tutkimukset PHKS:lle Heinolankaupungin terveydenhuollon yksiköille sekä liikelaitos Aavan ja Oivan perusterveydenhuollon yksi-köille. Verikeskus toimittaa verituotteita ilman verensiirtoserologisia tutkimuksia LKS:lle. LKS:n ve-rensiirtoon liittyvät tutkimukset on sovittu jatkossa keskitettäväksi edellä mainittuun Laboratoriolii-kelaitokseen.

Verikeskuksessa noudatetaan kliinisen kemian laboratorion laatujärjestelmää, joka on standardinSFS-EN ISO/IEC 17025 mukainen. Verikeskustoimintaa ei ole akkreditoitu.

Verikeskuksessa on käytössä Effica-verikeskustietojärjestelmä. Verikeskus käyttää ohjelmistoaverivalmisteiden tilaamiseen SPR veripalvelusta, verivalmisteiden saapumiskirjauksiin, veritilaustenvastaanottoon ja verivalmisteiden varaamiseen ja luovuttamiseen tilaajille, potilaiden ja veriyksiköi-den historiatietojen ylläpitoon sekä tilastointiin ja laskutustietojen keräämiseen.

PHKS:n hoitoyksiköt tilaavat verivalmisteet verikeskusohjelmistolla ja verensiirtoserologiset tutki-mukset laboratorio-ohjelmistolla. Terveyskeskukset tilaavat verivalmisteet verentilauslomakkeellaja verensiirtoserologiset tutkimukset laboratorio-ohjelmistolla. LKS, joka tekee itse verensiirtosero-logiset tutkimukset, tilaa tarvitsemansa verivalmisteet puhelimitse. Jatkossa LKS:n tekemät tutki-mukset keskitetään Verikeskukseen, joka on osa Laboratorioliikelaitosta.

Verikeskuksen työohjeet, toimintaohjeet, laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet verensiirto-toiminnasta hoitoyksiköille on laadittu ja niitä ylläpidetään kliinisen kemian laboratorion laatujärjes-telmän mukaisesti. Verikeskus pitää luetteloa ja ilmoittaa verivalmisteisiin ja verensiirtoihin liittyvätvaaratilanteet ja haittavaikutukset sekä ohjeistaa hoitoyksiköitä menettelytavoista näissä tilanteissa.

Jäljitettävyyttä koskevat tiedot (vastaanotettujen, potilaalle siirrettyjen ja köytöstä poistettujen veri-valmisteiden tunnistetiedot, verensiirron saajan tunnistetiedot, sekä siirto- tai poistopäivämäärät)tallennetaan verikeskuksessa verikeskustietojärjestelmään. Veriryhmä- ja verensiirtolomake arkis-toidaan potilaan sairauskertomuksen osana.

16.5 Erityistilanteisiin varautuminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen alueellisissahäiriötilanteissa

Valmiuslain 29.12.2011/1552 12 § mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtionitsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekäkuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeus-oloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtävien-sä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 38 § todetaan että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettäväyhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnet-tomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kokonaisuudessa on huomioitava eri hallinnonalojen väli-nen poikkihallinnollinen toiminta sekä valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen välinen yhteis-toiminta. Päijät-Hämeen alueellinen turvallisuus- ja valmiustoimikunta perustettiin vuonna 2013maakuntahallituksen päätöksellä.

Toiminta erityis- ja poikkeusoloissa toteutetaan PHSOTEY:n ja kuntien valmiussuunnitelmien jasuuronnettomuussuunnitelmien mukaan. Normaaliajan erityistilanteet ja poikkeusolot edellyttävätettä valmiutta voidaan tarvittaessa kohottaa. Valmiuden kohottamista varten PHSOEY:llä on ole-massa hälytysjärjestelyt koskien eri toimijoita.

70

17. Terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteis-työ muiden toimijoiden kanssa

17.1 Muut toimialat

Kunnan kaikki toimialat vaikuttavat kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo kuntalaki (1 §) mää-rittää kunnan yleisen pyrkimyksen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueel-laan. Lisäksi kuntalaisten hyvinvointia ja terveyden edistämistä säädellään useilla muilla laeilla.

Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnan eri toimialoja tekemään yhteistyötä terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisessä. Eniten yhteistyötä terveydenhuollolla ja sosiaalihuollolla on kuntien muiden las-ten ja nuorten palveluiden toimijoiden kanssa.

Useisiin kouluihin on perustettu moniammatillisia oppilashuoltoryhmiä, joiden tavoitteena on luodaterve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistäsekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Myös varhaiskasvatuksen ja lastenneuvoloiden välinentiedonvaihto ja yhteistyö luovat edellytykset perheiden tukemiselle, varhaiselle puuttumiselle jaennaltaehkäisevälle toiminnalle. Sosiaalihuollon perhepalveluiden yhteistyö varhaiskasvatuksensekä perus-, lukio- ja erityisopetuksen toimijoiden kanssa tulee olla tiivistä.

Päijät-Hämeessä on paljon koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria. Kunnissa onkinviime vuosina kehitetty ns. etsivää nuorisotyötä ja nivelvaiheiden toimintatapoja sekä panostettunuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Yhteistyötä täytyy kuitenkin jatkossa kehittää erityisesti ai-kuissosiaalityön ja nuorisopalveluiden välillä, jotta syrjäytymisuhan alla olevat nuoret saadaanajoissa ohjattua kokonaisvaltaisten tukitoimien piiriin.

Lahti, Nastola, Hollola, Heinola, Hartola, Sysmä ja Orimattila osallistuvat työllisyyden kuntakokei-lu -hankkeeseen, jossa testataan uusia toimintamalleja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.Hankkeessa on tavoitteena erityisesti sektorirajat ylittävä yhteistyö ja paikallinen kumppanuus työt-tömien asioiden hoidossa. Alueen kunnissa toteutetaan monimuotoisesti työllisyystukitoimia, kutenkuntouttavaa työtoimintaa, työpaja- tai muita vastaavia järjestelyjä. Toiminnassa pyritään mahdolli-simman lähelle ns. yhden luukun periaatetta, jossa työnhakija-asiakkaan ja työnantajan olisi mah-dollista saada kaikki tarvitsemansa työllisyyspalvelut samasta paikasta.

Päijät-Hämeen alueella terveysliikunta on nostettu yhdeksi maakunnalliseksi kärkiteemaksi ja senäkyykin useiden kuntien strategioissa ja linjauksissa. Alueella on kehitetty terveysliikuntaa tukeviaprosesseja ja uusia toimintamalleja (esim. Liikunta-apteekki palvelualusta terveydenhuollon ja lii-kunnan ammattilaisten käyttöön). Terveysliikunnan laajamittainen edistäminen alueella vaatii ter-veydenhuollon ja liikuntatoimen saumatonta yhteistyötä, mutta myös muiden toimijoiden esim. Wel-lamo-opiston ja yhdistysten aktiivista ottamista mukaan toimintaan.

Maahanmuuttaja-asioissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötahona Päijät-Hämeessä ontoiminut EU-rahoituksella toiminut Alueellinen integraatiopiste Alipi. Alipissa on annettu ohjaus- janeuvontapalveluja Päijät-Hämeen alueella asuville ja tarvittaessa alueelle muuttoa suunnittelevillemaahanmuuttajille esimerkiksi sosiaaliturvaan ja arkielämään liittyvissä asioissa. EU-hanke onpäättymässä ja tällä hetkellä selvitetään kuntien halukkuutta keskitetyn, kaikkia Päijät-Hämeenkuntia palvelevan maahanmuuttoasioiden toimipisteen perustamiseksi.

Kuntien asunto- ja toimitilapalvelut vastaavat osaltaan vanhusten ja vammaisten palveluasumisensekä lastenkotien ja vastaanottokotien rakentamisen avustusrahoituksen hakemisesta, rakennus-hankkeiden suunnittelusta sekä tilojen rakentamisesta ja vuokraamisesta. Jotta palveluasuminenvastaa asukkaiden ja henkilöstön tarpeita, on yhteistyön oltava tiivistä sosiaalihuollon ja kunnanasunto- ja toimitilapalveluiden välillä jo palveluasumisen suunnitteluvaiheessa.

71

Kuntien toimitilapalvelut toteuttavat vuosittain talonrakennushankkeina myös perusparannus- jauusinvestointikohteita, joiden toiminta koskee terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja ympäristöter-veydenhuoltoa. Rakennusvalvonta puolestaan huolehtii omalta osaltaan julkisten rakennusten tur-vallisuudesta, hygienian edellytyksistä ja viihtyisyyden perusvaatimuksista. Kunnallisessa raken-tamisessa tavoitteena tuleekin olla terveelliset, turvalliset ja taloudelliset julkiset rakennukset, jotkasijaitsevat kuntalaisten ja toiminnan järjestäjien näkökulmasta optimaalisesti. Ympäristöterveyden-huollon ja rakennusvalvonnan välisen yhteistyön tavoitteena on myös varmistaa alueelle rakennet-tavien uusien yksityisten rakennusten terveellisyys ja turvallisuus.

Yhdyskuntasuunnittelulla on keskeinen merkitys pyrittäessä ehkäisemään elinympäristöstä kunta-laisille aiheutuvia terveyshaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää pyrkiä vai-kuttamaan yhdyskuntasuunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Maakuntakaavan ja kunnan yleis-kaavan valmistelutyön yhteydessä on tärkeää myös terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäris-töterveydenhuollon toimijoiden osallistuminen prosessiin muutenkin kuin lausunnon antajana. Näinmahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän elinympäristön suunnittelu, joka huomioi tasa-painoisesti myös esimerkiksi palvelujen ja työpaikkojen sijoittumisen, turvallisen ja terveellisenelinympäristön sekä eri alueiden välisen monipuolisen sosiaalisen rakenteen.

Kulttuuri-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen sekä vapaan sivistystyön toiminta vähentää terveyden jahyvinvoinnin riskitekijöitä, tuottaa kuntalaisille hyvää oloa ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen omiavoimavaroja. Onnistuessaan nämä palvelut vähentävät painetta terveydenhuollossa ja sosiaali-huollossa, mutta tällä hetkellä näiden palveluiden mahdollisuuksia hyvinvoinnin vahvistajina ei käy-tetä riittävästi hyväksi. Jatkossa kulttuuri-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen sekä vapaan sivistystyönyhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon toimijoiden kanssa olisiedistettävä osana syrjäytymisen ehkäisemistä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen on osa kunnan kokonaisjohtamista. Onkin tär-keää, että kuntien johtamisjärjestelmä tukee hyvinvointityön edellyttämää toimialat ylittävää vas-tuun ottamista ja yhteistyötä. Usein kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen omistajuus javastuut ovat kuitenkin epäselvät ja määrittelemättä. Tällä hetkellä useat alueen kunnat pohtivatsähköisen hyvinvointikertomuksen (www.hyvinvointikertomus.fi) käyttöönottoa tukemaan kuntienhyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa.

Terveydenhuoltolain hengen mukaisesti kuntiin on perustettu toimialat ylittäviä hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen johtoryhmiä ja hyvinvointiryhmiä. Ryhmät vastaavat esimerkiksi terveyden-huoltolain velvoitteesta raportoida valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä, hyvinvoinnista jatoteutetuista toimenpiteistä sekä kerran valtuustokaudessa tehtävästä laajemmasta hyvinvointiker-tomuksesta. Ryhmien tärkein tehtävä on vaikuttaa kunnan strategiseen suunnitteluun siten, ettähyvinvointikertomuksessa esiin nostetut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toi-menpiteet tulevat myös osaksi kunnan strategista toimintaa ja taloussuunnittelua.

Terveydenhuoltolain lisäksi lastensuojelulaki, eduskunnan käsittelyssä oleva vanhuspalvelulakisekä valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki velvoittavat kuntia tekemään eri ikäluokkien tai väestön-ryhmien hyvinvointisuunnitelmia yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa. Hyvinvointisuunnitel-mat toimivat kunnissa hyvinvointikertomusta tarkempina analyyseina eri väestöryhmien hyvinvoin-nin tilasta ja edistämistoimenpiteistä. Myös nämä suunnitelmat tehdään yhteistyössä eri hallinto-kuntien kanssa ja tarvittaessa niihin nimitetään omat hyvinvointiryhmät (esim. lasten ja nuortenhyvinvointiryhmä).

Kunnissa ja seudulla on edellä lueteltujen lisäksi useita muita ohjelmia ja suunnitelmia, joiden ta-voitteena on edistää osaltaan kuntalaisten hyvinvointia. Kunnissa onkin tarpeen selkeyttää niitätoimintatapoja, joilla varmistetaan, että eri ohjelmat ja suunnitelmat ovat keskenään yhteisesti so-vittuja linjauksia toteuttavia ja ohjaavia sekä sovituilla toimenpiteillä on nimetyt seuranta- ja rapor-tointivastuut sekä toteuttamisaikataulut. Lainsäädäntö suosittaa kuntia terveysvaikutusten arvioin-tiin osana muuta elinympäristöä koskevaa päätöksentekoa.

72

17.2 Muut viranomaiset

Yhteistyön kannalta keskeisiä ovat valvonnan, ohjauksen ja seurannan näkökulmasta sosiaali- jaterveysministeriö ja sen alaiset keskusvirastot ja laitokset. Näistä mainitaan tässä yhteistyön kan-nalta keskeisimmät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja kehittämis-laitos, joka toimii ministeriön tulosohjauksessa. THL: n toimintaa säätelevät laki ja asetus. THL: ntehtävänä ovat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongel-mien ehkäiseminen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutki-muksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtäviensekä kansainvälisen yhteistyön avulla. THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii teh-täväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallin-nonalan keskusvirasto. Se valvoo, että sosiaali- ja terveydenhuollossa, alkoholiasioissa, ympäristö-terveydenhuollossa ja tupakkaan liittyvissä kysymyksissä noudatetaan lainsäädännön velvoitteita,ja toiminta on potilaille ja asiakkaille turvallista ja riittävän laadukasta. Se hoitaa myös edellä maini-tuilla sisältöalueilla siihen kuuluvaa lupahallintoa ja ohjaa kentän toimijoita sekä aluehallintovirasto-ja. Tavoitteena on varmistaa väestön oikeus terveyttä ja hyvinvointia tukevaan elinympäristöönsekä riittäviin ja turvallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Tärkeä valvonta- ja yhteistyötaho on aluehallintovirasto. Aluehallintovirasto (AVI) edistävää perus-oikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympä-ristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöäalueilla.

Ympäristöterveydenhuollossa keskusviranomaiset laatimiensa valvontaohjelmien avulla ohjaavat jasovittavat yhteen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista toimeenpanoa. Paikallisen ympäristö-terveydenhuollon toimijan valvontasuunnitelmassa toteutetaan ympäristöterveydenhuollon yhteisenvaltakunnallisen valvontaohjelman ja toimialakohtaisten valvontaohjelmien linjaukset.

Alueellinen merkittävä yhteistoimintaviranomainen on Päijät-Hämeen pelastuslaitos, joka keskei-senä pelastusviranomaisena on tärkeä yhteistyötaho onnettomuuksissa, varautumisessa ja valmi-ussuunnittelussa. Se on tärkeä sopimuskumppani myös ensihoidon toteuttamisessa. Myös puolus-tusvoimien valtakunnalliset ja paikalliset yksiköt sekä poliisi on tärkeä yhteistyötaho mainituissayhteyksissä.

17.3 Yksityiset toimijat

17.3.1 Lääkehuolto

Lääkkeiden saatavuudesta ja lääkehuollon asiantuntijapalveluista vastaavat julkisella sektorillasairaala-apteekit, lääkekeskukset ja kunnan eri tulosyksikköihin palkatut farmasian alan ammatti-laiset. Lääkehuollosta avoterveydenhuollossa sekä osittain myös perusterveydenhuollossa ja sosi-aalihuollossa vastaavat yksityiset apteekit ja yliopistojen apteekit. Itsehoidossa apteekit ovat kan-salaisten merkittävin neuvontapiste. Apteekeilla on vuosittain noin 60 milj. kontaktia väestöön, mikätekee niistä ylivoimaisesti suurimman terveysneuvonnan lähteen Suomen väestölle.

Kansalaisten näkökulmasta tärkeää on hyvä palvelujen saatavuus ja laatu. Sosiaali- ja terveyden-huollon palveluketjuja ja potilaan hoitopolkuja voidaan parantaa hyödyntämällä lääkehuollon palve-luja nykyistä tehokkaammin sekä avo- että laitoshuollossa. Terveydenhuollon ja lääkehuollon pro-

73

sessit tukevat asiakasta tai potilasta ongelman tunnistamisessa, avun etsimisessä, hoidon toteut-tamisessa ja seurannassa.

Terveydenhuoltolaki edellyttää suunnitelman laatimista alueellisten palvelujen järjestämisestä. Jär-jestämissuunnitelman laatimisessa olisi selvitettävä, miten lääkehuoltoa ja sen palveluita alueellahyödynnetään, kuka niitä tuottaa ja miten ne rahoitetaan. Paikallisesti olisi sovittava yhteisistä toi-mintamalleista ja eri toimijoiden sekä organisaatioiden välisestä tiiviistä yhteistyöstä. Palveluntuot-tajilla olisi oltava yhteinen käsitys siitä, mitä tehtäviä kukin palveluntuottaja palveluketjussa hoitaaja riittävästi tietoa toistensa toiminnasta. Lääkehuollon kokonaisuuden ymmärtäminen turvallisenlääkehoidon, kliinisen farmasian palveluiden ja lääkekorvausjärjestelmän näkökulmasta vaatii am-mattitaitoa, jonka käytettävyydestä tulee varmistua järjestämissuunnitelmien laadinnassa.

Kansallisen palvelurakenneuudistuksen edetessä olisi selvitettävä, millaista lääkehuoltoatulevaisuudessa tarvitaan, mitä siihen kuuluu ja miten kansalaisten palvelut voidaan parhaitenturvata. Tavoitteena on sekä julkisesti että yksityisesti tuotettujen palveluiden hyödyntäminenalueellisten asiakastarpeiden mukaisesti, kuten muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa.Hoitoon hakeudutaan kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaan (akuuttitilanne vs. kroonisen tilanseuranta). Kaikissa tilanteissa on tärkeää, että hoitopaikassa on saatavilla ajantasainen tieto poti-laan lääkityksestä ja muista keskeisistä hoitopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Pelkkä Resepti-keskuksesta saatava tieto lääkkeistä on merkittävä mutta ei useinkaan riittävää, koska siitä ei il-mene hoidon tavoite (oireita lievittävä, profylaktinen), hoidon suunniteltu kesto, sairauden vaikeus-aste tai aiempi sairaushistoria.

Tarvitaan järjestelmän, johon tieto kerätään ja jossa se on kaikkien sitä tarvitsevien käytössä (esi-merkiksi hoitajat, farmasian alan ammattilaiset, lääkärit). KanTa-arkisto on yksi vaihtoehto, toinenratkaisumalli voisi olla riittävän laajassa käytössä (esimerkiksi Erva-alueen kokoinen alue) olevayhteinen sairaskertomusohjelmisto. Erilaiset lääkityksen hallintaa ohjaavat aputyökalut –esimerkiksi interaktiotietokannat – olisi oltava kaikkien potilaan lääkehoitoon osallistuvienammattilaisten käytettävissä.

Asiakkaiden siirtymisen palveluketjussa olisi oltava mahdollisimman joustavaa ja yksinkertaista jasen edistämiseksi palveluiden järjestäjien olisi tarkasteltava omia prosessejaan asiakkaiden näkö-kulmasta. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota potilaan siirtymiseen laitoshoidosta avohoitoon.Lääkehoidon tarvetta tulisi ennakoida ja ”vaihtaa sairaalalääkkeet sairaalasta lähtiessä avohoitoonsopiviksi” ja tarvittaessa päinvastoin. Palvelujen järjestämisessä olisi huomioitava, että laitosmai-sen avohoidon potilaat voivat olla yhtä huonokuntoisia ja samalla tavoin ohjauksen tarpeessa kuinlaitospotilaat Yhdistetyn sosiaali- ja terveysalan kaikissa palvelumuodoissa ja koko palveluketjussaon turvattava lääkehoidon toteutuksesta vastaavan henkilöstön riittävä ammattitaito.

Turhasta tai tarpeettomaksi käyneestä lääkehoidosta luopuminen on tärkeä osa lääkehoitoproses-sia. Kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla oleva lääkehoitosuunnitelma, johon hoidon tarkoitus,kesto ja seuranta kirjataan, on käyttökelpoinen väline ko. ongelmien estoon.

Kaikilla sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tarjoamilla hoidon tasoilla olisi kiinnitettävä yhäenemmän huomiota tarkoituksenmukaiseen lääkkeiden määräämiseen, lääkehoidon toteutukseenja lääkehoidon onnistumisen seurantaan. Farmaseuttisen asiantuntemuksen hyödyntämisen mah-dollisuuksia on tuotu ja tuodaan esille muun muassa lääkealan eri toimijoiden yhteisessä Apila-hankkeessa, Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelmassa ja kansallisessa Potilasturvallisuuttataidolla hankkeessa.

17.3.2 Työterveyshuolto

Työterveys Wellamon lisäksi muita työterveyspalvelujen tuottajia alueella ovat mm. Suomen Ter-veystalo Oy, Mehiläinen Työterveys Oy, Attendo Oy, Okeroisten työterveysosuuskunta, Lahden

74

Seudun Yritysterveys ry, Orimattilan Terveyspalvelut Oy, Orimattilan Työterveys ry, Vääksyn lää-kärikeskus, Sairaanhoitokeskus Ilmari, Lääkäriasema Syke, Nastolan Lääkärikeskus ja muutamaison yrityksen oma työterveyshuoltoyksikkö. Yksityiset palveluntuottajat ovat keskittyneet tarjoa-maan kokonaisvaltaisia työterveyspalveluja, joihin sisältyy myös sairaanhoito.

17.4 Järjestöt

Järjestöt ovat syntyneet jonkin yhteiskunnallisen tilanteen tai epäkohdan ratkaisemiseksi. Tarkoi-tuksena on erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajasti väestön hyvinvoinnin tukeminen ja edistämi-nen. Tavoitteena on saman asian äärellä olevien ihmisten äänen ja tarpeiden välittäminen yhteis-kunnalliseen päätöksentekoon. Yhdistystoiminnassa nousevat esille kansalaisten erityistarpeet,joihin julkisella sektorilla ei ole mahdollisuutta vastata. Yhdistystoiminnassa yhdistyvät kokemus-asiantuntijuus, erityisryhmien tuntemus, jäsenistön edunvalvonta, yhteiskunnallinen vaikuttamis-toiminta, vapaaehtois- ja vertaistoiminta, virkistys- ja harrastustoiminta, tiedotus, ohjaus ja neuvon-ta sekä tutkimus-, koulutus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta.

Yhdistysten yhteistyössä tärkeää on tiedottaminen yhdistysten toiminnasta, kannanotot ja aloitteet,palveluohjaus ja edunvalvonta, projektiyhteistyö, työryhmiin osallistuminen, koulutukset, palvelujenja tukien kehittäminen, toiminta-avustuksiin ja tiloihin liittyvät asiat. Järjestöt pyrkivät toimimaantiedonvälittäjinä ja sillanrakentajina kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä.

Yhdistykset ovat merkittävä tuen antaja ja yhteisöllisyyden rakentaja sekä kuntalaisten hyvinvoin-nin lisääjä. Yhdistystoiminta eroaa julkisen sektorin viranomaistoiminnasta lainsäädännön, tarkoi-tuksensa ja toiminnan perusteella. Yhteistyö julkisen sektorin ammattilaisten ja yhdistystoiminnankokemusasiantuntijoiden kesken on toisiaan täydentävää ja kunnioittavaa toimintaa.

Yhdistysten tuottamaa toimintaa tarvitaan tukemaan julkisen sektorin tuottamia palveluita. Lakisää-teisten palveluiden rinnalle tarvitaan kokemusasiantuntijuutta, vertaisryhmiä, vapaaehtoistoimintaaja esimerkiksi ostopalveluna tuotettua järjestöjen tuottamaa ammatillista palvelutoimintaa. Kansa-laisten vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä yhdistysten tuottama toiminta auttaa merkittävästisopeutumaan. Järjestöt luovat omalla työllään hyvinvointia ja ovat ihmisläheisiä arjen asiantuntijoi-ta.

Kuntatoimijoiden on hyvä tunnistaa järjestöjen arvo ja tiivistää yhteistyötä arjen käytännöissä.Useiden kuntien strategiassa korostetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kuntalaistenomaehtoisen hyvinvoinnin toteutumiseksi.

Päijät-Hämeessä on hyvät mahdollisuus työstää eri sektoreiden välistä yhteistyötä Kumppanuus-verkostossa, sillä Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry on saanut Raha-automaattiyhdistyksenrahoituksen Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus -hankkeen toteutukseen vuosille 2012–2015. Päi-jät-Hämeen kumppanuuskeskus -hankkeen tavoitteena on päijäthämäläisten elämänlaadun kohen-taminen yhdessä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyössä ovat mukana yhdistykset, yhteisöt, kuntatoi-mijat, oppilaitokset ja yritykset. Hankkeessa kootaan ennakkoluulottomasti eri sektorit yhteistyöhönja luodaan uusia yhteistyönrakenteita, joiden ansiosta tiedon jakaminen, palveluohjaus ja yhteinenymmärrys mahdollistuvat.

Kumppanuusverkostossa toimitaan tarvelähtöisesti ja yhdessä asioita työstäen. Hanke toimii in-nostajana ja koordinaattorina sekä kokoaa eri tahot toimimaan yhdessä. Hanke mahdollistaa koh-taamisia, välittämistä, neuvontaa, vertaisuutta, yhteistoimintaa, kokemuksia, tukea, tapahtumia,yhteisvastuuta, yhteispeliä ja kumppanuutta. Yhdistyksillä on mahdollisuus saada lisää näkyvyyttätoiminnalleen, löytää yhteistyökumppaneita ja mahdollistaa toimintoja, joita ei voi mahdollistaa il-man yhteistyötä. Yhteistyö on käynnistynyt vapaaehtoistoiminnan rekrytoinnilla ja koulutuksensuunnittelulla. Luvassa on yhdistyskoulutuksia, ryhmätyöskentelyä ja tapahtumia. Kumppanuus-

75

verkostolla on nyt mahdollisuus luoda pysyviä yhteistyönrakenteita erisektoreiden välille ja näinlisätä toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

18. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on keskeinen edellytys väestön tarpeita vastaavalle sosiaali- jaterveystarjonnalle, edellyttäen nykyistä parempaa tietoa henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta(STM 2012). Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia toteutetaan valtakunnallisella tasolla ope-tushallituksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta yhteistyössä tutkimuslaitosten, alueviran-omaisten sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi on tärkeää panostaa alueelliseen ennakoin-tityöhön ja vuoropuheluun koulutusten järjestäjien kanssa, jotta voidaan vaikuttaa koulutuksienjärjestämiseen huomioimalla alueelliset työelämän tarpeet.

Palvelutuotannon rakenteelliset muutokset ja muut tulevaisuuden ennakointiin vaikuttavat tekijätedellyttävät systemaattista henkilöstön saatavuuden ennakointia, rekrytointitarpeiden suunnitteluaja osaamispääoman kehittämistä. Systemaattisella henkilöstön saatavuuden ennakoinnilla varmis-tetaan se, että henkilöstöä on kokoajan riittävästi oikeissa tehtävissä, palvelut tuotetaan laaduk-kaasti ja työn tuottavuus lisääntyy. Työelämän laadusta on tullut entistä tärkeämpi kestävyyteen jakilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Työvoiman poistuma tulee koettelemaan vuoteen 2025 mennessäuseita toimialoja ja määrällisesti se on suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa mutta lisäksirekrytointitarve kasvaa liikunta-, opetus-, kiinteistö-, koti- ja puhdistuspalvelualoilla.

18.1 Henkilöstötarpeen ennakointi

Henkilöstötarpeen ennakoinnissa käytetään tilastotietoja mm. sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstäyhteensä ammatti- sekä erikoisaloittain. Arviot eläköitymisestä määritellään eläkeikään tulevienperusteella. Väestön määrää ja ikärakenteen kehitystä seurataan samoin oppilaitosten opiskelija-määriä ja valmistuneita. Henkilöstövoimavaraoja arvioitaessa käytetään ennustemalleja ja arvioitamm. palvelutarpeista, eläkkeelle siirtymisistä, työvoiman liikkuvuudesta ja työmarkkinoiden muu-toksista sekä organisaation sisällä tapahtuvista kehityssuunnitelmista että rekrytointitarpeista. Li-säksi hyödynnetään tehtyjä raportteja esim. hoitohenkilöstön saannin ennakointi ja turvaaminenTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella, erikoislääkärikoulutustyöryhmän loppu-raportti, erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Tampe-reen yliopistollisen sairaalan erva-alueella.

Valtakunnallisten selvitysten mukaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat maamme suurintyöllistäjä vuosien 2008–2025 aikana, työvoiman tarpeen kasvaessa tällä aikavälillä 18,5 %. Päijät-Hämeessä työllisten määrän tarve kasvaa 11,6 % vuoteen 2025 mennessä ollen koko TAYS eri-tyisvastuualueen synkin alue.

Alueellisessa ennakoinnissa korostuu yhteistyö Päijät-Hämeen alueen kuntien ja sosiaali- ja terve-ysalan henkilöstöä kouluttavien oppilaitosten kesken. Koulutuspaikkojen riittävyyden lisäksi tuleetyönantajien huolehtia opiskelijaharjoittelupaikkojen riittävyydestä ja opiskelijaohjauksen laadusta.Ammattitaitoisen ja alueelle sitoutuvan hoitohenkilöstön osalta tulee edistää mm. hoitotyön asian-tuntijoiden yhteistoimien perustamista keskussairaalaan ja kehittää erityisosaamisten kohdalla asi-antuntijoiden verkostoyhteistyötä.

Lääkärikoulutuksen osalta tulee yliopistojen kanssa lisätä yhteistyötä ja kehittää sitä aktiivisesti.PHSOTEY on lahjoittanut Tampereen yliopistolle kuntoutuksen (erityisesti tuki- ja liikuntaelinsai-raudet) professuurin (40 %) 1.8.2013 alkaen 31.7.2018 asti. Päijät-Hämeen liiton kautta tulevaarahoitusta on käytössä vielä kesään 2014 asti. Lääketieteen opiskelijoiden kuntoutuksen opetus

76

toteutetaan Lahdessa PHKS:ssa ja LKS:ssa, joissa opiskelijat tutustuvat moniammatillisen työryh-män toimintaan. Koulutus tuo vuosittain yli 100 lääketieteen opiskelijaa kahdeksi päiväksi kerral-laan Lahteen. Alueellamme tapahtuva koulutus toimii erinomaisena rekrytointimahdollisuutena.Ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen opiskelijoille kerrotaan Päijät-Hämeen alueen terveydenhuol-lon toimipisteistä ja mahdollisuuksista työskennellä niissä.

Lääkärikoulutuksen osalta alueella on oltava riittävästi erikoistumispaikkoja. Erikoistumisoikeuksiahaetaan lisää ja tiivistetään yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Yhtymään perustetaan kump-panuusvirkoja keskussairaalan ja alueen kuntien kesken. Ammattitaitoisen ja alueelle sitoutuneenlääkäreiden saamiseksi hyödynnetään vuonna 2014 käynnistyvää koulutusputkimallia ja tehoste-taan moniammatillista koulutusta. Päijät-Hämeessä on jo aloitettu akuuttilääketieteen koulutus, jotakehittämällä varmistetaan yhteispäivystyskeskuksen lääkärityövoiman saanti.Tampereen yliopiston psykiatrian professuurin kautta varmistetaan alueen psykiatrian erikoislääkä-rikoulutusta.

Sosiaalialan henkilöstötilanteen osalta Sosiaalialan osaamiskeskus Verso on selvittänyt kelpoi-suusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden sekä sosiaaliohjaajien tilanteen Päijät-Hämeen kunnis-sa. Tilanne on erityisesti kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden osalta alueella valtakun-nallisestikin vertailtuna poikkeuksellisen huono. Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöidenmäärä on vain noin kolmas- tai jopa neljäsosa kaikista sosiaalityöntekijöistä. Kelpoisten työntekijöi-den määrä johtaa väistämättä myös työntekijöiden suureen vaihtuvuuteen ja samalla tekee vaike-aksi työn pitkäjänteisen kehittämisen esimerkiksi lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä.

Henkilöstötarpeen ennakoinnissa tulee huomioida ”hiljaisen tiedon” siirtyminen. Erityisosaamistavaativissa tehtävissä toimivien ikääntyvien työntekijöiden kokemuksen ja tiedon siirtyminen työnjatkajalle edellyttää ennakoivaa rekrytointia ja hyvää perehdytystä. Vanhenevien työtekijöiden työ-ja ammattikykyä tulee pitää yllä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on satsattava sekä hyö-dyntää joustoja työaikajärjestelyissä että kehitettävä uudenlaisia työjärjestelyitä yhteistyössä alu-eellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (KT Kuntatyönantajat, Keva).

18.2 Alueen omat koulutustavoitteet

Sosiaali- ja terveysalalla on oltava riittävästi ja monipuolisesti aloituspaikkoja alueellisen työvoimansaatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Pienten erityisammattiryhmien osaamisen saannissaerityistä huomiota tulee kiinnittää yhteistyöhön niiden ammattikorkeakoulujen kanssa, joilla on tut-kinnonanto-oikeus. Aktiivisella harjoittelupaikan markkinoinnilla, ylläpitämällä kliinisen harjoittelu-paikkojen tarjontaa ja tukemalla opiskelijoiden harjoittelujakson valintamahdollisuutta, luodaan ra-kentavat edellytykset pienten erityisammattiryhmien osaamisen saatavuuteen. Työelämän muutok-sissa työttömiksi jääneiden uudelleen työllistymisen tukeminen luo mahdollisuuksia myös sosiaali-ja terveysalan koulutuksen kautta nopeampiin reitteihin takaisin työelämään. Hoitohenkilöstön lisä-ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä sovitaan alueellisesti yhteistyössä alueen oppilaitostenkanssa.

Lääkärikoulutuksen osalta yliopistojen kanssa lisätään ja kehitetään aktiivista yhteistyötä. Alueelli-sena lääkärikoulutuksen tavoitteena on käynnistää vuoden 2014 alussa ns. koulutusputkimalli,jossa koordinoidaan lääketieteen lisensiaattien jatkokoulutukseen ja erikoistumiseen kuuluvia käy-tännön työssäolojaksoja. Erikoislääkärikoulutuksessa oleville tulee olla riittävästi aloitus-/erikoistumispaikkoja ja koulutuksen tulee olla laadukasta siten, että se täyttää yliopistojen koulu-tuskriteerit. Yleislääketieteen erityiskoulutus on hyvin ja laadukkaasti järjestettyä Päijät-Hämeenterveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tavoitteena on, että nuoret lääkärit sekä motivoituvat jäämäänalueen terveyskeskuksiin että erikoistumaan alueelle.

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen ei välttämättätuo Päijät-Hämeen kaltaiselle alueelle parannusta tilanteeseen. Alueelle tulisikin saada yliopistoyh-

77

teistyön kautta oma sosiaalityöntekijöiden pätevöittämiseen tähtäävä koulutusohjelma. Yhteistyö-neuvottelut ja yhteistyö tuon tavoitteen täyttämiseksi ovat käynnistymässä aluksi Verson ja sosiaa-lityöntekijöitä kouluttavien yliopistojen kanssa.

Osaamisen kehittämisen toteuttamistavat ovat moninaisia. Koulutusta toteutetaan osin toimipaik-kakoulutuksena, työssä oppimisena, työpajatyyppisenä kehittämistyönä ja alueellisena koulutukse-na/työpajoina sekä moniammatillisina että ammattiryhmittäisinä koulutustilaisuuksina. Hyvin toteu-tettu osaamisen kehittäminen sitouttaa henkilökuntaa, tukee ammatillista osaamista, työssä jaksa-mista, työurien pidentämistä sekä toimii oivana rekrytointikeinona. Osaamisen kehittämisen vaikut-tavuutta arvioidaan systemaattisesti ja sen tarvetta arvioidaan vuosittain henkilöstösuunnitelmassaosana osaamisen ennakointia.

Valtakunnalliseen ja kansainväliseen koulutukseen tulee olla mahdollisuus osallistua tarpeen mu-kaan. Koulutuksellisen näkökulman tulee tukea asiantuntijuuden syventämistä ja urakehitystä. Ta-voitteena tulee olla joustava ja laaja-alainen ammatillisen sekä tieteellisen jatko- ja täydennyskou-lutuksen mahdollisuus, jolla pyritään pitkäjänteiseen kehittämiseen ja pysyvän työsuhteen jatkumi-seen.

18.3 Kuntien välinen henkilöstöyhteistyö

Tavoitteena on, että alueella koulutetaan riittävästi ja riittävän monipuolisesti lääkäri-, hoito- jamuuta henkilöstöä alueelliset tarpeet huomioiden. Henkilökunnan koulutuksen tulee olla kaikkienammattiryhmien ja toimipisteiden osalta hyvätasoista. Vuosittaiset koulutussuunnitelmat ohjaavatkoulutuksen suunnittelua ja organisointia tukien yhteisiä laajempia kehittämistavoitteita. Koulutuk-sen suunnittelussa tulee huomioida sekä alueellinen että erikoissairaanhoidon ja perusterveyden-huollon sekä sosiaalitoimen välinen yhteistyö.

Lähitulevaisuudessa hoitoketjujen, yhteisten prosessikuvausten ja mm. alueellisen hoitotarvikeja-kelutyön kehittäminen yhteistyössä ovat konkreettisia esimerkkejä perusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon välisestä kuin myös alueen kuntien välisestä yhteistyön kehittämisestä. Yhtei-senä tavoitteena on saumattomien palveluketjujen, asiakaslähtöisen ja oikeudenmukaisen sekäkustannustehokkaan toimintamallin kehittäminen.

Alueellisena tavoitteena voidaan pitää yhtenäisiä toimintatapoja ja käytänteitä, joilla tuetaan alueenasukkaiden omahoidon onnistumista, sujuvoitetaan potilaiden tarvitsemaa hoitoon pääsyä ja vä-hennetään palvelutarjonnan osalta kuntien välisiä eroja. Alueellisen työelämän kehittämisellevoimme yhdessä luoda suunnitelman työvoiman osaamisen tukemiseen, työntekijöiden työhyvin-voinnin ja terveyden edistämiseen, työpaikkojen luovuuden, tuottavuuden ja yhteistyön kehittämi-seen. Hyvä työelämän laatu ja maine auttaa Päijät-Hämeen erikoissairaanhoitoa, perusterveyden-huoltoa sekä sosiaalitoimea menestymään tulevaisuudessa.

Terveys- ja sosiaalialan koulutettavien osalta tulee kunnissa valmistella konkreettisia tukitoimiaopiskelijoiden harjoittelujaksojen toteuttamiseen, esim. opiskelijan asuminen kunnassa harjoittelu-jakson ajan. Samaa järjestelyä voi hyödyntää ketjulähettitoiminnassa. Opintojen keskeyttämistäehkäistään ja vähennetään hyvällä yhteistyöllä harjoittelua tarjoavien organisaatioiden kanssa sekäkorostetaan opiskelijamyönteisyyden merkitystä.

Monimuotoiseen ja monikulttuuriseen ammattilaisten koulutukseen tulee enenevässä määrin kiin-nittää huomiota. Muualta muuttaneiden tai muualta tänne muuttoa suunnittelevien ammattilaistenammatilliseen kotouttamiseen tulee entistä aktiivisemmin ja rohkeammin tarttua. Ammatillisen ko-touttamisen prosessiin tulee liittää ammatillisen lisä-/täydennyskoulutuksen elementtien lisäksi kie-lellinen opetus ja kulttuurillinen näkökulma sekä koko rekrytointiprosessin osalta viranomaisyhteis-työn kehittäminen.

78

Tulevaisuuden visiona, pohdittavana asiana on ns. Akateemisen terveyskeskuksen kehittäminenalueelle. Tavoitteena on sitouttaa nuoria lääkäreitä terveyskeskustyöhön kun erikoistumisopintojenohella heitä voidaan ohjata myös tutkijauralle. Tutkimuksen ja kliinisen työn yhdistämisen kauttasaadaan tieteellistä näyttöä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalialalla teh-tävälle työlle.

Sekä henkilöstötarpeen ennakoinnissa että koulutuksessa tulee tehdä alueellista yhteistyötä jatoimintaa tulee koordinoida myös alueellisesti. Eri toimijoiden ei tulisi nähdä toisiaan kilpailijoinanegatiivisessa mielessä vaan rekrytoinnissa ja yhteistyössä tulee nähdä alueellinen näkökulma.Jokainen hyötyy, kun henkilöstöä on riittävästi koko alueella ja kaikissa yksiköissä. Myös yhteisvir-koja erikoissairaanhoidon ja alueen kuntien välillä tulisi harkita. Samoin mahdollisuutta koulutus-putkeen tulisi harkita. Täydennyskoulutuksessa olisi hyvä, että koulutusten suunnitteluvaiheessavoisi olla alueellisesti tietoa muissa yksiköissä suunnitelluista koulutuksista, jotta mahdollisimmanvähän tulisi päällekkäisyyksiä ja resurssit saataisiin tehokkaasti yhteiseen käyttöön.

19. Jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen

Henkilöstön suunnitelmallisella lisä- ja täydennyskoulutuksella edistetään palvelujärjestelmän mu-kautumista muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa kilpailu koulutetusta henkilöstöstä kiihtyyedelleen. Organisaatioiden keskeisenä menestystekijänä on lähivuosina pitkäjänteinen ja suunni-telmallinen henkilöstöpolitiikka, joka edellyttää aiempaa enemmän yhteistyötä koko maakunnantasolla. Lisä- ja täydennyskoulutuksen toteuttaminen tulee kytkeytyä palvelujärjestelmän kokonais-kehittämiseen, mikä sisältää toimijoiden työnjaon tarkastelun lähipalvelujen, seudullisesti toteutet-tujen ja koko maakunnan tasolla keskitettyjen palvelujen osalta huomioiden alueelliset tarpeet.

Lähivuosina tulevat korostumaan edelleen tarve sekä tehtävärakenteiden ennakkoluulottomalletarkastelulle ja työnjaon uudelleenjärjestelylle että erityisasiantuntemuksen korostumiselle edelleen.Varsinkin jälkimmäisen osalta maakunnan toimijoiden tulee yhdistää voimansa keskinäisen kilpai-lun sijasta. Palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvät vaatimukset edellyttävät varsinkin esimiestenosalta kykyä tarkastella asioita ja ilmiöitä sekä mikro- että makrotasolla, mikä tulee huomioida esi-miehille suunnatun lisä- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulevaisuudenkoulutustarpeiden sekä nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämiseksi tarvitaan maakunnallistayhteistyötä ja pysyvät rakenteet, mikä edesauttaa myös maakunnassa toimivien oppilaitostenkanssa tehtävää yhteistyötä sekä kotouttaa alueelle tulevia ja alueella olevia hoito-, lääkäri- ja so-siaalityön ammattilaisia.

2014

KUNTAKORTITJärjestämissuunnitelma 2014–2017

liite 1Päivitys 2014–2015

2

Sisältö

1. Väestö ja väestörakenne ....................................................................................................................... 32. Osallisuus ja syrjäytyminen .................................................................................................................. 6

2.1 Lastensuojelu ...................................................................................................................................... 62.2 Koulutus .............................................................................................................................................. 72.3 Toimeentulotuki ................................................................................................................................... 82.4 Työttömyys ......................................................................................................................................... 92.5 Johtopäätökset .................................................................................................................................. 10

3. Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot ............................................................................................. 103.1 Pienituloisuus .................................................................................................................................... 103.2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ................................................................................ 113.3 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet ............................................................................................... 113.4 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit ........................................................................................ 153.5 Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarviot ..................................................................... 173.6 Johtopäätökset .................................................................................................................................. 19

4. Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kattavuus .................................................................... 204.1 Asiakaspalaute .................................................................................................................................. 20

4.1.1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä .................................................................................. 204.1.2 Lahden kaupunki ........................................................................................................................ 22Asiakaspalaute vuodelta 2012 ............................................................................................................. 22

4.2 Terveydenhuollon hoitoon pääsyn ja sosiaalipalveluita koskevien määräaikojen toteutuminen ......... 254.2.1 Erikoissairaanhoito / Keskussairaala .......................................................................................... 254.2.2 Peruspalvelukeskus Aava ........................................................................................................... 264.2.3 Peruspalvelukeskus Oiva ........................................................................................................... 274.2.4 Heinolan kaupunki ...................................................................................................................... 284.2.5 Lahden kaupunki ........................................................................................................................ 29

4.3 Säännöllinen kotihoito ....................................................................................................................... 304.4 Palvelujen kattavuus ......................................................................................................................... 31

4.4.1 Terveydenhuolto ......................................................................................................................... 314.4.2 Vammaispalvelut ........................................................................................................................ 334.4.3 Perheneuvola ............................................................................................................................. 334.4.4 Päihdehuolto .............................................................................................................................. 344.4.5 Ikääntyneiden palvelut ................................................................................................................ 34

4.5 Johtopäätökset .................................................................................................................................. 375. Kuntien rahoituspohja ......................................................................................................................... 38

5.1 Verotulot ja valtionosuudet ................................................................................................................ 385.2 Johtopäätökset .................................................................................................................................. 41

6. Käyttö, kustannukset ja tuottavuus .................................................................................................... 426.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ............................................................................... 426.2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot ...................................................................... 446.3 Tuottavuus ........................................................................................................................................ 446.4 Johtopäätökset .................................................................................................................................. 45

7. Ympäristöterveydenhuolto .................................................................................................................. 467.1 Toimintaympäristö ............................................................................................................................. 467.2 Palvelujen saatavuus ........................................................................................................................ 477.3 Kustannukset .................................................................................................................................... 477.4 Valvontakohteet ................................................................................................................................ 487.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa ........................................................................... 497.6 Keskeiset muutokset ......................................................................................................................... 507.7 Johtopäätökset .................................................................................................................................. 50

Käsitteitä ................................................................................................................................................... 51Lähteet ...................................................................................................................................................... 52

3

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiriNäissä kuntakorteissa kuvataan väestön palvelujen tarvetta, saatavuutta, palvelujen kattavuutta, palvelujenkäyttöä ja kustannuksia sekä kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Tietojen pohjalta tehdään johtopäätöksiätoiminnan kehittämisen perustaksi.

1. Väestö ja väestörakenne

Väestöä ja väestörakennetta kuvataan ikäryhmäkohtaisilla väestötiedoilla, väestön koulutustasolla ja väes-tön huoltosuhteella.

Väestörakenne 20122012 Yhteensä 0 0 % 1-6 1-6 % 7-14 7-14% 15-64 15-64 % 65-74 65-74 % 75-84 75-84 % yli 85 yli 85 %

Koko maa 5 426 674 59 637 1,1 364 915 6,7 466 840 8,6 3 517 089 64,8 565 327 10,4 329 282 6,1 123 584 2,3Asikkala 8 461 63 0,7 478 5,6 704 8,3 5 010 59,2 1 246 14,7 707 8,4 253 3,0Hartola 3 205 17 0,5 110 3,4 224 7,0 1 912 59,7 488 15,2 325 10,1 129 4,0Heinola 20 051 144 0,7 949 4,7 1 550 7,7 12 206 60,9 2 940 14,7 1 661 8,3 601 3,0Hollola 22 054 239 1,1 1 619 7,3 2 428 11,0 13 784 62,5 2 471 11,2 1 151 5,2 362 1,6Hämeenkoski 2 096 22 1,0 110 5,2 178 8,5 1 271 60,6 262 12,5 191 9,1 62 3,0Iitti 6 955 50 0,7 369 5,3 549 7,9 4 271 61,4 917 13,2 572 8,2 227 3,3Kärkölä 4 772 44 0,9 283 5,9 416 8,7 3 039 63,7 589 12,3 288 6,0 113 2,4Lahti 103 016 1 072 1,0 6 092 5,9 7 672 7,4 67 181 65,2 11 965 11,6 6 632 6,4 2 402 2,3Myrskylä 1 992 23 1,2 124 6,2 165 8,3 1 211 60,8 260 13,1 145 7,3 64 3,2Nastola 15 082 180 1,2 1 165 7,7 1 448 9,6 9 615 63,8 1 690 11,2 747 5,0 237 1,6Orimattila 16 300 176 1,1 1 097 6,7 1 601 9,8 10 110 62,0 1 839 11,3 1 065 6,5 412 2,5Padasjoki 3 333 19 0,6 152 4,6 246 7,4 1 875 56,3 550 16,5 359 10,8 132 4,0Pukkila 2 047 14 0,7 140 6,8 228 11,1 1 241 60,6 244 11,9 125 6,1 55 2,7Sysmä 4 178 20 0,5 129 3,1 311 7,4 2 315 55,4 700 16,8 518 12,4 185 4,4PHSOTEY 213 542 2 083 1,0 12 817 6,0 17 720 8,3 135 041 63,2 26 161 12,3 14 486 6,8 5 234 2,5Perusp.keskus Aava (1 49 759 480 1,0 3 134 6,3 4 526 9,1 30 675 61,6 6 138 12,3 3 497 7,0 1 309 2,6Perusp.keskus Oiva (2 40 716 387 1,0 2 642 6,5 3 972 9,8 24 979 61,3 5 118 12,6 2 696 6,6 922 2,3Ympäristöterv.keskus (3 103 571 961 0,9 6 356 6,1 9 499 9,2 63 589 61,4 13 279 12,8 7 282 7,0 2 605 2,5

Väestöennuste 20252025 Yhteensä 0 0 % 1-6 v 1-6 % 7-14 7-14 % 15-64 15-64 % 65-74 65-74 % 75-84 v 75-84 % Yli 85 Yli 85 %

Koko maa 5 748 548 60 720 1,1 373 733 6,5 504 881 8,8 3 417 499 59,4 681 660 11,9 528 078 9,2 181 977 3,2Asikkala 8 541 57 0,7 427 5,0 646 7,6 4 330 50,7 1 494 17,5 1 213 14,2 374 4,4Hartola 2 877 13 0,5 94 3,3 159 5,5 1 420 49,4 601 20,9 445 15,5 145 5,0Heinola 19 363 136 0,7 918 4,7 1 379 7,1 9 915 51,2 3 293 17,0 2 790 14,4 932 4,8Hollola 23 952 253 1,1 1 698 7,1 2 510 10,5 13 592 56,7 2 934 12,2 2 262 9,4 703 2,9Hämeenkoski 2 214 19 0,9 124 5,6 199 9,0 1 163 52,5 338 15,3 263 11,9 108 4,9Iitti 6 631 47 0,7 334 5,0 519 7,8 3 438 51,8 1 155 17,4 856 12,9 282 4,3Kärkölä 4 762 37 0,8 257 5,4 392 8,2 2 672 56,1 698 14,7 553 11,6 153 3,2Lahti 111 577 1 122 1,0 6 599 5,9 8 543 7,7 66 090 59,2 13 740 12,3 11 657 10,4 3 826 3,4Myrskylä 2 014 16 0,8 107 5,3 169 8,4 1 125 55,9 297 14,7 222 11,0 78 3,9Nastola 15 646 154 1,0 1 069 6,8 1 561 10,0 8 738 55,8 2 006 12,8 1 675 10,7 443 2,8Orimattila 16 978 154 0,9 1 082 6,4 1 625 9,6 9 654 56,9 2 151 12,7 1 722 10,1 590 3,5Padasjoki 2 974 18 0,6 114 3,8 199 6,7 1 358 45,7 584 19,6 516 17,4 185 6,2Pukkila 2 103 21 1,0 134 6,4 196 9,3 1 206 57,3 251 11,9 223 10,6 72 3,4Sysmä 3 630 19 0,5 119 3,3 197 5,4 1 686 46,4 750 20,7 613 16,9 246 6,8PHSOTEY 223 262 2 066 0,9 13 076 5,9 18 294 8,2 126 387 56,6 30 292 13,6 25 010 11,2 8 137 3,6Perusp.keskus Aava(1 49 879 424 0,9 2 939 5,9 4 426 8,9 27 267 54,7 7 211 14,5 5 756 11,5 1 856 3,7Perusp.keskus Oiva(2 42 443 384 0,9 2 620 6,2 3 946 9,3 23 115 54,5 6 048 14,2 4 807 11,3 1 523 3,6Ympäristöterv.keskus(3 105 054 897 0,9 6 143 5,8 9 232 8,8 56 859 54,1 15 397 14,7 12 497 11,9 4 029 3,8

1) Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä2) Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki3) Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Sysmä

Väestöennusteen (Tilastokeskus 2012) vuoteen 2025 mukaan väestön määrä vähenee Hartolassa, Heino-lassa, Iitissä, Kärkölässä, Padasjoella ja Sysmässä. Muissa kunnissa se pysyy ennallaan tai kasvaa. Kasvuon voimakkainta Lahdessa ja sen lähikunnissa. Koko piirissä väestön määrän ennustetaan kasvavan10.000 asukkaalla.

Yli 65-vuotiaiden ikäryhmien osuus väestöstä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä hieman korke-ampi kuin koko maassa. Erityisen korkea ikääntyneiden osuus on pienissä reuna-alueen kunnissa. Yli65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa kaikissa kunnissa.

Lasten (0–14 vuotta) määrä kasvaa piirin alueella yhteensä noin 815 lapsella. Työikäisten osuus väestöstäpienenee kaikissa kunnissa. Koko piirin alueella työikäisten määrä vähenee noin 10.000 henkilöllä.

Kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun erityisestiperusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kasvukunnissa palvelutarvetta lisää myös väestön kasvu.

4

Väestörakenne 2012 Väestöennuste 2025

Ikäryhmien osuudet väestöstä vuonna 2012

6,7

6,0

6,3

6,5

6,1

5,6

3,4

4,7

7,3

5,2

5,3

5,9

5,9

6,2

7,7

6,7

4,6

6,8

3,1

8,6

8,3

9,1

9,8

9,2

8,3

7,0

7,7

11,0

8,5

7,9

8,7

7,4

8,3

9,6

9,8

7,4

11,1

7,4

64,8

63,2

61,6

61,3

61,4

59,2

59,7

60,9

62,5

60,6

61,4

63,7

65,2

60,8

63,8

62,0

56,3

60,6

55,4

10,4

12,3

12,3

12,6

12,8

14,7

15,2

14,7

11,2

12,5

13,2

12,3

11,6

13,1

11,2

11,3

16,5

11,9

16,8

6,1

6,8

7,0

6,6

7,0

8,4

10,1

8,3

5,2

9,1

8,2

6,0

6,4

7,3

5,0

6,5

10,8

6,1

12,4 4,4

2,7

4,0

2,5

1,6

3,2

2,3

2,4

3,3

3,0

1,6

3,0

4,0

3,0

2,5

2,3

2,6

2,5

2,3

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Koko maa

PHSOTEY

Aava

Oiva

Ympäristötk.

Asikkala

Hartola

Heinola

Hollola

Hämeenkoski

Iitti

Kärkölä

Lahti

Myrskylä

Nastola

Orimattila

Padasjoki

Pukkila

Sysmä

0 1-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85−

Väestöennuste 2025

6,5

5,9

5,9

6,2

5,8

5,0

3,3

4,7

7,1

5,6

5,0

5,4

5,9

5,3

6,8

6,4

3,8

6,4

3,3

8,8

8,2

8,9

9,3

8,8

7,6

5,5

7,1

10,5

9,0

7,8

8,2

7,7

8,4

10,0

9,6

6,7

9,3

5,4

59,4

56,6

54,7

54,5

54,1

50,7

49,4

51,2

56,7

52,5

51,8

56,1

59,2

55,9

55,8

56,9

45,7

57,3

46,4

11,9

13,6

14,5

14,2

14,7

17,5

20,9

17,0

12,2

15,3

17,4

14,7

12,3

14,7

12,8

12,7

19,6

11,9

20,7

9,2

11,2

11,5

11,3

11,9

14,2

15,5

14,4

9,4

11,9

12,9

11,6

10,4

11,0

10,7

10,1

17,4

10,6

16,9

3,2

3,6

3,7

3,6

3,8

4,4

5,0

4,8

2,9

4,9

4,3

3,2

3,4

3,9

2,8

3,5

6,2

3,4

6,8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Koko maa

PHSOTEY

Aava

Oiva

Ympäristötk.

Asikkala

Hartola

Heinola

Hollola

Hämeenkoski

Iitti

Kärkölä

Lahti

Myrskylä

Nastola

Orimattila

Padasjoki

Pukkila

Sysmä

0 v 1-6 v % 7-14 v % 15-64 v % 65-74 v % 75-84 v % Yli 85 v %

5

54,358,1

68,9 67,664,3

60

64,962,8 57

53,3

64,5

56,961,2

77,8

64,9

80,5

0

20

40

60

80

100K

oko

maa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hein

ola

Hollo

la

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nast

ola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

Huoltosuhde, demografinen 2012

Demografinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on 100 työikäistä(15–64 -vuotiasta) kohti. Mitä enemmän lapsia ja eläkeläisiä on, sitä korkeampi on luku.

Huoltosuhde on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä (58,1) korkeampi kuin koko maassa (54,3). Aino-astaan Lahdessa huoltosuhde on hieman koko maata alhaisempi. Lahden lisäksi Kärkölässä ja Nastolassahuoltosuhde on hieman alhaisempi kuin koko sosiaali- ja terveyspiirissä. Muissa kunnissa huoltosuhde onkorkeampi kuin koko maassa ja sosiaali- ja terveyspiirissä ja työikäisillä on enemmän huollettavia ja samal-la suurempi palvelujen rahoitustarve kuin koko maassa ja piirissä keskimäärin. Erityisen korkea huoltosuh-de on Padasjoella (77,8) ja Sysmässä (80,5).

Johtopäätökset

Väestön määrä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2025mennessä kokonaisuutena, mutta laskee hieman peruspalvelukeskus Aavan kuntien alueella ja selvemminHeinolassa. Kasvu painottuu Lahteen ja sen lähikuntiin. Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä tode-taan, että 65–74-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa 2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteenmukaan vähentyä. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoidenalueilla kehitys on samanlainen. Vanhemmissa ikäryhmissä (75–84 ja >85 v) sekä koko maan että sosiaali-ja terveyspiirin alueen väestön määrä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. Päijät-Hämeen sosi-aali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suu-rempaa kuin koko maassa. Kasvu toteutuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään saman-laisena. Vanhimman ikäryhmän osalta suhteellinen kasvu Aavan alueella toteutuu muita alueita epätasai-semmin, tarkastelujakson alussa ja lopussa keskivaihetta nopeammin. Alle 14-vuotiaiden osuus sosiaali- jaterveyspiirin alueella on koko maata pienempi ja vähenee lievästi samassa suhteessa kuin koko maassakinvuoteen 2025. Vähenemistä tapahtuu kaikilla perustason toimijoiden alueilla lukuun ottamatta Lahtea. Työ-ikäisten määrä ja osuus laskee kaikilla alueilla.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella huoltosuhde on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pe-ruspalvelukeskus Oivan kunnista vain Kärkölässä huoltosuhde on hieman koko piirin huoltosuhdetta pie-nempi, samoin Nastolassa Aava-kunnista. Lahdessa huoltosuhde on pienempi kuin maassa ja piirissä kes-kimäärin, Heinolassa sitä vastoin korkeampi.

6

2. Osallisuus ja syrjäytyminen2.1 Lastensuojelu

1,41,7

1,2

2,2

2,5

1,4 1,5

2,7

1,7 1,8

1,3

1,7 1,7 1,7

0

1

2

3

4

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2012

Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria oli vuonna 2012 koko piirissä 1,7 % vastaa-vanikäisestä väestöstä, mikä on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin (1,4 %). Sijoitettujen osuus olisuurin Hartolassa (2,2 %) ja Heinolassa (2,5 %) ja Kärkölässä. Alhaisin sijoitettujen osuus oli Asikkalassa(1,2 %).

7,2 7,36,3

9,1

11,0

7,1 6,9

8,5

11,2

6,5 6,76,9 8,0 7,4

7,2

8,7

0

5

10

15

Kok

om

aa

PH

SOTE

Y

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski

Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Puk

kila

Sys

mä

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, %vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2012

Vuonna 2012 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä oli sosiaali- ja terveyspiirin alle 18-vuotiaista 7,3 %, mikä vastasi koko maan tilannetta (7,2 %). Avohuollollisten tukitoimien piirissä olleidenlasten ja nuorten osuus oli suurin Heinolassa (11,0 %) ja Kärkölässä (11,2 %) ja alhaisin Asikkalassa(6,3 %).

7

2.2 Koulutus

Koulutustasomittain 2011

340

291252

322

251291

226 235275269 273

280331

223

270

302

0

100

200

300

400

500

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

Väestön koulutustaso oli vuonna 2011 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kaikissa kunnissa alhaisempikuin maassa keskimäärin (340). Koulutustaso on matalin reuna-alueen kunnista Hartolassa, Padasjoella jaSysmässä (223–235) ja korkein Hollolassa (331) ja Lahdessa (322). Tutkimusten mukaan koulutettu väestöon terveempää, mutta hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa kuin vähemmän koulutet-tu väestö.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestäväestöstä vuonna 2011

11,2 11,3

8,6

12,4

15,3 15,0

11,513,2 13,0

15,4

11,6

14,313,2 12,8

17,5

13,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä%

Vuonna 2011 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 17–24-vuotiaista oli Päijät-Hämeen sosiaali- jaterveyspiirissä 13 %, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa (11,2 %). Hämeenkoskea lukuun otta-matta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten kou-lutuksen ulkopuolelle jääneitä on Myrskylässä 17,5 %.

8

2.3 Toimeentulotuki

Toimeentulotukea saaneet, % väestöryhmästä vuonna 2011

6,9

6,8

4,3 5

7

4,6

2,6

4,4 5,

3

8,4

5,1 5,

9 6,1

3,3 3,6 4,2

8,6

8,6

6

7,5

10,3

5,2

2,3

6,5

8,3

10,4

7,6

7 7,7

5,1

4,9 5,

86,9

6,9

4,5

6,4 7,

2

4,7

3,2 4,

7 5,2

8,5

5,5 5,7 6

3,4

3

6,3

14,1

17,6

7,6

20,3

12,8

9,6 11

,1 12,1

19,3

10,7

17,3

17,2

9,2

7,5

0

5

10

15

20

25

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Lapsiperheet, % lapsiperheistä25-64 -vuotiaat, % vastaavanik. väestöstä 18-24-vuotiaat, % vastaavanik. väestöstä

Toimeentulotukea vuonna 2011 saaneiden väestöosuus kokonaisuutena tarkasteltuna on sosiaali- ja terve-yspiirissä lähellä maan keskitasoa. Poikkeuksen muodostavat 18–24-vuotiaat, joiden osuus on sosiaali- jaterveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2011

2,9 3,1 2,9

4,5

3,2

5,0

4,1

2,9

4,4

3,2

0

1

2

3

4

5

6

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Hei

nola

Hol

lola Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Nas

tola

Orim

attil

a

%

Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus sosiaali- ja terveyspiirissä (4,1 %) oli vuonna 2011selvästi korkeampi kuin koko maassa (2,9 %). Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden osuus oli Hollolas-sa ja Kärkölässä vastaava kuin koko maassa ja selvästi sekä koko maan että piirin osuutta suurempi Heino-lassa (4,4 %), Lahdessa (4,5 %) ja Orimattilassa (5,0 %).

9

2.4 Työttömyys

9,8

12,0

8,5

10,5

13,1

8,0 8,2

10,6

8,6

14,1

9,510,4 10,4

8,9

5,7

9,8

24,2 27,220,0 17,0

25,225,9 24,7

28,626,5

28,6

23,329,7 23,1 26,7

16,723,0

0

5

10

15

20

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vuonna 2012

Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä

Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2012 oli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä (12,0 %) hiemansuurempi kuin koko maassa (9,8 %). Eniten työttömiä on Lahdessa ja Heinolassa. Pitkäaikaistyöttömienosuus työttömistä oli sosiaali- ja terveyspiirissä 27,2 %, mikä oli enemmän kuin koko maassa (24,2 %).Suurin pitkäaikaistyöttömien osuus oli Nastolassa (29,7 %), Lahdessa (28,6 %) ja Iitissä (28,6 %). Pitkäai-kaistyöttömien osuus oli alle koko maan tason Asikkalassa, Hartolassa, Myrskylässä, Orimattilassa, Pukki-lassa ja Sysmässä.

12,4

16,1

12,0

15,716,4

11,1

17,1

13,2 13,6

16,9

13,2

18,417,3 16,9

10,7

12,5

0

5

10

15

20

25

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä%

Nuorisotyöttömät % 18-24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2012

Myös nuorisotyöttömien osuus 18–24 -vuotiaasta työvoimasta vuonna 2012 oli sosiaali- ja terveyspiirissä(16,1 %) suurempi kuin koko maassa (12,4 %). Nuorisotyöttömyyttä oli eniten Nastolassa (18,4 %) ja Ori-mattilassa (17,3 %). Koko maata vähemmän nuorisotyöttömyyttä oli Asikkalassa, Hollolassa, Pukkilassa jaSysmässä.

10

2.5 Johtopäätökset

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko piirissä suu-rempi kuin maassa keskimäärin. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista Kärkölässä osuus on suurempi kuinpiirissä keskimäärin samoin peruspalvelukeskus Aavan kunnista Hartolassa, kuten myös Lahdessa ja Hei-nolassa.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko piirissäsuurempi kuin koko maassa. Hämeenkoskea lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikis-sa piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin.

Lapsiperheistä toimeentulotukea saavien osuus on sosiaali- ja terveyspiirissä vastaa kuin koko maassa.Tätä suurempi toimeentulotukea saaneiden osuus on Heinolassa ja Lahdessa. Muissa kunnissa osuus onpienempi. Toimentulotukea saavien 25–64-vuotiaiden osuus on piirissä hieman suurempi kuin maassa kes-kimäärin. Tätä suurempi toimeentulotukea saaneiden osuus on Heinolassa ja Lahdessa. Muissa kunnissaosuus on pienempi.

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Pitkäai-kaistyöttömiä on koko maan tasoon verrattuna enemmän Nastolassa, Lahdessa ja Iitissä.

Kaikilla osallisuutta ja syrjäytymistä kuvaavilla mittareilla mitattuna tilanne on sosiaali- ja terveyspiirissähuonompi kuin maassa keskimäärin. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää las-ten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyydenehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi ontärkeää. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä.

3. Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot3.1 Pienituloisuus

Pienituloisuusasteet vuonna 2011

17,0

15,7

24,7

18

12,0

17,7

15,1

18,3

16

13,9 15

,5

19,2

14

22,9

14,9 16

,8

16,4

26,9

18,3

12,7

12,1

16,8

15,4

18,9

12,1 14

,1

14,6 15

,8

12,6

16,7

15,0

15,4

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapsiperheiden pienituloisuusaste

Pienituloisuusasteet vaihtelivat vuonna 2011. Sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusasteolivat alle maan keskitason Hollolassa, Nastolassa ja Pukkilassa. Erityisen korkeat pienituloisuusasteetolivat Hartolassa ja Sysmässä. Hartolassa lapsiperheiden pienituloisuusaste ylitti kunnan yleisen pienituloi-suusasteen.

11

3.2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut tarvekertoimet PHSOTEY vuonna 2011,indeksi koko maa = 1

1,43

1,04

0,91

1,091,031,00

1,141,14

0,90

1,15

1,37

1,17

1,03

1,45

1,05

0,5

1

1,5

2

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

PHSO

TEY

3.3 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet

Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla eli laskemalla ns.PYLL-indeksi. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinninja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Menetelmä perustuu kuolleen iän jaodotettavissa olevan eliniän erotuksen luokitteluun 28 erilaisen ehkäistävissä olevan kuolinsyyn mukaan.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella tehtiin vuosia 2004–2008 koskeva ennenaikaisten eh-käistävissä olevin kuolemien seuranta PYLL-indeksi -menetelmällä. Käytettävissä oli myös samalla mene-telmällä 10 ja 20 vuotta aiemmin tehdyn selvityksen tietoja.

Tarkasteltaessa molempia sukupuolia yhdessä vuosina 2004–2008 henkistä pääomaa menetettiin kokomaan tasoa enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi Pukkilassa, Asikkalassa, Hollolassa, Myrskylässä jaPadasjoella. Näissä kunnissa tilanne oli myös parantunut kymmenen viime vuoden aikana.

Muista kunnista myönteinen muutoksen suunta verrattuna 10 vuoden takaiseen oli myös Iitissä, Nastolas-sa, Orimattilassa ja Lahdessa, vaikka elinvuosia menetettiinkin vielä maan tasoa enemmän. Kielteinen kehi-tyssuunta 10 vuoden takaiseen verrattuna oli Hämeenkoskella, Hartolassa, Sysmässä, Kärkölässä, Artjär-vellä ja Heinolassa.

Verrattaessa tilanteeseen 20 vuotta sitten kaikkien muiden kuntien tilanne on parantunut lukuun ottamattaHartolaa ja Hämeenkoskea.

12

Molemmat sukupuolet

Vertailtaessa menetettyjä elinvuosia maan tasoon ja tarkasteltaessa muutoksen suuntaa todetaan, ettäPukkilassa, Myrskylässä, Asikkalassa, Padasjoella ja Hollolassa on sekä miesten että naisten henkisenpääoman menetys ollut maan tasoa pienempi ja kehitystrendi positiivinen.

Hartolassa, Orimattilassa, Sysmässä, Heinolassa ja Kärkölässä molemmat sukupuolet ovat menettäneethenkistä pääomaa maan tasoa enemmän. Kehityksen suunta molemmilla sukupuolilla heikkenee tai pysyyennallaan.

Suhteellisesti suurimmat menetykset miehillä ovat Sysmässä, Hartolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä.Suhteellisesti suurimmat menetykset naisilla ovat Hartolassa, Nastolassa, Sysmässä, Kärkölässä, Artjärvel-lä, Heinolassa ja Orimattilassa. Naisten tilanne monissa kunnissa on huolestuttava.

Menetettyjen elinvuosien määrät 2004–2008: Vertailu maan tasoon ja muutoksen suunta

Artjärvi - 3 % + 46 %Hartola + 69 % + 124 %Iitti + 14 % - 8 %Myrskylä - 21 % - 55 %Nastola - 15 % + 70 %Orimattila + 11 % + 26 % =Pukkila - 52 % - 83 %Sysmä + 73 % + 65 %Lahti + 11 % - 1 %Heinola + 12 % = + 38 %Padasjoki - 5 % - 71 %Asikkala - 13 % - 58 %Hollola - 21 % - 27 %Hämeenkoski + 45 % - 30 % =Kärkölä + 23 % = + 58 %

Miehet Naiset

+ suurempi suurenee

– pienempi pienenee

Menetelmä mahdollistaa myös tarkemman ennenaikaisten kuolemien syiden tarkastelun. Tarkastelussatapaturmat ja myrkytykset olivat tärkein miesten menetettyjen elinvuosien syy 11 kunnassa. Lisäksi kah-dessa kunnassa nämä olivat toiseksi tärkein syy. Itsemurhien suhteellinen osuus on merkittävä. Seitsemäs-sä kunnassa verenkiertoelinsairaudet ja neljässä kunnassa alkoholiperäiset syyt olivat toiseksi tärkein me-netettyjen elinvuosien syy.

2004–2008 / Muutos 10 vuodenmaan tilanne takaiseen

+ enemmän + parempi– vähemmän – huonompi

Artjärvi + 27 % - 13 %Hartola + 84 % - 29 %Iitti + 10 % + 25 %Myrskylä - 30 % + 39 %Nastola + 12 % + 9 %Orimattila + 17 % + 8 %Pukkila - 60 % + 71 %Sysmä + 70 % - 28 %Lahti + 6 % + 24 %Heinola + 20 % - 1 %Padasjoki - 22 % + 26 %Asikkala - 25 % + 34 %Hollola - 23 % + 30 %Hämeenkoski + 30 % - 52 %Kärkölä + 36 % - 20 %

13

Pahanlaatuisten kasvainten takia menetettiin toiseksi tai kolmanneksi eniten elinvuosia kuudessa kunnassamiesten osalta.

Tarkastelussa pahanlaatuiset kasvaimet olivat tärkein naisten menetettyjen elinvuosien syy seitsemässäkunnassa. Lisäksi neljässä kunnassa ne olivat toiseksi tärkein syy. Viidessä kunnassa tapaturmat ja myrky-tykset olivat tärkein ja kolmessa kunnassa toiseksi tärkein syy. Alkoholiperäiset syyt naisten menetettyihinelinvuosiin puuttui kolmen tärkeimmän syyn joukosta ainoastaan kolmen kunnan osalta.

Tärkeimmät syyt miesten elinvuosien menetykselle

VK-elinsairaudet Alko+alkomyrk. Pahanlaat. kasv. Tapat.+myrkyt. Infekt.+pneum.Artjärvi 1. (iskem.) 2. 3. (ei keuhko)Hartola 3. 2. 1. (mt-työtap)Iitti 3. (aivovk.) 2. 1. (itsem.+mt-tap.)Myrskylä 1. 3. (hengitysel.) 2. (kaatum.+putoam.)Nastola 2. 3. 1. (itsem.< 50 %)Orimattila 2. (aivovk.) 3. 1.Pukkila 2. (aivovk.) 1. 3. (keuhkot)Sysmä 2. 1. (itsem.) 3.Lahti 2. 3. 1. (50% itsem.)Padasjoki 3. 1. (Hälyyt.keh.!) 2. (> 50 % itsem.)Asikkala 3. 2. 1. (maaliikenne)Heinola 2. (iskem.) 3. 1. (itsem. 60 %)Hollola 3. 2. 1. (itsem. n. 50 %)Hämeenkoski 2. (iskem.) 3. 1.Kärkölä 2. 3. 1.

(painopiste)

Tärkeimmät syyt naisten elinvuosien menetykselle

Lahden kaupungissa PYLL-analyysi on tehty myös vuosilta 2007–2011. Lahdessa henkistä pääomaa me-netettiin vuosina 2007–2011 hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Muutos aikaisempiin tutki-mustuloksiin verrattuna on selvästi parempaan suuntaan. Naisten tilanne on maan keskitasoa ja kehitys onollut koko maata hieman parempi. Miesten osalta tilanne on maan tasoa hieman huonompi, mutta sen ke-hitys on myös ollut hieman koko maan tasoa parempi. Miesten kokonaistilanne on selvästi parantunut muttaoli edelleen koko maan miesten keskiarvoa 11 % huonompi, huolimatta siitä että perinteisten kansantautienosalta kehitys on ollut erittäin hyvä.

Tapat.+ myrk. VK-elinsairaudet Pahanlaat. kasv. Alko+alkomyrk.Umpier.s. +aineenv. Mtt

Artjärvi 1. (itsem.) 2. 3. (heng.el.)Hartola 1. (maaliikenne) 3. 2. (ei diab.)Iitti 2. 1. (rintas. > 50 %) 3.Myrskylä 2. (rintas.) 2. 1. (?)Nastola 1. (itsem. n. 70 %) 3. 2. (rintas. 1/3)Orimattila 2. (itsem.+ maaliikenne) 1. (rintas. 1/3) 3.Pukkila 1.Sysmä 1. (itsem. n. 90 %) 2. 3. (diab.)Lahti 1. (itsem. n. 50 %) 3. 2. 3.Padasjoki 1. 2.Asikkala 1. (iskem.+aivo) 2. 3.Heinola 2. 1. 3.Hollola 3. 2. 1.Hämeenkoski 3. 1. 2. (diab.)Kärkölä 2. (itsem. n. 1/3) 3. (aivoninf.) 1. (rintas.)

(painopiste)

14

Lahden kaupungin PYLL-indeksien ”kouluarvosanat” kaupunkitasolla ja kaupunginosittain sekämenetettyjen elinvuosien aiheuttamat syyt miehillä ja naisilla 2007–2011

Arvosana Naiset: Miehet:Koko kaupunki 7 (naiset) -pahalaatuiset kasvaimet (26 %) -tapaturmat ja myrkytykset (32 %)

6 (miehet) -tapaturmat ja myrkytykset (22 %) -verenkiertoelinten sairaudet (16 %)-sydän- ja verisuonisairaudet (10 %) -alkoholiperäiset sairaudet (15 %)

Ahtiala - Mukkula 8 + (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (43 %) -tapaturmat ja myrkytykset (28 %)-verenkiertoelinten sairaudet (13 %) -alkoholiperäiset sairaudet (19 %)-alkoholiperäiset sairaudet (8 %) -verenkiertoelinten sairaudet (17 %)

Jalkaranta - 8 - (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (29 %) -tapaturmat ja myrkytykset (35 %)Metsänkangas -tapaturmat ja myrkytykset (24 %) -verenkiertoelinten sairaudet (19 %)

-verenkiertoelinten sairaudet (10 %) -alkoholiperäiset sairaudet (16 %)

Keskusta 6,5 (kaikki) -tapaturmat ja myrkytykset (31 %) -tapaturmat ja myrkytykset (31 %)-pahanlaatuiset kasvaimet (19 %) -verenkiertoelinten sairaudet (17 %)-alkoholiperäiset sairaudet (11 %) -alkoholiperäiset sairaudet (16 %)

Laune 5,5 (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (23 %) -tapaturmat ja myrkytykset (32 %)-tapaturmat ja myrkytykset (21 %) -verenkiertoelinten sairaudet (16 %)-umpieritys- ja aineenvaihduntasairaudet-alkoholiperäiset sairaudet (13 %)ja alkoholiperäiset sairaudet (10 %)

Asunnottomat < 4 (kaikki) -tapaturmat ja myrkytykset (36 %) -tapaturmat ja myrkytykset (23 %)-alkoholiperäiset sairaudet (19 %) -mielenterveyden ja käyttäytymisen-verenkiertoelinten sairaudet (18 ) häiriöt (18 %)

- alkoholiperäiset sairaudet (10 %)

15

Kansantauti-indeksit 2012Koko maa = 100

87,9

102,5

97,7

87,990,8 90,1 89,2

97,394,3

123,7

104,3

92,588,985,7 83,9

60

80

100

120

140

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

een-

kosk

i Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

PHSO

TEY

3.4 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit

Kelan vakioidut kansantauti-indeksit 2012 – koko maa = 100

Asikkala Hartola Heinola HollolaHämeen-koski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä PHSOTEY

Diabetes 84,8 96,4 98,9 91,4 86,7 79,8 80,1 89,7 78,4 96,4 103,2 132,7 81,9 105,6 92,6Psykoosit 86,8 91,1 114,7 82,4 90,1 101,2 87,5 114,1 81,3 89,3 84,9 117,3 61,6 101,7 103,4Sydämenvajaatoiminta 101,3 144,4 76,1 86,8 90,9 87,9 85,5 76,2 77,0 105,5 95,3 167,3 73,4 135,3 87,0Nivelreuma 111,4 119,6 121,3 100,0 107,5 98,6 82,5 94,6 104,5 111,2 101,7 139,1 89,7 100,8 102,0Astma 77,7 80,8 88,9 79,9 76,4 92,3 81,8 83,5 74,1 84,2 81,4 113,3 109,4 99,1 84,5Verenpainetauti 73,4 88,7 87,5 89,0 82,3 81,1 82,0 87,9 101,7 96,4 103,5 114,0 97,2 88,1 89,2Sepelvaltimotauti 79,3 104,9 97,9 88,9 67,1 84,9 88,7 85,3 89,9 100,1 97,5 103,8 80,1 101,1 89,5Kansantauti-indeksi 87,8 103,7 97,9 88,3 85,9 89,4 84,0 90,2 86,7 97,6 95,4 126,8 84,8 104,5 92,6

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä väestön terveydentila kansantauti-indeksillä mitattuna on parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivel-reumaa ja psykooseja, joissa tilanne on hieman huonompi kuin maassa keskimäärin. Väestön terveydentila vaihtelee kunnittain huomattavasti. Huonoin tilanneon Hartolassa, Sysmässä ja Padasjoella, jossa tilanne on maan keskitasoa heikompi kaikilla kansantauti-indekseillä mitattuna. Hollolassa ja Kärkölässä kansan-tauti-indeksit ovat alhaisempia kuin maassa keskimäärin.

16

Kelan vakioidut sairastavuusindeksit 2012 – koko maa = 100

Asikkala Hartola Heinola HollolaHämeen-koski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä PHSOTEY

Kuolleisuusindeksi 99,7 121,0 101,6 90,2 97,3 109,9 118,5 107,6 101,3 104,4 110,1 130,6 80,2 124,7 106,1Lääkekorvausoikeusindeksi 89,1 96,9 98,2 93,4 94,7 93,6 93,2 95,6 93,6 97,0 98,7 112,0 97,4 102,1 96,0Työkyvyttömyysindeksi 99,9 123,4 114,8 79,5 104,1 95,0 100,1 99,3 91,3 95,0 94,6 117,4 68,8 124,5 98,7Sairastavuusindeksi 96,2 113,8 104,9 87,7 98,7 99,5 103,9 100,8 95,4 98,8 101,1 120,0 82,1 117,1 100,3

Väestön sairastavuusindeksillä mitattuna koko sosiaali- ja terveyspiirin sairastavuus on lähes koko maan tasoa vastaavaa, mutta kuolleisuusindeksi on hiemankorkeampi kuin koko maassa. Lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksit ovat alhaisemmat kuin koko massa.Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Sairastavuus on suurinta Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä ja vähäisintä Hollolassa ja Pukkilassa.

96,2

113,8

104,9

87,7

98,7 99,5

103,9100,8

95,498,8

101,1

120,0

82,1

117,1

100,3

60

80

100

120

140

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

een-

kosk

i

Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

PHSO

TEY

Sairastavuusindeksit 2012Koko maa = 100

17

3.5 Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarviot(Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan laskettuna

Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava)Koko maa

21 436

27 03535 709

65 313

41 686

79 100

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

2011 2012 2015 2020 2025 2030

Hlöt

65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä)

Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava)PHSOTEY

994

1 1851 559

3 045

1 751

3 624

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

2011 2012 2015 2020 2025 2030

Hlöt


18

Keskivaikean/vaikean dementien määrän kehitysarvio (Sulkava)Peruspalvelukeskus Aava

281

234

704

380

439

809

0

200

400

600

800

1 000

2011 2012 2015 2020 2025 2030

Hlöt


Keskivaikean/vaikean dementien määrän kehitysarvio (Sulkava)Peruspalvelukeskus Oiva

235

193

288

592

304

689

0

200

400

600

800

1 000

2011 2012 2015 2020 2025 2030

Hlöt


Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava)Heinola

111

128181

333

189

417

0

100

200

300

400

500

2011 2012 2015 2020 2025 2030

Hlöt


19

Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava)Lahti

541

455

710

1 416

820

1 709

0

500

1 000

1 500

2 000

2011 2012 2015 2020 2025 2030

Hlöt


Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä todetaan, että 65–74-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteen mukaan vähentyä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys-piirin alueella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoiden alueilla kehitys on samanlainen jasuhteellinen muutos pääpiirteissään yhdenmukainen. Tässä ikäryhmässä keskivaikeaa tai vaikeaa demen-tiaa sairastavien määrä (4 % ikäryhmästä) siis ennustekauden loppupuolella kääntyy lievään laskuun kaik-kien perustason toimijoiden alueilla.

Vanhemmissa ikäryhmissä (75–84 ja yli 85 -vuotiaat) sekä koko maan että sosiaali- ja terveyspiirin alueenväestön määrä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonai-suutena suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Kasvutoteutuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään samanlaisena. Vanhimman ikäryhmänosalta suhteellinen kasvu peruspalvelukeskus Aavan alueella on tarkastelujakson alussa ja lopussa keski-vaihetta nopeampaa. Vanhimpien ikäryhmien määrän kasvun myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaasairastavien määrä (11 % ikäryhmästä 75–84- ja 35 % ikäryhmästä yli 85-vuotiaat) myös kasvaa merkittä-västi kaikkien perustason toimijoiden alueella.


Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että koko sosiaali- ja terveyspiirissä tarkasteltunaväestön terveydentila ei poikkea huomattavalla tavalla koko maan tilanteesta, mutta kuntien välillä väestönterveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan.

Kunnan yleinen pienituloisuusaste ja lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat piirissä korkeampia kuin maas-sa keskimäärin. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista Hollolassa ja Nastolassa sekä peruspalvelukeskusAavan kunnista Pukkilassa kunnan yleinen ja lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat alle maan keskitason.Erityisen korkeat pienituloisuusasteet ovat Aava-kunnista Hartolassa ja Sysmässä. Hartolassa lapsiperhei-den pienituloisuusaste ylitti kunnan yleisen pienituloisuusasteen. Lahdessa ja Heinolassa sekä yleinen ettälapsiperheiden pienituloisuusaste on piirin keskimääräistä korkeampi.

Työkyvyttömyysindeksi on piirin alueella koko maata pienempi. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista se onpiirin tasoa pienempi Hollolassa, muissa suurempi. Peruspalvelukeskus Aavan kunnista Hartolassa ja Sys-mässä se on suurempi ja muissa pienempi kuin koko piirissä. Sekä Lahdessa että Heinolassa työkyvyttö-myysindeksi on piirin tasoa suurempi.

20

Sairastavuusindeksi on piirissä jokseenkin maan keskimääräisellä tasolla, kuitenkin hieman suurempi. Sai-rastavuusindeksi on piirin tasoa suurempi peruspalvelukeskus Oivan kunnista Kärkölässä ja Padasjoella.Vastaava tilanne peruspalvelukeskus Aavan kunnista on Hartolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. Heinolas-sa sairastavuusindeksi on piirin tasoa suurempi ja Lahdessa piirin tasolla.

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut tarvekertoimet ovat suuremmat kuin 1 (koko maan indeksi)kaikissa muissa paitsi Hollolassa ja Nastolassa.

4. Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kattavuus

4.1 Asiakaspalaute

4.1.1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin perustuu sosiaali- ja terveysyhtymän jatkuvan asia-kaspalautteen järjestelmästä vuonna 2012 kerättyihin tietoihin.

Erikoissairaanhoito (keskussairaala, päivystyspoliklinikka ja kuntoutuskeskus)

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, erikoissairaanhoidon toimiala1.1.-31.12.2012

Palautteita yhteensä 2747 kpl, joista kysymykseen vastanneita 2562 kpl

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Miten teidät otettiin vastaan

Käyntinne / hoitojaksonne sujui

Saitte tietoa sairaudestanne ja hoitovaihtoehdoista

Saitte tietoa tutkimukseen / toimenpiteeseenvalmistautumisesta

Saitte tietoa jatkohoidosta

Saamanne vastaanottoaika / tutkimusaika toteutui

Jos annettu aika ei toteutunut, syy kerrottiin teille

Lääkärit kohtelivat teitä

Hoitohenkilöstö kohteli teitä

Lääkäreillä oli aikaa keskusteluun kanssanne

Hoitohenkilöstöllä oli aikaa keskusteluun kanssanne

Tunsitte olonne turvalliseksi

Yksityisyyttänne suojattiin

Esittämänne toivomukset otettiin huomioon

Tilojen rauhallisuus toteutui

Tilojen siisteys toteutui

Tutkimuksesta / hoidosta oli apua sairauteenne

1 = Erinomaisesti

2 = Hyvin

3 = Tyydyttävästi

4 = Huonosti

5 = Erittäin huonosti

Asiakkaat olivat vuonna 2012 pääosin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä keskussairaalan palveluihin (86,4 %vastanneista). Eniten tyytymättömyyttä aiheutti se, että annetun ajan toteutumattomuuden syytä ei kerrottu(8,8 %) ja että vastaanotto- tai tutkimusaika ei toteutunut (5,6 %).

21

Sosiaali- ja perusterveydenhuolto (peruspalvelukeskus Aava)

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimiala1.1.-31.12.2012


0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Palvelu / hoito vastasi odotuksianne / tarpeitanne

Saitte tarpeitanne vastaavaa tietoa

Saitte tietoa teitä koskevasta jatkosuunnutelmasta

Sovittu palvelu- / hoitoaika toteutui

Jos annettu aika ei toteutunut, syy kerrottiin teille

Henkilöstö kohteli teitä

Henkilöstöllä oli aikaa keskusteluun kanssanne

Tunsitte olonne turvalliseksi


Esittämänne toivomukset otettiin huomioon

Tilojen toimivuus toteutui

Palvelusta / hoidosta oli apua teille

Palvelun / hoidon saatavuus toteutui

1 = Erinomaisesti

2 = Hyvin

3 = Tyydyttävästi

4 = Huonosti


Vuonna 2012 peruspalvelukeskuksen asiakkaista 48,18 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansapalveluun. Palvelut arvioi tyydyttäväksi 16,58 % asiakkaista. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat annetunajan viivästymisen syyn kertomatta jättäminen (42,9 %) ja yleensäkin ajan viivästyminen (34,7 %).

Ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveyskeskus)

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, ympäristöterveydenhuollon toimiala 1.1.-31.12.2012


0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Asiointinne sujui

Saitte tietoa teitä koskevassaasiassa

Saitte tietoa asioidenratkasuvaihtoehdoista

Sovittu palveluaika toteutui

Henkilöstö kohteli teitä

Henkilöstöllä oli teille aikaa


Esittämänne näkemykset otettiinhuomioon

Palveluiden saatavuus toteutui

Yhteydenotosta oli apua asiaanne

1 = Erinomaisesti

2 = Hyvin

3 = Tyydyttävästi

4 = Huonosti


0= ei koske minua

Ympäristöterveyskeskuksen asiakkaista 90,44 % vastanneista oli hyvin tai erittäin tyytyväisiä palveluihin,kun vastauspylväistä poistetaan ”Ei koske minua” -vastaukset. Eniten huonoja arvioita oli sovitun palvelu-ajan toteutumista sekä yksityisyyden suojaamista koskien.

22

4.1.2 Lahden kaupunki

Asiakaspalaute vuodelta 2012

Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala / Avohoito : kokonaistuloksetMean Max Min N

1. Puhelinyhteyden saaminen terveysasemalle 3.73 5.00 1.00 553

2. Puheluun vastanneen henkilökunnan käytös 4.07 5.00 1.00 534

3. Puheluun vastanneen henkilökunnan ammattitaito 3.96 5.00 2.00 520

4. Odotusaika ilmoittautumisessa 3.82 5.00 1.00 540

5. Henkilökunnan käytös ilmoittautumisessa 4.28 5.00 1.00 552

6. Ilmoittautumisen sujuvuus 4.04 5.00 1.00 498

7. Tiedonsaanti ilmoittautumisessa 4.10 5.00 1.00 533

Lääkärin vastaanottoMean Max Min N

8. Odotusaikanne 3.80 5.00 1.00 241

9. Käytös 4.44 5.00 1.00 237

10. Ammattitaito 4.26 5.00 1.00 237

11. Tiedon saanti 4.27 5.00 1.00 237

12. Jatkohoito-ohjeet 4.30 5.00 1.00 230

13. Terveysneuvonta 4.07 5.00 1.00 216

14. Vuorovaikutus 4.27 5.00 1.00 240

15. Vastaanottoajan pituus 4.04 5.00 1.00 244

18a. Hoitonne arviointi 4.30 5.00 1.00 233

Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanottoMean Max Min N

8. Odotusaikanne 4.18 5.00 1.00 342

9. Käytös 4.58 5.00 1.00 349

10. Ammattitaito 4.39 5.00 2.00 353

11. Tiedon saanti 4.39 5.00 1.00 354



14. Vuorovaikutus 4.46 5.00 1.00 352



LaboratoriokäyntiMean Max Min N

8. Odotusaikanne 4.30 5.00 2.00 64

9. Käytös 4.38 5.00 2.00 65

10. Ammattitaito 4.28 5.00 2.00 64

23

Muu vastaanottoMean Max Min N

8. Odotusaikanne 4.45 5.00 2.00 22

9. Käytös 4.72 5.00 4.00 18

10. Ammattitaito 4.68 5.00 4.00 19

11. Tiedon saanti 4.74 5.00 4.00 19



14. Vuorovaikutus 4.65 5.00 4.00 17



Ulkoiset olosuhteet ja palvelun arviointiMean Max Min N

16. Toimitilojen viihtyisyys 3.71 5.00 1.00 584

17. Liikkuminen terveysasemalla 3.90 5.00 1.00 559

18b. Henkilökunnan kyky palvella äidinkielellänne 4.50 5.00 1.00 455

Vanhusten palvelut ja kuntoutus

TOIMINTAYKSIKKÖ

Arvosana palve-lusta asteikolla

4 – 10

KESKIARVOVASTAUS-

PROSENTTIVanhusten avopalvelut:Kotihoito 8,64 35,7Palveluasuminen yhteensä 8,44 79,4Omat palvelutalot 8,51 70,7Ostopalvelutalot 9,69 60,1Omaishoito 8,78 59,8

Lääkinnällinen kuntoutus 9,09 65,3

Lahden kaupunginsairaalaAkuuttisairaanhoito ja kuntoutus 8,22 58,0Pitkäaikaissairaanhoito 8,41 64,9

24

Hyvinvointipalvelut

Minkä Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinenkokonaisarvosanan Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinen olette mahdollisuudestanne olette apuun jonka olette Kuinka tyytyväinen

annatte olette henkilökunnan olette henkilökunnan olette saamaanne vaikuttaa hoitoonne tai saitte sairauteenne luottamuksellisuuden olette tilojenN toiminnasta? ammattitaitoon? käyttäytymiseen? neuvontaan? asianne hoitoon? tai asiaanne? toteutumiseen? viihtyisyyteen? Yhteenveto

Aikuissosiaalityö asunnottomien palvelut 70 9,59 9,63 9,83 9,57 9,3 9,56 9,74 8,88 9,52Aikuissosiaalityö sosiaalityö 16 8,44 8,88 9,5 8,88 8,27 8,47 9,44 - 8,85Ehkäisyneuvola 180 9,73 9,83 9,91 9,82 9,58 9,68 9,84 8,8 9,65Erityisryhmien iltapäivätoiminta 21 9 9,25 9,55 8,78 8,74 8,92 9,45 9,05 9,01Lapsiperheiden kotipalvelu 27 9,23 9,38 9,31 8,64 9 9,25 9,4 9,18Lastensuojelun alkuarviointi ja avohuolto 44 8,75 8,93 9,52 8,88 8,88 8,9 9,16 8,31 8,92Opiskeluterveydenhuolto 26 8,92 8,96 9,31 9,15 8,79 8,79 9,12 8 8,89Sosiaalikeskuksen yhteisneuvonta 118 8,21 8,5 8,72 8,5 7,82 8,01 8,7 - 8,36Sosiaalisen luototuksen asiakas 13 7,92 8,31 8,54 8,85 8 8,73 8,75 - 8,44Talous- ja velkaneuvonta 53 9,38 9,53 9,67 9,57 9,04 9,45 9,66 8,92 9,4Toimeentulotuen asiakas 143 7,65 7,89 8,23 8,01 7,22 7,64 8,5 - 7,88Työkykyselvitysyksikkö 4 9,5 9,75 10 9,75 9,25 9,5 9,25 9,25 9,52Työvoiman palvelukeskus Lyhty 22 8,95 9,05 9,32 9,19 8,21 8,8 9,4 8,86 8,98Vammaisasumispalvelut 71 8,48 8,34 8,3 8,34 8,3 8,34 8,05 8,78 8,48Vammaispalvelut 7 8,83 9,14 9,86 9,14 9,17 9,43 10 8,5 9,31

25

4.2 Terveydenhuollon hoitoon pääsyn ja sosiaalipalveluita koskevien määräaikojen toteu-tuminen

4.2.1 Erikoissairaanhoito / Keskussairaala

Somaattiset erikoisalatHoitoa

odottavienlkm

Yli 180 vrkodottaneet

lkm


%

Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat 31.12.2012 3 161 10 0,3

Ensimmäiselle käynnille odottavat 31.12.2012 3 082 9 0,3

Toteutuneethoitojaksot

yht. lkm


lkm


%

Toteutuneiden hoito-, leikkaus- tai toimenpidejaksojen odotusajat 1.1.−31.12.2012 11 830 238 2,0

Keskussairaalassa somaattisilla erikoisaloilla oli vuoden 2012 lopussa 10 potilasta, jotka olivat odottaneetyli 6 kuukautta leikkaukseen, toimenpiteeseen tai hoitoon pääsyä. Ensimmäiselle käynnille pääsyä yli 6kuukautta oli odottanut 9 potilasta.

Vuoden 2012 toteutuneiden hoitojen osalta yli 6 kuukautta oli joutunut odottamaan 238 potilasta.

PsykiatriaToteutuneetensikäynnit

yht. lkm

1-90 vrkodottaneet

lkm


%


lkm


%

Psykiatrisen erikoisalojen ensimmäisten käyntien lukumäärät ja toteutuneidenkäyntien odotusajat 1.1.−31.12.2012 Psykiatria 1 679 1 594 5,1 31 1,8 Nuorisopsykiatria 456 405 11,2 12 2,6 Lastenpsykiatria 257 229 10,9 9 3,5Yhteensä 2 392 2 228 6,9 52 2,2

Vuonna 2012 hoitoa saaneista oli aikuispsykiatriassa ensikäynnille pääsyä odottanut 31 potilasta yli 6 kuu-kautta (1,8 %). Nuorisopsykiatriassa ensikäynnille pääsyä oli li 3 kuukautta odottanut 405 potilasta (11,2 %)ja lastenpsykiatriassa 229 potilasta (10,9 %).

Saapuneetlähetteet yht.

lkm

Yli 21 vrklähetteenkäsittely-aika lkm

Yli 21 vrklähetteenkäsittely-

aika %Psykiatristen erikoisalojen saapuneet lähetteet 1.1.−31.12.2012 ja niiden käsittelyaika

Psykiatria 1 669 26 1,5 Nuorisopsykiatria 529 4 0,8 Lastenpsykiatria 285 6 2,1Yhteensä 2 483 36 1,4

Vuonna 2012 lähetteen käsittelyaika on ollut yli 21 vuorokautta aikuispsykiatriassa 26 (1,5 %) potilaalla,nuorisopsykiatriassa 4 (0,8 %) potilaalla ja lastenpsykiatriassa 6 (12,1 %) potilaalla.

26

4.2.2 Peruspalvelukeskus Aava

Hoidon ja palvelujen saatavuus 2012

TULOSALUE MITTARI HARTOLA IITTI MYRSKYLÄ NASTOLA ORIMATTILA PUKKILA SYSMÄTERVEYDEN JAHYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Toteutuu, ei mittaria

SOSIAALIPALVELUTLastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (%) 100 100 100 100 100 100 100Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (%) 99 100 100 98 98 100 100

KOTI- JA ASUMIS-PALVELUT Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk)

Siirtoviivepäivät 1 1 2 9 1 0 4Omaishoidon tuen saajat (kpl) 30 44 11 54 112 13 25

TERVEYDEN JASAIRAANHOIDONVASTAANOTTO-PALVELUT

Yleisterveydenhuolto:Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 10 5 7 11 7 8 9Kiireettömän hoidon odotusaika sair.hoitajalle (vrk) 3 0 7 2 5 4 3Lääkärikäyntejä kaikista käynneistä (%) 52 % 69 % 50 % 69 % 59 % 47 % 53 % käynnit lääkärillä (ei sisällä tth) 4 386 10 683 2 082 14 301 14 761 1 709 5 899 käynnit hoitajalla (ei sisällä tth) 4 106 4 700 2 074 6 570 10 460 1 903 5 167puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 2 188 9 082 1 580 15 039 11 661 1 308 2 581Päivystyskäynnit kaikista käynneistä (%) TOIMINTA SIIRTYNYT ENSIHOITOKESKUKSELLE 5/2012. - päivystyskäynnitSuun terveydenhuolto:Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jospäivystystoimenpide vaatii jatkohoitoa? kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä

Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajanhammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon

<3kk <3kk <3kk <6kk <3kk <3kk <3kk

Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 0 0 0 0 0 0 0Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saaajan suunniteltuun hammaslääkärinmääräaikaistutkimukseen?

<6kk <3kk <6kk <6kk <12kk <6kk <6kk

Hammaslääkärikäyntejä kaikista käynneistä (%) 80 % 72 % 78 % 67 % 79 % 84 % 77 % käynnit hammaslääkärillä 3 250 3 853 1 531 9 326 14 319 1 422 4 337 käynnit suuhygienistillä 819 1 471 421 4 584 3 895 262 1 331puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 12 17 7 140 101 15 43

TOIMINTA SIIRTYNYT ENSIHOITOKESKUKSELLE 5/2012.

Ennaltaehkäisevän työn saatavuus 2012

TULOSALUE MITTARI HARTOLA IITTI MYRSKYLÄ NASTOLA ORIMATTILA PUKKILA SYSMÄ YHTEENSÄTERVEYDEN JAHYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Ennaltaehkäisevä perhetyö perheet (kpl) 22 10 13 28 65 8 18 164 käyntiä (kpl) 129 177 143 243 349 109 79 1229 odotusaika (vrk) Tietoa ei käytettävissä.Perheneuvola käyntiä (kpl) 34 427 194 2 304 1 211 322 68 4 560 odotusaika (vrk) Tietoa ei käytettävissä.Ryhmätoiminta (valtimosairauksienehkäisy) asiakkaat (kpl)* 8 12 99* 6 125 ryhmät (kpl)* 1 1 12* 1 15

SOSIAALI-PALVELUT

Lastensuojelun perhetyö perheitä (kpl) 4 17 4 44 35 5 10 119 lapsia (kpl) 7 23 7 60 53 9 14 173

KOTI- JA ASUMIS-PALVELUT

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ei ole aloitettu.Palveluohjauksen asiakasmäärät Palveluohjaus suoritetaan normaalin toiminnan ohessa. Tilastointi alkaa 6/2012.


Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkeavastaanottotyötä, eriyttäminen eimahdollista

27

4.2.3 Peruspalvelukeskus Oiva


TULOSALUE MITTARIASIKKALA HOLLOLA HÄMEEN

KOSKIKÄRKÖLÄ PADASJOKI YHTEENSÄ

TERVEYDEN JAHYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Toteutuu, ei mittariaSOSIAALI-PALVELUT

Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (%) 52,3 77,1 66,7 67,4 70 71,6Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (%) 100 100 100 100 100 100


Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) =siirtoviivehoitopäivät 125 42 8 15 0 190Jonotusaika yksiköiden välillä (vrk) 105 70 28 20 207Omaishoidon tuen saajat (kpl) 65 107 18 17 22 229

TERVEYDEN JASAIRAANHOIDONVASTAANOTTO-PALVELUT Tiedot ovat 12 kuukauden keskiarvoja.

Yleisterveydenhuolto:Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 14 30 14 14 7 20Kiireettömän hoidon odotusaika sairaanhoitajalle (vrk) 4 4 ei 4 2 4Päivystyskäynnit kaikista käynneistä (%) 30 60,0 40,0 40 25,0 45,0Suun terveydenhuolto:Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivytystoimenpidevaatii jatkohoitoa? saa saa saa saa saa saa

Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajanhammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon

2 kk 6 kk 4 kk 6 kk 2 vkoa 6 kk

Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 0 100 0 60 0 160Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saaajan suunniteltuun hammaslääkärinmääräaikaistutkimukseen?

2-4 v. 2-4 v. 2-4 v. 2-4 v. 2-4 v. 2-4 v.


TULOSALUE MITTARI ASIKKALA HOLLOLA HÄMEENKOSKI

KÄRKÖLÄ PADASJOKI YHTEENSÄ

TERVEYDEN JAHYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Ennaltaehkäisevä perhetyöperhetyötä saaneet kotitaloudet 21 93 5 9 8 136käynnit 118 1078 98 211 57 1 562Perheneuvolasuoritteet 1 339 4 594 362 324 202 6 821asiakkaat 97 295 26 33 20 471Valtimosairauksien ehkäisy asiakkaat (kpl) 15 17 7 0 3 42 ryhmät (kpl) 2 2 1 0 1 6

SOSIAALI-PALVELUT

Lastensuojelun perhetyöperhetyötä saaneet kotitaloudet 19 77 2 15 4 117käynnit 333 671 110 347 83 1 544 joista intensiiviperhetyötä saaneita kotitalouksia 1 17 0 3 0 21invensiiviperhetyön käynnit 21 165 0 57 0 243


Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 27 56 12 9 2 106Palveluohjauksen asiakasmäärät 96 419 30 86 39 670


Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkeavastaanottotyötä, eriyttäminen ei mahdollista

28

4.2.4 Heinolan kaupunki


MITTARI HEINOLATERVEYDEN JA HYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Toteutuu, ei mittariaSOSIAALIPALVELUT

Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (%) 60Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (%) 95

KOTI- JA ASUMISPALVELUTJonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) = siirtoviivehoitopäivät 0Omaishoidon tuen saajat (kpl) 112

TERVEYDEN JASAIRAANHOIDONVASTAANOTTOPALVELUT

Yleisterveydenhuolto:Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 14 - 28Kiireettömän hoidon odotusaika sairaanhoitajalle (vrk) 1 - 3Lääkärikäyntejä kaikista käynneistä % 58 käynnit lääkärillä 26 510 käynnit hoitajalla 19 592Päivystyskäynnit kaikista käynneistä (%) (ilta- ja viikonloppupäivystys 19 -päivystyskäynnit (lääkärit+hoitajat) 10 737Suun terveydenhuolto:Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivytystoimenpide vaatii jatkohoitoa? saaMinkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen taihoitoon 4kk

Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 150Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saa ajan suunniteltuunhammaslääkärin määräaikaistutkimukseen? 2-4 v.

Hammaslääkärikäyntejä kaikista käynneistä % 68 % käynnit hammaslääkärillä 11 924 käynnit suuhygienistillä 4 440Puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 0


MITTARI HEINOLATERVEYDEN JA HYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Ennaltaehkäisevä perhetyöperhetyötä saaneet kotitaloudet 40käynnit 494Perheneuvolasuoritteet 1 832asiakkaat 101Valtimosairauksien ehkäisy asiakkaat (kpl) 16 ryhmät (kpl) 2

SOSIAALIPALVELUTLastensuojelun perhetyöperhetyötä saaneet kotitaloudet 35käynnit tietoa ei saatavilla

joista intensiiviperhetyötä saaneita kotitalouksia tietoa ei saatavilla

invensiiviperhetyön käynnit tietoa ei saatavilla

KOTI- JA ASUMISPALVELUTEnnaltaehkäisevät kotikäynnit ei ole aloitettu

Palveluohjauksen asiakasmäärät suoritetaan normaalintoiminnan ohessa, jotentoistaiseksi ei tilastoidaerikseen

TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDONVASTAANOTTOPALVELUT


29

4.2.5 Lahden kaupunki


TULOSALUE MITTARI LAHTITERVEYDEN JA HYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Toteutuu, ei mittariaSOSIAALIPALVELUT

Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (%) 89 %Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (%) 97,7

VANHUSTEN PALVELUT JA KUNTOUTUSJonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) = ns. siirtoviivehoitopäivät 1,7Omaishoidon tuen saajat (65 vuotta täyttäneet omaishoidettavat, kpl) 477

TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDONVASTAANOTTOPALVELUT Tiedot ovat puolen vuoden keskiarvoja.

Yleisterveydenhuolto:Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 10,7Kiireettömän hoidon odotusaika sair.hoitajalle (vrk) 8Lääkärikäyntejä kaikista käynneistä (%) käynnit lääkärillä (ei sisällä tth) 52566 käynnit hoitajalla (ei sisällä tth) 94328puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 11609Päivystyskäynnit kaikista käynneistä (%) - päivystyskäynnit 33 038Suun terveydenhuolto:

Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivystystoimenpide vaatii jatkohoitoa? kyllä

Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen taihoitoon hoitotakuun puitteissa

Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 300Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saa ajan suunniteltuunhammaslääkärin määräaikaistutkimukseen? 2 kuukautta

Hammaslääkärikäyntejä kaikista käynneistä (%) 60 % käynnit hammaslääkärillä v.2012 45 311 käynnit suuhygienistillä v.2012 21 143puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 1 käynti/vko

Ennaltaehkäisevän työn saatavuus

TULOSALUE MITTARI LAHTITERVEYDEN JA HYVINVOINNINEDISTÄMINEN

Ennaltaehkäisevä perhetyö perheet (kpl) 451 käyntiä (kpl) 5116

odotusaika (vrk)1-5 vrk johtuen asiakasperheen palveluntarpeesta

Perheneuvola asiakkaita (kpl)* 3 733 odotusaika (vrk)** 89,9 pv

Ryhmätoiminta (valtimosairauksien ehkäisy) asiakkaat (kpl) ryhmät (kpl)

SOSIAALIPALVELUTLastensuojelun perhetyö perheitä (kpl) 130 lapsia (kpl) 219

VANHUSTEN PALVELUT JA KUNTOUTUS

Ennaltaehkäisevät kotikäynnitToteutettiin projektina inkerinsuomalaisillepaluumuuttajille

Palveluohjauksen asiakasmäärät 1419TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDONVASTAANOTTOPALVELUT


* perheneuvolassa ei tilastoida käyntikertoja vaan asiakkaidenja perheiden lukumääriä

**keski-arvo 1.1.2012-31.1.2013

30

4.3 Säännöllinen kotihoito

Tarpeen mukainen säännöllinen kotihoito 30.11.2012

Hoidon tarveAsiakkaan Täysin tai lähes Ajoittainen Toistuva Lähes jatkuva Jatkuva,ympärivuoro-kotikunta omatoiminen hoidon tarve hoidon tarve hoidon tarve kautinen hoidon tarve

As. % As. % As. % As. % As. %

Koko maa 6 745 9,6 11 853 16,8 36 621 51,9 11 582 16,4 3 726 5,3

Asikkala .. .. 41 22,4 84 45,9 41 22,4 15 8,2Hartola 10 18,5 10 18,5 28 51,9 .. .. .. ..Heinola 9 3,9 30 13,2 72 31,6 74 32,5 43 18,9Hollola .. .. .. .. 41 34,5 72 60,5 .. ..Hämeenkoski - - .. .. 32 60,4 17 32,1 .. ..Iitti - - 11 13,9 56 70,9 9 11,4 .. ..Kärkölä - - .. .. 44 63,8 23 33,3 .. ..Lahti 113 9,9 109 9,5 625 54,7 236 20,6 60 5,2Myrskylä - - 7 20,6 22 64,7 .. .. .. ..Nastola .. .. 54 41,5 69 53,1 5 3,8 .. ..Orimattila .. .. 16 11,3 114 80,9 9 6,4 .. ..Padasjoki - - 11 16,2 43 63,2 12 17,6 .. ..Pukkila - - - - 17 85 .. .. .. ..Sysmä 18 11,4 46 29,1 32 20,3 46 29,1 16 10,1

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaista oli koko maassa 30.11.2012 täysin tai lähes omatoimisia9,6 %, kun ajoittaisen, toistuvan tai lähes jatkuvan hoidon tarpeessa asiakkaista oli 85,1 %. Sosiaali- ja ter-veyspiirin jäsenkunnista omatoimisia asiakkaita oli Hartolassa, Heinolassa, Lahdessa ja Sysmässä, joissaomatoimisten asiakkaiden osuuden vaihteluväli oli 3,9–18,5 %.

Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 30.11.2012

Säännöllisen kotihoidon asiakkaatAsiakkaan Yhteensä muutos, % 75 v. täytt. %kotikunta 2011 -> 2012 asiakkaat 75 v. täytt.

Koko maa 70 529 -1,4 53 703 11,9

Asikkala 183 -1,6 147 15,3Hartola 54 -32,5 46 10,1Heinola 228 -14,9 164 7,3Hollola 119 -11,2 94 6,2Hämeenkoski 53 8,2 39 15,4Iitti 79 -2,5 64 8,0Kärkölä 69 -2,8 52 13,0Lahti 1 143 4,5 834 9,2Myrskylä 34 -10,5 28 13,4Nastola 130 -4,4 93 9,5Orimattila 141 -19,4 111 7,5Padasjoki 68 3,0 55 11,2Pukkila 20 -13,0 13 7,2Sysmä 158 23,4 113 16,1

Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus ikäryhmästään oli 30.11.2011 kokomaassa 11,9 %. Sosiaali- ja terveyspiirin kunnista vastaava osuus oli koko maan tasoa suurempi Asikka-lassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Myrskylässä ja Sysmässä. Pienin osuus oli Hollolassa (6,2 %).

31

4.4 Palvelujen kattavuus

4.4.1 Terveydenhuolto

SyöpäseulonnantoteutuminenPäijät-Hämeessä 2014

Suolistosyövänseulonta

Rintasyövänseulonta

Kohdunkaulansyövän

seulontaLahti — + +Aava + + +Oiva — + +Heinola + + +

11,95 12,83 13,74 14,04 14,36 12,69 13,58 12,87 14,2312,46 12,00 12,72 12,38

14,7412,45 13,03

2,803,01

3,736,74

3,14

2,043,45 4,46 2,45

2,63 3,90 2,81 3,67

5,40

2,46

6,680,510,47

0,47

0,31

0,51

0,37

0,24 0,29 0,520,55 0,45 0,40 0,43

0,30

0,50

0

5

10

15

20

25

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Terveydenhuollon laitoshoidon potilaat % väestöstä vuonna 2012

Som esh Pth Psyk

Vuonna 2012 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin väestöstä on ollut vuodeosastohoidossa hieman suu-rempi osuus kuin koko maassa. Suurin osa potilaista on ollut hoidossa somaattisen erikoissairaanhoidonvuodeosastolla, psykiatrisen vuodeosastohoidon osuus on erittäin pieni. Kuntien välistä vaihtelua esiintyypalvelujen käytössä. Terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettiin vuonna 2012 koko maassa 2,80 % väes-töstä ja sosiaali- ja terveyspiirissä 3,01 % väestöstä.

32

Terveydenhuollon avohoidon potilaat % väestöstä vuonna 2011

50

62,2

62,4

59,8 63

,4 67,3 69

,7

50,3 56

,4

55,1

55,3

74,3

53,1 58

,4

30,1

29,7

28,6

29,3

30,5

26,0

23,6

21,6 24

,2

32,2

24,8

26,2

25,8

19,4 25

,1 31,5

55,2 61

,1

0

20

40

60

80K

oko

maa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

PTH:n lääkäri Yksityislääkäri

Koko maassa kävi vuonna 2011 terveyskeskuslääkärin vastaanotolla keskimäärin 50 % ja Päijät-Hämeensosiaali- ja terveyspiirissä keskimäärin 55,2 % väestöstä. Kunnissa kävijöiden määrä vaihteli Lahden50,3 %:sta Padasjoen 74,3 %:iin. Yksityislääkärin vastaanotolla koko maassa keskimäärin kävi 30,1 % vä-estöstä. Sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa kävijöiden määrä vaihteli Padasjoen 19,4 %:sta Lahden32,2 %:iin. Kuntakohtaisia tilastotietoja siitä, kuinka suuri osa väestöstä on käynyt erikoissairaanhoidonpoliklinikoilla ja työterveyshuollossa ei ole käytettävissä.

31,6 33

,9 36,8

45,6

30,1

43,7

43,8

34,6

41,6

29,1

35,8 38

,3

38,7

47,9

34,8

47,7

19,8

20,7

14,7

4,9

27,1

15,7

9,1

18,8

12,1

25,1

13,2

19,9

14,2

4,1

10,0

6,4

0

10

20

30

40

50

60

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

% Suun terveydenhuollon potilaat % väestöstä vuonna 2012

Terveyskeskus Yksityissektori

Vuonna 2012 suun terveydenhuollon palveluja käytti koko maassa 51,4 % väestöstä ja Päijät-Hämeen so-siaali- ja terveyspiirissä 54,6 %. Koko maassa terveyskeskuksen hammashuollon palveluja käytti 31,6 % jayksityisiä palveluja 19,8 % väestöstä. Sosiaali- ja terveyspiirissä terveyskeskuksen hammashuoltoa käytti33,9 % ja yksityistä palvelua 20,7 % väestöstä. Eniten terveyskeskuksen hammashuollon palveluja saivatpadasjokelaiset 47,9 % ja vähiten lahtelaiset 29,1 % väestöstä. Yksityisen hammashuollon piirissä olevanväestön osuus vaihteli Heinolan 27,1 %:sta Padasjoen 4,1 %:iin.

33

4.4.2 Vammaispalvelut

1,87

2,38

2,95

2,31

1,84

2,23

2,91

1,22

2,35

2,96

0,40

1,13

1,40

2,97

0,88

1,53

0,25

0,20

0,14 0,16

0,12 0,

24

0,24

0,14 0,17 0,24 0,25

0,17

0,18 0,21

0,20

0,10

0,09

0,06

0,07

0,03 0,08

0,05 0,10

0,06 0,09 0,10

0,02

0,02

0,03

0,02

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Vammaispalvelujen asiakkaat % väestöstä vuonna 2012

Vaikeavammaisten kuljetuspalv. Henkilökoht. avustajatoim. Vaikeavammaisten palveluasuminen

Vammaispalvelujen piirissä on väestöstä hyvin pieni osa. Koko maan ja sosiaali- ja terveyspiirin välillä ei olesuuria eroja poikkeuksena vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, joita on sosiaali- ja terveyspiirissä käytettyenemmän. Palvelujen käytössä on selviä kuntakohtaisia eroja.

4.4.3 Perheneuvola

7,4

11,4

5,6

1,6

3,9

5,3

2,63,8

6,4

19,0

7,7 7,2

4,53,8

7,4

1,2

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat % alle 18-vuotiaasta väestöstä vuonna 2012

Vuonna 2012 sosiaali- ja terveyspiirin alle 18-vuotiaista käytti perheneuvolapalveluja useampi (11,4 %) kuinmaassa keskimäärin (7,4 %). Kuntien välillä palvelujen käytössä on suuria vaihteluja. Lahden luku (19,0 %)sisältää myös puheterapiassa käyneet lapset ja nuoret.

34

4.4.4 Päihdehuolto

0,12 0,13

0,06

0,06

0,20

0,02 0,

10

0,04

0,02

0,19

0,09

0,06 0,10

0,02

0,89

0,73

1,36

0,14

0,88

0,57

0,30

0,80

0,96

0,15

0,44

0,25

1,44

0,05 0,

12

0,32

0,30 0,33

0,16 0,

27 0,31

0,19 0,20 0,

29 0,38

0,15 0,16

0,07

0,42

0,10 0,12

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%Päihdehuollon asiakkaat % väestöstä vuonna 2012

Päihdeh. asumispalv. Päihdeh. avopalv. Päihdeh. laitos

Vuonna 2012 päihdehuollon avopalveluja käytti sosiaali- ja terveyspiirin asukkaista pienempi osuus kuinkoko maassa. Kuntien välillä oli suuret erot palvelujen käytössä ja palvelujen käytön rakenteessa. Päihde-huollon asumispalveluja käytettiin eniten Heinolassa ja Lahdessa, avopalveluja Asikkalassa ja Padasjoella.

4.4.5 Ikääntyneiden palvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet vuonna 2013 uudistuneen laatusuosituk-sen iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämiseksi. Laatusuosituksessa esitetyt valtakunnalliset tavoitteetvuoteen 2017 ovat seuraavat:

75 vuotta täyttäneestä väestöstä on· kotona asuvia 91–92 %· säännöllisen kotihoidon piirissä 13–14 %· tehostetun palveluasumisen piirissä 6–7 %· omaishoidon tuen piirissä 6–7 %· pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2–3 %.

Kuntakorteissa tarkastellaan vuoden 2012 tilannetta suhteessa näihin tavoitteisiin. Kuntien tulee tarkastellavaltakunnallisia tavoitteita suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin omia tavoitteita asettaessaan.

Vuonna 2012 koko maan yli 75-vuotiaasta väestöstä oli· kotona asuvia 90 %· säännöllisen kotihoidon piirissä 11,9 %· tehostetun palveluasumisen piirissä 6,1 %· omaishoidon tuen piirissä 4,5 %· pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,8 %.

Sosiaali- ja terveyspiirin yli 75-vuotiaasta väestöstä oli· kotona asuvia 90,5 %· säännöllisen kotihoidon piirissä 9,4 %· tehostetun palveluasumisen piirissä 5,4 %· omaishoidon tuen piirissä 3,6 %· pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,9 %.

Palvelurakenteessa on suuria kuntakohtaisia eroja.

35

4,5

3,6

5,5

3,3

3,3

3,9

0,8

1,3

1,2

4,2

2,4

2,6

3,1

2,6

3,3

1,3

11,9

9,4

15,3

10,1

7,3

6,2

15,4

8,0

13,0

9,2

13,4

9,5

7,5

11,2

7,2

16,1

6,1

5,4

8,1

8,1

6,5

4,8

7,5

4,9

7,0

4,3

6,6

9,2

9,4

7,8

2,6

1,2

1,9

2,8

5,5

3,70,2

6,7

2,1

5,6

5,7

3,8

3,9

2,1

3,3

2,0

3,2

5,9

4,3

4,0

4,7

8,1

2,5

2,7

3,5

5,6

6,7

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Koko maa

PHSOTEY

Asikkala

Hartola

Heinola

Hollola

Hämeenkoski

Iitti

Kärkölä

Lahti

Myrskylä

Nastola

Orimattila

Padasjoki

Pukkila

Sysmä

%

Ikääntyneiden palvelujen yli 75-v. asiakkaat % ikäryhmästä vuonna 2012

Omaishoidon tuki Kotihoito (30.11.) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Pitkäaikaishoito vanhainkoti tai tk.

11,9

9,4

15,3

10,1

7,36,2

15,4

8,0

13,0

9,2

13,4

9,5

7,5

11,2

7,2

16,1

Laatusuositus 13-14 %

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä30.11.2012

Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla säännöllisen kotihoidon piirissä 13–14 %. Sosiaa-li- ja terveyspiirin jäsenkunnista Asikkalassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Myrskylässä ja Sysmässäsäännöllisen kotihoidon osuus oli vähintään laatusuositusta vastaava.

36

6,1

5,4

8,1 8,1

6,5

4,8

7,5

4,9

7,0

4,3

6,6

9,2 9,4

7,8Laatusuositus 6-7 %

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0K

oko

maa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Tehostetun palveluasumisen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstävuonna 2012

Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla säännöllisen tehostetun palveluasumisen piirissä6–7 %. Vuonna 2012 sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnista Hollolassa, Iitissä ja Lahdessa tehostetun pal-veluasumisen osuus jäi selvästi alle laatusuosituksen tavoitteen.

4,5

3,6

5,5

3,3 3,3

3,9

0,81,3 1,2

4,2

2,4 2,63,1

2,6

3,3

1,3

Laatusuositus 6-7 %

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%Omaishoidon tuen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä

vuonna 2012

Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla omaishoidon tuen piirissä 6–7 %. Omaishoidontuen osuus on selvästi laatusuosituksen tavoitetta pienempi sekä koko maassa, sosiaali- ja terveyspiirissäettä sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa. Asikkalassa osuus on lähellä tavoitetasoa.

37

3,8 3,9

2,1

3,3

2,0

3,2

5,9

4,3 4,04,7

8,1

2,52,7

3,5

5,6

6,7

Laatusuositus2-3 %

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

Kok

om

aa

PHSO

TEY

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olleet yli 75-vuotiaat %

vastaanikäisestä väestöstä vuonna 2012

Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla pysyvässä laitoshoidossa enintään 2–3 %. Vuon-na 2012 sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnista Asikkalassa, Heinolassa, Nastolassa ja Orimattilassa pysy-vässä laitoshoidossa olevien osuus oli tavoitetasoa vastaava sekä Hartolassa, Hollolassa ja Padasjoellalähellä tavoitetasoa.


Palvelujen peittävyys vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Palveluja, joissa hoidon piirissä oli sosiaali- jaterveyspiirin väestöstä enemmän kuin maassa keskimäärin olivat terveydenhuollon laitoshoito (peruster-veydenhuolto ja somaattinen erikoissairaanhoito), perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto,vaikeavammaisten kuljetuspalvelut sekä kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut.

Terveyskeskusten palvelujen ohella on tärkeää tarkastella työterveyshuollon palveluja ja yleensä julkistenpalvelujen rinnalla yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Ne tulee ottaa huomioon ja mukaanpalvelujen kehittämiseen sekä prosesseista ja työnjaosta sopimiseen. Työterveyshuollolla ja yksityissektoril-la on merkittävä rooli palvelujen tuottajana Lahdessa, Lahden naapurikunnissa ja Heinolassa.

Sosiaali- ja terveyspiirissä iäkkäiden ihmisten palveluiden rakenteessa on suuria kuntakohtaisia eroja ja eripalveluita käyttävien osuudet ovat melko kaukana valtakunnallisesta tavoitetasosta. Palvelurakenteenmuuttamista koskevat suunnitelmat on erittäin tärkeää saada toteutettua.

38

5. Kuntien rahoituspohja5.1 Verotulot ja valtionosuudet

3 560 3 192 2 8733 391 3 364 2 990 2 964 3 066 3 414

2 8193 361

2 931 2 701 2 864 2 716

1 487 2 003 2 589 1 7391 193 2 271 2 112 1 821 1 455

2 212 1 238 2 048 2 8361 831

3 150

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

Kok

om

aa

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

€/as

Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas vuonna 2012

Verotulot Valtionosuudet

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnista verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä asukastakohti oli vuonna 2012 koko maata suurempi Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Iitissä,Padasjoella ja Sysmässä. Alhaisin verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä oli Hollolassa (4 557 eu-roa/asukas) ja korkein Sysmässä (5 866 euroa/asukas).

Verotulojen ja valtionosuuksien määrän kehitys vuosina 2007–2012

Aava-kunnat

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2007 2008 2009 2010 2011 2012

€/as

Verotulot ja valtionosuudet yhteensä euroa/asukas

Koko maa Artjärvi Hartola Iitti Myrskylä

Huom. Artjärven ja Orimattilan kuntaliitos 1.1.2011

39

Läntisen perusturvapiirin kunnat

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

2007 2008 2009 2010 2011 2012

€/as


Koko maa Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki

Heinola ja Lahti

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

2007 2008 2009 2010 2011 2012

€/as


Koko maa Heinola Lahti

40

63,970,3

75,6

68,8 69,5 70,8 69,0

76,6

69,365,3 65,5

68,8 67,763,5 63,9

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0K

oko

maa

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset % verotuloista javaltionosuuksista vuonna 2012

Vuonna 2012 sosiaali- ja terveyspiirin kuntien käyttämä osuus verotulojen ja valtionosuuksien yhteissum-masta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitukseen vaihteli 63,5 % ja 76,6 % välillä.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten suhteellisen osuuden kehitys verotuloista ja valtion-osuuksista vuosina 2007–2012

Aava-kunnat

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2007 2008 2009 2010 2011 2012

%Sosiaali- ja terveydenhuollon menot % verotuloista ja valtionosuuksista

Koko maa Artjärvi Hartola Iitti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä

Huom. Artjärven ja Orimattilan kuntaliitos 1.1.2011

41

Oiva-kunnat

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2007 2008 2009 2010 2011 2012


Koko maa Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki

Heinola ja Lahti

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2007 2008 2009 2010 2011 2012


Koko maa Heinola Lahti


Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kunnista yhteensä seitsemässä oli verotulojen ja valtionosuuksienyhteismäärä asukasta kohti suurempi ja samoin seitsemässä kunnassa pienempi kuin koko maassa. Valti-onosuudet tasoittavat kuntien välistä tilannetta siten, että pienissä vanhusvoittoisissa kunnissa verotulot javaltionosuudet yhteensä asukasta kohti ovat suuremmat kuin muissa kunnissa ja korkeammat kuin maassakeskimäärin.

Kuntien talousarvioissa sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kaikkein suurin menoerä. Kun palvelujentarve väestön ikääntyessä ja hoitokäytäntöjen muuttuessa kasvaa ja lisää paineita kustannusten voimak-kaalle kasvulle, tulee kehittämisessä kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenjärjestelmän toimi-vuuteen kokonaisuutena, toiminnan tuottavuuden kasvuun, päällekkäisten palvelujen purkuun, uusien toi-mintatapojen käyttöönottoon ja väestön vastuun lisäämiseen omasta ja läheistensä terveydestä.

42

6. Käyttö, kustannukset ja tuottavuus6.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset

667

763

895

1 062

613

645

690

915

721

817

699

664

609

1 076

523

960

727

743

1 072

1 000

1 036

1 163

1 074

949

1 102

1 106

1 080

981

929

907

1 045

1 001

884

1 107

1 013

994

1 225

1 193

1 340

1 635

1 488

1 022

1 537

1 176

1 462

1 116

1 347

975

1 353

1 399

1 164

1 422

1 229

1 012

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Koko maa

PHSOTEY

Asikkala

Hartola

Heinola

Hollola

Hämeenkoski

Iitti

Kärkölä

Lahti

Myrskylä

Nastola

Orimattila

Padasjoki

Pukkila

Sysmä

Ppk Aava

Ppk Oiva

€/as

Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2012

Pth Esh Sos.toimi pl. lasten ph

43

KOKO MAA

Asikkala

Heinola

Hollola

Hämeenkoski Iitti

Kärkölä

Lahti

MyrskyläNastola

Orimattila

Pukkila

Sysmä

PHSOTEYPpk AavaPpk Oiva

800

900

1 000

1 100

1 200

500 600 700 800 900 1 000

Erik

oiss

aira

anho

ito

Perusterveydenhuolto

Terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2012

KOKO MAA

PHSOTEY

Asikkala

Hartola

Heinola

Hollola

Hämeenkoski

Iitti

KärköläLahti

Myrskylä

Nastola

Orimattila

Padasjoki

Pukkila

Sysmä

Ppk Aava

Ppk Oiva

1 300

1 400

1 500

1 600

1 700

1 800

1 900

2 000

2 100

2 200

2 300

800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 1 600 1 700

Terv

eyde

nhuo

lto

Sosiaalitoimi PL. lasten päivähoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2012

Koko sosiaali- ja terveyspiirissä yhteenlasketut terveydenhuollon nettokustannukset (1 776 euroa/asukas)olivat vuonna 2012 hieman korkeammat kuin koko maassa (1 753 euroa/asukas). Erikoissairaanhoito alit-taa 6,7 %:lla ja perusterveydenhuolto ylittää 14,4 %:lla koko maan tason. Koko piirin sosiaalitoimen (ilmanlasten päivähoitoa) nettokustannukset (1 193 euroa/asukas) ovat hieman alhaisemmat kuin koko maassa(1 225 euroa/asukas). Kuntien palvelurakenteissa ja kustannuksissa on suuria eroja.

44

6.2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot PHSOTEY vuonna 2011indeksi koko maa = 100

93

8884

92

103

99

8890

85

94

82

97

82

107

89

70

80

90

100

110

120

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski Iitti

Kär

kölä

Laht

i

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

PHSO

TEY

Terveyden- ja vanhusten huollon yhteenlasketut tarvevakioidut menot olivat vuonna 2011 Hämeenkoskeaja Kärkölää lukuun ottamatta kaikissa piirin kunnissa alle maan keskiarvon. Menot olivat erityisen alhaisetPadasjoella ja Sysmässä. Tarvevakioitujen menojen indeksi on lähimpänä maan keskitasoa Iitissä, Orimat-tilassa ja Pukkilassa sekä keskiarvon ylittäneistä kunnista Hämeenkoskella.

6.3 Tuottavuus

Terveydenhuollon laitos (aik. Stakes) on tarkastellut erikoissairaanhoidon tuottavuutta 1990-luvun lopustalähtien. Tiedot perustuvat sairaaloista kerättävään benchmarking-aineistoon. Päijät-Hämeen keskussairaalaon ollut kaikkina vuosina parhaiden joukossa (vuonna 2012 sijalla 3). Selvityksen mukaan osa tuottavuu-desta johtuu keskimääräistä vähäisemmästä palvelutuotannosta, mutta pääosin keskimääräistä alhaisem-mista tuotantokustannuksista.

0,98

0,99

1,00

1,04

1,06

1,07

1,08

1,08

1,10

1,11

1,11

1,16

1,18

1,21

1,32

0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40

Savonlinnan KS

Vaasan KS

Seinäjoen KS

Lapin KS

Keski-Pohjanmaa KS

Keski-Suomen KS

Kymeenlaakson KS

Kanta-Hämeen KS

Etelä-Karjalan KS

Satakunnan KS

Mikkelin KS

Länsi-Pohjan KS

Päijät-Hämeen KS

Kainuun KS

Pohjois-Karjalan KS

Erikoissairaanhoidon tuottavuus 2012Lähde:Terveydenhuollon laitoksen benchmarking-aineisto

45


Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti olivat vuonna2012 hieman suuremmat kuin koko maassa. Sen sijaan sosiaalitoimen (ilman lasten päivähoitoa) nettokus-tannukset asukasta kohti olivat vuonna 2012 alhaisemmat kuin koko maassa. Myös terveydenja vanhus-tenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2011 olivat alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Kuntien talou-dellinen tilanne ei kuitenkaan mahdollista kustannusten kasvattamista maan keskiarvon tasolle, vaan kus-tannusten kasvupaineita joudutaan alentamaan rakenteellisilla ja toimintatapojen uudistuksilla sekä lisää-mällä väestön omavastuuta terveydestään.

46

7. Ympäristöterveydenhuolto7.1 Toimintaympäristö

63,854,4

90,680,9

52,067,1

45,2

82,0

65,449,8

39,851,5

0

20

40

60

80

100

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski

Kär

kölä

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Taajama-asteet 2012

Ympäristöterveyskeskuksen jäsenkuntien taajama-aste on vähitellen kohoamassa. Taajamien terveellisenja turvallisen asuin- ja toimintaympäristö varmistaminen heijastuu myös ympäristöterveydenhuollon toimin-taan.

4,7

4,5

3,5

3,8

3,5

4,3

3,3

3,3

3,6

3,5

4,1

3,4

4,6

4,6

3,7

28,3

27,0

27,0

23,8

26,1

27,7

23,9

26,7

20,6

21,7

25,2

26,1

26,5

23,0

24,4

12,0

10,6

9,5

8,1

10,0

10,7

9,0

7,6

8,2

8,6

8,7

8,3

6,2

7,8

6,7

21,5

21,5

19,9

21,6

21,1

21,0

19,5

17,9

19,7

20,9

18,0

20,1

19,0

21,1

18,9

6,6

7,9

7,6

8,2

6,8

8,6

8,1

9,1

9,2

11,1

7,7

12,4

8,3

14,0

9,3

14,2

18,3

17,8

13,3

23,3

18,1

14,6

19,7

25,8

12,7

28,2

16,3

18,0

10,9

10,2

3,5

3,5

8,7

17,2

2,6

3,0

16,0

10,3

7,7

14,1

2,7

7,5

11,1

10,9

20,8

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Koko maa

PHSOTEY

Asikkala

Hartola

Heinola

Hollola

Hämeenkoski

Iitti

Kärkölä

Myrskylä

Nastola

Orimattila

Padasjoki

Pukkila

Sysmä

Merkittävimmät työllistävät toimialat vuonna 2011

Muu palvelu

Julk hall ja maanpuol;Koulutus, Terveys- jasosiaalipalvAmmatil l, tieteell ja tekntoiminta, Hallinto- jatukipalveluTukku- ja vähittäiskauppa;Kuljetus ja varastointi;Majoitus- ja ravitsemRakentaminen

Teollisuus

Maa-, metsä- ja kalatalous

Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakintilapäisesti, mutta mahdollisesti pysyvämminkin. Vaikutukset työllisyyteen ovat myös merkittäviä.

47

7.2 Palvelujen saatavuus

Terveydensuojelun palvelutoiminta vuonna 2012

Asikkala Hartola Hollola Hämeen-koski

Kärkölä Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä TP 2012

Tarkastus 157 80 284 52 67 33 200 215 85 29 111 1 313Päätös 7 2 13 2 5 1 14 9 4 1 6 64Puhelin- taisähköpostikontakti

390 169 688 91 90 156 425 577 251 139 201 3 177

Neuvonta- jakonsultaatiokäynti

117 68 248 22 37 87 95 109 67 20 70 940

Lausunto 9 6 15 2 14 4 20 27 1 1 3 102

Eläinlääkintähuollon palvelutoiminta vuonna 2012

Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeen-koski

Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimat-tila

Padas-joki

Pukkila Sysmä Ulko-kunnat

TP2012

ELL:ntilakäynti 1/2 -1 h 186 43 12 45 13 189 11 101 12 538 6 232 287 6 1 681 1 - 2 h 334 180 17 147 88 212 21 30 79 269 43 24 276 20 1 740 yli 2 h 89 75 16 56 47 94 9 30 63 180 29 24 160 7 879Asiakkaankäyntivo:lla alle 1/2 h 856 383 91 1 197 77 394 912 143 1 037 1 433 62 65 777 174 7 601 1/2 -1 h 328 171 47 290 44 199 361 66 374 513 42 20 160 98 2 713 yli 1 h 133 51 30 160 14 112 152 42 138 300 7 52 40 40 1 271Muutarkastus alle 2h 21 5 0 15 0 7 0 11 20 33 9 0 17 0 138 yli 2h 12 6 0 15 15 12 1 12 29 54 16 4 30 0 206

Ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoi-minta perustuu lakikohtaisiin valvontasuunnitelmiin. Niiden mukaisiin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Yleisenympäristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntienkanssa). Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti laajan maakunnallisen yhteistyön puitteissa(yhteistyötä erityisesti eläinlääkäripäivystyksen ja valvontaeläinlääkärin toiminnan osalta).

7.3 Kustannukset

0,41

0,680,77

0,450,35

0,620,69 0,79

0,430,55

0,51

0,70

1,31

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Kok

om

aa

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski

Kär

kölä

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

%

Ympäristöterveydenhuollon osuus sosiaali- ja terveystoimen kustannuksistavuonna 2012

48

14

25

32

16

11

2326 26

13

19 19 21

49

0

10

20

30

40

50

60K

oko

maa

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski

Kär

kölä

Myr

skyl

ä

Nas

tola

Orim

attil

a

Pada

sjok

i

Pukk

ila

Sysm

ä

€/as

Ympäristöterveydenhuollon nettomenot €/asukas vuonna 2012

Ympäristöterveydenhuollon kuntakohtaiset kustannukset vaihtelevat johtuen paikallisten tarpeiden vaihte-lusta. Riskitekijäkartoituksen ja kohderekisterien valmistuminen, työnjaon ja osaamiskeskusten toiminnanvakiintuminen vähentävät myös kuntakohtaista vuotuista vaihtelua.

7.4 Valvontakohteet

Terveydensuojelun valvontatyypeittäin 2014

Laki ValvontakohteitaEtL* 954TsL 1 020KuTuL 574Tupakka ja LääkeL 972Yhteensä 3 520* alkutuotanto vähennetty

Eläinlääkintähuollon valvontakohteet valvontatyypeittäin 2014

Maitotilat 271Terveysvalvontaohjelmat Lampolat 20 Vesiviljelylaitokset 5Siipikarjan salmonellavalvonta 13Munapakkaamot 4Ilmoituksenvaraiset kohteet 141Haaskan pitäjät 7Sivutuotealan laitokset 2Sonniasemat 1

Kunnan tulee lainsäädännön mukaan (eläinlääkintähuoltolaki 16.10.2009/765) järjestää alueellaan perus-eläinlääkintäpalvelut kaikille kotieläimille sekä virka-aikana että päivystysaikana. Lisäksi kunnan on huoleh-dittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta, eläinten terveydenja hyvinvoinnin valvonnasta, sivutuotevalvonnasta sekä eläinten tuonnin ja viennin valvonnasta.

49

PieneläimetLemmikkieläinten määriä ei rekisteröidä maassamme, joten niiden lukumäärä perustuu asukasluvun mu-kaan tehtyyn arvioon (1/8). Pieneläimiä on arviolta 13 000 ympäristöterveyskeskuksen toimialueella. Mikälimukaan lasketaan myös päivystysalue, niin kokonaislukumäärä on noin 25 500. Pieneläinten lukumäärä janiiden aiheuttama työmäärä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti.

HyötyeläimetVuonna 2013 päivitetyn valvontasuunnitelman mukaan ympäristöterveyskeskuksen toimialueella on yh-teensä 493 rekisteröityä hyötyeläintilaa. Näistä maidontuotantotiloja on 271, naudanlihan tuotantotiloja 110,sikatiloja 45, lammastiloja 45, vuohitiloja 8 ja siipikarjatiloja 14. Suurin työllistävä vaikutus on maidontuotan-totiloilla.

HevosetVarsinkin yhtymän eteläisissä osissa on runsaasti hevosia. Valvontasuunnitelman mukaan hevostilojenkokonaislukumäärä on 618 ja näissä yhteensä 1109 hevosta.

7.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa

Altiste Altistuneita VaikutusTapauksiavuosittaina

TapauksiaYmpäristö-

terveyskeskusTapauksia

Lahti YksilöriskibUlkoilman

pienhiukkaset koko väestöennenaikainen

kuolleisuus 1 800 35 34 2,3 %3,5 milj. (15-64-

vuotiaat) vakava oirepäivä 2,1 milj. 38498 40076 30 pvTupakoimattomien

altistuminen36 000 (alle 15-

vuotiaita)astman

puhkeaminen* 50 1 1 2,0 %tupakansavulle

kotona (lapset tai 460 000 (aikuisia)astman

puhkeaminen * 800 15 16 9,0 %kotona/töissä

(aikuiset)460 000 (aikuisia)

Kuolleisuus(iskeeminensydäntauti) 300 6 6 3,0 %

460 000 (aikuisia)kuolleisuus

(keuhkosyöpä) 8 0.2 0.2 0,1 %

Sisäilman radon koko väestökuolleisuus

(keuhkosyöpä) 280 6 5 0,4 %

Auringon UV-säteily koko väestökuolleisuus

(melanooma) 120 2 2 0,2 %kuolleisuus

(okasolusyöpä) 25 <1 <1 0,03 %

Ympäristömelu2,6 milj. (>45 dB

LDEN)suuresti

kiusaantuneita 150 000 2887 2841 6,0 %

2,1 milj. (>40 dBLN)

suurestiunihäiriöisiä 80 000 1540 1515 4,0 %

0,8 milj. (>59 dBLDEN) sydäninfarkti* 90 2 <2 0,8 %

Kotienkosteusvauriot 800 000

astmanpuhkeaminen* 800 15 15 7,0 %alahengitystie-

oireita päivittäin/lähes päivittäin 20 000 385 379 3,0 %ylähengitystie-

oireita päivittäin/lähes päivittäin 50 000 962 947 6,0 %

aEnnenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä.bAltistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski.*Näyttö altistuksen syy-yhteydesä ei konklusiivinen.

50

7.6 Keskeiset muutokset

Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakintilapäisesti. Väestön ikääntyminen muuttaa liikenteen ja asumisen turvallisuusvaatimuksia ja vaikuttaa sosi-aalipalvelujen rakenteeseen ja palveluprosesseihin. Väestön koulutustaso nousee nykyisestä.

EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön harmonisointi aiheuttaa muutoksia terveydensuojelun val-vontalainsäädäntöön.Yhdyskuntakehitys nopeutuu; asuinalueiden ja liikenneväylien kehitys on nopeaa. Palveluprosessit muuttu-vat myös taajamakehityksen johdosta. Kansainvälistyminen lisää eri maiden ihmisten kanssakäymistä.Ympäristön terveyshaittoja koskeva tieto lisääntyy.Hyötyeläinten määrä ei kasva, tuotantoyksiköiden määrä vähenee ja yksikkökoko kasvaa. Pieneläintenmäärä lisääntyy etenkin taajamissa.


Ympäristöterveydenhuollon toiminta ja talous mitoitetaan kuntien maksukyvyn pohjalta ottaen huomioonmahdolliset valtion korvaukset ympäristöterveydenhuollon ylimääräisistä tehtävistä. Mahdolliset muutoksetkuntien elinkeinorakenteisiin vaikuttavat terveydensuojelun valvontasuunnitelmiin ja yleisen terveydensuoje-lun vaatimuksiin ja toimintaan.Yhdyskuntasuunnittelussa ja liikennesuunnittelussa väestön ikääntyminen otetaan huomioon (sosiaalistenvaikutusten ja terveysvaikutusten painottuminen YVA-selvitysten arvioinneissa).Valvontasuunnitelmissa asetetut tavoitteet muuttuvat säädösten mukaan.Myös voimavarojen käyttö muuttuu. Informaatioteknologian ja sähköisten palvelumuotojen käyttö lisääntyy.Ympäristön terveyshaittoja koskevan tiedon lisääntyminen antaa mahdollisuuksia ennalta ehkäisevä toi-minnan kehittämiselle. Tehokas ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää myös tiivistä yhteistyötä muiden hal-lintokuntien kanssa. Kansainvälistyminen ja ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen kasvattaa sekäihmisten että eläintautien leviämisen riskejä.Tuotantoeläinyksiköiden koon kasvu lisää toisaalta eläintauti- ja eläinsuojeluriskejä, mutta toisaalta antaamahdollisuuksia eläinten terveydenhoidon ja eläinsuojelun kehittämiselle. Tätä tukevat vuosittain tuotanto-yksiköille laadittavat terveydenhoitosuunnitelmat. Eläintautien vastustamista, eläinsuojelua ja zoonoosienhallintaa tehostetaan. Eläinlääkärien työ kohdentuu nykyistä enemmän pieneläinpraktiikkaan. Yhteistyötäyksityisten pieneläinklinikoiden kanssa jatketaan päivystystoiminnan osalta.Ympäristöterveyskeskus varautuu lainsäädännön muutoksiin myös toiminta-alueensa mahdollisen laajene-misen osalta.

51

Käsitteitä

Huoltosuhde/SotkanetDemografinen (väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuottatäyttänyttä on sataa 15–64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä,sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

Koulutustasomittain/SotkanetIndikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suori-tetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisenjälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttä-nyttä väestöä. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitok-sissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttö-tutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita.Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittanee-seen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tut-kinnon mukaan.

Lapsiperheiden pienituloisuusasteIndikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuudenprosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käyte-tään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetullaOECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle.Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheidensuhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi.

Kansantauti-indeksi /KelaTarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niis-tä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Kansantaudit ovatverenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoo-sit.

Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettätai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kuntakorteissa on käy-tetty ikävakioitua lukua. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen,työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettu-jen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopulli-nen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.

Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioidut menot/THLKuntien menot ovat nettokustannuksia, jotka lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista (sis.toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyserät) käyttötuotot (toimintatulot ja vyöry-tyserät). Menot eivät sisällä asiakasmaksuja. Terveydenhuollon menoihin sisältyvät perustervey-denhuollon (ml. hammashuollon) ja erikoissairaanhoidon nettomenot. Vanhustenhuollon menojaovat vanhusten laitoshoidon ja 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidontuen ja palveluasu-misen menot. Tarvevakiointilaskennassa hyödynnetään tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakentees-ta, sairastavuudesta (erityiskorvausoikeudet) ja sosioekonomisesta asemasta. Tiedot erityiskor-vausoikeuksista on saatu Kansaneläkelaitoksen rekistereistä ja muut tiedot Tilastokeskukselta.

Taajama-aste/TilastokeskusTaajama-aste kuvaa taajamien väestön osuutta koko kunnan väestöstä. Taajamina pidetään kaik-kia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, jos rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200metriä suurempi. Muutkin kuin asuinrakennukset otetaan huomioon.

52

Lähteet

Heinolan kaupunkiHoidon ja sosiaalipalvelujen saatavuustiedot 2011

Kela TerveyspuntariKansantauti- ja sairastavuusindeksit 2012Sairausvakuutustilasto 2012

Lahden kaupunkiSosiaali- ja terveystoimiala; Asiakaspalaute 2012Hoidon ja sosiaalipalvelujen saatavuustiedot

Peruspalvelukeskus OivaHoidon ja sosiaalipalvelujen saatavuustiedot 2012

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäHoidon ja sosiaalipalvelujen saatavuustiedot 2012Asiakaspalaute 2012Ympäristöterveyskeskuksen tuotetut palvelut 2012

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2013Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi

Suomen KuntaliittoKuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2012

THLSotkanet-indikaattoripankkiTerveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvekertoimet 2011Erikoissairaanhoidon tuottavuus vuodelta 2012

TilastokeskusVäestötietopalveluKuntien toiminta- ja talous -tietokannatTaajama-aste 2012

2014

Sosiaali- ja perusterveydenhuollon nykytila

Järjestämissuunnitelma 2014–2017liite 2


1

Sisällys

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos ................................. 2Läntinen perusturvapiiri: Peruspalvelukeskus Oiva .............................................................................. 4Lahden kaupunki.................................................................................................................................. 9Heinolan kaupunki ............................................................................................................................. 12

2

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Peruspalvelukeskus Aava-liikelaitos

p¢¤À²

Peruspalvelukeskus Aava

¢ Terveysasema 1

p Kotihoidon palvelutu Vanhainkoti

� Terveysasema 2

À Tehostetun palveluasumisen yksikkö¤ Sosiaalitoimisto/-palveluja

� Kehitysvammahuollon asumisyksikkö² Työpaja ja/tai työ- ja päivätoimintakeskusy Päihde- ja mielenterveyspalvelujen

asumisyksikkö

p ¤À²

£

v Terveyskioski

²

v

ö

ö Terveysasema 3

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala

HollolaHämeen-koski

Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

PukkilaMyrskylä

up

£À�

pu

¤�

p¤À

�

n u¤Àp

£

p¤À¢ y

up ¤²

y

¢

n Terveysasema 1· lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut ma–pe klo 8–16· suunterveydenhuollon yksikkö· puheterapeutti· mielenterveyspalvelut· neuvolapalvelut (äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto)· vuodeosastopalvelut· muistipoliklinikka

� Terveysasema 2· lääkärin ja/tai sairaanhoitajan vastaanottopalvelut ma–pe klo 8–16· suunterveydenhuollon yksikkö· neuvolapalvelut (äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto)

3

ö Terveysasema 3· lääkärin ja/tai sairaanhoitajan vastaanottopalvelut ma–pe klo 8–16· suunterveydenhuollon yksikkö· puheterapeutti· mielenterveyspalvelut· neuvolapalvelut (äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto)· vuodeosastopalvelut· muistipoliklinikka

Sosiaalipalveluja kaikissa kunnissa, sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta Pukkilassa, Myrs-kylässä ja Orimattilan Artjärvellä erikseen sopien.

4

Läntinen perusturvapiiri: Peruspalvelukeskus Oiva

Toimipiste Palvelu Muutostarpeita,huomioitavaa

Terveysasema Hollola, Asikkala,Padasjoki

Vastaanottopalvelut, hammashuolto,vuodeosasto, laboratorio ja röntgen-palvelut, paitsi Padasjoella ei röntgen-palveluja. Fysioterapiapalvelut, neuvo-lapalvelut.Työttömien henkilöiden terveyspalve-luiden kohdennettu resurssointi japarantaminen. Kohteena terveyttätukevat ja terveyttä selvittävät työtavatryhmämutoisen toiminnan omahoidontukemiseksi. Mammografia ja papa-seulonnat. papa-seulonta 25-65-vuotiaille.Ehkäisevän perhetyön työpis-teet Asikkalassa ja Hollolassa, joistakäsin työskentely tapahtuu myösmuissa kunnissa.

Ehkäisevän perhetyön palvelut muo-dostuvat lapsiperheiden kotipalveluistaja tehostettuna tukena tarjottavistavarhaisen tuen ja perhekuntoutuksenpalveluista. Työmuotojen kehittämistätehty osana Vahva pohja elämään-hankkeen kehittämistyötä 2011–2013.Ryhmämuotoisen toiminnan kehittämi-nen sidosryhmien (mm. varhaiskasva-tuspalvelut) kanssa.

Vuodeosastojen profilointi me-neillään, AVH-kuntoutus keski-tetty Salpakankaalle.

Kehitetään perusterveydenhuol-lon kuntoutusta mm. fysiotera-piapalveluita koko Oivan alueella

Erikoissairaanhoidon tuottami-nen ja hankinta perusterveyden-huollon tarpeisiin.

Suolistosyöpäseulonnan järjes-täminen lopetettu 1.1.2014 luki-en.

Liikuntalähete- ja liikuntaneuvon-ta-mallin kehittäminen jatkuukuntien liikuntapalvelujen kanssa

Ehkäisevien lapsiperhepalvelui-den (neuvola, ehkäisevä perhe-työ, psykososiaaliset palve-lut)työtilojen sijoittaminen lähelletoisiaan.

Liikkuvien palveluiden mallinta-minen osana palveluverkon tule-vaisuuden suunnittelua.

Videoneuvottelujen kehittäminenmm. konsultaatioissa (perusta-so-esh).

5

Neuvolan, psykososiaalistenpalvelujen, ehkäisevän perhe-työn ja varhaiskasvatuspalvelui-den yhteistyön laajentaminenpikkulapsityössä

Palvelusetelin käyttöönotto lap-siperheiden kotipalvelussa (tila-päinen kotipalvelu).

Nuorten mielenterveystiimin(psykologi, 2 psyk.sh) perusta-minen vuonna 2014

Terveysasemat Hämeenkoski,Kärkölä, Vesikansa

Vastaanottopalvelut, hammashuolto,näytteenotto, ennaltaehkäisevä toimin-ta ja neuvolapalvelut. Fysioterapiapal-veluita Kärkölässä. Työttömien terve-ystarkastukset osana toimintaa. Koh-teena terveyttä tukevat ja terveyttäselvittävät työtavat

-ryhmämuotoisen toiminnan laajenta-minen omahoidon tukemiseksi.

Mammografia ja papa-seulonnat. pa-pa-seulonta 25-65-vuotiaille.

Ehkäisevän perhetyön työpisteet Asik-kalassa ja Hollolassa, joista käsintyöskentely tapahtuu myös muissakunnissa.

Ehkäisevän perhetyön palvelut muo-dostuvat lapsiperheiden kotipalveluistaja tehostettuna tukena tarjottavistavarhaisen tuen ja perhekuntoutuksenpalveluista. Työmuotojen kehittämistätehty osana Vahva pohja elämään-hankkeen kehittämistyötä 2011-2013.

Ryhmämuotoisen toiminnan kehittämi-nen sidosryhmien (mm. varhaiskasva-tuspalvelut) kanssa..

Palveluverkkoselvitys tehtyvuonna 2012 ja toteutus perus-turvalautakunnan päätöstenmukaisesti.

Suolistosyöpäseulonnan järjes-täminen lopetettu 1.1.2014 luki-en.

Liikuntalähete- ja liikuntaneuvon-ta-mallin kehittäminen jatkuukuntien liikuntapalvelujen kanssa

Ehkäisevien lapsiperhepalvelui-den (neuvola, ehkäisevä perhe-työ, psykososiaaliset palve-lut)työtilojen sijoittaminen lähelletoisiaan.

Liikkuvien palveluiden mallinta-minen osana palveluverkon tule-vaisuuden suunnittelua.

Videoneuvottelujen kehittäminenmm. konsultaatioissa (perusta-so-esh).

Neuvolan, psykososiaalistenpalvelujen, ehkäisevän perhe-työn ja varhaiskasvatuspalvelui-den yhteistyön laajentaminenpikkulapsityössä

Palvelusetelin käyttöönotto lap-siperheiden kotipalvelussa (tila-päinen kotipalvelu).

Nuorten mielenterveystiimin(psykologi, 2 psyk.sh) perusta-minen vuonna 2014

6


Sosiaalipalvelut Asikkala, Hollola,Hämeenkoski, .Kärkölä, Padasjoki

Aikuissosiaalityön ja lastensuojeluntoimintaa jokaisen kunnan alueella,pääpisteet Asikkala ja Hollola – muissakunnissa erikseen sopien. Oivan käy-tössä yksi kriisiasunto, joka sijaitseeHollolassa.

Perhehoidon asiantuntijapalveluiden(rekrytointi, valmennus, koulutus, tuki)hankinta seudulliselta perhehoitoyksi-költä, joka toimii Lahden kaupunginorganisaatiossa

Seudullinen perheoikeudellinen yksik-kö aloittanut 9/13 Lahden kaupunginorganisaatiossa. Seudullisen yksiköntehtäviin kuuluu lastenvalvojapalvelui-den (isyyden selvittäminen, lapsenhuolto, tapaamisoikeus- ja elatussopi-musten) lisäksi tuomioistuimelle anne-tavat selvitykset lapsen huollosta jatapaamisoikeudesta.

Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivys-tys toteutetaan seudullisen. Palveluntuottaa Lahden kaupunki. SeudullinenVesijärven Ankkuri-toiminta varhaisentuen palveluna.

Perheneuvolapalvelut tuottaa Päijät-Hämeen perheneuvola, joka Lahdenkaupungin organisaatiossa.

Resurssien oikea kohdentami-nen, Vesikansan alueen asuk-kaita ohjataan Asikkalan toimi-pisteeseen.

Resurssien ja henkilöstön, tilojenettä työmuotojen pitäminen li-sääntyvän asiakasmäärän vaa-timalla tasolla.

Lastensuojelun sosiaalityönuudelleenorganisointi 1.1.2014alkaen. Sosiaalityön eriyttämi-nen erilliseen alkuarviointitiimiinja avo-,sijais- ja jälkihuollon tii-miin. Alkuarviointi-tiimin työpisteHollolassa.

Osallistuminen Väli-SuomenLasSe-lastensuojelutarpeenselvityksen kehittämishankkee-seen 2013-2015.

Kehittämistarpeena kuntakohtai-sen verkostoyhteistyön kehittä-minen (varhaiskasvatus, opetus,nuorisopalvelut)

Osallistuminen sosiaalipäivys-tystoimintaa koskevaan seudulli-seen selvitystyöhön.

Hollola ja Kärkölä, Hämeenkoski Vanhainkodit Hollolassa (28 paikkaa)ja Kärkölässä (42 paikkaa)

Kehittämistarpeena vanhainkoti-paikkojen tarpeellisuuden tar-kastelu ja mahdollinen korvaa-minen tehostetulla palveluasu-misella

Asikkalassa: Anianpellon, Vääk-syn, Kurhilan Urajärven, Vesiveh-maan, Äinää-Vähimaan, Vääksynyhteiskoulun ja Kanavan koulunvastaanotot, Asikkalan lukio Kou-lutuskeskus Salpauksen AsikkalainstituuttiHollola: Herralan, Hälvälän, Kallio-lan, Pyhäniemen, Miekkiön, Nos-tavan, Paimelan, Salpakanaan,Tiilikankaan, Uskilan, Kankaankoulun, Hollolan yläasteen ja luki-on sekä Koulutuskeskus Salpauk-sen vastaanotot KukonkoivussaHämeenkosken koulun vastaanot-toKärkölä: Kirkonkylän, Lappilan,Vuokkoharjun ja Opintien koulujenvastaanotto (yläaste ja lukio)Padasjoki: Kullasvuoren, Pappi-lanmäen koulun ja Padasjoenlukion vastaanotot

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollonterveydenhoitajan vastaanotto.

Koulukuraattori ja -psykologipalvelutkouluilla, paitsi Asikkalassa (kunnanomaa toimintaa)

Oppilaitos- ja kouluverkostonmuuttuessa vastaanottopistei-den määrä muuttuu tarpeenmukaisesti.

Asetuksen mukaisen toiminnankehittäminen. Painopisteenälapsen lisäksi perheen hyvin-vointi, ennaltaehkäisy ja varhai-nen puuttuminen hyvinvointiavaarantaviin tekijöihin.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain(1287/2013) täytäntäntöönpanonvalmistelu ja toteutus 1.8.2014-

7


Asikkala: Päivänsäde, Sinivuokko,Menninkäinen, Oltermanni, Mänty-rinne 1 ja 2, HonkarinneHollola: Tiilitupa, Tiilikartano, Ama-lia, Onnenkoto, Mäntykoto, Kuusi-kodon palveluasunnotPadasjoki: Kotirinne, Pienkoti,Ryhmäkoti, Visapuiston palveluta-lo, PihlajakotiKärkölä: Ilppolakoti

Tehostetun palveluasumisen yksiköitä,lyhytjaksohoidon yksikkö, erityistuenyksiköitä (kehitysvammaiset ja mielen-terveyskuntoutujat)

Ikääntyneiden tuettu palvelu-asuminen puretaan vuoden2014 aikana. Mielenterveys- japäihdekuntoutujien tukiasuntoja.Päihdekuntoutujien Toivolantukiasunnot aloittanut toiminnanvuonna 2013.

Asikkala, Hollola, Padasjoki, Kär-kölä, Hämeenkoski

Työpajat: työhön kuntouttavia yksiköi-tä. Lisäksi yksilövalmentajat ja eläke-ja terveydentilan selvittäjä.

Hankerahoituksella on toteutettunuorten työpajatoimintaa.Yhteistyön tiivistäminen aikuis-sosiaalityön kanssa ja työpajojenkustannustehokkuus.

Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,Kärkölä, Padasjoki

Psykologi, puheterapeutti, toimintate-rapeutin palvelut terveysasemien yh-teydessä

Toimintojen keskittäminen Asik-kalaan ja Hollolan Salpakankaal-le rakennemuutoksen yhteydes-sä.

Hollola Perhekeskus sisältäen sijaishuollonosastot (2), perhekuntoutusosaston jatukiasunnot

Oma perhekeskus Viisikko aloit-tanut toimintansa tammikuussa2011

Hollola Mielenterveyskuntoutujien asumisyk-sikkö Amalia on siirtynyt Salpakankaankeskustaan.Kehitysvammaisten asumisyksikötTilitupa ja Tiilikartano.

Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,Kärkölä, Padasjoki

Kotihoidon tiimit- Asikkala 3- Hollola 5- Hämeenkoski 1- Kärkölä 2- Padasjoki 1

Kehittämiskohteita toimintakykyätukevan toimintamallin jalkaut-taminen, saattohoidon kehittä-min, hyvinvointiteknologian hyö-dyntäminen. Kotihoidon opti-mointi otetaan käyttöön vuoden2014 aikana alkaen Hollolankotihoidosta.

Peruspalvelukeskus Oivan toiminnan tavoitteena on rakentaa tarkoituksen mukainen palveluverkko,jossa palveluita tuotetaan yli kuntarajojen. Oivan vanhuspalvelujen laitospainotteisuutta on purettuvuoden 2013 aikana vähentämällä 40 laitospaikkaa ja korvaamalla laitospaikkoja tehostetulla palvelu-asumisella. Tätä kehittämistyötä jatketaan tarkastelemalla vanhainkotihoidon tarkoituksenmukaisuuttaja selvittämällä mahdollisuutta korvata vanhainkotihoito tehostetulla palveluasumisella. Kotihoidonkehittämistyö on käynnistetty 2013 Asikkalassa toteutetulla auditoinnilla, jota jatketaan keväällä 2014muissa Oivan toiminta-alueen kunnissa. Välittömään asiakastyöhön käytettävää työaikaa pyritäännostamaan ottamalla käyttöön kotihoidon optimointi 2014. Erityistä huomiota kiinnitetään van-husasiakkaiden palveluohjaukseen. Palveluohjauksen yksikkö on käynnistynyt 1.8.2014. Jatkossakaikki palvelutarpeen arviointi tullaan keskittämään palveluohjauksen yksikköön.

Vuodeosastopalveluiden (4 osastoa) osalta muutos syntyy profiloitumisen myötä. Mielenterveyskun-toutujien asumispalveluja on kehitetty omana toimintana ja suunnattu painopistettä avopalveluihintukiasuntojen, kotiin annettavan kuntoutuksen ja päivätoiminnan laajentamisella. Lisäksi päihdekun-toutujille on perustettu Toivolan tukikodit. Psykiatristen sairaanhoitajien siirtyminen vuoden 2014 alus-ta mielenterveys- ja päihdetyön yksikköön vahvistaa entisestään yhteistyötä ja vähentää päällekkäistätyötä.

Lastensuojelulain (417/2007) 12§:n mukainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämi-seksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi on tarkistettu vuosille 2013–2016. Syksyllä2013 laaditun lastensuojelun kehittämisohjelman toimeenpano on käynnistetty. Vuoden 2014 alustalastensuojelun sosiaalityössä on erillinen alkuarviointitiimi ja avo-, sijais- ja jälkihuollon tiimi. Oivanperhekeskustoiminta käynnistyi tammikuussa 2011. Perhekeskus Viisikossa on kaksi 7-paikkaista

8

sijaishuolto-osastoa, perhekuntoutusosasto, kaksi tukiasuntoa ja työtilat lastensuojelun perhetyölle.Oma toiminta on lisännyt lastensuojelun avo- ja sijaishuollon yhteistyötä. Oman perhekeskuksen myö-tä kyetään räätälöimään entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia tukimuotoja ja lisäämäännäin lastensuojelun vaikuttavuutta. Toiminnan nivomista osaksi muuta palvelujärjestelmää jatketaanedelleen. Perhekuntoutuksen palveluja järjestetään myös ennaltaehkäisevän lastensuojeluna (erityi-nen tuki)

Peruspalvelukeskus Oivan Työpolkua ja työpajoja on kehitetty ja hyödynnetty pitkäaikaistyöttömien,kehitysvammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintakyvyn ylläpidossa ja työhönkuntou-tuksessa. Työpajoilta on mennyt eteenpäin työelämään 30–40 % asiakkaista.

9

Lahden kaupunki

Asiakasohjauksen kehittäminenItäinen lähiklinikka

Pääterveysasema

Eteläinen lähiklinikka

Keskustan lähiklinikka

Terveyskioski

Terveysneuvo(Palvelutori)

Lahden kaupunginsairaala, tarjoaa perusterveydenhuollon sairaalahoitoa, poliklinikkatutkimuksia ja-hoitoa. Kuvantamispalvelut on keskitetty kaupunginsairaalaan, samoin laboratorion analytiikka näyt-teenottopisteen lisäksi. Laboratoriolla on näytteenottopisteet myös kaikilla terveysasemilla. Myössuunterveydenhuollolla on toimipiste kaupunginsairaalassa, seitsemäntoista muun pisteen lisäksi.

Kaupunginsairaalan tiloissa päättyi ilta- ja viikonloppupäivystys 3.6.2012. Lahti liittyi yhteispäivystys-keskus Akuutti 24 toimintaan (myös suun terveydenhuollon palveluiden osalta) 4.6.2012 alkaen jasamana päivänä alkoi kaupunginsairaalan tiloissa Päiväpoliklinikan toiminta arkisin klo 8- 18.00. Päi-väpoliklinikan toiminta lopetetaan 31.12.2013, siten, että keskitetty tapaturmaensiapu (noin 333 käyn-tiä/ kk) ja jälkinäyttöpoliklinikka (122 käyntiä/ kk) sekä fysioterapeutin osa-aikainen selkävastaanottojäävät tiloihin. Erikoislääkäripoliklinikan toiminta on kuvattu järjestämissuunnitelmassa tarkemmin.

Lahden kaupunginsairaalan osastopalvelut

Harjukatu toimintayksikkö· Geriatrinen akuuttiosasto L21· Geriatrian tutkimus-, kuntoutus- ja arviointiosasto, L31· Geriatrinen kuntoutus / yleissisätaudit ja haavahoito, L32· Ortopedinen kuntoutus L41· Vaativa kuntoutus, L51· Erikoissairaanhoidon jatkohoito L52· Palliatiivinen hoito L62· Harjukadun pitkäaikaissairaanhoidon osastoryhmä, 6 osastoa, joiden toiminta lakkaa asteittain

vuonna 2014. Palvelu korvataan tehostetun palveluasumisen palveluilla.

10

Harjukadun toimintayksikössä sijaitsee myös Geriatrinen akuutti- ja arviointiyksikkö sekä geriatrianerikoislääkäripoliklinikkana toimiva Geriatrinen keskus.

Jalkarannan sairaalassa tarjotaan pitkäaikaissairaanhoidon palveluja 11 osastolla. Sairaalaan onkeskitetty psykogeriatriset- ja yhteisöllisen hoidon palvelut.

Tapanilakodissa sijaitsee Tapanilan osastoryhmä, jossa on neljä pitkäaikaissairaanhoidon osastoa.

Terveyskioski toimii kauppakeskus Triossa. Vuonna 2012 kävijöitä oli kaiken kaikkiaan n. 30 000,joista potilastietojärjestelmään kirjattuja oli n. 19 000. Terveyskioskissa on sairaanhoitaja/ terveyden-hoitaja vastaanottotoimintaa, toiminnan painopisteen ollessa ennaltaehkäisyssä.

Terveysasemaverkosto on aiemmin Lahdessa jaettu neljään yhtä suureen alueeseen (jokainen n.25 000 asukasta), Keskusta, Jalkaranta-Metsäkangas, Ahtiala-Mukkula ja Laune. 1.1.2014 alkaenterveysasematoiminta jaetaan uudelleen kolmeen lähiklinikkaan ja yhden pääterveysaseman vas-taanottotoimintaan. Lähiklinikoilla on sekä sairaanhoitajien, että lääkäreiden vastaanottotoimintaa(sisältäen, diabetes, muisti, astma- ja reumapotilaiden vastaanotot). Uutena toimintana jokaisella lähi-klinikalla tarjotaan sairaanhoitajan vastaanottopalveluita ilman ajanvarausta. PääterveysasemallaPaavolan terveystalossa on lisäksi tartuntatautien vastaanotto, ravitsemusneuvonta, hoitotarvikejake-lu ja mielenterveyspalvelut. Terveyskeskuksen fysioterapiapalveluita tarjotaan erillisessä toimipis-teessä osoitteessa Vesijärvenkatu 9.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut· Polikliininen fysio- ja toimintaterapia, Paavolan terveysaseman terapiakulma sekä Siltapuiston

palveluyksikkö· Laitos fysio- ja toimintaterapia, Lahden kaupunginsairaalan Harjukadun toimintayksikkö· Apuvälinepalvelut, Lahden kaupunginsairaalan Harjukadun toimintayksikkö

Vanhusten palveluneuvonta ja palvelutarpeen arviointiPalveluneuvonta annetaan Seudullisesti toimivassa PalveluSantrassa, jonka palvelupiste on Siltapuis-tossa. Palvelutarpeen arviointia tekevät kotihoidon palveluohjaajat sekä SAS-yksikkö. Vuonna 2014sekä palveluneuvonta että kaikki palvelutarpeen arviointi keskitetään asiakasohjausyksikköön.

Vanhusten omaishoitoOmaishoidon palveluyksikkö sijaitsee Vapaudenkadulla ja vastaa yli 65-vuotiaiden omaishoidon pal-veluista. Vuonna 2014 palvelu integroidaan osaksi keskitettyä palveluohjausyksikköä.

KotihoitoKotihoito jakautuu kahdeksaan palvelualueeseen: Möysä, Asemanseutu, Satama, Paavola, Keskusta,Ahtiala-Mukkula, Laune sekä Jalkaranta-Metsäkangas. Kotihoitoa järjestetään myös palvelusetelillä.

Vanhusten palveluasuminenLahden kaupungilla on neljä omaa palvelutaloa, joista neljä toimii tehostetun palveluasumisen yksik-könä: Jalkarannan palvelutalo, Mukkulan palvelutalo, Kärpäsen palvelutalo ja Kerinkalliossa sijaitsevaLepolakoti. Lisäksi vuoden 2014 alusta käynnistyy uusi Lehtojan palvelutalo ja vuoden 2014 kesälläuusi Onnelanpolun palvelutalo, jotka korvaavat Lahden kaupunginsairaalan Harjukadun pitkäaikais-sairaanhoidon palvelut. Vanhusten palveluasumista järjestetään myös ostopalveluna. Kilpiäisten pal-velutalo on kaupungin ylläpitämä, mutta palveluntuottajana on Attendo Oy. Muut ostopalveluyksikötovat Diakonialaitoksen Mathilda, Betel sekä dementiayksikkö Teemuntalo, Vire Kodit Lahti ja Puntarisekä Mannakoti. Palveluasumisen palveluja järjestetään myös palvelusetelillä, jolloin asiakkaalla onmahdollisuus valita palveluasumisen paikka eri puolilla Päijät-Hämettä sijaitsevista palveluyksiköistä.

Sosiaalikeskus toimii myös Lahden keskustassa, Vapaudenkadulla. Sosiaalikeskuksessa toimii ai-kuissosiaalityö, asunnottomien sosiaalityö ja toimeentulotuen asiakaspalvelu, lastensuojelutoimisto,seudullinen lastensuojelun perhehoito, lastensuojelun sijaishuolto ja nuorten jälkihoitopalvelut, perhe-oikeudelliset asiat sekä vammaispalvelut. Keskustan alueella on myös toimipisteet työhön kuntoutuk-sen toiminnoille, maahanmuuttajapalveluille ja tulkkipalveluille.

11

Seudullisia palveluja tarjoaa talous- ja velkaneuvonta (Aleksanterinkatu 10), rikos- ja riita-asioidensovittelu (Rauhankatu 2), sosiaalipäivystys (Salininkatu 3) ja Päijät-Hämeen perheneuvola (Alek-santerinkatu 18) sekä Alipi- maahanmuuttajien neuvonta (Vapaudenkatu 23).

Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, terve-ysasemien yhteydessä, kouluilla tai omissa toimipisteissä. Opiskeluterveydenhuolto on sijoitettu kah-teen toimipisteeseen lähelle oppilaitoksia, Svinhufvudinkadulle sekä keskustaan Rauhankadulle.

Erityisasumispalvelujen palvelukoteja, tehostetun palveluasumisen yksiköitä sekä lastenkote-ja ja perhekeskuksia on eripuolilla kaupunkia. Osa on omia yksiköitä, osassa on ostopalvelutuottaji-en toimintaa.

12

Heinolan kaupunki

Terveyskeskus ja kaupunginsairaala- lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotot, lasten ja perheiden palvelut, mielenterveys- ja

päihdetyön avopalvelut, laboratorio- ja kuvantamisyksikkö, fysio- ja toimintaterapia, hoitotarvi-kejakelu, perusterveydenhuollon vuodeosastot, erikoislääkärivastaanotot, leikkausosasto, eri-koissairaanhoidon vuodeosasto, kotihoito, päiväkuntoutus

Sosiaalikeskus- aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut

2014

Yhteisesti järjestettävien palvelujen nykytila

Järjestämissuunnitelma 2014–2017liite 3


1

Sisällys

Laboratoriopalvelujen järjestäminen ............................................................................................ 2Kuvantamispalvelujen järjestäminen ............................................................................................ 3Lääkehuollon järjestäminen ......................................................................................................... 5Kuntoutus .................................................................................................................................... 7Päivystysaikainen palvelutarjonta ................................................................................................ 9Ensihoidon palvelut ................................................................................................................... 13Perhe- ja kasvatusneuvolapalvelut ............................................................................................ 15Päihde- ja mielenterveystyö....................................................................................................... 16Erityishuolto ............................................................................................................................... 21Ympäristöterveydenhuolto ......................................................................................................... 23

2

Laboratoriopalvelujen järjestäminen

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän laboratoriotoiminta siirtyy 1.4.2014 toimintansa aloitta-van liikelaitoksen tehtäväksi. Liikelaitos tuottaa laboratoriopalvelut sekä perusterveydenhuollon ettäerikoissairaanhoidon toimijoille koko Päijät-Hämeen alueella.

Toiminta pyritään keskittämään kustannustehokkaasti säilyttäen potilaan kannalta keskeiset lähi-palvelut, kuten näytteenotto kaikissa toimipisteissä. Laboratoriopalveluita ostetaan tarpeen mukaankilpailutuksen perusteella ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

Nykytilanne Suunnitelmat HuomioitavaaSosiaali- ja terveysyh-tymän peruspalvelu-keskus Aavaliikelaitos

Kliinisen toiminnan järjes-telyt vaikuttavat toiminnanmuutoksiin koko peruspal-velukeskuksen alueella

Hartola analyysitoimintaa rajoi-tetusti

Siirtyy 1.4.2014 toimintansaaloittavan liikelaitoksen osaksi

Hartola-Sysmä hoidetaanyhteistyönä

Iitti analyysitoimintaa rajoi-tetusti

Siirtyy 1.4.2014 toimintansaaloittavan liikelaitoksen

Myrskylä lähinnä näytteenotto;hoidetaan Orimattilantoimipisteestä käsin


Nastola analyysitoimintaa rajoi-tetusti


Orimattila analyysitoimintaa rajoi-tetusti


Näytteenottopiste myösArtjärvellä

Pukkila lähinnä näytteenotto;hoidetaan Orimattilantoimipisteestä käsin


Sysmä analyysitoimintaa rajoi-tetusti


Sysmä-Hartola hoidetaanyhteistyönä

Läntinenperusturvapiiri

Kliinisen toiminnan järjes-telyt vaikuttavat toiminnanmuutoksiin koko läntisenperusturvapiirin alueella

Asikkala analyysitoimintaa rajoi-tetusti


Hollola analyysitoimintaa rajoi-tetusti Vesikansan ter-veysasemalla näyt-teenottoa hoidetaanHollolan toimipisteestäkäsin


Hämeenkoski lähinnä näytteenotto;hoidetaan Hollolantoimipisteestä käsin


Kärkölä lähinnä näytteenotto;hoidetaan Hollolantoimipisteestä käsin


Padasjoki analyysitoimintaa rajoi-tetusti


Heinola Toiminta jatkuu toistai-seksi nykyisessä muo-dossaan


Lahti Analyysitoimintaa su-pistetaan liikelaitoksensuunnittelun pohjalta.


3

Kuvantamispalvelujen järjestäminen

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kuvantamistoiminta siirtyy lääketieteellisten palvelujenkeskuksesta 1.4.2014 alkaen keskussairaalan tulosalueeksi. Tulosalueen radiologian kuvantamis-pisteet palvelevat kuntayhtymän sisäistä toimintaa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuol-lossa sekä myyvät palveluitaan Peruspalvelukeskus Oivalle. Lisäksi tulosalueella on useita muitaasiakkaita.

Yleinen valtakunnallinen kehitys tulee pitkällä aikavälillä johtamaan kuvantamistoimintojen jon-kinasteiseen keskittämiseen myös alueellamme. Perusterveydenhuollon tarvitsemia tutkimuksiatehdään alueen terveyskeskusten kuvauspisteissä sekä soveltuvin osin keskussairaalan radiologi-an osastolla.

Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen röntgenin ja Heinolan kaupungin terveystoimen rönt-genin organisatorinen yhdistäminen keskussairaalan radiologian osaston kanssa yhteiseksi tulos-alueeksi selvitetään ja suunnitellaan tapahtuvaksi vuonna 2016.

Vaativien erikoistutkimusten tarve tulee lisääntymään vuosittain. Päivystysluonteisten tutkimustenja toimenpiteiden merkitys kasvaa. Radiologien ja röntgenhoitajien työmäärän kasvuun varaudu-taan. Kuvantamislaitteistojen resurssitarve erityisesti magneettitutkimuksissa ja toimenpideradiolo-giassa korostuu kysynnän mukaisesti.

Kuvantamispalveluita ostetaan tarpeen mukaan kilpailutuksen perusteella ulkopuolisilta palvelun-tuottajilta.

Lääketieteellisten palvelujen keskus

¢

¢ Heinolan kaupungin terveystoimen röntgen

n

n

n

n

n

n

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala


Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

PukkilaMyrskylä

nu

u Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysviraston röntgen

n Lääketieteellisten palvelujen keskuksen kuvantamisen toimipiste

4

Nykytilanne Suunnitelmat HuomioitavaaSosiaali- ja terveysyh-tymän peruspalvelu-keskus Aava liikelaitosHartola kuvantamisyksikkö

lopetettuNykytilanne jatkuu tukeutuu Sysmän ku-

vantamisyksikköönIitti kuvantamisyksikkö

uusittu ja digitalisoituNykytilanne jatkuu

Myrskylä ei kuvantamisyksikköä Nykytilanne jatkuu tukeutuu Orimattilankuvantamisyksikköön

Nastola kuvantamisyksikködigitalisoitu

Nykytilanne jatkuu

Orimattila kuvantamisyksikködigitalisoitu

Nykytilanne jatkuu tukee Artjärven, Pukki-lan ja Myrskylän toimin-taa

Pukkila ei kuvantamisyksikköä Nykytilanne jatkuu tukeutuu Orimattilankuvantamisyksikköön

Sysmä kuvantamisyksikködigitalisoitu

Nykytilanne jatkuu tukee Hartolan toimintaa

Läntinen perusturva-piiriAsikkala kuvantamisyksikkö

digitalisoituNykytilanne jatkuu tukee Padasjoen toimin-

taaHollola kuvantamisyksikkö

digitalisoituNykytilanne jatkuu tukee Hämeenkosken ja

Kärkölän toimintaaHämeenkoski ei kuvantamis-

yksikköäNykytilanne jatkuu tukeutuu Hollolan

kuvantamisyksikköönKärkölä ei kuvantamis-

yksikköäNykytilanne jatkuu tukeutuu Hollolan

kuvantamisyksikköönPadasjoki kuvantamisyksikkö

lopetettuasiakkaat kuvataanAsikkalan kuvantamis-yksikössä

Heinola Heinolassa oma ku-vantamisyksikkö

Päijät-Hämeen laboratorio-, kuvan-tamis- ja lääkehuoltopalveluja (LKL)koskeva selvitystyö valmistui 2011.Selvitystyön jatkona tehty laborato-rio- ja kuvantamistoimintojen yhdis-tämiseen liittyvä talousselvitys val-mistui syksyllä 2012. Kuvausyksikköjatkaa yhdistyen yhtymän kuvausyk-sikköön 2016.

Lahti Lahdessa omakuvantamisyksikkö

Päijät-Hämeen laboratorio-, kuvan-tamis- ja lääkehuoltopalveluja (LKL)koskeva selvitystyö valmistui 2011.Selvitystyön jatkona tehty laborato-rio- ja kuvantamistoimintojen yhdis-tämiseen liittyvä talousselvitys val-mistui syksyllä 2012. Kuvausyksikköjatkaa yhdistyen yhtymän kuvausyk-sikköön 2016.

5

Lääkehuollon järjestäminen

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän lääketieteellisten palvelujen keskuksen sairaala-apteekki ja lääkekeskukset tuottavat yhtymän erikoissairaanhoidon ja peruspalvelukeskus Aavaliikelaitoksen sekä Peruspalvelukeskus Oivan yksiköille lääkehuollon palvelut. Palvelu sisältää lää-ketoimitusten ohella mm. velvoitevaraston hoidon ja ylläpidon sekä tarvittavan lääkeinformaation jakoulutuksen. Lääkkeet tilataan pääsääntöisesti sähköisesti ja ne toimitetaan toimituspisteittäin ti-laajille arkipäivisin.

Lääketieteellisten palvelujen keskus

¢ Heinolan kaupungin terveystoimen lääkekeskus

®

®

®

®

® Lääketieteellisten palvelujen keskuksen lääkekeskus

Hoidetaan kantasairaalasta

Alihankintana Lahden kaupungilta

Ø

Heinola

¢

Padasjoki Ø

Hartola

Sysmä

Asikkala Q


Kärkölä

Orimattila

Lahti

Iitti Ø

PukkilaMyrskylä

pu

u Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sairaala-apteekki

p Lääketieteellisten palvelujen keskuksen sairaala-apteekki

Q

Nastola

PHSOTEY sairaala-apteekki tuottaa lääkehuollon palvelun yhtymän erikoissairaanhoidon yksiköi-hin sekä peruspalvelukeskus Aavan Iitin toimipisteeseen ja Oiva peruspalvelukeskuksen Padasjo-en yksikköön. Lääkekeskukset tuottavat palvelut peruspalvelukeskuksen sekä Peruspalvelukeskus

6

Oivan Hollolan toimipisteille. Asikkalan lääkehuoltopalvelut ostetaan ulkopuolisena palveluna Lah-Lahden sosiaali- ja terveysviraston sairaala-apteekista.

Lisäksi PHSOTEY sairaala-apteekki toimittaa lääkkeet Puolustusvoimien kanssa tehdyn yhteistyö-sopimuksen puitteissa Hennalassa palvelevien varusmiesten hoitoon ja tarvittaessa tilapäisestiETEVA-kuntayhtymälle. Heinolan kaupungin terveystoimen lääkekeskukselle toimitetaan tarvittavatsairaala-apteekin valmistamat omavalmisteet.

PHSOTEY:n sairaala-apteekki ja Lahden kaupungin sairaala-apteekki tarjoavat osastoilleen osas-tofarmasiapalvelua. Lahden kaupungin sairaala-apteekki tarjoaa pitkäaikaispotilaille koneellistaannosjakelua.

PHSOTEY sairaala-apteekin ongelmana ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset tilat, jotka on alunperin suunniteltu pelkästään keskussairaalan tarpeisiin. Toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen näh-den tiloja ei voida enää pitää logistisia ja laadullisia tarpeita tai vaatimuksia ajatellen asianmukaisi-na. Alueellinen toiminnan taloudellinen järjestäminen vaatii uusia tilaratkaisuja. PHSOTEY sairaa-la-apteekille on tarkoitus valmistua uudet tilat 2016. Tällöin suunnitelmissa on tehostaa alueen lää-kelogistiikkaa lisäämällä automaatiota ja kartoittamalla alueen lääkehuollon varastotoimipisteidentarve.

Nykytilanne Suunnitelmat HuomioitavaaSosiaali- ja terveysyh-tymän peruspalvelu-keskus Aava liikelaitosHartola lääkekeskus Nykytilanne jatkuuIitti hoidetaan PHSOTEY aptee-

kin kauttaNykytilanne jatkuu Koneelliseen annos-

jakeluun siirtyminenselvitetään

Myrskylä hoidetaan lääkekeskukses-ta, Orimattila

Nykytilanne jatkuu

Nastola lääkekeskus Lääkekeskuksen toiminta loppuu,lääketoimitukset PHSOTEY ap-teekin kautta 2014

Koneellisen annos-jakeluun siirtyminenselvitetään

Orimattila lääkekeskus Nykytilanne jatkuu Koneellisen annos-jakelun ja osasto-farmasian lisäämi-nen selvitetään

Pukkila hoidetaan lääkekeskukses-ta, Orimattila

Nykytilanne jatkuu

Sysmä lääkekeskus Nykytilanne jatkuuLäntinenperusturvapiiriAsikkala alihankintana Lahdesta Nykytilanne jatkuuHollola lääkekeskus, Salpakangas Nykytilanne jatkuuHämeenkoski hoidetaan lääkekeskukses-

ta, SalpakangasNykytilanne jatkuu

Kärkölä hoidetaan lääkekeskukses-ta, Salpakangas

Nykytilanne jatkuu Koneellisen annos-jakeluun siirtyminenselvitetään

Padasjoki hoidetaan PHSOTEY aptee-kin kautta

Nykytilanne jatkuu

Heinola Heinolassa oma lääkekes-kus

Nykytilanne jatkuu.Yhtymän ja Lahden sekä Heinolankaupunkien välistä yhteistyötäselvitetään

Lahti Lahdessa oma sairaala-apteekki

Nykytilanne jatkuu.Yhtymän ja Lahden sekä Heinolankaupunkien välistä yhteistyötäselvitetään

7

Kuntoutus

Kuntoutuskeskus

n

m

m

¢ Perusapuvälinepalvelut

u Erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut (kaikki jäsenkunnat)

m

m

n

m

n

n

u

m Terapia- ja perusapuvälinepalvelut

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala


Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

PukkilaMyrskylä

Kuntoutus- ja apuvälinepalvelujen järjestämistä ohjaavat terveydenhuoltolain (1326/2010) pykälät29 ja 30 sekä asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011). Kun-nan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Kunta vastaa potilaanlääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmu-kaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu kun-toutusneuvonta ja kuntoutusohjaus, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntou-tustutkimus, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavatkuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus sekä kuntoutusjak-sot laitos- ja avohoidossa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 29 §).

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Kuntoutuskeskuksen kuntoutustutkimusyksikkö koor-dinoi lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelua, toimintaa ja järjestää alueellista koulutusta Päijät-

8

Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Sille on myös keskitetty lääkinnälli-seen kuntoutukseen liittyvien vaativien tehtävien järjestelyt, kuntoutusohjaus sekä palveluhankinto-jen piiriin kuuluvat toiminnot, kuten sopeutumisvalmennuskurssit. Kuntoutuskeskuksen apuvä-lineyksikkö huolehtii kaikista kuntayhtymän vaativista apuvälinehankinnoista, apuvälinerekisteristä,apuvälinelainauksesta ja -huollosta. Apuvälineyksikkö hoitaa myös perusapuvälineiden osalta vas-taavat tehtävät Peruspalvelukeskus Oivan ja Aavan alueella. Puhe- ja kommunikaatioapuvälinei-den arviointi hankitaan ETEVA:lta.

Terveydenhuollon apuvälinepalveluissa ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämät-tömiä elintärkeiden ja keskeisempien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttä-mättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Erikoissairaanhoidossa silmätautien,korva-, nenä ja kurkkutautien sekä keuhkosairauksien erikoisalat vastaavat näön, kuulon ja hengi-tyksen apuvälinepalveluista. Terveysasemat vastaavat lähinnä yleislääkäritason edellyttämistäapuvälinepalveluista. Lyhytaikaislainojen lisäksi terveysasemat vastaavat myös jatkuvaluonteisestaapuvälinetarpeesta hoitovastuun mukaan. Keskussairaala kustantaa hoitovastuun mukaisesti eri-tyisasiantuntemusta vaativat apuvälineet.

Kunta Nykytilanne SuunnitelmatSosiaali- ja terveysyhty-män peruspalvelukeskusAava liikelaitos

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä huoleh-tii lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluista,palveluhankinnoista, veteraanikuntoutuksestasekä apuvälineiden hankinnasta, rekisteröinnistä,lainauksesta ja huollosta.Erikoissairaanhoidon jälkeen neuropsykologista japuheterapeuttista kuntoutusta tarvitsevat ohjataanLahden kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle,jossa toimii kuntoutuskeskuksen neuropsykologi60 % työpanoksella ja erikoislääkäri 2 pv viikossa.Muut tehostettua kuntoutusta tarvitsevat ohjataanNastolan vuodeosastolle, jossa kuntoutuskeskuk-sen erikoislääkäri käy ½ pv viikossa. Muilla Aavanvuodeosastoilla kuntoutus tapahtuu tavanomaisinresurssein.

Kuntoutuspalvelujen kokonaisuuskehittyy alueellisen yhteistyön avul-la.

Vaativan kuntoutuksen järjestämistäkoordinoidaan Päijät-Hämeen sosi-aali- ja terveysyhtymän kuntoutus-keskuksesta, johon on perustettumyös vaativan kuntoutuksen edellyt-tämät lisävirat (neuropsykologi,puheterapeutti). Lisäksi kehitetäänperuspalvelukeskusten kuntoutta-van toiminnan yhteistyötä ja toimin-tamallia.

Kommunikoinnin ja tietokoneenkäytön apuvälinearviot hankitaanedelleen Eteva kuntayhtymältä eril-lisen sopimuksen mukaan. Kuntou-tustutkimusyksikkö koordinoi osto-palvelutoimintaa.

Alueellisen kehitysvammaisten javammaisten poliklinikan toimintapyritään käynnistämään kevään2014 aikana.

Alueellisena yhteistyönä on käyn-nissä koulutushanke, joka parantaafysioterapeuttien ja hoitajien TULE-sairauksien tietämystä. Vuoden2014 aikana käynnistetään perus-palvelukeskuksissa fysioterapeutinvetämät selkävastaanotot. Lisäksikehitetään fysioterapeuttien ja hoita-jien yhteistyötä TULE-sairaiden jamyös muiden kroonisesti sairaidenhoitosuunnitelmien laadinnassa.

HartolaIittiMyrskyläNastolaOrimattilaPukkilaSysmä

Läntinen perusturvapiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kun-toutuskeskus huolehtii perusapuvälineiden han-kinnasta, lainauksesta, huollosta ja rekisteröinnis-täErikoissairaanhoidon jälkeistä kuntoutusta anne-taan vuodeosastoilla. Moniammatillista neurolo-gista kuntoutusta hankitaan ostopalveluna Lah-den kaupunginsairaalasta

AsikkalaHollolaHämeenkoskiKärköläPadasjokiHeinola Heinolan terveyskeskus vastaa omasta kuntou-

tustoiminnastaan ja apuvälineistään. Heinolaosallistuu apuvälineiden alueelliseen kilpailu-tusyhteistyöhön. Heinolan kaupunginsairaalassaon kuntoutusvuodeosasto, joka hoitaa lähinnägeriatrista kuntoutusta. Puheterapeutin palvelujaon käytettävissä. Muuta moniammatillista neuro-logista kuntoutusta hankitaan ostopalveluna Lah-den kaupunginsairaalasta.

Lahti Lahden terveyskeskus vastaa omasta kuntoutus-toiminnastaan ja apuvälineistään. Lahden kau-punginsairaalassa on kaksi kuntoutusosastoa(ortopedinen ja neurologinen), johon ohjataanlahtelaisia potilaita jatkohoitoon erikoissairaan-hoidosta mahdollisimman nopeasti. Lahti on osal-listunut alueelliseen apuvälinekilpailutusyhteis-työhön. Lahden kaupunginsairaalan osasto 51varaa 5 paikkaa Lahden ulkopuolisten kuntienkäyttöön.

9

Päivystysaikainen palvelutarjonta

ALUEELLINEN YHTEISPÄIVYSTYS

Akuutti24 tuottaa koko alueelle kiireellisen terveydenhuollon päivystyksen ympärivuorokauden se-kä suun terveydenhuollon päivystyksen joka päivä klo 8 -21 välisenä aikana. Suun terveydenhuol-lon päivystyksen yöaikainen järjestäminen pyritään neuvottelemaan ERVA-tasoisesti. Sairaanhoi-topiirin kunnat ovat tehneet päätöksen yhteispäivystyksen käytöstä ympärivuorokauden pois lukienHeinolan kaupunkia, joka käyttää yhteispäivystyksen palveluita virka-ajan ulkopuolella.

Akuutti24 yhteispäivystys toimii hoitoprosesseittain. Yhteispäivystykseen ohjataan ympärivuoro-kautisesti kaikki kiireellistä hoitoa vaativat potilaat, jotka tarvitsevat enemmän tutkimuksia ja seu-rantaa. Lähipalveluna väestölle tarjotaan edelleen terveyskeskuksissa virka-aikana päivystysaikojalähipalveluna.

Potilaat otetaan vastaan ja hoidetaan sairaanhoitajan tulovaiheessa suorittaman hoidon tarpeenkiireellisyysarvioinnin mukaisesti. Neuvontaa ja sairaanhoitajan apua tarvitsevat potilaat hoidetaanhoitajan vastaanotolla. Potilaat, jotka eivät ole päivystysluonteisen tutkimuksen hoidon tarpeessa,ohjataan päiväaikaisten palvelujen piiriin omalle terveysasemalle. Väestön päivystyspalvelujenkäyttöön pyritään vaikuttamaan tehokkaalla informaatiolla sekä ympärivuorokautisella neuvonta-palvelupuhelimella.

Suomeen on perustettu kesällä 2012 akuuttilääketieteen erikoisala. Akuutti24:ssä toimii tällä kolmeakuuttilääketieteen erikoislääkäriä ja neljäs on valmistumassa vuonna 2014. Akutologiaan erikois-tuvien lääkärien koulutus on aloitettu vuonna 2013. Akuuttilääkärit toimivat kaikissa hoitoproses-seissa vastaten päivystyksen kokonaistoimivuudesta.

Ympärivuorokauden yhteispäivystyksessä päivystävät akuuttilääkäreiden lisäksi seuraavat lääkärit:- konservatiivisten alojen päivystäjä- operatiivisten alojen päivystäjä- lastentautien päivystäjä- yleislääkäripäivystäjät

Virka-ajan ulkopuolella aktiivipäivystystyössä ovat lisäksi:- synnytysten ja naistentautien päivystäjä- anestesiologian päivystäjä- psykiatrian alojen yhteispäivystäjä

Virka-ajan ulkopuolella on varallaolopäivystyksessä seuraavien erikoisalojen asiantuntijoita:- sisätaudit- ortopedia- pehmytkirurgia- synnytykset ja naistentaudit- lastentaudit- anestesiologia- radiologia- korva-, nenä- ja kurkkusairaudet- hätätyöhön voidaan kutsua näiden lisäksi eri erikoisalojen asiantuntijoita tarpeen mukaan.

10

VAATIVA SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYS

Kunta NykytilanneSosiaali- ja terveysyhtymänperuspalvelukeskus Aava liikelaitos

Arkisin omilla terveysasemilla virka-aikoina erikseen sovi-tulla tavalla. Virka-ajan ulkopuolella yhteispäivystyksessäad klo 21 asti.

HartolaIittiMyrskyläNastolaOrimattilaPukkilaSysmä

Läntinen perusturvapiiriAsikkala Arkisin omilla terveysasemilla virka-aikoina erikseen sovi-

tulla tavalla. Virka-ajan ulkopuolella yhteispäivystyksessäad klo 21 asti.

HollolaHämeenkoskiKärköläPadasjoki

Heinola Arkisin omilla terveysasemilla virka-aikoina erikseen sovi-tulla tavalla. Virka-ajan ulkopuolella yhteispäivystyksessäad klo 21 asti.

Lahti Yhteispäivystyksessä joka päivä klo 08 – 21.

11

SOSIAALIPÄIVYSTYS

Kunta Nykytilanne Suunnitelmat

Sosiaali- ja terveysyhtymänperuspalvelukeskus AavaliikelaitosHartola Palvelu hankitaan Lahden kaupungilta Arvioidaan nykyisen sosiaali-

päivystyksen kattavuuden(päivystysajat) riittävyys.Sosiaalipäivystyksen nykyinensijoituspaikka on tarkoituk-senmukainen. Jatketaan ank-kuri-mallin yhteistyötä sosiaa-lipäivystyksen kanssa.

Iitti Palvelu hankitaan Kouvolan kaupungilta31.12.2014 asti ja Lahden kaupungilta1.1.2015 alkaen

Myrskylä Palvelu hankitaan Lahden kaupungilta

Nastola Kuten edellä

Orimattila Kuten edellä

Pukkila Kuten edellä

Sysmä Kuten edellä

Läntinen perusturvapiiri Arvioidaan ja selvitetään sosi-aalipäivystyksen nykytilaa(mm. kattavuus, sisällöt, sidos-ryhmäyhteistyö) ja keskeisetkehittämistarpeet sosiaali- jaterveydenhuollon toimijoidenkeskeisten yhteistyökumppa-neiden kanssa.

Asikkala Palvelu hankitaan Lahden kaupungilta

Hollola Kuten edellä

Hämeenkoski Kuten edellä

Kärkölä Kuten edellä

Padasjoki Kuten edellä

Heinola Kuten edellä

Lahti Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys- sijaitsee Lahden poliisilaitoksella- toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa

Sosiaalipäivystysajat:ma-to klo 15-22pe klo 15-24la klo 9-24su klo 9-18

Sosiaalipäivystyksen asiakkaat- lastensuojelutarpeen arviointi- lastensuojeluilmoitukset- lähisuhde- ja perheväkivalta- alaikäiset rikoksentekijät- nuoret päihteidenkäyttäjät- vanhuksien akuutit selviytymisongelmat- muut kriisitilanteet

12

ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

Päijät-Hämeessä on ollut 1.1.12008 alkaen käytössä koko maakunnan kattava eläinlääkäripäivys-tysjärjestelmä. Päivystyksen toteuttavat yhteistyössä alueen kunnaneläinlääkärit sekä yksityisetpieneläinklinikat (Päijät-Hämeen Eläinlääkäriasema, Lahden Eläinlääkäriasema Oy ja Val - VetOy).Järjestelmä kattaa koko Päijät-Hämeen alueen ja sitä hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys-yhtymä.

Päivystystä varten maakunta on jaettu kolmeen päivystyspiiriin, jossa kussakin päivystää kerral-laan yksi eläinlääkäri. Näiden lisäksi viikonloppuisin ja arkipyhinä (pe 16–20, la 08–20, su 08–20)päivystää Lahdessa ja Hollolassa yksityinen pieneläinklinikka. Arkipyhinä toiminta-aikaan kuuluvatvastaavat ajat aatto- ja pyhäpäivinä.

Pohjoinen päivystyspiiri

n

n

n

e

¢ Päivystävä eläinlääkäri

p

p Yksityinen eläinlääkäriasema

² Helsingin yliopiston Saaren klinikka

n

n

n

n

pn

n

pn

²

Lahden seudun päivystyspiiri

Orimattilan seudun päivystyspiiri

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala


Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

PukkilaMyrskylä

3

13

EläinlääkäripäivystysKunta Suureläinpäivystys

Arkipäivät ma–to kello 16–08Viikonloppu pe–ma kello 16–08

Pieneläinpäivystyspe 16–20, la ja su 08–20

PohjoinenpäivystyspiiriAsikkalaHartolaHeinolaPadasjokiSysmä

päivystyspiirissä yksi eläinlääkäri yksityinen pieneläinklinikka hoitaa kaikkienkuntien osalta

yöaikaan vuorossa oleva suureläinpäivystäjävastaa myös pieneläinpäivystyksestä

Lahden alueenpäivystyspiiriHollolaHämeenkoskiKärköläLahtiNastola

päivystyspiirissä yksi eläinlääkäri

OrimattilanseudunpäivystyspiiriMyrskyläOrimattilaPukkila

päivystyspiirissä yksi eläinlääkäri

Ensihoidon palvelut

Uuden terveydenhuoltolain myötä ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille1.1.2013 alkaen. Tarkoituksena on varmistaa ensihoidon tasavertainen saatavuus sekä lähentääensihoidon ja sairaalapäivystysten yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus täsmentäälakia. Siinä määritellään ensihoidon tehtävät ja henkilöstön koulutusvaatimukset. Asetuksella sää-detään myös ensihoidon palvelutasopäätöksistä. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoidonsaatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustutta-va riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseenvaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oles-keleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueenerityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelu-tasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelu-tasopäätös vahvistetaan yhtymän valtuustossa vuosittain.

Ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2013 alusta lähtien ensihoitojärjestelmä tuo-tetaan ensihoitokeskuksen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen yhteistyönä. Siirtymävuosina 2013– 2014 toimii Hartolan ja Sysmän alueella vielä yksityinen palvelutuottaja. Ensihoitokeskus johtaa,valvoo ja kehittää ensihoitojärjestelmää sekä huolehtii vaativasta ensihoidosta, Padasjoen ja Asik-kalan ensihoidon yksikköjen miehityksestä sekä siirtokuljetustoiminnasta. Pelastuslaitos huolehtiikalustosta, suurelta osin asemapaikoista sekä järjestää henkilöstön muihin ensihoidon yksiköihinkumppanuussopimuksen mukaisesti.

14

Palvelutasopäätöksen mukaiset tavoittamisprosentit vuodelle 2013 Päijät-Hämeessä

Riskialueluokka A / B C D

Vähintään EVY Hoitotaso Ambulanssi Ambulanssi

8 min 15 min 30 min 30 min 120 min

1 90% 95% 100% 95% 90%

2 75% 90% 90% 90% 90%

3 30% 70% 90% 85% 90%

4 20% 50% 85% 70% 90%

5 Ei määritellä Ei määritellä

Ensihoidon yksiköt liikkuvat kenttäjohtajan määräyksestä alueella potilaiden tarpeiden mukaisesti.Kaikissa alueen kunnissa ensihoitoa tukee ja hätätilapotilaiden tavoittamisviiveitä lyhentää ensiaut-tajajärjestelmä. Ensiauttajatoiminnan sisältö on yhdenmukaistettu koko alueella.

Ensihoidon yksiköt ja tuottajataho vuonna 2013

Kunta Sairaankuljetusyksiköidenmäärä

Järjestäjä

Sosiaali- ja terveysyhtymänperuspalvelukeskus

Hartola 1 (12 h välitön ja 12 h varalla-olo)

Hartolan-Sysmä Sairaankuljetus Oy

Iitti 1 (24 h välitön) Päijät-Hämeen pelastuslaitosMyrskylä 1 (12 h välitön) Päijät-Hämeen pelastuslaitosNastola 1 (24 h välitön) Päijät-Hämeen pelastuslaitosOrimattila 1 (24 h vaativa ensihoito, väli-

tön)Ensihoitokeskus

Pukkila tukeutuu MyrskyläänSysmä 1 (12 h välitön ja 12 h varallo-

lo)Hartolan-Sysmä Sairaankuljetus Oy

Läntinen perusturvapiiriAsikkala 1 (24 h välitön) EnsihoitokeskusHollola 1 (24 h välitön) Päijät-Hämeen pelastuslaitosHämeenkoski tukeutuu Kärkölään Päijät-Hämeen pelastuslaitosKärkölä 1 (12 h välitön) Päijät-Hämeen pelastuslaitosPadasjoki 1 ( 12 h välitön ja 12 h varalla-

olo)Ensihoitokeskus

Heinola 2 (1 24 h vaativa ensihoitosekä 1 24 h välitön)

Ensihoitokeskus ja Päijät-Hämeen pelas-tuslaitos

Lahti 5 (1 24 h vaativa ensihoito, 224 h välitön valmius ja 2 12 hvälitön valmius)

Ensihoitokeskus ja Päijät-Hämeen Pelas-tuslaitos

Lisäksi siirtokuljetustoimintaa varten on käytössä tilanteen mukaan 1 24 h yksikkö, 1 12 h yksikköja 2 virka-aikaista yksikköä.

15

Perhe- ja kasvatusneuvolapalvelut

Lahden kaupungin hyvinvointipalvelujen yhteydessä toimiva Päijät-Hämeen perheneuvola tuottaakasvatus- ja perheneuvolapalvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kaikkien kuntien asuk-kaille. Heinola, peruspalvelukeskus Oiva ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ostavat so-pimukseen perustuen nämä palvelut Lahden kaupungilta.

Perheneuvola tuottaa sosiaalihuoltolain (710/82) mukaisia kasvatus- ja perheneuvontapalveluja,kansanterveyslain (66/72) mukaista puheterapiaa ja avioliittolain (411/87) mukaista perheasiainsovittelua lapsiperheille. Puheterapiapalveluja tuotetaan tuottajan ja palvelun tilaajan sopimantyönjaon mukaisesti.

Maakunnallinen yksikkö ja riittävä toiminnallinen volyymi mahdollistavat erityisosaamisen ylläpitä-misen ja kehittämisen kasvatus- ja perheneuvontapalveluissa sekä resurssien taloudellisen ja te-hokkaan käytön.

Perheneuvolan toiminta on keskitetty Lahteen ja siellä olleet kaksi toimipistettä on yhdistetty (Alek-santerinkatu 18), mikä parantaa henkilöstöresurssien käyttöä tasa-arvoisesti ja joustavasti.Perheneuvolaan on perustettu pikkulapsityöryhmä vuonna 2013 varhaisen vuorovaikutuksen jakiintymyssuhteen tuen ja hoidon tuottamiseksi. Palvelua ja osaamista kehitetään erikoissairaan-hoidon lastenpsykiatrian kanssa.

Seurakuntien perheasiainneuvottelukeskus tuottaa myös perheneuvontapalveluja ja perheasiainsovittelua. Vastaanottotilat ovat Lahdessa. Työnjako toimijoiden välillä on sovittu.

16

Päihde- ja mielenterveystyö

n

£

¢ Psykiatrian poliklinikka ESH

� Nuorisopsykiatrian osasto ja poliklinikka, Sihti

�¤°À§

p Perustason päihdetyö² Lahden seudun kriisikeskus

u Perusterveydenhuollon mielenterveystyötiimin palveluja

® Aikuispsykiatrian osastot

u®

¢

pu

u

u

up

u

u

u

u

uu

u

p

p

p

� Lastenpsykiatrian osasto, poliklinikka ja kotihoitotiimi

À Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

¤ Perheneuvola

è

è A-klinikka§ Lahden kaupungin nuorisovastaanotto (13-18 -v.)

¢

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala


Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

PukkilaMyrskylä

17

Erikoissairaanhoito

Yksikkö ja sijainti Palvelut Kehittämishaasteet

Poliklinikat, PHKS

Poliklinikat, Heinola, Lahti jaOrimattila

Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka

Heinolan psykiatrian poliklinikkaLahden psykiatrian poliklinikat 1, 2 ja3Orimattilan psykiatrian poliklinikka

Konsultaatiopalvelujen kehittäminen.Potilaiden palvelutarpeen arvioinnin,hoitokäytäntöjen ja hoidosta saadunterveyshyödyn mittaamisen kehittämi-nen. Yhteistyö Lahden kaupunginkanssa tarkoituksenmukaisen eri toimi-joiden työnjaon ja toimintatapojen ke-hittämiseksi.

Vanhuspotilaita hoidetaan psykiatrianerikoissairaanhoidossa samoin peri-aattein kuin muitakin ikäryhmiä.Psykiatrisista oireista kärsivien van-huspotilaiden toimivan alueellisenyhteistyön kehittäminen geriatrian (eikeskussairaalan toimintaa) kanssa,molemmin puolinen konsultointi? Van-huspsykiatrisen poliklinikkatoiminnankehittäminen.

Psykiatrian osastot, PHKS Akuuttipsykiatriset osastotVastaanotto-osastot 5 ja 7.Suljettu tutkimus- ja akuuttiosasto 52(iäkkäät potilaat, suurelta osin viikko-osasto).Hoito- ja kuntoutusosastotOsastot 6, 8 ja 9

Lastenpsykiatria, PHKS Poliklinikka ja lastenpsykiatrian viik-ko-osasto

Lähetteiden määrän hallinta.Akuutti- ja kiireellisten potilaiden arvi-ointi ja hoito.Kuntakonsultaatioiden ja kuntayhteis-työn käytänteiden jäsentäminen.

Nuorisopsykiatria, PHKS jaLahti

Nuorisopsykiatrian osasto, poliklinik-ka ja päiväosasto sekä SIHTI-arviointiyksikkö Lahdessa ja ympä-ristökunnissa.

Kuntayhteistyön jäsentäminen SIHTI-hankkeen toimintamallien pohjalta.Päijät-Hämeen alueelle sijoitettujennuorten psykiatrisen arvioinnin ja hoi-don järjestäminen (päivystyskeskusyh-teistyö ja alueellinen lastensuojeluyh-teistyö).

18

Perusterveydenhuolto

Kunta Palvelut Kehittämishaasteet

Sosiaali- ja terveysyhtymän pe-ruspalvelukeskus Aava liikelaitosIittiNastolaOrimattilaHartola ja Sysmä

Mielenterveystiimien palveluja erityöntekijäkokoonpanoilla

Lievissä mielenterveyden häiriöis-sä kehittämishaasteena on ma-sennuksen hoidon järjestelyt. Eri-tyisesti tulisi ratkaista, miten pe-rusterveydenhuolto kykenisi otta-maan enemmän vastuuta lievem-pien mielenterveyshäiriöiden hoi-dosta siten, että erikoissairaan-hoidon rooli tarkentuisi erityis-osaamiseen ja perusterveyden-huollon tukemiseen konsultaatioin.Mielenterveyspotilaan hoidon jat-kuvuus tulee myös turvata perus-terveydenhuollossa.

Kehittämistarpeena- nuorille suunnatun matalan-

kynnyksen mielenterveyspalve-luiden kehittäminen peruspal-veluihin oppilashuollon psy-kososiaalisten palvelujen (kou-lukuraattorit ja koulupsykologit)rinnalle. Erikoissairaanhoidontuki perustason tukemiseksi.

- perustason mielenterveyspal-veluiden sekä lasten ja heidänperheidensä kanssa työskente-levien tahojen yhteistyömuoto-jen kehittäminen perheiden ar-jessa selviytymisen tukemisek-si

Oiva:- Perustasolla toimivan nuorten

mielenterveystiimin toimintakäynnistyy 2014. Nuorten mie-lenterveystiimin avulla vasta-taan lievien mielenterveyshäi-riöiden hoidon tarpeisiin sekäjatkohoidon tarpeisiin. Perusta-son erikoissairaanhoidon työn-jako- ja yhteistyökäytäntöjätarkastellaan vuoden 2014 ai-kana.

Läntinen perusturvapiiriAsikkalaHollolaHämeenkoskiKärköläPadasjoki

Mielenterveystiimien palveluja erityöntekijäkokoonpanoilla esim. psy-kiatriset sairaanhoitajat, psykiatrinkonsultaatiot perusterveydenhuol-lossa

Kriisiapu ostopalveluna Lahden seu-dun kriisikeskuksesta.

Pitkäaikaisesti psyykkisesti sairailleja mielenterveyskuntoutujille osto-palveluita Päijät-Hämeen sosiaali-psykiatriselta säätiöltä ym. yksityisil-tä palveluntuottajilta.

Heinola Mielenterveystiimien palveluja erityöntekijäkokoonpanoilla.Psykiatrisen sairaanhoitajan ja päih-desairaanhoitajan palvelut mielen-terveys- ja päihdekuntoutujille.Kriisiryhmän palvelut.

Lahti Mielenterveystiimien palveluja erityöntekijäkokoonpanoilla esim. psy-kiatriset sairaanhoitajat, psykiatriankonsultaatiot perusterveydenhuol-lossa ja kotihoitotyöryhmä.

Kriisiapu ostopalveluna Lahden seu-dun kriisikeskuksesta.

Pitkäaikaisesti psyykkisesti sairailleja mielenterveyskuntoutujille osto-palvelut Päijät-Hämeen sosiaalipsy-kiatriselta säätiöltä ja muilta yksityi-siltä palveluntuottajilta.

Nuorten mielenterveyspalvelut: Nuo-risovastaanotto 13–18-vuotiaillepäihde- ja mielenterveysongelmaisil-le nuorille.

19

Sosiaalihuolto


Sosiaali- ja terveysyhtymän pe-ruspalvelukeskus Aava liikelaitosMyrskyläOrimattilaPukkilaIitti

Nastola

HartolaSysmä

Palveluasumisen yksikkö Orimatti-lassa, tuottaa myös kotiin vietävää jayksikössä toteutettavaa avotyötäsekä päivätoimintaa.Palveluasumisen yksikkö Nastolas-sa, tuottaa myös tuettua asumista.Päivätoimintayksikkö KukkanenNastolassa, tuottaa myös kotiin vie-tävää avotyötä.Päihde- ja mielenterveystyön työpariIitin työ- ja päivätoimintakeskuksenyhteydessä, tuottaa avotyötä ja päi-vätoimintaa.Sysmä-Hartola -alueella koti- jaasumispalvelujen kotihoidon päihde-ja mielenterveystyö.

Päivätoimintaa kehitetään nivou-tuen tukikeskuksiin (asumisyksi-köt, työpajat, työ- ja päivätoiminta-keskukset). Tavoitteena on alueel-linen kattavuus sekä toimiva yh-teistyö esim. nuorten työpajatoi-minnan kanssa.

Asumisyksiköiden kehittäminenosana sosiaalihuollon palvelupro-sessia sekä siten, että ne pystyvättarvittaessa tuottamaan myösintervalli- ja kriisiasumisen palve-luja. Edellyttää toimivia lääkäripal-veluja.

Nastolan asumisyksikön, Matinta-lon, toimintaedellytysten selvittä-minen ja uusien asumisratkaisujenlöytyminen eniten apua tarvitsevil-le asiakkaille (kiinteistöstä aiheu-tuva muutostarve toimintaan).

Jatketaan päihde- ja mielenterve-yspalvelujen psykiatrisen sairaan-hoitajan osaamisen hyödyntämistäaikuissosiaalityössä, lastensuoje-lussa sekä työ- ja päivätoiminnas-sa ja työpajoilla.

Pyritään lisäämään ryhmätoimin-toja ja vertaistuen hyödyntämistäkohdentamalla resurssia niihin.

Läntinen perusturvapiiriAsikkala

Hollola

HämeenkoskiKärkölä

Padasjoki

Mielenterveysohjaajan palvelut, pal-veluasumisyksikkö, tukiasuntoja,päivätoiminta, työpajatoimintaa

Mielenterveysohjaajan palvelut, pal-veluasumisyksikkö, tukiasuntoja,päivätoiminta, työpajatoimintaa

Mielenterveysohjaajan palvelut, työ-pajatoimintaa

Mielenterveysohjaajan palvelut, pal-veluasumisyksikkö, tukiasunto, päi-vätoiminta, työpajatoimintaa

Kolme päihdeterapeuttia koko Oivanalueella. ja lisäksi yksi päihdeohjaaja

Lisätään avopainotteista kuntou-tusta ja tehostetaan palveluohja-usta.

Sidosryhmäyhteistyö mm. kuntiennuorisopalveluiden (etsivän nuori-sotyön palvelut); aikuissosiaali-työn, lastensuojelun kanssa.

Työpajatoiminnan nykyinen laa-juus (6 työpajaa) ylläpidetään.

Heinola Päihde- ja mielenterveystiimin palve-luja.Mielenterveys- ja päihdekuntoutujanasumispalvelut.

20


Lahti Päihdepalvelut järjestetään ostopal-veluna Lahden A-klinikka toimelta, a-klinikka- ja k-klinikkapalvelut, katkai-suhoitoa, laitoskuntoutusta ja asu-mispalveluja, Lahden Sininauhaltaensisuoja- ja asumispalveluja, muiltayksityisiltä palveluntuottajilta puite-sopimuksen perusteella laitoskun-toutusta ja asumispalveluja, avokun-toutusta Päijät-Hämeen Myllyhoito-klinikalta.

Tukiasuntoja.Työhönkuntoutusta, työpajatoiminta.

Seudullisetrikos- ja riita-asioiden sovittelu, talo-us- ja velkaneuvonta.Sosiaalinen luototus.

Sosiaalipsykiatrisen kotihoitotyö-ryhmän kehittäminen osana avo-hoidon toimintaa.

Apilakadun asumispalveluyksikön(ensisuojamajoitus ja asuntolapal-velut) toiminnan aloittaminen syk-syllä 2014.

21

Erityishuolto

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut on järjestetty Päijät-Hämeensosiaali- ja terveyspiirissä Lahden, Heinolan, Peruspalvelukeskus Oivan ja Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymän peruspalvelukeskus Aava liikelaitoksen omana palvelutuotanto-na ja ostopalveluna kehitysvammahuollon kuntayhtymiltä. Palveluja ostetaan myös yksityisiltä pal-velujentuottajilta tai yhdistyksiltä/säätiöiltä. Perusterveydenhuolto tapahtuu peruspalvelukeskuksis-sa. Päivähoito toteutuu joko omassa kunnassa tai Päijät-Hämeen alueella keskitetymmin. Asian-tuntijapalvelut tai vaativan tason tutkimus ja kuntoutus ja opetus ovat pääosin keskitetty Päijät-Hämeen alueella tai sen ulkopuolelle. Erityishuoltopiirit järjestävät asiantuntijapalveluita, vaativantason tutkimuksia ja kuntoutusta sekä opetusta, perhehoitoa ja palveluasumista.

ETEVA-kuntayhtymään kuuluvat Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti,Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Hartolan yhteistyökumppanina on Vaa-lijalan kuntayhtymä ja Myrskylän ruotsinkielisen väestön osalta Kärkulla.

¢ Peruspalvelukeskus Aavan työ-/päivätoiminta

s Erityishuoltopiirin järjestämä avotyö/päivätoiminta/toimintakeskusu Erityishuoltopiirin järjestämä kotona asuvien tukeminen

® Erityishuoltopiirin järjestämäperhehoito

u®u®¢

¢®u

�u®s

� Peruspalvelukeskus Aavan asumisyksikkö¢ Peruspalvelukeskus Oivan asumisyksikkö, kotona asuvien tuki,

perhehoitoa sekä avotyö/päivätoimintaa¤ Peruspalvelukeskus Oivan kotona asuvien tuki,

perhehoitoa sekä avotyo-/päivätoimintaa

è

¢®u s®u

¢®u

u® u®

�u®

¢u®

�¢u®s

¢®u

®¤u

è Erityishuoltopiirin järjestämätukikeskus

² Lahden kaupungin palvelukoteja, tuettua ja itsenäistäasumista sekä päivä- ja työtoimintakeskus

²

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala


Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

Pukkila Myrskylä

22

Kunta Nykytilanne SuunnitelmatSosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus Aavaliikelaitos

Kehitysvammapalveluiden kehittäminen merkitseeavohuollon voimavarojen vahvistamista siten, ettävoimavaroja keskitetään Päijät-Hämeen alueelle.Lisäksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä,Lahden ja Heinolan kaupungit ja Peruspalvelukes-kus Oiva pyrkivät hyödyntämään aiempaa enem-män toinen toistensa voimavaroja yhteistyön poh-jalta. Lisäksi asiakkaiden palveluohjausta tehoste-taan tavoitteena ohjata aiempaa tarkemmin osto-palveluiden käyttöä.

Lisäksi tavoitteena on erityishuoltopiireistä ostetta-vien palveluiden selkiyttäminen, johon liittyy palve-luohjauksen tehostaminen ja painopisteen siirtoavohuollon ensisijaisuuteen. Erityishuoltopiiriinohjataan vaikeimmin kehitysvammaisten tutkimus-jaksot.

Lahti on käynnistänyt Eteva kuntayhtymän kanssaneuvottelut Lahdessa olevien palveluasumisyksi-köiden ja päivä- ja työtoimintojen siirrosta kaupun-gin omaksi toiminnaksi v. 2013 alusta. Lahdenkaupungin oma toiminta laajenee asumispalveluis-sa ja päiväaikaisessa toiminnassa, vaativat asian-tuntijapalvelut tuottaa edelleen Eteva asiantuntija-ja erityispalveluina sekä erikoissairaanhoito sovituntyönjaon mukaisesti.

Kehitysvammaisten neurologisten erikoissairaan-hoidon palvelujen lisäksi ovat Eteva-kuntayhtymäja PHSOTEY sopineet ostavansa kumpikin puolenkehitysvammapsykiatrian erikoislääkärin työpanok-sesta HUS:lta vaikeaoireisten potilaiden tutkimuk-seen ja hoitoon 1.4.2012 alkaen.

Aavalla on tavoitteena Orimattilan toimintakeskuk-sen siirtäminen omaksi toiminnaksi viimeistäänvuoden 2015 alusta lukien. Valmistellaan yhteis-työssä Lahden kanssa osan Orimattilassa ja Nas-tolassa sijaitsevien asumispalvelujen siirtymistäLahden organisaatioon ja täten synnyttää seudulli-nen asumispalvelukokonaisuus kehitysvammaistenympärivuorokautiseen asumiseen.

Peruspalvelukeskus Oivassa kehitysvammaistenpäivä- ja työtoimintaa järjestetään Hollolassa jaAsikkalassa. Asumispalveluja kehitetään omanatoimintana. Vuoden 2014 alussa Hollolaan perus-tettiin uusi asumisyksikkö ja Asikkalassa laajennet-tiin olemassa olevaa yksikköä.

Hartola Kotona asuvien tukeminen ja palve-luasuminen sekä perhehoito, päivä-hoito

Iitti Kotona asuvien tukeminen, avo-työ/päivätoimintaa omassa työkes-kuksessa, perhehoito, päivähoito

Myrskylä Kotona asuvien tukeminen, perhe-hoito, päivähoito

Nastola Kotona asuvien tukeminen ja palve-luasuminen sekä perhehoito, päivä-hoito, päivätoiminta omassa päivä-toimintakeskuksessa

Orimattila Kotona asuvien tukeminen, palvelu-asuminen sekä liikkuvaa päivätoi-mintaa Artjärvellä, perhehoito, päi-vähoito

Pukkila Kotona asuvien tukeminen, perhe-hoito, päivähoito

Sysmä Kotona asuvien tukeminen, avo-työ/päivätoimintaa omassa työkes-kuksessa, perhehoito, päivähoito

Läntinen perusturvapiiriAsikkala Kotona asuvien tukeminen ja palve-

luasuminen sekä työ/päivätoimintaa,perhehoito, päivähoito

Hollola Kotona asuvien tukeminen ja palve-luasuminen sekä työ/päivätoimintaa,perhehoito, päivähoito

Hämeenkoski Kotona asuvien tukeminenKärkölä Kotona asuvien tukeminen ja palve-

luasuminen sekä toimintakeskus,perhehoito, päivähoito

Padasjoki Kotona asuvien tukeminen ja palve-luasuminen, perhehoito

Heinola Kotona asuvien tukeminen ja palve-luasuminen sekä avotyö/ päivätoi-mintaa, perhehoito

Lahti Kotona ja itsenäisesti asuvien tuki japalveluasuminen sekä päiväaikaisetpalvelut ja perhehoito.Oma palvelurakenne monipuolistuuja on monituottajuuteen perustuvaa.Asumisen painopistettä siirretäänkevyemmin tuettuun asumiseen japalvelutarpeen arviointia ja palve-luohjausta kehitetään.

23

Ympäristöterveydenhuolto

Terveydensuojelun tarjonta

Ympäristöterveyskeskuksen terveydensuojelun tulosalueen toiminta perustuu osaamiskeskusjär-jestelyyn. Hollolan osaamiskeskuksen pääasiallisena toimialueena ovat Hollolan, Hämeenkoskenja Kärkölän kunnat, Asikkalan osaamiskeskuksen pääasiallisena toimialueena ovat Asikkalan, Har-tolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat ja Orimattilan osaamiskeskuksen pääasiallisena toimialueenaovat Nastolan, Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan kunnat. Heinolan osaamiskeskuksesta palvelujatuotetaan Heinolan kaupungin lisäksi Hartolan ja Sysmän kunnille. Hartolassa, Nastolassa jaSysmässä ylläpidetään terveydensuojelun palvelupisteitä.

Ympäristöterveyskeskuksen terveydensuojelu

n

n

n

£

£

e

¢ Osaamiskeskus, pääasiallinen toimipiste

� Palvelupiste

p

p Lahden kaupungin terveysvalvonnan toimipiste

£

n

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala


Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

PukkilaMyrskylä

24

Eläinlääkintähuollon tarjonta

Eläinlääkintähuollon tulosalueen toiminta on järjestetty virka-aikana kolmen toiminta-alueen puit-teissa, jotka ovat: Eteläinen alue (Orimattila, Pukkila, Myrskylä), Läntinen alue (Hämeenkoski, Kär-kölä, Hollola, ja Nastola) ja Pohjoinen alue (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä sekäosittain Hollola.)

Ympäristöterveyskeskus

n n

n

£

¢ Eläinlääkintähuollon toimipiste

� Iitin kunnaneläinläääkäri

p

p Lahden kaupungineläinlääkäri

n

n

n

n

n

Padasjoki

Hartola

Sysmä

HeinolaAsikkala


Kärkölä

Orimattila

LahtiNastola

Iitti

PukkilaMyrskylä

25

Terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto

Kunta Nykytilanne SuunnitelmatAsikkalaHartolaHeinolaHollolaHämeenkoskiKärköläMyrskyläNastolaOrimattilaPadasjokiPukkilaSysmä

Ympäristöterveyskeskus järjes-tää yleisen ympäristöterveyden-huollon palvelut ja valtakunnal-listen valvontaohjelmien mukai-sen paikallisiin valvontasuunni-telmiin (tuoteturvallisuusvalvon-ta, elintarvikevalvonta, tervey-densuojelulain mukainen valvon-ta, tupakkalain ja lääkelain val-vonta) perustuvat terveydensuo-jelun valvontapalvelut osaamis-keskustensa toimesta sekäeläinlääkintähuollon lakisäätei-set palvelut.

Palvelutoimintaa kehitetään muuttuvan lainsäädännön vaati-musten pohjalta valitun palvelustrategian mukaisesti tervey-densuojelussa asiantuntijoiden erikoistumisen ja työnjaon täs-mentämisen avulla osaamiskeskusjärjestelyn pohjalta ja eläin-lääkintähuollossa eläinlääkärien työnjakoa ja toiminta-aluejakoa kehittämällä. Lisääntyvä tieto ympäristön terveyshai-toista antaa mahdollisuuksia terävöittää ennaltaehkäisevääosuutta palveluissa. Informaatioteknologian ja sähköisten väli-neiden käyttöä lisätään palvelutoiminnassa.

Uudistunut eläinlääkintähuoltolaki selkiyttää valtion ja kuntienvelvoitteita. Pieneläinten määrä lisääntyy; heijastuu päivystys-tarpeisin. Hyötyeläinten tuotantoyksikkökoko kasvaa ja tuotan-non erikoistuminen lisääntyy. Eläintautien riskit kasvavat, toi-saalta niiden hallinta paranee.Eläinlääkintähuoltolain 15 § 2 mom. mukaisia tehtäviä hoide-taan valvontaeläinlääkärin toimesta, jonka toiminta-alueena onympäristöterveyskeskuksen lisäksi Lahden kaupunki.

Documents

Järjestämissuunnitelma 2014–2017 Päivitys 2014–2015...1.1.2014 Hollolan kunnan taseyksiköksi ja läntisen perusturvapiirin yhteistoiminta-alueena jatkaa Asikkala, Hollola,