Torstai 29. kesäkuuta 2017 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 6 62. vuosikerta

Pyhä-järvi-

juhlienohjelma

16.7.2017

sivu 3

Juhla-järjestelytneuvoteltuvalmiiksi

Auringonlasku Pyhäjärvellä. Kuva on otettu 1900-luvun alussa, kertoo otoksen lähettänyt Pekka Suokas.

Ratkeaako varjonarvoitus?

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön ne-lihenkinen neuvotteluryhmäkävi kesäkuun alussa Kar-jalassa Plodovojessa sopi-massa viimeiset järjestelytkesän kihujuhlien tiimoilta.

Tapaaminen sikäläistenviranhaltijoiden kanssa su-jui hyvässä hengessä, jamyös yhteistyötä juhlata-pahtumaan on luvassa.

Kuvassa säätiön pj. Pert-ti Hakanen ja Aleksei Vale-rovits Pavlov. Kuva: YrjöInkinen.

SIVU 2

Pyhäkylässä sijanneen kunnanlääkärin talos-ta on vuosikymmenten jälkeen löytynyt kuk-kakuvioinen varjo, jonka löytäjä on valmisluovuttamaan eteenpäin. SIVU 5.

- Evakkojen matkassa 1939-1945 -dvd-esitys, JuuretKarjalassa, tietoa Karjalan historiasta, suvuista ja pitäjistä,karjalaisia kansallispukuja.- Valokuvia Puolustusvoimien kuvakeskuksen kokoel-mista.- Luovutetun Karjalan pitäjä- ja sukutietoutta

Varaukset ja lisätiedot,p. 044 730 0116,karjalatalo@karjalanliitto.fi.

VAPAA PÄÄSY! Näyttely on avoinnakeskiviikko-perjantai klo 12-18.

VPL.PYHÄJÄRVI2

29. kesäkuuta 2017

Torstai 29. kesäkuuta 2017

Sata vuottataakse jäänyttä aikaaVoi vain kuvitella, miten Pyhäjärvellä eletään heinä-kuun puoliväliä vuonna 1917. Lauantaina on paistet-tu piiraat ja muut tarpeelliset leipomukset ja lihapottion ollut uunin jälkilämmössä. Tupa on siivottu jasaunassa käyty. Iltakellot ovat soitollaan ilmoittaneetpyhän alkamisesta.On heinänteon aika, muttaarkiset työt on siirretty syrjään ja nyt pyhäaamunrauha on kaikin aistein läsnä.Suunnitelmissa onkirkkomatka. Useilla kyläkunnilla oli oma kirkkovene,jolla matka taittui mukavasti yhdessä soutaen.

Venäjällä oli maaliskuussa tapahtunut vallankumo-us, levotonta aikaa tultaisiin kokemaan myösKarjalankannaksella. Raja sulkeutui. Itsenäistymis-mahdollisuuden käsittely oli alkanut Suomessa jokeväällä. Suomi itsenäistyi, mutta vielä käytiinvapaussota, kuten kansalaissotaa Kannaksellanimitettiin.

Yli kaksi vuosikymmentä saatiin elää rauhan aikaa,kunnes alkoi talvisota ja sen jälkeen jatkosota.Evakkomatkat suuntautuivat länteen, mutta monetpalasivat taas takaisin itään. Jatkosodan jälkeenrauhanehdot määräsivät jättämään kodit lopullisesti.Oli jatkettava elämää uusilla paikoilla. Suomi hoitikoditta jääneiden kansalaistensa uudelleenasutta-misen mallikelpoisesti. Evakot olivat aktiivistaväkeä,joten he osallistuivat myös yhteisten asioidenhoitoon uusilla asuinpaikoilla. Ajatukset olivatluonnollisesti paljon ”siel koton”, jonne ei muutenenää ollutkaan pääsyä. Pysyvää ei ollut sekäänasia,vaan 1990 pääsin vapaasti käymään juurillani,paikoilla joista olin paljon kuullut kerrottavan.

Juuri tuli kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Pyhäjärvenkirkon raunioille kokoontui kirkkokansa jumalanpal-velukseen, elettiin ns. välirauhan aikaa. Heinäkuus-sa säätiön toimesta kokoonnutaan samalle kirkko-aholle jumalanpalvelukseen ja kihujuhlaan. Messunjälkeen lasketaan seppele sankarivainajien muisto-merkille. Muistomerkki on pystytetty säätiömmetoimesta 1994.

Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille lasketaanmyös seppele. Esi-isämme elivät ankaria aikojalähes maaorjina. Kuitenkin he taistelivat kotiensa,omaistensa ja oikeuksiensa puolesta uskoen lujastioikeuden viimein voittavan. Talonpoikien jälkeläisetovat pystyttäneet 1936 muistomerkin isiensä pelloil-ta kootuista kivistä. Samaan aikaan ja samallamallilla muuratut Metsäpirtin ja Rautu-Sakkolan-muistomerkit seisovat myös yhä paikoillaan.

Lapinsodan päättymisen jälkeen on eletty 72 vuottarauhan aikaa Suomessa. Meitä evakkojen jälkeläisiäon syntynyt ja kasvanut rajan tällä puolella aikuisiksiomassa perheessänikin jo kolme sukupolvea.Esivanhempiemme elämään verrattuna olemmesaaneet hyvän osan. Olemme saaneet elää turvalli-sessa, vapaassa ja vakaassa maassa ilman sodankauhuja, menneiden sukupolvien elämää ja uhrauk-sia unohtamatta.

Matkamme on 100-vuotiaan Suomen juhlatapahtu-ma meille ”pyhäjärvöisille”. Kotiin jääneille tuommesitten terveiset tämän lehden palstoilla. Kuvateksteineen on jo hyvä juttu, mutta matkakertomussiihen lisättynä on vielä parempi.

Viipurin läänin Pyhäjärvi-juhlia päästään viettämäänvanhoille kotikonnuille Plo-dovojeen heinäkuun puo-livälissä. Edellisen kerransiellä juhlittiin vuonna 1998,ja näistä juhlista kertoo Rei-no Äikiä toisaalla lehdensivuilla.

Tulevia juhlia on valmis-teltu jo pari vuotta, ja vii-meisen valmistelukäynninPyhäjärvi-Säätiön edusta-jat tekivät Pyhäjärvelle ke-säkuussa. Kaikki neuvot-telut juhlien eteen sujuivathyvässä hengessä ja paikal-liset viranomaiset tarjoa-vat apuaan käytännön jär-jestelyissä.

Vpl. Pyhäjärvi-juhlien valmisteluttehtynä yhteistyössä paikallistenviranomaisten kanssa

PIRJO KIIALAVara-asiamies

Kaikki juhlatapahtumatsijoittuvat kirkkoaholle lah-joitusmaatalonpoikienmuistomerkin tuntumaan,kuten vuonna 1998. Ky-seessä on ulkoilmajuhla, jo-ten vieraiden on syytä ottaamukaansa varustus säänmukaan; tarvittaessa kerta-käyttösadetakkeja ja sateen-varjoja kannattaa ottaa mat-kaan, samoin esimerkiksiretkituoleja – ja jos on hel-le, niin senkin suojautumi-seen kannattaa varautua.

Juhla alkaa hartaushetkel-lä ja ehtoollisella. Seppeleetlasketaan kirkon paikalle jasankarihauta-alueelle, kukil-la muistetaan myös paikal-

lista muistomerkkiä.Kirkonmenojen jälkeen

nautitaan Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön tarjoamat kirkko-kahvit.

Päiväjuhlassa juhlapuheenpitää Vpl. Pyhäjärvi-Sääti-ön pj, keväällä myös Kar-jalan Liiton hallituksen pu-heenjohtajaksi valittu kan-sanedustaja Pertti Haka-nen. Juhlassa on mukanapyhäjärveläisten lisäksimyös venäläisten tarjoamaaohjelmaa.

Pitkään Musakan Loma-rantaa luotsannut AnttiMusakka on mukana juh-lien järjestelyissä.

Tilaisuuden puheet tul-kataan niin, että sekä juh-lille osallistuvat suomalai-set ja venäläiset osapuoletsaavat kuulla tapahtumansisällön.

Juhlan jälkeen kirkko-aholla voi toteuttaa myöspiknik-iltapäivää autokun-nittain, toivottavasti kenel-läkään ei ole kiire lähteäpois tilaisuudesta, kun onmahdollisuus jäädä haas-telemaan ja viettämään yh-teistä aikaa.

Tervetuloa!

Neuvottelut käyty hyvässä yhteisymmärryksessa. Vas. Antti Musakka, Markku Pärssinen, OlgaViktornova Kustova, Pertti Hakanen, Mauri Hauhia ja Aleksei Valerovits Pavlov. Kuva: Yrjö Inkinen.

SUOMEN ITSENÄISYYS JA KARJALA -kesänäyttely 28.6.-27.8.2017 Karjalatalolla Helsingissä

Näyttely kertoo Karjalan merkityksestä Suomen histori-assa – ennen itsenäistymistä ja sotien jälkeen. Näyttelynpääteemoina ovat karelianismi ja evakkous. Kesänäyttelysopii erinomaisesti esimerkiksi karjalaisten kesäretkenkohteeksi. Myös ruokaa on saatavilla ennakkovarauksel-la.

Näyttelyssä on esillä muun muassa- Näytteitä Karjalan Liiton taidekokoelmasta (mm.Toivo Talven ja Tuulikki Pietilän, Aukusti Tuhka, AnjaLuolajan-Mikkolan ja Väinö Raution töitä).- Karelianismin kauden esittely Taiteilijakoti Erkkolankokoelmista.- Karjalaisia kansallispukukuvia Lady Ostapeckin kuva-kokoelmista.

Torstai 29. kesäkuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 3

HUOM! OmatoimimatkaajinaVpl. Pyhäjärvi-juhlille tulijat

Omatoimimatkalaiset, jotka tulette Vpl. Pyhäjärvi-juhlille16.7.2017 bussiryhmien ulkopuolella, jos ette vielä ole ottaneet

yhteyttä säätiön asiamieheen Kirsti Naskaliin, tehkää se pikaisesti.Tieto tarvitaan käytännön järjestelyjen, mm. tarjoilun ja ilmoittau-

tumismaksun vuoksi. Puh. 040 7192 692 tai s-posti:kirsti.naskali@gmail.com.

Messuklo 10-11- Juhani Forsberg, liturgia- saarna Heikki Paukkunen- avustajat Silja Forsberg, Tarja Kopalainen, Mirja Alarotu- musiikki Riitta ja Anssi Hirvonen- kolehti- ehtoollinen- seppelpartioiden lähettäminen lahjoitusmaatalonpoikienmuistomerkille, kirkon muistomerkille, sankarivainajienmuistomerkille ja Plodovojen kulttuuritalon muistomerkille- puhe sankarivainajien muistomerkillä, Antero Pärssinen

Kukkojen sukuseuran lipun vihkiminen messun jälkeen

Kirkkokahvittarjoaa Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö

Päiväjuhlaklo 12.30-14.00- avaussanat hallintoneuvoston vpj. Mauri Hauhia- Karjalaisten laulu- paikallisen järjestelytoimikunnan tervehdys, Aleksei Valorovits Pavlov- paikallisten nuorten tanssiesitys- Plodojoven hallinnon tervehdys, Olga Viktornova Kustova- yhteislaulua- juhlapuhe, Karjalan Liiton pj, kansanedustaja Pertti Hakanen- nuoren puheenvuoro, Erika Hurme- stipendien jako, säätiön asiamies Kirsti Naskali- kutsu vuoden 2018 Pyhäjärvi-juhlille- päätössanat, hallintoneuvoston pj Esko Pulakka- Karjalan kunnaat -laulu- yhteislaulujen säestys ja esilaulu, Riitta ja Anssi Hirvonen- juontajana toimii Pertti Hakanen

Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Tilaisuudessa jaetaankäsiohjelma, jossa ovat myös messun virret.

Vpl. Pyhäjärvi-juhla 16.7.2017Kirkkoaho (Plodovoje)

Vaakunan kuviot on otettu Pyhäjärven kirkkoaholle1936 pystytetystä lahjoitusmaatalonpoikien muistomer-kin huipulla olevasta lyhdystä, jonka yläpuolella oliKarjalan vaakunakuvio. Idea on rovasti Kaarle Viikanja heraldisessa muotoilussa avusti heraldikko, graafikkoKaj Kajander, 1989.

Vaakunan selitys:Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta,

kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi;ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen yläpuolella

kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joistaoikea pitelee miekkaa, vasen käyrää sapelia; kaikkihopeaa.

Tiesitkö tämänPyhäjärven vaakunasta?

Kirkon muistomerkki.

Torstai 29. kesäkuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI4

Kirkonsanoma

Rakkaamme

Kerttu LiisaLUOTIo.s. Pärssinen

s. 27.6.1927 Vpl. Pyhäjärvik. 12.5.2017 Sastamala

KaivatenTaunoTarmo perheineenArto perheineenAnteroErkki perheineensukulaiset ja ystävät

Kun sammui sydän läheisenon aika surun hiljaisen.

Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa.

Alavuden kirkon vieressä on arvokkaalla paikallapaasi, jonka Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö pystytti v. 1991evakkoaikana Alavudelle haudattujen 141 pyhäjär-veläisen vainajan muistoksi. Säätiön toimesta muis-tokivi on puhdistettu Suomi 100-vuotisjuhlavuo-den merkeissä. Tämän muistomerkin vieressä on Karjalaan jääneiden vainajien muistopaasi, jonkaAlavuden karjalaiset ovat pystyttäneet. Kuva: Mark-ku Pärssinen.

Matkapysähdysvinkki

Kirjoitan tätä kirkonsano-maa helluntaina, kirkollise-na juhlapäivänä, kirkonsyntymäpäivänä. Ulkonahulmuaa täydessä salossasiniristilippumme. Ei siksi,että on kirkollinen juhla,vaan siksi, että on Puolus-tusvoimain lippujuhlan päi-vä, marsalkka Manner-heimin syntymäpäivä. CarlGustav Emil Mannerheimsyntyi 4.6.1867 Askaisissa,siis 150 vuotta sitten. Onvakiintunut liputuspäivä.

Keskikesän juhlassa ju-hannuksessa siniristilippuliehuu salossaan ylitse yön.Ei taaskaan siksi, että onkirkollinen juhla: JohannesKastajan syntymäpäivä,vaan siksi, että on Suomenlipun päivä, siniristilipunpäivä.

Tänään voimme yksimie-lisesti todeta, että vuonna1918 valittu lippupäätös on

Siniristilippummeollut itsenäiselle ja kansan-valtaiselle kansakunnalle hy-väksi. Eräiden ehdotetta-ma leijona sai jäädä proto-kollaan, vaakunaamme jamaajoukkueelle!

Juhannuksesta alkaenmonien kaihoisat ajatuksetovat jo rakkailla kotikun-nailla.

Jokakesäiset pitäjäjuh-lamme, kihujuhlamme,ovat jälleen aidoimmassaympäristössään. Harvatmuistavat kihujuhlat lapsuu-destaan, mutta monet meis-tä muistavat juhlat vuonna1998. Tosin monet ovatkuluneina 19 vuotena jokutsuttu joukostamme.

Herra, opeta meitä laske-maan päivämme oikein.

Nopea on ajan riento.

Tunteet herkistyivät kirk-koaholla, kun tutuista tu-tuin kutsulaulu Pyhäaamunrauhaa hiljaa huokuu maa

aloitti yhteisen jumalanpal-veluksen. Alttari oli pysty-tetty lahjoitusmaatalonpoi-kien muistomerkin eteen.Muistomerkki oli verhoiltukookkaalla ristillä.

Alttarin takana seisoivatkirkkoisämme Juhani Fors-berg liurgina ja silloin vielävoimissaan ollut Kaarle Vii-ka saarnan pitäjänä. Tun-teet herkistyivät molemminpuolin alttaripöytää...

Hankalia olivat olleet niit-ten juhlien valmistelut, vai-keaa käytännön toteutus.Tarvittiin paljon luovaa ajat-telua ja ihmisten tunteittenkäsittelyä, jotta keskinäinenluottamus pitäjän nykyistenjohtajien kanssa salli rak-kaan siniristilippumme va-paan hulmuamisen iki-omassa juhlassa.

Itse ihaillen muistelen sil-loisen heimopäällikkömmeErkki Pärssisen taidokkaanotteen kutsuessaan pitäjän

nykyiset johtajat ja erityi-sesti nykyisten asukkaidenlapset tervetulleeksi yhtei-seen juhlaan. Sillä sitä kult-tuurikeskuksen juhla juurioli – yhteinen.

Joku kysyi minulta sata-vuotiseen juhlavuoteem-me viitaten, että missä nä-kyy suomalaisuus? Vasta-sin hänelle muuta mietti-mättä: siniristilipussamme,kun sen oikein oivaltaa.Risti on läsnä kihujuhlam-me jumalanpalveluksessaheinäkuussa, risti on läsnäkansamme vaiheissa nytja aina, risti on läsnä jo-kaisen ihmisen jokapäi-väisessä elämässä, risti onläsnä jokaisen ihmisenkuolemassa: Kristuksen ris-ti.

Herra, anna rauha ian-kaikkinen!

RAIMO VUORISTO

Rakkaamme

HelenaIlomäkio.s. Kaasalainen

s. 2.12.1919 VPL Pyhäjärvik. 7.5.2017 Multia

Kiittäen ja kaivatenLeena ja ErkkiAlpo ja MaritaMatti ja SatuJukka ja Sanna perheineenPekka ja Katri perheineenTimo perheineenSukulaiset ja ystävät

Soi temppelin kellot hiljaa,yli keväisen kirkkomaan.Sinne saatoimme äidin,mummun rakkaanisän vierelle nukkumaan.

Siunattu läheisten läsnä ollessa 26.5.2017.Kiitämme Poukaman henkilökuntaa

äidin hyvästä hoidosta.

Rakas Äitimme

Edit Sofia Kotasalmio.s. Teittinen

s. 13.5.1919 Viipurinläänin Pyhäjärvelläk. 25.4.2017 Seinäjoella

Rakkaudella ikävöidenUllaMarjasukulaiset ja ystävät

Käyn kohti sinua, oi Herrani,tietäni viitoittaa pyhä ristisi.Virteni matkalla soi täynnä toivoa.Käyn aina, Herrani, kohti sinua. Virsi 396

Siunaus toimitettu Törnävän kirkossa 19.5.2017 läheisten ja ystävien saattaessa.

Puhukoon paatinen pylväs:Vapaussodan

sankarihautojenmuistomerkeistä kirja

Eläkkeellä oleva historianopettaja Anna Sirola on kir-joittanut hiljattain julkaistun kirjan ”Puhukoon paatinenpylväs”. Kirjaan on koottu vuoden 1918 vapaussodansankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat.

Ylitorniolla asuva FM Anna Sirola on kartoittanutteokseen kaikki vapaussodan valkoisten sankarihautojen360 muistomerkkiä, mukaan lukien luovutetun Karjalanalueen. Mukana on myös tiedot ja kuva Vpl. Pyhäjärvenmuistomerkistä.

Kirjassa on 414 sivua, joista luovutettua Karjalaakäsittelee 47 sivua. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat.

Torstai 29. kesäkuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 5

Merkkipäiviä

Eila Savia (o.s. Naskali)on syntynyt Pyhäjärven Ala-kylässä Sirkanmäen juurella19.6.1937. Vanhemmat oli-vat Elina (o.s. Pärssinen)ja Eemil Naskali. Iso-vanhemmat olivat Katri(o.s. Hietanen) ja AnttiPärssinen sekä Maria (o.s.Kukko) ja Heikki Nas-kali.

Jo kaksivuotiaana 1939Eilalle tuli lähtö evakko-matkalle, ensin Alavudelleja sieltä Vähäkyröön. Väli-rauhan aikana matka johtivielä Karkkuun Alaviikarintaloon. Pyhäjärvelle Alaky-lään tultiin sitten 1942 tilan-teen salliessa takaisin ja ko-titalo oli onneksi jäljellä.

Näistä ajoista Eilalla eiole paljonkaan muistoja tal-lella, mutta Sirkanmäen rin-teillä kuitenkin jo ennen jat-kosodan alkua leikittiin jauusia kavereita saatiin. Vainyhden päivän Eila ehti käy-dä Alakylän kansakouluasyksyllä 1943. Innokas kuu-sivuotias tyttö tahtoi kave-reiden kanssa kouluun, mut-ta alaikäisenä hänen koulu-vuotensa jäi yhteen päivään.

Kesäkuussa 1944 alkoievakkomatka vihollisensuurhyökkäyksen alta. Mat-ka vei ensin Pylkönmäelleja siellä Eila oli sukulaistenhoivissa pari viikkoa, kun-nes äiti ehti tytön luokse.Evakkojunamatkasta Eilallaei ole ahdistavia muistoja.Toki härkävaunussa mat-kustettiin useita vuorokau-sia, mutta lähisukulaisia olihuolehtimassa reippaastajuuri matkan aikana seitse-män vuotta täyttäneestä ty-töstä ja nälkäkään ei pääs-syt matkan aikana yllättä-mään.

Elina-äiti käveli lehmienkanssa raskaan kahden vii-kon kylmän ja sateisen mat-kan, kuten niin monetmuutkin evakkoperheidennaiset kesäkuun loppupuo-liskolla ja sai lehmät junaanvasta Joroisten asemalla.Eemil-isä oli tuolloin tie-tenkin rintamalla ja osallis-tui vielä Lapin sotaankin.

Naskalin perhe sijoitet-tiin aluksi Vilppulan Kol-hoon Kurenniemelle ja siel-tä jälleen Karkkuun Huru-lan taloon. Yhden vuodenEila ehti käydä Kolhossakansakoulua ja sen jälkeenkaksi luokkaa Karkunkylänkoulussa. Sen verran jou-

Eila Maria Savia 80-vuotiaaksi

tuisa ja oppivainen hän oli,että suoritti yhdessä vuo-dessa toisen ja kolmannenluokan. Tämä menettelytaisi olla siihen aikaan ylei-sempää kuin nykyään!

Seuraava evakkopaikkaoli Lehtovaaran suuri asuin-rakennus Suoniemen Kau-niaisten kylässä. Talossa asuituolloin tiettävästi yhteensä26 henkilöä useasta eri per-heestä. Yhteiselo vaati ny-kyäänkin paljon peräänkuu-lutettua yhteisöllisyyttä, mut-ta vuosikymmenien jäl-keenkin on kuulunut lähin-nä vain positiivista muiste-lua tuosta ajasta.

Vuonna 1946 Naskalinperhe hankki asutustilanSuoniemen Kauniaisten ky-lästä Rosenlew-suvunomistaman Kauniaistenkartanon maista. Lähinaa-purit olivat siirtolaisia Noi-termaan kylästä, mutta ala-kyläläinen perhe sopeutuihyvin joukkoon ja Eila löy-si nopeasti uusia ystäviä jaikätovereita, joiden kanssaon tiivis yhteydenpito säily-nyt läpi vuosikymmenten.Pyhäjärvellä Alakylä ja Noi-termaa sijaitsivat noin kym-menen kilometrin etäisyy-dellä toisistaan ja tuon ajankulkuvälineillä kylien välilläei liene ollut kovinkaanmerkittävästi päivittäistäyhteydenpitoa.

Eilan kansakoulu jatkui1946 neljännen ja viiden-

nen luokan Suoniemen Ra-jalan kansakoulussa ja sit-ten oli vuorossa oppikouluNokian yhteiskoulussa,joka oli myös Karjalastalähtöisin eli entinen Jaakki-man yhteiskoulu. Keväällä1956 valmistui maassam-me alle 5000 uutta ylioppi-lasta ja Eila oli yksi tässäjoukossa. Valkolakki toituolloin pätevyystodistuk-sen jopa uuteen työpaik-kaan.

Suuret ikäluokat kävivättuohon aikaan kansakou-lua ja Kauniaisten kansa-kouluun tarvittiin alaluok-kien opettajaa kolmiopet-tajaiseen kouluun. Niinpäkoulun johtokunta valitsiylioppilas Eila Naskalin syk-syllä 1956 opettajaksi. Jasattumalta yksi ensimmäi-sen luokan oppilaista oliperheen toinen lapsi, 1949syntynyt pikkuveli EdwinNaskali.

Vuodet 1957-62 olivatopiskelun aikaa. TampereenTalouskoulu, AhlmaninEmäntäkoulu, harjoittelu-vuosi Arolan kartanossaKylmäkoskella, JärvenpäänKotitalousopettajaopisto jasitten oli vahva pohja työ-elämään valmiina. Kesä-kuussa 1962 avioliitto mou-hijärveläisen Rauno Savi-an kanssa ja samoihin ai-koihin valmistui oma ny-kyinen koti MouhijärvenHäijääseen. Tyttäret Heidi

ja Johanna syntyivät 1964ja 1965.

Kotitalousopettajan uraalkoi vuoden jaksolla Kan-kaanpään yhteislyseossa,mutta sitten avautui työ-paikka silloisessa Mouhi-järven yhteiskoulussa, jostamyöhemmin tuli Mouhi-järven yläaste. Samassa kou-lussa Eila viihtyi eläkkeelle-siirtymiseen asti. Kotitalou-den lehtori toimi uransaloppuvuosina useita vuosiamyös koulun vararehtori-na. Koulussa edelleen jat-kuvan Kreikkaan suuntau-tuvan leirikoulutoiminnanensiaskelissa Eilalla oli mer-kittävä rooli 80-luvulla.

Aviomies Rauno Saviaoli yli kaksikymmentä vuot-ta vahvasti mukana luotta-mustehtävissä Mouhijärvenkunnan hallinnossa ja myösEila oli useita vuosia kun-nan sosiaalilautakunnan jakirjastolautakunnan jäsene-nä.

Lukuisiin harrastuksiin onmyös riittänyt aikaa. Kodinja pihapiirin siisteys ja jär-jestys on ollut aina kunnia-asia. Posliinimaalaus ontuottanut paljon taidettakodin sekä myös lähipiiriniloksi. Erityisesti eläkevuo-sina aikaa on riittänyt myöskaukomatkailuun, kohteinamm. Tansania, Kiina, USA,Singapore, Thaimaa. Vii-me vuosina matkat ovatuseimmiten suuntautuneettyttärien perheiden kanssaItalian mahtaviin maise-miin. Useita matkoja ontehty myös entiselle koti-seudulle Pyhäjärvelle sekämuuallekin Kannakselle.

Karjalainen, vilkas ja seu-rallinen luonne on tuonutEilalle vuosikymmenienkuluessa todella laajan ystä-vä- ja tuttavapiirin, jonkakanssa on jatkuvaa vilkastakanssakäymistä. Tietenkinpääkaupunkiseudulla asuvi-en omien tyttärien perheetja viisi lastenlasta ovat seykkösjuttu yhteydenpidos-sa.

Eila vietti merkkipäivään-sä yhdessä lähisuvun kans-sa menneitä muistellen jauusia elämyksiä suunnitel-len.

Toivotamme yhteisestipäivänsankarille lukuisia vi-reitä vuosia!

Asioita kirjasi pikkuveliEDWIN (68 v)

Vpl. Pyhäjärven kunnanlääkärin talon sai asutta-vakseen Vasiliy Zyryanovin isoäiti, joka toimikylän lääkärinä. Koska talo oli suuri, niin siinä asuikaksi perhettä. Vasiliy Zyryanovin äiti ja täti syntyi-vät ja kävivät koulua Pyhäjärvellä.

Itse hän on syntynyt Pietarissa, mutta asuunykyisin taloa. Kolme vuotta sitten hän aloittikattoremontin. Sen yhteydessä löytyi vintiltä lastensateenvarjo, tai se voi olla päivänvarjokin, Turussavalmistettu.

Olen tavoittanut tohtori Jouko Huttusen po-jan ja Martti Laitisen pojanpojan. Ilkka Laiti-nen vieraili isänsä Seppo Laitisen kanssa talossa1997. ”Isäni tunnisti vanhan kunnanlääkärin virka-talon. Muuta talolle ei ollut tehty sitten 1930-luvunkuin uusi tuulikaappi. Tapasimme paikan päälläsilloisten asukkaiden (kaksi vanhaa sisarta) sukulai-sen, pietarilaisen lääkärin, joka näytti taloa myössisältä. Samat olivat tapetit ja uunikaakelit. Haju oliisäni mielestä sakeampi kuin hänen lapsuudes-saan”.

Tohtori Filip Haikonen oli pisimpään Pyhäjär-vellä 1923-1932. Hänellä oli kaksi tytärtä. Löytyisi-kö yhteystietoja heidän jälkeläisiinsä? Tai onkokenelläkään muistikuvia tyttöjen päivänvarjosta?

RIITTA HIRVONENp.050 4147359

Pyhäjärvenkunnanlääkärintalosta löytynytsuomalainensateenvarjo

KERROPERHEUUTISET

Pyhäjärvi-lehdessä.Julkaisemme joka numerossa

tietoja perhetapahtumista.

Muistathan kysyä asianosaisiltaluvan tietojen julkaisuun,

kiitos!

OIKAISU. Toukokuun Vpl. Py-häjärvi-lehdessä etusivulla oli Tau-bila-kirjan julkistamistilaisuudenkuvan ottajaksi virheellisesti mai-nittu Kirsti Hinkkanen. Todelli-suudessa kuvan oli ottanut Pirk-ko Hinkkanen. Pahoittelemmevirhettä. Varjo löytyi tämän kunnanlääkärin talon vintiltä

kattoremontin yhteydessä.

Kenen lienee tämä Turussa valmistettu jaPyhäjärvelle päätynyt sateenvarjo, tai päivän-varjo, alunperin ollut?

Torstai 29. kesäkuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI6

Puheenjohtajan terveiset juhlaväelle

Evakkojen elämää Pyhäjärvellä 1941-1944, osa IIIKirjoitus perustuu Karjalan evakoiden entiseen sijoituspaikkaansa vuosina 1941-1944lähettämiin kirjeisiin. Kirjeiden kirjoittajia ovat Katri Pärssinen, hänen tyttärensäVieno Kaasalainen ja Vienon vanhin lapsi Aira. Kirjeet on lähetetty Viipurin lääninPyhäjärveltä Kuortaneelle leskiemäntä Kaisa Knuuttilalle ja Ranta-Knuuttilan talontyttärille: Ailille, Maijulle ja Martalle. Kirjeissä puhutaan miehistä jotka olivatrintamalla: Juho Knuuttila Kannaksella, Heimo Knuuttila Rukajärvellä, JussiKaasalainen Laatokan meripuolustuksessa ja Vilho Pärssinen Kannaksella.

Kirjoituksen ensimmäisen osa julkaistiin huhtikuun numerossa 4 ja toinen osanumerossa 5 / 2017.

EvakkoonuudestaanToukokuussa 1944 Airalähettää Kaisalle kirjeen,joka alkaa äitienpäiväon-nittelulla. Hän kertoo, ettätaisi koulunkäynti loppuahäneltä iäksi, vaikka haus-kaa se oli ja hän olisimielellään jatkanut pidem-mälle. Kesäsuunnitelmat-kin on tiedossa: ”Äiti uh-kasi, että hän laittaa mat-tokankaan mulle Alponkanssa kesäksi. Sitten kuntoiset ovat pellolla, niinminä kuvon ja Alpo repiikuteita. Saa nähdä tulee-ko siitä vielä minkäänlais-ta”.

Kesän suunnittelu menikuitenkin uusiksi, kunNeuvostoliitto aloittisuurhyökkäyksen Kan-naksella kesäkuussa jaVammelsuu–Taipale-linjamurtui 14.6.1944. Neljä-toistavuotias Aira joutuikirjoittamaan elämänsäkirjeen perheen puolesta16.6.1944:

”HyvätRanta-Knuuttilat!Kirjoitan teille nyt näin

kylmän kirjeen ja käynkinsuoraan asiaan. Meille tulinyt virallinen määräys pa-kata kaikki, siis varautualähtemään, ja pahahantäällä on ollakin, sillä jy-

Katri Pärssinen Keuruulla.

On se aika vuodesta,jolloin juhlanume-romme ilmestyy. Vuo-tuisat Pyhäjärvijuh-lamme ovat aivankynnyksellä.

Juhlavalmistelujaolemme hallituksenvoimin vieneet eteen-päin koko kevään, javiimekertainen tapaa-misemme paikallistenviranomaisten kanssaloi hyvää luottamustayksityiskohtienkinosalta. Meidät otet-tiin vastaan lämpi-mästi ja toivottiin jopauseammin tämäntyyp-piseen kulttuurivaih-toon. Aika näyttää, tii-vistyykö yhteistyö joi-denkin yhteisten ta-pahtumien kautta.

Tämän kesän juhlateivät ole toisintoaedellisen kerran Py-

häjärvellä pidetyistä juh-lista. Nämä juhlat toteu-tetaan periaatteella ”juh-lat juurillamme - muis-tot jäävät elämään”. Nuomuistot ovat viimeker-taisistakin juhlista elä-neet tarinoissa aivan tä-hän päivään asti.

Monella on varmastimielessä, miten juhlattoteutuvat, kun juhlim-me kenttäoloissa. Olo-suhteet otetaan niin hy-vin huomioon kuin koh-tuudella voimme asioitaennakoida. Juhlavierai-den on kuitenkin hyvävarautua erilaisten sää-olosuhteiden varalle.

Juhlamme kestää ko-konaisuudessa noin nel-jä tuntia, ja toivonkinettä jokainen huomioimyös tämän aamulla pu-keutuessaan vallitsevansään mukaan.

Juhlaamme tulee pai-kallisten viranomaistentervehdyksiä ja nuortenesityksiä. Näistä saam-me varmuudella aistiayhteistyön merkityksenmyös paikallisille toimi-joille. Mitä useamminheitä tapaamme, sitäenemmän vakuutummeheidän yhteistyöhalus-taan.

Juhlamatkalle ilmoit-tautuneet ja omatoimi-reissaajat, tervetuloajuhlille! Lehtemme kä-sittelee syksyn numerois-sa laajasti juhlaamme,joten muistoja jaammekaikille lehtemme luki-joille.

On ollut hieno huo-mata Karjala-heimommeyhtenäisyys lukuistenonnittelujen myötä liit-tyen Karjalan Liiton pu-

heenjohtajuuteeni. Suur-kiitos niistä kaikista. Lii-ton puheenjohtajanasaan olla koko heimom-me edusmiehenä ja tu-tustua uusiin ihmisiin.Siirtolaisuuden vaiheet jaerilaiset elämäntarinattulevat tutuiksi, kutenmyös kulttuurimme eri-laiset yksityiskohdat eripuolella maatamme.

Kesäjuhlilla Jyväsky-lässä sain osakseni posi-tiivisia kannustuksia jatoki myös odotuksia.Aika näyttää, miten pys-tyn niihin vastaamaan.

Pyhäjärveläisyys tuovahvan arvopohjan tä-hänkin työhöni; yhteis-työllä teidän kaikkienkanssa pidämme histori-aamme esillä.

PERTTIHAKANEN

rinä kuuluu tavattoman an-karana, lentokoneita kym-menittäin aina päällä. Mut-ta älkää nyt pahasti säikäh-täkö siitä meidän tulosta,sillä tiedämme, että teilläon se erstupa laitettu hy-vään kuntoon, niin koetam-me etsiä sitä kortteeripaik-kaa vaikka muualta. Sittenminun täytyy kysyä teiltä sesuuren suuri asia? Että ot-taisitteko te meidät lapsetsinne vähäksi aikaa, niin ettääiti jäisi vielä vähäksi aikaakotiin. Hän ei hennoitsisimillään luopua lehmistä,kun on vasta ne saatu, vaanolisi kotona niin kauan kuinsuinkin olisi mahdollista.Että jos jostain saisi vielämaapalan vuokralle, niinolisivat sitten eläimet jamaito. Lehmiä ei anneta-kaan teurastaa, vaan ne onotettava mukaan. Äiti sa-noi, että hän koettaisi niinpaljon kuin mahdollista lä-hettää ruokatarpeet koton-ta, ettei se tuottaisi teillehankaluutta. Paljonhanmeistä tietenkin kiusaa onteille, mutta ei tässä muu-kaan auta, kuin kiusata ih-misiä ja itse tahtomattam-me olemme joutuneet elä-mään ihmisten kiusana.

Kirjoittakaa meille nytpian, mitä mieltä olette?Saattaa olla kyllä niinkin,että jos täältä joku sattuu

tulemaan sinne päin, niinAnnelin ja Eskon saatte vie-raaksi näinä päivinä. Otta-kaa heidät siis vastaan! Al-posta äiti ei kyllä raaskisiluopua. Hän pelkää, etteihän voi olla kotona ilmanAlpoa, ja siinä tapauksessaolisi vielä minunkin jäätävätänne. Vaikka saattaahankäydä niinkin, että ihmisilleja eläimille tulee lähtö sa-maan aikaan. Joka tapauk-sessa ratkaisu on edessä.Kuinkahan se matka on-nistuukaan, kun niitä juniaon kovasti pommitettu jameikäläisiä on paljon kuol-lut. Toivotaan, että tapah-tuu sellainen ihme, etteimeidän tarvitsisi lähteä!

Äiti on kyllä ajatellut, ettäjos hän tulisi hevosella jasaisi tuoduksi enemmänjauhoa ja lihaa. Isä tietenkinjoutuu lähtemään kotontapois, ettei hänestä ole meil-le mitään apua. Pulverittuomme mukana. Aira K”.

Tiedossa ei ole, millaisenvastauksen Aira sai kirjee-seen, vai tulivatko Kaasa-laisen lapset Knuuttilaan joennen kirjettä. Perheen seu-raava sijoituspaikka oli kui-tenkin muualla, ja Knuutti-laan sijoitettiin kesällä 1944Kettusen perhe Impilah-delta. Elokuun alkupuolel-la oli navetassa uutta siirto-karjaa.

JälkikommenttiSodan jälkeen Kaasalaisetasettuivat asumaan Kiikkaanja Pärssiset Keuruulle. Kir-jeenvaihto jatkui Vienon jaKnuuttilan sisarusten välil-lä. Kaasalaiset vierailivatRanta-Knuuttilassa monel-la vuosikymmenillä. Vuon-na 1972 Vieno kiittää vie-railun jälkeen, että hän sainäyttää lapsenlapsilleen pai-kan, jossa Alpo on synty-nyt ja jossa on säilynyt enti-nen talonpoikaiskulttuuri jarauhalliset ihmiset.

Nyt vuonna 2017 voi-daan ihmetellä, miksi takai-sin vallattu Karjala asutet-tiin heti, vaikka sota jatkui

lähellä. Valtiovallan puolel-la päämotiivi oli JohannesVirolaisen mukaan Karja-lan peltojen saaminen vilje-lykseen. Maassa oli vakavaelintarvikepula, eikä tuontitoiminut sodan aikana. VainRuotsi ja Saksa olivat mah-dollisia kauppakumppanei-ta.

Karjalan asuttaminen olisikäli helppoa, että haluk-kaita palaajia riitti. Saksanmenestykseen uskottiin laa-jasti ja odotettiin pikaistarauhaa, joka korjaa talviso-dan rauhan vääryyden.Vaikka Saksan sotaonni olikääntynyt vuoden 1943alussa, karjalaiset halusivat

uskoa loppuun asti, etteiheidän tarvitse jättää koti-aan toistamiseen. Myös hei-dän johtajansa torjuivat mie-lestään niin kammottavanajatuksen. Sotilaat kyllä va-rautuivat uuteen evakuoin-tiin jo kuukausia ennen so-dan loppua, mutta moniajatteli, että suunnitelmiatehdään vain ”kaiken va-ralta”.

ALPORANTA-MAUNUS

Torstai 29. kesäkuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 7

Tämän vuotiset kihujuhlatentisellä kotiseudulla ovatparin viikon kuluttua. Juh-latoimikunta on tehnyt ar-vokasta valmistelutyötäjuhlien onnistumiseksi jasiihen on kuulunut myösneuvottelumatkoja paikal-listen viranomaisten kans-sa.

Vuoden 1998 juhlat oli-vat nekin monen yksityis-kohdan läpikäymistä. Sil-loin oltiin juhlavalmiste-luissa ensimmäistä kertaa.Toki pienimuotoisempiajuhlia muistomerkkien pys-tyttämisen ja uudelleenkäyttöönoton kunniaksioli jo järjestetty useita. Al-lekirjoittanut sai olla mu-kana juhlajärjestelyissä jamieleen on jäänyt aivanerityisesti silloisen hallituk-sen puheenjohtaja ErkkiPärssisen, hallituksen va-rapuheenjohtaja KaarleViikan, hallintoneuvostonpuheenjohtaja Yrjö S.Kaasalaisen ja mainiontulkkimme Jorma Inki-sen kanssa käydyt neu-vottelumatkat Plodovojes-sa.

Juhlat saivat jo etukä-teen valtaisat odotukset.Vaikka entinen kotiseutuolikin jo tullut tutuksi mo-nien matkojen aikana, ol-tiin nyt viemässä mukaanvanhemman väen lisäksimyös silloista nuorisoam-me. Olikin varsin mieleen-painuvaa nähdä monenisovanhemman seurassalapsia ja lastenlapsia.

Juhliin haluttiin mukaanmyös paikallinen väestö.Tämä toteutettiin siten, ettäsunnuntain jumalanpalve-lusta lukuun ottamatta oh-jelmasuorittajaksi otettiinmyös paikallista väkeä.Niinpä iltamissa kuin päi-väjuhlassakin paikallisenjohdon puheet ja monettanssi-ja musiikkiesityksettäydensivät juhlien ohjel-maa. Juhlaväki pääsi tulk-kauksen avulla perille enti-sen pyhäjärveläisväestönoloista ennen sotia.

Juhlat alkoivat lauantaina kulttuuritalolla.

Muistoissa Vpl. Pyhäjärvijuhlat Karjalassa 1998Toimitusjohtaja Sergei

Vasiljevit Jahnjuk puo-lestaan esitteli nykyistä toi-mintaa Plodovojessa. Kun-nanjohtaja Tatjana Jur-nevna Lapteva totesi ter-vehdyksessään kulttuurita-lolla lauantain-iltana; ”Ai-kaisemmin tällä alueella asuitteTe ja nyt me. Meitä ei erotamikään. Tämä on yhteistä maa-ta. Meidän ystävyytemme vah-vistuu ja voitte lapsienne kanssatulla tänne juhlimaan nyt javastaisuudessakin”.

Varsin herkäksi muodos-tui sunnuntain jumalanpal-velus kirkkoaholla. RovastiKaarle Viika ja teologiantohtori Juhani Forsbergyhdessä musiikkiesitystenkanssa saivat juhlaväen her-kistymään tilaisuudessa.Kaarle Viika lopetti saar-nansa “Juhlahetkemme täälläkotoisalla kirkkoaholla viitoit-taa näin meitä siihen, että rak-kaus, ilo, rauha ja hyvyys saisi-vat siunausta tuottavaa sijaan-sa myös meidän kauttammetässä kovassa maailmassa”.

Juhlapuhuja MarkkuLaukkanen, silloin Karja-lan Liiton puheenjohtaja pitimielestäni varsin rohkeanpuheen, josta kävi hyvinesille entisen väestön kai-paus kotiseutuunsa, ja kuin-ka kotiseudun historiaa tu-lee pitää ystävällisten suh-teiden avulla molemmin-puolisesti. Laukkanen lau-sui puheensa lopuksi; ”Ha-luan korostaa Teille arvoisahallintojohtaja ja muut paikal-liset päättäjät ja juhlayleisö sitä,että meille karjalaisille ei oleyhdentekevää, miten asiat tääl-lä Plodovojessa ja lähiseudullaetevät. Ja meidänkin kannaltaon tärkeää se, että haluammenähdä Karjalan kukoistava-na, jossa olisi mahdollisimmanvähän sosiaalisia ja taloudellisiaongelmia. Sellaisena Karjala-na, joka myöskin hyötyy siitäasemasta , joka sillä on nytSuomen ollessa Euroopan unio-nin jäsenenä”.

Toki juhlien ennakkojär-jestelyt saivat myös arvos-telua osakseen. Kaikki ei-

vät ymmärtäneet sitä, ettäjuhlia piti käydä monta ker-taa etukäteen valmistelemas-sa; ”taas työ käittä niitäherroi sielä pyllistelemäs-sä”.

Tosiasiahan oli tietysti se,että nyörin mielin oli tokineuvotteluissa käytävä. Toi-nen suuri moite tuli siitä,että kolmeenkymmeneenhenkeen noussut juhlatoi-mikunta ja talkooväki olivallannut Musakan Loma-rannan. Tämä oli tietystitoisaalta ymmärrettävää, sil-lä moni oli jo tottunut tut-tuun ja turvalliseen maja-paikkaan.

Juhlat onnistuivat erittäinhyvin. Ennakkojärjestelyt jajuhlatoimikunnan ja talkoo-väen yhteistyö loi pohjanjuhlille, joita muistellaanedelleenkin.

Yhdeksäntoista vuodentauon jälkeen juhla ovat

taas Pyhäjärvellä. Vaikkaväkimäärä ennakkoilmoi-tuksen mukaan ei pääselähellekään vuoden 1998juhlia, olemme valmiit us-komaan, että myös nämäjuhlat tulevat jäämään mie-leen onnistuneena tapahtu-mana.

REINO ÄIKIÄ

Linja-autoja 14 ja lukuisat yksityisautot kuljettivat juhlaväkeä. Kahvitauko jumalpalveluksen jälkeen.

Paikallinen väki osallis-tui juhliin paitsi yleisö-nä, myös ohjelmansuo-rittajina. Tanssiryhmäpäiväjuhlassa.

Juhlakansa kirkkoaholla jumalanpalveluksessa.

Torstai 29. kesäkuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI8

Torstai 29. kesäkuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 9

Karjalaisilla kesäjuhlilla en-simmäisen linjapuheensapitänyt Karjalan Liiton vas-tavalittu puheenjohtaja,Pyhäjärvi-juurinen PerttiHakanen painotti karjalai-suuden merkitystä ja omi-en juurien arvostamista.Uusi puheenjohtaja kiittimyös sitä, miten hyvänvastaanoton hän on saa-nut, vaikka vielä kovinmonissa tilaisuuksissa ei oleehtinytkään vierailla. Jul-kaisemme ohessa Haka-sen puheen.

– Kaksikymmentä kuu-tiota tuli tehtyä koivukla-pia pääsiäisen pyhinä javastaus kunniapuheenjoh-taja Markku Laukkasel-le valmistui, että olen käy-tettävissä. Kiitos luotta-muksesta valitsijoille, työjatkuu nöyränä.

Mitä jää jäljelle, jos unoh-damme juuremme? Keitäme olemme, jos emmetiedä, mistä me tulemme?

– Näitä kysymyksiä eitule joka päivä ajatelleeksi.Emme aina arjen kiireidenkeskellä tule ajatelleeksi sitä,kuinka vahvasti juuremmeitse asiassa luovat perustaaelämällemme. Lähes huo-maamatta ne ovat määrit-tämässä valintojamme, an-tavat voimaa tiukoissa pai-koissa ja luovat kuvaa sii-tä, mitä haluamme elä-mältämme.

Väitänkin, että ilman juu-ria ei olisi myöskään toi-mivaa yhteiskuntaa. Jäljellejäisi vain tyhjiä ihmiskuo-ria, jotka jatkuvasti etsivätja kyseenalaistavat itseään.Ilman juuria ja niistä synty-vää arvopohjaa maailmaolisi harvinaisen rauhatonja levoton paikka.

Näiden aivan keskeistenyhteiskuntamme perus-kysymysten ääreen sijoit-tuu Karjalan Liitto. Mekannamme osaltaan vas-tuuta, jotta ihmisten elä-mällä säilyy pohja raken-taa itseään, toteuttaa itse-ään ja tuntea kuuluvansajohonkin. Karjalan Liittoon yksi niistä harvoista jär-jestöistä Suomessa, jokaon ollut ja tulee jatkossa-kin olemaan merkittäväs-sä roolissa rakentamassasuomalaista identiteettiäjaarvopohjaa.

Kyseisen vahvan karja-laisen arvopohjan parissaolen itsekin saanut kasvaaja varttua. Ehkäpä juuri seon synnyttänyt tarpeenmatkata säännöllisestioman äitini kotipitäjäänViipurin läänin Pyhäjärvel-le. Minulle se on terapiaaja toisaalta kunnioitustajuuriani sekä saamaani kas-vatusta kohtaan. Olenmyös halunnut jatkaa sa-moja hyväksi osoittautu-neita elämänarvoja omillelapsilleni ja meille onkin

Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja Pertti Hakanen:Juuret ovat tärkeä arvopohjan rakentaja

perheen kesken muodos-tunut tavaksi käydä kerranvuodessa vierailemassa näil-lä seuduilla.

Ensimmäistä käyntiäni2000-luvun alussa äidin ko-tiseudulla Vpl. Pyhäjärvelläen unohda koskaan. Siitääidin synnyinkodin pihastasoitin äidilleni ja kerroin,missä olen. Kerroin seiso-vani polun päässä, jostahän nuorena kirmasi Pyhä-järveen uimaan. Tämä het-ki oli meille molemmilleliikuttava ja ikimuistoinen.

Joitakin viikkoja sittenollessani jälleen reissussa ra-jan tuntumassa koin kui-tenkin jotain sellaista, jotaen ollut vielä näillä aikai-semmilla vierailuillani en-nen kokenut.

Vierailin työni puolestarajavartiostossa Vaalimaal-la. Lentäessämme helikop-terilla rajaa Vaalimaalta koh-ti pohjoista Immolaa silmäsaattoi juuri ja juuri erottaahorisontissa siintävän kar-jalaisen kotiseudun ilmastakäsin. Niin lähellä, muttaniin kaukana, muistan aja-telleeni. Tunteet puskivatpintaan katsellessa sitä nä-kyä ja ajatellessani sitä väenmäärää, joka niilläkin tan-tereilla on joutunut aikoi-naan hylkäämään kotinsa.

Nyt on kulunut muuta-mia viikkoja siitä, kun mi-nut valittiin Karjalan Liitonpuheenjohtajaksi. En olevielä ehtinyt vierailemaanlaajemmin maakunnissa tä-män tehtäväni puolesta,mutta minut on silti positii-visesti yllättänyt yksi asia,joka näillä Karjalaisilla ke-säjuhlilla Jyväskylässäkinvahvistui.

– Olen yllättynyt siitä ys-tävällisyyden ja yhteenkuu-luvuuden määrästä jotakohtaan, menenpä sittenminne päin Suomea tahan-sa. Tunnen aina saapuvanikotiin, vaikka ihmiset, joitatapaan, saattavat olla mi-nulle tuiki tuntemattomia.Missään muussa tehtävässätoimiessani en ole koskaankokenut vastaavaa.

Olen vakuuttunut, ettätässä on yhä kyse siitä sa-masta voimasta, joka aut-toi kaikkia niitä yli 400 000ihmistä ja sukulaistammeselviytymään heidän jou-tuessaan jättämään kotinsa.Vain tiiviillä yhteisöllisyy-dellä, positiivisella asenteel-la ja valtavalla lähimmäisenrakkaudella on siitä koi-toksesta voinut selvitä.

Siirtokarjalaisten historiaonkin osoitus siitä, että vaik-ka ympärillämme tapah-tuisi mitä, niin me suoma-laiset kyllä selviämme. Mi-nusta tätäkin asiaa on hyväpysähtyä pohtimaan, kunmaailma, yhteiskunta taihenkilökohtainen elämäm-

me ympärillämme rakoileeja osoittaa epävakaisuutta.

Toisaalta siirtokarjalaistenhistoria antaa tänä päivänämeille loistavan perspektii-vin myös siitä, kuinka huo-nosti asiat voisivat olla. Seauttaa meitä ymmärtä-mään, että ei onnellisuu-teen vaadita paljoa. Joskusriittää, kun on katto ja läm-mintä vaatetta päällä. Ny-kypäivänä nämä asiat vai-kuttavat toki itsestään sel-vyyksiltä, mutta aina ei näintodellakaan ole ollut. Siitämuistuttamisessa KarjalanLiitto onkin tärkeässä roo-lissa. Liiton tulee tuoda esiinniitä perusarvoja, jotka ovatmeitä suomalaisia erilaistenvastoinkäymisten edessäopettaneet, auttaneet sel-viämään ja luoneet yhtei-söllisyyttä.

Suomen täyttäessä 100vuotta tänä vuonna monetjärjestöt kirjoittavat histo-riikkejaan. Monissa näissäon huomioitavaa, kuinkanopeasti siirtolaiset ovatosallistuneet ja tulleet mu-kaan niin poliittisiin kuinedunvalvonnallisiin toimi-joihin.

– Tuoreena Karjalan Lii-ton puheenjohtajana pidänvastuunani puhua suoraan.Tiedän, että tämä porukkaon aina arvostanut sitä jauskon sen myös nyt niintekevän.

Liittomme on tehnyt hy-vää ja tehokasta työtä, kii-tos siitä liiton työntekijöillesekä edellisille luottamus-johdoille, mutta se on koh-dannut myös haasteita. Suu-rin niistä on jäsenmääräm-me kehitys.

Jo vuosia jäsenmääräm-me kehitys on ollut haasta-va. Jäsenistömme ikääntyy,eikä imu uusia ja uudensukupolven jäseniä kohtaanole ollut ehkä riittävän laa-jaa. Väistämättä jäsenistönvaikutukset heijastuvatmyös järjestön taloudelli-siin resursseihin, jolloin uu-sien jäsenien hankinnastatulee entistä haastavampaa.Olemme vaarassa luiskah-taa itseään ruokkivaan ne-gatiiviseen kierteeseen, jos-ta ei ole helppoa päästäkuivin jaloin pois.

Teoriassa jäsenpotentiaa-limme ei ole kuitenkaanlaskenut, oikeastaan päin-vastoin. Potentiaalia riittääyllin kyllin, sillä yli 400 000siirtokarjalaisen jälkeläiseteivät katoa kuin tuhka tuu-leen. Elämänmenoinen kar-jalainen löytää itselleen myösusein seuraa, joten uskallansuurella todennäköisyydel-lä olettaa siirtokarjalaistenjälkeläisten määrän nous-seen merkittävästi.

Karjalan Liiton kenttä,johon me kaikki täälläkuulumme,on kuuluisa sii-

tä tarmosta, jolla se järjes-tää tapahtumia ja pitää ylläihmisten yhteisöllisyyttä.Tämä on meidän käytettä-vä maksimaalisesti hyödyk-semme. Jäsenhankinta onraakaa työtä, joka tapahtuukeskinäisissä kohtaamisissa.Se tapahtuu yhteydenpi-dossa jäsenistömme ja senulkopuolella olevien poten-tiaalisten jäsenten välillä.

Olen lähes koko aikui-sikäni kestäneellä järjestö-urallani havainnut muuta-man merkittävän muutok-sen suomalaisessa yhteis-kunnassa. Ensinnäkin jär-jestöjen jäsenmäärien tren-di koko valtakunnassa onlaskusuunnassa. Toiseksi ih-miset eivät enää tule järjes-töihin, vaan järjestöjen onmentävä heidän luokseen,mikäli he aikovat kasvattaajäsenistöään. Kolmanneksijäsenistö hakeutuu tosielä-män kohtaamisten sijaanyhä vahvemmin verkko-palveluihin.

Järjestön on siirryttävänyt pakollisten yhteiskun-nallisten kehityskulkujen hy-väksyjästä niiden edelläkä-vijäksi. Erityisesti tällä tar-koitan teknologian murrok-seen ja digitalisaatioon liit-tyviä mahdollisuuksia.

– Siihen kehitykseen mei-dän on osallistuttava. Mei-dän on omaksuttava sosi-aalisen median ja muidenverkkopalvelujen käytännötja onnistuttava hyödyntä-mään se uusi potentiaali,joka niissä piilee. Meidänon tehtävä vahvaa markki-nointia, jotta järjestö näkyyja kuuluu.

Mikäli emme pysty tar-joamaan potentiaalisille uu-sille jäsenille heidän toivo-maansa sähköisen toimin-nan alustaa, emme voi olet-taa, että he kiinnostuisivatjärjestöstämme. On näy-tettävä uskottavalta toimi-jalta, jotta myös jäsenhan-kintatyölle olisi edellytyk-siä.

Tämä työ on kalkkivii-voilla – verkkosivut ja senuudet mahdollisuudet ovatvielä tänä vuonna kaikkienmeidän käytössä.

Ja mikä kaikkein tärkein-tä, on uskallettava kysyäitseltämme: minkälaisia asi-oita nyky-yhteiskunnassam-me arvostetaan ja minkä-laisin perustein järjestöihinhalutaan liittyä.

Karjalan Liiton tulee pär-jätäkseen olla myös uskot-tava yhteiskunnallinen toi-mija. Sen olemme ainaosanneet ja siitä aion myösitse tulevalla puheenjohta-jakaudellani pitää kiinni.

Me kaikki tiedämme jaulkoministeri Timo Soinisen varmasti parhaitentyössään tuntee, kuinka jän-nittyneisyys on ollut viimeaikoina kasvussa. Muun

muassa Itämeren heikenty-nyt turvallisuustilanne, Eu-roopassa nopeasti lisäänty-nyt terrorismi, muuttoliikesekä hybridivaikuttaminenovat saaneet kansakuntam-me varpailleen.

– Näinä aikoina tuleeKarjalan Liiton ja kaikkienkarjalaisuutta tukevien jär-jestöjen olla erityisen huo-lellinen suhteissaan luovu-tetun alueen nykyisiin asuk-kaisiin sekä toimijoihin Kar-jalaan. Vastuuta tästä kan-namme me jokainen koh-daltamme. Nopeiden muu-tosten ja epävakauden ai-kana korostuu selkeän, va-kaan ja ennustettavan linjantarpeellisuus. Näitä Karja-lan Liiton tulee ulkopoliit-tisella linjallaan tarjota.

Kun toimintaympäristönennustettavuus heikkenee,nousee arvopohjainen toi-minta ohjaamaan ulkopo-litiikkaa intressien sijaan.Omalla työllämme meidänon tuotava esiin vankku-matonta suomalaista arvo-pohjaa, joka on välttämä-tön osa onnistunutta ulko-politiikkaa.

Järjestömme rooli on siisilman muuta vakautta luo-va, eikä sitä horjuttava. Sii-hen kuuluu vahva ulkopo-liittinen tuki sekä president-timme, että koko ulkopo-liittisen johdon toimille.Haluankin tässä yhteydessävirallisesti linjata ulkominis-terillemme seuraavan:

– Karjalan Liitto on osal-taan tukemassa itsenäisenja sotilaallisesti liittoutumat-toman Suomen perin-teikästä ja historiassammehyväksi koettua linjaa. Metuemme työtä, jolla vaali-taan hyviä naapurus- ja kah-denvälisiä suhteita sekä har-joitetaan aktiivista vakaus-politiikkaa sotilaallisten uh-kien ehkäisemiseksi. Liittohaluaa toimia esimerkkinäsuomalaisesta vapaaehtois-työstä, isänmaallisuudesta japitkien perinteiden kunni-oittamisesta. Toiminnallam-me me pyrimme ylläpitä-mään niitä perusarvoja, jot-ka tukevat suomalaistenkäsityksiä maanpuolustus-tahdosta, lähimmäisen rak-kaudesta ja kunnioituksestamenneiden sukupolvientyötä kohtaan.

Vaikka maailma on muu-toksessa ja järjestömme onkohdannut haasteita, kat-son tulevaisuuden olevanvaloinen. Ei karjalaisuus olehäviämässä minnekään.

– Karjalainen kansankult-tuuri on ollut niin keskei-sessä osassa muodostamas-sa kansallista identiteettiäm-me, että sen vaikutus ontäysin lähtemätön. Niin kau-an kun on olemassa Suomija suomalaisuus, on ole-massa myös rajantakainenKarjala ja karjalaisuus.

Isänmaamme täyttääpian 100-vuotta. KarjalanLiiton tulee olla tänä vuon-na mukana tuomassa voi-malla suomalaisille esiin sitäpanosta, jonka karjalaisetovat tälle maalle antaneetja antavat yhä.

Jo talvisodan päättymi-sestä lähtien liittomme onhuolehtinut tämän kulttuu-riperinteen vaalimisesta.Mikä olisi parempi aika,kuin sata vuotta täyttäväSuomi näiden asioiden ko-rostamiselle.

– Minulle on valtavansuuri kunnia asettua johta-maan järjestöä, joka vaaliinäin merkittävää osaa suo-malaisuudesta. Olen kii-tollinen ja samalla täynnätarmoa, että saan olla kes-keisesti mukana edistämäs-sä Karjalaista kulttuuria,tuomassa esiin karjalaistaidentiteettiä ja ylläpitämäs-sä Karjalan alueen vuoro-vaikutusta.

Kaikkea tätä työtä tuleekuitenkin ohjata meitä jo-kaista tavalla tai toisellayhdistävä tekijä ja se onkarjalaisuus. Itselleni se onsydämen asia, intohimo jakutsumus.

Puheensa lopuksi PerttiHakanen kiitti vielä juhla-järjestäjiä:

– Kiitos KarjalaseurojenKeski-Suomen piirille jaerityisesti puheenjohtajaSeija Jatkoselle johtoryh-mineen mahtavasta lop-putuloksesta.

Jyväskylän kaupungille,seurakunnille, Teille jokai-selle talkoolaiselle sekä eritoimijoille juhlien järjeste-lyihin osallistumisesta, kii-tos.

Nauttikaamme juhlanjälkeenkin yhteisöllisyydestäSuomi 100 vuoden tee-man mukaisesti – Yhdes-sä.

Juhlien kulusta lisää seu-raavalla sivulla.

Torstai 29. kesäkuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI10

Elämää ja ihmiskohtaloitavuosilta 1917-1921

Suomen itsenäisyyden alkuajoilta!

TilauksetVpl. Pyhäjärvi-Säätiö ja

Vpl. Pyhäjärvi-seura

Tilaa omaPyhäjärvi-

lehtitai anna

ystävälle jasukulaiselle

lahjaksi!Lehti ilmestyyjoka kuukausi,

hinta 35 e. Soita tilaus p. 040

730 2622 taitee kotisivujemme

lomakkeella

Karjalan Liiton järjestä-mät Karjalaiset kesäjuhlatpidettiin 16.-18.6.2017Jyväskylässä. Juhlien tee-mana oli 100 vuotta itse-näisyyttä ja itsepäisyyttä.

Juhlissa oli kävijöitänoin 20.000, joten karja-laisuus näkyi ja kuului niinjuhlapaikoilla kuin kau-pungillakin. Juhlilla olirunsaasti ohjelmaa ja pal-jon katsottavaa. Oli mm.karjalanpiirakka- ja kyyk-käkisailua, maraton, kon-sertteja, lasten tapahtumia,karjalan kielen paja, pitä-jä- ja sukuinfo sekä muis-tojen ja tarinoiden tallen-tamista verkkoon.

Perjantai-iltana esitettiinTaulumäen kirkossa Kar-jalaisen kansan messu,joka televisioitiin ja esitet-tiin televisiossa juhannus-päivänä. Kansallispukuka-valkadia, jossa esiteltiinSuomen eri alueiden jaerityisesti karjalaisia kan-sallispukuja, katsomaan olilauantaina niin paljon tu-lijoita, että kaikki haluk-kaat eivät mahtuneet si-sään. Kavalkadi kuiten-kin nauhoitettiin YleAreenalle katsottavaksi.

Suomen itsenäisyydenjuhlavuoden kunniaksijuhlille oli koottu Suo-men itsenäisyys ja Karjala-teemalla monipuolinennäyttelykokonaisuus, jol-la esiteltiin Karjalan mer-kitystä Suomen itsenäis-tymiselle ja kehitykselle.Juhlien jälkeen Karjala-talolle Helsinkiin avautui28.6.2017 samalla teemal-la näyttely, johon voi käy-dä tutustumassa27.8.2017 asti.

Sunnuntaina juhlakul-kue kulki torilta kaupun-gin läpi Jyväskylän Pavin-jongille. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön lippua kantoi kul-kueessa Yrjö Inkinen,kylttiä kantoi Pirjo Kii-ala ja lippuairueina olivatMerja Inkinen ja KirstiNaskali.

Päiväjuhlassa sunnuntai-na Karjalan Liiton terveh-dyksen esitti liiton hallituk-sen uusi puheenjohtajaPertti Hakanen, joka lukimyös tasavallan presiden-tin ja pääministerin juhlillelähettämät tervehdykset.

Juhlapuheen piti ulkomi-nisteri Timo Soini, jokanosti esille siirtokarjalaistenasuttamisen ja karjalaistensopeutumisen. Karjalaisetovat omalla asenteellaan jatyöllään ottaneet paikkansayhteiskunnassa sotien jäl-keen.

– Evakoiden tuloa naa-pureiksi vastustaneetkinsaattoivat sanoa, että nämätoimeliaat ja neuvokkaatkarjalaiset olivat monenkunnan piristysruiske.

Soini korosti, että karja-laisuus on koitunut kokoSuomen rikkaudeksi.

– Karjalaiset suojautuivatja selvisivät oman kulttuu-rinsa turvin. He sopeutui-vat muun Suomen tapoi-hin, mutta säilyttivät omanperinteensä. Teillä karjalai-silla on omakohtainen ko-kemus ja osaaminen so-peutumisesta uuteen elä-mään, josta muut voivatoppia.

Timo Soini päätti pu-heensa omaan henkilökoh-taiseen kokemukseensa kar-jalaisuudesta.

– Paras kokemukseni jalahjani karjalaisuudesta jakarjalaisilta, on vaimoni Tii-na. Karjalainen nainen onihana ja minä tiedän senkokemuksesta, Soini sanoi.

Timo Soinin puhe koko-naisuudessaan on luettavis-sa Karjalan Liiton netti-sivuilla www.karjalanliitto.fi

Ensi vuonna Karjalaisetkesäjuhlat pidetään Kymen-laaksossa Kouvolassa 15.-17.6.2018.

KIRSTI NASKALI

on avoinna Vanhan kirjallisuuden päivien aikanape 30.6. klo 10-20 ja la 1.7. klo 10-14 sekä klo 15-20.Paikalla on opas. Lämpimästi tervetuloa!

Säätiömme ja Karjalan liiton hallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen äärimmäisenä oikealla kulkueenkärjessä.

Lippua kantoi Yrjö Inkinen Huittisista.

Pirjo Kiiala pitäjäkyltin kanssa.

Pertti Hakanen osallistui juhlissa VIP-piirakka-kisaan. Kuvassa myös puoliso Seija Hakanen.

TyrväänPyhänOlavinkirkko

Torstai 29. kesäkuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 11

WERNITSAN VILJELYKSILTÄSORTANLAHDEN

KAUPPAPAIKKAANKyläkirja kertoo Vpl. Pyhäjärven Wernitsan,

Sortanlahden, Haapalan ja Rautakorvenkylähistoriaa. Tarinoiden tukena selkeät

karttalehdet.Hinta 40 euroa + postitus ja pakkaus.

Kirjan toimittanut Ikaalisten KarjalaseuraYhteystiedot, puh. 040 734 28 65 /sähköposti, lea.jokinen@ippnet.fi

Tuleeko lehtesioikealla osoitteella?

Soita osoitteemuutospuh. 040 730 2622

tai toimitukseen sähköpostillatai nettisivuilta löytyvällä lomakkeella.

Osoite ei muutu vain postiinilmoittamalla.

Uutuuskirja!Itselle tai lahjaksi.Taubilan kartano –

lahjoitusmaakaudesta Fazerin aikaan176 sivus n. 150 valokuvaa koko B5

Hinta vain 30 euroa + läh. kulut.Lisätietoa ja tilaukset:

taubila@pp.inet.fi tai 040 021 3369seija.jokinen@netti.fi tai 040 835 5820

Noudettavissa myös hallituksen jäseniltäilman lähetyskuluja.

Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi kirjapuoti.Vpl Pyhäkylä-Seura.

Tarina-keruukäynnissäKirjoitan väitöskirjaasuomalai-sista talvi-, jat-ko- ja Lapin sodan us-komustarinoista ja yli-luonnollisiksi tulkituistasotakokemuksista. Ke-rään itse koettuja, sota-aikana kuultuja ja peri-mätietona siirtyneitämuistoja.

Sodat 1939–1945 oli-vat inhimillisesti katso-en herkkää ja tunteikas-ta aikaa. Sota merkitsipelkoa, epätietoisuutta,huolta, uhkaa ja hätää.Toisaalta koettiin myösyhteisöllisyyttä ja toivoa.Sota-aikana selittämät-tömät kokemukset oli-vat yleisiä, ja moni ih-minen on kokenut ou-don kokemuksen taikuullut uskomustarinanjuuri sotarintamilla, ko-tirintamalla tai evakko-tiellä.

Haluan tutkia, kuinkasodan uskomustarinatelävät tänä päivänä, jakuinka tarinat ja me-moraatit ovat siirtyneetseuraaville sukupolvil-le, sodan kokeneidenjälkeläisille. Kuka tari-noita kertoi? Milloin?Missä? Kenelle? Miksi?Millaisia olivat kotirin-taman tarinat? Kuinkaeri puolilta Suomea rin-tamille tulleiden sotilai-den tarinat poikkesivattoisistaan? Missä sodanvaiheissa kerrottiin tari-noita?

Tutkimusaiheeni onnoussut kentältä, kan-san syvistä riveistä.Haastattelemani ihmisetovat halunneet useinkertoa sota-ajan tapah-tumia, joita he eivät olekyenneet järjellä ym-märtämään. Asiatovat vaivanneet heitävuosikymmeniä. Van-hoilla päivillä ihmisetovat muistelleet haluk-kaasti: ihmetelleet selit-tämättömiä tapauksia,vaikkapa vihollista, jo-hon eivät luodit pysty-neet tai kuinka unenhaltija pelasti hengenTali-Ihantalan taisteluis-sa.

Suomalaisen Kirjalli-suuden Seura järjestäätutkimusaiheestani kan-sallisen kilpakeruun syk-syllä 2017.

Tutkimus on osa aka-temiahanketta Lap-land´s Dark Heritage.

SATUMAARITMYLLYNIEMI, FM

Sälinkääntie 291,04620 Mäntsälä

satumaarit.myllyniemi@gmail.com

puh. 040 511 7097

Torstai 29. kesäkuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI12

Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö srKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaKorpimetsontie 1637570 Lempääläpuh. 040 730 2622marjo.ristila-toikka@kolumbus.fi

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaKorpimetsontie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

.Lehden vuosikerran tilaushinta 35 euroaIlmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%

Painopaikka:Botnia-Print OyKokkola

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesKirsti NaskaliMiharintie 31237200 Siuropuh. 040 719 2692kirsti.naskali @gmail.com

Toimitusneuvosto:Tarja Kopalainen, PerttiHakanen, Mauri Hauhia,Kirsti Naskali, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

Seuraava Pyhäjärvi-lehtiilmestyy heinäkuussa 2017.

Aineistot toimitukseen viimeistään 18.7.mennessä, kiitos!

TAPAHTUMAKALENTERI

Vpl. Pyhäjärvi-pöytästandaariSuunnittelu Kaarle Viika,1963. Hinta 42 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-isännänviiriKoko 45x400 cm.Suunnittelu Kaarle Viika,1992. Hinta 75 euroa.

Hintoihin lisätäänpostituskulut.

Tilaukset ja lisätiedotPirjo Kiiala,puh.044 281 5047 taipirjo.kiiala(at)gmail.com.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöltätuotteita itselle tai

lahjaksi:Pyhäjärvi-kirja350 s.Reino O. Kukko –Kaarle Viika, 1989.Historiaa sanoin ja kuvin,sekä murresanastoselityksineen.Hinta 25 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön 60-vuotishistoriikki136 s. Reino Äikiä, 2008.Runsaasti kuvia ja muis-teluita säätiön alkuajoiltaja eri paikkakunnilla pi-detyistä Pyhäjärvijuhlistaja muista pyhäjärveläis-ten tapahtumista.Hinta 20 euroa.

Suvannon seutu1917-1921, elämää jaihmiskohtaloita336 s.Suvannon seudunpaikallishistoriantyöryhmä, 2015.Hinta 40 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönadressit

Adressit 10 euroakappale

+ postituskulut.

Tilaukset:Pirjo Kiiala,

puh.044 281 5047tai

pirjo.kiiala@gmail.com.

Vpl. Pyhäjärvi -tuotteitaedullisesti lahjaksija omaan käyttöön

Hanki nyt vaakunapaita, jota saatavana jälleenkaikissa pohjaväreissä valkoinen, helmenharmaa jamusta. Tuote, juuristamme kertova Vpl. Pyhäjär-ven vaakunapaita, sopii esim. lahjaksi ja asuksesituleville kotiseutumatkoille, vaikka koko ryhmälle.Aidon värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvallaja tekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy valkoisissa ja mustissasekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, mutta hel-menharmaissa vain pyöreäaukkoisena. Koot S, M,L, XL hinta 15 e/kpl ja isommat koot XXL jaXXXL 20 e/kpl. Mustia V-aukkoisia vain muuta-ma iso koko jäljellä.

Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, mukana liuskan seloste elo-kuvasta, DVD:n hinta 20 e/kpl.

Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl. Hanki myös kirja Suvannonseutu 1917-1921, elämää ja ihmiskohtaloita: hintajäsenille 30 euroa, muille 40 euroa.

Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut.Tilaukset ja tiedustelut toistaiseksi ainoastaan Kai-sa-Liisa Korhonen 050-590 5433, e-mailkaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/

vplpyhajarvisaatio

Tampereen Seudun VPL Pyhäjärvikerho on nytkesätauolla ja syyskausi aloitetaan tarinatuokiolla maa-nantaina 4. päivänä syyskuuta 2017 klo 12 kerhohuoneKoulukatu 12, Tampere. Ei keskiviikkona, kuten tou-kokuun lehdessä virheellisesti mainittiin. Huomaa myösmuuttunut kellonaika.

Vanhoja Vpl. Pyhäjärvi-lehtiä voit katsella netistäkotisivuiltamme.

Mistä löydän hyvät lahjat?Tässä vihjeet: Hanki kirjapari

Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja ll.Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.

Hinta vain 95 euroa + läh. kulut.Suvannon seutu 1917-1921

elämää ja ihmiskohtaloita 335 sivua.Hinta vain 40 euroa + läh. kulut.

Lisätietoja ja tilaukset:taubila@pp.inet.fi tai 040 021 3369

seija.jokinen@netti.fi tai 040 835 5820Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä

ilman lähetyskuluja.Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi kirjapuoti.

Muistojen järvi -DVD:stä on otettu toinenlisäpainos. DVD julkaistiin v. 2007. Uuteenpainokseen v. 2011 lisättiin Kaarina Pärssi-sen kirjoittama esite. Levyä voi ostaa seurantilaisuuksissa tai tilata Kaisa-Liisa Korho-selta. Hinta on 20e / kpl.

Montruan, Pölhölän ja Kalamajan jakokunta tie-dottaa! Jakokunnan vuosikokous pidetään su 2.7.2017.Yhteiskuljetus tilaisuuteen järjestetään linja-autolla, jokaajaa seuraavaa reittiä:- Vammala Mh klo 12.00- Äetsä, Pehulan tori klo 12.15- Keikyä, Sillan pysäkki klo 12.20- Huittinen Mh klo 12.40- Eura Mh klo 13.10- Ravintola Villa Talbo, Petäjäksentie 178, Raumaklo 14.00.Matkan varrelta voi nousta auton kyytiin.Ruokailu noutopöydästä klo 14.00-15.00, jonkajälkeen pidämme MPK jakokunnan vuosikokouk-sen. Vuosikokousasioiden lisäksi käsittelemme ja pää-tämme auto- ja kuljetus- sekä turvallisuusalan stipendi-rahaston perustamisesta ja alkupääoman myöntämises-tä Vpl. Pyhäjärvi-Säätiölle, tarkoituksena kannustaaedellä mainittujen alojen lahjakkaita opiskelijoita.- Kiertoajelu Rauman kaupungissa Yrjön opastuk-sella.- Kesäteatteri Eurajoen Kuivalahdella klo 18.00,jossa esitetään Markku Hyvösen kirjoittama Evakko -näytös. Paluukuljetus ajetaan samaa reittiä takaisin.Linja-autossa on 49 istumapaikkaa ja kuljettajana toimiiPertti Pohjolainen. Tiedustelut puh. 050 4000171Pertti tai yrjokaasalainen45@gmail.com, tai puh. 0400626770 Yrjö S.Tervetuloa yhteiselle matkalle MPK jakokunnan koko-ukseen ja kesäteatteriin! -Juhlatoimikunta