2015-2019

Kainuun Pelastuslaitos

2015 - 2019

Kainuunpelastustoimenpalvelutasopäätös

2

1 Yleistä ................................................................................................................... 3

1.1 Pelastuslain säädökset palvelutasosta .................................................................. 4

1.2 Pelastustoimen toimintaympäristö ...................................................................... 7

1.3 Yhteiskunnan ja taloudellinen kehitys ................................................................ 8

2 Uhkien arviointi ja riskianalyysi............................................................................. 9

3 Palvelutasopäätös ................................................................................................. 12

3.1 Lakisääteiset tehtävät ....................................................................................... 12

3.1.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus ja neuvonta ............................................. 133.1.2 Turvallisuusviestintä ............................................................................................................ 143.1.3 Onnettomuuksien ehkäisy ja viranomaisyhteistyö ................................................................. 153.1.4 Palontutkinta ....................................................................................................................... 163.1.5 Valvontatehtävät .................................................................................................................. 17

3.1.5.1 Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät ..................................... 193.1.6 Nuohouspalvelut .................................................................................................................. 203.1.7 Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit..................................................................................... 213.1.8. Pelastustoiminta ................................................................................................................. 213.1.8.1 Varautuminen päivittäisiin onnettomuustilanteisiin ............................................................ 21

3.1.8.1.1 Henkilöstö ja kalustoresurssit ................................................................................. 213.1.8.1.4 Toimipisteiden sijainti ja henkilökunta ................................................................... 223.1.8.1.5 Pelastustoiminta .................................................................................................... 233.1.8.1.6 Toimintavalmiusaika ............................................................................................. 253.1.8.1.7 Päivittäiset onnettomuudet ..................................................................................... 263.1.8.1.8 Vesipelastus- ja pintapelastustoiminta .................................................................... 273.1.8.1.9 Vaarallisten aineiden torjunta ................................................................................. 283.1.8.1.10 Liikenneonnettomuudet ....................................................................................... 293.1.8.1.11 Pelastustoiminta korkeissa rakennuksissa ............................................................. 303.1.8.1.12 Luonnononnettomuudet ....................................................................................... 303.1.8.1.13 Ilmaliikenneonnettomuudet .................................................................................. 313.1.8.1.14 Raideliikenneonnettomuus ................................................................................... 323.1.8.2.1 Pelastustoiminta häiriötilanteessa ........................................................................... 323.1.8.2.2. Pelastustoiminnan oma varautuminen.................................................................... 343.1.8.2.3 Suuronnettomuudet ................................................................................................ 35

3.1.8.3 Pelastustoiminta poikkeusoloissa .................................................................................. 363.1.8.4 Väestön suojaaminen ja varoittaminen .......................................................................... 37

3.1.9 Pelastustoiminnan ohjeet ja suunnitelmat ............................................................................. 383.1.10 Öljyntorjunta ..................................................................................................................... 403.1.11 Pelastustoiminnan ja -muodostelmien johtaminen............................................................... 423.1.12 Toimipisteiden resurssit ..................................................................................................... 453.1.13 Päällystön päivystys........................................................................................................... 473.1.14 Sisäinen koulutus ............................................................................................................... 483.1.16 Kansainvälinen toiminta .................................................................................................... 48

4 Kehittämissuunnitelma......................................................................................... 49

3

1 Yleistä

Pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haasteita, jotka perus-tuvat toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksiin sekä kansalaistenodotuksiin. Pelastustoimen on muuttuvissa olosuhteissa ja talouden haas-teissa kyettävä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin ja taloudel-lisemmin.

Pelastustoimen palvelutasopäätös luo puitteet pelastustoimen suunnittelulleja kehittämiselle ja siinä tarvittavalle yhteistyölle. Palvelutasopäätöksenlaadinnan perusteina ovat pelastuslain, valmiuslain, SM:n vahvistama pe-lastustoimen strategia 2025, yhteiskunnan turvallisuusstrategia, sisäisenturvallisuuden ohjelma

Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimennykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätöstoiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut, joistapelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi erillisten sopi-musten perusteella.

Suomessa on menossa valtakunnallinen sote- ja maakunta uudistus, johonliittyy myös pelastustoimen uudistus. Tämä uudistus tarkoittaa sitä, ettäpelastustoimi siirtyy kunnilta maakunnan alaisuuteen. Monissa pelastus-laitoksissa on palvelutasopäätöksen määräaika päättymässä ja tästä syystäSisäministeriö on suositellut 16.11.2016 aluehallintovirastoille ja pelas-tuslaitoksille lähetetyssä kirjeessä, että palvelutasopäätöksien voimassa-oloaikaa jatkettaisiin. Edellyttäen, ettei alueen riskeissä ei ole tapahtunutmerkittäviä muutoksia eikä palvelutasopäätös ole selkeästi puutteellinen.

Pelastuslaitos on tehnyt riskianalyysin ja sen tiedot on päivitetty palvelu-tasopäätökseen. Riskianalyysi ja palvelutasopäätöksen täydentäminen sekäjatkoaika anomus on käsitelty ja hyväksytty pelastuslautakunnassa.

Palvelutasopäätöksessä päätetään pelastustoimen lähivuosienpainopistealueet sekä strategiset päämäärät ja keskeiset toimen-piteet niiden saavuttamiseksi.

Pelastustoimen palvelutasopäätös tarkistetaan valtuustokauden2013 – 2016 jälkeen tai jos se on tarpeen toimintaympäristössätapahtuvien äkillisten muutosten johdosta.Palvelutasopäätöksen määräaikaa jatketaan vuoden 2019 lop-puun saakka.

4

1.1 Pelastuslain säädökset palvelutasosta

Pelastuslain (379 / 2011) 28 §:ssä on säädetty, että pelastustoimen palve-lutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoamääriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa.

Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 §:ssä säädetyt tehtävät on suunniteltavaja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla jatarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tar-vittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.

Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

Pelastuslain 29 §:n perusteella alueen pelastustoimi päättää palvelutasostakuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, ar-vioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käy-tettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso.

Palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelu-tasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjantäydennettäväksi.

Pelastuslain 85 §:n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa,että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä.

Tässä tarkoituksessa aluehallintovirastolla on oikeus salassapitosäännöstenestämättä saada maksutta alueen pelastustoimelta tarpeellisia tietoja ja sel-vityksiä.

Jos palvelutasossa on huomattavia epäkohtia eikä niitä korjata aluehallin-toviraston asettamassa määräajassa, aluehallintovirasto voi velvoittaa alu-een pelastustoimen saattamaan palvelut tässä laissa vaaditulle tasolle.

Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet

Palvelutasopäätös on lakisääteinen alueen pelastustoimen järjestämisenperuste. Pelastustoimen palvelutasopäätös kattaa pelastuslaissa (379 / 2011)ja pelastustoimesta annetusta valtionneuvoston asetuksessa (407 / 2011)määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät.

Palvelutasopäätöksessä huomioidaan muu pelastustoiminta koskeva lain-säädäntö ja niiden perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat val-takunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet sekä alueen pelastus-

Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelu-tason kehittämisestä. Päätös on voimassa 2019 loppuun.

5

toimen toimintaympäristö, uhkat ja riskianalyysi sekä visio ja strategia,joista alueelliset tavoitteet johdetaan.

Palvelutasopäätös on omistajien eli alueen kuntien päätös siihen, millaisiaja minkä tasoisia pelastustoimen palveluja alueella tuotetaan.

Palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämäänpalvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan riit-tävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopää-töksen toteuttamiseen.

Alueelliset pelastustoimen tehtävät

Pelastuslain 24 §:n perusteella kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteis-toiminnassa pelastustoimen alueilla (alueenpelastustoimi) siten kuin silläpelastuslaissa tarkemmin säädetään.

Pelastuslain 25 §:n perusteella pelastustoimen tehtävien hoitamista vartenalueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos.

Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan vapaaeh-toista palokuntaa (VPK), sopimuspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toi-mivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

Pelastuslain 26 §:n perusteella valtion pelastusviranomaisia ovat sisäasi-ainministeriön pelastusjohtaja ja hänen määräämänsä sisäasiainministeriönja aluehallintoviraston virkamiehet.

Alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastuslaitoksen ylinviranhaltija ja hänen määräämänsä pelastuslaitoksen viranhaltijat sekäalueen pelastustoimen asianomainen monijäseninen toimielin.

Pelastuslain 27 §:ssä on säädetty alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksentehtävistä.

Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottamanturvallisuuden taso alueella. Palvelutasopäätöksessä päätetääntavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä.Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoi-men toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaisellesuunnittelulle.

Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pe-lastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisestajärjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtä-vistä.

6

Kunnan tehtävät pelastustoimessa

Pelastuslain 30 §:n perusteella sopijakunnan tulee huolehtia alueellaansammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin sammutusvesi-suunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Kunnan tulee ottaa sammutusveden hankinta huomioon vesihuoltolainmukaisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sekä hyväksyessään ve-sihuoltolaitokselle vesihuoltolaissa tarkoitetun toiminta-alueen.

Kunnan vastuulla olevaan sammutusveden hankintaan kuuluu lisäksi vel-vollisuus huolehtia sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävistä sammu-tusveden ottopaikoista luonnonlähteisiin.

Vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuoltolaitoksen ja tälle vettä toimittavanvesilaitoksen tulee toimittaa sammutusvettä vesijohtoverkostosta sammu-tusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla pelastuslaitoksen tarpeisiin.Sammutusveden toimittamiseen kuuluu vedenhankinta ja johtaminen ve-sihuoltolaitoksen verkostoon kuuluviin paloposteihin ja sammutus-vesiasemille.

Lisäksi sammutusveden toimittamiseen kuuluu palopostien ja sammutus-vesiasemien kunnossapito ja huolto. Sammutusveden toimittamisesta ai-heutuvien kustannusten jakamisen perusteista sovitaan sammutusvesi-suunnitelmassa vastaavan kunnan tai alueen pelastustoimen ja sammutus-vettä toimittavan vesihuoltolaitoksen kesken.

Pelastuslain 46 §:n perusteella kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelai-tokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastus-toiminnan suunnitteluun siten kuin pelastuslaissa säädetään sekä toimimaanonnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteut-taa tehokkaasti.

Kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset jaliikelaitokset varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan tehtäväalueensa,keskinäisen työnjakonsa ja niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Muiden viranomaisten tehtävät pelastustoimessa

Pelastuslain 46 §:n perusteella valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset jaliikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pe-lastustoiminnan suunnitteluun siten kuin pelastuslaissa säädetään sekätoimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoimintavoidaan toteuttaa tehokkaasti.

Kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset jaliikelaitokset varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan tehtäväalueensa,keskinäisen työnjakonsa ja niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

7

1.2 Pelastustoimen toimintaympäristö

Kainuun pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutosteki-jöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö vähenee,ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Tämävaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan.

Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudetturvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtä-viään uudella tavalla.

Samanaikaisesti tulee varmistaa harvaan asutuksi jäävien alueiden palvelut.Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- jamuista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta.

Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriötvoivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta.

Teknologiaa hyödyntämällä turvallisuutta voidaan lisätä. Automaattisetvalvonta- ja hälytysjärjestelmät sekä sammutuslaitteistot parantavat mah-dollisuuksia onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen ja niiden vaikutustenrajoittamiseen.

Automaattisiin järjestelmiin sisältyy kuitenkin myös epäluotettavuusteki-jöitä. Laitteistojen erheelliset ilmoitukset aiheuttavat viranomaisille turhaatyötä ja murentavat järjestelmien uskottavuutta.

Teknologia tuo myös uusia mahdollisuuksia kehittää pelastustoiminnassatarvittavia välineitä. Teknologian kehitystä ja hyödyntämismahdollisuuksiaon tarpeen seurata ja arvioida jatkuvasti.

Sähköenergian lisäksi useimmat yhteiskunnan palvelut ja toiminnot ovatkiinteästi sidoksissa tietoliikenteen kautta sähköisiin palveluihin. Valtaosayhteiskunnan kriittisistä palveluista perustuu tiedonsiirtoon ja sähköistentietovarantojen käyttöön.

Palvelut ovat tietoteknisesti ohjattuja tai ne ovat kokonaisuudessaan säh-köisiä palveluja. Tietojärjestelmät ja niitä yhdistävät tiedon tiedonsiirto-verkot sulautuvat ja verkottuvat laajoiksi, jopa globaaleiksi kokonaisuuk-siksi, joiden toiminnan häiriöt saattavat laajeta yksittäisistä palveluistalaajasti järjestelmiä ja järjestelmäkokonaisuuksia koskeviksi.

Uhkiin varautumiseen vaikuttaa lisäksi käytettävän teknologian erittäinnopea kehittyminen. Viestinnässä korostuvat mobiiliratkaisut sekä internet.Sähköinen infrastruktuuri voi muodostaa haavoittuvan ja vaikeasti hallit-tavan kokonaisuuden.

Uhkan merkittävyyttä lisää se, että sähköenergian varassa toimiva tieto-, javiestintäjärjestelmiä käytetään yhteiskunnan johtamiseen sekä väestön va-roittamiseen häiriötilanteissä ja poikkeusoloissa.

8

Viranomaisten toiminta perustuu yhä laajemmin tietojohtoiseen ohjaus-malliin. Tietoa tehokkaasti keräämällä ja analysoimalla pystytään myöspelastustoimessa hoitamaan tehtävät ja kohdentamaan resurssit nykyistätehokkaammin.

Erityisiä haasteita liittyy inhimillisistä virheistä johtuvien onnettomuuksienvähentämiseen. Lisäksi tulipaloista merkittävä osa on tahallaan sytytettyjä.

1.3 Yhteiskunnan ja taloudellinen kehitys

Väestön ikärakenne muuttuu eliniän pidentyessä ja syntyvyyden pysyessäalhaisena. Kainuun maakunnassa väestö vähenee, ikääntyy ja keskittyy li-sääntyvässä määrin kasvukeskusalueille.

Ennusteen mukaan vuonna 2040 noin kolmannes maakunnan asukkaista onyli 65-vuotiaita. Muuttoliikkeen osalta tulevaisuuden kannalta tärkeissä 15-29 -vuotiaiden ikäryhmissä muuttotappio jatkuu edelleen.

Kuva 1. Maakuntien väestökehitys 2005 - 2040

Haasteena on vähentää koti ja vapaa-ajan tapaturmien määrää ja niistäjohtuvia terveyden ja hyvinvoinnin menetyksiä sekä yhteiskunnalle aiheu-tuvia suuria kustannuksia.

Johtopäätökset

Kainuun pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisempia muutosteki-jöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset.

Väestön väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestönkes-kittyminen kasvukeskuksiin, vaikuttavat myös pelastustoimien palvelujentarpeeseen ja järjestämistapaan.

9

Pelastuslaitos on tähän saakka kuluneesta palvelutaso kaudesta selvinnythyvin. Pelastuslaitoksella on osaava ja motivoitunut henkilökunta. Kai-nuulaiset saavat pelastuslaitoksen palveluja koko Kainuun alueella.

Pelastuslaitoksen perustehtävää on onnettomuusriskien hallinta, ihmistenturvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien vähentäminen. Lisäksipelastuslaitos osallistuu tulevina vuosina maakunta uudistukseen ja pyrkiiosaltaan vaikuttamaan siihen, että kainuulaiset saavat jatkossakin hyvät jalaadukkaat pelastustoimen palvelut.

2 Uhkien arviointi ja riskianalyysi

Säädösperuste PeL 28 §

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012Pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuuksien uhkien, määrän ja syidenkehitystä.

Jos uhkissa tai onnettomuuksien määrässä tapahtuu merkittävä lisäänty-minen ja onnettomuuksien syyt osoittavat puutteita turvallisuusjärjeste-lyissä tai systemaattisen virheen ihmisten käyttäytymisessä, on asia pyrit-tävä korjaamaan ensisijaisesti onnettomuuksia ehkäisevillä toimenpiteillä.

Jos pelastustoimen toimintavalmiuden nostaminen ei ole mahdollista onpanostettava onnettomuuksien ehkäisyn ja turvallisuusviestinnän keinoin.

Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että pystytään toimimaantehokkaasti onnettomuustilanteissa. Uhkien arviointi sovitetaan yhteenvalvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin.

Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta:

1. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi pelastus-toimen alueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen regressiomallia jariskiluokan määrittäviä onnettomuuksia

2. Tunnistetaan sellaiset onnettomuustyypit sekä yksittäiset riski-kohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaanerityisiä järjestelyjä

3. Onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden ke-hitystä sekä tehdään sen perusteella johtopäätöksiä tarvittavistatoimenpiteistä.

Määritelmät

Onnettomuusriski määritellään onnettomuuden todennäköisyyden ja mah-dollisten onnettomuuden seurausten perusteella. Jos tietyn onnettomuudentodennäköisyydelle ja vastaavasti sen seurausten vakavuudelle saadaan

10

määriteltyä numeeriset arvot, niin tuohon onnettomuuteen liittyvä riski onnäiden kahden tekijän tulos.

Erilaisten henkilö-, omaisuus, yhteisö- ja ympäristöriskien perusteellamääräytyy yhteiskunnan onnettomuusriskitaso.

Riskiruutu muodostuu 1 km x 1 km kokoisesta ruudusta.

Riskitason tarkoituksena on osoittaa, missä ruuduissa A- ja B- kiireelli-syysluokan pelastustoimintaa edellyttäviä onnettomuuksia tapahtuu kaik-kien todennäköisimmin.

Riskiluokka määritellään jokaiselle riskiruuduille. Riskiluokka määräytyykullekin ruudulle regressiomallin avulla arvioidun riskitason perusteella jatapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella.

Riskien määrittäminen

Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyäriskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niidenyhteisvaikutus.

Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella.

Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1 km ruudulle.

Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pelastuslaitos arvioi ne ris-kiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia vii-den vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kymmenen vuosittain.

Pelastuslaitos voi arvioinnin perusteella korottaa riskiruudun riskiluokkaaseuraavasti:

1. Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 50 riskiluokan määrittävääonnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaankorottaa riskiluokkaan I.

2. Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kymmenen mutta vä-hemmän kuin 50 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessaviiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II.

3. Riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla tarkoitetaan rakennus-paloja ja vaaroja, liikennevälinepaloja, muita tulipaloja, liikenne-

I Riskiluokka Riskitaso ³ 1II Riskiluokka 0,25 £ Riskitaso < 1III Riskiluokka 0,1 £ Riskitaso< 0,25IV Riskiluokka Riskitaso < 0,1

11

onnettomuuksia, sortumia/sortumavaaroja, räjähdyk-siä/räjähdysvaaroja, vaarallisten aineiden onnettomuuksia ja kii-reelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastustehtäviä.

4. Riskitaso ja toimintavalmius voivat vaihdella vuorokaudenajan,viikonpäivän tai vuodenajan mukaan. Jos riskitaso arviointi regres-siomallilla tai riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteellaon tehty vuorokaudenajan, viikonpäivän tai vuodenajan mukaisesti,voidaan soveltaa yllä mainittuja riskiluokkia arvioinnissa käytetylläaikavälillä.

Nykytila

Riskialueet on määritelty ja vahvistettu sisäasiainministeriön hyväksymäntoimintavalmiusohjeen mukaisesti.Kainuun pelastuslaitoksen riskianalyysissä on käsitelty erityistä tarkasteluavaativat onnettomuustyypit, tapahtumat ja yksittäiset kohteet. Lisäksi ontarkasteltu riskiluokan määrittävät onnettomuudet kunnittain tarkastelu-jaksolla, toimintavalmiuksia 1 yksikön osalta ja pelastusmuodostelmiensaavutettavuutta.

Seuraavassa on listattu riskianalyysin tuloksina esiin tulleet johtopäätökset:

Erityiskohteissa käy ilmi Kainuun alueella suuret toimijat. Terrafame onmerkittävin riskeiltään ja toiminnaltaan. Kohteessa on vaarallisen aineenonnettomuuksia yksittäisistä onnettomuustyypeistä eniten (pois lukien au-tomaattiset palohälytykset). Alueella toimii tehdaspalokunta, joka kom-pensoi pelastuslaitoksen saavutettavuus ongelmaa, koska pelastuslaitos eitavoita Terrafamen tehdasaluetta riittävän nopeasti.

Yleisötapahtumia Kainuussa on mutta ei aiheuta merkittäviä riskejä ti-lastojen valossa. Myös Kainuun matkailukohteet eivät näy merkittävinähälytysmäärissä. Matkailukeskuksissa on selkeästi ongelma huoneistoho-telli tyyppiset ratkaisut, jotka aiheuttavat paljon automaattisen paloilmoit-timen hälytyksiä ja sitä kautta pelastuslaitokselle hälytyksiä. Tähän pelas-tuslaitos pyrkii löytämään oikeat ratkaisut ja tilastojen valossa näyttäisisiltä, että automaattiset hälytykset olisivat vähenemään päin.

Kaivokset ovat toiminnassa tarkasteltu myös. Varsinainen kaivostoimintaei pelastuslaitokselle ole aiheuttanut juurikaan tehtäviä. Osa tarkastelluistakaivoksista ei ole toiminnassa / toiminta ei ole laajamittaista.

Riskiluokan määrittäviä onnettomuuksien tarkastelussa riskiruuduittainaineistossa löytyi viisi ruutua, joiden riskiluokkaa tulee tarkastella. Kaik-kien riskiruutujen kohdalta tarkastellessa onnettomuuksissa on tapahtunutloukkaantumisia, mutta lieviä. Ruuduissa tapahtuneet onnettomuudet eivätole olleet vakavia. Lukumääräisesti onnettomuustiheys on alarajalla tar-

12

kastelussa. Tällä perusteella pelastuslaitos harkitsee, ettei riskiluokkaa tässävaiheessa nosteta ruuduista.

Kainuussa toimintavalmiuden perusteella ei ole isoja ongelmia. Otanmäenja Sotkamossa Katinkullan alueen riskiruuduissa on suurimmat saavutet-tavuusongelmat. Katinkullan ruudun onnettomuudet ovat lähes 100 % au-tomaattisia palohälytyksiä. Saavutettavuusongelmia voidaan kompensoidaonnettomuuksien ehkäisyn keinoin. Nämä otetaan huomioon tulevissavalvontasuunnitelmissa.

Tavoite

Riskiluokka-alueet määritellään SM:n antaman pelastustoimen toiminta-valmiuden suunnitteluohjeen (21/2012) perusteiden mukaisesti. Riskialu-eiden määrittelyä pystytään tekemään myös palvelutasopäätöskauden ai-kana päivittämällä säännöllisesti riskiaineistoa.

Päätös

3 Palvelutasopäätös

3.1 Lakisääteiset tehtävät

Säädösperuste Pel 27§

Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan:

1. Pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta,jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäise-minen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaa sekä asianmukainentoiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seuraus-ten rajoittamisessa;

2. Pelastustoimen valvontatehtävistä;3. Väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen

tarvittavasta hälytysjärjestelmästä;4. Pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä

Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos:

5. Voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä jos ensihoitopalve-lun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sai-raanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain(1326/2010) 39 §:n 2 momentin perusteella.

Pelastuslaitos seuraa riskejä jatkuvasti ylläpitämällä tilanneku-vaa ja ylläpitämällä riskianalyysiä. Niiden perusteella mm. ryh-dytään tarvittaessa toimenpiteisiin ja huomioidaan ne henkilöstönkoulutuksissa.

13

6. Tekee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua,jos siitä on kunnan kanssa sovittu.

7. Huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastus-toimelle säädetyistä tehtävistä.

8. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaatarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

3.1.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus ja neuvonta

Säädösperuste Pel 27 §

Pelastuslain 27 §:n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaanpelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, jonka tavoitteena on tulipalojen jamuiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksientorjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa jaonnettomuuksien seurausten rajoittamisessa.

Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää,tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Ohjausvelvoitekattaa ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden oh-jaamisen pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden täyttämisessä.

Nykytila

Ohjausta ja neuvontaa on annettu asiakkaille tarpeen mukaan. Lisäksi pe-lastuslaitos on osallistunut yleisötapahtumiin, joissa on tavattu asiakkaita.Pelastuslaitoksen henkilökunta on ohjannut ja neuvonut koko henkilöstönsävoimin. Enemmän asiantuntijuutta vaativissa asioissa kysymykset on oh-jattu päällystöviranhaltijoille.

Tavoite

Viranomaisohjauksen tavoitteena on palvella asiakkaiden tarpeita mahdol-lisimman kattavasti tarpeisiin nähden, saada asiakkaat huomaamaan jaymmärtämään toiminnan keskeiset vaara- ja riskitekijät.Ohjauksella saavutettavan turvallisuustason päämääränä riskienhallinnassaon edistää yksilöiden yhteisöjen ja muiden toimijoiden valmiutta toimiaoikein onnettomuustilanteissa ja ehkäistä niitä. Tavoitteeksi asetetaan laa-dukkaiden ja monipuolisten pelastusalan palveluiden tuottaminen omanpalvelutuotannon lisäksi myös yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa.

Päätös

Pelastuslaitos palvelee asiakkaita mahdollisimman kattavastitarpeisiin nähden.Pelastuslaitoksella on käytössä internet sivut, josta asiakas löytäätietoa tai voi tarvittaessa kysyä. Pelastuslaitos on somessa (face-book).Tarvittaessa päivystävä palomestari on tavoitettavissa 24/7.

14

3.1.2 Turvallisuusviestintä

Säädösperuste Pel 27 ja 42§

Palvelutasopäätöksessä määritetään alueen pelastustoimen vastuulle kuu-luvan neuvonnan ja valistuksen (Turvallisuusviestinnän) taso.

Määrityksessä käytetään apuna valtakunnallista ja paikallista toiminnanohjausta, kuten Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaa,pelastustoimen strategiaa sekä laadittua turvallisuusviestintäsuunnitelmaa.

Palvelutasopäätöksessä päätetään, että Kainuun pelastuslaitoksen valistus-ja neuvonta tullaan toteuttamaan laadittavan turvallisuusviestintäsuunni-telman mukaisesti.

Turvallisuusviestintäsuunnitelma määrittää muun muassa toimintaan käy-tettävissä olevan budjetin, henkilöstön, kohderyhmän vuosittain sekä mit-tarit joilla toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan.

Nykytila

Turvallisuusviestinnän tavoitetasona on ollut 15% alueen väestöstä. Tur-vallisuusviestinnän tavoitetasona on pelastuslaitoksen osuus on ollut 10%,joista 5% turvallisuusviestinnästä on koostunut yhteistyökumppaneidensuorittamasta viestinnästä.

Pelastuslaitos on saavuttanut asettamansa tavoitteet.

Pelastuslaitoksella on toteutettu vuodesta 2012 alkaen asuinrakennustenomavalvontaa. Omavalvonnassa toteutetaan turvallisuusviestintää jaetunmateriaalin ja yhteydenottojen muodossa. Omavalvonta kirjeiden mukanaon jaettu esimerkiksi kotitapaturmiin liittyvää opastavaa materiaalia.Omavalvontaan kuuluu osana turvallisuusviestintä.

Omavalvonnan tarkastuslomakkeista palautuneiden osuudesta voidaan to-deta sen saavuttaneen asiakkaat.

Tavoite

Turvallisuusviestinnän tavoitetasona on saavuttaa turvallisuusviestinnänsuunnitelman mukaisesti alueen väestö. Turvallisuusviestinnän toteutta-misessa on tarpeen huomioida Kainuun sijainti harvaan asuttuna alueena jasen vaikutus riskien kohdentumisessa ja tehtävämäärien kehityksessä.

Lisäksi turvallisuusviestinnässä pyritään vaikuttamaan ihmisten toimintaankoko elinkaaren ajan. Myös maakunnallinen turvallisuussuunnittelu näyt-telee merkittävää osaa turvallisuusviestinnän toteutuksessa.

15

Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toteutuksessa on huomioitavamyös Kainuun maahanmuuttajista koostuva väestön osa.

Päätös

3.1.3 Onnettomuuksien ehkäisy ja viranomaisyhteistyö

Säädösperuste Pel 42§

Onnettomuuksien ehkäisyyn luetaan mm. onnettomuuksien yleinen ehkäisyja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö, rakennusten turvallinen käyttö,pelastuslaitoksen valvontatehtävät, valistus ja neuvonta, tulen ja palovaa-rallisten aineiden sekä laitteiden huolellinen käsittely.

Pelastuslain (379/2011) 42§:n mukaan tulee pelastuslaitoksen onnetto-muuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteis-työssä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaidenkanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuusyhteistyöhön.

Pelastuslain 43§:n mukaan pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuh-kien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävienjohtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksienehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiämuille viranomaisille ja tahoille.

Nykytila

Pelastuslaitos toimii tarvittaessa lausunnonantajana ja asiantuntijana ra-kennusvalvontaviranomaisille ja muille viranomaisille.

Tavoite

Pelastuslaitos vaikuttaa onnettomuuksia ehkäiseviin ratkaisuihin jo hank-keiden suunnitteluvaiheessa asiantuntijoina ja lausunnonantajina. Yhteis-työtä tehdään rakennusvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten jayhteisöjen kanssa.Pelastuslaitos osallistuu (tarvittaessa) paikallistason turvallisuussuunnitte-luun yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Turvallisuusviestintää toteutetaan erillisen turvallisuusviestintä-suunnitelman mukaisesti.

Pelastuslaitos jatkaa yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssaturvallisuusviestinnän osalta. Toimintaa kehitetään ja tuotetaanmateriaaleja muiden pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä.

16

Päätös

3.1.4 Palontutkinta

Säädösperuste Pel 41§

Pelastuslain 41 §:n mukaan pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta.Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja va-hinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien ke-hittäminen.

Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja selvitetään tarvitta-vassa laajuudessa palon syttymiseen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät,palosta aiheutuneet vahingot ja vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijätsekä pelastustoiminnan kulku.

Selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus.

Nykytila

Pelastuslaitoksella on palotutkinnassa selvitetty syttymissyytä. Palontut-kinnassa ei ole juurikaan selvitetty pelastustoimien menettelyä. Vuosita-solla on jäänyt joitakin paloja vuosittain selvittämättä syttymissyyn osalta.Palontutkinnassa on osallistuttu ja osallistutaan myös jatkossa valtakunnal-lisiin teemoihin.

Pelastuslaitos on tehnyt palontutkinnassa yhteistyötä poliisin kanssa.Kainuun pelastuslaitoksella palontutkinnan päävastuu on onnettomuusti-lannetta johtavalla P30 palomestarilla. Lisäksi palontutkintaan voidaan li-sätä tarvittaessa palontutkintahenkilöitä.

Tavoite

Tavoitteena on että pelastuslaitoksen alueella on osaava ja koulutettu pa-lontutkijoiden ryhmä. Palontutkijaryhmä koostuu kaikista palomestareistasekä päivähenkilöistä koottu 3 hengen ryhmä.

Pelastuslaitos tekee yhteistyötä rakennusvalvontaviranomaistenja muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ja lisäksi vaikuttaaonnettomuuksia ehkäiseviin ratkaisuihin jo hankkeiden suunnit-teluvaiheessa asiantuntijoina ja lausunnonantajina.

Yhdenmukaistetaan Kainuun pelastuslaitoksen toimintamallejaja tulkintoja muiden pelastuslaitosten mukaiseksi yhteistyössä.

Tulevaisuudessa pelastuslaitos lisää yhteistyötä kuntien sosiaali-toimen kanssa erityisryhmien osalta.

17

Koulutuksessa hyödynnetään valtakunnallista koulutustarjontaa. Lisäksipyritään saamaan lisää poliisi AMK: tuhotyörikosten kurssin käyneitäryhmän jäseniä.

Tavoitteena on saada selvitettyä kaikki palonsyttymissyyt. Tutkinnan tu-loksia käytetään hyödyksi onnettomuuksien ehkäisyssä ja turvallisuusvies-tinnässä.

Päätös

3.1.5 Valvontatehtävät

Säädösperuste Pel 78§

Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta javähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen,omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia.

Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkas-tettavia kohteita, vaan Kainuun pelastuslaitos määrittelee itse palotarkas-tettavat kohteet alueellaan valvontasuunnitelma ohjeen mukaan.Valvontasuunnitelmalla kohdennetaan pelastuslaitoksen valvontaa kohtei-siin riskien mukaisesti ja pyritään vaikuttamaan onnettomuuksien määräänentistä tehokkaammin. Valvontatehtävät määritellään valvontasuunnitel-massa.Valvontasuunnitelman hyväksyy vuosittain pelastuslaitoksen pelastusjoh-taja.

Pelastuslaitoksella tutkitaan palot jotka velvoitetaan tutkimaanpelastuslain 41§:ssä. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu valtakun-nallisiin tutkinta teemoihin.

Kainuun pelastuslaitos seuraa pelastuslain 43 §:n mukaisesti on-nettomuuksia Pronton tilastoinnin kautta. Seurannassa otetaanlisäksi huomioon palontutkinnassa esiin tulevat asiat. Seurannantavoitteena on vähentää onnettomuuksia ja omaisuusvahinkoja.

Lisäksi pelastuslaitos voi seurannan perusteella kohdentaa val-vontaa valvontasuunnitelmassa.

Pelastuslaitoksen tutkintavälineitä ja tutkijoiden osaamista kehi-tetään. Huolehditaan että työsuojelun vaatimukset täyttyvät tut-kintatyössä.

18

Nykytila

Pelastuslaitos on suorittanut valvontatehtäviä valvontasuunnitelman mu-kaisesti. Valvontatehtävät ovat toteutuneet lähes 100%:sti. Omavalvontaatehdään valvontasuunnitelman mukaisesti. Käsittäen omakoti- ja vapaa ajanasunnot sekä kerros- ja rivitalot.

Valvontatehtäviä suorittavat kaikki pelastusviranomaisiksi nimetyt henki-löt.

Tavoite

Pelastuslaitos suorittaa valvontasuunnitelman mukaiset valvontatehtävät.Valvontatyötä kehitetään ja parannetaan resurssien ja valvontatehtävissäesiin tulevien seikkojen avulla.

Valvontatyötä seurataan ja kehitetään luomalla seurattavia mittareita sekäkehittämällä yhteistyötä eri pelastuslaitosten kanssa. Valvontatyössä esiintulevia seikkoja hyödynnetään myös turvallisuusviestinnässä. Valvonta-työtä seurataan ja pyritään kehittämään. Tehdään yhteistyötä valvontatyönkehittämisessä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Kump-panuusverkoston luomia ohjeita ja käytänteitä jalkautetaan laitokselle,esimerkkinä yleisötapahtumien pelastussuunnitelmien yhteiset pohjat jaohjeet. Lisäksi valvontakäsikirja on työn alla.

Valvontatyössä esiin tulevia seikkoja hyödynnetään myös turvallisuusvies-tinnässä. Tämä tarkoittaa, että jos valvontakäynneillä havaitaan esimerkiksilaitteita, paloturvallisuusmääräyksien laiminlyöntejä tai kodin tapaturmiinliittyvää vaaraa tai käyttäytymistä pyrimme niitä hyödyntämään turvalli-suusviestinnässä ja ehkäisemään viestinnän keinoin.

Tutkitaan omavalvonnan kehittämistä myös sähköiseen muotoon. Pyritäänseuraamaan omavalvonnan vaikuttavuutta.

Päätös

Pelastuslaitos laatii vuosittain valvontasuunnitelman, jossa mää-ritetään tulevan kauden toiminnan sisältö. Pelastuslaitos suorittaavalvontasuunnitelman mukaiset valvontatehtävät.

Valvonnassa on käytössä auditoiva palotarkastusmalli. Jatketaanja kehitetään omavalvontaa.

19

3.1.5.1 Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät

Säädösperuste:

Lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta(2005/390), 27 §:n mukaan pelastusviranomaisen on tarkastettava vaaral-listen kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavientuotantolaitosten toimintatavat ja teknisen toteutuksen vaatimustenmukai-suus.

Lain 115 §:n mukaan pelastusviranomaiset valvovat lain noudattamista, kunon kyse vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja va-rastoinnista tai säilytyksestä, jollei sen valvonta 23 §:n 2 momentin perus-teella kuulu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

Nykytila

Pelastuslaitoksen vaarallisten kemikaalien turvallisuusvalvonta on sisälly-tetty muun valvontatoiminnan yhteyteen siten, että viranhaltijat ottavatvaaralliset kemikaalit huomioon muiden valvontatehtävien yhteydessä.

Tarkemmin kemikaalivalvontatyö on kuvattu valvontasuunnitelmassa.

Vaarallisten kemikaalien vuoksi erityisiä valvontakäyntejä tehdään seu-raavasti: ilotulitteiden varastointi ja myynti, vaarallisten kemikaalien vä-häinen käsittely ja varastointipaikat, nestekaasulaitteiston katselmukset jaöljylämmityslaitteistojen katselmukset.

Useimmat vaarallisten kemikaalien tilojen ja laitteistojen katselmuksistaovat maksullisia.

Tavoite

Tavoitteena on kemikaali osaamisen kehittäminen ja asiantuntijuuden pa-rantaminen pelastuslaitoksella.

Päätös

Pelastuslaitoksen henkilöstö suorittaa valvontatehtävien yhtey-dessä kemikaalivalvontaa. Valvontasuunnitelmassa eritelläänkemikaalivalvonnan valvontatehtävät.

Kartoitetaan ja päivitetään alueella olevat pelastusviranomaisenvalvontaan kuuluvat kemikaalikohteet.

Kemikaalilainsäädännön mukaisia päätöksiä ja tarkastuksia te-kevät päällystöviranhaltijat määritellään erikseen pelastusjohta-jan päätöksellä.

Vahvistetaan asiantuntijuutta kouluttamalla kemikaali valvontaatekevää henkilökuntaa.

20

3.1.6 Nuohouspalvelut

Säädösperusta PeL 59§

Alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan.

Nykytila

Pelastuslaitoksen alueella on käytössä piirinuohousjärjestelmä ja Kainuunalue on jaettu yhdeksään nuohouspiiriin. Nuohouspiiriin voi kuulua yksi taiuseampi kunta.

Piirinuohousjärjestelmä on kilpailutettu syksyllä 2016.Piirinuohoojien kanssa on uusittu nuohouspalvelusopimukset, jotka ovatvoimassa 2020 vuoden loppuun, ellei tapahdu lainsäädäntömuutoksianuohouksen suhteen.

Nuohousyksikön hinta tarkistetaan vuosittain ja päätöksen nuohouksestaperittävistä maksuista tekee pelastuslautakunta.

Tavoite

Pelastuslaitos huolehtii alueellisesti kattavan ja ammattitaitoisen pii-rinuohousjärjestelmän ylläpitämisestä.

Tulisijojen ja hormien nuohousvelvoitteen toteutumista edistetään pelas-tustoimelle kuuluvalla valistuksella ja neuvonnalla.

Pelastuslaitos suorittaa nuohoustoiminnan toteutumisen valvontaa muunvalvonnan ohessa ja erikseen, jos tilanne vaatii viranomaistoimenpiteitä.

Päätös

Nuohoustyötä ja sen suorittamista valvotaan muiden valvonta-tehtävien yhteydessä, sekä tarvittaessa erikseen. Nuohoustyönlaadusta ja valvonnasta vastaa kuntien asemapaikkojen viran-haltijat apunaan johtava palotarkastaja.

Nuohousyksikön hinta tarkistetaan vuosittain ja päätöksen nuo-houksesta perittävistä maksuista tekee pelastuslautakunta.

Nuohouspiirijakoa tarkistetaan tarvittaessa nykyisten pii-rinuohoojien lopettaessa toimintansa tai toimintaympäristössätapahtuvien merkittävien muutosten johdosta.

21

3.1.7 Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit

Nykytila

Valvontasuunnitelmassa vuosittain suunniteltuja valvontatehtäviä suorit-tavat kaikki Kainuun pelastuslaitoksella viranomaisiksi nimetyt henkilötvaihtelevin henkilötyöpanoksin. Tarkoituksena on, ettei kukaan viranhaltijatäysin vieraannu valvontatyöstä. Onnettomuuksien ehkäisyn tulosyksikköhoitaa valtaosan valvontatehtävistä sekä muista onnettomuuksien ehkäisynlakisääteisistä tehtävistä. Onnettomuuksien ehkäisyn tulosyksikössä työs-kentelee neljä päällystöviranhaltijaa (johtava palotarkastaja, apulaispalo-päällikkö, palomestari) sekä kaksi miehistöviranhaltijaa (palotarkastus-mies). Onnettomuuksien ehkäisyn resurssitaulukko on liitteessä 1.

Tavoite

Tehtäviinsä motivoitunut riittävä henkilöstö, joka kykenee vastaamaanonnettomuuksien ehkäisyn lakisääteisten tehtävien tehokkaasta hoidosta.

Päätös

3.1.8. Pelastustoiminta

3.1.8.1 Varautuminen päivittäisiin onnettomuustilanteisiin

3.1.8.1.1 Henkilöstö ja kalustoresurssit

NykytilaJokaisessa toimipisteessä on peruskalusto, joka on mitoitettu vastaamaanalueen riskejä ja uhkia. Lisäksi Kajaanin toimipisteessä on erikoiskalustoa.Kainuun pelastuslaitoksessa on 67 virkaa ja noin 130 sopimuspalomiestä.Virat jakautuvat toimipisteittäin seuraavasti.

Liite 2

Päätös

Pelastuslaitoksella on riittävästi käytettävissä osaavaa ja koulu-tettua henkilökuntaa.

Pelastuslaitoksella on riittävästi käytettävissä osaavaa ja koulu-tettua henkilökuntaa.

22

Liite 3Kalustoluettelo toimipisteittäin (ajoneuvot, veneet, perävaunut ja kontit)

Päätös

· Kajaanin toimipisteessä sammutus- ja säiliöautojen ikä tulee olemaannoin viisi vuotta.

· Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen toimipisteissä sammutus- jasäiliöautojen ikä tulee olemaan noin kymmenen vuotta.

· Paltamon, Vaalan, Puolangan ja Hyrynsalmen toimipisteissä sam-mutus- ja säiliöautojen ikä tulee olemaan noin 20 vuotta.

· Vuolijoen ja Ristijärven toimipisteissä sekä Juntusrannan ja Näljän-gän toimipisteissä sammutus- ja säiliöautojen ikä voi em. suurempi.

Kalustoinvestoinnit 2017 – 2018

Liite 4

.3.1.8.1.4 Toimipisteiden sijainti ja henkilökunta

Nykytila

Kainuun pelastuslaitoksella on yksitoista paloasemaa, joista käytetään ni-mitystä ”toimipiste” (esim. Hyrynsalmen toimipiste).

Kahdeksassa toimipisteessä työskentelee päätoimista henkilökuntaa.Toimipisteet sijaitsevat pääosin kuntakeskuksissa. Kiinteistöt ovat vuok-rattu pääsääntöisesti kunnilta, joihin Pelastuslaitos maksaa vuokraa.

Kiinteistöjen ylläpito kuuluu pääsääntöisesti myös kunnille, laadituistavuokrasopimuksista riippuen.

Paloasemarakennusten kunnot vaihtelevat toimipisteittäin, rakennustenikävuosien mukaan. Suurin osa paloasemarakennuksista on vielä käyttö-kelpoisia, mutta osa vaatii peruskorjausta tai uudisrakentamista.

Raskaan kaluston ajoneuvojen asemapriorisointi

1) Kajaanin toimipiste2) Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen

toimipiste3) Paltamon, Vaalan, Puolangan ja Hy-

rynsalmen toimipisteet4) Vuolijoen ja Ristijärven toimipiste5) Juntusrannan ja Näljängän toimipis-

teet

23

Seuraavat toimipisteet ovat toimenpidelistalla, palvelutasopäätös kaudellaPuolangan toimipiste, Kuhmon toimipiste ja Vaalan toimipiste ja Hyryn-salmen toimipiste.

Lisäksi suunnittelukauden lopulla tulee aloittaa suunnittelu, Kajaanin toi-mipisteen tilaratkaisuksi.

Tavoite

Paloasemaverkko pyritään säilyttämään entisellään, mikäli pelastustoi-mintaan riittää riittävästi pelastustoimintakykyisiä henkilöitä ja ris-kialuetarkastelu puoltaa paloaseman sijaintia.

Paloasemakiinteistöt kartoitetaan tilojen kunnon ja käyttötarkoituksenosalta. Huonokuntoiset rakennukset kunnostetaan ja epäkäytännölliset tilatmuutetaan tarvittaessa toimiviksi.

Kiinteistön huoltoa koskevia vastuita tarkennetaan ja niistä sovitaan kiin-teistöjen omistajien kanssa tarvittaessa uudelleen.

Päätös

3.1.8.1.5 Pelastustoiminta

Pelastustoimintaan kuuluu pelastuslain 32 §:n mukaan

1. hälytysten vastaanottaminen2. väestön varoittaminen3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja

omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen

1—5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-,huolto- ja muut tukitoiminnat.

Palo- ja henkilöturvallisuus voidaan taata parhaiten pyrkimällä ensisijaisestiestämään onnettomuuksien syntyminen.

Paloasemarakennusten kuntokartoitus on tehty vuonna 2015.

Pelastuslaitos valvoo rakennusten kuntoa yhdessä kiinteistönomistajan kanssa vuosittain järjestettävässä paloasemakohtai-sessa katselmuksessa.

Paloasemaverkko säilytetään ennallaan.

24

Onnettomuuden sattuessa kuntalaisille tulee taata nopea, tehokas ja tarkoi-tuksenmukainen apu.

Kainuun pelastuslaitoksen resurssit on hajautettu mahdollisimman tehok-kaasti läheisyysperiaatteen ja riskien mukaisesti.

Pelastustoiminta suunnitellaan myös siten, että toimintakyky on riittävämyös yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTTS 2010) mukaisissa häiriö-tilanteissa.

Pelastuslain mukaisen pelastustoiminnan palvelutaso saavutetaan suunnit-telemalla pelastustoiminta, rakentamalla valmius ja ylläpitämällä sitä mi-toituksen ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Pelastustoiminnan valmius ja muut järjestelyt suunnitellaan eri viran-omaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä, hyödyntämällä resursseja omaapelastustoimen aluetta laajemmin.

Muun lainsäädännön mukaiseen pelastustoimintaan osallistutaan vastuu-viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla.

Arjen turvallisuuden keskeisiä haasteita mm. pelastustoimelle ovat:

· koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä johtuvien terveydenja hyvinvoinnin menetysten ja yhteiskunnalle aiheutuvien suurtenkustannusten vähentäminen, iäkkäiden asumisturvallisuuden pa-rantaminen

· julkisten tilojen, kuten kauppakeskusten turvallisuuden varmista-minen

· aiheutuvien suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy,jossa keskeiset kehittämiskohteet ovat mm. työssä kohdatun väki-vallan ja uhkailujen vähentäminen.

Pelastuslaitoksen toiminnassa nämä kehittämiskohteet otetaan huomioonpelastustoimen suunnittelussa ja resursseissa.

25

Päätös

3.1.8.1.6 Toimintavalmiusaika

Nykytila

Kainuun pelastuslaitos on pääsääntöisesti saavuttanut Sisäasianministeriönohjeen toimintavalmiusaikavaatimuksen mukaiset riskiruudut kiireellisissäpelastustehtävissä ensimmäisen yksikön osalta neljän vuoden tarkastelu-jaksolla vahvuudella 1 + 3 seuraavasti;

· I- riskiruudun alueet 74 % (keskimäärin 5:40 min),· II- riskiruudun alueet 80 % (keskimäärin 8:17 min),· III- riskiruudun alueet 96 % (keskimäärin 10:30 min).· IV- riskiruudun alueiden laskennallinen tavoitettavuusaika on 20:09

minuuttia, mutta IV- riskiruudun alueilla tapahtuneissa onnetto-muuksissa on kuitenkin myös huomattavan paljon pidempiä avun-saantiaikoja. IV- riskiruudun pidemmät avunsaantiajat johtuvat lä-hinnä Kainuun maantieteellisistä etäisyyksistä aiheutuvista tekijöistä.

Pelastusjoukkueen toimintavalmiusajat eri riskiluokissa ovat seuraavat:· I- riskiruudun alueet 11 min,· II- riskiruudun alueet 14 min,· III- riskiruudun alueet 22 min,· IV- riskiluokan asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa

pidemmänkin ajan kuluessa kuin I - III-riskiluokissa. Jos pelastus-toimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisillä alu-eilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varau-tumiseen.

Kainuun pelastuslaitoksen alueella onnettomuuspaikalle lähete-tään aina lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat yksiköt.

Kainuun pelastuslaitoksen resurssit on hajautettu mahdollisim-man tehokkaasti läheisyysperiaatteen ja riskien mukaisesti.

Yksiköiden hälyttäminen toteutetaan laaditun vastesuunnittelunmukaisesti.

Pelastustoimen alueen suurempien onnettomuus- ja vaaratilan-teiden edellyttämät voimavarat (pelastusjoukkue ja -komppania)kootaan useasta toimipisteestä.

Pelastuslaitos vastaanottaa hälytykset virve verkon välityksellä.

Pelastuslaitos yllä pitää väestöhälytin verkkoa, joka kattaa kun-tien keskus taajamat.

26

Toimintavalmiusaikasuunnittelun tavoitteena on kuitenkin, että avunsaan-tiajat pysyisivät edellisen neljän vuoden tarkastelujakson mukaisella tasolla.

Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Päätoimisen, sivutoimisen ja vapaaehtoisen pelastushenkilöstön osaamistakehitetään edelleen koulutuksen ja harjoitusten avulla.

Pelastusyksiköiden ja muodostelmien johtajille järjestetään pelastustoi-minnan johtamiseen liittyvää koulutusta suunnittelukaudella.Palvelutasokaudella 2014 - 2017 aikana tulee koulutuksen pääpaino ole-maan johtamis- ja viestijärjestelmien koulutuksessa.

Päätös

3.1.8.1.7 Päivittäiset onnettomuudet

Nykytila

Pelastuslaitos seuraa ja ennakoi riskialueiden kehittymistä alueen kunnissa.Suunnittelua ohjaa Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM21/2012).

Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Päätoimisen, sivutoimisen ja vapaaehtoisen pelastushenkilöstön osaamistaylläpidetään ja kehitetään edelleen koulutuksen ja harjoitusten avulla.Pelastusyksiköiden ja muodostelmien johtajille järjestetään pelastustoi-minnan johtamiseen liittyvää koulutusta suunnittelukaudella.

Palvelutasokaudella 2014 - 2019 aikana tulee koulutuksen pääpaino ole-maan johtamis- ja viestijärjestelmien koulutuksessa.Toimipisteiden ja pelastusyksiköiden sijoitus sekä valmius- ja yhteistoi-mintasopimukset pelastustoiminta suunnitellaan ja järjestetään siten, ettälähtö- ja toimintavalmius on normaalioloissa kaikissa tilanteissa mahdolli-simman pitkälle tavoitteiden mukainen.

Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaariskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintäänSisäasianministeriön toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mu-kaisen toimintavalmiusaikavaatimuksen mukaisesti (50 %:a teh-tävistä).

Lisäksi kiireellisissä pelastustehtävissä pelastustoiminnan toi-mintavalmiusaika täyttyy toimintakykyisellä 1+ 3 vahvuisellapelastusryhmällä vähintään 50 % tehtävistä.

27

Päätös

3.1.8.1.8 Vesipelastus- ja pintapelastustoiminta

Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta tai pinnan alta tapah-tuvaa ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista sekä vesillä tapahtuvaaympäristövahinkojen torjuntaa.

Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojenylläpitämiseksi tapahtuvat harjoitukset.

Vesisukellustoiminta ei ole pelastustoimen lakisääteistä toimintaa.

Vesisukeltajan terveydelliset, toiminnalliset ja fyysiset vaatimukset määri-tellään Pelastussukellusohjeessa.

Pintapelastus on veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta ilman ve-sisukelluslaitetta tehtävää ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista javahingon torjuntaa, jota suorittavan on oltava pintapelastustehtäviin so-veltuva henkilö.

Toimintavaatimus

· I Välitön vesisukellusvalmius Välitön pintapelastus- ja vesisukel-lusvalmius, jossa yksikön esimies, 2 kpl I–tason vesisukeltajaa sekäavustaja

· II Muu vesisukellusvalmius Yksikön esimies, 2 väh. II–tason ve-sisukeltajaa ja avustaja

· III Pintapelastusvalmius Yksikön esimies, kuljettaja ja työpari,joista toinen toimii avustajana.

Nykytila

Pelastuslaitos ylläpitää pintapelastusvalmiutta kaikilla ensilähdön palo-asemilla. I-tason rajoitettua vesisukellusvalmiutta ylläpidetään vain Kajaa-nin toimipisteessä.

Pelastustoimen alueella on tavoitettavissa aina yksi päällystövi-ranhaltija (Kainuu P 30) ympärivuorokautisessa valmiudessa.

Sivutoimisen henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi miehistön jayksikönjohtajien peruskursseja järjestetään vuosittain (erillinenkoulutusohjelma laaditaan vuodeksi kerrallaan).

28

Vesisukeltajat toimivat tarvittaessa koko maakunnan alueella.

Vesisukellukseen osallistuvan henkilön hyväksyminen vesisukelluskel-poiseksi ja nimittäminen vesisukeltajaksi koulutussyvyyteensä tehdäänerillisellä päätöksellä. Pelastuslaitos nimeää vesisukeltajat.

Sisävesialueella olevasta pelastustoiminnasta on olemassa sopimus Kai-nuun järvipelastuksen kanssa. Kainuun toimii kaksi sisävesilaivaa, jotkaeivät muodosta merkittävää riskiä.

Vesipelastustoimintaa varten käytettävissä on pintapelastusvälineet.

Lisäksi voidaan käyttää öljyntorjuntaan tarkoitettua venekalustoa ja osinmuuhun pelastustoimintaan soveltuvaa kalustoa.

Hälytysvasteissa vesipelastustehtäviin hälytetään aina lähin sammutusyk-sikkö, jossa on pintapelastusvälineet.

Päätös

3.1.8.1.9 Vaarallisten aineiden torjunta

Nykytila

Jokaisella pelastusyksiköllä (pois lukien Juntusrannan ja Näljängän yksik-kö) on perusvalmius välittömään vaarallisten aineiden torjunnan aloitta-miseen.

Sisäasiainministeriö on antanut pelastussukellusohjeen joka sisältää myösohjeet kemikaalisukelluksesta.Kainuun alueella on kemikaaliriskejä (mm. maantiekuljetus ja rautatiekul-jetus ja teollisuus), joiden johdosta on varauduttu kalustollisesti noin kol-men tunnin kestoisiin teknisiin torjuntatoimiin ja kemikaalisukellukseen.

Henkilönsuojaimia on tämän tasoiseen toimintaan riittävästi.

Suunnitelmakauden aikana pyritään vahvistamaan Kajaanintoimipisteen vesisukellusvalmiutta. Lisäksi jatketaan sopimustaKainuun järvipelastajien kanssa.

Kaikissa toimipisteissä, Juntusrantaa ja Näljänkää lukuun otta-matta, on valmius III-tasolla tapahtuvaan pintapelastukseen.

Lisäksi hälytetään vesisukellusyksikkö Kajaanista koko maa-kunnan alueella tapahtuviin vesipelastustehtäviin.

29

Käytännössä kyetään seuraaviin toimiin:

· pelastamistehtävät,· vaara-alueen määrittäminen ja eristäminen,· vuodon tiedustelu, tukkiminen ja· vaarattomaksi tekeminen,· sammuttaminen,· rajoittaminen· puhdistaminen.

Kalustotaso alueella on rajoitettu Tokeva-ohjeen mukainen taso 3.Vaarallisten aineiden onnettomuuksien peruskalustoa on sijoitettu ensi-vaiheen torjuntaa varten kaikille paloasemille.

Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Jatketaan yhteistyötä muiden alan viranomaisten ja naapurialueiden kanssavaarallisten aineiden torjunnassa. Hankitaan TOKEVA kalustoa.

Päätös

3.1.8.1.10 Liikenneonnettomuudet

Nykytila

Kaikkien toimipisteiden pelastusyksiköillä on valmius pelastustoimintaanliikenneonnettomuuksissa.

Pelastuslaitos on seurannut liikennemäärien, liikenteen laadun, liikenne-onnettomuuksien ja ajoneuvojen kehitystä ja pyrkinyt mitoittamaan val-miutensa ja kalustonsa muuttuvan ympäristönmukaisesti.Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Pelastuslaitos seuraa jatkuvasti eri liikennemuodoista ja onnettomuuksistasaatavaa tutkimusaineistoa ja analysoi itse Pronto -järjestelmästä saatavaatietoa, jonka perusteella pelastustoiminnan valmius mitoitetaan.

Pelastuslaitoksen alueelle hankitaan riskien mukaista vaarallistenaineiden erikoisosaamista ja –kalustoa, joka sijoitetaan Sotka-moon (Tokeva taso 3).

Vaarallisten aineiden torjuntatoimet on järjestetty myös pitkä-kestoisia onnettomuuksia varten, yhteistyössä naapurialueidenkanssa. Pelastuslaitoksella on yhteistyösopimukset naapurialuei-den kanssa.

30

Liikennevälineiden kehitystä seurataan aktiivisesti, että toimintatavat jakalusto pysyvät ajan tasalla.

Yhteistyötä pelastustoiminnassa parannetaan muun muassa terveyden-huoltoviranomaisten, poliisin ja muiden turvallisuusalan toimijoiden kans-sa.

Päätös

Päätös

3.1.8.1.11 Pelastustoiminta korkeissa rakennuksissa

Nykytila

Pelastamiseen korkeissa rakennuksissa ja rakennelmissa on panostettuviime vuosina paljon, mm. hankkimalla uusi mm puomitikasauto Kajaanintoimipisteeseen ja sijoittamalla toinen auto Suomussalmen toimipisteeseen.

Menetelmiä pelastustyöskentelyyn korkealla on kehitetty sekä koulutustalaajennettu.

Kajaanissa on puomitikasauto, jonka ulottuvuus on noin 43 metriä. Suo-mussalmella on yksikkö, jonka ulottuvuus on noin 33 metriä.

Päätös

3.1.8.1.12 Luonnononnettomuudet

Nykytila

Pelastustoimi huolehtii osaltaan tavallisista luonnononnettomuuksien pe-lastustoimista. Sääilmiöiden arvioidaan voimistuvan ilmastomuutoksenseurauksena.

Pelastustoiminta liikenneonnettomuuksissa on tehokasta sekäturvallista. Valmius on mitoitettu liikenteen ja kehittyvien lii-kennevälineiden mukaisesti.

Henkilö- ja paloturvallisuus otetaan korostetusti huomioon kor-keiden rakennusten suunnitteluvaiheessa rakennuslupalausun-noissa.

Pelastustoiminta korkeissa rakennuksissa ja rakennelmissa sekämuissa erityiskohteissa on tehokasta ja turvallista.

31

Kuntien ja muiden yhteiskunnan toiminnalle tärkeiden toimijoiden varau-tuminen poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin, kuten myrskyistä aiheutuviintuulivahinkoihin, rankkasateisiin, tulviin ja muihin luonnonilmiöihin ontoistaiseksi vaihtelevaa.

Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Pelastustoiminnan valmiutta laajojen luonnononnettomuuksien tuhojentorjuntaan pyritään entisestään parantamaan yhteistyössä muiden viran-omaisten kanssa.

Pelastuslaitos hankkii moottorisahoja, metsurin turvavälineitä, korkeallatyöskentelyn välineitä ym. voimakkaiden luonnonilmiöiden aiheuttamiinonnettomuuksiin.

Alueen kuntia ohjataan huomioimaan laajat häiriötilanteet ja luonnonon-nettomuudet osana valmiussuunnitteluaan.

Pelastuslaitos kehittää suunnittelukaudella maakunnallista tilannekuvajär-jestelmää.

Päätös

3.1.8.1.13 Ilmaliikenneonnettomuudet

Nykytila

Pelastuslaitos on määritellyt hälytysohjeissa vasteet eritasoisiin ilmalii-kenneonnettomuuksiin hätäkeskuksen tietojärjestelmään. Ilmailun onnet-tomuuksissa käytetään tarvittaessa laajasti muiden pelastustoimen alueidenresursseja.Ilma-alusonnettomuuksissa etsintä- ja pelastuspalvelua johdetaan tiiviissäyhteistyössä ilmailuviranomaisten, terveysviranomaisten ja poliisin kanssa.

Tarvittaessa tukeudutaan suuronnettomuussuunnitelmaan.

Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Poikkeuksellisen voimakkaiden luonnonilmiöiden aiheuttamiinonnettomuuksiin varaudutaan kehittämällä ja hankkimalla toi-mintaan sopivaa kalustoa.

Alueen kuntia ja muita tärkeitä toimijoita ohjataan luonnonon-nettomuuksiin varautumisessa sekä tilannekuvan luomisessa jasen ylläpitämisessä.

32

Pelastuslaitos ylläpitää normaalin toiminnan ohella jatkuvaa valmiuttatoimia tehokkaasti ja nopeasti ilmaliikenneonnettomuuksissa yhteistoi-minnassa muiden viranomaisten kanssa.

Päätös

3.1.8.1.14 Raideliikenneonnettomuus

Nykytila

Pelastuslaitoksen radanvarsiasemapaikat on koulutettu toimimaan raidelii-kenneonnettomuuksissa. Kaikilla radanvarsiasemapaikoilla on sähköradanhätämaadoitusvälineet.

Raideliikenneonnettomuuksiin ei ole erityiskalustoa, mutta käytettävissä ontavanomaista pelastustoimintaan tarkoitettua pelastuskalustoa.

Päätös

3.1.8.2.1 Pelastustoiminta häiriötilanteessa

Normaaliolojen häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtuma, jokavaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmah-dollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoi-den tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää.

Tällaisia ovat esimerkiksi vakavat luonnononnettomuudet kuten myrsky-tuhot ja vedenpinnan äkillinen nousu sekä säteilyonnettomuudet.

Pelastuslaitoksen omien voimavarojen lisäksi erityisesti laajamittaistenhäiriötilanteiden hoitaminen ja toiminta poikkeusoloissa edellyttää yhteis-toimintaa ja sen suunnittelua myös toisten pelastuslaitosten ja muiden vi-ranomaisten kanssa.

Pelastuslaitos pystyy nopeaan ja tehokkaaseen yhteistoimintaanasianomaisten viranomaisten kanssa eritasoisissa ilmaliikenne-onnettomuuksissa

Pelastuslaitoksen valmiutta raideliikenneonnettomuuksiin pide-tään yllä.

Suunnittelukaudella järjestetään yksi raideliikenneonnetto-muutta koskeva suuronnettomuusharjoitus, koulutussuunnitel-man mukaisesti.

33

Kainuun pelastuslaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin perustuu nor-maaliin, päivittäiseen toimintaan, jota tehostetaan häiriötilanteen uhatessa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myrskyn lähestyessä lisäämme hen-kilömäärää paloasemilla, varmistamme viestiyhteyksien toiminnan, olem-me yhteydessä mahdollisiin yhteistyötahoihin (esim. sähköyhtiö, metsä-keskus) sekä tiedotamme ja tarvittaessa varoitamme väestöä.

Pelastuslaitos tukee kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua kuntientarpeiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen tavoitteena kuntien varautumisentukemisessa on, että kunnat kykenevät

- tunnistamaan varautumisen tarpeen

- havaitsemaan toiminnan riskit ja uhkamallit

- tunnistamaan reagointitarpeensa ja reagoimaan tarkoituksenmukai-sesti toimenpiteitä vaativissa tilanteissa, sekä

- kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu

Johtamisohje sekä ruuhkaohje tarkastetaan ja päivitetään ja yhteen sovite-taan johtamisen suunnitelmat viereisten pelastustoimen alueiden kanssa.

Päivitetään ohjeistus virka-avun antamisesta sekä lisätään ja kehitetään eriviranomaistahojen välistä yhteistoimintaa.

Nykytila

Pelastuslaitoksen sekä häiriötilanteiden hoitamiseen osallistuvien tahojenvälinen yhteistyö on jatkuvaa.

Pelastuslaitoksella on yhdessä hätäkeskuksen kanssa laatima ruuhkaohje.Ruuhkaohje otetaan käyttöön tarvittaessa.

Pelastuslaitokselle on laadittu johtamisohje, jossa määritellään johtokes-kuksen perustaminen, toiminta sekä miehitys myös häiriötilanteissa.

Pelastuslaitoksella on tilannehuone, jossa pidetään jatkuvasti yllä tilanne-kuvaa alueen tapahtumista. Tämä mahdollistaa nopean ja tehokkaan toi-minnan aloittamisen.

34

Päätös

3.1.8.2.2. Pelastustoiminnan oma varautuminen

Nykytila

Kainuun pelastuslaitoksen pelastustoiminnan omavarautumisen, valmius-suunnittelun ja etukäteen tehtävien valmistelujen tavoitteena on pyrkiävarmistamaan, että pelastustoimi pystyy huolehtimaan ihmisten ja omai-suuden suojaamiseen ja pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä (Pelas-tuslaki 379/2011 32§).

Omavarautuminen käsittää valmiussuunnitelman laatimisen eri turvalli-suustilanteita varten ja niihin perustuvat etukäteisjärjestelyt.

Varautuminen perustuu normaaliolojen organisaatioiden ja vastuujärjeste-lyjen pohjalle. Niitä muutetaan vain välttämättömissä tapauksissa.

Varautumisessa on tärkeää yhteiskunnan voimavarojen tehokas ja tarkoi-tuksenmukainen käyttö sekä eri viranomaisten ja tahojen välinen yhteis-toiminta.

Kainuun pelastuslaitoksen oman toiminnan valmiussuunnittelu edellyttäälaaja-alaista ja pitkäjänteistä yhteistoimintaa ja sopimuksia eri viranomais-ten ja muiden yhteistyötahojen kanssa, että pelastustoiminnan mahdolli-simman häiriötön toiminta ja palveluntuotantokyky voidaan turvata nor-maalioloissa (perusvalmius) sekä normaaliolojen häiriö/ erityistilanteissa(tehostettu valmius/ täysvalmius).

Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Pelastustoiminnan omavarautumisen suunnitelma on laadittu 7/2013 ja pe-lastustoiminnan palveluntuotantokykyyn vaikuttavia uhkia pyritään tun-nistamaan ja arvioimaan suunnitelmassa määritellyn uhka- ja haavoittu-vuusanalyysin mukaisesti vähintään joka toinen vuosi.

Kainuun pelastuslaitoksella on selkeä toimintamalli avun pyytä-misestä toiselta pelastuslaitokselta (ohjeistus).

Kainuun pelastuslaitos pystyy antamaan virka-apua muille toi-mijoille omaa toimintavalmiutta heikentämättä.

Pelastuslaitoksella on käytössä ajantasaiset tiedot muista häiriö-tilanteen hoitoon osallistuvista toimijoista torjuntatoimien käyn-nistämisen nopeuttamiseksi.

35

Päätös

3.1.8.2.3 Suuronnettomuudet

Nykytila

Suuronnettomuuksien hallitsemiseksi vaadittavat hälytystoimenpiteet onsuunniteltu vastemäärityksessä.

Suuronnettomuusharjoituksia pidetään säännöllisin väliajoin, erillisensuunnitelman mukaisesti. (Koulutussuunnitelma) Suuronnettomuusharjoi-tusten suunnittelua ohjaa myös Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraaiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (SM 206/2011).

Toteuttamissuunnitelma ja –aikataulu

Suuronnettomuusharjoituksia järjestetään vähintään kerran vuodessa niin,että onnettomuustilanteissa mukana olevat eri tahot ovat edustettuina.

Päätös

Pelastustoiminnan oman toiminnan varautumissuunnittelullavaraudutaan vaara- ja kriisitilanteisiin sekä huolehditaan väestönsuojaamisesta ja yhteiskunnan sekä talouselämän toiminnanturvaamisesta kaikissa turvallisuustilanteissa.

Turvallisuustilanteita ovat normaaliolot, normaaliolojen häiriö-tilanteet ja poikkeusolot, joissa saattaa syntyä myös erityistilan-teita.

Suuronnettomuussuunnitelma laaditaan heti suunnittelukaudenalussa. Suuronnettomuusvalmiuksia testataan harjoituksilla vä-hintään kerran vuodessa.

Niissä kohteissa, joissa on vaadittu ulkoinen pelastussuunnitelma,pidetään harjoitus vähintään joka kolmas vuosi. Ulkoisten pe-lastussuunnitelmien päivittäminen on osa suuronnettomuuteenvarautumista näissä kohteissa.

Suuronnettomuusvalmius kyetään perustamaan kahden tunninkuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hä-lytyksen.

36

3.1.8.3 Pelastustoiminta poikkeusoloissa

Pelastustoimen varautumistehtävistä poikkeusoloihin on säädetty sekä pe-lastuslaissa että valmiuslaissa. Pelastuslain 2 §:n mukaan toiminta onsuunniteltava ja järjestettävä siten, että se on mahdollista myös valmiuslainmukaisissa poikkeusoloissa.

Valmiuslain 12 §:n mukaan valtion viranomaisten sekä kuntien, kuntayh-tymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin japoikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muillatoimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminenmyös poikkeusoloissa.

Nykytila

Valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin varautuminen Kainuun pelastus-laitoksessa perustuu normaaliolojen järjestelmiin.

Pelastustoimen johtokeskus on varauduttu perustamaan normaalioloissaKajaanin toimipisteeseen.

Pelastuslaitos huolehtii osaltaan väestönsuojeluun liittyvistä tehtävistä jaylläpitää niiden edellyttämää valmiutta sekä yhteen sovittaa eri viran-omaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa poik-keusolojen pelastustoiminnassa.

Pelastuslaitos on laatinut evakuointisuunnitelmat yhteistyössä alueen kun-tien ja muiden osapuolten kanssa 2006. Pelastuslaitoksen

Pelastuslaitos huolehtii omatoimisen varautumisen organisoimisesta sekäyhteistoiminnasta niiden viranomaisten ja tahojen kanssa, joille pelastus-laissa on määrätty velvoite osallistua väestönsuojeluun liittyviin varautu-mistehtäviin.

Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa on esitetty pelastuslaitoksenpoikkeusolojen pelastusmuodostelmat sekä toiminnan yhteen sovittaminenkuntien sekä muiden toimijoiden kanssa.

Päätös

Pelastustoimen johtokeskuksen ja alueen kuntien johtokeskustenyhteistyö on saumatonta ja johtokeskustyöskentelystä on laadittutoimintaohjeet.

Poikkeusolojen pelastustoimintaan käytetään pääsääntöisestinormaaliajan muodostelmien kalustoa.

Pelastuslaitoksella on ajantasainen varausjärjestelmä henkilöstönosalta. Tarkistus 2 vuoden välein.

37

3.1.8.4 Väestön suojaaminen ja varoittaminen

Väestönsuojaamisen strategian mukaan on väestön suojaamisen yleisenätavoitteena, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus-ja muissa vaaratilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellistensuojaamismahdollisuuksien vuoksi.

Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestöä niin hyvin kuin onmahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin.

Normaaliolojen onnettomuus- ja muissa vaaratilanteissa suojaamiskeinotovat suojautuminen asuin- tai muihin sisätiloihin sekä evakuointi. Ris-kinarvioinnin perusteella muutoin vastaavissa kohteissa varaudutaan väes-tönsuojien käyttämiseen myös normaalioloissa.

Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mu-kaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hy-vän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla.

Väestön varoittamiseen tarvittavien hälytysjärjestelmien ylläpidosta vastaapelastuslaitos.

Hälytinjärjestelmän ulkokaiuttimet on sijoitettu Kajaanin kuntakeskukseenja Vuokatin alueelle sekä muihin kuntakeskuksiin. Ne kattavat kuntataa-jamat. Hälyttimet on otettu huomioon vaarallisten aineiden kuljetusreitit.

Hälytysjärjestelmällä pyritään kuuluvuudessa alueiden ulkopeittoon.Erikseen määrätyt teollisuuskohteet ovat velvollisia huolehtimaan väestönvaroittamisesta.

Haja-asutusalueilla väestön varoittamiseen käytetään ajoneuvohälyttimiä jasähköisiä viestivälineitä.

Kainuussa on useita säteilyvalvonta-asemia. Pelastuslaitoksella on esimer-kiksi säteilyn mittaus asemat Kajaanissa ja Suomussalmella ja ne on kyt-ketty STUK verkkoon.

Evakuointisuunnitelmien teko kunnissa kuuluu pelastustoimelle.

Nykytila

Pelastustoimen alueella väestönsuojapaikkoja ei voida osoittaa kaikillemaakunnan alueella asuville henkilöille. Osa suojapaikoista on työpaikko-jen suojissa. Mikäli yritys tai taloyhtiö ei ole varannut väestönsuojapaikkojaolemassa olevista suojista, on yrityksissä ja taloyhtiöissä varauduttava ti-lapäisväestönsuojien rakentamiseen.

Haja-asutusalueilla ei suojapaikkoja yleensä ole ja niillä on varauduttavasuojautumaan sisätiloihin ja mahdollisuuksien mukaan tilapäissuojiin.

38

Kunnissa tilanne vaihtelee riippuen kuntien rakennuskannasta.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu

Tehdään yhteistyötä kaavoittajien ja rakennuslupaviranomaisten kanssaniin, että väestönsuojien tarve tulee otetuksi huomioon säädösten ja ohjei-den mukaisesti.

Erityiskohteiden väestönsuojat tarkastetaan palotarkastusten yhteydessä.

Päätös

3.1.9 Pelastustoiminnan ohjeet ja suunnitelmat

Nykytila

Onnettomuusriskin perusteella on suunniteltu riskin hallitsemiseksi eri vi-ranomaisilta vaadittavat toimenpiteet, jotka on otettu huomioon häly-tysohjeissa ja niiden vastesuunnittelussa.

Suuronnettomuussuunnitelma

Suuronnettomuustilanteissa pelastusmuodostelmien hälyttäminen saattaavaatia yhteistyötä vähintään kahden eri hätäkeskuksen välillä. Eri hätä-keskuksilla ei ole kokonaiskäsitystä kaikista pelastustoimen alueella käy-tettävissä olevista yksiköistä.

Lisäksi suuronnettomuussuunnitelmassa kerrotaan myös johtamiseen liit-tyvät erityiskysymykset, kuten esimerkiksi pitkäkestoinen johtaminen.

Pelastuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että kuntien omia raken-nushankkeita toteutettaessa suojapaikkoja tulee rakennettuasäädösten edellyttämällä tavalla.

Pelastustoimen alueen väestönsuojat esitetään Kainuun pelastus-laitoksen palotarkastustietokannassa.

Haja-asutusalueilla kyetään tarvittaessa suojautumaan sisätiloi-hin ja tilapäissuojiin.

Evakuointisuunnitelmat päivitetään palvelutasokauden aikana jajatkossa päivitetään 2 vuoden välein

39

Hälytysohjeet

HÄKE (Oulu) hätäkeskukselle on tehty pelastustoimen alueen yhtenäisethälytysohjeet.

Hälytysohjeita päivitetään jatkuvasti. Riskienarvioinnin tuloksena voi il-metä muutostarvetta uusien kohteiden, rakennettavien taajamien ja liiken-neyhteyksien vuoksi.

Lisäksi pelastusalueiden yhteistyö voi vaikuttaa riskienarvioinnin muutok-sia ja siten vaikuttaa hälytysohjeisiin.

Sammutusvesisuunnitelma

Pelastuslain mukaan kuntien velvollisuutena on sammutusveden järjestä-minen alueen pelastustoimen tarpeisiin.

Sammutusvesijärjestelyt ja suunnitelmat perustuvat pääosin pelastusajo-neuvoilla kuljetettavan sammutusveden lisäksi kuntien ylläpitämiin vesi-johtoverkostoihin, vesiasemiin, paloposteihin ja luonnonvedenottopaik-koihin.

Tulipalotilanteessa voidaan vesijohtoverkostosta saada taajamissa sammu-tusvettä riittävästi vain suuremmista vesilaitoksista ja niiden runkoputkis-toista.

Uusi vesihuoltolaki ei edellytä kuntia laatimaan erillistä sammutusvedenhankintasuunnitelmaa.

Tämän johdosta Kainuun pelastuslaitos laatii sammutusveden saannin tur-vaavan erillinen suunnitelman alueen kuntien kanssa.

Perinteisestä palopostijärjestelmästä pyritään siirtymään ns. vesiasemiin.

Sammutusvesi suunnitelma on hyväksytty 2013.

Öljyntorjuntasuunnitelma

Öljyvahinkojen torjunnasta huolehditaan voimassaolevien kuntien öljyva-hinkojen torjuntasuunnitelmien mukaisesti.

Öljyntorjuntasuunnitelma on hyväksytty ja ollut voimassa 2014 - 2016.Öljyntorjuntasuunnitelmaa ollaan nyt päivittämässä.

Johtamissuunnitelma

Johtamissuunnitelma on laadittu 10/2011. Johtamissuunnitelma päivitetäänvastaamaan tämän päivän tarpeita. Päivittäminen on tehty 2014.

40

Varautumissuunnitelma

Varautumisella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, ei pelkästään vä-estönsuojelua, joilla yhteiskunta valmistautuu turvaamaan itsenäisyytensäja toimintavapautensa sekä huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta jatoimeentulosta erityistilanteissa kaikissa turvallisuustilanteissa.

Häiriötilanteet on määritelty Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS2010).

Evakuointisuunnitelma

Evakuointisuunnitelma yleinen osa on laadittu 2006. Evakuointisuunni-telma päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita. Päivittäminen tehdääntämän palvelutasopäätöskauden aikana.

Omatoiminen varautuminen

Omatoimisella varautumisella (pelastuslaki 379/2011 14§) tarkoitetaanyksittäisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen valmistautumista ti-lanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy.

Tällaisia tilanteita voivat olla onnettomuuden uhka, onnettomuus, normaa-liolojen häiriötilanne tai poikkeusolot.

Tapahtuneita esimerkkejä normaaliolojen häiriötilanteista ovat mm. puh-taan veden ja elintarvikkeiden jakeluun liittyvät häiriöt sekä pitkät sähkö-katkot.

Sisäisen koulutuksen suunnitelma

Sisäisen koulutuksen suunnitelma on laadittu 2017.

Päätös

3.1.10 Öljyntorjunta

Öljyvahinkojen torjuntalain 7 §:n mukaan alueen pelastustoimi vastaamaa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Seohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan.

Pelastustoiminnan suunnitelmat uusitaan pelastuslain, pelastus-laitoksen strategian ja muuttuvan toiminnan edellyttämällä ta-valla. Suunnitelmat pidetään ajan tasalla.

41

Nykytila

Alueen kuntien eri viranomaisten ja laitosten tulee osallistua öljyvahinkojentorjuntaan ja huolehtia tarvittaessa jälkitorjunnasta siten kuin alueen öl-jynvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on tarkemmin määrätty.

Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vahvistaa Kainuun ELY- keskus.Öljyntorjuntasuunnitelmassa kunnat jaetaan riskien perusteella eri ryhmiinja varustetaan riskien mukaisella torjuntakalustolla.

Alueen kuntien perustiedot ja öljyntorjuntasuunnitelman mukaiset valmi-ustasot on esitetty öljyntorjuntasuunnitelmassa.

Öljyvahinkojen torjuntatoimen ylin johto ja valvonta kuuluvat ympäristö-ministeriölle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) huolehtii ympäristömi-nisteriön alaisuudessa vesistössä tapahtuvien öljy- ja kemikaalivahinkojentorjunnan yleisestä järjestämisestä ja kehittämisestä.

Alueelliset ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat öljyvahinkojen tor-junnan järjestämistä ja ne tarvittaessa osallistuvat torjuntatoimiin.

Alueellisen pelastustoimen on huolehdittava alueellaan öljyvahinkojentorjunnasta ja annettava öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisillevirka-apua.

Alueen pelastustoimella on toistaiseksi voimassa oleva öljyvahinkojentorjuntasuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Käyttö- ja hankintakus-tannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi(ÖkvtA 5 §).

Suunnitelman muutos on saatettava ympäristökeskuksen vahvistettavaksi,jos muutoksella on olennaista vaikutusta öljyvahinkojen torjuntavalmiuteentai kalustoon.

Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee osallistua öljyvahinkojen tor-juntaan ja huolehtia tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta.

Öljyvahinkojen torjunnasta huolehditaan voimassaolevan öljyvahinkojentorjuntasuunnitelman mukaisesti. Torjuntatasot on määritelty kuntakohtai-sesti.

Öljyvahinkojen jälkihoito tukeutuu kuntien organisaatioihin.

Öljyntorjuntatehtävissä käytetään pelastuslaitoksen erityisesti öljyntorjun-tatehtäviin hankittua kalustoa. Osa kalustosta on toimipisteissä ja osa onpelastusaseman Luotsilla.

42

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu

Pelastuslaitoksella on ELY-keskuksen vuonna 2013 hyväksymä maakun-nallinen öljyvahingon torjuntasuunnitelma. Öljyntorjuntasuunnitelmaa ol-laan nyt päivittämässä.

Yhteistyötä öljyntorjuntaan osallistuvien tahojen kanssa kehitetään sekäjärjestetään vuosittain öljyntorjuntakoulutusta ja riittävä määrä harjoitustaaluskalustolla.

Öljyntorjuntaan osoitetaan henkilöstöresursseja pelastuslaitoksen sisäisinjärjestelyin.

Päätös

3.1.11 Pelastustoiminnan ja -muodostelmien johtaminen

Nykytila

Pelastustoiminnan johtamista Kainuun pelastuslaitoksella ohjaa Pelastus-laki ja sitä täydentää vuonna 2011 voimaantullut ja 2014 päivitetty johta-misohje.

Johtamistilat ja välineet, viestiyhteydet, suunnitelmat, seuranta- ja taltioin-tivälineet sekä muu erikoiskalusto tulee olla pelastustoimen organisaationkäytettävissä välittömästi onnettomuuden tapahduttua.

Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnetto-muus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu.

Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kui-tenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai so-pimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusvi-ranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastustoiminnan johtajatoimii virkavastuun alaisena.

Öljyntorjunta on järjestetty öljyntorjuntasuunnitelman ja sen liitteidensekä täydentävien suunnitelmien mukaisesti.

Pelastuslaitoksella ja sopimuspalokunnilla on riittävä määrä päteväähenkilöstöä veneiden kuljettamiseksi ja miehittämiseksi.

Kalusto sekä varastointitilat ovat riittävät ja käytännölliset.

Yhteistyö torjuntaan osallistuvien kesken on saumatonta.

43

Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilan-teen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja.Pelastustoiminnan johtaja voi muodostaa avukseen muiden viranomaisten,laitosten ja pelastustoimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköidenedustajista koostuvan johtoryhmän.

Kainuun pelastuslaitoksen operatiivista kenttätoimintaa johtaa päivystäväpalomestari (Kainuu P30).

Päivystävän palomestarin tehtävänä on mm. seurata pelastustoimialueenvalmiutta, koordinoida pelastusyksiköiden käyttöä, tehdä tarvittaessa val-miutta ylläpitäviä toimenpiteitä, seurata ja valvoa pienten pelastustehtäviensuorittamista sekä ohjata ja tukea pelastustoiminnan johtajina toimivia pe-lastusyksiköiden esimiehiä.

Pelastuslaitoksen käytettävissä olevista voimavaroista on muodostettu hä-lytysvasteet pelastusryhmä pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelas-tusyhtymälähdöille.

Pelastusyksikön johtajana toimivat päätoimisen henkilöstön lisäksi ne si-vutoimiset henkilöt, joilla on yksikönjohtajan pätevyys. Yksikönjohtajanavoi toimia palokuntaan kuuluva henkilö siihen saakka, kunnes pelastusvi-ranomainen ottaa toiminnan johtaakseen.

Joukkuelähdön johtajana toimii pääsääntöisesti päätoiminen päällystövi-ranhaltija.

Mikäli pelastusjoukkueen johtaja saapuu onnettomuuspaikalle muutamuodostelmaa myöhemmin, on onnettomuuspaikalla olevan yksikönjoh-tajan varauduttava toimimaan tilannepaikan johtajana, ja johtamaan pelas-tusjoukkuetta päätoimisen päällystöviranhaltijan antamien ohjeiden mu-kaisesti.

Suurissa onnettomuuksissa, joissa tarvitaan pelastusyhtymää (vähintäänkahta pelastuskomppaniaa), pelastustoimintaa johtaa pelastusjohtaja taihänen sijaisensa.

Johtamisen avuksi varaudutaan perustamaan esikunta ja tarvittaessa toi-minta-alueen johtoelin (TOJE). Jonka perustaa päivystävä palomestari(Kainuu P30).

Suuronnettomuudet johdetaan tarvittaessa Kajaanin toimipisteessä sijait-sevasta pelastustoimen johtokeskuksesta (PELJOKE).

Suuronnettomuuksiin varaudutaan hälytysvastesuunnittelussa siten, ettäonnettomuuskohteeseen hälytetään komppania- tai yhtymätason muodos-telmat onnettomuuskohteen lähimmiltä toimipisteiltä (Suuronnettomuus-suunnitelma).

44

Lisäksi hälytetään päällystöviranhaltijat, jotka kuuluvat päällystöhälytys-rinkiin.

Suuronnettomuuden aikaiset valmiussiirrot suoritetaan tapauskohtaisestialueelliset riskit ja valmius huomioiden.

Valmius toimia suuronnettomuustilanteissa perustuu mm. koulutukseen,harjoitteluun, riskienarvioinnin perusteella tehtyihin kalustohankintoihinsekä huolellisesti laadittuihin hälytysohjeisiin ja johtamissuunnitelmiin,joissa huomioidaan myös viestiyhteyksien, viranomaisyhteistyön ja huollonvaatimat järjestelyt.

Toteuttamissuunnitelma ja – aikataulu

Pelastuslaitoksen nykyinen johtamisohje on hyväksytty vuonna 2014.Johtamiskoulutusta järjestetään vuosittain eri kohderyhmille. Koulutuksenkohteena ovat päätoimiset, sivutoimiset ja sopimuspalokuntien pelastus-muodostelmien johtajat.

Tilannekuvan ylläpitoa, seurantaa ja analysointia on kehitetty siten, ettäpelastuslaitoksen johtokeskuksessa on käytössä mahdollisimman reaaliai-kainen tilannekuva.

Tilannekuvaa jaetaan tarvittaessa kunnille ja muille yhteistyöviranomaisil-le.

Päätös

PäätösPelastustoimintaa johtaa aina pelastusviranomainen. Mikäli teh-tävälle ei ole hälytettynä pelastusviranomaista, pelastustoiminnanjohtajana toimii ja pelastusviranomaisen toimivaltaa käyttääpäivystävä palomestari.

Pelastustoimen johtokeskus on kalustettu nykyaikaisilla johta-misen työtä helpottavilla välineillä, jotka mahdollistavat muunmuassa reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen.

Pelastuslaitoksen yksikönjohtajat kykenevät johtamaan tehok-kaasti pelastusyksikköä sekä pelastusjoukkuetta ja sopimuspa-lokuntien yksikönjohtajat kykenevät johtamaan pelastusyksikköäja käynnistämään pelastusjoukkueen johtamistoiminnan.

Kaikki päivystävät palomestarit kykenevät johtamaan tehok-kaasti pelastusjoukkuetta ja pelastuskomppaniaa.

Kehitetään yhteistyötä pohjoisen Suomen pelastuslaitosten kans-sa. Tavoitteena on saada yhteinen johtamisjärjestelmä ja johta-misen rakenne.

45

3.1.12 Toimipisteiden resurssit

Nykytila

Kainuun pelastuslaitoksella on vakinaisesti ja ympärivuorokauden miehi-tetty vain Kajaanin toimipiste. Muissa toimipisteissä pelastusvalmius pe-rustuu sekä vakinaiseen että sopimus henkilökuntaan.

Ohessa taulukko, jossa näkyy vuosina 2012 – 2016 tapahtuneitten hälytys-ten ensimmäisen yksikön vahvuudet:

Kaikki riskiluokanmäärittävät on-nettomuudet, kpl

Tehtävät (kpl)joissa 1+3 eitäyty

%

Hyrynsalmi 94 2 2,1Kuhmo 277 38 13,7Paltamo 152 26 17,1Puolanka 138 62 44,9Ristijärvi 80 14 17,5Sotkamo 379 67 17,7Suomussalmi 292 35 12,0Vaala 132 13 9,8Yhteensä 1544 257 16,6

Oheisesta taulukosta käy ilmi, että hälytyksissä vahvuudet täyttyy palvelu-tasopäätöksen mukaisesti.

Toteuttamissuunnitelma ja – aikataulu

Pelastuslaitos järjestää toimintansa palvelutasopäätöskaudella niin, ettäpelastusyksiköiden jatkuvaa valmiutta kyetään ylläpitämään ilman ylityötä.

Kelpoisuus

Kaikilta operatiivisessa valmiudessa olevilta alipäällystö ja miehistöviran-haltijoilta (myös vs. vt. tp) edellytetään pelastussukelluskelpoisuutta.

Päätös

Kajaanin toimipisteen operatiivinen vahvuus suunnitellaan jaksoiksi,siten että vuoron tavoitevahvuus on 1+5 (24h). Tarvittaessa yksikkötäydentyy tilannepaikalla. Tämä varmistetaan hälytysohjeilla.

Sotkamon toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus on 1+3 jamuina aikoina 1+2 (tavoitevahvuus).

46

Varallaolo

Varallaolovalmiudella pyritään varmistamaan riittävä pelastusyksiköidentoimintavalmius.

Kuhmon, Suomussalmen ja Sotkamon toimipisteiden tavoitevahvuuson1+2, muissa kunnissa tavoitevahvuus on 1+1, 0+2 tai 0+1.

Kaikki yksiköt täydentyvät tilannepaikalla.

Varallaolijoiden kelpoisuus määräytyy pelastussukellusohjeen mukaisesti.

Kuhmon toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus on 1+3 jamuina aikoina 1+2 (tavoitevahvuus).

Suomussalmen toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus on 1+3ja muina aikoina 1+2 (tavoitevahvuus)

Paltamon toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus on 0+2 jamuina aikoina 1+1 (tavoitevahvuus).

Vaalan toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus on 0+1 jamuina aikoina 1+1 (tavoitevahvuus).

Hyrynsalmen toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus on 0+1ja muina aikoina 1+1 (varallaolovahvuus).

Puolangan toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus on 0+1 jamuina aikoina 1+1 (tavoitevahvuus).

Ristijärven toimipisteen operatiivinen tavoitepäivävahvuus 0+1 jamuina aikoina 1+1 (tavoitevahvuus)

Vuolijoen toimipisteen operatiivinen tavoiteolovahvuus 0+1

47

Erikoiskalusto

Nykytila

Kajaanissa on välittömässä valmiudessa ja Suomussalmella päivävalmiu-dessa puomitikasauto, jotka hälytetään läheisyysperiaatteen mukaan alu-eella tarvittaviin hälytyksiin.

Kajaanin toimipisteeseen on sijoitettu erityyppisiä kalustokontteja, joillapystytään tukemaan koko alueen pelastustoimintaa erityyppisissä onnet-tomuuksissa.Päätös

3.1.13 Päällystön päivystys

Nykytila

Pelastustoiminnan valmius perustuu päivystys ja varallaolojärjestelyidenlisäksi myös henkilöstön hälyttämiseen ilman varallaolovelvoitetta (va-paavuorohälytys).

Kainuun päivystävän palomestarin (Kainuu P30) toimipaikka on Kainuunpelastuslaitoksen Kajaanin toimipiste. Toiminta-alueena on koko Kainuu.

Erillistä päällikköpäivystysjärjestelmää (P2-päivystys) ei ole.

Kainuun päivystävä palomestari toimii oman tehtävänsä ohella pelastus-laitoksen alueen päällikköpäivystäjänä.

Työvuorossa olevat pelastustoimen viranhaltijat osallistuvat pelastustoi-minnan johtamiseen pelastusjohtajan vahvistaman toimintaohjeen mukai-sesti.

Kaikissa kunnissa pyritään ylläpitämään jatkuvaa yksikönjohtajavalmiutta.

Päätös

Erikoiskaluston saanti turvataan ja yksiköt hälytetään onnetto-muuspaikalle vastesuunnitelman mukaisesti läheisyysperiaatettanoudattaen

Pelastuslaitoksella on esikuntatyöskentelyyn, tilannekuvan yllä-pitämiseen ja johtamisen tukitoimintoihin toimintamalli, jossatarvittavat johtamistoiminnot pystytään aloittamaan työvuorossaolevan pelastusviranomaisen toimesta.

48

3.1.14 Sisäinen koulutus

Nykytila

Pelastuslaitoksen sisäisen koulutuksen suunnittelua ohjaavat valtakunnal-liset ohjeet sekä pelastuslaitoksen omat suunnitelmat ja päätökset.

Sisäistä koulutusta pelastuslaitoksella ohjaa koulutustyöryhmä.

Koulutustyöryhmää vetää erikseen nimetty koulutuspäällikkö.

Sisäisen koulutuksen toteuttaminen suunnitellaan vuosittain päivitettävässäsisäisen koulutuksen suunnitelmassa.Päätoimisen henkilöstön koulutus koostuu pääasiassa omalla asemapaikallatoteutettavasta viikkoharjoittelusta ja Pelastusopistolla järjestettävästä täy-dennyskoulutuksesta.

Sivutoimisen henkilöstön koulutus koostuu pääasiassa kurssimuotoisestaperuskoulutuksesta ja omalla asemapaikalla toteutettavasta viikkoharjoit-telusta.

Päätös

3.1.16 Kansainvälinen toiminta

Nykytila

Kainuun pelastuslaitos osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan pää-asiassa Suomen ja Venäjän välisessä lähialueyhteistyössä sekä Barentsineuroarktisen alueen hallitusten välisen sopimuksen mukaisesti.

Pelastuslaitoksella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa noin 260 kilometriä, jaalueella on Vartiuksen rajanylityspaikka. Suomen ja Venäjän välisen lä-hialueyhteistyön tavoitteena on kehittää yhteisten harjoitusten avulla pe-lastustoiminnan johtamista rajan yli tapahtuvissa pelastustoimissa.

Tavoitteena on lisäksi yhdenmukaistaa hätätilanteiden pelastusyksikköjenrajanylikäytäntöjä eri rajanylityspaikoilla.

Barentsin euroarktisen alueen pelastuspalveluyhteistyön tarkoituksena ontehostaa pelastuspalvelualan yhteistyötä suuronnettomuustilanteissa sekätapauksissa, joissa lähimmät tai nopeimmin saatavilla olevat tarkoituk-

Sisäisen koulutuksen laatua ja suunnitelmallisuutta parannetaan.

Sisäisen koulutuksen suunnitelma päivitetään vuosittain ja tie-dottamista henkilöstölle parannetaan.

49

senmukaiset pelastuspalveluyksiköt ja tekniset voimavarat ovat toisessasopimusvaltiossa.

Pelastuslaitos on ollut mukana yhteisharjoituksissa, joissa pelastuspalve-luyhteistyötä on harjoiteltu.

Valmiudet Barentsin euroarktisen alueen pelastuspalveluyhteistyöhön pi-detään yllä. Pelastuslaitos osallistuu yhteistyöharjoituksiin.

Päätös

4 Kehittämissuunnitelma

Palvelutason kehittämissuunnitelmalla tarkoitetaan niiden toimenpiteidenmäärittelyä, joilla palveluita kehitetään toimintaympäristön muutostenedellyttämällä tavalla. Tulevaisuuden haasteet on Kainuun väestön vähe-neminen ja ikääntyminen muuta maata nopeammin. Samalla väestö kes-kittyy taajamiin ja nuoret muuttavat kasvukeskuksiin. Pelastuslaitoksenpitää pyrkiä löytämään keinot turvata myös ikääntyneiden aiheuttamathaasteet. Kainuun pelastuslaitos siirtyy 2019 vuoden alussa Kainuun maa-kuntahallintoon.

Palvelutasopäätöksessä arvioidaan myös kehittämistoimien kustannusvai-kutukset. Kustannusvaikutukset arvioidaan jaksotettuna palvelutasopää-töksen voimassaoloajaksi. Pelastuslaitoksen toimintamenot on jäädytettyvuoden 2016 tasolle ja talous on tasapainossa.Tulevaisuuden muutoksen ja kehittämistoimenpiteiden kustannuksia eitässä vaiheessa voi arvioida, kun ei tiedä millä organisaatiolla ja resursseillatoimitaan. Lähtökohta kuitenkin ettei kustannukset voi nousta.

Tarvittaessa kehittämissuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain ta-lousarvio- ja toimintakertomusprosessien yhteydessä.

Liite 5Pelastuslaitoksen taloussuunnitelma tuleville vuosille.

Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyötä jatketaan ja kehi-tetään.

Yhteistyö pyritään saamaan nykyistä lähemmäksi käytäntöä,kehittämällä esimerkiksi rajan ylittävää tiedonkulkua.

50

Liite 1Valvonnan resurssitaulukko

Tehtävä Henkilötyövuodet

Valvontatyön johto, suunnittelu, kehittäminen ja kouluttaminen 1.0

Rakentamisen- ja maankäytön ohjaus 0.5

Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset3,0

Asuinkiinteistöjen palotarkastukset ja omavalvonnan organisointi jatoteutus

2,5

Kemikaalivalvonta 1,0

Pelastussuunnittelun valvonta 0,5

Muu viranomaisyhteistyö 0,5

Pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus 0,5

Turvallisuusviestintä valvontakohteisiin 2,0

Piirinuohousjärjestelmän valvonta ja kehittäminen 0,5

Muut tarkastukset 1,0

Yhteensä 12 htv

Liite 2

Toimipiste päällystö alipäällystö miehistö muu henklHyrynsalmi 0 0 1Kajaani 13 4 21 2Kuhmo 1 1 3Paltamo 0 0 2Puolanka 0 0 2Ristijärvi 0 0 1Sotkamo 1 1 3Suomus-salmi

1 1 4

Vaala 0 0 1yhteensä 16 7 38 2

51

Liite 3

Liite 4

Kainuun pelastuslaitos toimiala

Pelastustoiminta

2017 määrärahavaraus 425.000 €

Sammutusauto 240.000 €

Tarkastusautot 80.000 €

Palotaloprojekti 30.000 €

Varanto / Kejo johtamis järjestelmä 20.000 €

Moottoriruisku 15.000 €

Pelastusvälinesarja sammutusautoon 30.000 €

Paineilmahengityslaitteita 10.000 €

2018 määrärahavaraus 425.000 €

Tarkastusautot 50.000 €

Pelastuslaitoksen kalustoluettelo

Käyttötarkoitus Vuosimalli KplSammutusauto 1997-2014 11Säiliöauto 1991-2015 13Puomitikasauto 1988-2010 2Vaihtolava-auto 1974-2006 3Johtoauto 2015 1Tarkastusauto 2005-2016 13Muut raskaat ajoneuvot 1974-2000 6Muut henkilö ja pakettiautot 1988-2011 13Veneet 1978-2009 22Moottorikelkat 1988-2015 10Maastomönkijät 2003-2015 5Ilmatyynyalukset 1992-2009 2Toiminnalliset peräkärryt (ÖT, LO,MP) 28

Kuljetuskärryt, trailerit yms. 43

52

Palotaloprojekti 15.000 €

Säiliöauto 240.000 €

Varanto / Kejo johtamis järjestelmä 55.000 €

Moottoriruisku 15.000 €

Pelastusvälinesarja sammutusautoon 30.000 €

Paineilmahengityslaitteita 20.000 €

Liite 5