Kämppi 2014 -leirin raporttiUudenmaan Partiopiirin monikulttuurinen leiri 12.-15.6.2014

1. JohdantoKämppi-leiri järjestettiin 12.-15.6.2014. Leiri oli osa Uudenmaan Partiopiiri ry:n SCOUTTI2-projektia, jonka tarkoitus on partiolaisten avoimuuden lisääminen ja maahanmuuttajien saaminen mukaan partioon.

Vuonna 2014 Kämppi järjestettiin toista kertaa. Leirin suunnittelun pohjana käytettiin edellisen leirin kokemuksia, mutta ohjelma pidettiin lähtökohtaisesti uutena siten, että edellisellekin leirille osallistuneilla oli ikimuistoinen kokemus.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat ennen kaikkea maahanmuutta-jataustaiset lapset ja nuoret. Toisena kohderyhmänä olivat partiolaiset kasva-tuksellisesta näkökulmasta. Tavoitteena oli edistää partiolaisten avoimuutta ja kulttuurien välistä kasvatusta.

2. Leirin tavoitteet Leirille oli asetettu kolme tavoitetta, jotka palvelivat SCOUTTI2-projektin pää-määriä. Ensimmäistä tavoitetta pyrittiin edistämään niin, että osallistujista 40 prosenttia on monikulttuurisia lapsia ja nuoria. Lisäksi tavoitteena oli, että noin puolet leiriläisistä olisi henkilöitä, jotka eivät vielä kuulu partioon. Leirin ohjel-man ja ruuan kautta pyrittiin edistämään leiriläisten mahdollisuuksia päästä tutustumaan eri kulttuureihin, myös partiolaisten kulttuuriin. Tavoitteiden to-teutumista on mitattu leiriläisiltä ja leirintekijöiltä kerätystä palautteesta sekä leirillä puhuttujen kielten määrän kautta.

Toinen tavoite, leiri antaa hyvän kokemuksen yhteisöllisyydestä partiossa, to-teutettiin pestaamalla leirintekijöiksi erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, var-mistamalla, että ohjelma on laadukasta ja yhteisöllisyyttä korostavaa sekä huomioimalla osallistujat yksilöinä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni liittymään partioon leiriltä saatujen hyvien kokemusten innoittamina. Yh-teisöllisyydellä tarkoitetaan nimenomaan me ja muut –kuilun kaventamista

1. LEIRI ON AIDOSTI KANSAINVÄLINEN

2. LEIRI ANTAA HYVÄN KOKEMUKSEN YHTEISÖLLISYYDESTÄ PARTIOSSA3. OSALLISTUJAMÄÄRÄ ON 200 HENKEÄ

ja parhaimmassa tapauksessa täyttämistä. Tarkoituksena ei ollut esitellä ei-vielä-partiolaisille (jatkossa EVP) partiota, vaan tehdä ja pitää hauskaa yhte-nä ryhmänä, riippumatta aiemmasta partiokokemuksesta. Mittareina pidettiin leirille pestattujen taustojen moninaisuutta, kerättyä palautetta, partiokamu-järjestelmän onnistumista sekä yksinkertaisesti sitä, kuinka moni on liittynyt partioon Kämpin jälkeen.

Kolmas tavoite oli osallistujamäärän nostaminen 200:aan. Edellisellä leirillä osallistujia oli noin 100 ja toisen leirin tavoitteena oli nostaa osallistujamäärä puolet suuremmaksi. Tavoitteena oli myös, että tekijöitä oli riittävästi osallis-tujiin nähden ja niin ikään, että osallistujista 50 prosenttia oli EVP:ia. Toimen-piteitä tavoitteen saavuttamiseksi olivat pestien aktiivinen viestintä, aktiivinen pestauksen seuranta ja pestaus, markkinoinnin pitäminen suunnitelmallisena ja hyvin seurattuna sekä oikeasti kiinnostavana sekä Kämppi-tyyppien rekry-toiminen ja innostaminen. Mittareina tavoitteiden toteutumiselle pidettiin sitä, että kaikki pestit oli täytetty ennen leiriä, tekijämäärän suhde leiriläisiin oli noin yhden suhde viiteen, osallistujista 50 prosenttia oli EVP:ia ja ilmoittautumis-ajan päätyttyä osallistujia oli 200.

3. Leirintekijät

Kämpin yhtenä tavoitteena oli, että leiri on aidosti kansainvälinen. Tätä tavoi-tetta edistettiin mm. pestaamalla eri taustoista tulevia ihmisiä leirintekijöiksi. Kämppiä oli tekemässä yhteensä 42 ihmistä, joista 17 oli ei-vielä-partiolaisia. Leirinjohtajina toimivat pitkän linjan partiolainen Saara Leino ja vasta projektin aikana partioon liittynyt Renaz Ebrahimi. Leirinjohtajien yhteistyö toimi erittäin hyvin. Leiritoimikunta koostui suurimmaksi osaksi uusmaalaisista partiolaisis-ta, yksi oli ei-vielä-partiolainen. Haasteita leiritoimikunnan rekrytoimiseen toi leirinjohtajien tuleminen Uudenmaan Partiopiirin ulkopuolelta.

Osa ei-vielä-partiolaisista tekijöistä olivat viime leirin osallistujia, jotka nyt ha-lusivat osaksi tekijätiimiä. Kaksi leirintekijöistä oli leiriharjoittelijoita, jotka oli-vat käyneet leirinjärjestäjä- ja ohjaajakoulutuksen ja jonka osaksi harjoittelu kuului. Kaksi oli puolestaan Suomen Pakolaisapu ry:n Tukiverkko-hankkeen kautta tullutta ohjaajaa, jotka toimivat leirillä niin sanottuina kulttuuriohjaajina. Eniten maahanmuuttajataustaisia tekijöitä pestattiin ohjelmatiimiin.

Tavoitteena oli kaikkien leirintekijöiden pestaus. Paitsi että pestaus on Uu-denmaan Partiopiirin käytäntö, haluttiin tätä kautta varmistaa se, että jokainen leirintekijä tiesi, mikä tarkoitus leirillä on ja mitkä ovat sen tavoitteet. Lisäksi pestauksen tarkoituksena oli, että jokainen leirintekijä otetaan huomioon yksi-lönä ja jokainen sai kehittää niitä taitoja, joista itse oli kiinnostunut. Pestausta ei kuitenkaan osattu täysin käyttää hyväkseen, joten kaikkiin tavoitteisiin ei tämän osalta päästy.

4. Osallistujat

Kämpillä oli noin 200 osallistujaa, joista leirintekijät poissulkien 125 (69%) oli partiolaisia ja 57 (31%) ei-vielä-partiolaisia. Osallistujia tuli Keravalta, Järvenpäästä, Lohjalta, Hyvinkäältä, Helsingistä ja Espoon vastaanottokes-kuksesta.

Leiri oli jaettu kolmeen kylään, Aavikkoon, Savanniin ja Tundraan siten, että saman paikkakunnan partiolaiset ja ei-vielä-partiolaiset asuivat samassa ky-lässä. Jokaisella kylällä oli vähintään yksi kyläpäällikkö, joka huolehti osal-listujien arjesta. Erityisesti suuren evp:n määrään nähden leirintekijöiksi olisi kaivattu kuitenkin vieläkin enemmän kokeneita henkilöitä.

Ei-vielä-partiolaiset oppivat leirin arjessa erätaitoja esimerkiksi pystyttämällä teltan ja elämällä leiriolosuhteissa. Etenkin monille maahanmuuttajataus-taiselle luonto ja leiriympäristö oli uutta ja suurin osa nukkui teltassa ensim-mäistä kertaa elämässään. Tämä oli huomioitu siten, että jokaisessa teltas-sa oli sekä partiolaisia että ei-partiolaisia. Partiolaisten tehtävänä oli opastaa kaikenlaisissa leiritaidoissa.

Monilla ei-partiolaisilla ei ollut omia yöpymisvarusteita, ja sitä varten pestat-tiin leirivälineistä vastaava henkilö. Hänen tehtävänään oli pitää huolta, että jokaisella oli lämpimät ja kuivat oltavat koko leirin ajan. Yöpymis- ja muita leirivälineitä lainattiin lippukunnilta ja yksittäisiltä henkilöiltä sekä otettiin vas-taan lahjoituksina. Etukäteen hankitut varusteet eivät kuitenkaan riittäneet, joten niitä jouduttiin ostamaan leirin aikana lisää. Varusteiden kesken lop-pumiseen vaikuttivat huono sää ja partiolaistenkin huono varustautuminen. Leirivälineistä pidettiin kirjaa, jotta kaikki lainatut tavarat palautuivat oikealle omistajalleen.

Palautteissa yöpymisolosuhteita pidettiin pääsääntöisesti hyvinä, osittain välttävinä. Moni mainitsi palautteissa oppineensa nukkumaan teltassa.

“I learned to live in the forest.”

5. Viestintä ja markkinointiKämppiä markkinoitiin monin eri tavoin hyödyntäen vahvasti sosiaalista mediaa. Markkinointimateriaaleina tuotettiin video ja tehtiin juliste ja flyeri. Markkinointika-navina toimivat mm. netti-, Facebook- ja Youtube-sivut.

Leiriä markkinoitiin niin sisäisesti partio-laisille kuin ulkoisesti ei-vielä-partiolai-sille. Näihin käytettiin osittain samoja ja osittain eri kanavia. Partiolaisille leiriä mainostettiin erilaisissa partiotapahtumis-sa, suoraan yhteistyölippukunnille sekä partion sisäisissä viestimissä.

Ei-vielä-partiolaisten tavoittaminen tie-dettiin jo etukäteen haastavaksi. Tämän vuoksi erityisesti maahanmuuttajiin koh-distuvaan markkinointiin satsattiin erittäin paljon ja markkinointia tehtiin enemmän kuin normaalin partiotapahtuman kohdal-la. Leiriä markkinoitiin henkilökohtaisesti vieraillen erilaisissa maahanmuuttajille suunnatuissa kerhoissa, ryhmissä, kou-luluokissa jne. Niistä paikoista, joissa käytiin useammin kuin kerran, lähti leirille enemmän osallistujia. Lisäksi kevään ai-kana järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa maahanmuuttajille suunnattuja tapahtumia, joissa samalla markkinoitiin leiriä.

Kämpin Facebook-sivut oli suosituin vies-tintäkanava. Sivuilla oli elokuussa 2014 lähes 250 tykkääjää. Päivitysten koko-naiskattavuus pyöri kevään aikana keski-määrin 600 ihmisen luokassa.

Viestinnän tavoitteena oli edistää ennen kaikkea sitä, että leirille saatiin tavoiteltu määrä osallistujia. Lisäksi viestinnällä oli suuri merkitys leirifiiliksen nostatuksessa ja leirin aikaisessa viestinnässä. Myös ne, jotka eivät leirillä olleet, pääsivät kuvien avulla leirifiilikseen.

Leiri näkyi myös mediassa, kun leirillä vieraili kahden paikallislehden toimit-tajat. Kämpistä ilmestyi lehtijutut Uusimaa-lehdessä (Kulttuurit kohtaavat Partiopoukamassa viikonloppuna) 13.6. ja Itäväylä-lehdessä (Afrikkalaisia rytmejä ja suihketta) 18.6.

Viestinnän ja koko leirin yhtenä tärkeänä funktiona oli partion markkinointi, leirin perimmäisenä tarkoituksena kun oli saada maahanmuuttajia mukaan partiotoimintaan. Leirillä kahvilan yhteyteen oli rakennettu partion esittelypis-te. Sitä varten jokaiselta leirillä olevalta lippukunnalta oli kerätty tietoa omas-ta toiminnastaan sekä syksyn aloitustapahtumasta. Myös partiolaisilla itsel-lään oli vahva rooli partion ja oman lippukunnan toiminnan markkinoinnissa. Partion markkinoiminen jatkui myös leirin jälkeen.

6. OhjelmaKämpin tavoitteet näkyivät leiriohjelmassa monin eri tavoin. Tavoitteena oli, että ohjelmassa yhdistyvät partiotaidot ja eri kulttuurit. Parhaan lähtökohdan tälle antoi se, että ohjelmatiimiin pestattiin paljon eri taustoista tulevia ihmisiä niin partiosta kuin partion ulkouolelta.

Eri kulttuureihin pääsi tutustumaan ennen kaikkea Culture! -laaksossa. Africa -rastilla tutustuttiin afrikkalaisten lasten elämään draaman avulla ja rummu-teltiin perinteisillä afrikkalaisilla soittimilla. Suomikuva uusiksi -rastilla puoles-taan tutustuttiin suomalaiseen kulttuuriin taiteen ja valokuvauksen keinoin. Laaksoon kuului myös Graffiti -rasti jossa pääsi tutustumaan katutaiteeseen. Omien graffitien aiheita ammennettiin leirin teemoista (monikulttuurisuus, yh-teisöllisyys, partio, suvaitsevaisuus ja rasisminvastaisuus) sekä ugandalai-sen valokuvaaja Kibuuka Oscarin valokuvien kautta.

Eri taustoista tuleviin ihmisiin pääsi tutustumaan myös Elävässä Kirjastossa, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kans-sa. Kirjat edustivat eri teemoja, ja ryhmät saivat valita itselleen mieluisan ja kiinnostavan kirjan. Kirjalle sai esittää kysymyksiä ja sitä kautta pääsi avarta-maan omaa maailmankuvaansa.

“What I love the most about this Kämppi is the integration it’s promoting, bringing finnish and us (foreigners) together.”

Ohjelmassa korostui monikulttuurisuuden lisäksi myös yhteisöllisyys ja yh-dessä tekeminen. Yhdessä tekeminen kantoi läpi leirin kaiken ohjelman, kun ohjelmia kiertävissä ryhmissä oli sekaisin niin partiolaisia kuin ei-partiolaisia eri taustoista. Kilpailuhenkisyyden avulla yhteisöllisyys näkyi erityisesti Ac-tion! -laaksossa ja leiriolympialaisissa ja toisaalta yhteishengen nostatuksen kautta yhteisohjelmissa, joita olivat avajaiset, kylän oma iltanuotio ja päättä-jäiset.

Yhteisöllisyys korostui myös palautteissa, jossa mainittiin useaan otteeseen uudet ystävät ja eri kulttuurit. Myös kielitaidon (suomen tai englannin) kart-tumisesta mainittiin sekä ymmärryksen lisääntymisestä eri taustoista tulevia ihmisiä kohtaan.

Palautteissa ohjelma arvioitiin pääsääntöisesti hyväksi. Lähes kaikki ohjelmat saivat suhteelllisen tasaisesti erityismainintoja. Eniten mainintoja sai Culture! -laakso sekä iltaohjelma kahvilassa.

7. MuonitusTavoitteena oli ennen kaikkea onnistunut muo-nitus siten, että leiriläiset olisivat kylläisiä. Niin kuin normaalistikin partioleireillä, jokaisen eri-tyisruokavalio huomioitiin. Sianlihattomia ja ha-lal-ruokavalioita oli enemmän kuin suomalaisilla partioleireillä on totuttu. Leirin tavoitteita mukail-len ajatuksena oli, että ruoissa on eri kulttuurien vivahteita.

Leirin aikana aikataulujen kanssa oli paljon on-gelmia. Varsinkin leirin ensimmäisen päivän lou-nas sekä viimeisen päivän lounas olivat aivan liikaa myöhässä. Ainesten pilkkominen ja keittä-minen veivät todella pitkään eikä tätä oltu osattu ottaa huomioon. Lisäksi keittiössä oli koko ajan liian vähän henkilökuntaa mikä teki menosta vie-lä hektisempää.Muonitusmestarin lisäksi oli kaksi keittiömes-taria, jotka olivat mukana myös suunnittelussa ja kuljetuksissa. Tämän lisäksi oli kahdesta vii-teen keittiötyöntekijää. Jälkikäteen ajateltuna oli-si kannattanut olla erikseen yksi kuljetuksiin ja kauppareissuihin pestattu henkilö ja keittiömes-

tareista yhdelle olisi kannattanut antaa tehtäväksi selkeästi kaluston hankin-ta ja kuljetusten suunnittelu yhdessä kuljettajan kanssa.

Neljän päivän leirin aikana ei oikein ehtinyt kehittyä rutiinia leirikeittiön toi-mintaan, mutta se vähä mitä rutiinia oli, toimi leirin kolmantena päivänä. Aineksia oli pilkottu oikeat määrät valmiiksi edellisenä päivänä ja keittiössä oli leiriläisiä auttamassa seuraavien ruokien valmistelussa. Lisäksi leirillä toimineet aikuiset olivat auttamassa ruoan jakelussa.

Myös palautteissa korostui ruokien aikatauluongelmat. Ruoasta sinänsä pi-dettiin pääsääntöisesti, mutta ruokailuajoista mainittiin erittäin usein. Kaikki erityisruokavaliot pystyttiin ottamaan hyvin huomioon.

8. Tekniikka ja turvallisuusLeirialueen suunnittelun osalta haluttiin huomioida edelliseltä leiriltä opittuja asioita. Erityisesti hygieniaan ja saunomiseen satsattiin. Kiinteän saunan lisäksi leirillä oli telttasauna helpottamaan suuren osallistujamäärän tuotta-maa ruuhkautumista. Rantaan oli rakennettu leiriolosuhteisiin pramea suih-kutila, jossa pääsi peseytymään juoksevalla vedellä. Lisäksi ulkohuussien yhteyteen oli rakennettu peseytymiskoppi. Ulkohuussien lisäksi leirialueelle oli tilattu bajamajoja.

Toisin kuin viime leirillä, tällä kertaa palautteissa ei mainittu hygieniaan liit-tyvistä asioista mitään. Tämä lienee hyvä merkki, sillä viimeksi esimerkiksi wc-olosuhteista tuli paljon negatiivista palautetta jo leirin aikana.

Turvallisuuden tehtävänä oli huolehtia siitä, että kaikilla osallistujilla oli tur-vallinen leirikokemus. Ensiaputiimillä oli leirin aikana noin 20-30 hoitotapa-usta aina koti-ikävästä palovammaan. Suurin osa tapauksista oli hyvin lieviä, vain pari oli ensiapua vaativaa toimenpidettä.

9. TalousLeirin tavoitteena taloudellisesti oli 0-tulos siten, että osallistujamaksut kat-tavat leirin kustannukset. Tavoite oli haastava, sillä halusimme kohderyhmä huomioon ottaen pitää leirimaksun mahdollisimman matalana.

Leirimaksu osallistujille oli 60€ sisältäen kuljetukset, ruoat ja leiriohjelman neljältä päivältä. Ihmisiä haluttiin osallistaa leirin tekemiseen ja siitä syystä leirimaksu oli tekijöille edullisempi, 5€/pv.

Suurimmat kustannukset muodostuivat elintarvikkeista ja kuljetuksista, jotka olivat välttämättömiä kuluja ja joihin oltiin myös budjetoitu eniten. Muita suu-ria kulueriä olivat tekniikka ja ohjelma.

Leiri jäi lopulta tappiolliseksi noin 2700 eurolla.

Seuraavaa leiriä ajatellen voisi pohtia taloudesta vastaavan henkilön pes-taamista leiritoimikuntaan. 0-tulokseen on helpompi päästä, kun talouden seuraaminen on koko ajan ajantasaista ja siitä vastuu on yhdellä henkilöllä. Samoin hankinnoista saadaan järkevämpiä, kun niitä koordinoidaan enem-män esimerkiksi koko leirin yhteisen hankintalistan kautta.

10. YhteenvetoKämppi erosi perinteisistä partioleireistä monin tavoin. Leiri oli pienen ja ison partioleirin välimuoto, osallistujajoukko oli hyvin monimuotoinen, jon-ka vuoksi suunnitteluun ja toteutukseen tarvittava aika ja panostus kas-voivat suurempaa leiriä vastaaviksi. Leirin erityispiirteiden vuoksi sen jär-jestäminen oli uusi kokemus kokeneimmillekin leirinjärjestäjille.

Leiri onnistui tavoitteissaan pääasiassa hyvin. Leiri oli aidosti kansainväli-nen niin osallistujien kuin ohjelmankin osalta. Kansainvälisyys ja monikult-tuurisuus korostuivat etenkin Culture-laaksossa. Osallistujia tuli eri taus-toista ja monikulttuuristen lasten ja nuorten osuus oli merkittävä. Myös leirintekijöiksi saatiin rekrytoitua paljon ei-vielä-partiolaisia eri taustoista.

Leirin tavoitteena oli myös antaa hyvä kokemus yhteisöllisyydestä parti-ossa. Yhteisöllisyys korostui leirin ohjelmissa, erityisesti yhteisohjelmissa. Kaikissa ohjelmissa kierrettiin ryhmissä, joissa oli sekä partiolaisia että ei-partiolaisia. Myös kylät oli jaoteltu niin, että samassa kylässä oli samalta paikkakunnalta tulleita partiolaisia ja ei-partiolaisia.

Myös osallistujamäärätavoite toteutui kokonaismäärän suhteen. Vaikka työtä etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tavoittami-seen tehtiin erityisen paljon, ei-vielä-partiolaisten osuus (33%) jäi koko leirin osalta alle tavoitteen. Tekijöiden osalta EVP:iden osuus (43%) pääsi sitä vastoin lähemmäs tavoitteita.

Jos osallistujalukuja vertaa viime vuoteen voidaan todeta, että kokonai-suudessaan ei-vielä-partiolaisten määrä ei noussut kovinkaan paljon, vaikka osallistujamäärä tuplaantui. Sitä vastoin leirintekijöiden osalta ei-vielä-partiolaisten määrä tuplaantui.

Nämä olisi tehty eri tavalla• Leirintekijöiden rekrytoiminen ja pestaaminen oli haasteellis-ta, eikä kaikkia tarvittavia tekijöitä saatu koskaan kasaan.• Leirintekijöiden sitouttaminen ontui, ja tästä esimerkkinä oli joiden tekijöiden jääminen leiriltä pois ja tekemättömät asiat. Kommunikaatio leirintekijöiden välillä oli ongelmana koko pro-jektin ajan.• Leiriolosuhteisiin sopiviin ruokiin tulisi keskittyä enemmän, ei pilkkomista eikä uusia reseptejä, joita ei aiemmin ole 200 ihmiselle kokeiltu.• Leirihuiviasia pitää miettiä paljon aiemmin. Leirihuivien val-mistus itse ei toiminut, ja siksi kaikilla leiriläisillä ei ollut huive-ja.• Joitain uusia markkinointikeinoja olisi pitänyt maahanmuut-tajien osalta vielä keksiä, sillä suuresta satsauksesta huoli-matta, osallistujatavoitteeseen ei heidän osalta päästy.

Näissä onnistuttiin• Osallistujamäärä.• Aktiivisten tekijöiden joustavuus ja venyminen etenkin viime metreillä.• Leirin tunnelma.• Leirin markkinointiin satsattiin, ja siksi päästiin osallistujata-voitteeseen kokonaismäärän osalta.• Ohjelmasta onnistuttiin tekemään monikulttuurinen ja siinä korostui yhteisöllisyys.• Ei-vielä-partiolaisia saatiin rekrytoitua paljon, ja se näkyi lei-rin ohjelmassa.• Tekniikka toimi leirillä ja erilaiset tarpeet pystyttiin huomioi-maan.

Muuta mietittävää• Jotkut osallistujat olivat sitä mieltä, että 200 leiriläisen määrä on liian suuri, eikä tästä syystä ystävyyssuhteita pystytty sol-mimaan niin helposti. Osallistujamäärätavoitetta tulisi miettiä tulevaisuudessa myös tästä näkökulmasta.• Leirille onnistuttiin saamaan suhteellisen paljon maahan-muuttajataustaisia tekijöitä, jotka eivät kuitenkaan ole olleet kovin kiinnostuneita liittymään partion jäseneksi tai menemään lippukunnan toimintaan. Onko partion jäsenyys tai toiminta lip-pukunnassa itseisarvo, vai voidaanko tyytyä siihen, että osal-listuminen on projektiluontoista tai tapahtumakohtaista?• Suurista markkinointisatsauksista huolimatta leirin maahan-muuttajaosallistujien määrää ei saatu nostettua kovinkaan paljon. Onko kyseessä uuden tapahtuman alkukankeus vai konseptin toimimattomuus? • Suurena haasteena olivat leirivarusteet. Olisiko kynnys osal-listumiselle matalampi ja järjestäjille vähemmän raskas, mikäli kyseessä olisi päiväleiri?•Bussikuljetuskustannukset olivat kalliit mutta välttämättömät leiripaikan sijainnin takia. Tulisiko miettiä paikkaa lähempää osallistujia, etenkin jos kyseessä tulee olemaan päiväleirityyp-pinen ratkaisu?

11. Liitteet 2. Leirintekijät

Leiritoimikunta Renaz Ebrahimi leirinjohtajaSaara Leino leirinjohtajaIiro Niskala viestintä- ja markkinointimestariHanna Koskikallio muonitusmestariJuuso Lindberg OhjelmamestariNiina Lisma Ohjelmamestari 2Annette Kemppi osallistujamestariIda Packalén tekniikka- ja turvallisuusmestari

Viestintä- ja markkinointitiimi Taavi Korja ulkoinen viestintäOsallistujatiimi Jonna Korhonen KyläpäällikköAnniina Ruotsalainen KyläpäällikköReinhard Linqvist LeirivarustevastaavaJana Jerigina Kyläpäällikkö

Muonitustiimi Iiro Lehtiniemi KeittiömestariAnnika Alander KahvilatiimiHakiim Hassan KahvilatiimiJoni Tirroniemi KeittiömestariSaara Haapala MuonittajaJade Aulos MuonittajaEmilia Salo MuonittajaJosi Kaijalainen MuonittajaLinda Pihlavisto MuonittajaPavel Tchernykh Muonittaja

Ohjelmatiimi Titus Moono KulttuurilaaksoKirsi Ekberg ToimintalaaksoJohn Oludayo Oguntoyinbo ohjelma- ja kahvilatiimiYem A (Jewm Jarai) ToimintalaaksoOlli Kamunen KulttuurilaaksoIida Eija Tilles KulttuurilaaksoSiaka Dibba KulttuurilaaksoEveliina Anttila OhjelmatiimiChristian Bode OhjelmatiimiHanna Kotakorpi OhjelmatiimiElisa saijonkivi Ohjelmatiimi

EA-tiimi Paula Salminen EA-vastaavaJenni Ojala EA-vastaava 2

Huolto/Tekniikka Kimmo Kettunen huoltoMatias Pokkinen huoltoSusanna Kaarlampi huolto

MenotLeirialueen vuokra −180Tekniikka‐ ja huolto −1867,58Muonitus −4395,15Osallistujat −476,76Ohjelma −1869,37Viestintä −424,16Muut kulut (kuljetukset ja vakuutukset)

−3450,54

Kulut yhteensä −12663,56TulotOsallistujatuotot 9720Tekijöiden  220Tulot yhteensä 9940

Kaikki yhteensä −2723,56

1. Budjetti

Partiolaiset67 %

EVP:t33 %

Partiolaisten ja EVP:iden osuus / koko leiri

Paritolaiset57 %

EVP:t43 %

Partiolaisten ja EVP:iden osuus / leirintekijät

50

19

37

5 410

1

10

4

7

17

6

1219

23

Ikäjakauma partiolaiset/EVP:t/tekijätPartiolaiset EVP:t Tekijät

3. Tietoa leirin osallistujista:

Alle 7-vuotiaat0 %

Sudenpennut (7-9-vuotiaat)

27 %

Seikkailijat (10-12-vuotiaat)

10 %

Tarpojat (12-15-vuotiaat)

20 %

Samoajat (15-17-vuotiaat)

10 %

Vaeltajat (18-22-vuotiaat)

13 %

Aikuiset (yli 22-vuotiaat)

20 %

Leirin ikäjakauma

AmharaArabiaBulgariaFarsiDariPersia

LingalaMadinkaSoraniSwahiliUrduVenäjä

VietnamViroEspanjaHazaraqiSomaliaThai

Leirillä puhutut kielet kotimaisia kieliä ja englantia lukuunottamatta:

4. Tietoa Kämppi-leirin facebook-sivujen seuraajista (3.10.2014)

Maat, joista tykkäyksiä:

SuomiViroUgandaRanskaTurkkiItalia ArgentiinaSomaliaRuotsi

Kaupungit, joista eniten tykkäyksiä:

Helsinki 71Kerava 25Järvenpää 22Lohja 19Espoo 17Hyvinkää 14Turku 6Vantaa 6Tuusula 5Jyväskylä 4

Tykkääjät kielittäin:

suomi 166englanti (Yhdysvallat) 39englanti (Iso-Britannia) 20englanti (merirosvo) 4ranska 3venäjä 2farsi 1portugali 1italia 1viro 1arabia 1turkki 1saksa 1thai 1

Tykkääjien sukupuolijakauma:

Naisia 61%Miehiä 37%

Tykkääjien ikäjakauma:

13-17 -vuotiaita 15%18-24 -vuotaiaita 31%25-34 -vuotiaita 12%45-54 -vuotitaita 8%55-64 -vuotiaita 3%65 + 0,41%

Kämppi -leiri on osa Uudenmaan Partiopiirin SCOUTTI2-projektia. SCOUTTI2 on käynnissä vuosina 2013-2014 ja sen rahoittajana toimii Jane ja Aatos Erkon Säätiö.