Jukka Ohtonen Koti kauppatavaraksi...tuksista tehtiin viideksi vuodeksi, joka nosti vuonna 2014 toimeenpantujen kilpailutusten arvoa. Sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden avaaminen

Vammaisten Asumisen Neuvottelukunta ___________________________________________________________________

Jukka Ohtonen

Koti kauppatavaraksi Vammaisten asumispalvelujen muutos 2000 -luvulla

2 Koti kauppatavaraksi

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tiivistelmä

_________________________________________________________________________

Otsikko Koti kauppatavaraksi. Vammaisten asumispalvelujen muutos 2000 -luvulla.

Toimeksiantaja Vammaisten Asumisen Neuvottelukunta.

Tekijä Jukka Ohtonen

Ajankohta 23.11.2015

_________________________________________________________________________

Koti kauppatavaraksi -otsikko viittaa vammaisten asumispalvelumarkkinoiden muutokseen 2000 -luvulla.

Asumispalveluyrityksistä on tullut vilkkaan kaupankäynnin kohteita, joka on uusi asia suomalaisessa yhteis-

kunnassa. Sosiaalialan yritystoiminnan radikaali muutos alkoi palvelumarkkinoiden avaamisesta 1990 -luvun

alussa. Siihen saakka keskushallinto ohjasi ja rajoitti kunnallisten palvelutuottajien verorahojen käyttöä ja

palvelujen ostot voittoa tavoittelevilta yrityksiltä olivat varsin vähäiset. Rajoitteiden poistuttua kunnat ryh-

tyivät voimaperäisesti ulkoistamaan ja kilpailuttamaan palvelujaan. Markkinoiden avaamisen tuloksena

syntyi kuitenkin yhden ostajan kvasimarkkinat ja merkittävä yksityisen yritysomaisuuden synty verovaroin.

Raportti esittelee julkisten kilpailutusten laajuuden, vammaisten asumispalvelujen rahoituksen ja keskeiset

yksityiset palvelutuottajat, palvelumarkkinoiden kehityksen sekä yritysten ja niiden taustalla olevien pää-

omasijoittajien toimintalogiikan.

Kehitysvammaisten asumispalvelujen julkisten kilpailutusten arvo oli vuonna 2014 noin 185 miljoonaa eu-

roa ja keskimääräinen kilpailutus oli noin 15 miljoonaa euroa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asu-

mispalvelujen vastaava arvo oli noin 260 miljoonaa euroa ja keskiarvo noin seitsemän miljoonaa euroa.

Lisäksi vaikeavammaisten erittelemättömiä asumispalveluja kilpailutettiin yhteensä noin 303 miljoonan

euron arvosta. Kaikkiaan vammaisten henkilöiden asumispalvelujen, kuntoutuksen, kuljetusten ja raken-

nushankkeiden kilpailutusten yhteenlaskettu arvo oli lähes 2,2 miljardia euroa vuonna 2014. Osa kilpailu-

tuksista tehtiin viideksi vuodeksi, joka nosti vuonna 2014 toimeenpantujen kilpailutusten arvoa.

Sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden avaaminen merkitsi yhtä historian suurimmista markkina-

avauksista, jonka periaatteellinen laajuus oli 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Avaus merkitsi yritysten

perustamisboomia ja kansainvälisten suursijoittajien pääsyä ja kiinnittymistä julkisrahoitteisille palvelu-

markkinoille. Kyse ei ollut uusien pääomien saamisesta hyvinvointipalveluihin, vaan yksityisen yritysvaralli-

suuden luomisesta suurelta osin julkisista varoista maksettavilla lainapääomilla.

Viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana sosiaalialan yksityispalvelujen (Ry ja Oy) panopiste on siirtynyt voittoa

tavoittelemattomasta toiminnasta voittotavoitteiseksi. Taiteajankohta oli vuosi 2011, jolloin sosiaalialan

yritystoiminnan volyymi ohitti voittoa tavoittelemattoman järjestöpohjaisen palvelutuotannon. Erotukseksi

voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toiminnasta voittoa tavoittelevat yritykset siirtävät yritystoiminnan

tulokset lainan korkoina, myyntivoittoina ja osinkoina ulos palvelujärjestelmästä ja kansainvälisten sijoitta-

jien tapauksessa jopa ulos maasta. Aikaisemmin yksityispalvelut tuottaneiden järjestöjen palvelutoiminnan

tulos jäi ja jää edelleen palvelujärjestelmään ja käytetään palvelujen kehittämiseen yksityisille rahoittajille

maksettavien myyntivoittojen ym. tuloserien sijaan.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sisältö Esipuhe .................................................................................................................................................. 7

I VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN TUOTANNON KEHITYS SEKÄ JULKISET HANKINNAT 2010 -LUVULLA . 8

Suunniteltua vai sattumaa? ............................................................................................................................................ 8

Julkiset hankinnat ja kilpailutukset............................................................................................................................... 20

Asumispalvelujen ARA -rahoitus .................................................................................................................................. 30

Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä asumispalvelujen ........................................................................................ 33

rahoitus ........................................................................................................................................................................ 33

II YRITYSTOIMINNAN LAAJENTAMINEN ASUMISEN SISÄLTÄVIIN PALVELUIHIN ...................................... 35

Sosiaalialan yritystoiminta ja suhde yritystoimintaan yleensä ..................................................................................... 37

Sosiaalialan yritystoiminnan muutokset ja keskittyminen ........................................................................................... 42

Sosiaalialan yrityskanta - yhteenveto ........................................................................................................................... 51

Voittoa tavoittelemattomasta voittotavoitteiseen toimintaan ................................................................................... 55

Asumispalveluiden laajuus ........................................................................................................................................... 63

Kehitysvammaisten asumispalvelut ........................................................................................................ 69

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä muut majoituksen sisältämät asumispalvelut ................... 72

Sosiaalipalvelujen jakautuminen kunta-, järjestö- ja yrityslähtöisesti .................................................... 75

III SUURIMMAT YRITYKSET ................................................................................................................... 78

Pääomasijoittajat löytävät Suomen sote -alan sinisen meren ..................................................................................... 80

Voittoa tavoittelevat yritykset...................................................................................................................................... 84

Yritysesimerkkejä ......................................................................................................................................................... 92

Mikava Oy ................................................................................................................................................ 92

Mediverkko Oy ........................................................................................................................................ 94

Mehiläinen Oy ......................................................................................................................................... 96

Attendo Oy .............................................................................................................................................. 97

Mainio Vire Oy ......................................................................................................................................... 98

Esperi Care Oy.......................................................................................................................................... 99

Suomen Terveystalo Oy ......................................................................................................................... 100

Vetrea Terveys Oy ................................................................................................................................. 101

Yrjö ja Hanna Oy .................................................................................................................................... 102

Yhteenveto yritysten taloudesta ................................................................................................................................ 103

IV Lopuksi .......................................................................................................................................... 112

Sosiaalipalvelutuotannon kaksi maailmaa ................................................................................................................. 112

Pääomasijoittajat ja yritysten kasvu ........................................................................................................................... 113

Lähteet .............................................................................................................................................. 116


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Taulukot

TAULUKKO 1: KUNNAT ASUKASLUVUN MUKAAN 17

TAULUKKO 2: KILPAILUTUSTEN KANSALLISET JA EU:N KYNNYSARVOT 20

TAULUKKO 3: JULKISTEN KILPAILUTUSTEN RAKENNE VUONNA 2014 22

TAULUKKO 4: KAIKKIEN HILMA:SSA ILMOITETTUJEN KILPAILUTUSTEN KESKEYTYKSISTÄ JA KORJAUKSISTA

PUHDISTETTU ARVO JA LUKUMÄÄRÄ VUONNA 2014 23

TAULUKKO 5: VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUJEN JA ALAN RAKENNUSHANKKEIDEN JULKISET KILPAILUTUKSET

VUONNA 2014 23

TAULUKKO 6: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ VUOSINA 2007-2014 25

TAULUKKO 7: KEHAS -OHJELMAN MUKAINEN ARA -TUKI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEEN VUOSINA 2010-2014 32

TAULUKKO 8: ERITYISRYHMIEN TUKIASUNTOJEN HANKINTAAN, VARUSTAMISEEN JA KORJAUKSIIN VUOSINA 2010-

2015 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN MYÖNTÄMIEN AVUSTUSTEN YHTEISSUMMA TUKEA SAANEEN

JÄRJESTÖN MUKAAN 34

TAULUKKO 9: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PALVELUJA VUONNA 2015 RAHOITTAVIA PÄÄOMASIJOITTAJIA

SIJAINTIMAAN MUKAAN 83

TAULUKKO 10: YRITYSTEN LIIKEVAIHTO VUOSINA 2010 - 2014 104


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuviot

KUVIO 1: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ULKOMAISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN LUKUMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖ SUOMESSA

VUOSINA 2007 - 2013 14

KUVIO 2: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITYSTEN, VOITTOA TAVOITTELEMATTOMIEN YHTEISÖJEN JA

AMMATINHARJOITUKSEN TUOTOS VIITEVUODEN 2010 HINNOIN VUOSINA 1975 - 2014 15

KUVIO 3: SOSIAALIALAN YRITYSTEN, JÄRJESTÖJEN SEKÄ JULKISYHTEISÖJEN TUOTOS VIITEVUODEN 2010 HINNOIN

VUOSINA 1975 - 2014 16

KUVIO 4: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN HILMA:SSA ILMOITETTUJEN KILPAILUTUSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA

2007 - 2014 24

KUVIO 5: ERI VAMMAISRYHMILLE SUUNNATTUJEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA

2007 - 2014 24

KUVIO 6: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN JULKISTEN KILPAILUTUSTEN LASKENNALLINEN ARVO VUOSINA 2007 -

2014 26

KUVIO 7: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN JULKISTEN HANKINTOJEN KILPAILUTUKSESSA MÄÄRITELTY ARVO

VUOSINA 2007 - 2014 27

KUVIO 8: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA 2007 - 2014 28

KUVIO 9: PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA 2007-

2014 28

KUVIO 10: VAMMAISTEN ERITTELEMÄTTÖMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA 2007-2014 29

KUVIO 11: ARAN MAKSAMIEN ERITYISRYHMIEN ASUMISEN INVESTOINTIAVUSTUSTEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2014

30

KUVIO 12: ARAN MYÖNTÄMIEN INVESTOINTIAVUSTUSTEN ASUNTOKOHTAISET KESKIARVOT ERI ERITYISRYHMISSÄ

VUONNA 2014 31

KUVIO 13: YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖ, KAIKKI TOIMIALAT VUOSINA 1993 - 2013 37

KUVIO 14: SOSIAALIALAN YRITYSTEN JA NIIDEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 1993 - 2013 39

KUVIO 15: SOSIAALIALAN YRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ VUOSINA 1993 - 2013 40

KUVIO 16: ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET, KAIKKI TOIMIALAT VUOSINA 2005 - 2013 42

KUVIO 17: ALOITTANEIDEN JA LOPETTANEIDEN SOSIAALIALAN LAITOS- JA AVOPALVELUYRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ

VUOSINA 2005-2013 44

KUVIO 18: KONKURSSIN TEHNEIDEN YRITYSTEN OSUUS KAIKISTA YRITYKSISTÄ SOSIAALIALALLA SEKÄ KAIKILLA

TOIMIALOILLA YHTEENSÄ VUOSINA 2003 - 2012 45

KUVIO 19: SOSIAALIALAN LAITOS- JA AVOPALVELUYRITYSTEN KONKURSSIT OSUUTENA VASTAAVASTA

YRITYSKANNASTA VUOSINA 2005 - 2013 46

KUVIO 20: KONKURSSIN TEHNEIDEN SOSIAALIALAN LAITOSPALVELUYRITYSTEN PROSENTTIOSUUS VASTAAVASTA

YRITYSKANNASTA VUONNA 2013 47

KUVIO 21: ALOITTANEIDEN YRITYSTEN OSUUS KYSEISEN ALAN YRITYSKANNASTA VUOSINA 2005 - 2012 48

KUVIO 22: KONSERNEIHIN KUULUVIEN JA NIIHIN KUULUMATTOMIEN SOSIAALIALAN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ

VUOSINA 2007 - 2012 49

KUVIO 23: SOSIAALIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ KONSERNEIHIN KUULUVIEN JA MUIDEN YRITYSTEN OSALTA

VUOSINA 2007 - 2013 50

KUVIO 24: SOSIAALIALAN YRITYSKANTA VUOSINA 2005-2013 51

KUVIO 25: SOSIAALIALAN YRITYSTEN TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2013 52

KUVIO 26: SOSIAALIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2013 52

KUVIO 27: SOSIAALIALAN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2013 53

KUVIO 28: SOSIAALIALAN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUONNA 2013 53


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

KUVIO 29: SOSIAALIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ TYÖNANTAJAN INSTITUTIONAALISEN ASEMAN MUKAAN VUOSINA

2000-2012 56

KUVIO 30: KUNTIEN, YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN SUHTEELLISET OSUUDET SOSIAALIALAN HENKILÖSTÖSTÄ VUOSINA

2000 - 2010 57

KUVIO 31: YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN PIIRISSÄ OLEVIEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 31.12.

2013 64

KUVIO 32: ASUMISEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ TYÖNANTAJAN MUKAAN VUONNA 2012 ILMAN VANHUSTEN

ASUMISPALVELUJA 65

KUVIO 33: ASUMISEN SISÄLTÄVIEN SOSIAALIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ TOIMINTASEKTORIN MUKAAN VUONNA 2012

POIS LUKIEN VANHUSTEN ASUMISPALVELUT 65

KUVIO 34: SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN JA NIIDEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2007 -

2013 66

KUVIO 35: SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO YRITYSTÄ JA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA

2007 - 2013 67

KUVIO 36: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN YRITYSKOHTAINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ PALVELUJEN ERI SEKTOREILLA

VUOSINA 2007 - 2012 68

KUVIO 37: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA LIIKEVAIHTO VUOSINA 2007 - 2012 69

KUVIO 38: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2007 - 2012 70

KUVIO 39: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO JA LIIKEVAIHTO PER TYÖNTEKIJÄ VUOSINA

2007 - 2012 70

KUVIO 40: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO YRITYSTÄ JA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI

KESKIMÄÄRIN VUOSINA 2007 - 2012 71

KUVIO 41: MIELENTERVEYSONGELMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ

LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA 2007 - 2013 72

KUVIO 42: PÄIHDEONGELMAISTEN LAITOS- JA ASUMISPALVELUYRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ

LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA 2007 - 2013 73

KUVIO 43: MUIDEN SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN (TOIMIALALUOKKA 879) KESKIMÄÄRÄINEN

LIIKEVAIHTO SEKÄ LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA 2007 - 2013 74

KUVIO 44: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ KUNTATYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ

TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2012 POIS LUKIEN VANHUSTEN PALVELUT JA LASTEN PÄIVÄHOITO 75

KUVIO 45: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ JÄRJESTÖ -TYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ


KUVIO 46: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ YRITYS -TYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ


KUVIO 47: KUNTIEN SOSIAALIALAN JA SOSIAALIALAN YRITYSTEN TYÖLLINEN TYÖVOIMA SEKÄ YRITYSHENKILÖSTÖN

SUHTEELLINEN OSUUS TOIMIALAN TYÖVOIMASTA VUOSINA 1993 - 2013 80

KUVIO 48 MENESTYSYRITYKSIKSI VUOSINA 2014 - 2015 SIJOITTUNEIDEN 86 SOSIAALIALAN YRITYKSEN

LUKUMÄÄRÄINEN JAKAUTUMINEN 5-LUOKKAISELLA TOIMIALALUOKITUKSELLA 89

KUVIO 49: MEDIVERKKO OY:N LIIKEVAIHTO VUOSINA 2002 - 2014 95

KUVIO 50: YRITYSTEN LIIKEVAIHTO VUOSINA 2010 - 2014 103

KUVIO 51: YRITYSTEN TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI LASKETTU LIIKEVAIHTO VUOSINA 2010 - 2014 106

KUVIO 52 YRITYSTEN TASE VUOSINA 2010 - 2014 107

KUVIO 53: YRITYSTEN KUMULATIIVINEN INVESTOINTIEN NETTOLISÄYS 109

KUVIO 54: YRITYSTEN INVESTOINTIEN KESKIMÄÄRÄINEN OMARAHOITUSOSUUS VUOSINA 2010 - 2014 110


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Esipuhe

Vammaisten asumispalvelut ovat ajankohtainen asia kolmesta syystä. Sosiaalipalvelujen

avaaminen markkinaehtoiselle kilpailulle on tehnyt vammaisten asumispalveluista kauppata-

varaa, vaikka kyse on monen vammaisen henkilön osalta koko elämän mittaisesta palvelusta

ja kodista. Toinen ajankohtainen asia on kilpailulainsäädännön uudistus, jolla määritellään ne

ehdot, joiden puitteissa järjestämisvelvolliset kunnan hankkivat palveluja niitä tarvitseville.

Kolmas ajankohtainen asia on valmisteilla oleva sote -uudistus, jolla sosiaalipalvelujen rahoi-

tuksen ja tuottamisen ehdot määritellään pitkälle tulevaisuuteen.

Koti kauppatavaraksi -raportti esittelee ja analysoi vammaisille henkilöille välttämättömien

asumispalvelujen kilpailutusta, rahoitusta ja markkinoistumista sekä niissä 2000 -luvun kulu-

essa tapahtuneita muutoksia. Selvityksen toimeksiantaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Säätiön tavoit-

teena on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja luoda laadukkaita palvelumalleja erityisiä tarpeita

omaavien ihmisten ja heidän läheistensä tueksi. Selvityksen tekijä on tutkija, terveydenhuol-

lon lisensiaatti ja sosiologi Jukka Ohtonen, jolla on pitkä kokemus hyvinvointialan palvelu-

markkinoiden analysoinnista sekä konsultoinnista yritystoiminnan edistämiseksi.

Tampereella

Markku Virkamäki

Toiminnanjohtaja


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

I VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN

TUOTANNON KEHITYS SEKÄ JULKISET

HANKINNAT 2010 -LUVULLA

Suunniteltua vai sattumaa?

Vammaisten asumispalvelujen tulevaisuuskuvan ydin muodostuu julkisten hankintojen ja-

kautumisesta voittoa tavoittelemattomien kuntien ja järjestöjen sekä toisaalta voittotavoit-

teisten yhtiöiden kesken. Sosiaali- ja terveysalan suurin muutos vuosikymmeniin on ollut pal-

velumarkkinoiden avaaminen rajoittamattomalle kilpailulle. Sen seurauksena terveydenhuol-

lon yksityissektori on organisoitunut uudelleen noin 12 vuoden ajan1 ja vastaava muutos on

alkanut myös sosiaalipalveluissa. Tähän saakka terveyspalvelujen suurin muutos on ollut yri-

tyskauppojen myötä tapahtunut yksityissektorin sisäinen palvelutuotannon keskittyminen

suuryrityksiin. Sosiaalipalveluissa vastaavaa siirtymää ei yhtä lailla ole tapahtunut, koska pe-

rinteisten kansalaisjärjestöjen palvelutuotannon ostaminen ei ole samalla tavoin onnistunut

kuin yritysperustaisessa terveydenhuollossa. Sosiaalialan suurin muutos koskee kunnallisten

palvelujen ulkoistamista ja yksityistämistä voittoa tavoittelevaksi ja huomattavalta osin suur-

yritysten hallitsemaksi yritystoiminnaksi.

Ulkomaisten ja myös kotimaisten pääomasijoittajien tulo valtionosuusuudistuksella avatuille

markkinoille merkitsi uuden ja alalla ennen kokemattoman yksityisen rahoitusvoiman invaa-

siota. Sijoittajien näkökulmasta näyttää kuin valtionosuusuudistus olisi avannut kilpailusta

vapaan ns. sinisen meren.2 Sen ohella johtoa ja ohjausta vaille jätetystä sosiaali- ja terveys-

alasta näytti tulleen vapaan rahastuksen kenttä, josta nopeimpien toimijoiden hankkimat

voitot muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi. Kaiken perustana oli isäntää vailla oleva kun-

nallinen veroraha ja sitä lähes umpikujassa ohjaavat kunnalliset päättäjät.

1 Uudelleen organisoitumisen voidaan sanoa alkaneen Mehiläisen ja Tohtoritalon kaupasta vuonna 2000 ja etenkin

ensimmäisen ulkomaisen pääomasijoittajan tulosta Suomen palvelumarkkinoille vuonna 2003, kun brittiläinen 3i osti Suomen Terveystalon. 2 Ks. Kim Chan W, Mauborgne Renée (2007): Sinisen meren strategia. Talentum. Helsinki.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Uusinta vaihetta yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen organisoitumisessa edus-

tavat pankkien ja vakuutuslaitosten ryhtyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiksi ja

sosiaali- ja terveysalan suurimpien yritysten listautuminen pörssiin. Toistaiseksi institutionaa-

liset sijoittajat ovat tyytyneet osallistumaan sosiaali- ja terveysalalta saatavien voittojen ta-

voitteluun sijoitusyhtiöiden kautta. Vuonna 2013 OP-Pohjola, joka on maan suurin finanssi-

ryhmittymä, teki kuitenkin uuden avauksen ja perusti ensimmäisen, Pohjola Vakuutus Oy:n

omistaman sairaalan. Yhtiön tavoitteena on perustaa sairaalat myös Tampereelle, Ouluun

sekä Kuopioon ja Turkuun. Syksystä 2015 alkaen sairaalaketjun nimeksi otetaan Pohjola.3 Mi-

käli yksityistymiskehitys jatkaa jo havaittua kaavaa, myös institutionaalisten sijoittajien suora

sijoitustoiminta levittäytyy terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin.

Pörssiin listautumalla kasvuyritykset hankkivat pääomia ja varmistavat menestystään kilpai-

lussa edelleen avattavista julkisista hankinnoista ja ulkoistuksista. Pörssirahoituksen käyttö

on toistaiseksi ollut vähäistä sosiaali- ja terveysalan palveluyrityksissä. Aikoinaan Terveystalo

osti niin aktiivisesti yrityksiä, että noin sadan yrityskaupan jälkeen se oli ilmeisessä konkurssi-

riskissä ja pelastautui pörssiin menon avulla siihen saakka kunnes ulkomainen pääomasijoit-

taja osti yrityksen ja lunasti sen ulos pörssistä. Toinen pörssiyritys oli suun terveydenhuollos-

sa toimiva Oral, joka sekin on jo otettu pörssistä.4 Toukokuun alussa vuonna 2015 suurelta

osin kotimaisten pääomasijoittajien omistuksessa oleva Pihlajalinna ilmoitti aikeistaan listau-

tua Helsingin pörssiin5 ja Talouselämä lehden mukaan6 myös eräät muut alan suuryritykset

suunnittelevat pörssiin hakeutumista.

Ilmeisin syy yritysten pääomittamisen voimistamiseen on julkisen ja yksityisen palvelutuo-

tannon suhteen mahdollinen muutos. Koska yksityinen palvelutuotanto kattaa runsaan nel-

jänneksen koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuista7, voidaan olettaa, että jo nykyinen

pääomaperusta riittää yksityisen palvelusektorin sisäisiin liikkeisiin. Mutta mikäli yrityksille

tarjotaan mahdollisuus kasvavaan osuuteen vielä kuntien ja sosiaalialalla myös voittoa ta-

3 https://www.op.fi/op?cid=-66042 sekä http://yle.fi/uutiset/op-ryhma_perustaa_suomeen_pohjola-

sairaalaketjun/7612513 4 Ks. Talouselämä -lehti 4.5.2015

http://www.talouselama.fi/uutiset/pihlajalinna+listautuu++kuntien+terveydenhoito+mutkan+kautta+porssin+paalistalle/a2304421 5 Pihlajalinna listautui 11.6.2015 Helsingin pörssiin.

(http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201506110021&comid=PIHLIS) 6 Emt.

7 http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/vastuutahot/yksityinen_sektori


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

voittelemattomien järjestöjen hallinnassa olevasta, yli 70 prosentista palvelutuotantoa, kil-

pailu markkinoista tulee kiihtymään ja pääomien tarve lisääntymään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen ymmärtäminen edellyttää tietoa palvelurakenteen

kehityksestä, nykytilasta ja toiminnan logiikasta. Hyvä on tiedostaa myös yritysten alaa koh-

taan tunteman kiinnostuksen perusta ja ansaintalogiikka: sosiaali- ja terveyspalvelut ovat

suurelta osin välttämättömyyshyödykkeitä ja etenkin sosiaalipalvelut jo määritelmänsä mu-

kaisesti ainakin osittain verovaroin rahoitettuja8.

Tämän hetken merkittävin asia on muutos voittoa tavoittelemattomien palvelujen sekä voit-

totavoitteisten palvelujen keskinäissuhteessa. Samalla valinta koskee siirtymistä suunnitel-

lusta ja ohjatusta, pohjoismaisesta palvelurakenteesta kohti markkinaperusteista ja vaikeasti

ohjattavaa palvelutuotantoa. Niin kauan kuin päätöksentekijöinä ovat asiantuntemusta vailla

olevat, toimialan ja markkinoiden toimintalogiikkaa hallitsemattomat kunnat9 ja lainsäädäntö

jättää markkinoille vapaat kädet, paine muutokseen tulee olemaan suuri ja pitkän aikavälin

vaikutukset arvaamattomat.

Seuraava kuvio havainnollistaa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta alkanutta palvelura-

kenteen muutosta. Kuvion perustana on alunperin Julian le Grandin muotoilema nelikenttä,

johon liitettiin alhaalla kulkeva kuvaus ja skenaario Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelurakenteen muutoksesta. Kuvio laadittiin alunperin (vuonna 2009) havainnollistamaan

terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutosta. Myöhemmin on ilmennyt, että kuvio sovel-

tuu myös sosiaalialan palvelurakennemuutoksen havainnollistamiseen.

8 Sosiaalipalvelun lähtökohta on julkinen rahoitussubventio. Mikäli se puuttuu, kyse ei ole sosiaalipalvelusta, vaan

esimerkiksi yksityisestä henkilökohtaisesta palvelusta. Asumispalveluissa ero näkyy esimerkiksi palvelutalon ja hotellin välillä. Julkinen hankinta ja rahoitus turvaavat usein tavanomaisia kuluttajamarkkinoita vakaamman kassavirran. 9 Näin voidaan sanoa kun tiedetään, että Tilastokeskuksen rekisteritietojen mukaan (erillisajot) 15 vuotta valtion-

osuusuudistuksen säätämisen jälkeen (vuonna 2008) kuntien terveydenhuollon koko suunnitteluhenkilöstö oli 427 henkilöä, joista puolet oli avustavia työntekijöitä ja kolmannes määräaikaisissa työsuhteissa. Alle 50 000 asukkaan kunnissa, joita on 96% kaikista ja joissa asuu 2,7 Milj. asukasta, alan suunnittelun ja kehittämisen työntekijöitä oli yh-teensä 62 henkilöä, joista puolet (32) varsinaisissa asiantuntijatehtävissä ja kolmannes määräaikaisissa työsuhteissa. Suunnittelun ammattilaisia on siis vaatimattomat 0,3% terveydenhuollon koko henkilöstöstä. Sosiaalitoimen osalta voidaan olettaa, että tilanne tuskin on terveydenhuoltoa parempi. Voidaan siis sanoa, että vaikka valtionosuusuudis-tus sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lakkauttaminen siirsivät sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistehtävän kun-tiin, nämä pysyivät passiivisina eivätkä palkanneet kehittämisen kannalta välttämättömiä asiantuntijoita ja alan tunte-via päätöksenteon valmistelijoita. Käytännössä kunnat eivät asian vaatimalla tavalla ottaneet vastaan heille tarjottua päättäjän roolia ja ovat laiminlyöneet sosiaali- ja terveydenhuollon vaatiman analyyttisen kehittämisen.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuviosta on nähtävissä suomalaisen palvelujärjestelmän rotaatio pohjoismaisista, verorahoit-

teisista ja palkkaperustaisista palveluista kohti yritysperustaista ja voittotavoitteista palvelu-

järjestelmää. Pohjoismainen toimintamalli oli käytössä noin 20 vuotta, 1970 -luvun alusta

vuoteen 1993. Palvelut kyettiin tuottamaan koko maan peittävästi ja kaikki väestöryhmät

kattavasti ja niin, että kansainvälisissä vertailuissa palvelut menestyivät hyvin sekä laadun et-

tä sosiaalisten tulonsiirtojen vaikuttavuuden osalta ja palvelujen kokonaiskustannukset py-

syivät OECD -maiden keskiarvon alapuolella. Liioittelematta voidaan sanoa, että vuoteen

1993 saakka sekä palvelu- että rahoitusjärjestelmä kuuluivat maailman kehittyneimpien

joukkoon. Koska vuonna 1993 purettu rahoitusjärjestelmä jäi vaille toimivaa jatkoa, aikai-

semman ja hyvin toimineen palvelujärjestelmän haaste siirtyy nyt 2000 -luvun toisella vuosi-

kymmenellä toteutettavalle sote -uudistukselle.

Lähinnä mielikuvien varassa10, ilman kokeiluja ja kattavia laskelmia valmisteltu ja toteutettu

valtionosuusuudistus merkitsi Suomen osalta pohjoismaisen palvelumallin rappeuttamisen

10

Tällaisia olivat mm. menoperustaisten valtionosuuksien synnyttämä tuhlausautomaatti, joka tarkemmassa lasken-nassa osoittautui paikkansa pitämättömäksi. Toinen muutosta ohjannut mielikuva oli tavaramarkkinoilta lainattu, mutta voittoa tavoittelemattomassa julkisessa taloudessa tarpeeton tilaajan ja tuottajan erkaannuttamisen välttämät-tömyys. Suoranaisesta hullunkurisuudestaan huolimatta tilaaja-tuottaja -mallia on sovellettu julkisessa hallinnossa ja aiheutettu mittavat hallinnolliset ongelmat ja merkittävät transaktio- ja lisäkustannukset. Kolmas perusteeton mieli-kuva oli kunnissa piilevä luovuus ja uudistuskyky, jota keskushallinnon säätely kahlitsi. Valtionosuusuudistuksella kuvi-teltiin vapautettavan nämä voimavarat, mutta kuten on voitu havaita, sellaisia ei kunnissa ollut. Uuden ja innovatiivi-

Hyvinvointipalvelujen markkinoistuminen(Nelikenttä: Julian Le Grand)

Keskitetty

Hajautettu

Julkiset palvelut Yksityiset palvelut

UK

Pohjois-maat

Ketjuuntunuttuotanto

Keski-Eurooppa

Suomi vuoteen 1992

Suomessa maailman hajautetuin

palvelujärjestelmä

Suomessa maailmanhajautetuin ja markkinavetoisin

palvelujärjestelmä

Palvelusetelilaki

Valtionosuusuudistus

Palvelumarkkinatsuuryritysten

hallintaan

2020Kilpailu markkinoista

kiihtyy2009

1992

20101993

Palvelutuotantomonopolisoituuja kustannukset

nousevat

OYj


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

alkua. Uudistus lopetti kuntarajat ylittävän taloudellisen yhteisvastuullisuuden ja kustannus-

ten tasauksen sekä avasi palvelut säätelemättömälle kilpailulle. Uudistus siirsi päätöksenteon

keskushallinnolta kuntiin, joilta puuttui tuolloin ja puuttuu edelleen palvelujen ohjaukseen ja

päätöksenteon valmisteluun tarvittavat asiantuntijat. Muutosten seurauksena palvelujärjes-

telmä ajautui tuuliajolle. Uudistuksella purettiin keskitetty julkinen ohjaus ilman korvaavaa

ohjausjärjestelmää ja samanaikaisesti tehtiin koko Suomen historian suurimpiin lukeutuvaa

markkina-avaus. Noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta avattiin kilpailulle ja pian tämän

jälkeen paikalle tulivat sekä kotimaiset että ulkomaiset pääomasijoittajat ja kilpailu palvelu-

markkinoista alkoi.

Sosiaali- ja terveysministeriö luopui 1990 -luvun alussa palvelujen ohjausvälineistään ja oli jo

2000 -luvun alussa ilmeisen tietämätön vallitsevasta tilanteesta ja neuvoton jo tuolloin vält-

tämättömäksi tunnistettavan rahoituksen uudistamisen suhteen. Valtionvarainministeriö

puolestaan keskittyi valtion omaisuuden myyntiin ja velkojen lyhentämiseen, telakkatukien

rajoittamiseen, sähkö- ja telemarkkinoiden tilanteeseen sekä Suomen EU -jäsenyyden (vuo-

desta 1995 alkaen) ja ennen muuta Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) mukanaan tuomiin

tehtäviin ja uudistuksiin, kuten yhteiseen valuuttaan siirtymiseen juuri vuosituhannen vaih-

teessa.

Sosiaali- ja terveysmarkkinoita pidettiin vakaina vielä suuren muutoksen kynnyksellä vuosi-

tuhannen vaihteessa ja valtionvarainministeriö tyytyi suosittelemaan tilaaja-tuottaja -

toiminnan laajentamista julkisessa hallinnossa, kilpailun ja esimerkiksi uuden subventioväli-

neen, palvelusetelin käytön lisäämistä.11 Kattavien sosiaali- ja terveysalan rakenneanalyysien

puuttuessa myös avattujen palvelumarkkinoiden muutosten ennakointi puuttui. Suuret muu-

tokset tulivat yllätyksellisinä ja vaikutuksiltaan odottamattomina siitä huolimatta, että aikai-

semmin lähes kilpailusta vapaa sosiaali- ja terveydenhuolto kattoi noin puolet kuntien budje-

teista ja mainitut noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Markkinoiden avaaminen 1990 -luvun alussa johti laman hälvettyä kotimaisten ja etenkin ul-

komaisten pääomasijoittajien tuloon ensin terveydenhuollon ja 2010 -luvulla myös sosiaa-

sen ohjauksen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä joutui tilaan, jossa sillä ei ollut vastuullista johtoa eikä toimivaa ohjausta. 11

Ks. Suomen talouskertomus "Suomen toimenpiteet hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Valtiovarain-ministeriö. Hyväksytty EU-ministerivaliokunnassa 26.11.1999." (http://www.2014.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/4725/4726_fi.pdf)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

lialan palvelumarkkinoille. Muutoksen myötä siihen saakka pienyritysvaltainen ja suurelta

osin ammatinharjoitukseen perustunut terveydenhuollon yksityissektori organisoitui uudel-

leen. Poikkeuksellisen vahvasti pääomitetut yritykset kykenivät ostamaan käytännössä kaikki

myyntiin tulleet ja kilpailun paineessa myyntiin saadut yritykset. Sen lisäksi yritysten tausta-

rahoitus mahdollisti niiden markkina-aseman laajentamisen orgaanisella kasvulla sitä mukaa

kun kunnat ulkoistivat palvelujaan. Terveydenhuolto toimi suunnan näyttäjänä myös sosiaa-

lialalle ja yksityisessä terveydenhuollossa menestyneet yritykset alkoivat laajentaa toimin-

taansa myös sosiaalipalveluihin. Tuloksena oli palvelutuotannon keskittyminen ja yritysten

kasvu tavalla, joka ei ole todennäköistä tavanomaiselle investoinneissaan tulorahoituksesta

ja pankkilainoituksesta riippuvaiselle yritykselle12.

Muutoksen alkuun saattaminen ja siitä alkanut palvelujen keskittymiskehitys oli mahdollista

vain kotimaisten toimijoiden aloitteellisuuden turvin. Yksityisten palvelumarkkinoiden uudel-

leen organisointi alkoi Terveystalon kaltaisista, jälleenmyyntiä varten kootuista yritysrypäis-

tä. Lisäksi tarvittiin 1990 -luvulla laman aikana tehdyt virhearviot koulutusmitoituksissa. Tär-

kein näistä oli vastoin kaikkia käytettävissä olevia tietoja tehty selvitysmiessuositus ja sen

myötä toteutettu lääkärikoulutuksen supistaminen neljänneksellä. Seurauksena oli lääkäripu-

la vajaan 10 vuoden kuluttua. Vaikeudet henkilökunnan saannissa johdattivat kunnat käyt-

tämään ns. keikkalääkäreitä ja ulkoistamaan palvelujaan yksityisille yrityksille.

Viimeistään henkilövuokraus- ja terveyspalveluyritysten poikkeuksellisen suuret voitot ja

johdon palkitsemiset13 olivat näkyvä signaali uuden ja poikkeuksellisen tuottoisan markkinan

avautumisesta. Kotimaiset ja ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat hankkivat yrityksiä ja yri-

tysrypäitä omistukseensa ja aloittivat määrätietoiset investoinnit markkinaosuuksien laajen-

12

Tulorahoitukseen nähden liian voimakas lainaperustainen investoiminen johtaa velkaantumien lisäksi likviditeetti- ja samalla lainanhoito-ongelmiin. 13

Esimerkiksi vuonna 2000 perustettu keikkalääkärifirma MedOne, joka sai tulonsa lääkäripulasta kärsiviltä kunnilta, maksoi 2000 -luvun puolivälissä yrityksen jokaiselle kolmelle johtajalle palkkaa, joka vastasi 20 sairaanhoitopiirin joh-tajan yhteenlaskettua palkkaa. Sen lisäksi johto sai viisi vuotta toimineen yrityksen myynnistä miljoonien pääomatulot, joilla he sijoittuivat maan parhaiten ansainneiden joukkoon. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/medonesta+lohkesi+miljoonia/a123320 sekä http://www.attendo.fi/tamaonattendo. Saman kaltaista ylenpalttisuutta esiintyy myös menestyneimpien sosiaalialan yritysten johdon palkkauksessa. Sanoma-lehtitietojen (HS) mukaan esimerkiksi Medivire Hoiva maksoi talousjohtajalleen yli 900 tuhatta euroa ja toimialajohta-jalle lähes puoli miljoonaa palkkatuloja vuonna 2007. Korkeimmillaan palkat ovat lähes viisinkertaiset maan parhaiten palkatun kaupunginjohtajan (Espoo) palkkatuloon verrattuna. Ks. http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Vanhusten+hoivabisneksess%C3%A4+johtoa+palkitaan+my%C3%B6s+bonuksin/HS20081107SI1YO032qm sekä http://yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2009/12/kaupunginjohtajien_palkkahaitari_on_levea_1281132.html


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

tamiseksi suurelta osin verorahoitteiselta palvelukentältä. Samaan aikaan keskushallinto

suosi yksityistämistä esimerkiksi palvelusetelirahoituksen avaamisella14 niin, että ostopalve-

lut ja ulkoistukset vakiintuivat ja normalisoituivat osaksi kunnallista sosiaali- ja terveyshallin-

toa ilman, että toimien pitkän aikavälin seurannaisvaikutuksista olisi käsitystä.

Kuvio 1: Sosiaali- ja terveysalan ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä ja henkilöstö Suomessa vuosina 2007 - 2013

Ulkomaisten pääomasijoittajien ja yritysten invaasion voimasta kertoo ulkomaisten tytäryh-

tiöiden lukumäärän ja henkilöstön (kuvio) sekä liikevaihdon kasvu Suomessa. Tilastokeskuk-

sen tietojen mukaan viidessä vuodessa, vuodesta 2007 huippuvuoteen 2012, näiden yritys-

ten lukumäärä yli kolminkertaistui, henkilöstön määrä kuusinkertaistui ja liikevaihto viisin-

kertaistui.

Kuviossa sosiaali- ja terveysalaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tämä on perustelta-

vissa sillä, että Suomeen toimintansa ulottaneet ulkomaiset pääomasijoittajat aloittivat os-

tamalla terveysalan yrityksiä, mutta tänne kiinnityttyään laajensivat esimerkiksi Mehiläisen

tapaan yrityksen toimintaa myös sosiaalipalveluihin.

14

Ks. Laki 24.7.2009/569.

15 15

26

3137

48

41

1477

6826

0

10

20

30

40

50

60

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*

Yhtiöiden lukumäärä

Henkilöstö

Henkilöstön lkm Yhtiöiden lkm


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sijoittajien kiinnostus kilpailulle avattua suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohtaan

on ymmärrettävää jo alan laajuuden vuoksi. Kansantalouden tilinpidon mukaan sosiaalialan

tuotoksen arvo oli vuonna 2014 11,1 miljardia euroa ja terveysalan vastaavasti 17,4 miljardia

eli yhteensä 28,5 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteenlaskettu osuus brutto-

arvonlisäyksestä oli 10 prosenttia vuonna 2014.15

Kuvio 2: Sosiaali- ja terveysalan yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja ammatinharjoituksen tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975 - 2014

Kuviossa ovat paremman luettavuuden vuoksi vain muut kuin julkiset sosiaali- ja terveysalan

tuottajat. Kuntien ja valtion eli julkisyhteisöjen yhteenlaskettu vastaava tuotos oli 7 149 mil-

joonaa vuonna 1975 ja 17 813 miljoonaa euroa vuonna 2014. Pitkällä aikavälillä 1975 - 2014

yritysten tuotos on kasvanut 3,4 -kertaiseksi, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen osuus

3,3 -kertaiseksi ja kuntien osuus 2,5 -kertaiseksi. Yritysten tuotoksen kasvu kääntyi voimak-

kaaseen nousuun heti 1990 -luvun laman jälkeisinä vuosina niin, että tuotos yli kolminker-

taistui (3,2), kun koko alan vastaava kasvukerroin oli 1,4. Kuvio havainnollistaa kuinka voittoa

15

Lukujen lähde on Tilastokeskus. Arvonlisäyksestä: "Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muo-dostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Kun tähän perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen lisätään koko kansantalouden tasolla lasketut tuoteverot ja siitä vähennetään koko kansantalouden tasolla lasketut tuotetukipalkkiot, saadaan tulokseksi BKT markkinahintaan, eli kansainvälisesti käytössä oleva BKT-tieto." http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=3&subject_id=2

1266

4334

612

2036

356642

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

19

75

19

77

19

79

19

81

19

83

19

85

19

87

19

89

19

91

19

93

19

95

19

97

19

99

20

01

20

03

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Yritykset

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Kotitaloudet

Sosiaali- ja terveysalan tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975 - 2014. Lukujen lähde: Tilastokeskus.Kotitaloudet tarkoittavat käytännössä ammatinharjoituksen tuotosta.

Miljoonaa euroa


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

tavoitteleva yritystoiminta ja voittoa tavoittelematon järjestöjen palvelutuotanto kehittyivät

lähes samaan tapaan vuoteen 2003 saakka. Sen jälkeen sektoreiden kasvukäyrät erkaantui-

vat toisistaan. Järjestöjen palvelutuotannon kasvu lähes pysähtyi, mutta yritykset jatkoivat

voimakasta kasvuaan. Edellisiä merkittävästi vähäisemmän ammatinharjoituksen liikevaih-

don kasvu pysyi niin ikään muita vähäisempänä koko tarkastelujakson ajan.

Seuraava kuvio havainnollistaa sosiaalialan eri toimijoiden tuotoksen pitkän aikavälin kes-

kinäissuhteet, muutokset ja kasvun vuodesta 1975 vuoteen 2014.

Kuvio 3: Sosiaalialan yritysten, järjestöjen sekä julkisyhteisöjen tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975 - 2014

Tarkastelujakson alkuvuodet 1975 - 1990 olivat ennen muuta kunnallisten palvelujen kasvun

aikaa. Ajanjaksoon sisältyy myös hyvinvointivaltion palvelujen rakentaminen, joka tehtiin

pääosin kotimaisin varoin, ilman merkittävää ulkomaista lainanottoa16.

16

Vuonna 1990 julkisen velan määrä oli 12,5 miljardia ja 14 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun osuus vuonna 2014 oli ennakkotietojen mukaan 59,3 prosenttia ja 121 miljardia euroa. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito / Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka). Julkisen velan kasvu johtuu lukuisista talouden, tuotannon ja esimerkiksi verotuk-sen rakennetekijöistä ja niiden muutoksista. Tämän vuoksi on lyhytnäköistä ajatella julkisia palveluja yksinomaisiksi velkaantumien aiheuttajaksi ja niiden karsimista velan kasvun hillinnän toimivaksi keinoksi. Julkiset palvelut paitsi heijastavat yhteiskunnallisia tarpeita, ovat ennen toteutumistaan läpäisseet moniportaisen poliittisen tarkoituksen-mukaisuusharkinnan. Toisaalla esimerkiksi suurten tulojen siirtäminen verotuksellisesti edullisiksi pääomatuloksi kään-

2 143

6 343

213

1 737

374 /

1 634

410

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

19

75

19

77

19

79

19

81

19

83

19

85

19

87

19

89

19

91

19

93

19

95

19

97

19

99

20

01

20

03

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Julkisyhteisöt

Yritykset

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Kotitaloudet

Sosiaalipalvelujen tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975 - 2014. Lukujen lähde: Tilastokeskus.

Miljoonaa euroa


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Käänne tapahtui 1990 -luvun alussa, jonka jälkeen kuntien (julkisyhteisöt) sosiaalipalvelujen

tuotoksen kasvu laantui ja kasvu siirtyi yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen

palvelutoimintaan. Tuotoksella mitattu Sosiaalialan yritystoiminta lähes kymmenkertaistui

(9,7) aikavälillä 1990 - 2014. Kuntien palvelutuotanto kasvoi vain yhden kymmenyksen (1,1),

järjestöjen tuottamat palvelut hieman yli kaksinkertaistuivat (2,2) ja alunperin vähäinen am-

matinharjoitus (seitsemän miljoonaa vuonna 1990) lähes kuusinkertaistui (5,9) 41 miljoo-

naan vuonna 2014. Kuvio osoittaa myös kuinka yritysten toiminnan laajuus ohitti järjestöjen

tuottamien palvelujen tuotoksen vuonna 2013.

Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kilpailusta puhuttaessa on aiheellista muistaa Suomessa

vallitsevat olosuhteet sekä palvelujen erityisluonne. Tavallisesti kilpailutuksella ajatellaan ta-

voiteltavan kustannustehokkuutta ja kustannusten säästöjä. Kilpailun toteutuminen edellyt-

tää kuitenkin toimivia markkinoita, kuten riittävää määrää palvelujen tuottajia ja palvelujen

tarpeessa olevia, eli myyjiä ja ostajia. Toistaiseksi ensisijaisesti kunnat ja kuntayhtymät kilpai-

luttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Suomen kuntarakenne ja kuntien väestöpoh-

jat ovat kuitenkin sellaiset, että meillä on vain yhdeksän (3%) yli sadantuhannen asukkaan

kuntaa, joissa voidaan edes teoreettisesti ajatella kilpailun toimivan. Toisessa päässä meillä

on 281 alle 30 000 asukkaan kuntaa (89% kaikista), jotka ovat käytännössä liian pieniä edes

periaatteessa hyötymään sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksesta. Pienten kuntien kes-

keinen ongelma on tuottajien vähäisyys ja alueellisten tuotantomonopolien muodostuminen.

Taulukko 1: Kunnat asukasluvun mukaan

Kunnan asukasluku 31.12.2014

Lkm %

Yli 100 000 9 3

50 000 - 100 000 11 3

30 000 - 50 000 16 5

alle 30 000 281 89

Kuntia yhteensä 317 100

tyi jyrkkään kasvuun vuonna 1994, jolloin yritykset maksoivat osinkoja 875 miljoonaa, kun niiden määrä vuonna 2007 oli lähes kaksikymmenkertaistunut 16,5 miljardiin euroon. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kilpailua ohjaavan EU:n hankintadirektiivin eräänä tavoitteena on pk-yritysten liiketoimin-

taympäristön parantaminen17. Kuten jo hyvin tiedetään, sellainen on jäänyt pelkäksi puheek-

si ja vaikutukset suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ovat tältäkin osin päinvastaiset.

Sen sijaan että pienten ja keskisuurten palveluyritysten toimintaedellytykset olisivat muuttu-

neet paremmiksi, alkoi yksityisesti tuotettujen palvelujen keskittyminen suuryrityksiin.

Kilpailuttaminen on helpointa, vaikka ei ongelmatonta toimenpidekeskeisissä palveluissa.

Niissäkin sosiaali- ja terveyspalveluista voittoa tavoittelevien yritysten asema palvelun tuot-

tajana sisältää merkittäviä taloudellisia riskejä. Näyttää ilmeiseltä että ongelmia syntyy eikä

mitkään eettiset normit riitä niiden torjuntaan, kun voittoa tavoitteleva tuottaja pääsee mää-

rittelemään potilaansa / asiakkaansa palvelutarpeen (ns. agenttisuhde) ja maksajana on kol-

mas osapuoli, kuten esimerkiksi kunta, Kela, vakuutusyhtiö tai työnantaja. Selkeä, mitattava

ja kiistaton esimerkki on osoitettavissa työterveyshuollosta18.

Monet kilpailutukselle alisteisista, etenkin asumisen sisältävistä sosiaalipalveluista ovat pit-

käkestoisia, jopa palvelun käyttäjien koko jäljellä olevan elämän mittaisia. Tällöin palvelun

tuottajan vaihtaminen voi tuottaa vaikeuksia ja kilpailutuksesta muodostuu keinotekoinen.

Lisäksi aikaisemman kokemuksen puuttuminen lisää riskiä uuden palvelutuottajan valinnassa

ja palvelun tuottajaa vaihdettaessa19. Myös näistä syistä kilpailutuksella haettu hyöty voi ajan

mittaan kääntyä vastakohdakseen.

Oman kysymyksensä muodostaa palvelun käyttäjien osallistumismahdollisuus tuottajaa valit-

taessa. Mikäli kunnassa on vain yksi tai kaksi palvelun tuottajaa, tai palvelun tuottaja antaa

kilpailutuksen yhteydessä vain lupauksia tarjouksen tueksi, palvelun käyttäjän mahdollisuus

17

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 23. (https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf) 18

Työterveyshuolto on kauttaaltaan julkisesti subventoitua toimintaa ja palvelun keskeisiä tuottamisvaihtoehtoja on neljä, joista kolme (yrityksen oma, yritysten yhteinen ja terveyskeskus) ovat voittoa tavoittelemattomia ja yksi, lääkä-rikeskus, voittoa tavoitteleva. Laboratorio ja röntgenpalvelujen kustannuksia eri tuottajaryhmissä vertaamalla voidaan havaita, kuinka näiden hyvää taloudellista tulosta tuottavien tutkimusten kustannukset potilasta kohti ovat huomatta-vasti korkeammat (2 ja 1,8 -kertaiset) voittoa tavoittelevissa lääkärikeskuksissa kuin voittoa tavoittelemattomissa yksiköissä. Koska kaikissa tapauksissa tutkimuslähetteen laatii lääkäri ja tutkimusten yhteismäärä oli 1,8 miljoonaa, eroa ei selitä diagnoosien eroista johtuvat terveyteen ja tutkimusten tarpeeseen liittyvät rakenteelliset tekijät, vaan yhtä lailla tarpeellisten kuin tarpeettomienkin tutkimusten niitä tekeville laitoksille tuottama taloudellinen hyöty. (Kelan työterveyshuoltotilasto 2012. www.kela.fi/tilastot > vuositilastot sivu 85). 19

Kun paikkakunnalla tai alueella on vain yksi tai kaksi palvelutuottajaa, kilpailu merkitsee ainakin osittain 'hyppyä tuntemattomaan'. Kun mahdollinen uusi palvelutuottaja vasta kilpailutuksen voitettuaan investoi ja palkkaa henkilös-tön, ei tällaisesta tuottajasta voi olla aikaisempaa kokemusta. Tällaisissa tapauksissa valinta voi perustua vain hintaan ja tuottajan antamiin lupauksiin, jolloin päätöksentekoon sisältyy merkittäviä palvelun laaturiskejä.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

varsinaisen valinnan tekoon puuttuu. Palvelun käyttäjän osallistuminen päätöksentekoon voi

osoittautua ongelmalliseksi myös siksi, että tulevia käyttäjiä ei tiedetä palvelun tuottajaa va-

littaessa. Kolmas käyttäjän valinnanvapautta rajoittava tekijä on rationaalisen päätöksenteon

perustaksi tarvittavan riittävän vertailutiedon puuttuminen.

Vammaisten asumispalvelujen kannalta on olennaista, että Suomen 317 kunnasta (31.12.

2014) keskimmäisessä (mediaanikunta) asuu noin 6 000 asukasta. Kun kehitysvammaisia on

noin 1 prosentti väestöstä ja vuonna 2013 asumispalvelujen piirissä oli noin 8 500 kehitys-

vammaista (keskimäärin 2,4 henkilöä /1 000 15-64v asukasta)20, toimivat palvelut edellyttä-

vät keskiarvokuntaa suuremman väestöpohjan, jolloin yli puolet kunnista on tehtävään liian

pieniä. Vaikka palvelujen organisoinnin tapa vaikuttaa väestöpohjavaatimukseen, palvelujen

piirissä työskentelevien ammattikoulutusvaatimus johtaa väestöpohjavaatimuksen huomi-

oimiseen palvelun käyttäjän asumismuodosta riippumatta21.

Asumisen sisältäviä mielenterveyspalveluja käyttäviä 15 - 64 -vuotiaita henkilöitä oli vuonna

2013 noin 8 000 ja heistä noin puolet oli ympärivuorokautisen hoidon piirissä.22 Ympärivuo-

rokautista hoitoa saavien lukumäärä oli noin puolet laitoksissa ja autetun asumisen piirissä

olevien kehitysvammaisten määrästä, jolloin palvelujen väestöpohjavaatimus on kaksinker-

tainen kehitysvammapalveluihin verrattuna.

Raportin tavoite on valottaa kuntien ja yritysten keskinäissuhdetta sekä yritysten keskinäis-

suhteissa ilmeneviä muutoksia. Katsauksen keskeisimpinä lähteinä käytetään Tilastokeskuk-

sen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja, Talouselämä -lehden ja eräiden muiden ta-

louslehtien kokoamia yritystietoja sekä yritysten ja rahoittajien kotisivuillaan julkaisemia tie-

toja. Aluksi kuitenkin tarkastelemme julkisten palvelumarkkinoiden avautumista kunnallisten

kilpailutusten ja ennen muuta vammaisten asumispalvelujen sekä niiden rahoituksen näkö-

kulmasta. Nämä tiedot perustuvat HILMA -tietokantaan sekä Asumisen rahoitus- ja kehittä-

miskeskuksen (ARA) sekä Raha-automaattiyhdistyksen toimintatilastoihin.

20

Lukujen lähde: Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27 / 2014. THL. 21

Väestöpohjavaatimus liittyy siis laitoksen ylläpidon ohella myös hajautettuihin asumispalveluihin. Laitosten osalta tilannetta katsotaan asiakkaiden riittävyyden näkökulmasta. Hajautetuissa asumispalveluissa ongelmaksi voi muodos-tua ammattikoulutetun henkilöstön riittävyys silloin, kun palvelun järjestäjäkunta on kovin pieni ja palvelut pyritään järjestämään vain oman kunnan tarpeiden mukaan. 22

Lukujen lähde: Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27 / 2014. THL.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Julkiset hankinnat ja kilpailutukset

Laki julkisista hankinnoista23 säätää, että valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden han-

kintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa laissa säädetyllä tavalla24. Hankintayksiköillä

tarkoitetaan valtion ja kuntien lisäksi kuntayhtymiä, valtion liikelaitoksia, luterilaista ja orto-

doksista kirkkoa sekä mm. julkisoikeudellisia laitoksia. Lisäksi lain piiriin kuuluvat ne hankin-

nat, joiden arvosta yli puolet on saatu julkisena tukena.

Laissa määritellään kynnysarvot, jotka ylittävät hankinnat on kilpailutettava. Samalla määri-

tellään hankinnan ennakoidun arvon laskemistapa, johon tässä esitettävät kilpailutusten eu-

romääräiset arvot perustuvat. Lain mukaan (17 §) perusteena on käytettävä suurinta makset-

tavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Tämän lisäksi eri hankintalajeille ja menette-

lytavoille määritellään joukko lisämääreitä.25 Hankintayksiköt ilmoittavat kynnysarvot ylittä-

vistä julkisista hankinnoistaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä sähköisessä ilmoi-

tuskanava HILMA:ssa 26. Kilpailutusten alan määrittävät EU-kynnysarvot ovat olleet voimassa

1.1.2014 alkaen27.

Taulukko 2: Kilpailutusten kansalliset ja EU:n kynnysarvot

Kynnysarvot (€)

Kansallinen EU

Valtio Muut

Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 134 000 207 000

Rakennusurakat 150 000 5 186 000 5 186 000

Huomionarvoisin seikka kynnysarvoissa on kansallisten kynnysarvojen radikaalisti EU:n kyn-

nysarvoja alhaisempi raja. Kansalliset kynnysarvot ovat kotikutoisia ja suomalaisen päätök-

23

30.3.2007/348 24

Tätä edelsi vuonna 1992 säädetty laki (Laki julkisista hankinnoista 1505/1992) 25

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348 26

Hankintailmoitusten kansallinen sähköinen ilmoitusmenettely (www.hankintailmoitukset.fi eli nykyinen HILMA) otettiin käyttöön vuoden 2007 voimaantulleen hankintalain yhteydessä Ks. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmis-teluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 16. https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf Ks. myös http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/ilmoitusmenettely/ 27

Ks. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/kynnysarvot


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

senteon alaisia ja tarpeen mukaan muutettavissa. Euroopan Unionin kynnysarvot ovat yhtei-

sesti sovittuja ja Suomea velvoittavia. Vaikka kansalliset kynnysarvot poistettaisiin, julkinen

hankkija voi tarpeen mukaan kilpailuttaa hankintansa, vaikka sen arvo olisi alle EU:n edellyt-

tämän kilpailutusrajan. Näin menetellen kilpailutuspäätös ja siitä mahdollisesti saatavan

hyödyn tavoittelu siirtyy nykyistä useammin hankinnasta päättävän omaan harkintaan. Sa-

malla edistettäisiin myös haittaa ja vastikkeettomia kustannuksia aiheuttavien normien pur-

kamista28.

Alhaiset kansalliset kilpailutusrajat asettavat julkiset ja yksityiset päätöksentekijät eriarvoi-

seen asemaan ja nostavat julkisten hankintojen kustannuksia, jotka äärimmillään ilmenevät

kiistoina ja palvelun tai toimen alkamisen vastaavana lykkäytymisenä. Eriarvoisuusriski kos-

kee erityisesti pieniä ja keskisuuria kuntia. Parhaimmillaan suurilla kunnilla voi olla tilaaja-

osaamista, mutta pieniltä kunnilta se mitä ilmeisimmin edelleen puuttuu29. Yleensä kilpailu-

tuksen toteutuksen ohella ongelmia on odotettavissa laadun arvioinnissa, jonka vuoksi valin-

tapäätös perustetaan ensisijaisesti hintavertailuun. Ongelma vain kärjistyy, kun kilpailutuk-

sen kohteena on palvelun käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitävät monipuoliset palve-

lukokonaisuudet.

Seuraavaan taulukkoon on koottu HILMA -tietokannan ylläpitäjän esittämien kaikkien julkis-

ten hankintojen kilpailutukset sekä niiden ominaispiirteitä. Taulukossa on keskeiset tiedot

vuonna 2014 toteutuneista 18 000 kilpailutuksesta. Niistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpai-

lutuksia oli yhteensä 545, joka oli seitsemän prosenttia kaikista palvelujen kilpailutuksista ja

kolme prosenttia kaikista kilpailutuksista. Koska osa kilpailutuksista keskeytettiin kesken pro-

sessin ja osaan kilpailutuksista tehtiin muutoksia, jolloin kilpailutuksen arvo tulee listattua

toiseen kertaan, taulukon tiedot eivät ole täsmällisiä. Tämän vuoksi asiaan palataan vielä

taulukon jälkeen ja esitetään keskeytyksistä ja korjauksista oikaistut luvut. Jatkossa tarkastel-

tavien vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten tilastoinnin pohjana käytetään toistoista

ja peruutuksista oikaistuja lukuja.

28

Muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Virossa, Saksassa ja Ranskassa on niin ikään EU -kynnysarvot alittavia kansallisia kilpailutusvelvoitteita, mutta esimerkiksi Britanniassa tällaisia ei käytetä. Ks. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmis-teluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 18-23. (https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf) 29

Kilpailuttamisvaatimus on johtanut mm. siihen, että kunnat ovat perustaneet yhteistyrityksiä tuottamaan kilpailu-tuspalveluja. Ks. esim. http://www.kuntahankinnat.fi tai vaikkapa http://www.joensuu.fi/hankintatoimi.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 3: Julkisten kilpailutusten rakenne vuonna 2014

Hilma 2014 (kaikki toimialat) Lkm %

Havaintojen lkm 18064 100

Kilpailutuksen kohde Lkm %

Tavarat 5754 32

Palvelut 7453 41

- Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 545 Rakennusurakka 4138 23

Muut yhteensä 719 4

Menettelytapa Lkm %

Avoin menettely 14225 79

Rajoitettu menettely 1490 8


Organisaatio Lkm %

Kunta tai kuntayhtymä 6557 36

Alue- tai paikallistason viranomainen 1409 8

Alue- tai paikallistason virasto/laitos 1305 7

Valtion viranomainen 980 5


Ei tiedossa 2916 16

Kilpailutuksen pääkriteeri Lkm %

Alin hinta 7 072 39

Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet 6 329 35

Hankintailmoituksessa esitetyt vertailuperusteet 1228 7

Taloudellisesti edullisin tarjous 79 0

Ei tiedossa 3 356 19

Koska 233 kilpailutusta keskeytettiin ja 1 657 kilpailutukseen tehtiin korjauksia, nämä ja nii-

den euromääräiset arvot poistettiin HILMA -listauksesta. Keskeytysten osalta kilpailutusten

arvot olivat tiedossa vain osasta aineistoa (85 tapausta). Tämän vuoksi puuttuvien tietojen

yksikkökohtaiseksi arvoksi merkittiin tiedossa olleiden euromäärien keskiarvo. Jakauman vi-

nouden vuoksi keskilukuna käytettiin aritmeettisen keskiarvon sijaan mediaanilukua. Korja-

usten osalta poistettiin toiseen kertaan kirjautunut kilpailutuksen arvo. Näin laskien julkisia

kilpailutuksia tehtiin vuonna 2014 kaikkiaan 16 000 ja niiden yhteenlaskettu arvo oli noin 25

miljardia euroa. Tällä tavoin laskettuna kaikkien vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten

arvo oli vuonna 2014 690 000 000 euroa, joka oli 2,8 prosenttia kilpailutusten kokonaisarvos-

ta.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 4: Kaikkien HILMA:ssa ilmoitettujen kilpailutusten keskeytyksistä ja korjauksista puhdistettu arvo ja luku-määrä vuonna 2014

2014 € Lkm

Kilpailutusten keskeytyksistä ja kor-jauksista puhdistettu arvo

24 981 735 728 16 174

Keskeytyksiä 81 607 000 (arvio)* 233

Korjauksia 6 909 907 981 1 657

*Kilpailutusten keskeytysten lukumäärä (233) oli tiedossa. Sen sijaan keskeytettyjen kil-

pailutusten euromäärä tiedettiin vain 85 hankkeen osalta ja 148 kilpailutukselle joudut-

tiin määrittelemään laskennallinen arvo. Jakauman vinouden vuoksi määrittelyn perus-

taksi otettiin tiedossa olevien arvojen mediaani.

Taulukko 5: Vammaisten henkilöiden palvelujen ja alan rakennushankkeiden julkiset kilpailutukset vuonna 2014

Kilpailutuksen kohde1 Kilpailutusten arvo2 (€) Lkm3 € / kilpailutus Kelan kustantama vaikeavammaisten kun-

toutus, sopeutumisvalmennus ja työkokei-lu vuosille 2015-20184

1 212 956 000

83 14 613 928

Kehitysvammaisten asumispalvelut 185 100 000 12 15 425 000

Rakennushankkeet yhteensä 194 180 000 33 5 884 242

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut

259 529 000

33 7 864 515

Vaikeavammaisten erittelemätön palvelu-asuminen

274 562 000

13 17 160 118

Kuljetukset 17 251 000 25 690 040

Majoitus- ja ruokailu ilman KELA:n sopeu-tumisvalmennus- ja terapiakustannuksia

3 285 000

30 109 500

Yhteensä 2 146 863 000 229 9 374 948 1)

Eräissä tapauksissa kilpailutuksiin on niputettu myös muita kuin vammaisten palveluja. 2)

Kilpailutusten arvo on laskettu hankintojen ennakoidusta arvosta. Kilpailun toteutunut arvo ei ole tiedossa. 3)

Kilpailutuksista on poistettu keskeytetyt ja peruutetut sekä korjausten aiheuttama kertautuminen.

4)

Kelan palveluissa on suurelta osin kyse neljä vuotta kattavista kilpailutuksista.

Kun korjaukset, muutokset ja hankinnan keskeytykset poistetaan, HILMA -kilpailutusten ko-

konaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 16 125, niiden yhteenlaskettu arvo 25,1 miljardia eu-

roa ja kilpailutusten keskiarvo 1,6 miljoonaa euroa. Vammaisten henkilöiden palvelujen, te-

rapia yms. sekä rakennushankkeiden (ks. listaus edellä) keskimääräinen arvo oli 8,7 miljoo-

naa euroa ja yhteenlaskettu arvo lähes kaksi miljardia, joka oli 7,7 prosenttia kaikista kilpailu-

tuksista vuonna 2014. Kyseessä on siis niiden palvelujen arvo, joita kunnat oman toiminnan

sijaan ostivat yksityisiltä palvelutuottajilta. Seuraavaksi lähempään tarkasteluun tulevat

vammaisten asumispalvelujen kilpailutukset.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 4: Vammaisten asumispalvelujen HILMA:ssa ilmoitettujen kilpailutusten lukumäärä vuosina 2007 - 2014

Vammaisten asumispalvelujen julkisten kilpailutusten lukumäärä on viisinkertaistunut seit-

semässä vuodessa vuodesta 2007 vuoteen 2014. Tarkastelujakson alkuvaiheessa kasvua il-

meni vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen kilpailutusten määrä laski ja kääntyi uuteen nou-

suun vuonna 2013.

Kuvio 5: Eri vammaisryhmille suunnattujen asumispalvelujen kilpailutusten lukumäärä vuosina 2007 - 2014

12

2023

4340 39

73

58

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014Vammaisten asumispalvelujen HILMA -kilpailutusten lukumäärä.

Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietosrkisto, Tampereen yliopisto.

Lkm

3 3

6

13

6

1

97 7

20

11 12

18

14

8

1517

7

28

20

25

33

1211

0

5

10

15

20

25

30

35

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien

asumispalvelut

Kehitysvammaisten asumispalvelut

Erittelemättömät asumispalvelut

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Lkm

HILMA -kilpailutusten lukumääräLukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopisto.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 6: Vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten kokonaismäärä vuosina 2007-2014

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien

asumispalvelut 3 13 9 20 18 15 28 33

Kehitysvammaisten asumispalvelut 3 6 7 11 14 17 20 12

Erittelemättömät asumispalvelut 6 1 7 12 8 7 25 11

Yhteensä 12 20 23 43 40 39 73 56

Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopisto.

Kuvasta ja taulukosta ilmenee kehitysvammaisten, mielenterveys – ja päihdekuntoutujien

asumispalvelujen HILMA:ssa ilmoitettujen kilpailutusten lukumäärä sekä ne kilpailutukset,

joiden kohde mainittiin erittelemättömästi, kuten esim. ’vammaisten asumispalvelut’, tai

'tehostettu palveluasuminen'30. Vanhusten asumispalvelut eivät ole mukana tarkastelussa.

Asumispalvelujen kilpailutusten kasvu on ollut erityisen voimakasta mielenterveys- ja päih-

dekuntoutujien asumispalveluissa. Niiden osalta kilpailutusten määrä on noussut yli kym-

menkertaiseksi seitsemässä vuodessa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutusten

määrän kasvu oli tasaisempaa ja oli vuonna 2013 noin seitsemänkertainen vuoteen 2007 ver-

rattuna. Vuonan 2014 määrä laski lähes puoleen edellisvuoteen verrattuna.

Tarkastelussa olevan kolmannen asumispalvelujen ryhmän muodostavat erikseen määritte-

lemättömät vammaisten asumispalvelut. HILMA -tilastoinnissa näiden palvelujen osalla on

käytetty yleisiä mainintoja, kuten 'tuettu palveluasuminen' tai 'vammaisten palveluasumi-

nen' erotukseksi kehitysvammaisten, tai mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalve-

lusta. Kun HILMA -koodeissa useat näistä on sijoitettu luokkaan 'sosiaalityö ja siihen liittyvät

palvelut', palvelun kohderyhmän tarkempi määrittely jää käytettävissä olevien tietojen pe-

rusteella puutteelliseksi.

30

Käsitteiden käyttö on jossakin määrin huojuvaa. Vanhuspalvelujen lisäksi Hilmassa on voitu käyttää tehostetun pal-veluasumisen termiä myös vammaisten palvelujen yhteydessä.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 6: Vammaisten asumispalvelujen julkisten kilpailutusten laskennallinen arvo vuosina 2007 - 2014

Kuvassa havainnollistettu kilpailutusten laskennallinen arvo perustuu kilpailuttajan palvelun

tarjoajille kilpailun julkistamisessa ilmoittamaan maksimiarvoon. Kyseessä on siis alustava

tieto, ei kilpailutuksen toteutunut hinta. Lisäksi osa kilpailutuksista koskee useamman vuo-

den palveluja. Näistä syistä luvut ovat suuntaa antavia ja toteutuneisiin arvoihin ja vuosittai-

siin palveluihin nähden pikemminkin korkeita kuin alhaisia.

Toinen vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvoa nostava ja samalla epävarmuutta

tuova tekijä on kilpailutusten niputtaminen. Muutamissa tapauksissa kunnat ovat liittäneen

vammaisten asumispalvelujen kilpailutukseen myös vanhusten asumispalveluja ja eräissä ta-

pauksissa kilpailuttaneet yhdellä kertaa suuren joukon sosiaalipalvelujaan. Näissä tapauksis-

sa käytettiin harkintaa ja osa otettiin mukaan vammaisten asumispalveluina, osa jätettiin

tarkastelun ulkopuolelle. Etenkin vuonna 2010 oli useita laaja-alaisia kilpailutuksia, kuten

Kuopion kaupungin 133 miljoonan euron asumispalvelut, Kotkan 100 miljoonan euron ja Sii-

linjärven 13 miljoonan euron asumispalvelujen kilpailutukset. Kuopio ja Kotka eivät ole mu-

kana, mutta Siilinjärvi sisältyy vuoden 2010 erittelemättömiin asumispalveluihin, vaikka kil-

pailutus kattoi vammaisten asumispalvelujen ohella myös vanhusten asumispalveluja.

12

85133

232273 290

440

748

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014Vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvo yhteensä

Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteennllinen tietoarkisto. uta.fi.

Milj. €


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 7: Vammaisten asumispalvelujen julkisten hankintojen kilpailutuksessa määritelty arvo vuosina 2007 - 2014

Samoin kuin kilpailutusten lukumäärässä, myös niiden arvon kehityksessä on havaittavissa

trendimäinen kasvu. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvo on kehittynyt

muita vakaammin ja systemaattisemmin koko tarkastelujakson ajan. Mielenterveys- ja päih-

dekuntoutujien asumispalvelujen osalta vuosittainen vaihtelu on niin ikään lähes tren-

dinomaista vuotta 2013 lukuun ottamatta. Tuolloin sekä kilpailutusten määrä että niiden ar-

vo nousivat tuntuvasti edellisvuosia korkeammiksi.

Kolmantena ryhmänä mukana olevien kohdentamattomien asumispalvelujen kilpailutusten

arvot vaihtelevat nousujohteisesti, mutta edellisiä ryhmiä sattumanvaraisemmin. Vaihtelu

johtuu ainakin osittain edellä mainitusta määrittelyjen epätarkkuudesta. Ryhmään kuuluvien

kilpailutusten tarkkaa kohdentumista ei käytettävissä olleilla tiedoilla ollut mahdollista mää-

rittää, joten toisin kuin kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelu-

tiedoissa, mukana on niputettu myös muille kuin vammaisille tarjottavia asumispalveluja.

Samasta syystä kohdentamattomien asumispalvelujen kilpailutusten arvot ovat jonkin verran

korkeammat kuin pelkät asumispalvelut olisivat olleet. Vuoden 2014 poikkeuksellinen nousu

selittyy kuitenkin muutamalla mittavalla vammaisten asumispalvelujen kilpailutuksella, joista

kerrotaan tarkemmin seuraavien kuvien yhteydessä.

33 39 72 83 106185

67 58130

128165

250

260

242

6473

43

83

303

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Erittelemättömät asumispalvelut

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut


12

85133

233273 291

440

Milj. €

Vammasten asumispalvelujen kilpailutusten arvo, milj. €. Lukujen lähde: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, uta.fi.

15

748


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Seuraavat kolme kuvaa havainnollistavat eri vammaisryhmien asumispalvelujen kilpailutus-

ten keskinäissuhdetta. Kuvioiden asteikot ovat yhteneväiset, joten kuvioiden arvoja voi suo-

raan verrata toisiinsa.

Kuvio 8: Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvot vuosina 2007 - 2014

Kuvio 9: Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutusten arvot vuosina 2007-2014

415 33

3972 83

106

185

0

50

100

150

200

250

300

350

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutuksetLukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteennllinen tietoarkisto. uta.fi.

Milj. €

2

67 58

130 128

165

250 260

0

50

100

150

200

250

300

350

2007 2008 2009 2010* 2011 2012 2013 2014

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutukset

Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteennllinen tietoarkisto. uta.fi.

Milj. €


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 10: Vammaisten erittelemättömien asumispalvelujen kilpailutusten arvot vuosina 2007-2014

Kehitysvammaisten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutus-

ten arvoissa on mukana ainoastaan näiden ryhmien eritellyt kilpailutukset. Koska osassa kil-

pailutuksia samaan prosessiin on niputettu useampien vammaisryhmien asumispalveluja, ne

on selvyyden vuoksi sijoitettu kolmanteen ryhmään, johon on koottu erittelemättömät

vammaisten asumispalvelut. Eräissä yksittäisissä kilpailutuksissa on vammaisten asumispal-

velujen ohella mukana myös vanhusten asumispalveluja sekä muita sosiaalipalveluja. Tällai-

set kilpailutukset on niin ikään sijoitettu erittelemättömien ryhmään. Vuoden 2014 kilpailu-

tusten poikkeuksellinen suuruus selittyy ennen muuta muutamilla mittavilla kilpailutuksilla,

joita olivat Tampereen 84,9 miljoonan euron, Pohjois-Satakunnan 70 miljoonan euron, Porin

43 miljoonan euron sekä IS -hankinnan 24,7 miljoonan euron kilpailutukset31.

Kilpailutusten euromäärien tarkastelussa on syytä muistaa, että kyse on kilpailutuksen mak-

simiarvosta, ei palvelun lopullisesta hinnasta. Toinen sekoittava tekijä on usean, esimerkiksi

viiden vuoden palvelujen maksimiarvon kirjautuminen kilpailutusvuoteen, vaikka kustannuk-

set käytännössä jakautuvat usealle vuodelle. Esimerkiksi Turun kaupungin vuonna 2014 kil-

pailuttamien kehitysvammaisten asumispalvelujen viiden vuoden summa oli 40,7 miljoonaa

euroa, jonka vuosittainen maksimikustannus oli 8,1 miljoonaa euroa.

31

IS -hankinta Oy on Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sekä lukuisten muiden kuntien sekä eräi-den järjestöjen omistama yritys.

6 2

4264

7343

83

303

0

50

100

150

200

250

300

350

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Erittelemättömät vammaisten asumispalvelut.Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. uta.fi.

Milj. €


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Asumispalvelujen ARA -rahoitus

Esittelynsä mukaan ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja

takauksia sekä on keskeinen valtion asuntopolitiikan toimeenpanija32. Aran myöntämien eri-

tyisryhmien asumispalvelujen investointiavustusten enimmäismäärät ovat 10, 25, 40 ja 50

prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista. Avustusprosentti riippuu asumista tuke-

vien erityisratkaisujen märästä. Vuonna 2014 Aran myöntämien investointiavustusten koko-

naismäärä oli 119 miljoonaa euroa ja sillä tuettiin 3 000 asunnon rakentamista niin, että kes-

kimääräisen avustuksen suuruus asuntoa kohti oli noin 40 tuhatta euroa. Avustuspäätöksiä

tehtiin 104, joten keskimääräisen päätöksen arvo oli 1,2 miljoonaa euroa.33 Asuntojen mää-

rinä mitaten avustukset jakautuivat eri ryhmien kesken seuraavan kuvion osoittamalla taval-

la.

Kuvio 11: Aran maksamien erityisryhmien asumisen investointiavustusten jakautuminen vuonna 2014

32

http://www.ara.fi/fi-FI/ARAn_esittely 33

http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Tilastot/ARAn_myontamat_tuet_ja_avustukset/Vuonna_2014_myonnetyt_tuet_ja_avustukset%2832919%29

Vanhusten asunnot1 476 kpl 49% asunnoista62 M€ 52% kokonaistuesta

Opiskeliasunnot616 kpl 21%4,8 M€ 4%

Kehitys-vammaistenasunnot 552 kpl 18%39 M€ 33%

ARA:n vuonna 2014 maksamateritysryhmien investointiavustukset

3 001 asuntoa 119 M€

Muut260 as.

9%

9,4 M€8%

Lukujen lähde: ARA


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Luku- ja euromääräisesti suurin tuensaajaryhmä, noin puolet kaikista, oli vanhusten asumi-

nen. Seuraavaksi eniten Aran tuella rakennettiin asuntoja opiskelijoille (616) ja kehitysvam-

maisille (552). Asumisen edellyttämien erityisjärjestelyjen määrä vaikuttaa investointien yk-

sikkökustannuksiin. Kalleinta on kehitysvammaisten asumisen rakentaminen, edullisinta

opiskelija-asuminen, jonka erityisvaatimukset ovat vähäiset. Seuraava kuvio havainnollistaa

myönnettyjen investointiavustusten asuntokohtaiset erot eri ryhmien välillä.

Kuvio 12: Aran myöntämien investointiavustusten asuntokohtaiset keskiarvot eri erityisryhmissä vuonna 2014

Kehitysvammaisten asumisinvestointien asuntokohtainen Ara -tuki oli yli kaksinkertainen

(2,2) muiden erityisryhmien saaman tuen keskiarvoon verrattuna, joka oli 32 691 euroa /

asunto. Seuraavaksi korkeinta asuntokohtaista investointiavustusta maksettiin vanhusten

asumisen (42 000 euroa / asunto). Kuvio havainnollistaa myös sen, kuinka Aran avustuskri-

teereillä tarkasteltuna yksikkökohtaiset investointikustannukset ovat kehitysvammaisten

asumisessa selvästi muita erityisryhmiä korkeammat ja opiskelijoilla puolestaan muita selväs-

ti alhaisemmat. Muiden keskimääräiset kustannukset eivät juuri poikenneet kaikkien ryhmi-

en keskiarvosta.

Erityisesti kehitysvammaisten asumisen ohjelmassa (Kehas), joka perustuu valtioneuvoston

vuonna 2010 tekemään periaatepäätökseen, arvioitiin laitosasumisen purkamisen seurauk-

sena tarvittavan 3 600 kehitysvammaisille tarkoitettua asuntoa vuoteen 2016 mennessä.

70 933

42 13738 174

7 765

36 07539 725

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

Ke

hit

ys-

vam

mai

set

Van

hu

kse

t

Mie

len

terv

eys

-ku

nto

utu

jat

Op

iske

lijat

Mu

ut

Yhte

en

sä

Investointiavustusten keskiarvo Lukujen lähde: Ara.

€


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Näitä asuntoja rahoittavat sekä Ara että Raha-automaattiyhdistys. Aran osalta asuntojen ra-

hoitus on edennyt seuraavasti:

Taulukko 7: Kehas -ohjelman mukainen Ara -tuki kehitysvammaisten asumiseen vuosina 2010-2014

Kehas -ohjelman mukaisesti Ara -tuetut asunnot

2010 2011 2012 2013 2014 yhteensä

Lkm 561 610 451 471 544 2 637

M€ 29 27 30 28 37 151 Lukujen lähde: Hynynen Raija: Kehas --ohjelman toteutustilanne, ympäristöministeriö https://www.thl.fi/documents/470564/0/Kehas+aluekierros+YM+2015+.pdf/4f24f0fd-6d82-4dc3-92b2-eedb9208fb11

Asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa viimeisen 40 - 50 vuoden aikana toteutetut raken-

nemuutokset ovat siirtäneet palvelujen painopistettä laitosasumisesta ensin ns. välimuotoi-

seen, palvelutalo -tyyppiseen asumiseen ja viimeisimpänä vaiheena kohti yksilöllisiä asumis-

ratkaisuja, osana tavanomaista asuntokantaa. Muutos merkitsee merkittävää ja useiden vuo-

sien mittaista investointiaaltoa erityisryhmien asumiseen. Samassa prosessissa myös inves-

tointien ja asumispalvelujen rahoitusratkaisuja on muutettu, jotka investointien ohella osal-

taan mahdollistavat erityisryhmien asumispalvelumarkkinoiden uudelleenjaon. Käytännössä

kyse on 2000 -luvulla ollut voittotavoitteisen toiminnan voimakkaasta laajenemisesta. Samal-

la kasvava osuus palvelujen tuotantoon suunnatuista julkista varoista on yritysten voittoina

virrannut ulos palvelutuotannosta.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä asumispalvelujen

rahoitus

Kun vanhusten palveluasumisen painopistettä muutettiin laitosasumisesta (kunnalliskodit /

vanhainkodit) ns. välimuotoisiin palveluihin (palvelutalot), Raha-automaattiyhdistys tuki

merkittävällä tavalla muutoksen toteuttamista koko maan mitassa. Käytännössä noin joka

toista uuden palvelutalon rakentamista rahoitettiin Ray:n tuella. Tuki suunnattiin yleishyödyl-

lisille, voittoa tavoittelemattomille kansalaisjärjestöille, jotka sekä rakennuttivat että tarjosi-

vat asukkaiden tarvitsemat palvelut. Tällä menettelyllä järjestöjen maksullinen palvelutuo-

tanto täydensi kunnallista palvelutuotantoa ja ohjasi palvelutuotannon rakennemuutosta.

Raha-automaattiyhdistyksen tukea käytettiin 1980 -luvulta alkaen myös vammaisten asumis-

palvelujen rakennemuutokseen, vaikka varsinainen laitosasumisen purku toteutettiin vasta

2000 -luvulla. Vuodesta 1993 alkaen avustusten painopistettä siirrettiin kasvavassa määrin

toiminta-avustuksiin, joiden osuus kokonaisrahoituksesta ylitti investointiavustukset vuonna

1995.34

Vuoden vaihteessa 1999 - 2000 Raha-automaattiyhdistystä painostettiin lopettamaan 60

vuotta jatkunut palvelutoiminnan tukeminen. Sen seurauksena tukiasumista lukuun ottamat-

ta muu palvelurahoitus lopetettiin ja vanhusten ja vammaisten julkisesti subventoitu asu-

mispalvelutuotanto alistettiin voittotavoitteiselle kilpailulle. Saman suuntainen muutos oli

erityisryhmien asumispalvelujen investointien julkisen tuen hallinnoinnin keskittäminen val-

tion asuntorahastolle joka perustettiin vuonna 1989/1993 lakkautetun Asuntohallituksen

työn jatkajaksi35 . Nykyinen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus36 ei Raha-automaatti-

yhdistyksen tapaan erottele tuen saajia voittotavoitteen mukaan, vaan myöntää mm. erityis-

ryhmien asumisinvestointien tukia myös voittoa tavoitteleville yrityksille.

Raha-automaattiyhdistys rahoitti 2010 -luvulla tukiasuntojen hankkimista yhteensä 73 mil-

joonalla eurolla ja koko 2000 -luvun kuluessa 130 miljoonalla eurolla. Suurin osa tuesta (72 %

ja 94 miljoonaa euroa) osoitettiin Y-säätiön kautta pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämi-

34

Ks. Ohtonen J. (1999): Pelimarkat ja yhteinen hyvä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspolitiikan arviointi. Raha-automaatti-yhdistys. Hämeenlinna. 35

Laki 15.12.1989/1144 36

Laki 2.2.2007/71.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

seen. Seuraavaksi eniten 2000 -luvun kuluessa on tuettu kehitysvammaisten tukiasumista.

Seuraavaan taulukkoon on koottu vuodesta 2010 alkaen Raha-automaattiyhdistyksen tu-

kiasuntojen hankintaan osoittamat määrärahat järjestöittäin.

Taulukko 8: Erityisryhmien tukiasuntojen hankintaan, varustamiseen ja korjauksiin vuosina 2010-2015 Raha-automaattiyhdistyksen myöntämien avustusten yhteissumma tukea saaneen järjestön mukaan

Tukiasuntojen hankintaan, varustamiseen ja korjauksiin erityisryhmille (Euroa)

2015 2014 2013 2012 2011 2010 2010-2015

Y-säätiö 7 718 000 5 275000 6 291 000 5 500 000 7 745 000 8 000 000 40 529 000

Aspa-säätiö 2 500 000 3 000 000 3 000 000 2 1540 00 1 754 000 2 625 000 15 033 000

Kehitysvammaisten palvelusäätiö

2 400 000 1 400 000 2 000 000 2 500 000 1 100 000 2 000 000 114 00 000

Savon vammais-asuntosäätiö

450 000 230 000 450 000 450 000 450 000 450 000 2 480 000

Autismisäätiö 650 000 650 000

1300000

Aula-työkotien kannatusyhdistys

400 000 400 000

800 000

Siltavalmennus 190 000 120 000 200 000 200 000

710 000

Samaria Rf 300 000 250 000

550 000

Yhteensä 14 608 000 11 325 000 11 941 000 10 804 000 11 049 000 13 075 000 72 802 000

Keskeisimmät tukiasuntojen hankintaan osoitettujen tukien saajat 2010 -luvulla olivat, kuten

koko 2000 -luvun ajan, Y-säätiö, Aspa -säätiö sekä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Vuonna

2015 tukia myönnettiin yhteensä 14,6 miljoonaa euroa.

Tukiasuntojen hankkimiseen suunnatut avustukset ovat vain osa Raha-automaattiyhdistyk-

sen erityisryhmien asumisen edistämiseen myöntämiä varoja. Kaikkiaan nimikkeellä erityis-

ryhmien asuminen vuonna 2015 myönnettyjen avustusten yhteismäärä oli 33 miljoonaa eu-

roa. Näitä avustuksia, jotka sisälsivät sekä investointeja että toiminnallisia kehittämishank-

keita, sai yhteensä 102 järjestöä ja avustuskohteiden lukumäärä oli 144. Vammaisten ohella

erityisryhmien asumisen tukea myönnettiin myös vanhusten, nuorten ja opiskelijoiden asu-

miseen.37

37

Lukujen lähde: http://avustukset.ray.fi/fi-fi/kaikki-avustuskohteet?vuosi1=2015&vuosi2=2015&sortCol=m&sortDir=desc&mode=k


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

II YRITYSTOIMINNAN LAAJENTAMINEN

ASUMISEN SISÄLTÄVIIN PALVELUIHIN

Sosiaalialan maksullisen palvelutuotannon yksityissektori jakautuu järjestöjen omistamiin

voittoa tavoittelemattomiin sekä yksityisiin voittotavoitteisiin yrityksiin. Lisäksi kunnat ovat

yhtiöittäneet omia palvelujaan. Tilastokeskus on vuosien ajan pyrkinyt erottelemaan eritaus-

taiset yritykset toisistaan. Tehtävä on kuitenkin haastava ja sen vuoksi etenkään ennen 2000

-lukua ei ole sellaisia yksiselitteisiä tietoja saatavilla, joiden perusteella voittoa tavoittelemat-

tomat ja voittotavoitteiset osakeyhtiöt sekä kunnalliset yritykset voitaisiin erottaa toisistaan.

Tiedot sosiaalialan yrityksistä perustuvat lukuisiin lähteisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

kokoaa toiminta- ja taloustietoja, joiden alkuperäisinä lähteinä ovat alan yritysten toiminta-

kertomukset. Vuodesta 1997 alkaen sosiaalialan yritykset on velvoitettu toimittamaan toi-

mintakertomuksensa aluehallintoviranomaiselle (AVI)38 ja nämä tiedot ovat myös THL:n käy-

tettävissä. Tilastokeskus puolestaan ylläpitää muun muassa yritysrekisteriä ja työssäkäyntiti-

lastoa, joihin sisältyy tietoja myös sosiaalialan yrityksistä. Yritysten rakenne- ja tilinpäätösti-

lastosta on saatavissa toimialoittaisia tietoja yritysten lukumäärästä, henkilöstöstä, tilinpää-

töksistä sekä liikevaihdosta. Yritysrekisteri sisältää mm. tiedot aloittaneista ja lopettaneista

yrityksistä sekä koko yrityskannasta.39 Työssäkäyntitilaston lähtökohtana puolestaan on

maassa vuoden viimeisenä päivänä asuva väestö, josta tilastoon kootaan muun muassa pää-

asiallista toimintaa, ammattia, ammattiasemaa, työpaikkojen lukumäärää, työpaikan sijaintia

sekä väestön ja työvoiman koulutusta ja tuloja koskevat tiedot40. Tilastokeskuksen julkaise-

mien yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien toiminta- ja henkilöstötietojen perustana taas

ovat edellä mainitut THL:n kokoamat tiedot41. Eri tietolähteet antavat hieman erisisältöistä

tietoa samoista asioista, jonka vuoksi rakenteellisia muutoksia kuvaavissa aikasarjoissa pyri-

tään käyttämään samaa tietolähdettä. Eräiltä osin samaa ilmiötä täytyy kuitenkin kuvata

useammalla peräkkäisellä aikasarjalla.

38

Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996). 39

Tilaston sisällöstä tarkemmin: https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/yrti.html. 40

Työssäkäyntitilastosta tarkemmin ks. https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/tyokay.html. 41

Ks. https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/ykssp.html.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tilastokeskuksen ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi kolmannen lähdeko-

konaisuuden muodostavat yritystoimintaa seuraavat talouslehdet sekä yritysten omat kotisi-

vut. Näistä lähteistä saadaan tietoa mm. yksittäisten yritysten omistuksesta, taloudesta, toi-

minnasta sekä yrityskaupoista.

Yrityskauppojen seuraaminen ja analysointi muodostaa oman erityishaasteensa sosiaali- ja

terveysalan markkinoiden kehityksen ymmärtämisessä. Esimerkiksi Tilastokeskus ei kokoa

yrityskauppoja koskevia tietoja eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoskaan seuraa oman alan-

sa yritystoiminnan liikkeitä, vaikka ne tällä hetkellä ovat alaa keskeisesti ohjaava tekijä. Pa-

tentti- ja rekisterihallituksen tilastoista puuttuu toimialatieto ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle

tulee ilmoittaa ainoastaan tietyt kriteerit täyttävistä yrityskapoista42. Näistä syistä ja rajoit-

teista johtuen yrityskauppoja koskevat tiedot on poimittava talouslehtien arkistoista. Keskei-

sin näistä on Talouselämä -lehden arkisto, johon on koottu erikseen tiedot yli miljoonan eu-

ron enemmistö- ja vähemmistökaupoista.

Sosiaali- ja terveysalan yksityisten ja etenkin voittotavoitteisten yritysten merkitysten kasvun

vuoksi viranomaisten olisi aiheellista systemaattisesti seurata palvelujen ja niiden rahoituk-

sen sekä esimerkiksi rahavirtojen kehitystä. Koska veroja veroluonteinen rahoitus on alan

palvelujen ensisijainen rahoituslähde siitä riippumatta puhutaanko julkisista vai yksityisistä

palveluista, talouden seuranta on samalla myös verovarojen käytön seurantaa. tämän vuoksi

seurannan tulisi kattaa yhtä lailla palvelujen kuin investointienkin talous sekä esimerkiksi yri-

tyskaupat ja niihin liittyvät rahan liikkeet. Verorahoitteisten palvelujen muuttuminen kasva-

vassa määrin voittotavoitteiseksi yritystoiminnaksi antaa niin ikään perustellun aiheen seura-

ta verovarojen siirtymistä osinkoina ja mm. myyntivoittoina ulos palvelujen rahoituksesta.

42

Yrityskauppa ilmoitetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylit-tää 350 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kumman-kin osalta 20 miljoonaa euroa. Ks. http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/yrityskauppavalvonta/


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sosiaalialan yritystoiminta ja suhde yritystoimintaan yleensä

Kokonaiskuvan muodostamiseksi sosiaalialan yritysrakenteesta ja siinä ilmenneistä muutok-

sista on aiheellista aluksi tarkastella yritystoiminnan kehittymistä yleensä. Tilastokeskus ke-

rää tiedot yrityskannasta, aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, yritysten henkilöstömää-

ristä ja liikevaihdosta sekä koko yrityskannan että eri toimialojen osalta. Pitkien aikasarjojen

luomiseksi kuvioiden tietoja jouduttiin kokoamaan ja yhdistämään useammasta Tilastokes-

kuksen rekisteristä. Sen myötä aikasarjat sisältävät myös useampia (3) toimialaluokituksen

versioita. Luokitusmuutosten vuoksi eri tietolähteiden välillä ilmenee pääasiassa pieniä poik-

keamia, joilla ei ole merkitystä koko aikasarjan oikeellisuuden tai luotettavuuden kannalta.

Suurin ja yritysten lukumäärään merkittävästi vaikuttanut luokitusmuutos ilmenee vuosien

2006 ja 2007 välillä, jolloin maa- ja metsätalous siirrettiin yritystoiminnaksi. Näiden vuosien

suuri ero ei siis johdu reaalitalouden, vaan luokitustavan muutoksesta.

Kuvio 13: Yritysten lukumäärä ja henkilöstö, kaikki toimialat vuosina 1993 - 2013

Yritysten lukumäärä ja henkilöstö on 1990 -luvun alun laman vuosia lukuun ottamatta, jolloin

yritysten määrä laski, lisääntynyt hyvin maltillisesti, tai jopa hitaasti. Kun luokitusten muutos-

191 063

354 081

1 078 957

1 471 135

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Yrityksiä

Henkilöstö

Yritysten ja henkitlöstön lukumäärä , kaikki toimialat. Lukujen lähde: Tilastokeskus.

Lkm

Maa- ja metsätalous luokiteltiinyritystoiminnaksi

Muutos edellisestä vuodesta (%):-3,3 2,4 6,8 4,6 2,8 0,1 1,5 0,9 0,8 0,8 1,7 1,7 5,6 18,9 3,7 -0,1 -0,5 1,0 0,0 9,0


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

ten vaikutukset jätetään huomiotta, koko tarkastelujakson keskimääräinen kasvu on yritys-

ten lukumäärän osalta ollut keskimäärin 1,7 ja henkilöstön osalta vain 1,3 prosenttia vuodes-

sa. Yritysten hentoisesta kasvusta huolimatta muun muassa julkisen sektorin supistuspolitiik-

ka johti siihen, että työllisten määrä oli vuonna 2014 97 000 henkilöä alhaisempi kuin vuonna

1990, vaikka 18 - 64 -vuotiaan työvoiman määrä oli samana aikana lisääntynyt 164 00043

henkilöllä ja koko väkiluku 453 000 asukkaalla. Luvut osoittavat harjoitetun talouspolitiikan ja

esimerkiksi veronalennusten tehottomuuden ja ilmeisen haitallisuuden sekä työllisyyden, et-

tä kotimaisten investointien ja niiden myötä talouden kasvun kannalta44.

Sosiaalialan yritysten tilanne on tyystin toisenlainen kuin yritysten keskimäärin. Sosiaalipal-

velujen markkinat avattiin vuonna 1993, jonka myötä yleensä kunnallisten hyvinvointipalve-

lujen kysynnän kasvun kanavoiminen suurelta osin julkisrahoitteiseksi yritystoiminnaksi kas-

vatti myös sosiaalialan yksityistä palvelukysyntää ja johti yritysten perustamisboomiin ja yri-

tysten koon kasvuun.

43

Työvoima- ja väestötiedot ovat Tilastokeskuksen julkaisemia vuosien 1990 - 2013 lopullisia tietoja. 44

Investointikehityksen radikaali käänne ilmenee jo vuodesta 1994 alkaen. Siihen saakka investointeja rahoitettiin etupäässä lanarahoituksella ja investoinnit ylittivät yritysten bruttosäästön. Vuodesta 1994 alkaen investoinnit ovat olleet alhaisempia kuin bruttosäästö eli investointien määrä on jäänyt alhaisemmaksi kuin mitä pelkkä tulorahoitus olisi ilman lainan ottoakin mahdollistanut. Yritysten kasvaneita voittoja on investointien sijaan suunnattu mm. muille aloille, muihin kohteisiin ja ulkomaille sekä vähennetty yritysten velkaantuneisuutta. Vuonna 2011 yritykset jakoivat osinkoina 83 prosenttia nettovoitoistaan ja maksoivat veroa keskimäärin 17 prosenttia. (Ks. Savela O. (2012): Voitot kasvaneet enemmän kuin investoinnit. Tieto & trendit 7/2012. (http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-10-22_002.html?s=1). Lisäksi vuodesta 2007 vuoteen 2012 yrityksille maksetut suorat yritystuet lähes kaksinkertaistuivat 522 miljoonaan euroon. Kun tukea saaneiden yritysten määrä lisääntyi noin viidenneksen, keskimääräisen tuen suu-ruus nousi 11 tuhannesta 17,6 tuhanteen. Suorien tukien ohella vuonna 2012 yritysten lainoja maksettiin valtion toi-mesta 421 miljoonalla eurolla. (Lukujen lähde: Tilastokeskus, yritystukitilasto). Edellä olevan perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että mm. alhaiseen pääomaverotukseen (https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/ Osakkeet_ja_osingot) liitetyt odotukset investointien ja työllisyyden kohenemiseksi eivät ole täyttyneet. Sen sijaan eri tulolähteiden toisistaan poikkeava verokohtelu yhdessä veropohjan heikentämisen kanssa (http://tilastokeskus.fi/ til/vermak/2013/vermak_2013_2014-03-03_fi.pdf) on julkisten palvelujen rapautumisen ohella johtanut myös inves-tointi- ja työllisyyskehityksen heikkenemiseen eli odotuksiin nähden päinvastaiseksi.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 14: Sosiaalialan yritysten ja niiden henkilöstön lukumäärä vuosina 1993 - 2013

Sosiaalialan yritysten lukumäärässä ovat mukana myös järjestöjen omistamat voittoa tavoit-

telemattomat osakeyhtiöt ja alan ammatinharjoitus. Sosiaalialan yrittäjien määrä oli 1990 -

luvun alussa niin vähäinen, että varsinaisesta voittoa tavoittelevasta yksityissektorista oli en-

nenaikaista puhua45. Alan yritystoiminta alkoi vasta markkinoiden avaamisen myötä, vuoden

1993 jälkeen ja silloinkin markkinaperustaisen yritystoiminnan näkökulmasta keinotekoisena,

kunnallisena monopsoni -rahoitteisena toimintana46. Tällaisten olosuhteiden vallitessa, jossa

tilaajia on vain yksi, ei voida puhua varsinaisesta markkinoiden toiminnasta47.

45

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 1990 sosiaalialalla toimi ainoastaan 67 yrittäjää, joista laman seurauksena lähes puolet (46 %) oli poistunut alalta vuoteen 1993 mennessä. Näin ollen sosiaalialan varsinaista voittotavoitteista yksityissektoria ei käytännössä vielä tuolloin ollut olemassakaan. (Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suomen virallinen tilasto. Stakes. s.63.) 46

THL:n tietojen mukaan vuonna 2010 sosiaalialan toimintayksiköistä 73 prosenttia myi yli puolet palveluistaan kunnil-le. Kehitysvammaisten laitos- ja asumispalvelujen sekä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon palveluista kunnat ostivat lähes kaiken yksityisten tuottamista palveluista. Kuntien osuus oli vähäisin lasten päivähoidossa ja kotipalve-luissa. Nämäkin palvelut saivat kuitenkin julkista tukea kotitalousvähennyksenä, palveluseteleillä ja yksityisen päivä-hoidon tukena. Ks. Väyrynen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 Tilastoraportti 25 / 2011 THL. s. 1-2. 47

Olennainen markkinoiden toimivuuden tunnusmerkki on hinnan muodostus. Toimivat, keskenään kilpailevien ja riittävän lukuisten ostajien ja myyjien markkinat johtavat tilanteeseen jossa määritelmän mukaan kukaan tuottajis-ta/myyjistä ei suostu myymään halvemmalla eikä kukaan ostajista ole halukas maksamaan korkeampaa hintaa. Harjoi-tettu kunnallinen yksityistämispolitiikka ei ole johtanut toimivien markkinoiden syntyyn ja markkinamekanismien toimintaan eikä niin tapahdu jatkossakaan niin kauan kuin kunnilla, tai kuntaa suuremmalla yksiköllä on vastuu palve-lujen järjestämisestä ja kunta, tai esim. sote -alue toimii maksajana. Sen sijaan yksityistäminen johtaa sellaisen kunnal-lisen toiminnan rappeutumiseen, jossa poliittinen menettely, asiantunteva viranhaltijavalmistelu ja kunnallinen palve-lutuotanto kantavat vastuun palvelujen kehittämisestä, saatavuudesta ja laadusta. Kunta voi kehittää itse tuottamiaan palveluja, mutta yksityisten palvelujen kehittämisvastuu on yrittäjällä. Kunta voi asettaa ainoastaan laatukriteerit ostamilleen palveluille. Mutta sitä mukaa kun ostopalvelut laajenevat ja kunnan itse tuottamat palvelut supistuvat,

304

539

1 467

2 432

3 301 3 302

1 021 1 686

5 348

12 287

25 455

30 997

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

Yrityksiä

Henkilöstö

Yritysten lkm Henkilöstön lkm

Sosiaalialan yritykset ja niiden henkilöstö. Lukujen lähde: Tilastokeskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yritysten lukumäärä kasvoi kuitenkin nopeasti, vuosina 1994 - 2007 keskimäärin 14 prosent-

tia vuodessa ja työllisten määrä tätäkin enemmän, keskimäärin 18 prosenttia vuodessa. Yri-

tysten keskikoko pysyi kuitenkin pienenä koko 1990 -luvun ajan. Yritysten lukumäärän lisään-

tyminen hiipui yhteen prosenttiin vuodesta 2008 alkaen, mutta henkilöstön määrän kasvu

jatkuin keskimäärin kahdeksan prosentin vuosivauhtia.

Kuvio 15: Sosiaalialan yritysten keskimääräinen henkilöstön määrä vuosina 1993 - 2013

Kaksi edellistä kuviota havainnollistavat, kuinka vuoteen 2000 mennessä yritysten lukumäärä

viisinkertaistui, mutta pienyritysperustainen rakenne säilyi ennallaan. Pienyritysperustaisuus

ilmenee yritysten keskikoon pysymisenä koko 1990 -luvun ajan noin 3,5 henkilössä. Koko tar-

kastelujakson suurin yksittäinen muutos ilmeni vuonna 1998, jolloin yritysten lukumäärä li-

sääntyi hyppäyksellisesti lähes 50 prosenttia48. Yritysten henkilöstömäärä nousi myös jonkin

kunnallinen substanssiosaaminen kaventuu ja sisällöllinen ostoja valvontaosaaminen heikkenee, tai katoaa koko-naan. Pitkät hankintasopimukset ja jopa koko toimialan ulkoistaminen yritystoiminnaksi siirtää kunnan vastuulla ole-van toiminnan käytännön päätöksenteon yritykselle. Tässä tilanteessa kunnalle jää maksajan rooli. Samalla kunta luo-vuttaa vakautta luoneen ja pitkäjänteisen palvelutuotantonsa voiton tavoittelun välineeksi ja käytännössä oma pää-töksentekonsa ulottumattomiin. 48

Valtiovallan toimista ja tuon ajankohdan (1998) julkisuudessa käydystä keskustelusta voisi olettaa, että muutos johtui kotipalvelujen käytön julkisen tuen aloittamisesta sekä siihen liittyen kotipalveluyritysten perustamisesta (Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta 728/1997). Tilastokeskuksessa tehdyssä tarkistusajosta kuitenkin ilmeni, että suurin osa vuosien 1997 - 1998 uusista yrityksistä liittyivätkin lasten päivähoitoon ja vain vähäisemmässä määrin koti-

3,4 3,13,6

5,1

7,7

9,4

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

Lkm

Henkilöstö / yritys sosiaalialalla. Lukujen lähde: Tilastokeskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

verran, mutta yritysten keskikoko notkahti selvästi naapurivuosia alhaisemmaksi. Seuraavana

vuotena yritysten määrä laski neljänneksen, mutta yritysten henkilöstön määrä kasvoi edel-

leen kahdeksan prosenttia. Vuonna 2006 yritysten henkilöstömäärä ja keskikoko kääntyivät

aikaisempaan voimakkaampaan nousuun, kun taas yritysten lukumääräinen kasvu pysähtyi

vuonna 2008. Kun yritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan, yritysten keskikoko kasvoi niin,

että vuonna 2013 se lähenteli kymmentä henkilöä (9,4), kun se oli koko 1990 -luvun pysytel-

lyt noin kolmessa henkilössä per yritys.

Vuodesta 1993 vuoteen 2012 kaikkien yritysten (koko maa, kaikki toimialat) lukumäärän kes-

kimääräinen vuosimuutos vaihteli yli kolmen prosentin laskusta vuonna 1994 noin seitsemän

prosentin kasvuun vuonna 1996. Vuodesta 2000 vuoteen 2012 vaihtelu oli vähäisempää ja

yritysten lukumäärä kasvoi vuosittain yhdestä neljään prosenttia ja vuonna 2013 yritysten

määrä laski vajaan prosentin edellisvuoteen verrattuna.

Sosiaalialalla vuoden 1993 jälkeen ilmennyt ja vuoteen 2008 jatkunut innostus yrittäjäksi ryh-

tymiseen ja yritysten perustamiseen poikkesi selvästi kaikkien yritysten keskiarvoista49. Kun

sosiaalialan yrityskanta kasvoi vuodesta 1993 aina vuoteen 2007 keskimäärin 14 ja yritysten

henkilöstö 18 prosenttia vuodessa, ilmiö oli poikkeuksellinen ja kertoi uuden markkina-

alueen avautumisesta.

Vuoden 2008 jälkeen sosiaalialan yrittäjäksi ryhtyminen ja halu uusien yritysten perustami-

seen laantui. Vaikka yritysten lukumääräinen kasvu hiipui, henkilöstön osalta kasvu pysyi

korkeana. Edellä olevasta yritysten lukumäärän ja henkilöstön määrän suhdetta havainnollis-

tavasta kuvasta voidaan havaita, kuinka yritysten määrän kasvu pysähtyessä vuonna 2008

yrityksiä oli lähes 3 300, eli sama määrä kuin kuusi vuotta myöhemmin vuonna 2013. Koska

yritysten henkilöstön määrä jatkoi kuitenkin kasvuaan ja kasvu jopa voimistui, kyseessä oli

yritysten koon kasvattaminen ja yritystoiminnan keskittyminen.50

palveluihin. Päivähoitoyrityksiä perustettiin tuolloin 700 ja kotipalveluyrityksiä 157. Säädetty laki lienee kuitenkin perusteena molempien yritysryhmien kasvulle. 49

Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa ilmeni, että suurista toimialoista (yli 1000 yritystä) myös koulutusalan sekä viihde- ja kulttuurialan (taiteet, viihde ja virkistys -toimiala) yritysten lukumääräinen kasvu on ollut huomattavaa ja suurimmillaan samaa luokkaa kuin sosiaalialan. 50

Kaikki edellä esitetyt luvut ja laskelma perustuvat Tilastokeskuksen esittämiin tietoihin (http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/).


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sosiaalialan yritystoiminnan muutokset ja keskittyminen

Tilastokeskuksen keräämien tietojen perusteella on mahdollista tarkastella yritystoiminnan

sisäistä dynamiikkaa, yritysten markkinoille tuloa, sieltä poistumista sekä yritystoiminnan

keskittymistä konsernirakenteiksi. Uusien yritysten määrä kertoo yritystoiminnan houkutta-

vuudesta ja lopetetut yritykset selviytymisen edellytyksistä. Samalla aloittaneiden ja lopetta-

neiden yritysten määrät kertovat suhdannevaihteluista sekä eri toimialojen välisistä eroista.

Kuvio 16: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset, kaikki toimialat vuosina 2005 - 2013

Ajanjaksolla 2005 - 2013 aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärätietojen huo-

mionarvoisin seikka on vuoden 2009 lyhytkestoisesta taloustaantumasta alkanut yritysten

perustamisen väheneminen ja yritysten lopettamisen voimistuminen. Muutos oli alkuna yh-

teiskunnan ajautumiselle pitkäkestoiseen alhaisen talouskasvun ja kasvavan työttömyyden

kauteen, joka jatkuu edelleen meneillään olevana vuotena 2015.

Koko yrityskannan yksityiskohtaisempi tarkastelu, jossa ammatinharjoitusta (luonnollinen

henkilö) ja varsinaista yritystoimintaa (osakeyhtiöt) tarkasteltiin erikseen, osoitti että 1990 -

luvun jälkipuolella ammatinharjoituksen ja osakeyhtiöiden perustaminen ilmeni lähes vas-

takkaisesti: kun osakeyhtiöiden perustaminen lisääntyi, ammatinharjoitus väheni ja kun osa-

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Aloittaneita Lopettaneita

Lkm

Koko yrityskanta, aloittaneet ja lopettaneet. Lukujen lähde: Tilastokeskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

keyhtiöitä lopetettiin, ammatinharjoitus lisääntyi. Ryhmien väliset korrelaatiot vuosina 1995

- 2000 olivat voimakkaan negatiiviset (-0.79 ja -0.63). Eräs tulkinta ammatinharjoituksen ja

osakeyhtiöiden perustamisen ja lopettamisen peilikuvamaiseen ilmenemiseen voi olla vuo-

rovaikutus ammatinharjoituksen ja työttömyyden välillä. Niillä aloilla ja tehtävissä, joissa

ammatinharjoittajaksi ryhtyminen on mahdollista ilman merkittäviä investointeja, ammatin-

harjoitus voi toimia eräänlaisena puskurina ja työttömäksi joutumisen vaihtoehtona silloin,

kun yritykset irtisanovat työntekijöitään ja yritysten lakkauttaminen yleistyy51.

Tilanne muuttui 2000 -luvulla niin, että sekä ammatinharjoituksen että yritystoiminnan aloit-

taminen tapahtuivat samatahtisesti ja sama yhdensuuntaisuus ilmeni myös toiminnan lopet-

tamisessa. Korrelaatiot ammatinharjoituksen ja yritystoiminnan aloittamisen ja toisaalta nii-

den lopettamisen välillä vaihtuivat positiivisiksi ja olivat vuosina 2001-2013 0.70 ja 0.68, ja

niiden selitysosuudet olivat 49 ja 46 prosenttia, eli varsin korkeat. Mikäli ammatinharjoitus

työttömäksi joutumisen vaihtoehtona 1990 -luvun lopulla piti paikkansa, tämä puskurivaiku-

tus heikkeni 2000 -luvulla, kun sekä ammatinharjoitus että osakeyhtiöiden perustaminen ja

toisaalta niiden lakkauttaminen vaihtelivat samassa rytmissä. Mikäli em. puskurioletus pitää

paikkansa, suhdannevaihtelut vahvistuivat ja niiden vaikutus työttömyyteen voimistui 2000

-luvulla.

Tällä tavoin havaitut ryhmien väliset erot eivät tule ilmi tarkasteltaessa koko yrityskannan

muutoksia ammatinharjoituksen ja osakeyhtiöiden määrän muutosten osalta. Koska amma-

tinharjoituksen ja osakeyhtiöiden määrän muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin yh-

teneväiset (korrelaatio on peräti 0.98), se voi peittää alleen työmarkkinoiden runsaan sisäi-

sen liikkeen, joka ei tule näkyviin yritysten ja niiden työvoiman liikkeiden kokonaistarkaste-

lusta52.

51

Tässä on kuitenkin kyse spekuloinnista, koska näin yksityiskohtaista tietoa työvoiman liikkeistä ei tilastoida ja Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoskaan (Stakes) ei ole yksityiskohtaisesti analysoinut alan työvoiman liikkeitä vuoden 1996 jälkeen. 52

Tiettävästi ainoa alan kaikki koulutusasteet, tuloluokat ja toimintasektorit kattava sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeiden yksityiskohtainen tarkastelu on 1990 -luvulta: Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suomen virallinen tilasto. Stakes.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 17: Aloittaneiden ja lopettaneiden sosiaalialan laitos- ja avopalveluyritysten lukumäärä vuosina 2005-2013

Kuten jo aikaisemmin todettiin, uusien yritysten perustaminen jatkui sosiaalialalla vilkkaana

vuoteen 2007 saakka. Samaan aikaan kuitenkin myös lopettaneiden yritysten määrä alkoi

nousta niin että 2010 -luvulla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä oli lähes yhtä

suuri. Toimialan suhteellinen houkuttelevuus oli vielä 2000 -luvun puolivälissä merkittävästi

suurempaa kuin yrityselämässä yleensä. Samoin kaikilla aloilla ilmenevä aloittaneiden ja lo-

pettaneiden yritysten määrän tasaantuminen vuoden 2007 jälkeen oli sosiaalialalla voimak-

kaampaa kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Näin ollen voidaan sanoa, että ilmeisesti sosi-

aalialan yritystoiminta heijastelee elinkeinoelämän yleisiä muutoksia, mutta sosiaalialalla

vaihtelut ovat jyrkempiä.

Yritysmarkkinoilta poistuminen voi tapahtua usealla tavalla. Yrityskaupan yhteydessä ostettu

yritys voi juridisesti lakata olemasta, vaikka toiminta jatkuisi ennallaan ja työntekijät voisivat

pitää työpaikkansa. Toisessa ääripäässä on yritystoiminnan päättäminen konkurssiin. Yritys-

kauppoja sekä niiden suhdetta sosiaalialan yritysten orgaaniseen kasvuun käsitellään tuon-

nempana tässä raportissa.

Konkurssiin päättyneitä yrityksiä oli vuosina 2003 - 2012 0.7 - 1,2 prosenttia koko yrityskan-

nasta (kaikki toimialat yhteensä) ja sosiaalialan yrityksistä vastaava osuus vaihteli 0,4 ja yh-

den prosentin välillä. Lukumääräisesti konkurssin tehneitä sosiaalialan yrityksiä oli 10 - 35

488 492 514

460

355 344321

266288

173

220246

283271

230

283 280272

0

100

200

300

400

500

600

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Aloittaneita

Lopettaneita

Lkm

Sosiaalaialn laitos- ja avopalveluyritysten muutokset. Lukujen lähde: Tilastokeskus


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

vuodessa aikavälillä 2003 - 201453. Ajanjakson konkurssien määrät vaihtelivat siten, että vuo-

desta 2003 vuoteen 2007 sosiaalialan yritysten konkursseja tehtiin 10 - 15 vuodessa ja vuon-

na 2004 poikkeukselliset 19. Vuoden 2007 jälkeen konkurssien määrä kaksinkertaistui ja

vaihteli vuosina 2008 - 2014 välillä 28 - 35. Konkurssiin päättyneiden yritysten palveluksessa

oli enimmillään 325 henkilöä (vuonna 2013). Vuonna 2014 konkurssiin päättyneissä 29 yri-

tyksessä työskenteli yhteensä 253 henkilöä, joista 171 oli 16 konkurssin tehneen osakeyhtiön

työntekijöitä.

Seuraavat kuviot havainnollistavat sosiaalialan yritysten konkurssien osuudet lopettaneista

yrityksistä sekä sosiaalialan konkurssien suhteellisen osuuden verrattuna kaikkien yritysten

konkurssien vastaavaan osuuteen. Näiden tietojen perusteella saadaan valaistusta siihen,

missä määrin toiminta päättyy vararikkoon ja missä määrin muihin syihin, kuten esimerkiksi

yrityksen myyntiin ja toiseen yritykseen liittämisestä seuranneeseen lopettamiseen, tai pelk-

kään toiminnan alasajoon. Tilastokeskus tuottaa kuitenkin tietoa ainoastaan lopettaneista

yrityksistä yhteensä sekä konkurssien määrästä. Tiedot yritystoiminnan lopettamisen muista

syistä on hankittava toisista lähteistä ja kunkin yksittäisen yrityksen osalta erikseen.

Kuvio 18: Konkurssin tehneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä sosiaalialalla sekä kaikilla toimialoilla yhteensä vuosina 2003 - 2012

53

Luvut perustuvat Tilastokeskuksen oikeustilaston tietoihin.

1,2

1,01,0

0,9

0,70,8

1,0

0,9 0,9 0,9

0,8

0,9

0,6

0,4

0,5

0,9

1,0

0,8

1,01,0

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kaikki toimialat yhteensä Sosiaalialan yritykset

%

Konkurssin tehneet yritykset % -osuutena kyseisestä yrityskannasta. Lukujen lähde: Tilastokeskus.

Korrelaatiot:2003-2012 0.24

2007-2012 0.87


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuviosta on nähtävissä edellä mainittu sosiaalialan konkurssien yleisyys verrattuna kaikkien

yritysten joukossa ilmenneiden konkurssien suhteelliseen osuuteen. Etenkin vuoden 2007

jälkeinen sosiaalialan yritysten konkurssien esiintyvyyden vaihtelun yhdenmukaisuus yleensä

konkurssien esiintyvyyteen antaa viitteitä siihen, että sosiaalialan yritysten konkurssit seu-

raavat ainakin jossakin määrin yleisesti vallitsevia suhdanteita. Lukujen tarkastelussa on kui-

tenkin syytä pitää mielessä, että sosiaalialan yritysten konkurssit ovat suhteellisen vähälukui-

sia, kun niitä tapahtui keskimäärin 25 vuodessa. Koska pieni määrä lisää sattuman osuutta ti-

lastollisissa analyysissä esimerkiksi pelkkä korrelaatioiden arvojen tarkastelu ei riitä, vaan nii-

den lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös jakaumien muotoon. Näin tarkastellen näyttää

siltä, että sosiaalialan yrityskentässä tapahtui muutos vuodesta 2007 alkaen, kun konkurssien

suhteellinen osuus lisääntyi ja niiden esiintyvyyden vaihtelu alkoi noudattaa konkurssien

esiintyvyyden yleistä vaihtelua.

Kuvio 19: Sosiaalialan laitos- ja avopalveluyritysten konkurssit osuutena vastaavasta yrityskannasta vuosina 2005 - 2013

Kun laitos ja avopalvelut erotetaan toisistaan, laitospalvelujen avopalveluja hieman suurempi

konkurssiherkkyys tulee näkyviin. Tämä johtuu ilmeisesti suuremmasta yrityskoosta ja asia-

kasvastuista, jotka vaikeuttavat kannattamattomankin toiminnan lopettamista muutoin kuin

konkurssimenettelyllä. Seuraavassa kuviossa esitellään vielä konkurssien esiintyvyys laitos-

palvelujen eri ryhmissä vuonna 2013.

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Laitospalveluyritykset

Avopalveluyritykset

Konkurssien osuus yrityskannasta. Korrel. 0.64 (41%). Lukujen lähde: Tilastokeskus.

%Konkursseja yhteensä:

2003 152005 142007 152009 342011 352013 29


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 20: Konkurssin tehneiden sosiaalialan laitospalveluyritysten prosenttiosuus vastaavasta yrityskannasta vuonna 2013

Sosiaalialan laitospalveluista suhteellisesti eniten konkursseja tekivät vanhusten ja vammais-

ten asumispalvelulaitokset ja sosiaalihuollon hoitolaitokset, vähiten kehitysvammaisten sekä

mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalveluyritykset. Vanhusten ja vammaisten

asumispalveluyksikön nimi voi olla mm. palvelutalo, hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, ryhmä-

koti, asuntola. Sosiaalihuollon hoitolaitoksiin puolestaan kuuluvat varsinaiset vanhainkodit ja

vammaisten hoitolaitokset. Muut sosiaalihuollon laitospalvelut on määritelty seuraavasti:

"Tähän kuuluvat ympärivuorokautiset asumis- ja henkilökohtaiset hoivapalvelut, joiden tar-

koituksena on tarjota sosiaalista tukea lapsille ja muille erityisryhmille, jotka eivät täysin ky-

kene huolehtimaan itsestään ja/tai eivät halua asua itsenäisesti."54

Seuraavan kuvion myötä siirrytään yritystoiminnan toiseen päähän, aloittaviin yrityksiin, nii-

den lukumääriin ja suhteellisiin osuuksiin. Kuvio osoittaa sosiaalialan aloittavien yritysten

vaihtelun suhteessa yleensä yritysten perustamiseen (uusien yritysten yhteen laskettu osuus

koko yrityskannasta). Kuviossa on laitos- ja avopalvelut erotettu toisistaan.

54

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/87.html

1,6

2,6 2,5

1,6

0,40,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

Sosi

aalih

uo

llon

la

ito

spal

velu

t yh

tee

nsä

Van

hu

ste

n ja

va

mm

aist

en

as

um

isp

alve

lut

Sosi

aalih

uo

llon

h

oit

ola

ito

kse

t

Mu

ut

sosi

aalih

uo

llon

la

ito

spal

velu

t

Ke

hit

ysva

mm

aist

en

se

kä m

iele

nte

rve

ys-

ja

päi

hd

eo

nge

lmai

ste

n

asu

mis

pal

velu

t

%

Konkurssin tehneiden yritysten osuus yrityskannasta 2013. Lukujen lähde: Tilastokeskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 21: Aloittaneiden yritysten osuus kyseisen alan yrityskannasta vuosina 2005 - 2012

Tarkastelun perustana olevan toimialaluokituksen 2008 mukaan sosiaalihuollon laitospalve-

lut sisältävät sosiaalihuollon hoitolaitokset, kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päih-

deongelmaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten asumispalvelut ja muut sosiaali-

huollon laitospalvelut. Sosiaalialan avopalveluissa on 15 alaluokkaa vanhusten ja vammaisten

avopalveluista lasten päivähoitoon.55

Ajanjakson merkittävin muutos näyttäisi tapahtuneen majoituksen sisältävissä sosiaalipalve-

luissa vuoden 2007 jälkeen, jolloin aloittaneiden yritysten suhteellinen määrä kääntyi selvään

laskuun. Vuoden 2008 jälkeen uusia sosiaalihuollon laitospalveluyrityksiä perustettiin jopa

suhteellisesti vähemmän, kuin yrityksiä keskimäärin. Myös uusien sosiaalihuollon avopalve-

luyritysten perustaminen laski jyrkästi, vaikka niiden perustaminen olikin koko tarkastelujak-

son ajan selvästi yleisempää kuin yritysten perustaminen keskimäärin.

Uusien yritysten ja niiden henkilöstön määrän ohella muutosta tarkasteltiin myös yritysten

liikevaihdon kehityksen kannalta. Tällöin havaittiin, että majoituksen sisältävien yritysten

henkilöstön määrä nousi hyppäyksellisesti vuoden 2005 7 400:sta seuraavan vuoden

10 000:een, kun taas liikevaihto nousi vasta kaksi vuotta myöhemmin, vuosien 2007 ja 2008

aikana. Koska osa kasvuyrityksistä kykeni palkkaaman uutta henkilöstöä jo ennen vastaavaa

55


0

5

10

15

20

25

30

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Koko yrityskanta, kaikki toimialat

Sosiaalihuollon laitospalvelut

Sosiaalihuollon avopalvelut

Aloittaneiden yristys osuus yristyskannasta. Lukujen lähd e: Tilastokeskus

%


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

liikevaihdon nousua, voidaan olettaa, että näillä yrityksillä oli vahva rahoituspohja ja palkan-

maksun mahdollistama kassa. Toinen vuosiin 2007 - 2008 liittynyt muutos oli käänne kohti

henkilöstön määrän ja liikevaihdon kasvun hidastumista.

Kun tarkastelemme konserneihin kuuluvia yrityksiä suhteessa muihin yrityksiin, saamme

hieman lisävalaistusta vuonna 2007 ilmenneeseen käänteeseen, jossa uusien yritysten perus-

taminen näytti laantuneen, mutta yritysten henkilöstö jatkoi kasvuaan. Vertailun mahdollis-

tamiseksi kuviossa on käytetty kahta asteikkoa.

Kuvio 22: Konserneihin kuuluvien ja niihin kuulumattomien sosiaalialan yritysten lukumäärä vuosina 2007 - 2012

Pian sen jälkeen, kun yleensä sosiaalialan yritysten lukumäärän kasvu pysähtyi, konserneihin

kuuluvien yritys määrä kääntyi nousuun. Vuonna 2007 tällaisia yrityksiä oli 30, mutta vuonna

2013 jo 138

30823248 3223 3257 3276 3209 3164

30

138

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Konserneihin kuulumattomat yritykset

Konserniyritykset

Lkm

Sosiaalialan konserniyritysten ja muiden yritysten lukumäärä. Lukujen lähde: Tilastokeskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 23: Sosiaalialan yritysten henkilöstö konserneihin kuuluvien ja muiden yritysten osalta vuosina 2007 - 2013

Henkilöstömäärillä mitaten konserniyritysten osuus nousi vuoden 2007 14 prosentista 36

prosenttiin vuonna 2013. Kun konserneihin kuulumattomien sosiaalialan yritysten henkilös-

tön kokonaismäärän kasvu käytännössä pysähtyi vuonna 2009, konserniyritysten osuus yri-

tysten henkilöstön kokonaismäärästä oli 18 prosenttia. Vuoteen 2013 mennessä osuus koho-

si edellä mainittuun 36 prosenttiin. Henkilömäärinä mitaten itsenäisten, konserneihin kuu-

lumattomien yritysten henkilöstön määrä kasvoi vain noin 400 henkilöllä vuodesta 2009 vuo-

teen 2013. Konserniyritysten henkilöstön määrä sen sijaan nousi yli 7 000 henkilöllä. Liike-

vaihdolla mitaten konserniyritysten osuus (40 %) koko sosiaalialan yrityskannasta oli henki-

löstöosuutta (36 %) merkittävämpi vuonna 2013.

2 56014 %

3 38216 %

4 17518 %

6 12224 %

8 05529 %

9 38233 %

11 24736 %

16 074

17 597

19 355 19 334 19 650 19 20419750

0

5000

10000

15000

20000

25000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Konserniyritysten henkilöstö

Konserneihin kuulumattomien yritysten henkilöstö

Lkm

Sosiaalialan henkilöstö, konserniyritykset ja muut. Lukujen lähde: Tilastokeskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sosiaalialan yrityskanta - yhteenveto

Sosiaalialan yrityskannan yhteenvedossa kuvataan vielä alan yritysten lukumäärän muutos

aikasarjana sekä eri toimintasektoreiden perustiedot (yritysten lukumäärä, toimipaikkojen

lukumäärä, henkilöstö, liikevaihto ja liikevaihto työntekijää kohti) suuruusjärjestyksessä

vuonna 2013. Tällä tavoin tullaan esitellyksi yritystoiminnan laajuus sekä sosiaalialan palve-

luissa yleensä että eri toimintasektoreilla erikseen.

Seuraava aikasarja kattaa vuodet 2005 - 2013, jolloin yritystoiminnan kasvu yritysten luku-

määrinä mitaten jo laantui. Kuviosta on nähtävissä, kuinka laitospalveluyritysten määrän

kasvu pysähtyi jo vuonna 2009 ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Avopalveluissa sama tapahtui

hieman myöhemmin, vuonna 2011.

Kuvio 24: Sosiaalialan yrityskanta vuosina 2005-2013

Seuraavat neljä kuvaa havainnollistavat yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon

määrää toimintasektoreittain vuonna 2013.

891962

1054 1088 1120 1125 1124 1106 1085

1391

1625

1819

1982 20282099

2189 2191 2164

0

500

1000

1500

2000

2500

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Laitospalveluyritykset

Avopalveluyritykset

Sosiaalialan yrityskanta Lukujen lähde: Tilastok eskus

Lkm


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 25: Sosiaalialan yritysten toimipaikkojen lukumäärä toimintasektoreittain vuonna 2013

Kuvio 26: Sosiaalialan yritysten henkilöstö toimintasektoreittain vuonna 2013

635

515

298

149

83 68 24 21 17 3 10

100

200

300

400

500

600

700

Last

en ja

nu

ort

en

lait

oks

et

ja a

mm

ati

llin

en

p

erh

eho

ito

Ikää

nty

nei

den

p

alv

elu

asu

min

en

Mie

len

terv

eys-

onge

lmai

sten

as

umis

palv

elut

Keh

itys

vam

mai

sten

lait

okse

t ja

as

umis

palv

elut

Vam

mai

sten

palv

elua

sum

inen

(pl.

Keh

itys

vam

mai

sten

palv

elua

sum

inen

)

Ikä

än

tyn

eid

en

ho

ito

lait

oks

et

Muu

t lai

toks

et ja

asum

ispa

lvel

ut

Päih

de-o

ngel

mai

sten

asum

ispa

lvel

ut

Päih

de-o

ngel

mai

sten

lait

okse

t

Va

mm

ais

ten

ho

ito

lait

oks

et

(pl.

ke

hit

ysva

mm

aist

en

lait

osp

alv

elu

t)

En

si-j

a tu

rva

kod

it

Lkm

Yritysten toimipaikkojen lkm vuonna 2013. Lukujen lähede: Tilastokeskus

9446

4586

27391927 1789 1192 149 124 40

0100020003000400050006000700080009000

10000

Ikää

nty

nei

den

p

alve

luas

um

inen

Last

en ja

nu

ort

en la

ito

kset

ja

amm

atill

inen

per

heh

oit

o

Mie

len

terv

eys-

on

gelm

aist

en

asu

mis

pal

velu

t

Vam

mai

sten

p

alve

luas

um

inen

(pl.

keh

itys

vam

mai

sten

…

Keh

itys

vam

mai

sten

lait

oks

et

ja a

sum

isp

alve

lut

Ikää

nty

nei

den

ho

ito

lait

oks

et

Päi

hd

eon

gelm

aist

en

asu

mis

pal

velu

t

Päi

hd

eon

gelm

aist

en la

ito

kset

Vam

mai

sten

ho

ito

lait

oks

et

(pl.

keh

itys

vam

mai

sten

la

ito

spal

velu

t)

Lkm

Sosiaalialan yritysten henkilöstövuonna 2013.

Lukujen lähde: Tilastokeskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 27: Sosiaalialan yritysten liikevaihto toimintasektoreittain vuonna 2013

Kuvio 28: Sosiaalialan yritysten liikevaihto työntekijää kohti vuonna 2013

Eniten yrityksillä oli toimipaikkoja vuonna 2013 lasten ja nuorten laitoksissa ja ammatillisessa

perhehoidossa, ikääntyneiden palveluissa, mielenterveysongelmaisten asumispalveluissa ja

neljänneksi eniten kehitysvammaisten laitoksissa ja asumispalveluissa.

555381

329729

205403

107108 10169671400 8490 7854 2240

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000Ik

ään

tyn

eid

en

pal

velu

asu

min

en

Last

en ja

nu

ort

en

lait

oks

et ja

am

mat

illin

en

per

heh

oit

o

Mie

len

terv

eys-

on

gelm

aist

en

asu

mis

pal

velu

t

Keh

itys

vam

mai

sten

la

ito

kset

ja

asu

mis

pal

velu

t

Vam

mai

sten

p

alve

luas

um

inen

(pl.

keh

itys

vam

mai

sten

…

Ikää

nty

nei

den

h

oit

ola

ito

kset

Päi

hd

eon

gelm

aist

en

asu

mis

pal

velu

t

Päi

hd

eon

gelm

aist

en

lait

oks

et

Vam

mai

sten

h

oit

ola

ito

kset

(p

l. ke

hit

ysva

mm

aist

en …

1 000 €

Sosiaalialan yritysten liikevaihto vuonna 2013. Lukujen lähde: Tilastokeskus.

7572

6360 60 59 57 57

53

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Mie

len

terv

eys-

on

gelm

aist

en

asu

mis

pal

velu

t

Last

en ja

nu

ort

en

lait

oks

et ja

am

mat

illin

en

per

heh

oit

o

Päi

hd

e-o

nge

lmai

sten

la

ito

kset

Keh

itys

vam

mai

sten

la

ito

kset

ja

asu

mis

pal

velu

t

Ikää

nty

nei

den

h

oit

ola

ito

kset

Ikää

nty

nei

den

p

alve

luas

um

inen

Päi

hd

eo-

nge

lmai

sten

as

um

isp

alve

lut

Vam

mai

sten

h

oit

ola

ito

kset

(p

l. ke

hit

ysva

mm

aist

en

lait

osp

alve

lut)

Vam

mai

sten

p

alve

luas

um

inen

(pl.

keh

itys

vam

mai

sten

p

alve

luas

um

inen

)

1 000 €

Sosiaalialan yritysten liikevaihto / työntekijä (1 000 €). Lukujen lähde: Tilastokseskus.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yritysten henkilöstön määrällä mitaten suurin toimiala oli ikääntyneiden palveluasuminen,

jossa työskenteli lähes puolet, 43 prosenttia sosiaalialan yritysten henkilöstöstä. Toiseksi

suurin toiminta-alue oli kooltaan lähes puolta pienempi. Lasten ja nuorten laitoksissa ja am-

matillisessa perhehoidossa työskenteli viidennes, 21 prosenttia alan yritysten työvoimasta.

Seuraaviksi suurimpina alueina olivat mielenterveysongelmaisten asumispalvelut, 12 pro-

senttia sekä seuraavina vammaisten palveluasuminen, yhdeksän prosenttia ja kehitysvam-

maisten laitokset ja asumispalvelut, kahdeksan prosenttia henkilöstöstä.

Liikevaihdolla mitaten sosiaalialan yritysten laajin toiminta-alue on ikääntyneiden palvelu-

asuminen, joka kattaa 40 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta. Seuraavaksi suurimmat

alueet ovat lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito, 24 prosenttia, mielenter-

veysongelmaisten asumispalvelut, 15 prosenttia, kehitysvammaisten laitokset ja asumispal-

velut, kahdeksan prosenttia yritysten liikevaihdon summasta.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Voittoa tavoittelemattomasta voittotavoitteiseen toimintaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosilta 2000 ja 2012 kokoamia tilastoja vertaamalla

voidaan havaita, kuinka tänä ajanjaksona yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisen painopis-

te vaihtui järjestöjen palveluista voittoa tavoittelevien yritysten tuottamiin palveluihin. Sa-

malla nähdään kuinka palvelujen kasvusta suurin osuus, 70 prosenttia, kanavoitui kunnallis-

ten palvelujen sijaan yksityissektorille ja siellä lähes 80 -prosenttisesti voittoa tavoittelevaksi

yritystoiminnaksi. Muutosta koskevat johtopäätökset tehtiin kuntien, yritysten ja järjestöjen

sosiaalipalvelujen henkilöstömääriä vertaamalla56.

Voittoa tavoittelemattomat kansalaisjärjestöt ovat perinteisesti tuottaneet valtaosan sosiaa-

lialan yksityispalveluista. Vuonna 2000 järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen henkilöresursseis-

ta oli 24 prosenttia ja yritysten osuus 7 prosenttia, eli alle kolmannes järjestöjen osuudesta.

Vuoden 2000 jälkeen sosiaalipalvelujen tuotanto on kuitenkin kokenut merkittävän raken-

nemuutoksen, kun kunnat ovat ulkoistaneet palvelujaan niin, että kuntien ja kuntayhtymien

osuus sosiaalipalvelujen työvoimasta on laskenut 12 prosenttiyksikköä 79 prosentista 67 pro-

senttiin. Järjestöjen osuus alan työvoimasta oli kuitenkin vuonna 2012 sama 16 prosenttia

kuin 2000 -luvun alussa. Näin ollen kunnallisten palvelutuottajien osuuden 12 prosenttiyksi-

kön lasku kanavoitui kokonaan voittotavoitteisiin yrityksiin. Samalla voittoa tavoittelevista

yrityksistä tuli sosiaalialan yksityissektorin ensisijainen palvelutuottaja. Muutosvuosi oli

2011, jolloin sekä sosiaalipalveluja tuottavien järjestöjen että alan yritysten palveluksessa oli

32 000 henkilöä ja kummassakin oli 16 prosenttia alan työvoimasta. Jo seuraavana vuonna

yritysten henkilöstömäärä kasvoi yli kahdella tuhannella työntekijällä, kun vastaava nousu

alan järjestöissä oli noin 230 henkilöä.

56

Käytettävissä olevista vertailukriteereistä (toimintayksiköiden lkm, henkilöstön määrä, asiakkaiden lkm) päädyttiin henkilöstön määrään, koska toiminta voi lisääntyä tai supistua ilman, että toimintayksiköiden määrä muuttuisi, ja palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä voi tuottaa vertailuongelmia mm. silloin kun tarkastelu sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisia palveluja. Vertailulähteet: Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2005). Yksityinen palvelutuo-tanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes. Helsinki: Yliopistopaino. sekä Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2007). Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004. Stakes. Helsinki: Yliopistopaino. Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 29: Sosiaalipalvelujen henkilöstö työnantajan institutionaalisen aseman mukaan vuosina 2000-2012

Sosiaalialan työvoimakehityksen tarkastelu kertoo kasvusta kaikilla kolmella sektorilla. Kunti-

en ja kuntayhtymien sosiaalialan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on 2000 -luvun

aikana lisääntynyt 120 tuhannesta vuonna 2000 135 tuhanteen vuonna 2012. Sosiaalialan

järjestöjen työntekijämäärä on vastaavasti kasvanut 24 tuhannesta 32 tuhanteen ja yritysten

osalta vastaavat luvut ovat 7 tuhatta ja 34 tuhatta. Kasvua ilmenee siis kaikilla sektoreilla.

Järjestöjen osalta kasvu on kuitenkin muita heikompaa ja järjestöjen työvoiman kasvu käy-

tännössä lähes pysähtyi jo vuonna 2004.

Edellä kuvatut 2000 -luvun kasvuluvut kertovat yleisestä palvelukysynnän noususta. Toinen

huomionarvoinen seikka on eri toimijoiden henkilöstön määrällä mitattu keskinäissuhteiden

muutos palvelujen tuottamisessa. Muutosta käsiteltiin jo aikaisemmin, mutta seuraava kuva

havainnollistaa ja tiivistää asian: kunnallisten palvelujen suhteellinen osuus on laskenut , jär-

jestöjen osuus pysynyt ennallaan ja voittoa tavoittelevien yritysten osuus noussut jopa niin,

että niiden osuus on nelinkertaistunut aikavälillä 2000 - 2012.

120 120 119 123127 130 131 135

24 28 31 31 32 32 32 32

7 9 13 1925

30 32 34

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2011 2012

Julkinen Järjestöt Yritykset

Lukujen lähde: Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL

1 000 henkilöä


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 30: Kuntien, yritysten ja järjestöjen suhteelliset osuudet sosiaalialan henkilöstöstä vuosina 2000 - 2010

Kuvion havainnollistamat trendimäiset muutokset houkuttivat tarkastelemaan muutosta

myös lineaarisen ennustemallin avulla57. Kun laskennan perustaksi otetaan koko 13 vuoden

tarkastelujakson muutokset vuosina 2000 - 2013, yksityissektori ohittaa kunnallisen palvelu-

tuotannon osuuden vuonna 203058. Voittotavoitteisesta yritystoiminnasta puolestaan tulee

henkilöstömäärällä mitaten suurin sosiaalipalvelujen tuottaja vuonna 2039. Kuten jo edellä

olevasta kuviosta voidaan havaita ja mikäli kehitys jatkuu 2000 -luvun kaltaisena, suurimat

muutokset tapahtuvat kuntien ja voittoa tavoittelevien yritysten osuuksissa. Trendin mukaan

vuonna 2039 kuntien osuus sosiaalipalvelujen henkilöstöstä on enää 42 prosenttia, voittota-

voitteisten yritysten 43 prosenttia ja järjestöjen osuus laskisi vain prosenttiyksikön 15 pro-

senttiin59.

57

Trendilaskelmien yhteydessä on aiheellista muistaa, että ne kertovat ainoastaan jo tapahtuneesta kehityksestä ja sen dramatisoinnista tulevaisuuskuvana. Tulevan kehityksen kannalta trendi on ainoastaan yksi mahdollinen vaihtoeh-to lukemattomien joukossa. Trendiennusteen viesti on kuitenkin selvä: mikäli nykyisiin ohjausrakenteisiin ei puututa eikä toimintaympäristö merkittävästi muutu, tulevaisuus epäilemättä on esitetyn kaltainen. 58

Sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäinen vertailu osoittaa sosiaalipalvelujen terveyspalveluja nopeamman raken-nemuutoksen. Kun julkisesti tuotettujen sosiaalipalvelujen suhteellinen osuus laskee alle puoleen kaikista vuonna 2030, vastaava trendilaskelma terveydenhuollon osalta kertoo, että julkisesti tuotettujen palvelujenosuus olisi tuolloin vielä 73 prosenttia. Järjestöjen osuus terveydenhuollon työvoimasta on vähäinen ja laskeva. Mikäli nähtävissä oleva kehitys jatkuu terveysalan järjestöjen osuus alan työvoimasta laskee alle prosentin jo vuonna 2025. 59

Mikäli trendin perustaksi otetaan 10 vuotta (2003 - 2012), jolloin järjestöjen osuus oli jo kääntynyt laskuun, niiden osuus sosiaalipalvelujen kokonaistyövoimasta olisi vuonna 2039 enää puolet edellisestä eli 8 prosenttia.

79

67

4

1716

16

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Julkinen

Yritykset

Järjestöt

Lukujen lähde: Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012.

Tilastoraportti 8/2015. THL.

%


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Ennen valtionosuusuudistusta vuonna 1993 kuntien sosiaalipalvelujen painopisteen siirtämi-

nen voittotavoitteiseksi yritystoiminnaksi ei olisi ollut mahdollista ilman valtioneuvoston ni-

menomaista päätöstä. Vuoteen 1993 käytössä ollut suunnittelumenettely määritti yksityis-

kohtaisesti valtion rahoitusosuuteen oikeuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon virat, inves-

toinnit ja mm. ostopalvelujen osuuden sosiaali- ja terveydenhuollon menoista sekä kiintiöi

ostopalvelujen kasvun60.

Markkinoiden avaamisen ohella toinen palvelurakenteen muutoksen taustatekijä oli kilpai-

luttamisen ulottaminen koko palvelutuotantoon ja suhteellisen pieniinkin hankintoihin. Muu-

toksen taustalla on Eta -vapaakauppasopimuksen hyväksyminen vuonna 1992 ja sen myötä

tullut julkisten hankintojen kilpailuttamisvaatimus61. Ja kuten edellä jo todettiin, suomalaiset

asettivat itselleen vielä Eta -kriteereitä jyrkemmät kilpailuttamisvaatimukset. Niiden seura-

uksena luotiin hallinnollisia kustannuksia ja epätarkoituksenmukaisia kilpailutusmenettelyjä

mm. pitkäkestoisten ja yksilöllisten asumispalvelujen järjestämiseen. Samalla kyseenalaistet-

tiin kunnallisten toimijoiden harkintakyky tehdä järkeviä hankintapäätöksiä ja käyttää kilpai-

lutusta tarpeen ja vallitsevien olosuhteiden mukaan.

Julkisten hankintojen kilpailuttamisen esikuva on mitä ilmeisemmin yritysten ja markkinoi-

den toiminnassa. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, toimivatko yritykset ja markkinat ku-

ten näissä mielikuvissa niiden ajatellaan toimivan ja vastaako kilpailutusta korostavan lain-

säätäjän käsitys yritysten ja markkinoiden toiminnasta todellisuutta. Voidaan niin ikään ky-

syä, kilpailuttaako yritys luotettavan, laadukkaan ja toimitusvarman alihankkijansa ja vaihtaa

sen tuntemattomaan, mutta halvempaan. Tai jopa yritykseen, joka kilpailutuksen aikaan on

olemassa vain paperilla. Tällaista tuskin tapahtuu yritysmaailmassa. Sen sijaan julkisten han-

kintojen jäykkä kilpailutusvaatimus on johtanut tilanteisiin, joissa kunnan on kilpailutuksen

seurauksena luovuttava pitkäaikaisesta palvelun tuottajasta ja valittava edullisemman tarjo-

uksen tehnyt palveluntuottaja, jolla ei aikaisemmin ole ollut toimintaa paikkakunnalla ja joka

vasta kilpailun ratkettua ryhtyy esimerkiksi rakentamaan toimitiloja ja palkkaamaan tarvitta-

vaa työvoimaa. Todellisilla markkinoilla ja kilpailun alaisena toimiva yrityksen kannalta tällai-

nen toiminta olisi epäilemättä mieltä vailla. Kunnissa tällainen toiminta vaikuttaa yleiseltä62.

60

Ks. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä ympäristönsuojelun hallinnosta vuosina 1990 - 1994. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1989. 61

Laki julkisista hankinnoista (1505/1992). 62

Julkisista kilpailutuksista kertova HILMA -aineisto osoittaa, että esimerkiksi vuonna 2014 yleisimmin sovellettu pää-tösperuste oli alin hinta ks. edellä sivu 9.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnat ovat joutuneet toimimaan ilman kes-

kitettyä suunnittelua tai ohjausta ja kilpailutusvelvoitteiden alaisina. Tilanne oli kunnille uusi

ja kunnat olivat muutokseen valmistautumattomia. Kuntapäättäjille tehdyn tutkimuksen mu-

kaan muutosta ei osattu ennakoida eikä ohjata, joten palvelujen painopisteen siirtymisessä

voittoa tavoittelevien yritysten toiminnaksi lienee ollut kyse pikemminkin ajautumisesta kuin

tietoisesta palvelujen uudelleen linjauksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnalliset

päätöksentekijät kannattivat vielä 2000 -luvun puolivälissä ensisijaisesti kunnan itse tuotta-

mia palveluja, järjestöjen tuottamiin palveluihin oltiin tyytyväisiä ja niiden koettiin nivoutu-

van saumattomasti kunnan omiin palveluihin.63 Muutoksen ennakoimattomuus koskee myös

alalla toimivia yrittäjiä. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2006 tekemässä selvitykses-

sä64 alan yrittäjistä ainoastaan runsas kolmannes ennakoi sosiaalipalveluyritysten suhdantei-

den paranevan seuraavan vuoden aikana ja alle puolet ennakoi paranemista seuraavan kol-

men vuoden aikana. Tuona aikana voittoa tavoittelevien yritysten osuus sosiaalipalvelujen

tuottajina kasvoi kuitenkin niin, että aikavälillä 2005 - 2010 näiden yritysten henkilöstömäärä

lähes kaksinkertaistui 12 tuhannesta 22,3 tuhanteen, järjestöjen vastaavan henkilöstön mää-

rä laski hieman ja kunnat mukaan lukien koko maan osalta henkilöstö kasvoi 1,3

-kertaiseksi65.

Palvelujen kaupallistumiseen johtaneen muutoksen ilmeisen olennaisia katalysaattoreita oli-

vat edellä jo useasti mainittu markkinoiden avaaminen valtionosuusuudistuksella66 ja siitä

seurannut kunnallisten palvelutuottajien suorien valtionosuuksien päättyminen ja saman ai-

kainen laitosasumisen purkaminen67, asumispalvelujen kysynnän voimakas kasvu, uusien

subventiovälineiden, kuten palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen tuominen verorahojen

63

Ks. Etholén-Rönnberg Merja (2008): ”Eihän räätälöityjä sosiaalipalveluja voi kilpailuttaa?" Yksityiset sosiaalipalvelut – sosiaalilautakunnan puheenjohtaja päätöksentekijänä. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Erikoistu-misalana yhteisösosiaalityö. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos. Helmikuu 2008. s.96 - 103. http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=28b6a9e8-1c05-484a-971e-0a770f69249d 64

KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 -tutkimus. Ks. Kettunen R. (2006): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 18/2006. KTM. s.49. 65

Väyrynen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 Tilastoraportti 25 / 2011 THL. 66

Valtionosuusuudistuksesta seurasi kuntayhtymien suorien valtionosuuksien lakkaaminen ja sen myötä kuntayhtymi-en taloudellisten suojusten poisto, kuntarajat ylittävän yhteisvastuullisuuden ja kustannusten tasauksen päättyminen. 67

Laitosasumisen purkamiseen kannusti myös laitosasumiseen liittyvät velvoitteet. Kun laitosasuminen muutettiin vaikkapa tehostetuksi palveluasumiseksi, esimerkiksi asukkaan lääkekulut siirtyivät kunnalta hänen itsensä maksetta-viksi. Samalla palveluasuminen eriteltiin asumisen ja palvelujen kustannuksiksi, joita sitten ryhdyttiin kilpailuttamaan ja luotiin suurelta osin julkisrahoitteiset, yhden tilaajan kvasimarkkinat.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

siirtämiseksi yksityispalvelujen rahoitukseen, kilpailutuksen vaatimus sekä eri osapuolten vä-

linen epäsuhta investointien taustarahoituksessa.

Huolimatta edellä mainitusta kuntapäättäjien halusta omakustanteisiin palveluihin, kunnat

eivät valtion (ARA) myöntämistä investointiavustuksista huolimatta ole olleet halukkaita kas-

vavan kysynnän edellyttämien investointien rahoitukseen. Kun lisäksi palvelut perinteisesti

tuottaneet järjestöt olivat omarahoituksen rajallisuuden vuoksi riippuvaisia Arasta ja Raha-

automaattiyhdistyksestä, vahvojen ja nopealiikkeisten pääomarahoittajien rahoitustuen tur-

vin toimivat yritykset pääsivät järjestöihin verrattuina ilmeisen ylivertaiseen asemaan palve-

lujen tuottamisesta käytävissä kilpailuissa68.

Esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalvelujen muutos, palvelukysynnän kasvu ja mahdol-

lisuus markkinoiden uudelleenjakoon perustuvat valtioneuvoston vuonna 2010 tekemään

periaatepäätökseen kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämi-

seksi. Päätökseen liittyvän KEHAS -ohjelman tavoitteena on, että kehitysvammaisten lai-

tosasuminen päättyy vuoteen 2020 mennessä ja sen ohella aikuiset kehitysvammaiset pää-

sevät muuttamaan lapsuudenkodeistaan omiin asuntoihin. Tämä kehitysvammaisten asumi-

sen rakenteellinen muutos laitoksista palvelutaloihin ja omiin asuntoihin synnytti lähes 4 000

uuden asunnon rakentamis- ja hankkimistarpeen.69

Lainsäädännöllisten rakenteiden muuttamisen jälkeen suurin muutos on terveydenhuollon

osalta tapahtunut yksityissektorin sisällä ja sosiaalipalveluissa kuntien ja voittotavoitteisten

yritysten välillä. Samalla palvelut ja etenkin niiden kasvu on keskittynyt nopeasti kasvaneisiin

suuryrityksiin. Kotimaisten ja etenkin ulkomaisten pääomasijoittajien voimaperäinen tulo so-

siaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon edustaa toista ääripäätä Suomen perinteiseen,

kuntien ylläpitämään palvelutuotantoon nähden70.

68

Yksityisessä omistuksessa olevat voittotavoitteiset yritykset eivät juuri käytä ARA -rahoitusta. Vuonna 2014 myön-nettyjen 39 erityisryhmien asumisen investointiavustusten joukossa oli vain yksi tällainen, Attendo MedOne Hoiva Oy:lle myönnetty 527 000 euron avustus. (Erityisryhmien investointiavustuspäätökset 2014. 4.3.2015. ARA, Lainatieto- ja Arakire-rekisteri.) 69

Ks. https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/asuminen/kehitysvammaisten-asumisohjelma-kehas 70

Kunnille myönnettiin ensimmäisen kerran valtionapua kunnanlääkärin palkkaamiseen vuonna 1886 ja vuonna 1939 kunnat velvoitettiin lääkärin palkkaamiseen. Ensimmäinen kunnallinen lasten päiväkoti (lastentarha) perustettiin vuonna 1890 Helsinkiin ja vanhusten sekä vammaisten palvelut alkoivat järjestäytyä kunnalliseksi toiminnaksi 1890 -luvulta alkaen. Ks. Pesonen N. (1980): Terveyden puolesta sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. WSOY. Porvoo. http://www.mcanth.fi/Yhteiskunnallinen_vaikuttaminen/koulutus-ja_ammattijana.shtml sekä Kröger T. (1996) Kunnat valtion valvonnassa. s. 36-41. Teoksessa Sipilä J, Ketola O, Kröger


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Toinen rakennemuutos on palvelujen kysynnän kasvun kanavoiminen kuntien itse tuottami-

en palvelujen sijaan yksityissektorin palvelutuottajille. Jatkon kannalta "uuden palvelujärjes-

telmän" luonne riippuu mm. vireillä olevista poliittisista päätöksistä ja niiden osalta ennen

muuta sote -uudistuksesta ja hankintalainsäädännön sisällöstä. Keskitetyn ohjauksen puute

ja suunnittelun vajavaisuus tekevät meneillään olevien yhteiskunnallisten reformien seura-

uksista vaikeasti ennakoitavia. Suurin ja selkein lähiajan esimerkki muutoksen yllätyksellisyy-

destä on vuoden 1993 rahoitusuudistus, jonka ennakoimattomat seuraukset olivat merkittä-

västi suuremmat kuin uudistuksen julkilausutut tavoitteet71.

Tällä hetkellä vallitsevissa olosuhteissa palvelujärjestelmän kehitys voi ohjautua yhtä lailla

markkinavoimien kuin rationaalisen päätöksenteon seurauksena siitä riippuen, kuinka paljon

suunnitteluvoimaa uudistukseen panostetaan. Esimerkiksi tämän päivän päätöksentekijöiden

harjoittama kuulemismenettely ei täytä suunnittelun kriteereitä, vaan johtaa mielikuvien va-

rassa tehtäviin päätöksiin. Hyvä valmistelu perustuu teoreettiseen ymmärrykseen ja empiiri-

seen analyysiin sekä tiedon hankintaan niin, että muutoksen vaikutukset ennakoidaan niin

pitkälle kuin ne ovat laskettavissa ja esimerkiksi pilotoimalla ennakoitavissa.

Tänään monet voivat kysyä, millaisen hyvinvointipalvelujen järjestelmän me tarvitsemme ja

miksi. Selkeän vastauksen saaminen on kuitenkin haasteellista. Aikaisempaa tietoisesti har-

joitettua sosiaali- ja hyvinvointipolitiikkaa arvioivassa väitöskirjassaan Pekka Kosonen esitti,

että hyvinvointivaltio oli teollisen yhteiskunnan sosiaalinen innovaatio72. Meidän tuntema

suomalainen hyvinvointivaltio lujitti taloudellisen kasvun ehtoja ja vastasi yhteiskunnallisen

ja taloudellisen tasa-arvon sekä turvallisuuden vaatimuksiin. Suomalainen hyvinvointivaltio ja

siihen liittyvät koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä esimerkiksi sopimukset lakot lopet-

taneista työmarkkinoiden toimintaperiaatteista muodostuivat kansantalouden ja erityisesti

yritystoiminnan menestyksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehityksen välttämättömiksi edelly-

tyksiksi. Kun lisäksi suomalaiset hyvinvointipalvelut sijoittuivat lukuisissa mittauksissa kan-

T, Rauhala P-L. (1996): Sosiaalipalvelujen Suomi. WSOY. Juva. Valtionosuusuudistus oli Suomen historian ensimmäinen sosiaali- ja terveysalan reformi, jossa esim. aikaisemmin korostettua alueellista tarkoituksenmukaisuutta ei huomioitu. 71

Vuoden 1993 valtionosuusuudistus on esimerkki hallitsemattomasta, palvelujärjestelmän ytimeen ulottuvasta ja keskeiset taloudelliset rakenteet muuttavasta reformista, jonka tekijöillä ei valmisteluasiakirjojen perusteella ollut aavistustakaan, mitä uudistuksesta seuraisi, tai edes mihin uudistus tulisi todellisuudessa kohdentumaan. Kaiken lisäk-si uudistuksen julkilausutut tavoitteet perustuivat kuvitteellisiin ongelmiin, joita ei todellisuudessa ollut olemassa. 72

Kosonen P. (1989): Hyvinvointivaltion haasteet ja pohjoismaiset mallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 48. Vasta-paino. Tampere.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

sainväliseen kärkeen, on aiheellista kysyä, mihin suuntaan ja millaisin tavoittein palveluja tu-

lee jatkossa kehittää.

Onko esimerkiksi kansainvälisten rahoittajien omistamat suuryitykset paras perusta, jolle

suomalainen hyvinvointijärjestelmä halutaan rakentaa? Samoin voidaan kysyä, onko palvelu-

yritysten osto, konsolidointi ja voittotavoitteinen jälleenmyynti se toimintaympäristö, jossa

palvelut parhaiten tuotetaan ja laatu turvataan. Halutaan tällaista kehitystä tai ei, nykyinen

ohjausta vailla oleva palvelujärjestelmä on ajautunut tilaan, jossa esimerkiksi asumisen sisäl-

tävien sosiaalipalvelujen tuotannon painopiste on kasvavassa määrin siirtynyt yritystoimin-

naksi sekä sen myötä voiton tavoittelun ja kaupankäynnin kohteeksi siitä riippumatta, millai-

sia vaikutuksia muutoksella on palvelujen käyttäjien asemaan, palvelujen laatuun ja asumis-

turvallisuuteen73.

73

Jo nyt on nähtävissä, että olennainen osa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten tuotto-odotuksista kohdistuu yritysten myynnistä saatavaan voittoon. Tämän logiikan mukaisesti hyvin pääomarahoitettu yritys voi pitää palvelujen kirjanpi-dollisen tuoton lähellä nollaa, kun varsinainen tulos koostuu konsernilainojen koroista ja yrityksen myynnistä.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Asumispalveluiden laajuus

Asumispalveluiden laajuutta voidaan mitata usealla tavalla. Tilastokeskus tuottaa tietoa ta-

loudesta, kuten yritysten liikevaihdosta ja kuntien käyttömenoista toimintasektoreittain,

henkilöstöstä toimialoittain ja THL tuottaa näiden lisäksi tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen

piirissä olleista asukkaista, asiakkaista ja potilaista. Palveluiden laajuuden ja sisäisen raken-

teen kuvaamisen kannalta kaikki tiedot ovat käyttökelpoisia vaikka tarkastelevatkin esimer-

kiksi toiminnan volyymia eri näkökulmista.

Seuraava kuvio havainnollistaa kysynnän jakautumista palvelujen piirissä olevien asiakkaiden

lukumäärän mukaisesti. Luvut perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiakaslasken-

taan, joka tehdään kalenterivuoden päättyessä. Kuviossa ei ole mukana päihdehuollon asu-

mispalveluja, koske niiden laskentaperusta on poikkileikkauksen sijaan vuoden aikana käy-

neiden asiakkaiden lukumäärä. Vuonna 2013 päihdehuollon laitos- ja katkaisuhoidon piirissä

oli 9 737 henkilöä ja keskimääräinen hoitopäivien lukumäärä oli 26.74 Lukujen perusteella

voidaan laskea, että tietyllä hetkellä vuonna 2013 majoituksen sisältävän päihdehuollon lai-

tos- ja katkaisuhoidon piirissä oli keskimäärin noin 700 henkilöä75.

Vuonna 2013 asumisen sisältävistä päihdehuollon laitos- ja katkaisuhoidon hoitojaksoista 27

prosenttia oli kuntien, 16 prosenttia kuntayhtymien ja 57 prosenttia yksityisten tuottamia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoinnissa ei vuoden 2010 jälkeen ole eroteltu voittoa

tavoittelemattomien järjestöjen ja voittotavoitteisten yritysten palveluja toisistaan. Tämän

vuoksi vuoden 2010 jälkeisen muutoksen kuvaaminen aikasarjana ei THL:n tietojen perus-

teella ole mahdollista.

74

Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27/2014. THL. 75

Kun yhden hoitojakson pituus oli 26 vuorokautta, yhdellä asiakaspaikalla ehti vuoden kuluessa olla 14 henkilöä. Jolloin poikkileikkausluvuksi saadaan mainittu 700. Laskelma edellyttää kuitenkin 100% käyttöastetta. Mikäli käyttöas-te on alhaisempi hoitopaikkoja on vastaavasti enemmän.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 31: Ympärivuorokautisten asumispalveluiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 31.12. 2013

Kun tarkasteluun otetaan kaikki ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä olevat henkilöt

vuonna 2013, vanhukset muodostavat ylivoimaisesti suurimman, 76 prosentin osuuden kai-

kista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat kehitysvammaiset, 13 prosenttia ja mielenterveys-

kuntoutujat seitsemän prosenttia. Kaikkiaan ympärivuorokautisten asumispalvelujen piirissä

oli vuonna noin 62 000 henkilöä.

Vuonna 2015 THL julkaisi tiedot terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöstä vuodelta 2012.

Siinä tehtiin taas erottelu järjestöjen ja voittoa tavoittelevien yritysten kesken, ensimmäisen

kerran vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2010 tilastosta poiketen tarkasteluperustana oli palve-

lujen käytön ja käyttäjien sijaan palvelujen piirissä toimivan henkilöstön määrä ja työnanta-

jan institutionaalinen asema: kunta, järjestö tai yksityinen yritys. Tiedot perustuivat Tilasto-

keskuksen työssäkäyntitilastoon.

Vanhainkodit11 921 henkilöä

(19% kaikista)

Vanhusten tehostettu palveluasuminen34 800 henkilöä (57%)

Ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissa vuona 2013

61 575 henkilöä (100%)Lukujen lähde:

Väyrynen R, Kuronen R. (2014):Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013.

Tilastoraportti 24/2014. THL

Kehitysvammaistenautettu asuminen

7 037 (11%)

Psykiatrianympärivuorokautinen

palveluasuminen4 313 (7%)

Muut2 040 (3%)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 32: Asumisen palvelujen henkilöstö työnantajan mukaan vuonna 2012 ilman vanhusten asumispalveluja

Kuvio 33: Asumisen sisältävien sosiaalipalvelujen henkilöstö toimintasektorin mukaan vuonna 2012 pois lukien vanhusten asumispalvelut

Kuvion tavoite on havainnollistaa eri asumispalvelujen keskinäissuhdetta ja palvelujen jakau-

tumista tuottajan, julkinen, yritys ja järjestö, mukaan. Kuten kuviosta ilmenee vuonna 2012

henkilöstöltään suurin alue - kun vanhusten asumispalvelut jätetään pois tarkastelusta - on

Julkinen sektori13 233 henkilöä

39 %

Yksityinen yritys12 436 henkilöä

37 %

Järjestö8 142 henkilöä

24 %

Asumisen sisätävät sosiaalipalvelut vuonna 2012(pl. vanhusten asumispalvelut)

yhteensä 33 811 työntekijääLukujen lähde: THL

Tilastoraportti 8/2015

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

Ke

hit

ysv

am

ma

iste

n

lait

ok

set

ja

asu

mis

pa

lve

lut

Last

en

ja n

uo

rte

n

lait

ok

set

ja

am

ma

tilli

ne

n

pe

rhe

ho

ito

Mie

len

terv

eys

-o

ng

elm

ais

ten

a

sum

isp

alv

elu

t

Va

mm

ais

ten

p

alv

elu

asu

min

en

(p

l.

ke

hit

ysv

am

ma

iste

n

pa

lve

lua

sum

ine

n)

Pä

ihd

eo

ng

elm

ais

ten

la

ito

kse

t

Pä

ihd

eo

ng

elm

ais

ten

a

sum

isp

alv

elu

t

En

si-

ja t

urv

ak

od

it

Va

mm

ais

ten

h

oit

ola

ito

kse

t (p

l.

ke

hit

ysv

am

ma

iste

n

lait

os

Mu

ut

lait

ok

set

ja

asu

mis

pa

lve

lut

Julkinen

Yritykset

Järjestöt

Lkm

Asumisen sisältävien sosiaalipalvelujen työntekijämääräpl. vanhusten palvelut. Vuosi 2012.Lukujen lähde: THL, tilastoraportti 8/2015


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut. Muista palvelusektoreista poiketen julkisten

palvelujenosuus on selvästi suurin, kun kolmella seuraavaksi suurimmalla sektorilla voittota-

voitteisten yritysten osuus on suurin. Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä

ensi- ja turvakodeissa taas järjestöjen osuus on merkittävin.

Kuten edellä olemme havainneet vuoden 2007 jälkeen sosiaalialan yritysten perustamisinto

laantui merkittävästi ja yritysten lukumääräinen kasvu hidastui ja siirryttiin yritysten luku-

määrän osalta poikkeuksellisen voimakkaasta kasvusta hitaan kasvun kauteen. Seuraavat

kaksi kuviota havainnollistavat asumisen sisältävien vammaispalveluyritysten, niiden henki-

löstön ja liikevaihdon kasvun vuodesta 2007 vuoteen 2013. Taulukoiden yhteydessä puhu-

taan Tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti laitospalveluista (vuoden 2008 toimialaluoki-

tuksen luokka 87), vaikka luokkaan sisältyy myös muita asumispalveja76.

Kuvio 34: Sosiaalihuollon laitospalveluyritysten ja niiden henkilöstön lukumäärä vuosina 2007 - 2013

76

Tilastokeskuksen luokituksessa: " Sosiaalihuollon laitospalvelut jaetaan asiakasryhmän perusteella ikääntyneiden ja muiden kuin kehitysvammaisten laitospalveluihin (871), kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmais-ten laitos- ja asumispalveluihin (872), vanhusten ja vammaisten asumispalveluihin (873) ja sellaisiin majoituksen tai asumisen sisältäviin sosiaalipalveluihin, joissa asuminen ja/tai palvelun tarve on pääasiassa tilapäistä (879).".."Laitoshoidon ja asumispalvelun erona on asiakkaan mahdollisuus päättää hoito- tai asuinpaikasta. Laitos-hoidossa asiakas on hoitosuhteessa laitokseen, ja toimintayksikkö tai viranomainen tekee päätöksen asiakkaan sijoi-tuksesta. Sen sijaan asumispalveluissa asiakkaan asuminen perustuu aina asunnon hallintasuhteeseen (vuokra tai omistus). Asiakkaalla on silloin hallussaan oma asuintila, joka on yksin hänen käytössään." Ks. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/87.html. Kuvio sisältää sekä laitos- että asumispalvelut.

10751134 1139 1141 1154 1114 1123

1306414644

1686018634

20332 2091022127

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yrityksiä Henkilöstö

Yritysten lkm Henkilöstön lkm

Sosiaalihuollon laitospalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 35: Sosiaalihuollon laitospalveluyritysten liikevaihto yritystä ja työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013

Sosiaalihuollon laitospalveluyritysten lukumäärän kasvu lähes pysähtyi vuonna 2008, jolloin

niiden lukumäärä oli 1 134 ja henkilöstön määrä lähes 15 000. Henkilöstön määrä jatkoi kui-

tenkin kasvuaan niin, että heidän lukumääränsä oli yli 22 000 vuonna 2013. Kuvioiden ulko-

puolelta kannattaa mainita, että henkilöstön rinnalla myös yritysten liikevaihto kasvoi noin

700 miljoonasta vuonna 2008 1,4 miljardiin euroon vuonna 2013. Henkilöstön määrän lisäys -

vuoden 2013 henkilöstössä oli 41 prosenttia kasvua vuoteen 2007 verrattuna - on ollut lähel-

lä yritysten liikevaihdon 50 prosentin kasvua. Yhteys ilmenee siitäkin, että yritysten liikevaih-

to työntekijää kohti on muuttunut vain vähän vuodesta 2008 vuoteen 2011. Vuonna 2012

työntekijäkohtainen liikevaihto näytti kuitenkin kääntyneen lievään nousuun.

651750

865961

1052

11651246

54 58 58 59 60 62 63

0

20

40

60

80

100

120

140

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Liikevaihto/yritys (T€)

Liikevaihto/työntekijä (T€)

Sosiaalihuollon laitospalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline

Liikevaihto/yritys (1 000€) Liikevaihto/työntekiä (1 000€)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 36: Vammaisten asumispalvelujen yrityskohtainen henkilöstömäärä palvelujen eri sektoreilla vuosina 2007 - 2012

Eri vammaisryhmien asumispalveluyritysten keskinäinen vertailu osoittaa, että kehitysvam-

maisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalveluja tarjoavien yritysten

keskimääräinen henkilöstömäärä on noussut vain jonkin verran. Sen sijaan vammaisten asu-

mispalveluyritysten (toimialaluokka 87120) keskikoko on kasvanut voimakkaasti. Ilmeisenä

selityksenä on alan yrityskaupat, koska alan yritysten määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla

35 prosenttia ja yritysten henkilöstön keskimääräinen koko on 2,5 -kertaistunut.

Seuraavaksi tarkastelemme yksityiskohtaisemmin vammaisten palveluasumista tarjoavien

yritysten laajuutta ja talouden tunnuslukuja sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Yritysten ja-

ottelu perustuu Tilastokeskuksen toimialalukitukseen.

0

20

40

60

80

100

120

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen)

Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut

Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut

Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalvelut

Lkm

Henkilöstön lkm / yritys. Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________


Kehitysvammaisten asumispalveluja tarjoavien yritysten kehitystä tarkastellaan vuosien 2007

- 2012 aikasarjana ja osin vuoteen 2013 ulottuvasti. Muuttujina käytetään yritysten lukumää-

rää, liikevaihtoa ja henkilöstön määrää. Mukana ovat kehitysvammaisille henkilöille suunna-

tut laitos- ja asumispalvelut. Sisältömäärittely on esitelty tarkemmin edellä sosiaalialan lai-

tospalvelujen yhteydessä, alaviitteessä 76.

Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten liikevaihto oli 107 miljoonaa euroa ja työntekijöi-

den määrä oli 1 789 henkilöä vuonna 2013. Liikevaihto oli kahdeksan prosenttia kaikkien so-

siaalihuollon laitospalveluyritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta ja vastaava työntekijöiden

osuus oli sama kahdeksan prosenttia. Vuoden 2013 liikevaihdossa oli kasvua 64 prosenttia

vuoteen 2007 verrattuna. Henkilöstön osalta vastaava kasvu oli 53 prosenttia.

Kuvio 37: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten lukumäärä ja liikevaihto vuosina 2007 - 2012

Kuvion kehitysvammaisten asumispalveluyrityksiin sisältyvät myös kehitysvammaisten lai-

tospalvelut. Yritysten lukumäärä oli vuonna 2013 83 ja määrässä oli 27 prosenttia kasvua

vuoteen 2007 verrattuna. Liikevaihto oli puolestaan 88 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja vas-

taava liikevaihdon kasvuprosentti on 56. Vuonna 2013 henkilöstön määrä oli 1 486 ja luvussa

on kasvua 45 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna.77 Koska liikevaihto ja henkilöstömäärä

77

Lukujen lähde: Tilastokeskuksen alueellinen yritystoimintatilasto.

6167

73 75 7576

83

3840845726

5644663176

7373881574

87739

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yrityksiä Liikevaihto (T€)


Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline

Yritysten lkm Liikevaihto (1 000 €)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

kasvoivat merkittävästi nopeammin kuin yritysten lukumäärä, kyseessä on yrityskoon kasvu

myös kehitysvammaisten asumispalveluissa.

Kuvio 38: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten ja henkilöstön lukumäärä vuosina 2007 - 2012

Kehitysvammaisille suunnattuja asumispalveluja tarjoavien yritysten henkilöstömäärä oli lä-

hes 1 500 vuonna 2013. Kasvua vuodesta 2007 oli 45 prosenttia, joka on yli 10 prosenttiyk-

sikköä vähemmän kuin vastaavan ajan liikevaihdon 56 prosentin kasvu.

Kuvio 39: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten liikevaihto ja liikevaihto per työntekijä vuosina 2007 - 2012

Kehitysvammaisille suunnattuja asumispalveluja tarjoavien yritysten työntekijää kohti lasket-

tu liikevaihto nousi aikavälillä 2007 - 2013 keskimäärin 21 prosenttia. Vastaavan ajan liike-

vaihdon nousu oli edellä mainittu 56 prosenttia. Seuraavasta kuviosta ilmenee lisäksi, että lii-

6167

73 75 75 76

83

813879

1031 1085

12751362

1486

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yrityksiä HenkilöstöYritysten lkm Henkilöstön lkm


Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline

38 40845 726

56 44663 176

73 73881 574

87 739

47 52 55 58 58 60 59

0

20

40

60

80

100

120

140

160

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Liikevaihto (T€)


Kehitysvammaisten laitoksen ja asumispalvelut. Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline

Liikevaihto (1 000€) Liikevaihto/työntekijä (1 000 €)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

kevaihto yritystä kohti kasvoi tarkastelujaksona 40 prosenttia, 639 tuhannesta eurosta vuon-

na 2007 1,1 miljoonaan euroon vuonna 2013

Kuvio 40: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten liikevaihto yritystä ja työntekijää kohti keskimäärin vuosina 2007 - 2012

Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten talouden muutos noudattaa pääpiirteissään alan

yleistä linjaa, mutta on samalla sosiaalialan yrityksistä vakaimmin kehittynyt osa-alue. Yritys-

ten lukumääräinen kasvu pysähtyi käytännössä vuonna 2009, mutta henkilöstön ja liikevaih-

don kasvu jatkoivat nousuaan, eli yritysten keskikoko kasvoi. Työntekijää kohti lasketun liike-

vaihdon nousu kertoo yritystoiminnan tuottavuuden lähes neljänneksen kasvusta tarkastelu-

jaksolla 2007 - 201378. Kuviosta on nähtävissä myös työntekijää kohden lasketun liikevaihdon

kasvun pysähtyminen vuonna 2010, joka ilmeisesti kertoo samalla tuottavuuden kasvun hii-

pumisesta.

78

Mikäli muut tuotannon tekijät ovat pysyneet ennallaan, jota ei kuitenkaan tiedetä, työntekijäkohtainen liikevaihdon nousu kertoo tuottavuuden kasvusta. Yritysten tuottavuuden kasvuun viittaa edellisen lisäksi niin ikään Tilastokeskuk-sen tieto, jonka mukaan palkkojen osuus kehitysvammaisten laitospalvelujen liikevaihdosta on laskenut 55 prosentista vuonna 2007 53 prosenttiin vuonna 2012, joten työntekijäkohtainen liikevaihdon kasvu ei ole ainakaan täysimääräi-sesti siirtynyt palkkoihin.

630683

773842

9831073 1057

4752 55 58 58 60 59

0

20

40

60

80

100

120

0

200

400

600

800

1000

1200

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013



Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline

Liikevaihto/yritys (1 000€) Liikevaihto/työntekijä (1 000€)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä muut majoituksen sisältämät

asumispalvelut

Otsikon kolme luokkaa kattoivat vuonna 2013 henkilöstön määrällä mitaten 35 prosenttia

sosiaalihuollon laitospalveluista ja 40 prosenttia vastaavien yritysten liikevaihdosta. Työnte-

kijää kohti laskettu liikevaihto oli keskimäärin 73 tuhatta euroa vuodessa.79

Kuvio 41: Mielenterveysongelmaisten asumispalveluyritysten keskimääräinen liikevaihto sekä liikevaihto työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013

Mielenterveysongelmaisten asumispalvelujen liikevaihdon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun

vuonna 2009. Lasku puolestaan pysähtyi kaksi vuotta myöhemmin, vuonna ja 2011 ja liike-

vaihto kääntyi uudelleen nousuun.

Tilanne oli hyvin samantapainen myös päihdeongelmaisten asumispalveluyritysten osalla,

kuten seuraava kuvio osoittaa:

79

Lukujen lähde on Tilastokeskuksen alueellinen yritystoimintatilasto.

689750

1013

926876

962 985

5867 65 65 64

68 68

0

20

40

60

80

100

120

140

0

200

400

600

800

1000

1200

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Liikevaihto/yritys (T€) Liikevaihto/työntekijä (T€)

1 000 €

Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut. Lukujen lähde: Tilastokeskus ja TEM Toimialaonline.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 42: Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalveluyritysten keskimääräinen liikevaihto sekä liikevaihto työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013

Vuonna 2010 päihdehuollon yksityisten asumispalvelujen 3 259 asiakkaasta 2 978 henkilöä ja

91 prosenttia käytti järjestöjen tuottamia palveluja ja 281 henkilöä ja yhdeksän prosenttia sai

palvelunsa voittotavoitteiselta yritykseltä. Katkaisuhoitoasemien 3 688 asiakkaasta 97 pro-

senttia sai palvelunsa järjestöiltä ja 3 prosenttia voittoa tavoittelevilta yrityksiltä. Päihdehuol-

lon kuntoutuslaitosten 3 358 asiakkaan osalta vastaavat osuudet olivat 72 ja 28 prosent-

tia.80 81 Näin tarkastellen päihdehuollon laitosten 1 477 työntekijästä kolmannes ja 493 hen-

kilöä työskenteli julkisella sektorilla, yhdeksän prosenttia ja 129 henkilöä yrityksissä ja 58

prosenttia ja 855 henkilöä järjestöjen palveluksessa. Päihdehuollon asumispalveluissa työs-

kentelevistä 783 työntekijästä vastaavat osuudet olivat 36 ja 17 sekä 47 prosenttia.82 Vuoden

2013 tilastossa erottelua järjestöjen ja yritysten vuottamien palvelujen kesken ei enää teh-

ty83.

80

Väyrynen R, Kuronen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. Tilastoraportti 25/2011. THL. 81

Vuonna 2011 THL ei julkaissut vastaavaa tilastoa, koska tilastointiperusteet muutettiin vuonna 2012 https://www.thl.fi/fi/tilastot/tietoa-tilastoista/laatuselosteet/yksityiset-sosiaalipalvelut 82

Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL. 83

Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27/2014. THL.

309

466 455430

401

509 493

4955

64 6561

67 64

0

20

40

60

80

100

120

0

100

200

300

400

500

600

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Liikevaihto/yritys (T€) Liikevaihto/työntekijä (T€)

1 000 €

Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalvelut. Lukujen lähde: Tilastokeskus ja TEM Toimialaonline.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 43: Muiden sosiaalihuollon laitospalveluyritysten (toimialaluokka 879) keskimääräinen liikevaihto sekä liikevaihto työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013

Muut sosiaalihuollon laitospalvelut ovat lähinnä lapsille ja muille erityisryhmille tarjottavia

ympärivuorokautisia asumis- ja henkilökohtaisia hoivapalveluja. Tämä ryhmä ei kuitenkaan

sisällä vammaisten asumispalveluja.84

Aikaisemmin kuvattujen asumispalveluyritysten tapaan myös muun sosiaalihuollon laitospal-

veluyritysten liikevaihto on noussut koko tarkastelujakson ajan, vuoteen 2012 saakka. Yritys-

ten yhteenlasketussa vajaan 327 miljoonan liikevaihdossa vuonna 2013 oli kasvua 27 pro-

senttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava muutos henkilöstön määrässä oli 17 prosenttia,

joten myös näissä palveluissa liikevaihto kasvoi työntekijämäärää nopeammin.85

84

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan toimialaluokkaan kuuluvat; "ympärivuorokautiset asumis- ja henkilökohtai-set hoivapalvelut, joiden tarkoituksena on tarjota sosiaalista tukea lapsille ja muille erityisryhmille, jotka eivät täysin kykene huolehtimaan itsestään ja/tai eivät halua asua itsenäisesti. Nämä palvelut voivat olla julkisen tai yksityisen sektorin tuottamia. Tähän ei kuulu: - ikääntyneiden ja vammaisten hoitolaitokset (871) - ikääntyneiden ja vammaisten asumispalvelut (87301, 87302) - lyhytaikaiset majoituspalvelut onnettomuuksien uhreille (88999)". 85

Lukujen lähde: Tilastokeskus yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

530 548597 609

633 657 643

6368 68 70 72 71 71

0

20

40

60

80

100

120

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013



1 000 €

Muut sosiaalihuollon laitospalvelut (879). Lukujen lähde: Tilastokeskus, TEM Toimialaonline.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sosiaalipalvelujen jakautuminen kunta-, järjestö- ja yrityslähtöisesti

Seuraavat kolme kuviota havainnollistavat sosiaalipalvelujen jakautumista ensin kunta-, sit-

ten järjestö- ja lopuksi yrityslähtöisesti. Kuvioiden data on sama kaikissa, vain ryhmittelyt

vaihtelevat siten, että kunkin ryhmän (kunta, ry, oy) osalta palvelut on suuruusjärjestyksessä.

Palvelujen keskinäissuhdetta mitataan työntekijöiden lukumäärinä ja luvut ovat prosenttilu-

kuja. Tarkastelussa on asumispalvelujen ohella myös eräitä avopalveluja, kuten kotipalvelut,

päivä- ja työtoiminta sekä avomuotoinen päihdekuntoutus. Niiden mukana olo kertoo, kuin-

ka yksityinen yritystoiminta on keskittynyt ensisijaisesti majoituksen sisältäviin sosiaalipalve-

luihin. Kuvioissa on ainoastaan alle 65 -vuotiaille suunnatut palvelut.

Kuvio 44: Sosiaalipalveluiden henkilöstö kuntatyönantajan mukaan ryhmiteltynä toimintasektoreittain vuonna 2012 pois lukien vanhusten palvelut ja lasten päivähoito

Kuntien ja kuntayhtymien tuottamista 'muista sosiaalipalveluista' (sosiaalipalvelut pois lukien

vanhusten palvelut ja lasten päivähoito) vammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammais-

ten laitokset ja asumispalvelut, muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut

sekä avomuotoinen päihdekuntoutus ovat palveluita, joista kunnallisten palvelujen osuus on

yli 50 prosenttia. Toisaalta kunnallisten palvelujen osuus on alhaisin mielenterveysongel-

47

8266 61 58

5136 36 34 33 33

2416

4 3

25

4

15

8

42

2

15 18

5 9

52 70

1

6376

2814 19

31

0

47 49 47

61 58

156

83

3320

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Mu

ut s

osi

aalip

alve

lut

(pl.

van

hu

sten

pal

velu

t ja

last

en

op

äivä

ho

ito

)

Vam

mai

sten

päi

vä-j

a ty

öto

imin

ta

Keh

itys

vam

mai

sten

lait

oks

et ja

as

um

isp

alve

lut

Mu

ut m

uu

alla

luo

kitt

elem

atto

mat

so

siaa

lihu

ollo

n a

vop

alv

Vam

mai

sten

ho

ito

lait

oks

et (

pl.

keh

itys

vam

mai

sten

lait

os

Avo

mu

oto

inen

päi

hd

eku

nto

utu

s

Mu

ut l

aito

kset

ja

asu

mis

pal

velu

t

Päi

hd

eon

gelm

aist

en

as

um

isp

alve

lut

Päi

vä-j

a ty

öto

imin

ta m

uill

e ku

in

ikää

nty

nei

lle ja

vam

mai

Päi

hd

eon

gelm

aist

en la

ito

kset

Last

en ja

nu

ort

en la

ito

kset

ja

amm

atill

inen

per

heh

oit

o

Ko

tip

alve

lut m

uill

e ku

in

ikää

nty

nei

lle ja

vam

mai

sille

Ensi

-ja

turv

ako

dit

Vam

mai

sten

pal

velu

asu

min

en (

pl.

keh

itys

vam

mai

sten

pal

velu

as.)

Mie

len

terv

eyso

nge

lmai

sten

as

um

isp

alve

lut

Järjestöt

Yritykset

Julkiset

%



_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

maisten asumispalveluissa, vammaisten palveluasumisessa (pl. kehitysvammaisten palvelu-

asuminen), ensi- ja turvakodeissa sekä kotipalveluissa muille kuin ikääntyneille ja vammaisil-

le. Kaikissa näissä työntekijöiden määrinä mitattujen kunnallisten palvelujen osuus on alle

neljännes ja vastaavasti yritysten ja järjestöjen yhteen laskettu osuus on suurempi kuin kol-

me neljäsosaa.

Kuvio 45: Sosiaalipalveluiden henkilöstö järjestö -työnantajan mukaan ryhmiteltynä toimintasektoreittain vuonna 2012 pois lukien vanhusten palvelut ja lasten päivähoito

Järjestöt ovat perinteisesti lasten sijaiskotitoimintaa lukuun ottamatta tuottaneet lähes kaik-

ki yksityiset sosiaalipalvelut. Vuoteen 2012 mennessä tilanne oli kuitenkin muuttunut niin,

että henkilöstömäärällä mitaten kaikista yksityisistä sosiaalipalveluista (voittoa tavoittelevat

yritykset + järjestöjen maksullinen palvelutoiminta) järjestöjen osuus oli enää vajaat puolet,

48 prosenttia vuonna 2012. Suurimman osan tuottivat voittotavoitteiset yritykset. Näin ollen

yksityiset voittotavoitteiset sosiaalipalvelut ovat vallanneet alaa etenkin vanhuksille suunna-

tuista palveluista, joita ei kuitenkaan tarkastella tässä. Kaikista vanhuspalveluista 16 prosent-

tia oli järjestöjen ja 19 prosenttia voittoa tavoittelevien yritysten tuottamia.

Kattavimmin järjestöjen tuottamia palveluja ovat ensi- ja turvakodit, alle eläkeikäisille ja

vammaisille suunnattu päivä- ja työtoiminta sekä päihdeongelmaisten laitoshoito. Kaikilla

28

83

61 5849 47 47

33 3120 19 15 14

6 0

25

1

5 915

2

18

63

8

76

15

52

4

70

42

47

16

34 33 36

51

36

4

61

3

66

33

82

24

58

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Mu

ut s

osi

aalip

alve

lut

(pl.

van

hu

sten

p

alve

lut j

a la

sten

op

äivä

ho

ito

)

Ensi

-ja

turv

ako

dit

Päi

vä-j

a ty

öto

imin

ta m

uill

e ku

in

ikää

nty

nei

lle ja

vam

mai

sille

Päi

hd

eon

gelm

aist

en la

ito

kset

Mu

ut l

aito

kset

ja

asu

mis

pal

velu

t

Avo

mu

oto

inen

päi

hd

eku

nto

utu

s

Päi

hd

eon

gelm

aist

en

as

um

isp

alve

lut

Vam

mai

sten

pal

velu

asu

min

en (

pl.

keh

itys

vam

mai

sten

pal

velu

as.)

Mu

ut m

uu

alla

luo

kitt

elem

atto

mat

so

siaa

lihu

ollo

n a

vop

alve

lut

Mie

len

terv

eyso

nge

lmai

sten

as

um

isp

alve

lut

Keh

itys

vam

mai

sten

lait

oks

et ja

as

um

isp

alve

lut

Last

en ja

nu

ort

en la

ito

kset

ja

amm

atill

inen

per

heh

oit

o

Vam

mai

sten

päi

vä-j

a ty

öto

imin

ta

Ko

tip

alve

lut m

uill

e ku

in ik

ään

tyn

eille

ja

vam

mai

sille

Vam

mai

sten

ho

ito

lait

oks

et (

pl.

keh

itys

vam

mai

sten

lait

osa

s.)

Julkiset

Yritykset

Järjestöt

%



_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

näillä alueilla järjestöt tuottavat yli puolet alan palveluista. Nimikkeillä muut laitokset ja avo-

palvelut sekä päihdeongelmaisten asumispalvelut tuotetuista palveluista suurimman ryhmän

muodostavat järjestöjen tuottamat palvelut. Muiden palvelujen osalla joko kunnalliset tai yk-

sityiset yritykset hallitsevat palvelutarjontaa.

Kuvio 46: Sosiaalipalveluiden henkilöstö yritys -työnantajan mukaan ryhmiteltynä toimintasektoreittain vuonna 2012 pois lukien vanhusten palvelut ja lasten päivähoito

Kaksi kattavimmin voittoa tavoittelevaksi yritystoiminnaksi siirtynyttä toiminnan aluetta ovat

mielenterveysongelmaisten asumispalvelut, 76 prosenttia alan henkilöstön kokonaismääräs-

tä ja kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille, 70 prosenttia. Jälkimmäisessä on

kyse ilmeisen regressiivisestä, piikaveroksikin kutsutusta toiminnasta, jossa kotitaloudet saa-

vat verovähennyksiä henkilökohtaisten palvelusten teettämisestä rekisteröityneellä työnan-

tajalla. Vähennyksen saavat lisäksi kaikki sitä haluavat, palvelutarpeeseen tai esimerkiksi

edun käyttäjän taloudelliseen asemaan tai toimintakykyyn katsomatta. Tältä osin toiminta

poikkeaa normaaleista sosiaalipalveluista, joihin liittyvän julkisen palvelun, tuen tai etuuden

saamisen edellytys on palvelutarpeen määritys ja taloudellinen tila sekä viranomaisharkinta

ja -päätös. Seuraavaksi kattavimmat yksityisten yritysten toiminta-alueet ovat vammaisten

hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) sekä lasten ja nuorten laitokset ja

ammatillinen perhehoito.

25

76 7063

5242

18 15 15 9 8 5 4 2 1

28

20

633

15

0 47

19

49 58

31

61

14

47

83

47

3

24

4

33

58

36

66

36 33

61

34

82

51

16

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Mu

ut s

osi

aalip

alve

lut

(pl.

van

hu

sten

p

alve

lut j

a la

sten

op

äivä

ho

ito

)

Mie

len

terv

eyso

nge

lmai

sten

as

um

isp

alve

lut

Ko

tip

alve

lut m

uill

e ku

in ik

ään

tyn

eille

ja

vam

mai

sille

Vam

mai

sten

pal

velu

asu

min

en (

pl.

keh

itys

vam

mai

sten

pal

velu

as.)

Last

en ja

nu

ort

en la

ito

kset

ja

amm

atill

inen

per

heh

oit

o

Vam

mai

sten

ho

ito

lait

oks

et (

pl.

keh

itys

vam

mai

sten

lait

os

Päi

hd

eon

gelm

aist

en

as

um

isp

alve

lut

Keh

itys

vam

mai

sten

lait

oks

et ja

as

um

isp

alve

lut

Mu

ut l

aito

kset

ja

asu

mis

pal

velu

t

Päi

hd

eon

gelm

aist

en la

ito

kset

Mu

ut m

uu

alla

luo

kitt

elem

atto

mat

so

siaa

lihu

ollo

n a

vop

alv

Päi

vä-j

a ty

öto

imin

ta m

uill

e ku

in

ikää

nty

nei

lle ja

vam

mai

Vam

mai

sten

päi

vä-j

a ty

öto

imin

ta

Avo

mu

oto

inen

päi

hd

eku

nto

utu

s

Ensi

-ja

turv

ako

dit

Julkiset

Järjestöt

Yritykset

%



_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

III SUURIMMAT YRITYKSET

Edellä jo todettiin, että vielä 1990 -luvun alussa sosiaalialan palveluyrityksiä oli vain muuta-

ma ja kuntien sosiaali- ja terveystoimi sai vain rajoitetusti käyttää verotuloja palvelujen os-

toihin yksityisiltä yrityksiltä. Tämän vuoksi sosiaalialan yksityissektori muodostui lähes koko-

naan voittoa tavoittelemattomista kansalaisjärjestöistä ja niiden palvelutarjonnasta. Samalla

lähes kaikki eri vammaisryhmille palveluja tuottavista järjestöistä saivat Raha-automaatti-

yhdistyksen tukea. Terveydenhuollossa alan yksityisten yritysten ja ammatinharjoittajien pal-

velumaksuja subventoitiin veroluonteisesi rahoitetuilla Kelan sairausvakuutuskorvauksilla.

Kelan terveydenhuollolle maksamat potilasmaksujen subventiot kohdentuivat ja kohdentu-

vat edelleen markkinaehtoisesti ja ovat voimakkaan regressiivisiä86. Kelakorvauksista poike-

ten Raha-automaattiyhdistyksen järjestöille maksamat avustukset ovat yksityiskohtaisesti

kohdennettuja ja näin ollen mahdollistavat tavoitteellisen sosiaalipolitiikan toteuttamisen.

Kohdennettu ja ennalta suunniteltuun toimintaan myönnetyllä tuella sosiaali- ja kansanter-

veysalan järjestöt paitsi tarjosivat vanhuksille ja vammaisille välttämättömiä palveluja, myös

täydensivät ja tukivat kunnallista palvelutuotantoa. Järjestöjen tuottamia palveluja käytettiin

myös palvelurakenteiden uudistamiseen, johon pelkkä kunnallinen aloitteellisuus osoittautui

liian joustamattomaksi.

Ilmeisesti merkittävimmät rakennemuutokset saavutettiin vanhusten palveluasumisen oh-

jaamisessa laitospalveluista välimuotoisten palvelujen (palvelutalot) myötä kohti tuettua yk-

silöllistä asumista. Ohjatun rakennemuutoksen laajuudesta kertoo mm. se, että noin puolet

vanhuksille tarkoitetuista palvelutaloista oli rakennettu Raha-automaattiyhdistyksen osara-

hoituksen turvin. Erotukseksi voittoa tavoittelevien yritysten asiakkaiden kautta saamasta

julkisesta subventiosta ja kuntien maksamista korvauksista, järjestöt käyttivät saamansa re-

surssit jäännöksettä palvelutuotantoon. Yritysten saamista julkisista varoista osa kanavoitui

86

Eräs tapa tarkastella kelakorvausten kohdentumista on korvausta saaneiden potilaiden kotikunta. Tällä tavoin käy ilmi, että väkilukuun suhteutettuna selvästi eniten kelakorvauksia maksetaan Kauniaisten kaupungin asukkaille. Muut eniten tukia saavat kunnat ovat Helsingin, Turun ja Tampereen ohella niitä ympäröivät pendelöintikunnat, kuten Es-poo, Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Kaarina, Lieto, Raisio, Naantali, Rusko, Ylöjärvi, Kangasala, Pirkkala. (Tietojen tilasto-lähteet: Kela, Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto.)


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

ja kanavoituu edelleen osinkoina ja yrityskaupoista saatuina myyntivoittoina niitä omistavien

yksityishenkilöiden tileille.

Sosiaalipoliittisten tavoitteiden ohella Raha-automaattiyhdistyksen tukipolitiikan ohjatta-

vuutta on käytetty myös elinkeinopolitiikan välineenä. Näin meneteltiin, kun kilpailuhaitan

nimissä Raha-automaattiyhdistykseltä evättiin mahdollisuus järjestöjen palvelutuotannon

tukeen87, vaikka varsinaisesta sosiaalipalvelujen markkinoista ei voitu puhua. Yksityisiä yri-

tyksiä oli tuolloin alan laajuuteen nähden vain muutama ja maksullisilla sosiaalipalveluilla on

käytännössä vain yksi ostaja, verorahoilla toimiva kunta88. Raha-automaattiyhdistyksen tuki-

politiikkaa muuttamalla lisättiin kuntien maksuvelvollisuutta ja luotiin kysyntää yksityisille

voittotavoitteisille palveluille voittoa tavoittelemattomien palvelujen kustannuksella89.

Yritystoiminnan ilmaantuminen sosiaalipalvelujen tuotantoon on, kuten aiemmin mainittiin,

kohtalaisen uusi asia. Niin kauan kuin kuntien ostoja yksityisiltä palvelutuottajilta rajoitettiin,

yritysten kasvulle ei ollut edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumarkkinoilla. Val-

tionosuusuudistus vuonna 1993 posti rajoitteet kunnallisten verovarojen käytöltä ja sosiaali-

palvelujen muuttumiselta voittoa tavoittelevien yritysten toiminnaksi. Palvelumarkkinoiden

avaaminen ilmeni yritysten toiminnan ohella myös edunvalvonnassa ja aika pian myös ulko-

maiset sijoittajat kiinnostuivat Suomen lähes kontrolloimattomista palvelumarkkinoista.

87

1990 -luvun lopulla muutosta ajoivat ennen muuta Kilpailuvirasto, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä uutisoinnil-laan ja pääkirjoituksillaan Helsingin Sanomat. Raha-automaattiyhdistyksen tuolloinen johto puolestaan osoittautui kyvyttömäksi perustelemaan harjoitettua rahoituspolitiikkaa. 88

Yhden ostajan tilanne perustuu sosiaalipalvelujen määrittelyyn, jonka mukaan sosiaalipalvelusta on kyse vasta sil-loin, kun palvelu on ainakin osittain julkisesti rahoitettu. Niissä tapauksissa, joissa palvelun käyttäjä kustantaa palve-lunsa kokonaan itse, kyse on sosiaalipalvelujen sijaan henkilökohtaisesta palvelusta. 89

Ks. Ohtonen J. (1999): Pelimarkat ja yhteinen hyvä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspolitiikan arviointi. Raha-automaatti-yhdistys. Hämeenlinna.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pääomasijoittajat löytävät Suomen sote -alan sinisen meren

Sosiaalialan yksityisyrittäjät tiivistivät järjestäytymistään vuonna 1995, kun perustettiin Ter-

veys- ja sosiaalialan yrittäjät Ry90. Terveydenhuollossa järjestäytymisellä on pidempi historia.

Esimerkiksi Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf, joka on viime vuosina tullut näky-

västi esiin, perustettiin vuonna 1979 ja Terveyspalvelualan Liitto Ry vuonna 201091. Samaan

aikaan yksityissektorin edunvalvonnan aktivoitumisen kanssa 1990 -luvun puolivälissä ruot-

salainen Carema pyrki Suomen sosiaalipalvelujen markkinoille siinä kuitenkaan onnistumat-

ta. Etabloitumisen epäonnistuminen kertoo alan yritystoiminnan kehittymättömyydestä ja

potentiaalisesti ostettavissa olevien yritysten vähäisyydestä92. Sosiaalialan samoin kuin ter-

veysalankin yksityinen yritystoiminta pysyi vähäisenä ja pienyritysvaltaisena siihen saakka

kunnes ulkomaiset yritysketjut sekä kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat onnistuivat

yritysostoilla pääsemään sisään alalle ja alkoivat operoida Suomen palvelumarkkinoilla.

Kuvio 47: Kuntien sosiaalialan ja sosiaalialan yritysten työllinen työvoima sekä yrityshenkilöstön suhteellinen osuus toimialan työvoimasta vuosina 1993 - 2013

90

http://www.tesory.com/page/9 91

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/laakaripalveluyritykset-ry-lakarforetagen-rf/02759475/rekisteritiedot 92

Esimerkiksi Engel -yhtymässä hoiva-ala nähtiin 2000 -luvulle tultaessa potentiaalisena kasvualana, mutta riippuvai-sena kuntien ostoista, joita siihen mennessä (vuonna 1999) oli tehty vain muutamissa kaupungeissa. (http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1999/Fengel.pdf)

1 1 2 2 3 4 4 5 7 8 9 11 12 16 19 21 24 25 28 29 31

125 130 133143

148 150 155 158

170 171164 164

178 179 174183 179 175

180187 184

0

50

100

150

200

250

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

Kuntien sosiaalialan henkilöstö

Sosiaalialan yritysten henkilöstö

1 000 henkilöä

Toimialaluokitus vaihtui vuodesta 2008 alkaen (TOL 2002 - TOL 2008 versio 8)Sosiaalialan yritysten ja kuntien sosiaalialan henkilöstö. Lukujen lähde: Tilastokeskus

Sosiaalialan yritysten henkilöstön %-osuus toimialan työllisistä:0,8 1 1 1 2 3 3 3 4 4 5 6 6 8 10 10 12 13 13 13 14


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Vuonna 1993 sosiaalialan yritysten yhteenlaskettu työllisten määrä oli Tilastokeskuksen tie-

tojen mukaan ainoastaan 1 021 henkilöä ja 0,8 prosenttia alan työllisestä työvoimasta. Hei-

dän määränsä kasvoi kuitenkin voimakkaasti, keskimäärin 18,5 prosenttia vuodessa, vuoteen

2007 saakka, jolloin se oli jo 18 600 henkilöä. Sen jälkeen kasvu hidastui keskimäärin kahdek-

saan prosenttiin vuodessa niin että yritysten työllisten määrä oli 32 000 henkilöä vuonna

2013. Samaan aikaan hitaan kasvun kanssa - vuodesta 2010 alkaen - konserneihin kuuluvien

yritysten määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun niin että niiden määrä nousi kolmessa vuo-

dessa 44:stä vuonna 2010 138:aan vuonna 2013. Ilmeisin selitys muutokselle on alan keskit-

tyminen ja työntekijöiden työllistyminen kasvavassa määrin kotimaisten yritysten ohella ul-

komaisessa omistuksessa oleviin, voimakkaasti kasvaviin yrityksiin.

Ensimmäinen Suomen hoivamarkkinoille tullut ulkomainen yritys oli ISS, joka osti pienen es-

poolaisen hoivayrityksen vuonna 1997. ISS:n edeltäjä oli hankkinut vuonna 1966 viidennek-

sen Suomen ensimmäisen siivousalan yrityksen (vuonna 1957 perustettu Oy Siivouskeskus –

Städcentralen Ab) osakkeista ja kun yrityksen nimi muutettiin ja siitä tuli ServiSystems, ISS

hankki lisää osakkeita ja vuonna 1992 ISS osti loputkin Servi Systems Oy:n osakkeet. ISS osti

Engel -yhtymän siivouksen vuonna 2004 ja seuraavana vuonna Engel osti ISS:n hoivan, josta

muodostettiin vuonna 1999 Suomen suurimmaksi kasvanut hoiva-alan yritys Mainio Vire

Oy.93

Vuonna 2011 HgCapital LLP, jonka sijoituspääoma oli vuonna 2015 7,3 miljardia euroa, hank-

ki päätösvallan Mainio-Vire Oy:ssä, joka oli tuolloin yhtiön ainoa sijoitus Suomeen94. Vuonna

2013 Mainio Vireen liikevaihto oli lähes 82 miljoonaa euroa, liikevoitto 2,6 miljoonaa euroa,

investoinnit 1,4 miljoonaa euroaja henkilöstön määrä noin 1 30095. Vanhuspalvelujen ohella

Mainio-Vire tarjoaa palvelujaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, vaikeavammaisille se-

kä lastensuojelun asiakkaille.

93

Lähteet: Careman tuolloisen Suomen yksikön toimitusjohtaja Bjarne Bolinin haastattelu. http://www.fi.issworld.com/iss_palvelut_yrityksena/historia/pages/2000-2007.aspx sekä http://www.mainiovire.fi/yritys 94

http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments 95

http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/mainio-vire-vuosikatsaus-2013BF0FF37D45CE.pdf?sfvrsn=4


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Ruotsalainen Carema pyrki ISS:n kanssa samoihin aikoihin Suomen markkinoille. Carema osti

vuonna 2000 pienen espoolaisen Nelikko Oy kotipalveluyrityksen ja palkkasi Suomeen toimi-

tusjohtajan. Yritysostot eivät kuitenkaan onnistuneet, koska Carema oli kiinnostunut vain lii-

ketoiminnan, ei kiinteistöjen hankkimisesta. Careman ja sen taustalla olevan, Lontoon pörs-

sissä noteeratun 3i -pääomasijoitusyhtiön pääsy Suomen sosiaali- ja terveysmarkkinoille on-

nistui hieman myöhemmin kotimaisen CapMan -pääomarahaston sekä Sitran toteuttamien

yritysjärjestelyjen myötä. Nämä ja yrityksen toimiva johto olivat saaneet hankittua alunperin

lääkäriseura Duodecimin hallinnoiman96 ja talousvaikeuksiin ajautuneen sairaala Mehiläisen

vuonna 2000. CapMan- pääomarahasto ja Sitra sekä henkilöomistajat myivät mehiläisen ja

siihen fuusioilla ja yritysostoilla liitetyt yritykset Caremalle, joka sai yhdellä kaupalla toiminta-

ja laajentumiskykyisen palveluverkon muuten ilmeisen vaikeasti lähestyttäviltä suomalaisilta

palvelumarkkinoilta. Samalla Mehiläinen aloitti kotipalvelujen tuottamisen Karjaalla ja osti

lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutuksen alalla toimivat Leivoyhtiöt97. Kun Carema osti

Mehiläisen, sen palveluksessa oli runsaat tuhat työntekijää98. Vuonna 2015 Mehiläisen työn-

tekijämäärä oli noin yhdeksän tuhatta ja yhtiö oli siirtynyt vuonna 2010 kahden pääomasi-

joittajan, yhdysvaltalaisen KKR:n ja Jerseyn saarella osoitettaan pitävän saksalaisen Tritonin

omistukseen99, kun nämä ostivat Mehiläisen emoyhtiön Ambean osakekannan.100

Mehiläinen osti helmikuussa 2015 Mediverkon, joka tarjoaa yhteensä yli sadalla paikkakun-

nalla terveyspalvelujen lisäksi lastensuojelun, kehitysvammaisten asumisen sekä vanhusten

asumisen ja kotihoidon palveluja. Mediverkon hoivapalveluja oli elokuussa 2015 yhteensä

yhdeksällä paikkakunnalla.101

Mehiläinen tuotti vuonna 2015 lastensuojelun laitoshoitopalveluja 10 yksikössä, vaativan lai-

toshoitoa 18 yksikössä ja jälkihuollon palveluja 14 yksikössä. Kaikkiaan erillisiä lastensuojelun

laitospalvelupaikkoja oli lähes 30102.

96

Mehiläisen alkuperäisistä 125 osakkeesta Duodecimilla oli 50. (Pesonen H. (2009): Mehiläinen 100 vuotta suomalais-ten elämässä. Otava, Helsinki. s.137.) 97

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/historia?loc=40 98

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/ 99

Myös KKR ilmoittaa eräiden rahastojensa kotipaikaksi veroparatiisina tunnetut Caymansaaret. Esimerkiksi eläkeyhtiö Ilmarisella oli vuonna 2013 yhteensä 67 miljoonan arvoiset sijoitukset näissä rahastoissa. (Asian Fund II L.P., Asian Fund L.P., E2 Investors L.P., European Fund III) Ks. http://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/ilmarinen/taloudellisia-tietoja/tulostiedotus/2013/tilinpaatos_2013.pdf 100

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo 101

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/yhdistyminen?loc=40 102

http://familar.fi/


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 9: Sosiaali- ja terveysalan palveluja vuonna 2015 rahoittavia pääomasijoittajia sijaintimaan mukaan103

Pääomasijoittaja Sijoituskohde

Triton Fund III (Saksa, Jersey, Channel Islands) ja KKR & Co L.P (USA).

Mehiläinen Oy

IK Investment Partners (IK) (Ruotsi) Attendo Oy

EQT (Ruotsi) Terveystalo Oy

HgCapital (UK) Mainio-Vire Oy

G Square (Ranska) Mikeva Oy

CapMan (Suomi) Esperi Care Oy

Korona Invest (Suomi) Invalidiliiton Asumispalvelut Oy / Lukuisia irtautumisia sote -alalla

Varma / 2014 (Suomi) Terveystalo Oy, Mediverkko Yhtymä Oy, Attendo (Ruotsi)

Ilmarinen (Suomi) Rahastojen kautta

Osuuskunta KPY (Suomi, Kuopio) Vetrea Terveys Oy ja Hoivakymppi Oy

Sentica Partners (Suomi) Pihlajalinna

Teollisuussijoitus (Suomen valtio) Stella Care Oy (kotipalveluja), Coronaria Hoitoketju Oy

Intera Partners (Suomi) Stella ja irtautuminen Mikevasta

MB Rahastot (Suomi) Aikaisemmin aktiivinen sosiaali- ja terveysalalla. Tällä hetkellä ei sijoituksia.

103

Lista voi olla puutteellinen, koska julkiset viranomaiset kuten THL eivät systemaattisesti seuraa yksityisten sosiaali- ja terveysmarkkinoiden toimijoita, rakennetta ja tapahtumia,. Listassa mainitut tiedot on tarkistettu sijoitusyhtiöiden kotisivuilta ja mm. vuosikertomuksista.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Voittoa tavoittelevat yritykset

Sosiaalialan yritykset voidaan jakaa kahteen ryhmään, voittotavoitteisiin ja voittoa tavoitte-

lemattomiin. Lisäksi yritykset voidaan jakaa oikeudellisen muodon mukaan, joista kaksi suu-

rinta ryhmää ovat osakeyhtiöt ja luonnolliset henkilöt. Osakeyhtiöt kattavat 45 prosenttia so-

siaalialan noin 3 300 yrityksen kokonaismäärästä ja 87 prosenttia noin 31 tuhannen henkilön

työvoimasta. Luonnolliset henkilöt, eli ammatinharjoittajat, kattavat 43 prosenttia yrityskan-

nasta ja 6 prosenttia henkilöstöstä. Avoimien yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden ja osuuskun-

tien osuus sosiaalialan yritystoiminnassa on vähäinen, yhteensä 12 prosenttia alan yrityskan-

nasta ja 6 prosenttia henkilöstöstä vuonna 2013.104 Voittoa tavoittelemattomat sosiaalialan

yritykset ovat kansalaisjärjestöjen ja kuntien yhtiöitettyä liiketoimintaa.

Kuntien sosiaalipalvelujen kilpailutusten kasvu oli nopeaa 2000 -luvun ensimmäisellä vuosi-

kymmenellä. Kuntien sosiaalipalvelujen hankintojen miljardin euron raja rikkoutui vuonna

2005 ja jo neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2009 määrä oli noussut 1,7 miljardiin euroon.

Palveluasumisen osuus oli vuonna 2009 770 miljoonaa euroa. Kasvu kanavoitui ennen muuta

suuriin yrityksiin joten samalla alan palvelutuotanto keskittyi.105

Seuraavaksi selvitämme esimerkkien avulla sosiaalialan voittotavoitteisten yritysten toimin-

taja ansaintalogiikan pääpiirteitä. Tällä tavoin koetamme jäsentää ja ymmärtää, mitä on ta-

pahtunut sen jälkeen kun palvelumarkkinat avattiin.

Palvelumarkkinoiden muutoksen lähtökohta on edellä useampaan kertaan mainittu 1990 -

luvun rakennemuutos, jossa palvelumarkkinat avattiin ilmeisen tahattomasti ja seurauksia

tuntematta. Suomi kuului vuoteen 1993 saakka niin sanottuun pohjoismaiseen hyvinvointi-

malliin, jossa pääosa sosiaali- ja terveyspalveluista tuotettiin julkisesti ja palkkaperustaisesti.

Samalla palvelujen kustannukset saatiin pienistä väestöpohjista, harvasta asutuksesta ja pit-

kistä välimatkoista sekä kaikki alueet peittävistä ja koko väestön kattavista palveluista huoli-

matta, pidettyä OECD -maiden keskitason alapuolella. Myös palvelujen laatu ja teknologinen

taso kesti hyvin kansainvälisen vertailun ja esimerkiksi sairaaloiden tehokkuus oli maailman

104

Lukujen lähde: Tilastokeskus. 105

http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/vuosikatsaus-2011.pdf?sfvrsn=2


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

huippuluokkaa. Julkinen palvelutuotanto mahdollisti myös halutunlaisen hyvinvointipolitiikan

toteuttamisen ja palvelujen tarpeen mukaisen suuntaamisen ilman talouden insentiivien ai-

heuttamia sivu- ja haittavaikutuksia.

Työvoiman sijoittumisella mitaten lähtötilanteessa vuonna 1990 yksityisten palvelujen osuus

etenkin sosiaalialalla oli suhteellisen vähäinen. Sosiaalitoimen viroista, toimista ja työsuhteis-

ta seitsemän prosenttia sijoittui yksityissektorille ja yksityisistä palveluista suurin osa oli voit-

toa tavoittelemattomien järjestöjen tuottamia106. Terveydenhuollon työvoiman sijoittuminen

poikkesi rakenteellisesti sosiaalitoimesta. Terveydenhuollon yksityissektori koostui tuolloin

suurimmaksi osaksi kunnallisen terveyskeskus-, tai sairaalatyön rinnalla tehdystä sivutoimi-

sesta yksityisestä ammatinharjoituksesta. Esimerkiksi lääkäreistä noin 17 prosenttia työsken-

teli 1990 -luvun alussa yksityissektorilla ja huomattavalla osalla työikäisistä lääkäreistä oli jul-

kisen toimen ohella yksityisvastaanotto (35 prosentilla) tai sivuvirka (17 prosentilla), tai mo-

lemmat107. Yksityissektoria kasvattivat määrällisesti108 myös apteekki-, optikko- ja hammas-

teknikkotoiminta, jotka olivat lähes kokonaan yksityistä yritystoimintaa sekä lääkinnällinen

kuntoutus, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto ja sairaankuljetus, joista huomattava osa

oli niin ikään yksityistä yritystoimintaa. Yksityissektorin kasvun myötä ero sosiaali- ja tervey-

denhuollon välillä kaventui niin, että jo vuonna 1996 sosiaalialan työvoimasta 14 ja tervey-

denhuollosta 16 prosenttia työskenteli yksityissektorilla109 - yksityissektoriin sisältyvät tällöin

myös järjestöjen voittoa tavoittelemattomat palvelut.

Tapahtuneen muutoksenkannalta huomion arvoinen seikka on alunperin terveydenhuollon

yritysten toiminnan laajentaminen sosiaalialan palveluihin. Ensimmäinen valtionosuusuudis-

tuksen jälkeinen suuri yritysjärjestely koski sairaala Mehiläistä, jonka alkuvaiheita käsiteltiin

jo edellä. Näin ollen Mehiläinen on ensimmäinen ja ilmeisen hyvä esimerkki kuvaamaan sosi-

aali- ja terveysalan muutosta yrityksen ja sen talouden näkökulmasta.

106

Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suo-men virallinen tilasto. Stakes. s. 30. 107

Terveydenhuoltohenkilöstön työssäolotilasto 1991. Lääkärit 25%, Sairaanhoitajat 25%, apuhoitajat 25%, Perushoi-tajat 100%. Sosiaali- ja terveyshallitus Terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteri. Helsinki. s. 16. 108

Terveydenhuollon eri ammattiryhmiin kuuluvien työmarkkinoille sijoittumista kuvaavat tiedot ovat sirpaleisia, joten kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. Terveydenhuollon suurimmista ammattiryhmistä sairaanhoitajista 11 prosenttia, apuhoitajista 7 prosenttia ja perushoitajista 6 prosenttia työskenteli yksityissektorilla vuonna 1991. Ks. em. Terveydenhuoltohenkilöstön työssäolotilasto 1991. s. 17 - 18. 109

Ohtonen J. (1997): Toimialaraportti 1997. Sosiaali- ja terveyspalvelut. KTM Toimiala-infomedia. Kauppa- ja teolli-suusministeriö. Helsinki. s. 19.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Etenkin ulkomainen omistus ja konsernirakenteen mahdollistamat taloudelliset järjestelyt

hankaloittavat yritysten keskinäistä tuloksellisuuden vertailua. Esimerkiksi Mehiläinen tiedot-

ti sekä vuoden 2012 että 2013 tilinpäätösten yhteydessä lopettaneensa paljon julkisuutta

saaneiden ja veronmaksun välttämiseksi tulkittujen ulkomaille tilitettyjen konserniavustus-

ten maksamisen. Myös Suomessa verotetulle emoyhtiölle maksettuja konserniavustuksia

pienennettiin. Tästä syystä yrityksen tulos nousi 2,1 miljoonaa vuonna 2012. Mehiläisen voit-

to oli 27,2 miljoonaa euroa ja yhtiö maksoi veroa 1,7 miljoonaa euroa.110 Vuonna 2013 Mehi-

läisen palveluksessa oli 6 200 ammattilaista, konserniliikevaihto oli 268,5 miljoonaa euroa,

liikevoitto 31,8 miljoonaa ja veroja yhtiö maksoi 4,6 miljoonaa euroa. Osinkoja omistajilleen

yhtiö ei maksanut kumpanakaan vuotena.111 112 Tuoreimpien tietojen mukaan (elokuu 2015)

Mehiläisen kokonaismyynti oli yli 500 miljoonaa euroa, liikevaihto yli 400 miljoonaa ja liike-

voitto yli 40 miljoonaa euroa. Yrityksen työntekijöiden ja ammatinharjoittajien yhteismäärä

oli yli 9 000, asiakaskäyntejä tehtiin 3,4 miljoonaa ja palveluja käyttäneitä oli miljoona henki-

löä.113

Terveyspalvelujen ohella Mehiläinen tarjosi vuonna 2015 palveluja mielenterveyskuntoutujil-

le 27 palveluyksikössä, ikääntyneille 13 yksikössä, lastensuojelun palveluja 13 yksikössä ja

vammaisille kolmessa palveluyksikössä114. Mehiläinen nousi ilmeisesti Suomen suurimmaksi

mielenterveyskuntoutujien palvelutuottajaksi ostamalla vuonna 2010 Human Care Network

(HCN) -nimisen yrityksen ja sen 14 palveluyksikköä ja 459 asukaspaikkaa. Ostohetkellä HCN

toimi pääkaupunkiseudun lisäksi Uudellamaalla ja Hämeessä ja kauppa oli siihenastisista

Mehiläisen yrityskaupoista toiseksi suurin.115 Mehiläisen voimakkaan kasvun jatkumisesta ja

investointihakuisuudesta kertovat esimerkiksi edellä mainitun mielenterveyskuntoutujien

palveluyksiköiden lisäämisen 14 yksiköstä 27 yksikköön ohella alkuvuoden 2015 (1.1. - 5.8.)

aktiviteetit. Mehiläinen teki tuolloin kolme yrityskauppaa (Mediverkko, Lääkärikeskus Chy-

dAntti sekä Kouvolan lääkäriasema ja Kouvolan Röntgen) lisäksi yhtiö avasi työterveyshuollon

110

https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-kasvoi-vuonna-2012-ja-konserniavustukset-pieneniv%C3%A4t-yhteis%C3%B6veroja-mak?loc=40 111

https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-ja-voitto-kasvoivat-haasteellisesta-markkinatilanteesta-huolimatta?loc=40 112

Osinkojen maksusta pidättäytymisen syy voi olla tuloksen käyttäminen yhtiön aseman edelleen vahvistamiseen sekä tuotto-odotusten kohdistuminen yrityksen myynnistä saatavaan hyötyyn. Mikäli näin on, suurin taloudellinen riski voi olla poliittinen, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaedellytyksiin vaikuttava julkinen päätöksente-ko. 113

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40 114

https://www.mehilainen.fi/kunnille?loc=40 115

https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4inen-suomen-suurimmaksi-mielenterveyskuntoutuspalveluiden-tuottajaksi?loc=40


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

toimipisteen Joensuuhun, lääkärikeskuksen Raumalle, uuden sairaalan Ouluun ja Mehiläinen

alkoi tuottaa avosairaanhoidon palvelut Korpilahdelle ja Tikkakoskelle sekä avasi hedelmälli-

syysneuvolan Felicitaksen yhteyteen Helsinkiin116. Sosiaalipalvelujen näkökulmasta Medi-

verkko -konsernin osto oli merkittävä ja vahvisti käsitystä Mehiläisen strategisesta tavoit-

teesta laajentaa toimintaa terveyspalvelujen rinnalla myös sosiaalialalla.

Sen ohella, että terveydenhuollon yritykset laajentavat toimintaansa sosiaalipalveluihin ja

tarjoavat kunnille jopa koko sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisen mahdollistavia palve-

lukokonaisuuksia117, yrityksillä käytävästä kaupasta on tullut olennainen osa yksityissektorin

toimintaa. Tältä osin kuva sosiaalialan uusien ja pääasiassa 2000 -luvulla perustettujen yritys-

ten ansaintalogiikasta on yritystietojen ja yrityskauppojen arvojen julkaisemattomuuden

vuoksi pirstaleinen. Asiaa valaisevat tiedot on koottava lukuisista lähteistä ja osa on hankit-

tava epäsuorasti. Yritykset eivät kerro esimerkiksi yrityskaupoissa maksettuja hintoja, jotka

kuitenkin voivat olla olennaisin osa yrittäjän yrityksestään saamaa tuottoa.

Esimerkiksi Esperi Care Oy osti vuonna 2013 kahdeksan vuotta aikaisemmin, vuonna 2005

toimintansa aloittaneen Uudenmaan Tukitupa Oy:n. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2013 2,7

miljoonaa euroa ja yritys työllisti noin 20 henkilöä. Kauppalehteen kuuluva analyysiyksikkö

Balance Consulting luokitteli Uudenmaan Tukitupa Oy:n 200 'menestyjäyrityksen' joukossa

sijaluvulle kuusi. Tiedot perustuivat Kaupparekisteristä saatuihin aikavälin 08/2013 - 02/2015

tilinpäätöstietoihin118. Tukitupa Oy:n myyntihintaa ei kerrottu, mutta myyjän vuonna 2013

verotettava ja ilmeisesti juuri yrityskaupasta saatu, hieman liikevaihtoa korkeampi 3 074 300

euron pääomatulo, antaa ilmeisen viitteen yrityskaupan arvosta. Saman vuoden ansiotulot

yrityksen toimitusjohtajan toimesta olivat noin 55 tuhatta euroa ja kokonaisveroprosentti oli

32.119 Hoiva-alan yritystoiminnan ansaintalogiikan kannalta yrityksen myyntitulo, joka tässä

tapauksessa oli keskimäärin 333 tuhatta euroa yrityksen jokaista toimintavuotta kohti120, voi

116

https://www.mehilainen.fi/uutiset?loc=40 117

Yleisradion tietojen mukaan 16 kuntaa oli syksyyn 2015 mennessä ulkoistanut kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa. (A-studio 31.8.2015) 118

Lähde: http://kauppalehti.fi 119

http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014110318803500_iq.shtml 120

Tämän 20 hengen sosiaalialan yrityksen omistajan keskimääräiseksi vuosiansioksi muodostui näin ollen kaksi kertaa enemmän kuin mitä esimerkiksi tasavallan presidentti ansaitsee. (Ks. http://www.palkkalaskuri.fi/main/palkkaus/vip-palkat) Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 johtajille (yksityinen sektori, kunnat ja valtio yhteensä) mak-settu keskipalkka oli hieman alle kuusituhatta euroa kuukaudessa (http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-11_kat_001_fi.html). Kuntien ostot yksityisiltä palvelutuottajilta ovat ilmeisesti ajautuneet tilanteeseen, jossa suu-relta osin verorahoilla luodaan alusta, josta poikkeuksellisen suuret tuotot ja tuotto-odotukset nousevat.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

olla huomattavasti merkittävämpi tulolähde kuin omistajan palkkana nostama ansiotulo tai

toiminnan aikana maksetut osingot.

Toinen esimerkki yrityskaupan vaikutuksesta yrittäjätuloon on sosiaalipalveluja tuottava

Mikeva. Lisäksi Mikeva on esimerkki sijoitusyhtiön toimintalogiikasta ja polusta, joka mahdol-

listaa ulkomaisen pääomasijoittajan pääsyn Suomen palvelumarkkinoille.

Osa sosiaalialan sijoittajista on kiinnostunut ainoastaan liiketoiminnasta, ei kiinteistösijoituk-

sista. Tämän vuoksi alalle on ilmaantunut useampia kiinteistösijoituksiin suuntautuneita ra-

hoittajia. Ilmeisesti ensimmäinen hyvinvointialan kiinteistöinvestointeihin erikoistunut sijoi-

tusrahasto (EPI Healthcare I Ky) perustettiin Evli -pankin toimesta vuonna 2007 ja jo kaksi

vuotta myöhemmin keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti olleensa jo vuosia

kiinnostunut investoinneista hoivakiinteistöihin. Tuolloin kaavailtiin menettelyä, jossa Mike-

va rakennuttaa kiinteistöt ja niiden valmistuttua Ilmarinen lunastaa ne, noin 30 miljoonan

euron arvoiset kiinteistöt omistukseensa121. Kiinteistösijoitukset kiinnostavat myös Evli -

pankin osaomistamaa ja sen yhteydessä toimivaa122 The Northern Horizon Capital Groupia,

joka mm. operoi kahdella sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistösijoituksiin suuntautuneella

rahastolla (Health Care I ja II). Viimeksi mainituilla kahdella rahastolla oli vuoden 2015 elo-

kuussa yhteensä 36 sijoituskohdetta ja niihin liittyvien kiinteistöjen kokonaispinta-ala oli lä-

hes 66 tuhatta neliömetriä. Esimerkiksi Mikevan rahastolta vuokraamien tilojen yhteispinta-

ala oli tuolloin lähes 13 tuhatta neliötä ja muita rahastolta toimitiloja vuokranneita yrityksiä

olivat mm. Esperi, Vetrea-Terveys ja Mainio-Vire.123

Sosiaali- ja terveyspalveluilla osaltaan rahoitettavasta kiinteistösijoituksesta on tullut ilmei-

sen hyvä sijoituskohde varsinaisen palvelutoiminnan rinnalle. Esimerkiksi Etera -

eläkevakuutusyhtiön, jonka koko sijoituspääoma on 5,6 miljardia euroa vuonna 2013, pörssi-

sijoitukset eli noteeratut osakkeet tuottivat -1,1 prosentin negatiivisen tuloksen ja osakesijoi-

tukset yhteensä keskimäärin 2,4 prosenttia. Kiinteistösijoitukset sen sijaan tuottivat 5,8 pro-

senttia ja kiinteistösijoitusrahastot matalasuhdanteesta huolimatta 11,1 prosenttia. Vuonna

2013 Evli -pankin EPI Healthcare I -rahaston ohella Eteralla oli sijoituksia myös 20 muussa

121

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/palvelukoteja-30-miljoonalla/DisBvLNq 122

Yhtiön kotipaikka on Kööpenhamina, mutta Suomessa rahasto toimii Evlin yhteydessä. http://nh-cap.com/about/about-us.aspx 123

http://nh-cap.com/funds/healthcare-i/holdings.aspx sekä http://nh-cap.com/funds/healthcare-ii/holdings.aspx


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

kiinteistörahastossa, joten hyvää tulosta ei pidä tulkita pelkästään sosiaali- ja terveysalan

kiinteistöbisneksen vaikutukseksi. 124

Sosiaalialan yritysten menestyksestä kertoo myös edellä mainitun, Kauppalehteen kuuluvan

Balance Consultingin analyysi. Siinä mitataan yritysten rahoituksellista riskiä ja liiketaloudel-

lista menestystä kuudella indikaattorilla, jotka ovat yrityksen kasvu, kannattavuus, tulos,

maksuvalmius, omavaraisuus ja riskinsietokyky. Seuraavaan kuvioon on koottu niiden 86 so-

siaalialan yrityksen toimialatiedot, jotka sijoittuivat viisiluokkaisen asteikon korkeimpaan

luokkaan. Analyysi perustuu Kaupparekisteristä aikaväliltä 03/2014 - 09/2015 koottuihin, yh-

teensä 204 sosiaalialan yrityksen tilinpäätöstietoihin. Sosiaalipalveluyritysten houkuttavuus

kannattavana yritystoimintana tulee esiin verrattaessa alan yritysten sijoittumista tervey-

denhuollon yritysten vastaavaan sijoittumiseen. Analyysissä oli mukana 253 terveysalan yri-

tystä, joista 34 kappaletta ja 13 prosenttia sijoittui korkeimpaan luokkaan, kun vastaava pro-

senttisosuus sosiaalialan yritysten joukossa oli 42.125 Näin lasketut erot ovat niin selviä että

on oletettavaa, että saman suuntainen ero ilmenee koko yritysjoukossa.

Kuvio 48 Menestysyrityksiksi vuosina 2014 - 2015 sijoittuneiden 86 sosiaalialan yrityksen lukumääräinen jakautu-minen 5-luokkaisella toimialaluokituksella

124

http://www.etera.fi/SiteCollectionDocuments/Tiedotteet/Tilinpaatos-2013.pdf 125

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/lista.jsp?id=1&maakunta=0&kunta=0&toimiala=40&sivu=1

Lasten ja nuortenlaitokset ja

ammatillinen perhehoito21 kpl / 27%

Mielenterveys-ongelmaisten

asumispalvelut17 kpl / 22%

Ikääntyneiden palveluasuminen

13 kpl / 17%

Sosiaalihuollonavopalvelut8 kpl / 10%

Muut yhteensä8 kpl / 10%

Menestyjien erinomainen -luokkaan sijoittuneet 86 sosiaalialan yritystäLukujen lähde (1.9.2015): http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sosiaalialan menetysyrityksiksi luokitelluista suurimman ryhmän muodostavat lasten ja nuor-

ten laitokset ja ammatillinen perhehoito. Asia on ymmärrettävä lastensuojelun palvelujen

suuren kysynnän ja perittyjen korkeiden kustannusten ja yritysten lukuisuuden vuoksi. Kor-

keimmillaan yhden huostaan otetun ja sijoitetun lapsen kustannukset kunnalle voivat nousta

jopa sataan tuhanteen euroon vuodessa ilman että kunnat systemaattisesti seuraisivat lai-

tos- ja sijaiskotitoiminnan vaikuttavuutta huostaan otettujen lasten kannalta. Koko maan

keskimääräinen sijoitettua lasta kohti koitunut kustannus oli 61 tuhatta euroa vuonna

2013126. Muun muassa näistä syistä sosiaalialan muihin yrityksiin verrattuna poikkeuksellinen

kannattavuus tuli näkyviin jo ensimmäisessä sosiaali- ja terveysalan yksityissektorin analyy-

sissa vuonna 1997127. Seuraavaksi suurin menestysyritysten edustus oli mielenterveys- ja

päihdekuntoutujien asumispalveluissa. Huomionarvoista vertailussa on ikääntyneiden palve-

luasumisen suhteellisen vähäinen osuus sosiaalialan menestysyritysten joukossa, vaikka ala

on liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitaten sosiaalialan suurin asumispalveluja tarjoava

sektori128.

Haasteelliseksi sosiaalialan yksityissektorin ja siinä tapahtuneiden muutosten hahmottami-

sen tekevät joskus moninaisetkin yritys- ja omistusjärjestelyt sekä sosiaalipalveluja tuottavi-

en yritysten konserniluonne. Monialaisen konserniyrityksen päätoimiala ja esimerkiksi tilas-

toinnin perusta voi olla terveydenhuolto, vaikka yritys olisi samalla merkittävä sosiaalipalve-

lujen tuottaja. Tällaisia terveydenhuollon suuryrityksiä, jotka ovat laajentaneet toimintaansa

myös sosiaalipalveluihin ovat edellä mainitun Mehiläisen lisäksi esimerkiksi Attendo ja Pihla-

jalinna. Yksittäisten palvelujen ja toimenpiteiden tuotannon ohella Attendo ja Pihlajalinna

tarjoavat kunnille mahdollisuutta koko sosiaali- ja terveysalan ulkoistamiseen.

126

Ahlgren-Leinvuo H. (2014): Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuon-na 2013. Kuusikko-työryhmänjulkaisusarja 2/2014. 127

Ohtonen J. (1997): Toimialaraportti 1997. Sosiaali- ja terveyspalvelut. KTM Toimiala-infomedia. Kauppa- ja teolli-suusministeriö. Helsinki 128

Tilastokeskuksen tietojen mukaan ikääntyneiden laitos ja palveluasumista tarjoavien yritysten lukumäärä oli 328 vuonna 2013 ja niiden yhteenlaskettu henkilöstö 12 tuhatta, lasten ja nuorten laitos- ja ammatillisen perhehoidon yrityksiä oli vastaavasti 491, mutta niiden yhteenlaskettu henkilöstö oli selvästi alle puolet (4 489) edellisistä.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Suomen Asiakastieto Oy:n kokoamien tietojen mukaan henkilöstön määrällä mitattuna suurimmat sosiaa-

lialan yritykset olivat vuonna 2011129

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy 1 366 työntekijää Attendo Oy 1 304 Mikeva Oy 929 Mainio Vire Oy 909 A-klinikkasäätiö 770 Esperi Care Oy 727 Carema Oy 589 Nuorten Ystävät -palvelu Oy 548 KVPS Tukena Oy 350 ASPA Palvelut Oy 347 Wilhelmiina Palvelut Oy 294 Mediverkko Hoivapalvelut Oy 265

Yritysten joukossa on sekä voittoa tavoittelevia, että järjestöjen omistamia voittoa tavoitte-

lemattomia sekä asumispalveluja että avopalveluja tuottavia yrityksiä. Tästä TEM:n julkaise-

masta listasta puuttuvat esimerkiksi Mehiläinen Oy sekä Terveystalo Oy, jotka ovat ensisijai-

sesti terveysalan yrityksiä, mutta myös merkittäviä sosiaalipalvelujen tuottaja130. Yli 100 hen-

gen yrityksistä työntekijämäärällä mitaten voimakkaimmin vuonna 2012 kasvoivat Invalidilii-

ton Asumispalvelut Oy, Yrjö ja Hanna Oy, KVPS Tukena Oy, Mainio-Vire, Mikeva Oy ja Atten-

do Oy. Lisäksi vuodesta 2015 Mehiläisen omistama Mediverkko Hoivapalvelut Oy oli liike-

vaihdon perusteella neljänneksi voimakkain kasvaja.131

Seuraavassa tarkastellaan suurimpien yksityisten sosiaalipalveluyritysten omistuksen ja ra-

hoituksen kehityshistoriaa, taloutta ja toimintaa.

129

Hartman S. (2012): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012. TEM:n ja ELY -keskusten julkaisu. http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2163/Sosiaalipalvelut_marraskuu_2012.pdf 130

Em. TEM:n toimialaraportissa puutteista mainitaan, että: " taulukko perustuu Suomen Asiakastieto Oy:ltä saatuun listaukseen suurimmista sosiaalipalvelujen tuottajista. Listassa oleva TOL -luokka on se toimialaluokka, jonka yritys on itse ilmoittanut. Listan ulkopuolella voi olla sosiaalipalveluyrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimialaluokakseen jonkin muun toimialan." s.20-21. Toimialaraportin listaa mahdollisesti käyttävän on syytä huomata, että puutteiden ohella mukana on myös ETEVA:n kiinteistöyhtiö Uudenmaan Vammaispalvelut Oy. 131

Ks. Lith P. (2013): Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. TEM raportteja 34/2013. https://www.tem.fi/files/37584/TEMrap_34_2013_30092013.pdf


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yritysesimerkkejä

Sosiaali- ja terveysalan yritysten monitoimialaisuus vaikeuttaa tilastojen suorakäyttöä, koska

kuten edellä havaittiin, osa merkittävistäkin sosiaalipalvelujen tuottajista kirjautuu päätoi-

mialansa vuoksi terveydenhuoltoon. Ongelma tulee esiin etenkin silloin, kun halutaan tarkas-

tella sekä koko toimialan volyymia ja siinä ilmenneitä muutoksia että sosiaali- että tervey-

denhuoltoa erikseen. Sama ongelma on vastassa myös yksittäisen yrityksen toiminnan tar-

kastelussa, mikäli eri palvelusektoreita ei ole kirjanpidollisesti erotettu toisistaan. Konser-

niyritysten osalta tällaista ongelmaa ei ole, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut ja vielä eri sosi-

aalipalvelujen sektoritkin ovat omina yhtiöinään. Seuraavan yritysesittelyn esimerkkiyritykset

ovat alan suurimpia ja esittelyssä haetaan tietoa sosiaalialan yksityissektorin muutoksesta ja

siinä ilmenevästä logiikasta. Yritysten avulla koetetaan nähdä, mitä sosiaalialan palveluken-

tällä on tapahtunut ja tapahtuu.

Mikava Oy

Mikava Oy on sekä suurimpiin lukeutuva, sosiaalipalveluihin keskittyvä voittotavoitteinen yri-

tys, että alan yritystoiminnan malliesimerkki. Kysymys voisi kuulua, kuinka on mahdollista,

että alunperin pieni yritys Muhokselta on voinut nopeasti kasvaa Suomen suurimpiin kuulu-

vaksi yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajaksi132. Lyhyt vastaus on: yksityisten yrittäjien pe-

rustamana, mutta ulkopuolisen pääomittajan kasvattamana.

Mikevan tapauksessa alullepanija oli pohjanmaalainen sarjayrittäjä, joka yrittäjäuransa aika-

na on perustanut lukuisia yrityksiä eri toimialoille ja myynyt toistakymmentä yritystä, joiden

joukossa on Mikeva ja mm. osuus Mehiläisen omistukseen päätyneistä Leivoyhtiöistä.133 Vi-

ranomaisrekistereistä ilmenevä Mikevan yrityshistoria alkoi merkinnästä kaupparekisteriin

132

Kun Mikevan neljä henkilöomistajaa myivät yrityksen osakekannan A Company Finland Oyj:lle (yritysjärjestelyjen myötä yhtiön nimeksi tuli samoihin aikoihin Ruukki Group Oyj) vuonna 2003, Mikevan palveluksessa oli 35 henkilöä ja liikevaihto miljoona euroa (ks. Viikon yrityskaupat, Talouselämä 33/2003). Vuonna 2015 Mikeva toimi 50 paikkakun-nalla, käsitti 90 toimintayksikköä ja työllisti noin 1 500 henkilöä (http://www.mikeva.fi/) 133

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/lastensuojelusta+tuli+kasvubisnesta/a2070001?type=e&page=231 sekä https://www.youtube.com/watch?v=uXAedHjiPGo


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

vuonna 1989 ja ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin vuonna 2003. Näin ollen ensim-

mäisen kymmenen toimintavuoden tuloksena ja ennen ensimmäistä myyntiä Mikevan liike-

vaihto nousi miljoonaan euroon. Oulunsalolainen ja ensisijaisesti TMT -toimialalla (Teknolo-

gia, Media, Telekommunikaatio) operoiva A Company Finland osti Mikevan vuonna 2003. Yri-

tys oli tullut sijoittajaksi myös sosiaalialalle jo hieman tätä ennen ostamalla lastensuojelulai-

tos Jussin Kodit Oy:n 134. A Company Finland muutettiin vuonna 2003 Ruukki Group Oyj:si135.

Mikeva -yritysnimi otettiin käyttöön vuonna 2000136. Mikeva Oy oli alunperin vanhuspalvelu-

yritys, joka tarjosi palvelujaan myös kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille kunnes

se muutettiin Ruukki Oyj:n omistuksessa holdinyhtiöksi hallinnoimaan viittä sosiaalialan yh-

tiötä (Jussin Kodit, Mendis Palvelukodit, Mikeva Vanhustenpalvelut, Terveyspalvelut Mendis

sekä Terveyspalvelut Mikeva). 137. Pörssiyhtiönä Ruukki-Group Oyj joutui tiedottamaan toi-

mistaan avoimemmin kun listaamattomat yritykset. Tämän vuoksi myös yritysostojen hinnat

tuotiin näkyviin. Esimerkiksi Mikon Kuntoutuskodit Oy liitettiin Ruukki -konserniin vuonna

2005. Yrityksen edellisen tilikauden liikevaihto oli ollut noin 1,7 miljoonaa euroa ja hankinta-

hinta ilman lisäkauppahintaelementtejä oli lähes 1,6 miljoonaa euroa138. Tässä yrityskaupas-

sa kaupan arvo oli siis lähes sama kuin ostetun yrityksen vuotuinen liikevaihto.

Mikevan siirtyminen pääomasijoittajan omistukseen merkitsi käännettä yrityksen kasvulle.

Ruukki myi Mikevan vuonna 2008 Intera Equity Partners'n Intera Fund 1 -rahastolle sekä yri-

tyksen toimivalle johdolle. Yrityksen henkilöstömäärä oli kymmenkertaistunut viidessä vuo-

dessa 344:ään ja liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa139. Kauppahinta oli 13 miljoonaa euroa,

josta Ruukki sai voittoa 6 miljoonaa euroa140. Seuraava kauppa Mikevasta tehtiin vuonna

2012 ja sen myötä omistajiksi tulivat ranskalaisen sijoitusyhtiö G Squaren hallinnoima rahas-

to sekä yrityksen toimiva johto. Tuolloin yhtiöllä oli 63 palvelukotia, joissa oli noin 1 200 asu-

134

Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2003/24. Sekä Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2003/33. sekä http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2001/Facomfin.pdf 135

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1196 Katso myös http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/10/ruukin-ryosto-kasikirjoitus 136

Mikeva esittää eri yhteyksissä perustamisekseen Mendis Oy:n perustamisajankohdan vuonna 137

Ruukki Group Oyj on vuodesta 2013 alkaen ollut Afarak Group Oyj. 138

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Listayhtiolle/Esitteet/Esiterekisteri/Osakeannit_ja_myynnit/ Docu-ments/RuukkiGroupOyjPerusesite2006.pdf 139

Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2008/25. 140

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/miljonaarille+oma+panimo/a2050372


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

kaspaikkaa ja yhtiön liikevaihto oli 45,1 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä oli noin 1 000

henkilöä.141

Omistajavaihdosta seuraavana vuotena (2013) kasvu ja samalla alan keskittyminen jatkuivat.

Mikeva osti kuusi palvelukotia ja yhden terapiayksikön sekä avasi uudet palvelukodit neljällä

paikkakunnalla ja laajensi yhtä palvelukotiaan. Vuonna 2015 Mikeva toimi 50 paikkakunnalla,

90 toimintayksikössä ja työllisti noin 1 500 henkilöä142. Vuonna 2014 Mikevan liikevaihto oli

Suomen Asiakastiedon ja Finder yritystiedon mukaan 53,4 miljoonaa euroa143 ja Mikevan

oman ilmoituksen mukaan yli 66 miljoonaa euroa144.

Mediverkko Oy

Mediverkko oli vuonna 2002 perustettu, ensisijaisesti henkilöstön omistama sosiaali- ja ter-

veyspalvelujen tuottaja. Vuonna 2014 tehdyllä yrityskaupalla Mediverkon koko osakekanta

siirtyi Mehiläisen haltuun ja samalla yritys ulkomaiseen omistukseen. Mediverkko menestyi

noin 50 julkisten terveyspalvelujen ulkoistuksista käydyissä tarjouskilpailuissa, rakensi 16

hammaslääkäriasemasta koostuvan Oma Hammaslääkäri -ketjun ja aloitti vuonna 2008 myös

sosiaalipalvelujen tarjonnan. Mediverkko pääsi sijaluvulle 22 Kauppalehden vuonna 2009 laa-

timassa kasvuyritysten listauksessa. Kaikkiaan 91 yrityksen annualisoitu liikevaihdon kasvu

ylitti 50 prosenttia viidessä vuodessa. Mediverkon kasvuprosentti oli tuolloin 86145. Kysymyk-

sessä oli siis poikkeuksellisen voimakas kasvu, joka ilmeisesti kuvaa yleisemminkin sosiaali- ja

terveysalan yksityissektorin tilannetta ja huomattavia kasvumahdollisuuksia. Seuraava kuvio

havainnollistaa Mediverkon liikevaihdon kasvunopeuden ennen kuin yhtiö siirtyi Mehiläisen

omistukseen.

141

http://www.interapartners.fi/investments/mikeva/ 142

http://www.mikeva.fi/) 143

http://www.finder.fi/Sosiaalipalveluja/Mikeva+Oy/VANTAA/taloustiedot/779284 144

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8788799_fi.htm?rss=true 145

http://mediverkko.fi/ajankohtaista/2009/12/mediverkko-yksi-suomen-kovimmista-kasvuyrityksista


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 49: Mediverkko Oy:n liikevaihto vuosina 2002 - 2014

Mediverkko kasvoi pääosin orgaanisesti ja kunnallisten palvelujen ulkoistusten turvin. Suun

terveydessä tehtiin muutamia yrityskauppoja, mutta senkin alueen kasvu oli suurelta osin

orgaanista. Sosiaalipalveluissa Mediverkolla oli vuonna 2015 kymmenen ikääntyneiden hoi-

vakotia, joista suurimman osan oli rakentanut Mediverkon tytäryhtiö, yleishyödylliseksi ra-

kennusyritykseksi itsensä määritellyt MVH-Asunnot Oy146. Lastensuojelun viisi yksikköä oli

sen sijaan yhtä lukuun ottamatta hankittu yritysostoilla ja kahdesta kehitysvammaisten asu-

misyksiköstä toinen, Hämeen Tukikoti Oy, oli saatu yrityskaupalla.147

Terveydenhuollon alan yrityksenä aloittanut Mediverkko teki avauksen sosiaalialalle vuonna

2008. Tuolloin valmistui ensimmäinen hoivakoti ja Mediverkon liikevaihto ylitti 20 miljoonaa

euroa. Ensimmäinen kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö valmistui vuonna 2012 ja

avaus lastensuojelun palveluihin oli tehty kaksi vuotta aikaisemmin. Konsernirakenteensa

mukaisesti Mediverkko eriytti myös sosiaalipalvelunsa omiin yhtiöihin. Mediverkko Hoivapal-

velut Oy, joka merkittiin kaupparekisteriin vuonna 2007, tuottaa vanhusten ja kehitysvam-

maisten asumispalveluja, Mediverkko Lasten ja Nuorten Palvelut Oy tuottaa lastensuojelu-

146

Vuonna 2012 yhtiön kiinteistöomistukset eriytettiin osittaisjakautumisella erilliseksi yhtiöksi, jonka nimeksi tuli MVH-Kiinteistöhallinnointi Oy. Kaksi aikaisempaa kiinteistöyhtiötä, MVH-Asunnot Oy ja MVH-Kiinteistöt Oy, siirrettiin samalla kiinteistöhallinnointiyhtiön tytäryhtiöiksi. http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf) 147

Tiedot on koottu Mediverkon kotisivuilta (9/2015) sekä yhtiön vuosikertomuksista.

1,1 2,4 3,88,2 13,6

25

35

47

67

84,6

97,1

110,7

0

20

40

60

80

100

120

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Miljoonaa euroa

Mediverkko Oy:n liikevaihdon kehitys vuodesta 2002 vuoteen 2013.http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf

http://virta.mediverkko.fi/Mediverkko_vuosikertomus%202013_01042014-2_web_FINAL.pdfhttps://www.mehilainen.fi/uutiset/mehilainen-ja-mediverkko-kasvoivat-ja-kehittyivat-vuonna-2014?loc=40


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

palveluja. Yritysostoina hankitut osakeyhtiöt ovat voineet säilyttää nimensä ja yhtiömuoton-

sa tytäryhtiöinä.148

Mediverkon kasvustrategia perustui kuntien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Samalla kyse oli

ilmeisen toimivasta riskien hallinnasta. Yritysostojen sijaan yritys rakensi palveluyksiköitä sitä

mukaa, kun tarjouskilpailut tuottivat tulosta ja yhtiö sai solmittua palvelusopimuksia kuntien

kanssa. Kunnan näkökulmasta tällaiset sopimukset, joiden turvin yritys kustantaa investoin-

nit, tuottaa palvelut ja tekee voittoa, perustuvat mitä ilmeisemmin johonkin muuhun kuin

rationaaliin taloudelliseen ajatteluun ja verovarojen käytön optimointiin.

Kun Mehiläinen osti Mediverkon vuoden 2014 lopulla, yrityksen palveluksessa oli 1 096 työn-

tekijää149 ja vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan 97,1 miljoonan euron liikevaihdosta 36,4

miljoonaa syntyi terveydenhuollosta, 33,4 miljoonaa suun terveydestä ja sosiaalipalvelujen

osuus oli 27,7 miljoonaa euroa150.

Mehiläinen Oy

Mehiläistä ja siihen liitettyä Mediverkkoa käsiteltiin jo edellä. Tuoreimmat Mehiläisen tunnusluvut ovat:

Mehiläisen tunnuslukuja 2014

151

Liikevaihto miljoonaa euroa 400 Liikevoitto miljoonaa euroa 40 Henkilöstömäärä 9 000

Mehiläisellä oli vuonna 2015 seuraavat sosiaalialan toimipisteet152:

Lastensuojeluyksiköt 15 toimipistettä Mielenterveyskuntoutujien palvelut 26 -"- Ikääntyneiden palvelut 14 -"- Vammaisten hoitokodit 3 -"-

Mediverkon kaupan yhteydessä Mehiläinen esitti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle arvion yritys-

kaupan merkityksestä palvelumarkkinoiden kannalta:

148

http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf 149

Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Päätös1(8) Dnro 577/KKV14.00. Julkinen versio 5.1.2015. 150

http://virta.mediverkko.fi/Mediverkko_vuosikertomus%202013_01042014-2_web_FINAL.pdf 151

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40 152

https://www.mehilainen.fi/kunnille/esittely?loc=40 sekä http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk---hyvaksytyt/r-2014-10-0557.pdf


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

"Yrityskaupan osapuolten toiminta vammaispalveluissa on ilmoittajan mukaan vähäistä. Osapuolilla on vammaisten asumispalveluidenyksiköitä neljällä paikkakunnalla, jotka eivät ole päällekkäisiä. Mehiläi-sellä on hoitokoteja Vantaalla ja Kuhmossa, Mediverkolla puolestaan Turussa ja Joensuussa."

153

Arvioidusta vähäisestä vaikutuksesta huolimatta Mehiläinen ja Mediverkko muodostavat yh-

dessä huomattavan sosiaalipalvelujen kasvu- ja keskittymispotentiaalin. Mikäli kunnat jatka-

vat palvelujen ulkoistuksia ja yksityistämistä aikaisempaan tapaan, etenkin Mediverkolla on

ilmeisen toimiva konsepti kuntien tarjotessa palvelujensa yksityistämistä. Nähtäväksi jää mi-

tä seuraa, kun Mediverkko siirtyy Mehiläisen taustalla olevien merkittävien rahoittajien toi-

mijaksi.

Attendo Oy

Vuokralääkärifirma MedOne perustettiin vuonna 2000 lääkärikoulutuksen supistusten seura-

uksena syntyneen lääkäripulan luomille henkilöstömarkkinoille. Yritys menestyi ja siitä teh-

tiin ensimmäinen kauppa jo vuonna 2004, kun kotimainen pääomasijoittaja Sponsor Capital

osti siihen saakka yksityishenkilöiden omistaman MedOnen. Kauppahintaa ei julkistettu,

mutta yrityksen johdon yhteensä noin 26 miljoonan euron pääomatulot antavat viitteitä asi-

asta154. Seuraavan kerran yritys myytiin vuona 2007 ja silloin ostajana oli sen nykyinen omis-

taja Attendo.

Ensimmäinen Attendo MedOnen hoivakoti avattiin Mikkelissä syyskuussa 2003 ja tällä het-

kellä vuonna 2015 hoivakotien yhteismäärä on yli 40155. Kaikkiaan Attendon hoiva- ja hoito-

koteja sekä laitosyksiköitä oli vuonna 2015 seuraavasti156:

Hoivakodit ikäihmisille 56 Palvelukodit kehitysvammaisille 17 Mielenterveyskuntoutujien palvelukodit 18 Vammaisten palveluja ryhmäkodit 5 Kiljavan kuntoutussairaala 1 Lastensuojeluyksiköt 3 Lisäksi Attendo tarjoaa kotihoitoa ja kuntoutuspalveluja

153

http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk---hyvaksytyt/r-2014-10-0557.pdf 154

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article123320.ece 155

http://www.attendo.com/fi/fi/about-us/Historia/ 156

http://www.attendo.fi/hoivapalvelut


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Vuonna 2014 Attendon liikevaihto ja henkilöstömäärä olivat157:

Suomi Koko konserni Liikevaihto 410 miljoonaa euroa 994 miljoonaa euroa Henkilöstömäärä 6 300 henkilöä 18 000 henkilöä

Attendon suurin omistaja on IK Investment Partners, Wallenberg /SEB- ja ruotsalaistaustai-

nen, tänään Tukholman ohella Lontoossa, Hampurissa, Pariisissa, Luxembourgissa ja St. He-

lierissä Jerseyn saarella toimistojaan pitävä pääomasijoitusyhtiö. Vuodesta 1989 alkaen las-

kettujen sijoitusten yhteismäärä on arviolta 6,3 miljardia euroa ja kohdeyritysten lukumäärä

on kaikkiaan 85 ja kyseessä oli alunperin ensimmäinen nimenomaisesti pohjoismaisille mark-

kinoille suuntautunut pääomasijoitusyhtiö, The Scandinavian Acquisition Capital Fund (SAC).

Tämän hetken (9/2015) sijoituskohteiden lukumäärä on 15. Suomesta esimerkiksi vakuutus-

yhtiö Varma rahoittaa IK -rahastoja.158 Varman IK -sijoitusten käypä arvo oli vuonna 2014 ar-

violta 67,7 miljoonaa euroa159. IK viittaa rahaston alkuperään, Industri Kapital.

Mainio Vire Oy

Mainio Vire -nimi otettiin käyttöön vuonna 2009. Yritys sai kuitenkin alkunsa vuonna 1997

Engel Hoivapalvelut nimellä. Engel oli vuoden 1998 loppuun kokonaan valtion omistama yh-

tiö. Yhtiön yksityistäminen tapahtui siten, että omistuspohjaa laajennettiin ottamalla mu-

kaan alunperin valtion Postipankki ja Leonia -taustainen ja sittemmin yksityistetty MB Rahas-

tot 46,5 prosentin ja yrityksen johto 10,3 prosentin osuudella, jolloin valtion osuudeksi uu-

distuvasta Engelistä jäi 43,3 prosenttia160. Tämän taitekohdan eli yksityistämisen jälkeen ope-

rointi Engelissä jatkui. Vuonna 1999 hoivapalvelut erotettiin omaksi toimialaksi ja vuonna

2004 Medivire osti Engel Hoivapalvelut ja yhtiön nimeksi tuli Medivire Hoiva. Medivire -

konserni jaettiin kahtia vuonna 2007 ja kaksi vuotta jaon jälkeen nimeksi otettiin Mainio Vire

Oy, jonka HgCapital LLP osti vuonna 2011.161

157

http://www.attendo.fi/tamaonattendo 158

http://www.ikinvest.com/IK-Funds/ sekä http://www.ikinvest.com/ABOUT-IK/HISTORY/ 159

http://varma-reports.studio.crasman.fi/file/dl/i/_5PbkQ/rYESe0ALFLW-fcGMGBB72Q/Vuosikertomus2014.pdf 160

http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1998/Fengel.pdf 161

http://www.mainiovire.fi/yritys/johto/historia


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mainio-Vireen vanhusten, vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä lasten

asumispalvelujen kapasiteetti oli vuonna 2015 lähes 2 000 asukaspaikkaa ja asumispalveluja

tuottamassa oli 1 300 työntekijää162.

Mainio-Vireen keskeiset tunnusluvut ovat163:

2014 2013 2012 Liikevaihto, 1 000 € 83 656 81 518 69 429 Liikevoitto, 1 000 € 2 079 2 623 2 434 Omavaraisuusaste, % 30,0 28,9 28,4 Investoinnit, 1 000 € 1 728 1 396 1 428 Taseen loppusumma, 1000 € 23 707 25 778 25 856 Henkilöstöä keskimäärin 1 351 1 283 1 162

Mainio-Vireen suurin omistaja (90%)oli vuonna 2015 sijoitusyhtiö HgCapital LLP, joka hallin-

noi yhteensä noin neljän miljardin pääomia164. Mainio-Vire on yhtiön ainoa suomalainen si-

joituskohde165. Omien sanojensa mukaan sijoittaja tavoittelee sijoitukselleen kasvua. Mah-

dollisuuksia siihen on sijoittajan mukaan löydettävissä orgaanisesta kasvusta, laajentamises-

ta kasvaville lähialoille sekä yritysostoista. Samalla todennäköisin sijoituksen päätös (exit) on

yrityksen myynti suuremmalle toimijalle tai toiselle pääomasijoittajalle.166

Esperi Care Oy

Esperi Care Oy:n omistajia ovat CapMan (rahastojen dilutoitu omistus: 76,37%167), Keskinäi-

nen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja henkilöstö168. Esperin ohella CapMan on pääomistajana so-

siaali- ja terveysalalla myös Oral Hammaslääkäreissä169. CapMan osti Esperin vuonna 2010,

jolloin Esperin liikevaihto oli 40,9 miljoonaa euroa (2009) ja sen palveluksessa oli yli 1 000

162

http://www.mainiovire.fi/asumispalvelut 163

http://www.mainiovire.fi/yritys/avainlukuja 164

http://www.mainiovire.fi/yritys/johto 165

http://www.hgcapital.com/our-investors 166

http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments/mainio-vire 167

http://www.capman.fi/sijoitustiimit/sijoitustiimi-buyout/buyout-sijoituskohteet?cm_sort=Company+name&cm_sort_dir=asc&id=18518770#object 168

www.esperi.fi 169

http://www.capman.fi/sijoitustiimit/capman/kaikki-sijoituskohteet


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

henkilöä. Tuolloin Esperin myyjinä olivat jo toimintansa lopettanut Unicuksen sijoittajaryh-

mä, yrityksen johto ja sen alkuperäinen omistaja Suomen Punainen Risti.170

Esperi Care Oy oli nopeassa kasvussa jo ennen kuin CapMan osti sen. Edellisen rahoittajan

turvin Esperi Care oli mm. kahden vuoden aikana(2007 - 2008) ostanut 19 yritystä171.

Kuten edellä sanotusta ja alla olevasta asetelmasta ilmenee, vuodesta 2009 vuoteen 2014

Esperin liikevaihto lähes kolminkertaistui viidessä vuodessa.

2014172

Liikevaihto, miljoonaa euroa 120 Henkilöstöä keskimäärin 3 500 Asukaspaikkojen lkm 3 000 Hoito- ja hoivakodit, tuettu asuminen 9/2015

173

Asumisyksiköt Vanhukset 55 Mielenterveyskuntoutujat 19 Kehitysvammaiset 14 Lisäksi nuorten ja perheiden palveluja

Suomen Terveystalo Oy

Vaikka terveystalo ei tuota sosiaalipalveluja, yhtiö kannattaa mainita kiinnostavan kasvuhis-

toriansa vuoksi. Suomen Terveystalon alkuhistoria oli oppikirjaesimerkki runsaiden yritysos-

tojen aiheuttamista taloudellisista riskeistä silloin, kun talous perustuu tulorahoitukseen il-

man merkittävän pääomarahoittajan tukea. Toinen erityisesti Terveystaloon liittynyt seikka

on tiennäyttäjän rooli yritysrypään kokoamisessa tulevaa myyntiä silmällä pitäen. Terveysta-

lon tapauksessa, kun vastaavaa ei vielä aikaisemmin ollut tapahtunut eikä ulkomaiset pää-

omasijoittajat olleet vielä tulleet Suomen sosiaali- ja terveysmarkkinoille, kyse oli eräänlai-

sesta alkuperäisestä kasautumista, joka ennakoi koko yksityissektorin tulevaa muutosta ja

palvelujen sekä yritystoiminnan keskittymistä.

170

http://www.capman.fi/capman-konserni/uutiset-ja-materiaalit/tiedotteet/tiedote/t=CapMan+ostaa+Esperin/id=18516240 sekä http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/unicus+oy/19988573 171

http://www.talouselama.fi/uutiset/raha+ryntaa+vanhuksen+luo/a2059407 172

https://www.esperi.fi/fi/yritys 173

https://www.esperi.fi/fi/etusivu


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yritysostoista raskaasti velkaantunut Terveystalo listautui Helsingin pörssiin vuonna 2007.

Yhtiön talous vakautui kuitenkin vasta kun pääomasijoittaja Bridgepoint lunasti Terveystalon

osakekannan vuonna 2009.174 Yrityksen nopea kasvu oli jo laantunut kun EQT osti Terveysta-

lon vuonna 2013. Terveystalo oli tuolloin kasvatettu maan suurimpiin kuuluvaksi terveysalan

yritykseksi ja yritysostoja tehtiin vielä omistajavaihdoksen jälkeenkin175.

Yhtiön talouden tunnusluvut vuodelta 2014176

Liikevaihto 305 miljoonaa euroa Investoinnit 15,2 miljoonaa euroa Henkilöstömäärä 6 500 (Suomen 15. suurin työllistäjä) Toimipaikkojen lukumäärä 150 Potilaskäyntien lukumäärä 4 miljoonaa

Vetrea Terveys Oy

Vetrea Terveydellä on terveys- ja kuntoutuspalvelujen lisäksi asumispalveluyksiköt Iisalmes-

sa, Joensuussa, Kuopiossa (2), Kotkassa, Mikkelissä ja Siilinjärvellä. Yritys tarjoaa näiden lisäk-

si kodinhoito- ja päivätoimintapalveluja sekä virkistys- ja lomapalveluja.177

Vetrea Terveys on kokonaan Osuuskunta KPY:n omistuksessa, joka on kuopiolainen (KPY =

Kuopion Puhelin Yhdistys) teollinen omitus- ja sijoitusyhtiö, jonka konserniliikevaihto oli 247

miljoonaa euroa vuonna 2013 ja tilikauden voitto oli 71,7 miljoonaa euroa178.

Vetrea Terveyden vuoden 2014 tunnuslukuja179

Liikevaihto 37,1 miljoonaa euroa Henkilöstömäärä 500 henkilöä Liikevoitto yhdessä Hoivakympin kanssa -300 000 euroa

174



https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Avainluvut/ 177

http://www.vetrea.fi/asumis-ja-kotihoidonpalvelut 178

http://www.kpy.fi/binary/file/-/id/257/fid/1887/ 179

http://www.kpy.fi/maakunnan+kehittaja/vetrea+terveys+oy/


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yrjö ja Hanna Oy

Sosiaalialan suurimpien yritysten joukossa mainittu Yrjö- ja Hanna Oy on alunperin säätiöläh-

töinen, kuntataustaisen YH -palvelutaloyhdistyksen perustama yritys.

"Yrjö ja Hanna säätiö on perustettu 1996 YH -palvelutalo -yhdistyksen toimesta. Se on Valtakunnalli-sesti toimiva, yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on edistää vanhusten, vammaisten, lasten ja muiden päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitsevien hyvinvointia ja laadukasta elämää. ... Yrjö ja Hanna Oy on perustettu 2006. Palvelutoiminta siirrettiin säätiöltä yhtiölle vuoden 2008 alusta."

180

Yrjö ja Hanna Oy:llä oli vuonna 2015 11 asumisyksikköä, joista viisi oli tarkoitettu pelkästään

ikäihmisille. Kaikissa muissa yksiköissä yhtä lukuun ottamatta oli Ikäihmisiä ja heidän rinnal-

laan muita asukasryhmiä. Kahdessa yksikössä oli ikäihmisten ohella asumispalveluja kehitys-

vammaisille, yhdessä ikäihmisten ja kehitysvammaisten lisäksi palveluja mielenterveyskun-

toutujille ja vammaisille, yhdessä liikuntavammaisille, kahdessa vammaisille yleensä ja yksi

yksikkö oli pelkästään mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asumisyksiköt sijaitsivat 10

paikkakunnalla, joista puolet oli pääkaupunkiseudun kuntia.181 Yrityksen henkilöstömäärä

kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2014 61 prosenttia 130:stä 213:sta ja liikevaihto 7,5 miljoo-

nasta 12 miljoonaan euroon182. Yrityksen kasvu on jo taustaan johtuen ollut pääasiassa or-

gaanista.

180

http://www.ims.fi/content/yrj%C3%B6hanna-oy 181

http://www.yrjojahanna.fi/fin/kodit/ 182

http://www.finder.fi/Hoitokoteja+ja+palvelutaloja/Yrj%C3%B6+amp+Hanna+Oy/HELSINKI/taloustiedot/948398


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yhteenveto yritysten taloudesta

Seuraava yhteenvedon numeeriset tiedot perustuvat 28.08.2015 Balance Consultingin laati-

maan Balance Benchmarking Hoivapalveluyritykset -katsaukseen. Mukana on 20 sosiaalialan

yritystä ja säätiötä, joiden liikevaihto oli vuonna vähintään 10 miljoonaa euroa. Tarkastelussa

ei ole mukana pelkkiä vanhusten palveluja, tai lasten päivähoitoa tarjoavia yrityksiä. Joukossa

sen sijaan on monialayrityksiä, jotka tarjoavat vammaisten asumispalvelujen rinnalla myös

muita sosiaalialan laitos- ja avopalveluja.

Kuvio 50: Yritysten liikevaihto vuosina 2010 - 2014

Tarkastelussa mukana olevien yritysten liikevaihdon profiilikuvasta (kuvio yllä) on havaitta-

vissa yritysten kokoerojen ohella huomattavat erot myös liikevaihdon muutoksessa viiden

vuoden aikana vuosina 2010 - 2014. Liikevaihdoltaan yli sadan miljoonan euron hoiva-alan

yrityksiä oli kolme ja ne kaikki olivat voittoa tavoittelevia yrityksiä. Kahdeksan yli 50 miljoo-

nan liikevaihdon yrityksen joukossa oli kaksi taustaltaan yleishyödyllistä yritystä, Invalidiliiton

Asumispalvelut Oy sekä alunperin diakonissalaitoksesta irtautunut ja nykyisin konsernimuo-

toinen Rinnekoti-Säätiö.

0

50

100

150

200

250

300

Me

hilä

ine

n k

on

sern

i

Att

en

do

Oy

Esp

eri

Car

e G

rou

p

Mai

nio

Vir

e k

on

sern

i

Inva

lidili

ito

n

Asu

mis

pal

velu

t O

y

Rin

ne

koti

−Sä

ätiö

ko

nse

rni

Mi−

Ho

iva

kon

sern

i

Co

ron

aria

Ho

ito

ketj

u

Folk

häl

san

Syd

Ab

Nu

ort

en

Yst

ävät

Ve

tre

a Te

rve

ys O

y

KV

PS

Tuke

na

Oy

Me

div

erk

ko H

oiv

apal

velu

t O

y

Arj

ess

a ko

nse

rni

Asp

a P

alve

lut

Oy

Yrjö

ja H

ann

a−sä

ätiö

Gai

us−

säät

iö

Be

tesd

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Sop

imu

svu

ori

Oy

He

lsin

gin

D

iako

nis

sala

ito

kse

n H

oiv

a

Folk

häl

san

Bo

tnia

Ab

2010 2011 2012 2013 2014

Miljoona euroa


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 10: Yritysten liikevaihto vuosina 2010 - 2014, miljoonaa euroa

2010 2011 2012 2013 2014 Keskiarvo

Mehiläinen konserni 211,3 237,5 256,4 268,5 268,9 248,5

Attendo Oy 46,4 70,3 96,9 158,6 187 111,9

Esperi Care Group 42,1 58,6 71,6 111,7 120,9 81

Mainio Vire konserni 51,6 60,9 69,4 81,5 83,7 69,4

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy 50,8 62,1 68,5 71,7 76,1 65,8

Rinnekoti−Säätiö konserni 52,4 54 58,6 64,7 69,4 59,8

Mi−Hoiva konserni .. .. 50,9 57,5 66,6 58,3

Coronaria Hoitoketju .. 23,4 30,6 39,2 53,4 36,6

Folkhälsan Syd Ab 30 31,7 28,4 29,2 32,1 30,3

Nuorten Ystävät 25 28,4 29,1 27,9 26,9 27,5

Vetrea Terveys Oy 9,7 18,2 22 24,2 25,6 20

KVPS Tukena Oy 15,7 19,5 21,7 23,9 25,1 21,2

Mediverkko Hoivapalvelut Oy 12,5 15,9 18,5 20,1 23,2 18

Arjessa konserni .. 8,3 15,6 18,2 21,9 16

Aspa Palvelut Oy 16 16,5 17,3 18,3 19,9 17,6

Yrjö ja Hanna−säätiö 9,9 10,3 12 14,3 16,2 12,5

Betesda−säätiö konserni 15,1 15,2 15,4 15,3 15,5 15,3

Sopimusvuori Oy 8,8 8,8 9,6 10,9 11,9 10

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva 12,2 10,5 12 11 10,4 11,2

Folkhälsan Botnia Ab 12,2 11,4 12,3 9,1 9,6 10,9

Keskiarvo 35,5 37,5 43 50,2 54,2

Yritysten kasvunopeudessa on suuria eroja. Voimakkaimmin liikevaihtoaan kasvattaneita yri-

tyksiä olivat Attendo Oy, Esperi Care Group Oy, Vetrea Terveys Oy, Sentica Buyout III -

pääomarahaston 75 prosenttisesti omistama Arjessa konserni ja Coronaria Hoitoketju, joka

kuuluu oululaiseen Cor Group -konserniin ja on lisäksi mm. Norvestian sekä valtiollisen Suo-

men Teollisuussijoituksen osaomistama. Kaikki ovat voittoa tavoittelevia ja jokaisen yrityksen

viiden vuoden (2010-2014) liikevaihdon kasvu oli yli 50 prosenttia183 ja jokaisen yrityksen

taustalla on joko ulkomainen tai kotimainen pääomasijoittaja tai sijoittajia. Attendo Oy:n

vuoden 2014 liikevaihdossa oli kasvua 75 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, Esperillä 65

prosenttia ja Vetrea Terveys Oy:llä 62 prosenttia. Toisessa ääripäässä ovat järjestö- ja säätiö-

perustaiset Folkhälsan Botnia AB, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, joiden liikevaihdon

muutos oli negatiivinen.

183

Arjessa konsernin ja Coronaria Hoitoketjun osalta tarkastelujakso oli neljä vuotta 2011 - 2014, mutta kasvuprosentti silti yli 50.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Voimakkaimmin liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset olivat siis voittoa tavoittelevia. Seuraa-

vassa ryhmässä, jossa liikevaihdon viiden vuoden kasvu oli 20 - 46 prosenttia, oli sekä voittoa

tavoittelevia yrityksiä, Mediverkko Hoivapalvelut Oy (kasvua 46 prosenttia), Manio Vire kon-

serni (38 prosenttia), Mi-Hoiva konserni (kolmen vuoden kasvu 24 prosenttia) ja Mehiläinen

Konserni (21 prosenttia) sekä järjestö- ja säätiötaustaisia yrityksiä, Yrjö ja Hanna -säätiö (39

prosenttia), KVPS Tukena Oy (37 prosenttia), Invalidiliiton Asumispalvelut Oy (33 prosenttia),

Sopimusvuori Oy (26 prosenttia), Rinnekoti - Säätiö konserni (24 prosenttia). Suhteellisen hi-

taan 3 - 7 prosentin kasvun kolme yritystä olivat järjestö- ja säätiötaustaiset Nuorten Ystävät,

Folkhälsan Syd Ab sekä Betesda -säätiö konserni ja kahden yleishyödyllisen yhtiön liikevaih-

don muutos oli negatiivinen, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:llä -17 prosenttia ja

Folkhälsan Botnialla -27 prosenttia.

Seuraavaksi tarkastellaan yritysten työntekijäkohtaisen liikevaihdon muutosta viisivuotiskau-

tena 2010 - 2014. Eräiden yritysten osalta tiedossa on vain neljän vuoden tiedot. Tällaisia oli-

vat Esperi, Coronaria, Mediverkko sekä Arjessa konserni. Mi-Hoiva Oy:n osalta käytössä oli

vain kolmen vuoden tieto, 2012 - 2014. Kuvion 51 yritysten järjestyksen kriteeri on vuosien

2010 ja 2014 välisen muutoksen suhteellinen suuruus.

Suhteellisesti eniten kasvoi Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n työntekijää kohti laskettu liike-

vaihto, 45 prosenttia aikavälillä 2010 - 2013. Muutos oli kuitenkin epäsystemaattista, kuten

monilla muillakin yrityksillä ja suuri kasvu selittyy vuoden 2010 poikkeuksellisen alhaisella

työntekijäkohtaisella liikevaihdolla. Vähäisin muutos puolestaan oli Yrjö ja Hanna -säätiöllä,

KVPS Tukena Oy:llä ja Vetrea Terveydellä joiden työntekijää kohti laskettu liikevaihdon muu-

tos vaihteli yhden prosentin noususta kahden prosentin laskuun. Eniten työntekijää kohti

laskettu liikevaihto laski Coronaria hoitoketjulla, -13 prosenttia ja Folkhälsan Botnia Ab:lla, -

14 prosenttia. Kuten kuviosta voidaan havaita, yhtiön taustaorganisaatio, kuten ulkomainen

tai kotimainen pääomasijoittaja, tai esimerkiksi järjestö, ei näytä ainakaan systemaattisesti

selittävän yritysten välisiä eroja.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuvio 51: Yritysten työntekijää kohti laskettu liikevaihto vuosina 2010 - 2014

Työntekijäkohtaisen liikevaihdon muutoksen ohella kuviosta on nähtävissä yritysten väliset

tasoerot. Tässä suhteessa Mehiläinen konserni poikkeaa selvästi muita suuremmalla työnte-

kijöiden määrään suhteutetulla liikevaihdolla. Ero Mehiläisen ja alhaisimman työntekijäkoh-

taisen liikevaihdon Folkhälsän Botnian välillä oli vuoden 2014 osalta 2,4 -kertainen. Lisäksi

Mehiläisen suhteellinen liikevaihto oli pikemminkin nousussa samoin kuin eräillä muillakin

muita korkeamman työntekijäkohtaisen liikevaihdon yrityksillä, kuten Helsingin Diakonissa-

laitoksen Hoivalla ja Attendolla.

Kuviosta on havaittavissa kuinka yhdistys- ja säätiötaustaisten yritysten työntekijäkohtaisen

liikevaihdon määrä asettuu pikemminkin tarkastelussa mukana olevien yritysten 62 tuhan-

nen euron keskiarvon (kuvion punainen viiva) alapuolelle. Vastaavasti voittoa tavoittelevien

yritysten enemmistä sijoittuu joko keskiarvon yläpuolelle, tai keskiarvon tuntumaan. Ero eri

yritysten kesken ei kuitenkaan ole systemaattinen, vaan 10 korkeimman työntekijäkohtaisen

liikevaihdon yrityksen joukossa on neljä yhdistys- ja säätiötaustaista yritystä, Helsingin Dia-

0

20

40

60

80

100

120

Me

div

erk

ko H

oiv

apal

velu

t O

y

Att

en

do

Oy

Folk

häl

san

Syd

Ab

Arj

ess

a ko

nse

rni

Esp

eri

Car

e G

rou

p

He

lsin

gin

Dia

kon

issa

lait

oks

en

H

oiv

a

Inva

lidili

ito

n A

sum

isp

alve

lut

Oy

Sop

imu

svu

ori

Oy

Me

hilä

ine

n k

on

sern

i

Nu

ort

en

Yst

ävät

Be

tesd

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Asp

a P

alve

lut

Oy

Rin

ne

koti

−Sä

ätiö

ko

nse

rni

Mai

nio

Vir

e k

on

sern

i

Yrjö

ja H

ann

a−sä

ätiö

KV

PS

Tuke

na

Oy

Ve

tre

a Te

rve

ys O

y

Mi−

Ho

iva

kon

sern

i

Co

ron

aria

Ho

ito

ketj

u

Folk

häl

san

Bo

tnia

Ab

2010 2011 2012 2013 2014

Liikevaihto / työntekijä, 1 000 euroa

KA 62


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

konissalaitoksen Hoiva, Yrjö ja Hanna -säätiö, Rinnekoti-Säätiö sekä Betesda-säätiö. Kaikkiaan

kuusi voittoa tavoittelevaa yritystä yhdeksästä (67 prosenttia) ja neljä yhdistys- ja säätiötaus-

taista yritystä yhdestätoista (36 prosenttia) ylsi yli keskiarvon tai sen tuntumaan.

Tase sisältää olennaista tietoa yrityksen tilasta. Se on poikkileikkaustieto, johon esimerkiksi

rahoittajat, tai esimerkiksi yrityksen ostoa harkitsevat perehtyvät huolella punnitessaan toi-

miensa riskiä, sijoittamiensa varojen potentiaalista tuottoa ja takaisin saamista jälleenmyyn-

nissä. Yritysten taseiden tarkastelussa on kuitenkin syytä välttää suoraviivaisten johtopäätös-

ten tekoa. Vaikka tase olennaisella tavalla kuvaa yrityksen tilaa, yritysten välisten vertailujen

tekeminen edellyttää yksityiskohtaista perehtymistä yrityksen toimintapolitiikkaan, taseen

rakenteeseen ja konserniyrityksen osalta koko yritysympäristöön.

Kuvio 52 Yritysten tase vuosina 2010 - 2014

Sosiaalialan yritysten taseeseen vaikuttavat mm. yrityksen omistus- ja investointipolitiikka ja

etenkin pääomasijoittajien omistamien yritysten tapauksessa myös yritysostot ja ostoja ra-

hoituspolitiikka. Taseen informaatioon vaikuttaa myös yrityksen asema itsenäisenä tai kon-

sernin osana. Konserniyrityksissä esimerkiksi kiinteistöjen hankinta, rakennuttaminen, hal-

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Me

hilä

ine

n k

on

sern

i

Esp

eri

Car

e G

rou

p k

on

sern

i

Att

en

do

Oy

Rin

ne

koti

−Sä

ätiö

ko

nse

rni

Mi−

Ho

iva

kon

sern

i

Co

ron

aria

Ho

ito

ketj

u k

on

sern

i

Mai

nio

Vir

e k

on

sern

i

Inva

lidili

ito

n A

sum

isp

alve

lut

Oy

Arj

ess

a ko

nse

rni

Be

tesd

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Ve

tre

a Te

rve

ys O

y

Yrjö

ja H

ann

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Me

div

erk

ko H

oiv

apal

velu

t O

y

KV

PS

Tuke

na

Oy

Folk

häl

san

Syd

Ab

Nu

ort

en

Yst

ävät

−p

alve

lut

Oy

Asp

a P

alve

lut

Oy

Sop

imu

svu

ori

Oy

He

lsin

gin

Dia

kon

issa

lait

oks

en

H

oiv

a O

y

Folk

häl

san

Bo

tnia

Ab

Ke

skia

rvo

2010 2011 2012 2013 2014

Miljoona euroa


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

linnointi ja omistaminen on voitu eriyttää omaksi yhtiöksi. Tällöin ne eivät näy sosiaalialan

yrityksen taseessa, vakka yritykset ovatkin toisiaan täydentävässä, komplementtisuhteessa

keskenään ja olennainen osa yhteistä konsernikokonaisuutta. Koska jo tällaisilla seikoilla voi

olla radikaali vaikutus taseen sisältöön, tase sekä kertoo yrityksen tilasta että voi jättää ker-

tomatta. Sama koskee yrityksen rahoitusta ja sen vaikutusta esimerkiksi oman ja vieraan

pääoman suhteeseen, velkaantumiseen ja pääomakustannuksiin. Mediassakin on kiinnitetty

huomiota esimerkiksi pääomasijoittajien lainoituspolitiikkaan ja konsernilainoihin ja niiden

korkotasoon, jossa korkeita lainanhoitokuluja on pidetty keinona tuloksen verottomaksi siir-

tämiseksi rahoittajalle.

Sosiaalialan yritysten omaisuus voi olla ensisijaisesti kiinteistöomaisuutta. Esimerkiksi konei-

den, laitteiden ja aineiden osuus on vähäinen kiinteistöihin verrattuna. Asumispalvelujen

tuottajilla on avopalveluyrityksiä suurempi toimitilojen tarve. Asumispalvelujen tuottajatkin

voivat kuitenkin toimia vaihtoehtoisilla tavoilla. He voivat halutessaan hankkia kiinteistöt it-

selleen, eriyttää ne omaksi yhtiökseen, tai toimia vuokratiloissa.

Jälleenmyyntiä silmällä pitäen hankitusta yrityksestä saatava tulos voidaan tehdä periaat-

teessa kahdella tavalla, osinkoja jakamalla, ja / tai myyntivoittona irtautumisen yhteydessä.

Etenkin pääomasijoittajalla on usein jo sijoitusta tehdessään exit -ohjelma ja sen mukainen

käsitys ajasta, joka yritystä pidetään ja kehitetään ennen jälleenmyyntiä. Ansaintalogiikasta

taas riippuu otetaanko tulos osinkoina, jolloin oman pääoman osuus taseesta voidaan pitää

alhaisena, vai pidättäydytäänkö osinkojen maksamisesta ja kasataan voitot yritykseen sekä

sen kehittämiseen ja kasvatetaan tasetta ja realisoidaan tulos vasta jälleenmyynnillä tai lis-

tautumalla pörssiin. Ilmeisesti kaikki vaihtoehdot ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan

edustettuina sosiaalialan yrityksissä. Samasta syystä yrityksen tase paitsi kertoo yrityksen

menestyksestä, varallisuudesta, velkaantuneisuudesta, maksuvalmiudesta jne. siihen vaikut-

taa myös se, millä tavoin investoinnin tuottama tulos on tarkoitus realisoida.

Yrityksellä ja pääomasijoittajan tapauksessa yrityksen rahoittajalla on useampia vaihtoehtoja

yrityksen pääomittamiseen. Esimerkiksi Mikeva Oy:n ollessa Ruukki Groupin hallussa, yritys-

ostoja tehtiin ulkoisen lainoituksen turvin siihen saakka, kun lainan hoito onnistui yrityksen

tuoton turvin. Näin menetellen minimoitiin omien pääomien sitominen ja lainoitettu sijoitus

pyrittiin maksamaan yrityksen tuotolla jo hallinta-ajan kuluessa. Samalla yritys ei tuottanut


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

verotettavaa voittoa ja sijoituksella saatu hyöty realisoitiin jälleenmyynnissä. Ruukki Groupin

vuonna 2006 Finanssivalvonnalle laaditussa esitteessä asia ilmaistiin seuraavasti:

"Yhtiö hakee sijoituksissa lisätuottoa velkarahoituksen kautta. Yhtiön tavoitteena on pitää oman pääoman sijoitus kussakin ostokohteessa niin alhaisena kuin se käytännöllisesti on mahdollista kuitenkin siten että velkarahoituksen tulisi lähtökohtaisesti olla maksettavissa pois ostetun yhtiön kassavirralla omistusajan kuluessa. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaisi si-tä, että velan osuus toteutetun yritysoston rahoituksesta on suurempi kuin oman pääoman osuus."184

Tarkastelussa mukana olevien 20 yrityksen investoinnit olivat yhteensä 362 miljoonaa euroa.

Vaikka osalla toimijoita on nyt mukana olevia tilikausia pidempi historia, seuraava kuvio ku-

vannee riittävällä luotettavuudella toimijakentän sisäistä investointirakennetta, kun muiste-

taan että tarkastelussa on vain osa yksityisistä sosiaali- ja hoivapalveluista.

Kuvio 53: yritysten kumulatiivinen investointien nettolisäys

Mukana olevasta 20 yrityksestä kuuden investoinnit olivat tarkastelujakson aikana (tilikausi-

en lukumäärä mainittu kuvion alareunassa) yli kymmenen miljoonaa euroa. Niistä kaksi oli

järjestötaustaisia. Ylivoimaisesti suurimmat investoinnin olivat Mehiläisellä, lähes puolet (48

184

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Listayhtiolle/Esitteet/Esiterekisteri/Osakeannit_ja_myynnit/Documents/RuukkiGroupOyjPerusesite2006.pdf

174,2

66,4

3423,5 12,6 10,5

7,8 5,6 4,8 4,4 4,2 3,5 2,1 1,7 1,7 1,5 1,4 0,6 0,6 0,20

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Me

hilä

ine

n k

on

sern

i

Att

en

do

Oy

Mai

nio

Vir

e k

on

sern

i

Rin

ne

koti

−Sä

ätiö

ko

nse

rni

Mi−

Ho

iva

kon

sern

i

Inva

lidili

ito

n A

sum

isp

alve

lut

Oy

Ve

tre

a Te

rve

ys O

y

Me

div

erk

ko H

oiv

apal

velu

t O

y

Co

ron

aria

Ho

ito

ketj

u k

on

sern

i

Esp

eri

Car

e G

rou

p k

on

sern

i

Folk

häl

san

Bo

tnia

Ab

Arj

ess

a ko

nse

rni

Yrjö

ja H

ann

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Asp

a P

alve

lut

Oy

Be

tesd

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Folk

häl

san

Syd

Ab

He

lsin

gin

Dia

kon

issa

lait

oks

en

Ho

iva

Oy

KV

PS

Tuke

na

Oy

Nu

ort

en

Yst

ävät

−p

alve

lut

Oy

Sop

imu

svu

ori

Oy

Tilikausien lukumäärä:11 11 10 6 2 8 9 7 3 4 11 3 5 8 5 6 10 7 7 6

Miljoonaa euroa


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

%) kaikista mukana olevien yritysten investoinneista ja keskimäärin 16 miljoonaa vuodessa.

Seuraavaksi suurimmat investoinnit olivat Attendolla, mutta niiden määrä oli vähemmän

kuin puolet Mehiläisen investoinneista ja keskimäärin kuusi miljoonaa vuodessa. Mi-hoiva

investoi lähes 13 miljoonaa kahdessa vuodessa. Yhdentoista yrityksen investoinnit olivat yh-

den ja kahdeksan miljoonan välillä ja muiden kolmen alle miljoonan. Kunta- ja järjestötaus-

taisten yritysten investointien yhteismäärä oli vain 13 prosenttia ja voittoa tavoittelevien yri-

tysten 87 prosenttia tarkastelussa olevista 361 miljoonan investoinneista.

Investointien omarahoitus kuvaa sitä kuinka suuren osan investoinneistaan yritys on pysty-

nyt rahoittamaan kokonaistulorahoituksellaan, johon kuuluvat tulorahoituksen lisäksi satun-

naiset erät, mahdolliset konserniavustukset sekä oman pääoman lisäsijoitukset. Negatiivinen

investointien omarahoitusosuus tarkoittaa sitä, että investoinnit on jouduttu rahoittamaan

vieraalla pääomalla, esimerkiksi pankkilainoin.

Kuten muissakin kuvioissa, myös tässä Esperin tiedot ovat neljältä, Coronarian ja Arjessa

Konsernin kolmelta ja Mi-Hoivan kahdelta vuodelta laskettuja keskiarvoja.

Kuvio 54: Yritysten investointien keskimääräinen omarahoitusosuus vuosina 2010 - 2014

0

100

200

300

400

500

600

700

800

KV

PS

Tuke

na

Oy

Asp

a P

alve

lut

Oy

Nu

ort

en

Yst

ävät

−p

alve

lut

Oy

Esp

eri

Car

e G

rou

p k

on

sern

i

Yrjö

ja H

ann

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Inva

lidili

ito

n A

sum

isp

alve

lut

Oy

Be

tesd

a−sä

ätiö

ko

nse

rni

Co

ron

aria

Ho

ito

ketj

u k

on

sern

i

Folk

häl

san

Bo

tnia

Ab

Me

div

erk

ko H

oiv

apal

velu

t O

y

Sop

imu

svu

ori

Oy

Arj

ess

a ko

nse

rni

Rin

ne

koti

−Sä

ätiö

ko

nse

rni

Ve

tre

a Te

rve

ys O

y

Mai

nio

Vir

e k

on

sern

i

Folk

häl

san

Syd

Ab

Me

hilä

ine

n k

on

sern

i

Mi−

Ho

iva

kon

sern

i

Att

en

do

Oy

%


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Investointien omarahoitusosuudet tuovat hieman valaistusta voittoa tavoittelevien ja voittoa

tavoittelemattomien yritysten eroihin. Koko tarkastelujakson 2010 - 2014 keskimääräisistä

omarahoitusosuuksista korkeimmat, lähes 500 - 700 prosenttia oli kolmella järjestötaustai-

sella yrityksellä, KVPS Tukenalla, ASPA Palveluilla sekä Nuorten Ystävillä. Esperin omarahoi-

tuksen keskiarvo oli noin 450 prosenttia ja seuraavina tulivat jälleen kolme säätiö- tai järjes-

tötausta yritystä, Yrjö ja Hanna, Invalidiliiton Asumispalvelut ja Betesda. Suurista yrityksistä

Mehiläisen investointien omarahoitusasteen keskiarvo oli 114 ja Attendon 16 prosenttia.

Investointien omarahoitusosuuksien keskiarvoista voidaan epäilemättä sanoa, että järjestö-

taustaiset ja yleishyödylliset yritykset voisivat taloutensa puolesta investoida nykyistä voi-

maperäisemmin. Saman asian toisena puolena voittoa tavoittelevien yritysten alhaiset oma-

rahoitusosuudet kertovat hyvin aktiivisesta ostoja investointipolitiikasta.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

IV Lopuksi

Sosiaalipalvelutuotannon kaksi maailmaa

Voittoa tavoittelevien yritysten toiminnan tarkoitus poikkeaa lähtökohtaisesti voittoa tavoit-

telemattomien toimijoiden vastaavista lähtökohdista. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus mää-

ritellään osakeyhtiölain viidennessä pykälässä ja kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Ellei yh-

tiöjärjestyksessä toisin määrätä, osakeyhtiön tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomis-

tajille.185 Kuntien, järjestöjen ja yleensä voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden lähtö-

kohta on toinen186. Kuntien ja järjestöjen taustalla ja omistajina ei ole yritysten tapaan henki-

löomistajia, joille voitot osinkoina tilitettäisiin. Näin ollen voittoa tavoittelemattomien yritys-

ten tehtävä on määriteltävissä substanssilähtöisesti ja toimintaa on mahdollista ohjata sosi-

aalisten ja hyvinvointitavoitteiden suuntaisesti.

Kummassakin tapauksessa toiminta voi olla hyvin organisoitua, tehokasta ja taloudellista, tai

heikosti johdettua ja epätaloudellista. Yhtiön voittotavoite tai sen puuttuminen ei asiaa rat-

kaise, vaan kyse on pikemminkin johdon kyvykkyydestä ja henkilöstön ammattitaidosta. Ko-

konaistaloudellisessa edullisuudessa voittoa tavoittelemattomilla toimijoilla sen sijaan on

etuja puolellaan voittoa tavoitteleviin yrityksiin verrattuina. Molemmissa tapauksissa toimin-

ta voi olla tuloksellista, mutta voittoa tavoittelemattomien osalta tulos jää yhtiön käyttöön ja

palvelujen käyttäjien hyväksi, kun taas voittoa tavoittelevissa yrityksissä ainakin osa siitä jae-

taan osinkoina tai myyntivoittoina ulos omistajille. Kärkevimmillään ero ilmenee ulkomaisten

sijoittajien osalla, jotka vievät menestyneen toiminnan tulokset paitsi pois yhtiöstä, myös

ulos maasta.

185

Osakeyhtiölain (21.7.2006/624) 5 §: "Toiminnan tarkoitus Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osak-keenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624 186

Myös kunnilla ja järjestöillä voi olla voittoa tuottavaa toimintaa, mutta niillä ei ole yksityisten yritysten osakkeen-omistajien tapaan henkilöomistajia, joille voittoa jaetaan. Näissä organisaatioissa mahdollinen voitto käytetään palve-lujen kehittämiseen.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Molemmissa tapauksissa taloudellisen tuloksen ilmenemiseen voidaan vaikuttaa kirjanpidon

keinoin. Julkiseen palvelutuotantoon voidaan liittää ns. vyörytyseriä, joiden suuruus voi vaih-

della muutamasta jopa noin kymmeneen prosenttiin ja joiden osuus vähentää toiminnan tu-

losta ja nostaa yksikkökustannuksia. Voittoa tavoittelevien yritysten eräs, paljon julkisuutta-

kin saanut keino on korkeakorkoisten konsernilainojen käyttö. Yleisesti käytetty voiton ta-

voittelun keino on tuloksen realisointi vasta yrityksen myynnin yhteydessä. Näin meneteltä-

essä yritys on voinut pidättäytyä osinkojen jaosta koko sijoituskauden ajan ja yrityksen tulos

on käytetty esimerkiksi yrityslainojen maksuun sekä toiminnan laajentamiseen ja varsinai-

nen tulos tehdään vasta yrityksen jälleenmyynnillä.

Raportissa korostettiin valtionosuusuudistuksen käänteentekevää vaikutusta koko sosiaa-

lialan rakenteen muuttumisessa. Valtionosuusuudistus jota hyvin voidaan kutsua edelliseksi

sote -uudistukseksi, poisti kunnilta viimeisetkin rajoitteet verorahojen käyttämiseksi yksityi-

siltä yrityksiltä hankittaviin ostopalveluihin, avasi julkiset palvelumarkkinat ja tarjosi kunnille

tilaisuuden palvelujen ulkoistamiseen. Sosiaalipalveluja koskevan päätöksenteon keskittymi-

en kunnalliseen kontrolliin ilman keskushallinnon ohjausta johti nopeaan yksityistymisen

kasvuun ja sen seurauksena poikkeuksellisen suuriin yritysvoittoihin, yritysten johdon ylen-

palttisiin palkitsemisiin ja lopulta huomattavalta osin alan keskittymiseen muutamaan yritys-

ketjuun, joiden valtaosa on ulkomaisessa omistuksessa. Oman lisänsä kehitykseen toivat

myös rajoittavat kilpailusäädökset ja niiden kotimaiset tulkinnat sekä kuntien haluttomuus

oman palvelutuotannon riittävään kehittämiseen ja verorahojen sitominen yksityiseen palve-

lutuotantoon.

Pääomasijoittajat ja yritysten kasvu

Investointien vähäisyydestä kärsivän kansantalouden näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan

palvelujen yksityistäminen vaikuttaa ilmeisen tuloksettomalta ja voittojen ja lopulta yrityksis-

tä saatujen myyntivoittojen ulkomaille viemisen osalta vahingolliselta. Mikäli ulkomaisen

pääomasijoittajan omistamayritys kykenee hallinta-ajan kuluessa maksamaan yrityksen han-

kintahinnan, jota esimerkiksi Ruukki Group omissa hankinnoissaan tavoitteli, koko myynti-

hinta tulee omistajan eduksi ja viedään ulos palvelujärjestelmästä ja ulkomaisten sijoittajien


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

osalta ulos kansantaloudesta. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jo sen vuoksi, että sosi-

aali- ja terveyspalveluyritysten tulos tehdään suurelta osin verorahoilla, alat ovat luonteel-

taan suljettuja, niiden kansantaloudellinen vaikutus on suuri ja toisaalta voittoa tavoittele-

maton julkinen ja yksityinen palvelutuotanto on historian kuluessa edullisuutensa osoittanut.

Suurimmat sosiaali- ja terveysalan yritykset ovat yrityskauppojen myötä ajautuneet ulko-

maisten pääomasijoittajien omistukseen. Samassa prosessissa yrityskaupoista on tullut ns.

pyöröovi-ilmiö, jossa samoja yrityksiä ostetaan ja jälleenmyydään yhä uudelleen ja jokainen

omistaja haluaa mahdollisimman suuren voiton tekemästään kaupasta. Näin muodostuvat

kustannukset pyritään maksamaan palvelujen käyttäjiltä, kunnilta, Kelalta ja työterveyshuol-

lon osalta yrityksiltä kerätyillä maksuilla. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat periaatteessa

suljettuja aloja eikä kumpaankaan liity merkittävää vientiä, alan yritystoiminta on kansanta-

loudellinen rasite vailla tunnistettavia hyötyjä.

Niin kauan kuin palvelutuotanto on voittoa tavoittelematonta, kaikki maksuina ja investoin-

teina kootut voimavarat jäävät järjestelmän käyttöön, kiinnostus tarpeettomien toimenpi-

teiden tekemiseen puuttuu kuten myös pyrkimys kulujen minimointiin palvelun laadun ja

käyttäjien kustannuksella. Voittoa tavoittelevat yritykset sen sijaan vuodattavat voimavaroja

ulos järjestelmästä osinkoina, myyntivoittoina sekä lainojen korkoina.

Sosiaali- ja terveysalan suurimpien yritysten rahoitus- ja omistuspohjaan on syytä kiinnittää

huomiota sen ymmärtämiseksi, mitä alalla tapahtuu, keiden ja millaisten toimijoiden kanssa

esimerkiksi kunnat ovat tekemisissä. Asioiden tilan tuntemus vähentää yllätyksiä ja auttaa

varautumaan tulevaan. Esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien ja palvelutarjonnan keskit-

tyminen on ymmärrettävää, kun tiedetään, että poikkeukselliset voitot ja niiden mahdolli-

suus on tuonut paikalle sekä Pohjoismaiden että maailman mitassa suuria pääomia hallitse-

via pääomasijoittajia.

Asumisen sisältävien sosiaalipalvelujen tarjonnan rakenne on muuttunut radikaalisti 2000 -

luvun kuluessa. Samalla kun kunnat ovat passivoituneet palvelujen tuottamisessa, palvelujen

kasvun painopiste on siirtynyt kuntien ja järjestöjen voittoa tavoittelemattomasta toiminnas-

ta yritysten voittotavoitteiseksi tuotannoksi.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen kanssa vuonna 1993 lainsäätäjä

oletti, että tuloerojen kasvattaminen ja varakkaimman kansanosan varallisuuden lisääminen

lisäisi myös tuotannollisia investointeja ja työllisyyttä. Näin ei tapahtunut. Sen sijaan maahan

saatiin kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen voimakas tuloerojen kasvu ja veropohjan

rapautuminen ja lopulta velkaantumisen voimistuminen ja julkisten palvelujen toimintaedel-

lytysten heikkeneminen. Kunnallisen palvelutuotannon passivoituessa lukuisat institutionaa-

liset sijoittajat hankkivat aktiivisesti hyvinvointialan palveluyrityksiä ja menestyivät kunnalli-

sissa kilpailutuksissa. Voittoa tavoittelevien yritysten määrä ja etenkin koko kääntyivät voi-

makkaaseen kasvuun, kun taas perinteisen voittoa tavoittelemattoman palvelutuotannon

suhteellinen kasvu jäi jälkeen yritysten kehityksestä.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Lähteet

Ahlgren-Leinvuo H. (2014): Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013. Kuusik-

ko-työryhmänjulkaisusarja 2/2014.

Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL.

A-studio 31.8.2015. Yleisradio.

Balance Benchmarking. Hoivapalveluyritykset. Tehty 28.08.2015. Balance consulting.

Erityisryhmien investointiavustuspäätökset 2014. 4.3.2015. ARA, Lainatieto- ja Arakire-rekisteri.

Etholén-Rönnberg Merja (2008): ”Eihän räätälöityjä sosiaalipalveluja voi kilpailuttaa?" Yksityiset sosiaalipalvelut – sosiaalilautakun-

nan puheenjohtaja päätöksentekijänä. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Erikoistumisalana yhteisösosiaalityö. Helsin-

gin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos. Helmikuu 2008.

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 23.

(https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf)

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015.

Hartman S. (2012): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012. TEM:n ja ELY -keskusten julkaisu.

http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2163/Sosiaalipalvelut_marraskuu_2012.pdf

http://avustukset.ray.fi/fi-fi/kaikki-avustuskohteet?vuosi1=2015&vuosi2=2015&sortCol=m&sortDir=desc&mode=k

http://familar.fi/

http://kauppalehti.fi

http://mediverkko.fi/ajankohtaista/2009/12/mediverkko-yksi-suomen-kovimmista-kasvuyrityksista

http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf

http://nh-cap.com/about/about-us.aspx

http://nh-cap.com/funds/healthcare-i/holdings.aspx sekä http://nh-cap.com/funds/healthcare-ii/holdings.aspx

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/.

http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2013/vermak_2013_2014-03-03_fi.pdf

http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=3&subject_id=2

http://varma-reports.studio.crasman.fi/file/dl/i/_5PbkQ/rYESe0ALFLW-fcGMGBB72Q/Vuosikertomus2014.pdf

http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1998/Fengel.pdf

http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1999/Fengel.pdf

http://virta.mediverkko.fi/Mediverkko_vuosikertomus%202013_01042014-2_web_FINAL.pdf

http://www.2014.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/4725/4726_fi.pdf

http://www.ara.fi/fi-FI/ARAn_esittely

http://www.ara.fi/fi-

FI/ARAtietopankki/Tilastot/ARAn_myontamat_tuet_ja_avustukset/Vuonna_2014_myonnetyt_tuet_ja_avustukset%2832919%29

http://www.attendo.com/fi/fi/about-us/Historia/

http://www.attendo.fi/hoivapalvelut

http://www.attendo.fi/tamaonattendo

http://www.capman.fi/capman-konserni/uutiset-ja-materiaalit/tiedotteet/tiedote/t=CapMan+ostaa+Esperin/id=18516240 sekä

http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/unicus+oy/19988573

http://www.capman.fi/sijoitustiimit/capman/kaikki-sijoituskohteet

http://www.capman.fi/sijoitustiimit/sijoitustiimi-buyout/buyout-

sijoituskohteet?cm_sort=Company+name&cm_sort_dir=asc&id=18518770#object

http://www.etera.fi/SiteCollectionDocuments/Tiedotteet/Tilinpaatos-2013.pdf

http://www.fi.issworld.com/iss_palvelut_yrityksena/historia/pages/2000-2007.aspx sekä http://www.mainiovire.fi/yritys

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Listayhtiolle/Esitteet/Esiterekisteri/Osakeannit_ja_myynnit/ Docu-

ments/RuukkiGroupOyjPerusesite2006.pdf

http://www.finder.fi/Hoitokoteja+ja+palvelutaloja/Yrj%C3%B6+amp+Hanna+Oy/HELSINKI/taloustiedot/948398

http://www.finder.fi/Sosiaalipalveluja/Mikeva+Oy/VANTAA/taloustiedot/779284

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/ilmoitusmenettely/

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/kynnysarvot


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

http://www.hgcapital.com/our-investors

http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments

http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments/mainio-vire

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Vanhusten+hoivabisneksess%C3%A4+johtoa+palkitaan+my%C3%B6s+bonuksin/HS20081107SI1Y

O032qm

http://www.ikinvest.com/IK-Funds/ sekä http://www.ikinvest.com/ABOUT-IK/HISTORY/

http://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/ilmarinen/taloudellisia-tietoja/tulostiedotus/2013/tilinpaatos_2013.pdf

http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014110318803500_iq.shtml

http://www.ims.fi/content/yrj%C3%B6hanna-oy

http://www.interapartners.fi/investments/mikeva/

http://www.joensuu.fi/hankintatoimi.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1196 Katso myös http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/10/ruukin-

ryosto-kasikirjoitus

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/lista.jsp?id=1&maakunta=0&kunta=0&toimiala=40&sivu=1

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/palvelukoteja-30-miljoonalla/DisBvLNq

http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk---hyvaksytyt/r-2014-10-

0557.pdf

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/yrityskauppavalvonta/

http://www.kpy.fi/binary/file/-/id/257/fid/1887/

http://www.kpy.fi/maakunnan+kehittaja/vetrea+terveys+oy/

http://www.kuntahankinnat.fi

http://www.mainiovire.fi/asumispalvelut

http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/mainio-vire-vuosikatsaus-2013BF0FF37D45CE.pdf?sfvrsn=4

http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/vuosikatsaus-2011.pdf?sfvrsn=2

http://www.mainiovire.fi/yritys/avainlukuja

http://www.mainiovire.fi/yritys/johto

http://www.mcanth.fi/Yhteiskunnallinen_vaikuttaminen/koulutus-ja_ammattijana.shtml

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article123320.ece



http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/medonesta+lohkesi+miljoonia/a123320 sekä http://www.attendo.fi/tamaonattendo.

http://www.mikeva.fi/

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8788799_fi.htm?rss=true

http://www.palkkalaskuri.fi/main/palkkaus/vip-palkat



http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-11_kat_001_fi.html

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/vastuutahot/yksityinen_sektori

http://www.talouselama.fi/uutiset/pihlajalinna+listautuu++kuntien+terveydenhoito+mutkan+kautta+porssin+paalistalle/a2304421

http://www.talouselama.fi/uutiset/raha+ryntaa+vanhuksen+luo/a2059407

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/lastensuojelusta+tuli+kasvubisnesta/a2070001?type=e&page=231 sekä

https://www.youtube.com/watch?v=uXAedHjiPGo

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/miljonaarille+oma+panimo/a2050372

http://www.tesory.com/page/9

http://www.vetrea.fi/asumis-ja-kotihoidonpalvelut

http://www.yrjojahanna.fi/fin/kodit/

http://yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2009/12/kaupunginjohtajien_palkkahaitari_on_levea_1281132.html

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/laakaripalveluyritykset-ry-lakarforetagen-rf/02759475/rekisteritiedot

https://www.esperi.fi/fi/etusivu

https://www.esperi.fi/fi/yritys

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

https://www.mehilainen.fi/kunnille/esittely?loc=40 sekä http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-

lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk---hyvaksytyt/r-2014-10-0557.pdf

https://www.mehilainen.fi/kunnille?loc=40

https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4inen-suomen-suurimmaksi-mielenterveyskuntoutuspalveluiden-

tuottajaksi?loc=40

https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-ja-voitto-kasvoivat-haasteellisesta-markkinatilanteesta-

huolimatta?loc=40

https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-kasvoi-vuonna-2012-ja-konserniavustukset-pieneniv%C3%A4t-

yhteis%C3%B6veroja-mak?loc=40

https://www.mehilainen.fi/uutiset?loc=40

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/historia?loc=40

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40

https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/yhdistyminen?loc=40

https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Avainluvut/

https://www.thl.fi/fi/tilastot/tietoa-tilastoista/laatuselosteet/yksityiset-sosiaalipalvelut

https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/asuminen/kehitysvammaisten-asumisohjelma-

kehas

https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/tyokay.html.

https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/ykssp.html.

https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/yrti.html.

https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Osakkeet_ja_osingot.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201506110021&comid=PIHLIS

https://www.op.fi/op?cid=-66042 sekä http://yle.fi/uutiset/op-ryhma_perustaa_suomeen_pohjola-sairaalaketjun/7612513

https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Osakkeet_ja_osingot

Hynynen Raija: Kehas --ohjelman toteutustilanne, ympäristöministeriö (https://www.thl.fi/documents/470564/0/Kehas

+aluekierros+YM+2015+.pdf/4f24f0fd-6d82-4dc3-92b2-eedb9208fb11)

Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2005). Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes. Helsinki: Yliopisto-

paino.

Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2007). Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004. Stakes. Helsinki: Yli-

opistopaino.

Kettunen R. (2006): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 18/2006. KTM.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Päätös1(8) Dnro 577/KKV14.00. Julkinen versio 5.1.2015.

Kim Chan W, Mauborgne Renée (2007): Sinisen meren strategia. Talentum. Helsinki.

Kosonen P. (1989): Hyvinvointivaltion haasteet ja pohjoismaiset mallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 48. Vastapaino.

Tampere.

Kröger T. (1996) Kunnat valtion valvonnassa. s. 36-41. Teoksessa Sipilä J, Ketola O, Kröger T, Rauhala P-L. (1996): Sosiaalipalvelujen

Suomi. WSOY. Juva.

Laki 15.12.1989/1144

Laki 2.2.2007/71.

Laki 24.7.2009/569.

Laki julkisista hankinnoista (1505/1992).

Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta 728/1997

Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996).

Lith P. (2013): Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. TEM raportteja 34/2013.

https://www.tem.fi/files/37584/TEMrap_34_2013_30092013.pdf

Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suomen virallinen

tilasto. Stakes.

Ohtonen J. (1997): Toimialaraportti 1997. Sosiaali- ja terveyspalvelut. KTM Toimiala-infomedia. Kauppa- ja teollisuusministeriö.

Helsinki.

Ohtonen J. (1999): Pelimarkat ja yhteinen hyvä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspolitiikan arviointi. Raha-automaatti-yhdistys.

Hämeenlinna.

Pesonen H. (2009): Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava, Helsinki.


_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pesonen N. (1980): Terveyden puolesta sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. WSOY.

Porvoo.

Savela O. (2012): Voitot kasvaneet enemmän kuin investoinnit. Tieto & trendit 7/2012.

Terveydenhuoltohenkilöstön työssäolotilasto 1991. Lääkärit 25%, Sairaanhoitajat 25%, apuhoitajat 25%, Perushoitajat 100%. Sosi-

aali- ja terveyshallitus Terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteri. Helsinki.

Tilastokeskus.

Tilastokeskus. Alueellinen yritystoimintatilasto.

Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpito.

Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpito / Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka.

Tilastokeskus. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Tilastokeskus. Yritystukitilasto.

Työterveyshuoltotilasto 2012. www.kela.fi/tilastot > vuositilastot.

Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä ympäristönsuojelun hallinnosta vuosina 1990 -

1994. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1989.

Viikon yrityskaupat, Talouselämä 33/2003.

Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2003/24. sekä http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2001/Facomfin.pdf

Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2008/25.

www.esperi.fi

Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27/2014. THL.

Väyrynen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 Tilastoraportti 25 / 2011 THL.