1

IRTONUMERO 10 mk

RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI

Julka

isijana

RA

TKES -y

hdistys (ry.) 15

.5.19

97

2

PäätoimittajaLauri Heikkilä (vt)

ToimitusneuvostoLauri HeikkiläBen FurmanAnneli Litovaara

Toimituksen osoite:c/o Lauri HeikkiläPasilanraitio12 C 4700240 HKIpuh 09-1484932

Ratkes-yhdistyksen jäsenasiat,lehdentilaus ja yhteydenotot:(yhteisöt ja yksityiset henkilöt voivattilata lehteä liittymättä jäseneksihintaan 100 mk/vuosikerta )Riitta HuurrosKylmäojantie 2 B 501390 Vantaapuh/fax 09-826401

Tietoa Ratkesin toiminnastaInternetissä Ben Furmanin kotisivu:htpp://www.helsinki.fi/~furman/.Ratkes-lehden artikkeleita saavapaasti kopioida

ilmestyy neljänä numerona v. 1997Seuraava numero , syyskuu -97

N:o 2 / 97 (15.5.1997)

JulkaisijaRATKES - ratkaisu- ja voimavara-suuntautuneiden menetelmienedistämisyhdistys (ry.)

RATKES -lehti SISÄLTÖ

PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄLauri Heikkilä 3

KOULUTUSTA JA TAPAHTUMIA4

RATKESIN ALUEELLINENTOIMINTA

5

ELAM NUNNALLY-LUOVA KYKY,HYVÄ OPETTAJALiisa Tuovinen 7

SOLUTION DENTISTRYSatu Sihvo 13

NORDIC SYMPOSIUMINOHJELMA 17

ELÄMÄN TIENHAARASSA"Masennus:Filosofinen ja rat-kaisukeskeinen lähestymistapa"Brandt-Philström & Katajainen& Mattila

21

HALLITUS TIEDOTTAA 34

3

3

tyylit, rivijaot yms. menevät kaikkiyleensä uusiksi. Älä tavuta tai muo-toile tekstiä.Jos vain on mahdollista,talleta juttusi tietokonelevykkeelle,paitsi käyttämällesi järjestelmällesi,niin myös DOS tekstinä. Jos haluatsaada ansaitsemaasi mainetta ar-tikelistasi, niin liitä mukaan myöspieni, vapaamuotoinen esittelyitsestäsi.

Artikkeli kannattaa toimittaa sekäpaperikopiona että levykkeellä (HDtai DD). Levykkeen mukaan on hyväliittää tieto ohjelmasta jolla teksti onkirjoitettu.Lehti toimitetaan PC-tietokoneella.Kirjoita mieluiten jollain yleisestikäytetyllä ohjelmalla (MS word, WP)Tarkista tekstisi, poista kirjoitusvir-heet. Lehden taittamisen yhteydessä

ARTIKKELIEN KIRJOITUSOHJEET

KIITOS !

Ratkes Ry:n hallitus on vaihtunut.Uusi puheenjohtajamme on nyt HarriHelle. Onnittelut hänelle!

Kevät alkaa pian ja PohjoismainenSymposium lähestyy elokuussa.

Seuraava numero ilmestyy syyskuunlopussa ja tulee sisältämään mm.Peter Langen haastattelun.

Englantilainen Peter Lang tulee kou-luttamaan Kymen A-klinikalle 4. ja 5.kesäkuuta. Suosittelen lämpimästitätä koulutusta. Kensingtonin kou-lukunnalla on paljon annettavaa myössuo-malaisille. Peter Lang ontyöskennellyt mm. Etelä-Afrikassasodan kauhut kokeneiden ihmistenkanssa ja hänen

Arvoisa lukija!

systeemiseen näkemystapaan perus-tuva terapiansa on paitsi tehokasta,myös ihmistä arvostavaa ja eettistä.

Ratkesin jäsenilta on 3.6:tta klo 17.00Sari Vesikansan luona Jatasalmentie11 A 00860 Helsinki puh. 788 739.Bussi 83 Herttoniemen met-roasemalta.Aiheena on Gregory Bateson jahänestä meille puhuu illan emäntäSari Vesikansa .

Kevätterveisin!Lauri HeikkiläVt. päätoimittaja

PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ

4

4

KOULUTUSTA JA TAPAHTUMIA

21.5. ELAM NUNNALLYN JUHLALUENTO JA RATKESIN TUNNUSTUSPALKINNON JAKO professori Elam Nunnally pitää juhlaluennon aiheesta : "Auttamistyön historia, nykyisyys ja tulevaisuus" klo 18.00 alkaen, Kampin palvelukeskus Salominkatu 21 b, Hki

12.6. FRANK THOMAS: RATKAISUKESKEINEN TYÖNOHJAUS luennoitsijana tunnettu ja tunnustettu perheterapian apulaisprofessori Womanin yliopistosta Texasista klo 9-16,Hotelli Arthur,Vuorikatu 19,Tulkkaus suomeksi

4.-5.8. Pohjoismainen Ratkaisukeskeinen NORDIC SYMPOSIUM Turussa Katso tarkemmat tiedot tämän lehden keskiaukeamalta

11.9. RATKAISUKESKEISYYS JA HUUMETYÖ Näkökulmia huumetyöhön: myytit ja uskomukset, miten vieroitushoireita voi hoitaa, pääsekö irti aineista vai ei... Uutta näkökulmaa ja tietoa ratkaisukeskeisten ja vastaavien menetelmien käytännön sovellutuksista. Tarkempi aika ja paik- ka ilmoitetaan myöhemmin. Varaa jo päivä allakkaasi!

9.10. RATKAISUJA LASTEN JA NUORTEN PULMIIN Miten soveltaa ratkaisukeskeisyyttä lasten ja nuorten kanssa Tarkempi aika ja paikka myöhemmin

15.11. TYÖKALUJA ELÄMÄNARKEEN Tarkempi aika ja paikka myöhemmin

Ratkes ry:n järjestämästä koulutuksesta ilmoitetaan seuraavissa Ratkes-lehden numeroissa, mutta lähempänä koulutuspäiviä ohjelmasta ja ilmoittautumisista voi tiedustella RATKES ry:stä: ANNELI LITOVAARA puh/faksi 09-6856415(Lyhytterapiakeskus) tai RIITTA HUURROS puh/fax 09-826401

5

5

Heli Toroska, os: Diabetesliiton alue-toimisto, Valtakatu 5 D 45, 28100 Pori,puh 02-6337255, fax 02-6331459.

lastenpsykiatri Hilkka Keistinenpuh: 0400-687857 ja rehtori TarjaVitikka, Iin kansalaisopistopuh 08-8198386!

Matti Alpola, os: Pihlajatie 25,80110 Joensuu, puh työ 013-2675720ja koti 013-226527.

Kotkan perheneuvola, Irene Pirinen,Jaana Vaittinen tai Lotte Soinipuh. 05-2347950.

Turun nuorten turvatalon työntekijöidenkautta. Osoite on Kärsämäentie 48,20360 Turku.Puh 02-2539667, fax 2539950.

Erkki Tourunen, Härkäkorventie 184,44160 Huutomäkipuh. 014-582426.

Ratkes-ilta 3.6. klo 17.00Sari Vesikansan luona.Jatasalmentie 11 A/Bussi 83.Puh 788 739Aiheena: Gregory Bateson , jostapuhuu Sari Vesikansa.

RATKES -illat syyskuussa 97Alustuksia ja keskusteluakäytännön kokemuksista.Tilaisuudetavoimia kaikille !Paikka: Kalliolan keskustelusali, Sturenkatu 11 Klo 18.00 alkaen

4.9. "Työssä jaksaminen", Marja-Liisa OjansuuRatkes ry:n puheenjohtaja HarriHelle paikalla kertomassa yhdis-tyksen toiminnasta

2.10. "Työyhteisö ja ratkaisu- keskeisyys" Harri Hirvihuhta

6.11. Alustus vielä avoin

Isäntinä toimivat:Arto Grönholm/puh 09-233024Aapo Pääkkö/puh(koti) 019-656 778 (työ) 09-77012331

Anita Björkestam puh 040-526 2835

RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA

PORIN - RAUMAN SEUTU

OULUN ALUE

JOENSUU

KOTKA

TURKU

JYVÄSKYLÄN-ÄÄNEKOSKENSEUTU

HELSINGIN ALUE

Etsiessäsi kontakteja alueesi muihin ratkaisukeskeisiä työtapojakäyttäviin ihmisiin, ota yhteyttä ja tule tilaisuuksiin:

PORVOO

6

7

mintakaan. Niinkuin “Iso-isän olkiha-tussa”, salaisuus löytyi sinisistäsilmistä, tarkemmin neiti EevaPartisesta, iloi-sesta ja energisestäViipurin tytöstä. Keväällä 1951 Elampalasikin ha-kemaan Eevaansa jaheistä kasvoi suuri perhe. Eikäromanssi näytä vie-läkään latistumi-sen merkkejä.Onneksi Suomi on saanut tästä kai-kesta oman osansa.

MITEN YHTEISTYÖMME ALKOI

Kesällä 1977 saimme Kirkon perhe-asiain keskukseen puhelun Helsinginteologisesta tiedekunnasta. He ih-mettelivät Amerikasta tullutta yliopisto-opettajaa, joka halusi tulla sapat-tivuonnaan opettamaan teologeja. Heeivät keksineet hänelle mitään käyttöä.Lähdimme paikalle tri Matti Joensuunkanssa tutkimaan tilannetta.

Päästyämme Elamin, joka oli kyseinenamerikkalainen, kanssa kadulle,meille sukeutui mielenkiintoinenkeskustelu siitä, mitä kaikkea hänosasi ja oli tehnyt. Minulle selvisihetkessä, että seisoinkin puhumassavarsinaisen kyvyn kanssa. Tässä oliyksi “Minnesotan ohjelman”, eliCouples Communication Program´n/Pariviestinnän kurssin tekijöistä!

Olimme kirkon perheneuvojien kanssaaloittaneet vuonna 1972 opetella sekä

Liisa Tuovinen

Kirkon perheasiain keskuksessaperhetyön sihteerinä toimiva LiisaTuovinen on ollut nykyisessävirassaan vuodesta 1971 lähtien.Ratkaisukeskeistä koulutusta hänon ollut organisoimassa vuodesta1984 lähtien:aluksi Elam Nunnallyntulkkina ja sitten itse kouluttajana.Liisa Tuovinen kuvaa artikkelissaanprofessori Elam Nunnallyn vai-herikkaita siteitä Suomeen ja hänenmonipuolisen ja uraauur-tavanopettajan, kouluttajan jamenetelmien kehittäjän työnsäkeskeisiä piirteitä.

ELÄMÄN IKÄINENRAKKAUSSUHDE

Elam Nunnally tuli Suomeen kesällä1949 vapaaehtoisena, kveekarienAmerican Friends ServiceCommittee´n edustajana, johtamaanKansainvälisen vapaaehtoisentyöleirijärjestön leiriäPelkosenniemellä. Hän jäi Suomeenseuraavaksi talveksi kiertäen maatakertomassa toiminnastaan ja johtiseuraavana kesänä toista työleiriäLuhinsalossa ja kolmatta Saksassa.Tästä Neuvostoliitto ja Pravda eivätpitäneet. He syyttivät Elamia CIA:nvakoojaksi. Tämä ei kuitenkaan ollutSuomeen jäämisen salaisuus, eikäsyynä ollut kuin osittain työleiritoi-

ELAM NUNNALLY -LUOVA KYKY, HYVÄ OPETTAJA

8

kantapään kautta että amerikkalaistakirjallisuutta lukemalla avioparienryhmätoimintaa, parisuhteenrikastuttamiseen tähtäävää enna-koivaa työtä. Lukemassamme vilahtelituon tuostakin kiitollisia ja arvostaviapuheenvuoroja “Minnesota ohjelman”erinomaisesta vai-kutuksesta parisuh-teen tukemisessa. Nyt siis saatointarttua hihasta tätä ohjelmaa.

Siltä seisomalta sovimme, että Elamtulee Eevansa kanssa seuraavanakesänä Suomeen uudelleen jakouluttaa meistä Pariviestinnänkurssin ohjaajia. Näin tapahtuikinjatkuen kesällä 1979 ja 1980, minkäjälkeen jatkoimme omin voimin.

ELAMIN LUOVAN TOIMINNANKAKSI PÄÄLINJAA

1. Kommunikaatiotaidot

Elam Nunnally on ratkaisevalla tavallaollut mukana kahdessa luovassa pro-sessissa, jossa on kehitelty sekäteoriaa, että ennen kaikkea opettami-sen taitoja. Ensimmäinen näistä alkoi1969.

60 -luvun lopulla monet alkoivat kyselläsitä, eikö nyt jo tiedetä terapiasta niinpaljon, että voitaisiin hahmotella sitä,mitä ihmissuhteissa pitää osata, ettävälttyttäisiin pahimmilta törmäyksiltä.Tuolloin Thomas Gordon alkoi ke-hitellä Carl Rogersin kanssa oppimis-taan perusoivalluksista Perhekoulu-aan (Parent Effectiveness Training).Minnesotan yliopiston Family StudyCenter puolestaan käynnistisaamansa suuren testamentin turvinlaajan projektin, jonka tarkoituksena olilöytää mielekkäitä perhekasvatukselli-sia opetussisältöjä.

Elam hakeutui tähän projektiin jamuut-ti perheensä kanssa kolmeksivuodek-si Minneapolisiin. Alkoipitkäjänteinen analysointi jakehittämistyö, jonka tuloksena oli mmCouples Communication kurssi. Jovuonna 1971 valmistui Elaminväitöskirja, “The Effects of Communi-cation Training Upon InteractionAwareness and Empathic Accuracy ofEngaged Couples”.

Kurssin ympärille rakentuu pitkä sarjaMiller-Nunnally-Wackmanin merkit-täviä kirjallisia ja pedagogisia töitä.Kurssin perusoppikirjat, aina uusit-tuina, ly-hyempinä ja selkeämpinäversioina on käännetty myössuomeksi: “Puhutaan. Se auttaa”(WSOY), “Pariviestinnän parempiopas” (Kirjapaja), ja viimeisin“Suhdetaitoja elämänkumppaneille”(Resurssi).

Tämän lisäksi ovat laajat,perusteelliset teokset, “Connecting -with self and others” (InterpersonalCommunication Programs Inc.) ja“Straight Talk - A new way to get closerto others by saying what you reallymean” (Rawson, Wade Publishers)Elam Nunnally ja Carol Moy ovat myösSage Publicationin kus-tantamanajulkaisseet kirjan “CommunicationBasics for Human Service Profession-als”. Kirja on julkaistu rans-kaksi, muttasuomenkielista kustantajaa etsinturhaan laman alkaessa.

Nyt kun esimerkiksi terveydenhuollonhenkilöstön kuuntelemisen ja puhu-misen taidoista ja niiden puuttumisenkohtalokkuudesta on alettu enemmänpuhua, julkaisijaa kannattaisi ehkäuudelleen etsiä. Kommunikaatiotai-doissa olemme ammmatti-koulutuksen

9

osalta mielestäni Suomessa vieläalkutaipaleella. Tuskin millekään am-mattiryhmälle opetetaan esimerkiksikuuntelemisen taitojasystemaattisesti. Olen havainnut senmyös ratkaisu-keskeisen koulutuksenkompastus-kiveksi : et voi osata kysyä,jos et ole kuunnellut.

2. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia

Elam on toiminut jatkuvastipäätyössään 1970-luvun alustaalkaen Wisconsinin yliopiston Schoolof Social Welfaren perhe-japariterapian opettajana. Vuon-na 1979alkoi sen ohella uusi luova vaihe,yhteistyö Steve de Shazerin, Insoo KimBergin ja Eve Lipchikin kanssa.

Tämä merkitsi vapaaehtoista työtä BriefFamily Therapy Centerissä. Vierailinsiellä loppuvuodesta 1980 ja saatointodistaa sitä uskomatonta energian jainnostuksen määrää, mikä paikassapyöri.Keskuksen työ pohjaa luonnollisestiMilton Ericksonin ja Mental ResearchInstitutin työhön. Milwaukeen BFTC:ntiimi kehitteli kuitenkin melko pianomia erityisideoitaan. Mielestäni näitäovat vahvistavan palautteen merkityk-sen erityinen korostaminen sekätavoitteen tietämisen ohella poikkeuk-sien löy-tämisen ratkaiseva merkitys.“Rat-kaisun avain on poikkeuksissa,het-kissä, jolloin ongelmaa ei esiinnytai se on lievempi”.Tämäkin työ tuotti paljon julkaisuja,joissa Elamin panos on ollutoleellista. Meidän kannaltammekeskeistä on kuitenkin ollut hänenkoulutustoimin-tansa. Suomen lisäksisitä on tehty Ruotsissa, Virossa jamyös Tanskassa.

OPETTAJANAMME UUDELLEEN

Yhteistyömme alkoi uudelleen vuonna1985. Ensimmäiset ratkaisukeskeisetkurssit järjestettiin yhdessä sosiaali-hallituksen kanssa. Kursseille otettiinensimmäisinä vuosina vain seura-kuntien ja kuntien perhe- ja kasvatus-neuvoloiden työntekijöitä.

Koulutuksessa on ollut oleellista jat-kuvan suoran työnohjauksen mahdolli-suus, sillä Elam on palannut joka kevätuusia kursseja ja etenkin jatko-koulutusta varten. Hyvin pian alkoimyös tärkeä yhteistyö Mannerheiminlastensuojeluliiton kanssa.

Merkittävä laajennusratkaisukeskeisen ajattelun ja työtavanopettamisessa tapahtui kirkondiakoniatyön kautta.Diakoniatyöntekijät olivat minulle use-aan otteeseen valittaneet sitä, ettämetodista koulutusta annetaan vainperheneuvonnan ihmisille, eikä heille,jotka kohtaavat hyvin vaikeita kriisi-asiakkaita. Elamin rohkaisemana olinpitänyt jo muutaman kurssin diakonia-työn ihmisille.

Alkuvuoden 1990 Elam viettiSuomessa yliopistollisen sapattivuo-den merkeissä. Tuolloinkäynnistimme Helsingin Dia-koniaopiston kanssa koulu-tusprojektin, jonka tulokset julkaistiinkesällä 1991 Jyväskylässä pidetynWorld Family Therapy Congressinyhteydessä.(Elam Nunnally-Liisa Tuovinen: “Train-ing Finnish Diaconate Workers in So-lution Focused Brief Therapy”)

Koko kevään jatkuneessa koulutus-

10

10

RATKES ry.

professori ELAM NUNNALLY pitää JUHLALUENNON

" Auttamistyön historia, nykyhetki ja tulevaisuus"

keskiviikkona 21.5.1997 klo 18.00KAMPIN PALVELUKESKUS

Salomoninkatu 21 B(SAS-hotellia vastapäätä)

OHJELMA:

18.00-18.30 Puhe kunniavieraalle perhetyön sihteeri Liisa Tuovinen

18.30-19.30 Juhlaluento "Auttamistyön historia, nykyhetki ja tulevaisuus" ratkaisukeskeisen työtavan uranuurtaja professori Elam Nunnally

19.30-20.00 Ratkes ry:n tunnustuspalkinnon ojentaminen varapuheenjohtaja, psyk.erikoislääkäri Ben Furman ojentaa Ratkes ry:n myöntämän ensimmäisen tunnustuspalkinnon

Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys

TERVETULOA:

11

14

projektissa oli kaksi rinnakkaisryhmää,12 peruskoulutuksensaloppuvaiheessa olevaa sekä 11 jopitkään käytännön työssä olluttaseurakunnan diakonia-työn tekijää.Tämän koulutuksen antaman innos-tuksen pohjalta laajennettiin sittenratkaisukeskeisen työtavan koulu-tuskurssien tarjontaa.Vuosittain olen pitänyt 3-9 peruskurs-sia ryhmille, jotka koostuvat usein hy-vin hedelmällisesti monenlaistataustaa edustavista työntekijöistä.Mukana on ollut seurakunnan piiristäpaitsi dia-koneja, myös pappeja,nuoriso-ohjaajia, lasten kanssatyöskenteleviä sekä kuntiensosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä,opettajia sekä hoitoalan yksityisyrittä-jiä.

KYKY OPETTAA JA LUODA OP-PIMISEEN TARVITTAVA ILMAPIIRI

Koko tämän laajan koulutusohjelmanpohjana on kuitenkin oleellisesti ollutElamin työ, hänen kykynsä opettaa.Tässä on kaksi ratkaisevaa tekijää:

Ensimmäinen näistä liitty opetuksensisältöön. Joko Elam tai Milwaukeentiimi on onnistunut hahmottamaanopetettavat asiat niin, että ne voidaanselkeästi ymmärtää. Tiedän, mitäminun nyt tulee opetella ja mistäsyystä. Esi-merkiksi mikä tavoitteenkysymisessä on oleellista tietoa jamiten poikkeuksia kysytään.Palautteen ja tehtävän anta-misessaei myöskään tarvitse itse keksiämitään. Mitään “sinistä kania ei tarvitsevetää hatusta asiakasta häm-mästyttämään toivottuun muutok-seen”. Kaikki rakentuu oleellisesti sille,mitä asiakas itse on kertonut.Tämä on itse asiassa poikkeuksellista.Voidaan sanoa, että monessa mieles-

sä terapiatyö on jäljittelemätöntä.Kenestäkään ei tule milläänkoulutuksella Milton Ericksonia. No, eitietysti Elam Nunnallyakaan. Kuitenkinhän on osan-nut hahmottaaopetettavat asiat ja opettelemisenkeinot, niin että oppimista todella voitapahtua.

Toinen Elamin persoonallisuuden sa-laisuus koulutajana on jo vaikeamminomaksuttavissa. Se on hänen tavatonkykynsä luoda turvallinen, hyväksyväilmapiiri. Hän on rajattoman kärsivälli-nen ja kykenee aina selkeyttämääntietä eteenpäin. Tämän salaisuus eiole vain siinä, että hän aina osaa antaamyös koulutettaville vahvistavaapalautetta. Se on syvemmän olemisen,ei vain käyttäytymisen todellisuutta.

JAKSAMISEN SALAISUUS

Ratkesin numerossa 3/96julkaistussa Elamin haastattelussakysyttiin hänen jaksamisensasalaisuutta. Hän vastasi, että tekeesitä, mistä pitää. Tätä voisi täydentääsanomalla, että salaisuus on rak-kaudessa ihmisiin.

Kysyin kerran Elamilta oliko hän kat-sonut hienoa amerikkalaista “Kauaspois” -sarjaa, joka niin järkyttävällä jasilmiä avaavalla tavalla kertoi syvänetelän roturistiriitojen todellisestamaailmasta 50-luvulla. Tiesin Elaminitse kasvaneen tuossatodellisuudessa.“Minä tiedän sen sarjan, mutta en olekatsonut sitä. En kestä katsoa sitä,muistan liian hyvin millaista se oli jaon”, hän vastasi. Rakkaus ei olekaupan, mutta sillä on aina hintansa.Kipu ja suru ovat hinta siitä, että välittäätoisista. Sen vastapainona kuitenkinon jaksaminen.

12

RATKAISUKESKEINENHYPNOOSI -KOULUTUS

Koulutuspäivät 18-19.11., 1-2.12 1997 ja 13-14.1. 1998

KOULUTUS PERUSTUU KÄYTÄNNÖNHARJOITTELUUN,EIKÄ EDELLYTÄAIKAISEMPAA HYPNOOSIN KÄYTÖNTUNTEMUSTA

KOULUTTAJINA TOIMIVAT:MATTI ALPOLA(KTM,NLP-Masterpractitioner)ja LAURI HEIKKILÄ (FK, NLP-Trainer)

MOLEMMAT KOULUTTAJAT OVAT MYÖSHYVIN PEREHTYNEETRATKAISUKESKEISEEN AJATTELUTAPAAN

Koulutuksen sisältö:

* RENTOUTUSTAIDOT* ITSERENTOUTUS* PERUSHYPNOOSITEKNIIKAT* ERICKSONILAINEN LÄHESTYMISTAPA* TRANSSIN MALLITTAMINEN* MONITASOINEN KOMMUNIKAATIO* TARINAN KÄYTTÖ* HYPNOOSIN ETIIKKA

TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMINEN: PUH: 013-226259/Alpola tai PUH: 09-1484932, PUH: 040-5415893/Heikkilä

KOULUTUKSEN HINTA: 2000 markkaa (+ alv 22 %a yht. 2440 markkaa)

KOULUTUSPAIKKA: HELSINGIN KESKUSTA

13

SOLUTION DENTISTRY

Michael Hjerth, the editor of EBTA(European Brief Therapy Associa-tion) newsletter, asked me - when hefound out that I was a dentistinterested in the solution focusedapproach and NLP - if I really useany solution focused things in den-tistry? Do I really? Read on anddecide for yourself.

CLIENTS ARE MEMBERS OF THETEAM

I have had a private practice for twentyyears, almost since I graduated. Myfirst thought after Michael’s questionwas that I am, of course, solution ori-entated most of the time. My secondthought was that the more I havelearned about solution orientation, themore comfortable and relaxed I havefelt with my work: it is ok to be myselfand use what I have found workingwithout being as authoritative and “pro-fessional” as my teachers were. It maytake time to let clients talk and take partin the planning of next steps, but it isworth doing. They become membersof the team. To have one’s say activatesyou, and is good for motivation. Also,humor is helpful for teamwork. Mostlikely, many dentists work along theselines even though they would not call itsolution orientation. They talk about“good patient relationship” and otheroccupational skills.

PREVENTION MEANS: DENTALCARE IS DONE BY CLIENTS

Most of my clients are over 40 yearsold and they belong to the recall, i.e.,they come not because of the problembut because of the solution: preven-tion. Prevention is still the king ofsolutions in dentistry, even thougholder solutions like fill ings andextractions are still in use. Preventionmeans that dental care is done mostlyby clients. So, a client comes to a kindof feedback session, where the dentistchecks if the solutions found so far stillwork well enough. Since change is anessential part of life, new solutions ornew modifications of old ones are oftenneeded. Perhaps it is time to brush upmotivation, too. (Even though the goalis good oral health, the way to get therewith older people is still very muchfocused on avoiding problems. Itseems to me, however, that this ischanging , too. Most young peopleenjoy good teeth and healthy gums andthey are more motivated by the goalitself.)

The client and the dental staff make ateam. Even though each team is differ-ent and consists of unique human be-ings with different roles and likings, wedo have something in common: we areall motivated by credit, acknowledge

Satu Sihvo

14

ment, and validation. If I had to namejust one or two ideas used in solutionorientation that really work in dentistry,I would point out acknowledging andgiving credit, and paying attention tosmall steps of progress. These ideasare very useful with periodontalproblems and their prevention. Theyare useful in caries prevention too, buthere, changes take more time to bearfruit. The more I have learned to givecredit, the more skillful clients havebecome with their brushes andflosses, and the more the whole teamenjoys its work.

THE TASK OF THE TEAM

Suppose we find five new caries le-sions in spite of all prevention. Wemight ask ourselves: why? Are thereother significant changes? What is thedifference that makes difference?Among other things, we might find thatthe client, after her son’s suicide, hasbecome very fond of chocolate. Manypeople who mourn their losses - likedeath, divorce or a job -are not lookingfor big changes. Both the will and theability to take care of oneself is there,but the energy seem to go somewhereelse. The task of the team is to find outthose steps to solution that the clientfeels it is possible and realistic to take.My next step with the above patientmight be to ask if she likes xylitolchocolate (which is more teethfriendly), and to suggest that it mightbe a good idea to try fluoride chewinggum (it does some repair, and will notstick to her new fillings).

Dentists need to know about medica-tion since many drugs have side ef-fects. We are interested in knowing ifthe client has noticed any decrease in

flow of saliva, a common side effectwhich goes hand in hand withincreased caries risk. For example, ifthe client says that he has gotmedication for his depression, we goon talking about saliva and end updiscussing dietary habits and otheraspects of caries prevention. I do notdeal with his “mental problem”, buthopefully the way I do my job is en-couraging and supportive and servesother ongoing work. There are manylittle things the client can do. I do believethat small positive changes some-where in the system influence thewhole system. And when changeincludes some concrete action andhas a straight link to other things, a lotcan happen. At least teeth and gumsmay stay in better condition.

THE TENDENCY TO HEAL...?

Everyone grinds their teeth sometimes.But everyone does not get frequenttooth fractures, or kill their teeth just bybiting, or develop severe muscle painsand/or joint problems. There are manytheories about bruxism and dysfunc-tion, and there are many ways to dealwith the situation; from bite plates andmedication to acupuncture andhypnosis, to name a few. For me, itmakes sense to say that for somereason the unconscious regulation hasput the muscle tonus on high gear. Imay ask the client that if the theory thatthere is stress involved is true, thenwhat would be the best way for him torelax, or to turn the tonus gear a bitlower. Almost always people come upwith something that supports thetreatment. Sometimes a biteplate (apersonal plate made of acrylic that fitsbetween teeth and is often used atnights) is a useful and re

15

laxing companion. The biteplate hasmany good sides, one of them is thatafter the first weeks its use is up to theclient and his feelings of stress. E.g.,one teacher/author wears her biteplatewhen working with the computer.

It seems that a little bit humorous and/or paradoxal comments not only inviterelaxation but also unconscious co-opreation of clients. That’s why I oftensuggest that my client uses the oppor-tunity and takes a nap - while we makea time-taking composite filling. Andmany of them do! Or think about a cli-ent who has troublesome cough andworries about coughing during the visit.I may tell her that cough usually finds itbest to stay in the waiting room, but incase it has come along she can give asign and have a break for coughing. It

is almost a rule that cough stays in thewaiting room.

There is also a lot of things going onthat I am not aware of. Sometimes weare able to create wonders in spite ofan enormous tongue, tight cheeks, andflowing saliva. In my relief after a diffi-cult restauration I have even giventhanks to the angels that the client per-haps has brought to help us. Therehave been many occasions when Ihave expected some complication andin spite of, because of, or independentof all my doubts and warnings, theclient has not got the slightestsymptom. The tendency to heal oneselfis within us.

(The original article has been pub-lished in EBTA Newsletter.)

16

Helsinki 1997Yliopistopaino

Pikapaino

pitää aiheesta kaksipäiväisenseminaarin

4. - 5.6.1997Kymen A-klinikalla

PETER LANG

tunnettu terapiametodien kehittäjä,Kensingtonin

konsultaatiokeskuksen johtaja

MORAALISEN, EETTISEN JA ARVOSTAVANKIELEN KÄYTTÖ HOIDOSSA

MERKITTÄVÄ VIERAILU!

TURVALANTIE 2, 48700 KYMINLINNA( n. 2 km:ä ennen Karhulaa/ Helsingistä tultaessa)

* Osallistumismaksu vain 400 mk* Hyvä tulkkaus suomeksi* Tarvittaessa järjestetään majoitus ja ruokailu

Ilmoittautumiset ja tarkemmattiedot ohjelmasta:

MARJA HANNULA puh 05-267 444 tai FAX 05-267 956 (soittopyynnöt voi jättää vastaajaan)

* miten synnytetään keskustelujen avulla uusia mahdollisuuksia elämän laadun parantamiseksi?* Ihmisessä on kaikki - häntä ei tarvitse muuttaa!* miten suunnata keskustelussa valinnat esteistämahdollisuuksiin?* miten luoda vuorovaikutuksessa yhdessä asiakkaan kanssa uutta todellisuutta, uusia ratkaisuja?* mitä kieltä käyttäen saadan aikaan tunnetiloja, ammatillista kohtaamista ja eteenpäinmenoa?

17

POHJOISMAINENRATKAISUKESKEISTENLÄHESTYISTAPOJENSYMPOSIUMTURUSSA 4.-5.8.1997

-LUVASSA HUIPPUOSAAMISTA!

18

POHJOISMAINEN RATKAISUKESKEISTEN

OHJELMA MAANANTAINA 4.8.

Klo 12.30 - 14.00 LOUNASTAUKO

Klo 10.00 - 10.30 AVAJAISET Emäntänä Merja Hakala

Klo 16.00 - 17.30

Klo 14.00 - 15.30

Klo 10.45 - 12.301. Ben Furman, Suomi (F,S,E): Loukkaantumisten purkaminen /Defusion of offences/Att hantera kränkningar.

2. Ann Ternström ja Karin Nordström, Ruotsi (S,E): Voimavarakeskeisen asiakas- työn eri puolet

3. Leena-Maija Hurme, Suomi (F): Rakentava vuorovaikutus / Construactive Communication

4. Olof Helga Thor, Islanti (E): Kriisityöskentely nuorten ja perheiden kanssa

5. Marja-Liisa Ojansuu, Suomi (F): Miksi ratkaisukeskeinen ajattelu tapa toimii?

6. Arild Aambo, Norja (E): Focusing and Solutions

11. Juhani Laakso, Suomi (F): Kognitiivis-integratiivinen lähestymistapa terapiassa

12. Kirsti Pirttijärvi ja Peter Sundman, Suomi (S,E,F): From body to Solutions/ Kehosta Ratkaisuihin/Från kropp till lösningar

9. Anneli Litovaara, Suomi (F): Työyhteisön kehittäminen ratkaisukeskeisesti

10. Mogens Holme, Tanska (E): Systemic/Solution focused group therapy with female incestsurvivers

7. Antero Mäkinen, Suomi (F) : Oppivat aivot

8. Lauri Heikkilä, Suomi (E): Ockhams razor. Solution Oriented Approach in Organiza- tions.

19

LÄHESTYMISTAPOJEN SYMPOSIUMTURUSSAOHJELMA TIISTAINA 5.8.

Klo 9.15 - 10.45 PANEELI/PLENARY (F,S,E) Puhjoh BEN FURMAN

Klo 11.00 - 12.3013. Merja Hakala, Suomi (E): Volunteers and Professionals co-working

14. Askel Karasson, Islanti (E): Nuorten huumeidenkäyttäjien parissa tehtävä verkostotyö

15. Peter von Harpe, Suomi (F): Ratkeslooginen haastattelumalli

16. Michael Hjerth, Ruotsi (E): Deep Solution Focused Therapy

Klo 12.30 - 14.00 LOUNASTAUKO

Klo 14.00 - 15.30

17.Tapani Ahola, Suomi (F): Työyhteisöjen ratkaisukeskei- nen kehittäminen

18. Sidsel Hansen, Norja (E): Perheterapiaa kahden kulttuurin välissä

19. Ava Numminen, Suomi (F): Oma ääneni ja lauluni:ratkaisu- keskeinen äänenavaus

20. Gunnar Törngren, Ruotsi (S/E): Hur modellen av lösnings- inriktat arbete kan användas i sociala utredningar eller i arbetsgrubber

Klo 16.00 - 17.30

21. Marica Brandt-Pihlström, Suomi(F): Lukiolaiset nuoret ja terapiatyö heidän kanssaan. Kasvu nuoreksi naiseksi, mieheksi,aikuiseksi ja ihmiseksi.

22.Harry Korman, Ruotsi (E): The story of the confused therapist

23. Sirpa Laakso, Suomi (F): Prosessikonsultointi ja oppiva organisaatio

24. Ernst Solomon/KlasGrevelius,(E): “Am I crazy?” therapy From The Perspective of the Window- cleaner

25. Bente Wenzell /Klaus Wenzell,(E): Grouppe-therapy in solution focused methods

20

21

perusoletuksiamme. Esim. masennusvoidaan nähdä tilan-teena, jossaasiakas/potilas on uudel-leenarvioimassa elämänsä suuntaa,tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan.Tällaiset näkemykset sopivat hyvinyhteen ratkaisukeskeisen lähestymis-tavan kanssa, joka taas soveltuu hyvinperusterveydenhuollon työntekijöidenkäyttöön ja on yhtä tehokas masen-nuksen hoidossa kuin lääkehoito.

MASENNUKSEN YHTEISKUN-NALLINEN MERKITYS ONHUOMATTU

Viime vuosina on masennuksen tutki-mus lisääntynyt voimakkaasti ja ma-sennuksen yleisyyttä ja erilaisia seu-rauksia on kartoitettu ansiokkaasti.Tämän ongelman laaja kansanter-veydellinen ja -taloudellinen merkityson käynyt selväksi. Joidenkin arvioidenmukaan neljännes miehistä ja lähespuolet naisista kokee elämänsäaikana jonkinlaisen masennustilan(1).

Masentuneen ihmisenitsemurhavaara kasvaa, masennuslamaa elämän laatua ja toimitakykyäusein hyvin merkittävästi. Suomessaon yli 25 000 ihmistätyökyvyttömyyseläkkeellä ma-sennuksen vuoksi. Masennusläääk-keitä käytti vuonna 1994 noin 150 000suomalaista (1).

ELÄMÄN TIENHAARASSA

Masennus: Filosofinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa

Antti MattilaLL, perheneuvolan johtajaKeravan Perheneuvola

Marica Brandt-PihlströmsosiaalityöntekijäMannerheimin Lastensuojeluliitto,Konsultaatiokeskus sekäKuntoutussäätiö, VAK-Projekti

Antero KatajainenLL, yleislääketieteen erikoislääkäriForumin Lääkäriasema sekäKuntoutussäätiö, VAK-Projekti

Yhteyshenkilö:LL Antti MattilaTykistönkatu 11 B 3000260 Helsinkip. 90/ 440 964 (koti) 90/ 2949 2516 (työ)

Artikkeli on julkaistu Suomenlääkärilehdessä 9/97.

MASENNUS:ELÄMÄN SUUNNANUUDELLEEN ARVIOINTIA

Masennusta on tutkittu viime vuosinaerittäin paljon. Yleensä masennusnähdään negatiivisessa valossa, sai-rautena joka tulee nopeasti hoitaapois. Filosofia tarjoaamahdollisuuksia ky-seenalaistaa

22

22

Suomen Akatemia ja SuomalainenLääkäriseura Duodecim järjestivät 30.11. 1994 ns. konsensuskokouksen,jonka aiheena oli “Depressio - tunnis-taminen ja hoito”. Kokouksentuloksenajulkaistiin saman niminen konsensus-lausuma (2). Lausumassa kokouksenpaneeli otti ansiokkaasti kantaa moniindepression hoitoa, etiologiaa ja tun-nistamista koskeviin kysymyksiin.

Konsensus -lausumassatarkastellaan masennustabiologiselta, psykologiselta jasosiaaliselta kannalta. Silmiinpistävinpuute lausumassa on filosofisen nä-kökulman ohittaminen.Peruslähtökohtia ei olekyseenalaistettu. Masennustatarkastellaan yksinomaan sairautena,jolloin se näyttäytyy negatiivisenaasiana ihmisen elämässä. Kuitenkinvanhan kansan sanonta “Ei niinpahaa, ettei jotain hyvääkin” päteemyös tässä asiassa. Seuraavassaesiteltävät filosofiset jaratkaisukeskeiset nä-kökulmattarjoavat mahdollisuuden tarkastellamasennusta jonakin muuna kuinsairautena. Pyrimme osoittamaan, ettämasennuksen näkeminen SAI-RAUTENA on vain yksi monista mah-dollisista näkökulmista -tavallaansilmälasit tai kehykset, jotka nostavatesiin joitakin puolia ko. ilmiöstä,kätkien samalla toisia puolia näkyvistä.Uusien näkökulmien avulla avautuuvaih-toehtoisia tapoja kohdatamasentunut asiakas/potilas.

Seuraavassa esiteltävien filosofistenväitteiden suhteen on syytä tehdälukijanperusasennoitumista koskeva huo-mautus. Filosofien väitteisiin tuleesuhtautua toisin kuin tieteen tuloksiin.

Jokaista filosofiassa esitettyä väitettäkohti on yleensä esitetty useita vas-takkaisia ja ristiriitaisia väitteitä -neovat osa laajempaa keskustelua. Siitähuolimatta nuo väitteet voivat ollakiinnostavia ja hyödyllisiä. Nesaattavat olla avaamassa uusiaNÄKÖKULMIA. Sellaisia väitteitä voisisiten lähestyä asenteella, että “näinkinja näinkin tuo asia voidaan nähdä” (3).

MASENNUS JA FILOSOFIA

“...those human beings...whose soulknows no melancholy, arethose whose soul senses no metamor-phosis.” (Kierkegaard, 1843) (4)

Jo filosofi Aristoteles antiikin Krei-kassa kiinnitti huomiota melankolianyleisyyteen luovilla ihimisillä: “Miksikaikki ne jotka ovat nousseet mer-kittävään asemaan filosofiassa, po-litiikassa, runoudessa, tai taiteissa ovatmelankolikkoja luonteeltaan...” (5).

Renessanssin uusplatonikoille ja hu-manisteille, kuten Marcilio Ficino(1433-99), “melankolia” oli yhteydessäihmisen introspektiivisiin, älyllisiinominaisuuksiin. Se liittyi “kontem-platiivisen” ihmisen ihanteeseen.Melankolia, saturninen mielenlaatu,korotettiin merkitsemään syvää mie-tiskelyn tilaa, joka oli usein nerojenetuoikeus.

Ficinolle “saturninen persoonallisuus”oli oppinut ja filosofi, joka pyrki ym-märtämään itselleen avautuvien mah-dollisuuksien loputtomuutta ja jonkatäytyi siksi koettaa välttää epäter-veellisiä ja negatiivisia puoliaitsessään(melankoliseen luonteeseensaliittyen) ja nauttia positiivisestapuolesta -erityisesti mietiskelystä (6).

23

Ficino kuvaa kirjassaan “De VitaTriplici” erilaisia tapoja voittaa tämänegatiivinen vaikutus (mm. ravinto,lääkkeet, matkailu, musiikki, magia,astrologia) (7).

Existentiaalifilosofian (Kierkegaard,Heidegger, ym.) näkökulmasta lää-ketieteellinen tapa tarkastella ma-sennusta sisältää kapean ja erit-telemättömän ihmiskäsityksen. Eihuomata, että perusmielialamme,kutenahdistus, epätoivo ja masennus, ovat“yhtä tärkeitä persoonallisuudenmahdollisuuksien kannalta kuin ad-renaliini on ruumiin toiminnalle.” (8).Ihminen ei ole vain biologisten, psy-kologisten ja sosiaalisten tekijöidensumma, vaan hänellä on myös ak-tiivinen itse-tietoisuus. Se on kykytarkastella omia tunteitaan, toiveitaanja haaveitaan suhteessa itsevalitsemiinsa arvoihin ja erilaisiinelämän olosuhteisiin (8).

Tanskalaisen filosofi Kierkegaardinmukaan “ANGST” - selittämätön ah-distus - on yksi itsetietoisen ja vapaastitoimivan ihmisenperusominaisuuksista. Se auttaameitä tajuamaan “vapauteen liittyvätmahdollisuudet” (8).Joka ei tunne melankoliaa tai “olemas-saolon potentiaalisuuteen kuuluvaaahdistusta” ei ole “autenttinen per-soona”; yksi ihmisluonnon perus-ominaisuuksista puuttuu (8).

Myöskään Heideggerin mukaan ah-distus ei ole ensisijassa patologinenoire, vaan tila, joka sallii “etuoikeutetunpääsyn itse-tietoisuuteen” (9)“Useimmat masentuneet ovat ah-distuneita” (2) tulkitaan tavallisestisiten, että ahdistus on masennuksenseurausta. Asia saattaa olla myös

päinvastoin.

Heidegger piti ahdistusta mielialana,joka kertoo, että aikaisempi ymmär-ryksemme maailmasta on sortunut jakontaktimme toisiin ihmisiin ovatkadottaneet merkityksensä. Kohtaam-me, kuten Heidegger sanoo,“tyhjyyden”(nothingness), joka pakottaa meidätrakentamaan uudet kehykset ympä-ristömme tulkitsemiseen. Ahdistusavaa meille tien itse-tietoisuuteemmeja meillä on vapaus asettaa uusiymmärtämisen horisontti ja nähdäitsemme ja elä-mämme uudessavalossa (9).

Masennusalttiuden yleisyys luovilla jalahjakkailla ihmisillä kuten taiteilijoilla,kirjailijoilla ja poliitikoilla, onpsykiatreille tuttu asia (10). Tätä yhteyttäon yleensä tarkasteltu sairaus-näkökulmasta. Tällöin otetaanannettuna tosiasiana, että masennuson sairaus ja pohditaan millä tavoinluovuus on ehkä keino sopeutuatuohon sairauteen tai sen seuraus. Ylläkuvattujen filosofisten pohdintojenvalossa masennuksen suhdeluovuuteen näyttää kiinteämmältä- ehkäpä ne ovat samojen henkistenkykyjen ilmenemismuotoja: esim. toi-saalta kykyä sitoutua tavoitteisiinsa niinvahvasti että työskentelee yli voimiensa(jota seuraa uupumusvaihe) taitoisaalta kykyä irrottautua vanhasta,jotta jotakinuutta voisi kasvaa tilalle.

Masennuksen näkeminen tilaisuutenaarvioida uudelleen elämän arvoja jatavoitteita tulee esiin myös tavallistenihmisten ongelmiin paneutuvien filo-sofien kirjoituksissa(“philosophisches praxis”;“philosophical counselling”) (11).

24

2434

Ennakkotiedustelujen ruuhkautumista välttääksemmeotamme ilmoittautumisia vastaan seuraavasti:

* MAKSA 580 MK RATKES ry:n tilille PSP 800016-70389395

* KIRJOITA TILISIIRRON VIESTIOSAAN: "KOULUTUS 12/6" sekä NIMESI JA OSOITTEESI

* Lisätietoja saat ANNELI LITOVAARALTA

MUISTA ILMOITTAUTUA 31.5.-97 MENNESSÄ!

puh ja faksi: 09-685 6415 (Lyhytterapiakeskus)

järj. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys RATKES ry.6

WORKSHOP FRANK THOMAS Ph.D., Perheterapian apulaisprofessori

WOMANIN YLIOPISTOSTA TEXASISTA

pitää seminaarin aiheesta:

RATKAISUKESKEINEN TYÖNOHJAUS

Torstaina 12.6.1997 Klo 9 -16

Hotelli Arthurissa Vuorikatu 19, Helsinki

Hinta 580:- (sisältää: 2 x kahvi/kahvileipä sekä lounaan)

tulkkauksen hoitaapsyk.erikoislääkäri Ben Furman

25

Esimerkiksi Israelissa filosofin vas-taanottoa pitävä S.C.Schuster kuvaamasentuneen nuoren naisen kanssakäymiään keskusteluja:Yaela tuli filosofin vastaanotolle vai-keassa masennustilassa.Tapaamisiaoli kaikkiaan viisi. Yaela oli noin 30-vuotias naimaton, kolmen lapsen äiti.Hän oli kasvanut laitoksissa ja elänytjonkin aikaa myös “kadulla”. Nykyisinhän eli sosiaalituen varassa. Yaelakertoi käyttävänsä liikaa alkoholia jahaluavansa vähentää sitä, lastenkintakia.

Yaela olisi halunnut töihin, mutta katsoiettä oli turha etsiä mitään. Häntä eivätkiinnostaneet työt, joihin hän olisivoinut päästä ilman koulutusta, kutensiivous tms. Hän halusi elää kutenmuutkin ihmiset, ja toivoi että hänenlapsensa voisivat kasvaa normaaleiksiihmisiksi. Hänen käsityksensänormaalista oli tyypillinen Israelinkeskiluokan unelma:talo, auto, huviretket loma-aikoina,hyvät urheilutossut, vaatteita,lapsille,rahaa, käyntejä ravintoloissaperheen tai ystävien kanssa, sillointällöin loma ulkomailla, ja säästöjävanhuuden eläkettä varten.

Filosofin arvion mukaan nämä Yaelanhaaveet olivat lähinnä itsensä ki-duttamista, ellei jotainpoikkeuksellisen onnekastatapahtuisi. Niinpä filosofi alkoi puhuaYaelalle filosofi Herbert Marcusenajatuksista. Marcusen mukaan monettarpeistamme ovat “keinotekoisestiluotuja” ja “vääriä” tarpeita. He pohtivatyhdessä onko olemassa“universaaleja tarpeita”, kuten on“universaaleja ihmisoikeuksia”, jamiten voi erottaa väärät ja todellisettarpeet toisistaan? Filosofi kertoi

työskennelleensä vuoden “Emmaus”-yhteisössä, jossa hän joutui punnit-semaan, mitkä olivat hänen todellisiatarpeitaan. Järjestön perusideanahanon palata perustarpeisiin ja jakaakaikki ylimääräinen sitä tarvitseville.Taustalla on ajatus huomionkääntämisestä pois itsestä,kieltäytyminen keskittymästäainoastaan omaan sisäiseen ja ul-koiseen maailmaan. Sen sijaanpyritään keskittymään muihin ihmisiinja asioihin.Suuntautuminen epäitsekkäisiinintres-seihin oli myös filosofi BertrandRusselli n mielestä välttämätöntäonnellisen ja hyvän elämän saavut-tamiseksi.

Vaikka Yaela ei noudattanut filosofinehdotusta kokeilla jotakin vapaa-ehtoistyötä, hän alkoi istuntojen aikanatuntea olonsa paremmaksi ja joi vä-hemmän. (12)

Seuraavaksi tarkastelemme mitennäitä filosofia näkökulmia voidaanhyödyntääosana ratkaisukeskeistä terapeuttistakeskustelua.

RATKAISUKESKEINENNÄKÖKULMA

Ratkaisukeskeinen tapa auttaa asiak-kaita ja potilaita ratkaisemaan on-gelmiaan on yleistynyt viime vuosinavoimakkaasti myös Suomessa. Ky-seessä on alunperin Millwaukeessa,Yhdysvalloissa kehitetty lyhytterapiamenetelmä, joka tarjoaa monia yleis-lääkärillekin helposti opittavissa oleviakäytännön työvälineitä asiakkaiden/poti-laiden auttamiseen. (13-17).

Ongelmien ratkontaan keskittyvänlyhytkestoisen keskusteluhoidon on

26

26

osoitettu olevanavoterveydenhuollossa yhtä tehokastadepression hoitoa kuin lääkehoito (18).

Ratkaisukeskeinen menetelmätarjoaa hyödyllisiähaastattelutekniikoita ja tapojatarkastella asiakkaan tilannettauusista näkökulmista sekämonipuolisiatoiminnallisia interventioita, joilla py-ritään auttamaan asiakkaita/potilaitatekemään muutoksia elämässään nytja tulevaisuudessa. Tyypillisiä ratkai-sukeskeisiä kysymyksiä ovat kysy-mykset tilanteista, jolloin ongelma onvähemmän intensiivinen (“poikkeuk-set”); kysymykset mahdollisista rat-kaisuvaihtoehdoista (“ihmeet”); ky-symykset eroavaisuuksista ongel-matilanteiden ja poikkeustilanteidenvälillä (“asteikot”) sekä kysymyksetasiakkaan omista selviytymiskeinoista(“selviytymiskysymykset”) (14).

Tällaisia käytännön tekniikoita tär-keämpää on kuitenkin se, ettäterapeutti on sisäistänyt teoreettisetperus-näkemykset, joihinratkaisukeskeinen malli pohjautuu. Neovat pääosin psykiatri Milton H.Ericksonin (19) kehittämiä periaatteita:muutos on jatkuvaa ja väistämätöntä;pieni muutos voi johtaa suurempiinmuutoksiin; koska menneisyyttä ei voimuuttaa, on kes-kityttävä nykyisyyteenja tulevaisuuteen; ihmisillä on joolemassa resurssit ja voimavarat,joilla auttaa itseään; on-gelmat ovatyleensä osa sosiaalistavuorovaikutusta; jokainen ihminen,ihmisten välinen suhde ja tilanne onainutkertainen.

Sisäistämällä tämän mallin terapeuttivapautuu erilaisten tekniikoiden or-

juudesta ja hän voi keskittyä virit-täytymään asiakkaan aaltopituudelle.Milton H. Erickson on korostanutmasennustilanteessa erityisesti poti-laan omien resurssien javoimavarojen etsimisen tärkeyttä:

Kerran Erickson oli luennoimassaMillwaukeessa, kun häntä pyydettiintekemään kotikäynti rikkaan naisenluokse. Nainen asui yksin suuressatalossa. Hän kävi säännöllisesti kir-kossa, mutta hänellä ei ollut ystäviä.Viimeiset 9kk hän oli ollut hyvin ma-sentunut. Erickson kertoovierailustaan naisen luona: “Esittelinitseni naiselle perusteellisesti...japyysin häntä esit-telemään taloaan.Katsoessani ym-pärilleni huomasin,että hän oli hyvin varakas ja asui yksin,hän oli enim-mäkseen joutilaana.

Hän kävi kirkossa, mutta pysyttelimuutoin omissa oloissaan. Sittenhuomasin kolme afrikkalaista orvokkiaja pienen ruukun, johon oli istutettuorvokin lehti juurtumaan.

Sanoin hänelle: “Haluan että hankitkaikki afrikkalaiset orvokit, jotka saatkäsiisi...Haluan että ostat parisataaistutusruukkua uusien orvokkienjuurruttamiseksi, sekä pari sataalahjaruukkua.Kun taimet ovat hyvin juurtuneet,lähetät orvokin lahjaksi kaikille, jotkaseurakunnassasi synnyttävät, viet-tävät ristiäisiä, kihlajaisia, häitä taihautajaisia; kaikille sairastuneille jakaikkiin seurakunnan myyjäisiin..."

Ja hänestä tuli Millwaukeen Orvokki-kuningatar, jolla oli loputtomastiystäviä.” (20)

27

MASENNUS:RATKAISUKESKEINENLÄHESTYMISTAPA

Ratkaisukeskeisistä lähtökohdistakatsoen masennus voidaan nähdämonessakin suhteessa tärkeänä jahyödyllisenä asiana asiakkaan/potilaanelämässä. Hänen elämäntilannettaantarkastellessa käy usein selväksi, ettämoni muu vastaavassa tilanteessasaattaisi olla paljon huonommassakunnossa (21).

Näyttää usein jopa siltä, että on tervettävoida huonosti niissä olosuhteissa.Masennus voi myös olla merkki siitä,että ihmisen muutostarpeet ovat nou-semassa esiin. Hän on esim. saa-massa otteen “terveestä itsekkyy-destä”, “oman sisäisen itsen pa-remmasta kuuntelusta” tai hän onkyseenalaistamassa aiempiaelämän-arvojaan ja -tapojaan.Muutostarpeita kartoitettaessahahmotellaan vaih-toehtoisiatulevaisuuden näkymiä ja tutkitaan,mistä asioista asiakas haluaa päästäeroon, minkä tulisi loppua ja mitä voisikasvaa tilalle. Masentuneen ihmisenkanssa on kuitenkin syytä huolellisestipilkkoa tällaiset suuret tulevaisuudentavoitteet pieniin askeliin, ts. tutkia,mitkä olisivat pieniä askeleita hyväänsuuntaan.

Edelleen masentuneelle asiakkaalleon syytä korostaa, että hänenollessaan tällaisessavalintatilanteessa, jossa hän ontekemässä merkittäviä valintojaelämässään, on erittäin hyvä että hänei ole ryhtynyt hätiköityihin ratkaisuihin,vaan punnitsee ja pohtii tilannettaan.Eihän matkalle lähteväkään lähdeliikkeelle, ennen kuin on päättänytmihin

suuntaan hän aikoo.

Monien asiakkaiden kanssa on myöshyödyllistä keksiä jokin nimi sille “pro-jektille” tai muutosprosessille, jokahänellä on menossa, esim. “vapaus”,“kuivalle maalle pyrkiminen”, “asettu-minen oman laivan ohjaimiin”, “aidonoikean minän löytäminen”. Mikäli onlöydettävissä asiakkaan omasta elä-mänpiiristä nousevia ilmauksia, senparempi: esim. “elämän inventaario”;“elämän välitilinpäätös”; “suvantokohtaelämän virrassa”; “simpukka, jokakehittää helmeä”; “voimien kerääminentulevia koitoksia varten” jne. On myöstärkeää käydä läpi menneisyydenonnistumiset ja saavutukset, joihintämäihminen on jo yltänyt, esim. työelä-mässä, kotona ja harrastuksissa. Ns.“selviytymiskysymysten” avulla saa-daan usein vaikeasta tilanteesta huo-limatta esiin monia asioita, joitaasiakas jo tekee hyvin ja oikein. Esim.“Millä voimalla olet jaksanut noustaaamuisin ylös vuoteesta?”, “Olet käynytläpi tosi rankkoja aikoja, mistä oikeinsait voimia ja rohkeutta?”.Tärkeää on myös kartoittaa milläkeinoilla hän on aiemmin vastaavissatilanteissa vienyt asioita parempaansuuntaan.

Hyödyllistä voi myös olla keskustellamasentuneiden asiakkaiden kanssasiitä, miten he kokevat voivansa vai-kuttaa omaan elämäänsä. Mikä auttaaheitä tulemaan toimeen ihmistenkans-sa, miten he rohkaistuvattekemään uusia asioita elämässään,miten he antavat itselleen ja muilleanteeksi sellaisia asioita joita he eivätvoi hyväksyä, miten he uskaltavatsanoa mielipiteensä tilanteissa,joissa eivät

28

aikaisemmin ole voineet, miten hevoivat oppia olemaan välittämättä siitämitä muut heistä ajattelevat.

Voidaan myös pohtia mitä he ovatoppineet kaikesta tästä pimeydestä javaikeuksien keskellä taistelusta, mitenhe ovat oppineet tuntemaan itseään jaelämää paremmin näidenkokemustenavulla. Esimerkiksi oikeudenmukai-suuden taju on vahvistunut, he erottavatselvemmin oikean ja väärän tai heissäon saattanut herätä kyky ja halu auttaavaikeuksissa olevia tai he ovat kentiesoppineet pitämään paremminpuolensa.

TAPAUSESIMERKKEJÄ

Seuraavassa kaksi esimerkkiä rat-kaisukeskeisestä lähestymistavastamasennukseen. Ensimmäisessä ta-pauksessa terapeuttina toimi MaricaBrandt-Pihlström, toisessa AnteroKatajainen. Terapeutilla oli tarvittaessamahdollisuus konsultoidataustaryhmää, joka seurasikeskustelua videolaitteiden avullatoisesta huoneesta (Toimi-pisteenä oliKuntoutussäätiön “Voima-varakeskeisen Asiakastyön konsul-taatio- ja kehittämiskeskus” Hel-singissä). Tapausten yksityiskohtia onmuunneltu asiakkaidentunnistamisen estämiseksi.

ASIAKAS 1: “Tapasin Leenan noin vuosisitten ensimmäisen kerran. Kaikenkaikkiaan tapasimme kah-deksankertaa. Leena on työtön ja hänon ollut työttömänä ja sairauslomallanoin kaksi vuotta. Hän asuukahdestaan yksitoistavuotiaantytärensä kanssa. Kaikkiaan Leenallaon neljä tytärtä ja myös yksilapsenlapsi, hänkin tyttö. Leena kertoo

kärsineensä masen-nuksestakahdeksan vuotta, eikä hänusko pääsevänsä siitä koskaan eroon.Hän on 43 vuotias ja työkseen hän onenimmäkseen tehnyt siivoustöitä jasairaalassa perushoitotyötä. Leena onsaanut hoitoa monesta paikasta. Myöspsykoterapiassa hän on käynyt mo-neen otteeseen. Hoidoista ei kui-tenkaan ole ollut toivottua tulosta.

Kun tapasimme Leenan, kiinnitimmehuomiomme Leenan vahvuuksiin. Ky-selimme äitiydestä, siitä että hänelläon neljä lasta ja hän on nyt myös isoäiti.Hän kertoi, että hänellä on kaikkiinneljään lapseensa hyvät suhteet. Hänkertoi myös, että hänen elämänsäparhaimmat hetket olivat silloin kunlapset olivat pieniä.

Kysyimme Leenalta mitä hän sanoisilapsen lapselleen, kun tämä joskustulee kysymään häneltäelämänohjeita. Leena mietti pitkään jasanoi, että hän kenties sanoisi jotakinsellaista että vaikka kuinka yrittääpärjätä, niin siitä huolimatta se ei ainaonnistu. “Pitäisi jaksaa olla vahvamutta kun ei aina jaksa.”

Puhuimme myös siitä mitenmasennus voi olla mahdollisuus löytääuusia elämän reittejä ja tarjotamahdollisuuden“uudelleenrakentamisprojektille” kun-han vain jaksaa luottaa siihen, että kunvanha kuolee pois niin sen tilalle voikasvaa uutta. Tässä vaiheessa Leenaalkoi puhua siitä ettei hän enään aiovälittää siitä mitä muut hänestä ajat-televat. Hän kuvasi tätä uutta asen-noitumistaan mm. seuraavasti: Jos enminä itse niin ei kukaan muukaan voitilanteelleni mitään. En halua enääpyytää anteeksi tekemisiäni, vaan teen

29

minkä voin ja jaksan.

Keskustelujemme kuluessa Leenalopetti lääkkeiden käytön. Hän solmiensi kerran elämässään suhteen mie-heen, joka oli “kunnollinen”, ts. eikäyttänyt liikaa alkoholia. Leena alkoiottaa vastaan lyhyitä työsuhteita. Hänalkoi asettaa rajoja sille miten paljonhän jaksaa kunnella ystävättäriensävali-tuksia ja murheita. Hän oppi myösettä hänellä oli ollut taipumus ottaatoistenkin murheita kannettavakseen.Nyt hän päätti yrittää olla kantamattaenään turhia murheita. Hän alkoi myösoppialepäämään ja kuuntelemaan milloinhän ei jaksa ja milloin jaksaa ja kuinkapaljon.

Leenan lopettaessa keskustelut hänilmoitti ottavansa tarvittaessa yhteyttä,mutta tässä vaiheessa hän haluaaselviytyä omillaan.”

ASIAKAS 2: “Esitietoja: Anne on 35vnainen, jolla oli ollut vaikeuksia avio-liitossaan usean vuoden ajan.Tilanteen pahentuessa hän päättihakea avioeroa v 90. Perheen 3 lastajäivät isälle mm. asunto, talous jakouluasioiden takia.

Avioeron jälkeen vuonna 90 Annealoitti jatko-opinnot Yliopistossa.Aviopuo-lisoiden väliset riidatvaikeuttivat lasten tapaamisia.Masennuksen pahen-tuessa hänhakeutui psykologin hoitoon v.92.Myöhemmin hänet ohjattiin hoitoonKuntoutussäätiön konsultaa-tiokeskukseen v.95. Lähettävän psy-kiatrin mukaan kyseessä oli krooninenmasentuneisuus (3004A). Tässä vai-heessa potilaan hyvin alkaneet opinnotolivat olleet keskeytyneinä vuoden ajan.

Hoitosuhteen luominen: Kolmen

ensim-mäisen käynnin aikanapotilaan tilan-teeseen tutustuttiin.Potilas itki pää-sääntöisesti nämäkäynnit. Hän pystyi kuitenkinjäsentelemään asioitaan ja sai paljontilaa kertoa kokemuksistaan.

Uudelleen määrittelyä /muutosproses-si: Ensimmäistenkäyntien aikana potilas saikannustavaa palautettarohkeudestaan tehdä näin isoja javaikeita päätöksiä. Ensimmäisissäkeskusteluissa alettiin etsiä niitä nä-kymiä, joihin näin rankat ratkaisut ovatmahdollisesti johtamassa ja minkätakia hän on niihin lähtenyt. Potilastarttui hanakasti tarjottuunmahdollisuuteen, että tämä nykyinenhuono olo sekä aikaisemmat vaikeatratkaisut ovat kenties merkkinäjostakin suuremmastamuutosprosessista, joka hänellä onmeneillään.

Muutosprosessille alettiin hakea kon-kreettisia tulevaisuusnäkymiä. Pyrittiinmyös määrittelemään mistä potilashaluaa eroon. Keskeisiä asioita, joistapotilas halusi eroon olivat erilaisetriippuvuudet muista ihmisistä. Hännimesi muutosprosessinsa “uudenelämän rakennusprojektiksi".

Edistymisen kartoitus javahvistaminen: Seuraavilla 2-3:llakäynnillä keskityttiin hakemaan uusiamerkkejä siitä, että potilas oliedistymässä projektissaan jairtautumassa “riippuvuuksistaan”.Näitä konkreettisia esimerkkejä alkoihiljalleen löytyä ja niissä edistymisestäpotilas sairunsaasti kannustavaa palautetta.Samalla hahmoteltiin millaista elämäolisi vuoden kuluttua, jos hyvin alkanutkehitys jatkuisi. Potilas pystyi kertakerralta paremmin kuvaamaan tavoit-teitaan ja konkretisoimaan niitä.

30

Mielikuvat muutoksesta: Potilaan kans-sa läpikäytiin myös minkälaisia mieli-kuvia hänen “uuden elämän raken-nusprojektinsa” hänessä synnytti.Potilaan mukaan hän oli hakemassaympyrän muotoista paikkaasielussaan - tällainen paikka siellä on.Aikaisemmin hänen sielussaan oliollut terävä-kärkinen kolmio, joka onhiertänyt häntä vereslihalle japakottanut tälle matkalle.

Nyt kun projekti oli hyvää vauhtiaetenemässä alkoivat kolmion kulmatjo hioutua ja muuttua monikulmionkautta kohti ympyrää. Muutos jakasvuprosessi aiheuttivat yhä melkopaljon kipuja. Kun potilas oli käynyt 6-7 kertaa konsultaa-tiokeskuksessa,hänen vointinsa oli silmin nähdenparantunut. Itkuisuutta esiintyi enääharvoin, ulkonäöstä huolehtiminen oliparantunut, ajatukset olivat paljontoiveikkaampia ja valoi-sampia. Hän olialkanut toimia ja harrastaa moniaasioita, jotka olivat jääneet huononolon aiheuttaman eris-täytyneisyyskauden aikana. Potilas teki myösuseita käytännön valintoja japäätöksiä, jotka olivat roikkuneet jopitkään.

Yhdeksän käyntikerran jälkeen potilaspalasi takaisin työelämään, johon hänei ollut pystynyt 2-3 vuoteen. Hän jatkoimyös kesken jääneitä opintojaan.Asteikolla 1-10, jossa 1 merkitsipahinta vaihetta viime vuosina ja 10rittävän hyvää tilannetta, potilas arvioiolevansa 7:ssä.”

INDIKAATIOT JAKONTRAINDIKAATIOT

Näkemyksemme mukaan ratkaisu-keskeinen asiakastyö ei ole vaintiettyjen “strategioiden” tai

“tekniikoiden” soveltamista, vaanennen kaikkea tapaasennoitua asiakkaaseen, tapa ra-kentaa yhteistyösuhdetta - asiakkaanomia tavoitteita ja voimavaroja kun-nioittaen. Siksi ratkaisukeskeistätyötapaa ja periaatteita voidaan so-veltaa kaikkien asiakkaiden/potilaidenkohdalla. Mitä se käytännössä kunkinasiakkaan kohdalla tarkoittaa, onräätälöitävä yksilöllisesti asiakkaan/perheen ainutkertaiseen tilanteeseen.

Kontraindikaatioita ratkaisukeskeisenlähestymistavan käytölleasiakastyössäei siten ole, paitsi siinä mielessä, ettätoisinaan ovat MUUT TOIMENPITEETtarpeen ratkaisukeskeisen asiakas-suhteen rinnalla (Niiden tarvetta ar-vioitaessa voi masennuksen astettaarvioida psykiatrisen tautiluokituksenmukaisesti. Tältä osin voi sairaus-näkökulma täydentääratkaisukeskeistä näkökulmaa): Koskamasennus on potentiaalisestihengenvaarallinen tila, onITSEMURHARISKIÄ arvioitavatoistuvasti yhteistyön jatkuessa - kutenkaikkien psykoterapioiden kohdalla onsuositeltu (22) - ja tarvittaessa tur-vauduttava SAIRAALAHOITOON.

LÄÄKEHOIDON tarvetta tulee niin ikäänarvioida toistuvasti yhteistyönjatkuessa - esimerkiksi psykiatri E.Iso-metsän kuvaamien periaatteidenmukaisesti (1).SAIRASLOMAN tai -ELÄKKEEN tarvesaattaa myös nousta esiin.LASTEN ja NUORTEN masennustilatedellyttävät koko perheen vuoro-vaikutussuhteiden ristiriitojen tar-kastelua ja hoitamista. Kaikissanäissä tilanteissa on kuitenkinmahdollista toimia ratkaisukeskeisiäyhteistyön

31

32

rakentamiseen pyrkiviä periaatteitanoudattaen ja säilyttää yhteistyösuhdeasiakkaan/perheen kanssajatkossakin.

POHDINTAA

Kun tiedetään masennusoireiden ylei-syys yleislääkärin vastaanotolla ja senlaaja kansanterveydellinen ja -talou-dellinen merkitys olisi tärkeää, ettäperusterveydenhuollossa löytyisiuusia keinoja kohdatamasennuspotilaita pelkänlääkehoidon lisäksi.

Eräissä tutkimuksissa on arveltu, ettäperusterveydenhuollon lääkärien ma-sennuksen tunnistamisherkkyyteenvaikuttaa tietoisuus siitä, onko hänellähallinnassaan keinoja masennus-potilaan elämäntilanteen kokonais-valtaiseen kohtaamiseen ja jatko-työstämiseen.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapasopii hyvin yleislääkärin hallitsemientyövälineiden täydennykseksi. Seantaa monissa ongelmatilanteissauudenlaisia etenemiskeinoja.Lähestymistapaa voi soveltaa ja ottaakäyttöön asteittain. Senperusteellisempi hallinta vaatiikuitenkin useamman vuodenopiskelun, työnohjauksen ja käytännönharjoittelun.

Kuvaamamme vaihtoehtoiset näkö-kulmat masennukseen ovat konkreet-tinen esimerkki yleisemmästä ongel-masta hoito- ja asiakastyössä. Häiriö-, ongelma- ja sairauskeskeiset näkö-kulmat, joita mm. diagnostinenkäytäntö edustaa (ts. yksilönpuutteiden, oireiden, ongelmienpainottaminen), eivät ole koko ihmisenhoidon kannalta riittäviä (23).Hoidossa tarvitaan myös yksilön ja

perheen vahvojen puolien, voima-varojen, omien tavoitteiden ja keinojenkunnioittamista, tukemista ja esiinnostamista.

KIRJALLISUUTTA

1 Isometsä,E. Masennuslääkettä ma- sentuneelle? SLL, 15: 1653-1658, 1996.2 Konsensuslausuma “Depressio - tunnistaminen ja hoito” , SuomenAka temia ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 30.11.19943 Koski,J.T. Horisonttiensulautumisia. Keskustelua Hans-Georg Gadamerin kanssa hermeneutiikasta,kasvamisesta, tietämisestä ja kasvatustieteestä. Helsinki: Helsingin Yliopiston opet tajan- koulutuslaitos 19954 Kierkegaard, S. Either/Or .: Princeton: Princeton University Press 1944: 194. (Alkuteos 1843)5 Aristoteles, The Works of Aristotletransl. into English, Vol. VII: Problemata. Oxford, 1927. (Viittaus teoksessa (7, s.18)).6 Ferretti, S. Cassirer, Panofsky, and Warburg . Symbol, Art, and History.New Haven: Yale University Press 1989.7 Klibansky,R.;Panofsky,E. & Saxl,F .Sat urn and Melancholy. New York: Basic Books 1964.8 Wulff,H.R.; Pedersen,S.A. & Rosen- berg,R . Philosophy of Medicine. An introduction (2nd ed.). Oxford: Blackwell 1990.9 Heidegger,M. Being and Time. Oxford: Blackwell 1980. (Alkuteos 1927)10 Huttunen,M. Masennus ja luovuus. Duodecim, 110:223-224, 1994.11 Mattila,A. Filosofien vastaanotot yleistyvät Euroopassa, Helsingin Sano- mat, 26.8.1994.12 Schuster,S.C. Report on applying phi losophy in philosophical counseling, The International Journal of Applied Phi losophy 1995; 9 (2): 51-55.13 Berg,I.K. Family-based services. A solu tion-focused approach. New York:

32

Norton 1994.14 Berg,I.K. & Miller,S. Ihmeitä tapahtuu: Alkoholiongelmien ratkaisukeskeinen hoito. Järvenpää:Lyhytterapiainstituutti 1992.15 DeShazer,S. Keys to solution in brief therapy. New York: Norton 1985.16 Furman,B. & Ahola,T. Muuttuset: Terapiasta ratkaisuihin. Järvenpää: Lyhytterapiainstituutti 1993.17 O’Hanlon,W.H. & Weiner-Davis,M. Ratkaisut löytyvät: Psykoterapian uusi suunta. Helsinki: Tammi 1990.18 Mynors-Wallis,L.M.; Gath,D.H.;Lloyd- Thomas,A.R. & Tomlinson,D. Randomized controlled trial comparing problem solving treatment with

amitriptyline and placebo for major de- pression in primary care, Br Med J 1995;310:441-5.19 Mattila, A. Milton H. Erickson: Viikinki- intiaani (1901-1980), Psykologia1995;3 (Liite):2-11.20 Gordon,D.C. & Meyers-Anderson,M. Phoenix: Therapeutic patterns ofMilton H. Ericson. Cupertino,CA: Meta 1981; 19.21 Coyne,J.C. Thinking postcognitively about depression. Teoksessa Freeman,A.; Simon,K.M.; Beutler,L.E. & Arkowitz,H. (toim.). Comprehensive handbook of cognitive therapy. New York: Plenum Press, 1989.22 Huttunen,M.O. Masennus-tilojen psyko- terapiasta. Duodecim 110: 307-319,1994.23 Riikonen,E. & Mattila,A. Ovatko psy- kiatriset ongelmakäsitykset ja -luokitukset masentavia?. Duodecim 110: 347-359, 1994.

33

HALLITUS TIEDOTTAA

RATKES ry:n vuosikokous pidettiin 10.4.1997

Vuosikokous valitsi yhdistyksen uuden hallituksenja toimihenkilöt seuraavasti:

puheenjohtaja HARRI HELLEvarapuheenjohtaja BEN FURMANyhdistyksen sihteeri VERA VAURAMOrahastonhoitaja RIITTA HUURROS

Hallituksen jäseniksi ja heidän varajäsenikseen valittiin:

Ben Furman Tiina Tarkkanen Lauri Heikkilä Aapo Pääkkö Anneli Litovaara Marja-Leena Ojansuu Riitta Huurros Sirpa Laakso Liisa Tuovinen Sara Vataja Auli Kiminki Leena Helle Merja Iso-Aho Kaarina Jantunen