1

5/2011 SYYSKUU

Puolustusvoimauudistuksen linjaukset s.6

2

Kansikuva: Miinalaiva Pohjanmaan miinamestarin Henri Roineen mielestä Atalanta-operaatio antoi monia ammattitaitoa lisääviä kokemuksia.Kuva: Samuli Vahteristo

5/2011 SYYSKUU

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti,Member of the European Military

Press Association

Kirjoittajat esittävät lehdessämme omia mielipiteitään. Toimitus ei vas-taa tilaamatta jätetyistä kirjoituksista ja kuvista eikä niiden säilytyksestä.

Taitto: Simo NummiPuh. 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

Painotalo Painorauma Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Ari PakarinenPuh. 050 355 7289ari.pakarinen@paallystoliitto.fi

TOIMITUSSIHTEERI:Samuli VahteristoPuh. 050 561 1455samuli.vahteristo@pp1.inet.fi

VAKITUISET AVUSTAJAT:Anders HagmanPuh. 0400 895 857anders.hagman@kolumbus.fi Arto PenttinenPuh. 050 443 1409arto.penttinen@paallystoliitto.fiAntti KymäläinenPuh. 040 828 2758antti.kymalainen@kolumbus.fiJari RautiokoskiPuh. 050 514 2341jari.rautiokoski@paallystoliitto.fiMatti VihurilaPuh. 040 518 6672matti.vihurila@hotmail.fi

MAINOSMYYNTI:Etelä-Suomen Lehtipalvelut KyKäpytie 4 I, 13720 PAROLAOlavi Waljakka 040 7465 340olavi.waljakka@pp.inet.fi

SUOMEN ALIUPSEERIVUOSINA 1930-44,ASEMIES V.1945,SAULI VV.1946-53,ALIUPSEERI VV.1954-74,TOIMIUPSEERI VV. 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA81. vuosikertailmestyy 7 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

Seuraavaan numeroon tarkoi-tetut jutut tulee olla toimituk-sessa viimeistään 14.10. Leh-ti on lukijoilla 2.11.

EUROMIL

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

SA

NA

N S

ÄIL

Ä

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

JÄ

RJE

STÖ

PÄÄ

LLIK

KÖ

LIIK

UN

TA

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T

EV

P

PÄ

ÄLL

YS

TÖ B

RIE

FLY

SV

EN

SK

RE

SU

MÉ

11 12 14 28 32 34 38 39

4 5615283032

UNK-yhteistyön syventäminen puntarissa

Säästöt rapauttavat puolustuskykyä

Komentaja julkisti puolustusvoimauudistuksen linjauksia

Yhdistysten perinteet varmaan talteen

Kuntoliikkujan ravinto

Golfia liittotasolla ensi kertaa

Perhelomalla laatuaikaa

ME

RIV

OIM

ISS

A 1

6

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • toimisto@paallystoliitto.fi • Vaihde 04030-19290 • Faksi 09-726 2299 Toimisto avoinna 8.30–11.30, 12.00-16.00, kesä–elokuu klo 15.30:een • s-posti: etunimi.sukunimi@paallystoliitto.fiPuheenjohtaja Antti Kuivalainen 04030-19291, 040 566 5504 Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 04030-19292, 050 443 1409. Jäsensihteeri (lomat ja osoitteenmuutokset, ma-pe) Pirkko Juslin 04030-19290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Sakari Vuorenmaa 04030-19294, 0299 500 783 Markku Virtanen 04030-19295, 0299 500 798, Mika Ala-Hiiro 04030-19296, 040 5094 973. HUOM! Tekstiviestit toimivat vain matkapuhelinnumeroissa.LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 e-mail: aatsto@lindell.inet.fi

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

Kannanotot puolustusvoimauudistuksesta saivat uut-ta virtaa hallituksen budjettiesityksen julkaisusta. Puolustusvoimat on nyt laitettu selkä seinää vasten. Suunnitelmallinen ja hallitusti toteutettava kehittämi-

nen joudutaan heittämään romukoppaan. Budjettiesityksessä suunniteltu rahoituskehys ei riitä juuri mihin-kään. Kaikesta joudutaan leikkaamaan, oli se järkevää tai ei. Suunniteltua reserviä ei pystytä kouluttamaan eikä varustamaan laadukkaasti. Suurin häviäjä tulee olemaan maanpuolustusval-mius.Puolustusvoimain komentaja esitteli henkilöstölle ja viestimille pidetyssä tiedotustilaisuudessa tarvittavan muutoksen koko-luokkia. Jokainen, joka on perehtynyt puolustusvoimien toimin-taa, pystyy arvioimaan niiden vaikutuksen. Kenraali Ari Puheloinen ei korostanut irtisanomisia eikä lomau-tuksia, vaan piti niitä vihonviimeisimpinä keinoina. Julkisuudessa on kuitenkin arvioitu, että muutos edellyttää myös irtisanomia, ja puolustusministerin mukaan nämä koskevat myös ammatti-sotilaita.Ammattisotilaat ovat kouluttautuneet yhden työnantajan eli puo-lustusvoimien käyttöön. Urasuunnittelulla ammattisotilaat val-mennetaan ylempiin ja vaativampiin tehtäviin. Kriisihallintatehtä-vät ovat osa tätä valmentautumista. Tätä oppia ja kokemusta ei voi hankkia siviilistä eikä sitä pysty myöskään hyödyntämään muilla työmarkkinoilla. Irtisanottu ammattisotilas on täysin tyh-jän päällä.

Jos puolustusvoimat joutuu harkitsemaan yhtenä sopeuttamis-keinona ammattisotilaiden irtisanomisia, tulee keinovalikoimaa täydentää myös erilaisilla eläkeratkaisuilla. Vuoden 1995 eläke-uudistuksessa sotilaiden eläkeikää nostettiin 7 vuodella ja eläk-keiden tasoa leikattiin 5 prosentilla. Myöhemmin tullut elinaika-kerroin pakottaa sotilaat palvelemaan suunniteltua pidempään. Ammattisotilaiden ikärakenne ja urakierto on vääristynyt sekä rauhan- että sodanajan organisaatioissa.Puolustusvoimauudistus muuttaa todennäköisesti merkittävästi ammattisotilaiden tehtävärakennetta. Aiempien eläkeuudistus-ten aiheuttama ikärakenteen vääristymä pahenee entisestään. Puolustusvoimien toiminnan tasapainottaminen onnistuu hel-pommin ja on lopputulokseltaan selkeästi parempi, jos vääris-tynyttä ikärakennetta korjataan samanaikaisesti. Erilaiset eläk-keisiin liittyvät ratkaisut ovat nyt avainasemassa. Jo pelkkä elinaikakertoimen poistaminen sotilailta auttaisi ikärakenteen korjaamista merkittävästi. Yritysmaailmassa ”eläkekorttia” käy-tetään toistuvasti.

Antti Kuivalainenpuheenjohtaja

Ammattisotilaidenirtisanomisiavältettävä

4

Päällystöliiton ja upseeriliiton halli-tukset kokoontuivat Helsinkiin yh-teiseen seminaariin elokuussa.

Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella mahdollisuuksia liittojen välisen yhteistyön lisäämiseen valmistelutyöryhmien tekemi-en selvitysten pohjalta. Päällystöliiton kan-nalta esiin nostettiin tärkeitä kysymyksiä, joita olivat tavoitteellinen palkkapolitiikka, puolustushaarakohtaisen edunvalvonnan järjestelyt ja jäsenten tasavertainen asema organisaatiossa.Neuvottelukunta on toiminut yli viisi vuot-ta ja perustamisen yhteydessä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ainakin Päällystöliiton näkökulmasta katsottuna. Yhteistyö on edistänyt myös käytännössä Päällystöliiton oman toiminnan kehittämis-tä. Päällystöliitto on tänä aikana siirtynyt keskusjärjestö Akavan jäseneksi 2009 ja on muuttanut Upseeritaloon 2010. Edun-valvontaa hoidetaan neuvottelukunnassa

ja VAKAVA:n valtion neuvottelukunnan alai-suuteen perustetussa puolustus- ja rajaja-ostossa.

Onko mahdollisuuksiayhteistyön edelleenkehittämiseen?Liitot ovat selvittäneet vuoden 2010 ja 2011 aikana yhteistyön kehittämistä ja sa-malla on tutkittu edellytyksiä mahdolliseen yhdistymiseen. Selvitystyössä on erityises-ti keskitytty edellisessä 2006 tehdyssä sel-vityksessä ilmenneisiin erityiskysymyksiin.Yhteistyöselvityksessä on erityisesti sel-vitetty palkkapolitiikkaa, päätöksenteko-organisaatiota ja evp-jäsenyyttä. Työryh-missä tehdyissä selvityksissä on pyritty löytämään ratkaisuja liittojen toimintata-pamalleissa ja tavoitteissa oleviin eroavai-suuksiin. Tämän hetkiseen tilanteeseen on myös Päällystöliiton hallitus perehtynyt ja antanut eväitä työryhmätyöskentelyn jatka-

Päällystöliiton ja Upseeriliiton yhteis-työselvityksen perusteella perustet-tiin vuonna 2006 Upseerien ammat-tijärjestöjen neuvottelukunta UNK. Neuvottelukunnan tarkoituksena on ollut yhteistyötä tiivistämällä tehos-taa edunvalvontaa ja sopimustoimin-taa. Liittojen yhteistyötä on myös pyritty kehittämään ja osapuolten yhteisenä tavoitteena on ollut pyrkiä entisestään syventämään ja laajenta-maan yhteistyötä.

UNK-yhteistyön syventämisen edellytykset Teksti ja kuva: Ari Pakarinen

miselle ja seminaarissa esiin tulleiden on-gelmakohtien ratkaisemiseksi.Kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää varmistaa, että nykyisten Päällys-töliiton jäsenten edunvalvonta varmiste-taan kaikissa ratkaisuissa. Tämä koskee niin itsenäisenä liittona jatkamista kuin mahdollista yhdistymistilannetta.

Edustajakokous tekeepäätökset jatkostaPäällystöliiton edustajakokous on edellyttä-nyt, että tekeillä olevasta yhteistyöselvityk-sestä annetaan väliraportti 2011 edustaja-kokouksessa ja lopullinen päätös tehdään viimeistään 2012 edustajakokouksessa. 2011 edustajakokous tekee arvion selvi-tyksen nykytilasta ja päätöksen osallistu-misesta hankkeen jatkoselvityksiin. Se voi myös asettaa jatkotyölle tavoitteita tai eh-toja.Mahdolliseen henkilöjäsenyyteen siirryttä-essä Päällystöliiton päätöksenteko-organi-saatio tulee tarjoamaan jokaiselle jäsenelle mahdollisuuden osallistua henkilökohtai-sesti tai valtuutettujen välityksellä osallis-tua päätöksentekoon, kun liiton tulevaisuut-ta ratkaistaan.Paikallisyhdistykset ovat jälleen tärkeässä roolissa marraskuun edustajakokoukses-sa. Edustajakokousmateriaalin tulee pe-rehtyä ja tehdä yhdistyksen linjauksia pää-tösasioissa. Liiton hallituksen jäsenet ovat yhdistysten käytössä omilla tiedotusvas-tuualueillaan edustajakokoukseen valmis-tauduttaessa.

Päällystöliiton ja koko puolustusvoimien tulevaisuus askarruttaa harjoituksen tauolla asiasta keskustelevia Tapani Männistöä, Pertti Hautamäkeä, Tapio Vähätaloa ja Veli-Pekka Virtasta Niinisalosta.

Upseerien ammattijärjestöjen

neuvottelukunta UNK

Puolustusvoimain komentaja käsitte-li syyskuun 1. päivän tiedotustilai-suudessa ensi ja seuraavien vuosi-

en rahoitustilannetta. Komentajan mukaan hallitusohjelmassa vuoteen 2015 edelly-tetyn 200 miljoonan menoleikkauksen li-säksi puolustusvoimat joutuu puristamaan budjettinsa sisältä reilusti toisen mokoman lisää kustannustason nousun vuoksi. To-dellinen säästötarve on näin ollen yli 400 miljoonaa euroa, minkä päälle tulevat vielä puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon aiheuttamat 100 miljoonan kulut. Viime vuosien rahoituskehitys on komen-tajan mukaan ollut kaikin puolin epätoi-vottava. Tietohallinto-, kiinteistö- ja henki-löstökulut sekä kansainvälisen toiminnan kustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet,

Kannanotto 12.9.2011

Upseerit ja opistoupseerit huolissaan puolus-tusvoimien toimin-taedellytysten säilymisestä

Akavalaiset Upseeriliitto ry. ja Päällys-töliitto ry. ovat huolestuneita valtio-varainministeriön kaavailemista puo-

lustusvoimien määrärahojen leikkauksista. Vasta kaksi vuotta sitten laaditun puolus-tusselonteon mukaisesta määrärahatasos-ta ei voida tinkiä näin nopealla aikataululla. Nyt puolustusvoimia ollaan ajamassa tilan-teeseen, jossa se ei enää selviydy lakisää-teisistä tehtävistään.Puolustusvoimauudistuksen pakottami-nen nopeutettuun aikatauluun vaikeuttaa puolustusvoimien jokapäiväisiä tehtäviä. Varuskuntaverkossa tapahtuvat hallitse-mattomat muutokset tulevat väistämättä heijastumaan varusmiesten ja reserviläis-ten palvelusolosuhteisiin, koulutuksen ta-soon ja palvelusturvallisuuteen sekä ky-kyyn puolustaa Suomen valtakunnan koko aluetta. Alueellisten joukkojen varustami-sen laiminlyönti heijastuisi koko puolustuk-sen uskottavuuteen ulkovaltojen silmissä vuosikymmeniksi.Järjestöt odottavat hallitukselta ja edus-kunnalta kohtuullisuutta suunniteltujen leik-kausten määrään ja aikatauluun, jotta puo-lustusvoimauudistus voitaisiin toteuttaa hallitusti.Puolustusministerin väläyttämä upseerien ja opistoupseerien irtisanominen on tyrmis-tyttävä ja itsenäisen Suomen historiassa ennennäkemätön vaihtoehto. Ammattisoti-laat ovat kouluttautuneet käytännössä yh-den työnantajan, puolustusvoimien, käyt-töön ja edellyttävät vastineeksi lojaaliutta myös työnantajalta. Puolustusvoimissa ei ole tällä hetkelläkään riittävästi upseereita ja opistoupseereita edes nykyistä pienem-män sodan ajan 250 000 sotilaan kenttäar-meijan johtotehtäviin. Myös jokapäiväinen varusmieskoulutus kärsii jo nyt henkilöstö-pulasta.

Säästöt rapauttavat puolustuskykyäTeksti: Antti Kymäläinen Kuva: Samuli Vahteristo

minkä vuoksi ydintehtäviin on ollut käytettä-vissä entistä vähemmän varoja. Sotaharjoi-tuspäivien, lentotuntien ja alusvuorokausi-en sekä koulutettujen reserviläisten määrät ovat tämän seurauksena vähentyneet. Kaikki ajateltavissa olevat puolustusvoimi-en menojen leikkauskohteet ovat ongelmal-lisia. Varusmies- ja reserviläiskoulutukses-ta tinkiminen näkyy pitkään suorituskyvyn laskuna. Lentotuntien leikkaaminen puo-lestaan saattaa pahimmillaan vaarantaa lentoturvallisuuden. Puolustusmateriaalin hankintojen lykkäämistä tai siirtämistä ra-joittavat omat, teollisuuden tuotannon aika-tauluista johtuvat tekijänsä.Leikattava kuitenkin on ja kuten sanonta kuuluu: pakon edessä koiraskin poikii. To-dennäköisesti seurauksista huolimatta tule-vien vuosien kertausharjoituksia karsitaan, lentämistä sekä purjehtimista vähennetään ja varusmiehet harjoittelevat entistä vä-hemmän maastossa. Materiaalihankkeisiin-kin joudutaan puuttumaan.Valtion ensi vuoden talousarvioesitys tar-kentui hallituksen budjettikäsittelyssä syys-kuun puolivälissä. Päätösten perusteella puolustusvoimat määrittää tarkemmat käy-tännön säästötoimenpiteet.

Puolustusministerin väläyt-tämä upseerien ja opistoup-seerien irtisanominen on tyrmistyttävä ja itsenäisen Suomen historiassa ennen-näkemätön vaihtoehto.

5

Puolustusvoimain komentaja, kenraa-li Ari Puheloinen tiedotti syyskuun alussa henkilöstölle ja tiedotusvä-

lineille puolustusvoimauudistuksen suun-nittelutilanteesta. Saadut tiedot valaisevat puolustusvoimien uutta organisaatioraken-netta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuo-den 2015 alussa. Uudistuksen suunnitte-lu- ja toimeenpanoaika lyhenee näin ollen vuodella aiemmin ilmoitetusta.Johtamis- ja hallintotasoja vähennetään ja puolustusvoimien kokoonpano suunnitel-laan kolmiportaiseksi. Tämä tarkoittaa käy-tännössä sotilasläänien esikuntien lakkaut-tamista. Aluetoimistot säilyvät uudessakin

organisaatiossa. Perusteellisen muutoksen kohteeksi joutuvat logistiikan toimijat – Maa-, Meri- ja Ilmavoimien materiaalilaitok-set sekä huoltorykmentit. Näiden osalta ha-lutaan poistaa päällekkäisyydet ja tehostaa toimintaa. Logistiikan toimijat ja yhteisten palvelujen tuottajat kootaan Pääesikunnan alaisiksi laitoksiksi.Lakkautettavien varuskuntien nimiä eikä edes määriä tuotu vielä esiin. Komentajan mukaan esikuntien, joukko-osastojen ja lai-tosten määrä tulee kuitenkin olemaan ny-kyistä selkeästi pienempi.Henkilöstöä vähennetään merkittävästi ja vähennykset koskevat sekä sotilaita että

Komentaja julkisti puolustus-voimauudistuksen linjauksiaTeksti: Antti Kymäläinen Kuvat: Puolustusvoimat

siviileitä. Vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta. Osa henkilöstöstä siirtyy kumppanien ja perus-tettavien yhtiöiden palvelukseen. Irtisanou-tumisiinkin varaudutaan.Uudistuksessa puolustusvoimat lupaa nou-dattaa vastuullisen ja hyvän työnantajan pe-riaatteita.Puolustusvoimain komentajan lehdistötilai-suus oli lähes reaaliajassa henkilöstön kat-seltavissa Youtube.com-videopalvelussa. Toivottavasti tämä käytäntö jatkuu ja se aika on taaksejäänyttä, jolloin henkilöstö luki aamulehdestään työpaikkaansa koh-distuvista muutoksista.

Puolustusvoimien henkilöstömäärä31.12.2010 yht. 15 191 työntekijää

Puolustusbudjetti yht. 2 508 M€

Sop.sotilaat 189

Upseerit (SM ja SK) 2854

Upseerit (maru) 32

Erikoisups. 876

Opistoups. 2560

Aliups. 2396

Siviilit 6284

Palkat 735 M€

Kiinteistömenot 226 M€

Muut toimintamenot 571 M€

Toimintamenojen tilausvaltuudet 166 M€

Puolustusmateriaali-

hankinnat 750 M€

Krtiisinhallinta 56,9 M€

PLM ml ALV 348 M€

25,7 %

7,9 %

20,0 %

26,3 %

12,2 %2,1 %

5,8 %

18,8 %

5,8 %

16,8 %

15,8 %

41,4 %

1,2 %

0,2 %

6

Henkilöstöä vähennetään merkittävästi ja vähennykset koskevat sekä sotilaita että siviileitä. Vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta.

Puolustusvoima-uudistuksen linjaukset

- Poliittiset päätökset uudistuksesta halutaan kesään 2012 mennessä, uusi organisaatio käyttöön vuoden 2015 alussa.

- Rauhan- ja sodanajan vahvuutta pienennetään.

- Johtamis- ja hallintotasoja vähennetään ja tukitoi- mintoja organisoidaan uudelleen.

- Joukko-osastoja, laitoksia, tukikohtia ja toimi- paikkoja lakkautetaan ja yhdistetään.

- Tarpeettomista ja vähemmän tärkeistä alueista ja kiinteistöistä luovutaan.

- Sotilas- ja siviilihenkilöstöä vähennetään merkit- tävästi, keinoina eläköitymisen ja muun vaihtu- vuuden hyödyntäminen, kumppanuudet ja yhtiöi- tämiset, lisäksi varaudutaan irtisanomisiin.

- Materiaalihankinnoista ja logistiikasta poistetaan päällekkäisyydet ja toimintaa tehostetaan.

- Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden vi- ranomaisten tukeminen ja osallistuminen kan- sainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyvät puolustusvoimien tehtävinä.

- Yleisen asevelvollisuuden toimivuus varmiste- taan, varusmiespalvelusaikaa lyhennetään noin kahdella viikolla.

- Puolustusperiaatetta kehitetään alueellisen puo- lustuksen pohjalta.

- Puolustusvoimien toiminta jatkuu maan eri osissa.

- Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa sekä tuki maanpuolustustyölle varmistetaan aluetoimisto verkoston avulla.

7

8

Lakkauttaminen olisi kova paikkaTeksti: Antti Kymäläinen Kuvat: Antti Kymäläinen ja Marko Jalkanen

Raskainta henkilöstölle on epätietoisuus tulevasta, kuvailee yliluutnantti Kari Sinkkonen puolustusvoimauudistuksen herättämiä tuntoja.

Itselleni mahdollinen Pohjois-Karjalan Pri-kaatin lakkauttaminen osana puolustus-voimauudistusta olisi niin sanotusti kova

paikka. Toivon, etten joudu valitsemaan tu-levaisuuttani perheeni ja puolustusvoimien välillä, miettii varuskuntien lakkautuslistan kestosuosikissa palveleva yliluutnantti Kari Sinkkonen.Sinkkonen on juurtunut Pohjois-Karjalaan, eikä muuttaminen muualle sen enempää kuin reppumiehen elämäkään kovasti hou-kuttele.- Täällä on suku, lasten kasvuympäristö, harrastukset ja puolison työpaikka. Uudella paikkakunnalla kaikki olisi aloitettava alus-ta.Sinkkonen toivoo, että mahdolliset varus-kuntien lakkautuspäätökset saataisiin tie-toon mahdollisimman aikaisessa vaihees-sa. Tällöin henkilöstö perheineen pystyisi paremmin valmistautumaan tulevaan.Päällimmäinen toive on tietysti se, että työ puolustusvoimissa jatkuisi uudistuksen jäl-keenkin. Sinkkonen on valmis uusiin haas-teisiin, mutta pitää osaltaan mahdollisena paluuta myös uran alkuaskelille eli joukku-een kouluttajaksi. Puolustusvoimauudistuksella haetaan kus-tannustehokkuutta. Sinkkonen toivoo, että tavoitteeseen päästään yksinkertaistamal-la puolustusvoimien rakennetta ja toimin-taa. Henkilöstöresursseista lisää tehoja ei enää löydy, ainakaan koulutustehtävistä.- Työssäjaksamisen suhteen kaikki on jo ve-detty äärimmilleen perusyksiköissä.Lähivuosien menoleikkaukset Sinkkonen kohdistaisi materiaalihankkeisiin ja harjoi-tustoimintaan.- Suuret yhtymän taisteluharjoitukset voi-si poistaa vuosigrafiikoista ja keskittyä joukko-osastoissa tapahtuviin taisteluhar-joituksiin. Isommissakaan harjoituksissa yksittäinen varusmies ei näe komppaniaa suurempaa raamia. Henkilökunnan harjoit-telu osana laajempaa kokonaisuutta onnis-tunee esikuntaharjoituksilla tai oman jouk-ko-osaston puitteissa.Henkilöstön lomauttamista Sinkkonen pitää moraalisesti kyseenalaisena.- Mitä yhteiskunnassa ajatellaan, jos maan turvallisuusorganisaatioon kuuluvat ja Suo-men koskemattomuuden puolustamiseen sitoutuneet sotilaat lomautetaan?

9

Puolustusvoimien säästövaateet vai-kuttavat rajuilta. Komentajan tiedo-tustilaisuuden nähtyäni tuntui siltä,

että lähes koko puolustusvoimien toimin-ta pitäisi määräajaksi lopettaa vaadittujen säästöjen saavuttamiseksi, sanoo Länsi-Suomen Huoltorykmentissä työskentelevä yliluutnantti Jarkko Mäkinen.Henkilöstön lomauttamista säästökohtee-na Mäkinen ei pidä toimivana ratkaisuna. - Varusmiehiä on koulutettava ja koulutuk-sen tukitoimintojen on toimittava, eikä pal-velusturvallisuutta saa vaarantaa. Tämän vuoksi hän toivoo, ettei lomautuk-siin jouduta turvautumaan. Puolustusvoimi-en lakisääteisten tehtävien ja lomautusten yhteensovittaminen olisi erittäin haasteel-lista ja henkilöstöä kuluttavaa.Puolustusvoimauudistuksen Mäkinen nä-kee tarpeellisena.

- Puolustusvoimia on ajanmukaistettava. Päällekkäisiä ja osittain jopa tarpeettomia-kin toimintoja tulee karsia ja hakea toimin-nalle taloudellisuutta ja tehokkuutta.Ensisijaisena säästökohteena hän pitää varuskuntien ja välijohtoportaiden lakkaut-tamisia tai yhdistämisiä sekä niiden yhtey-teen ajoitettavia henkilöstöjärjestelyjä.- Irtisanomisilta ei vältyttäne, mutta niiden vähentämiseksi eläkeoikeuden saavutta-neita tulisi rohkaista irtautumaan työelä-mästä ansaituille eläkepäiville, kannustaa Mäkinen.Irtisanomiset tai muutot toiselle paikkakun-nalle tulevat olemaan raskaita. Mäkinen toi-voo, että kaikille löytyisi ystävistä ja lähim-mäisistä muodostuva tukiverkosto, joka auttaisi jaksamaan muutoksessa.- Itse olen ollut onnellisessa asemassa, eivätkä aiemmat rakennemuutokset ole

Lomauttaminen olisi huono ratkaisu

Yliluutnantti Jarkko Mäkinen säästäisi myös materiaalihankinnoista. ”Määriä ja aikatauluja tulisi tarkastella kriittisesti.”

kohdistuneet minuun. Nyt muutos näyttää olevan edessä - mutta millainen, se jää näh-täväksi. Uskon silti vahvasti, että jatkossa-kin työskentelen Suomen kasarmin alueel-la, luottaa Jarkko Mäkinen.

Viestirykmentissä palvelevan luutnant-ti Veikko Turusen päällimmäinen huoli puolustusvoimauudistuksessa

on työpaikkojen ja tekijöiden väheneminen.- Työpahoinvointi kasvanee lisääntyvän työ-määrän takia. Perheet hajautuvat, kun osa porukasta joutuu ”reppureiksi”, miettii Turu-nen tulevia uhkakuvia.Näiden vastapainoksi hän toivoo, että uu-distuksessa toiminnot selkeytyisivät ja yk-sinkertaistuisivat, kaikenlainen byrokratia vähenisi. Säästökohteeksi hän hyväksyy johtoportaiden karsimisen.Omaan tulevaisuuteensa Turunen suhtau-tuu rauhallisin mielin.- Viestirykmentti on valtakunnallinen koulu-tuskeskus johtamisjärjestelmien ja elektro-nisen sodankäynnin aloilla. En usko, että viestiosaajilla on suurta hätää täällä Riihi-mäellä.Puolustusvoimien akuuttia rahapulaa Turu-nen on valmis helpottamaan vaihtamalla tarvittaessa lomarahansa vapaapäiviksi, mutta lomauttamisen hän hyväksyisi vain sillä ehdolla, ettei kenenkään työtaakka sen seurauksena lisääntyisi.

Säästöt byrokratiaa karsimalla

Luutnantti Veikko Turunen uskoo, että johtoportaiden vähentäminen tuo kaivattuja säästöjä.

10

SAN

AN S

ÄILÄ

Uusi hallitusohjelma ja tuleva tulo- ja menoarvio asettavat puolustusvoimat puun ja kuo-ren väliin. On tehtävä puolus-tusvoimauudistus. Puolustus-

voimain komentaja ja puolustusministeri ovat antaneet lausuntoja uudistuksen linja-uksista, eikä viestien sisältö ole ollut am-mattisotilaiden kannalta kovinkaan myön-teinen. Puolustusministerin väläyttämä upseerien ja opistoupseerien irtisanomi-nen on tyrmistyttävä ja itsenäisen Suomen historiassa ennennäkemätön vaihtoehto. Varmaa on, että puolustusvoimat joutuu talouden laihdutuskuurille, säästäminen al-kaa jo ensi vuodesta. Nopeimmin säästöä saadaan aikaan puo-lustusvoimissa vain ja ainoastaan säästä-mällä toimintamenoista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi niitä menoja, jotka aiheutuvat esimerkiksi harjoitustoiminnasta. Palkkati-laston mukaan opistoupseereiden vuosian-sioistahan noin 25 prosenttia muodostuu erilaisista lisistä ja haittakorvauksista. Tulo-taso tulee putoamaan varsinkin kouluttaval-la henkilöstöllä roimasti. Tämä merkitsee sitä, että jokaisen on otettava omassa ta-loudessa lusikka kauniiseen käteen ja alet-

Suunnittele taloutesi kaukonäköisesti

Kirjoittaja Markku Virtanen on Päällystöliiton koulutuksesta vastaava pääluottamusmies.

tava miettiä, miten perhe pärjää, jos tulot putoavat jyrkästi. Puolustusvoimien säästötalkoissa tehdään organisaatiomuutoksia ja lakkautetaan joukko-osastoja. Tällöin yhteistoiminta-menettelyn merkitys kasvaa entisestään. Organisaatiomme pitäisi osata toimia näissäkin tilanteessa, mutta osaavatko jäsenemme toimia oikein? Kaikkien opis-toupseereiden on nyt korkea aika kerrata yhteistoiminnan periaatteet, mielellään pai-kallisten luottamusmiesten avustuksella. Kaikkien laitoksien ja joukko-osastojen on terävöitettävä yhteistyöelimiensä toimintaa ainakin tiedottamisen osalta. Tietoa pitää jakaa niin omille jäsenille kuin puolustus-haarojen yhteistoimintaelimillekin. Onnistu-nut yhteistoiminta antaa työntekijöille mah-dollisuuden vaikuttaa asioiden kulkuun ja työnantajalle lisäresurssin kehittääkseen toimintaansa. Salaaminen ja harhauttami-nen eivät kuulu enää tämän päivän työnjoh-tamiseen ja suunnitteluun.Jokaisen jäsenen on syytä tarkastaa myös omat jäsenmaksunsa tilinauhoista, jotta voi olla varma työttömyyskassamaksujen kulkeutumisesta kassaan. Älkää unohtako myöskään niitä palvelustovereita, jotka aja-

vat omia asioitaan itsenäisesti. Kehottakaa heitä liittymään vähintään työttömyyskas-saan, miksei myös liittoon. Tulevaisuudes-sa näille palveluille tulee olemaan kysyntää.Uuden henkilöstön integroiminen olemas-sa olevaan organisaatioon on suoritettava kaikkia vahinkoja minimoiden. Organisaatiouudistukset eivät ole pakko-siirrettyjen palvelustovereiden vika. Hei-dät tulee sijoittaa organisaatioon sellaisiin tehtäviin, jotka vastaavat heidän kykyjään. Tämä tulee vaikuttamaan henkilöstön ura-kierron hidastumisena, mutta oikein suori-tettuna ja suunniteltuna asia ei ole ylipääse-mätön ongelma.Päällystöliiton koulutustarjonnassa valmis-taudutaan näihin tuleviin ongelmiin. Tulem-me ensi vuonna järjestämään yhteistoi-mintakoulutusta yhteistyössä Upseeriliiton kanssa. Näille kursseille toivotaan runsas-lukuista osallistumista. Tarkemmat päivät julkaistaan kunhan koulutuskalenterit kum-massakin liitossa valmistuvat. Muutenkin paikallisten edunvalvojien on syytä käydä päivittämässä tietonsa niin yhteistoiminnan kuin myös luottamusmiesasioiden osalta.

11

12

PÄ

ÄL

UO

TT

AM

US

MIE

ST

EN

PA

LS

TA

T

Keskeistä erimielisyysasi-oiden hoidossa on myöntää tehdyt virheet ja oikaista ne sopimusten sekä normien edellyttämään tilaan.

Muutamalta kentällä toimivilta luot-tamusmiehiltä on tullut palautet-ta liittyen tehtävänmääräyksiin �

suuntaus on mennyt valitettavasti kohti sa-nelupolitiikkaa. Pääosassa joukkoja asiat hoidetaan mallikkaasti, sopimuksia ja nor-meja kunnioittaen, mutta joihinkin joukkoi-hin on iskostunut brezhneviläinen toiminta-tapa, missä viitataan kintaalla henkilöstön kuulemiselle ennen päätösten tekoa.

Valitettavan usein törmäämme tilanteisiin, joissa sopimuksia sovelletaan ja tulkitaan esimiesaseman perusteella. Alkuvuoden ja syksyn aikana luottamusmiehiin on otettu yhteyttä useista joukoista, joissa sopimuk-silla sovittuja toimenpiteitä toimeenpan-naan ilman riittäviä ja sopimuksilla sovittuja menettelyitä mm. tehtävänmääräysten yh-teydessä. Kaikessa toiminnassa on keskeistä kunni-oittaa tehtyjä sopimuksia ja niiden perus-

Sopimukset eivät ole sotilaskäskyasioita Teksti: Sakari Vuorenmaa

teella annettuja menettelytapaohjeita sekä normeja syystä, että välttyisimme turhilta erimielisyyksiltä. Mikäli normit ja sopimuk-set eivät ole esimiesten tiedossa, ei ole mi-kään häpeä kysyä neuvoa esimerkiksi luot-tamusmiehiltä, jotka tuntevan ainakin oman sopimusalansa keskeiset määräykset. Työnantajalla on oikeus antaa sopimuksiin liittyviä soveltamisohjeita ja normeja, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa sen kanssa, mikä on ollut sopimuksen tarkoitus.

Hutilointia asioiden valmistelussaMikäli soveltamistapaukseen liittyy epäsel-vyyttä, paikallisella työnantajalla on velvol-lisuus varmistaa tulkinnat pääesikunnan henkilöstöosastolta. Sopimusten sovelta-misessa työnantajan edustajan tukena on Tuusulassa toimiva HELPDESK, joka antaa vastauksia esitettyihin kysymyksiin, mutta ei varsinaisesti tulkitse sopimuksia. Nor-meihin ja muihin työnantajan yksipuoleisiin ohjeisiin liittyy poikkeuksetta laaja yhteis-toimintamenettely asioiden valmisteluvai-heessa, minkä tuloksena syntyy yhteinen näkemys siitä, miten henkilöstöön vaikutta-via asioita tulee valmistella ja saattaa pää-töksentekijöiden ratkaistavaksi. Normiohjauksessa työnantajan tukena on erityisen kokeneet ”nipunhoitajat” keskus-hallinto- ja aluetason esikunnissa. Pitkän kokemuksen perusteella voin väittää, että

yli 95 % tulkinnoista em. asioiden osalta on yhteneviä, kysyy tulkintaa luottamusmiehil-tä tai em. työnantajan edustajilta.

Liian usein esiin nousee tapauksia, joissa jäsentemme tehtäväänmääräyksiin liittyvät menettelyt ja prosessit toteutetaan normi-en ja sopimusten vastaisesti. Erityinen huo-lemme liittyy YT:n toteutumiseen ja aidon tehtävä-, ura- tai henkilösuunnittelun puut-teeseen – turvaudutaan ”kädestä suuhun”-menetelmään tai ”paikkoheitto”-ajatteluun. Tehtäväänmääräyksiä annetaan ilman asi-aan kuuluvaa valmistelua ja siihen liittyvää YT- menettelyä, jolloin yksilöllä ei ole aitoa vaikuttamismahdollisuus itseään koskeviin päätöksiin. Puutteellisella valmistelulla ja suunnittelulla aiheutetaan liian usein tilan-teita, joiden perusteella ajaudutaan turhiin erimielisyysmenettelyihin henkilöstön ja päätöksentekijöiden välillä – ja mikä pahin-ta, ajoittain myös henkilöstöryhmien välillä.

Työnantajan ja luottamusmiesten yhteise-nä velvollisuutena on pyrkiä ylläpitämään työrauhaa sopimusten edellyttämällä ta-valla. Tämä ei ole mahdollista, jos asioi-ta ajetaan törmäyskurssille hutiloimalla jo valmisteluvaiheessa. Mikäli kaikesta huoli-matta ajaudutaan erimielisyysprosesseihin, on pyrittävä välttämään tilanteita, joista ei löydy minkäänlaista osapuolia tyydyttävää ulospääsyä. Asiat muuttuvat erityisen on-gelmallisiksi, kun ne henkilöityvät ja muo-dostuvat arvovaltakysymyksiksi.

13

Kysyvä ei tieltä eksy

Sopimusten ja normien kirjo on ny-kyisellään niin laaja, ettei ole edes kohtuudella oletettavissa, että me

henkilöstöasioiden kanssa päivittäinkin pai-nivat tuntisimme jokaisen määräyksen ja osaisimme toimia niiden mukaisesti. Us-kalla kuitenkin väittää, että Päällystöliiton luottamusmiehet ja organisaatio ovat hy-vin perillä jäsenistöämme koskevien kes-keisten määräysten sisällöstä. Ongelmien välttämisessä keskeistä on uskaltaa kysyä neuvoa ja luottaa annettuun ”apuun” ilman, että pelättäisiin oman aseman heikentymis-tä alaisten silmissä. Opistoupseeriston asemaa koskevissa sopimuksissa ja muissa ohjeissa on pää-osa asioista kirjattu samoin kuin muiden-kin henkilöstöryhmien osalta, mutta poik-keuksia on. Opistoupseeriasioiden hoitoa koskevassa normissa todetaan mm. että opistoupseeria ei tule määrätä luokittele-mattomaan tehtävään. Mikäli syntyy tilanteita, että ollaan ajautu-massa normin vastaiseen menettelyyn, on kyseenalaistettava määräyksen laadul-linen valmistelu. Normiin kirjattu vaatimus on yksilön kannalta keskeinen vaatimus mm. siitä syystä, että jokaisen tulee olla tietoinen uuden tehtävän palkkauksesta ja takuupalkkauksen muodostumisesta. Näin henkilö voi säädellä omaa ja perheensä toi-meentuloa vallitsevan tilanteen ja tulevai-suuden osalta. Usein vaativuusluokan las-ku aiheuttaa vuositasolla useiden tuhansien eurojen laskun vuosiansioihin. Jokaisella esimiehellä ja työnantajan edus-tajalla on myös velvollisuus edistää viraston suoriutumista tehtävistään ja nykyisellään myös vaatimus huolehtia työn tuottavuu-desta suhteessa maksettavaan palkkauk-seen. Jokainen hutiloimalla ja ilman asian-mukaista suunnittelua tehty tehtävään määräys, mikä aiheuttaa takuupalkalle jää-misen, ei varmasti vastaa tuottavuudelle asetettuja vaatimuksia – eikä varsinkaan silloin, kun tehtävän vaatimukset eivät vas-taa henkilön saamaa koulutusta ja osaa-mista. Erinomaisen huono esimerkki täs-tä on opistoupseerin siirto varapäällikön tehtävästä ajelemaan vaunuilla alokashar-joitusten keskellä OTV6B palkalla syystä; ”kun ei ollut muutakaan suunnitelmaa” – tä-mäkö on motivointia ja tuottavuutta?

KUNNIAMERKIT KUNTOON

•Uudetnauhatjamerkkienasetteluoikeaan järjestykseen,ompelu

•Pienoiskunniamerkkien, solkienjakunniamerkkinappienmyynti

SOTAINVALIDIENVELJESLIITTORATAMESTARINKATU9C,00250HELSINKI

VAIHDE(09)478500,EMAIL:keskustoimisto@sotainvalidit.fiwww.sotainvalidit.fi

Puh.(09)47850209ja47850207Fax(09)47850100

YT -menettelyn merkitys on tunnus-tettava työnantajan ja myös työn-tekijöiden keskuudessa aitona

mahdollisuutena kehittää tehtävä-, ura- ja henkilöstösuunnittelua. YT:n tarkoitus on aidosti tuoda molempien osapuolten nä-kemykset esille päätösten tueksi. Kukaan ei kiistä työnantajan mandaattia määrittää tehtävät ja niiden suorittajat, mutta olisiko syytä myös kuulla henkilöstöä, jolle tehtä-viä ollaan määräämässä. Vastoin henkilön sitoutumista on huonosti valmistelluissa tehtävään määräämisissä usein uhkana motivaation lasku ja sitä kautta myös tuot-tavuuden lasku. YT-menettelyn tarkoitukse-na on myös se, että työnantaja voi perus-tella suunnitelmaansa työntekijälle ja siten pyrkiä sitouttamaan henkilön suunniteltuun tehtävään. Luvattoman usein YT -menettely koetaan merkityksettömänä menettelynä, koska ”päätöshän on jo tehty”. YT:n tar-koitus on myös saattaa oikeat ihmiset oi-keisiin tehtäviin osaamisensa perusteella. Usein osaamista ei hyödynnetä riittävässä määrin, vaan merkitseväksi perusteluksi nousee henkilöstöryhmän mukainen tar-kastelu – tämä ei voi olla tehtävistä suo-riutumisen kannalta kestävä menettely ja menettelyllä on varmuudella omat vaikutuk-sensa myös työpisteen työilmapiiriin. Me-nettelyiden perusteella olemme joutuneet kyseenalaistamaan useissa tapauksissa opistoupseeriston osalta, että onko hen-kilöstöryhmämme osalta olemassa aitoa urasuunnittelua lainkaan? Tehtäväänmäärä-ysten eräänä keskeisenä tarkoituksena on jo rauhanaikana harjaantua sodanajan teh-täviin – voiko tämä toteutua edes teorias-sa, jos komppanian päälliköksi suunniteltu opistoupseeri ”heitetään” esim. varapäälli-kön tehtävästä joukkueenjohtajaksi?

Onko urasuunnittelua olemassa?

Rapautuuko usko puolustusvoimiin?Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on ilmoittanut, että tulevaisuu-den puolustusvoimien henkilöstövahvuus tulee pienenemään merkittävästi puolus-tusvoimauudistuksen yhteydessä. Jo nyt osa henkilöstöstä on epävarmuuden tilas-sa tulevaisuutensa suhteen. Kun uudistuk-set alkavat konkretisoitumaan, niin onko uhkana, että henkilöstöä ei saada sitoutet-tua väistämättömään muutokseen, kun se ei usko oikeudenmukaiseen tehtävien jakautumiseen, YT:n toimivuuteen, saati laadukkaaseen asioiden valmisteluun yksi-löön kohdistuvien päätösten osalta. Puo-lustusvoimia koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä järjestöt pääsivät lausumaan näkemyksiään lainsäätäjille eduskuntaan eli lain valmistelu toteutettiin laajassa yh-teistoiminnassa järjestöjen, työnantajan ja lainsäätäjän kesken. Jo lain valmisteluun liittyen puolustusvaliokunta totesi, että teh-täväänmääräämiset tulee toteuttaa ensi-sijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen ja toissijaisesti siirtymävelvollisuuteen perus-tuen. Meidän tulee jokaisen kunnioittaa ja sitoutua lainsäätäjän ja sopijaosapuolten laatimiin normeihin sekä erityisesti sopi-muksiin, sillä muuten tulevaisuuden haas-teiden edessä ajaudumme varmuudella si-säisen konfliktin tielle, joka tulee näkymään puolustusvoimien tehtävistä selviytymises-sä. Sisäisesti sekasortoisessa tilassa ole-va henkilöstö ja työnantaja eivät houkuttele nykynuorisoa hakeutumaan kyseisen työn-antajan palvelukseen – ja on hyvä tiedos-taa, että puolustusvoimat joutuu kamppai-lemaan osaavasta henkilöstöstä muiden työnantajien kanssa.

JÄ

RJ

ES

TÖ

PÄ

ÄL

LIK

ÖN

PA

LS

TA

Edustajakokous linjaa liiton suunnan

14

Kuluvan vuoden edustajakokous pidetään tiistaina 8. marraskuu-ta klo 10 alkaen hotelli Arthu-rissa Helsingissä. Kokouksen

esityslistalla on kaksi merkittävää asiako-konaisuutta, joiden käsittely näyttää suun-nan liiton kehittämiselle vuosiksi eteenpäin. Ensimmäinen on suoran henkilöjäsenyyden käyttöön ottaminen liiton organisaatiora-kenteeksi. Aihetta käsiteltiin viime edusta-jakokouksen lisäksi kevään puheenjohtaja-päivillä ja aineisto siitä on ollut nähtävillä jäsensivuilla. Edustajakokouksen päätök-sestä riippuu se, aloittaako toimisto asian valmistelun sääntömuutoksineen, jotka tu-lee tehdä, jos suoraan henkilöjäsenyyteen siirrytään. Marraskuun edustajakokoukses-sa ei vielä käsitellä sääntömuutoksia, vaan niiden aika on seuraavassa kokouksessa, jos periaatepäätös on myönteinen organi-saatiorakenteen muuttamiselle.Toinen keskeinen asia, johon edustajat ottavat kantaa, on Upseeriliiton ja Pääl-lystöliiton yhdistämisasia. Hallitus antaa kokouksessa raportin tehdyistä yhden-tymisselvityksistä ja niiden pohjalta asia ratkaistaan, eli jatketaanko neuvotteluita vai ei. Viime syksyn edustajakokous päät-ti, että asia voidaan ratkaista tietyin edel-lytyksin nyt syksyllä, kuitenkin viimeistään vuoden 2012 edustajakokouksessa. Selvi-tykset ovat valmistuneet ja nyt on päätök-

senteon aika. Edustajakokousmateriaali lähetetään yhdistyksille hallituksen 7. loka-kuuta pidettävän kokouksen jälkeen, mutta ennen kirjallisen aineiston tuloa yhdistykset voivat tutustua materiaaliin jäsensivuilta ja halutessaan pitää omat kokouksensa heti hallituksen kokouksen jälkeen. Kokousma-teriaali on tarkoitus painattaa samanlai-seksi vihkoseksi kuin viime vuonna, joten kirjallinen materiaali saadaan postiin aikai-sintaan viikon 41 lopulla. AKAVAn uusi pu-heenjohtaja Sture Fjäder pitää edustaja-kokoukselle katsauksen ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta.

Ay-tarinat talteenTJS Opintokeskus, Toimihenkilöarkisto, Akava ja STTK järjestävät 1.9.2011 – 31.5.2012 kirjoitusten keruun kaikille en-tisille ja nykyisille ammattijärjestöaktiiveille. Myös valokuvia ja lyhyempiäkin muisteloita otetaan vastaan. Kirjoitusten keruu on osa suurta historiantutkimusta STTK- ja Akava-laisten toimihenkilöiden järjestäytymisestä ja edunvalvonnasta. Uskon, että värikkäil-lä päällystöliittolaisilla edunvalvojilla olisi paljon annettavaa kyseiseen historiatutki-mukseen, joten tuumasta toimeen ja kat-somaan lisätietoa ay-tarinoiden keruusta osoitteesta: www.tjs-opintokeskus.fi/kult-tuuri/jarjestotarinat. Myös liiton sivuilta löy-tyy linkki kyseisille sivuille.

Lapin kesä

Lapissa kaikki kukkii nopeasti,maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.Tuot’ olen aatellut ma useasti,kun katson kansan tämän vaiheisiin.

Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuoltaja suuri surkastua alhaiseen?Miks meillä on niin monta mielipuolta?Miks vähän käyttäjiä kanteleen?

Miks miestä täällä kaikkialla kaatuukuin heinää, - miestä toiveen tosiaan,miest’ aatteen, tunteen miestä kaikki maatuutai kesken toimiansa katkeaa

Muualla tulta säihkyy harmaahapset,vanhoissa hehkuu hengen aurinko.Meill’ ukkoina jo syntyy sylilapsetja nuori mies on hautaan valmis jo.

Ja minä itse? Miksi näitä mietin?Se merkki varhaisen on vanhuuden.Miks seuraa käskyä en veren vietin,vaan kansain kohtaloita huokailen.

On vastaus vain yksi: Lapin suvi.Sit’ aatellessa mieli apeutuu.On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvija kukkain kukoistus ja riemu muu.

Mut pitkä vain on talven valta. Hetkentääll’ aatteet levähtää kuin lennostaan,kun taas ne alkaa aurinkoisen retkenja jättävät jo jäisen Lapinmaan.

Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,te suuret aatteet, teitä tervehdän!Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,jos muutattekin maihin etelän!

Oi, oppi ottakaatte joutsenista!Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.On meidän rannoillamme rauhallistaja turvaisa on rinne tunturin.

Havisten halki ilman lentäkäätte!Tekoja luokaa, maita valaiskaa!Mut talven poistuneen kun täältä näätte,ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!

Eino Leino

Runolaarista ei julkaisukelpoista tuotosta löytynyt, joten julkais-taan Armas Einar Leopold Lönn-bohmin tuotos.

15

Useat päällystöyhdistykset on perus-tettu kymmeniä vuosia sitten. Arkis-toja ja perinne-esineitä on hoidettu

vaihtelevasti vuosien saatossa. Tärkeintä on kuitenkin arkistojen ja perinne-esinei-den säilyttämien ja hoitaminen jatkossa si-ten, että tulevilla sukupolvilla, kuten tutki-joilla, ne olisivat käytettävissä.Arkistojen loppusijoituspaikka voi olla jo-kin maakunta-arkisto tai Toimihenkilöar-kisto ja Kansallisarkiston Sörnäisten toi-mipiste Helsingissä. Maakunta-arkistot ja kaksi viimeksi mainittua ottavat vastaan päällystöyhdistysten arkistokokonaisuuk-sia. Muun muassa Päällystöliiton arkisto on sijoitettu Toimihenkilöarkistoon.Harkitessaan arkistonsa kohtaloa, yhdis-tyksen kannattaa ottaa ensin yhteys yllä mainittuun arkistoihin ja tehdä päätös ar-kiston sijoittamisesta vasta sen jälkeen. Toimihenkilöarkisto ottaa paikallisyhdistys-ten arkistoja siksi, että ne ovat liiton jä-senosastoja. Kahden yhdistyksen yhteen-liittymistapauksessa yksi vaihtoehto on sijoittaa liittyvän yhdistyksen arkisto oma-na kokonaisuutena uuden yhdistyksen ar-kiston osaksi.Arkistosta kannattaa pitää yhdistyksen hallussa se osa, jota toiminnassa tarvitaan. Yleensä yli 10 vuotta vanha aines kannattaa sijoittaa arkistolaitoksessa olevaan ar-kistoon. Materiaalin arkistoin-nissa on huomioitava laissa ole-vat velvoitteet. Näitä ovat muun muassa rahaliikenteen johdosta syntyneet tiliasiakirjat ja esimer-kiksi yhdistyksen palkatun henkilös-tön työsuhteeseen liittyvät todisteet. Vaikka ne voitaisiinkin määräajan jäl-keen hävittää, niin sitä kannattaa vält-tää papereihin sisältyvän historiallisen tietoarvon takia. Tällaisina asiakirjoina voidaan pitää myös yhdistysten jäsenlu-etteloita, jotka ovat erityisen arvokkaita tutkijoiden käytössä.Ennen sotia tehdyt asiakirjat ovat tärkeitä. Suomen Aliupseeriliiton arkisto tuhoutui sodan aikana Viipurissa. Jos päällystöyh-distysten hallussa on liiton ennen vuotta 1945 lähettämiä asiapapereita, kuten lii-ton hallituksen pöytäkirjoja, tiedotteita tai vastaavia, niin ne tulisi jättää yhdistyksen arkistoon eikä suorittaa supistamistoimen-piteitä.

Mikrofilmaaminen on varma tapa säilyttää arkistoaineksen tulevaisuus. Se voi tapah-tua filmaamalla koko aineisto tai tärkein osa siitä ja sijoittamalla filmit eri arkistoon. Mikrofilmit kestävät asianmukaisesti säily-tettynä vähintään 200 vuotta, jopa enem-män. Arkistossa ei tule säilyttää ATK-ai-neistoja, joiden kestävyys on vieläkin vain enintään vuosikymmenen verran. Nämä ai-neistot tulee kopioida arkistokelpoiselle pa-perille ennen arkistointia tai sitten filmata ne mikrofilmille. Värivalokuvissakin on ilmennyt säilyvyys-ongelmia. Tärkeimmät valokuvat tulisikin tallentaa mustavalkokuvina ja negatiiveina.

Puukot, puntarit javiirit…Yhdistykset ovat perinteisesti menesty-neet urheilussa ja saaneet vastaanottaa erilaisia huomionosoituksia eri tahoilta. Täl-laista perinnemateriaalia ovat erilaiset pal-kintokokoelmat, maalaukset, muut taide-esineet, valokuvat ja negatiivit, kerhojen antiikkiset tai muuten arvokkaat kalustot, vanhat aseet (miekat, pyssyt), seinäryijyt ja vastaavat, mitalit, plaketit, levykkeet stan-

daarit, maljakot, ravintolakalustot ja käyttö-esineet. On huomattava, että jotkut esineet saattavat olla rahallisestikin arvokkaita.Mikäli museotoiminnallista kiinnostusta kai-kille perinne-esineille ei ole, yhdistykset voi-vat harkita seuraavia vaihtoehtoja:Lahjoitetaan paikkakunnan kouluille tai vaik-ka sotakouluille pyttyjä esimerkiksi kierto-palkinnoiksi.Maalauksia ja perinne-esineistöä voisi an-taa ansioituneille jäsenille tunnustuspalkin-noiksi.Myydään jäsenistölle.Arkistojen loppusijoituksesta huolehtiminen on tärkeää. Kulttuurihistoriallisesti arkistot (ml valokuvat) ovat tärkein osa perinteitä.Luovutetaan materiaalia perinteistä huoleh-tiville tahoille. Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien perinneyh-distys on aiheeseen perehtynyt taho, jonka puoleen yhdistykset voivat kääntyä arkisto- ja perinne-esineasioissa. Perinneyhdistyk-sen yhteyshenkilö on puheenjohtaja Keijo Koivisto, puhelin 040 719 2308 tai sähkö-posti keijo.t.koivisto@kolumbus.fi.

Yhdistysten perinteet varmaan talteenTeksti: Keijo Koivisto ja Ari Pakarinen, kuva: Ari Pakarinen

Merivoimat kyntää aalloilla kohti puolustusvoimauudistuksen pu-huria ja myllerrystä. Merivoimien

uusi komentaja, kontra-amiraali Veli-Juk-ka Pennala pitää tulevaa puolustusvoima-uudistusta myös mahdollisuutena.- Puolustusvoimatasolla on nähty, että se on tehtävä ja se pitää tehdä. Isossa muu-toksessa on aina kipeitäkin asioita, mm mahdolliset irtisanomiset. Merivoimissa palvelee noin 1 900 henkilöä, joista vajaa kolmannes on siviilihenkilöitä. Uudistus-suunnitelmassa rauhanajan johtorakenne muuttunee kolmiportaiseksi. Suunnittelu-työ on vielä alkuvaiheessa, mutta kontra-amiraali Pennalan mukaan varmaa on se, ettei merivoimienkaan organisaatio säi-ly nykyisellään. Hallintoa pitää supistaa ja säästöjä pitää monelta taholta saada ai-kaan. - Merivoimilla on jatkossakin kaksi tukikoh-taa, Pansio ja Upinniemi, joiden pohjalle

toiminnot on hyvä perustaa, mutta minkä-lainen on organisaatio ympärillä, on vielä kaavailuissa. Merivoimien toimintavalmius halutaan kuitenkin säilyttää mahdollisim-man korkeana. Siihen liittyen perusyksikkö-tason toimintaan ja aluspalvelukseen sekä niihin liittyvään varusmiesten ja reserviläis-ten koulutukseen on saatava keskitettyä re-sursseja. Uudistuksen suunnittelun edistyessä toi-mintoja pyritään tehostamaan ja päällek-käisyyksiä poistamaan. - Hallinnon supistamiseen ja tuottavuuteen on pyritty jo edeltäjäni, vara-amiraali Juha Rannikon pari vuotta sitten käynnistämän merivoimien HARE-projektin (hallinnon rati-onalisointi) aikana. Sen pohjalta löydämme merivoimien osalta varmasti monia hyö-dyllisiä näkökohtia puolustusvoimauudis-tuksen suunnitteluun. Esimerkiksi jo ensi vuoden alussa merivalvontaa, merivoimien huoltoa sekä turvallisuusvalvonta keskite-tään, Pennala kertoo.

Alustilanne säilyy kohtuullisen hyvänäMerivoimien aluskalusto on vanhentumisen myötä supistunut ja tulee myös jatkossa supistumaan. Huolto- ja apualuksista Kala-, Kampela- ja Valas-luokan alukset ovat käyt-töikänsä päässä ja niistä on pääosin luo-vuttu. Rauma-luokan ohjusveneet saavat peruskorjauksen myötä käyttöikää aina 2020-luvun loppupuolelle asti. Intian val-tamerellä kauppamerenkulkua turvaamas-sa ollut miinalaiva Pohjanmaa alkaa käydä vanhaksi meneillään olevan vuosikymme-nen puolivälin jälkeen.Merivoimien alustilanne ei kuitenkaan täl-lä hetkellä huoleta Pennalaa, pikemminkin hän pitää nykyistä tilannetta kohtuullisen hyvänä.- Tämän vuosikymmenen puoliväliin men-nessä saamme operatiiviseen käyttöön kolme uutta miinantorjunta-alusta, joiden myötä aluskalusto nykyaikaistuu. Alusten järjestelmiä voidaan miinantorjunnan lisäksi hyödyntää myös viranomaisyhteistyössä,

Merivoimat tarttuu puolustusvoima-uudistukseen mahdollisuutenaTeksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Samuli Vahteristo/Merivoimat

16

17

muun muassa merenpohjan kartoittami-sessa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistus-tehtävissä sekä vedenalaisten räjähteiden raivaamisessa. Alukset parantavat Suo-men mahdollisuuksia osallistua kansainvä-lisiin merellisiin kriisinhallintatehtäviin EU- ja Nato-yhteensopivana, Pennala kertoo.Hän toteaa myös, että uusien alusten han-kinta on hyvin monitahoinen ja useita vuo-sia aikaa vievä prosessi. - On nähtävä jo nyt ensi vuosikymmenen tarpeet, kun Rauma-luokan ohjusveneet ja Hämeenmaa-lk miinalaivat ovat auttamatta palvelleet meritiensä päähän. Pennala pitää väistämättömänä, että alus-ten meriharjoitusten määrä jonkin verran supistuu, mutta hän arvioi, että merivoi-milla on vahva tarve jatkossakin osallistua kansainvälisten meriharjoituksiin.- Niissä mitataan ja kasvatetaan meidän osaamisemme tasoa. Hyvä esimerkki täs-tä oli operaatio Atalanta, mikä osoitti, että kansainvälisiin harjoituksiin osallistuminen oli luonut meille hyvät edellytykset toimia kriisinhallintatehtävissä. Kaikki operaatios-sa mukana olleet ansaitsevat kiitoksen am-mattimaisesta toiminnasta aina operaation suunnittelutehtävistä ja aluksen varuste-lusta vastanneisiin. Kaikki onnistui hienos-ti lyhyestä valmisteluajasta huolimatta ja pysyimme suoriutumaan tehtävästä anne-tussa budjettiraamissa. Turhista rakennuksista ja alueista tulee luopuaKaikki merivoimien toiminnot ovat Penna-lan mukaan lähitulevaisuudessa suurennus-lasin alla. Tukitoimia järjestellään uudelleen ja keskittämisen mahdollisuutta tutkitaan. - On pohdittava, hoidetaanko myös me-rivoimien hankinnat ja logistiikka tulevai-suudessa yhteisestä puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta? Mitä lisäarvoa tai säästöjä yhteistyö Millogin kanssa voisi tuoda. Toivottavaa on kuitenkin, että jat-kossakin tärkeimpien asejärjestelmien huolto- ja korjaustoiminta olisivat merivoi-mien omien osaajien käsissä.Yksi suurista menoeristä ovat kiinteistöjen ylläpitokulut. Pennalan mukaan vähemmän tärkeistä alueista ja kiinteistöistä pitäisi pystyä luopumaan, kun vuokrasopimuksia ensi vuoden alussa Senaattikiinteistöjen kanssa neuvotellaan. - Kiinteistömenot ovat vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Tarpeettomia kiinteistöjä on paljon. Esimerkiksi toiminnoista pää-osin tyhjennettyjen linnakesaarten, kuten Mäkiluodon, Örön ja Russarön kasarmit ja muut rakennukset ammottavat tyhjyyttään ja syövät varoja.

Kontra-amiraali Veli-Jukka Pennalan mukaan merivoimienkaan organisaatio ei säily nykyisellään. Hallintoa on supistettava ja säästöjä pitää monelta taholta saada aikaan.

Merivoimien komentaja, kontra-ami-raali Veli-Jukka Pennala on valmis vastaamaan myös tässä lehdessä

haastateltujen opistoupseerien esiin nosta-miin epäkohtiin. Jokainen haastateltu opis-toupseeri oli kuitenkin hyvin sitoutunut työ-hönsä ja halusi kehittää ammattitaitoaan merivoimien haluamaan suuntaan. Nykyi-sellään se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska opistoupseerin urapolun suunnittelu ei ole ajan tasalla.Pennala sanoi tuntevansa asian jo edelli-sestä tehtävästään. Urasuunnittelu on hä-nen mukaansa viivästynyt, koska henkilös-törakenteen tehtävien muutosprosessi on koko ajan käynnissä eri henkilöstöryhmien välillä. - Tehtävärakenne on saatettava kuntoon ja jyvitettävä, mitkä tehtävät ovat upsee-rin, opistoupseerin ja aliupseerien tehtäviä. Näissä on otettava huomioon koulutus, esi-merkiksi opistoupseerien pitkä kokemus, erityisosaamistaidot ja tämän pohjalta luo-tava urarakenne, joka toimii merivoimien ja kunkin henkilöstöryhmän parhaaksi.Ehkä kaikkein voimakkaimmin opistoup-seerien taholta kritisoitiin nykyisiä meripal-velun työehtoja. Kyse ei ollut niinkään ra-hasta, vaan työaikamerkinnästä (7,39 h), joka ei vastaa aluksella tehtyä työtä. Tun-tikertymä pitäisi olla sellainen, että viikon purjehduksesta kertyisi edes yhden arkiva-paan kompensaatio. Asia on monien mie-

Epäkohtia on ja niitä pyritään osin korjaamaan

lestä tärkeä jaksamisen kannalta. Samalla opistoupseerit myönsivät, että meripalve-lun työehdot ovat lähivuosina parantuneet merkittävästi.- Merivoimien esikunta tiedostaa asian. Mo-net aluksilla palvelevat opistoupseerit ovat tietyn erityisalan huippuosaajia, joita on vai-kea korvata hankittujen pätevyyksien vuok-si. Aluspalvelusta sanelevat monet asiat ja niitä on vaikea muuttaa. En näe, että tähän tilanteeseen tulee parannusta, Pennala sa-noo. Näyttää siltä, että tässä asiassa Päällystö-liitolle jää neuvottelusarkaa.Kolmas opistoupseereitten huolenaihe oli uuden palkanmaksujärjestelmän heikkou-det, mikä on ajanut monet taloudelliseen ahdinkoon. Peruspalkka on saatu, mutta lisien maksu on viivästynyt. Asioihin on hei-dän mukaan saatava pikaista parannusta. - Tilanne on valitettava. Asian eteen teh-dään jatkuvasti työtä koko palkanmaksuun sitoutuneen henkilöstön toimesta. Lupauk-sia on, että järjestelmä toimisi jo syyskuus-sa, mutta palkanmaksujärjestelmän toimi-vuus ei ole yksin puolustusvoimien käsissä. Uskon, että kaikki tekevät asian suhteen parhaansa, Pennala vakuuttaa.Haastattelun päätteeksi hän lähettää ter-veiset Päällystölehden lukijoille. - Kaikista henkilöstöryhmistä huolehditaan myös jatkossa.

Atalanta-operaatiosssa osaamista testattiinTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

Teksti ja kuvat: Samuli VahteristoMiinalaiva Pohjanmaan miinamestari, yliluutnantti Henri Roine on palvellut yli 12 vuotta samalla aluksella. Hän sanoo viihtyvän-sä mainiosti työssään ja kokee alustyöyhteisön olevan hänelle toinen perhe. Tätä tuntemusta on syventänyt kolmen kuukauden komennus Afrikan itärannikolla, Atalanta-operaatiossa, joka mat-koineen kesti noin 5 kuukautta.

18

En koe työtäni aluksella pelkästään työnä: se on osa elämää. Ehdoton ykkösasia työssä ovat työkaverit. Olen nähnyt Poh-janmaan mukana yli 20 maata ja yli 50 sa-tamaa neljällä eri mantereella. Työtehtävät ovat itsenäisiä, mutta aikaraamit tulevat ylempää.Vuonna 1999 Merivoimien aselinjalta val-mistunut Roine on käynyt opistoupseeri-en jatkokurssin viime vuonna. Hän katsoo, että koulutus ja kurssit ovat antaneet hyvän pohjan työtehtäviin, mutta vankka ammatti-taito on syntynyt kokemusten kautta.- Perustaidot aluksella tehtävässä kuin teh-tävässä oppii aika nopeasti, mutta ammat-titaito punnitaan ongelmatilanteissa ja nii-den ratkomisessa. Ammattilaiselta ei saa mennä missään tilanteessa sormi suuhun.Roineen työhön sisältyvät miinanlaskujär-jestelmän teknisen valmiuden ylläpito ja huolto, varusmiesten, kadettien ja kanta-henkilökunnan koulutus miina-alalla, erilai-set kansi-alan koulutustehtävät, voiman-käytön koulutus sekä tykki-alan koulutusta jonkin verran. Alushuoltotyöt työllistävät myös läpi vuoden, niiltä ei välty kukaan lai-valla palveleva. Roineen mielestä aluksen koko henkilöstön osaaminen on kasvanut kansainvälisiin teh-täviin osallistumisen myötä. Hän on ollut mukana yli kymmenessä kansainvälisessä meriharjoituksessa ja Atalanta-operaatios-sa.- Kansainväliset meriharjoitukset antoi-vat hyvät valmiudet Atalanta-operaatioon. Pääsimme operaation myötä koeponnis-tamaan opittuja ja opetettavia asioita to-

sitilanteessa. Parasta oli koko henkilöstön ammattimaisuus, mikä heijastui joka eri-koisalalla. Ilahduttavaa oli, miten hyvin ja nopeasti kahden eri meripuolustusalueen henkilöstö hitsautui saumattomasti toimi-vaksi kokonaisuudeksi. Yli puolet henkilös-töstä oli kantahenkilökuntaa, pääasiassa Suomenlahden ja Saaristomeren Meripuo-lustusalueilta. Atalanta-operaation petty-myksiin kuului se, että kiinniotetut meriros-vot jouduttiin päästämään vapaaksi.Pitkäkestoisen meripalvelun henkireikänä Roineelle toimi miinakannelle pystytetty monipuolinen kuntosali.- Ehdoton suosikki porukalle oli juoksumat-to, sille riitti käyttäjiä välillä jonoksi asti.

Meripalvelun työehdoissa on korjattavaaVaikka Roine nauttii työstään, niin hänen mielestään meripalvelun työehtoihin tulisi saada oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyt-tä. - Meripalvelukseen tulisi saada ainakin va-paa-aikakompensaatiota. Yksi arkivapaa purjehdusviikon jälkeen olisi kaikille siviili-asioiden hoidon kannalta tarpeen, mereltä kun ei usein pysty hoitamaan mitään asi-oita edes puhelimitse, kun kännykän kent-tä loppuu jo muutaman merimailin pääs-sä rannasta. Jokainen aluksella palvellut tietää, ettei meripalveluksessa todellisen työpäivän pituus ole 7,39 tuntia. Tästä me-rivoimissa aluksilla palveleva henkilöstö tuntuu olevan yhtä mieltä. Roine kertoo, että hänelle tulee kolmas vuosi putkeen, kun hän on yli 200 päivää

pois kotoa meripalveluksessa ja kursseilla, ja 12 vuoden aikana ei ole tullut yhtään alle sataan jäävää meripalvelupäivää/vuosi. Roineen mielestä Päällystöliitto on onnis-tunut jäsentensä palkkaedunvalvonnassa. Hän olisi kuitenkin toivonut liitolta huomat-tavasti aggressiivisempaa otetta puolus-tusvoimien palkanmaksusotkujen selvitte-lyyn, missä jäsenet joutuivat suoranaiseen ahdinkoon. - Puolustusvoimien uusi palkanmaksujär-jestelmä on toistaiseksi täysin susi. Miten näin isossa organisaatiossa voidaan pääs-tää tilanne tähän malliin. Peruspalkka on sentään tullut henkilöstölle kohtuullisesti, vaikka peruspalkan maksamisessa ei saisi missään tapauksessa olla virheitä. Yksikin peruspalkan väärin maksaminen aiheuttaa etenkin perheellisille vakavia ongelmia toi-meentulon kanssa.Roine ottaa osaa kaikkien palvelustoverei-deni lapsien puolesta, joiden kesäloma-huvit rajoittuivat iskän nurmikonleikkuun katseluun, kun otsa hiessä ansaitut har-joituskorvaukset jäivät kesän kynnyksellä tulematta. Lisissä ja lomarahoissa tuntuu olevan lähes kaikkien aluksella palvelevien kohdalla korjattavaa. - Työtekijä ei pysty palkkatositteesta sel-vittämään, maksetaanko palkka ja lisät oikein, mitä jäi puuttumaan, maksettiinko veroja liikaa tai koska peritään takaisin mahdollisesti väärin maksettuja haittatyö- tai muita korvauksia, Roine vuodattaa ja on äreissään.

Henri Roine esittelee aluksen miinansiirto- ja pudotusjärjestelmän ohjauspulpettia.

19

20

Miinalava Pohjanmaan tykkimestari sadatteli puolustusvoimien palkanmaksujärjestelmän sotkuja.

21

Helsingistä kotoisin oleva yliluut-nantti Jani Parviainen on toi-sen polven ammattisotilas. Hän sanoo innostuksen sotilaan am-

mattiin kumpuavan jo lapsuudesta. - Tosin varusmiespalveluksen loputtua lu-pasin itselleni, etten edes katso armeijan suuntaan. Muutama vuosi meni ja huoma-sin olevani opistoupseerien peruskurssilla, rannikkotykistön taisteluvälinelinjalla, jos-ta valmistuin kesäkuussa vuonna 1999. Rannikkotykistö ja merivoimat yhdistettiin peruskurssin aikana, joten maavoimien ja vänrikin arvon sijasta valmistuin aliluut-nantiksi merivoimiin. Jatkokurssin suoritin opistoupseerien jatkokurssi nro 8:n meri-voimalinjalla.Parviainen on palvellut koko sotilasuran-sa Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä. Ensin hän oli Huoltokeskuk-sessa oppimassa taisteluvälineupseerina asevarastolla materiaalikirjanpitoa ja jalka-väkiaseiden metkuja. - Myöhemmin toimin jv-asevaraston va-rastopäällikkönä. Sen jälkeen siirryin 5. Miinalaivueen Miinaviirikköön miinalautta Porkkalalle, ensin taisteluvälineupseerin ja myöhemmin miinamestarin tehtävään. Vuo-den 2008 heinäkuussa siirryin miinalaiva Pohjanmaalle taisteluvälineupseeriksi. Tä-män vuoden kesäkuussa, palattuani ope-raatio Atalantasta, sain tehtäväänmääräyk-sen Pohjanmaan tykkimestariksi.Työnkuvaani sisältyy kaikkien Pohjanmaan laivatykistö- ja jalkaväkiaseiden koulutta-mista varusmiehille, henkilökunnalle ja ka-deteille. Lisäksi vastaan aseiden teknisestä valmiudesta, ampumatarvikkeiden varas-toinnista aluksella ja aluksen suojelumate-riaalista. Parviainen löytää hyviä puolia työstään pal-jon. - Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut aseista. En usko, että missään muussa puolustushaarassa olisin saanut työsken-nellä niin runsaan asekaluston parissa kuin merivoimissa. Rannikkotykkien lisäksi mi-nulle tutuiksi ovat tulleet kenttätykistön, jalkaväen ja ilmatorjunnan asekalusto ja ampumatarvikkeet. Merivoimissa olen pe-rehtynyt merimiinojen ja laivatykistöasei-den ominaisuuksiin ja saloihin. Mieli on py-

Atalanta oli myönteinen rypistysTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

synyt virkeänä eikä vakavaa työtehtäviin leipiintymistä ole juurikaan esiintynyt. - Toinen ammatin hyvä puoli on tietenkin itse merellä olo, kotimaan vesien lisäksi olen päässyt purjehtimaan muillakin meril-lä. Pohjoisessa olen käynyt napapiirin poh-joispuolella ja etelässä päiväntasaajan ete-läpuolella. Merellä oloon liittyy myös työn varjopuoli, sillä se merkitsee yleensä pi-dempää poissaoloa perheen luota.Parviainen on työssään saanut toteuttaa ja kehittää itseään sekä oman alansa koulu-tusta, etenkin Atalanta-operaation valmis-teluvaiheessa ja itse operaatiossa, missä hän palveli tykki III:na, eli kolmannen vahti-kolmanneksen taisteluvälineupseerina.- Poliittinen päätös operaatioon osallistumi-sesta tuli syyskuun puolenvälin paikkeilla, ja operaatioalueelle lähdettiin jo kolmen ja puolen kuukauden päästä, tammikuun alus-sa. Tuona lyhyenä ajanjaksona alus saatet-tiin telakalle ja varusteltiin tropiikkiin sopi-vaksi. Lisäksi järjestettiin miehistön haku ja valinta, ja aloitettiin miehistön koulutus, joka saatettiin loppuun ennen operaatioalu-eelle saapumista. Sen lisäksi esikunnissa ja laitoksissa tehtiin hurja määrä työtä hen-kilöstö- ja materiaaliasioiden parissa sekä erilaisten kansainvälisten kommervenkki-en kanssa. Aikamoinen rypistys, joka vaati paljon kaikilta valmisteluihin osallistuneilta. Operaatio antoi mielestäni erittäin paljon hyviä kokemuksia, joiden pohjalta voidaan edelleen ylläpitää ja kehittää merivoimien valmiutta osallistua kansainvälisiin kriisin-hallintaoperaatioihin.

Henkilöstön urasuunnitteluun tulee panostaa nykyistä enemmänMonet asiat ovat Parviaisen mielestä me-rivoimissa hyvällä mallilla, mutta opistoup-seerien urasuunnittelussa on eniten kehittä-misen varaa. Jokaisen opistoupseerin ura tulisi hänen mielestään suunnitella niin, että työntekijällä olisi jatkuvasti mahdollisuus kehittää itseään ja samalla siirtää tietoa sekä kokemuspohjaansa eteenpäin. Koke-muksen tulisi näkyä myös palkkauksessa ja uran umpiperistä tulisi päästä eroon. - Umpiperällä tarkoitan sitä, että tehtäväs-sään kokenut ja pätevä opistoupseeri jä-

mähtää paikoilleen, koska työnantajalla ole mitään intressiä antaa työntekijän siirtyä vaativampiin ja paremmin palkattuihin teh-täviin tilanteessa, missä pätevää tilalle tu-lijaa ei välttämättä ole. Tämä syö nopeasti työntekijän motivaatiota, jolloin sekä työn-antaja että työntekijä häviävät. Jos jokai-selle saataisiin jonkinlainen urapolku, jossa tehtävät vaihtuisivat jollain syklillä vaati-vampiin ja paremmin palkattuihin, molem-mat osapuolet hyötyisivät. Käsittääkseni aika harvalla opistoupseerilla on tiedossa seuraava tehtävää.Meripalveluksen ehtoja on vuosien varrel-la parannettu, mutta niitä tulee Parviaisen mielestä edelleen kehittää. Erityisesti vuo-rokauden kestävästä meripalveluksesta merkittävää työaikaa sekä meripalvelus-vuorokauden alkamis- ja päätymisajankoh-taa pitäisi rukata. - Meripalvelusvuorokausi alkaa klo 08.00 ja päättyy seuraavana aamuna klo 08.00, mistä työajaksi lasketaan 7.39 tuntia. Täs-tä seuraa se, että aluksen irrottaessa sata-masta vaikkapa perjantaiaamuna klo 08.00 ja kiinnittäessä lauantaiaamuna klo 07.30, työntekijälle tulee perjantain osalta meripal-velukorvaus ja -päiväraha (samansuuruinen kuin SH-korvaus ja -päiväraha), mutta vain 7.39 tuntia perjantaille, ei lauantaitunteja. Jos kolmiviikkoisjaksossa ollaan joka viikko merellä maanantai klo 08.00 – lauantai klo 07.30, työaikamerkinnöiksi tulee joka vii-kolle ma – pe M2 7.39. Viikonloput jäävät tyngiksi eikä minkäänlaista vapaa-aikakom-pensaatiota tule. Vuorokauden kestävästä meripalveluksesta tulisi mielestäni saada edes sama työaikamerkintä kuin sotahar-joituksestakin.Parviainen sadattelee puolustusvoimi-en palkanmaksun sotkuja ja toivoo Pääl-lystöliitolta jämäkämpää otetta asioiden saattamiseksi oikeille raiteille. Paikalliset Päällystöliiton toimijat saavat tunnustus-ta tehokkaasta tiedottamisesta jäsenten suuntaan.- Suomenlahden Meripuolustusalueella tie-dotus toimii kiitettävästi paikallisyhdistyk-sen puheenjohtajan toimesta ja liiton me-rivoimalainen luottamusmiesorganisaatio jakaa myös aktiivisesti tietoa.

Hornetit ovat osoittautuneet Mika Valtosen mielestä luotettaviksi koneiksi. Eniten vikoja on ollut laskeutumistelineissä.

22

Yliluutnantti Mika Koutun pu-heen hienosta nuotista tarkka-korvainen erottaa, että on kyse syntyperäisestä turkulaisesta. Hotelli- ja ravintolaesimiehen kou-lutuksen siviilissä hankkinut Koutu kertoo, että 90-luvun alkupuolen lama ajoi hänet hakemaan työtä merivoimien aluksilta.

Kokki, tvälläri, merikapteeni ja försti

Monipuolisuus lisää ammattitaitoaTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

Olin valmistunut ravintolakoulusta ravintolaesimieheksi ja työtilanne markkinoilla oli heikko. Sain vihiä,

että merivoimissa tarvittaisiin talousesimie-hiä laivapalvelukseen ja siitä se sitten alkoi. Pienen aikaa toimin jopa laivakokkina koe-toiminta-alus Iskulla.Koutu valmistui peruskurssilta vuonna 1997 ja kävi opistoupseerin jatkokurssin 2009. Lisäksi hän on vapaa-ajallaan ja osin virkavapaalla opiskellut ja valmistunut kol-me vuotta sitten merikapteeniksi. Saaris-tomeren Meripuolustusalueella Koutu on toiminut ensin peruskurssin jälkeen Helsin-ki-luokan ohjusveneellä taisteluvälineupsee-

rina. Viimeisimmät kymmenkunta vuotta hänellä on ollut pestit öljyntorjunta-alus Hal-lilla, aluksi merenkulku-upseerina ja nykyi-sin förstinä elikkä I-upseerina.Koutun tehtäviin aluksella kuuluu varus-miesten koulutuksen ja päiväpalveluksen suunnittelu ja johtaminen. Hänen kontol-laan on myös aluksen lastaus ja sen kiinni-tys sekä purku. - Aluksen liikkuessa ajan oman vahtini vah-tipäällikkönä ja olen aluksen päällikön en-simmäinen sijainen hänen poissa ollessa. Lisäksi hoitelen muita päällikön määräämiä tehtäviä ja niitä on paljon.

23

sa perustamme liikkuvan ”huoltoaseman” merelliseen ympäristöön. Lisäksi kykenem-me kaluston ja henkilöstön kuljetuksiin, Koutu kertoo.Saaristomeren Meripuolustusalueella asiat ovat pääosin hyvällä mallilla, mutta hänen mielestään opistoupseereille pitäisi suun-nitella nykyistä selkeämpi urapolku. Näin työntekijä voisi kehittää itseään työnanta-jan haluamaan suuntaan ja hänellä olisi ny-kyistä nopeammin valmius hallita seuraava tehtävänsä. Koutu on kokenut Päällystöliiton hoitavan jäsenten asiaa ja saavan jäsenmaksulleen katetta.- Olen ollut nyt toistamiseen jäsenenä vasta muutaman kuukauden. Luottamusmiehiltä olen saanut arvokasta opastusta oman teh-täväni luokituksen tarkastamisessa. Olen ainakin tänä vuonna saanut rahoilleni vas-tinetta. Päällystölehdestä on mukava lukea erilaisten ihmisten työstä puolustusvoimis-ta ja huomata, ettei se kuuluisa ruoho aina välttämättä ole vihreämpää siellä jossain. Koutun vapaahetket kuuluvat vaimon ja kahden murrosikäisen pojan kanssa rinta-mamiestalossa, Nummenpakall, Turuus. - Todellinen irtiotto arjesta syntyy meriparti-ossa tai laskettelurinteillä. Laskettelua olen harrastanut pikkupojasta lähtien.

Monialainen tehtäväkenttä pitää Koutun vireänä. - Työssäni voi nähdä nykyaikaisten meri-voimien koko kirjon. Väriä toimintaan an-taa myös yhteistyö muiden viranomaisten kanssa öljyntorjunnan saralla (SYKE, Ra-javartiolaitos, Pelastuslaitokset, varusta-mot). Voin kehittää ja toteuttaa omia aloja-ni työssäni. Jokainen harjoitus ja tositilanne antavat aihetta miettiä työtapojamme ja toi-mintaohjeitamme, jotta laivasta ja miehis-töstä saadaan harjoitettua toimiva kokonai-suus unohtamatta palvelusturvallisuutta. Näissä tilanteissa toimimiseen ei ohjesään-nöistä tai normeista suoraan löydy oikeaa

ratkaisua. Ympäristö ja resurssit on tiedos-tettava ja niiden kautta löydettävä oikeat ratkaisut.

Öljyntorjuntaa, meripartiota ja lasketteluaÖljyntorjunta-alus Halli on 1987 Rauman Hollmingin telakalla valmistettu tankkialus, joka silloin rakennettiin juuri öljyntorjunta-alukseksi. - 2010 valmistunut peruskorjaus antoi aluk-selle vaadittavat 20 vuotta lisää toiminta-aikaa ja siirryimme teknisesti 2000-luvulle. Uudistuneella aluksella kykenemme toimi-maan paremmin ja tehokkaammin erilai-sissa tehtävissä Itämeren alueella, Koutu kertoo.Hänen mukaansa aluksen tehtävät voidaan karkeasti jakaa kahteen eli öljyntorjunnal-lisiin ja huollollisiin tehtäviin. Öljyntorjun-tatehtävät voivat olla itse öljyn keräystä merestä tai haveristista tai sitten se voi olla hylkysaneerausta, jossa vuosia sitten uponneesta aluksesta poistetaan mahdolli-nen ympäristöriski. Huollolliset tehtävät liit-tyvät merivoimien tarpeeseen huoltaa omia taistelevia yksiköitään. - Hoidamme tarvittaessa ohjusveneiden ja miinalaivojen polttoaine-, juomavesi, a-tarvi-ke- ja muonahuoltoa. Tässä toimintatavas-

Mika Koutu aluksen ohjainten ääressä. Taustalla öljyntorjunta-alus Hallin päällikkö Jukka Päivinen, joka siirtyy reserviin ja eläkepäiville.

Mika Koutu kertoo saaneensa luottamusmiehiltä arvokasta

opastusta oman tehtäväluokituksen tarkistamisessa.

24

Yliluutnantti Tommi Vainion on jo pitkään työskennellyt valvonta- ja tiedustelualan tehtävissä Saaristo-

meren Meripuolustusalueen operatiivisella osastolla. - Voisiko merihenkisen kaupungin paljasjal-kainen kasvatti valita ammattiaan osuvam-min? Olen viihtynyt työssäni mainiosti. Ehkä vähän sattuman kautta hain kesäkessuksi. Ammattisotilaita ei meidän suvussa ole ai-kaisemmin ollutkaan. Vainio valmistui peruskurssilta vuonna 1992, ja opistoupseerin jatkokurssin hän kävi vuonna 2002.Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on palvel-lut Tuima- ja Turunmaa-luokkien aluksilla sekä VA Kustaanmiekalla tele- ja elso-up-seerin tehtävissä.- Parasta työssäni on ehdottomasti itsenäi-syys.

Yhteydet kotijoukkoihin ovat tärkeitäTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Vainio kartutti ammattitaitoaan tiedustelu-upseerina Atalanta-operaatiossa, mitä hän piti ehdottoman hienona kokemuksena. - Operaation aikana pääsin työskentele-mään oikeiden tapahtumien ja asioiden kanssa. Ml Pohjanmaalle Atalanta-operaati-oon valittu henkilöstö edusti korkeaa osaa-mista ja kaiken lisäksi oli hienosti yhteen sopiva porukka.Vainio puuhailee mielellään vapaa-aikana viisihenkisen perheen parissa ja lähellä sydäntä ovat urheiluharrastukset, etenkin tennis ja jalkapalloerotuomarin tehtävät. Atalanta-operaatioon mukaan ilmoittautu-minen olikin siviilielämää arvostavalle Vai-niolle tarkan mietinnän alla.- Vaimon ja lasten kanssa asiat puntaroitiin, ja kun perheeltä tuli yhteinen myönteinen päätös, niin viisi kuukautta vievään operaa-tioon oli helppo lähteä. Yhteyttä kotijouk-

koihin pidin säännöllisesti sähköpostilla ja skypen kautta. Operaation aikana oli kym-menen päivän loma ja se vietettiin kotona, totta kai.Vainio myöntää, että aluksen miehistöstä tulee noin pitkäkestoisen purjehduksen ai-kana kuin toinen perhe ja kotiinpaluuseen sopeutuminen vie oman aikansa.- Pakko tunnustaa, että kotiinpaluun jälkeen alusrutiineihin tottuneena kodin arjen askel-merkkien hakuun meni pari viikkoa. Kotiutu-mista nopeuttivat Siikli-perunat ja jauheliha-kastike, Vainio veistelee.

Tommi Vainio kartutti ammattitaitoaan Atalanta-operaatiossa. Pitkän operaation aikana aluksen henkilöstö hitsautui hänen mukaan hienosti yhteen ja muodosti merenkyntäjille toisen perheen.

25

Yhteydet kotijoukkoihin ovat tärkeitäTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Mukavammin matkalla

Sopivia kulkuneuvoja jokaiseen matkaan.

Hyödynnä Päällystöliiton jäsenetuhinnat. Etuhinnan saamiseksi varaukset tulee tehdä jäsennumeroa vastaan Hertz Varauspalvelusta 0200 11 22 33*

www.hertz.fi *(0,75 EUR/min+pvm/mpm)

Sopivia kulkuneuvoja jokaiseen matkaan.

Onnittelumme!Päällystöliiton kunniajäsen

Vilho Junttila täytti 95 vuotta. Liitto muisti merkkipäivän sankaria

onnitteluadressilla.

TI - PE 10 - 17 ja LA 10 - 14

Rakennetaan yhdessä turvallisempi ja viihtyisämpi työympäristö

Hyvä työympäristö on turvallinen ja terveellinen. Käytäntö on osoitta-nut, että korjaustoimiin tarvittaisiin

resursseja.- Korjausrakentamiseen tarvittaisiin rahaa, sillä sisäilmaongelmat vanhoissa rakennuk-sissa tuntuvat vain lisääntyneen ja ihmiset oireilevat entistä enemmän. Toisena isona peikkona näen henkilöstön työssä jaksami-sen, jos sama työmäärää hoidetaan entistä vähemmällä väkimäärällä. Tärkeää jatkos-sakin on, että ihmisistä välitetään oikeasti ja epäkohtiin reagoidaan nopeasti, Pinola aprikoi.Hän pyrkii henkilöstön kanssa keskuste-lemalla selvittämään mahdolliset puutteet työoloissa tai työpisteiden koneissa ja lait-teissa. - Epäkohtia voi korjata ja puuttua vain sil-loin, kun ne tulevat tiedoksi. Pyrin yhteis-työssä henkilöstön kanssa edistämään turvallisen työn tekemistä entistä viihtyi-sämmässä ja terveellisemmässä työympä-ristössä. Työhön liittyvien riskien tunnista-mistamiseksi pyydän työpisteistä erilaisia selvityksiä ja ryhdyn toimenpiteisiin, jos havaitsen epäkohdan tai puutteellisuuden.

Työssä riittääopittavaaPinola opiskelee työn ohella Työterveyslai-toksella työsuojelupäällikön tehtäviin kuulu-via asioita. - Opiskelun myötä olen saanut työkalupak-kiin hyvää täydennystä sekä luonut yhteyk-siä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Pal-jon on kuitenkin vielä opittavaa, hän sanoo.Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu pitää työntekijät ja esimiehet ajan tasalla työsuo-jelua koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden muutoksista sekä niiden noudatta-misesta kaikista työpisteissä. Tärkeää on valvoa, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset tehdään määrä-ysten mukaan.- Seuraan joukko-osaston työ- ja palvelus-tapaturmien määrää ja kehitystä. Ehkä eniten työtapaturmia syntyy liikuntasuori-tusten yhteydessä. Jonkin verran resurs-sipuutteet rajoittavat työsuojeluasioiden eteenpäin viemistä. Esimerkkinä tästä voin mainita korjaamon muutamat jo auttamat-ta vanhentuneet koneet, joiden kanssa vain kokenut ammattimies voi työskennellä vaa-ratta.

Asioihin voi vaikuttaaPinola on kokenut, että työnantaja tukee hänen työtään ja henkilöstö tiedostaa työ-pisteissä työturvallisuuden merkityksen. - Minulla on sellainen tuntuma, että voin oi-keasti vaikuttaa asioihin työhyvinvoinnin ke-

Kapteeniluutnantti Jarmo Pinola toimii Suomenlahden Me-ripuolustusalueen työsuojelupäällikkönä. Häntä askarrut-taa, miten puolustusvoimien ja ylipäänsä valtionhallinnon säästötavoitteet vaikuttavat työhyvinvointiin tulevaisuu-dessa? Toisaalta työntekijät pystyvät Pinolan mielestä omalla asenteella vaikuttamaan hyvinkin paljon työviihty-vyyteen ja työpaikan turvallisuuteen.

26

27

www.navielektro.fi

Maritime & Situational Awareness Solutions

Kelan kuntoutusryhmä on alustavasti myöntänyt Päällystöliiton hakeman valtakunnallisen, ammatillisesti sy-

vennetyn kuntoutuskurssin (ASLAK -kurssi) vuodelle 2012. Kurssi järjestetään Härmän kuntoutuskeskuksessa. Sen kohderyhmä on maavoimissa palvelevat Päällystöliiton jäsenet. Kurssin suunnittelukokouksessa sovitaan mm. kurssin sisältö, kokonaispituus, kurs-silaisten valintamenettely ja seuranta. Ko-koukseen osallistuvat Päällystöliiton, työ-terveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan edustajat.Uusien ASLAK-kurssien lopullinen toteutu-

Kuntouttavaa ennakko-tietoa KELAstaTeksti: Ari Pakarinen

minen vuonna 2012 riippuu siitä, myöntää-kö eduskunta vuoden 2011 talousarvioin käsittelyn yhteydessä Kelan harkinnanva-raiseen kuntoutukseen esitetyn kokonais-rahamäärän. Vasta tämän jälkeen kurssit voidaan lopullisesti rekisteröidä hyväksy-tyksi, jonka jälkeen on tiedossa kurssinu-mero. Hyväksymisestä tulee uusi ilmoitus loppuvuodesta 2011.Juuri päättyneestä merivoimien kurssista sekä nyt suunnitteluun tulevasta kurssista tulee tietoa Päällystölehden sivuilla myö-hemmin syksyllä. Mahdollisiin kysymyksiin ASLAKista vastauksia osoitteesta ari.paka-rinen@paallystoliitto.fi.

hittämiseksi. Toimenpiteet, joita asioiden korjaamiseksi tehdään, ovat konkreettisia ja siksi palautekin on ollut henkilöstön ta-holta hyvää. Jos asiat jäisivät vain puheen ja lupausten tasolle, ei tätä hommaa kauan jaksaisikaan. Tietenkin resurssit rajoittavat myös työsuojeluasioiden eteenpäin viemis-tä ja siksi kompromisseja joudutaan hyväk-symään edelleenkin. Pinolan mielestä työturvallisuuden lisäksi jokaisella on vastuu myös siitä, että raken-netaan yhdessä toimiva ja viihtyisä työym-päristö.- Työssä on joskus hyvä pysähtyä mietti-mään omaa toimintaa työyhteisössä. Olen-ko yhteispelaaja, tiimin rakentaja ja yritän-kö tehdä parhaani muiden työviihtyvyyden eteen? Oikealla asenteella voi odottaa saa-vansa samantasoista kohtelua muilta. Van-ha sanonta on, että hyvyys kiertää aina ta-kaisin.

Liikuntajulkaisut sekä markettien ur-heiluosastojen hyllyt ovat täynnä liik-kujalle ”välttämättömiä” ravintolisiä.

Tosiasiassa aktiivisestikin liikuntaa harras-taville normaali kotiruoka ja vesi ovat riit-täviä energianlähteitä. Tärkeintä on nauttia useita pieniä aterioita pitkin päivää.25 vuotta Urheilukoulussa palvellut Kari Velling tietää monipuolisen ravinnon tärke-yden liikunnan harrastajalle. Entinen maa-joukkuetason telinevoimistelija ammentaa tietouttaan nuorille urheilijoille testaajaup-seerina koulun Kurssi- ja tutkimusosastolla. - Suoritan Urheilukoulun varusmiehille ko-

LIIK

UN

TA

Kuntoliikkujan syyspakettiLa Golfkierros 240 min / pyöräily 90 minSu Kävely maastossa 90 minMa LepoTi Salibandy / Spinning 60 minKe Jumppa 45 minTo LepoPe Juoksu 60 min

La Kävely maastossa 90 min / golfkierros 240 minSu Sauvakävely 120 minMa LepoTi Uinti 30 minKe Sauvakävely 60 minTo Juoksu 45 minPe Kahvakuula / saliharjoitus 45 min

La Keilailu 60 minSu Kävely suolla / retkeily 120 min

Nauti syksyn raikkaasta ilmasta ja liiku mahdolli-simman paljon ulkona. Harrasta liikuntaa vaih-

televilla sykkeillä. Jos jalkasi kipeytyvät, kor-vaa juoksu pyöräilyllä. Muista venytellä

joka viikko.

Kuntoliikkujalle riittää monipuolinen kotiruoka Teksti ja kuva: Jari Kivelä

konaiskuormituksen seurantaa, jossa rasi-tuksen lisäksi lepo ja ravinto ovat suuressa roolissa. Palautumisjuomat tai energialisät eivät korvaa säännöllistä ruokailurytmiä, mutta ovat olennainen osa huippu-urheilua. Kun kuormitus on kova, silloin myös energi-aa pitää saada paljon, muuten ei palaudu, tietää Velling.Omalla 1972 alkaneella kilpailijaurallaan mm. 50 SM-mitalia saavuttanut Velling ko-rostaa ruokailussa monipuolisuutta ja kii-reettömyyttä. Ruokalautasella tulee olla puolet vihreää ja suupalat pitää pureskel-la hyvin. Itse valmistettu kotiruoka on mait-

tavinta ja siinä tiedät, mitä syöt. Palautu-misjuomista saattaa olla aktiiviliikkujalle hyötyä, mutta vaarana on liiasta energian-saannista johtuva painon nousu. Nautitun ruuan ja juomien määrä tulee suhteuttaa liikunnan määrään, muutoin energia kertyy rasvana elimistöön, listaa Kari.Ennen pitkäkestoista liikuntasuoritusta on syytä tankata nestettä, siihen vesi on pa-rasta. Esimerkiksi jalkamarssille ei tarvitse tankata hiilihydraatteja ravintolisistä, muis-tuttaa Velling.

PURU:n valmistama ruoka on hyvää ja ravitsevaa, toteaa Kari Velling Hennalan muonituskeskuksessa.

28

Ensimmäinen alueellinen liikuntatapahtuma Lahdessa

Sotilasurheiluliitto järjestää seinäkiipeily-kilpailu 2011 -tapahtuman. Kilpailun yh-teydessä toteutetaan Päällystöliiton I alueellinen liikuntatapahtuma 28.10. Lii-kuntatapahtuma on avoin kaikille liiton jä-senille.Paikan päällä voit tutustua seinäkiipeilyyn ja tapaat liiton urheilujohtajan Jari Kivelän. Tule keskustelemaan Päällystöliiton liikun-tatoiminnasta!Päällystöliitto maksaa jäsenilleen kilpailun osanottomaksun (20 €). Kilpailuilmoittau-tumisessa mainitse edustamasi yhdistys tuen saamiseksi. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä osoitteeseen eero.virtanen@mil.fiLisätietoa kilpailusta Sotilasurheiluliiton ko-tisivuilla ja Päällystöliiton sivujen Urheilutoi-minta -osiossa.Tervetuloa kisailemaan tai tutustumaan sei-näkiipeilyyn!

Hunajasta valmistettu omatekoinen urheilujuoma toimii energianlähtee-nä yhtä hyvin kuin kaupallinen juo-

ma. Liikunnan ja kansaterveyden edistä-missäätiön (LIKES) tutkimus osoitti, että hunajainen urheilujuoma on jopa kaupallista urheilujuomaa parempi siedettävyydeltään, koska sen käyttäjillä oli vähemmän vatsa-vaivoja, pahoinvoinnin tunnetta tai kramp-peja.Tutkimuksessa verrattiin urheilujuomien siedettävyyttä ja niiden kykyä antaa eli-mistölle lisäenergiaa suorituksen aikana.

Hunajasta halvalla tehokas urheilujuomaTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

käyttämällä sekä nopeasti että hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, joita juuri hunaja sisältää. Hunajan sisältämät mineraalit aut-tavat palautumisessa. Urheilusuorituksen aikana elimistöstä poistuu hien mukana elektrolyyttejä eli suoloja, jotka on korvat-tava suorituksen aikana sekä sen jälkeen. Hunajasta tehtyyn urheilujuomaan tarvitaan natriumia eli suolaa, jota hunajassa luon-nostaan on vähän. Suolalisän tarkoituk-sena on korvata hien mukana poistunutta natriumia ja aiheuttaa janon tunnetta, jotta urheilija joisi enemmän.

Tulosten perusteella hunajasta tehty ur-heilujuoma toimi energialähteenä yhtä hy-vin kuin kaupallinen juoma. Selviä eroja tuli juomien siedettävyydessä. Hunajasta val-mistettu urheilujuoma aiheutti käyttäjille vä-hemmän vatsavaivoja, mm. pahoinvoinnin tunnetta tai kramppeja. Urheilujuomien nauttimisella on tavoitteena pitää yllä veren sokeritasapaino ja palaut-taa nopeasti kehoon nestettä, mineraale-ja ja energiaa pitkän ja kovan urheilusuo-rituksen aikana. Paras vaikutus saadaan

LIIK

UN

TA

Urheilujuomaresepti Sitruunamehu on juomassa mukana vain ma-kua antamassa ja sen voi halutessaan vaih-taa muuhun sokerittomaan mehuun. - hunajaa kolme reilua ruokalusikallista - suolaa ¼ ruokalusikallista - sitruunamehua  0,3 dl - vettä 9 dl (9 dl) Sekoita hunaja ja sitruunamehu, lisää vesi ja

suola. Sekoita ja jäähdytä kylmäksi. Voit käyttää haaleaa vettä nopeuttaaksesi hunajan liukenemista.

29

30

Päällystöliiton ensimmäiset golfmes-taruuskilpailut pidettiin Alastarol-la. Kilpailun isäntänä toimi Huovin-

rinteen Päällystöyhdistys. Osanottajia oli yhteensä 26. Alastaro Golfin kenttä oli lyöntipelisarjan voittajan Ari Laatikaisen mielestä huippukunnossa ja viheriöt haas-teellisia. Yksikään kilpailijoista ei päässyt omaan tasoitukseensa.- Viheriöt olivat todella nopeita ja aiheutti-vat varmasti monille yllätyksiä. Tulin Poh-jois-Karjalasta jo edellisenä päivänä Alas-tarolle ja kiersin kentän kertaalleen, mikä auttoi selvästi itse kilpailussa, kun hieman sai tuntumaa väyliin.Tiukassa kilpailussa toiseksi ja kolmannek-si tulivat yhden lyönnin erolla Vesa Tirkko-nen ja Veli-Pekka Rajajärvi. Bistebogey-sarjan voittaja, Huovinrinteen oma poika Juha Jalonen kokosi väyliltä 38 pistettä.

Golfia liittotasolla ensi kertaaTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Toiseksi tuli Rami Mäkelä pistettä hei-kommalla tuloksella ja kolmanneksi Arto Karjalainen. Muut tulokset on luettavissa Päällystöliiton kotisivuilta.Hiihtoa, suunnistusta ja lenkkeilyä golfin ohella harrastava Ari Laatikainen piti liiton uutta liikuntalinjausta onnistuneena.- Jäseniä on hyvä innostaa harrastetasolla eri liikuntalajien pariin. Liikunnasta saa po-sitiivista energiaa työhön ja elämään yleen-sä. Golfia olen harrastanut jo 18 vuotta ja pelaan kerran viikossa. Tasoitukseni on 8,2.Juha Jalonen puolestaan pelaa golfin lisäk-si ikämiesjalkapalloa ja lenkkeilee. - Tänä vuonna olen pelannut alle kymmenen kierrosta golfia. Tutusta kotikentästä oli ki-sassa hyötyä. Tasoitukseni putosi hyvin menneen kisatuloksen johdosta 35:een.Ensi vuonna liiton golfmestaruudet ratko-taan Hämeenlinnassa.

Päällystöliiton ensimmäiset golfmestaruuskilpailut ovat takanapäin ja yhteispotretissa sarjojen voittajat Juha Jalonen ja Ari Laatikainen kättelevät toisiaan.

LIIK

UN

TA

Hirvihaukkuharras-tuksesta kiinnostu-neet huomio

Suomen hirvikoirarotujen voittajaluokan (VOI) koirille järjestetään 14.10. valtakun-nallinen viranomaisille (sotilas, raja, poliisi, pelastus)tarkoitettu VIRVE– haukut kilpai-lu Tikkakoskella. Ilmoittautumiset 07.10 mennessä. Järjestäjänä toimii Jyväskylän seudun suurriistakoirat ry. Ottelussa kil-paillaan koirakohtaisesta paremmuudesta, Suomen Kennelliiton - Finska Kennelklub-ben ry:n hirvenhaukkukokeiden sääntöjen mukaisesti. Kokeen voittaja saa ”VIRVE VOITTAJA” arvon. Tarkemmat tiedot kil-pailusta, ilmoittautumisesta ja säännöistä www.jyvaskylanseudunsuurriistakoirat.net

Varaa ja virkistyVaraukset: Pirkko Juslin 040 301 9290 tai Sanna Karell 050 338 4048 tai sähköpostilla toimisto@paallystoliitto.fiwww.paallystöliitto.fi

Upseeriliiton mökkien hinnatVierumäki Mökkien hinnat vaihtelevat 70-–80 € ensimmäinen vrk /seuraava 45–55 €/vrkvaraukset Päivi Schroderus, puh. (09) 6689 4014 www.upseeriliitto.fi

Päällystöliiton loma-huoneistojen hinnat

Saariselkä (Markovilla)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1,8 – 17,36 – 38,52)Koli (Hiisiranta)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1, 8 – 12, 52)

Vierumäki (Rauhalinna)- viikko 305 €, sesonki 355 € - viikonloppu 150 €, vrk 75 € (sesonkiviikot 23 – 32)

Helsingin asunnot Runeberginkatu (yksiö) 35 €/vrk Runeberginkatu (kaksio) 60 €/vrkLiiton ulkopuolisilta vuokraajilta vuok-raushinnat peritään kaksinkertaisina pl. Upseeriliiton jäsenet.

LIIK

UN

TALI

IKU

NTA

Koivunlehdet ovat jo enemmän kuin hii-renkorvalla, mutta silti sateen jälkeen

kevään tuoksu tuntuu nenässä vielä voi-makkaana. Mela laskeutuu Koloveden pin-taan ja katse hakeutuu kivikkoiselle luodol-le – jospa norpan näkisin? Toiveunta. Kännykät ovat kiinni. Kaksi kanoottia sol-juu pitkin veden pintaa sulavasti peräk-käin kuin joutsenet. Rauha, täydellinen luonnonrauha, mieleen nousee Leinon ru-non säkeet: Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä…

Nyt tekis sauna poikaa...Melotaan tunti ja toinen. Kaveri perätuhdol-ta tokaisee: ”Nyt tekis sauna poikaa”. Ja tekihän se, kolmen päivän melontareis-sun jälkeen oli mukava köllötellä Käränkä-lammella, Päällystöliiton upean mökin sau-nan lauteilla.Mökin terassilla, yhden ohuen huurteisen jälkeen Käränkävaaraa katsellessa Noctur-nen säkeet pulpahtavat uudelleen pintaan: Puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vana-mon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen…

Nimimerkki: Suosittelen

31

Kuumia öitä, hiostavia päiviä, aurin-gonpaistetta, veden loisketta, nau-rua, lasten hälyä, rentoutumista ja

irtautumista arkirutiineista. Loma etelän auringossa? Ei - vaan Päällystön Naisten Liiton ja Päällystöliiton perheloma. Suomen suvi tarjosi parasta antiaan tälle sotilasper-heiden tuetulle lomalle, joka tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa savolaises-sa teollisuuskaupungissa Varkaudessa. Lo-mapaikkana oli Kylpylähotelli Kuntoranta, joka sijaitsi noin 6 km Varkauden keskus-tasta. Lomasta nautti kahdeksan perhettä ympäri Suomen parhaimpana lomakautena heinäkuun loppupuolella.Kylpylähotelli sijaitsee Saimaan rannalla, ja joinakin päivinä saattoi pihalta seurata jopa tukkilautan uittoa tehtaalle päin. Pääraken-nuksessa sijaitsivat hotellin ravintola, hoito-osasto, liikuntasali ja jokunen vuosi sitten

uusittu miellyttävän siisti kylpyläosasto ja kuntosali. Kuntorannan erikoisuutena hoito-osaston puolella olivat kiinalaiset terapia-hoidot, mm. jalkaterapia, terveyshieronta ja päähieronta. Toki myös perinteisempiä kosmeettisia hoitoja löytyi runsaasti. Kylpy-lä jakoi mielipiteitä sopivasta liian pieneen, mutta ainakin lapset pysyivät näköpiirissä uidessakin. Erityisesti allasosaston ulkoal-las virkisti helteen lomassa.Kullekin lomapäivälle oli varattu vapaa-ajan ohjelmaa vaihtelevasti koko perheelle, ai-kuisille tai lapsille. Lapsia lomalla olikin paljon; samaan aikaan kohteessa lomai-livat myös ammattiliitto PAM:n jäsenten perheet, joten lapsien ja varhaisnuorten joukko oli monikymmenpäinen. Alun pienen jännityksen jälkeen tenavat löysivät toisen-sa ja pääsivät leikin lumoihin milloin Puuha-Areenalla, milloin trampoliinilla tai kylpyläs-

Perhelomalla laatuaikaaTeksti: Kati Räisänen ja Tarja Kankare

sä. Vähän isommat lapset tuntuivat myös hyvin viihtyvän porukalla juttelemassa pihal-la yömyöhään asti.Iltaisin hotellin ravintolassa oli hotellin va-paa-ajanohjaajan karaoke. Suomi taisi saa-da tälläkin kertaa uusia innokkaita laulajia ja, perjantaita lukuun ottamatta, kohtalai-sen harvalukuinen yleisö pääsi nauttimaan upeista lauluesityksistä ja tanssimisesta.

Päivät olivat liikunta-painotteisiaPääsimme kokeilemaan mm. frisbeegolfia, vesivoimistelua, jalkapalloa, norsupalloa, nurmisählyä, mölkkyä, tikanheittoa, latta-ritanssia ja petanquea. Aikuiset pääsivät testaamaan kuntoaan UKK-kävelytestissä, joka osui samaan aikaan viikon ainoan sa-dekuuron kanssa. Tämä ei tahtia haitannut, pikemminkin päinvastoin sade toi tarvitta-

32

33

vaa lisähappea painostavaan ukkosheltee-seen. Lomayhtymä oli järjestänyt meille linja-autoretken Varkauden vesitorniin. Var-kauden vesitorni poikkeaa kaltaisistaan sii-nä, että torni on samalla asuinkerrostalo, jossa asuinhuoneistojen yläpuolella lepää valtava vesisäiliö. Urheilullisimmat pinkoi-vat rappusia pitkin ylös näköalatasanteel-le, me rauhallisemmat (tai laiskemmat) päädyimme hissin käyttöön. Ylhäällä meitä odotti upea näköala sekä herkulliset viinerit kahvin ja pillimehun kanssa.Loman miinuspuoliksi voidaan laskea hie-man vaatimattoman tasoinen hotelli, jonne kesäkuumalla olisi kaivannut ilmastointia ja pienet huoneet sekä uimarannan puute.Tähän edulliseen lomapakettiin kuului 5 vuorokautta täysihoidolla, ja varsinkin äi-dit arvostivat valmiiksi katettua aamiaista, lounasta ja päivällistä. Iltapalaa sai ostaa hotellin ravintolasta, läheiseltä grilliltä tai lähikaupasta.Suosittelemme rohkeasti hakemaan tue-tulle eli varsin edulliselle lomalle kaikille jäsenperheillemme. Tänäkin vuonna kaikki hakeneet pääsivät mukaan. Riittää, että pe-rustelee hakemuksessa laajasti oman elä-mäntilanteensa. Sotilasperheissä tulotaso ei varmaankaan pääse olemaan valintakri-teereihin nähden koskaan liian suuri, ja kai-killa meillä on tarvetta irtautumiseen ja yh-teiseen aikaan koko perheen kesken.

PÄÄL

LYST

ÖN

NAI

SET

Ennestään toisille tuntemattomat lapset tutustuivat nopeasti ja löysivät samanikäistä seuraa. Erilaisten pelien tiimellyksessä lasten aika kului nopeasti.

Monelle aikuisellekin uusi elämys oli tikkupullan paisto. Pulla maistui erityisen hyvälle mehun ja kahvin kera sekä samalla seurustellen muun seurueen kanssa.

34

Päällystöliiton evp-yhdistyksen ja ATOP:n kesäpäivät järjestettiin Tik-kakoskella 6. – 7. elokuuta. Kesä-

päivien rungon muodosti poikkeuksellisesti MPK ry:n koulutustapahtuma, jossa herroil-le annettiin päivitys puolustustietouteen ja puolisoille kodin turvaan. Miehille ohjelma alkoi Ilmasotakoulun esit-telyllä, jonka suoritti pataljoonan komen-taja, majuri Ari Jauhiainen. Tilaisuus oli yhteinen JP 27:n Perinneyhdistyksen kans-sa. Jauhiainen sivusi esityksessään myös Ilmavoimien henkilökunnan koulutusta. Hän sanoi henkilökuntaan hakeutuvien olevan hyvää ja aktiivista ainesta. Esimerkkinä täs-tä Jauhiainen mainitsi koulutuspataljoonas-sa suoritetun parhaan kouluttajan valinnan: pataljoonan henkilökunta valitsi keskuudes-taan parhaaksi kouluttajaksi kaksi vuotta palveluksessa olleen kersantin. Naisten osuus on kasvamassa myös IlmaSK:ssa: esimerkiksi Tukikohtakomppanian seuraa-va päällikkö on nainen. Esityksen jälkeen innokkaita kyselijöitä oli paljon.Puolisoille Leila Saikkonen luennoi kodin turvallisuuden suunnittelusta ja toimenpi-teistä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Lisäk-si Auli Malinen valotti omassa luennos-saan teollisen- ja jälkiteollisen yhteiskunnan vanhuuskäsityksiä sekä ikäkäsityksen muu-

toksia. Uuden vanhenemien piirteitä esitel-lessään Malinen korosti vanhenemisen yk-silöllisyyttä ja kokemuksellisuutta.JP 27:n Perinneyhdistys jatkoi omalla oh-jelmallaan, ja ennen kuin EVP-yhdistys ja ATOP siirtyivät MPK-teemaan, järjestäjien puheenvuoron käyttivät Pertti Heikkilä, Keijo Koivisto ja Luonetjärven komen-dantti kapteeni Riku Tenhunen.MPK:n Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyk-sikön päällikkö Kari Kilpeläinen esitteli MPK:nvaltakunnallisen organisaation ja heidän kurssitarjontaansa. Ilmavoimapiirin edusta-ja Hannu Antikainen esitteli MPK:n toi-mintaa ilmapuolustuksen alueella. Sotilaskodissa vietettiin yhteinen kahvi-hetki, jonka jälkeen daamit jatkoivat oh-jelmaansa ja miehet tutustuivat kapteeni Riku Tenhusen johdolla koulutustalo Aqui-laan sekä juuri peruskorjattuunkasarmirakennukseen.

Puheita, ohjelmaa, hyvää seu-raa, tanssia ja museokäyntiVeljesillalliselle kokoonnuttiin varuskunta-kerholle, jossa Jyväskylän kaupungin ter-vehdyksen esitti valtuuston puheenjohtaja, kapteeni evp. Pauli Partanen ja tarjosi avajaisjuoman. Ilmasotakoulun johtajan ter-

vehdyksen esitti Ari Jauhiainen. Puheensa lopuksi hän pyörsi osia päivän aikaisem-masta sanomastaan. Päivällä hän oli sitä mieltä, että ”mieluummin tekee historiaa kuin lukee sitä”. Saatuaan luentolahjana Keijo Koiviston kirjoittaman ammattikun-tahistorian ”Sama kaiku on askelten”, hän kertoi siihenkin syventyneensä ja saaneen siitä uutta tietoa ali-, toimi- ja opistoupsee-rien historiasta. ATOP ry:n puheenjohtaja, FT Keijo Koivisto luovutti sotakamreerin ar-vonimen saaneelle Tapani Flyktmannille asiasta annetun avoimen kirjeen.Päällystöliiton terveiset kesäpäivien osan-ottajille esitti puheenjohtaja Antti Kuiva-lainen. Ilmavoimien soittokunnan viihdyt-tävän musiikin tahdissa nautittu maittava illallinen ja myöhempi ilta kuluivat tanssin merkeissä, johon tahtia antoi ammattimie-histä koostuva trio. Juhlivasta yleisöstä löytyi myös ohjelman taitajia. Pentti Joki-nen Iittalasta ilahdutti yleisöä todella laa-dukkaalla soolollaan. Muitakin esiintyjiä oli, mutta heidän runoutensa ei oikein yleisöön uponnut.Riku Tenhunen oli luonut arvokkaat puitteet sunnuntaiaamun seppeleenlaskua varten Lentäjien patsaalle. Lentäjien muistomer-kille seppeleen laskivat Leila Saikkonen, Pertti Heikkilä ja Keijo Koivisto. Aamiai-

Tikkakoskella tavattiinTeksti ja kuvat: Tapani Flytkman

EV

P

35

sen jälkeen ohjelma jatkui Keski- Suomen Ilmailumuseolla, jossa osanottajat saivat nauttia Keski-Suomen ilmailijat ry:n oppaan Markku Pynnösen asiantuntevasta opas-tuksesta museon. Museon vetonaulana on viime aikoina toiminut vuonna 1942 Itä-Karjalassa järveen uponnut Brewster 372. Lauri Pekuri teki Brewster-koneellaan pakkolaskun järveen Itä-Karjalassa. Upon-neesta koneesta sukellettuaan ja vedenpin-nalla palavasta bensiinistä selviydyttyään edessä oli korpivaellus sukkasillaan omaan kenttävartioon, jonka edessä olevan miina-kentän Pekuri ryömimällä läpäisi. Pekurin kone (BW-372) nostettiin järven pohjasta kesällä 1998 ja on entisöitävänä Keski-Suomen ilmailumuseossa.Tämän vuoden kesäpäivistä järjestelyvas-tuun kantanut ATOP ry:n puheenjohtaja, FT Keijo Koivisto on kiitoksen ansainnut. Ensi vuoden kesäpäivät pidetään Kouvolassa.Evp-yhdistyksen kotisivuilla on lisää kuvia tapahtumasta (www.evp-yhdistys.fi).

EV

P

ATOP:n puheenjohtaja FT Keijo Koivisto luovuttaa nimityskirjan sotakamreeri Tapani Flyktmannille.

Suihkumoottori kiinnostaa. Kuvassa vasemmalta Kari Punkka Ähtäristä, Tarmo Salmi Järvenpäästä, Erkki Salotaipale Hauholta sekä Atte ja Tuula Kainulainen Kirkkonummelta.

Keski-Suomen Ilmailumuseon opas Markku Pynnönen esitteli simulaattoria.

36

Riihimäen paikallisen evp-jäsenis-tön lähes olematon yhteistoimin-ta sai viime keväänä tuulta alleen,

kun Matti Taponen, Kalervo Viitanen ja Jouko Virtanen päättivät huhtikuussa kutsua kokoon entisiä palvelustovereitaan. Toiminnan käynnistäminen sai myönteisen vastaanoton Päällystöliiton evp-jäseniltä ja tuen Riihimäen varuskunnan päälliköltä, eversti Harri Virtaselta.- Ensimmäiseen kokoontumiseen paikal-le tuli parikymmentä evp-jäsentä ja touko-kuussa järjestettyyn seuraavaan tapaami-sen toinen mokoma lisää. Jälkimmäiseen mukaan saatiin asiaa tukemaan myös Pääl-lystöliiton evp-yhdistyksen johtomiehet Pertti Heikkilä ja Atte Kainulainen, ker-too Matti Taponen. Elokuun lopulla Riihimäen Päällystöyhdistys ja evp-jäsenistö järjestivät yhteisen, koko perheen puuhapäivän Räyskälässä. Kesän viimeisen viikonlopun muut tapahtumat ja kiireet karsivat osallistujajoukkoa, mutta aurinkoinen sää palkitsi paikalle tulleet läm-pimin sätein. Yhdessäolon viihdykkeenä oli ruuan, juoman ja saunomisen lisäksi ren-touttavaa kisailua.Puuhapäivään osallistunut Raimo Leppä-nen oli tyytyväinen paikallisen evp-toimin-nan viriämiseen.

- Tätä on odotettu. Hyvä, että vetäjät löy-tyivät ja toiminta saatiin käyntiin. Aion olla mukana vastaisuudessakin.Evp-jäsenten paikallista yhteistoimintaa on tarkoitus harjoittaa vapaamuotoisesti. Joka kuukauden ensimmäiseksi tiistaiksi klo 12.00 on sovittu kaikille evp-jäsenille avoin kokoontuminen Riihimäen sotilaskodin ka-binettiin. Syyskuun tapaamisessa ohjelma-numerona oli historiaesitelmä.Matti Taponen toivottaa toimintaan ja ko-koontumisiin tervetulleiksi kaikki seudulla asuvat evp-jäsenet, vaikka he eivät aktiiviai-kanaan olisikaan Riihimäen varuskunnassa palvelleet.Vaikka evp-jäsenistön toiminta virkistyy, on palveluksessa olevien suunta toinen. Riihi-mäen Päällystöyhdistyksen puheenjohtajan Arto Virtasen huolena on jäsenaktiivisuu-

EV

P Evp-jäsenet aktivoituivat RiihimäelläTeksti ja kuvat: Antti Kymäläinen

den jatkuva hiipuminen. Yhdistyksellä on 45 palveluksessa olevaa jäsentä, joita on vaikea saada osallistumaan yhteisiin rien-toihin. Osin tästä syystä Päällystöliiton hen-kilöjäsenyyteen tähtäävä hanke mietityttää Virtasta.- Kun jo nyt on vaikeuksia saada jäsenistöä mukaan, miten käy paikallisen toiminnan ja yhteenkuuluvaisuuden, jos yhdistyksillä ei enää ole ammattiyhdistystoiminnassa mi-tään roolia.Hyvin käynnistyneestä evp-toiminnasta Vir-tanen on hyvillään ja toivoo sille jatkuvuut-ta.

Räyskälän Johtolan kenttä tarjosi erinomaisen areenan riihimäkeläisten mölkkykisalle.

Matti Taponen, Kalervo Viitanen ja Jouko Virtanen saivat eloa Riihimäen uinuvaan evp-toimintaan.

37

EV

P

Hakemukseen:

- hakijan suku- ja etunimet- syntymäaika ja paikka, osoite ja allekirjoitus- liitteeksi kopio sotilaspassista, nimi- kirjasta tai kantakortista, josta selviää palvelus puolustusvoimissa tai raja- vartiolaitoksessa, ellei tietoja ole mainittu liiton matrikkeleissa. Hinnat/muuta tietoa:

- pelkkä mitali 55 euroa- mitali kiinnitysmekanismilla 60 euroa- pelkkä pienoismitali 50 euroa- yhteistilauksena pelkkä mitali ja pienoismitali 100 euroa- yhteistilauksena mitali kiinnitysmeka- nismilla ja pienoismitali ilman kiinnitys- mekanismia 105 euroa

Hanki ali- toimi- ja opistoupseerien perinnemitali tai pienoismitali

- hintaan lisätään postituskulut ja lähetykset postiennakolla- tilaukseen maininta minkä vaihtoehdon mitaleista haluaa- saatuja tietoja ei luovuteta ulkopuolisille

Hakemus osoitetaan:

Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyhdistys ry, Lauri Sund, Tapaninkuja 4, 27710 KÖYLIÖ

Lisätietoja:

keijo.t.koivisto(at)kolumbus.fi, puh (014) 377 1582 tai 040 719 2308

38

PÄ

ÄL

LYS

TÖ

BR

IEF

LYKa

i Lai

ne

In his September 1st press conference, the Commander of the Defence Forces

also discussed the next few years’ fund-ing situation. The government programme calls for 200 million euro cuts by the year 2015. In addition to that, the Commander stated, the Defence Forces must squeeze at least the another 200 million out of its budget due to increase in costs. The to-tal required cost cuts are thus more than 400 million euros, on top of which the de-fence reform will pile another 100 million in costs.According to the Commander, the funding developments of the last few years have been unfavourable in every way. Costs in information technology, property, person-nel and international missions have in-creased constantly, leaving less and less funds for core activities. Because of this, the numbers of war manoeuvre days, flying hours, sailing days and trained reservists are diminishing.

Cost Savings Undermine CapabilityAntti Kymäläinen

Every thinkable opportunity for Defence Forces cost savings brings its unique prob-lems. Reductions in conscript and reserv-ist training will have a long lasting impact on capability. Cutting flying hours may, at worst, jeopardize flight safety. Postponing of defence materiel procurement is limited by factors dictated by industry production schedules.Nevertheless, cost savings are inevitable. The coming years will most probably see refresher training cut, flying and sailing downsized and conscript field training re-duced, their impact notwithstanding. Ma-teriel programs will have to be touched as well.Cuts in defence funds will be confirmed in early October after the government budg-etary process is complete. Based on the decisions, the Defence Forces will specify the exact cost savings to be made.

Opinions on the reform of the Defence Forces started flying with new vigor

when the government’s budget proposal was published. The Defence Forces has got its back against the wall. A planned, controlled development flew straight out of the window.The funding proposed in the budget is not much good for anything. Everything will have to be cut, whether it is reasonable or not. The planned reserve can’t be trained or adequately equipped. National defence readiness will suffer most.The Commander of the Defence Forces outlined the magnitude of the required re-form in a conference he gave to the staff and press. Anyone with an insight into the Defence Forces’ activities is able to assess their impact.General Puheloinen did not emphasize downsizing or layoffs of the staff, but con-sidered them an absolutely last resort.

However, public estimates have been made that the reform will require downsiz-ing and, according to the Minister of De-fence, professional soldiers will also be af-fected by it.Professional soldiers have only been trained for the needs of a single employ-er. Their career plans coach them for ever more senior, more demanding duties. Cri-sis management missions are a part of this coaching. Such lessons and experi-ence can’t be acquired in the civilian life and can’t be utilized elsewhere in the job market. A fired professional soldier has no-where to go.If the Defence Forces has to consider downsizing as a potential means to adapt to the situation, the means must include various pension schemes. The 1995 pen-sion reform raised soldiers’ retirement age by 7 years and cut their retired pay by 5 per cent. The life expectancy coefficient,

introduced later, forces soldiers to serve for longer than planned. The age and ca-reer structures of the soldier corps are now warped in both peacetime and war-time organizations.The defence reform will likely change the duties of professional soldiers significant-ly. The distortion in the age structure, brought on by earlier pension reforms, will get worse. The Defence Forces’ functions will be a lot easier to balance and results will be far better if the age structure is straightened in conjuction. Various pension schemes hold a pivotal position. Just elimi-nating the life expectancy coefficient would help fix the age structure. In business, the ”pension card” is constantly in play.

Antti KuivalainenChairman

Avoid Firing Professional Soldiers

Foto: Defence Forces/Försvarsmakten

SV

EN

SK

RE

SU

MÉ

Ande

rs H

agm

an

Ledare:

Avskedandet av yrkesmilitärer bör undvikas

39

På infotillfället den 1.september be-handlade försvarsmaktens kommen-

dör också finansieringssituationen nästa och följande år. Enligt kommendören är försvarsmakten tvungen att förutom ner-skärningarna på 200 miljoner till år 2015, som förutsätts i regeringsprogrammet, att pressa drygt dubbelt upp ur sin budget på grund av den ökade kostnadsnivån. Det verkliga sparbehovet är således drygt 400 miljoner euro, vartill det ännu kommer ut-gifter på drygt 100 miljoner, som förorsa-kas av omstruktureringen av försvarsmak-ten.Enligt kommendören har finansieringsut-vecklingen under de senaste åren varit icke önskvärd på alla sätt och vis . Data-administrations-, fastighets- och perso-nalutgifterna samt kostnaderna för den in-ternationella verksamheten har hela tiden ökat, varför det funnits allt mindre medel för kärnuppgifterna. Som en följd av det-ta har krigsövningsdagarna, flygtimmarna och fartygsdygnen samt antalet utbildade reservister minskat.

Inbesparningarna skrotar försvarsförmåganAntti Kymäläinen

Alla tänkbara nerskärningar av försvars-maktens utgifter är problematiska. Att pru-ta på bevärings- och reservistutbildningen syns länge i form av nersatt prestations-förmåga. Nerskärningen av flygtimmar kan å sin sida i värsta fall äventyra flyg-säkerheten. Uppskjutandet eller flyttandet på anskaffningarna av försvarsmateriel be-gränsas av faktorer, som beror på industri-produktionens tidtabeller.Man bör dock göra nerskärningar, och som man kan säga; det är ett nödvändigt ont. Troligtvis kommer man under de kom-mande åren - oberoende av följderna - att gallra reservövningarna, minska på flygan-det och seglatsenar och beväringarna övar allt mindre i terrängen. Man kommer också att såga materielanskaffningarna.Försvarsanslagens nerskärningar kommer att bestyrkas i början av oktober, efter re-geringens budgetbehandling. På basen av de fattade besluten bestämmer försvars-makten specifikt de praktiska sparåtgär-derna.

Ställningstagandena om försvarsmak-tens omstrukturering tog ny fart ge-

nom publiceringen av regeringens budget-förslag. Försvarsmakten är nu ställd mot väggen. Man är tvungen att kasta en plan-enligt och behärskat verkställd utveckling i roskkorgen.Finansieringsramen, som ingår i budgetför-slaget, räcker inte långt. Man är tvungen att skära i allting, vare sig det är vettigt eller ej. Den planerade reserven kan inte utbildas och utrustas kvalitativt bra. För-svarsberedskapen kommer att vara den största förloraren.Försvarsmaktens kommendör presente-rade omstruktureringens dimensioner för personalen och median under ett infotill-fälle. Var och en, som är insatt i försvars-maktens verksamhet, kan bedöma deras inverkan.General Puheloinen betonade inte upp-sägningar eller permitteringar, utan ansåg

Livstidskoefficienten, som introducerades senare, tvingar militärerna att tjäna längre än planerat. Yrkesmilitärernas åldersstruk-tur och karriärrotation är snedvriden i både den freds- och krigstida organisationen.Försvarsmaktens omstrukturering kommer troligtvis att förändra yrkesmilitärernas be-fattningsstruktur i betydande grad. Ålders-strukturens snedvridning, som förorsakats av tidigare pensionsomställningar, kom-mer att ytterligare förvärras. Stabilisering-en av försvarsmaktens verksamhet lyckas bättre och slutresultatet är klart bättre, ifall åldersstrukturen rättas till samtidigt. Olika pensionsrelaterade lösningar innehar nu en nyckelposition. Redan avlägsnandet av militärernas livstidskoefficient skulle märk-bart hjälpa till att rätta åldersstrukturen. I företagsvärlden används ”pensionskortet” flitigt.

Antti Kuivalainenordförande

dessa vara en sista utväg. I offentligheten har det dock spekulerats, att omställning-en förutsätter uppsägningar och enligt för-svarsministern gäller dessa också yrkes-militärer.Yrkesmilitärerna har utbildat sig för en ar-betsgivare, d.v.s. för att tjäna försvarsmak-ten. Genom att planera karriären skolas yr-kesmilitärerna för högre och mer krävande befattningar. Krishanteringsuppgifterna är en del av dessa förberedelser. Dessa lär-domar och erfarenheter kan inte fås från det civila och icke heller utnyttjas på andra arbetsmarknader. En uppsagd yrkesmilitär är helt på det tomma.Ifall försvarsmakten som en form av an-passning är tvungen att överväga att säga upp yrkesmilitärer, bör alternativen också kompletteras med olika pensionslösning-ar. I pensionsomställningen år 1995 höj-des militärernas pensionsålder med 7 år och pensionsnivån sänktes med 5 procent.

Tiesithän, että Päällystöliiton jäsenenä si-nulla on vakuutuksia Ifissä. Sen ansiosta olet oikeutettu moniin etuihin lisävakuutuksia hankkiessasi. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa.Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -hen-

ki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheel-lesi markkinoiden edullisimpaan hintaan.

Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Ifiin saat myös reilun lisäalennuksen vakuutusmak-suistasi.

Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuu-tuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/paallystoliitto. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

VAKUUTTAVIAJÄSENETUJA.JA KESKITTÄMÄLLÄ SÄÄSTÄT VIELÄ ENEMMÄN.

SAAT BONUSTA

VAIN IFIN VAKUUTUKSISTA

if.fi/paallystoliitto010 19 19 95