Paloturvalaitteet ja järjestelyt

Paloturvalaitteet ja järjestelyt

Sisällysluettelo

SPEK opastaa 20 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

1. Rakennuksen palovaaraa aiheuttavat laitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

1.1 Tulisijat ja savuhormit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

1.1.1 Tehdasvalmisteiset tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

1.1.2 Muuratut tulisijat ja savupiiput . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

1.1.3 Tulisijan ja savuhormin muutostyöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

1.1.3.1 Uusi tulisija vanhaan hormiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

1.1.3.2 Savupiippujen korjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

1.1.3.3 Tulisijan korjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

1.1.4 Nuohous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

1.2 Sähkölaitteistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

2. Palovaaraa ehkäisevät järjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

2.1 Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys . . . . . . . . . . . . . . . . 34

2.1.1 Pelastussuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

2.1.2 Poistumisturvallisuusselvitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

2.1.3 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

2.2 Palotarkastus ja asuinrakennusten omavalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

2.2.1 Pelastusviranomaisen palotarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

2.2.2 Asuinrakennusten omavalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

2.3 Uloskäytävät, käyttöullakot, varasto- ja kellarikäytävät . . . . . . . . . . . . . . . 46

2.4 Ovien lukitus/avaus palotilanteessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

2

2.5 Pelastustiet ja pelastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

2.6 Palo-osastointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

2.7 IV-kanavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

2.7.1 Ilmanvaihtokanavien puhdistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

2.7.2 Palopellit ja muut palonrajoittimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

2.8 Tuhopolttojen torjunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

2.9 Tulitöiden järjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66

2.10 Vaarallisten aineiden varastointi ja säilytys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

2.11 Väestönsuojan järjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

3. Rakennuksen paloturvalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76

3.1 Palovaroitin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

3.2 Hätäkeskukseen kytketty automaattinen paloilmoitin . . . . . . . . . . . . . . . . 85

3.3 Savunpoistolaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

3.4 Käsisammutin ja paloposti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95

3.4.1 Käsisammutin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

3.4.2 Paloposti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

3.5 Automaattinen sammutuslaitteisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

3.6 Palo-ovien sulkijalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

3.7 Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

3.8 Varatiejärjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118

4. Tarkastuksien ja huollon taulukot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122

Taulukko 1. Tarkastukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123

Taulukko 2. Kunnossapito ja huolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124

Taulukko 3. Jatkuvasti tarkastettavat kohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126

3

Taulukko 4. Kiinteistön paloturvalaitteiden ja -järjestelyiden omaehtoinen tarkastus . . 128

Lyhenteitä ja valtionhallinnon internet-osoitteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129

Liite 1: Vaarallisten aineiden sallitut määrät myymälähuoneessa . . . . . . . . . . . . 130

4

SPEK opastaa 20

SPEK opastaa -sarja sisältää Suomen Pelas-tusalan Keskusjärjestön julkaisemia kiinteis-töjen paloturvallisuuteen liittyviä oppaita.

Tässä oppaassa neuvotaan rakennuksenomistajaa, toiminnanharjoittajaa ja eri tilo-jen haltijoita rakennuksen paloturvalaitteilleja muille paloturvallisuutta parantaville jär-jestelyille tehtävistä lakisääteisistä ja suosi-teltavista vapaaehtoisista toimenpiteistä.

Opas on tarkoitettu käsikirjaksi erityisesti ra-kennuksen isännöitsijälle ja isännöintiliikkeillesekä pelastusviranomaisille.

Palosuojelurahasto on rahoittanut tämän op-paan valmistelutyötä.

Teksti:

Jarmo Majamaa

paloinsinööri

Kuvat:

Timo Hakokorpi luku 2.8

Harri Koikkalainen luku 2.8

Kalervo Laakso luku 2.9

Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitos luku 2.8

Alpo Nikula luku 3.6

Jukka Rämä luku 3.9

Nina Sandel/Länsi-Uudenmaan aluepelastus-laitos luvuissa 1.1.4, 1.2., 2.3, 2.4, 2.5, 2.6,2.7.1, 2.7.2, 2.11, 3.1, 3.2, 3.3, 3.4.1, 3.4.2,3.5, 3.6, 3,8 ja 4.

SPEKin arkistot luku 2.4, 2.5, 2.11, 3.4.1,3.6 ja 3.7

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto luku 1.2,2.10 ja liitteen 4. taulukko Palavien nestei-den säilytys kaupassa,

Jyrki Vesa, kansikuvat ja 3.7,

Pixabay.com muut kuvat.

Kopiointirajoitus:

Tämän painotuotteen kopioiminen on teki-jänoikeuslain (404/611) mukaisesti kiellettylukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopi-osto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkem-min määriteltyä osittaista kopiointia opetus-tarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointitai tallentaminen digitaaliseen muotoon onehdottomasti kiellettyä.

1http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

5

ISBN 978-951-797-655-8 (sähköinen julkai-su)

6. uusittu painos

Julkaisija:

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKRatamestarinkatu 11, 00520 Helsinki

Puhelin 09 476 112, faksi 09 4761 [email protected]

x Muistiinpanot Muistiinpanot:

••

2http://www.spek.fi

6

Esipuhe

Rakennuksissa on erilaisia laitteita ja järjes-telyjä, joiden avulla parannetaan paloturvalli-suutta sekä helpotetaan sammutus- ja pelas-tustyötä. Rakennuksiin asennetaan myös lait-teita ja laitteistoja, joiden käyttämisestä voiaiheutua palovaaraa. Tällaisia ovat erityisestitulisijat, savuhormit ja sähkölaitteistot. Näi-den kaikkien jatkuva toimintakunnon ylläpitoon välttämätöntä ja palvelee kiinteistön pa-loturvallisuutta.

Ympäristöministeriön toimeksiannosta käyn-nistettiin vuonna 2003 rakennusten palotur-valaitteita koskeva hanke tavoitteena saa-da kyseisten laitteiden kunnossapitoasiat lii-tetyiksi rakennuksen huoltokirjaan sekä täy-dentää aikaisemmin julkaistuja rakennuksenhuoltokirjan laadintaoppaita, joissa palotur-vallisuusasiat oli mainittu varsin suppeasti.Hankkeen tuloksena saatiin tämä SuomenPelastusalan Keskusjärjestössä (SPEK) laa-dittu opasjulkaisu, jonka päivitettyä versiota(2018) juuri parhaillaan luemme.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (raken-nuksen huoltokirja) on laadittava:

• uudisrakennukselle, jota käytetään py-syvään asumiseen tai työskentelyyn tairakennusta varten tarvittavan raken-nuspaikan tai tontin tekniseen hoitoontai kunnossapitoon,

• rakennuksen korjaus- ja muutostyössätai käyttötarkoituksen muutoksen yh-teydessä silloin, kun toimenpide edel-lyttää rakennuslupaa.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta käy-tetään tässä oppaassa nimitystä ”Raken-nuksen huoltokirja”.

Rakennuksen huoltokirjan tulee sisältää tar-vittavat tiedot rakennuksen asianmukaistakäyttöä ja kunnossapitoa varten. Tällöin tu-lee ottaa huomioon rakennuksen käyttötar-koitus ja ominaisuudet sekä rakennuksen jasen rakennusosien ja laitteiden suunniteltukäyttöikä. Vastuu ohjeen laatimisesta on ra-kennushankkeeseen ryhtyvällä. Asiaa koskevamääräys kokonaisuudessaan: maankäyttö- jarakennuslaki 3132/19994,5 117 i §.

Vaikka rakennuksen huoltokirja ei ole pa-kollinen rakennuksissa, joiden rakennuslupaon tullut vireille ennen maankäyttö- ja ra-kennusasetuksen (895/19996) voimaantuloa(1.1.2000), hyvä kiinteistönpitotapa edellyt-tää sen laatimista.

Oppaassa esitetyt asiat ja toimenpiteet onsyytä sopia ja dokumentoida osaksi raken-nuksen huoltokirjaa siten, että kaikki kiinteis-tössä olevat paloturvalaitteet ja -järjestelyton siinä kattavasti huomioitu. Tällöin niidenhuollossa ja ylläpidossa ei ole epäselvyyksiä.

Tarkoituksena on perehdyttää rakennuksenomistajaa ja haltijaa, toiminnanharjoittajaaja eri tilojen haltijoita paloturvalaitteisiin jamuihin vastaaviin järjestelyihin liittyvistä laki-sääteisistä vastuista ja toimenpiteistä. Opason tarkoitettu käytännön toimenpiteitä oh-jaavaksi käsikirjaksi erityisesti isännöitsijöilleja isännöintiliikkeille sekä pelastusviranomai-

3https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L17P117i4https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L17P117i5https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L17P117i6https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895

7

sille.

Oppaaseen on kerätty rakennuksen palovaa-raa aiheuttavien laitteiden (kuten tulisijojen)sekä paloturvallisuutta parantavien laitteiden(kuten automaattisen paloilmoittimen) ja jär-jestelyjen (kuten uloskäytävien, pelastustienja tuhopolttojen torjunnan) huoltoon, ylläpi-toon ja tarkastuksiin liittyvät keskeiset sää-dökset ja ohjeet. Suorat lainaukset säädök-sistä on kursivoitu. Säädöksiin voi tarkem-min tutustua valtionhallinnon internet-sivu-jen kautta (www.finlex.fi)7. Painotuotteinasäädöksiä voi ostaa Edita Publishing Oy:stä(www.editapublishing.fi8), joka on osa poh-joismaista Nordic Morning-konsernia.

Rakennukseen tai muuhun vastaavaan kiin-teästi asennettavat palonilmaisulaitteistot javastaavat järjestelmät, jotka lain tai sen no-jalla annetun säännöksen taikka viranomai-sen päätöksen mukaan on asennettava taik-ka jotka liitetään tiedonsiirtoyhteydellä hä-täkeskukseen, sekä automaattiset sammutus-laitteistot on huollettava ja tarkastettava si-ten, että laitteistot täyttävät niille säädetytvaatimukset käyttöikänsä ajan. Käsisammut-timet on huollettava ja tarkastettava sam-muttimien turvallisuuden ja toimintavarmuu-den varmistavalla tavalla (Laki pelastustoi-men laitteista 10/20079).

Jotkut oppaassa mainituista keskeisistä sää-

döksistä on annettu vanhan kumotun pe-lastuslain (468/200310) perusteella, mut-ta ovat edelleen voimassa nykyisen pe-lastuslain (379/201111) 112 §:n perusteel-la. Näitä ovat SM:n asetukset palova-roittimien sijoittamisesta ja kunnossapidos-ta (239/200912), käsisammuttimien tarkas-tuksesta ja huollosta (917/2005)13, raken-nusten poistumisreittien merkitsemisestä javalaisemisesta (805/200514), nuohouksesta(539/200515) ja pelastustien merkitsemi-sestä (1384/200316). Pelastustoimen laite-lain (10/200717) 25 §:n perusteella edel-leen voimaan jääneitä keskeisiä säädök-siä ovat SM:n asetukset käsisammuttimista(790/200118) ja automaattisista sammutus-laitteistoista (SM-1999-976/Tu-3319). Useatasetukset ovat päivittymässä pelastuslain uu-distuksen mukana.

Ympäristöministeriön ylläpitämä SuomenRakentamismääräyskokoelma20 (lyhenne:RakMK) koskee uudisrakentamista ja senpalomääräyksiä koskeva asetus uudistettiinvuoden 2018 alusta. Kyseinen uusi asetuskoskee rakennuksia, joiden rakennuslupaaon haettu 1.1.2018 tai sen jälkeen. Tätävanhempien rakennusten kuntoa ja turval-lisuutta arvioidaan niiden rakennusluvanhakemisen hetkellä voimassaolleiden ra-kentamismääräysten mukaan. Siksi tässäSPEK-oppaassa esitetään uudisrakentami-

7http://www.finlex.fi8http://www.editapublishing.fi9http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070010

10http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030468?search[type]=pika&search[pika]=pelastuslaki 46811http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110379?search[type]=pika&search[pika]=pelastuslaki12http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/2009023913http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050917?search[type]=pika&search[pika]=917/200514http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050805?search[type]=pika&search[pika]=805/200515http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050539?search[type]=pika&search[pika]=539/200516http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031384?search[type]=pika&search[pika]=1384/200317http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/2007001018http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010790?search[type]=pika&search[pika]=790/200119http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/200001/566720http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma

8

sen paloturvallisuusasetuksen yhteydessämyös sen vanhempia versioita *-merkillävarustettuina. Vanhentuneita RakMK:nmääräyksiä ja ohjeita voi lukea Ympäristö-ministeriön verkkosivuilta kohdasta kumotutrakentamismääräykset21.

Moniin aihepiireihin on tehty tarkennuksia japäivityksiä. Tällaisia ovat erityisesti tulisijat,sähkölaitteet ja kaapelit, palotarkastus, tuli-työt, vaaralliset aineet, palovaroitin, autom.paloilmoitin, savunpoistolaitteet sekä pois-tumisreittien merkitseminen ja valaiseminen.Uusia asioita ovat myös EU:n rakennustuo-teasetus, suoritustasoilmoitus ja CE-merkin-tä sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutok-set. Käsitteissä ja määritelmissä on nouda-tettu pääosin Sanastokeskus TSK:n 22Palo-ja pelastussanastoa.

Tulipalon syttyessä myös liikkumis- ja toi-mimisesteisten henkilöiden on päästävä tur-vallisesti ulos rakennuksesta. Heidän pelas-tautumisensa vaatii usein erikoisjärjestely-jä kuten evakuointihissejä tai pääsyä vie-reiseen palo-osastoon odottamaan varsinais-ta evakuointia. Liikkumis- ja toimimisestei-set on huomioitu Maankäyttö- ja rakennus-lain (132/199923) 117 e §:ssä ja tämän nojal-la annetussa Valtioneuvoston asetuksessa ra-kennuksen esteettömyydestä (241/201724).Tulipalotilanteessa evakuointiin liittyviä me-nettelyjä on esitetty julkaisussa Liikkumis-ja toimimisesteisten henkilöiden evakuointi,SPEK opastaa 35 (www.spek.fi/oppaat). Ky-seinen julkaisu perustuu Euroopan palontor-juntaliittojen yhdistyksen The Confiderationof Fire Protection Associations in Europe(http://cfpa-e.eu/25) oppaaseen “Evacuati-on of people with disabilities”, CFPA-E Gui-

deline No. 33:2015 F. SPEK on kyseisen jär-jestön jäsen.

Pelastusviranomaisen suorittaman palotar-kastuksen rinnalle on tullut asuinrakennustenomavalvonta, jossa kiinteistö suorittaa palo-tarkastuksen itse ja antaa tarvittavat tiedotpelastuslaitokselle ilman viranomaisen käyn-tiä. Näiden lakiin perustuvien tarkastusten(palotarkastus ja omavalvonta) lisäksi tässäoppaassa kerrotaan kiinteistön omaehtoises-ta tarkastuksesta, joka ei ole lakisääteinen,mutta jonka toimittamisesta voi kiinteistöllekoitua huomattavaa hyötyä.

Palotarkastus perustuu pelastuslakiin ja sensuorittaa pelastusviranomainen. Palotarkas-tus on kohteen henkilö- ja paloturvallisuu-teen vaikuttavien seikkojen tarkastus, jonkatavoitteena on onnettomuuksien ehkäisy. Sii-nä voidaan kiinnittää huomiota erityisesti pa-loturvallisuuden suunnitelmallisuuteen, hen-kilökunnan osaamiseen sekä turvallisuustasontäyttymiseen.

Asuinrakennuksen omavalvonta on asuin-rakennuksen palotarkastus, jossa kiinteistösuorittaa palotarkastuksensa itse ja raportoisiitä pelastuslaitokselle. Tämä kaikki tehdäänpelastuslaitoksen antamien ohjeiden mukai-sesti.

Kiinteistön omaehtoinen tarkastus onkiinteistön suorittamaa vapaaehtoista henki-lö- ja paloturvallisuuteen vaikuttavien seikko-jen tarkastusta sopivin aikavälein.

Automaattinen paloilmoitin on laitteisto,joka antaa automaattisesti ja välittömästi il-moituksen alkavasta palosta tai laitteistontoimintavalmiutta vaarantavista vioista se-

21http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Kumotut22http://www.tsk.fi/tepa/fi/23http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/1999013224http://www.ym.fi/download/noname/{BCF040FC-C9A8-4859-B7B6-A2E8A40317AD}/12752125http://cfpa-e.eu/

9

kä paikallisesti että hätäkeskukseen. Laitteis-to muodostuu ilmoitinkeskuksesta, teholäh-teestä, paloilmaisimista, paloilmoituspainik-keista, palohälyttimistä ja automaattisesta il-moituksensiirtojärjestelmästä.

Automaattisesta paloilmoittimesta käyte-tään uudisrakentamisen palomääräyksissä(Ymp.ministeriön asetus 848/201726) nimi-tystä Hätäkeskukseen kytketty paloilmoitin.

EU:n rakennustuoteasetus27 on tullut voi-maan 1.7.2013 ja siinä annetaan yhdenmu-kaistetut eurooppalaiset määräykset raken-nustuotteiden kelpoisuusvaatimuksista. Ase-tuksen keskeistä sisältöä ovat suoritustaso-ilmoitus ja CE-merkintä. Jotta rakennus-tuotetta voisi käyttää aiottuun tarkoituk-seen, sen on täytettävä myös kyseisen tuot-teen harmonisoituihin ominaisuuksiin liitty-vät kansalliset määräykset. Lisätietoja raken-nustuoteasetuksesta ja rakennustuotteidentuotehyväksynnästä saa ympäristöministeri-ön verkkosivuilta28 ja osoitteesta www.hen-helpdesk.fi29. Markkinavalvontaa suorittaaTurvallisuus- ja kemikaalivirasto, www.tu-kes.fi30

Helsingissä, lokakuussa 2018

Jarmo Majamaa, paloinsinööri


••

26http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/13400227http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakennustuotteita_koskeva_lainsaadanto28http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Rakennustuotteiden_tuotehyvaksynta29http://www.henhelpdesk.fi30http://www.tukes.fi

10


••

11

1. Rakennuksen palovaaraa aiheuttavatlaitteet

Tulisijat, savuhormit ja sähkölaitteet ja –lait-teistot ovat rakennukseen kiinteästi asennet-tavia laitteita ja laitteistoja. Näiden virheel-linen käyttö, toimintakunnosta huolehtimi-sen laiminlyönti sekä laitteiden vanhenemi-sesta aiheutuva kuluminen ja vikaantuminenaiheuttavat rakennukseen palovaaraa. Tätävaaraa voidaan kuitenkin huomattavasti vä-

hentää jatkuvalla toimintakunnon tarkkailul-la, riittävällä tarkastustoiminnalla ja korjaus-toimenpiteillä, kun tarve sellaiseen havaitaan.


••

12

1.1 Tulisijat ja savuhormit

Lainsäädäntö

Pelastuslaki (379/201131), 5 §: Tulta sekäsyttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ai-netta on käsiteltävä huolellisesti ja riittäväävarovaisuutta noudattaen.

Laki pelastustoimen laitteista(10/200732) antaa kiinteää polttoainet-ta käyttävien tehdasvalmisteisten ja kiinte-ästi hormiin liitettävien tulisijojen kansallisetyleiset vaatimukset. Lain 5 §:n mukaisia ylei-siä vaatimuksia ei ole toistaiseksi tarkennettuValtioneuvoston asetuksella.

RakMK E8 (1985) 33Muuratut tulisijat,antaa ohjeita muurattujen tulisijojen vaati-mista suojaetäisyyksistä: Tulisijalle varataanriittävä tila ottaen huomioon itse tulisijanvaatima tila sekä tulisijan sekä tulisijan suoja-etäisyyksien ja käytön ja huollon vaatima ti-la. Tulisija sijoitetaan irti muista rakenteistasiten, että estetään lämmön siirtyminen näi-hin.

Ympäristöministeriön asetus savupiip-pujen rakenteista ja taloturvallisuudes-ta 745/201734 koskee savupiippujen, joihinliittyviin tulisijoihin viety lämpöteho on yh-teensä enintään 120 kilowattia, suunnittelua,rakentamista ja ylläpitoa sekä niiden ja niihinvaikuttavien korjaus- ja muutostöiden suun-nittelua ja rakentamista.

Korjaus ja muutostöitä ovat savupiipun jälki-asentaminen, savupiipun tai savuhormin kor-jaaminen tai pinnoittaminen, tulisijan vaih-taminen tai muuttaminen sekä uuden savu-hormin asentaminen savupiippuun tai muus-sa käytössä olleeseen rakennusosaan.

Perustelumuistio35 ympäristöministeriönasetukseen savupiippujen rakenteista japaloturvallisuudesta

E3* (2007) 36Pienten savupiippujen raken-teet ja paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet,on vastaava vanhempi määräys ja ohje.

Tulisijan muutoksissakin tulee noudattaasäädöksiä, vaikka toimenpiteet eivät vaati-sikaan lupaa. Muutosten johdosta rakennus-ten käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantuaeivätkä heidän terveydelliset olonsa heiken-tyä. (MRL37 125 §).

Viranomaistarkastukset

Palotarkastus. Asuinrakennuksissa tehdäänomavalvontaa pelastusviranomaisen anta-mien ohjeiden mukaan. (ks. kohta 2.2.2).

Muut ulkopuoliset tarkastukset

Nuohous (nuohouksesta tarkemmin kohdassa1.1.4)

31https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037932https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/2007001033http://www.finlex.fi/data/normit/1940-e8.pdf34http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/2017074535http://www.ym.fi/download/noname/{5B343CC4-2158-43E1-8ABB-91B095B6FF0E}/13270236http://www.finlex.fi/data/normit/30497-RakMk_E3_2007_FI.pdf37https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

13

Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa(ks. luvun 2 alku) todetaan, että tulisijojensuojaetäisyydet syttyviin materiaaleihin ovatriittävät. Tehdasvalmisteisten tulisijojensuojaetäisyydet löytyvät laitteen CE-merkin-tään liittyvästä suoritustasoilmoituksesta,muurattujen tulisijojen vastaavasti RakMKE838:ssa esitetystä taulukosta (ks. kohta 1.1,taulukko 1). Omaehtoisessa tarkastuksessatodetaan myös, että jokainen tulisija onsilmämääräisesti tarkasteltuna hyväkuntoi-nen (ei halkeamia, metalliosat paikallaanja ehjät). Tulisijan haltijan tulee tarkkaillajatkuvasti tulisijan kuntoa.

Tulisijan vaihdon yhteydessä (esim. takka taisaunan kiuas) tulee huomioida uuden tulisi-jan vaatimat suojaetäisyydet syttymiskelpoi-siin materiaaleihin sekä yhteensopivuus savu-piipun kanssa. Uuden tulisijan teho ei saa ylit-tää savuhormille sallittua.

Hoito ja huolto

Ks. kohta 1.1.4.

Vastuut

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toi-minnanharjoittajan tulee huolehtia yleisissätiloissa olevien tulisijojen kunnosta ja suojae-täisyyksistä syttymiskelpoisiin materiaaleihin.Huoneiston haltijan tulee vastaavasti huoleh-tia huoneistossaan olevista tulisijoista.


••

38http://www.finlex.fi/data/normit/1940/e8.pdf

14

1.1.1 Tehdasvalmisteiset tuotteet

Tehdasvalmisteisten (sarjavalmisteisten) tu-lisijojen ja savupiippujen on oltava CE-mer-kittyjä. Merkintä on ollut pakollinen tehdas-valmisteisille savupiipuille Suomessa vuodes-ta 2007 ja tulisijoille 1.7.2013 alkaen. Tätävanhemmilta vastaavilta tuotteilta merkintääei vaadita.

Suomessa joudutaan tehdasvalmisteisten tu-lisijojen ja savupiippujen vaatimustason osal-ta noudattamaan ympäristöministeriön ase-tusten lisäksi myös kansallisia soveltamis-standardeja. Tämä johtuu aiheeseen liitty-vien eurooppalaisten standardien puutteelli-suuksista, joista aiheutuu paloturvallisuusris-kejä.

Kansalliset soveltamisstandardit SFS701039 ja SFS 701140 antavat vaatimustasonsuositukset tehdasvalmisteisille CE-merkityil-le metallisavupiipuille ja niiden osille. Muidensavuhormien kansallisia soveltamisstandar-deja ovat: SFS 7009, 7012, 7013, 7014 ja7015.

Tehdasvalmisteisille tulisijoille on kansalli-nen soveltamisstandardi SFS 702141, jokakattaa Kiinteällä polttoaineella lämmitettä-vät varaavat tulisijat, kamiinat, kotitalous-liedet, takkasydämet ja jatkuvalämmitteisetsaunankiukaat.

CE-merkityn tulisijan ja savuhormin suojae-täisyydet ja muut ominaisuudet on ilmoitet-tu kyseisen tuotteen suoritustasoilmoitukses-sa. Tämä löytyy laitevalmistajan verkkosivuil-

ta ja kannattaa hankkia laitehankintaa suun-niteltaessa. Asennuksessa ja toimintakunnonylläpidossa on noudatettava valmistajan oh-jeita.

Suojaetäisyyksiä ei saa pienentää laitteeseenkuulumattomien lisäsuojauksien avulla, elleivalmistaja ole antanut siitä ohjeita. Asennustulisi antaa ammattiasentajan tehtäväksi.

Savuhormeista ja tulisijoista on aiheutunutrunsaasti tulipaloja. SPEK on julkaissut näi-den laitteiden hankintaan, asentamiseen jakäyttöön liittyviä paloturvallisuusohjeita, jot-ka on saatavilla osoitteessa www.paloturval-lisuus.info42 → Asuminen → Tulisijat ja sa-vupiiput.

Sellaisiin vanhoihin tehdasvalmisteisiin tulisi-joihin, joita ei ole CE-merkitty, voidaan so-veltaa vanhaa Sisäasiainministeriön ohjettaNro 11/011/93: ”Tehdasvalmisteiset tulisi-jat, joissa poltetaan kiinteää polttoainetta”(sarja A:46, kumottu). Siinä olennainen palo-turvallisuusasia on suojaetäisyyksien määrit-täminen, joka tehdään laitteen pintalämpöti-lan mukaan vastaavalla tavalla kuin muura-tuille rakenteille RakMK E843:ssa (ks. kohta1.1.2).

39https://sales.sfs.fi/fi/index/hakutulos.html.stx?searchword=sfs 701040https://sales.sfs.fi/fi/index/hakutulos.html.stx?searchword=sfs 701041https://sales.sfs.fi/fi/index/hakutulos.html.stx?searchword=sfs 702142http://www.paloturvallisuus.info43http://www.finlex.fi/data/normit/1940/e8.pdf

15


••

16

1.1.2 Muuratut tulisijat ja savupiiput

Muuratut tulisijat ja savupiiput ovat perintei-seen tapaan muurarin toimesta paikalla ra-kennettavia rakennusosia, joita ei CE-mer-kitä. Yksittäiset muuraamisessa tarvittavatrakennustarvikkeet, kuten tiilet ja sementti,ovat kuitenkin CE-merkittyjä. Muurattujentulisijojen vaaditut suojaetäisyydet on annet-tu RakMK E844:ssa, taulukko 1.


••

44http://www.finlex.fi/data/normit/1940/e8.pdf

17

1.1.3 Tulisijan ja savuhormin muutostyöt

Tulisijan ja savuhormin muutoksissakin tu-lee noudattaa säädöksiä, vaikka toimenpiteeteivät vaatisikaan lupaa. Rakennusten käyt-täjien turvallisuus ei saa muutosten takiavaarantua eivätkä heidän terveydelliset olon-sa heikentyä. Korjaus- ja muutostyötä var-ten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä voisiolla vaikutusta rakennuksen käyttäjien tur-vallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL125 §45). Tulisijan ja savupiipun rakentami-

nen/asentaminen ovat tällaisia töitä ja ne ontehtävä käytössä olevassa kiinteistössä samo-jen säädösten mukaisesti kuin uudisrakenta-misessa.


••


18


••

19

1.1.3.1 Uusi tulisija vanhaan hormiin

Uuden tulisijan liittämisessä vanhaan hormiinon varmistuttava siitä, että tulisijan maksi-miteho ei ylitä hormin sallimaa tehoa. Yh-dyshormin liitos sekä hormin yläpohjan läpi-vienti on myös tarkastettava. Hormin kuntotulee selvittää nuohoojan tai muun asiantun-tijan (kuten tulisija/savuhormiyritys) tarkas-tuksella. Ilmanvaihdon toimivuus tulee myösvarmistaa. Puutteellinen korvausilman saan-ti huonontaa veto-olosuhteita sekä aiheuttaahäkäriskiä. Asennuksen suunnittelussa tulisiolla mukana myös IV-suunnittelija.

Menettelytavat uuden tulisijan liittämiseenvanhaan hormiin vaihtelevat kuntakohtaises-ti. Varsin yleisesti tarvitaan vähintään nuo-hoojan kirjallinen lausunto olemassa olevanhormin käyttökelpoisuudesta. Kantavien ra-kenteiden kelpoisuudesta on syytä hankkiarakennesuunnittelijan lausunto. Tämän pe-rusteella tehdään suunnitelma perustamises-

ta rakennuslupahakemusta varten.

Vaihdettaessa tulisija uuteen tai asennet-taessa vanhaan avotakkaan suuluukut taisuuluukuilla varustettu takkasydän, on ainavarmistuttava savuhormin sopivuudesta uu-teen käyttöön. Tällöin on syytä ottaa yhteysrakennesuunnittelijaan (rakennusinsinööritoi-misto).

Mikäli tulisija vaihdetaan muulla poltto-aineella toimivaksi (vaihdetaan esimerkiksivanha öljykamiina puilla lämmitettäväksi tu-lisijaksi), tulee ottaa yhteys nuohoojaan hor-min soveltuvuuden ja kunnon selvittämiseksi.


••

20

1.1.3.2 Savupiippujen korjaukset

Yleisimmät savupiipuissa ilmenevät vauriotovat rapautumisvaurioita, jotka aiheutuvathormeihin tiivistyvistä savukaasuista ja kos-teudesta. Tätä kosteutta on vaikea poistaakokonaan, mutta hormien kosteudenkesto-ominaisuuksia voidaan parantaa. Vaurioidenkorjaamiseksi savuhormiin voi asentaa ha-ponkestävän teräspiipun tai hormin sisäpin-nan voi pinnoittaa tätä tarkoitusta varten ke-hitetyllä horminkorjausmassalla tai sukituk-sella. Huomattavasti rapautunut savupiippukorjataan uusimalla sen vaurioitunut osuus.

Nuohousasetuksen (539/200546) mukaankolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja sa-vuhormi on nuohottava ennen käyttöönot-toa. Tavoitteena on selvittää, liittyykö tuli-sijan ja savuhormin käyttöön palo- tai henki-löturvallisuusriskiä ja ovatko kyseiset laitteetkäyttökunnossa.


••

46http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050539

21

1.1.3.3 Tulisijan korjaukset

Jos on aihetta epäillä tulisijan tiiveyttä, onnuohoojan tai vastaavan tulisija-asiantunti-jan syytä tehdä tiiveyskoe. Tulisijan vauriotvoivat aiheutua rakenteellisista virheistä, vir-heellisestä käytöstä tai ajan mittaan tapah-tuvasta luonnollisesta kulumisesta.

Tyypillinen rakenteellinen vaurio on tulisija-luukun, tuhkaluukun tai nuohousluukkujenkiinnityksen hajoaminen. Korjaus, joka on ai-na arvioitava tapauskohtaisesti, voi vaatia ki-vien purkua ja muuraamista uudelleen. Luu-kun kiinnittäminen voi onnistua myös muu-rauslangoilla.

Korjaustyön tekijän tulee olla alan ammat-tilainen. Hän antaa myös käyttäjälle ohjeetsiitä, milloin ja millä polttoainemäärällä tuli-sijan voi ottaa taas käyttöön.

Tehdasvalmisteisten tulisijojen korjauksestaei niiden käyttöohjeissa ole ohjetta, muttaohjeistusta voi kysyä valmistajalta.

Korjaustyön jälkeen tapahtuvaa käyttöön-ottoa varten tulee tilata käyttöönottotarkas-tus nuohoojalta tai vastaavalta alan ammat-tilaiselta. Jos korjaustyö on vaatinut raken-nusluvan, käyttöönottotarkastuksesta laadi-taan pöytäkirja, joka esitetään rakennusval-vonnalle. Tarkastettavista asioista on luet-telo Nuohoojan käsikirjassa (www.nuohoo-jat.fi47).


••

47http://www.nuohoojat.fi

22

1.1.4 Nuohous

Nuohouksella varmistetaan savuhormien toi-mivuus (veto) ja pienennetään oleellisesti no-kipalon riskiä. Nokipalo voi vaurioittaa savu-hormin rakenteita ja täten aiheuttaa tulipalonsyttymisen riskiä esim. savupiippuun muodos-tuneiden halkeamien kautta.

Pelastuslain (379/201148) 13 § edellyttää,että

– tulisijat ja savuhormit on nuohottu 59 §:nmukaisella tavalla,– tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turva-varusteet pidetään sellaisessa kunnossa, ettänuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.

Pelastuslain 59 §:n mukaan ”Alueen pelas-tustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestä-misestä alueellaan. Alueen pelastustoimi voialueellaan tai osassa sitä:

1. tuottaa nuohouspalvelut pelastuslai-toksen omana työnä;

2. hankkia nuohouspalvelut muulta palve-lujen tuottajalta; tai

3. sallia rakennuksen omistajan tai hal-tijan sopia nuohouksesta palvelujentuottajan kanssa.

Alueen pelastustoimen järjestäessä nuohous-palvelut … se päättää myös nuohouksesta pe-rittävästä maksusta.

”Rakennuksen omistajan, haltijan ja huoneis-ton haltijan… velvollisuus huolehtia siitä, et-tä tulisijat ja savuhormit on huollettu ja puh-distettu, voidaan toteuttaa ainoastaan alu-een pelastustoimen … päättämän palvelujentuottajan toimesta. Pelastuslaitos voi kuiten-kin yksittäisen kohteen osalta antaa luvan sii-hen, että nuohouksen suorittaa joku muukinkuin nuohooja.”

Nuohoojan on ilmoitettava nuohottavan koh-teen edustajalle ja pelastuslaitokselle kirjalli-sesti havaitsemistaan tulisijojen ja savuhor-mien vioista ja puutteista, jos niistä aiheu-tuu palovaaraa sekä tikkaiden, kattokulku-tien osien tai katon turvavarusteiden huonos-ta kunnosta, jos nuohoustyötä ei tämän takiavoida suorittaa turvallisesti (Pelastuslaki, 61§).

Pelastuslain 63 § antaa nuohoojan kelpoi-suusvaatimukset: ”Nuohoojan ammatin har-joittajalta, hänen palveluksessaan olevalta it-senäisesti nuohoustyötä tekevältä ja pelastus-laitoksen palveluksessa olevalta nuohoojaltavaaditaan nuohoojan ammattitutkinto.”


23

Nuohousta koskevat yksityiskohtaisemmatmääräykset on annettu Sisäasiainministeriönasetuksessa nuohouksesta (539/200549).

Nuohousala on vapautumassa kilpailulle pe-lastuslain uudistuksen yhteydessä.


Pelastusviranomainen tarkastaa tulisijat jasavuhormit silmämääräisesti palotarkastuk-sen yhteydessä sekä toteaa, että niille on teh-ty asianmukainen nuohous. Asuinrakennuk-sen omavalvonnassa kiinteistö toimittaa tar-kastuksen itse ja raportoi siitä pelastuslaitok-selle. Asiasta tarkemmin, ks. kohta 2.2.2.

Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa tu-lisijojen ja savuhormien osalta todetaan, että

• Suojaetäisyydet syttyviin materiaalei-hin ovat riittävät

• Tulisijan ja savupiipun kunto on hyvä(ei halkeamia yms.)

• Hoito ja huolto on järjestetty• Hormit on nuohottu.

Hoito ja huolto

Tulisijan tuhkapesästä on poistettava tuhkatriittävän usein. Sen sijoittamisessa tulee huo-mioida paloturvallisuus, koska kuuma tuhkavoi sytyttää tulipalon.

Tulisijat ja savuhormit tulee nuohota mää-rävälein ja nuohoustyöstä on annettava to-

distus seuraavasti (SM asetus nuohouksesta539/200550).

2 §. Määrävälein nuohottavat tulisijat ja hor-mitKäytössä oleva kiinteällä polttoaineella [puu,pelletti,…], useammilla polttoaineilla tai ras-kasöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuo-hottava vuoden välein. Suuluukuttoman tuli-sijan [avotakka,…] tulipesää ei nuohota, elleisiitä erikseen sovita. Yksinomaan kevytöljy-käyttöinen tulisija hormeineen on nuohotta-va vuoden välein. Tämän momentin mukai-nen määräväli ei koske keskuslämmityskatti-lan tulipesää ja tulipintoja. Omaan yksityi-seen käyttöön pääasiassa tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormiton nuohottava kolmen vuoden välein. Muu-hun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoi-tetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormiton nuohottava vuoden välein.

3 §. Nuohouksen ajankohtaNuohous suoritetaan tarkoituksenmukaisenaajankohtana. Kolme vuotta käyttämättä ol-lut tulisija ja hormi on nuohottava lisäksi en-nen käyttöönottoa.

Nuohoustyöstä annettava todis-tus

Nuohoojan tulee antaa kohteen edustajalletai haltijalle todistus tekemästään työstä. To-distuksesta tulee ilmetä:

1. nuohouskohde;2. nuohouksen suorittaja;3. nuohouksen ajankohta;4. tehdyt toimenpiteet;

49http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/2005053950http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050539

24

5. havaitut viat ja puutteet; sekä6. suoritetut lisätyöt.

Nuohousalan Keskusliitto on antanut tar-kemmat ohjeet nuohoustyön sisällöstä(www.nuohoojat.fi51.).

Tikkaiden, kattokulkutien osien ja katon tur-vavarusteiden toimintakunnosta tulee huo-lehtia.

Vastuut

Tulisijojen ja savuhormien nuohoustyön teet-täminen ja tikkaiden kunnossapito on ra-kennuksen omistajan, haltijan ja toiminnan-harjoittajan velvollisuus. Jokainen mainituis-ta tahoista vastaa osaltaan velvoitteista mää-räysvaltansa piirissä ja asianomaisten keskenmahdollisesti sovitun vastuujaon mukaisesti.Huoneiston haltija vastaa velvoitteista hallin-nassaan olevien tilojen osalta (lisätietoa, ks.HE 257/2010 vp52).

Nuohouspalvelujen järjestäminen vaihteleeeri alueilla. Aiheeseen liittyvää tietoa saa kun-nasta tai pelastuslaitokselta.

Lisäksi on huolehdittava, että:

• tulisija voidaan esteettä nuohota,• savuhormille on esteetön ja turvallinen

pääsy,• tikkaat, kattokulkutien osat ja ka-

ton turvavarusteet pidetään sellaises-sa kunnossa, että nuohoustyö voidaansuorittaa turvallisesti,

• rakennuksessa tai sen läheisyydessä on

palamisjätettä varten paloturvallisessapaikassa palamaton kannellinen astia.

Rakennuksen katolle pääsyn ja katolla liikku-misen turvallisuudesta on annettu vaatimuk-set ympäristöministeriön asetuksessa raken-nuksen käyttöturvallisuudesta 1007/201753

ja RakMK F254: ssa ”Rakennusten käyttö-turvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2001” (jäl-kimmäinen koskee rakennuksia, joiden raken-nuslupa on haettu ennen 1.1.2018).


••

51http://www.nuohoojat.fi52https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+257/201053http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/2017100754http://www.finlex.fi/data/normit/6376/F2.pdf

25

1.2 Sähkölaitteistot

Kiinteistön sähkölaitteet ja -asennukset muo-dostavat yhdessä sähkölaitteiston. Niiden oi-kea sijoitus, käyttö ja kunnossapito ovatkeskeisiä turvallisuusasioita. Sähköasennuk-set kuluvat käytössä ja vaativat seurantaa,huoltoa ja ylläpitoa.

Sähkölaitteiston osiin kertynyt lika, pöly taikosteus lisää oikosulun, valokaaren ja sähkö-palon syttymisen vaaraa. Mekaaniset vauri-ot, kuten rasioiden kansien rikkoontuminenja johtojen vauriot, aiheuttavat sähkötapa-turman vaaran.

Kiinteistöissä saattaa olla hyvinkin vanho-ja sähköasennuksia, jotka eivät kaikilta osinvastaa uusien asennusten sähköturvallisuus-vaatimuksia. Vanhoja asennuksia ei kuiten-kaan tarvitse muuttaa, jos ne täyttävät asen-nusajankohdan määräykset ja jos asennusolo-suhteisiin ja ympäristöön ei ole tullut muu-toksia.

Vanhoja asennuksia voidaan uusia ja laajen-taa esimerkiksi lisäämällä pistorasioita ja va-lopisteitä sen sijaan, että käytetään jatkojoh-toja laitteiden liittämiseksi verkkoon. Muu-tosten yhteydessä on huolehdittava, että päi-vitetyt vanhat asennukset mitoitetaan ja do-kumentoidaan, jotta voidaan varmistua asen-nuksen asianmukaisuudesta. Sähkölaitteistonhaltija on vastuussa siitä, että sähköasennuk-set ja -laitteet ovat turvallisia ja pysyvät käy-tössä turvallisina.

Sähkölaitteiston asennuksia ja muutoksiasaavat tehdä vain sähköasennusliikkeet, joil-la on sähköurakointioikeudet. Tukesin rekis-

teristä55 on tarkistettavissa tahot, joilla onSuomessa oikeus tehdä sähkötöitä. Asennus-töissä on huomioitava sähköturvallisuuslaki(1135/201656) ja SFS 600057 (Pienjännite-sähköasennukset) -standardisarja.

Rakennuksessa voi olla usean vaatimustasonkaapeliasennuksia niiden palonkesto-ominai-suuksien, savunmuodostuksen ja palokuor-man mukaan. Lisäasennuksia tehtäessä ontiedettävä, että kaikkia kaapelireittejä jaasennusarinoita ei saa käyttää yleisasennuk-siin.

Oikein asennetut, tarkastetut, huolletut ja oi-kein käytetyt sähkölaitteet ovat käyttäjilleenturvallisia. Laitteet voivat kuitenkin vikaan-tua ikääntymisen tai väärinkäytön seurauk-sena. Vaara aiheutuu periaatteessa kahdellatavalla: sähköiskuna tai tulipalona. Sähkö ai-heuttaa Suomessa vuosittain noin 1.500 tuli-paloa, joissa kuolee kymmenkunta henkilöä.Ainakin joka kuudes tulipalo ja arviolta kol-mannes rakennuspaloista on sähkön aiheut-tamia. Myös sähköiskuun kuolee vuosittainmuutama henkilö.

Huomattavin sähkön aiheuttama tulipalonsyttymissyy on oiko- tai maasulku. Oikosuluntaustalla on yleensä eristysvika, löysä liitos,ylikuormitus, sähkölaitteen väärä käyttö taiomat asennukset. Maasulku voi syntyä myöskulumisen, hankautumisen tai hapertumisenseurauksena.

55http://rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/56https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/2016113557https://sales.sfs.fi/fi/index/hakutulos.html.stx?searchword=sfs 6000

26

Sähkölaitteistojen laitteistoluokat

Sähkölaitteistot jaetaan niiden varmennus-ja määräaikaistarkastusten vaatimusten, sekäkunnossapito-ohjelmaa koskevien vaatimus-ten osalta luokkiin seuraavan taulukon mu-kaisesti:

Lähde: Tukes (1.1.2017

Lainsäädäntö

Sähköturvallisuuslaki 16.12.2016/113558

Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista21.12.2016/143459

Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyt-tötyöstä 21.12.2016/143560

Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteenso-pivuudesta 21.12.2016/143661

Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden tur-vallisuudesta 21.12.2016/143762

Valtioneuvoston asetus Sähkö- ja his-siturvallisuuden neuvottelukunnasta21.12.2016/143863

Laki CE-merkintärikkomuksesta19.3.2010/18764

Standardisarja SFS 600065 Pienjännitesähkö-asennukset

Kumottuja säädöksiä:

Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Sähköturvallisuusasetus (498/1996)

KTMp 517/96 sähkölaitteistojen käyttööno-tosta ja käytöstä.

KTMp 516/96 Sähköalan töistä.

Sähköturvallisuutta koskevat säädökset löy-tyvät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tu-kes66) verkkosivuilta (Tukes säädöstietopal-velu).

58http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161135?toc=159http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161434?toc=160http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161435?toc=161http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161436?toc=162http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161437?toc=163http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161438?toc=164http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20100187?toc=165https://sales.sfs.fi/fi/index/hakutulos.html.stx?searchword=sfs 600066http://plus.edilex.fi/tukes/fi/

27


Sähkölaitteiden ja –asennusten asianmukai-suutta ja kuntoa arvioidaan silmämääräisestipalotarkastuksissa.

Muut tarkastukset

Sähkölaitteistoille tehdään käyttöönottotar-kastus, varmennustarkastus sekä määräai-kaistarkastukset. Kiinteistön omaehtoisessatarkastuksessa tarkkaillaan silmämääräisestisähkölaitteiston kuntoa sopivin aikavälein.

Käyttöönottotarkastus ja varmennustarkas-tus tehdään ennen laitteiston käyttöönot-toa. Määräaikaistarkastukset tehdään käyt-töön otetulle laitteistolle määrävälein. Käyt-töönottotarkastuksen tekee sähkölaitteistonasentanut sähköurakoitsija. Varmennustar-kastuksen sekä määräaikaistarkastukset te-kee ulkopuolinen Tukesin valtuuttama puo-lueeton tarkastaja tai laitos.

Sähkölaitteistojen tarkastuksista määrätäänsähköturvallisuuslain (16.12.2016/113567 )pykälissä 43 – 52 (käyttöönottotarkastus,varmennustarkastus ja määräaikaistarkas-tus). Niissä säädetään määräaikaistarkastuk-sesta seuraavaa:

49 §68

Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus

Käytössä olevalle luokan 1 ja 2 sähkölait-teistolle asuinrakennuksia lukuun ottamattaon tehtävä määräaikaistarkastus kymmenenvuoden välein.

Jos asuinrakennuksen osana on liiketiloja tai

muita pääasiassa muuta käyttöä kuin asu-mista palvelevia tiloja, joiden suojalaitteenatoimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35ampeeria, on näiden tilojen sähkölaitteistol-le tehtävä määräaikaistarkastus kymmenenvuoden välein.

Luokan 3 sähkölaitteistolle määräaikaistar-kastus on tehtävä viiden vuoden välein.

Sähkölaitteiston haltijan tulee huolehtia lait-teiston määräaikaistarkastuksesta.

50 §69

Määräaikaistarkastuksen sisältö ja suo-rittaja

Määräaikaistarkastuksessa tulee riittävässälaajuudessa pistokokein tai muulla soveltuval-la tavalla varmistua siitä, että:

1) sähkölaitteiston käyttö on turvallista, kun-nossapito on riittävää turvallisuuden ylläpitä-miseksi ja laitteistolle on tehty kunnossapito-ohjelman mukaiset toimenpiteet;

2) sähkölaitteiston käyttöön ja hoitoon tar-vittavat välineet, piirustukset, kaaviot ja oh-jeet ovat käytettävissä;

3) sähkölaitteiston laajennus- ja muutostöis-tä on asianmukaiset tarkastuspöytäkirjat.

Määräaikaistarkastukseen on aina sisällytet-tävä kohteessa mahdollisesti olevat lääkintä-tilat, räjähdysvaaralliset tilat ja palovaaralli-set tilat.

Määräaikaistarkastuksen voi tehdä 75 §:ssätarkoitettu valtuutettu laitos tai valtuutettutarkastaja.

51 §70

67http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161135?toc=168http://plus.edilex.fi/content/tukes/fi/lainsaadanto/20161135/?toc=1#P12169http://plus.edilex.fi/content/tukes/fi/lainsaadanto/20161135/?toc=1#P12170http://plus.edilex.fi/content/tukes/fi/lainsaadanto/20161135/?toc=1#P121

28

Määräaikaistarkastuksen tarkastuspöy-täkirja ja tarkastustarra

Tarkastuksen tekijän on laadittava määrä-aikaistarkastuksesta laitteiston haltijan käyt-töön tarkastuspöytäkirja ja kiinnitettävä pää-keskukseen tai vastaavaan kohtaan tarkas-tustarra.

Laitteiston haltijan on säilytettävä tarkastus-pöytäkirja sekä osoitus pöytäkirjassa esitetty-jen puutteiden korjaamisesta vähintään seu-raavaan määräaikaistarkastukseen saakka.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-kemmin tarkastuspöytäkirjan ja tarkastustar-ran sisällöstä.

Hoito ja huolto

Sähkölaitteiston huollosta ja kunnossapidos-ta säädetään Sähköturvallisuuslain 48 §:ssä:

48 §71

Sähkölaitteiston huolto ja kunnossapito-ohjelma

Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava sii-tä, että luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoil-le laaditaan sähköturvallisuuden ylläpitäväkunnossapito-ohjelma. Sähkölaitteiston hal-tija vastaa siitä, että kunnossapito-ohjelmaanoudatetaan. Kunnossapito-ohjelmaa laadit-taessa tulee ottaa huomioon sähkölaitteistonkäyttöympäristöstä aiheutuvat tarpeet.

Muiden sähkölaitteistojen osalta ohjelma voi-daan korvata laitteiden ja laitteistojen käyt-tö- ja huolto-ohjeilla.

Sähkölaitteistojen asentaminen sekä korjaus,huolto ja tarkastaminen ovat säänneltyä toi-mintaa. Sitä saavat harjoittaa sähköturval-

lisuusviranomaiselle (Turvallisuus- ja kemi-kaalivirasto Tukes), rekisteröityneet sähköu-rakoitsijat, jotka ovat alan asiantuntijoita jajotka täyttävät asetetut pätevyysvaatimuk-set. Sähkötöiden suorittajan pätevyyksistä,ks. Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä jakäyttötyöstä 21.12.2016/143572.

Asiantuntijoiden tekemien toimenpiteiden li-säksi sähkölaitteiston haltijan on jatkuvastitarkkailtava sähkölaitteiston kuntoa välittö-mien kunnossapito- ja korjaustoimenpiteidenhavaitsemiseksi. Tämän lisäksi tarkkailua voitehdä esimerkiksi rakennuksen turvallisuus-henkilöstö. Vioittunut sähkölaite tulee kyt-keä jännitteettömäksi, jos laitteesta voi ai-heutua välitöntä vaaraa ja korjaustoimenpi-teet on käynnistettävä välittömästi.

Sähkölaitteistojen käyttö edellyttää käyttö-ja huolto-ohjeiden noudattamista sekä luok-kien 2 ja 3 sähkölaitteistojen osalta kunnos-sapito-ohjelman noudattamista.

Vastuut

Sähköturvallisuuslaki73 velvoittaa kiinteistöntai rakennuksen omistajaa tai muuta haltijaahuolehtimaan sähkölaitteistojen kunnossapi-dosta. Vastaava huolehtimisen velvoite onmyös sellaisissa kiinteistöissä, joille ei tarvit-se tehdä määräaikaistarkastuksia (TUKES).Sähkölaitteistot ovat myös säännöllisen tar-kastuksen alaisia laitteistoja, joiden tarkas-tuttamisesta vastaa omistaja ja haltija sekätoiminnan harjoittaja.

Sähköturvallisuuslain 47 §:

47 §74

71http://plus.edilex.fi/content/tukes/fi/lainsaadanto/20161135/?toc=1#P12172http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161435?toc=173http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20161135?toc=174http://plus.edilex.fi/content/tukes/fi/lainsaadanto/20161135/?toc=1#P121

29

Sähkölaitteiston haltijan vastuu sähkö-laitteiston turvallisuudesta ja sähkömag-neettisesta yhteensopivuudesta

Sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteis-ton turvallisuudesta, sen ylläpitämiseksi tar-vittavasta kunnossapidosta ja siitä, että lait-teisto täyttää tämän lain vaatimukset.

Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava sii-tä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuuttatarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viatpoistetaan riittävän nopeasti.

Joitakin pieniä sähkölaitteisiin liittyviä toi-menpiteitä saavat tehdä myös muut kuin alanammattilaiset. Töiden tekijän on tällöinkinoltava riittävän perehtynyt tai opastettu näi-hin tehtäviin ja turvallisuusvaatimuksiin. Näi-tä ”maallikoille” sallittuja toimenpiteitä onlueteltu esimerkiksi Tukesin oppaassa Kodinsähkölaitteiston kunnossapito:

• toimineen sulakkeen vaihto ehjään,• yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja te-

ko,• sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaihei-

sen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaih-to,

• valaisimen liitäntäjohdon rikkoutuneenvälikytkimen vaihto,

• sisustusvalaisimen liittäminen valaisin-liittimellä eli ”sokeripalalla”,

• kiinteässä asennuksessa valaisinliitti-men eli ”sokeripalan” korvaaminen uu-den järjestelmän mukaisella valaisinlii-tinpistorasialla sekä vioittuneen valai-sinliitinpistorasian vaihto,

• valaisinpistotulpan asennus ja vioittu-neen tulpan vaihto,

• jännitteettömäksi tehtyjen pistorasioi-den ja kytkimien kansien irrottaminenesim. maalaamisen ja tapetoinnin ajak-si ja rikkoutuneiden kansien vaihto.

Seuraavia turvaohjeita on syytä noudattaa:

• Katkaise sähkö aina ennen töihin ryh-tymistä pääkytkimestä tai poistamallasulakkeet,

• varmista, ettei kukaan pääse vahingos-sa kytkemään virtaa silloin, kun teetsähkötöitä,

• jos et osaa, älä tee, vaan käytä ammat-tilaista!

Lisätietoja saa Tukesin verkkosivuilta:www.tukes.fi75.

Vapaaehtoisia tarkastuksia voidaan tehdämyös lämpökameraa hyödyntäen. Säännöl-lisellä kuvaamisella voidaan havaita poikke-amia esimerkiksi sähköpääkeskusten valvon-nassa, jolloin lisäselvitystarpeeseen voidaanreagoida ja tieto välittää eteenpäin turvalli-suusorganisaatiossa.

Mikäli tällaisen lämpökuvauksen perusteellaepäillään korjaus, huolto- ja tarkastustarvet-ta, kohteeseen kannattaa pyytää sertifioitusähkölaitteistojen lämpökuvaaja, joka suorit-taa tarkastuksen. www.seti.fi76.

75http://www.tukes.fi76http://www.seti.fi

30


••

31

2. Palovaaraa ehkäisevät järjestelyt

Kiinteistössä on syytä tehdä sopivin väliajoinvapaaehtoinen oma tarkastus. Pelastusviran-omaisen toimittama palotarkastus, joka ta-pahtuu suhteellisen harvoin, ei poista kaikkiapaloturvallisuusriskejä erityisesti suurissa tar-kastuskohteissa. Tarkastettavista asioista onesimerkinomainen luettelo luvussa 4 (tauluk-

ko 4). Tästä käytetään jäljempänä nimitystä”kiinteistön omaehtoinen tarkastus”.


••

32


••

33

2.1 Pelastussuunnitelma japoistumisturvallisuusselvitys

Rakennuksissa ja yleisötilaisuuksissa on hen-kilöturvallisuuden varmistamiseksi varaudut-tava omatoimisesti erilaisiin onnettomuusti-lanteisiin. Työkaluina tähän on pelastuslais-sa määrätty pelastussuunnitelma. Kohteissa,joissa olevien henkilöiden toimintakyky on ta-vanomaista heikompi tai muutoin rajoitettu,

on laadittava lisäksi poistumisturvallisuussel-vitys.


••

34

2.1.1 Pelastussuunnitelma

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toi-minnanharjoittajan on osaltaan (ks. pelastus-laki 379/201177, 14 §):

• ehkäistävä tulipalojen syttymistä jamuiden vaaratilanteiden syntymistä;

• varauduttava henkilöiden, omaisuudenja ympäristön suojaamiseen vaaratilan-teissa;

• varauduttava tulipalojen sammuttami-seen ja muihin sellaisiin toimenpiteisiin,joihin ne omatoimisesti kykenevät;

• ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumi-sen turvaamiseksi tulipalossa ja muis-sa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiinpelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myösmuualla kuin rakennuksessa harjoitettavaatoimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

Näiden pelastuslaista tulevien velvoitteidentäyttämiseksi on tehtävä pelastussuunnitel-ma, jonka laatimisesta vastaa rakennuksentai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toi-mii yksi tai useampi toiminnanharjoittaja, ra-kennuksen haltijan tulee laatia pelastussuun-nitelma yhteistyössä näiden kanssa. Kysei-nen suunnitteluvelvollisuus koskee hyvin mo-nenlaisia rakennuksia ja myös muualla kuinrakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekäyleisötilaisuuksia.

Pelastussuunnitelman laadintavelvoite jakeskeinen sisältö määrätään pelastuslain379/201178, 15 §:ssä. Sen mukaan pelastus-suunnitelma on laadittava rakennukseen taimuuhun kohteeseen, joka on poistumistur-

vallisuuden tai pelastustoiminnan kannaltatavanomaista vaativampi tai jossa henkilö-tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kult-tuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikkamahdollisen onnettomuuden aiheuttamienvahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

• vaarojen ja riskien arvioinnin johtopää-töksistä;

• rakennuksen ja toiminnassa käytettä-vien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;

• asukkaille ja muille henkilöille annetta-vista ohjeista onnettomuuksien ehkäi-semiseksi sekä onnettomuus- ja vaara-tilanteissa toimimiseksi;

• mahdollisista muista kohteen omatoi-miseen varautumiseen liittyvistä toi-menpiteistä.

Jos rakennuksessa on paloturvalaitteita, ku-ten esim. automaattinen paloilmoitin (ks. lu-ku 3), näitä koskevat yleiset järjestelyt (kutenlaitteiston hoitajan yhteystiedot) tulee kirjatapelastussuunnitelmaan. Myös toimintaohjeetmahdollisten vika- ja häiriötilanteiden varal-ta tulee suunnitella. Suunnitelmissa on olta-va esitettynä toimenpiteet, joiden avulla voi-daan saavuttaa vaadittu turvallisuustaso, mi-käli automaattinen paloilmoitin tai sammu-tuslaitteisto ovat osittain tai kokonaan toi-mintakyvyttöminä. Tämä koskee myös toi-mintaa irtikytkentöjen yhteydessä.

Palontorjuntatekniikan laitteistokohtaisetkunnossapito-ohjelmat sekä hoito- ja huol-to-ohjelmat. on syytä kirjata rakennuksen

77http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037978http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

35

huoltokirjaan.

Lainsäädäntö ja muut julkaisut

Pelastuslaki 379/201179, 14 – 16 §

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta(407/201180)

SPEK: ”Pelastussuunnitelma, opas yrityksil-le ja muille työyhteisöille”. SPEK opastaa30, sekä ”Pelastussuunnittelu, opas asuin-rakennuksen pelastussuunnitelman tekoon”,www.spek.fi/oppaat81.

Pelastussuunnitelman laatimiskohteista ja si-sällöstä määrätään yksityiskohtaisesti Val-tioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta(407/201182, 1 § 1. mom.)

Jos samaa kohdetta varten tulee muun lainkuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viran-omaisen antaman määräyksen nojalla laa-tia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaa-va suunnitelma, erillistä pelastussuunnitel-maa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiatvoidaan koota mainittuun muuhun suunnitel-maan. Tästä on mainittava suunnitelmassa(407/201183, 1 § 2. mom.)

2 § Pelastussuunnitelman sisältö

Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetynsisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitel-massa on tarpeen mukaan otettava huomi-oon myös kohteen tavanomaisesta poikkeavakäyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös,miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoi-

minen varautuminen toteutetaan poikkeuso-loissa.

Pelastussuunnitelma on pitänyt laatia1.7.2012 mennessä. Vanhan kumotun pe-lastuslain (468/2003) perusteella laaditutpelastussuunnitelmat on pitänyt päivittäänykyisen pelastuslain mukaisiksi 1.7.2013mennessä (ks. pelastuslaki 379/201184, 112§, kohdat 4 ja 5).


Palotarkastus. Pelastussuunnitelma tarkaste-taan tavallisesti palotarkastuksen yhteydes-sä. Asuinrakennuksissa tehdään omavalvon-taa pelastusviranomaisen antamien ohjeidenmukaan. (ks. kohta 2.2.2).

Omat tarkastukset

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaavathenkilöt pitävät suunnitelman tiedot ajan ta-salla. Tietojen päivittäminen on erityisen tär-keää sellaisissa suurissa kohteissa, joiden pe-lastussuunnitelma on niin laaja, että sen tar-kastaminen palotarkastuksen yhteydessä onhankalaa.

Vastuut

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa ra-kennuksen tai kohteen haltija. Jos raken-nuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia,rakennuksen haltijan tulee laatia pelastus-

79http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037980http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011040781http://www.spek.fi/oppaat82http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011040783http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011040784http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

36

suunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoitta-jien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laa-tia rakennuksen pelastussuunnitelma kuiten-kin aina yhteistyössä … hoitolaitoksen sekäpalvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoitta-jan kanssa (pelastuslaki85, 15 §).

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasal-la ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavallaasianomaisen rakennuksen tai muun kohteenasukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden

on osallistuttava pelastussuunnitelman toi-meenpanoon. Pelastuslaitoksen tulee antaaneuvontaa pelastussuunnitelman laadinnasta(VN asetus pelastustoimesta 407/201186, 2§).


••


37

2.1.2 Poistumisturvallisuusselvitys

Hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumi-sessa on varmistettava turvallinen poistumi-nen tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa.Tällaisiin rakennuksiin on pelastussuunnitel-man lisäksi laadittava erityinen poistumistur-vallisuusselvitys.


Pelastuslaki 379/201187, 18 § – 21 §:

Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa lai-toshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissaja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoi-tolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon jär-jestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muis-sa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa jatiloissa, joissa asuvien toimintakyky on ta-vanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasu-minen), toiminnanharjoittajan on etukäteenlaadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niidenperusteella toteutetuin toimenpitein huoleh-dittava, että asukkaat ja hoidettavat henki-löt voivat poistua turvallisesti tulipalossa taimuussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avus-tettuina. (18 § 1. mom.)

Toiminnanharjoittajana voi olla tässä tapauk-sessa:

• kunta ja muu julkisoikeudellinen yhtei-sö, joka huolehtii hoitolaitoksen ylläpi-dosta ja palvelu- ja tukiasumisen jär-jestämisestä,

• yritys ja muu yhteisö, joka kunnan tai

muun julkisoikeudellisen yhteisön kans-sa tehdyn sopimuksen perusteella taimuutoin vastaa tai huolehtii hoitolai-toksen ylläpidosta tai palvelu- ja tuki-asumisen järjestämisestä.

Edellä mainitusta huolehtimisvelvoitteesta onlaadittava poistumisturvallisuusselvitys. Ra-kennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittuYM asetuksen 848/201788 mukainen turval-lisuusselvitys vastaa tätä. Poistumisturvalli-suusselvitys on laadittava ennen toiminnanaloittamista ja päivitettävä vähintään kolmenvuoden välein tai toiminnan muuttuessa olen-naisesti (ks. pelastuslain 19 §).

Valtioneuvoston asetus poistumisturval-lisuusselvityksestä (292/201489) säätääpelastuslain 379/201190, 19 §:n nojalla, mit-kä tiedot kohteen toiminnasta sekä asukkai-den ja hoidettavien turvalliseen poistumiseenliittyvistä yksityiskohdista on esitettävä pois-tumisturvallisuusselvityksessä. Mukaan selvi-tykseen on liitettävä rakennuslupapäätös se-kä asemapiirros ja toiminnassa käytettävientilojen pohjapiirros, joista käy ilmi huonei-den käyttötarkoitus, palo-osastot, osiin jako,poistumisreitit ja pelastustiet. Asetus on tul-lut voimaan 1.5.2014.

Poistumisturvallisuusselvitys on pitänyttoimittaa alueen pelastusviranomaiselle1.7.2012 mennessä. Kuitenkin sellaisissa hoi-tolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumiseenkuuluvissa rakennuksissa ja tiloissa, joihinon tehty ja pelastusviranomaiselle toimitettuedellisen pelastuslain (468/2003) mukainen

87http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037988http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/13400289http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/2014029290http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

38

pelastussuunnitelma ja sen osana edellisenpelastusasetuksen (787/2003) 10 §:ssä tar-koitettu selvitys siitä, miten rakennuksessatai tilassa olevien heikentynyt toimintakykyotetaan huomioon vaaratilanteisiin varautu-misessa, tulee poistumisturvallisuusselvityslaatia ensimmäisen kerran vasta toimin-nanharjoittajan vaihtuessa tai toiminnanmuuttuessa olennaisesti. Selvitys on pitä-nyt kuitenkin laatia kuitenkin viimeistään1.7.2014 mennessä, jollei alueen pelastusvi-ranomainen erityisestä syystä ole määrännytsitä tehtäväksi aiemmin (ks. pelastuslaki379/201191, 112 §:n kohdat 6 ja 7).

SPEK: Poistumisturvallisuusselvityksen laa-dintaopas, www.spek.fi/oppaat92

Viranomaistarkastukset:

Palotarkastus.

Omat tarkastukset:

Kiinteistön omaehtoinen tarkastus.

Vastuut

Toiminnanharjoittajan on edellä mainitus-ta huolehtimisvelvoitteesta laadittava pois-

tumisturvallisuusselvitys. Tämä on laadittavaennen toiminnan aloittamista ja päivitettävävähintään kolmen vuoden välein tai toimin-nan muuttuessa olennaisesti.

Poistumisturvallisuusselvitys ja sen muutok-set on toimitettava pelastusviranomaiselle ar-viointia varten. Alueen pelastusviranomainenvoi velvoittaa toiminnanharjoittajan määrä-ajassa täydentämään selvitystä ja toteutta-maan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssakohteessa poistumiskokeen (ks. pelastusla-ki93, 19 § 3. mom. ja 20 §).

Jos toiminnanharjoittajan toimenpiteillä eisaavuteta vaatimusten mukaisuutta, alueenpelastusviranomaisen on annettava pelastus-lain 81 §:n mukainen korjausmääräys ja tar-vittaessa voidaan määrätä 82 §:n mukaisiaerityisiä turvallisuusvaatimuksia (ks. pelas-tuslaki94, 21 §).

Uudisrakentamisessa tehdään vastaavanlai-siin kohteisiin turvallisuusselvitys, ks. YMasetus 848/201795 , 37 §.


••

91http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037992http://www.spek.fi/oppaat93http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037994http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037995http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002

39

2.1.3 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Monia yleisötilaisuuksia varten on laaditta-va pelastussuunnitelma. Pelastuslain96 16 §:nmukaan:

Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joi-hin osallistuvien ihmisten suuren määrän taimuun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittä-vä henkilö- tai paloriski, tilaisuuden järjestä-jän on laadittava pelastussuunnitelma.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa onselvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaaratja riskit. Niiden perusteella määritellään ti-laisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuu-den toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölleja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annetta-vat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi jaonnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimisek-si.

Suunnitelma on toimitettava viimeistään 14vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tie-doksi alueen pelastusviranomaiselle. Tämävoi tarvittaessa palauttaa suunnitelman täy-dennettäväksi.

Räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallis-ten kemikaalien käytöstä erikoistehosteenatulee ilmoittaa etukäteen alueen pelastusvi-ranomaiselle, ks. Laki vaarallisten kemikaa-lien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta(390/200597), 81 §.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman tar-peesta ja sisällöstä määrätään yksityiskoh-taisemmin VN asetuksessa pelastustoimesta(407/201198). Sen 3 §:n mukaan pelastus-

suunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteentai tapahtumaan, jossa:

• arvioidaan olevan läsnä samanaikaises-ti vähintään 200 henkilöä;

• käytetään avotulta, ilotulitteita taimuita pyroteknisiä tuotteita taikka eri-koistehosteina palo- ja räjähdysvaaral-lisia kemikaaleja;

• tapahtumapaikan poistumisjärjestelytpoikkeavat tavanomaisesta; tai

• tapahtuman luonne aiheuttaa erityistävaaraa ihmisille.

Erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitel-maa ei tarvitse laatia, jos samaa yleisöti-laisuutta tai tapahtumaa varten tulee laa-tia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaa-va suunnitelma jonkin muun lain kuin pelas-tuslain tai toimivaltaisen viranomaisen anta-man määräyksen perusteella. Suunnitelmansisältöä koskevat seikat voidaan tällöin koo-ta mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästäon mainittava suunnitelmassa (Ks. VN asetuspelastustoimesta 407/201199, 3 §).

Muut julkaisut:

”Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuu-den järjestämisopas” (www.ymparistojater-veys.fi100).


96http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037997https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/2005039098http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011040799http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110407

100http://www.ymparistojaterveys.fi

40

• •

41

2.2 Palotarkastus ja asuinrakennustenomavalvonta

Palotarkastus perustuu pelastuslakiin ja sensuorittaa pelastusviranomainen. Palotarkas-tus on kohteen henkilö- ja paloturvallisuu-teen vaikuttavien seikkojen lakisääteinen tar-kastus, jonka tavoitteena on onnettomuuk-sien ehkäisy. Siinä voidaan kiinnittää huo-miota erityisesti paloturvallisuuden suunnitel-mallisuuteen, henkilökunnan osaamiseen se-kä turvallisuustason täyttymiseen.

Asuinrakennuksen omavalvonta on asuin-rakennuksen palotarkastus, jonka kiinteistösuorittaa itse ja raportoi siitä pelastuslaitok-selle. Tämä kaikki tehdään pelastuslaitoksen

antamien ohjeiden mukaisesti. Omavalvontaon uusi tapa tehdä lakisääteisiä palotarkas-tuksia, ks. kohta 2.2.2.101

Kiinteistön omaehtoinen tarkastus onkiinteistön suorittamaa vapaaehtoista henki-lö- ja paloturvallisuuteen vaikuttavien seikko-jen tarkastusta sopivin aikavälein.


••

101https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

42


••

43

2.2.1 Pelastusviranomaisen palotarkastus

Pelastusviranomainen (palotarkastaja) suo-rittaa alueellaan lakisääteisiä palotarkastuk-sia ja muita valvontatehtäviä. Pelastuslai-tos laatii näitä tehtäviä varten valvonta-suunnitelman, joka perustuu alueen pelastus-toimen palvelutasopäätökseen sekä alueellaolevien riskien arviointiin. Valvontasuunnitel-massa määritellään muun muassa erilaisissatarkastuskohteissa toimitettavien palotarkas-tuksien aikavälit. Palotarkastuksessa valvo-taan, että kiinteistössä on noudatettu pelas-tuslain ja muiden paloturvallisuussäädöstenvelvoitteita.

Jos rakennuksessa on paloturvallisuutta pa-rantavia laitteita (esimerkiksi automaatti-nen paloilmoitin), palotarkastuksessa tarkas-tetaan, että laitteiden toimintakunnosta onhuolehdittu ja että niille on tehty asianmukai-set säädöksissä vaaditut huollot ja tarkastuk-set. Huomiota voidaan kiinnittää myös koh-teessa toimivien henkilöiden osaamiseen japerehdytykseen.

Lainsäädäntö

Pelastuslaki 379/2011102, 78 – 85 §

Vastuut

Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman mu-kaisia palotarkastuksia ei tilata erikseen,mutta sellainen on tilattava, jos kiinteistössähavaitaan tarve ylimääräiselle palotarkastuk-selle. Vastuu palotarkastuksen toimittamises-ta on alueen pelastusviranomaisella. Tämänon tehtävä tarkastuksesta pöytäkirja, jostakiinteistölle annetaan oma kopio. Pöytäkir-jassa on oltava mukana myös ohjeet valituk-sen tekemisestä.

Palotarkastuksen suorittaja on päästettäväkaikkiin tarkastettaviin tiloihin ja kohteisiin.Tarkastettavan kohteen edustajan on esitet-tävä tarkastuksen kannalta oleelliset asiakir-jat ja järjestelyt. Kiinteistön omistajan, hal-tijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnös-tä toimitettava alueen pelastusviranomaisellemaksutta pelastussuunnitelma ja mahdollisetmuut asiakirjat, joita alueen pelastusvirano-mainen tarvitsee valvontatehtävässään. Jospalotarkastaja antaa korjausmääräyksen, onsitä heti noudatettava (ks. pelastuslaki103 80§ ja 81 §).


••


44

2.2.2 Asuinrakennusten omavalvonta

Perinteisistä palotarkastuksista on asuinra-kennusten osalta monin paikoin siirrytty oma-valvontaan. Tällöin kiinteistö tekee palotar-kastuksensa itse pelastusviranomaisen anta-mien ohjeiden mukaan.

Omavalvonnalla pyritään tavoittamaanasuinkiinteistöt aikaisempaa kattavamminja lisäämään asukkaan turvallisuustietoa.Tavoitteena on auttaa asukasta havainnoi-maan riskejä ja paloturvallisuuspuutteitasekä huolehtimaan niiden korjaamisesta.

Kiinteistöt saavat omavalvontaa varten pe-lastuslaitokselta tarkastuslomakkeen, jokapalautetaan täytettynä määräajassa pelastus-laitokselle. Lomakkeen perusteella arvioidaanmahdolliset jälkivalvontatarpeet.

Kiinteistölle annetaan tarvittaessa korjaus-määräys ja korjauksen toteuttamiselle mää-räaika. Taloyhtiö joko velvoitetaan lähettä-mään kirjallinen dokumentti korjauksista taitarvittaessa tarkastaja tekee maksullisen pa-lotarkastuksen, Taloihin tehdään myös val-vontakäyntejä pistokoeluontoisesti, jotta var-mistutaan vastausten todenperäisyydestä.

Maksullinen palotarkastus voidaan suorittaamyös kohteisiin, jotka eivät palauta omaval-vontalomaketta.


••

45

2.3 Uloskäytävät, käyttöullakot, varasto- jakellarikäytävät

Rakennuksesta on voitava poistua turvallises-ti tulipalon sattuessa. Pelastuslaki vaatii pitä-mään rakennuksen ympäristöineen sellaisessakunnossa, että siinä olevat ihmiset pystyvättarvittaessa poistumaan tai voivat tulla pe-lastetuiksi.

Määritelmät

Uloskäytävällä tarkoitetaan poistumisalu-eelta suoraan ulos johtavaa ovea taikka ra-kennuksessa tai sen ulkopuolella olevaa tilaa,jonka kautta turvallinen poistuminen on pa-lon sattuessa mahdollista maan pinnalle taimuulle turvalliselle paikalle;

varatiellä tarkoitetaan uloskäytävää vaikea-kulkuisempaa reittiä, jota pitkin on mahdolli-suus päästä turvaan palolta; (YM asetus ra-kennusten paloturvallisuudesta 848/2017104:Määrittelyt)

Tyypillinen uloskäytävä on kerrostalon por-raskäytävä tai yksikerroksisen rakennuksenulko-ovi.

Tyypillinen varatie on kerrostaloasunnon par-veke tai omakotitalon yläkerran pelastautu-mistikkaat.

Lainsäädäntö

Pelastuslain (379/2011105) 10 §:n mukaan:”Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toi-minnanharjoittajan on osaltaan huolehditta-va siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niil-le pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminäja muutenkin sellaisessa kunnossa, että nii-tä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaas-ti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien javarastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää ta-varaa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tuleetarvittaessa merkitä ja valaista asianmukai-sesti.

Porraskäytävän ulko-ovella saa pitää ku-ramattoa ja kerrostaso-ovissa tavanomaisiaovikoristeita (esimerkiksi pienehköjä kransse-ja ja vastaavia).

Muita pelastuslain kohtia: 9 § kohta 2 ja 14§ kohta 4.

YM asetus 848/2017106, 31 §: ”Rakennuk-sesta on voitava poistua turvallisesti tulipa-lossa. Rakennuksessa on oltava riittävästi so-pivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppo-kulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisai-ka rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavanpitkä. Uloskäytävän on johdettava ulos maanpinnalle tai muulle palon sattuessa turvallisel-le paikalle.

104http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002105https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379106http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002107https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

46



Omat tarkastukset

Rakennuksen omaehtoisessa tarkastuksessatodetaan, että:

• Kulkureitit uloskäytävään sekä itseuloskäytävät ovat tavaroista vapaat

• Ovet kulkureiteillä uloskäytävään jaulos ovat avattavissa

• Kulkureitit on merkitty asianmukaises-ti

• Poistumisohjeet on saatettu rakennuk-sen käyttäjien tietoon

• Hätäpoistumistikkaat ovat kunnossa(pientalot, pienet teollisuusrakennuk-set ym.)

Vastuut

Rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnan-harjoittaja huolehtivat osaltaan, että ulos-käytävät ja ullakoiden, kellarien ja varastojenkäytävät pidetään kulkukelpoisina ja turvalli-sina käyttää ja että niillä ei säilytetä tavaraa.

Poistumisreittien merkitsemisestä ja valaise-misesta, ks. kohta 3.7.108


••

108https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/3-7-poistumisrei…-ja-valaiseminen/

47

2.4 Ovien lukitus/avaus palotilanteessa

Ovien lukitukseen liittyvät asiat ovat osapoistumisturvallisuutta. Pelastuslaki vaatiipitämään rakennuksen ympäristöineen sellai-sessa kunnossa, että siinä olevat ihmiset pys-tyvät tarvittaessa poistumaan tai voivat tullapelastetuiksi. Poistumisreittejä ja niillä ole-vien ovien lukitusta koskevat yksityiskohtai-set määräykset ja ohjeet on annettu SuomenRakentamismääräyskokoelmassa. Ne koske-vat uuden rakennuksen rakentamista, mut-ta muutostöidenkään johdosta rakennuksenkäyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eikäheidän terveydelliset olonsa heikentyä.

Teknisiin ratkaisuihin liittyen on myös sel-vitettävä, vaikuttaako palontorjuntatekniik-ka ja erityisesti paloilmoitin lukitusten toi-mintaan. Paloilmoittimen ohjaukset on voi-tu toteuttaa suunnitelmissa määritellyille ti-loille ja lukituksille erikseen. Kohteen omissatarkastuksissa onkin varmistettava, että lu-kituksiin vaikuttavien ohjausten toiminta onvarmistettu kunnossapito-ohjelmassa ja ettätoimintaan liittyvät dokumentit ovat päivitet-tyinä.

Lainsäädäntö

Pelastuslaki (379/2011109), 9 §: kohta 2 ja14 §, kohta 4).

YM asetus 848/2017110, 35 § 2.mom: Ulos-käytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tu-lee olla hätätilanteessa helposti avattavissa.Ovien on avauduttava poistumissuuntaan,jos kyseessä on asunnon kerrostaso-ovi tai

oven kautta poistuvien henkilöiden määrä onyli 60.

YM asetus 848/2017, Perustelumuistio111,35 §: Uloskäytävien ja niihin johtavien tilo-jen ovissa ei tule yleensä käyttää lukkoja, jot-ka avaimetta voi takalukita siten, ettei niitäsisäpuolelta saa auki ilman avainta. Lukko-ja, jotka voidaan sisäpuolelta aina avata il-man avainta, käytetään uloskäytävien ja nii-hin johtavien tilojen ovissa:

– majoitustiloissa sekä

– hoitolaitoksissa, joiden toiminnan luonne eiedellytä eristämistä.

Lukkoja, jotka voidaan huoneiston normaalinkäytön aikana avata hätätilanteessa sisäpuo-lelta ilman avainta, käytetään:

– kokoontumis- ja liiketiloissa,

– työpaikkatiloissa sekä

– tuotanto- ja varastotiloissa.

Kulunvalvonnan järjestelyt eivät saa estääturvallista poistumista rakennuksesta.

Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovientulee olla hätätilanteessa helposti avattavis-sa. Ovi on voitava avata työntämällä tai help-pokäyttöisellä painikkeella.

Poistumiseen tarvittavan oven tulee avautuapoistumissuuntaan, jos sen kautta poistuvienhenkilöiden määrä on yli 60. Tällaisissa ulos-käytävissä ja uloskäytäviin johtavilla kulku-reiteillä ei yleensä voi käyttää pelkästään liu-

109https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379110http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002111http://www.ym.fi/download/noname/{68F439B3-9D6E-44C4-8618-34FE9387FCE8}/132701

48

kuovia, pyöröovia, pikarullaovia, nosto-oviatai vastaavia, joissa ovi ei aukea poistumis-suuntaan. Jos kuitenkin liukuovia tai pyörö-ovia käytetään poistumisen käytettävinä ovi-na, ne on varustettava erikseen tähän tarkoi-tukseen hyväksytyllä hätäavausjärjestelmällä,jonka toiminta on riittävän selvästi merkittyja ymmärrettävissä. Tällainen on esimerkik-si paniikkisaranointi, jossa ovi työnnettäessäavautuu ulospäin. Käyttökelpoisia ovat myösleveydeltään riittävät käyntiovet joko suoraanliukuoveen tai sen viereen sijoitettuna.

Poistumisovien lukkolaitteista on julkaistukaksi standardia:

• SFS-EN 179112, jonka mukaan oviaukeaa poistumissuuntaan painikkeellatai työntölevyllä; ns. poistumisreittihe-loitus

• SFS-EN 1125113, jonka mukaan ovi au-keaa poistumissuuntaan puomilla; ns.paniikkiheloitus.

Tiloissa, joissa on suuret väkimäärät, hel-pon avattavuuden varmistamiseksi soveltuvatkäytettäväksi standardien mukaiset avausme-kanismit seuraavasti:

• Y li 60 hengen kokoontumis- ja liike-tilasta uloskäytävään johtavat ovet jauloskäytävän ovet, SFS-EN 179 mukai-nen lukkolaite.

• Yli 800 hengen kokoontumis- ja liike-tilasta uloskäytävään johtavat ovet jauloskäytävän ovet, SFS-EN 1125 mu-kainen lukkolaite. Viranomaistarkastukset


112https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CEN/ID2/1/650057.html.stx113https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CEN/ID2/1/100588.html.stx114https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

49

Omat tarkastukset

Omaehtoisessa tarkastuksessa todetaan, et-tä ulos sekä uloskäytäviin johtavat ovet ovatavattavissa ilman avainta seuraavasti:

• Majoitustiloissa aina• Hoitolaitoksissa aina, jos niiden toi-

minnan luonne ei edellytä hoidettavieneristämistä

• Kokoontumis- ja liiketiloissa, työpaik-katiloissa, tuotanto- ja varastotiloissasekä autosuojissa niiden normaalin käy-tön aikana. Muina aikoina kyseiset ovetsaa pitää takalukittuina.

Vastuut

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toimin-nanharjoittajan tulee osaltaan huolehtia, et-tä uloskäytävien ja niihin johtavien tilojenovet ovat hätätilanteessa helposti avattavis-sa. SPEK suosittelee, että silloin, kun asun-nossa oleskelee ihmisiä, asunnon ulko-ovea eitakalukittaisi siten, että sieltä päästään ulosvain avaimen avulla.


••

50

2.5 Pelastustiet ja pelastustoiminta

Määritelmiä

Pelastustie on ennalta suunniteltu reitti, jo-ta käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palonsattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävänlähelle kohdetta ja sammutusveden ottopaik-koja (TSK115-sanasto).

Pelastustoiminta on toiminta, joka tapah-tuu onnettomuuden satuttua ja jolla pyritäänestämään tilanteen paheneminen ja pitämäänvahingot mahdollisimman pieninä (TSK-sa-nasto). Pelastustoimintaan kuuluvat muunmuassa: uhkaavan onnettomuuden torjumi-nen, vaarassa olevien ihmisten, ympäristönja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen,palojen sammuttaminen ja muiden vahinko-jen torjuminen ja rajoittaminen.

Lainsäädäntö ja muut ohjeet

Pelastuslaki 379/2011116: Kiinteistönomistajan ja haltijan sekä toiminnanhar-joittajan on osaltaan huolehdittava siitä,että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet jamuut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetäänajokelpoisina ja esteettöminä ja että neon merkitty asianmukaisesti. Pelastustielleei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaamuutakaan estettä. (11 §)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toi-minnanharjoittajan on osaltaan huolehditta-

va siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ym-päristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: …3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun on-nettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelas-tushenkilöstön turvallisuus on otettu huomi-oon. (9 §)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toi-minnanharjoittajan on osaltaan: … 4) ryhdyt-tävä toimenpiteisiin … pelastustoiminnan hel-pottamiseksi. (14 §)

Pelastuslain 14 §:n vaatimukset koskevatmyös muualla kuin rakennuksessa harjoitet-tavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

Pelastustie esitetään rakennuslupahakemuk-sen liitteenä olevassa asemapiirroksessa(YMa 216/2015117, 6 §) sekä merkitääntekstillisellä lisäkilvellä, jossa on keltainenpohja ja jossa lukee:

1) Pelastustie; tai2) Pelastustie Räddningsväg; tai3) Räddningsväg.

Kilpeä käytetään sellaisenaan tai liikennemer-kin lisäkilpenä. Vastaavanlaisia kilpiä on esi-tetty tieliikenneasetuksen (182/1982; muut.328/1994) 21 §:118ssä.

Sisäasiainministeriön asetus pelastus-tien merkitsemisestä (1384/2003119) onsaman sisältöinen, mutta viittauksiltaan van-hentunut ja on uusittavana.

YM asetus 848/2017120, 40 §: Palon sam-115http://www.tsk.fi/tepa/fi/116https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379117http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150216118http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#L3P21119https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031384120http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002

51

muttamisen ja henkilöiden pelastamisen edel-lytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessäon otettava suunnittelussa huomioon. Palo-ja pelastuskalustolla on oltava mahdollisuuspäästä riittävän lähelle rakennusta (pelastus-tie).

RakMK E1*/2011: 11.2.1: ”Palo- ja pelas-tuskalustolle tulee suunnitella mahdollisuuspäästä riittävän lähelle rakennusta ja alueel-la olevia sammutusveden ottopaikkoja (pe-lastustie).”

Muut julkaisut:

Kerrostalon paloturvallisuus, SPEK-opastaa13, www.spek.fi/oppaat121.



Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoisen tarkastuksen yhtey-dessä varmistetaan, että pelastustiet ovat va-paat ja hälytysajoneuvot (esimerkiksi paloau-tot) pääsevät kulkemaan esteettä. Erityisestitulee kiinnittää huomiota siihen, että pelas-tustielle ei kasata lunta eikä sijoiteta mitäänmuitakaan kulkuesteitä (esimerkiksi istutuk-sia) eikä pysäköidä ajoneuvoja.

Lisäksi varmistetaan, että pelastuslaitoksentoiminta rakennuksessa ja sen ympäristös-sä on mahdollista ja että pelastushenkilös-tön turvallisuutta vaarantavia tekijöitä ei ole.Epäselvissä tapauksissa on syytä ottaa yhteyspelastuslaitokseen.

Hoito ja huolto

Tarpeellisia toimenpiteitä kiinteistön alueel-la ovat lumityöt, pelastustien kulkukelpoisuu-den tarkkailu sekä kiinteistön käyttäjien va-listaminen pelastustien merkityksestä.

Vastuut

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toimin-nanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että:

• pelastustiet ovat jatkuvasti kulkukel-poisia pelastusajoneuvoille (paloauto,ambulanssi),

• pelastustoiminta rakennuksessa onmahdollista,

• pelastushenkilöstön turvallisuus pelas-tustyön aikana ei ole uhattuna.

121http://www.spek.fi/oppaat122https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

52


••

53


••

54

2.6 Palo-osastointi

Rakennus jaetaan tavallisesti palo-osastoihin,jotka on merkitty rakennuslupa-asiakirjoihin.Osastoinnin tarkoituksena on estää tulipa-lon laajempi leviäminen rakennuksessa. Ul-lakon palokatkot toteuttavat vastaavaa teh-tävää ullakkotilassa. Tyypillisiä palo-osastojaovat porrashuone, asuinhuoneisto, autosuoja,kattilahuone, tuotantorakennuksen tuotanto-tila ja tuotevarasto. Palo-osastojakoa ei saamuuttaa ilman rakennusluvan muutosta.

Palo-osastointi toteutetaan osastoivilla ra-kennusosilla (kuten väliseinillä ja välipohjil-la). Osastoivassa seinässä olevan oven on ol-tava palo-ovi, ja mahdollisten ikkunoiden jaluukkujen on oltava palo-osastoivia. Ilman-vaihtolaitteiston palo-osastointia toteuttavatpalonrajoittimet (kuten palopellit) ja kana-vien paloeristykset. Kaikkien osastoivien ra-kennusosien on oltava riittävän tiiviitä, koskaniiden tulee estää kuumien palokaasujen levi-äminen palo-osastosta toiseen. Tällöin ilman-vaihtokanavien, putkien ja kaapeleiden läpi-vientikohdat on tiivistettävä.

Lainsäädäntö

Pelastuslaki, 9 §: ”…rakennus, rakennelmaja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnos-sa, että tulipalon … leviämisen vaara on vä-häinen;”

YM asetus 848/2017123: 14 – 21 §

RakMK E1*/2011, luvut 5 ja 7



Omat tarkastukset

Omaehtoisessa tarkastuksessa todetaan, et-tä:

• palo-ovet sulkeutuvat ja salpautuvat it-sestään

(Paloilmoitin- tai sammutuslaitteiston toi-minta voi kohdekohtaisesti ohjata palo-ovia,jolloin oviohjauksen toimintakunto on var-mistettava kunnossapito-ohjelmassa määri-tellyin tarvittavin toimenpitein)

• auki viritetyt automaattiset palo-ovetpystyvät sulkeutumaan palotilanteessa

• osastoivissa rakennusosissa olevat kaa-peli- ja putkiläpiviennit on tiivistetty

• ilmanvaihtolaitteiston palonrajoittimet(palopellit ym.) ovat paikoillaan

• ullakon palokatkot ovat paikallaan janiiden liittyminen vesikattoon on tiivis.

Vastuut

Rakennuksen omistaja ja haltija sekä toimin-nanharjoittaja huolehtivat osaltaan, että:

• palo-osastoivat rakennusosat ovat eh-123http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002124https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

55

jät,• palo-ovet ovat ehjät ja toimintakuntoi-

set ja ne pidetään kiinni,• rakennuksen palo-osastointia ei muute-

ta ilman rakennuslupakäsittelyä,• korjaus- ja muutostöiden aiheuttamat

läpiviennit palo-osastoivissa rakennus-osissa on tiivistetty.


••

56

2.7 IV-kanavat

Tulipalon kuumat savukaasut voivat levitäilmanvaihtokanavia pitkin ja voivat aikaansaada palon ja savun leviämistä rakennuk-sen sisällä palo-osastosta toiseen. Ilmanvaih-tolaitteiden suunnittelulla ja toimintakunnonylläpidolla huolehditaan siitä, ettei laitteistoolennaisesti heikennä RakMK E1:ssä tarkoi-

tettua rakenteellisin keinoin aikaansaatua pa-loturvallisuuden tasoa.


••

57

2.7.1 Ilmanvaihtokanavien puhdistus

Määritelmiä:

Ilmanvaihtokonehuone on huonetila, johonerilaiset ilmastointi- ja/tai ilmansiirtolaitteeton sijoitettu. (RakMK E7*)


Pelastuslaki 379/2011125, 13 §: ”Raken-nuksen omistajan, haltijan ja toiminnanhar-joittajan on yleisten tilojen ja koko rakennus-ta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huo-neiston haltijan hallinnassaan olevien tilojenosalta huolehdittava, että: …

… 2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot onhuollettu ja puhdistettu siten, että niistä eiaiheudu tulipalon vaaraa;”

Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaih-tokanavien ja –laitteistojen puhdista-misesta (802/2001) koskee painovoimai-sesti tai koneellisesti ilmaa vaihtavien il-manvaihtolaitteistojen sekä kammioiden, pu-haltimien, paloeristeiden, palorajoittimien jamuiden ilmanvaihtolaitteistoon kuuluvien pa-loturvallisuuteen vaikuttavien laitteiden jailmanvaihtokanavien puhdistamista. Säädöson vanhentunut, mutta sitä voidaan käyttääedelleen ohjeena tapauskohtaisesti soveltuvinosin.

YM asetus rakennusten paloturvallisuu-desta 848/2017126, 19 §

RakMK E7 * /2004: Ilmanvaihtolaitteis-tojen paloturvallisuus

Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvalli-suusopas127 Suomen LVI-liitto, julkaisu1.2012. (saatavilla sähköisessä muodossa(pdf) maksuttomasti ympäristöministeriönnettisivuilta)

Ympäristöministeriön asetus1009/2017128 uuden rakennuksensisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

RakMK D2 * /2010: Rakennusten sisäil-masto ja ilmanvaihto. ”Ilmanvaihtojärjestel-mä on suunniteltava ja rakennettava siten,että sen toiminta voidaan hälytystilanteis-sa kokonaisuudessaan pysäyttää selvästi mer-kityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimentulee olla helposti saavutettavassa paikassa”(D2:3.1.5).

Ilmanvaihdon hätäpysäytysvaatimus on ollutuudisrakentamisessa voimassa vuodesta 1987lähtien.



125https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379126http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002127http://www.ym.fi/download/noname/{54E08A3C-E78E-4F7F-88C7-DD6F6CE5F652}/118709128http://www.ym.fi/download/noname/{AAD7DB92-F571-4766-A3F1-BFF63383191B}/133875129https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

58

Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa to-detaan, että:

• ilmanvaihdon hätäpysäytys on merkittyja käyttö ohjeistettu ja toimivuus tes-tattu.

• ilmanvaihdon puhdistustarve on kartoi-tettu

• ilmanvaihtolaitteiden toimintakuntoon tarkastettu. Myös mahdollisetkohdekohtaiset laitteistoyhteydet jatoiminta ovat varmistettuina. Palo-ilmoittimen ja ilmanvaihtolaitteidentoimintakokonaisuudesta löytyvättarvittavat päivitetyt dokumentit

Hoito ja huolto

Ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksesta sääde-tään pelastuslaissa vain yleisellä tasolla. Kiin-teistön turvallisuudesta tai huollosta vastaa-vat henkilöt voivat harkita ja päättää puhdis-tustarpeen aikavälistä sekä voivat valita, ke-nellä puhdistustyö teetetään. Kiinteistön onsyytä tehdä huoltoliikkeen kanssa sopimusnäistä menettelyistä.

Sisäasiainministeriön vanhentunutta asetusta802/2001voidaan käyttää suuntaa antavanaohjeena. Asetuksessa sanotaan ilmanvaihto-kanavien ja –laitteistojen puhdistuksesta seu-raavaa:

1 §. Soveltamisala

…Kunnan pelastusviranomainen voi yksittäi-sessä kohteessa määrätä pelastustoimilain …nojalla ilmanvaihtolaitteiston puhdistamises-ta.

2 §. Vuosittain puhdistettavat ilmanvaihto-kanavat ja -laitteistot

Kerran vuodessa tulee puhdistaa:

1) ammattimaisten ruuanvalmistuspaikkojenilmanvaihtokanavat ja -laitteistot;

2) ruiskumaalaamon, puusepäntehtaan ja -liikkeen, tekstiilitehtaan, pesulan, leipomonja savustamon ilmanvaihtokanavat ja -lait-teistot sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteis-tot, jotka ovat sellaisessa teollisuus- taimuussa tilassa, missä ilmanvaihtokanaviinkerääntyy runsaasti herkästi paloa levittäviäaineita;

3) ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huone-tilassa, jossa teollisesti valmistetaan tai tek-nisesti käytetään palavaa nestettä.

3 §. Viiden vuoden välein puhdistettavat il-manvaihtokanavat ja -laitteistot

Vähintään viiden vuoden välein tulee puhdis-taa:

1) sairaalan, vanhainkodin ja suljetun ran-gaistuslaitoksen ilmanvaihtokanavat ja -lait-teistot;

2) päivähoitolaitoksen, koulun, hotellin, lo-makodin, asuntolan ja ravintolan ilmanvaih-tokanavat ja laitteistot.

4 §. Puhdistustyö

Puhdistuksessa tarkastetaan kanavien tiiviysja palorajoittimen toiminta. Kanavien tiiviystarkastetaan painekokeella, jos kohteen toi-minnot edellyttävät erityistä tiiviyttä ja muu-toin siltä osin kuin on syytä epäillä tiiviydentasoa.

5 §. Puhdistuspöytäkirja

Puhdistustyön suorittamisesta laaditaan pöy-täkirja, josta on annettava kappale rakennuk-sen omistajalle ja haltijalle tai huoneiston hal-tijalle.

59

6 §. Puhdistuspöytäkirjan sisältö

Puhdistuspöytäkirjaan on merkittävä:

1. kohteen tiedot;2. työn suorittaja;3. työsuorituksen ajankohta;4. tehdyt puhdistustoimenpiteet ja niiden

laajuus;5. työmenetelmät6. havaitut puutteet ja tehdyt korjaukset.

Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdis-taminen voidaan merkitä kiinteistön käyttö-ja huolto-ohjeeseen.

Ilmanvaihdon pysäytyskytkimen toimintakun-to tulee testata laitevalmistajan ohjeen mu-kaan.

Vastuut

Rakennuksen omistajan, haltijan sekä toimin-nanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko ra-

kennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekähuoneiston haltija hallinnassaan olevien tilo-jen osalta huolehdittava, että … ilmanvaihto-kanavat ja –laitteet on huollettu ja puhdis-tettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalonvaaraa; (ks. pelastuslaki, 13 §)


••

60


••

61

2.7.2 Palopellit ja muut palonrajoittimet

Lainsäädäntö

Pelastuslaki 379/2011130 vastaavasti kutenkohdassa 2.7.1.

Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaih-tokanavien ja –laitteistojen puhdistami-sesta (802/2001, vanh.) koskee ilmanvaihto-laitteistojen lisäksi kammioiden, puhaltimien,paloeristeiden, palonrajoittimien ja muiden il-manvaihtolaitteistoon kuuluvien paloturvalli-suuteen vaikuttavien laitteiden ja ilmanvaih-tokanavien puhdistamista.



Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa to-detaan, että ilmanvaihtolaitteiston palonra-joittimet ovat paikoillaan.

Hoito ja huolto

Kuten kohdassa 2.7.1.

Vastuut

Kuten kohdassa 2.7.1.


••

130https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379131https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

62

2.8 Tuhopolttojen torjunta

Tuhopoltto on eräs yleisimmistä tulipalonsyttymissyistä ja sen torjuntaan tulee kiinnit-tää yhä enemmän huomiota. Tyypillisimmätpaikat, joihin tuhopolttaja pääsee, ovat pi-han jäteastiat ja -katokset sekä rakennuksenporraskäytävät, ullakko- ja kellaritilat.

Lainsäädäntö

Pelastuslaki 379/2011132, 9 §: ”Rakennuk-sen omistajan ja haltijan sekä toiminnanhar-joittajan on osaltaan huolehdittava siitä, ettärakennus, rakennelma ja sen ympäristö pide-tään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalonsyttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä levi-ämisen vaara on vähäinen;”

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta ta-varaa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, ra-kennuksen alla tai sen välittömässä läheisyy-dessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon sytty-misen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalonsammuttaminen vaikeutuu.”

Ks. myös. pelastuslaki (379/2011), 14 §Omatoiminen varautuminen.

YM asetus 848/2017133, 10 §: Palon sytty-misen vaaran rakennuksessa on oltava mah-dollisimman vähäinen.

RakMk E1 * /2011134: 4.1.1: ”Rakennus onsuunniteltava, rakennettava ja varustettavaniin, että palon syttymisen vaara on mahdol-lisimman pieni. Tällöin on otettava huomioon

myös ulkoisen syttymisen vaara.”

Muut julkaisut:

Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet

Tuhopolttojen torjunta135, Finanssiala, 2017

Pihan jäteastiat ja tuhopolttojen torjunta.SPEK opastaa 17. www.spek.fi/oppaat136



Omat tarkastukset

Kiinteistön turvallisuudesta vastaavat henki-löt selvittävät, miten torjutaan luvaton pää-sy rakennukseen (esimerkiksi ullakko, kellari,

132https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379133http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002134http://www.ym.fi/download/noname/{3F13F34D-47C8-4031-8FAE-FB2A948AB03B}/134284135http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/dokumentit/Tuhopolttojen_torjunta.pdf136http://www.spek.fi/oppaat

63

lastauslaituri, porraskäytävä). Apuna kannat-taa käyttää vakuutusyhtiön aiheeseen liitty-vää suojeluohjetta.

Vastuut

Rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnan-harjoittaja vastaavat osaltaan siitä, että tuli-palon tahallisen sytyttämisen vaara on vähäi-nen. Tuhopolttojen riskit on kartoitettava jatoimenpiteet niiden torjumiseksi tulee sisäl-lyttää rakennuksen pelastussuunnitelmaan.

Rakennuksen omistajan ja haltijan on syytätiedottaa lasten leikkeihin liittyvistä tulipalo-riskeistä. Lasten aiheuttamista paloista seu-raa korvausvastuu heidän huoltajilleen.


••

64


••

65

2.9 Tulitöiden järjestelyt

Tässä esitetään lainsäädäntöä ja yksityiskoh-taisempia ohjeita, joita noudattamalla vähen-netään tulitöistä aiheutuvaa omaisuusriskiäerityisesti tilapäisellä tulityöpaikalla. Tulityöton tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina,kun se on mahdollista. Vakituisella tulityö-paikalla ei edellytetä tulityölupaa eikä tulityö-korttia, mutta tilapäisellä tulityöpaikalla nevaaditaan. Tulityöluvan myöntäjällä ja tuli-työntekijällä on tällöin oltava voimassa olevatulityökortti.

Lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Pelastuslaki 379/2011137, 5 § edellyttää, et-tä tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muutavaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisestija riittävää varovaisuutta noudattaen:

Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen kor-jaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdos-ta tulipalon tai muun onnettomuuden vaaratuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittä-vistä varotoimista.

Työturvallisuuslaki (738/2002138) edellyt-tää työpaikan vaarojen selvittämistä ja ar-viointia. Ensisijaisesti vaara pyritään poista-maan kokonaan. Mikäli tämä ei ole mahdol-lista, tapaturman tai onnettomuuden toden-näköisyyttä ja seurausten vakavuutta pienen-netään teknisin ratkaisuin, henkilösuojaiminsekä tiedotuksen ja opastuksen avulla.

Vakuutussopimislaki 543/1994139

31 §: Suojeluohjeiden noudattaminen vahin-

kovakuutuksessa

Vakuutussopimukseen voidaan ottaa mää-räyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muus-ta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai ra-joittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiäsiitä, että vakuutuksen kohdetta käyttäväl-lä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee ollamäärätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet. Tuli-töissä noudatetaan vakuutusyhtiökohtaisiasuojeluohjeita. Nämä auttavat vakuutuksen-ottajaa vähentämään vakuutettuun omaisuu-teen kohdistuvaa riskiä ja rajaavat vakuu-tusyhtiön vastuuta onnettomuustapauksessa,jos ohjetta ei ole noudatettu.

Finanssiala ry (FA) laatii turvallisuusohjei-ta, joita vakuutusyhtiöt voivat käyttää hy-väkseen laatiessaan omia suojeluohjeitaan.Vakuutusyhtiöt laativat ohjeensa kuitenkintäysin itsenäisesti ja niissä voi olla yhtiökoh-taisia eroja. Myöskin yritykset voivat vaatiaFA:n ja vakuutusyhtiöiden ohjeisiin nähdentiukempia turvallisuusvaatimuksia, joita hei-dän tiloissaan ja toiminnassaan on tulitöissänoudatettava.

On myös olemassa töitä, joissa käsitellääntulta tai lämpöä, mutta joissa tulen syttymis-tai leviämisvaara on vähäinen. Nämä ovat vä-häisen palovaaran töitä ja näissä käytettäväntyövälineen teoreettinen maksimilämpötila eisaa ylittää työstettävän kappaleen ja sen lä-hiympäristössä olevan materiaalin syttymis-

137https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379138https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738139https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543

66

lämpötilaa. Vähäisen palovaaran töitä ovatesimerkiksi sähköjuotostyö ja kuuman ilmankäyttö edellä kuvatuissa olosuhteissa.

Eri vakuutusyhtiöiden vaatimukset tulitöidenosalta voivat poiketa toisistaan ja ne kannat-taa tarkistaa. Eroja voi olla esimerkiksi sam-muttimien teholuokassa sekä suhtautumises-sa vähäisen palovaaran töihin.

Finanssiala ry:n julkaisussa ”Tulityöt-turval-lisuusohje 2017140” on määritelty mm. kä-sitteet tulityö, katto- ja vedeneristysalan tu-lityöt, vähäisen palovaaran työt, vakituinentulityöpaikka, tilapäinen tulityöpaikka, tuli-työsuunnitelma, tulityölupa, tulityökortti, tu-lityökoulutus ja tulitöiden turvallisuustutkin-to. Joitakin näistä käsitteistä esitellään myösseuraavassa:

Tulityösuunnitelma on kirjallinen suunni-telma tulitöiden sekä katto- ja vedeneristys-alan tulitöiden turvallisesta tekemisestä. Tu-lityö tehdään tilaajan tai urakoitsijan tulityö-suunnitelman mukaan. Tulityösuunnitelmansisällöstä ja sen käyttämisen muista ehdoistakerrotaan yllä mainitun FA:n ohjeen141 luvus-sa 5.

Tulityöluvan myöntäjä määrää tilapäisel-lä tulityöpaikalla muun muassa tarvittavatsuojaukset ja sammutuskaluston tulityöstäaiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioin-nin perusteella. Sammuttimina tulee yleen-sä (kattotulityössä aina) olla vähintään kak-si 43A 183BC-teholuokan käsisammutinta(jauhe). Joissakin tapauksissa tulityöluvanmyöntäjä voi vaarojen selvityksen perusteel-la määrätä sammuttimiksi myös hiilidioksidi-tai nestesammuttimia. Tällaisia tilapäisiä tu-lityöpaikkoja voivat olla esim. myymälä-, va-rasto- ja ATK-tilat. Luvan myöntäjä voi myösmäärätä esimerkiksi teholuokaltaan suurem-

pia sammuttimia, paineellisen paloletkun taierityissammutuskalustoa, mikäli tulityöstä ai-heutuu erityistä vaaraa.

Tulityökoulutus on lyhytkestoinen kurssi,joka antaa perustiedot tulitöistä aiheutuvienpalovahinkojen torjumiseksi: riskien arvioin-ti, vaarojen ennaltaehkäisy, turvalliset työta-vat ja toiminta onnettomuustilanteessa. Kou-lutus valmentaa tulitöiden turvallisuustutkin-toa varten eikä sisällä minkään yksittäisentyömenetelmän (esimerkiksi hitsaus) ammat-tikoulutusta.

Tulityökoulutus sekä katto- ja vedeneristys-alan tulityökoulutus yhdistettiin 1.1.2016.Ennen vuotta 2016 suoritettu koulutus onvoimassa kortissa mainitun ajan ja oikeuttaatekemään tai myöntämään tulityölupia vainkortin mukaisiin tulitöihin. Tällöin katto- javedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkin-to oikeuttaa tekemään vain katto- ja veden-eristysalan tulitöitä ja tulitöiden turvallisuus-tutkinto vain muita tulitöitä.

Tulitöiden turvallisuustutkinto on Suo-men Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksy-mä tutkinto, jolla varmistetaan, että tulityön-tekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riit-tävä tieto tulityöturvallisuudesta. Tutkinnonhyväksytysti suorittaneet henkilöt saavat tu-lityökortin.

Tulityökortti on määräaikainen todistus hy-väksytysti suoritetusta tulitöiden turvallisuus-tutkinnosta. Katto- ja vedeneristysalan tu-lityökortti on määräaikainen todistus ennen1.1.2016 hyväksytysti suoritetusta katto- javedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkin-nosta.

Vuonna 2016 tai sen jälkeen suoritettu tu-litöiden turvallisuustutkinto ja siitä myön-

140http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/dokumentit/Tulityot_turvallisuusohje.pdf141http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/dokumentit/Tulityot_turvallisuusohje.pdf

67

netty tulityökortti kattavat kaikki tulityöt– mukaan lukien katto- ja vedeneristysalantulityöt. Erillisiä kattotulityökortteja ei siisenää myönnetä. Viimeiset ”vanhanmalliset”tulityökortit ja kattotulityökortit myönnettiin12/2015, joten nämä ovat voimassa 12/2020asti.

Tulityöluvan myöntäjällä ja tulityön tekijällätulee tilapäisellä tulityöpaikalla olla voimassaoleva tulityökortti. Katto- ja vedeneristysalantulitöissä saa tulityöluvan myöntäjällä ja tuli-työn tekijällä olla vielä voimassa oleva kat-toja vedeneristysalan tulityökortti (ennen1.1.2016 myönnetyt kortit ovat voimassa 5vuotta).

SFS 5900142 ”Tulitöiden paloturvallisuus” jaSFS 5991143 ” Katto- ja vedeneristystöidentulitöiden paloturvallisuus” ovat tulitöitä kos-kevat kansalliset standardit. Nämä sisältävätyksityiskohtaisia teknisiä ohjeita ja täydentä-vät vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita.

SPEK on tehnyt julkaisun ”Ryhdyttäessä tu-litöihin144 …” (2015), jota käytetään oppikir-jana tulityökoulutuksessa.


Palotarkastaja tarkastaa mm. kiinteistön pe-lastussuunnitelman.

Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoinen tarkastus: todetaan,että tulityösuunnitelma on tehty ja että sitänoudatetaan. Valvotaan myös, että tilapäis-

ten tulityöpaikkojen työntekijöillä ja tulityölu-van myöntäjillä on voimassa oleva kyseiseentulityöhön oikeuttava tulityökortti145.

142https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/SFS/ID2/5/404891.html.stx143https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/SFS/ID2/5/404894.html.stx144http://verkkokauppa.spek.fi/tulityokoulutukseen145http://verkkokauppa.spek.fi/tulityokoulutukseen146https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

68

Vastuut

Työturvallisuuslain 738/2002146 perusteellavastuu vaarojen arvioinnista on työn tilaajal-la. Jos urakkasopimuksessa on kuitenkin so-vittu, että noudatetaan urakoitsijan tulityö-suunnitelmaa, vastuu on urakoitsijalla. Tämäjoutuu tällöin vahinkotilanteessa vastuuseen,jos vaaran arviointia ei ole tehty.

FA:n Tulityöt turvallisuusohjeen147 2017 si-sällöstä voidaan johtaa seuraavat vastuut:

Yrityksen johto vastaa tulityösuunnitelmanlaatimisesta ja ylläpitämisestä, sekä nimeäätulityöturvallisuudesta vastaavan henkilön.

Tulityöturvallisuudesta vastaava henkilövastaa, että työpaikalla on tulityöluvan myön-täjä. Hän voi myös itse toimia tulityöluvanmyöntäjänä. Tulityöturvallisuudesta vastaavahenkilö ei saa delegoida vastuutaan kenelle-kään toiselle.

Tulityöluvan myöntäjä myöntää tulityölu-van tilapäiselle tulityöpaikalle ja vastaa sii-tä, että luvassa edellytetyt turvatoimet to-teutuvat. Hänellä tulee olla voimassa olevakyseiseen tulityöhön oikeuttava tulityökort-ti. Tulityöluvan myöntäjä nimetään yrityksentulityösuunnitelmassa. Nimeämisestä huoleh-tii yrityksen tulityöturvallisuudesta vastaavahenkilö.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä ai-heutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoi-tus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alku-sammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövarti-jan on keskeytettävä tulityö.

Tulityön tekijä on vastuussa siitä, että häntekee tulityön paloturvallisesti. Hänellä tuleeolla voimassa oleva kyseiseen tulityöhön oi-keuttava tulityökortti.

Urakoitsija hankkii tavallisesti tilapäiselletulityöpaikalle tarvittavan alkusammutuska-luston. Hankinnasta sovitaan tulityöluvassa.

Koska tulityön tekemisestä mahdollisesti syt-tyvä tulipalo voi aiheuttaa huomattavia va-hinkoja, kannattaa korvausvastuu sopia en-nakolta. Jos erityisiä sopimuksia ei ole tehty,ratkaistaan vastuukysymykset yleisen oikeus-käytännön mukaisesti. Työn suorittajan vas-tuu on erityisen ankara: tekijä vastaa vahin-gosta, ellei hän pysty osoittamaan, että hänon pyrkinyt estämään vahingon kaikilla hänenkäytössään olevilla keinoilla tai jos vahingonon aiheuttanut rakenteellinen heikkous, jokaei ole ollut hänen tiedossaan.

Koska tulitöitä sisältävät rakennus- ja kor-jaustyöt teetetään usein ulkopuolisella ura-koitsijalla, ja koska työturvallisuuslaki edellyt-tää, että vaaraa tuottava työ pitää suunnitel-la ennakolta, työstä kannattaa tehdä kirjalli-nen sopimus. Siihen tulee sisällyttää ainakinseuraavat asiat:

• tehtäväjako tulitöissä• korvausvastuun jakautuminen vahinko-

tapauksessa ja sen euromääräinen ylä-raja

• keskeytys- ym. välillisten vahinkojen ra-jaus

• noudatettavat ohjeet (Vakuutusyhti-ön suojeluohje, tulityöstandardit SFS5900 ja 5991, tulityösuunnitelma, tu-lityölupakäytäntö).


••

147http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/dokumentit/Tulityot_turvallisuusohje.pdf

69

2.10 Vaarallisten aineiden varastointi jasäilytys

Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely javarastointi jaetaan niiden määrän ja vaaral-lisuuden mukaan laajamittaiseen ja vähäi-seen toimintaan. Kemikaalimäärien laskemi-sesta ja luvan- tai ilmoituksenvaraisuudestaannetaan määräykset Valtioneuvoston ase-tuksessa vaarallisten kemikaalien käsittelyn javarastoinnin valvonnasta (685/2015148).

Varastoinnilla tarkoitetaan vaarallisen ke-mikaalin ja räjähteen hallussapitoa tuotan-tolaitoksessa kiinteässä varastosäiliössä tai –siilossa, irtosäiliössä, pakkauksessa tai kulje-tusvälineessä tai muulla tavoin varastoituna.Säilytyksellä tarkoitetaan vaarallisen kemi-kaalin ja räjähteen vähäisien määrien hallus-sapitoa. Teollisella käsittelyllä tarkoitetaanvaarallisten kemikaalien valmistusta, käyttöäsekä muuta vastaavaa käsittelyä; (Ks. Lakivaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsit-telyn turvallisuudesta 390/2005149, 6 § ja 22§).

Vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollis-ta käsittelyä ja varastointia saa harjoittaavain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston luval-la. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä tätävarten hakemus.

Jos samalla toimipaikalla toimii useita toi-minnanharjoittajia, joista osa harjoittaa laa-jamittaista teollista käsittelyä ja varastoin-tia ja osa vähäistä teollista käsittelyä ja va-

rastointia sekä jos näiden toiminta muodos-taa toiminnallisen kokonaisuuden, Turvalli-suus- ja kemikaalivirasto myöntää luvat jatekee ilmoituksen perusteella päätökset. Toi-mintaa koskevista merkittävistä muutoksistatulee tehdä ilmoitus tai hakea lupa.

Vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista kä-sittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain te-kemällä siitä ilmoituksen. Toiminnanharjoit-tajan tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomai-selle, jollei ilmoitusta lain 23 §:n 2 momentinnojalla tule tehdä Turvallisuus- ja kemikaali-virastolle. Toimintaa koskevista merkittävistämuutoksista tulee tehdä ilmoitus.

Edellä mainitut laajamittaista ja vähäis-tä toimintaa koskevat kohdat, ks. Laki390/2005150, 23 – 24 §.

Laajamittaisen toiminnan laajuudesta riippu-en voidaan edellyttää lisäksi toimintaperiaa-teasiakirja ja kaikkein laajimmissa tapauk-sissa turvallisuusselvitys. Näiden asiakirjojenlaadinnasta sekä lupahakemuksen tekemises-tä on asetuksessa ohjeet.

Lainsäädäntöä

Pelastuslaki 379/2011151, 5 §

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden148https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150685149https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050390150https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050390151https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379152https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050390153https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130599

70

käsittelyn turvallisuudesta (390/2005152)

Kemikaalilaki (599/2013153)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaa-lien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta(685/2015154).

Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaa-lien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turval-lisuusvaatimuksista (856/2012155)

KTM: n päätös öljylämmityslaitteistosta(314/1985156)

KTM: n päätös maanalaisten öljysäiliöidenmääräaikaistarkastuksista (344/1983157)

Valtioneuvoston asetus nestekaasulaitostenturvallisuusvaatimuksista (858/2012158)

KTM:n päätös palavista nesteistä 313/85159,(kumoutunut, 5. ja 6. luvut jätetty voimaan).

KTM: n päätös vaarallisten kemikaalienkäytöstä ja varastoinnista jakeluasemilla(415/1998160)

Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelynturvallisuudesta (551/2009161)

Laki vaarallisten kemikaalien ja rä-jähteiden käsittelyn turvallisuudesta390/2005162 antaa 35 – 36 §:ssä ylei-set vaatimukset vaarallisten kemikaaliensäilytyksestä ja säilytysmääristä.

VNa vaarallisten kemikaalien kä-

sittelyn ja varastoinnin valvonnasta(685/2015163) sisältää 45 – 50 §:ssäyksityiskohtaisemmat vaarallisten kemikaa-lien säilytykseen liittyvät määräykset jakiellot erilaisissa tiloissa. Näitä ovat erityi-sesti hoitolaitokset, majoitus-, työpaikka-ja kokoontumistilat sekä yleisötilaisuudet,asuinrakennukset, moottoriajoneuvosuojat jamyymälärakennukset.

Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö ja muu ohjeis-tus löytyvät myös Tukesin164 verkkosivuilta.

Lisätietoja: www.kemikaalineuvonta.fi165.

Vaarallisten kemikaalien sallituista säilytys-määristä myymälässä on taulukko tämän op-paan liitteessä 1.

154https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150685155https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120856156http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19850314?toc=1157http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19830344?toc=1158https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2012/20120858159http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19850313?toc=1160http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19980415?toc=1161http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20090551?toc=1162https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050390163https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150685164http://plus.edilex.fi/tukes/fi/165http://www.kemikaalineuvonta.fi

71



Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa to-detaan, että vaarallisten aineiden säilytys ta-pahtuu ohjeiden ja lupien mukaisesti ja että

niiden merkinnät ovat ohjeiden mukaiset jahyvin havaittavissa.

Vastuut

Rakennuksen omistaja ja haltija sekä toimin-nanharjoittaja huolehtivat osaltaan, että vaa-rallisten aineiden käsittelyä ja varastointiakoskevat vaadittavat luvat ja suunnitelmat ontehty Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tu-kes), jos toiminta on asetuksen 685/2015166

mukaisesti laajamittaista. Samoin menetel-lään, jos samalla toimipaikalla toimii usei-ta toiminnanharjoittajia, joista osa harjoittaalaajamittaista teollista käsittelyä ja varastoin-tia ja osa vähäistä teollista käsittelyä ja va-rastointia sekä jos näiden toiminta muodos-taa toiminnallisen kokonaisuuden.

Rakennuksen omistaja ja haltija sekä toimin-nanharjoittaja huolehtivat, että vaarallistenaineiden käsittelyä ja varastointia koskevatilmoitukset on tehty pelastusviranomaiselle,jos toiminta on asetuksen 685/2015167 mu-kaisesti vähäistä.


••

166https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150685167https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150685

72

2.11 Väestönsuojan järjestelyt

Lainsäädäntö

Pelastuslaki 379/2011168, 71 – 77 §

Valtioneuvoston asetus väestönsuojista(408/2011169)

Valtioneuvoston asetus väestönsuojan lait-teista ja varusteista (409/2011170)

SM asetus väestönsuojien teknisistä vaati-muksista ja väestönsuojien laitteiden kunnos-sapidosta (506/2011171).

Väestönsuojelu on osa rakennuksen omatoi-mista varautumista. Pelastussuunnitelmastatulee ilmetä miten toiminta poikkeusoloissaon rakennuksessa järjestetty. Kiinteistöissä,joissa on väestönsuoja, tämä tarkoittaa muunmuassa väestönsuojan käyttökuntoon laitta-mista ja tarvittaessa sinne suojautumista. Vä-estönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja –laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, et-tä väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72tunnissa (Pelastuslaki, 76 §).

Väestönsuojan käyttöä normaalioloissa ei olerajoitettu. Siellä ei kuitenkaan saa varastoi-da palavia nesteitä, nestekaasuja, räjähdysai-neita tai muuta helposti syttyvää materiaa-lia. Väestönsuoja on suositeltavaa pitää jat-kuvassa käytössä, jolloin rakenteet ja laitteeteivät pääse vahingoittumaan. Suojan lämpö-tila on hyvä pitää välillä + 10–25 C ja suh-teellinen ilmankosteus enintään + 80 %:ssa.

On tärkeää, että väestönsuojan suojausomi-

naisuudet eivät heikkene hoidon, huollon taiväärän käytön johdosta. Hoidossa ja kunnos-sapidossa tulee erityisesti kiinnittää huomiotakuorisuojaukseen, oven ja läpivientien tiiviy-teen, ilmanvaihtoon sekä vesi- sekä jätehuol-toa koskevien varusteiden kuntoon.

Väestönsuojien pakollisista varusteista ja nii-den teknisistä ominaisuuksista säädetään si-säasiainministeriön asetuksessa väestönsuo-jien teknisistä vaatimuksista ja laitteidenkunnossapidosta (506/2011172). S1-luokansuojassa tulee olla mahdollisuus varastoidajuomavettä 40 litraa varsinaisen suojatilanyhtä neliömetriä kohti tai jos suojassa on ve-sipiste, 15 litraa per neliömetri. Suojaan kuu-luu sulkuhuone tai sulkuteltta. Lisäksi jäte-huolto tulee järjestää tarkoituksenmukaisellatavalla.

Väestönsuojiin tulee varata tarvittava suoje-lumateriaali eli sellaisia työkaluja ja muita va-rusteita, jotka mahdollistavat suojautumisen,ensiavun antamisen sekä tarvittaessa suojas-ta ulosmurtautumisen.


Rakennusvalvontaviranomainen tarkastaauuden väestönsuojan rakennuksen vas-taanottovaiheessa ja pelastusviranomainenpalotarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksenvoi myös suorittaa erikseen valtuutettuhenkilö tai yritys. Suojan tarkastus teh-

168https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379169http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110408170http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110409171http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110506172http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110506

73

dään enintään kymmenen vuoden väleinja sen kohteena ovat mm. suojan tiiviyssekä pakollinen varustus. Tarkastuksestalaaditaan laitekohtainen tarkastuspöytäkirja,joka on pyydettäessä esitettävä pelastusvi-ranomaiselle (SM asetus 506/2011173, 20§).


Omat tarkastukset

Väestönsuojan laitteiston toimivuus javarusteet sekä tiiviys on suositeltavaa tar-kastaa omatoimisesti kerran vuodessa.Suojan tarkastajan tulee olla aiheeseenriittävän perehtynyt. Tarkastuksessa voikäyttää apuna SPEKin tuottamaa Väes-tönsuojan tarkastuspöytäkirja-lomaketta.www.spek.fi/oppaat174

Hoito ja huolto

Väestönsuojan laitteet on suositeltavaa koe-käyttää ja huoltaa ainakin kerran vuodessa.Laitetoimittajan laatimia käyttö- ja huolto-ohjeita tulee noudattaa ja ne tulee säilyttääväestönsuojassa. Niistä selviävät laitekohtai-set huoltotoimet, suojan kuntoon laitto jalaitteiden käyttö eri tilanteissa. Suojan tiiviystulee tarkistaa myös vuosihuollon yhteydessä,jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Vuosihuollossa ja sen suunnittelussa voi käyt-tää apuna SPEKin tuottamaa Väestönsuojanhuolto ja käyttö –opasta. www.spek.fi/op-paat175

Vastuut

Rakennuksen pelastussuunnitelman vastuu-henkilöiden tulee tarvittaessa sisällyttää pe-lastussuunnitelmaan selvitys siitä, miten vä-estönsuoja tyhjennetään ja otetaan varsinai-seen väestönsuojakäyttöön.

Väestönsuojan varusteisiin ja laitteisiin liitty-vät vastuut kuuluvat pelastuslain 12 §:n mu-kaisesti rakennuksen omistajalle, haltijalle jatoiminnanharjoittajalle.

173http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110506174http://www.spek.fi/oppaat175http://www.spek.fi/oppaat

74


••

75

3. Rakennuksen paloturvalaitteet

Rakennuksen paloturvalaitteiksi voidaan kat-soa kaikki sellaiset laitteet, jotka havaitsevatja/tai ilmoittavat tulipalosta, sammuttavattai rajaavat tulipalon leviämistä tai muutenhelpottavat ihmisten pelastautumista. Lait-teistojen avulla voidaan merkittävästi vähen-tää palosta aiheutuvien henkilö- ja omaisuus-vahinkojen määrää ja nopeuttaa tarvittavienlaitteiston toimintaa tukevien toimenpiteidenaloittamista.

Tulipalon havaitsemiseen ja siitä edelleen il-moittamiseen tarkoitettuja laitteita ovat:

• palovaroitin (yksittäinen palovaroitin,palovaroitinryhmä, palovaroitinjärjes-telmä)

• paloilmoitin tai automaattinen paloil-moitin (joka on liitetty hätäkeskuk-seen)

• automaattinen sammutuslaitteis-to (yleensä myös ilmoittaa palostapaikallisesti ja paloilmoittimen välityk-sellä)

• automaattinen savunpoistolaitteisto

Paloturvalaitteiden ja varusteiden kun-nossapidosta on määrätty pelastuslain379/2011176 12 §:ssä:

12 §. Laitteiden kunnossapito

Seuraavat tässä laissa tai muussa säädökses-sä vaaditut tai viranomaisten määräämät va-rusteet ja laitteet on pidettävä toiminta-kunnossa sekä huollettava ja tarkastettavaasianmukaisesti:

• sammutus-, pelastus- ja torjuntakalus-to;

• sammutus- ja pelastustyötä helpotta-vat laitteet;

• palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnet-tomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;

• poistumisreittien opasteet ja valaistus;• väestönsuojien varusteet ja laitteet.

Rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnan-harjoittaja vastaavat kukin osaltaan raken-nuksen yleisistä tiloista ja koko rakennustapalvelevista järjestelyistä. Huoneiston haltijavastaa hallinnassaan olevista tiloista.

Rakennuksen omistaja ja haltija sekä toimin-nanharjoittaja ovat yleisten tilojen lisäksi vel-vollisia huolehtimaan pelastuslain 12 §:ssätarkoitetun kaluston, laitteiden ja muiden jär-jestelyiden toimintakunnosta, huollosta, tar-kastuksesta ja muista vastaavista toimenpi-teistä myös silloin kun kyseiset laitteet ja jär-jestelyt palvelevat koko rakennusta. Tällaisiaovat esimerkiksi automaattiset paloilmoitti-met ja sammutuslaitteistot. Jokainen edel-lä mainituista tahoista vastaa osaltaan vel-voitteista määräysvaltansa piirissä. Huoneis-ton haltija on velvollinen huolehtimaan vel-voitteista hallinnassaan olevien tilojen osalta.Lisätietoa vastuun jakautumisesta löytyy pe-lastuslain perustelumuistiosta HE 257/2010vp (www.eduskunta.fi177).

Edellä mainittujen tahojen on varauduttavamyös paloturvalaitteiden vikaantumistilantei-ta varten ja suunniteltava etukäteen kyseisiätilanteita varten tarvittavat turvajärjestelyt.

176https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379177http://www.eduskunta.fi

76

Paloturvalaitteiden toimintakunnossa pitämi-nen edellyttää yleensä säännöllistä huoltoa jatarkastusta. Tarvittavat toimenpiteet riippu-vat laitteesta ja ne kerrotaan laitteen valmis-tajan laatimassa käyttö- ja huolto-ohjeessa.Näitä ohjeita on myös standardeissa. Joiden-kin tärkeiden laitteiden huollosta ja tarkasta-misesta on säädetty myös asetuksella.

Palonilmaisulaitteistot ja niitä vastaavat jär-jestelmät sekä automaattiset sammutuslait-teistot on huollettava ja tarkastettava siten,että laitteistot täyttävät niille säädetyt vaati-

mukset käyttöikänsä ajan. (Laki pelastustoi-men laitteista 10/2007178, 7 §)

Yksityiskohtaiset paloturvalaitteiden kunnos-sapitoon ja huoltoon liittyvät ohjeet on kirjat-tava laitteiston kunnossapito-ohjelmaan. Oh-jeet kirjataan myös rakennuksen huoltokir-jaan.


••

178https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070010

77

3.1 Palovaroitin

Tulipalossa syntyvä savu on ihmisille hengen-vaarallista. Savua muodostuu rakennus- jasisustusmateriaaleista ja kalusteista, ja eri-tyisen runsaasti muoveista ja keinokuiduista.Savu kulkeutuu katonrajaan lämmön vaiku-tuksesta.

Palovaroitin hälyttää, kun sen sisään onkulkeutunut savua. Palovaroitin on yleen-sä paristokäyttöinen. Jäljempänä, kohdassaRakMK E1/2011179 kerrotut rakennukset,jotka ovat saaneet rakennusluvan 1.1.2010jälkeen, tulee olla varustettu sähköverkkoonliitetyillä palovaroittimilla, ja niiden toimintatulee olla varmistettu paristolla tai akulla.

Toimiva palovaroitin herättää asukkaan jaantaa aikaa pelastautua harjoitellun suunni-telman mukaisesti.

SPEK:in julkaisemassa Palovaroitinoppaas-sa kerrotaan yksityiskohtaisesti palovaroitti-mesta, sen rakenteesta ja toimintaperiaat-teista sekä sijoittamisesta ja asentamisesta.www.spek.fi/oppaat180

Määritelmiä:

SM asetuksessa palovaroittimien sijoittami-sesta ja kunnossapidosta (239/2009181) tar-koitetaan:

• palovaroittimella laitetta, joka havait-see savun ja antaa akustisen hälytyk-sen;

• muulla paloilmaisulaitteella laitetta, jo-ta käytetään pelastuslain … mukaisenpalovaroittimen sijasta.

Palovaroitin on laite, joka havaitsee alkavanpalon ja hälyttää paikalla olijat (TSK182-sa-nasto).

Muu paloilmaisulaite on laite, jonka avullasaavutetaan vähintään sama turvallisuusta-so kuin palovaroittimella. Kyseisen vaatimuk-sen täyttävät esim. savuilmaisimilla toteutet-tu automaattinen paloilmoitin ja savuilmaisi-milla täydennetty automaattinen sammutus-laitteisto.

Palovaroitinryhmä muodostuu kahdesta taiuseammasta yhteen liitetystä palovaroitti-mesta. Palovaroitinryhmässä yhden palova-roittimen antama hälytys saa aikaan hälytyk-sen ryhmän kaikissa muissa palovaroittimis-sa.

Palovaroitinjärjestelmä koostuu keskusyksi-köstä, palovaroitinryhmistä ja/tai palovaroit-timista, jotka on yhdistetty keskusyksikköön,joko langallisesti tai langattomasti. Langal-liset palovaroittimet saavat yleensä energi-

179http://www.ym.fi/download/noname/{3F13F34D-47C8-4031-8FAE-FB2A948AB03B}/134284180http://www.spek.fi/oppaat181http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090239182http://www.tsk.fi/tepa/fi/

78

ansa keskusyksikön kautta. Järjestelmän jo-kainen ilmaisin pystyy havaitsemaan savunja hälyttämään siitä. Lisäksi sen keskusyk-sikkö antaa paikallisen hälytyksen tulipalostaja joissakin järjestelmissä myös laitteiston vi-kailmoituksen. Palovaroitinjärjestelmän kes-kusyksikkö voi olla osa monivalvontajärjestel-mää, johon on liitetty murtohälyttimiä, vesi-vuotovalvontaa, lukituksia yms. Järjestelmänsuunnittelusta, asentamisesta ja tarkastami-sesta ei ole säädöstä.

Palovaroitinjärjestelmä ei ole sama kuinautomaattinen paloilmoitin! Näissä mo-lemmissa laitteistoissa on keskusyksikkö,mutta palovaroitinjärjestelmä antaa vain pai-kallisen ilmoituksen tulipalosta, kun taas au-tomaattinen paloilmoitin välittää hälytyksenmyös hätäkeskukseen. (Paloilmoittimet täyt-tävät komponenttien ja yhteensopivuuksienosalta harmonisoidun standardisarjan EN-54183 mukaiset vaatimukset)

Palovaroitinjärjestelmän vaatimuksenmukai-suuden osoittamisesta ohjeistetaan tulevassavuoden 2018 aikana päivittyvässä ST-ohjees-sa Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja yl-läpito.

Palovaroitin, palovaroitinryhmä ja palo-varoitinjärjestelmä eivät välitä hälytystähätäkeskukseen!


Palovaroittimet ovat Suomessa pakollisia kai-kissa niissä tiloissa, joissa yövytään. Näitäovat asunnot, vapaa-ajanasunnot, majoitus-tilat ja hoitolaitokset. Ennen vuotta 2010asuntoihin vaadittiin yksi pakollinen palova-roitin. Tämä ei ole enää riittävä määrä yli 60m2:n asunnoissa.

Pelastuslaki 379/2011184, 17 §: ”huoneis-ton haltija on velvollinen huolehtimaan siitä,että asunto varustetaan riittävällä määrälläpalovaroittimia tai muita laitteita, jotka mah-dollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tuli-palon ja varoittavat asunnossa olevia. Majoi-tustiloissa sekä … hoitolaitoksissa ja palvelu-ja tukiasumisessa … vastaava velvollisuus ontoiminnanharjoittajalla.”

Valtioneuvoston asetus palovaroit-timien teknisistä ominaisuuksista(291/2009185). Asetus on tullut voimaan1.1.2010 ja se koskee palovaroittimienvalmistajia, maahantuojia ja myyjiä sekämuita, jotka luovuttavat palovaroittimiamarkkinoille tai käyttöön.

Uusien myytävien palovaroittimien tulee ol-la standardin SFS-EN 14604186 vaatimus-tason mukaisia (vaatimus on ollut voimas-sa 1.1.2010 alkaen). Niiden tulee olla myösCE-merkittyjä sekä ne on merkittävä Valtio-neuvoston sähkö- ja elektroniikkalaiteromus-ta antaman asetuksen 519/2014187 mukai-

183https://sales.sfs.fi/fi/index/hakutulos.html.stx?searchword=sfs-en 54184https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379185http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090291186https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CEN/ID2/1/8060.html.stx187http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140519

79

sesti.

Sisäasiainministeriön asetus palovaroit-timien sijoittamisesta ja kunnossapidos-ta (239/2009)

SM asetus 239/2009188 on tullut voimaan1.1.2010 ja se koskee asuntojen haltijoita jaomistajia sekä majoitustilojen ja hoitolaitok-sien toiminnanharjoittajia.

Palovaroittimen sijoittamisesta määrätäänasetuksen 3 §:ssä:

Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhtey-dessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on va-rustettava vähintään yhdellä palovaroittimel-la. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason al-kavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksipalovaroitin.

Majoitustilan ja hoitolaitoksen majoitushuo-ne on varustettava vähintään yhdellä palova-roittimella. Majoitushuoneita sisältävän palo-osaston yleiset tilat on varustettava kerrok-sittain vähintään yhdellä palovaroittimella.Yleisten tilojen huoneistoalan jokaista alka-vaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksipalovaroitin.

Palovaroitin on asennettava siten, että se re-agoi tulipalosta aiheutuneeseen savuun mah-dollisimman aikaisessa vaiheessa.

Palovaroitin tulee ensisijaisesti asentaa kat-toon. Asentaminen muualle kuin kattoon voi-daan tehdä vain, jos asennusohjeet sen salli-vat. Palovaroitin on sijoitettava ja asennet-tava niin, että tulipalon savu pääsee kulkeu-tumaan siihen esteettömästi, jolloin varoitti-men ympärille on varattava vähintään 0,5 mvapaata tilaa.

Uudisrakentamisessa noudatetaan ympä-ristöministeriön asetusta rakennusten palo-

turvallisuudesta 848/2017189, jonka 38 §:ssämäärätään tiettyihin tiloihin asennettaviksisähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet.Tämän edellytyksenä on, että itse rakennuson sähköverkkoon kytketty.

Sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimetasennetaan huoneistoon osana sähköurakkaaja ne ovat osana kiinteistöön rakennettavaasähköverkkoa.

Uudisrakennuksiin vaadittavat palovaroitti-met ovat määräytyneet niiden rakentamis-määräysten mukaisesti, jotka ovat olleet voi-massa rakennusluvan vireillepanon ajankoh-tana. Seuraavassa esitetään kys. vaatimuksetalkaen vuodesta 1997.

RakMK E1/1997 ja 2002:

Rakennuksissa, joiden rakennuslupaa on ha-ettu 1.9.1997 – 31.1.2009 välisenä aika-na, palovaroittimien tulee olla sähköverkkoonkytkettäviä seuraavissa tiloissa:

• majoitustilat, joissa on enintään 50majoituspaikkaa

• hoitolaitokset, joissa on enintään 25vuodepaikkaa,

• päivähoitolaitokset, jotka on tarkoitet-tu yli 25 hoidettavalle

• P2-luokan 3-4-kerroksiset rakennukset(sis. asuntoja ja/tai työpaikkatiloja).

• erityisryhmien asunnot, esimerkiksivanhustentaloissa.

Erityisryhmiin kuuluvat henkilöt, joiden kykyhavaita alkava palo tai mahdollisuus poistuaripeästi turvaan on heikentynyt. (E1, 11.3.1ohje)

Majoitustiloihin ja hoitolaitoksiin, jotka ovathenkilömäärältään edellisessä kohdassa mai-

188http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090239189http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002

80

nittuja suurempia, on asennettava automaat-tinen paloilmoitin. (E1, 11.3.2)

RakMK E1/2002, muutos 2008:

Sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimetmäärättiin pakollisiksi kaikkiin uusiin asun-toihin ja päivähoitolaitoksiin, joita varten ra-kennuslupaa oli haettu 1.2.2009 tai sen jäl-keen. Palovaroittimien virransyöttö määrät-tiin myös varmistettavaksi esimerkiksi paris-tolla tai akulla.

Asuntoihin, joiden huoneistoala on yli 60 m2ja joihin oli haettu rakennuslupaa 1.2.2009– 31.12.2009 välisenä aikana ja joissa tuliolla sähköverkkoon kytketty palovaroitin, olivuoden 2010 alusta alkaen asennettava lisääpalovaroittimia siten, että asunnon kutakinalkavaa 60 m2:ä kohden olisi vähintään yk-si palovaroitin. Näiden lisäpalovaroittimien eitarvinnut olla sähköverkkoon kytkettyjä. Vas-taavalla tavalla tuli menetellä majoitusliikkei-den ja hoitolaitoksien majoitushuoneita sisäl-tävien palo-osastojen yleisten tilojen osaltakerroksittain.

RakMK E1/2011:

Kun rakennuslupaa on haettu 15.4.2011 taisen jälkeen, palovaroittimien tulee olla säh-köverkkoon kytkettäviä seuraavissa tiloissa:

• asunnot huoneistokohtaisesti,• majoitustilat, joissa on enintään 50

majoituspaikkaa• hoitolaitokset, joissa on enintään 25

vuodepaikkaa,• päivähoitolaitokset ja päiväkodit• P2-luokan 3-8-kerroksiset työpaikkara-

kennukset.

Palovaroittimien virransyöttö varmistetaanesimerkiksi paristolla tai akulla.

Majoitustiloihin ja hoitolaitoksiin, jotka ovathenkilömäärältään edellisessä kohdassa mai-nittuja suurempia, on asennettava automaat-tinen paloilmoitin.

Vaatimukset palovaroittimien sähköverkkoonkytkemisestä selviävät edellä esitetyistä uu-disrakentamisen asetuksista. Palovaroitti-mien lukumäärä asunnossa määräytyy SMasetuksen 239/2009190 mukaan. Tällöinesim. asunnon, joka on sähköverkkoon kyt-ketty ja jonka rakennuslupaa on haettu1.1.2010 tai sen jälkeen, kaikki säädöstenvaatimat palovaroittimet tulee olla sähkö-verkkoon kytkettyjä.

Seuraavassa on esitetty palovaroittimia kos-kevien säädösten historiaa 31.12.2017 asti ja-nadiagrammin avulla (tilanne 31.12.2017 as-ti).

Lataa tiedosto (XLS, 45KB)191

YM asetus 848/2017192:

38 §: Palovaroitin ja paloilmoitin

Asuntojen, majoitustilojen, hoitolaitosten,päivähoitolaitosten, päiväkotien ja muidenvarhaiskasvatuksen tilojen sekä koulujen onoltava varustettu tarkoituksenmukaisella lait-teistolla, joka varhaisessa vaiheessa ilmoittaaalkavasta palosta.

Rakennuksen varustamiseen laitteistolla, jo-ka varhaisessa vaiheessa ilmoittaa alkavastapalosta, sovelletaan taulukkoa 12.

YM asetus 848/2017193: Taulukko 12. Tilois-sa edellytetyt palosta ilmoittavat laitteistot

190http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090239191https://edu.spek.fi/koulutus/wp-content/uploads/sites/2/2016/02/aikajana-v34.xls192http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002193http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002

81

Taulukossa esitetyissä uudisrakentamisenkohteissa on tarkoitukseen sopivaksi lait-teistoksi määrätty henkilömäärästä riippuenvähintään sähköverkkoon kytketty palo-varoitin. Henkilömäärältään suuremmissakohteissa vaaditaan joko paikallisesti il-moittava tai myös hätäkeskukseen liitettypaloilmoitin.

Täydennyksenä aikaisempiin uudisrakentami-sen vaatimuksiin myös päiväkoteihin ja var-haiskasvatuksen tiloihin vaaditaan laitteisto,joka ilmoittaa palosta varhaisessa vaiheessa.Tarkoitukseen sopivan laitteiston vaatimuk-set esitetään asetuksen 848/2017 perustelu-muistion194 pykälässä 38.

Paloilmoittimia on kahdenlaisia, nämä ilmoit-tavat joko pelkästään paikallisesti tai pai-kallisen ilmoituksen lisäksi myös hätäkeskuk-seen. Aikaisempien uudisrakentamisen palo-määräysten mukaan (kuten E1/2011195) onsuunniteltu vain sellaisia automaattista palo-ilmoitinta, jotka ovat yhteydessä hätäkeskuk-seen hälytyksensiirtojärjestelmällä.


Palotarkastus. Pelastusviranomainen tarkas-taa palovaroittimien sijoitusta ja toimin-takuntoisuutta palotarkastusten yhteydessä.Asuinrakennuksissa tehdään omavalvontaapelastusviranomaisen antamien ohjeiden mu-kaan. (ks. kohta 2.2.2196).

Omat tarkastukset

Pelastuslaki 379/2011197, 12 § velvoittaahuolehtimaan palovaroittimen toimintakun-nosta:

”Seuraavat tässä laissa tai muissa säädöksis-sä vaaditut tai viranomaisten määräämät va-rusteet ja laitteet on pidettävä toimintakun-nossa sekä huollettava ja tarkastettava asi-anmukaisesti:

3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnetto-muuden vaaraa ilmaisevat laitteet;

Palovaroittimien toimintakuntoon liittyvienvelvoitteiden toteutuminen voidaan todetakiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa.

Hoito ja huolto

Palovaroitin on pidettävä toimintakunnossa.Palovaroittimen toimintakunto on varmistet-tava säännöllisellä testauksella.” (SM asetuspalovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossa-pidosta 239/2009, 5 §).

Palovaroittimen asentamisesta, toimintakun-non ylläpitämisestä ja hävittämisestä on oh-jeet palovaroittimen mukana tulevassa käyt-

194http://www.ym.fi/download/noname/{68F439B3-9D6E-44C4-8618-34FE9387FCE8}/132701195http://www.ym.fi/download/noname/{3F13F34D-47C8-4031-8FAE-FB2A948AB03B}/134284196https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/197https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

82

töohjeessa.

Asukkaille on annettava selkeät ohjeet siitä,kuinka sähköverkkoon kytketyn palovaroitti-men kanssa toimitaan eri tilanteissa.

Palovaroittimen ohjeissa on merkinnät senvalmistuspäivämäärästä, käyttöiästä ja uusi-mistarpeesta. Kiinteistön kunnossapito-ohjel-man tulee sisältää toimintaohjeet rikkoutu-neen tai käyttöiältään vanhentuneen palova-roittimen korvaamisesta.

Asukas vastaa palovaroittimen toimintakun-non testaamisesta säännöllisesti testinap-pia painamalla. Toimintakunnon tarkistami-nen on suositeltavaa tehdä vähintään ker-ran kuukaudessa. Tämä kannattaa tehdä kii-peilemättä, esimerkiksi siivouksen yhteydessävaikka harjan varrella.

Suositeltavia toimenpiteitä ovat:

• Selvitä ennen palovaroittimen asenta-mista siihen merkityistä tiedoista val-mistuspäivämäärä, käyttöikä ja suosi-teltu uusimisajankohta. Kirjaa uusimis-ajankohta itsellesi muistiin.

• Kokeile toimintakunto kuukausittaintestinappia painamalla.

• Vaihda paristo määrävälein. Vaihtovä-liksi suositellaan yhtä vuotta, mikälivaroittimessa ei ole pitkäikäistä esimer-kiksi 5 tai 10 vuoden paristoa.

• Palovaroittimen voi pyyhkiä päältäpäinesimerkiksi suursiivouksen yhteydessä.

13.8.2005 voimaan astuneen sähkö- ja elekt-roniikkalaitteiden kierrätystä ja jätehuoltoakoskevan lainsäädännön mukaan palovaroitinkuuluu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kier-rätyksen piiriin.

Käytöstä poistettua palovaroitinta ei saa hä-vittää talousjätteen mukana, vaan se on pa-lautettava sähkö- ja elektroniikkalaitteidenkierrätyspisteisiin. Monissa käytössä olevis-sa palovaroittimissa on aikaisemman lainsää-dännön mukainen teksti ”Voidaan hävittäätalousjätteen mukana”. Tätä ohjetta ei enääsaa noudattaa.

Vastuut

Palovaroitin on palonilmaisulaite, jonka han-kinnasta ja kunnossapidon vastuusta määrä-tään pelastuslain 379/2011198 pykälissä 12ja17 (ks. luvun 3 alussa oleva teksti).

Asuinhuoneiston haltija on vastuussa huo-neistoon vaadittavien palovaroittimien hank-kimisesta, asentamisesta, toimintakunnon yl-läpitämisestä ja hävittämisestä. Tämä ei kos-ke kuitenkaan sähköverkkoon liitettäviä palo-varoittimia, jotka asennetaan uudisrakenta-misen yhteydessä osana sähköurakkaa. Vas-taavat vastuut majoitustiloissa ja hoitolaitok-sissa on toiminnanharjoittajalla.

Palvelu- ja tukiasumisessa toiminnanharjoit-taja vastaa palovaroittimien hankkimisesta jaasentamisesta, mutta niiden toimintakunnos-sa pitäminen on lähtökohtaisesti asukkaanvastuulla. Palveluasunnoissa on kuitenkin tar-koituksenmukaista, että toiminnanharjoittajahuolehtii myös palovaroittimen toimintakun-nosta. Tästä voidaan sopia asukkaan ja toi-minnanharjoittajan kesken.

Taloyhtiö on velvollinen pitämään sähkö-verkkoon kytketyt palovaroittimet kunnos-sa, koska ne ovat osa rakennuksen kiinte-ää sähköjärjestelmää (Asunto-osakeyhtiölaki1599/2009199: 4 luku, 2 §). Sähköverkkoonkytkettäviä palovaroittimia on monenlaisia,


83

joten taloyhtiön on syytä selvittää pariston-vaihtoväli ja järjestää paristojen säännölli-nen vaihto sähköasentajan avulla. Näin voi-daan välttää pariston varauksen alenemises-ta aiheutuvat yllättävät hälytykset esim. yö-aikaan. Asukkaille tulee antaa selkeät ohjeetsiitä, kuinka tällaisten laitteiden kanssa toi-mitaan eri tilanteissa. Asukas vastaa tällöinvain palovaroittimen toimintakunnon sään-nöllisestä testaamisesta (testinapin painami-nen). Asukkaan ei tule suorittaa sähköverk-koon kytketyn palovaroittimen pariston vaih-toa sähköiskuvaaran takia.

Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimiensijoittelu sisältyy rakennuksen sähkösuunnit-teluun. Ne asennetaan kiinteästi jo rakenta-misvaiheessa ja liitetään rakennuksen sähkö-verkkoon, jolloin kyse on kiinteästä sähköjär-jestelmästä. Järjestelmän ylläpidossa on täl-löin otettava huomioon myös sähköturvalli-suuslain (1135/2016200) vaatimukset. Asen-nus- ja huoltotöitä toteuttavalla taholla onoltava osoittaa sähköasennustyöhön tarvitta-va asiantuntemus- ja pätevyys.

Kunnossapitovelvoite sisältää myös tarpeen

uusia palovaroittimet niiden mennessä rik-ki tai vanhennuttua (käyttöikä yleensä 8-10vuotta, uusissa palovaroittimissa on oltava“parasta ennen” -merkintä).

Vanhemmissa majoitushuoneistoissakin tuleeolla huoneistokohtaiset palovaroittimet, palo-varoitinryhmä tai palovaroitinjärjestelmä. Pa-lovaroitinjärjestelmän keskusyksikön tulee si-jaita valvotussa paikassa. Toiminnanharjoit-tajan on pidettävä laitteet toimintakunnossaja laitteiden kuukausikokeilusta on pidettäväpöytäkirjaa.

Esimerkiksi kunnan ylläpitämissä majoitus- jahoitolaitoksissa sekä päiväkodeissa kunta ontoiminnanharjoittajana vastuussa myös pa-lovaroittimien toimintakunnosta. Tällöin esi-merkiksi päiväkodin johtaja toiminnanharjoit-tajan edustajana vastaa siitä, että palovaroit-timet pidetään toimintakunnossa.


••

200https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161135

84

3.2 Hätäkeskukseen kytketty automaattinenpaloilmoitin

Rakennukseen voidaan henkilöturvallisuudenvarmistamiseksi asentaa paloilmoitin, jokayhdistetään hätäkeskukseen. Tällaista lait-teistoa kutsutaan myös nimellä automaatti-nen paloilmoitin. Laitteiston asentamisen pa-kollisuus tulee säädöksen tai viranomaisenvaatimuksen kautta. Tällainen määräys taivaatimus voi tulla kyseeseen toiminnan vaa-rallisuuden takia tai silloin, kun rakennuk-seen on suunniteltu tavanomaista suurempiapalo-osastoja. Uudisrakentamisessa ei kuiten-kaan enää sallita palo-osaston koon suurenta-mista sallituista taulukkoarvoista paloilmoit-timen asentamisen perusteella.

Paloilmoitinlaitteiston suunnittelusta ja asen-nuksesta on olemassa yksityiskohtaiset oh-jeet. Laitteistot on tarkastettava säännöl-lisesti ja tarkastuttamisesta vastaa niidenomistaja ja haltija sekä toiminnan harjoittaja.Valtuutettu tarkastuslaitos tarkastaa laitteis-ton sekä uutena että määräajoin. Laitteistol-la on oltava myös asiansa osaava koulutettuvastuuhenkilö. Huolto, kunnossapito ja toi-mintakunnon ylläpito on järjestettävä sääde-tyn menettelyn mukaisesti ja dokumentoita-va.

Laitteistolla pitää olla nimetty, koulutet-tu hoitaja. Laitteiston hoitajaksi nimettävänhenkilön on osoitettava tarvittava pätevyysosoittamalla tunnistavansa laitteistokokonai-suuden, toiminnan perusteet sekä ylläpitoonliittyvät vastuut ja tehtävät. Kunnossapito-ohjelmassa on selvitettävä toteutus laitteis-tovastaavan uudelleen nimeämisestä henki-lövaihdoksen yhteydessä. (ST-ohje ”Paloil-moittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito”,

päivitysluonnos 2018).

Hätäkeskukseen liittymisestä tehdään sopi-mus hätäkeskuksen kanssa. Automaattinenilmoituksensiirtojärjestelmä on paloilmoitti-mesta erillinen laitteisto, joka välittää palo-ilmoittimen havaitsemat ilmoitustiedot hätä-keskukseen. Myös liityntäyhteyden tarjoavanoperaattorin kanssa tulee tehdä sopimus toi-menpiteistä yhteyden katkeamisen varalta.

Automaattinen paloilmoitin käynnistääpaikallishälytyksen ja ilmoittaa palostalisäksi myös hätäkeskukseen!

Määritelmiä

ST-ohje Paloilmoittimien suunnittelu,asennus, huolto ja kunnossapito 2010

(Päivittyy v. 2018, Paloilmoittimen suunnit-telu, asennus ja ylläpito 2018)

Automaattinen paloilmoitin on laitteis-to, joka antaa automaattisesti ja välittö-mästi ilmoituksen alkavasta palosta tai lait-teiston toimintavalmiutta vaarantavista vi-oista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen.Automaattinen paloilmoitin muodostuu il-moitinkeskuksesta, teholähteestä, paloilmai-simista, paloilmoituspainikkeista, palohälytti-mistä ja automaattisesta ilmoituksensiirtojär-jestelmästä. Paloilmoittimessa pitää olla vä-hintään kaksi toisistaan riippumatonta teho-lähdettä, kuten sähköverkko ja akusto.

Automaattinen paloilmoitin on laitteisto, jo-ka on suunniteltu tämän ohjeiston vaati-

85

musten mukaisesti SFS-EN 54-standardisar-jan mukaisesti sertifioiduista komponenteis-ta. Laitteisto antaa automaattisesti ja välit-tömästi ilmoituksen alkavasta palosta ja lait-teiston toimintavalmiutta vaarantavista vi-oista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen.Automaattinen paloilmoitin muodostuu il-moitinkeskuksesta, teholähteestä, paloilmai-simista, paloilmoituspainikkeista, hälyttimis-tä ja automaattisesta ilmoituksensiirtojärjes-telmästä. Paloilmoittimeen voi liittyä palon-rajoitus- ja sammutuslaitteistojen ja pelas-tustöitä helpottavien laitteiden toimintail-moituksia ja/tai henkilöturvallisuutta ja pa-lonilmaisua palvelevien laitteistojen ohjaus-toimintoja. Sisäministeriön laitelaissa käyte-tään yleisnimitystä palonilmaisulaite.

Paloilmoittimen toteutuspöytäkirja onkohdekohtainen, vaiheittain etenevä palo-ilmoittimen suunnittelua, asennusta, käyt-töönottoa luovutusta ja kunnossapitoa kos-keva asiakirja.

Tulevasta ST-ohjeesta:

Paloilmoittimen elinkaarikirja (ent. to-teutuspöytäkirja)

Rakennushanketta aloitettaessa laaditaan pa-loilmoittimen elinkaarikirja, johon kirjataankaikki paloilmoittimeen liittyvät perustie-dot: paloilmoittimen määräytymisen perus-teet, kohteen sijainti, haltija sekä hätäkeskus-yhteyteen liittyvät tiedot.

Laitteistomäärityksiin sisältyy ennakoitavienmuutostarpeiden ja laitteiston elinkaarenhuo-mioiminen.

Kunnossapito-ohjelma on paloilmoittimenpäivittäistä käyttöä sekä huoltoa ja ylläpitoakäsittelevä asiakirja.

Paloilmoittimen haltija on yhteisö, yri-tys tai luonnollinen henkilö, jolla on hallin-taoikeus paloilmoittimeen. Paloilmoittimenhaltijan on pidettävä paloilmoitin jat-kuvasti toimintakuntoisena. Haltijaltaedellytetään sopimusta hätäkeskuksenkanssa paloilmoittimen liittämisestä hä-täkeskukseen. (SM-1999-440/Tu33, sar-ja A:60)

Paloilmoittimen hoitaja on laitekohtaises-ti nimetty ja koulutettu. Paloilmoittimen hoi-taja toimii myös paloilmoittimen yhteyshen-kilönä. (SM-1999-440/Tu33, sarja A:60)


Pelastuslaki 379/2011201

Laki pelastustoimen laitteista (10/2007202)

Paloilmoittimen hankinta, asennus, käyt-töönotto, huolto ja tarkastus. Sisäasiain-


86

ministeriön pelastusosasto. Määräys SM-1999-440/Tu33, sarja A:60 (vanhentunut,mutta käytetään edelleen soveltuvin osin).Säädös päivittyy: Asetukset paloilmoittimis-ta ja automaattisista sammutuslaitteistoista,SM018:00/2017 SÄÄDÖSVALMISTELU203

)

ST1-ohje: Paloilmoittimien suunnittelu,asennus, huolto ja kunnossapito 2009.Sähkötieto ry.

ST-ohjeisto 1: PALOILMOITTIMEN SUUN-NITTELU, ASENNUS JA YLLÄPITO 2018.Sähkötieto ry. (päivittyy vuonna 2018)

Paloilmoitinlaitteiston keskusyksikön yhtey-teen suositellaan alkusammutuskalustoa,jotta tarvittavat alkusammutustoimenpiteetvoidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti jaturvallisesti. Alkusammutuskaluston käytöntulee olla harjoiteltua.

Paloilmoittimen käyttö ja ylläpito, SPEKopastaa 24. Oppaan luvussa 6 kerrotaan il-moitusyhteydestä hätäkeskukseen seuraavaa(www.spek.fi/oppaat204):

Paloilmoittimen palo- ja vikailmoitukset joh-detaan hätäkeskukseen. Tämä tapahtuu sopi-musoperaattorin kytkemän automaattisen il-moituksensiirtojärjestelmän avulla.

Hätäkeskuksen on tunnistettava, tuleeko pa-loilmoittimesta palo- vai vikailmoitus. Paloil-moituksessa palokunta lähtee heti liikkeelle,kun taas vikailmoituksessa otetaan ensin yh-teys paloilmoittimen hoitajaan. Tämän vuok-si on tärkeää, että ilmoitukset menevät peril-le oikein. Laitteistolla aktiivisena oleva vika-ilmoitus ei saa estää paloilmoituksen välitty-mistä kohteelta.

Hälytystilanteissa tarvittavan toiminnan tulee

olla suunniteltua ja esitettynä kohteen pelas-tussuunnitelmassa sekä tämän osana kunnos-sapito-ohjelmassa. Kohteessa toimivat henki-löt tulee perehdyttää toimimaan oikein lait-teiston hälyttäessä.

Paloilmoittimen ja hätäkeskuksen välinen tie-toliikenneyhteys on vikavalvottu. Tieto linja-viasta on operaattorin lisäksi aiemmin välitet-ty hätäkeskukseen ja hätäkeskukset ovat il-moittaneet tietoliikennehäiriöistä asiakkaalle.Hätäkeskus ei ole vuoden 2009 jälkeen ilmoit-tanut tietoliikennehäiriöistä asiakkaalle, vaanasiakkaan ja operaattorin on pitänyt tehdäsopimus toimenpiteistä linjavian varalta. Pe-lastussuunnitelmassa on esitettävä sellaisenpoikkeustilanteen vaatimat järjestelyt, jossalaitteiston toteuttama valvonta on vikaantu-misen tai esimerkiksi irtikytkentöjen vuoksiosittain tai kokonaan estynyt.

Asiakkaan ja operaattorin välisessä sopimuk-sessa olisi huomioitava ainakin seuraavaa:

Kiinteistö/Rakennuksen paloturvallisuu-desta vastaava henkilö:

• Tekee sopimuksen operaattorin kanssa• Ilmoittaa operaattorille tarvittavien yh-

teyshenkilöiden tiedot (”soittorinki”)• Päivittää yhteystiedot• Valmistelee ennakoivat toimenpiteet

rakennuksen pelastussuunnitelmaan• Sopii paloviranomaisen kanssa vianai-

kaisista menettelyistä• Soittorinkiin kuuluva kuittaa tiedon

häiriöstä vastaanotetuksi

Operaattori:

• Vastaa ilmoituksensiirron luotettavuu-desta standardin EN 54-21 edellyttä-

203https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=SM018:00/2017)204http://www.spek.fi/oppaat

87

mällä tavalla• Mikäli paloilmoitinta ei ole kytketty hä-

täkeskukseen, on suunnitelmissa esitet-tävä, kuinka hälytystilanteissa toimi-taan ja kuinka mahdollinen vaaratilan-ne (palohälytyksen syy) varmistetaankohteella ennen kuin tieto varmiste-tusta palosta muulla tavoin välitetäänhätäkeskukseen. Tällöin vältetään sel-lainen tilanne, jossa operaattori olisiyhteydessä hätäkeskukseen ennen kuinhälytyksen syy on tiedossa ja ilmoituk-sen tiedot paloilmoitinkeskukselta se-kä todellinen tilanne on varmistettuina.Näin vältettäisiin myös pelastuslaitok-sen turha käynti kohteessa.

• Järjestää linjaviasta tiedottamispalve-lun itse tai yhteistyökumppaninsa avul-la

• Vahvistaa häiriön seuranta-ajan ennenkuin palvelu käynnistetään

• Laatii menettelyt laajemman alueenhäiriöistä

• Ilmoittaa häiriön poistumisesta• Sopii asiakkaan kanssa toimenpiteet

siltä varalta, jos kohteen ketään yh-teyshenkilöä ei tavoiteta.

Vakuutettujen rakennusten automaattisenpaloilmoittimen ilmoituksensiirtoyhteydenvalvonnasta on Finanssialan205 ohje.


Pelastusviranomainen tarkistaa palotarkas-tuksen yhteydessä, että sopimusta automaat-tisen paloilmoittimen liittämisestä hätäkes-kukseen noudatetaan. Seuraavat ehdot tulee

olla täytetty:

• paloilmoittimelle on suoritettu määrä-aikaistarkastukset,

• määräaikaistarkastuksessa havaitutpuutteet on korjattu,

• laitteistolle on kunnossapito-ohjelma jasitä noudatetaan,

• laitteistolle on nimetty ja koulutettuhoitaja,

• paloilmoittimen asiapaperit ja yhteys-tiedot ovat oikein.

Asuinrakennusten osalla ollaan siirtymässäomavalvontaan, joka tehdään pelastusvirano-maisen antamien ohjeiden mukaan. (ks. koh-ta 2.2.2).

Muut tarkastukset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pi-tää luetteloa paloilmoitintarkastukseen toi-miluvan saaneista tarkastuslaitoksista, ks.www.tukes.fi206.

Paloilmoittimen haltijan tulee huolehtia siitä,että paloilmoittimelle tehdään ennen sen kyt-kemistä hätäkeskukseen käyttöönottotarkas-tus (entinen varmennustarkastus) ja säädetytmääräaikaistarkastukset.

Paloilmoittimen haltija vastaa määräaikais-tarkastuksen teettämisestä. Tekemällä tar-kastuslaitoksen kanssa sopimuksen, tarkas-tuslaitos huolehtii siitä, että tarkastukset teh-dään ajallaan. Paloilmoittimen määräaikais-tarkastusväli on pääsääntöisesti 3 vuotta.

205http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/materiaalipankki/Sivut/Turvallisuusohjeet.aspx206http://www.tukes.fi

88

Omat tarkastukset (SM-1999-440/Tu33)

Kiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa to-detaan, että laitteistolle on nimetty ja kou-lutettu hoitaja ja hänellä on tarvittavat va-rahenkilöt. Todetaan myös, että määräai-kaistarkastus on tehty laitteiston kunnos-sapito-ohjelmaa noudattaen. Omaehtoisissatarkastuksissa on hyvä säännöllisesti varmis-taa myös laitteistojen ylläpitoon liittyvien so-pimusten kuten päivystys- ja huoltosopimus-ten kattavauus ja että nämä ovat ajan tasal-la.

Menetelmät toimintahäiriöiden varalle kirja-taan pelastussuunnitelman liitteeksi.

Irtikytkentä

Irti- ja päälle kytkentöjä tekee vain tehtäväänkoulutettu paloilmoittimen hoitaja. Laitteis-tosta vastaavalla on aina oltava tieto laitteis-ton tilasta sekä toimintaa vaarantavista toi-menpiteistä. Vastuu laitteiston asianmukai-sesta kunnosta on omistaja- haltijataholla.

Kun paloilmoitin on osittain vioittunut taivalvotulla alueella tehdään töitä, joissa syn-tyy savua, lämpöä, pölyä, tärinää tms., tu-lee paloilmoitin kytkeä tilapäisesti pois toi-minnasta (=irtikytkentä). Irtikytkennän tar-koitus on estää erheelliset ilmoitukset.

Irtikytkentäalue ja aika rajoitetaan niin pie-neksi kuin se toiminnan luonne ja laajuushuomioiden on mahdollista.

Irtikytkettyä aluetta on valvottava muulla ta-valla. Yleensä irtikytkennän pyytäjä on vel-vollinen vastaamaan alueen valvonnasta yh-dessä paloilmoittimen hoitajan kanssa.

Jos irtikytkentöjä on käytössä muulloin kuin

normaalina työaikana, on neuvoteltava päi-vystävän paloviranomaisen kanssa siitä, mi-hin korvaaviin toimenpiteisiin ryhdytään ir-tikytkennän ajaksi. Tästä syystä ennen töi-den aloittamista on hyvä laatia poikkeusti-lan suunnitelma, jossa on esitettynä tarvit-tavat korvaavat toimenpiteet, jotta vaadittuturvallisuustaso saavutetaan muilla menetel-millä. Näin toimitaan siihen asti, kunnes lait-teisto on jälleen toiminnassa sekä sen asian-mukainen toiminta on varmistettu tarvittavinmenetelmin.

Hälyttimiä ja paloilmoituspainikkeita ei tu-le kytkeä irti rakennuksessa tehtävien kor-jaustöiden aikana, jotta ne ovat toiminnas-sa mahdollisen palon sattuessa. Painikkeidenja hälyttimien irtikytkentöjä tulee tehdä vainkomponentteja koskevien huoltotoimenpitei-den aikana. Mahdollisista irtikytkennöistä onaina ilmoitettava tarvittavalla tavalla asiano-maisille.

Hoito ja huolto (SM-1999-440/Tu33)

Paloilmoittimelle laaditaan kunnossapito-oh-jelma, joka on osa kiinteistön kunnossapitoa.

Paloilmoittimen haltija vastaa siitä, ettäpaloilmoittimelle on olemassa sille laa-dittu kunnossapito-ohjelma ja että huol-to ja korjaustoiminta on järjestetty lai-tekohtaisen huolto-ohjeen mukaisesti si-ten, että laitteistot täyttävät niille sää-detyt vaatimukset käyttöikänsä ajan.

Paloilmoittimen haltijan tulee nimetä paloil-moittimen hoitaja ja huolehtia siitä, että tä-mä saa tehtävän hoidon kannalta tarpeelli-sen koulutuksen. Hoitaja vastaa kunnossa-pito-ohjelman läpiviennistä.

Paloilmoittimen hoitajalle kuuluvat

89

muun muassa seuraavat tehtävät:

Kunnossapito-ohjelmassa esitetään nimetytvastuu- ja hoitohenkilöt ja heidän yhteystie-dot sekä henkilöt ja tahot jotka huolehtivatkäyttö-, huolto- ja kunnossapitotoimenpiteis-tä. Rakennuksen omistaja, haltija ja toimin-nanharjoittaja vastaavat kuitenkin kaikestaturvallisuudesta ja laitteiden kunnosta.

Paloilmoittimen hoitajan tehtäviä ovat:

Toimenpiteet paloilmoituksen sattuessa

Toimenpiteet vikailmoituksessa

Erheellisten ilmoitusten välttäminen

Irtikytkentöjen suorittaminen/valvonta

Tulitöiden tekijöiden opastus

Korjausmiesten ja talon oman henkilöstönopastus

Kuukausikokeilu ja laitteiston toimintakun-non ylläpito

Paloilmoittimen päiväkirjanpito

Paikantamiskaavion ja lukitusten päivittämi-nen

Kunnossapito-ohjelmassa määritellyt muuttehtävät

Määräaikaistarkastuksissa avustaminen

Kiinteistöön laaditussa pelastussuunnitel-massa on määritelty toimenpiteitä palohäly-tyksen sattuessa.

Paloilmoittimen hoitajan tulee vastata tapah-tuneeseen paloilmoitukseen ja selvittää ilmoi-tuksen syy, saapua palotilanteessa paikalle jaopastamaan kiinteistössä olevia ihmisiä sekäpalokuntaa.

Vastuut (SM-1999-440/Tu33)

Automaattinen paloilmoitin on rakennuk-sen palonilmaisulaite, jonka kunnossapidosta,huollosta ja tarkastuksista määrätään pelas-tuslain207 12 §:ssä (ks. luvun 3 alussa olevakehystetty teksti).

Paloilmoittimen haltijan tulee huoleh-tia siitä, että paloilmoittimelle tehdään käyt-töönottotarkastus (aik. varmennustarkastus)ja määräaikaistarkastus ja vastata kaikistatarkastuksiin liittyvistä kustannuksista.

Paloilmoittimen haltijan tulee huoleh-tia, että tarkastuksista tehdyt pöytäkirjat lii-tetään rakennuksen huoltokirjaan, kohtaan”automaattinen paloilmoitin”. Määräaikais-tarkastukset taulukoidaan rakennuksen huol-tokirjaan, jolloin pystytään tarkistamaan josuoritetut ja tulevat tarkastukset. Sopimus-teknisistä vastuuasioista on kerrottu kohdas-sa lainsäädäntö ja muut ohjeet.


••


90

3.3 Savunpoistolaitteet

Palossa syntyy palamistuotteina sekä täydel-lisesti että epätäydellisesti palaneita savukaa-suja, jotka voivat syttyä palamaan tai rä-jähtää sopivissa olosuhteissa. Savukaasut ai-heuttavat useimmat paloissa tapahtuvat hen-kilövahingot, levittävät paloa tehokkaasti se-kä aiheuttavat omaisuudelle savuvahinkoja.Ne rajoittavat myös huomattavasti näkyvyyt-tä ja siten haittaavat pelastautumista ja pa-lokunnan sammutus- ja pelastustyötä.

Rakennuksen kaikista tiloista pitää olla mah-dollisuus savukaasujen poistoon. Savunpois-to järjestetään usein ikkunoiden tai katto-ikkunoiden kautta, jotka pelastuslaitos avaatai rikkoo palotilanteessa. Näitä ovat mo-net asuinrakennukset ja usein myös toimis-tot, majoitusliikkeet, hoitolaitokset ja päivä-kodit. Tietyissä rakennuksissa joudutaan kui-tenkin asentamaan savunpoistoluukkuja, -pu-haltimia, -kanavia jne. Näitä ovat erityisestilaajarunkoiset rakennukset ja maanalaiset ti-lat.

Määritelmä:

”Savunpoisto on palossa syntyvän savun jalämmön poistamista rakennuksesta. Savun-poistolla pyritään palon rajoittamiseen, mah-dollistamaan turvallinen poistuminen raken-nuksesta sekä helpottamaan sammutus- japelastustoimia” (Sanastokeskus TSK208).

Savunpoisto tarvitsee toimiakseen myös kor-vausilmaa, jota rakennukseen saadaan esi-merkiksi avattavien ovien, luukkujen tai kor-vausilmapuhaltimien avulla. Korvausilma tu-lee johtaa rakennukseen rakennuksen korkeu-

den suhteen alimman kolmasosan kohdalta.

Huom! Savunpoistolaitteet ovat eri lait-teita kuin ilmanvaihtolaitteet! Markki-noilla on kuitenkin myös tuotteita, jotkasoveltuvat molempiin tarkoituksiin. Pel-kästään ilmanvaihtoon tarkoitetut lait-teet eivät kestä tulipalon rasituksia ei-vätkä toimi savunpoistolaitteena.

Erilaisten savunpoistolaitteiden toimintaperi-aatteet voidaan yleisesti esittää seuraavasti:

Savunpoistomahdollisuus ikkunoiden taivastaavien kautta. Tämä on tavallisin jär-jestely esimerkiksi toimistoissa, asunnoissa,kouluissa, hotelleissa ja sairaaloissa.

Savunpoisto erillisten savunpoistoluuk-kujen avulla. Käytetään laajoissa yksiker-roksisissa rakennuksissa, joissa savuja ei voi-da poistaa pelkästään yläikkunoiden kautta.Luukuissa voi olla automaattinen laukaisulai-te tai ne laukaistaan manuaalisesti, usein sa-vulohkoittain.

Automaattinen savunpoistolaitteisto sa-vunpoistoluukuin. Käytetään usein esimer-kiksi suurissa teollisuushalleissa. Luukkujenlaukaisuun käytetään tavallisesti paloilmoi-tinta tai vastaavaa järjestelmää.

Koneellinen savunpoisto. Erityisesti mo-nikerroksisissa laajarunkoisissa rakennuksissaja kellareissa savunpoistoluukkujen tekemi-nen ei onnistu. Tällöin savunpoistoon voi-daan käyttää savunpoistopuhaltimia. Koneel-lisen savunpoiston ohjaus voi olla joko manu-aalinen tai automaattinen.

208http://www.tsk.fi/tepa/fi/

91


Savunpoistolaitteet ovat sammutus- ja pelas-tustyötä helpottavia laitteita. Niiden kunnos-sapidosta, huollosta ja tarkastuksista määrä-tään pelastuslain209 12 §:ssä. Savunpoisto-laitteet kuuluvat pelastustoimen laitteista an-netun lain (10/2007210) soveltamisalueelle.

Savunpoistolaitteistoa varten ei ole erillistävoimassa olevaa säädöstä, joten myöskäänsäädökseen perustuvaa laitteiston toiminta-kunnon ylläpitämiseen liittyvää yksityiskoh-taista menettelyäkään ei ole. Laitteisto onkuitenkin pelastuslain 12 §:n perusteella pi-dettävä toimintakunnossa sekä huollettava jatarkastettava asianmukaisesti.

YM asetus 848/2017211, 42 §: Sammutus- japelastustoiminnan tehostamiseksi rakennuk-

seen on suunniteltava ja rakennettava seneri tiloihin soveltuva mahdollisuus savunpois-toon.

RakMK E1212 *: 11.4: Rakennukseen tuleesuunnitella ja rakentaa sen eri tiloihin sovel-tuva ja riittävä mahdollisuus savunpoistoon.

Aiheeseen liittyviä ohjeita:

Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, to-teutus ja ylläpito, RIL 232-2012. Suomen Ra-kennusinsinöörien Liitto RIL ry. www.ril.fi213.

Eurooppalainen standardisarja – EN 12101

Eurooppalainen standardi SFS-EN 13306(määrittelee peruskäsitteet ja määrityksetkunnossapidon teknisille, hallinnollisille jajohtamisen alueille)

Suunnittelu- ja asennusstandardit TR ja TS

NFPA 92 Standard for Smoke Control Sys-tems

ST-Julkaisut savunpoistolaitteiden osalta

Eurolux ohje 02, painovoimaisen savunpois-tojärjestelmän kunnossapito, Suomi Kesäkuu2017

OHJE, Helsingin kaupunki, SAVUNPOISTORAKENNUKSISTA

Stig Wahlström, Savunpoiston ohje-, huolto-ja kunnossapito-ohjelma

Sähköasennuksiin liittyvät SFS standardit

• CEA ohjeet, soveltamisala savunpois-ton osalta (Huomioitava, että käytet-täessä CEA ohjetta, joka ei ole velvoit-tava, noudettava viimeistä päivitettyä

209http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379210http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070010211http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002212http://www.ym.fi/download/noname/{3F13F34D-47C8-4031-8FAE-FB2A948AB03B}/134284213http://www.ril.fi

92

versiota)• Muut vakuutusalan ohjeet


Palotarkastuksissa käydään läpi savunpois-tolaitteiden dokumentaatio (asiakirjat). Seu-raavat asiat todetaan:

• savunpoistolaitteiden huollot ja koe-laukaisut (onko tehty?)

• opastus keskukselle• savunpoiston kaaviokuva ja operatiivi-

set ohjeet• hoitajan nimeäminen ja koulutus• varaosat• päiväkirja• käyttö- ja huolto-ohjeet (kunnossa-

pito-ohjelma)

Asuinrakennuksissa tehdään omavalvontaapelastusviranomaisen antamien ohjeiden mu-kaan. (ks. kohta 2.2.2214).

Muut tarkastukset

Tarkastuksia koskevia ohjeita on julkaisussaRIL 232-2012. Sen mukaan

Savunpoistolaitteiston huollosta vastaavanhenkilön tulee suorittaa säännöllisesti val-vontatarkastuksia laitteiston tarkastusohjeenmukaisesti. Tarkastusten välin tulisi olla enin-tään puoli vuotta. www.ril.fi215

Savunpoistolaitteiston huollosta vastaavahuoltoliike tekee tarkastukset laitevalmista-jan laatiman tarkastus- ja huoltosuunnitel-

man mukaan. Tällaisena voi toimia esim. sa-vunpoistolaitteistoja asentava liike.

Savunpoistolaitteistolle (erityisesti auto-maattiselle) tulisi tehdä määrävälein myösriippumattoman ”kolmannen” osapuolen tar-kastus. Tällaisena voi toimia jokin riippuma-ton yhteisö, laitos tai muu järjestö. Tällainentarkastustoiminta on vapaaehtoista ja sentekijöiltä ei vaadita viranomaishyväksyntää.

Hoito ja huolto

Hoito-, huolto- ja kunnossapitotehtävät onesitetty laitetoimittajan käyttö- ja huolto-oh-jeessa. Huoltojen ja testauksien kirjauksettehdään rakennuksen huoltokirjaan.

Savunpoistolaitteita voivat huoltaa kiinteis-tön omat kyseiseen tehtävään koulutetuthenkilöt tai savunpoistolaitteiston asennus-ja huoltoliike, jolloin huoltotehtävistä laadi-taan sopimus. Laitteiston huoltoon, korjauk-siin ja muutostöihin liittyviä asiakirjoja voi-daan säilyttää esim. ohjauskeskuksen yhtey-dessä.

Asennusliikkeen tulee kouluttaa kiinteistönhenkilöstöstä valittuja edustajia laitteistonvastaaviksi hoitajiksi.

Savunpoistolaitteiston kunnossapitopäiväkir-jan ylläpito kuuluu laitteiston vastaavalle hoi-tajalle. Kiinteistön muuta henkilökuntaa tu-lee perehdyttää savunpoistolaitteiston toi-mintaan ja ylläpitoon.

Jos savunpoistolaitteiden huolto on ollut epä-säännöllistä tai huoltopäiväkirjaa ei ole pidet-ty, järjestelmän toimintakunto on syytä sel-vittää laitteiston kartoituksella savunpoisto-laitteiden asennusliikkeen toimesta. Laitteis-

214https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/215http://www.ril.fi

93

tolle on syytä tehdä tällöin myös tarkastus jakokeilu.

RIL 232-2012 -julkaisussa on annettu lisäk-si turvallisuusohjeita liittyen laitteiston irti-kytkentään tai laitteiston laukeamisen varal-le. www.ril.fi216

Vastuut

Rakennuksen omistaja ja haltija sekä toimin-nanharjoittaja huolehtivat osaltaan pelastus-lain 12 §:n perusteella, että säädöksissä vaa-ditut tai viranomaisten määräämät sammu-tus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet (ku-ten savunpoistolaitteet) ovat toimintakun-nossa sekä huollettu ja tarkastettu asianmu-kaisesti.


••

216http://www.ril.fi

94

3.4 Käsisammutin ja paloposti

Rakennusten sammutuslaitteet voidaan jakaakolmeen ryhmään:

• alkusammuttimet (käsisammutin, pi-kapaloposti, sankoruisku, sammutus-peite)

• palokuntaa varten olevat kiinteät lait-teet (paloposti, kuivanousujohto)

• automaattiset sammutuslaitteistot(sprinklerilaitteistot)

Alkusammuttimet on tarkoitettu paikalla ole-vien henkilöiden käyttöön.

Palokunnan sammutusveden saantia var-ten vesijohtoverkoston yhteyteen rakenne-

taan tavallisesti paloposteja, jotka yleensä si-jaitsevat maan alla lähellä rakennuksia. Nevoidaan sijoittaa myös rakennukseen. Kui-vanousut eli kuivanousujohdot on tarkoitet-tu kerrostaloissa nopeuttamaan palokunnansammutusveden saantia yläkerrosten palois-sa. Kuivanousu on porraskäytävässä olevakiinteä putki, joka on varustettu palokunnankalustolle sopivin liittimin.


••

95

3.4.1 Käsisammutin

Määritelmä:

Käsisammutin voi olla paineeton tai painei-nen, pakkasenkestävä tai pakkasta kestämä-tön. Käsisammuttimet voidaan jakaa hiilidi-oksidi-, jauhe-, kalvovaahto-, vesi- ja vaahto-sammuttimiin (TSK-sanasto).

Käsisammuttimella tarkoitetaan ”kannetta-vaa, käsin laukaistavaa sammutinta, jonkapaino toimintakuntoisena on korkeintaan 20kg”. (SM asetus käsisammuttimen tarkastuk-sesta ja huollosta 917/2005)

Käsisammuttimen tarkastus määritelläänasetuksessa toimenpiteiksi, joilla todetaanlaitteen toimintakunto sekä käsisammut-timen huoltotoimenpiteiksi, joilla laitesaatetaan toimintakuntoon.


Pelastuslaki 379/2011, 12 § määrää raken-nuksen sammutuskaluston toimintakunnostahuolehtimisesta.

SM asetus käsisammuttimista 790/2001(koskee käsisammuttimien käyttö- ja sam-mutusominaisuuksia sekä niiden perusteellasammuttimiin tehtäviä merkintöjä). Asetuson edelleen voimassa pelastustoimen laitteis-ta annetun lain (10/2007) perusteella.

Käsisammuttimien käyttö-, sammutusomi-naisuuksien sekä merkintöjen tulee olla vähin-tään SFS-EN 3-7+A1-standardin vaatimus-tason mukaisia. Kyseinen standardi kuuluueurooppalaiseen EN 3 –standardisarjaan, jo-hon SM asetuksessa 790/2001 viitataan.

SM asetus käsisammuttimien tarkastuksestaja huollosta (917/2005).

ST Ohje (2018): Alkusammutuskalusto

Paloilmoitinlaitteiston pääasiallisen käyttö-laitteen yhteyteen suositellaan tarkoituksen

96

mukaista alkusammutuskalustoa, jotta tar-vittavat alkusammutustoimenpiteet voidaanaloittaa mahdollisimman nopeasti ja turvalli-sesti. Alkusammutuskaluston käytön tulee ol-la harjoiteltua.

Alkusammutuskalusto-opas, SPEK(www.spek.fi/oppaat).


Palotarkastuksessa tarkastetaan, että käsi-sammuttimelle on tehty asianomaiset huol-lot ja tarkastukset käsisammutinliikkeessä.Huolto- ja tarkastustiedot ovat luettavis-sa käsisammuttimeen kiinnitetystä huolto-ja tarkastuslipukkeesta. Asuinrakennuksissatehdään omavalvontaa pelastusviranomaisenantamien ohjeiden mukaisesti. (ks. kohta2.2.2217).

Omat tarkastukset

Kiinteistön omaehtoisessa tarkastuksessa to-detaan, että käsisammuttimet ovat paikoil-laan, merkittyinä ja että ne on huollettu jatarkastettu.

Muut tarkastukset

Käsisammuttimet tarkastetaan Turvallisuus-ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteröimäs-sä käsisammutinliikkeessä, jolla on palveluk-sessaan käsisammuttimien huollon ja tarkas-tuksen vastuuhenkilö (SM asetus 917/2005).Tarkastus on pakollista kaikille niille käsisam-muttimille, jotka ovat viranomaisten määrää-miä tai säädöksissä vaadittuja.

SM asetuksessa (917/2005) sanotaan käsi-sammuttimen tarkastuksesta seuraavaa:

9 § Käsisammuttimen tarkastusvälit

Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä vuo-den välein, jos käsisammutinta säilytetäänpaikassa, jossa se on alttiina sammuttimentoimintakuntoon vaikuttaville tekijöille kutenkosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulletai pakkaselle.

Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä kah-den vuoden välein, jos käsisammutinta säily-tetään kuivissa ja tasalämpöisissä sisätiloissa.

Ensimmäisen tarkastuksen ajankohta mää-räytyy käsisammuttimen valmistusajankoh-dasta.

Tarkastuksen jälkeen käsisammuttimeen kiin-nitetään tarkastuslipuke (ks. tarkemmin SMasetuksen 11 §).

Hoito ja huolto

Käsisammuttimet huolletaan Turvallisuus-ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteröimäs-sä käsisammutinliikkeessä, jolla on palveluk-sessaan käsisammuttimien huollon ja tarkas-tuksen vastuuhenkilö (SM asetus 917/2005).Asetuksessa sanotaan huoltoväleistä seuraa-vaa:

10 § Käsisammuttimen huoltovälit

Nestesammuttimien enimmäishuoltoväli onviisi vuotta. Muiden käsisammuttimien enim-mäishuoltoväli on kymmenen vuotta. Ensim-mäisen huollon ajankohta määräytyy käsi-sammuttimen valmistusajankohdasta.

Lisäksi käsisammutin on huollettava jokaisenkäyttökerran jälkeen. Käsisammutin on huol-

217https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/

97

lettava myös silloin, kun tarkastus antaa sii-hen aihetta, kuitenkin vähintään valmistajantai maahantuojan ohjeissa mainituin huolto-välein.

Huollon jälkeen käsisammuttimeen kiinnite-tään sekä tarkastus- että huoltolipuke (ks.

tarkemmin SM asetuksen 11 §).


••

98

3.4.2 Paloposti

Paloposteista ei ole säädetty ministeriön ase-tuksella, mutta niitä koskevaa teknillistä oh-jeistusta löytyy SFS-standardeista. Palopos-tien ja pikapalopostien hoidossa ja huollos-sa voidaan noudattaa standardia SFS-EN671-3218 ”Kiinteät palopostijärjestelmät. Pa-lopostit. Osa 3: ”Pikapalopostien ja palopos-tien huolto”.

Pikapalopostien kunnossapitoa varten suo-sitellaan vuosittaista kokeilua letkuliitostenpitävyyden sekä vedentulon varmistamiseksi.Kunnossapitokokeilut voidaan tehdä omatoi-misesti tai tehtävä voidaan antaa asennusliik-keelle (esimerkiksi käsisammutinhuoltoliike).Toimenpiteistä on syytä pitää päiväkirjaa.

Palopostien, palokunnan syöttölaitteiden jakuivanousujohtojen toimintakunnon varmis-tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä on syy-tä neuvotella paikallisen pelastusviranomai-sen kanssa.

Vastuut

Käsisammuttimet ja palopostit ovat ra-kennuksen sammutuskalustoa, joiden kun-nossapitoon, huoltoon ja tarkastuksiin liit-tyvistä vastuista määrätään pelastuslain379/2011219 12 §:ssä (ks. luvun 3 alussa ole-va kehystetty teksti).

Omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoitta-ja huolehtivat osaltaan myös, että käsisam-muttimet (kuten kaikki muukin alkusammu-tuskalusto) ovat niille määrätyillä paikoillaan,merkittyjä sekä helposti havaittavissa ja käyt-töön otettavissa.


••

218https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CEN/ID2/6/137109.html.stx219https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

99

100


••

101

3.5 Automaattinen sammutuslaitteisto

Automaattiset sammutuslaitteistot voidaanjakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat:

• vesisammutuslaitteistot (sprinklerit javesisumut)

• erityissammutuslaitteistot (kaasut,vaahdot, jauheet)

Määritelmä

Automaattinen sammutuslaitteisto on sam-mutuslaitteisto, joka automaattisesti havait-see palon tai laitteiston vian, välittää tie-don edelleen ja aloittaa palon sammuttami-sen (TSK220-sanasto).

Automaattinen vesisammutuslaitteisto onsuunniteltu ilmaisemaan ja sammuttamaantulipalo vedellä alkuvaiheessaan, tai pitä-mään palo hallinnassa kunnes lopullinen sam-mutus saadaan suoritetuksi muilla menetel-millä. Kyseinen laitteisto ei tee muita sam-mutustoimenpiteitä tarpeettomiksi.


Pelastuslain 379/2011221 12 §:ssä on mää-rätty laitteiden kunnossapidosta, huollosta jatarkastuksista.

Sisäasiainministeriön asetus automaattisis-ta sammutuslaitteistoista, N:o SM-1999-967/Tu-33222 (sarja A:65). Asetus koskee au-tomaattisten sammutuslaitteistojen suunnit-telua, asentamista, tarkastamista, huoltoa jakunnossapitoa. Asetus on vanhentunut, mut-ta sitä voidaan edelleen käyttää soveltuvinosin.

Muita julkaisuja:

Finanssiala ry:n turvallisuusohjeet223, ks. Fi-nanssialan verkkosivujen kohta ”Muut oh-jeet”.

Asuntosprinkleriopas, SPEK.220http://www.tsk.fi/tepa/fi/221https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379222http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/200001/5667223http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/materiaalipankki/Sivut/Turvallisuusohjeet.aspx224http://www.spek.fi/oppaat225http://www.spek.fi/oppaat

102

www.spek.fi/oppaat224

Automaattinen sammutuslaitteisto asunnois-sa ja hoitolaitoksissa, SPEK opastaa 26.www.spek.fi/oppaat225


Palotarkastukset. Asuinrakennuksissa teh-dään omavalvontaa pelastusviranomaisen an-tamien ohjeiden mukaisesti. (ks. kohta2.2.2226).

Muut tarkastukset

Automaattisten sammutuslaitteistojen toimi-vuutta tarkastavat Turvallisuus- ja kemi-kaaliviraston hyväksymät sammutuslaitteis-totarkastusliikkeet. Suoritettavat tarkastuk-set ovat käyttöönottotarkastus ja määrä-aikaistarkastukset. Lisäksi laitteiston hal-tijan huollosta ja kunnossapidosta vastaavathenkilöt tekevät kunnossapito-ohjelman mu-kaisia hälytysyhteyskokeiluja ym. toimenpi-teitä.

Tukesin hyväksymän sammutuslaitteistotar-kastusliikkeen tekemistä tarkastuksista sa-notaan asetuksessa SM-1999-967/Tu-33227

muun muassa seuraavaa:

10 § Sammutuslaitteiston tarkastukset

Automaattinen sammutuslaitteisto on tar-kastettava ennen laitteiston käyttöönottoa(käyttöönottotarkastus) ja tämän jälkeenmäärävälein (määräaikaistarkastus). Tarkas-tuksen tekijän tulee olla … turvatekniikan kes-kuksen hyväksymä tarkastuslaitos.

12 § Määräaikaistarkastusvälit

Automaattisen sammutuslaitteiston määrä-aikaistarkastus on tehtävä kahden vuo-den välein. Asuinrakennuksiin asennetuil-le automaattisille sammutuslaitteistoille se-kä kaasusammutuslaitteistoille tarkastusvälivoi kuitenkin olla neljä vuotta. Ensimmäi-sen määräaikaistarkastuksen ajankohta mää-räytyy laitteiston käyttöönottoajankohdasta.

Laitteistoille on myös tehtävä kuntotutki-muksia niin kuiva- kuin märkäasennuksil-le asetuksessa määritellyin aikavälein: kuiva-asennukset 15 vuoden, märkäasennukset 25vuoden välein. Kuntokartoituksen toimenpi-teitä on hyvä sisällyttää myös kohteen omiintarkastuksiin sekä kunnossapito-ohjelmaan.Kohteen olosuhteista riippuen laitteisto voialtistua eri tavoin korroosion vaikutuksille,jonka takia on hyvä varmistaa asennettujenja käytössä olevien putkistojen sekä suutti-mien kunto säännöllisin väliajoin. Korroosiotaaiheuttavat erityisesti kuiva-asennuksissa toi-minnan jälkeen putkiin jäänyt vesi, rauta se-kä ylläpitopaineena käytettävä paineilma elihappi.

Määräaikaistarkastuksen aikavälit on esitet-ty seuraavassa taulukossa (numeroarvot tar-koittavat vuosia):

226https://edu.spek.fi/koulutus/zine-article/palovaaraa-ehkai…sten-omavalvonta/227http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/200001/5667

103

14 § Määräaikaistarkastuksessa havaitutpuutteet

Määräaikaistarkastuksessa havaitut puutteeton korjattava mahdollisimman pian. Puut-teet, jotka eivät vaikuta laitteiston toimin-takuntoon, on korjattava kuuden kuukaudenkuluessa, jollei kunnan pelastusviranomainenerityisestä syystä määrää korjaamiselle lyhy-empää aikaa.

Jos tarkastuksessa on havaittu laitteiston toi-mintakuntoon vaikuttavia puutteita, on so-vittava määräaika niiden korjaamiselle, min-kä jälkeen tehdään uusintatarkastus.

15 § Tarkastustodistus

Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksestaon annettava rakennuksen omistajalle, halti-jalle tai muulle kohteen edustajalle tarkas-tustodistus, jonka tarkastuksen tekijä alle-kirjoittaa. Tarkastustodistuksesta tulee käy-dä ilmi tai sen liitteenä tulee olla:

1. kohteen yksilöintitiedot;

2. tehdyt tarkastustoimenpiteet;3. selvitys laitteistoon sovellettujen sään-

nösten ja määräysten mukaisuudesta;sekä

4. havaitut laitteistoon ja sen toiminta-kuntoon liittyvät puutteet.

Tarkastetussa kohteessa tulee säilyttää käyt-töönottotarkastuksen tarkastustodistus se-kä kaksi viimeisintä määräaikaistarkastuksentarkastustodistusta. Tarkastustodistusten onoltava tarkastuslaitoksen käytettävissä mää-räaikaistarkastuksen tekemistä varten.

Omat tarkastukset

Laitteiston kunnossapito-ohjelman sekä hoi-toja huolto-ohjelman mukaiset hälytysyh-teyden kokeilut ja muut tarkastustoimenpi-teet.

Hoito ja huolto

Sammutuslaitteiston huollosta ja kunnossa-pidosta määrätään Sisäasiainministeriön ase-tuksessa SM-1999-967/Tu-33228:

19 § Huollon ja kunnossapidon yleiset vaati-mukset

Automaattinen sammutuslaitteisto tulee pi-tää toimintakunnossa ja suojatun kohteenkäyttötarkoitusta vastaavana koko sen käyt-töiän ajan.

Laitteistossa havaitut viat ja puutteet on kor-jattava viipymättä.

Kunnan pelastusviranomaiselle tuleeetukäteen ilmoittaa, jos laitteisto ai-otaan tehdä määrättynä ajankohtana

228http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/200001/5667

104

osittain tai kokonaan toimintakyvyttö-mäksi . Kunnan pelastusviranomainen voimäärätä tarvittavista tilapäisistä suojaustoi-menpiteistä.

Jos laitteiston hälytysjärjestelmä on yhdistet-ty hätäkeskukseen, on laitteiston irtikytkemi-sestä ja päällekytkemisen ajankohdasta ilmoi-tettava myös hätäkeskukseen.

20 § Kunnossapito-ohjelma

Sammutuslaitteistolla varustetussa koh-teessa tulee olla kunnossapito-ohjelmasäännöllistä huoltoa ja kunnossapitoavaativia laitteiston osia varten. Kun-nossapito-ohjelmaa laadittaessa tulee ottaahuomioon 4 §:ssä tarkoitettuihin julkaisui-hin [sprinkleri-, hiilidioksidi- ja inerttikaasu-sammutuslaitteistojen standardit CEA 4001,4007 ja 4008] sisältyvät ohjeet laitteistojenhuollosta ja kunnossapidosta Ohjelman tuleesisältää myös ohjeet toimintahäiriöiden sekälaitteiston laukeamisen varalta.

Huolto- ja kunnossapitotöitä tekevien henki-löiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tu-lee olla tarvittavat tiedot. Huoltotöitä, jot-ka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastet-tavissa uuden laitteiston asennustöihin tai …laajennus-, muutos- ja korjaustöihin, voi teh-dä vain … asennusliike.

21 § Kunnossapitopäiväkirja

Laitteistolle tehdyistä huolto- ja kunnossapi-totoimenpiteistä, ohjelman mukaisista häly-tysyhteyden kokeiluista sekä havaituista vi-oista ja puutteista on pidettävä asianomai-sessa kohteessa säilytettävää kunnossapi-topäiväkirjaa. Kunnossapitopäiväkirja tuleepyydettäessä esittää kunnan pelastusvirano-maiselle.

Kunnossapitopäiväkirjan on oltava myös tar-kastuslaitoksen käytettävissä määräaikaistar-kastuksen tekemistä varten.

22 § Laitteiston hoitaja

Laitteistolle on nimettävä kunnossapitotöis-tä huolehtiva laitteiston hoitaja ja hänelletarvittavat varahenkilöt. Laitteiston hoitajil-le on annettava tarvittavat tiedot laitteistonkunnossapitotöistä.

Laitteiston hoitajien nimet ja puhelinnumerotsekä muut tarvittavat yhteystiedot on merkit-tävä laitteiston kunnossapitopäiväkirjaan se-kä ilmoitettava ne hätäkeskukseen ja kunnanpelastusviranomaiselle. Tiedot on pidettä-vä ajan tasalla ja myös muutoksista onilmoitettava hätäkeskukseen ja kunnanpelastusviranomaiselle.

Standardit CEA 4001, 4007 ja 4008 löytyvätFA:n turvallisuusohjeista229, kohta ”Muut oh-jeet”. Kyseiset standardit eivät ole velvoitta-via. Niitä sovellettaessa tulee käyttää viimei-simpiä päivitettyjä versiota, jotka voivat ollaenglanninkielisiä.

Vastuut

Automaattisen sammutuslaitteiston kunnos-sapidosta, huollosta ja tarkastuksista määrä-tään pelastuslain 12 §:ssä. (ks. luvun 3 alussaoleva kehystetty teksti).

Sisäasiainministeriön määräyksen SM-1999-967/Tu-33230 (sarja A:65) mukaan raken-nuksen omistajan ja haltijan tulee, sitenkuin he ovat tehtävien hoidosta keskenäänsopineet:

• säilyttää asennustodistus liitteineenlaitteiston käyttöiän ajan;

229http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/materiaalipankki/Sivut/Turvallisuusohjeet.aspx230http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/200001/5667

105

• huolehtia, että laitteistolle on tehtykäyttöönottotarkastus;

• teettää laitteistolle määräaikaistarkas-tukset 12 §:n mukaisesti;

• säilyttää tarkastustodistukset 15 §:nmukaisesti;

• pitää laitteisto toimintakunnossa 19§:n mukaisesti;

• laatia laitteistolle 20 §:ssä tarkoitettukunnossapito-ohjelma ja huolehtia, et-

tä sitä noudatetaan; sekä• huolehtia, että laitteistolla on 22 §:ssä

tarkoitetut hoitajat ja että laitteistollepidetään 21 §:ssä tarkoitettua kunnos-sapitopäiväkirjaa.


••

106

3.6 Palo-ovien sulkijalaitteet

Palo-ovi on palossa osastoiva ovi ja sen tär-kein tehtävä on olla suljettuna tulipalon sat-tuessa. Tästä syystä palo-oven sulkeutumi-nen varmistetaan sulkijalaitteella, joka sulkeeja salpaa oven (mutta ei kuitenkaan lukit-se). Palo-oven sulkemistapoja on periaattees-sa kolme:

• Ovipumppu• Automaattinen suljinlaitteisto (savu-

tai lämpöilmaisimella toimiva suljinlai-te)

• Automaattinen suljinlaitteisto (paloil-moittimen tai sammutuslaitteiston oh-jauksella toimiva suljinlaite)

Ovipumppua käytetään sellaisissa palo-ovis-sa, jotka voidaan rakennuksen normaalikäy-tön aikana pitää kiinni. Jos tilan käyttö vaa-tii palo-oven pitämistä jatkuvasti auki, käyte-tään savuilmaisimella toimivaa suljinlaitteis-toa, joka automaattisesti sulkee ja salpaaoven tulipalon sattuessa. Tällaisella suljinlait-teistolla on oma verkkovirrasta riippumatonvirtalähde (akku). Ovi sulkeutuu sulkijalait-teen vetämänä, kun savuilmaisin on havain-nut savua ja aiheuttanut virtalähteeseen säh-kökatkon, jolloin ovea auki pitävä sähkömag-neetti lakkaa toimimasta. Sulkeutuminen var-mistetaan kelloautomatiikalla tai käsinlaukai-sulaitteella. Lämpöilmaisimia käytetään lä-hinnä vain sellaisissa tiloissa, joihin savuilmai-simet eivät sovellu (esimerkiksi virhelaukea-misten vuoksi) ja joissa henkilöturvallisuudenvaarantuminen tulipalossa on vähäistä.

Jos rakennukseen on asennettu automaat-tinen paloilmoitin, voidaan normaalikäytös-

sä auki pidettävän palo-oven sulkeutuminenjärjestää paloilmoittimen ohjaustoimintona.Tällöin paloilmoittimen ilmaisimen reagointisavuun katkaisee jännitteen ovea auki pitä-vältä magneetilta, ja ovi sulkeutuu.

Määritelmä

YM asetus 848/2017231: Osastoiva ovi onasetetun luokan vaatimukset täyttävä ovi (=palo-ovi).

Lainsäädäntö

Rakennus, rakennelma ja sen ympäristö onpidettävä sellaisessa kunnossa, että raken-nuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa

231http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002

107

tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistu-maan rakennuksesta tai heidät voidaan pelas-taa muulla tavoin. Pelastustoiminta on tuli-palon tai muun onnettomuuden sattuessa ol-tava mahdollista (ks. PelastusL, 9.§).

YM asetus 848/2017232, 17 §: Osastoivanoven on oltava itsestään sulkeutuva ja salpau-tuva. Suljinta ei kuitenkaan edellytetä alle 56metriä korkeiden rakennusten asuinhuoneis-tojen kerrostaso-ovissa. Jos osastoivaa oveapidetään auki normaalikäytössä, se on va-rustettava laittein, jotka sulkevat oven palonsattuessa. Majoitustilojen osiin jakavat oveton varustettava sulkimella.

RakMK E1/2011233 *: 7.3:”Osastoivan oventulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja sal-pautuva. Jos ovea pidetään auki normaalikäy-tössä, se on varustettava laittein, jotka sulke-vat oven palon sattuessa” (7.3.2). ”Suljintaei tarvita asuinhuoneistojen kerrostaso-ovis-sa” (7.3.2 ohje). ”Majoitusliikkeiden osastoaosiin jakavat ovet on varustettava sulkimella”(7.3.3).

Osastoa osiin jakavat ovet ovat käytännössämajoitushuoneiden ovia.

YM asetuksen 848/2017234 vaatimukset kos-kevat uudisrakentamista. Vaatimus majoitus-huoneiden ovien sulkimista on ollut voimassa

1.7.2002 lähtien. Niissä majoitusliikkeissä,joiden rakennuslupa on haettu tätä aikai-semmin, ei majoitushuoneiden ovia yleen-sä tarvitse varustaa sulkijalla. Jos rakennuk-sessa kuitenkin tehdään uudisrakentamiseenrinnastettava toimenpide (esimerkiksi laajen-nus), joudutaan koko rakennuksen palotur-vallisuutta ja sen vaatimia järjestelyitä tar-kastelemaan uudestaan tapauskohtaisesti.



Omat tarkastukset

Rakennuksen turvallisuudesta vastaavienhenkilöiden tulee huolehtia siitä, että itse-sulkeutuvia palo-ovia ei kiilata auki vaanne pidetään kiinni eikä oviautomatiikallavarustetun palo-oven eteen kasata tavaraa,joka estäisi palotilanteessa oven sulkeutumi-sen. Vähänkin auki olevan palo-oven tuleesulkeutua ja salpautua itse ilman ihmisenapua. Savuilmaisimella toimivan suljinlait-teen virransyöttö tulee säännöllisesti todetaeli on tarkistettava, että akussa on virtaa.

Hoito ja huolto

Sulkijalaitteiden säännöllisen kunnossapidontulee sisältyä rakennuksen huolto-ohjelmaan.Yksityiskohtaisten laitetoimittajan huolto-ohjeiden tulee olla rakennuksen huoltokirjas-sa.

232http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002233http://www.ym.fi/download/noname/{3F13F34D-47C8-4031-8FAE-FB2A948AB03B}/134284234http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002

108

Jos palo-oven toimintaa ohjataan paloilmoit-timen tai sammutuslaitteiston avulla, palo-oven toimintakunto on varmistettava kysei-sen laitteiston kunnossapito-ohjelmassa mää-ritellyillä toimenpiteillä.

Vastuut

Rakennuksen omistaja ja haltija sekä toimin-nanharjoittaja ovat osaltaan vastuussa ra-kennuksen yleisissä tiloissa olevien palo-ovienja niiden sulkijalaitteiden toimintakunnosta.Huoneiston haltija on vastuussa hallinnas-saan olevien tilojen palo-ovista.


••

109

3.7 Poistumisreittien merkitseminen javalaiseminen

Kulkemisen helppous rakennuksessa ja senläheisyydessä on tärkeätä pelastamisen, pe-lastautumisen ja sammutuksen onnistumi-sen kannalta. Kulkukelpoisuudesta on annet-tu määräyksiä sekä rakentamismääräyksissäettä pelastuslaissa. Poistumisreittien merkit-semistä ja valaisemista on aikaisemmissa sää-döksissä käsitelty otsikolla ”Merkki- ja turva-valaistus sekä poistumisopasteet”.

Määritelmät

SM asetuksessa rakennusten poistumis-reittien merkitsemisestä ja valaisemisesta(805/2005235) tarkoitetaan:

poistumisreitillä rakennuksen kustakin koh-dasta ulos maan pinnalle tai muulle turvalli-selle paikalle johtavaa poistumiseen tarkoitet-tua reittiä;

poistumisopasteella erityistä kilpeä, jotakäytetään uloskäytävän sijainnin ja poistumi-seen käytettävän kulkureitin osoittamiseen;

SM asetuksessa määritelty ”hoitolaitos” kat-taa myös liikuntarajoitteisten ja muiden eri-tyisryhmien palvelu- ja asuinrakennukset.

SM 147/01/87, ”Ohjeet merkki- ja turvava-laistuksesta sekä poistumisopasteista”, sarjaA:20 (kumottu 1.9.2001), www.spek.fi/nor-mikirjasto236

Merkkivalaistus on valaistus, joka osoittaapoistumistiet. Merkkivalaistus toimii tavalli-sen valaistuksen kanssa yhtä aikaa ja siitäriippumatta.

Turvavalaistus on valaistus, joka taval-lisen valaistuksen häiriötilanteessa valaiseehuoneistoa tai sen osaa ja poistumistietäriittävän henkilöturvallisuuden saavuttami-seksi. Turvavalaistuksen avulla helpotetaanulospääsyä, pelastustoimenpiteitä ja tietyis-sä tapauksissa töiden turvallista lopettamis-ta. Turvavalaistusta käytetään tarvittaessamerkkivalaistuksen lisäksi.

Poistumisopaste on merkkivalaistus sekäopastetaulu ja suuntanuoli.


Pelastuslaki 379/2011237: ”Uloskäytävät jakulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä javalaista asianmukaisesti” (10 §).

Pelastuslaissa tai muissa säädöksissä vaadi-tut tai viranomaisen määräämät poistumis-reittien opasteet ja valaistus on pidettävä toi-mintakunnossa sekä huollettava ja tarkastet-tava asianmukaisesti (12 §).

Työturvallisuuslaki (738/2002238), 32 §:”Työpaikalla tulee olla asianmukaiset turva-ja muut merkinnät.” Lain 45 § mukaan ”Työ-paikka on työolosuhteiden niin edellyttäes-sä varustettava tarpeellisilla hälytys-, palotur-vallisuus-, hengenpelastus- ja pelastautumis-

235https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050805236http://www.spek.fi/normikirjasto237https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379238https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

110

laitteilla ja –välineillä”.

VN asetus työpaikkojen turvallisuus- jaterveysvaatimuksista (577/2003239), 16 §3.mom.: ”… Tarvittaessa uloskäytäville ja niil-le johtaville kulkureiteille on järjestettävä asi-anmukainen varavalaistus.”

SM asetus rakennusten poistumisreit-tien merkitsemisestä ja valaisemisesta(805/2005240). Asetus on tullut voimaan1.1.2006 ja se koskee poistumisopasteiden japoistumisreittien valaistuksen teknisten omi-naisuuksien osalta uudisrakentamista ja lu-vanvaraista korjausrakentamista, johon onhaettu lupaa asetuksen voimaantulopäivänätai sen jälkeen. Tätä vanhempien rakennus-ten osalta voidaan soveltaa aikaisempia sää-döksiä. SM asetuksessa esitetyt poistumis-reittien merkintöjen ja valaistuksen kunnos-sapidon vaatimukset (=kunnossapito-ohjel-ma) koskevat kuitenkin kaikkia käytössä ole-via rakennuksia.

Asetuksen mukaan poistumisopasteiden onoltava aina valaistuja. Poistumisreitin muunvalaistuksen on käynnistyttävä, kun tavalli-nen valaistus joutuu epäkuntoon. Valaistuk-sen on toimittava turvalliseen poistumiseenja evakuointiin vaadittavan ajan.

Poistumisopasteiden on yleisiltä ominaisuuk-siltaan oltava työpaikan turvamerkeistä janiiden käytöstä annetun VN päätöksen(976/1994241) mukaisia. Poistumisopastei-den on lisäksi täytettävä turvavalaistusta kos-kevassa standardissa SFS-EN 1838 turvalli-suuskilville määritellyt vaatimukset.

Huom! VN päätös (976/1994242) on kumot-tu 1.9.2015 VN asetuksella (687/2015243).Päätöksen kumoaminen ei kuitenkaan vaiku-ta poistumisopasteitten yleisten ominaisuuk-sien vaatimuksiin.

VN asetus työpaikkojen turvamerkeis-tä ja niiden vähimmäisvaatimuksista(687/2015244). Asetus määrää työnantajal-le huolehtimisvelvollisuuden siitä, että työpai-kalla on työn turvallisen tekemisen kannal-ta tarpeelliset turvamerkit ja että työntekijätsaavat opetusta ja ohjausta turvamerkeistä janiiden edellyttämistä toimenpiteistä.

Poistumisreittien merkkeinä käytetään ase-tuksen liitteessä 1 esitettyjä pysyviä kilpiä.Merkkeinä käytettävien kilpien kuvatunnuk-set voivat kuitenkin olla erilaisia tai yksityis-kohtaisempia kuin asetuksen liitteessä 1 ku-vatut edellyttäen, että ne välittävät samanmerkityksen eikä ero tee niiden merkitystävaikeammin ymmärrettäväksi.

Oheisessa valokuvassa on VNa687/2015245:n mukainen poistumisopas-te.

SFS-EN ISO239https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030577240https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050805241https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940976242https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940976243https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150687244https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150687245https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150687

111

7010+A1+A2+A3+A4+A5: Kuva-tunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuus-värit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidytturvallisuusmerkit.

SFS-EN ISO 7010+A1+A2+A3+A4+A5246

standardin ja standardin SFS 5715247 kuva-tunnukset poikkeavat VNa 687/2015 esite-tyistä, mutta niitä voi käyttää, koska niidenkatsotaan täyttävän asetetut vähimmäisvaa-timukset (ks. VN asetus 687/2015248, 9 §).

Uudisrakentamisessa on suositeltavaa käyt-tää standardin SFS-EN ISO 7010 A1-A5mukaisia kuvatunnuksia. Kyseisen standardinmukaiset poistumisopasteet on esitetty ohei-sissa kuvissa

246https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/7/462770.html.stx247https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/SFS/ID2/5/2569.html.stx248https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150687

112

Samassa tilassa käytettävien poistumisopas-teiden tulisi olla samanlaisia. Jos opastei-ta lisätään tai uusitaan, voi olla perusteltuakäyttää vanhoja kuvatunnuksia. Vanhojen jauusien kuvatunnusten käyttö sekaisin ei olekuitenkaan säädösten vastaista, jos opasteetpystytään havaitsemaan ja niiden merkitystunnistamaan ja ymmärtämään vaivatta (SM

asetus 805/2005249, 4 § 1 mom.).

RakMK E1/2011250 määrää, että ”Majoi-tustilojen, hoitolaitosten sekä kokoontumis-ja liiketilojen uloskäytävät ja kulkureitit niilletulee yleensä varustaa poistumisopasteilla japoistumisreittivalaistuksella” (E1: 10.6.4).

”Poistumisopasteilla tai poistumisreittivalais-tuksella tai molemmilla varustetaan muut-kin sellaiset tilat, joista poistuminen muutoinsaattaa olla ilmeisen vaikeata.” (E1: 10.6.4.ohje).

”Mikäli uloskäytävien ovet ja pääsy niille ei-vät ole selvästi nähtävissä tai muut ovet voi-vat harhauttaa ulos pyrkijöitä, uloskäytävätja pääsy niille tulee tarvittaessa merkitä.”(E1: 10.6.5).

SM ohje 147/01/87: ”Sisäasiainministeriönohjeet merkki- ja turvavalaistuksesta sekäpoistumisopasteista” (Sarja A:20/1987). Oh-je on kumottu 1.9.2001 lukien, mutta sitävoidaan edelleen käyttää soveltuvin osin käy-tössä olevissa rakennuksissa, joiden rakennus-lupaa on haettu ennen 1.1.2006. Ohje löytyyosoitteesta www.spek.fi/normikirjasto.251

Poistumisreittien merkitsemisestä ja valaise-misesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin op-paassa ”Rakennuksen turvamerkit”(SPEKopastaa 22). www.spek.fi/oppaat252

Oheisessa taulukossa on esitetty SPEK:nsuositukset poistumisreittien opasteiden javalaistuksen tarpeellisuudesta rakennuksenkäyttötavasta riippuen. Taulukossa esiinty-villä sanoilla ”yleensä” ja ”tarvittaessa” onomat merkityksensä:

• ”Yleensä” tarkoittaa, että kyseessäon pääsääntö, josta kuitenkin voidaan

249https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050805250http://www.ym.fi/download/noname/{3F13F34D-47C8-4031-8FAE-FB2A948AB03B}/134284251http://www.spek.fi/normikirjasto252http://www.spek.fi/oppaat

113

tietyissä tilanteissa poiketa.• ”Tarvittaessa” tarkoittaa, että kysei-

siä opasteita tai valaisimia ei pääsään-töisesti tarvita, mutta niitä tarvitaankuitenkin silloin, kun poistuminen ra-kennuksesta on jostakin syystä tavan-omaista vaikeampaa.

Uloskäytävän ja/tai sinne johtavan reitin te-hostettu merkintä tarkoittaa, että huonetilanyläosaan sijoitettujen opasteiden lisäksi käy-tetään täydentävinä opasteina:

• jälkivalaisevia, lattian rajaan asennet-tuja uloskäytävän sijainnin osoittaviamerkintöjä,

• ulos tai uloskäytävään johtavan ovenympärille asennettuja jälkivalaiseviamerkintöjä (esimerkiksi oven karmeihinkiinnitetty jälkivalaiseva tarranauha).

Merkintöjä suositellaan käytettäväksi varsin-kin kohteissa, joissa on runsaasti tiloja tunte-mattomia henkilöitä tai tiloissa, joissa poistu-misreitit ovat tavanomaisista poikkeavat, vai-keakulkuiset tai ovat vaikeasti hahmotetta-vissa / monimutkaisia.

Taulukkoa tarkentavia esimerkkejä on op-paassa ”Rakennuksen turvamerkit” (SPEKopastaa 22). www.spek.fi/oppaat253


Palotarkastukset. Asuinrakennuksissa teh-dään omavalvontaa pelastusviranomaisen an-tamien ohjeiden mukaisesti. (ks. kohta2.2.2).

Omat tarkastukset

Ks. kohta ”Hoito ja huolto”.

Hoito ja huolto

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toimin-nanharjoittajan sekä huoneiston haltijan onosaltaan huolehdittava, että viranomaistenmääräämät tai säädöksissä vaaditut poistu-misteiden opasteet ja turvamerkinnät pide-tään toimintakunnossa sekä huolletaan jatarkastetaan asianmukaisesti (ks. Pelastusla-ki 379/2011254, 12 §).

Merkit ja merkinantolaitteet on puhdistetta-va, huollettava ja tarkastettava säännöllises-ti sekä korjattava ja tarvittaessa korvattavauusilla, jotta ne säilyttäisivät ominaispiirteen-sä ja toiminnalliset ominaisuutensa. Virtaläh-teellä varustettuja merkkejä varten on olta-va varavoiman lähde sähkökatkoksen varal-ta, jos vaara ei poistu virran katkaisemisella(VNa 687/2015255).

Jatkuvasti käytössä olevan led-valaisimienvaloteho vähenee ajan kuluessa. Tämä tu-lee ottaa huomioon suunniteltaessa led-va-laisimella varustetun opasteen huoltoväliä jakorvaamista uudella.

”Poistumisreittien merkintöjen ja valaistuk-sen toimintakunnossa pysyminen on var-

253http://www.spek.fi/oppaat254https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379255https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150687

114

mistettava säännöllisellä kunnossapidolla …Kunnossapitoa varten on laadittava kun-nossapito-ohjelma, jossa selostetaan tarvit-tavat huoltotoimenpiteet. Tehdyt toimenpi-teet merkitään joko kunnossapito-ohjelmaantai erilliseen päiväkirjaan. Kunnossapito-oh-jelma ja -päiväkirja on pyydettäessä esitet-tävä alueen pelastusviranomaiselle valvontaavarten” (SM asetus 805/2005256, 9 §).

Kunnossapito-ohjelman tarkempaa sisältöä eiSM asetuksessa ole määrätty, mutta siihenliittyvää ohjeistusta on esim. standardissaSFS-EN 50172257 ”Poistumisvalaistusjärjes-telmät”.

Kumotussa SM ohjeessa 147/87 esitetäänmerkki- ja turvavalaistukseen liittyviä yk-sityiskohtaisia hoitotoimenpiteitä, joita voiedelleen hyödyntää etenkin niissä vanhem-missa rakennuksissa, joissa kyseisen ohjeenmukaiset laitteet ovat käytössä. Tällaisia toi-menpiteitä ovat:

”Merkki- ja turvavalaistuksen hoidosta huo-lehtii huoneiston omistaja tai haltija tai hä-nen nimeämänsä hoitaja”.

”Merkki- ja turvavalaistusta on hoitajan toi-mesta kokeiltava huolto- ja käyttöohjeidenmukaisesti vähintään neljä kertaa vuodessa”.

”Merkki- ja turvavalaistuksessa havaitut viattulee korjata viivytyksettä. Jatkuvan toimin-nan varmistamiseksi tulee kiinteistössä ollatarpeellisia varaosia kuten lamppuja ja sulak-keita”.

”Suoritetuista tarkastuksista, huolloista, ko-keiluista ja käyttöhäiriöistä tulee pitää päivä-kirjaa, johon on merkitty myös hoitajan nimi.Tapahtumista on eriteltävä ajankohta ja lajisekä havainnon tekijä ja toimenpiteen suo-

rittaja. Hoitajan on säilytettävä päiväkirja japyydettäessä esitettävä se paloviranomaisel-le”.

Rakennuksen omistaja, haltija tai huoltajahuolehtivat siitä, että tehdyt toimenpiteetkirjataan rakennuksen huoltokirjaan.

Kumotussa SM:n ohjeessa 147/01/87 sano-taan muutoksista ja irtikytkemisestä seuraa-vaa:

”Mikäli kiinteistössä tehdään sellaisia raken-teellisia muutoksia, että merkki- ja turvava-laistusjärjestelyt oleellisesti muuttuvat, mut-ta rakennusteknisille töille ei vaadita raken-nuslain tarkoittamaa lupaa, on muutoksistailmoitettava kirjallisesti rakennusvalvontavi-ranomaiselle.”

”Jos merkki- ja turvavalaistus kokonaan taiosittain kytketään irti, voidaan turvavalli-suus varmistaa paloviranomaisen hyväksy-mällä järjestelyllä.”

”Mahdolliset muutostyöt on pyrittävä suorit-tamaan ajankohtana, jolloin merkki- ja turva-valaistuksen vajaatoiminnasta on henkilötur-vallisuuden kannalta mahdollisimman vähänhaittaa”.

Vastuut

Poistumisreittien opasteiden toimintakun-toon, huoltoon ja tarkastuksiin liittyvistä vas-tuista määrätään pelastuslain 12 §:ssä (ks.luvun 3 alussa oleva kehystetty teksti).

Poistumisreittien merkintöjen ja valaistuk-sen toimintakunnossa pysyminen on varmis-tettava säännöllisellä kunnossapidolla. Kun-nossapidosta huolehtimisesta vastaavat ra-

256http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050805257https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFSsahko/CENELEC/ID2/5/10186.html.stx258http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050805

115

kennuksen omistaja ja haltija (SM asetus805/2005258, 9 §). Tehdyt toimenpiteet kir-jataan myös rakennuksen huoltokirjaan.

Kiinteistön omistajan ja haltijan on huoleh-dittava siitä, että palo- ja muidenkin turval-lisuuskilpien havaittavuus säilyy.


••

116


••

117

3.8 Varatiejärjestelyt

Määritelmät

Varatiellä tarkoitetaan uloskäytävää vaike-akulkuisempaa reittiä, jota pitkin on mah-dollisuus päästä turvaan palolta (YM asetus848/2017259, 2 §: Määritelmät).

Rakennuksen jokaiselta poistuisalueelta onyleensä oltava hätätilanteessa pelastautumis-ta varten vähintään kaksi reittiä ulos maanpinnalle (uloskäytävät). Tietyissä tapauksis-sa riittää, että poistumisalueelta on vain yksivarsinainen uloskäytävä ja tämän lisäksi vara-tie. Näitä tapauksia ovat enintään 8-kerrok-sisissa rakennuksissa olevat:

• Asunnot• Työpaikkatilat, joiden pinta-ala on

enintään 300 m2,• Tuotanto- tai varastotilat, joiden pin-

ta-ala on enintään 300 m2.

Enintään 2-kerroksisissa rakennuksissa vara-tienä voivat toimia maan pinnalle johtavatkiinteät tikkaat (varatietikkaat). Korkeam-missa rakennuksissa (enintään 8 kerrosta) va-ratienä on parveke tai helposti avattava ikku-na, josta pelastautuminen jatkuu pelastuslai-toksen toimenpitein. Kaupunkipientalon va-ratienä voi toimia tarkoitukseen sopiva kiin-teä porras (kaupunkipientalolla tarkoitetaanP2-paloluokan enintään 4-kerroksista asuin-rakennusta, jonka kaikki kerrokset kuuluvatasunnoittain samaan huoneistoon). Tarkoi-tuksenmukainen kiinteä porras on joissakintapauksissa mahdollinen varatienä myös kor-keammissa P1- ja P2-luokan rakennuksissa.

Varatienä voidaan pitää tarkoituksenmukai-sesti sijoitettua parveketta tai ikkuna-aukkoa,joiden kautta pelastautuminen on mahdollis-

259http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002260http://www.ym.fi/download/noname/{68F439B3-9D6E-44C4-8618-34FE9387FCE8}/132701

118

ta joko pelastamistoimenpitein tai kiinteitätikkaita/portaita pitkin taikka muita sopiviarakennusosia hyväksi käyttäen maanpinnalletai muulle palotilanteessa turvalliselle paikal-le. Turvallinen kulku ikkuna-aukosta varatie-tikkaalle tulee ottaa suunnittelussa huomi-oon.

Hyväksyttäviä varatiejärjestelyjä on esitet-ty YM asetuksen 848/2017 perustelumuisti-on260 taulukossa PM 1 (muistion sivu 36, kos-kee asetuksen pykälää 33). Kyseinen taulukkoja siihen liittyvät tekstit esitetään tässä:

Taulukko PM 1. Varatiejärjestelyt (YM ase-tus 848/2017, Perustelumuistio, 33 §)

Maanpinnan ohella riittävän turvallisenapaikkana voidaan pitää esimerkiksi A1-luo-kan tarvikkeista tehtyä osastoivaa ja riittävänpitkän palonkestävyysajan tasoa, jolta voi-daan päästä esteettä kulkemaan ulkotilassakauemmaksi palokohteesta.

Jos 2-kerroksisen P3- tai P2-paloluokan ra-kennuksen varatienä käytettävältä parvek-keelta tai ikkunalta pudottautumiskorkeusmaanpinnalle tai muulle palossa turvallisellepaikalle on yli 3,5 m, pääsy turvaan varmis-tetaan kiinteillä tikkailla.

Jos 3–4-kerroksisen asuinrakennuksen, jon-ka kaikki päällekkäiset kerrokset kuuluvatasunnoittain samaan asuinhuoneistoon (kau-punkipientalo), varatienä käytettävältä par-vekkeelta tai ikkunalta pudottautumiskorkeusmaanpinnalle tai muulle palossa tur-vallisel-

le paikalle on yli 3,5 m, pääsy turvaan var-mistetaan riittävän helppokulkuisella kiinte-ällä portaalla, jota ei ole sijoitettu ulkoseinänaukkojen välittömään läheisyyteen tai joka onsuojattu riittävästi aukoista tulevalta säteilyl-tä.

Seinään sijoitetun varatien vapaan aukon kor-keus on vähintään 600 mm ja leveys 500mm siten, että korkeuden ja leveyden summaon vähintään 1500 mm. Vaakasuoran luukun,esimerkiksi parvekeluukun, vapaan aukon vä-himmäismitat ovat 600 mm x 600 mm

Varatienä käytettävä ikkuna tehdään helpos-ti avattavaksi, mikä edellyttää yleensä senvarustamista kiinteällä painikkeella. Helpostiavattavien ikkunoiden käyttöturvallisuudestaon säädetty ympäristöministeriön asetuksel-la. Edellä mainitussa asetuksessa säädetäänaukeamisrajoittimella varustetun aukon, jon-ka lapsi voi helposti saada avatuksi, suurinsallittu avautuma. Varatienä käytettävän ik-kunan rajoittimen on oltava nuorten ja aikui-sen helposti vapautettavissa, mutta sellainen,että pieni lapsi ei saa sitä helposti auki, tairajoitinsalpa sijoitetaan pienten lasten ulot-tumattomiin.

Mikäli varatienä käytettävän ikkunan alareu-nan etäisyys lattiasta on yli 1,2 m, vara-tien käyttö varmistetaan sisäpuolisin raken-tein, joiden avulla poistuminen on mahdollis-ta.

Palonkestävässä seinässä, jonka osastoivuus-vaatimus on enintään EI 60, olevalta varatie-ikkunalta tai -aukolta ei edellytetä palonkes-tävyyttä, jos sen vapaan aukon korkeuden jaleveyden summa on enintään 1600 mm ja au-kon etäisyys vastakkaisesta rakennuksesta onvähintään 2,0 metriä

Jos ikkunaa tai luukkua, jolle on asetettupalonkestävyysvaatimus, käytetään varatie-nä, sen on oltava itsestään sulkeutuva ja sal-

119

pautuva.

Varatien järjestämisestä kuullaan paikallis-ta pelastusviranomaista, jos varatien käyttöedellyttää palokunnan toimenpiteitä.

Lainsäädäntö

YM asetus 848/2017261, 33 §, taulukko 11.

RakMK E1*:10.3.2 ohje: ”Varatienä voidaanpitää … kiinteitä tikkaita … maanpinnalle taimuulle palossa turvalliselle paikalle.”

YM asetus rakennuksen käyttöturvalli-suudesta 1007/2017262, 15 §: Turvava-rusteet:

Rakennus on varustettava sen käyttöön so-veltuvilla tarkoituksenmukaisilla ja kestävilläturvaratkaisuilla ja -varusteilla.

Asunnoissa ja muissa lasten käyttämissä ti-loissa ikkunoihin ja muihin aukkoihin, joissavoi olla putoamisen vaara, on oltava rajoit-timet, jotka sallivat enintään 100 millimetrinhelppokäyttöisen avautuman. Varatienä käy-tettävän ikkunan rajoittimen on kuitenkin ol-tava aikuisen helposti vapautettavissa.

Varateiden ja huoltoreittien tikkaiden sekämuiden rakenneosien on oltava myös hätä-tilanteessa käyttökelpoisia.

Varatien pystysuuntaisen luukun tai ikkunanvapaan aukon on oltava korkeudeltaan vähin-tään 600 millimetriä ja leveydeltään 500 mil-limetriä, kuitenkin näiden summan on oltavavähintään 1 500 millimetriä. Vaakasuuntai-sen luukun aukon on oltava vähintään 600 x600 millimetriä.

Vanhemmissa määräyksissä ja ohjeissa sano-taan:

RakMK F2263 /2001*: 3.8.4 määräystekstinmukaan Varateiden tikkaat sekä muut raken-nusosat ja laitteet tulee suunnitella ja raken-taa siten, että ne ovat hätätilanteessa käyt-tökelpoiset.

Saman kohdan ohjetekstin mukaan Varatientikkaan rakentamisessa noudatetaan soveltu-vin osin ohjeita talotikkaista, kohta 5.2.2. Si-vuttaista siirtymistä varten (kulku esimerkik-si tikkaalle kahden ikkunan välissä) seinälleasennetaan tarkoituksenmukainen käsijohdetai muu sopiva tuki.

RakMK F2264 /2001*: 5.2.2 määräystekstinmukaan Talotikkaan tulee olla kestävä, kiin-teästi asennettu sekä turvallinen ja tarkoituk-senmukaisesti sijoitettu.

Saman kohdan ohjetekstin mukaan Tikastehdään yleensä syöpymistä vastaan suoja-tusta metallista. Tikas kiinnitetään pystysuo-raan tai noususuunnassa eteenpäin kaltevak-si ja rakennetaan yhtenäisenä myös mahdol-lisen sivusuuntaisen siirtymän kohdalla. Talo-tikkaan sivujohteiden vapaa sisäpuolinen välion vähintään 400 mm ja puolien keskinäinenväli on enintään 300 mm. … Enintään kaksi-kerroksisessa rakennuksessa talotikas voi ol-la myös lahosuojattua puuta. Puisen tikkaanpuolien väli saa olla keskeltä keskelle 400 mmja johteet saadaan katkaista 600 mm ylim-män puolan yläpuolelta.

261http://www.ym.fi/download/noname/{66288BFB-A697-4FCB-B602-CE0316F2C37B}/134002262http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171007263http://www.finlex.fi/data/normit/6376/F2.pdf264http://www.finlex.fi/data/normit/6376/F2.pdf

120



Omat tarkastukset

Sisäisessä palotarkastuksessa todetaan vara-tietikkaiden kunto.

Hoito ja huolto

Varatietikkaat tulee pitää toimintakuntoise-na (toimintakunnon tarkkailu, lumen ja jäänpoisto).

Vastuut

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toi-minnanharjoittajan on osaltaan huolehditta-va siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ym-päristö pidetään sellaisessa kunnossa, että …rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tuli-palossa tai muussa äkillisessä vaaratilantees-sa poistumaan rakennuksesta tai heidät voi-daan pelastaa muulla tavoin; (Pelastuslaki265

9 §).


••


121

4. Tarkastuksien ja huollon taulukot

Tässä luvussa esitetään taulukkomuotoinenyhteenveto erilaisten rakennusten palotur-vallisuutta parantavien laitteiden ja laitteis-tojen tarkastamisesta sekä kunnossapidostaja huoltamisesta. Vastaavat asiat esitetäänmyös ilmanvaihtokanavien, nuohouksen, säh-kölaitteiden ja väestönsuojien osalta. Tauluk-ko 1 koskee tarkastuksia, joissa useimmitenon kiinteistön ulkopuolinen tarkastaja. Tau-lukossa 2 esitetään huollon ja kunnossapi-don vaatimuksia. Useammin (jopa päivittäin)toistuvia tarkistettavia asioita on koottu tau-lukkoon 3 ja kiinteistön omaehtoisesta tar-kastuksesta on taulukko 4.

Säädöksistä saadaan aiheeseen liittyvät ylei-set vaatimukset:

• Pelastuslaki 379/2011266, 12 § vaatiirakennuksen paloturvallisuutta paran-tavien laitteiden toimintakunnossa pi-tämistä, huoltamista ja tarkastamista.

• Laki pelastustoimen laitteista(10/2007267), 7 § määrää, ettärakennuksiin kiinteästi asennettavatpalonilmaisulaitteistot ja niitä vastaa-vat järjestelmät sekä automaattisetsammutuslaitteistot on huollettavaja tarkastettava siten, että laitteistottäyttävät niille säädetyt vaatimuksetkäyttöikänsä ajan.

• Käsisammuttimet on huollettava jatarkastettava sammuttimien turvalli-suuden ja toimintavarmuuden varmis-tavalla tavalla.

• RakMK E1268 /2011*: kohta 11.1.5edellyttää, että uudisrakennusten palo-turvallisuutta palvelevien laitteiden toi-mintakunnosta huolehditaan.

Asuinrakennusten palotarkastuksessa on alet-tu soveltaa omavalvontaa, jossa kiinteistö te-kee itse palotarkastuksen pelastuslaitoksenohjeiden mukaisesti (aiheesta on yksityiskoh-taisemmin kerrottu kohdassa 2.2.2).


••

266https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379267http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070010268http://www.ym.fi/download/noname/{3F13F34D-47C8-4031-8FAE-FB2A948AB03B}/134284

122

Taulukko 1. Tarkastukset

Lataa tiedosto (DOC, 51KB)269

Huom. Rakennuksessa olevien tilojen omis-tajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan sekähuoneiston haltijan on tilattava taulukossaesitetyt tarkastukset (palotarkastusta lukuu-nottamatta), ks. pelastuslaki (379/2011), 12ja 13 §. Velvollisuus koskee kaikkia sellaisiapaloturvallisuuslaitteita ja järjestelyitä, jot-ka ovat säädöksissä vaadittuja tai viranomai-sen määräämiä. Myös omaehtoisesti hankitutlaitteet on suositeltavaa tarkastaa.

TAULUKON 1 SELITYKSET:

1. Automaattisen paloilmoittimen tarkas-tusväli on 3 v. henkilöturvallisuudenkannalta tärkeissä kohteissa, joihin liit-tyy huomattava tai suuri palovaara(esimerkiksi majoitustilat ja hoitolai-tokset, tilat, joissa paloilmoitin on ra-kennusluvan ehtona). Muissa kohteis-sa tarkastusväli on 5 v. ja poikkeusta-pauksissa harkitaan kohdekohtaisesti.

2. Asennustodistus annetaan ja käyttöön-ottotarkastus tehdään ennen paloil-moittimen käyttöönottoa.

3. Asuinrakennusten sammutuslaitteistotsekä kaasusammutuslaitteistot 4 vuo-den välein

4. Käsisammuttimen tarkastus on tehtä-vä vuoden välein, jos käsisammutinta

säilytetään paikassa, jossa se on alttii-na sammuttimen toimintakuntoon vai-kuttaville tekijöille, kuten kosteudelle,tärinälle, lämpötilojen vaihteluille taipakkaselle. Käsisammuttimen tarkas-tus on tehtävä kahden vuoden välein,jos sammutinta säilytetään kuivissa jatasalämpöisissä sisätiloissa. Ensimmäi-sen tarkastuksen ajankohta määräy-tyy käsisammuttimen valmistusajan-kohdasta.

5. SM asetus rakennusten poistumis-reittien merkitsemisestä ja valaisemi-sesta (805/2005) on tullut voimaan1.1.2006 ja se koskee poistumisopas-teiden ja poistumisreittien valaistuksenteknisten ominaisuuksien osalta uudis-rakentamista ja luvanvaraista korjaus-rakentamista, johon on haettu lupaa1.1.2006 tai sen jälkeen. Tätä vanhem-pien rakennusten osalta voidaan sovel-taa aikaisempia säädöksiä.

6. Käyttöönottotarkastus ja varmennus-tarkastus tehdään ennen sähkölaitteis-ton käyttöönottoa.


••

269https://edu.spek.fi/koulutus/wp-content/uploads/sites/2/2016/02/Taulukko-1-Tarkastukset.doc

123

Taulukko 2. Kunnossapito ja huolto


Huom. Rakennuksessa olevien tilojenomistajan, haltijan ja toiminnanharjoit-tajan sekä huoneiston haltijan on osal-taan tilattava taulukossa esitetyt sellai-set huollot, joita rakennuksen oma hen-kilöstö ei saa tehdä. Velvollisuus kos-kee kaikkia sellaisia paloturvallisuuslait-teita, jotka ovat säädöksissä vaadittujatai viranomaisen määräämiä. Myös oma-ehtoisesti hankitut laitteet on suositeltavaakunnossapitää ja huoltaa. Velvollisuus koskeemyös kaikkien tulisijojen ja savuhormien nuo-housta.

TAULUKON 2 SELITYKSET:

1. Nestesammuttimien enimmäishuolto-väli on 5 vuotta. Muiden käsisam-muttimien enimmäishuoltoväli on 10vuotta. Ensimmäisen huollon ajankoh-ta määräytyy käsisammuttimien val-mistusajankohdasta. Lisäksi käsisam-mutin on huollettava jokaisen käyttö-kerran jälkeen. Käsisammutin on huol-lettava myös silloin, kun tarkastus an-taa siihen aihetta, kuitenkin vähintäänvalmistajan tai maahantuojan ohjeissamainituin huoltovälein.

2. SM asetus rakennusten poistumis-reittien merkitsemisestä ja valaisemi-sesta (805/2005) on tullut voimaan1.1.2006 ja se koskee poistumisopas-teiden ja poistumisreittien valaistuksensijoituksen ja teknisten ominaisuuksienosalta uudisrakentamista ja luvanva-raista korjausrakentamista, johon on

haettu lupaa 1.1.2006 tai sen jälkeen.Tätä vanhempien rakennusten osaltavoidaan soveltaa aikaisempia säädök-siä. SM asetuksessa (805/2005) esi-tetyt poistumisreittien merkintöjen javalaistuksen kunnossapidon vaatimuk-set (= kunnossapito-ohjelma) koskevatkuitenkin myös kaikkia käytössä oleviarakennuksia.

3. Kunnossapito-ohjelmaan liittyvää oh-jeistusta on esim. standardissa SFS-EN 50172 ”Poistumisvalaistusjärjestel-mät”. Kumotun SM ohjeen 147/01/87mukaan merkki- ja turvavalaistusta onkokeiltava huolto- ja käyttöohjeidenmukaisesti vähintään 4 kertaa vuodes-sa. Kyseistä kumottua ohjetta voi edel-leen hyödyntää soveltaen.

4. IV-kanavat ja laitteistot puhdistetaankiinteistön oman harkinnan mukaisellaaikavälillä. Vanhentunutta SM:n ase-tusta 802/2001 voidaan käyttää suun-taa antavana ohjeena, ks. tarkemmintämän oppaan kappaleesta 2.7.1 ”Il-manvaihtokanavien puhdistus” kohta”Hoito ja huolto”.

5. Käytössä olevalla kiinteällä polttoai-neella, useammilla polttoaineilla tairaskasöljyllä toimiva tulisija on nuohot-tava vuoden välein. Suuluukuttomantulisijan (avotakka) tulipesää ei nuo-hota, ellei siitä erikseen sovita. Yksin-omaan kevytöljykäyttöinen tulisija hor-meineen on nuohottava vuoden välein(ei koske keskuslämmityskattilan tuli-pesää ja tulipintoja). Omaan yksityi-

270https://edu.spek.fi/koulutus/wp-content/uploads/sites/2/2016/02/Taulukko-2-Kunnossapito-ja-huolto.doc

124

seen käyttöön pääasiassa tarkoitetunvapaa-ajan asunnon ja sen saunan tu-lisijat ja hormit on nuohottava kolmenvuoden välein. Muuhun kuin omaanyksityiseen käyttöön tarkoitetun, sään-nöllisessä käytössä olevan vapaa-ajanasunnon ja sen saunan tulisijat ja hor-mit on nuohottava vuoden välein. Nuo-hous suoritetaan tarkoituksenmukaise-na ajankohtana. Kolme vuotta käyttä-mättä ollut tulisija ja hormi on nuo-hottava lisäksi ennen käyttöönottoa.Kaasukäyttöisten tulisijojen ja hormienkunto voidaan tarkistaa palotarkastuk-sissa ja tarvittaessa määrätä nuohot-

taviksi. Rakennuksen omistajan, halti-jan, toiminnanharjoittajan ja huoneis-ton haltijan tulee osaltaan huolehtiasiitä, että tulisija voidaan esteettä nuo-hota, että savuhormille on esteetön jaturvallinen pääsy ja että rakennuksessatai sen välittömässä läheisyydessä onpalamisjätettä varten paloturvallisessapaikassa palamaton astia.


••

125

Taulukko 3. Jatkuvasti tarkastettavat kohteet



••

271https://edu.spek.fi/koulutus/wp-content/uploads/sites/2/2016/02/Taulukko-3-Jatkuvasti-tarkastettavat-kohteet.doc

126


••

127

Taulukko 4. Kiinteistön paloturvalaitteiden ja-järjestelyiden omaehtoinen tarkastus

Lataa tiedosto (DOCX, 20KB)272


••

272https://edu.spek.fi/koulutus/wp-content/uploads/sites/2/2016/02/Taulukko-4-Kiinteistön-sisäinen-palotarkastus.docx

128

Lyhenteitä ja valtionhallinnoninternet-osoitteita

Lataa tiedosto (DOCX, 13KB)273

www.finlex.fi274

www.nuohoojat.fi275

www.pelastustoimi.fi276

www.sfs.fi277

www.spek.fi278

www.tukes.fi279

www.kemikaalineuvonta.fi280

www.vahingontorjunta.fi281

www.ym.fi282

www.isannointiliitto.fi283


••

273https://edu.spek.fi/koulutus/wp-content/uploads/sites/2/2016/02/Lyhenteet.docx274http://finlex.fi/fi/275http://www.nuohoojat.fi/276http://www.pelastustoimi.fi277http://www.sfs.fi278http://www.spek.fi279http://www.tukes.fi280http://www.kemikaalineuvonta.fi281http://www.vahingontorjunta.fi282http://www.ym.fi283http://www.isannointiliitto.fi

129

Liite 1: Vaarallisten aineiden sallitut määrätmyymälähuoneessa

Kemikaalien enimmäismäärät myymälähuo-neessa riippuvat myymälän suojausratkaisus-ta. Tukes-ohjeen ”Palavien nesteiden säily-tys kaupassa” mukaiset sallitut määrät ovatoheisessa taulukossa. Yksityiskohtaisemmatohjeet löytyvät kyseisestä Tukes-ohjeesta284:

Myymälän kemikaali- ja paloturvallisuu-teen vaikuttavat palavien nesteiden ja sytty-vien kaasujen määrä, laatu, pakkaustapa, si-joittelu sekä tilan suojausratkaisut. Mitä pa-remmin tila on suojattu, sitä suurempia mää-riä siellä voi turvallisesti säilyttää tai varastoi-da. Seuraavassa taulukossa on esitetty pala-vien nesteiden, aerosolien ja nestekaasun sal-litut enimmäismäärät erilaisilla suojaus- rat-kaisuilla myymälähuoneessa.


••

284https://tukes.fi/documents/5470659/6410641/Palavien nesteiden säilytys kaupassa/28df66af-cb71-4106-8724-3eb686972914

130

Documents

Paloturvalaitteet ja järjestelyt